__MAIN_TEXT__

Page 32

OIKEUTTA TEKSTI: Julia Jeganova, työsuhdeneuvoja KUVA: Markku Haapaniemi

Kilpailukieltosopimusta on harkittava huolella Sopimussakon avulla sopimuksen rikkonut osapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan sovittu korvaussumma jo pelkän sopimusrikkomuksen perusteella.

S

uomalaisissa työsuhteissa sovellettava työsopimuslaki (TSL) on työntekijän hyväksi pakottavaa lainsäädäntöä. Hyvän tavan vastaista kilpailutekoa koskeva pykälä kieltää työntekijää tekemästä työtä tai harjoittaa toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa. Se velvoittaa työntekijää koko työsuhteen jatkumisen ajan, vaikka osapuolet eivät olisikaan sopineet työsuhteen aikana noudatettavasta kilpailukiellosta. Työsopimuslain velvoitteiden rikkominen saattaa johtaa työntekijän vahingonkorvausvelvollisuuteen, jonka aktualisoimisen vaatimuksena on katsottu olevan työntekijän toiminnan kautta aiheutunut vahinko työnantajalle. Ilman erillistä sopimusta työntekijällä ei ole työsuhteen päättymisen jälkeen velvollisuuksia työnantajaansa kohtaan työsopimuksen perusteella. Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Sopimuskumppanit voivat solmia vapaamuotoisen sopimuksen samaan aikaan työsopimuksen kanssa tai vasta työsuhteen aikana.

KILPAILUKIELTO POIKKEUKSELLINEN

TSL:n kilpailukieltoa koskeva pykälä merkitsee poikkeusta perustuslaissa turvattuun oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tärkeästä lähtökohdasta ei pidä poiketa liian kevein perustein. Kilpailukieltosopimuksen solmiminen vaatii TSL:n mukaan erityisen painavaa syytä. Tarkastelussa huomioidaan kummankin osapuolen edut, työntekijän asema, tehtävät, työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksien suojan tarve sekä työntekijälle järjestettyjen erityisten koulutusten laatu. Ilman erityisen painavaa syytä tehtyä kilpailukieltosopimusta pidetään kokonaisuudessaan mitättömänä. Taval32

lisen kilpailun rajoittaminen tai työntekijän hankkiman ammattitaidon käyttämisen estäminen eivät saa olla kilpailukieltosopimuksen ainoana tarkoituksena. Työnantajat käyttävät kuitenkin yleensä huomattavasti resursseja omien työntekijöidensä kouluttamiseen ja erityisosaamisen parantamiseen.

Profile for Insinööri-lehti

Insinööri-lehti 8/2016  

Insinööri-lehden numero 8/2016

Insinööri-lehti 8/2016  

Insinööri-lehden numero 8/2016

Advertisement