Page 1

1/2012 1/ /20 012

Kajaanissa ajellaan simulaattorissa


sisältÜ

Pääkirjoitus ............................................... 5

t 0TBBNJOFOFJTZOOZUZIKĂŠTUĂŠ Uutisia ..................................................... 6 Kolumni ................................................... 8

t 5ZĂšVSBONJUUBJOFOSBBNJ Puheenjohtajan palsta ............................... 9

t 5ZÚMBJOTÊÊEÊOOÚOOPVEBUUBNJOFO LBOHFSUFMFFUZÚQBJLPJMMB Edunvalvonta – innovaatiot ....................... 10

t JBMPTUVTBTUFFOOPTUPMMB-BQJOSBBLBBJOFFU LÊZUUÚÚO t +"63POTZWJFOWFTJFOUVPUF t "KPUVULJNVTBVUPMMBMBCPSBUPSJPTTBLVWBTUBB UPEFMMJTVVUUB Edunvalvontaa ......................................... 18

t &SJIFOLJMĂšTUĂšSZINJMMĂŠZIUFJTJĂŠFUVKB

13

Urheilugaalassa 2012 jaettiin Eero Hyrkäksen Tornion terästehtaan jaloteräksestä muotoilema palkinto.

UFPMMJTVVEFTTB t /4/OJOTJOÚÚSJUNVLBBO/PLJBQSPKFLUJJO t &VSPUIVQFOFWBUBTVNJTFFOKBFOFSHJBBO Osaaminen .............................................. 24

t 6SBOPTUFQSFQQBBUZÚMMJTUZNÊÊO t 5PEFOUVOUVBWJSUVBBMJMBCSBTTB t *OTJOÚÚSJLPVMVUVLTFOVVEJTUBNJOFOFUFOFF Yhteiskunnasta ........................................ 28

t 5BJEFLPUVPUUBWVVEFOUVLFOB Tutkittua ................................................. 30

t 1BMLLBNBMMJOTFMJUZTQBMLLBFSPJMMF Oikeus .................................................... 32

t #POVTKBQSPWJTJPFSJBTJPJUB Opiskelija-asiaa ....................................... 36 Jäsenyys ................................................. 38

14

Pienen ammattikorkeakoulun on erikoistuttava. Kajaanissa on keskitytty muun muassa peli- ja simulaatiotekniikkaan.

Kannen kuva Pekka Agarth, kuvassa Mikko Juvonen.

2

Mennen tullen ......................................... 41 JärjestÜyhteydet....................................... 42


9.2. numero 1/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2012 15.3., 26.4., 7.6., 30.8., 4.10., 8.11., 13.12. Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877

19

Nokia Siemens Networksin globaali rakennemuutos karsii työpaikkoja myös Suomesta. Espoossa UIL:n tilaisuudessa tammikuun lopussa vielä odotettiin tietoa irtisanottavien määristä.

Tulospalkkio perustuu etukäteen asetettujen, yleensä provisiota laajempien tavoitteiden saavuttamiseen.

UUSI

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat

32 INSINÖÖRI

Painopaikka Oy Scanweb Ab

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


Turun ammattikorkeakoulu

TEKNIIKAN YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT Rakentaminen - Teknologiaosaamisen johtaminen - Ympäristöteknologia Haku 5.3.–3.4.2012

Valmiuksia muuttuviin toimintaolosuhteisiin Tämän päivän työelämässä projektimuotoinen toimintamalli korostuu, kilpailu markkinoilla on kovaa ja työn sisällön muutokset johtavat myös muutoksiin toimenkuvissa. Moni insinööri suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markkinointitehtäviin. Tässä vaiheessa vaaditaan uudenlaista osaamista.Ylemmällä AMK-tutkinnolla vastataan tähän haasteeseen.

Koulutuksen sisältö Koulutus toteutetaan työelämän ehdoilla. Tutkinto on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa noin kahden vuoden kuluessa. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna ja lähijaksoja on 2–3 päivää kuukaudessa.Voit suunnata opintojen sisältöjä oman kiinnostuksesi mukaisesti; kanssasi laaditaan yksilöllistä kehitystä tukeva henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Keskeinen osa opintoja on laaja kehittämistehtävä, joka kytketään tiiviisti työelämän tarpeisiin. Opetuksessa hyödynnetään verkostoitumista ja käytännönläheistä projektimuotoista työtapaa.

kokemukseksi voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritetun insinöörin tutkinnon jälkeen hankittu alakohtainen työkokemus. Työkokemuksen tulee olla hankittu 1.8.2012 mennessä. Hakuohjeet löytyvät Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilta.

Lisätietoja Rakentaminen, Jouko Lehtonen jouko.lehtonen@turkuamk.fi Teknologiaosaamisen johtaminen, Osmo Eerola osmo.eerola@turkuamk.fi Ympäristöteknologia, Juha Leimu juha.leimu@turkuamk.fi

Haku koulutusohjelmaan 2012 Hakukelpoisuus: Insinööri (AMK) -tutkinto ja vähintään 3 vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä. Työ-

Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku, puhelin (02) 263 350 www.turkuamk.fi

www.turkuamk.fi


pääkirjoitus

helmikuu 2012

Jari Rauhamäki päätoimittaja

Osaaminen ei synny tyhjästä

Y

hteiskunnan eri tahot ovat liikuttavan yksimie-

opinnot kiinnostavat yhä harvempia nuoria. Se ei ole

lisiä siitä, että monipuolinen ja vahva osaaminen

ihme.

on tekijä, jonka avulla Suomi menestyy maail-

Suomalaiseen metsäteollisuuteen on tarttunut van-

mantaloudessa. Valitettavasti tässäkään asiassa puheet ja

hanaikaisuuden ja epävarmuuden leima, jonka pois

teot eivät aina kohtaa.

pyyhkimisessä riittää työtä.

Innovaatiot ja tuotekehitystyö eivät edelleenkään

Toivottavasti muilla teollisuudenaloilla ei sorruta sa-

toivotulla tavalla jalostu uusiksi tuotteiksi. Yksityisen

moihin virheisiin. Sitä ei suomalainen yhteiskunta kestä.

riskipääoman kiinnostus on muualla kuin uuden luo-

Osaamisesta syntyvät kilpailuedut ovat avainasemassa,

misessa. Monessa yrityksessä turvaudutaan mieluum-

kun pyritään luomaan uutta kasvua, uusia työpaikkoja

min vanhaan, tuttuun ja turvalliseen kuin ryhdytään

ja pitämään yllä hyvinvointia.

toden teolla etsimään menestystä innovaatioista, uudesta teknologiasta ja uusista tuotteista. Varoittava esimerkki ajassa elämisen ja uuden luo-

suudessa nyt, kun useissa yrityksissä mukaudutaan muuttuneeseen kilpailutilanteeseen.

misen merkityksen unohtamisesta on suomalainen met-

Uusi tieto, tuote tai innovatiivinen tekninen rat-

säteollisuus, joka pitkään uskoi sellunkeiton ja sellun-

kaisu ei synny tyhjästä. Julkisen vallan tehtävä on huo-

keittäjien riittävän tuloksen tekemisessä ja teollisen pe-

lehtia korkeatasoisesta ja nuoria motivoivasta koulutuk-

rinteen vaalimisessa. Nopeita voittoja ja varmaa tuottoa

sesta.

etsittiin esimerkiksi yritysostoilla ulkomailta sen sijaan,

Yrityksissä on puolestaan ymmärrettävä osaavien ja

että olisi ryhdytty nostamaan kotimaisen puun jalostus-

kyvykkäiden ihmisten merkitys tuloksen ja tulevaisuuden

arvoa uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi.

tekemisessä. Se edellyttää muun muassa kunnollisia työ-

Lopputulos on pätkä suomalaista teollisuushistoriaa. Työpaikkoja ja kokonaisia tehtaita katosi. Yrityksissä on

ehtoja, työhyvinvoinnista huolehtimista ja työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä.

toki herätty todellisuuteen, mutta takamatkan kiinni ku-

Lyhytnäköinen kvartaalitaloudessa eläminen ja osaa-

rominen vie aikaa. Tämä näkyy muun muassa alan hou-

vien työntekijöiden irtisanominen vie vain ojasta allik-

kuttelevuudessa. Metsään ja metsäteollisuuteen liittyvät

koon.

INSINÖÖRI

UUSI

Tämä pitäisi oivaltaa esimerkiksi teknologiateolli-

5


uutisia

NSN vähentämässä 1 200 Suomessa

Tukea työnhakuun ja koulutukseen

Porokari on tyrmistynyt NSN:n aikeista karsia Suomesta jopa 1200 työpaikkaa. Hän vaatii yhtiöltä vastuullisuutta edessä olevissa yt-neuvotteluissa. – Yhtiöllä on vastuu huolehtia mahdollisesti irtisanottavista työntekijöistä muun muassa tarjoamalla heille tukea työnhakuun ja koulutukseen. Porokarin mukaan Nokian tuhansien työntekijöiden ulkoistaminen Accenturelle on varoittava esimerkki siitä, miten henkilöstövähennyksiä voidaan hoitaa huonosti. – Nokialta Accenturelle siirtyneitä työntekijöitä on painostettu allekirjoittamaan uusia työsopimuksia, joissa työehtoja heikennetään ja siirtyminen kilpailijoille vaikeutuu. Tilanne on työntekijöiden osalta kohtuuton, sillä nokialaiset siirtyivät Accenturelle vanhoina työntekijöinä. Näin ei voi toimia. Porokarin mukaan niin yhteistoimintaneuvotteluissa kuin henkilökunnan ulkoistamisissa on noudatettava lain kirjainta. Hänen mielestään yritysten strategiamuutokset eivät voi olla keino työntekijöiden työehtojen polkemiseen. N

Ylempien toimihenkilöiden YTN:n puheenjohtaja Pertti

(ks. myös sivu 19)

aikoo vähentää Suomesta enintään 1 200 henkilöä. NSN:n vähennykset koskevat Suomessa yhtiön kaikkia toimipisteitä. Ensi vuoden loppuun mennessä Espoosta vähennettäisiin noin 700, Oulusta noin 150 ja Tampereelta noin 350. NSN:llä on Suomessa työntekijöitä pääkaupunkiseudulla noin 3 500, Oulussa noin 2 500 ja Tampereella noin 1 000. Suomen yt-neuvottelut alkoivat 8. helmikuuta. Suomen hallituksen avainministerit kokoontuivat heti, kun NSN ilmoitti kaavailemistaan vähennyksistä. Myös teknologiateollisuuden liittojen YTN:n, Metalliliiton ja Pron edustajat saivat pikakutsun saapua työ- ja elinkeinoministeriöön keskustelemaan tilanteesta. Saksasta NSN on vähentämässä 2 900 työntekijää. Yhtiön henkilöstömäärä oli marraskuun alussa maailmanlaajuisesti noin 74 000.

NOKIA SIEMENS NETWORKS

Suunnittelualalla syksyn prosentit sovittiin enimmäkseen yleiskorotuksina N Lähes neljä viidesosaa suunnittelualan ylemmistä toimihenkilöistä sai syksyn 2,4 prosentin palkankorotuksen yleiskorotuksena. YTN:n luottamusmiehille tekemän kyselyn mukaan vain muutamassa yrityksessä sovittiin, että osa korotuksesta kohdennetaan yhteisesti sovitusti esimerkiksi jo vuosia pelkän yleiskorotuksen saaneille tai muuten palkkakuoppaan joutuneille. 81 prosentissa työpaikoista palkkaratkaisusta neuvoteltiin työehtosopimuksen mukaisesti. Yrityksen palkkaratkaisun perusteista, palkkauksen kannustavuudesta, palkkaporrastuksesta, paikallisesta palkankorotusvarasta ja tuottavuuden kehit-

6

tämisestä keskusteltiin vähintään jonkin verran noin 70 prosentissa yrityksistä. Pääsääntöisesti palkkaratkaisusta päästiin sopuun yksissä tuumin. Vain noin kymmenesosa luottamusmiehistä kertoi, että korotuksista ei löytynyt yhteistä linjaa työnantajan kanssa.

Työttömyys väheni viime vuonna NTyö- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa yhteensä 255 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 14 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys laski koko vuoden, mutta loppuvuonna väheneminen hidastui. Vuoden 2011 aikana työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 243 900. Viime vuoden aikana nuoria työttö-

miä työnhakijoita oli keskimäärin 30 000, mikä on 4 500 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2011 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi keskimäärin 3 100:lla edellisestä vuodesta. Heitä oli keskimäärin 57 200 henkilöä. Koko maassa oli lomautettuna joulukuun lopussa arviolta 31 000 henkilöä, mikä oli 3 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Henkilökohtaisesti lomautettujen määrä väheni edelleen joulukuussa 4 200:lla edellisen vuoden joulukuusta. Sen sijaan ryhmälomautettuja oli joulukuun lopussa 12 200 eli 1 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat yli kaksinkertaistuneet. Niiden mukaan on mahdollista, että 9 100 henkilöä lomautetaan lähitulevaisuudessa.


neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja

Työnteon mielekkyyden kokeminen vähentynyt N Palkansaajat

antoivat työelämän laadulle yleisarvosanan 7,96, vaikka arviot työpaikan varmuudesta ovat alentuneet ja työn mielekkyyden kokeminen on vähentynyt. Parhaan arvosanan antoivat yksityisellä palvelusektorilla työskentelevät, huonoin arvosana tuli teollisuuden työntekijöiltä. Alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä kaikille työelämän laadun ulottuvuuksille annetut arvosanat olivat selvästi korkeammat kuin vanhemmissa ikäryhmissä ja paremmat kuin edellisenä vuotena. Sen sijaan muissa ikäryhmissä työn mielekkyyden kokeminen vähenee iän myötä. Työn mielekkyyden arviot ovat pitkään olleet julkisella sektorilla kielteisemmät kuin yksityisellä, mutta nyt myös yksityisellä sektorilla arviot ovat voimakkaasti heikentyneet. Työolobarometrissa selvitettiin ensimmäistä kertaa työskentelyä työpaikan ulkopuolella sekä työntekijän elämäntilanteen huomioonottamista erilaisissa työjärjestelyissä. Kyselyyn vastanneista yli puolet on tehnyt työtä kotona, josta valtaosa oli palkatonta ylityötä. Erilaisissa työpaikan työjärjestelyissä työnantaja otti huomioon työntekijän elämäntilanteen kohtuullisen hyvin. Tiedot ilmenevät Työolobarometri 2011 ennakkotiedoista.

Työkyvyn ylläpito vaatii työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä N Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mukaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon tiivis yhteistyö on välttämätöntä pitkittyvien sairauslomien ja työkyvyttömyyden vähentämisessä. Ensi kesäkuussa astuu voimaan lakimuutos, jonka tavoitteena on puuttua pitkittyviin sairauspoissaoloihin mahdollisimman varhain. Ensin työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Sen jälkeen työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kelalle lausunto työkyvystään ja mahdollisuudestaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on kahden vuoden aikana maksettu 90 arkipäivää. Risikko korostaa kuitenkin, että olennaisinta on varhainen puuttuminen, ei laissa annettu aikaraja. UUSI

INSINÖÖRI

Kauppa ilman yleiskorotuksia

S

anonnan mukaan kauppa se on joka kannattaa. Mutta kannattaako insinöörin työskennellä kaupan alalla? Vastausta kannattaa etsiä ansiotason lisäksi myös työsuhteen ehdoista ja työskentelyoloista ylipäätään. Insinöörit, kuten muutkin ylemmät toimihenkilöt, arvostavat työssään mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä, hyvää työpaikan ilmapiiriä sekä tietysti kohtuullisia työsuhteen ehtoja, joista tärkeimpänä on työstä saatava palkka. Viimeisin Uusi Insinööriliiton työmarkkinatutkimus syksyltä 2011 kertoo, että kaupan alalla työuraansa aloittava pärjää ansiotasollisesti keskimäärin vastaavalla tavalla kuin muukin insinöörikunta. Kun kokemusta kertyy enemmän, niin ansiot kehittyvät ihan kohtuullisesti. Tähän liittyvä harha on kuitenkin se, että työehtosopimuksella sovittavat palkankorotukset tai muutkaan työsuhteen ehdot eivät ulotu kaupan alan insinööreihin tai muihin alan ylempiin toimihenkilöihin. Ylemmät toimihenkilöt YTN:n koostaman vuoden 2011 palkkatilastojen mukaan kaupan alalla maksettiin yleiskorotuksia vain puolelle ylemmistä toimihenkilöistä eli 51 prosentille. Niillä aloilla, joilla sopimukset on solmittu, luku kohoaa 80–90 prosenttiin. Tässä on siis selkeä epäkohta, joka on korjattava. Kaupan alan ja yleisemminkin palvelusektorin keskeisiä ongelmiamme ovat työaikaan, ylitöihin, palkkaukseen sekä työssä jaksamiseen liittyvät asiat. Teollisuuden puolella meillä on hyvää kokemusta ja näyttöä sitkeän edunvalvontatyön kannattavuudesta ja sieltä kannattaakin ottaa oppia, mitä työehtosopimustoiminnan käynnistäminen ja ylläpitäminen vaatii. Aina näiden asioiden eteenpäin vieminen ei ole helppoa, sillä työnantajaliitoilla tuntuu olevan tapana ottaa ylempien toimihenkilöiden viesti vakavasti vasta, kun jätämme työtaisteluvaroituksen. Toivottavasti kaupan työnantajaliitossa on tulevaisuudessa fiksumpi suhtautuminen meidän asioitamme kohtaan. Tähän saakka meidän esityksemme on tyrmätty. Nyt alkuvuodesta meillä on vajaat kaksi vuotta aikaa valmistautua seuraavaan neuvottelukierrokseen. On jo tässä vaiheessa selvää, että vastaavaa raamisopimusta kuin menneenä syksynä ei sovita ilman kattavia työehtosopimuksia niille aloille, joilla niitä nyt ei ole. Meillä on yhtäläinen vastuu myös kaupan- ja palvelusektorin insinöörien hyvinvoinnista kuin teollisuudessakin. Kannetaan sitä vastuuta yhdessä.

7


kolumni Maria Löfgren johtaja, Akava

Työuran mittainen raami

T

yömarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitus ovat yhtä mieltä sitä, että paras tapa tukea julkisen talouden kestävyyttä on parantaa työllisyyttä. Tämän yhteisymmärryksen työnäytteeksi saimme kattavuudeltaan laajan raamisopimuksen ja siihen liittyvän valtion tuen. Raamisopimus toi työrauhan, ennustettavat palkkaratkaisut, yritysverokevennykset ja työttömyysturvan parannukset. Näiden lisäksi saimme väylän kehittää työelämän lainsäädäntöä. Kehittäminen ja uudistaminen ovat välttämättömiä, jotta ihmiset jaksavat työelämän pyörteissä. Akavalaisten työssä jaksamista vaarantavat muun muassa kiire ja työaikaongelmat. Vaihtelevasti, jopa kehnosti, noudatetun työaikalain avulla toistuvia ylitöitä, omalla ajalla tapahtuvaa matkustamista ja muita vapaa-ajan käytön rajoituksia ei ole saatu kuriin. Työaikojen rasittavuus pitääkin nostaa työturvallisuuden keskiöön. Työaikojen kuormitustekijät on määriteltävä laissa ja työnantajalla on oltava konkreettinen vastuu järjestää kuormituksen jälkeen myös palautuminen. Käytännössä se voi tapahtua esimerkiksi siten, että yöllä päättyneen työmatkan jälkeen työntekijä voi aloittaa työpäivänsä normaalia myöhemmin ja silti lukea tämän palautumisajan työajaksi. Raamisopimuksen avulla tätä mallia voidaan kehittää. Akavalaisten kokemuksen mukaan myös huono esimiestyö vaarantaa jaksamista. Raamisopimukseen sisältyy henkilöstösuunnittelun kehittämishanke, jonka vaikutukset voivat lisätä luottamusta johtamiseen. Vuorovaikutukseen pohjautuva suunnitelmallisuus ja sen mukaiset käytännön toimet esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittämisessä kannustavat niin organisaatiota kuin yksilöäkin. Osaamisen kehittämiseen etsitään myös verotuksellisia kannusteita.

8

Näistä ja monista muista raamihankkeista huolimatta työssä jaksamista vaarantaa eniten epävarmuus työpaikan säilymisestä. Työurat eivät pitene, jos ihmiset eivät pääse töihin, jos palvelussuhteita pätkitään tai teetetään töitä työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa – siis ilman työsuhteen turvaa ja yrittäjyyden vapautta – taikka jos joukkoirtisanomiset kohdistetaan erityisesti senioreihin. Nämä työuran epävarmuustekijät lisääntyvät jatkuvasti ja heijastuvat ihmisten jaksamiseen. Mikä sitten neuvoksi? Työntekijöiden reilu kohtelu työuran aikana, työnteon kannustavuus ja uusien työpaikkojen syntyminen ovat kaikille sopivia tavoitteita, mutta oikeiden keinojen löytäminen takkuaa. Työelämää on pitkään kehitetty uudistamalla vanhoja lakipykäliä tai juhlallisilla ohjelmilla, joiden konkretia on jäänyt kauniiden periaatteiden varjoon. Tosiasia kuitenkin on, että kumpikin tapa on tainnut tulla tiensä päähän. Akavalla on valmius keskustella uudistuksista avoimesti. Raamisopimusmalli voi olla tulevaisuudessakin hyvä väylä uudistaa työelämää tai etenemistapa voi olla muunlainen. Lainsäädännön ja työmarkkinasopimusten on luotava koko työuran ajaksi raami, joka tukee työllisyyttä, työssä jaksamista ja työssä pysymistä.

Työntekijöiden reilu kohtelu työuran aikana, työnteon kannustavuus ja uusien työpaikkojen syntyminen ovat kaikille sopivia tavoitteita.


puheenjohtajan palsta

helmikuu 2012

Pertti Porokari

Työlainsäädännön noudattaminen kangertelee työpaikoilla yöntekijöiden on vaikea ymmärtää yhteistoimin-

netaan rehottaa? Tulisiko Akavan ottaa vieläkin voimak-

talain hengen toteutumista, kun yritys irtisanoo

kaampi rooli harmaan talouden torjunnassa?

T

massoittain väkeä ja samalla teettää ylitöitä jopa

Eri vaalien aikaan poliitikot kiinnostuvat palkansaa-

painostamalla. Räikeimmillään ylitöistä ei edes makseta

jien asioista. Vaalien välillä taas ollaan romuttamassa pal-

lain ja työehtosopimusten mukaisia korvauksia. Näissä

kansaajien sovittuja oikeuksia, kuten verovähennysoi-

tilanteissa rikotaan jo useita lakipykäliä ja kierretään ve-

keus ay-jäsenmaksusta tai jäsenmaksun palkkaperin-

ronmaksuvelvoitteita eli pyöritetään harmaata taloutta.

nästä luopuminen. Nämä ovat isoja asioita, joilla pide-

Harmaa talous on valtava ongelma Suomessa. Vä-

tään yllä sopimusyhteiskuntaa ja viime kädessä yhteis-

hän laskutavasta riippuen puhutaan jopa 8 miljardin euron verokertymän menetyksestä. Kuitenkin viime

Miksi siis 2,1 miljoonan palkansaajan järjestäytymis-

hallitusneuvotteluissa aihe oli arka ja meinasi tyystin

oikeuteen pitäisi puuttua, kun työnantajapuolikin on

unohtua. Lopuksi ohjelmaan kirjattiin kosmeettinen

järjestäytynyt ja vielä erittäin tehokkaasti?

100 miljoonaa euroa asian hoitamiseen.

Ammattiyhdistysliitto muodostuu sen jäsenistä.

Poliitikoilla on kestävyysvajeen paikkaamiseksi pääl-

Liitto ajaa siis jäsenistönsä etua. Kollektiivinen työ-

limmäisenä mielessä leikkaukset ja veronkorotukset,

markkinaedunvalvonta on Uuden Insinööriliiton tär-

joilla syödään monin kerroin maltillisessa raamiratkai-

kein tehtävä. Se on määritelty näin säännöissä ja toi-

sussa sovitut verohuojennukset. Eikö harmaan talouden

mintasuunnitelmissa.

torjuminen ole koko yhteiskunnan etu? Miksi sen an-

INSINÖÖRI

UUSI

kuntarauhaa.

Aurinkoista kevättä.

9


edunvalvonta –

innovaatiot

Teksti: Ilona Mäenpää | Kuvat: Markku Ruottinen

Timo Kauppi (vas.) ja Matti Uusimäki Jaloterässtudion teräsvalikoiman äärellä.

Jalostusasteen nostolla Lapin raaka-aineet käyttöön Kultaa, hopeaa, nikkeliä, kromia – niitä louhitaan Pohjois-Suomessa yhä useammassa kaivoksessa. Jalometalleilla on rajattomat jalostusmahdollisuudet ja kaivosteollisuudella nopeasti kasvavana teollisuudenalana iso työllistävä vaikutus alueella, tietää Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Timo Kauppi. lueella tarvitaan nopeasti lisää tutkimus- ja kehitystyötä, verkostoitumista asiakkaiden kanssa sekä rahoitusjärjestelyjä, jotta innovaatiot saadaan hyödyntämään alueen yrityksiä, Kauppi sanoo.

-A 10

Hän tietää, miten ammattikorkeakoulussa yhdessä yritysten kanssa tehtävä soveltava tutkimus saadaan jopa muutamassa kuukaudessa siirrettyä opetukseen, sitä kautta tuotteiden laatuun ja näin osaksi yritysten kilpailukykyä.

Kauppi tietää, mistä puhuu, sillä hänet palkattiin vuoden 2008 paikkeilla luomaan ammattikorkeakoulun metallialan opiskelijoille oppimis- ja innovaatioympäristöä. Lähes nollasta lähdettiin liikkeelle ja nyt tutkimusryhmässä työskentelee jo parisenkymmentä henkilöä. Ja kuudes Tekes-projektirahoitus 500 000 euroa vuosille 2012–2014 on juuri saatu. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun TKI-toiminta on merkittävä osa Lapin korkeakoulukonsernin Teollisuuden Lappi -innovaatio-ohjelmaa. Tiivistä yhteistyötä tehdään Luulajan


Rajattomat jalostusmahdollisuudet Ruostumattoman teräksen jatkojalostusmahdollisuuksia ja uusia käyttökohteita on tutkittu. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekemän raportin mukaan tuotealueita, joiden markkinat kasvavat tulevaisuudessa, on lukuisia. Esimerkkinä raportissa mainitaan: t energia, biopolttoaineiden valmistusteknologia; painekattilat ja putket t aurinkoenergia; aurinkokennojen tukirakenteet, vesisäiliöt, tuulivoimalat sekä vuorovesi- ja aaltovoimalat Yliopettaja Timo Kauppi (vas.), tekniikan toimialajohtaja Matti Uusimäki, kunnossapitoinsinööri Jaakko Kalenius ja Outokumpu Stainlessin henkilöstöjohtaja Risto Leinonen pitävät yllä tiiviitä yhteyksiä.

teknisen yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa, Ruukin ja Outokummun tutkimuslaitosten kanssa sekä kymmenien metallialan pk-sektorin yrityksen kanssa. – Vuonna 2008 painopistettä tekniikan TKI -toiminnassa siirrettiin materiaalien käytettävyyden tutkimukseen, kunnossapitoon ja optiseen mittaustekniikkaan, Kauppi kertoo. Huoli työllisyydestä

Lähes kaikki kaivokset Pohjois-Suomessa sijaitsevat seuduilla, joilla on korkea työttömyysaste. Kaivosteollisuus on aluepoliittisesti merkittävä kehityksen edistäjä, sillä yhden kaivostyöpaikan sanotaan tuovan mukanaan 2–3 seurannaistyöpaikkaa. Lähes 35 vuotta sitten noustiin Kemissä ja Torniossa taisteluun pohjoisen jaloterästehtaan puolesta. Puoluerajoista piittaamatta koottiin ”terästehdaspuolue” miltei yhdessä yössä. Karvalakkilähetystö kävi etelän herrojen luona vaikuttamassa siihen, ettei arvokasta malmia viety Poriin ilmaiseksi. Torniossa on nyt yksi Euroopan suurimmista jaloterästehtaista, Outokummun Tornion jaloterästehdas. Kromimalmi tuodaan sinne suoraan Kemin OuUUSI

INSINÖÖRI

tokummun kromikaivokselta 15 kilometrin päästä. Ferrokromin tuotantokapasiteettia ollaan laajentamassa kaksinkertaiseksi nykyisestä. Pohjois-Suomi on yksi maailman viidenneksi rikkaimmista jalometallien esiintymisalueista. Suomi vastaa malmipotentiaaliltaan muita kaivostoiminnan merkkimaita kuten Kanadaa ja Afrikkaa. – Aluekehitys on yhä vielä yksi tärkeimmistä toimintaamme ohjaavista asioista, Kauppi painottaa. Eri alojen resurssien yhdistämistä pidetään todella tärkeänä. Lappilaisten metalliyritysten tarpeet ja ongelmat ovat yksi lähtökohta, kun Lapin maakuntaohjelman hengen mukaisesti vahvistetaan pk-yritysten kilpailukykyä, verkottumista, uusien markkinoiden hakemista ja uusien tuotteiden kehittämistä. – Soveltava tutkimus konkretisoituu meillä niin, että Outokumpu ja Ruukki toimittavat meille uusia materiaaleja ja me tutkimme ja kehitämme niiden käytettävyyttä kehitysprojekteissa muun muassa Jaloterässtudiossa. Näin uusi tieto siirtyy hyvin nopeasti opetukseen, jopa kuukausissa. Vuonna 2010 tekniikan TKI-yksi-

t Infrastruktuuri: vesihuolto ja vedenpuhdistus, jätteenkäsittely, luonnonoloja vastaan suojavallit, tulvapadot, aallonmurtajat, tuuliaidat, maarakentaminen, teräspaalut t kaivoteollisuus; rikastamolaitteet t liikenne; raideliikenne, bussit, henkilöautot, laivat t rakentaminen; julkisivuelementit, julkisten rakennusten sisäpinnat, keittiöt t elintarviketeollisuus; säiliöt, plus öljysäiliöt Teräslevyjen kysyntä on kasvussa Venäjällä 5 prosentin vuosivauhtia. Lisäksi koillisväylän avautuminen muuttaa globaalia kuljetuslogistiikkaa lyhentäen Euroopan ja Aasian välistä merireittiä.

kössä oli käynnissä 20 hanketta ja lisäksi 12 hanketta on valmisteluvaiheessa. Mukana toiminnassa taloudellisella panoksellaan oli yli 90 yritystä, joista 90 % Suomesta. Kemi-Tornion alue tuottaa maamme bruttokansantuotteesta 10 %, vaikka väestöstä siellä asuu vain 2 %. Maailman parhaat laitteet

Tekniikan TKI-yksikön asiantuntijat yhdessä hankkeisiin osallistuvien opettajien 11

>>


edunvalvonta –

innovaatiot

Jaloterässtudiossa kokonaisuutta hallitsee KUKA-robotti, joka tekee mahdolliseksi 3D-leikkauksen ja hybridihitsauksen.

kanssa muodostavat tiimin, jossa yhdistyy laaja-alainen kokemus yritysmaailmasta sekä tieteellisestä perustutkimuksesta. Maailmanluokan paras testausteknologia on käytettävissä laboratorioissa. Nyt voidaan tutkia teräksen mekaanisia ominaisuuksia, iskusitkeyttä, muovattavuutta, korroosionkestoa ja mikrorakenteita yhdessä Jaloterässtudion kanssa. Tutkimus- ja kehitystoiminta on kytketty tiiviisti opetukseen. Opiskelijat osallistuvat siihen oppimisprojektien, harjoittelun ja opinnäytetöiden kautta. – Outokumpu on mukana tiiviisti sekä ammattikorkeakoulun että Jaloterässtudion hankkeissa, kertoo henkilöstöjohtaja Risto Leinonen Outokummusta. Opinnäytetöitä tehdään yrityksessä vuosittain 30–40 ja ylempiä amk-tutkintoja niitäkin runsaasti. Yritys satsaa tietoisesti koulutustason nostamiseen ja uralla etenemiseen. Useimmilla ura jatkuu yrityksessä aina päällikkötasolle asti, kuten kunnossapitoinsinööri Kaleniuksella.

Suomessa toimivat kaivosyhtiöt Tällä hetkellä Suomessa on toimivia metallimalmikaivoksia kahdeksan. Niissä louhitaan kultaa, nikkeliä, kromia, kuparia, sinkkiä, hopeaa ja rikkiä. Toimintaa aloitellaan kuudessa kaivoksessa. Outokumpu on keskittynyt ruostumattoman teräksen tuottamiseen. t Outokumpu Oyj – pääliiketoiminta-alue on ruostumaton teräs. Tornio Works käsittää Outokummun merkittävimmät tuotantolaitokset, ferrokromisulaton ja terästehtaan, joka valmistaa noin miljoonan tonnin vuosikapasiteetilla valssattuja ruostumattomia teräksiä. Tornion laitokset muodostavat maailman suurimman, yhtenäisen ruostumattoman teräksen tuotantoketjun. t Agnico-Eagle Mines Limited on kanadalainen kaivosyhtiö, jolla on kotimaansa lisäksi toimintaa Meksikossa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Yritys omistaa Kanadan laajimmat kultavarannot sekä Kittilän Suurikuusikossa Euroopan suurimmaksi arvioidun kultakaivoksen. t Esiintymän arvioidaan sisältävän noin 75 tonnia kultaa, josta riittää louhittavaa 13 vuodeksi. Suoraan kaivos työllistää noin 200 henkilöä, minkä lisäksi epäsuorina johdannaisvaikutuksina 300 henkilöä lisää.[1] Malmin louhinta

12

aloitettiin toukokuussa 2008. t Dragon Mining Ltd on australialainen kaivosyhtiö, jonka toiminnot ovat keskittyneet Suomeen ja Ruotsiin, joissa se omistaa Oriveden, Jokisivun ja Svartlidenin kaivokset. t Inmet Mining Corporation on kanadalainen kaivosyhtiö, joka tuottaa kuparia, sinkkiä ja kultaa. Yrityksellä on kolme toimivaa kaivosta Turkissa, Espanjassa ja Suomessa. t Lappland Goldminers Ab on ruotsalainen kaivosyhtiö, joka omistaa useita kultaesiintymiä Ruotsissa ja Suomessa. Kaivostoimintaa muun muassa Pahtavaarassa. t First Quantum Minerals Ltd on kanadalainen kaivos- ja metalliyhtiö, joka suunnittelee kaivohankkeita muun muassa Afrikkaan, Australiaan ja Suomen Kevitsaan. t Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on suomalainen yhtiö ja keskittynytnikkelin ja sinkin tuotantoon. t Endomines Ab on ruotsalainen kaivosyhtiö, joka on keskittynyt etsimään ja hyödyntämään kulta- ja rauta-titaanioksidiesiintymiä Suomessa. t Nordic Mines An on ruotsalainen kaivosyhtiö, jolla on tutkimus- ja kaivoshankkeita Ruotsissa ja Suomessa.


Teksti: Ilona Mäenpää

Hyöty on molemminpuolista; yritys saa täsmäkoulutettuja työntekijöitä ja ammattikorkeakoulu huipputietoa teräksen jalostamisesta, jota se voi käyttää opetustyössä. Outokumpu työllistää noin 600 opiskelijaa vuosittain kesätöissä.

JAUR on syvien vesien tuote

Jatkojalostusta ja designia

Lähteet: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja: Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 ja Pk-yritysten ruostumattoman teräksen jatkojalostusmahdollisuudet Suomessa. UUSI

INSINÖÖRI

Syvistä vesistä nimensä saanut JAUR on Eero Hyrkäksen luoma käyttö- ja sisustusesinemallisto. Se tehdään maailman pohjoisimman eli Tornion terästehtaan jaloteräksestä. Kai Tirkkonen

Jääkö Lappi raaka-aineita vieväksi siirtomaaksi, kun globaalit pörssiyhtiöt vievät louhimansa metallin muualle jalostettavaksi. Kanadalaisten, ruotsalaisten ja australialaisten yritysten strategiana kun on jalostaa raaka-aine muualla kuin Suomessa. Ulkomaisen omistuksen lisäksi pienet louhintakorvaukset ja ympäristövaikutusten laiminlyönti ovat puhututtaneet pohjoisessa. Eduskunnassakin on ollut esillä kaivosyhtiöiltä perittävä louhintavero, jolla saataisiin tuloja ohjattua alueelle. Nyt pannaan toive tulevaan ja erityisesti odotetaan yhteistyön tiivistyvän insinöörien ja muotoilun ammattilaisten välillä ja synnyttävän uusia tuotteita. – Yhteistyön korkein aste on KemiTornion ammattikorkeakoulun insinöörien, Oulun yliopiston sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun linjan yhteistyö korkeakoulukonsernin sisällä, sanoo toimialajohtaja Matti Uusimäki. Jotain uutta onkin jo syntynyt – Design Maraton, Rovaniemi Design Week sekä yrityksiä kuten Mobile Marking Oy ja kansainvälisessä teräsmuotoilukisassa palkittu JAUR. Yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun ConcepsCar -projektissa suunnitellaan ekotehokasta kaupunkiautoa. Pohjoisen toimijat ovatkin tarttuneet härkää sarvista ja alueen etu on pantu etusijalle. TKI ja ammattikorkeakoulut yhdessä Torniossa sijaitsevan Jaloterässtudion kanssa ovat jo oivaltaneet aluekehityksen suuren merkityksen ja monipuoliset mahdollisuudet. N

AUR henkii syvien Lapin vesien rauhaa ja hiljaisuutta. Eero Hyrkäksen käsissä maailman pohjoisimman terästehtaan jaloteräs muotoutuu käyttö- ja sisustusesineiksi. JAUR-tuotteiden muotoilija on teräsdesigniin erikoistunut Eero Hyrkäs. Hänet on palkittu kansainvälisen teräsmuotoilukilpailun ensimmäisellä palkinnolla. JAUR on suomalainen ja Suomessa valmistettu sisustus- ja kattausmallisto. Mallisto on koottu yhteistyössä ivalolaisen Design House IDOLIn kanssa. Hyrkäs perustelee malliston nimeä ja muotoilua näin: – Toiset asiat ovat luonnostaan yksinkertaisia; niin kuin koskematon hanki, ruska Otsamo-tunturilla tai Inarijärven ikiaikainen elämä. Mutta kun on kyky katsoa pintaa syvemmälle, näkee jotain, jonka näkevät vain harvat. Niin kuin se, jonka käsissä jo pikkupoikana kivi oli enemmän kuin vain kivi. N

J

Timo Heikkala

13


edunvalvonta –

innovaatiot

Teksti: Kirsi Tamminen | Kuvat: Pekka Agarth

14


Ajo tutkimusautolla laboratoriossa kuvastaa todellisuutta

Kajaanin ammattikorkeakoulun pelilaboratoriossa henkilöauto kiitää pitkin Rivieran rannikon mutkaista tietä. Välillä sataa, välillä on kirkas auringonpaiste. Ajaja istuu kuin oikeassa autossa: on oikeat ohjauslaitteet, vaihdelaatikko, käsijarru, sivupeilit ja niin edelleen.

Projektitutkija Kyösti Koskela (vas.) ja insinööriopiskelija Mikko Juvonen seuraavat insinööriopiskelija Jenni Hyvölän ajoa ajosimulaation mutkikkaissa kaarteissa.

UUSI

INSINÖÖRI

15


edunvalvonta –

innovaatiot

jaminen tapahtuu CSE-ajosimulaatiokeskuksessa. Laaja näyttö tekee ajamisesta realistisen kokemuksen. EAKR-rahoitteisessa. CSE-keskushankkeessa olivat mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu KAMK, Oulun yliopisto ja Kainuun ammattiopisto. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa ajosimulaatiokeskus, jossa voidaan tutkia kuljettajien ajotoimintoja. Oulun yliopiston psykologian tutkimuskeskuksessa kehitetty simulaatioympäristö siirrettiin vuoden vaihteessa Kajaanin ammattikorkeakouluun. Mukana siirtyivät projektitutkija Veli-Matti Nurkkala ja hänen kollegansa Kyösti Koskela. – Amk:lla kehitämme CSE:n käyttöä opiskelijoiden oppimisympäristönä sekä sen hyödyntämistä tutkimuksessa, testauksessa, koulutuksessa ja tuotekehityspalveluissa, Nurkkala kertoo. – Lisäksi valmistelemme hanketta pe-

A

16

lien testauspalvelun kehittämiseksi ammattikorkeakoulun yhteyteen. Pian Kajaanin kaduille virtuaalisesti

CSE-keskus sisältää muun muassa kaksi ajosimulaattoria, joista toinen on liikealustalla, jättikokoisen ajonäkymäkaaren ja ajosimulaatio-ohjelmiston. Rivieran maisemat korvautuvat lähiaikoina Kajaanin keskustalla: siitä on mallinnettu virtuaalinen Kajaani. Lisäksi keskuksessa ovat monipuoliset tutkimuslaitteet, joilla voidaan esimerkiksi mitata aivojen aktiivisuutta, lihasaktiivisuutta sekä sykettä ja määrittää silmänliikkeitä. Nurkkalan mukaan vastaavanlaista ajosimulaatiokeskusta ei ole Suomessa. – Euroopankin tasolla CSE-keskus on monipuolisuudessaan kärkipäätä. Kajaanissa budjetti on ollut vaatimaton: kymmenillä tuhansilla euroilla on saatu korkeatasoinen simulaatioympäristö.

Kajaanin edullisuuden taustalla on muun muassa itse tekeminen: porukassa on moniosaamista ja autopurkamolta on haettu esimerkiksi auton penkki ja keskikonsoli simulaattoriin. Poliisit tutkimuksen keskiössä

Kajaanissa on käynnissä laaja poliisien ajotoimintaa koskeva tutkimus. Sen yhtenä tarkoituksena on selvittää, kuinka ajaja toimii erilaisissa tilanteissa. Simulaatiossa poliisit ovat ajaneet heille vieraassa kaupungissa ja etsineet parasta reittivaihtoehtoa kaupungin halki. Samalla heiltä mitattiin esimerkiksi sykettä ja silmänliikkeitä sekä niiden muuttumista, kun reitti tulee tutuksi usean ajon jälkeen. Reittejä myös hankaloitettiin yllättäen, esimerkiksi piilotettiin tukkirekasta pudonnut tukki mutkaan. – Näyttää siltä, että eniten ajokokemusta omaavat poliisit pärjäävät parhaiten simulaatioajossa, Nurkkala arvioi.


Tekes valmistelee ohjelmaa pelialalle uomen peliteollisuuden menestys on ollut ilmiömäistä. Tekesin valmisteltavan peliohjelman tavoitteena on taata menestys tulevaisuudessakin. Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2011 sen globaali arvo oli noin 65 miljardia dollaria ja trendi on voimakkaassa kasvusuunnassa erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelit ovat nykyään Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 noin 165 miljoonaan euroon. Tekesin valmisteltavan arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri. Tarkoituksena on tukea kehitystä, jonka tuloksena suomalainen peliteollisuus tuottaa järjestelmällisesti globaaleja menestystuotteita. Koko tuotantoketju, kuten pelinkehittäjät, sisällöntuottajat sekä teknologiaosaajat, toimii verkostoituneena toistensa kanssa. Tavoitteena on myös verkottaa yri-

S

Projektitutkija Veli-Matti Nurkkala ja projektipäällikkö Tanja Korhonen ovat palanneet työskentelemään peliteknologian pariin omaan ammattikorkeakouluunsa, jossa he ovat aikanaan valmistuneet insinööri AMK -tutkintoon. Väliin mahtui työelämää muualla ja yliopisto-opintoja.

Siitä voinee vetää johtopäätöksen, että vähän ajaneet, jotka ovat hankkineet paljon simulaatioharjoituskokemusta, pärjäävät paremmin liikenteessä kuin muut vähän ajaneet. Nurkkala kertoo, että uusilla alalle tulevilla poliisilla tai ambulanssikuljettajilla ei ole mahdollisuutta harjoitella hätäajoa normaalin liikenteen keskellä. Kun ensimmäinen hätäajo tulee, se on todella ensimmäinen kerta. Projektitutkija näkeekin, että poliisien ja muiden vastaavien ryhmien on hyvä harjoitella simulaatiokeskuksessa ennen kuin siirtyvät liikenteen keskelle. Paljon ajavat ammattilaiskuljettajat hyötyisivät ennakkoharjoittelusta esimerkiksi hirvikolaritilanteissa. – Autokoulut ovat kiinnostuneet pimeän ajon harjoittelusta simulaatiokeskuksessa. Myös ensimmäinen ajoharjoitus voisi olla enemminkin laboratorioissa, turvallisessa ympäristössä, Nurkkala visioi. Koulutettavia riittää myös Kainuun UUSI

INSINÖÖRI

prikaatissa ja Kainuun ammattiopistossa, jossa koulutetaan muun muassa linja-autonkuljettajia. Peliteknologian opinnot alkavat Kainuussa

Ensi syksynä Kajaanin ammattikorkeakoulussa aloittaa tietotekniikan koulutusohjelmassa nelisenkymmentä insinööriopiskelijaa. Heillä on vaihtoehtoina kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: peliteknologia ja ajoneuvojen tietojärjestelmät. Peliteknologia pitää sisällään myös erilaisten hyötypelien kehittämisen. Näitä voi olla vaikka liikuntaan tai kuntoutukseen kannustavat pelit. KAMK:n projektipäällikkö Tanja Korhonen arvioi, että opiskelijoita puolet tulee Kainuusta ja toinen puoli ympäri maata. Hän toivoo, että opiskelijat ovat kiinnostuneita ohjelmoinnista. Paikalliset yritykset ovat kyselleet amk:lta ohjelmistosuunnitteluja taitavia

tyksiä ja tutkimuslaitoksia. Yritykset ostavat esimerkiksi tutkimuspalveluja määritellyiltä alueilta ja ohjelman projekteissa yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö on tärkeässä osassa. Muutakin kuin viihdettä Jo nyt sosiaaliset pelit ja verkot voidaan valjastaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen eli joukkoistamiseen. Pelillisyys on tulossa voimakkaasti osaksi terveydenhuollon ja logistiikan palveluja. Tulevaisuudessa pelit ja simulaatiot voivat olla viihdekäytön lisäksi osana koulujen oppimisympäristöjä sekä yritysten koulutusta ja valmennusta. Pääosin pk-yrityksille suunnatussa ohjelmassa tavoitteet kohdistuvat nimenomaan niiden tarpeisiin. Pitkäkestoisen tutkimuksen sijaan tarkoitus on hyödyntää olemassa olevaa osaamista, päästä nopeasti käytännön tekemiseen, mutta myös luoda uutta ja ottaa riskiä. Ohjelma valmistellaan nopealla aikataululla. Mikäli käynnistämispäätös tehdään, toiminta alkaa toukokuussa.

insinöörejä, ja koulutuksen aloitus on vastaus tähän puutteeseen. Kainuussa on paljon yhden miehen firmoja, jotka tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Korhosen mukaan ammattikorkeakoululla on jo paljon yhteistyötä kainuulaisten yritysten kanssa. – Toivomme vielä lisää yritysyhteistyötä, jotta uudet opiskelijat saavat mahdollisuuksia projektitöille ja harjoittelupaikoille. Myös CSE-simulaatiokeskus tarjoaa opiskelijoille kurssi- ja projektitöitä. – Opiskelijat saavat oikeita caseja, jotka todella hyödyttävät heitä, Veli-Matti Nurkkala lupaa. Hänkin pyytää kiinnostuneita mukaan, niin tuotteistamiseen ja tuotekehitykseen. N

Lisätietoja: www.cse.fi.

17


edunvalvonta Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Eri henkilöstöryhmillä yhteisiä etuja teollisuudessa Työnantajaliitot ovat järjestäytyneet yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Palkansaajaliitoillakin on yhteistyötä yli keskusjärjestörajojen. – Mitä paremmiksi saamme suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä yhdessä työnantajan kanssa, sitä paremmin teollisuus pystyy työllistämään ja sitä parempia etuuksia työnantaja pystyy maksamaan henkilöstölleen, TP:n asiamies Jouko Ahonen kiteyttää.

eollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) sopimus- ja elinkeinopoliittinen asiamies Jouko Ahonen on ainoa palkattu henkilö TP:n organisaatiossa. TP on neljäntoista teollisuusaloilla ja teollisuuden palvelualoilla toimivan ammattiliiton yhteistoimintaorganisaatio. TP-liitot edustavat yhdessä noin 823 000 yksityisen sektorin palkansaajaa. – Koko TP on valjastettu lobbaamaan. Vaikka lobbaajina toimivat kaikkien 14 liiton puheenjohtajat, puheenjohtajisto ja minä teemme tiiviimmin lobbausta, Ahonen kertoo. Hänen mukaansa TP:ssa ei ole 14 eri mielipidettä elinkeinopolitiikasta, yksityiskohdista voi toki olla näkemyseroja. – Päälinjoista meillä on varsin yhtenäiset näkemykset.

T

Omia tavoitteita maan hallitusohjelmaan

Jo puolitoista vuotta sitten syksyllä valmistuivat hallitusohjelmatavoitteet, joita vietiin eteenpäin koko viimevuotisen eduskuntavaalikampanjan ajan. Hallitusneuvottelujen aikana TP:n väki lobbasi henkilökohtaisin kontaktein. Puolueiden edustajien kanssa läpi käytiin TP:n tavoitteiden keskeisiä kohtia. Lopputuloksena maan hallitusohjelmassa onkin monia tärkeitä tavoitteita 18

muun muassa elinkeinopolitiikan kannalta. Tästä näkökulmasta Ahonen pitää tärkeimpinä kirjauksia rakennemuutostilanteista, sillä monilla aloilla on meneillään erilaisia muutoksia. Hallitusohjelman mukaan työllisyysperusteisia investointimäärärahoja käytetään uusien työpaikkojen luomiseen, kehitetään uusia rahoitusmalleja ja toimintatapoja sekä muutosturvaa kuten on jo osittain tehty raamisopimuksen yhteydessä. – Nämä ovat palkansaajan näkökulmasta erityisen tärkeitä, kuten myös ennakoitavuus, Ahonen huomauttaa. Teollisesti yksipuolisen elinkeinorakenteen omaavilla paikkakunnilla on hyvissä ajoin ennakoitava, miten kestävällä pohjalla on kunnan talous esimerkiksi yhden teollisuuslaitoksen ympärillä. Kaikkien osapuolien on ryhdyttävä ajoissa ideoimaan ja innovoimaan tilalle jotain korvattavaa, jos laitoksen lakkauttaminen uhkaa. Vastavuoroista toimintaa työnantajan kanssa

Ahonen muistuttaa, että samankaltaisia tavoitteita on toki muidenkin intresseissä kuin TP:n, joka haluaa tehdä yhteistyötä työnantajien kanssa. – Kun olemme yhteisrintamassa työnantajan kanssa tukemassa esimerkiksi

päästöasioita, niin lähdemme siitä, että työnantajan pitää kantaa yhteiskuntavastuuta. Väistämättömissä rakennemuutostilanteissa olemme halunneet, että työnantaja tulee vastaan muutosturvan kanssa. TP:n elinkeinopoliittisessa vaikuttamisessa on tavoitteena, että tuotantoa ja teollisuutta saadaan säilytettyä sekä niille jatkuvuutta. – Yritysten vastuuta pitää lisätä konkreettisesti, lupaukset eivät riitä. Usein teot ovat vaikuttaneet yksilön tilanteeseen, mutta suuressa mittakaavassa yritysten panokset ovat olleet liian vaatimattomia, Ahonen sanoo. Pieni ratas liittojen välillä

Osa Ahosen omaa roolia on toimia linkkinä TP:n hallituksen ja sen työryhmien välillä. TP:llä on neljä erillistä työryhmää: elinkeinopoliittinen, sopimuspoliittinen, yhteistoiminta- ja työympäristötyöryhmä. – Välitän viestiä TP:n hallitukselle ja osallistun keskusteluun työryhmissä: voin kertoa suoraan, mitä hallituksessa on eri asioista linjattu. Yksi tärkeä tehtävä on tehdä TP tunnetuksi erilaisten foorumien kautta. – Haasteellisin osa on saada laaja kenttä ymmärtämään, mikä TP on ja siirtää paikallistasolle hyvä, Helsingissä liittojen kesken tehtävä yhteistyö eri henkilöstöryhmien kesken. N


Teksti ja kuvat: Minna Virolainen

Espoon tilaisuudessa virisi vilkas keskustelu. NSN:n insinöörien luona vieraillaan projektin tiimoilta jatkossakin.

NSN:n insinöörit mukaan Nokia-projektiin un Nokia Siemens Networks viime marraskuussa ilmoitti toimintojen ja työntekijöiden määrän karsimisesta, Uusi Insinööriliitto laajensi Nokia-projektinsa koskemaan myös NSN:n ja sen alihankintaketjun insinöörejä. Muutostilanteeseen luodun projektin ja sen palvelujen esittely NSN:n insinööreille käynnistettiin tammikuun lopussa Espoossa. – Kävimme kaikilla kolmella NSN -paikkakunnalla eli Espossa, Oulussa ja Tampereella. On harmillista tavata näin ikävissä merkeissä, mutta silloin meitä juuri tarvitaan, puheenjohtaja Pertti Porokari summasi. UIL perää työnantajan vastuuta henkilöstöstään sekä yrityksen yhteiskuntavastuuta. Itse yhteistoimintaneuvotteluihin liitolla ei ole asiaa. Koulutetut ja kokeneet luottamusmiehet ovatkin avainasemassa. He valvovat neuvottelujen etenemistä ja ovat linkkinä liittoon. – Me puolestamme tuemme ja autamme heitä. Nostan hattua luottamus-

K

UUSI

INSINÖÖRI

miehille, sillä kyseinen posti on tässä yrityksessä haastava, Porokari toteaa.

– Usko omaan osaamiseen ja kykyyn tehdä korkeateknologian tuotteita ja palveluita auttaa jaksamaan vaikeinakin aikoina, Lasse Laurikainen kertoo.

Valmiina kun tarvitaan

Nokia-projektin nettisivuille on kerätty tietoa yt-menettelystä ja työttömyysturvasta sekä liiton tarjoamista työllistymistä tukevista palveluista kuten uraneuvonnasta, insinööripörssistä ja CV-klinikoista. Jäsenille tarjotaan myös henkilökohtaista palvelua. – NSN:n ja Nokian insinööreille on oma sähköpostiosoite ja puhelinpäivystys. Asiamiesten ja lakimiesten asiantuntemus on käytettävissä ja urahallinta-asiantuntijan apua saatavilla, asiamies Mikko Sormunen muistuttaa. Osana yt-neuvotteluja mahdollisesti tarjottavat eropaketit mietityttävät työntekijöiden lisäksi liitossa. – Eropaketin hyöty ja mahdolliset haitat riippuvat henkilön elämäntilanteesta. Jokaisen tilanne on yksilöllinen ja siksi paketin hyväksyminen tulee harkita tarkoin, Porokari neuvoo.

Epävarmassa tilanteessa kannattaa sopimus tarkistuttaa liiton asiantuntijoilla. Työntekijät kaipaavat tietoa

– Odottavan aika on tunnetusti pitkä, kun ollaan löysässä hirressä, luottamusmies Lasse Laurikainen kiteyttää tunnelmat. Pitkittynyt epävarmuus näkyy väkisinkin työpaikoilla. Työmotivaatio heikkenee, pinna kiristyy, väsymys ja ahdistus lisääntyvät. Nokia Siemens Networks aloitti toimintansa vuonna 2007. Turbulenssia on riittänyt vuosien varrella. – NSN on etsinyt omaa asemaansa markkinoilla alusta asti. Nyt käynnissä oleva rakenteellinen muutos on kuitenkin suurin sitten NSN:n muodostamisen. Toimintoja karsitaan ja keskitytään valittuihin segmentteihin, Laurikainen selventää. N 19


edunvalvonta Teksti: Heikki Lehtinen / UP | Kuva: Minna Virolainen

Eurot hupenevat asumiseen ja energiaan Euroja on pyöritelty taskussa kymmenen vuotta, sillä käteinen euro otettiin käyttöön vuoden 2002 alussa. Ihmiset oppivat hyvin kuuden kertotaulun, koska hinnat piti vääntää päässä vielä markoiksi. Yksi euro oli 5,94573 markkaa.

ahanvaihdon jälkeen viranomaisilla oli työ ja tuska selittää, että euroon siirtyminen ei nostanut hintoja, sillä ihmisten mielestä nosti selvästi. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi kertoi kuluttajahintojen nousseen joulukuusta 2001 tammikuuhun 2002 keskimäärin vain 0,4 prosenttia.

R

20

Ihmisten tuntoja selitettiin sillä, että pieniä hintoja, joihin usein törmättiin, nostettiin euroihin siirryttäessä. Esimerkiksi kahvikupillisen keskihinta nousikin kuukaudessa 16 prosenttia. Mutta valtaosin hintoihin ei turhia lisiä tullut. Lottorivin hinta oli ollut 3,50 markkaa, tammikuussa se maksoi 0,60

euroa. Tasaraha toi sentin ylimääräisen korotuksen hintaan. Vakioveikkaajat taas saivat tasarahan vuoksi 11 prosentin alennuksen. 95-oktaaninen bensiini oli maksanut joulukuussa keskimäärin 5,91 markkaa, tammikuussa se maksoi euron. Vihannesten hinnat nousivat kuukaudessa hurjasti,


mutta siihen saattoi olla syynä satotilanne eteläisemmässä Euroopassa. Asuminen on kallistunut rajusti

Kymmenessä vuodessa joulukuusta 2001 joulukuuhun 2011 kuluttajahinnat nousivat keskimäärin vajaat 20 prosenttia. Mutta vaihtelu on ollut suurta. Asuminen ja energia maksavat selvästi enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, kännykkäpuhelut ja erilainen elektroniikka taas selvästi vähemmän. Kevyen polttoöljyn hinta nousi kymmenessä vuodessa lähes 2,5-kertaiseksi. Nousutahti on ollut lähes sama kuin öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu. 95-oktaanista bensiiniä sai silloin litran vajaalla eurolla, nyt se maksaa 60 prosenttia ja senttiä enemmän. Sähkön hinta on kaksinkertaistunut. Elektroniikan hintoja on vaikea edes verrata, sillä hinnat ovat laskeneet ja laitteet parantuneet. Vanhan kerrostalokaksion hinta nousi kymmenessä vuodessa 70 prosenttia, vuokra samanlaisessa asunnossa kolmanneksen. Mutta asuntolainojen keskikorko oli joulukuussa puolta matalampi kuin vuonna 2001.

Asuminen ja energia maksavat selvästi enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Samanlaista maailmanmarkkinoiden vaikutusta näkyy myös monien muiden elintarvikkeiden hinnoissa. Esimerkiksi puolen kilon voipaketti maksoi kymmenen vuotta sitten 2,50 euroa. Välillä sen sai kahdella eurolla, mutta nyt joulukuussa hinta oli kolme euroa. Vuodesta 2001 hinta on kuitenkin noussut vain keskimääräisen inflaation verran eli noin viidenneksen. Ruisleipäpaloja sai nyt lähes samaan hintaan kuin kymmenen vuotta sitten.

Koskenkorvaa myydään Alkossa 16 prosentin alennuksella verrattuna joulukuun 2001 hintaan. Hintojen noususta huolimatta palkansaajat ovat keskimäärin päässeet selvästi plussan puolelle. Hinnat nousivat kymmenessä vuodessa 18 prosenttia, mutta Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi 43 prosenttia. Inflaatiovauhti pysyi keskimäärin samalla tasolla kuin edellisellä vuosikymmenellä, mutta ansiotaso kasvoi hieman nopeammin. N

Kahvi kallista kaupassa ja kuppilassa

Kahvikupillisen hinta nousi eurovaihdoksen jälkeenkin. Viime joulukuussa se maksoi Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 1,89 euroa eli 65 prosenttia enemmän kuin joulukuussa 2001. Lottorivin hinta oli noussut 70 prosenttia yhteen euroon. Konetiskiaine maksoi lähes kolme kertaa sen mitä vuonna 2001, astianpesuaineen ja tiskiharjan hintaan oli sen sijaan tullut vain muutaman prosentin nousu. Vessapaperiakin saa kymmenen vuoden takaiseen hintaan. Puolen kilon kahvipaketti maksoi kymmenen vuotta sitten 15 markkaa eli noin 2,50 euroa. Nyt siitä saa pulittaa 4,50 euroa, nousua 70 prosenttia. Tämä johtuu paljolti parina viime vuonna tapahtuneesta kahvin maailmanmarkkinahinnan noususta. UUSI

INSINÖÖRI

21


Alan johtavat toimijat ja tuotemerkit koottuna saman katon alle

HELSINGIN MESSUKESKUS | 18.-19. HUHTIKUUTA 2012

PROSESSITEOLLISUUS & ANALYYSITEKNIIKKA2012 Suomen merkittävin prosessiteknisen tuotannon ja analytiikan ratkaisujen ammattitapahtuma

Vieraile kevään 2012 merkittävimmässä teollisuuden ammattitapahtumassa Tule ammattitapahtumaan...

lÜytämään uusia toimittajia

tutustumaan viimeisimpiin tekniikoihin

kuuntelemaan seminaareja

ht

kl o 16.30 | S e m a t in a uu

TERVETULOA MAKSUTTOMAAN ALAN VERKOISTOITUMISTILAISUUTEEN

alla

luomaan uusia kontakteja

18 . h u

tapaamaan alan kollegoita

ik

näkemään uutuustuotteita

ilav

YhteistyĂśkumppanit:

tapaamaan alan toimijoita

ar

9 9 9 9 9 9 9

Kahden tapahtumapäivän aikana on luvassa paljon AKTIVITEETTEJA ja SEMINAAREJA. Täysin maksutta!





                       



Lue lisää ja rekisterÜidy maksutta käyttäen koodia 6464 osoitteessa

www.easyFairs.com/PROSANAHKI


lukijatutkimus

Jäsenistöllä kelpo lehti Uusi Insinööri -lehti teetti lukijatutkimuksen viime marraskuussa. Kirsi Tamminen

uotantotaloutta Turussa opiskeleva Niki Koivunen liittyi Insinööriopiskelijaliittoon opintojen alussa ja on siitä lähtien lukenut Uusi Insinööri -lehteä. Opinnoissa on kolmas vuosi meneillään. Koivunen selaa joka lehden ja lukee häntä eniten kiehtovat jutut. Häntä kiinnostaa etenkin työnhakuun, urasuunnitteluun ja palkkakehitykseen liittyvät aiheet sekä eri insinööriammattien esittelyt. – Mielenkiintoni herättävät henkilöjutut urakehityksistä ja näkemykset eri aloista. Koivunen on aika tyypillinen Uusi Insinööri -lehden lukija omassa lukijaryhmässään. Opiskelijoiden erityisiä mielenkiinnon kohteita yhdistää oman uran ja työelämään siirtymisen ennakointi. Lukijatutkimuksessa vastaajat jaoteltiin kolmeen ryhmään: työelämässä olevat, opiskelijat ja työelämän ulkopuolella olevat. Aihepiirien kiinnostavuuden osalta esiintyy eri lukijaryhmien välillä runsaasti eroja, jotka kuitenkin ovat hyvin luontevia. Merkittävin lukijoita erotteleva tekijä on sijoittuminen työelämään.

T

Viisi aihetta ylitse muiden

Vastaajien mielestä viisi kiinnostavinta aihepiiriä ovat palkkakehitys, jäsenedut, uutiset, työsuhdeasiat ja työmarkkinaasiat. Niistä kiinnostuneiden osuus kohoaa 90 prosentin tuntumaan: Vastaajien mukaan lehti antaa luotettavaa tietoa, käsittelee ajankohtaisia asioita sekä seuraa hyvin alan kehitystä. Yleinen tyytyväisyys lehteen on hyvällä ta-

Niki Koivunen lukee mielellään insinöörien tarinoita urakehityksestä.

solla: vastaajista erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä on 86 prosenttia. – Uusi Insinööri -lehden tuloksissa ei tule esiin monien ammatti- ja järjestölehtien kohdalla näkyvää nuorimpien lukijoiden heikkoa kiinnostusta lehtiä kohtaan. Eri lukijaryhmien väliset erot lukijatutkimuksen tuloksissa ovat muutenkin kuin lukutottumusten kohdalla selvästi tavanomaista pienempiä, sanoo tutkija Yrjö Lauha Focus Masterista. – Tämä on merkittävä tulos, etenkin kun ottaa huomioon jäsenkunnan vaihtelevan iän, aseman ja sijoittumisen. Tutkimusta varten Uuden Insinööri-

liiton jäsenistä poimittiin 1300 jäsenen laajuinen tasaväliotanta. Joka viides heistä vastasi. Vastaajista 69 prosenttia toimii työelämässä, 15 prosenttia on opiskelijoita ja 16 prosenttia on työelämän ulkopuolella eli käytännössä eläkkeellä. Tutkimuksen toteutti Focus Master. Vastaajien kesken arvottiin iPad -sormitietokone sekä kolme Sanoma Magazinesin julkaiseman aikakauslehden vuosikertaa. Onnetar suosi Niki Koivusta iPadin arvonnassa. Vuosikerran saivat Esa Leskelä Oulunsalosta, Inga Mäkitalo Tampereelta ja Matleena Sirkiä Hyvinkäältä. N (KT)

LUE VERKOSSA:

www.insinoori-lehti.fi UUSI

INSINÖÖRI

23


osaaminen Teksti ja kuvat: Mikko Sormunen, asiamies

Pertti Paaso (vas.) ja Mika Hannula työllistyivät mekaniikkasuunnittelijoiksi.

Uranoste preppaa työllistymään ma aktiivisuus on työllistymisessä kaikki kaikessa. Uranosteen tilaisuuksiin osallistuminen herättää ja motivoi, insinööri Pertti Paaso sanoo. – Myös verkostot ja suhteet ovat niin tärkeitä korkeakoulutetun työnhaussa, hän jatkaa. – Olisikohan työpaikoista noin 90 prosenttia piilossa, oman aktiivisuuden takana. Niin kuin nämä meidänkin, hänen opiskelu- ja työkaverinsa Mika Hannula pohtii. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Insinöörit ovat koulutusta vastaavissa töissä oululaisessa kasvuyrityksessä. Valmistumisen ja

-O

24

työsopimuksen välissä he osallistuivat aktiivisesti Oulussa toimivan Uranosteen koulutuksiin. Hieman vanhempana insinööriopinnot aloittaneiden Paason ja Hannulan valmistuminen sattui huonoon aikaan. Keväällä 2010 kone- ja tuotantotekniikaninsinöörin paperit eivät taanneet suoraa polkua työelämään. Paaso sai ensi kontaktin Uranosteeseen, kun liiton kautta syksyllä tuli kirje kotiin. Hän liittyi mukaan ja kävi kuuntelemassa viikoittain jonkin tilaisuuden. Erityisesti Paason mieleen jäivät Kehitä itseäsi ja Tunne itsesi -kurssit: – Niissä oppi paljon uutta ja ne olivat

hyviä harjoituksia hakemustekniikkaan liittyen. Koulutustilaisuudet aktivoivat

Osallistumalla Uranosteen koulutuksiin työnhaun motivaatio pysyi yllä. Hannula kävi myös vertaisryhmissä ja Uranosteen punttisalivuorolla, jossa kokemuksia vaihdettiin samassa tilanteessa olevien kanssa. Samaan aikaan Paason kanssa valmistunut Hannula aloitti Uranosteen koulutukset hieman myöhemmin. – Osallistuin ensin pikkujouluihin ja sitten Hannu Aravirran tähdittämään avajaistilaisuuteen vuosi sitten tammikuussa.


Keväällä hän kävi samat koulutukset kuin Paaso edellisenä syksynä. Kouluttajista erityisesti Iiris Verkasalo saa kiitosta: – Hänen vetämät preppaukset olivat erittäin hyviä. CV tarkasteltiin läpi hyvin yksityiskohtaisesti ja lisäksi Iiris kertoi, miten erotut ja esiinnyt työhaastattelussa. Myös virheet käytiin läpi, Hannula kertaa koulutusten antia. – Rekrytoijan pitää nähdä ansioluettelosta henkilön vahvuudet kymmenessä sekunnissa. Siitä pitää erottua kaikkein tärkeimmät asiat. Työllistyminen monen tekijän summa

Molempien insinöörien työllistymisessä ansiota oli niin Uranosteen koulutuksilla, TE-toimiston täsmäkursseilla kuin suhteillakin. Paaso aloitti Solid Works kurssin, johon kuului pakollinen työssäoppimisjakso. Uranosteen koulutuksissa hiottu CV vetosi ja harjoittelupaikka oululaisesta langattoman telekommunikaation firmasta Navicronista irtosi. Työpaikkaa tarjottiin jo ennen harjoittelun päättymistä ja samalla Paasolta kysyttiin, tuntisiko hän toista mekaniikkasuunnittelijaksi soveltuvaa osaajaa. Näin myös Hannula pääsi töihin älykkäitä järjestelmiä suunnittelevaan yritykseen. Hannulan ja Paason kehuma Verkasalo jatkaa Uranosteen pääkouluttajana myös tänä keväänä. Hänellä on 20 vuoden kokemus työllistymisryhmien vetämisestä. Palveluita ovat käyttäneet isot firmat kuten Nokia uudelleensijoittamis- ja irtisanomistilanteissa. Oulussa noin puolet korkeakoulutetuista työttömistä on insinöörejä. He eivät ole kuitenkaan osallistuneet samalla tavalla kuin diplomi-insinöörit ja ekonomit Uranosteen koulutuksiin. Oulun seudulla on paljon työttömiä korkeakoulutettuja ja kilpailu samoista paikoista on kova. – Vastikään työnhaun aloittaneelle voi olla sokki huomata, etteivät entiset keinot enää päde. Vetämistäni koulutuksista saa uusia näkökulmia työnhakuun, Verkasalo rohkaisee insinöörejä työnhaun preppaukseen. – Tänä keväänä perehdymme erityisesti LinkedIn:n ja sosiaalisen median UUSI

INSINÖÖRI

Kouluttaja Iiris Verkasalo vetää muun muassa työnhakuryhmiä.

hyödyntämiseen. Mietimme, miten valita omat kohdeyritykset, joihin pyrkii töihin. Uranosteen koulutuksissa kuulee uudet vinkit työnhausta ja tarinoita, millä työpaikkoihin on päästy kiinni. Oulun Insinööritkin mukana

Uranosteen taustalla on Pohjois-Pohjanmaan Omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry. Siinä taas mukana ovat kaikkein vahvimmin UIL ja Tekniikan akateemiset TEK. Myös Oulun Insinöörit ovat osarahoittaneet lähinnä ESR-rahalla pyörivää kolmivuotista hanketta. Uranoste -hankkeen projektipäällikkö Outi Sivonen kertoo, että viime syksynä koulutuksissa kävi parisataa eri osallistujaa. Kaikkiaan työnhakijoina Oulun seudulla on lähes 1 500 insinööriä, diplomiinsinööriä, ekonomia ja tradenomia. Uranosteen toimintaan voivat tulla mukaan loppuvaiheen opiskelijat. Sivonen antaa vinkin työnantajina oleville insinööreille:

Poimintoja Uranosteen koulutuskalenterista −

to 23.2. klo 12–16.15 Työhakemus – apu tyhjän A4:n ahdistukseen

ma 27.2. klo 12–16.15 Tunnista verkostosi ja löydä piilotyöpaikat

to 1.3. klo 12–16.15 Menesty haastattelussa

ma 19.3. klo 12–16.15 Tiimin johtaminen

− Kaikkiaan koulutuksia ja yritysvierailuja on kolmisenkymmentä. Maksuttomiin koulutuksiin ilmoittaudutaan osoitteessa www.uranoste.fi.

– Meillä on rekisterissä 400 osaajan joukko, josta on helppo saada työvoimaa ilman raskasta rekrytointiprosessia. Hän suuntaa sanansa myös työtä hakeville insinööreille: – Koulutuksiin kannattaa osallistua etenkin, jos ajattelee, että työnhakuun riittää ansioluettelo ja että avoimet työpaikat löytyvät lehdistä sekä MOL:n sivuilta. N

Koulutuksia myös Kuopiossa, Turussa ja Vaasassa Suomen Uranosteen tavoitteena on auttaa insinöörejä ja diplomi-insinöörejä työllistymään. Tänä keväänä yhdistys tarjoaa yhdessä alueyhdistysten kanssa muutamia koulutuksia työnhakuun liittyen kolmella paikkakunnalla. Osa Oulussa toimivan Uranostehankkeen koulutuksista on myös katsottavissa videoneuvotteluyhteydellä. − to 16.2. kello 8–9 Vaasa, hotelli Vaakuna − pe 17.2. kello 8–9 Turku, hotelli Hamburger Börs − to 23.2. kello 8–9 Kuopio, hotelli Puijonsarvi Liitto tarjoaa aamupalan ja sen jälkeen on mahdollista saada yksilöllistä palvelua liiton urahallinta-asiantuntijalta. Lisätietoja: www.suomenuranoste.fi.

25


osaaminen Teksti: Jari Hakala | Kuvat: Johannes Tervo

Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratoriossa voi mallintaa mitä tahansa. Kuvassa laboratorioinsinööri Tapio Hellman virtuaalimetsäkoneen kyydissä.

Toden tuntua virtuaalilaboratoriossa einäjoen ammattikorkeakoulussa sijaitsevassa virtuaalilaboratoriossa voidaan mallintaa kolmiulotteisesti lähes mitä tahansa. Opiskelua tukeva laboratorio on herättänyt kiinnostusta myös alueen yrityksissä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun perukoilla sijaitsevan huoneen täyttää pimeys. Huoneen perällä sijaitsee puulevyistä rakennettu kuutiomainen tila. Huone saa hieman valoa, kun kuution seinille, lattialle ja kattoon heijastuu kuva metsäkoneen ohjaamosta. Tietokoneella tehdyssä animaatiossa metsäkone kulkee pitkin poikin ammattikorkeakoulun pihamaata. Ollaan virtuaalilaboratoriossa. Tunnelmaan pääsemiseksi silmille pitää pistää lasit, jotka mahdollistavat kolmiulotteisuuden. Lasit päällä metsäkoneen kulkua katsellessa tunnelma on kuin istuisi aidon koneen kyydissä. Vaikutelmaa voi vielä tehostaa istumalla kuution sisälle laitettuun tuoliin. Aikansa liikkuvaa kuvaa lasit päällä katseltuaan katsojaa alkaa väkisinkin huimata, niin todellinen animaatio on. Seuraavaksi laboratorioinsinööri Tapio Hellman heijastaa kuutioon polttomoottorin sisustan. Mäntien liike sylintereissä on enemmän kuin aito. – Kun menee virtuaaliseen tilaan, niin pääsee koneen, laitteen tai rakennuksen

S

26

sisään tutkimaan, miltä siellä oikeasti näyttää, automaatiotekniikan johtaja Hannu Reinilä SeAMK:sta kertoo. – Kun meidän opiskelija tai yritysmaailman edustaja piirtää kolmiulotteisen kuvan, niin se voidaan tuoda tänne. Asiakas voi sitten mennä oman tuotteensa sisään ja katsoa, miten se toimii. Suomessa ainoa

Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratorio on ainut Suomessa sijaitseva viisiseinäinen laboratorio. Se on ollut toiminnassa jo vuodesta 2005. Laboratorion mahdollisuuksia on tähän mennessä hyödyntänyt useampi eri yritys. – Arvoltaan laboratorio on puoli miljoonaa euroa. Reinilän mukaan laboratoriossa on tes-

SeAMK:n virtuaali laboratorio on Suomen ainut viisiseinäinen laboratorio. Kuvassa laboratorioinsinööri Tapio Hellman (vas.) ja automaatiotekniikan yksikön johtaja Hannu Reinilä.

tattu lukematon määrä erilaisia suomalaisen teollisuuden valmistamia koneita ja laitteita. Varsinkin tietotekniikkaa ja automaatiota opiskelevat ovat ottaneet virtuaalilaboratorion omakseen. – Yritykset eivät aina ymmärrä mahdollisuuksia, joita virtuaalilaboratorio antaa. Tänne pitäisikin tulla käymään ja tutustumaan, Reinilä sanoo. Hänen mukaansa laboratorion tarkoituksena on olla apuna ja tukena siihen, miten teollisuudessa nykyään suunnitellaan tuotteita. – Pyrimme siihen, että kaikki mallinnetaan ja piirretään ensiksi, ettei tehtäisi susikappaleita. N


Teksti: Kirsi Tamminen

Insinöörikoulutuksen uudistaminen etenee Ammattikorkeakoulukenttää kuohuttaa maan hallitusohjelmaan perustuva koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU). mmattikorkeakoulut saivat viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) esityksen lakkautettavien aloituspaikkojen määrästä. Noin 2 200 vähennettävää aloituspaikkaa vuonna 2013 hätkähdytti. Prosessi on käynnissä ja ministeriö odottaa ammattikorkeakoulujen palautetta 17. helmikuuta mennessä. OKM:ssä päätökset tehdään maaliskuussa. Ensi syksynä ministeriö ja ammattikorkeakoulut neuvottelevat seuraavan neljän vuoden tavoitteista. Tosin osa ammattikorkeakouluväestä arvelee, että kyse ei ole neuvotteluista, vaan enemminkin käskytyksestä. KESUn lähtökohtia on muun muassa hallituksen tavoite vahvistaa suomalaisen osaamisen kilpailukykyä. Hallitus kokee haasteena korkean osaamistason ja työvoiman riittävyyden turvaamisen niin aloittain kuin alueittain.

A

Taustalla myös keskeyttämisten vähennys

Tekniikan ja liikenteen alalta on OKM:n tavoitteen mukaan tarkoitus vähentää noin 800 aloituspaikkaa eli noin joka kymmenes. – Tavoitteena on enemmän tutkintoja kuin tällä hetkellä, mutta vähemmän aloittajia, toteaa johtaja Hannu Sirén OKM:stä. Vuonna 2016 tavoitteena on reilu 1 000 valmistuvaa enemmän kuin tänä vuonna valmistuu. Sirén muistuttaa, että kouluttamisessa on kyse yhteiskunnan työvoimatarpeista. Ammattikorkeakoulut ovat itsekin havahtuneet liika-aloituspaikkoihin. Tämän vuoden aloituspaikoista on jo vähennetty 33 prosenttia alalle esitetystä vähennystarpeesta. Uuden Insinööriliiton mielestä OKM:n vähennystavoite on liian vaatiUUSI

INSINÖÖRI

maton. Insinöörikoulutuksen aloituspaikoista pitää karsia 30 prosenttia, jotta oppilaitoksilla on riittävät resurssit korkeatasoisen opetuksen järjestämiseen. Kun yhtä aloituspaikkaa kohden on vähintään kaksi tai kolme ensisijaista hakijaa, syntyy todellista kilpailua opiskelupaikoista ja paikan saaneella on myös motivaatiota opintojen loppuun saattamiseen. Koulutusohjelmista koulutusvastuuseen

Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Samanaikaisesti toteutetaan koulutusvastuu-uudistus. Jatkossa ei puhuta enää koulutusohjelmista, vaan koulutusvastuista. Koulutusvastuu määrittää sen, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voi eri koulutusalalla antaa. Käytäntönä on ollut noin 40 aloituspaikkaa koulutusohjelmaa kohden. Koulutusvastuu on paljon tätä laajempi. Tällä hetkellä alalle hakeutuvan on mahdollista valita noin 30 koulutusohjelmasta, koulutusvastuissa määrä pudonnee alle kymmeneen. – Jokaisen ammattikorkeakoulun on mietittävä tarkoin, mitä ne haluavat tehdä. Koulutusta ei voi hoitaa puolihuolimattomasti, Sirén sanoo. Valtakunnallisen INSSI-hankkeen koulutusrakenteen kehittämisryhmän puheenjohtaja Risto Kimarin mukaan käsitemuutos on merkittävä. Kullekin ammattikorkeakoululle myönnetään sen strategian ja volyymin edellyttämä määrä koulutusvastuita tekniikan ja liikenteen alalla. Korkeakoulut erikoistuvat jatkossa. Muutos vauhdittaa myös rakenteellista kehittämistä. – Yhteistyöverkostoja tarvitaan, mutta kumppani ei välttämättä ole lähin, Kimari huomauttaa. N

Suomeen uusi ylimaakunnallinen ammattikorkeakoulukonserni Iitin kunnan sekä Kotkan, Kouvolan, Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupunkien edustajat allekirjoittivat tammikuussa yhteisen, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen omistajaksi tulevan Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n perustamissopimuksen. Sopimuksen myötä Suomeen syntyy ensimmäinen suomenkielinen ylimaakunnallinen ammatti korkeakoulukokonaisuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtajan Anita Lehikoisen mukaan Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhteistyö on edennyt erinomaisesti. – Yhtiön perustaminen on merkittävä askel korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä Kaakkois-Suomeen, mutta myös koko valtakunnan tasolla. Se toimii esimerkkinä siitä, kuinka ylläpitäjien strategista päätöksentekoa voidaan vahvistaa kokoamalla sitä olennaisilta osin yhteiselle omistajalle.

27


yhteiskunnasta Teksti ja kuva: Ari Hautaniemi

Taideko tuottavuuden tukena Luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä vaaditaan yhä useammassa työssä.

ntistä enemmän halutaan selvittää sitä, onko taiteilijan luomisprosessissa jotain sellaista, joka voidaan ottaa käyttöön myös muussa työssä, kertoo EU-rahoitteisen TAIKAhankkeen projektipäällikkö Minna Liski Lahden ammattikorkeakoulusta. TAIKA on lyhenne sanoista taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittäville kulttuurisille innovaatioille. Ideoiden ja tiedon hyödyntämisen kasvattaessa merkitystään yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn keskiössä, uudet keinot ajatusten ruokkimiseksi alkavat kiinnostaa entistä enemmän. Rationaalisuuden ylivalta on murenemassa ja ymmärrys intuition merkityksestä kasvaa.

-E

Joku havaitsematon selittää esimerkiksi Jari Litmasen virtuoosimaisuuden kentällä. Taidelähtöisten menetelmien avulla työpaikan arkipäiväiseen asioiden työstämisprosessiin tuodaan uusi näkökulma ja tapa havainnollistaa käsiteltävänä olevia teemoja. Liskin mukaan taidelähtöisyyteen liittyy tietyntyyppinen ennakoimattomuus. Uuden tuotteen tai palvelun suunnitteluprosessin lopputulosta on vaikea ennalta hahmottaa. Vaikka valmista tuotosta ei syntyisikään, tärkeintä on prosessi, jossa on sekoitettu rutiineja ja kaavamaista ajattelua – toisin sanoen luotu pohjaa uudenlaiselle ajattelulle ja totuttujen tapojen

Suomalaiset uskaltavat – Suomalaiset uskaltavat kyllä lähteä mukaan itseilmaisuun, myös insinöörit, nauraa Mikko Matias Peltoniemi, EteläSuomessa toimivan Kettu Productionsin puuhamies. Kettu Productions toteuttaa työyhteisöille erilaisia räätälöityjä työpajoja, joissa käsitellään työyhteisön hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ja kehityskohteita taidelähtöisin menetelmin. Peltoniemen asiakkaina on ollut yrityksiä ja organisaatioita suurista oppilaitoksista pienempiin yrityksiin. Peltoniemen kokemukset ovat ristiriidassa sen käsityksen kanssa, että suomalaiset eivät puhu eivätkä pukahda. Ongelmia työpajojen toiminnassa tulee vasta silloin, jos osallistujat eivät pääse

28

irti työpaikan hierarkiarakenteista. Jos läsnä on omista ja muiden valta-asemista tietoisia ja niistä kiinni pitäviä ihmisiä, on osallistujia huomattavasti vaikeampi innostaa sataprosenttisesti mukaan. Tilausta taidelähtöisten menetelmien toteuttajille näyttäisi olevan, sillä markkinointiin ja myyntiin Peltoniemen ei ole tarvinnut panostaa käytännössä lainkaan. – Aikapula on suurin syy siihen, miksen voi jotain keikkaa ottaa. Olemme kuitenkin verkostoituneet muiden samalla alalla toimivien yrittäjien ja osaajien kanssa niin, ettei asiakkaalle tarvitse myydä eioota. (AH)

haastamiselle. – Kyse ei ole enää mistään työkykypäivien tempauksista, vaan yhä enemmän siitä, miten tuottavuutta, työhyvinvointia ja sitä kautta innovatiivisuutta kehitetään suomalaisessa työelämässä. Kaikki ovat luovia

Minna Liskin mielestä kaikki ihmiset ovat innovatiivisia. Lapsille luonnollinen ilmaisutapa on laulu ja leikki. – On surullista, miten jossain vaiheessa kasvuprosessiamme kitkemme tutut ilmaisukeinot pois ja varustamme itsemme ankaralla itsekritiikillä. Pelkäämme epäonnistumista ja käytämme hirvittävästi aikaa sen pohtimiseen, mitä muut meistä ajattelevat. Liski ymmärtää, että kaikki eivät ole valmiita hyppäämään estradille samalla tavalla. Taidelähtöisten menetelmien ei olekaan tarkoitus aiheuttaa ahdistusta siitä, että joutuu väkisin esiintymään. Oikean kanavan löytäminen vaatii menetelmien räätälöintiä kohderyhmään sopiviksi. Patenttiratkaisuja ei ole, sillä kaikki työyhteisöt ovat erilaisia. Panostus kuitenkin kannattaa. Liski muistuttaa, miten moni hyvä idea tai tärkeä asia jää ilmaisematta vain sen takia, ettei sitä kyetä tuomaan julki. Tiukan sanallinen tai tekstuaalinen viestintä ei ole kaikille luontevin keino tuoda ajatuksiaan ilmi. Johdon sitoutuminen tärkeää

– Tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuurielämyksillä on terveyttä ja fyysistäkin hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Lisäksi


Oppia itsestä ja ymmärryksistään ukuisten korkeakoulujen toteuttama ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama TAIKA-hanke pyrkii jalkauttamaan taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöihin. Taidelähtöiseen prosessiin osallistujat eivät ole ryhmänvetäjää lukuun ottamatta taiteen ammattilaisia vaan työyhteisön jäseniä. Tavoitteista riippuen prosessissa painottuvat oppiminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja terapeuttinen toiminta. Lähtökohdaksi otetaan tavallisimmin työyhteisöön kiinteästi liittyvä teema. Näin työskentely muodostuu osallistujille merkitykselliseksi. Käsiteltävä asia pyritään tekemään näkyväksi taiteen keinoin. Keskenään tasaveroiset osallistujat tarjoavat ratkaisuja ja vaihtoehtoisia toimintatapoja omasta kokemusmaailmastaan käsin, jolloin erilaiset näkökulmat pääsevät esille. Työskentelyn aikana osallistujat tulkitsevat eri tavoin käsiteltävää ilmiötä ja siihen liittyviä merkityksiä. Prosessin aikana osallistujat oivaltavat asioita yhtäältä itsestään ja tavastaan toimia sekä käsiteltävästä asiasta ja muiden asemasta siihen nähden. Taidelähtöisiä, osallistavia ja soveltavia menetelmiä on käytetty Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien.

L

Mikko Matias Peltoniemi, Kettu Productions, tuottaa taidelähtöisin menetelmin työyhteisöjen kehittämispalveluita. Kuvassa Peltoniemi puhuu alan yrittäjyydestä ammattikorkeakouluopiskelijoille Lahdessa.

työelämässä vaaditaan entistä enemmän uskallusta ja kykyä heittäytyä, Liski huomauttaa. Juuri näitä asioita taidelähtöisen menetelmätkin tuovat lähemmäksi työpaikkojen arkea. Mutta ovatko suomalaiset valmiita hyppäämään? Liskin mukaan ovat. – Paljon on kiinni siitä, miten tosissaan työpaikan johto asiaan suhtautuu. Jotta taidelähtöisistä menetelmistä saaUUSI

INSINÖÖRI

daan jotain irti, esimiesten on ymmärrettävä, hyväksyttävä ja viestittävä se, että niiden soveltamisesta on hyötyä. Erityisesti työpaikkakontekstissa yhteisöllisen, yhdessä tekemisen merkitys kasvaa monessa suhteessa. Teatterin keinoin on mahdollista työstää ja havaita työyhteisön ongelmakohtia helpommin kuin suoran keskustelun avulla. Sosiaali- ja terveysala on menetelmien hyödyntämisessä muita edellä, mutta Lis-

Lisätietoja: www.sovellataidetta.fi.

kin mukaan hyviä esimerkkejä on saatu myös niin sanotuilla kovemmilla aloilla. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksessa näytellään erilaisia koetilanteita. – Lisäksi saha- ja metalliteollisuudessa on työstetty draaman kautta klikkejä ja katkoksia tiedonkulussa. Teatteri toi silmin nähtäväksi oman roolin yhteisössä, joka koostuu erilaisista ihmisistä. Samalla yksittäisen työntekijän on helpompi samastua jonkun muun rooliin. N 29


totta & tutkittua Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies

Palkkamallin selitys palkkaeroille Työmarkkinatutkimuksen aineistosta rakennetulla palkkamallilla saadaan tietoa siitä, kuinka palkkataso riippuu erilaisista taustatekijöistä.

IL:n viimeisimmän työmarkkinatutkimuksen palkkatilastoliite ilmestyi alkuvuodesta. Insinöörikunnan mediaanipalkka on nyt 3 600 euroa ja keskiarvopalkka 3 893 euroa. Ammattikunnan sisäiset ansiotasoerot näyttäytyvät palkkataulukkoja ja -käyriä tarkastelemalla. Selitystä palkan poikkeamiin voi etsiä myös tilastollisin menetelmin. Regressioanalyysillä voidaan muodostaa palkkamalli. Tässä mallissa etsitään selittäjiä kokopäivätoimisten insinöörien kuukausiansioille lokakuussa 2011, ilman pääomatuloja, lomarahoja ja ylityökorvauksia. Palkkataso on mallissa logaritmimuunnoksena. Palkan vaihtelulle on valittu 11 selittävää muuttujaa. Prosenttimuotoon muunnetut kertoimet ilmoittavat kunkin selittävän muuttujan yksikkömuutoksen vaikutuksen palkkaan. Palkkamallin tuloksia voidaan tulkita puhuen ”x prosenttia suuremmista tai pienemmistä ansioista”. Luokka-asteikollisten muuttujien, kuten työnantajan sektorin ja asematason, osalta tulkitaan palkkaeroa vertailuryhmään nähden. Seuraavaksi käydään läpi muutamia esimerkkejä viereisen sivun taulukon tulkinnasta.

U

Työkokemus ja työtehtävän sisältö

Tutkinnon jälkeen kertynyt työkokemus selittää suurimman osan palkan vaihtelusta. Insinööritutkinnon suorittamisen

jälkeisenä vuotena ansiot kasvavat keskimäärin 2,7 prosentilla. Toisaalta palkan kasvu hidastuu ajan kuluessa ja työkokemuksen karttuessa. Kahdenkymmenen työkokemusvuoden jälkeen lisävuosi tuo enää keskimäärin noin yhden prosentin lisäyksen palkkaan. Vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat mallin ennusteen mukaan keskimäärin jopa kahdeksan prosenttia parempaa palkkaa kuin määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät. Sukupuolten välinen palkkaerokin on löydettävissä. Kun muiden taustatekijöiden vaikutus vakioidaan, naisten palkka on noin seitsemän prosenttia pienempi kuin miesten. Asemataso heijastaa osittain työtehtävien vaativuutta. Työkokemuksen ohella, asematasolla onkin voimakkain vaikutus palkkaan. Ylimmän johdon palkat ovat asematasoilla tarkasteltuna suurimmat. Johtotehtäviin edenneet ansaitsevat keskimäärin 34,6 prosenttia enemmän kuin asiantuntijatasolla työskentelevät. Suunnittelutehtävissä työskentelevien palkat ovat vakioituna insinöörien keskimääräistä ansiotasoa pienemmät. Palkkamalli ilmaisee muissa tehtävissä toimivien palkkojen olevan suuremmat. Strategisissa johtotehtävissä työskenteleville malli ennustaa korkeinta perusansiotasoa. Työtehtävä ja asemataso ovat osittain päällekkäisiä muuttujia. Projektitehtävien monipuolisuus ja erilaisuus tekee projektien vetovastuun sekä palkan välisen yhteyden mallintami-

Työmarkkinatutkimuksen Palkkatilasto on postitettu kaikille UIL:n jäsenille kotiin. Tilasto on myös UIL:n jäsensivuilla Edut ja palvelut -osiossa. Uusi palkka-aineisto on päivitetty myös jäsensivuilla olevaan Palkkanosturiin. Työmarkkinatutkimuksen yhteydessä järjestetyssä arvonnassa pääpalkintona olleen Applen iPad2:n voitti Marko Saarinen Hyvinkäältä.

30

sesta haastavaa. Työn vaativuus ja vastuut erottuvat mallissa siten, että projektin vetovastuuta sisältävät työtehtävät kasvattavat palkkapussia keskimäärin noin viidellä prosentilla. Tulospalkkauserät eivät sisälly palkkamallissa selitettävänä olevaan kuukausipalkkaan, joten itsessään tulospalkkauksen piiriin kuuluvat ansaitsevat 5,7 prosenttia muita insinöörejä paremmin. Toisaalta tulospalkkausjärjestelmän käyttö on sidoksissa asematasoon ja yrityskokoon, mikä vaikuttaa siihen, että vaikutukset ovat mallissa osittain päällekkäisiä, jäävät todennäköisesti yksittäisiä vaikutuksia pienemmiksi sekä vaikuttavat mallin vakauteen. Työnantajan sektori ja koko vaikuttavat palkkaan

Toimialakohtaisista palkkavaikutuksista nähdään, että kuntasektorin palkat ovat pienimmät. Korkein keskimääräinen ansiotaso on kahden edellisvuoden tapaan tietotekniikan palvelualalla; palkat ovat lähes yhdeksän prosenttia suuremmat kuin kuntasektorilla työskentelevillä. Eroa vahvistaa osittain myös se, että tietotekniikan palvelualalla työskentelevien insinöörien henkilöidenttiset ansiotasokehitysluvut olivat vuoden 2011 työmarkkinatutkimuksessa toimialoittain tarkasteltuna parhaimpien joukossa. Suunnittelualalla ansaittiin keskimäärin noin viittä prosenttia parempaa palkkaa vertailuluokkana olevaan kuntasektoriin nähden. Muiden tekijöiden suhteen vakioitu palkkaero on valtion palveluksessa työskentelevillä insinööreillä 7,3 prosenttia suurempi kuin kuntasektorilla. Toimialakohtaisten erojen kapeudelle voidaan löytää syitä myös siitä, että julkisen sektorin hieman yksityistä sektoria


Taulukko: Työmarkkinatutkimuksen 2011 palkkamalli

parempi ansiokehitys on kuronut sektoreitten välisiä palkkaeroja. Yrityksen koko vaikuttaa palkkaan, vaikka pienten ja suurten yritysten palkkaero onkin viime vuoden työmarkkinatutkimuksen aineistosta toteutettuun palkkamalliin nähden kaventunut. Henkilöstömäärän perusteella mikroyrityksiksi luokiteltavien eli alle 10 henkilöä työllistävien yritysten palkat ovat mallissa alimmalla tasolla. Suurimmissa, yli 3 000 henkeä työllistävissä yrityksissä palkat ovat 7,3 prosenttia korkeammalla tasolla kuin mikroyrityksissä. Ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä palkat ovat reilu neljä prosenttia suuremmat kuin kotimaisessa omistuksessa olevilla. Maantieteellisiä eroja löytyy

Pääkaupunkiseudulla palkat ovat keskimäärin suurimmat. Muulle Uudenmaan alueelle malli ennustaa 4,6 prosenttia pienempiä palkkoja kuin pääkaupunkiseudulle. Vaasan alueella palkat ovat pienimmät; eroa pääkaupunkiseutuun on lähes 12 prosenttia. Maantieteellisten palkkaeroja saattaa selittää esimerkiksi elinkeinorakenne, toimialakohtaiset erot ja työllisyystilanne. Pääkaupunkiseudulla palkansaajan ostovoimaa heikentää myös muuta maata korkeammat asumiskustannukset. Malli selittää 65 prosenttia palkan vaihtelusta. Yhteiskunnallisten ilmiöiden mallintaminen on yleensäkin rajallista ja palkan vaihtelua ei ole voitu selittää kokonaisuudessaan. Muu osa palkasta selittyy mallin ulkopuolella olevat tekijöillä ja satunnaisvaihtelulla. Jäsensivuilla oleva palkkanosturi on myös toteutettu regressiomenetelmällä. Palkkanosturi tuottaa palkan keskiarvoennusteen lisäksi estimoidut arvot myös palkan mediaanille ja kvartiileille palkka-arvioinnin tueksi. Palkkanosturilla voi kätevästi arvioida omaa palkkatasoa. Tilastolliset mallit tarjoavat kuitenkin vain yhden tavan palkan arviointiin ja antavat tiivistetyssä muodossa olevaa tulkinta-apua palkkatilastotaulukkojen tarkasteluun. N UUSI

INSINÖÖRI

Muuttuja

B (log-prosentit)

Vaikutus palkkaan %

B-kertoimen tilastollinen merkitsevyys (p<0,05)

Vakio 7,766 kyllä 1) Valmistumisvuosi Tutkinnon ikä (vuodet tutkinnon suorittamisesta) 0,026 2,70 % kyllä Tutkinnon iän neliötermi (vuodet tutkinnon iästä neli-0,0004 -0,04 % kyllä öitynä) 2) Sukupuoli – nainen -0,072 -6,90 % kyllä 3) Vakituinen kokopäivätyö 0,077 8,00 % kyllä 4) Asemataso; vertailuluokka: Asiantuntijat Ylin johto 0,442 55,60 % kyllä Johto 0,297 34,60 % kyllä Ylempi keskijohto 0,146 15,80 % kyllä Alempi keskijohto 0,053 5,40 % kyllä Toimihenkilö -0,142 -13,30 % kyllä 5) Projektityövastuu – toimii projektin 0,05 5,10 % kyllä vetäjänä/projektipäällikkönä 6) Toimen päätehtävä; vertailuluokka: Suunnittelutehtävät Strateginen 0,152 16,40 % kyllä Hallinto 0,062 6,40 % kyllä Myynti- markkinointi- ostotehtävät 0,094 9,90 % kyllä Opetus, koulutus 0,11 11,60 % kyllä Tutkimus, tuotekehitys 0,047 4,80 % kyllä IT-alan tehtävät 0,026 2,60 % kyllä Käyttö- ja ylläpitotehtävät 0,038 3,90 % kyllä Muu insinööritehtävä 0,034 3,50 % kyllä 7) On tulospalkkauksen piirissä 0,055 5,70 % kyllä 8) Työnantajan sektori; vertailuluokka: Kuntasektori Vientiteollisuusyritys 0,073 7,60 % kyllä Kotimarkkinoille keskittynyt teollisuusyritys 0,055 5,70 % kyllä Suunnitteluala 0,047 4,90 % kyllä Tietotekniikan palveluala 0,085 8,90 % kyllä Kaupan tai muu palvelualan yritys 0,055 5,70 % kyllä Valtio 0,07 7,30 % kyllä Muu (järjestö, muu yksityinen/julkinen) 0,054 5,60 % kyllä 9) Työnantajan henkilöstömäärä Suomessa; vertailuluokka: 1–9 henkilöä 10-29 henkilöä 0,014 1,40 % ei 30-99 henkilöä 0,033 3,40 % kyllä 100-249 henkilöä 0,031 3,10 % kyllä 250-499 henkilöä 0,049 5,10 % kyllä 500-999 henkilöä 0,041 4,20 % kyllä 1000-2999 henkilöä 0,045 4,60 % kyllä Vähintään 3000 henkilöä 0,071 7,30 % kyllä 10) Ulkomaalaisomisteinen yritys 0,041 4,20 % kyllä 11) Työssäkäyntipaikkakunta; vertailuluokka: Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa -0,047 -4,60 % kyllä Häme -0,084 -8,10 % kyllä Lounais-Suomi -0,093 -8,80 % kyllä Keski-Suomi -0,101 -9,60 % kyllä Kaakkois-Suomi -0,068 -6,60 % kyllä Itä-Suomi -0,121 -11,40 % kyllä Vaasan alue -0,126 -11,80 % kyllä Oulun seutu -0,074 -7,10 % kyllä Muu Pohjois-Suomi -0,123 -11,60 % kyllä Selitettävä muuttuja kuukausipalkan luonnollinen logaritmi Mallin selitysaste (R²) 65 %

31


oikeus Teksti: Maria Jauhiainen, työsuhdelakimies | Piirros: Markku Haapaniemi

Bonus ja provisio ovat eri asioita On hyvä erottaa toisistaan tulospalkkio (bonus) sekä provisio. Bonus on työnantajan kohtuullisen vapaassa harkinnassa oleva erä, mutta provisio on taas työntekijälle kuuluvaa normaalia palkkaa.

rovisio pitää esimerkiksi työneuvoston (TN) sitovan lausunnon mukaan ottaa huomioon myös henkilön vuosilomapalkassa. Asiaa käsittelee myös toinen TN:n lausunto: – Siten kun kuukausipalkkainen työntekijä tekee jatkuvasti työtä, josta sopimuksen perusteella maksetaan säännöllisesti nimitykseltään erilaisia lisiä kuten provisiota tai (henkilökohtaista) tuotantopalkkiota, on tällaista säännöllisesti maksettavaa palkanlisää pidettävä sovitun palkan osana. Se on otettava huomioon myös vuosilomapalkkaa maksettaessa. Tämä liittyy nimenomaan siihen, että tämä provisio tai muu palkkio maksetaan työntekijälle säännöllisesti ja että se on osa hänen tavanomaista palkkaansa. Provisiota ei voida myöskään ottaa työntekijältä pois tai jättää maksamatta työnantajan yksipuolisella päätöksellä ilman yt-neuvotteluissa todettuja tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita. Bonus ja provisio ovat siis kaksi eri asiaa eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa. Niitä voidaan lisäksi maksaa esimerkiksi yhtäaikaisesti: toinen ei sulje toista pois.

P

Tulospalkkio tavoitteiden saavuttamisesta

Tulospalkkaus tarkoittaa suppeimmassa merkityksessään erillistä palkkiota, joka 32

perustuu etukäteen asetettujen, yleensä provisiota laajempien tavoitteiden saavuttamiseen. Yrityskohtaiset tulospalkkiojärjestelmät perustuvat usein työnantajan omiin yksipuolisiin päätöksiin, eikä niitä ole useinkaan tarkoitettu työsuhteen ehdoiksi. Yleensä yrityskohtaiset palkkioperusteet päätetään vain tietyiksi ennalta määrätyiksi kausiksi kerrallaan ja päätöksiin sisältyy mahdollisuus muuttaa niitä sopimuksessa sovituin perustein kyseisen myös sopimuskauden aikana. Työnantaja voi maksaa tulospalkkioita vuodesta toiseen myös ilman erillistä päätöstä. Vaikka työnantaja tällöin voikin järjestelmän luonteen vuoksi muuttaa kausittain palkkion määräytymisperusteita eli maksettavaa summaa, työnantaja ei useinkaan voi enää luopua itse järjestelmän noudattamisesta. Luopuminen on mahdollista ainoastaan, jos järjestelmä on ilmoitettu tai tarkoitettu väliaikaiseksi. Sitova työsopimustasoinen käytäntö on muutettavissa yksipuolisesti ainoastaan työsopimuksen irtisanomisperusteella tai muutoin asiasta sopien. Korkeimman oikeuden tuomiossa vuodelta 2005 todetaan, että jo vuodesta 1987 noudatettu tulospalkkiojärjestelmä on saatu poistaa, koska aikanaan tehty tilannearvio selvitysuhasta ollut oikea ja koska palkan alentaminen on ollut välttämätöntä yhdessä muiden toimenpiteiden

kanssa yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseksi (konkurssin välttämiseksi). Myös muut yrityksen työntekijät ovat omalta osaltaan osallistuneet säästötoimenpiteisiin. Maksamisajankohdassa ehtoja

Tulospalkkioihin voi liittyä myös toimeenpano- ja maksuehtoja. Esimerkkinä on tulospalkkioiden maksamisajankohtaa koskevat ehdot kuten maksupäivä- ja työssäoloehto. Näitä ehtoja on arvioitu


Tulospalkkioihin voi liittyä myös toimeenpanoja maksuehtoja. keen. Suositeltavaa on sopia niin, että tulospalkkio maksetaan tällöin suhteessa tehtyyn työaikaan. Vaikutuksia työttömyysturvaan

myös oikeuskäytännössä ja ratkaisuissa on annettu erityistä painoarvoa etenkin työntekijän tietoisuudelle kyseisistä ehdoista sekä työnantajan tarkoitukselle sitouttaa työntekijöitä yritykseen tulospalkkioiden avulla. Erässä Helsingin hovioikeuden tuomiossa työntekijän ei näytetty olleen tietoinen maksamisajankohtaa ja työssäoloa koskevan ehdon sisällöstä eikä näiden katsottu myöskään muodostuneen yrityksen vakiintuneeksi käytännöksi. Saavutettu tulospalkkio piti näin ollen maksaa, UUSI

INSINÖÖRI

vaikka työntekijä ei enää ollutkaan yhtiön palveluksessa. Jos työssäoloehto oli sen sijaan selvä ja kaikkien tiedossa, työntekijällä ei ollut työsuhteen päättymisen jälkeen oikeutta palkkioon. Sama koski tilannetta, jossa bonuksen maksamisen tarkoituksena oli nimenomaan työntekijän erityinen sitouttaminen yhtiöön. Tulospalkkiosopimuksia tehtäessä pitää sopia erityisesti siitä, miten ja minkä suuruisena sitä maksetaan työsuhteen päättyessä tai työsuhteen päättymisen jäl-

Tulospalkkio, jonka ansainta kohdistuu työssäoloehtoon luettavalle ajalle, otetaan huomioon myös työttömyysturvassa vakiintunutta palkkaa laskettaessa. Tulospalkkio on kuitenkin syytä eritellä esimerkiksi kertakorvauksessa. Kertakorvaus, jossa korvauksen perusteita ei ole eritelty, jaksotetaan työttömyysturvassa kokonaan. Tällaista kertakorvausta ei oteta huomioon vakiintunutta palkkaa laskettaessa. Jos tulospalkkaus on rajoitettu työn tuloksen ja vastuun erilaisuuden vuoksi koskemaan ainoastaan tiettyä työntekijäryhmää, tasapuolisuutta arvioidaan vain kyseisen ryhmän sisällä. Jos kyse on sen sijaan yleisistä palkitsemisjärjestelmistä, määrä- ja osa-aikaisiin ei saa pelkästään työsuhteen kestoajan ja työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltavissa hyväksyttävillä syillä. (KKO:2008:28). Lisäksi tasa-arvovaltuutettu on lausunnoissaan todennut, että tulospalkkio pitää maksaa myös äitiysloman ja isyysvapaan ajalta normaalia työssäoloaikaa vastaavasti, sillä tällainen suoraan sukupuoleen liittyvä syy on syrjivänä kielletty. Mutta koska sekä äiti että isä voivat molemmat olla vanhempainlomalla tai hoitovapaalla, tätä aikaa ei sen sijaan pidetä tulospalkkioon oikeuttavana. N

Lisätietoja: Työneuvoston lausunto nro 1299–93 Työneuvoston lausunto nro 1346–98 KKO 2005:29

33


Uudet valiokunnat aloittavat uden Insinööriliiton hallitus on valinnut uudet valiokuntien jäsenet vuosille 2012–2013. Valiokunnat toimivat hallituksen valmistelueliminä.

– Matias Hovi, Insinööriopiskelijaliitto IOL (Mika-Matti Ojala IOL) Esittelijänä toimii Mikko Wikstedt ja sihteerinä Erik Sartorisio UIL:n toimistolta.

Järjestövaliokunta Puheenjohtajaksi on valittu UIL:n varapuheenjohtaja Matti Häkkinen Pieksämäen Seudun Insinööreistä. Jäseniksi on valittu: – Lasse Laurikainen, Helsingin Insinöörit (varajäsen Rope Sidebras, HI) – Hannu Kumpulainen, Hämeenlinnan Insinöörit (Matti Lepistö, Hlinna) – Stig Landen, Julkisen alan Insinöörien Liitto (Martti Piiroinen, JIL) – Timo Härmälä, Keski-Suomen Insinöörit (Teijo Pajunen, KSI ) – Johanna Kinnunen, Kuopion Insinöörit (Ossi Lintula, Pieksämäen Seudun Insinöörit ) – Antero Teittinen, Lahden Seudun Insinöörit (Antti Palosuo, LSI ) – Jonna Aaltonen, Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI (Markus Forma, Merenkurkun Insinöörit ) – Reijo Tikkanen, Oulun Insinöörit (Arttu Mainio, OI ) – Timo Seppänen, Satakunnan Insinöörit (Oona Mattila, HI ) – Esa Koskinen, Tietoalan toimihenkilöt (Ari Koskelin, TT )

Koulutus- ja elinkeinopoliittinen valiokunta Puheenjohtajaksi on valittu UIL:n varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää Merenkurkun Insinööreistä. Jäseniksi on valittu: – Mikko Torvela, Etelä-Pohjanmaan Insinöörit (Henriikka Oksanen, Keski-Suomen Insinöörit ) – Olli Vanhoja, Helsingin Insinöörit (Tuomas Hara, HI ) – Hannu Pönni, Julkisen alan Insinöörien Liitto (Arto Tevajärvi, JIL ) – Ilkka Kemppainen, Kuopion Insinöörit (Timo Kinnunen, KI ) – Risto Kesti, Länsi-Pohjan Insinöörit (Pia-Liisa Laakso, LPI ) – Lassi Karppinen, Merenkurkun Insinöörit (Jarkko Myllyniemi, Satakunnan Insinöörit) – Laura Katainen, Tampereen Insinöörit (Ville Salminen, TI ) – Pirjo Salo, Tietoalan toimihenkilöt (Markus Saukkonen, TT ) – Mika-Matti Ojala, Insinööriopiskelijaliitto IOL (Marjo Lehtinen IOL) Esittelijöinä toimivat Hannu Saarikangas

U

ja Heidi Husari sekä sihteerinä Anu Kaasalainen liiton toimistosta. Yrittäjien valiokunta Valiokunta valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Jäseniksi on valittu: – Juha Niemiaho, Merenkurkun Insinöörit – Arto Sepponen, Pieksämäen Seudun Insinöörit – Olavi Ketola, Satakunnan Insinöörit) – Janne Järvinen, Tampereen Insinöörit – Aki Kettunen, Helsingin Insinöörit – Markku Helke, Keski-Suomen Insinöörit – Juho Muuraiskangas, Kokkola – Toni Mäkinen, Insinööriopiskelijaliitto IOL (varalla Matias Hovi IOL) Heidi Husari, esittelijä. Sijoitusvaliokunta Valiokunta valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Jäsenet: – Vilho Korkeamäki – Esa Kuokkanen – Johannes Malmi – Ari Kiiras – Pertti Porokari, hallituksen edustaja – Paula Mauno, esittelijä – Marja Riihimäki, tekninen sihteeri.

Nuoria kesätöihin eknologiateollisuus ry on haastanut jäsenyrityksensä ottamaan nuoria kesätöihin. Koululaiset ja opiskelijat tarvitsevat kesätöitä ja yritykset tarvitsevat nuoria tulevaisuudessa. – Nykyisessä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa kesätyöpaikkojen tarjoaminen nuorille on selkeä positiivinen viesti uskostamme tulevaisuuteen, sanoo Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja ja Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

T

34

– Tarjotaan teknologia-alojen opiskelijoille kokemuksia tulevista työtehtävistä ja mahdollisuuksia kartuttaa taitojaan. Nuoret tarvitsevat kokemusta työelämään valmistautumistaan varten. ”Tutustu työelämään ja tienaa” on hyväksi koettu toimintamalli järjestää kesätyöpaikkoja peruskoululaisille ja lukiolaisille. Teknologiateollisuus on sopinut ammattiliittojen kanssa harjoitteluohjelmasta vuosille 2011–2013. Opiskelijoiden työharjoittelu ja työssä-

oppiminen ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden toteuttaminen yrityksessä ei ole ristiriidassa työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämisestä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevien määräysten kanssa. Tästä työmarkkinaosapuolet ovat yhtä mieltä. Uusi Insinööriliitto kannustaa työnantajia tarjoamaan myös insinööriopiskelijoille projektitöitä ja harjoittelupaikkoja. N


NSN:n insinööri

Käy katsomassa, myös sinä Nokian tai NSN:n alihankkijalla työskentelevä jäsen. Tapaamisiin työpaikallasi!

Tulevaisuuden turvaa


opiskelijat

www.iol.fi

Kuvat: Anu Kaasalainen

Hallituksen jäsenet vasemmalta Janne Juujärvi, Matias Hovi, Sonja Petäjämaa, Marjo Lehtinen, Niklas Dahl, Mikko Tuomivirta, Mikko Pohjola, Mika-Matti Ojala ja Toni Mäkinen.

Vuoden 2012 liittohallitus järjestäytyi nsinööriopiskelijaliiton uusi hallitus aloitti kautensa järjestäytymiskokouksella Keuruulla tammikuussa. Kokouksessa päätettiin hallituksen jäsenten vastuualueet, aluevastuuyhdistykset sekä muut edustukset. Puheenjohtajana hallituksessa toimii rovaniemeläinen 28-vuotias Janne Juujärvi, joka opiskelee rakennustekniikkaa. Varapuheenjohtajana ja toisena koulutuspoliittisena vastaavana toimii turkulainen tietotekniikan opiskelija Mika-Matti Ojala (21). Hän toimii aluevastaavana Forssalle, Porille, Raumalle ja Tampereelle. Hallituksen jäsenistä porilainen koneja tuotantotekniikkaa opiskeleva Mikko Tuomivirta (25) ja lappeenrantalainen tietotekniikkaa opiskeleva Matias Hovi (22) vastaavat järjestöasioista siten, että Tuomivirran vastuulla on oma järjestö-

I

36

kenttä ja Hovin alueyhdistysten ja paikallisyhdistysten välinen yhteistyö. Aluevastuupaikkakuntina Tuomivirralla ovat Kokkola, Seinäjoki ja Ylivieska, Hovilla Imatra, Kotka, Kuopio ja Mikkeli. Aikuisopiskelijoista ja kansainvälisyydestä vastaa helsinkiläinen mediatekniikkaa opiskeleva Niklas Dahl (26). Hän toimii Kajaanin, Rovaniemen ja Turun aluevastaavana. Toisena koulutuspoliittisena vastaavana toimii lahtelainen muovitekniikkaa opiskeleva Marjo Lehtinen (23). Hänen aluevastuupaikkakuntansa ovat Hämeenlinna, Jyväskylä ja Riihimäki. Kulttuuri- ja sosiaalipoliittisena vastaavana tämän vuoden hallituksessa toimii tamperelainen tietotekniikan opiskelija Mikko Pohjola (25) aluevastuupaikkakuntinaan Lahti, Vaasa ja Valkeakoski.

Rovaniemellä rakennustekniikkaa opiskeleva Sonja Petäjämaa (23) toimii hallituksen viestintävastaavana sekä aluevastaavana Kemille, Oululle, Raahelle, Helsingille, Espoolle ja Vantaalle. Hallituksen varajäsenenä toimii puutekniikkaa opiskeleva Toni Mäkinen (20). Hänen vastuullaan hallituksessa ovat työelämäasiat ja aluevastuupaikkoina Joensuu, Lappeenranta ja Varkaus. Uuden Insinööriliiton hallituksessa Insinööriopiskelijaliittoa edustavat helsinkiläinen 30-vuotias sähkötekniikan opiskelija Reima Pentikäinen ja hänen varajäsenensä 25-vuotias elektroniikkaa opiskeleva Heikki Heimonen Turusta. Hallituksen jäsenten tarkemmat yhteystiedot ovat IOL:n nettisivuilla. Sähköpostit hallituksen jäsenille ovat muotoa etunimi.sukunimi@iol.fi. Ota rohkeasti yhteyttä. N


Muista uusia lehtitilauksesi: www.iol.fi/muutoslomake

Janne Juujärvi puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kesätyönhaku on käynnissä

Vuoden aktiiviksi valittiin Anni Kolli HIOP ry:stä. Jaakko Kylmämaa (vas.), Aleksi Kaurto ja Kimmo Salakka edustavat vuoden paikallisyhdistystä VARO ry:tä.

IOL palkitsi vuoden 2011 parhaita uoden 2011 hallitus valitsi viimeisessä kokouksessaan vuoden aktiivin ja vuoden paikallisyhdistyksen. Vuoden aktiiviksi valittiin hämeenlinnalainen bio- ja elintarviketekniikan opiskelija Anni Kolli ja vuoden paikallisyhdistykseksi Valkeakosken Insinööriopiskelijat VARO ry. Aktiivit palkittiin Keuruulla IOL:n Puheenjohtajien, sihteerien ja rahastonhoitajien PuSiRa -koulutuksen yhteydessä tammikuussa. N

V

Insinööriopiskelijaliiton koulutuskalenteri kevät 2012 nsinööriopiskelijaliitto ja Uusi Insinööriliitto järjestävät keväällä suosittuja yhteyshenkilökoulutuksia. Koulutukset toteutetaan alueittain ja ne ovat IOL:n jäsenille maksuttomia. Lisätietoja kurssien sisällöstä ja ilmoittautumisesta on liiton nettisivuilla sekä paikallisyhdistyksellä.

I

Helmikuu 11.–12.2. YH1 Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus

Itä: Kouvola Etelä, Länsi: Riihimäki

18.–19.2. YH1 Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus

Pohjoinen: Oulu

Maaliskuu 17.3. YH2 Työnhakemisen koulutus

Etelä: Helsinki Länsi: Tampere

24.3. YH2 Työnhakemisen koulutus

Itä: Mikkeli Pohjoinen: Rovaniemi

31.3.–1.4. YH3 Neuvottelutaidon ja työmarkkina-asioiden koulutus

Etelä: Riihimäki

UUSI

INSINÖÖRI

uotta on eletty sen verran, että on alkanut opiskelijoiden vuosittainen työnhaku. Moni insinööriopiskelija on varmasti jo aloittanut urakan kesätyön löytämiseksi. Tämä jokavuotinen haaste on edessä opiskelijoilla, koska harjoittelut ovat pakollinen osa koulutusta. Työn löytäminen ei aina suju ongelmitta ja mielessä on hyvä pitää vielä se, että opiskelija saa haasteellisempia työtehtäviä valmistumista kohti mentäessä. Muistutan kuitenkin opiskelijoita, että vaikka työpaikka ei näyttäisi vielä varmalta, älkää lannistuko. Joskus työnhaku vaatii itsessään töitä, joten panostakaa työhakemuksiinne! Kesätöihin mentäessä kannattaa myös turvata tulevaisuutensa liittymällä työttömyyskassaan. Työssäoloehdon kartuttamisen kun voi aloittaa jo kesäharjoitteluista. Opiskeluaikana on seitsemän vuotta aikaa kartuttaa ehto täyteen. Työttömyyskassa on turvanasi, mikäli jäät työttömäksi tai joudut lomautetuksi opiskelujen jälkeen tai työurasi aikana. Liiton asiamiehet kiertävät jo kenttää antaen valmennusta työnhakuun ja kesätöihin. Omalta paikallisyhdistykseltäsi voit tiedustella, milloin työsuhdeinfot ovat paikkakunnallasi. Uudet vinkit työnhausta ja työsopimusten teosta sekä palkkauksesta auttavat varmasti monia opiskelijoita. Käykää kuuntelemassa infoja, sillä tieto on aina hyvästä. Toivotan kaikille antoisaa kevättä ja onnea työnhakuun!

V

37


jäsenyys Kuvat: Minna Virolainen

Nimityksiä Uuden Insinööriliiton henkilökuntaan on rekrytoitu uutta väkeä ja tarkennettu toimenkuvia. Kari Kaartinen

Jari Rauhamäki.

Anu Kaniin.

Esa Airola.

Pirjo Pesonen.

38

oimittaja Jari Rauhamäki on aloittanut viestintäpäällikkönä 1.2. Hän siirtyi tehtävään eduskunnasta, jossa hän on toiminut Keskustan eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä vastuualueinaan muun muassa eduskuntaryhmän ulkoinen ja sisäinen viestintä sekä työmarkkinapolitiikan seuranta. Hänellä on pitkä kokemus politiikan toimittajana sanomalehti Suomenmaassa sekä eri toimituksellisissa tehtävissä kuten artikkelitoimittajana ja vt. päätoimittajana sanomalehti Lallissa. UIL:ssa Rauhamäen tehtäviin kuuluvat kokonaisvastuu viestinnästä ja sen kehittämisestä, viestinnän esimiehen tehtävät sekä media- ja yhteiskuntasuhteiden hoitaminen yhteistyössä puheenjohtajan kanssa.

T

Insinööri Anu Kaniin toimii PohjoisSuomen alueasiamiehenä. Hän seuraa tehtävässään pitkäaikaista alueasiamies Harri Haapasaloa, joka siirtyi eläkkeelle. Aiemmin Kaniin on työskennellyt muun muassa turvallisuusinsinöörinä Outokumpu Stainless Oy:n Tornion tehtaalla ja erilaisissa ilmailutekniikan tehtävissä ilmavoimissa, Finnairilla ja Copterlinella. Oikeustieteen maisteri Esa Airola työskentelee määräaikaisena työsuhdelakimiehenä työsuhde- ja neuvotteluyksikössä. Hänen pääasiallisia tehtäviään ovat työsuhdeneuvonta ja puhelinpäivystys. Työoikeuteen suuntautunut Airola valmistui Helsingin yliopistosta viime joulukuussa. Opiskeluaikana hän työskenteli harjoittelijana asianajotoimistossa. It-tradenomi Pirjo Pesonen aloitti vuoden alusta tietohallinnossa määräaikaisena järjestelmäasiantuntijana. Erilaisten tietoteknisten ongelmien ratkomisen lisäksi hänen tehtäviään ovat it-infran kehitystyöt sekä eri sovellusten käyttöön liittyvä koulutus.

Ulla-Mari Pasala (oik.), Anu Kaasalainen ja Juha Manu toimivat asiamiehinä opiskelijapuolella.

Pesonen on työskennellyt aiemmin tietotekniikka kouluttajana Amideussa sekä Helsingin ja Vantaan aikuisopistoissa. Lisäksi hänellä on kokemusta muun muassa työskentelystä asiakastuessa ja yrittäjyydestä. Opiskelijatoiminnan vastuita täsmennetty

Koulutus- ja tutkimusyksikössä on tarkennettu asiamiesten tehtäväjakoa. Asiamies Anu Kaasalainen vastaa viestinnästä, tutkimustoiminnan tuesta ja harjoitteluvalmennuksesta. Hänen tehtäviin kuuluu myös urapalvelut yhdessä urahallinta-asiantuntija Seija Utriaisen kanssa. Asiamies Juha Manu koordinoi toimintoja ja vastaa järjestötoiminnasta, opiskelijapuolen taloudesta sekä jäsenrekisteriyhteyksistä. Hän toimii Insinööriopiskelijaliiton hallituksen sihteerinä. Asiamies Ulla-Mari Pasala vastaa opiskelijoiden järjestökoulutuksesta ja muista opiskelijatilaisuuksista kuten PuSiRa:sta. Hän koordinoi myös messutilaisuuksia ja Akava-camp -kiertuetta sekä on mukana Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAssa. N


jäsenyys

Ajankohtaista jäsentietopalvelusta Jäsentietopalvelun vastausajat pidentyneet Jäsentietopalvelun vastausajat ovat tilapäisesti pidentyneet. Vastaamme kaikkiin yhteydenottoihin, joten pyydämmekin odottamaan vastaustamme. Kiitämme kärsivällisyydestä.

Alennusta vuodelle 2011 voi vielä hakea Vuoden 2011 alennusten viimeinen hakupäivä oli 31.12.2011. Voit kuitenkin jättää hakemuksesi vielä helmikuun puoleen väliin mennessä. Lisätietoa alennuksista ja tarkat hakuohjeet on jäsensivuilla www.uil.fi kohdasta Jäsenyys > Jäsenmaksut > Alennusohjeet. Jos olet jo hakenut alennusta, mutta saanut normaalisuuruisen jäsenmaksulaskun, alennushakemuksesi on vielä käsittelyjonossa. Lähetämme päätöksen sinulle heti, kun hakemuksesi on käsitelty.

Uudet jäsenkortit 2010–2011 jäsenkortit vanhenevat helmikuun lopussa. Uusien jäsenkorttien postitus on alkanut tammikuussa, joten ne ovat hyvissä ajoin perillä ennen edellisten vanhenemista. Jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena. Matkaa varten voit tarvittaessa tulostaa jäsensivuilta itsellesi myös matkavakuutustodistuksen.

Jäsenmaksut 2012 Kuluvan vuoden jäsenmaksut voit maksaa laskun mukaisesti kertaeränä tai maksamalla vähintään kuukausierän suuruisen summan eräpäivään mennessä. Voit siis maksaa myös esimerkiksi aluksi kuukausittain ja loppuvuoden jäsenmaksut kertaeränä, jos se sinulle parhaiten sopii. Koko vuoden jäsenmaksut maksetaan saamasi laskun viitenumerolla.

UUSI

INSINÖÖRI

Pidä tietosi ajan tasalla Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, ilmoitathan muutoksista jäsentietopalveluun muutoslomakkeella jäsensivujen kautta. Tietojesi ajantasaisuus on tärkeää, jotta voimme palvella sinua paremmin. Opiskelijajäsen, ilmoitathan myös muutoksista opinnoissasi, esimerkiksi valmistumisesta tai opintojen viivästymisestä. N

39


24 15 23

5

6

26

9

15 24

24

16 12

22 4

6

7

29

17

23 23 19

35 11 18

3

6 18

34 14

3 13 29 12

6

3 10

29 16

4

6

21 © Bulls

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi.

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT aloitti toimintansa kava-järjestöjen Lomayhdistys -A-lomat ry, Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry ja Toimihenkilölomat -T-lomat siirsivät Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:lle toimintansa ja toiminta-avustuksensa vuoden vaihteessa. Uudessa yhdistyksessä ovat edustettuina perustajajärjestöjen noin kahdeksankymmentä jäsenyhdistystä. Järjestö toimii valtakunnallisesti työikäisten kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lomatoiminnan tuotevalikoimaa kehitetään parhaillaan: kuntoremonttija perhekuntotoimintaa uudistetaan ja

A

40

uusia työkyvyttömyyttä ehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia tuotteita lanseerataan tulevan kevään aikana. PHT:n puheenjohtajina vuosina 2012–2013 toimivat STTK:n talousjohtaja Erkki Lavonsalo, 1. varapuheenjohtajana SAK:n koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari ja 2. varapuheenjohtajana kouluneuvos Erkki Kangasniemi. PHT:llä on kuusi työntekijää.. Toiminnanjohtaja on Pasi Ylitalo. A-lomien Mervi Luostarisesta tuli järjestön kehityspäällikkö ja T-lomien Vuokko Koistilasta yhteyspäällikkö. N

1. Voiko työsopimuksen tehdä suullisesti? 2. Voivatko työntekijä ja työnantaja sopia siitä, että yksi viikko vuosilomasta vaihdetaan rahaksi? 3. Roope Ankka on palkkaamassa yhtiöönsä Ankkalinnan puhtaanapito Oy uutta roskakuskia ja palkkaa työhön Aku Ankan. Työsopimuksen mukaan Aku Ankka ei saa pitää lomaa kahteen vuoteen. Voiko näin tehdä? 4. Pitääkö työnantajan maksaa irtisanomisajalta palkkaa, jos työntekijä on itse irtisanoutunut? 5. Työskentelet elektroniikkatuotteita valmistavassa teknologiayrityksessä projekti-insinöörinä. Kysyessäsi työehtosopimuksesta esimiehesi ilmoittaa seuraavasti: ”Ei meillä mitään liittohommia noudateta, ollaan tämmöinen pieni firma ja meillä tehdään asiat niin kuin on aina tehty”. Oikein vai väärin? 6. Yrityksessä on meneillään huippusalainen kehitysprojekti ja olet siinä keskeisenä toimijana. Voitko kertoa projektista facebookissa? 7. Onko ylitöitä pakko tehdä? 8. Voiko työnantaja kieltää jäämästä isyysvapaalle? 9. Mikä on yleinen eläkeikä tällä hetkellä? 10. Täytyykö työnantajan etsiä irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle uutta työtä työnantajan kaikkialla Suomessa sijaitsevista toimipisteistä?

Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi


mennen tullen

Teemu Koppa

Muotoiltua teknologiaa

Hannu Hjerppe

Muotoiltua teknologiaa on Tekniikan museon hankekokonaisuus Word Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaan.

ekniikan museon sisällöt ovat olennainen osa muotoilun tarinaa: Myös tekniikan ja teollisuuden historia on designin historiaa – vaikka designista tai muotoilusta ei vielä teollistuvassa Suomessa puhuttukaan. Muotoiluprosessit ovat aina näkyneet teollisuuden historiassa ja miten ne näkyvät nykyhetkessä. Tekniikan museon Muotoiltua teknologiaa täydentää merkit-

T

tävällä tavalla kokonaiskuvaa muotoilusta. WDC-vuoden ohjelma koostuu kolmesta osasta: 1) Muotoiltua teknologiaa – Kurkistuksia tekniikkaan ja designiin -näyttelykokonaisuudesta, johon kuuluvat perusnäyttelyihin tuotettavat Kurkistuksia designiin -polku ja Metropolia Ammattikorkean kanssa yhteistyössä toteuttava Muo-

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.helins.fi/Tapahtumat. Kristina från Duvemåla Svenska Teatern to 8.3. klo 18.30 Musikaali Ruotsin tunnetuimman säveltäjä-sanoittajakaksikon – Abban Benny Andersson ja Björn Ulavaeus -käsialaa. Jäsenhinta 40 euroa Eduard Uspenski; Fedja-setä, kissa ja koira La 24.3. klo 18.30 Kansallisteatteri, Willensauna Esitys sopii noin kolmesta ikävuodesta 2.–3.-luokkalaisiin. Liput HI:n jäsenille perheineen: aikuiset 15 euroa, lapset (3-16v.) 13 euroa. UUSI

INSINÖÖRI

Perinteinen Vappumatinea 1.5. klo 14 Musiikkitalossa. Etsitkö uusia työllistymismahdollisuuksia? Ks. www.otty.fi Seikkailu Jukolan yössä yhdessä muiden insinöörien kanssa 64. Jukolan viesti, Valio-Jukola, suunnistetaan Vantaalla 16.–17.6.2012. HI:n tavoitteena on saada jalkeille useita joukkueita Jukolaan ja Venlaan. Lisätiedot www.helins.fi/Tapahtumat! Ilmoittaudu rohkeasti 27.2. mennessä.

toilijan polku sekä muotoiluvuotta eri tavoin painottavat vaihtuvat näyttelyt. 2) erilaisille kävijäryhmille tuotetuista palvelupaketeista sekä 3) tapahtumista, joissa korostuu etenkin lähialueyhteistyö Arabianrannan kaupunginosan kanssa. Museo on avoinna 3.6.2012 saakka tiistai-perjantai klo 9–17 ja lauantai-sunnuntai klo 11–17. N

Stipendejä insinööreille telä-Pohjanmaan Insinöörit ry myönsi stipendejä 19.12.2011 valmistuville insinööreille hyvän opiskelumenestyksen ja insinööriksi valmistumisen johdosta. Stipendin saivat Jyrki Niemi (insinööri ylempi AMK), Juuso Karikangas (insinööri AMK) ja Matti Niemelä (insinööri AMK). Stipendit jakoivat SeAMK Tekniikan yksikön johtaja Jorma Navaranta, Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry:n puheenjohtaja Seppo Pihlaja ja varapuheenjohtaja Mikko Torvela. N

E

41


järjestöyhteydet

KESKUSTOIMISTO

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842 Asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut palveluaika klo 9–13.30 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Esa Airola, Maria Jauhiainen, Eeva Honkanen, Tiina Savikko, Jukka Siurua ja Niina Suvanto työsuhdeneuvoja Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani

Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Atte Lepistö, Tarja Mörsky, Miika Pernu ja Eero Husari palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 040 505 2115 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 viestintäassistentti Minna Virolainen, 0201 801 827

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen, 0201 801 870 Opiskelija-asiat info@iol.fi asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 832 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.lapininsinoorit.fi lapininsinooritry@pp.inet.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Rätiälänkatu 10, 20810 Turku www.lousi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5 krs, 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa www.meki.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Pirjo Pesonen, 0201 801 816 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju 0201 801 818 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs, 28100 Pori Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5 krs, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0400 585 052 Hallituskatu 29 A 4. krs, 90100 Oulu Tietoala asiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki www.helins.fi järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com

MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 www.mikkelininsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi toimistosihteeri Pia Luovula TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen, 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi

Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


-2

Erityisetu voimassa 1.2.-31.3.2012

snt/l

*Alennuksen saa liiton j채senkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Alennus j채senkortilla normaalisti -1,7 snt/litra.


C N N C M V C O  7+.CWVVCC NÀOÀÀP

G Ò [ V  P À À J[X

Kevätkiertue Uuden insinöörin illassa asiaa työuran ensiaskeleella oleville Nappaa duuni netistä Samalla saat rautaisannoksen tietoa liitosta

u Ilmoittaud G XCVMKGTVW G M  Ƃ KN W YYY

Tulevaisuuden turvaa

wwwWKNƂ

insinoori-01-2012  

Uusi Insinööri -lehden numero 1/2012

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you