Joustot ja luottamus käyvät käsi kädessä TEKSTI: TEK
Sopiminen ja joustot työmarkkinoilla vaativat keskinäistä luottamusta, ei sanelua.
V
iimeisen vuosikymmenen ajan Suomessa on kuultu jatkuvasti väitteitä, että työmarkkinamme ovat jäykät – ja ainakin jäykemmät kuin muualla. Vertailu muuhun Eurooppaan kuitenkin osoittaa myytin suurelta osin vääräksi. World Economic Forumin kilpailukykyraportti 2015 vahvistaa suomalaisen palkanmuodostuksen jäykäksi. Palkanmuodostusta jäykistää työmarkkinamallimme, jossa kaikkien 14
alojen palkkakehitys on sidoksissa keskenään. Eli arvosteluun on aihetta, sillä Suomi on koko maailman 140 vertailumaan viimeinen. Mutta lähes yhtä jäykkää se on myös maissa, joihin meitä useimmin verrataan: Ruotsi on sijalla 133, Saksa 132 ja Tanska 105. Käytännössä esteenä palkkajoustoille Suomessa ovat palkkatasoa määrittävien työehtosopimusten vähimmäispalkat. Taulukkopalkkoja sisältäviä sopimuksia on lähinnä SAK:laisilla ja STTK:laisilla liitoilla. Ylempien toimihenkilöiden työehdoista neuvottelevan YTN:n työehtosopimuksissa ei ole palkkataulukoita tai vähimmäispalkkoja, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, vaan jokainen sopii palkastaan henkilökohtaisesti työsopimusta tehdessään. Allekirjoitettu työsopimus on siis
ansiotason turva, Jos työnantaja haluaisi poiketa siinä sovitusta palkasta, asiasta on päästävä yksimielisyyteen työntekijän kanssa. Työehtosopimuksettomat ylemmät toimihenkilöt – esimerkiksi metsäteollisuudessa, rakennus-, elintarvikeja kaupan aloilla – ovat palkkojensa kanssa samassa tilanteessa kuin sopimuksellisilla aloilla. Työehtosopimusten puuttuminen merkitsee kuitenkin sitä, ettei edes yleiskorotuksia makseta automaattisesti. Työehtosopimuksen puuttuminen hankaloittaa myös paikallista sopimista, johon työehtosopimus antaa hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet. Esimerkiksi akavalaisten sopimusalojen piirissä olevista 70 prosentilla kiky-sopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä sovitaan työpaikoilla.