Page 1

Konepajalta maailmalle

1

2015

Sosiaalinen media töissä

Liiton jäseniä edustajaehdokkaina

Koeaika luo epävarmuutta


18

10

43

Sisällys 1/2015 10 14 16 18 20 22 24 28 38 41 43

Laatu ja esimiestyö arvossaan Uusi valtakunnansovittelija aloitti Sosiaalinen media arkityössä Ay-liike Filippiineillä Oikeuskulut ovat kasvaneet Konepajatuote tuulivoimaloihin Liiton jäseniä vaaliehdokkaina Vaihtoehtoina kaasu tai sähkö Järjestöjohto koolla Maailma insinöörin silmin Lautapelit kiehtovat VAKIOT

3 4 9 15 30 32 34 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Juha Tanhua

Järjestöjohto kokoontui Tampereella

s. 38

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 19.3., 7.5., 11.6., 20.8., 1.10., 12.11., 17.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Jatkuva muutos on pahasta

S

uomalainen korkeakoulujärjestelmä on rakennettu kahdelle raiteelle. Tiedepohjaisen raiteen tehtävä on muun muassa edistää vapaata tutkimusta ja sivistystä sekä antaa tieteelliseen tutkimukseen nojaavaa ylintä opetusta ja tieteellistä jatkokoulutusta. Yliopistot myös tuottavat eri alan asiantuntijoita työelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin. Ammattikorkeakouluilla on oma tehtävänsä. Tutkinnot ovat yliopistotutkintoja työelämälähtöisempiä, mikä tekee ammattikorkeakouluista mainion opiskelupaikan nuorille, joille yliopistotutkinto ei ole vaihtoehto. Molemmat raiteet ovat työelämälle yhtä tärkeitä. Näiden lisäksi yritykset tarvitsevat ammatillisen reitin valinneita osaajia. Ammattikorkeakoulut tarjoavat näille ammatillisen tutkinnon suorittaneille väylän korkeakoulutukseen, jos työuran jossain vaiheessa jatko-opiskelu kiinnostaa. Talven aikana korkeakoulujärjestelmän duaalimalli on asetettu kyseenalaiseksi. Vaihtoehdoksi on tarjottu mallia, jossa työelämäpohjainen ja tiedepohjainen korkeakoulutus yhdistetään yhteisen lainsäädännön alle. Perusteluina on käytetty muun muassa yhteistyön lisäämistä ja sen kautta saatavia määrällisiä ja laadullisia hyötyjä. Halu järjestelmän näin radikaaliin uudistamiseen tuntuu omituiselta juuri nyt, kun hiljan on saatu valmiiksi edellinen uudistus, joka antoi molemmille raiteille mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa. Näin on myös tehty: on uudistettu opetusta, tehostettu molempien sektorien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä ennen kaikkea parannettu mahdollisuutta yhteistyöhön. Ei ihme, että monet alan ammattilaiset, opiskelijat ja etujärjestöt ovat heristäneet uudistajille varoittavasti sormeaan. Jokainen tietää, kuinka vaikeaa on keskittyä olennaiseen jatkuvien muutosten keskellä. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on annettava työrauha kehittää omaa toimintaansa. Jatkuva uudistaminen ilman selkeää tarkoitusta vaarantaa koko korkeakoulujärjestelmän ja etenkin työelämäpainotteiset ammattikorkeakoulut, joiden merkitys elinkeinoelämälle ja alueiden kehitykselle on tärkeää. Suomi on toistaiseksi koulutuksen huippumaa, joka osaa tuottaa erilaisen koulutusreitin käyneitä ammattilaisia eri työtehtäviin. Toimivien rakenteiden purkamisen sijaan on keskityttävä koulutuksen laadun kehittämiseen. Se on tieteen, taiteen, yritysten, elinkeinoelämän ja ennen kaikkea nuorten edun mukaista.

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Kuun vaihteessa järjestettyjen MP-messujen kävijät olivat ostamassa entistä enemmän uusia moottoripyöriä seuraavan vuoden aikana. Kiinnostus käytettyihin moottoripyöriin oli pienessä laskussa. MP-messuilla vieraili kolmen päivän aikana yli 55 000 kävijää. Heistä viidennes harkitsi uuden moottoripyörän hankkimista tänä vuonna, kun vastaava luku viime vuonna oli 11 prosenttia. Käytetyn moottoripyörän hankinta oli mielessä tänä vuonna 17 prosentilla, kun vastaava luku viime vuonna oli 22 prosenttia. Tämä selviää TNS Gallupin messujen aikana tekemästä kävijätutkimuksesta. Kävijöistä joka kymmenes harkitsi uuden moottoripyörän ostoa ja 14 prosenttia käytetyn moottoripyörän ostoa seuraavan kolmen vuoden aikana. Nämä luvut olivat lähes viimevuotisella tasolla.

Kimmo Brandt

Entistä useampi messukävijöistä harkitsi moottoripyörän ostoa

Tänä vuonna messujen yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa Superenduron MM -osakilpailut; rakennettujen moottoripyörien Petrol Circus Custom Bike Show oli entistä laajempi. Kaikki suurimmat merkit esittelivät uusia moottoripyöriä, mopoja ja varusteita.

0,8 %

EU-komissio ennustaa Suomelle tänä vuonna 0,8 prosentin talouskasvua. Euromaista ainoastaan Italian ja Kyproksen taloudet kehittyvät heikommin.

4

MP-messut kokosi Messukeskukseen pääasiassa moottoripyöräilijöitä, sillä 71 prosenttia kertoi omistavansa moottoripyörän, mopon tai skootterin; 14 prosentin lähipiirissä oli moottoripyöräilyä harrastava ja uusia harrastuksen mahdollisesti aloittavia oli 12 prosenttia messujen kävijöistä.

Teknologiateollisuus karsisi yliopistojen määrää Teknologiateollisuus ry haluaa vähentää yliopistojen määrän puoleen nykyisestä. Järjestön mukaan uudet huippuyksiköt palvelisivat paitsi elinkeinoelämää myös tieteellistä tutkimusta paremmin kuin nykyinen yliopistojen maakuntamalli. – Suomen kokoisella Tanskalla on seitsemän yliopistoa. Meillä on neljätoista, joten ainakin joku naapurimaista on pystynyt tämän tekemään, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo. Teknologiateollisuus haluaa sulkea puolet nykyisistä neljästätoista yliopistosta. Päällekkäistä hallintoa purkamalla vapautuisi rahoitusta ja työvoimaa jäljelle jäävien yliopistojen kehittämiseen. Turusen mielestä koulutuksen tasosta ja laadusta ei saa tinkiä millään asteella. – Tämä on yksi perusedellytys, että meillä ylipäätänsä syntyy näitä uusia innovaatioita. Sama koskee tutkimusta sekä perustukimusta, että soveltavaa tutkimusta. Näissä meidän pitää tavoitella maailman huippua, jotta me pärjätään jatkossa globaalissa kilpailussa. Järjestön mukaan uudet huippuyksiköt palvelisivat paitsi elinkeinoelämää myös tutkimusta ja sivistystä paremmin kuin nykyinen yliopistojen maakuntamalli.


BITTIKATTAUS

TTänä vuonna etsitään jälleen Suomen parasta savutonta työpaikkaa. Viime vuonna kilpailun voitti traktoreita valmistava suolahtelainen Valtra Oy. – Moni metallialan firma on alkanut esimerkkimme innostamana harkita savuttomuutta, kertoo henkilöstöjohtaja Jari Suuronen. Valtran tie kohti savuttomuutta alkoi kesällä 2012. Hanketta veti HR-ammattilainen ja mallia otettiin muista, jo savuttomista yrityksistä. Henkilöstö tuotiin heti mukaan suunnitteluun. Myös työterveyshuolto oli tiiviisti mukana. Valtrassa säännöt ovat selvät: tehdasalueella ei polteta, ei tupakkaa eikä esimerkiksi sähkösavukkeita. Omalla ajallaan, käytännössä lounasaikaan, työntekijä voi käydä tupakoimassa tehdasalueen ulkopuolella. Valtrassa sairauspoissaolot ovat vähentyneet, vaikka suoraa yhteyttä sa-

Shutterstock

Missä on paras savuton työpaikka 2015?

vuttomuuteen onkin vaikea osoittaa. Projektin alkumetreillä Suuronen laski, että tuhannen työntekijän yritys maksaa käytännössä 3–4 työntekijälle pelkästä tupakoinnista.

STX Finlandilta irtisanotuille tukea Suomi on saanut Euroopan globalisaatiorahastolta rahoitusta STX Finlandin Rauman telakalta irtisanottujen tukitoimiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Tehdyn päätöksen arvo on 2,4 miljoonaa euroa, josta globalisaatiorahaston osuus on 60 prosenttina ja Suomen valtion 40 prosenttia. Rahat on tarkoitettu Rauman telakan sulkemisen johdosta työttömäksi jääneiden työllistymisen ja uudelleen kouluttautumisen tukemiseen. Tukihakemukseen sisältyy työllistymistä tukevia toimia kaikkiaan 570 irtisanotulle. Suomi hakee globalisaatiorahaston rahoitusta myös Broadcom Communications Finlandilta irtisanottujen tukitoimiin. Yhtiö lopetti Suomen toimintonsa viime syksynä, mikä johti töiden loppumiseen yli 500 henkilöltä. Tukihakemus koskee irtisanottuja erityisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella, mutta se koskettaa myös Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan seutuja. Euroopan globalisaatiorahasto tukee suurissa rakennemuutostilanteissa sekä maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleenkoulutuksessa, -sijoittumisessa sekä työllistymisessä.

Savuttomuudesta kiinnostuneita työpaikkoja Suuronen neuvoo satsaamaan suunnitteluun. Paras Savuton Työpaikka 2015 -kilpailuun voi ilmoittautua mukaan 5. huhtikuuta asti.

Suomen teollista perintöä juhlitaan Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teemavuosi käynnistettiin Museokeskus Vapriikissa Tampereella. Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen Euroopan laajuinen tapahtuma, joka kokoaa ihmiset yhteen juhlimaan omaa kulttuuriympäristöään ja -perintöään. – Teollisuus ja tekniikka ovat vuosisatojen ajan yhdistäneet Suomea muuhun Eurooppaan, joten teema sopii erinomaisesti vahvistamaan yhteisiä eurooppalaisia juuriamme, kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen sanoo. – Teollisuuden jäljet näkyvät kaupunki- ja taajamarakenteessa, yksittäisissä rakennuksissa, paikkojen nimissä, arjen erilaisissa tuotteissa ja tavaroissa sekä jopa puheenparressa. Osana kulttuuriympäristöpäiviä järjestetään Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu, jonka tarkoitus on innostaa lapsia ja nuoria vaikuttamaan kulttuuriympäristöön nyt ja tulevaisuudessa. Kilpailu kannustaa lapsia ja nuoria havainnoimaan, tutkimaan ja arvioimaan lähiympäristöään. Kilpailun avulla halutaan myös rohkaista heitä osallistumaan ja vaikuttamaan oman ympäristönsä kehittämiseen ja kulttuurin uudistamiseen. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun vuoden 2015 otsikko on Kerro tuotteen tarina. Kilpailuaika päättyy 15. lokakuuta. Euroopassa kymmeniin tuhansiin tapahtumiin osallistuu arviolta 30 miljoonaa ihmistä. Suomessakin tapahtumiin osallistuu tuhansia ihmisiä.

5


BITTIKATTAUS

Palkansaajien ansiot nousivat runsaan prosentin ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja

Kolmannen vuoden aikataulu

N

euvottelujärjestelmän uudistus on määrä saada ratkaistuksi helmikuun puoliväliin mennessä. Tavoite on uudistaa työrauhaja sovittelujärjestelmää tavalla, joka kelpaa molemmille osapuolille, työntekijöille ja työnantajille. Uskon meidän selviytyvän tästä tehtävästä niin hyvin, että keväällä on edessä palkankorotusneuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden korotuksista. Takarajaksi näille neuvotteluille on sovittu kesäkuun puoliväli. Määräaika on siis selvä. Jonkin verran on ollut poreilua siitä, milloin näitä neuvotteluja olisi järkevää käydä. Vallalla oleva yleinen näkemys on, että voimassa olevan keskitetyn ratkaisun jatkoa mietitään vasta huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen. Alkuperäinen malli on siis sopia vuoden jatkosta, mutta jo nyt on väläytelty mahdollisuutta sopia kokonaan uudesta kaksi-, jopa kolmevuotisesta keskitetystä ratkaisusta. Ajatus vaalien jälkeisestä aikataulusta perustuu siihen, että tulevan hallituksen kokoonpanolla on merkitystä valittavaan talouspoliittiseen linjaan, ja että meidän kannattaa katsoa ensin veroratkaisut ja vasta sitten sopia palkkalinjasta. Tämä on hyvä vaihtoehto, mutta asiaa voi miettiä myös vaihtoehtoiselta kantilta. Toinen malli on sopia työmarkkinaratkaisu pohjalle, jolloin sitä ei sekoiteta poliittiseen päätöksentekoon. Meillä on neuvottelujen pohjaksi kohtuullisen hyvä tieto talouden kehityksestä, ostovoimaa tukevasta palkankorotusvarasta sekä osapuolten muut näkemykset. Tämä aikataulu mahdollistaa valtiovallalle mahdollisuuden hoitaa tehtäviään roolinsa mukaisesti. Kun palkankorotus- ja muu työmarkkinalinja on tiedossa, asioita voi mitoittaa sen mukaan. Työmarkkinajärjestöjen ei tarvitse ripustautua hallituksen linjaan ja hallitus voi puolestaan hoitaa talouspoliittisia tehtäviä ennustettavissa merkeissä. Jos näin tehdään, kuuluisat puurot ja vellit eivät mene sekaisin.

6

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuoden loka-joulukuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 0,5 prosenttia edellisen vuoden neljänteen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu. Vuoden 2014 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia ja reaaliansiot nousivat 0,4 prosenttia. Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuoden loka-joulukuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Palkansaajien säännöllisillä ansioilla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä. Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2013 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen. Vuoden 2014 indeksit ovat vielä ennakollisia. Ne perustuvat sopimusvaikutusten ja palkkaliukumien arvioihin.

Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi selvästi Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi viime vuonna merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 se on laskenut neljänneksen. Viime vuonna määrä alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla 20 000 henkeä. Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen vaikutti eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Sitä ei myönnetä enää vuonna 1952 tai sen jälkeen syntyneille. Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi noin 70 000 henkilöä, yli 3 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä laski. – Suurin osa työeläkkeelle siirtyneistä, yli 70 prosenttia, siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2008 eläkkeelle siirtyneistä alle puolet jäi vanhuuseläkkeelle, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo. Merkittävää on myös ikääntyneiden työllisyysasteen nousu. Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle.


BITTIKATTAUS

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus puheissa

Terveysteknologia on kasvava ala Uusi terveysteknologiaan keskittyvä, kansallinen yrityskiihdyttämö aloittaa toimintansa pääkaupunkiseudulla. Ammattikorkeakoulu Metropolia on mukana yrityskehitysammattilaisten perustamassa Vertical-kiihdyttämöhankkeessa, joka on saanut pääkumppanikseen maailman suurimman kulutuselektroniikkavalmistajan Samsung Electronicsin.t Terveysteknologia on identifioitu yhdeksi selkeäksi kasvualueeksi, lisäpanostuksen kohteeksi ja sitä kautta uuden yrittäjyyden ja työllisyyden lähteeksi. – Suomi on jo nyt yksi kymmenestä maasta maailmassa, jotka vievät enemmän terveysteknologiaa kuin tuovat. Alan kotimainen liikevaihto on kolme miljardia euroa vuosittain, sanoo Verticalkiihdyttämön vetäjä Pekka Sivonen. Terveysteknologiaan ja älykkääseen elämään keskittyvä Vertical-yrityskiihdyttämö toimii yrittäjävetoisesti ammattilaisten vetämänä. Kahdesti vuodessa vedettävään 4–6 kuukauden kiihdyttämöohjelmaan valitaan kerrallaan 15 aikaisen vaiheen yritystä terveysteknologian, hyvinvoinnin, biotieteen ja ravitsemuksen aloilta. Kiihdyttämö tarjoaa yrityksille kehitysympäristön, toimitilat, kansainvälisen tason valmennusohjelman.

Ditte Wärn, Metropolia AMK

Yhteistyön tiivistäminen korkeakoulujen ja yritysten välillä, tulevaisuuden insinöörikoulutus ja osaamistarpeet nousivat esiin Inssiforum 2015 -tapahtumassa. Paneelikeskustelijat korostivat insinöörien perus- ja erityisosaamisen tärkeyttä, työkokemuksen merkityksestä ja koulutuksen laatua. Korkeakoulujen resurssien tehokas käyttö, profiloituminen ja yhteistyö nostettiin esiin useissa puheenvuoroissa. Inssifoorumin yhteydessä jaettiin ammattikorkeakouluopiskelijoille järjestetyn projektikilpailun palkinnot. Ensimmäisen sijan vei Metropolia Ammattikorkeakoulun bio- ja kemiantekniikan viiden opiskelijan joukkue Pinnoitus Helin Oy:lle kehittämällään alumiinin anodisoinnin tiivistysmenetelmällä. Toisen sijan saivat Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat Envor Biotech Oy:lle suunnittelemallaan jätevesipuhdistamolla. Kolmatta kertaa järjestettyyn Inssifoorumiin osallistui noin 300 koulutuksen ja elinkeinoelämän vaikuttajaa ja alan opiskelijaa. Tapahtuman järjesti Metropolia Ammattikorkeakoulu tammikuussa Helsingissä.

Mikä on sinulle tärkeintä työssä? Tilastokeskuksen Työolotutkimusten mukaan suomalaiset palkansaajat odottavat työltä muutakin kuin taloudellista hyötyä. Työn kiinnostavuutta ja mahdollisuutta kehittää itseään arvostetaan laajasti. Työn sisältö on kasvanut palkkaa tärkeämmäksi 1980-luvulta saakka. Vuonna 2013 naisista vajaa 70 prosenttia sanoi, että sisältö merkitsee enemmän. Miehistä noin 55 prosenttia oli samaa mieltä. Insinööriliiton tammikuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, mikä on tärkeintä omassa työssä. Vastaajia oli yhteensä 963. Heistä 68 prosenttia katsoi, että sekä palkka että sisältö ovat yhtä tärkeitä.

14 % palkka

18 % 68 %

työn sisältö

molemmat yhtä tärkeitä

7


ILMOITUS


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Yritysten on aika investoida

K

ataisen hallitus kevensi pari vuotta sitten yritysten verotusta alentamalla yhteisöveron 20 prosenttiin. Ministerit vakuuttivat, että päätös on positiivinen signaali, joka avaa investointien suman ja parantaa työllisyyttä. Verohuojennuksen piti maksaa itsensä ja tuottaa lisää verotulojakin. Mitä tapahtui? Hallituksen tavoitteena ollut 100 000 uutta työpaikkaa muuttui 100 000 uudeksi työttömäksi. Riskisijoitus kevensi valtion kassaa 800 miljoonalla eurolla vuodessa. Osa investointeihin ajatelluista miljoonista jäi yritysten taseisiin, suuri osa meni osakkeenomistajien taskuun muhkeampana osinkona. Tarkoitus oli varmasti hyvä ja vilpitön, mutta harvoin kukko käskien laulaa ja kaikki ilmainen raha löytää paikkansa. Pitäisikö kannustimet ollakin enemmän ohjaavia sen sijaan, että yrityksille annetaan verohelpotuksia ja uskotaan niiden tuovan lisää verotuloja? Kannustaisiko yrityksiä investointeihin Viron malli, se että veroja maksetaan vasta kun rahaa maksetaan ulos yrityksestä? Sitä kannattaa kokeilla määräajan. Muitakin yrityksiä suosivia uudistuksia pitää aina kokeilla ensin määräaikaisena, teoreettiset mallit kun eivät aina toimi käytännössä. Korjausliikkeitä tarvitaan pian, sillä jokainen uusi työtön ja pitkäaikaistyötön ovat liikaa. Pitää keskittyä oikeasti uusien työpaikko-

jen syntyyn. Osa taloustieteilijöitä on esittänyt teorian, että työvoiman tarjonta lisää työllisyyttä. Tällä hetkellä työvoimaa on tarjolla yli 300 000 työttömän verran. Missä vaiheessa teoria alkaa toimia? Tarvitaanko vielä toiset 300 000 työtöntä lisää ennen kuin idean isät myöntävät erehtyneensä? Oma teoriani on, että yritys palkkaa lisää käsipareja, kun niille on käyttöä. Tuotteiden on mentävä siis paremmin kaupaksi. Yritys ei palkkaa nurkkiin ylimääräistä väkeä, vaikka työvoiman hinta halpenisi tarjontaa lisäämällä. Toki yritys mielellään maksaa pienempiä palkkoja, mutta ei useammalle henkilölle, jos työtä ei ole. Koko villakoiran ydin on saada tuotteita enemmän kaupaksi. Tähän talousviisaatkin voisivat keskittyä. Globaalit yritykset eivät juuri työllistä lisää Suomessa. Ne ovat oppineet toimimaan aina siellä, missä työvoiman saa halvimmalla ja missä avautuu uusia markkinoita. Globaalit yritykset pärjäävät kyllä, niille valtion yritystukia ei kannata sijoittaa. Teollisuudelle ei pidä luoda uusia rasitteita ja rahoituksen saamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Onko pk-yrityksen mahdollista saada rahoitusta kilpailukykyiseen hintaa verrattuna kilpailijamaihin, jos yritys haluaa kasvaa ja lähteä vientimarkkinoille? Yrityksiä on kannustettava investointeihin, jotta niitä uusia tuotteita syntyy ja myytävää riittää.

9


Kosmetiikkateollisuus tarjoaa insinööreille töitä. Toisia kiinnostavat valmiit tuotteet ja hygienia, toisia innostaa valmistustekniikka ja prosessit. ››

Laatu ja esimiestyö ratkaisevat TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala

10


Lumenella insinöörit työskentelevät vaihtelevissa tehtävissä. Tuotannossa liikutaan aina myssy päässä ja valkoinen takki yllä. 11


– Välillä saa tehdä pitkää päivää, sillä mikrobit eivät kulje kello kädessä, Outi Huovinen kertoo.

12

L

aboratorioinsinööri Outi Huovinen työskentelee Lumenella laadunvarmistuksessa. Hänen työtehtäviin kuuluu mikrobiologinen laadunvarmistus. Kaikista tuotteista kuten voiteista, puutereista ja ripsiväreistä tutkitaan mikrobiologinen puhtaus. Lisäksi mikrobiologista puhtautta tutkitaan muun muassa raaka-aineista, vedestä ja ilmasta sekä tarvittaessa pakkausmateriaaleista. – Kun tarvittavat analyysit on tehty ja hyväksytty niin, että tuote täyttää laatuvaatimukset, vapautan sen markkinoille, Huovinen kertoo. Hän aloitti työt Lumenella 12 vuotta sitten, jolloin talossa ei vielä ollut omaa mikrobiologista laboratoriota, vaan tuotteet lähetettiin ulkopuolelle tutkittavaksi. Alkuvuosina Huovisen työ sisälsi paljon muutakin laadunvarmistustehtäviä. Esimiehensä kanssa Huovinen perusti mikrobiologisen laboratorion. Pohjalle tarvittiin mikrobiologian perusteita sisältäviä kursseja sekä apua käytännön asioihin yrityksiltä, joissa tuotteet aiemmin tutkittiin. Tukena olivat myös Lumenen noudattamat kansainväliset kosmetiikkastandardit. Aikaa kului noin vuoden verran ennen kuin laboratorio pyöri kunnolla. Aluksi sekä ulko-

puolinen että talon oma mikrobiologinen laboratorio tuki näytteet rinnakkain, jotta varmistuttiin tulosten keskinäisestä vastaavuudesta ja käyttöön otettujen menetelmien toimivuudesta. – Olen kokemuksesta ylpeä. Harvassa paikassa pääsee enää nykyään perustamaan mikrobiologista laboratoriota, Huovinen sanoo. KEMIAN ALAA PITKÄN KAAVAN KAUTTA

Huovinen oli jo nuorena kiinnostunut kemiasta. Hän opiskeli ammattikoulussa kemianteollisuuden perustutkinnon, jonka jälkeen vuorossa oli kemian- ja ympäristötekniikan insinöörin tutkinto. Lumene oli teinitytön unelmatyöpaikka, joten Huovinen hakeutui kesätöihin taloon ammattikoulun aikana. Myöhemmissä kesä- ja harjoittelutöissä hän hankki monipuolista kokemusta erilaisista työpaikoista. Valmistumisen jälkeen pari vuotta kului puolijohdeteollisuudessa puhdastilatyöskentelyssä. Huovinen muistuttaa, että mikrobiologiaa ja mikrobeja on kaikkialla; ne kuuluvat elämään. Osa on hyviä ja hyödyllisiä, osa ei. Työssään hän on paljon tekemisissä mikrobien kanssa, mihin liittyy omat työturvallisuusriskinsä. Kun tuntee työnsä, tietää, mitä tekee ja omaa oikeat työskentelytavat sekä ammattitaidon, välttää riskit.


ALALLA ON ISOJA TYÖLLISTÄJIÄ

Insinööriliiton jäsenistä noin 1 500 työskentelee kemian alalla. Isompia insinöörien työnantajia ovat esimerkiksi Neste Oil, Kemira ja Orion. Lumenen palveluksessa on runsas 500 henkilöä, joista noin 330 on Suomessa. Espoon pääkonttorissa ovat yrityksen tuotekehitys, tuotanto ja hallinto sekä myynti ja markkinointi. Lisäksi tärkeimmissä vientimaissa toimivat myynti- ja markkinointiorganisaatiot. Toissa vuonna liikevaihto oli 90 miljoonaa euroa, josta puolet tulee viennistä. Lumenen laboratoriossa työskentelevästä paristakymmenestä henkilöstä Huovinen on ainoa insinööri. Talon ainoa insinööri hän ei kuitenkaan ole, vaan heitä on kymmeniä. Tuotantovalmentaja Teppo Martikainen työskentelee työnjohtotehtävissä; lisäksi hän on mukana pakkaamon prosessien kehittämisessä. Martikaisen työ sisältää esimiestehtäviä, pulmien ratkaisuja sekä nopeita päätöksiä. Pakkauskoneissa voi joku mennä rikki tai uutuustuotteet saattavat edellyttää uudenlaisia tapoja toimia. – Kun näkee epäkohdan tuotannossa, mietin tekemiselle vaihtoehtoja ja erilaisia lähestymistapoja. Esimiehet ovat kuunnelleet ja ymmärtäneet Martikaisen perusteita muuttaa toimintaa. Parhaillaan hän pohtii, kuinka voidaan säästää työaikaa ja teettää koneilla ikäviä ja tylsiä työvaiheita. – Koska kilpailijat kehittävät tuotteitaan ja tekevät halvemmalla paremmin, meidänkin pitää toimia samalla tavoin.

Martikainen arvelee, ettei hänen työtehtävänsä kemian alalla poikkea juurikaan muista aloista. Työsuhdeasioiden hoitaminen on samanlaista alalla kuin alalla, sillä ihmiset ovat samankaltaisia joka paikassa. TYÖ OPETTAA TUTKINNON JÄLKEEN

Teppo Martikainen valmistui koneautomaatioinsinööriksi kaksi vuosikymmentä sitten. Hän kokee, että opinnoista sai eväitä oivaltaa syyyhteyksiä sekä valmiuksia ymmärtää koneita ja prosesseja. Outi Huovisen insinööriopintoihin sisältyi vain yksi pakollinen kurssi mikrobiologiaa. – Teoriapainotteinen kurssi olisi ollut hyödyllisempi, jos sen lisäksi olisi saanut käytännön laboratorioharjoittelua. Koulutuksessa opitun insinöörimäisen ajattelutavan myötä hän omaksui tiedon keräämisen sekä sen käsittelyn.

Teppo Martikaisen mielestä esimiehen on kuunneltava muita tarkoin, sillä jokaiselta saa hyviä vinkkejä.

INSINÖÖRIVERKOSTO AUTTOI URALLA

Martikainen päätyi sattumalta Lumenelle kymmenen vuotta sitten. Edellisen työnantajan yksi tehdas lakkautettiin ja suuri osa henkilökunta irtisanottiin. Irtisanomisaikana kollegat vinkkasivat vapaasta insinööristä, ja Lumenelta kysyttiin töihin. – Kun tuntee muita insinöörejä, pääsee helpommin uralla eteenpäin. Jo edellisessä työpaikassa Martikainen kävi erilaisia esimieskursseja. Viime aikoina hän on käynyt lähinnä työehtosopimuksiin ja työlainsäädäntöön liittyvää kursseja, joiden tietoja hän tarvitsee esimiehenä päivittäin. – Ihmisten johtamista ei opi kuin käytännössä. Työelämä ja kollegat ovat opettaneet. Tuotantovalmentaja sanoo nähneensä sekä hyviä että huonoja esimiehiä. Hyviltä hän on ottanut oppia; huonojen virheitä ja tapoja hän on yrittänyt välttää. 13


– Työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan, sanoo Minna Helle, joka joutunee ratkomaan niitä tulevaisuudessa.

Sovittelija Minna Helle haluaa uudistuksia TEKSTI: Mika Peltonen /UP KUVA: Jarno Mela

Uuden valtakunnansovittelijan Lainvalmistelussakin on Helteen – Nykyaika haastaa näitä yhteismukaan saatu kolmikannassa hyviä kunnan perinteisiä mekanismeja. Kolmielestä kolmikannan tuloksia. Yhtenä esimerkkinä hän mai- mikannan uskottavuuskin syntyy vain uskottavuus syntyy vain nitsee syksyn eläkeuudistuksen. tulosten myötä. tulosten kautta. – Kolmikannassa saadaan aikaiseksi

V

uoden alusta työssään aloittanut valtakunnansovittelija Minna Helle kannattaa kolmikantajärjestelmää. – Olen tehnyt lähes koko 20-vuotisen työurani työmarkkinajärjestöissä ja sinä aikana kolmikanta on ollut keskeinen väline vaikuttaa asioihin ja hoitaa niitä, Helle kertoo. 14

asiantuntevia esityksiä. Sitä ei kuitenkaan voi enää nykyisin perustella sillä, että kun näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin. Kolmikanta voi Helteen mielestä olla hyvä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikaiseksi hyviä tuloksia. Esimerkiksi huonoista tuloksista hän ottaa työlainsäädännön kehityksen. Siinä ei ole tällä hallituskaudella tapahtunut juuri mitään.

JÄRJESTELMÄ KAIPAA KEHITTÄMISTÄ

Suomalaista työmarkkinajärjestelmää Helle kehuu toimivaksi, mutta sitäkin pitää hänen mielestään kehittää. – Työmarkkinajärjestelmä on taannut yhteiskuntarauhan ja sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan ja kehittää sitä. Muuttunut toimintaympäristö haastaa Helteen mukaan myös työmarkkinat.


– Me olemme ihan erilaisessa globaalissa kilpailussa kuin aikaisemmin. Kun taloustilanne ja työllisyystilanne ovat huonot, millään yhteiskunnan osa-alueella ei voida jatkaa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää yritetään parhaillaan uudistaa. Mitä sovittelija odottaa uudistukselta? – Toivon, että sieltä syntyy lopputulos. Neuvottelujärjestelmää pitää kehittää, Helle vaatii. SOVITTELUKIN VOI UUDISTUA

Myös sovittelu on työmarkkinajärjestöjen uudistettavien asioiden listalla. – Koska sovittelujärjestelmä on yksi osa sopimis- ja neuvottelujärjestelmää, se kannattaa katsoa läpi. Työriitojen sovittelua koskeva lainsäädäntöhän on 1960-luvun alusta, eikä sitä ole muutettu sen jälkeen, Helle sanoo. Hän on tyytyväinen, että sovittelulainsäädäntö on kirjoitettu ”aika väljästi ja joustavasti”. – Se mahdollistaa järjestelmän kehittämisen ilman, että lakeja tarvitsee lähteä muuttamaan. Toivon, että sovitteluun tulee lisää eväitä, mutta tuskin sieltä mitään mullistavaa uutta on tulossa, Helle arvelee. Hänen mukaansa mahdollisessa uudistamisessa on kyse vain menettelytavoista ja siitä, mitä osapuolet haluavat ja mihin sovittelijan resurssit riittävät. LAKKOJEN MÄÄRÄ ON MAKUASIA

Työnantajien mielestä Suomessa lakkoillaan liikaa, palkansaajapuolen mielestä ei. Valtakunnansovittelija puhuu näkökulmista. – Vuonna 2013 meillä oli 121 työtaistelua. On makuasia, onko se paljon vain vähän, mutta tavoite on vähentää niitä. Työnantajat arvostelevat jopa päivän tai kahden ulosmarsseja, joita muualla Euroopassa ei pidetä lakkoina. Helle toivoo, että työmarkkinajärjestöt löytävät neuvotteluissaan keinoja ulosmarssien vähentämiseen. Yt-menettelyihin, palkkaukseen ja työnjohtoon sopimuskauden aikana liittyvät ulosmarssit kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan. – Sovittelija sovittelee riitoja, kun sopimus on katkolla ja mahdollinen työtaistelu on laillinen. Helle muistuttaa, että työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan ja että meillä on lakko-oikeus. – Toissa vuoden 121 tilastoidusta työtaistelusta vain muutamaa soviteltiin täällä. Jokaisen työmarkkina-asioissa toimivan tavoitteena pitäisi Helteen mielestä olla, että työtaisteluja tulisi mahdollisimman vähän. – Tavoitteemme on, että tänne Bulevardille ei tulisi kukaan. Silloin on tilanne hyvä, kun meillä ei ole asiakkaita.

KOLUMNI Samu Salo puheenjohtaja Helsingin Insinöörit HI ry

Jäsenyyteen on monta hyvää syytä

T

yöuran aikana ehtii tapahtua kaikenlaista, siksi järjestäytyminen jo nuoresta alkaen kannattaa. Insinööriliiton työsuhde-, ura- ja palkkaneuvonta ovat kullanarvoisia etuja nuorelle. Liiton jäsen voi varata esimerkiksi ajan henkilökohtaiselle käynnille. Tapaamisessa liiton työntekijä keskittyy nimenomaan jäsenen tilanteeseen ja vinkkaa, kuinka edetä uran eri tilanteissa. Insinööriliitto järjestää yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa korkeatasoista ja laaja-alaista koulutusta sekä opiskelijajäsenille että jo valmistuneille. Koulutuksia kannattaa käydä useita, jolloin saa erinomaisen hyödyn kokonaisuudesta työelämän matkaa varten. Työehtosopimukset ovat oleellinen osa suomalaista työelämää. Niissä sovitaan kaikkien työntekijöiden osalta tärkeimmistä työehdoista, joista ei ole eri laeissa sovittu. Mitä enemmän on järjestäytyneitä, sitä suurempi vaikutusvalta sopijoilla on neuvotteluissa; tätä kautta on saavutettavissa parempia tuloksia työntekijöiden kannalta. Siksi jokaisen järjestäytyminen on tärkeää. Kun työntekijät järjestäytyvät, heillä on oikeus myös saada henkilöstön edustaja omalle työpaikalleen. Työehtosopimuksissa yleensä sovitaan henkilöstön edustajan olevan luottamusmies, joka on tehokkain paikallinen edunvalvoja. Luottamusmiehen tehtävänä on pitää huolta edustettavistaan ja toimia henkilöstön edustajana kun työpaikalla tulkitaan työehtosopimuksia, lakeja ja määräyksiä. Järjestäytymätön työntekijä luovuttaa kaiken tulkintavallan työnantajalle. Työlainsäädäntöön vaikutetaan lainvalmisteluvaiheessa; mitä isompi liitto on, sitä varmemmin se saa edustajansa mukaan valmisteluun. Hyödyntämällä Insinööriliiton palveluita ja etuja saat hyvän vastineen vuotuiselle jäsenmaksullesi. Aloita etujen hyödyntäminen jo tänään, sillä työnantajakin on järjestäytynyt, mikset siis myös sinä?

15


Annikki Hirvonen toimii toista vuotta Tiedon päätyösuojeluvaltuutettuna.

Tietolaiset hyödyntävät sosiaalista mediaa TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Pekka Sippola ja Bloomua /Shutterstock.com

Tiedon henkilöstö käyttää ahkerasti intranetissä toimivia keskustelukanavia, jotka nopeuttavat työasioiden hoitamista.

16

O

hjelmistoyritys Tiedolla intranetissä toimivat keskustelukanavat ovat olleet käytössä jo useamman vuoden ajan. Näiden kautta voi jakaa työhön liittyvää tietoa sekä keskustella työyhteisön yhteisistä asioista. Yhtiössä on laadittu omat sisäisen ja ulkoisen sosiaalisen median ohjeet, joissa muistutetaan muun muassa hyvistä keskustelutavoista. Tiedon päätyösuojeluvaltuutettu Annikki Hirvosen mukaan tietoalan asiantuntijoilla on matala kynnys käyttää sosiaalisen median palveluita. Tiedon nopea ja avoin levittäminen sekä

yhteisöllisyyden tunteen syntyminen ovat eräitä sosiaalisen median valttikortteja, joita tietoalan asiantuntijat arvostavat. – Toistaiseksi sosiaalisen median käyttö tuntuu enemminkin helpottavan kuin kuormittavan työntekoa, Hirvonen sanoo. LinkedIn, Facebook ja Twitter ovat käytössä yhtiön ulkoisessa viestinnässä. Tietolaisilla on mahdollisuus viestittää myös ulkoisten sosiaalisten mediapalveluiden kautta. Henkilökunnalle on annettu ohjeistus, että kirjoittaessaan on hyvä mainita esittävänsä mielipiteensä yksityishenkilönä eikä Tiedon virallisena kantana.


Kuormittavuus pelottaa työyhteisöjä Sosiaalisen median käyttämistä ja siitä aiheutuvaa kuormittumista pelätään useilla työpaikoilla. Yhteisten pelisääntöjen laatiminen ja noudattaminen vähentävät riskejä. Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen viime vuonna toteutetussa Työsuojelupaneelissa kysyttiin työsuojeluhenkilöstöltä etätyön ja sosiaalisen median käytön haasteista työpaikoilla ja työsuojelussa. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Minna Janhosen mukaan tutkimuskyselyn suurin yllätys oli se, että vain 10 prosenttia työyhteisöistä on kartoittanut sosiaalisen median aiheuttamia kuormitustekijöitä. Sosiaalisen median käytön koetaan lisäävän työkuormitusta, sillä se vie aikaa muulta työltä. Janhosen mukaan tämä osoittaa, että sosiaalisen median käyttö ei ole vielä monellakaan työpaikalla osa sitä käyttävien henkilöiden työnkuvaa, vaan jotain ylimääräistä. Työyhteisöissä pelätään myös sosiaalisesta mediasta tulevaa epäasiallista palautetta.

PELISÄÄNNÖT LAADITTAVA YHDESSÄ Kyselyn perusteella vain 49 prosenttia työyhteisöistä oli laatinut yhteiset pelisäännöt

ja 44 prosenttia eettiset ohjeet sosiaalisen median käytöstä. Janhosen mielestä ohjeiden laatimiseen pitäisi osallistua niin johdon kuin muun henkilökunnan. Ohjeissa on hyvä mainita muun muassa, ketkä käyttävät ja mitä sosiaalista mediaa, mihin tarkoitukseen ja milloin. Lisäksi on hyvä muistuttaa asiallisesta kielenkäytöstä. Kyselyn perusteella noin puolet työpaikoista käyttää ulkoista sosiaalista mediaa, kuten Facebookia. Kolmannes vastaajista kertoo, että heillä käytetään esimerkiksi intranetin keskustelupalstaa. Jos työyhteisössä ei käytetä sisäistä sosiaalista mediaa, käytön puute johtuu useimmiten organisaatiokulttuurin vanhanaikaisuudesta, tietoturvasta, työpaikan pienestä koosta, teknisistä ongelmista tai työn luonteesta. Johdon myönteisellä suhtautumisella on vaikutusta sosiaalisen median aktiiviseen käyttöön. Vastaajien mukaan sosiaalisen median suurimmat hyödyt tulevat nopeudesta, viestinnän ja kontaktien ylläpidon tehostumisesta sekä markkinointiin, imagoon ja näkyvyyteen liittyvistä myönteisistä vaikutuksista.

”Lue ensin, julkaise sitten.”

RISKIT PIENENEVÄT OHJEILLA

Hirvosen korviin ei ole vielä tähän mennessä kantautunut viestiä epäasiallisesta työhön liittyvästä palautteesta tai keskustelusta sosiaalisessa mediassa. – Uskon, että keskustelu säilyy jatkossakin open source -kulttuurimme periaatteiden hengessä. Hirvosen mukaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvia työsuojeluriskejä voidaan parhaiten välttää laatimalla ja jalkauttamalla ohjeet. Kun henkilökunta tietää, miten sosiaalisessa mediassa kuuluu toimia, voidaan välttyä monelta harmilta ja väärinkäsitykseltä.

Sosiaalisen median käyttöä on turha pelätä, mutta pelisäännöistä kannattaa pitää kiinni.

– Oma teksti kannattaa aina lukea ennen sen tallentamista sosiaalisen mediaan. Talon sisäiset sosiaalisen median kanavat ja erityiset pikaviestintäpalvelu

Lyncin käyttö ovat vähentäneet puhelimitse ja sähköpostitse tehtyjä niin työsuojeluun kuin muihin työasioihin liittyviä yhteydenottoja. Hirvonen arvioi, että suuntaus jatkuu myös tulevaisuudessa. 17


Talkoomatkalaiset marssivat mukana mielenosoituksessa.

Ay-liike vauhdittaa m  uutosta Filippiineillä TEKSTI ja KUVAT: Minna Virolainen

Mahdollisuus kuulua ammattiliittoon ei ole Filippiineillä itsestään selvää. Järjestäytyminen on heikkoa ja pirstaloitunut ammattiyhdistyskenttä tekee hartiavoimin töitä saadakseen äänensä kuuluviin.

F

ilippiineillä vain vakituisessa työsuhteessa olevilla on oikeus kuulua liittoon ja niiden neuvottelemat työehtosopimukset koskevat ainoastaan liittojen

18

jäseniä. Enemmistö työntekijöistä on määräaikaisia; epätyypillisten työsuhteiden määrä vain kasvaa. Merkittävä joukko ihmisiä työskentelee virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella esimerkiksi päivätyöläisinä rakennuksilla ja katukaupustelijoina. Pelkkä järjestäytymisoikeus ei riitä turvaamaan liittoja tai niiden jäseniä. Osa työnantajista yrittää pitää liitot poissa työpaikoilta irtisanomalla järjestäytymään pyrkivät työntekijät. Monet ay-aktiivit kertoivat työnantajan myös pitäneen huolta, että potkujen jälkeen töitä ei enää alalta saa. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK järjestää vuosittain talkoomatkan, jonka aikana ryhmä suomalaisia ay-aktiiveja tutustuu koh-

demaan ammattiyhdistystoimintaan ja työpaikkoihin. Vastaavasti matkalaiset kertovat paikallisille toimijoille suomalaisesta järjestelmästä ja omista liitoistaan. Viime vuoden lopulla kolmetoista talkoomatkalaista perehtyi filippiiniläiseen työelämään kahden viikon ajan. Ay-toimijoiden tapaamiset ja yritysvierailut keskittyivät Metro Manilaan ja sen ympäristöön. JULKISEN ALAN HANKALA ASEMA

Järjestäytyminen julkisella sektorilla on ongelmallista. Valtiota on vaikea saada tunnustamaan liittojen neuvotteluoikeuksia, joten alle 40 prosenttia julkisesta sektorista kuuluu työehtosopimusten piiriin.


Asuinyhteisö on tärkeä.

Isuzun autotehtaalla liitoilla on vankka asema.

Parhaillaan julkisten alojen liitot ja ay-keskusjärjestöt kampanjoivat yhdessä, jotta Filippiinien hallitus saataisiin ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestö ILOn julkisia aloja koskevan yleissopimus numero 151. Postityöntekijöiden ammattiliitto PEUP on toiminut pitkään ja sillä on jäseniä ympäri maata. Vaikka postissa on onnistuttu järjestäytymään kattavasti, liiton toimintamahdollisuudet ovat vaillinaiset. Koska posti on valtiollinen laitos, postityöläisten liiton jäsenillä ei ole lakko-oikeutta. Myös liiton mahdollisuudet neuvotella työehtosopimuksista ovat rajalliset. Viime vuosina postissa on ollut käynnissä ankara järkeistämisohjelma, jonka seurauksena vakituisia työntekijöitä on vähennetty lähes kolmanneksella. Tilalle on otettu pätkä- ja vuokratyöläisiä. – Sen lisäksi, että vuokra- ja pätkätyöläiset eivät voi kuulua liittoon, menetimme henkilöstövähennyksissä myös monia toimijoitamme, liiton johto kertoi. NEUVOTTELUT PAIKALLISESTI

Vaikeuksista huolimatta erityisesti yksityisellä sektorilla on myös vahvoja liittoja, jotka ovat onnistuneet parantamaan työntekijöiden asemaa. Koska ammattiliitot ovat yrityskohtaisia, myös työehtosopimukset neuvo-

Pääpostissa riittää kiirettä.

tellaan paikallisesti. Suomalaisittain osa sopimusten kirjauksista vaikuttaa erikoisilta. Isuzun autotehtaan työehtosopimuksessa on sovittu esimerkiksi erorahasta, palkanpäälle tulevasta riisilisästä ja erityisistä tilannekohtaisia perheavustuksia. Erilaisilla eduilla ja korvauksilla paikataan osaltaan Filippiinien olematonta työttömyys- ja sosiaaliturvaa.

”Perhe on ainoa sosiaaliturva.”

myös työnantajan avoimuus ja arvostus lisääntyvät. Autojen sähkökaapeleita valmistavan PKI:n liitot ovat saaneet työnantajalta sitoumuksen, että tehtaan työntekijöistä on aina vähintään 60 prosenttia vakituisia. Lupaus on kirjattu tuoreimman sopimuksen lisäpöytäkirjaan. – Vaikka asiasta on sovittu, työnantaja ei halunnut kirjausta suoraan sopimukseen. He epäilivät, että muut yritykset hermostuisivat siitä, kertoi neuvotteluissa mukana ollut liiton edustaja. YHTEISTYÖ VAHVISTAA

Koska julkinen terveydenhuolto ei toimi, terveysvakuutus on yksi tärkeimmistä ja tavoitelluimmista eduista. Vakuutus ei koska vain työntekijää, vaan myös hänen perhettään. Chanel 2 tv- ja radioyhtiön liitto on onnistunut sisällyttämään etuun filippiiniläisen ajatuksen laajemmasta perheestä. Jos työntekijä ei ole naimisissa, terveysvakuutus koskee myös hänen vanhempiaan ja naimattomia sisaruksiaan. Neuvotteluyhteyden ja luottamuksen rakentaminen vaatii usein liitoilta vuosien työtä. Työehtosopimuksen teossa edistytään pienin askelin. Kun järjestelmä on todettu hyödylliseksi,

Halu muutokseen on Filippiineillä vahva. Tästä on osoituksena tuore aykeskusjärjestö Sentro, jonka alkutaipaletta on ollut mukana kätilöimässä myös SASK. Sentro pyrkii vahvistamaan ammattijärjestöjen asemaa kokoamalla hajanaiset liitot yhteen. Yhtenäistä rintamaa tarvitaan, sillä ammattiyhdistysliikkeen taistelu ei rajoitu pelkästään työelämäasioihin. Se on mukana myös kitkemässä laajalle levittäytynyttä korruptiota ja vaatimassa ihmisoikeuksien toteutumista.

Lue lisää verkkolehdestä www.insinoori-lehti.fi

19


– Osapuolten kesken voi syntyä sovinto ennen varsinaista pääkäsittelyä oikeudessa, Timo Jarmas sanoo.

Käräjöinti työnantajaa vastaan on kallista TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jyrki Luukkonen ja Kirsi Tamminen

Oikeudenkäyntikulut ovat kallistuneet 2000-luvun kuluessa, mikä näkyy siinä, että Insinööriliiton jäsenmaksun sisältämä vakuutus ei välttämättä riitä enää hovioikeuskäsittelyyn.

20

V

uonna 1993 uudistettiin oikeudenkäymiskaari, mikä on asianajaja Tuula Lehtisen mielestä perimmäinen syy kulujen kasvuun. Kun palkansaaja nostaa oikeudenkäynnin työnantajaa vastaan, esiin on tuotava kaikki vaihtoehtoisetkin vaihtoehdot. Samasta asiasta ei voi käydä oikeutta toista kertaa muuntyyppisellä vaatimuksella. Esimerkkinä Lehtinen mainitsee perinteisen taloudellis-tuotannollisen irtisanomisriidan. – Onko kyseessä perusteeton irtisanominen vai takaisinottovelvoite? Nehän perustuvat eri perusteeseen ja eri korvausnormiin sekä ovat muutenkin ihan erilaisia luonteeltaan.

Käytännössä voi tulla eteen tilanne, että käräjäoikeuden mukaan irtisanomisperuste puuttuu, mutta hovioikeus toteaa, että irtisanomisperuste on olemassa; sen sijaan takaisinottovelvoitetta on loukattu. Siksi alusta asti täytyy vedota kumpaankin seikkaan ja esittää sitä koskevaa vastanäyttöä. On myös tilanteita, että oikeusjuttu palautuu takaisin käräjäoikeuteen. – Siihen ei riitä kenenkään rahat, sanoo asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy:ssä työskentelevä Lehtinen. TYÖNANTAJALLA USEITA JURISTEJA

Aiemmassa käytännössä samassa työsuhdejutussa saattoi olla useita käsittelykertoja eivätkä jutut silti paisuneet kuten nykyisin. Tämä lisää kustan-


”On syytä varautua pitkäkestoiseen käsittelyyn.” Tuula Lehtisen mielestä työntekijän heikompi asema oikeudessa pitää ottaa viran puolesta huomioon.

nuksia. Palkansaajien haasteet ovat samankokoisia kuin ennenkin, mutta työnantajapuoli antaa usein todella laajan vastauksen. – Vastapuolen laskuihin voi olla upotettuna jopa kuuden juristin työtä, Lehtinen paheksuu. Hänen mukaansa työnantajapuolen juristien laskut saattavat pahimmillaan olla kaksin- tai nelinkertaiset verrattuna työntekijän asianajajan laskuun; enimmillään ne ovat olleet seitsenkertaiset. Valtaosa laskuttaa kuitenkin asiallisesti. Lehtinen tuo toki esiin, että toisinaan laskut ovat samansuuruiset kummallakin puolella pöytää. – Kun työnantaja päättää työsuhteen, sillä täytyy olla etukäteen tiedossa perusteet, mikäli se on noudattanut työsopimuslakia. Sen vuoksi työnantajan kulut eivät voi olla niin isoja. Lehtisen mielestä työntekijän heikompi asema oikeudessa pitäisi ottaa viran puolesta huomioon. Kasvaneet oikeudenkäyntikulut sinänsä ovat oikeuspoliittinen näkökohta, johon pitäisi vaikuttaa lainsäädäntöteitse. Mallia voi ottaa esimerkiksi kuluttajan asemasta. Yli 20 vuotta sitten tehty alioikeusuudistus alkoi vaikuttaa toden teolla noin 15 vuotta sitten. Aiemmin käräjäoikeus purki todistajankertomat kirjallisiksi dokumenteiksi, jolloin ne olivat autenttisia. Hovioikeuskäsittelyt perustuivat näihin asiakirjoihin. Nykyisin hovioikeudet toimivat suullisesti, mikä näkyy kuluissa. HANKALAT JUTUT OIKEUTEEN

Asianajaja Timo Jarmas pitää pääsyynä rahojen riittämättömyyteen sitä, että työsuhderiidat ovat entistä monimutkaisempia. Yksinkertaiset asiat

sovitaan useimmiten ennen oikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynnissä olevissa jutuissa on paljon selvitettäviä asioita, jotka kasvattavat prosessia. Laajan näytön selvittäminen ja sen esittäminen oikeudessa lisäävät juttuun menevää aikaa ja samalla kuluja. Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:ssä työskentelevä Jarmas kertoo, että laskutuksen perustana on ajankäyttö. Toimeksiantoon sisältyy kasvokkain tapahtuvia neuvotteluja ja puhelinneuvotteluja, selvittämistä sekä kirjelmien laatimista oikeudelle. Niistä laskutetaan tuntihinnan perusteella. – Päämiehen aktiivisuus vaikuttaa yhtenä tekijänä kulujen kasvamiseen. Jos hän haluaa jatkuvasti keskustella asiasta ja pyytää selvittämään erilaisia asioita, aikaa kuluu ja siten kustannukset kasvavat, Jarmas muistuttaa. – Asianajajat pystyvät kokemuksella näkemään, miten asiaa pitää hoitaa. Jos päämies haluaa välttämättä esittää tiettyä todistelua, häntä on tarvittaessa toppuuteltava, jos asialla ei ole mitään merkitystä. Jos oikeudenkäyntiä kuormittaa turhaan näytöllä, joka ei siihen liity, ongelmakohta saattaa pahimmassa tapauksessa siirtyä sivuun. SEURAAVA ASTE TUPLAA KULUT

Jos käräjäoikeus ratkaisee asian työnantajan hyväksi, on huolella harkittava perusteita asian viemistä seuraavaan asteeseen. Kustannusten määrä hovioikeudessa on äkkiä samansuuruinen kuin käräjäoikeudessa. Aina pitää varautua siihen, että juttu hävitään sielläkin. Insinööriliiton vakuutus kattaa myös vastapuolen kulut.

– On hyvin harvinaista, että vakuutusmäärä riittäisi kattamaan molempien kulut hovioikeuteen asti ilman omaa kuluriskiä ja vastuuta. Jarmas huomauttaa, että asianajaja valvoo päämiehen etuja myös taloudellisessa mielessä, joten tilanne käydään läpi hyvin tarkkaan. Sekä Lehtinen että Jarmas ovat yhtä mieltä, että vakuutusten korvaussummat eivät ole seuranneet riittävästi yleisen hintatason nousua.

Liiton vakuutus on oikeustapauksissa kattava Insinööriliiton jäsenmaksun sisältämä vakuutus korvaa tiettyyn rajaan saakka myös vastapuolen oikeudenkäyntikuluja tapauksissa, joissa juttu on oikeusistuimessa hävitty. – Liiton vakuutus kattaa työnantaja kuluja myös häviötapauksessa tiettyyn rajaan saakka, Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko kuittaa tammikuisen uutisen, jonka mukaan ammattiliittojen oikeusturva ei kattaisi vastapuolen kuluja. Hän painottaa, että jäsenen on aina ennen oikeustoimiin ryhtymistä syytä keskustella liiton lakimiehen kanssa siitä, onko oikeusprosessiin ryhtyminen järkevää vai ei. – Omin päin ei saa ryhtyä mihinkään, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Joskus neuvottelemalla ja sopimalla voi päästä jopa parempaan lopputulokseen kuin viemällä asia käräjille, Kokko sanoo.

21


Jukka Nykänen vastaa Peikon tuulivoimalaliiketoiminnasta.

Kuvateksti_8_pt

Tuulivoiman perustaminen kannattaa TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Juha Tanhua

Lahdessa pääkonttoriaan pitävä Peikko Group lähti muutama vuosi sitten kehittämään konepajatuotetta, joka on tarkoitettu pelkästään Ingressi iso_16_pt tuulivoimalaperustuksiin. Samaan aikaan kun moni rakennus- ja jopa tuulivoima-alan yritys rypee vaikeuksissa, Peikon tuotteiden kysyntä kasvaa.

22


T

uulivoimatuotantoa alihankintoineen voi täydellä syyllä pitää tulevaisuuden toimialana, mutta silläkin alalla on sudenkuoppansa. Myös konkursseja on nähty, kun globaali kokonaiskysyntä on välillä ennakoimattomasti laskenut. Suomessa tuulivoimaloiden rakentaminen lähti voimakkaaseen kasvuun viime vuonna. Peikko Group, joka alun perin keskittyi betonirakenteiden liitososiin ja sittemmin kantaviin runkorakenneosiin, lähti tässä imussa kehittämään omaa perustustuotettaan. Oli tiedossa, että korkeiden tuulivoimalatornien perustaminen oli ollut joka kohteessa vaativa vaihe; perustuksen tuotteistamiselle oli tästä syystä piilevää kysyntää. – Meillä oli valmistauduttu tuulivoimaloiden perustuskomponenttien laajempiin toimituksiin jo toissa vuonna, mutta vasta viime vuonna kysyntä lähti rajuun kasvuun, kertoo Peikon tuulivoimalaliiketoiminnasta vastaava johtaja Jukka Nykänen. – Kun tilauksia alkoi viime vuonna tulvia, organisaation vahvistaminen ja erillisen tuotantotiimin perustaminen kävi tarpeelliseksi. Alun perin Nykänen valmistui muovialan insinööriksi Joensuun teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1998. Töitä tuolloin riitti koulutusta vastaavasti, koska Nokia suomalaisine alihankkijoineen oli voimissaan.

Ankkurikehikko pystyy ottamaan vastaan dynaamisia voimia.

conniksi vaihtaneen työnantajayhtiön palvelukseen. – Tässä vaiheessa tuli hankituksi ulkomaankokemusta vuosien ajan, muun muassa Texasista ja sittemmin Tanskasta, Nykänen muistelee. – Peikko alkoi kiinnostaa vuonna 2012, kun tapasin perheyrityksen nykyisen toimitusjohtajan Topi Paanasen. Hän kertoi tuolloin avoimina olleista työmahdollisuuksista. Saman vuoden kesällä hän valittiin Peikolle projektitoimiston vetäjäksi; hänen vastuullaan olivat uuden projektinhoitomallin ProPeikon käyttöönotto ja jatkokehitys. Päätös siirtyä Peikon tuulivoimaliiketoiminnan pariin kypsyi Nykäsen mukaan viime syksynä.

PEIKKO LUOPUI MUOVIBISNEKSESTÄ

Perloksella oli aikoinaan Joensuussa muovialan tuotantoa, jossa Jukka Nykänen suoritti työharjoittelunsa ja teki lopputyönsä. Heti valmistumisen jälkeen avautui Salosta mekaniikkasuunnittelijan paikka Nokian palveluksessa. Tässä vaiheessa Nykäsen ja Peikon omistajaperheen tiet kohtasivat ensi kertaa. Paanaset omistivat tuolloin Eimo-nimisen yrityksen, joka valmisti Nokialle matkapuhelinten muovikuoria. Vuonna 2004 Paanaset päättivät kuitenkin luopua Eimosta, kun taas Nykänen jäi taiwanilaisomistukseen siirtyneen ja nimensä Eimosta Fox-

JÄMERÄ PERUSTA TUULIVOIMALALLE

Tuulivoimalaperustusten pääkomponentti on järeä, dynaamisiakin voimia vastaanottava ankkurikehikko. Kehikko toimii samalla osana perustusten betoniraudoitusta. Kehikot valmistetaan Peikon pääkonttoripaikkakunnan naapurikunnassa eli Nastolassa. Tarkoitusta varten käyttöönotetussa hallissa valmistettiin vuoteen 2011 asti pultteja ja muita kiinnikeosia. Peikko päätti alusta alkaen ottaa haltuun koko tuulivoimalaperustusten toimitus- ja vastuuketjun. Toisin sanoen yhtiö haluaa ja kykenee ottamaan vastuun sekä suunnittelusta ja

valmistuksesta että tarvittaessa myös asennuksesta. – Sen pidemmälle ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa toimintaansa, Nykänen sanoo. KANSAINVÄLISTÄ TOIMINTAA

Peikko valmistaa tuulivoimalaperustuksia toteutuskohdekohtaisen mitoituksen perusteella sekä Suomessa että Slovakiassa. Suunnittelutiimin pääosa toimii Riiassa Latviassa. Sieltä käsin maailmalle pukkautuu laskelmadokumentti poikineen; tuulivoimaperustuksiin vaikuttavat dynaamiset tuulivoimat on laskettava tarkkaan ja tilaa vievästi. Kansainvälisetkin asiakkaat ovat Jukka Nykäsen mukaan alkaneet luottaa yhä vankemmin suomalaisyrityksen osaamiseen uudella toiminta-alueella. Peikon perustuksia on toimitettu suurelle osalle maailman johtavista turbiinivalmistajista. Tuorein ja tähän mennessä suurin tilaus on kuitenkin yllättäen Afrikasta. Peikko toimittaa sinne perustukset 350 tuulivoimalaan tämän vuoden huhtikuusta alkaen. – Ensin mallinnamme 3D:nä kunkin kohteemme perustukset ja näin tarkistamme toimituksen ja laskelmien virheettömyyden, Nykänen kertoo. – Afrikkaan toimitetaan yhteensä 45 konttia. Kuljetus ei ole aivan halpaa, ja siksi kaiken pitäisi olla kerralla oikein.

23


EDUSKUNTAVAALIT HUHTIKUUSSA Insinööri esittelee kahdessa lehdessä liiton jäseniä, jotka ovat kansanedustajaehdokkaita.

Maalaisjärjellä pohtiva insinööri Oululainen Matias Ojalehto on ikäisekseen kokenut politiikan tekijä.

K

eskustan kansanedustajaehdokas Matias Ojalehto, 31, on käytännössä ammattipoliitikko Oulun kaupungin hallinnossa. – Eduskunnassa tarvitaan maalaisjärjellä varustettuja ja päätöksentekokykyisiä insinöörejä, Ojalehto sanoo. – Kun ihmiset sanoivat, että minulla olisi annettavaa valtakunnanpolitiikassa ja tukiryhmäni on laaja, oli helppo lähteä ehdolle. Insinööri-lehti teki jutun Ojalehdosta, kun tämä pääsi 24-vuotiaana Oulun kaupunginvaltuustoon. – Lueskelin sen vastikään – olin aika nuori kossi silloin. Perusarvot ovat yhä samat, vaikka kokemusta on tullut lisää, Ojalehto vertaa. Hän on toiminut useissa luottamustehtävissä Oulun kaupungin hallinnossa. – Käytännössä nykyinen toimenkuvani Oulun kaupungilla on samantyylinen kuin Tampereen vastaavan apulaispormestarin, Ojalehto selventää.

PÄÄTEEMAT TALOUDESSA

Uudella hallituksella on ratkaistavana monia työelämään liittyviä visaisia kysymyksiä. – Seuraavan hallituksen pääteemat liittyvät varmasti kaikki talouteen. Nykyisessä taloustilanteessa on löydyttävä

yhtenäinen näkemys etenkin työntekijä- ja työnantajajärjestöjen, mutta myös politiikkoojen kesken. – Yksi tärkeimmistää asioista on työttömyy-den nujertaminen. Myös energiakysymykset, etenkin sen kotimaisuus, sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka nousevat Matias Ojaleh to on keskus tan vaalien alla keskusnuorta ja nous evaa kaartia. teluun. Henkilökohtaisesti perhe-, koulutus- ja aluepolitiikka ovat Ojalehdolle tärkeitä. Hänen mukaansa puheenjohtaja Juha Sipilä on tuonut insinööriajattelullaan raikkaita tuulia politiikkaan. – Se on pitkälti Juhan luoma juttu, että keskustalaiset insinöörit ovat nyt kovassa huudossa. Hän valmistui juuri kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi, suuntautumisvaihtoehtonaan tuotantotalous. – Olen ollut pitkään teollisuudessa töissä, mutta siirryin politiikkaan yhteisten asioiden hoitajaksi, neljän alle kouluikäisen lapsen isä sanoo. TEKSTI ja KUVA: Sami Korkala

Laadukkaan koulutuksen puolustaja Pari vuotta sitten perussuomalaisten toimintaan mukaan tullut Marianne Ostamo puhuu uusien työpaikkojen puolesta.

T

ietotekniikan insinööriksi Satakunnan ammattikorkeakoulutusta valmistunut Marianne Ostamon mielestä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opetustunneista on leikattu paljon ja vastuuta on siirretty yhä enemmän opiskelijoille. – Vastuun vierittäminen opiskelijoille ei vastaa laadukasta opetusta. Opiskelijoilla pitää olla oikeus opetustunteihin, Ostamo sanoo. Hänen mukaan opiskelupaikkoja pitää suunnata niille aloille, joilta on realistinen mahdollisuus työllistyä. Ensimmäistä kertaa kansanedustajaehdokkaana Satakunnan vaalipiiristä oleva Ostamo kertoo lähteneensä mukaan vaaleihin, koska haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Tuoreena kasvona hän toivoo saavansa puolelleen uusia äänestäjiä. Toki haave kansanedustajanpaikasta siintää mielessä. TYÖLLISYYTTÄ ON TUETTAVA

Ostamon mielestä seuraavalla vaalikaudella on tehtävä työllisyyttä tukevia ratkaisuja. Esimerkkinä hän mainitsee pienyrittäjien tukemisen ja työn tekemisen kannattavuuden. Pienyrittäjän kynnystä palkata uusi työntekijä voidaan 24

alentaa taloudellisella tuella. Ostamon vaalitavoittteisiin kuuluvat myös julkisen talouden parantaminen, kotimaisen ruoan tuotannon edistäminen sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen. – Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle paljon, mutta ennen Marianne Os tamon mielest ä koulutukse kaikkea se on tragesaa leikata, si sta ei llä hinnan m aksavat opiske dia ihmiselle lijat. itselleen. Porissa avomiehensää jja kkahden hd kissan ki kanssa k asuva Ostamo kertoo käyvänsä vaalikampanjaa sekä sosiaalisessa mediassa että tapaamalla äänestäjiä eri tilaisuuksissa. Vaalityössä häntä auttavat Perussuomalaisten paikallisyhdistyksen vaalitiimi sekä perheenjäsenet. Ostamo työskentelee projekti-insinöörinä Cimcorpissa. Vapaa-ajalla hän harrastaa boulder-kiipeilyä, kuntosalia ja lukemista. TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVA: Timo Ruoko


Vihtiläinen vasen laita Tapio Pulkkinen myöntää olevansa yllytyshullu. Kun riittävän moni kysyi eduskuntavaaliehdokkaaksi, hän meni ja suostui.

V

uoden 2011 eduskuntavaalit ja perussuomalaisten ”jytky” ovat syy siihen, että 38-vuotias vihtiläinen insinööri Tapio Pulkkinen on huhtikuun vaaleissa ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä. – Vaalien jälkeen mietin, että kyllä demokraattinen päätöksenteko kaipaa toisenlaisiakin ajatuksia kuin perussuomalaisilla on. Luin muutaman varteenotettavan suomalaisen puolueen ohjelmia, puntaroin asioita ja päädyin Vasemmistoliittoon, Pulkkinen kertoo. Politiikka on aina kiinnostanut Ramboll Finlandilla katu-, alue- ja kunnallistekniikan asiantuntijana työskentelevää kahden kouluikäisen pojan isää. Historia, yhteiskuntaoppi ja ympäristötieto olivat koulussa mieliaineita. – Kun vielä isä on ollut pitkään kunnallispolitiikassa mukana, kai sitä on ikään kuin kasvanut kiinni yhteisiin asioihin. Politiikan lisäksi toimin useissa liikuntajärjestöissä ja paikallisissa urheiluseuroissa. RATTAAT ON SAATAVA PYÖRIMÄÄN

Pulkkinen valitsi puolueiden joukosta Vasemmistoliiton sen muista puolueista poikkeavan talouspoliittisen linjan takia. Vaalien jälkeen on saatava talouden rattaat pyöri-

mään ja ihmisille töitä; ä; siihen tarvitaan elvyttätävää, keynesläistä taloususpolitiikkaa. – Suhdannevaihtelujen tasaaminen jos mikä on valtion tehtävä. Näyttää siltä, ettää moni kansainvälinen organisaatiokin on huomannut elvyttävän talouspolitiikan tarpeellisuuden, tosin n paljon myöhemmin kuin VasemmistoTapio Pulkkine n pitää koulut liitto, Pulkkinen usta Suomen tärkeimpänä kilpailukykyte sanoo. kijänä. Hän nostaa tasaarvoisen ja hyvän koulutuksen ulutuksen ”kilpailukykytekijäksi numero yksi”. Siitä ei saa tinkiä, jos Suomi mielii menestyä jatkossa. – Tarvitsemme hyvin koulutettuja osaajia laidasta laitaan ja kaikilla koulutusasteilla, ei vain insinöörejä tai muita korkeakoulutettuja. Vain ihmisten osaamisella ja koulutuksella voimme menestyä, Pulkkinen painottaa. TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Pienpuolueen ääni kuuluviin Ei se näin voi jatkua, itsenäisyyspuoleen ehdokas Jaakko Impola julistaa.

P

yhäjoella asuva Jaakko Impola on kohtalaisen tuntematon pienpuoleen ehdokas, joten eduskuntaan pääsemisestä hänellä ei ole suuria toiveita. – Yksi syy ehdolla olemiseen on tunnettuuden hakeminen ja se, että ihmiset yleensä ottaen huomaisivat vaihtoehdon suurpuolueiden politiikalle, Impola sanoo. – Jotain täytyy tehdä. Eihän tämä voi jatkua näin, että Suomen valtionvelka kasvaa kovaa vauhtia. Itsenäisyyspuolue ajaa muun muassa Suomen eroa EU:sta ja eurosta. – Eihän siinä ole mitään järkeä, että valtio joutuu lainaamaan yksityisiltä pankeilta ja korkokulut ovat karanneet valtaviksi, Impola sanoo. Hän liittyi puolueeseen reilu vuosi sitten. – Olen toki seurannut yhteiskunnallisia asioita kiinnostuneena pitempään. Impola on koulutukseltaan tietotekniikkainsinööri ja teki alan töitä viisi vuotta. – Jäin työttömäksi ja työttömiä insinöörejä on PohjoisPohjanmaalla niin paljon, että aloitin vuoden vaihteessa sähköasentajaopinnot. Hänen mielestään suomalaisten pitäisi saada ansaita 1 000 euroa kuussa verottomasti kotimarkkinoiden kysynnän parantamiseksi.

– Lisäksi pienten jaa keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa nostamalla arvonlisäverottoman toiminnan raja 100 000 euroon. KESKITTÄMINEN NÄRÄSTÄÄ

Maaseudun rauhassa puolisonsa kanssa Jaakko Impola harrastaa asuva Impola on muun muass a kitaransoitt oa ja pi en imuotoista 3D helppo tunnistaa in-mallintamista . sinööriksi, sillä hän ei usko ennen kuin laskee. skee. – Onkohan tuo valtiovallan keskittämispolitiikka ideologista. Haluaisin nähdä laskelmat siitä, tuleeko keskittäminen oikeasti halvemmaksi. Pyhäjoen ydinvoimalahanke tuo toki työtä Impolan kotiseudulle, mutta hanke on hänestä kaiken kaikkiaan ristiriitainen asia. – Toisaalta kiinnostaa, minkälaisen hajautetun energiaratkaisun samalla panostuksella olisi saanut ja lisääkö ydinvoimala aidosti Suomen energiaomavaraisuutta. TEKSTI ja KUVA: Sami Korkala

25


EDUSKUNTAVAALIT HUHTIKUUSSA Insinööri esittelee kahdessa lehdessä liiton jäseniä, jotka ovat kansanedustajaehdokkaita.

Monipuolista näkemystä päätöksentekoon

YRITTÄJYYDEN ASIALLA

vaimonsa kanssa. Lelukauppa Lasten Laituri oli ensin perinteinen kauppa pa Jämsän keskustassa, kunnnes viime vuonna siirtyi yi yksinomaan verkkokaupaksi. Pienyrittäjyyden realiteetit ovat tulleet matkanvarrella tutuiksi. Similä näkee, että politikkojen tehtävä on poistaa yrittäjyyttä Matti Similä pitää Keski-S uomea vaikeuttavia esteitä. mahdollisuuk sien maakunt ana. Hän korostaa myös kestävän kasvun merkitystä. tystä. Similän mukaan uudet innovaatiot ja toimialat ovat ainoa keino saavuttaa kestävän kasvun tavoitteet uusien työpaikkojen osalta. Palkkatyön ja luottamustoimien sekä ehdokkuuden myötä Similä sanoo oman yrittäjyytensä elävän hieman hiljaiseloa. Mutta kipinä yrittäjyyteen ei ole sammunut. – Jos syntyy idea, jolla koen olevan menestymisen mahdollisuuksia, olen edelleen valmis yrittäjäksi.

Yrittäjänä Similä on toiminut kolmisen vuotta yhdessä

TEKSTI ja KUVA: Minna Virolainen

Perhe, työ ja yrittäjyys ovat Matti Similälle tärkeitä sekä omassa arjessa että politiikassa.

J

ämsäläinen Matti Similä on Keskustan ehdokkaana Keski-Suomen vaalipiirissä. Hän haluaa tuoda päätöksentekoon näkökulmaa, jossa yhdistyy kokemus sekä palkansaajana, yrittäjänä että ison perheen isänä. Similä pyrkii myös puolustamaan Keski-Suomen maakuntaa. Hän kertoo todenneensa, ettei kukaan muu pidä maakunnan puolta, joten asukkaiden on tehtävä se itse. Työssä jaksaminen erityisesti työelämän keskivaiheessa on yksi Similän tärkeimmistä vaaliteemoista. Hänen mukaansa työvuosia ei saada lisättyä pelkästään eläkeikää nostamalla. – Jotta ihmiset jaksavat tehdä töitä kuusi- tai seitsemänkymppisiksi, pitää työssä jaksamiseen kiinnittää huomiota jo uran keskivaiheilla. Similän työskentelee projektipäällikkönä Patrialla ilmailuteollisuuden parissa. Kunnallispolitiikassa hän on mukana ensimmäistä kautta. Tulokas kertoo, että kyyti kunnallispolitiikassa on ollut kylmää eikä säästötoimenpiteiltä ja supistuksilta ole vältytty Jämsässäkään.

Nuori konkari politiikassa Opiskelijan kärkiteema vaaleissa on valtiollinen rakennusyhtiö.

Y

hdyskuntasuunnittelun opiskelija Antti Hartikainen, 24, on jo toista kertaa ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Hän on Vasemmistoliiton ehdokas Hämeen vaalipiiristä. Hartikainen muutti Päijät-Hämeeseen opiskelupaikan perässä, sillä Lahden ammattikorkeakoulu tarjosi sopivan koulutusvaihtoehdon. Asumiseen liittyvät kysymykset kiinnostavat ehdokasta niin opinnoissa kuin politiikassakin. 16-vuotiaasta lähtien poliittisissa nuorisojärjestöissä mukana ollut opiskelija on aktiivinen asumiseen liittyvässä toiminnassa. Maaliskuussa alkaa työharjoittelu nuorisoasuntoja rakennuttavassa yrityksessä. – Asumisen kustannuksilla on laaja vaikutus koko yhteiskuntaan. Halvemman asunnon kautta ihmisillä on enemmän rahaa käytettävänä muualla puuttumatta lainkaan esimerkiksi verotukseen, Hartikainen sanoo. Hänen mielestään valtion pitäisi ostaa valtakunnallinen, jo toimiva rakennusyhtiö. Jatkossa se rakentaisi halpoja vuokraasuntoja. – Suomen on muututtava enemmän vuokra-asuntoyhteiskunnaksi. VALTION ROOLIA ON KIRKASTETTAVA

Seuraavan eduskunnan on Hartikaisen mielestä puututtava työttömyyteen. 26

– Kunnissa on isot säästötavoitteet eivätkää ne pysty työllistämään. n. Valtion on investoitavaa oikeisiin paikkoihin, joista kunnat voivat kertoa oman tietotaitonsa ansiosta. Heti vaalikauden alussa on autettava niin sanotusti helposti työllistettäviä, mutta täystyöllisyyteen Hartikaisen mukaan ei kannata – Nyt on torp edes pyrkiä. Autoattava aikeet poistaa liiton jäsenm aksun verovä matisaatio lisäänhennys, Antti Hartikai nen sanoo. tyy kiihtyvällä tahdilla eikä kaikille ole enää töitä. – Valtiolta puuttuu poliittinen ymmärrys, miten nopeaa muutos on. Hartikainen perää vastauksia, mitä aloja Suomessa jatkossa kehitetään ja miten taataan koko väestölle elämän mahdollisuudet. Seuraavan eduskunnan ja hallituksen on paneuduttava todelliseen elvytykseen, mitä nykyhallitus ei ole ehdokkaan mielestä tehnyt. TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen


Karavaanari on kaikkien kaveri Perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaalla teknologiaosaamisenn Juha Liukkosella on hyvät asetelmat vaaleihin. johtamisesta.

T

ämä saattaa olla Juha Liukkosen vuosi. Perussuomalaisten ehdokas sai neljän vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa 3 092 ääntä ja pääsi varasijalle. – Asetimme tukiryhmän kanssa selkeäksi tavoitteeksi eduskuntaan pääsemisen, puolueensa jäsenvaaleissa Pohjois-Pohjanmaalla eniten ääniä saanut ylivieskalainen insinööri sanoo. – Jos pääsen läpi, niin osasyy on varmasti se, että olen ollut aktiivinen myös vaalien välissä, Ylivieskan kaupunginvaltuustossa istuva Liukkonen sanoo. Rivakasti asioihin tarttuva mies on saanut hyvää palautetta yli puoluerajojen. – Täällä äänestetään yli puoluerajojen, sillä koko Ylivieskan talousalueelta ei ole nyt yhtään kansanedustajaa. Liukkonen lähti politiikkaan, sillä hän on huomannut itsessään kovan poltteen vaikuttaa asioihin. – Lisäksi minulla on erittäin hyvä tukiryhmä, joka vetää vaalihanketta eteenpäin. BYROKRATIAA ON KARSITTAVA

Liukkonen on tehnyt pitkän uran teollisuudessa insinöörinä ja työskenteli viimeksi puolueensa projektin parissa. Nyt hän on työnhakija ja suorittaa ylempää AMK-tutkintoa

Liukkonen sanoo, o, että hänellä on lääkee työttömyyteen. – Yrittäjyyden edellytyksiä täytyy parantaa. Turhaa byrokratiaviidakkoa on karsittava ja arvonlisäverottoman liikevaihdon – Tämä on m eidän perhee mme rajaa on nostetvaalikoira, pe ntua rapsutte leva Juha Liukkone tava portaittain. n naurahtaa. – Hallituksen teot eivät tue pieniä yrittäjiä ja itsensä yritystoiminnalla elättäviä. Erityisesti heidän sosiaaliturvaa on parannettava ja elinkelpoisten yritysten verovelat pitäisi muuttaa matalakorkoisiksi lainoiksi. Liukkosella on kaksi aikuista poikaa ja kaksi kouluikäistä tyttöä. Hän harrastaa kuntoilua ja laulaa karaokessa. – Hankimme juuri matkailuvaunun ja tarkoitus on elvyttää jäissä ollut perheen karavaanariharrastus. Liukkonen arvioi, että yli 10 000 kilometriä kertyy mittariin vaalityön merkeissä.

TEKSTI ja KUVA: Sami Korkala

Oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan sysäsi Pasi Kanervan politiikan pariin.

TYÖELÄMÄN KOHTUULLISUUS

ja nostaa esimerkkinää nollasopimuksiin liittyyvät ongelmat. – Työntekijän pitäää tietää toteutuvat työtununnit, jotta hän voi suunnnitella elämäänsä. Työn tekeminen pitää Kanervan mukaan olla mahdollista myös logistisesti. Se edellyttää kohtuullisen mittaisia työmatkoja, sujuvamman joukkoliikenteen ja Pasi Kanervan liityntäpysäköinmukaan työe lämän on oltava koht nin kehittämistä uullista. sekä yksityisautoilun mahdollisuutta. Kanervan perheeseen kuuluu avovaimo ja kolme lasta. Pihapiirissä asustaa myös hevonen, kolme ponia ja kissa. Vapaa-ajalla hän korjailee piharakennuksia ja toimii yritysten sekä yhteisöjen hallituksissa. Kanerva kertoo käyvänsä vaalikampanjana tukijoukkonsa avittamana niin sosiaalisessa mediassa kuin äänestäjiä tapaamalla toreilla ja tapahtumissa.

Kanerva korostaa oikeudenmukaisen työelämän merkitystä

TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä

P

oliittisen vaikuttamisen Pasi Kanerva aloitti vuoden 2012 kuntavaaleista, jolloin hän valittiin SDP:n listoilta Pornaisten kunnanvaltuustoon. Paikallisten vaikuttajien innoittamana Kanerva on nyt ensimmäistä kertaa puolueen kansanedustajaehdokkaana Uudeltamaalta. Kanerva työskentelee teknisenä isännöitsijänä Kantakaupungin Isännöinti Oy:ssä. Työ sisältää muun muassa kiinteistö- ja huoltotöiden suunnittelua ja valvomista. – Kaikilla rakentamisen tasoilla pitää ymmärtää kokonaisuus ja ottaa vastuu työstä. Ammattikorkeakouluilla ja -oppilaitoksilla on merkittävä rooli vastuuta korostavan asenneilmapiirin luomisessa. Kanervan mielestä asuntorakentamista pitää lisätä pääkaupunkiseudulla ja asuntoja on rakennettava myös pienituloisille. Kansalaisten eriarvoistuminen näkyy Kanervan mukaan erityisesti julkisessa terveydenhuollossa, jota vaivaa resurssipula. – Hyväosaiset ostavat palvelunsa yksityisestä terveydenhuollosta ja muut jonottavat julkiselle.

27


Kaasuauton ulkoasu ei poikkea bensiinikäytöisestä autosta.

Ajaisitko kaasulla vai sähköllä? TEKSTI: Kari Pitkänen KUVAT: Valmistajat

Sähkön plussat ja miinukset + Sähköautoilu on paikallisesti päästötöntä ja melutonta. Sähköauto sopii erityisesti kaupunkiajoon ja alueille, joissa ajoneuvoliikennettä on rajoitettu. + Hiilidioksidipäästöjen lisäksi sähköauto eliminoi pois häkä-, hiilivety-, typen oksidi- ja hiukkaspäästöt. + Sähkömoottorin koko suorituskyky on käytössä heti, kun jalka painaa kaasupoljinta. Tekniikka on luotettavaa ja huollon tarve pieni. + Käyttökulut ovat pienet. Täysi akkulataus maksaa Suomessa tuotetulla sähköllä 2–3 euroa. + Jos sähkö tuotetaan tuuli- tai vesivoimalla tai aurinkoenergialla, sähköautolla on mahdollisuus päästä kokonaan päästöttömään autoiluun. + Nykyisilläkin pikalatausjärjestelmillä akku saavuttaa 80 prosentin varaustason jopa puolessa tunnissa, mikä helpottaa liikkumisen suunnittelua. + Autoteollisuus keskittyy parhaillaan nimenomaan sähköautoteknologian kehittämiseen. Oletettavasti tekniikan hinta laskee, taso paranee ja mallistot kasvavat. Johdoton induktiolataus voi olla pian mahdollista. – Sähköautomallisto on kapea ja hinnat jopa 10 000 euroa korkeammat kuin vastaavien polttomoottoriautojen. – Toimintamatka on yhä hyvin rajallinen ja julkisia latauspisteitä vähän, joten sähköautoilu ei helpolla sovi pitkien välimatkojen Suomeen. – Normaalilla verkkovirralla akkujen lataus täyteen kestää jopa 12 tuntia. 28

– Pakkaskelillä sähköauton toimintamatka lyhenee pahimmillaan puoleen normaalista, varsinkin jos auton sisälämmitykseen käytettävä energia otetaan akuista. – Myös kasvava ajovastus kuten sohjolumi tai pakkasella lisääntyvä ilmanvastus syövät sähköauton hyötykilometrejä. – Sähköautoilu on kaikesta kohusta huolimatta edelleen pienen piirin harrastelua. Todellista kysyntää on vähän eikä valtio tue hankintaa minkäänlaisilla porkkanoilla.


Maakaasu ja sähkö ovat yleisimmät ja kuluttajan kannalta helpoimmat liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet. Molemmilla on selkeät etunsa ja haittansa; ajoneuvomallistotkin vaihtelevat.

S

uomessa on tällä hetkellä käytössä noin 1 700 kaasukäyttöistä ajoneuvoa. Euroopassa kaasun käyttö on meihin verrattuna monisatakertaista. Erityisen aktiivinen kaasuautojen kehittämisessä on ollut VW-konserni. Kaasuversioita on jo monissa Audin, Volkswagenin, Seatin ja Skodan malleissa. Suomen markkinoilla on jo nyt myös puolisen tusinaa kaasutoimista pakettiautomallia. Henkilöautoille luvataan kaasulla yleensä 300–400 kilometrin toimintamatka. Tätä varten kaasu tankataan paineella 11–15 kiloa vetäviin säiliöihin, joista kaasun tulo katkeaa välittömästi ja täysin automaattisesti esimerkiksi kolarin sattuessa.

Kaasuautoissa on kuitenkin aina mukana myös bensiinisäiliö. Pienimmät niistä vetävät vain kymmenkunta litraa, mutta osassa autoja bensiinisäiliön koko on täydet 50 litraa. Kylmänä käynnistettävä kaasuautokin starttaa aina bensiinillä, koska bensiini syttyy kaasua herkemmin. Heti startin jälkeen tai viimeistään moottorin hieman lämmitessä polttoaineeksi vaihtuu maa- tai biokaasu – joiden polttotekniset ominaisuudet muuten ovat täysin samat. Jo kaasuautolle määrätyn käyttövoimaveron kuittaaminen vaatii vähimmilläänkin 5 000 kilometrin ajomatkat vuodessa. Lisää laskutoimituksia on edessä sen arvioimiseksi, kuinka pitkään kaasuautoa on käytettävä sen korkeamman ostohinnan kuolettamiseksi.

toimintamatka yhdellä akkujen latauskerralla. Sähköauton tuntuvimmat edut ovat ajamisen äänettömyys sekä lähes täydellinen päästöttömyys. Vaikka paikallispäästöt pakoputken päästä ovat nolla grammaa, koko sähkön tuotantoketjun mukaan laskettuna suomalaisen sähköauton CO2-päästöt asettuvat 30–490 gramman tuntumaan kilometrillä. Sähköautoilun yleistymisen arvellaan tapahtuvan toden teolla vuoden 2020 jälkeen. Se edellyttäisi latausverkoston monikymmenkertaistumista, autovalikoiman monipuolistumista ja ennen kaikkea akkuteknologiassa tapahtuvia läpimurtoja, jotta litiumionija muiden akkujen varauskapasiteetti saataisiin moninkertaistettua nykyisestä.

SÄHKÖAUTOT VIELÄ HARVINAISIA

Kaasuun verrattuna sähköautoilu on ainakin suomalaisille uutta; markkinoilla on toistaiseksi vain muutama arkipäivän liikkumisvaatimukset täyttävä malli. Tunnetuin näistä on Nissan Leaf, joka on myös Euroopan suosituin sähköauto. Sähkökäyttöisille henkilöautoille luvataan 140–200 kilometrin

Sähköautot yleistynevät vasta ensi vuosikymmenellä.

Kaasun plussat ja miinukset + Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin neljänneksen ja biokaasun yli 90 prosenttia pienemmät kuin bensiinillä. + Kaasuautoissa voi käyttää kumpaa tahansa kaasulaatua missä tahansa suhteessa. Molempia laatuja voi yleensä tankata samasta automaatista. + Kaasun vertailukelpoinen litrahinta on lähes puolet bensiiniä ja yli kolmanneksen dieseliäkin pienempi. + Biokaasu on täysin kotimainen raaka-aine ja valmistetaan 100-prosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista. + Biokaasua on mahdollista tuottaa myös paikallisesti ja jaella hajautetusti esimerkiksi maatalouden sivuelinkeinona. + Kaasuautot on varustettu myös bensiinitankilla, joten sillä voidaan ajaa myös varsinaisen kaasutankkausverkoston ulkopuolella. + Kaasukäyttöiset ajoneuvot eivät juuri poikkea ulkonäöltään tai ominaisuuksiltaan normaaleista polttomoottoriautoista. + Ajoneuvoautomatiikka ohjaa itsenäisesti kaasun ja bensiinin käyttöä moottorissa. + Kaasu sopii kaiken kokoisten ajoneuvojen polttoaineeksi, myös paketti- ja kuorma-autoihin sekä busseihin. + Kaasuautojen tekniikka on koeteltua ja komponenttien kestävyys hyvä. Esimerkiksi maakaasusäiliöt kestävät ajoneuvokäytössä jopa 20 vuotta. Myös jälkiasennukset ovat mahdollisia. – (Venäläinen) maakaasu on edelleen fossiilinen polttoaine. Sitä

käyttämällä hiilidioksidipäästöt vähenevät, mutta vain neljänneksellä bensiiniin verrattuna. – Kaasuauton käyttäjiä rangaistaan haittaveroksi luokitettavalla käyttövoimaverolla. Henkilöautosta summaksi kertyy vuodessa 200–400 euroa. – 24 kaasutankkausaseman verkosto kattaa pääosin vain eteläisen Suomen alueen. Gasumin asemia näistä on 18. – Tankkauspistoolin vipukytkimen ja holkin kiinnittäminen autoon on periaatteessa yksinkertaista, mutta vaatii ensikertalaiselta harjoittelua. – Kaasuautot uautot ovat edellee edelleen jopa tuhansia euroja kalliimpia kuin bensiinikäyttöiset yttöiset versiot. Hintaero on onneksi kapenemassa kysynnän ja nan lisääntyessä. tarjonnan

29


OIKEUTTA TEKSTI: Matti Andström, työsuhdeneuvoja PIIRROS: Markku Haapaniemi

Työsopimuksen purkaminen koeajalla Koeajalla tarkoitetaan työsopimuslaissa säädettyä, työsuhteen alkuun sijoittuvaa ajanjaksoa, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa välittömin vaikutuksin.

S

ekä työnantaja että työntekijä voi koeajan aikana päättää työsopimuksen ilman, että kummankaan osapuolen pitää noudattaa lain tai sopimuksen mukaista irtisanomisaikaa. Lisäksi koeajan erityispiirteenä on, että työsopimus voidaan purkaa ilman työsopimuslaissa säädettyjä perusteita. Työntekijän kannalta sillä ei ole kovin suurta merkitystä, koska työntekijän ei muutoinkaan tarvitse esittää perusteluja päättäessään työsopimuksensa. Työnantajalle koeaika sen sijaan tarjoaa varsin laajat mahdollisuudet työsopimuksen päättämiseen verrattuna tilanteeseen, jossa työsopimukseen ei ole otettu koeaikaehtoa. Työsopimuslain sanamuodon mukaan työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa koeajan aikana. Laista ei käy yksiselitteisesti ilmi, että työsopimus voidaan koeajan kuluessa purkaa ilman perusteita. Kanta on kuitenkin vakiintunut sekä oikeuskirjallisuudessa että oikeuskäytännössä. Ilman perusteita tarkoittaa sitä, että työnantajan ei tarvitse perustella työsopimuksen purkamista muutoin kuin vetoamalla sovittuun koeaikaan. 30

ERIARVOISUUS EI OLE SALLITTUA

Työsopimusta ei kuitenkaan saa edes koeajan aikana purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Syrjivillä perusteilla viitataan työsopimuslaissa mainittuihin perusteisiin. Työntekijää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan muun muassa iän, sukupuolen, terveydentilan tai etnisen alkuperän vuoksi. Koeaikapurkua ei siis yleensä saa tehdä esimerkiksi työntekijän sairastumisen vuoksi; tästä on kuitenkin poikkeuksia. Koeajan tarkoituksena on työnantajan kannalta seurata työntekijän soveltuvuutta ja menestystä työtehtävissään. Työntekijän näkökulmasta koeaika antaa mahdollisuuden kartoittaa, vastaako työn sisältö ennakkoodotuksia. Koeaikapurun pitää siis jollain tavalla olla kytköksissä koeajan tarkoitukseen. Työnantaja ei saa esimerkiksi purkaa työsopimusta taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla, koska ne eivät ole lainkaan työntekijän riskipiirissä. Toisaalta työntekijäkään ei saa vedota koeaikaan silloin, kun irtisanoutumisen syynä on parempi työtarjous.

Työntekijän kannalta koeaika on epävarmuuden aikaa. Koska työnantajan ei tarvitse perustella koeaikapurkua, työsuhteen päättyminen saattaa joskus vaikuttaa mielivaltaiselta; hyväkään työsuoritus ei välttämättä takaa työsuhteen jatkumista. Vaikka koeaikapurun pitäisi jollain tavalla liittyä työntekijän työsuoritukseen, oikeustodellisuudessa tarkastelu on lähes poikkeuksetta keskittynyt syrjiviin syihin.


EPÄASIALLISUUS NÄYTETTÄVÄ

Korkein oikeus on linjannut koeaikapurun epäasiallisuuteen kohdistuvaa näyttötaakkaa. Tapauksessa työntekijän työsopimus oli purettu koeajan aikana. Työnantaja perusteli kanteeseen antamassaan vastauksessa työsopimuksen päättämistä työntekijän puutteellisella työsuorituksella. Työntekijä kiisti työnantajan perusteet ja vaati korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Tuomiolauselmassa korkein oikeus

lausui, että koeajan aikana työsopimus saadaan purkaa ilman perusteita. Perusteet eivät kuitenkaan saa olla koeajan tarkoitukseen nähden epäasialliset. Koska työntekijä ei ollut tapauksessa tuonut esiin sellaista perustetta, jota olisi lain tarkoittamalla tavalla pidettävä epäasiallisena, korkein oikeus hylkäsi kanteen. Koeaikapurun kannalta tapaus on merkittävä siksi, että korkein oikeus ei ottanut lainkaan kantaa työntekijän väitteeseen siitä, että hänen työsuorituksessaan ei ollut ilmennyt työnantajan esittämiä puutteellisuuksia. Sen sijaan tarkastelussa keskityttiin epäasiallisen syyn näyttämiseen.

Koska todistustaakka epäasiallisesta perusteesta on siihen vetoavalla, eikä tällaista syytä pystytty näyttämään, kanne hylättiin. Tuomiosta on luettavissa, että koeaikapurun tarkastelussa väitteet työsuorituksen moitteettomuudesta ovat riittämättömät, jollei pystytä osoittamaan työsopimuksen päättämisen taustalla vaikuttavaa konkreettista epäasiallisuutta. Työsopimuslaki – 1 luku 4 § – 2 luku 2 § – 7 ja 8 luvut Korkein oikeus – KKO:2009:35

31


TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

Palkkaeroille monia syitä Insinöörien ansiokehitys oli viime vuonna hyvin maltillista. Useimmiten ansiokehitys olikin vain yleiskorotusten varassa.

V

astavalmistuneiden insinöörien tilanne oli hankala. Heistä aiempaa harvempi löysi töitä. Vastavalmistuneiden palkkataso on polkenut jo vuosia lähes paikoillaan. Tiedot ilmenevät Insinööriliiton vuosittaisesta Insinöörikunnan Työmarkkinatutkimuksesta, joka toteutettiin viime lokakuussa. Lokakuussa 2014 insinöörien mediaanipalkka oli tasan 3 900 euroa ja

keskiarvopalkka 4 175 euroa kuussa. Viime vuonna valmistuneiden mediaanipalkka valmistumisvuonna oli 2 600 euroa ja keskiarvopalkka 2 685 euroa kuussa. Insinöörien mediaanipalkka nousi 1,7 prosenttia ja keskiarvopalkka 2,5 prosenttia vuoden 2013 lokakuusta. Palkkahajonta kasvoi aiemmasta vuodesta. Parhaiten ansaitseva kymmenys ansaitsi nyt 2,2 kertaa sen mitä vähiten ansaitseva kymmenys. Palkkaeroihin vaikuttavia tekijöitä

selvitettiin lokakuussa 2014 toteutetun Insinöörikunnan Työmarkkinatutkimuksen aineistosta muodostetun tilastollisen mallin avulla. Työkokemuksen kertyminen nostaa palkkaa. Palkka nousee valmistumisen jälkeen aluksi nopeammin ja hidastuu työuran loppupuolta kohden. Palkan nousu on sidoksissa työkokemuksen kertymiseen, ei siis tutkinnosta kuluneeseen aikaan. Tutkinnon suorittamisen jälkeisenä vuonna palkkaennuste nousee keskimäärin vähän alle kolme prosenttia. Myöhempi palkkakehitys vaihtelee suuresti sen mukaan, millaiselle urapolulle insinööri päätyy. Insinöörinaisten palkat ovat noin seitsemän prosenttia pienemmät kuin

Mediaani- ja keskiarvopalkat kaikilla insinööreillä ja vastavalmistuneilla insinööreillä vuosina 2009-2014 5000

Keskiarvo, kaikki insinöörit Mediaani, kaikki insinöörit Keskiarvo, vastavalmistuneet Mediaani, vastavalmistuneet

Lähde: Insinöörikunnan työmarkkinatutkimukset

4000

3000

2000 2009 32

2010

2011

2012

2013

2014


insinöörimiesten, kun malliin mukaan otettujen muiden tekijöiden vaikutus palkkaan on vakioitu. Sukupuolten väliset palkkaerot ovat insinööreillä kuitenkin pienet moneen muuhun ammattikuntaan verrattuna. ASEMA ENNUSTAA PALKKATASOA

Työn vaativuus ja vastuu yleensä kasvavat organisaatioiden hierarkiassa ylöspäin noustessa. Palkkaerot johtoja muiden tehtävien välillä ovat melko suuria. Ylimmässä johdossa työskentelevän insinöörin palkka on lähes 65 prosenttia korkeampi ja johtotehtävissäkin noin 45 prosenttia korkeampi kuin asiantuntijatehtävissä työskentelevillä. Ylempään keskijohtoon kuuluminen nostaa palkkaennustetta noin 22 prosenttia ja alempaan keskijohtoon kuuluminen kuusi prosenttia asiantuntijatehtäviin verrattuna. Ilman itsenäistä asemaa toimihenkilötehtävissä työskentelevien insinöörien palkat taas ovat keskimäärin 13 prosenttia alemmat kuin asiantuntijatehtävissä työskentelevillä. Työtehtävät ovat osin sidoksissa myös asematasoon. Strategisia ja hallinnollisia tehtäviä tekevät pääosin

johtotehtävissä työskentelevät. Niissä tehtävissä palkka on korkein; keskimäärin palkkaennuste on noin 14 prosenttia korkeampi kuin suunnittelutehtävissä. Toimiminen projektin vetäjänä nostaa palkkaa keskimäärin lähes viisi prosenttia verrattuna niihin, joilla ei ole projektinvetovastuuta. Heikoiten palkattuja tehtäviä ovat suunnittelutehtävät. Työskentelysektorilla on vaikutusta palkkatasoon. Julkisella sektorilla ja suunnittelualalla palkkataso on matalin. Teollisuudessa palkkataso on julkista sektoria lähes viisi prosenttia korkeampi. Korkein palkkataso on tietotekniikan palvelualalla, jossa palkkataso on yli yhdeksän prosenttia korkeampi kuin julkisella sektorilla. PALKKAEROJA MAANTIETEELLISESTI

Palkkataso vaihtelee alueellisesti, korkein palkkataso on pääkaupunkiseudulla. Itä-Suomessa, Vaasan alueella ja Pohjois-Suomessa – poikkeuksena Oulun seutu – palkat ovat kauimpana pääkaupunkiseudun tasosta, lähes 11 prosenttia alemmat. Hämeessä ja Lounais-Suomessa palkkaero pääkaupunkiseutuun on

Eri asematasoilla työskentelevien palkkaerot asiantuntijana työskenteleviin verrattuna

50

+45%

40 30 20

+22%

10

+6%

0

Ylin johto -10 -20

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto

Lähde: Insinöörikunnan työmarkkinatutkimus 2014

70

+65%

PALKKANOSTURI JA -NEUVONTA APUNA

Insinööriliiton jäsensivuilla on käytössä Palkkanosturi, jonka avulla voi tarkastella nykyistä palkkatasoa. Sen tuella voi myös määrittää palkkatoiveen esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Palkkanosturin palkat on päivitetty tuoreen työmarkkinatutkimuksen tiedoilla. Liiton palkkatilastojulkaisu jaetaan vuosittain suoraan jäsenten koteihin, ja se on saatavilla myös jäsensivuilla. Lisäksi Insinööriliitto tarjoaa henkilökohtaista palkkaneuvontaa sähköpostitse tai puhelimitse liiton asiakaspalvelun kautta.

Palkkaan vaikuttavat useat eri tekijät

80

60

noin kahdeksan prosenttia ja Keski- ja Kaakkois-Suomessa palkkaero on noin yhdeksän prosentin paikkeilla. Pääkaupunkiseudulla palkan ostovoima saattaa palkan paremmuudesta huolimatta jäädä muuta maata kehnommaksi johtuen korkeammista elinkustannuksista. Usein myös muuta maata pidemmät työmatkat saattavat viedä enemmän rahaa ja aikaa. Maakuntien toimiala- ja elinkeinorakenne sekä paikkakuntakohtainen työllisyystilanne vaikuttavat myös alueelliseen palkkatasoon.

-13% Toimihenkilöt

Työn vaativuus ja henkilön suoriutuminen tehtävistään vaikuttavat eniten palkkaan , mutta myös monilla muilla tekijöillä on merkitystä. Vaikuttavia tekijöitä on selvitetty regressiomenetelmällä muodostetun tilastollisen mallin avulla. Mallissa selvitettiin, minkä verran ammattivuodet, sukupuoli, työsuhteen laatu, työnantajan sektori, henkilöstömäärä, työnantajan ulkomaalaisomisteisuus, asemataso, työtehtävät, tulospalkkauksen piirissä oleminen, projektipäällikkönä toimiminen tai työssäkäyntipaikkakunta vaikuttavat insinöörien palkkaeroihin. Mallin mukaiset palkkaerot eivät toteudu kenenkään kohdalla sellaisenaan, eikä niitä voi laskea yhteen. Esitettyjä tilastollisia lukuja voi käyttää omien palkkapohdintojen tukena. Muodostettu palkkamalli selitti 62 prosenttia palkan vaihtelusta, muu osa palkan vaihtelusta johtuu mallin ulkopuolella olevista tekijöistä ja satunnaisvaihtelusta.

33


OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

R  autaista ammattitaitoa pohjoisesta Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitsi vuoden aktiiviksi Ilkka Raution Rovaniemeltä.

T

yypillinen insinööriopiskelija on 23-vuotias ensimmäistä tutkintoaan opiskeleva mies. Rovaniemeläinen insinööriopiskelija Ilkka Rautio on 37-vuotias kahden lapsen isä eli hän ei mene tyypillisen insinööriopiskelijan muottiin. Aikaisemmalta koulutukseltaan Rautio on puutekniikan teknikko ja puuseppä. – Töitähän alalla olisi riittänyt, mutta kaipasin uusia haasteita työelämässä. Jatkokoulutus oli pyörinyt mielessäni jo pidemmän aikaa, Rautio kertoo. Opinnot alkoivat syksyllä 2013 Lapin ammattikorkeakoulun rakennustekniikan linjalla. Luokkakaverit ovat nuorempia, mutta ikäero suureen osaan opiskelijoita ei Rautiota haittaa. – Onhan nuorilla elämäntilanne huomattavasti erilainen kuin itselläni, mutta olen sopeutunut hyvin joukkoon. Kanssaopiskelijat ymmärtävät, etten osallistu kaikkiin mahdollisiin opiskelijarientoihin, Rautio selittää. – Auttaa, ettei ota kaikkia niin vakavasti. Huumorilla selviää pitkälle.

MUKAAN VAIKUTTAMISEEN

Opintojen alkamisen myötä Rautio lähti mukaan opiskelijatoimintaan. 34

Vaikka IOL:n vuoden aktiivi Ilkka Raution elämäntilanne poikkeaa nuorempien opiskelijoiden tilanteesta, hän on opiskelijatoiminnassa monin tavoin mukana.

Yhdistystaustaa ja osaamisesta Rautiolla oli jo entuudestaan. Hän oli yhdistysaktiivi ennen opiskeluja. – Opiskelujen alkuvaiheessa heräsi mielenkiinto opiskelijavaikuttamiseen ja sitä kautta lähdin mukaan liiton aktiivitoimintaan, Rautio kertoo. Vuonna 2014 Rautio toimi Rovaniemen Insinööriopiskelijat RovIO ry:n hallituksessa vastuualueena yhteyshenkilöt, jäsenet ja sidosryhmät. Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistyksessä toimimisen lisäksi Rautio vaikutti myös Lapin Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ROTKOn edustajistossa. Viime vuonna Insinööriopiskelijapäivät järjestettiin Rovaniemellä ja Rautio oli mukana tapahtuman työryhmässä. Lisäksi hän toimi vaellustapahtumaa järjestävässä InssiCoopertyöryhmässä. Työtä siis riitti.

KOVA TYÖ PALKITTIIN

Kovana jäsenhankkijana tunnetun Raution uurastus ei jäänyt huomioimatta valtakunnallisesti. Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitsi Raution vuoden 2014 aktiiviksi tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta insinööriopiskelijoiden ja insinööriopiskelijaliiton hyväksi. – Tuntuu hyvältä saada tunnustusta työstä, varsinkin kun se tulee liitolta. Tulee semmoinen tunne, että on tehnyt asioita oikein. Luottamustoimet jatkuvat tänäkin vuonna paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja opiskelijankunnan edustajiston puheenjohtajana. Lisäksi Rautio toimii InssiCooper2015 tapahtuman projektipäällikkönä. – Kyllä tämä tunnustus kannustaa jatkamaan, yrittämään vielä kovemmin ja kehittämään itseään, Rautio summaa.


Opiskelijat kouluttautuvat yhdistystoimintaan Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton yhteistyössä järjestämä koulutus käynnisti opiskelijatoiminnan vuoden. IOL:n paikallisyhdistysten puheenjohtajat, sihteerit, rahastonhoitajat ja koulutuspoliittiset vastaavat kokoontuivat jälleen tammikuussa perinteiseen PuSiRaKo -koulutukseen Tampereen Murikkaopistolle. Koko viikonlopun kestäneen koulutuksen aikana opiskeltiin niin sektorikohtaisesti kuin koko joukko yhdessä. Lauantaina tutustuttiin omaan vastuualueeseen ja siihen sisältyviin tehtäviin. – Koulutus oli erittäin hyödyllinen. Parasta oli oman sektorikohtaisen koulutuksen ryhmätyöt, jotka opettivat erilaista ajattelumallia, arvioi Rovaniemen Insinööriopiskelijat RovIO:n puheenjohtaja Juho Peltomäki. Kemin Insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja Matias Ahokas osallistui tänä vuonna koulutuspoliittisten vastaavien koulutukseen. Hänen mielestään koulutus oli todella opettavainen. – Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin muuttumisen myötä voi ilmetä ongelmia, joiden varalta pitää olla valppaana. Koulutus antoi hyvät eväät. OPISKELIJOITA YMPÄRI MAATA

Verkostoituminen muiden paikallisyhdistysten toimijoiden kanssa oli viikonlopun parasta antia monille. Koska välimatkat ovat pitkiä, vastaavanlaisia tapaamisia ei ole montaa vuoden aikana. – Oli mahtavaa tutustua muiden yhdistysten puheenjohtajiin ja muihin toimijoihin, sanoo Oulun Insinööriopiskelijat OIO:n puheenjohtaja Marko Luukkonen. Viikonlopun aikana palkittiin viime vuoden toimijoita. Insinööriopiskelijaliitto valitsi vuoden paikallisyhdistykseksi Rovaniemen Insinööriopiskelijat RovIO ry:n. Vuoden aktiiviksi valittiin niin ikään rovaniemeläinen Ilkka Rautio. TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

IOL:n ÄÄNI Henna Hartikainen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Oppiminen on tavoite itsessään

U

udet insinööriopiskelijat ovat aloittaneet opintonsa ja aiemmin aloittaneet ovat palanneet koulun penkille. Myös Insinööriopiskelijaliitto IOL:n aktiivit – opiskelijoiden edunvalvojat – ovat järjestäytyneet ajaakseen jäsenkunnan asioita niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Tänä vuonna liittohallitus keskittyy koulutuspoliittiseen vaikuttamiseen. Otamme vahvasti kantaa tekniikan ja liikenteen alan koulutukseen vaikuttaviin asioihin; esimerkkinä pääsykoeuudistus, jonka tarkoitus on tukea motivoituneiden ihmisten koulutukseen hakeutumista. Koulutuksen kehittäminen ja uusien toimintamallien kokeileminen tukevat työelämälähtöisyyttä – koulutuksemme kulmakiveä. Otamme kantaa aloituspaikkamääriin estääksemme ylikoulutusta, jotta mahdollisimman moni työllistyisi heti valmistumisensa jälkeen. Lisäksi tarkastelemme uuden rahoitusmallin tuomia muutoksia ja puutumme epäkohtiin niitä löytäessämme. Toisena tärkeänä asiana nostan huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit. Vaalit ovat jäsenistön edunvalvonnan kannalta tärkeät. Pyrimme tukemaan alueellista ja valtakunnallista vaikuttamista omilla hallitusohjelmatavoitteillamme. Kannustan teitä kaikkia äänestämään, vain niin saamme äänemme kuuluviin. Opiskelu on ihmisen parasta aikaa -lausetta kuulee hyvin usein. Joskus sillä perustellaan pitkäksi venynyttä iltaa, joskus se on vain hyvin kyseistä hetkeä kuvaava lause. Opiskeluaika harvoin kestää kuitenkaan ikuisesti. Sen tähden on tärkeä muistaa, että IAET-työttömyyskassa on vakuutuksesi, jos et valmistumisesi jälkeen pääse välittömästi työelämään. Kassaan voi liittyä, kun on työsuhteessa ja tarvittavat työssäoloviikot ehtivät karttua jo opiskeluaikana. Suosittelen lämpimästi, että vakuutatte itsenne ajoissa.

Paikallisyhdistysten puheenjohtajat kouluttautuivat Tampereella. 35


Palvelut puntarissa

Hinta, laatu ja ominaisuudet ovat tärkeitä seikkoja ostopäätöksiä tehtäessä, on kyseessä sitten tuote tai palvelu. Netissä julkaistu Insinööri testaa -sarja tarkastelee Insinööriliiton jäsenyyteen paketoituja palveluja. a

tt Ty ö

öö sin

ö

m

t

rl ii to

Liiton ja työttömyyskassan palvelujen vertailu keskenään on hedelmätöntä. Työttömyyskassan jäsenyys varmistaa pelkän ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Liiton jäsenyys taas oikeuttaa joukkoon palveluja ja etuja sekä antaa mahdollisuuden vaikuttaa työelämään liittyviin asioihin. Yhtä harhaanjohtavaa on verrata liiton jäsenmaksua pelkän työttömyyskassan jäsenmaksuun. Insinööriliiton jäsenmaksu muodostuu jäsenyhdistyksen, liiton ja mahdollisen työttömyyskassan osuuksista. Kun verrataan puhtaasti pelkkiä työttömyyskassoja, IAET-kassa on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen.

In

PALVELU

i

yy sk as

s

TEKSTI JA INFOGRAAFIT: Saara Eriksson ja Minna Virolainen GRAAFINEN SUUNNITTELU: Valeria Gasik

Ansiosidonnainen työttömyysturva palkansaajalle, ehtojen täyttyessä Urapalvelut koulutus, henkilökohtainen ohjaus Työsuhdeneuvonta Edunvalvonta (työehtosopimustoiminta, paikallinen edunvalvonta) Koulutus- ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen Vakuutukset työelämään ja vapaa-ajalle Verkostot

MITEN OTAT URAPALVELUT KÄYTTÖÖN? Verkkosivut – Hae tietoa ja vinkkejä työnhaun perustilanteisiin jäsensivuilta. Harjoittele videohaastattelua verkkotyökalun avulla. Tutustu myös uusiin verkkokoulutuksiin, joista ensimmäinen on käytössäsi helmikuussa! Koulutukset – Osallistu koulutuksiin ja työpajoihin, joita järjestämme ympäri Suomen. Kouluttajina liiton omat sekä ulkopuoliset asiantuntijat.

P

U

U

A JA

513

TU LS

I

AK

A

A

L

US

T LU T

41

O

A

O

S

IK

A

A

N

R

AL N KU

K

17

L

INSINÖÖRILIITON URAKOULUTUKSET VUONNA 2014

Henkilökohtainen neuvonta – Keskustele uraasi liittyvistä asioista puhelimitse, sähköpostitse tai kasvotusten. Ura-asiantuntija on apunasi oman tarpeesi mukaan.

Tutkimukset Jäsenedut

KÄYTETTÄVYYS RATKAISEE HYÖDYN Palveluista on hyötyä vain, jos ne ovat helposti käytettävissä. Asiakaspalvelun ansiosta kaikki Insinööriliiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa yhden puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen kautta. Alueasiamiesten toimistot ovat liiton tukikohtia kentällä. Myös koulutuksia ja tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomea. Alueilla toimitaan yhdessä paikallisten jäsenjärjestöjen kanssa. Yli tuhat luottamustoimijaa tuovat liiton tuen suoraan työpaikoille. Samalla luottamusmiesten verkosto pitää Insinööriliiton tiukasti kiinni tekniikan ammattilaisten sekä yritysmaailman ja julkisen sektorin arjessa. Nettisivujen tietopankki ja työkalut, kuten Palkkanosturi ja Työpaikkatori, sekä verkkokoulutukset eivät ole sidottuja paikkaan tai aikaan. Insinööriliitto laajentaa jatkuvasti jäsenille tarjottavien sähköisten palveluiden valikoimaa.


ERIKOISTUMINEN TAKAA LAADUN JÄSENYYTESI VARUSTELUUN KUULUVAT SEURAAVAT PALKKANEUVONNAN PALVELUT

Palkkatilastot – Saat tuoreen tutkimustiedot postissa joka vuoden alussa. Sama tieto on käytettävissäsi myös netissä jäsensivuilla. Palkkanosturi – Jäsensivujen palvelussa voit tarkistaa, miten palkkasi asemoituu suhteissa muihin insinööreihin tai haarukoida käypää palkkatoivetta. Palkkanosturi käyttää yhdeksää eri muuttujaa, jotka liittyvät työpaikkaan, työtehtävään ja työntekijään. Palkkaneuvonta – Valmistaudutko palkkaneuvotteluun? Liiton asiantuntijoilta saat vankkaa tietoa ja perusteluja argumentointisi tueksi.

Työsuhdekeksintöasiat

Työsopimuksen tulkinta

Irtisanominen

Lomauttaminen

Työsopimuksen solmiminen

Vuosiloma-asiat

Tekijänoikeudet

Ylityökorvaukset

Yhteistoimintamenettely

Vuosiloma-asiat

Osaaminen ja asiantuntemus ovat työntekijän tärkeimpiä ominaisuuksia. Sama pätee ammattiliittoon, joka toimii jäsenen edunvalvojana ja työuran kumppanina. Erikoistuminen antaa etulyöntiaseman. Nimensä mukaisesti Insinööriliitto keskittyy nimenomaan tekniikan alan ammattilaisten työelämäkysymyksiin. Kokemuksen lisäksi liiton asiantuntemusta vahvistaa luotettava tutkimustieto. Insinööriliiton tutkimustiimi on perehtynyt jäsenistön palkkoihin, työaikoihin, työtehtäviin, urakehitykseen ja työsuhdeasioihin vuosikymmenten ajan. Vaikka liiton jäsenet työskentelevät erilaisissa tehtävissä ja eri sopimusaloilla, insinööriys ja tekniikan ala toimivat yhdistävänä tekijänä. Sen tähden myös palveluja ja koulutuksia voidaan räätälöidä vastaaman paremmin jäsenistön tarpeita.

JÄSENYYS TARJOAA MAHDOLLISUUKSIA Insinööriliiton jäsenyys ei ole vain vakuutus työttömyyden tai työsuhteen ongelmatilanteiden varalta. Liiton neuvojen ja tuen avulla jäsen voi välttää erilaisia ongelmia tai ennalta ehkäistä niiden syntymistä. Työpaikan arjessa on tärkeä tuntea omat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä lain ja sopimusten tuomat mahdollisuudet. Aktiivisen käyttäjän on mahdollista saada jäsenyydestään irti lisätehoja. Urapalvelut, koulutukset ja tutkimukset auttavat jäsentä hankkimaan tietoja ja taitoja, jotka kartuttavat osaamista ja auttavat tekemään onnistuneita valintoja työelämän eri vaiheissa. Lisäksi sekä jäsenyhdistys että liitto tarjoavat luontevan tavan kasvattaa omaa ammatillista verkostoaan. Insinööriliitto tekee myös paljon asioita, joista jäsen hyötyy, vaikka ei itse aktiivisesti osallistuisi toimintaan. Liitto neuvottelee työehdoista ja yleiskorotuksista. Sen asiantuntijat ja edustajat ovat mukana vaikuttamassa työelämän lainsäädäntöön ja tuovat insinöörien sekä muiden tekniikan ammattilaisten näkökulmaa työllisyysja elinkeinopolitiikkaan.

Tulevaisuuden kestävä kasvu edellyttää työllisyysasteen nostoa ja uusia työpaikkoja. Siihen tarvitaan onnistunutta koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa. Tämän tavoitteen toteutumiseen Insinööriliitto vaikuttaa.

INSINÖÖRI TESTAA -SARJA SARJA N NETISSÄ ETISSÄ

YYYKNT[ƂKPUKPQQTKVGUVCCKPHQITCOKPUKPQQTKNKKVVQ YYYKNT T[ƂƂKPUKPQQTKVGUVCCKKPHQITCOKPUKPQQTKNKKVVQ


Järjestäytyminen näkyi ja kuului neuvottelupäivillä TEKSTI: Pävi-Maria Isokääntä KUVAT: Jyrki Luukkonen ja Jari Rauhamäki

Hyvän työilmapiirin rakentaminen, järjestäytyminen ja koulutuspolitiikka nousivat esiin puheenvuoroissa Järjestöjohdon neuvottelupäivillä tammikuussa.

E

uroopan 8. parhaaksi työpaikaksi viime vuonna valitun Vincit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen muistutti esityksessään, että hyvä työilmapiiri lähtee yksilöstä. Hänen oma työn tekemisen filosofia lähtee siitä, että jutut joihin uskotaan, tehdään täysillä. – Hyvä johtaja tunnistaa, miksi jokin asia tehdään, mutta häntä ei tarvita siinä vaiheessa, kun henkilökunta tietää, miksi tehdään. Tärkeintä on tehdä oikeita asioita ja aika ajoin on syytä pohtia, mitä tehdään, Kuitunen sanoi. Hänen mielestä työntekijän motivoiminen edellyttää, että tiedetään tavoitteet ja luodaan onnistumisen mahdollisuuksia. Hän kehotti opettelemaan myönteisen palautteen antamista itselleen. Kuitusen kultaisen säännön mukaan ei ole samanlaista motivointitapaa jokaiselle. Tee toiselle niin kuin hän haluaisi itselleen tehtävän.

JÄSENKAMPANJA NUORILLE

Akavan järjestöjohtaja Risto Kauppinen esitteli keskusjärjestöjen yhteistä järjestäytymisen edistämiskampanjaa. Liitoilla ja keskusjärjestöillä on yhteinen huoli järjestäytymisasteen laskusta. Järjestäytymisaste on nyt alle 70 prosenttia, kun vuonna 1995 se oli 85 prosenttia. 38

Kauppisen mukaan 25–35-vuotialle suunnatulla kampanjalla tavoitellaan asennemuutosta ja nostetaan esiin ammattiliittojen roolia. Tässä ikäluokassa on eniten niitä, jotka eivät ole järjestäytyneet liittoihin tai kassaan. Puheenvuorot herättivät ajatuksia ja keskustelua aktiivien keskuudessa. Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Mikko Soipion mielestä Kuitusen näkökulmat johtamisesta ja organisaatiorakenteesta olivat mielenkiintoisia. Soipio kertoi nähneensä keskusjärjestöjen yhteisiä kampanjamainoksia, mutta ei osannut aiemmin yhdistää niitä kampanjaan. Hän olisi kaivannut kampanjamainoksiin kehotusta liittyä ammattiliittoon. Ensimmäistä kertaa Järjestöjohdon neuvottelupäiville osallistunut Veera Tähtinen Hyvinkää-Riihimäen Insinööreistä kertoi, että neuvottelupäivät on hyvä tilaisuus tutustua muihin aktiiveihin. JÄSENPITO JA -HANKINTA KESKIÖSSÄ

Insinööriliiton projektitiimi kertoi jäsenhankintaan ja -pitoon liittyvistä toimista. Projektipäällikkö Tommi Grönholm muistutti, että jäsenpito on haasteellista y-sukupolven kohdalla. Työn mielekkyys on heille palkkaa tärkeämpi ja esimiehen on ansaittava heidän luottamuksensa. Sama koskee myös ammattiliittoja. Y-sukupolven halu sitoutua yhteen työnantajaan on alhainen ja sama voi päteä myös ammattiliiton kohdalla. Projektiasiamies Saara Eriksson esitteli liiton jäsenhankinnassa ja -pidossa käyttämiä sosiaalisen median kanavia. Hän kannusti liiton aktiiveja ja luottamusmiehiä tulemaan mukaan sosiaaliseen mediaan. Yhdistyksillä ja piireillä on myös mahdollisuus saada käytännön opastusta sosiaalisesta mediasta ja sähköisestä markkinoinnista.

Asiamies Mikko Sormunen kertoi ympäri Suomea pidetyistä jäsenhankinta- ja pitoa tukevista lounastilaisuuksista. Tietoalan toimihenkilöitä edustava, Aditro Oy:ssä pääluottamusmiehenä toimiva Pirkko Venäläinen on ollut parissa työpaikallaan järjestetyssä lounastilaisuudessa. Venäläinen kertoi, että Kajaanissa Aditron tiloissa järjestettyyn lounastilaisuuteen osallistui koko henkilökunta. KOULUTUSPOLITIIKASSA MUUTOKSIA

Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas kertoi Helsingin Sanomien uutisoineen 30. tammikuuta, että ammattikorkeakouluja ja yliopistoja ollaan ehkä yhdistämässä. Kauhuskenaarion mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistäminen tarkoittaisi koulutuksen tason romahtamista. Insinöörikoulutuksen kesto lyhenisi kolmeen vuoteen, rahoituksen painotus muuttuisi ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot loppuisivat. Saarikangas totesi esityksensä lopussa, että pääministeri Alexander Stubb oli jo hetkeä aiemmin ennättänyt ilmoittamaan julkisuudessa, ettei kannata korkeakoulujen yhdistämistä vaan yhteistyön lisäämistä. Neuvottelupäivien lauantai keskittyi keskusjärjestöselvitykseen. Puheenjohtaja Pertti Porokari tähdensi, että tässä vaiheessa kyse on vasta selvityksestä, jossa on syytä olla mukana. Keskustelu oli varsin vilkasta, mikä osoittaa, että yritys perustaa yksi keskusjärjestö nykyisten kolmen tilalle kiinnostaa jäsenistöä.

Järjestöjohdon neuvottelupäivien yhteydessä pidetystä vaalipaneelista voi lukea Insinööri-verkkolehdestä.


1.

Keskustelevat neuvottelupäivät

2.

3.

1. Puheenjohtaja Pertti Porokari piti tilannekatsauksen uuden keskusjärjestön perustamisen selvitystyöstä. 2. Liiton tarjoamat lounastilaisuuksien esittely herätti kysymyksiä ja mielenkiintoa osallistujissa. Tietoalan toimihenkilöiden hallituksen jäsenellä Juha Reinisalolla oli myönteistä kerrottavaa lounastilaisuuksista. 3. Oulun Insinöörien hallituksen jäsen Arttu Mainio (oik.) kehui Mikko Kuitusen esitystä. Yhdistyksen tapahtumavastaava Henri Länsipuro oli myös lähtenyt mukaan neuvottelupäiville. 4. Vincit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuitusen mukaan yritys voi kasvaa, jos se luottaa ja panostaa työntekijöihinsä. 5. Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Mikko Soipio odotti mielenkiinnolla vaalipaneelikeskustelua. Edustakuntavaalit kiinnostavat häntä. 6. Mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia tuttujen kanssa sekä mielenkiintoinen ohjelma veti Järjestöjohdon neuvottelupäiville reilusti yli sata osallistujaa.

4.

5.

6.

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Tiukka trio 1. Banaanit kypsyvät nopeammin, jos ne ovat omenoiden läheisyydessä. Mihin kypsyminen perustuu? 2. I.K. Inhan kirjoittaman Kansakoulun karttakirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1908. Milloin Kansakoulun karttakirjasta otettiin viimeinen painos? 3. Kylpyamme täyttyy kuudessa ja tyhjenee kahdeksassa minuutissa. Kuinka kauan ammeen täyttyminen kestää, jos tulppa ei ole paikoillaan? Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40


Maailma insinööriopiskelijan silmin TEKSTI: Petteri Alanko, viestintäpäällikkö, Savonia ammattikorkeakoulu

Saldona reilut 200 kuvaa, lähes 13 000 annettua ääntä.

Petru s Peson en

V

iime vuoden lopulla päästiin katsomaan, miltä näyttää maailma, kun sitä katsotaan insinööriopiskelijan silmin. Kuvissa ja äänestyksessä kyse oli opiskelijoille suunnatusta kilpailusta, jossa haluttiin nähdä, miten tekniikan alan ammattikorkeakouluopintojen parissa painiskelevat nuoret näkevät opiskelunsa ja oppimisympäristönsä. Opiskelijoiden ottamista kuvista nousi hyvin esille eri tekniikan alojen omaleimaiset piirteet. Aloista erottuu selkeästi niin rakentaminen, tietotekniikka kuin myös energia- ja ympäristötekniikka. Kilpailun järjestäjiin kuulunut Vaasan ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija Sari Mäkisalo iloitsee, kun eniten ääniä saaneiden kuvien joukossa oli vaasalaisten insinööriopiskelijoiden otoksia. – Kilpailuun lähetetyissä kuvissa näkyy juuri opiskelijoita kiinnostavat asiat oikeastikin. Meillä Vaasassa muun muassa energiatekniikka sekä siihen liittyvät laitteet ja tilat. Esimerkiksi opiskelijaprojekteissa käytössä ollut sähköauton oli monissa kilpailuun lähetetyissä kuvissa, mikä ei yllättänyt Mäkisaloa. Sähköauto kiinnostaa nuoria. – Hienoa että konkreettisten asioiden kautta opiskelijat pääsevät yhdistämään teoriaa käytäntöön, Mäkisalo sanoo.

den ensisijaisten hakijoiden määrä on vuosien 2007 ja 2013 välillä kasvanut 52 prosenttia. Yhtenä tärkeänä tekijänä ja tavoitteena valtakunnan tasolla on myös se, että mahdollisimman moni nuori löytäisi kerralla itselleen sopivan koulutusalan. Kampanjalla tavoiteltiin mahdollisimman realistisen kuvan välittämistä nykypäivän insinöörikoulutuksesta; kuvakilpailulla viestin uskotaan leviävän parhaiten nuorelta nuorelle.

KUVISSA ARJEN ILOA

Aleks andr Ivanov

Ihan pelkkää projektiopiskelua ja luokkahuoneopetusta ei opiskelijan arki silti ole, mistä kertoo useat kilpailuun lähetetyt selfiet ja kaverikuvat. – Iloinen fiilis ja ihan arkiset ilot näkyvät yhä enemmän kuvissa joita nuoret nykyään nettiin päivittävät, kertoo kampanjaa toteuttamassa ollut viestintätoimisto Republic of Communicationsin toimitusjohtaja Hasse Eranka. – Näitäkin kuvia otettaessa on varmasti monet naurut naurettu. Juuri hyväntuulista fiilistä lähdimme hakemaan. Insinöörikoulutuksen vetovoimaa on kasvatettu yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kesken jo useiden vuosien ajan. Ammattikorkeakoulun tekniikan opintoihin hakenei-

Uralounaskiertue Uudelle urapolulle? Uralounaalla saat liiton asiantuntijalta tiivistettyä tietoa urasuunnittelusta ja työnhaun peruskysymyksistä. Ruokailun lomassa keskustellaan ja verkostoidutaan sekä tutustutaan liiton palveluihin. Tervetuloa! 4.3. Seinäjoki 4.3. Lappeenranta 5.3. Pori 5.3. Kouvola 6.3. Turku 6.3. Hyvinkää 10.3. Mikkeli 11.3. Jyväskylä 11.3. Vaasa 12.3. Tampere

12.3. Kokkola 13.3. Hämeenlinna 13.3. Kajaani 18.3. Rovaniemi 18.3. Varkaus 19.3. Kemi 19.3. Kuopio 20.3. Oulu 20.3. Lahti

Tarkemmat tiedot tilaisuuksista YYYKNT[ƂVCRCJVWOCV 41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Anu Kaasalainen, urahallinta-asiamies

Harjoittelu auttaa onnistumaan videohaastatteluissa Tekniikan kehittyminen on muuttanut myös työhaastatteluja ja yhä useammin työnhakijan ensimmäinen haastattelukierros uuteen työtehtävään tapahtuu videon välityksellä. Videohaastattelu on ajasta ja paikasta riippumaton tapa haastatella nopeasti useita hyviä kandidaatteja avoinna olevaan työpaikkaan. Video haastatteluvälineenä voi aluksi tuntua vieraalta. Onnistumisen avuksi Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden harjoitella videohaastattelua varten Rekrystudiossa. Palvelua pääsee käyttämän liiton jäsensivujen kautta. Haastatteluharjoituksen tekeminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista; videohaastattelua voi harjoitella itselleen sopivana ajankohtana.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

42

Rekrystudiossa voi tutustua videohaastattelujen tekniikkaan ja harjoitella videoiden tekemistä. Harjoitteluvaiheessa videot eivät vielä päädy ulkopuolisten nähtäväksi. Omat vastauksensa voi videoida niin monta kertaa, kunnes on niihin tyytyväinen. Kun haastatteluharjoitus on valmis, sen voi tallentaa palvelimelle, jolloin Insinööriliiton urapalveluiden asiantuntijat voivat antaa haastattelua koskevaa palautetta. Osoitteessa www.ilry.fi/urapalvelut on linkki Rekrystudioon, vinkkejä työhaastatteluun ja muut urapalvelut. Lue lisää verkkolehdestä www.insinoori-lehti.fi

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876 urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877

Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

Nuorjäsentoiminta asiamies Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Viivi Mäkinen, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Elina Kuivinen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI ja KUVAT: Kirsi Tamminen

– Hyvissä peleissä on erilaisia tavoitteita ja lukuisia hahmoja sekä monimuotoisia sääntöjä, jotka täytyy opetella ennen pelejä, sanoo Matti Lassila.

Taktiikkaa hahmojen kanssa Kunnon lautapeli vaatii pohjakseen hyvän tarinan, monipuoliset hahmot sekä tasapainottavan pelitekniikan.

U

seimmat lapset ja nuoret pelaavat jossain vaiheessa lautapelejä. Osalle harrastus jää nuoruuteen, osa jatkaa pitkälle aikuisikään. Lautapeliharrastaja Matti Lassila on pelannut lapsesta lähtien innokkaana kaikenlaisia lautapelejä. Ensimmäisiä muistikuvia on Monopolista ja Trivial Pursuitista, joita pelattiin perheen kanssa. Kavereiden luona kyläillessä hän pelasi kaikkia tarjolla olevia pelejä. – Peliharrastus ei ole jäänyt missään vaiheessa taakse. Välillä pelaan vähän vähemmän, välillä enemmän. Rahapelit eivät Lassilaa kiinnosta; tietokonepelejäkin hän pelaa harvakseltaan. Myös kaksin pelattavat pelit ovat jääneet, sillä ne on nopeasti käyty läpi eivätkä tarjoa mitään uutta.

Tällä hetkellä Lassilan suosiossa on strategiset lautapelit. Niissä joudutaan tasapainottelemaan resurssien ja pisteiden kanssa, mikä tuo lisää jännitystä peliin. – Hyvässä pelissä on muutama tärkeä elementti: on hallinnoitava tai yritettävä saada kasaan useampi asia. Pelaajia on 5–7, jolloin vaihtelua on enemmän, sillä jokainen tuo oman näköisensä panoksen peliin. PELI-ILTA SÄÄNNÖLLISESTI

Lassila vetää Lahden Seudun Insinöörien lautapelikerhoa, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kävijöitä on yleensä seitsemästä kymmeneen. – Illan aluksi pelaamme pari nopeasti läpimenevää, niin sanottua lämmittelypeliä, joihin kaikki mahtuvat mukaan. Isompiin peleihin jakaudutaan kahteen tai useampaan ryhmään, pelikehonvetäjä kertoo. Kerhon tammikuisessa tapaamisessa teemaana oli avaruus, joka on muutenkin pelimaailmassa pinnalla. Lahtelaiset pelasivat muun muassa suomalaisten

kehittämää scifipeli Eclipseä sekä Battlestar Galactica- ja Star Wars/X-Wing Miniatures Game -pelejä. Välillä kerholaiset ovat viettäneet 12 tunninkin sessioita, mutta yleensä kuluu kahdeksan tuntia tavallisessa lautapelikerhoillassa. – Siinä ehtii hyvin pelata muutaman pitkäkin pelin. YHTEISÖLLISYYTTÄ PELILAUDALLA

Lautapelaamiseen kuuluu kavereiden kohtaaminen ja heidän kanssaan juttelu. – Juttelua riittää muistakin aiheista kuin peleistä, Lassila hymähtää. Hänen mielestään pelit ovat mukavaa ajanviettoa; hyvällä pelillä on samanlaista viihdearvoa kuin hyvällä elokuvalla tai kirjalla. Kun pelissä on hyvä tarina, sitä voi ajatella pienenä roolipelinäkin. – Monessa lautapelissä tarvitaan loogista ajattelukykyä, strategisuutta, psykologiaa ynnä muuta. Nämä sopivat insinöörin ajattelumallille, sanoo ohjelmistotekniikan insinööri.

43


e u t r e i k t ä v Ke Miten hyödynnät liiton palveluita insinööriurallasi?

Hae kevätkiertueelta eväät hyvään työelämään! Insinööriliiton kevätkiertue kokoaa yhteen vastavalmistuneet ja valmistumisvaiheessa olevat insinöörit. Tule tutustumaan oman alasi tuleviin ammattilaisiin ja keräämään vinkit onnistuneeseen työnhakuun! Iltatilaisuuksissa on ruokatarjoilu.

Tunnista urapolkusi suunta

Miten löydät piilotyöpaikat?

Toimiva CV ja hakemus

Sosiaalisen median työnhaku Osallistu tilaisuuteen omalla paikkakunnallasi – ilmoittaudu KNT[ƂMGXCVMKGTVWG Liity mukaan Facebookissa – luvassa vinkkejä ja hyödyllistä työelämätietoa KNT[ƂMGXCVMKGTVWGHD Tee valmistumisilmoitus ja päivitä liiton jäsenyys KNT[ƂXCNOKUVWOKUKNOQKVWU

UIL tekee työtä parempien työpäivien puolesta.

Insinoori-01-2015  

Insinööri-lehden numero 1/2015

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you