Page 1

Isännöitsijä hoitaa osakkaiden omaisuutta 7

2016

Työaikaa on seurattava

Oikeudenmukainen palkkaus kannattaa

Jäsenkortti aina mukana


14

26

43 Sisällys 7/2016 10 14 16 18 20 22 24 26 28 30 38 39 43

Sekajätteestä energiaa Työajan pidennys hämmentää Hallitus kokeilee yksityisiä palveluja Tavoitteena kaikille sama työaikalaki Työajan seuranta on helpppoa Insinööri isännöi Työharjoittelua Sveitsissä Robottibussi täydentää liikennettä Suomen valta voi vähetä EU:ssa Sukupolvikuilu eläkeasioissa Liitolle uusi kunniapuheenjohtaja Yhdenvertaisuutta edistettävä Tarinoista syntyy legoluomuksia

VAKIOT

3 4 9 29 32 34 36 43

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Marja Seppälä

2

Jätevoimalan vesihöyry haihtuu taivaalle. s. 14


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2016 / 15.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Koulutuspolitiikan punainen lanka hukassa

S

ipilän hallituksen koulutuspolitiikkaa ei voi syyttää ainakaan liiallisesta johdonmukaisuudesta. Koulutusleikkaukset vaihtuivat valtion omaisuuden myynnillä katettavaksi korkeakoulujen pääomittamiseksi ilman suurta tuskaa. Ministeri on antanut omat perustelunsa ja asettanut pääomittamiselle reunaehtonsa, mutta suuren yleisön silmissä toiminta voi näyttää tempoilevalta. Selkeä tulevaisuuden näkymä puuttuu myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistamisen suunnasta. Joka tapauksessa uudistuksen kanssa tulee kiire: lakiluonnos on edelleen raakile, vaikka uuden lain mukaan pitäisi toimia vuoden 2018 alusta. Muun muassa ammatillista väylää pitkin jatkavien opintopolkuun tulee ylimääräisiä mutkia, kun heillä on valittavanaan vain pääsykoeväylä jatko-opinnoille. Myös niin sanotun duaalimallin säilyttämisen puolesta kyllä puhutaan, mutta osa toimista kertoo muuta tai ainakin herättää epäilyksiä. Samaan aikaan eri puolilla maata on käynnissä korkeakoulujen rakenteellisia kehittämishankkeita. Jokaisella alueella näyttää olevan omat sääntönsä ja tavoitteensa. Jossakin kiinnostaa selkeä korkeakoulun ja ammattikorkeakoulun välinen fuusio, toisaalla taas kampusmalli eli resurssien yhteiskäyttö, kolmas vannoo opintopolkujen eli yhteisen koulutustarjottimen nimeen. Ja on alueita, joissa motiivi koulutusrakenteiden uudistamiseen on turvata oman opinahjon olemassaolo vailla yleviä koulutuspoliittisia tavoitteita. Vaihtoehtoja paikalliseen rakenteiden uudistamiseen ja koulutuksen kehittämiseen on paljon ja kaikki tuntuvat elävän omaa elämäänsä ilman selkeää koordinaatiota ja tavoitteen asettamista. Suomi on kuitenkin pieni maa ja resurssit rajalliset. Jos joku ei pian vihellä pilliin ja ota tilannetta haltuunsa, meillä on tulevaisuudessa useita erilaisia yhteistyön malleja omine paikallissääntöineen. Koulutuspolitiikkaan tarvitaan kapellimestaria, jolla on tahtipuikko tiukasti käsissään. Sooloilun sijaan uudistajat on vähintäänkin saatava samaan orkesteriin, mielellään vielä soittamaan yhteistä kappaletta. Koulutuksessa resursseja ei ole nyt eikä tulevaisuudessa hukattavaksi. Uudistusten on palveltava koulutuksen laatua ja tutkimusta. Koulutuspolitiikassa tarvitaan myös kykyä reagoida nopeasti työvoiman kysynnässä tapahtuviin muutoksiin.

3


BITTIKATTAUS

Janne Luotola

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Insinööriliitto juhlisti Kunnon työn päivää 7. lokakuuta Narinkkatorilla Helsingissä. Tapahtumassa pääsi allekirjoittamaan lakialoitteen opiskelemisesta työttömyysturvalla. Mukaan sai makkaraa ja ilmapallon, joka kampanjoi nollasopimuksia vastaan.

7,7 % Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli syyskuussa 204 000, mikä oli 21 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, kun se edellisvuoden syyskuussa oli 8,4 prosenttia. Työllisiä oli 7 000 enemmän kuin edellisvuoden syyskuussa. Heinä-syyskuussa työttömyysaste oli 7,6 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 8,4 prosenttia.

Osallistu koulutuksiin Insinööriliitto järjestää loppuvuonna useita koulutuksia eri puolella maata. Niissä liiton asiantuntijat opettavat muun muassa työnhakua, työhaastattelussa olemista ja asioita yksityisyyden suojasta. Tutustu tarkemmin: www.ilry.fi/koulutukset

4

Neljä suomalaisyritystä sai innovaatiotukea EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta on myönnetty 50 000 euron innovaatioihin tarkoitettu avustus neljälle suomalaiselle yritykselle. Tarjolla on myös ilmaista yritysvalmennusta. Helsinkiläinen Cosmethics kehittää kuluttajasovellusta, jonka avulla voi tunnistaa haitallisia ainesosia sisältäviä kosmetiikkatuotteita. Sovellus osaa suositella vaihtoehtoja esimerkiksi allergisoiville tuotteille. Klaukkalalainen Fast-Beam kehittää nopeaa ja tehokasta menetelmää betonirakenteisten siltojen korjaukseen ja huoltoon. Menetelmän odotetaan puolittavan työmäärän ja korjausajan sekä vähentävän kierrätyskelvottoman jätteen määrää 90 prosenttia.

Oululainen Brightplus yhdistää nanomateriaaleja valmistus- ja prosessointiteknologiaan. Näin syntyy tietonäyttöjä maailmanmarkkinoille. Vantaalainen Oceanvolt kehittää päästöttömiä, kevyitä, luotettavia ja huoltovapaita sähköisiä voimansiirtojärjestelmiä. Ne korvaavat veneissä käytettäviä pieniä ja keskisuuria dieselmoottoreita. Horisontti 2020 on EU:n suurin tutkimus- ja innovointiohjelma. Sen kautta on lokakuussa myönnetty 9,1 miljoonaa euroa avustuksia 189 pk-yritykselle 24 maasta. Koko ohjelman budjetti on 77 miljardia euroa seitsemän vuoden aikana.


BITTIKATTAUS

Työterveyshuollon keskittyminen jatkuu Työterveyslaitoksen julkaiseman Työterveyshuolto Suomessa 2015 -katsauksen mukaan suomalaisten työterveyshuollon palvelut tuottavien yksiköiden koko on kasvanut ja määrä supistunut koko 2000-luvun ajan. Suomalaisista palkansaajista 96 prosenttia on työterveyshuoltopalvelujen piirissä ja kattavuus on parantunut tasaisesti. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollossa on kasvanut. Suomessa toimi viime vuoden lopussa yhteensä 406 työterveysyksikköä. Vuoteen 2010 verrattuna työterveysyksiköiden lukumäärä on vähentynyt noin 14 prosenttia. Työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien käyttämä aika työpaikkaselvityksiin on selvästi lisääntynyt. Myös tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus korvattavana toimintana ovat lisääntyneet. Vaikka ennaltaehkäisevien toimien osuus on kasvanut, ne muodostavat edelleen vain noin 40 prosentin osuuden työterveyshuollossa tehtävästä työstä. Lähes 90 prosenttia henkilöasiakkaista saa työterveyshuollosta myös sairaanhoidon palvelut. Työterveyshuollossa toimivien lääkäreiden, fysioterapeuttien ja psykologien toimien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla.

Sairaanhoidon palveluiden osuus ei ole kasvanut työterveyshuollossa.

Tuottajahinnat käyttäytyivät vaihdellen

Uusiutuvan energian käyttö kasvussa EU:n Suomelle vuonna 2008 asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran virallisesti jo vuonna 2014. Maalia on siirretty 50 prosentin käyttötavoitteeseen 2020-luvulla. Energiaomavaraisuuden osalta tavoite on nyt 55 prosenttia. Viime vuonna fossiilisten polttoaineiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 37 prosenttia ja uusiutuvan energian vastaavasti 35 prosenttia. Tämän vuoden lopulla tilanne kääntynee päinvastaiseksi. Uusiutuvan energian osuus on noussut siitä huolimatta, että hakkeen kulutus on ollut laskussa kolme viimeistä vuotta. Uusiutuvan energian tuotannosta 73 prosenttia on silti peräisin puuraaka-aineesta. Puuenergian käyttöä lisäävät investoinnit. Ensi vuonna starttaavat Äänekosken biotuotetehdas ja Naantalin monipolttoainelaitos lisäävät puun hankintaa jo kuluvana vuonna. Investointien ketju jatkuu Lahden energian Kymijärvi III-laitoksen rakennusinvestoinnilla.

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuottajahinnat laskivat keskimäärin 1,4 prosenttia vuoden 2015 syyskuusta vuoden 2016 syyskuuhun. Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat laskivat 1,1 prosenttia, kun taas vientitavaroiden tuottajahinnat laskivat 1,8 prosenttia. Vientihintoja laski erityisesti elektronisten laitteiden sekä kemikaalien ja kemikaalisten tuotteiden halpeneminen edellisen vuoden syyskuusta. Hintojen laskua hillitsi etenkin paperituotteiden kallistuminen. Tuontihintojen laskuun puolestaan vaikutti erityisesti kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden sekä elintarvikkeiden halpeneminen edellisen vuoden syyskuusta. Hintojen laskua hillitsi etenkin koneiden ja laitteiden kallistuminen. Elokuusta syyskuuhun teollisuuden tuottajahinnat nousivat 0,3 prosenttia. Nousu johtui pääasiassa metallien jalostuksen kallistumisesta edelliseen kuukauteen verrattuna. Palvelujen tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan 0,2 prosenttia vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Palvelujen tuottajahintoja nosti etenkin liikkeenjohdon konsultointipalvelujen sekä postin yleispalvelujen kallistuminen vuoden takaisesta. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat myös ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen kohonneet hinnat. Hintojen nousua hillitsi muun muassa tieliikenteen tavarankuljetusten, meri- ja rannikkovesiliikenteen tavarankuljetusten sekä liiketilojen vuokrien halpeneminen. Toiseen vuosineljännekseen verrattuna palvelujen tuottajahinnat pysyivät keskimäärin ennallaan.

5


BITTIKATTAUS

Vielä ehdit vastata Työmarkkinatutkimukseen TOMMIN PALSTA Tommi Grönholm Järjestöjohtaja

Liitto on yhteinen asia

U

sein kuulee heittoja, joiden mukaan aika on ajanut ay-liikkeen ohi. Jatkoksi seuraa vuodatus, että ay-liike ei suostu luopumaan saavutetuista eduista, on ei-liike tai kiinni menneessä. Nyt viimeisempänä talousnobelisti Bengt Holmströmin mukaan ammattien rajat ovat liudentuneet niin, ettei ay-liikettä tarvita eri ammattikuntien asioiden edunvalvojana. Aika monesta asiasta on luovuttu nykyisen talouslaman aikana. Kokonaisuutena useiden miljardien kustannukset on siirretty työnantajilta työntekijöille, minkä seurauksena ostovoima on laskenut useampana vuonna peräkkäin. Ei-liike on ollut usein ehdotuksineen neuvottelupöydässä silloin, kun neuvottelujen toinen osapuoli juo vielä kahvia. Toki Elinkeinoelämän keskusliitto otti ei-liikkeen viitan hartioilleen, kun se sulki itsensä jo säännöillään ulos neuvotteluista. Holmströmin mukaan ammattiliittojen aika on ohi, koska nykyään on paljon uudenlaisia ammatteja ja työssä vaaditaan moniosaamista. Kommentti on yliopistomieheltä varsin erikoinen. Suomen työehtosopimusjärjestelmä kattaa tietyn alan eikä ammatteja. Metallifirmassa noudatetaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksia tutkinnosta tai ammatista riippumatta. Toki toimiasemataso ratkaisee itse sovellettavan kirjan. Jos joku voi tehdä sekä sorvarin että sähkömiehen tehtävät, moniosaajaan noudatetaan myös työnantajan toimialan mukaista sopimusta eikä erikseen sähkö- ja teknologiateollisuuden sopimuksia. Sinänsä ammattiyhdistysliikkeen pitää tehdä tuotekehitystä ihan samalla tavalla kuin yritystenkin. Viime vuosina Insinööriliitto on työmarkkinatoiminnan ohella tehostanut asiakaspalvelun toimintaa sekä lisännyt voimavaroja urapalveluihin ja jäsenkoulutuksiin. Nyt käynnissä olevassa strategiatyössä linjataan koko liittoyhteisön tavoitteita ja toimintaa vuoden 2018 alusta alkavalle viisivuotiskaudelle. Työhön on mahdollista vaikuttaa oman jäsenjärjestön kautta tuomalla ideoita jäsenjärjestön hallitukselle ja keskustelemalla asioista aktiivisesti tilaisuuksissa.

6

Työmarkkinatutkimus on vielä hetken käynnissä. Jos olet mukana tämän vuotisessa otannassa, olet saanut kyselylomakkeen kotiisi. Voit vastata kyselyyn sähköisesti lomakkeessa ilmoitetussa osoitteessa tai laittamalla paperilomakkeen postiin heti, viimeistään 6. marraskuuta. Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä vastaajan henkilöllisyys tule missään vaiheessa esille. On tärkeää, että mahdollisimman moni niistä, joille lomake on lähetetty, vastaa kyselyyn, jotta saamme mahdollisimman kattavat tulokset. Kyselyn avulla kerätään muun muassa jäsenten palkkatietoja. Uudet Palkkatilastot lähetetään jokaiselle jäsenelle kotiin vuoden vaihteessa. Palkkatietoja käytetään henkilökohtaisessa palkkaneuvonnassa ja tietoja kerätään myös tänä syksynä uusittua Palkkanosturi-työkalua varten, joka on kaikkien jäsenten käytössä jäsensivuilla. Työmarkkinatutkimuksen avulla kerättyjä tietoja käytetään myös neuvottelutoiminnan apuvälineenä.

Koulutusjärjestelmän kehittämiseen avoimuutta Korkeakoululainsäädäntöä on valmisteltava avoimesti laajassa sidosryhmäyhteistyössä, ei suljettujen ovien takana, muistuttavat Akava, Akavan opiskelijat, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL yhteisessä vetoomuksessa opetus- ja kulttuuriministeriölle. Järjestöt nostavat esiin, että avoimuuden puute leimaa lainsäädäntömuutosten valmistelua korkeakoulujen yhteistyön tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen työryhmä on valmistellut lähes vuoden ajan lainsäädäntömuutoksia, jotta kolme Tampereella toimivaa korkeakoulua voisivat muodostaa yhden korkeakoulukonsernin. Työ etenee ilman avoimuutta ja julkista keskustelua. Samalla tyylillä on valmistelu lainsäädäntömuutoksia muidenkin korkeakoulujen yhteistyön tarpeisiin. Järjestöt pitävät valmistelun suljettuja ovia ongelmana, koska ammattikorkeakoulu- ja yliopistolain muutokset luovat suuntaviivoja tulevalle kehitykselle kaikille korkeakouluille. – Yhden tai muutaman alueen korkeakouluvisiot luovat näin reunaehtoja kaikkien korkeakoulujen kehittämiseen tulevaisuudessa. Valmisteltavat muutokset muuttavat tosiasiallisesti – hallitusohjelman vastaisesti – nykyistä kahden korkeakoulun varaan rakennettua korkeakoulurakennetta, järjestöt sanovat tiedotteessaan.


BITTIKATTAUS

Robotti palvelee kaupan asiakkaita

Suomi kärkikaartia eläkejärjestelmissä Suomen eläkejärjestelmä arvioitiin tänä vuonna neljänneksi parhaimmaksi kansainvälisessä Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailussa. Suomen sijoitus parani kaksi sijaa edellisvuodesta. Parhaimmiksi vertailussa arvioitiin Tanskan ja Alankomaiden eläkejärjestelmät. Myös Australia sijoittui Suomen edelle. Vertailua on tehty vuodesta 2009 alkaen. Suomi osallistui siihen nyt kolmatta kertaa. Vertailussa oli mukana tällä kertaa kaikkiaan 27 maata. Vertailu arvioi eri maiden eläkejärjestelmiä kysymyksillä, jotka mittaavat eläkkeiden riittävyyttä, järjestelmän kestävyyttä sekä eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Vertailussa on annettu kullekin maalle ehdotuksia keinoista, joilla maa voisi parantaa sijoittumistaan. Suomelle ehdotetuissa toimissa mainittiin samat, jo kahtena edellisvuonna mainitut keinot, eli minimieläkkeen tason lisääminen, rahastoinnin kasvattaminen, iäkkäämpien henkilöiden työllisyysasteen nostaminen sekä eläkeoikeuden jakaminen avioerotilanteissa.

Marketta Niemelä /VTT

VTT ja Ideapark kehittävät kauppakeskuksen asiakkaita palvelevaa robottia, joka esiteltiin yleisölle Lempäälässä lokakuun lopulla. Pepper-robotti muistuttaa ihmistä. Se on 120 senttimetriä korkea, ja sillä on inhimilliset kasvot. Rinnassa on tabletti, jonka avulla käyttäjä voi saada tietoa tai antaa sitä robotille, mutta robotti osaa myös puhua. Robotille kehitetään sosiaalista lukutaitoa. Sen on tarkoitus tunnistaa, millä tuulella ihmiset ovat ja ketkä asiakkaat tarvitsevat neuvoa. Robotti pystyy vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin ja opastamaan heitä. Ideaparkissa järjestetty esittely on osa EU:n rahoittamaa, maaliskuussa alkanutta nelivuotista Mummer-hanketta. Suomessa kehitetään robotin käyttäjäkokemusta. Hankkeen loppuvaiheessa

Pepper-robotti kertoo olevansa yksivuotias.

kauppakeskuksessa järjestetään neljän kuukauden koe, jossa Pepper osallistuu kauppakeskuksen päivittäisiin palveluihin. – Pepper voi hoitaa tehtäviä, joihin ihmistä ei ole järkevää palkata, sanoo

vanhempi tutkija Marketta Niemelä VTT:ltä. Pepper on Japanissa ja Ranskassa kehitetty kaupallinen, Softbank Roboticsin valmistama robotti. Se esiteltiin vuonna 2014.

Mahdollisuudet etätyöhön vaihtelevat Nykyinen työaikalaki ei tunnista etätyötä. Silti useilla työpaikoilla on mahdollista tehdä töitä muuallakin kuin työnantajan tiloissa. Työterveyslaitoksen mukaan etätyö ymmärretään varsinaisen työpaikan ulkopuolella tehtäväksi ansiotyöksi. Etätyötä tekevät ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja ja ylempiä toimihenkilöitä. Etätyötä tekevistä lähes joka toinen tekee sitä viikoittain. Työnantajan mukaan jaoteltuna etätyö on yleisintä valtiolla, jossa etätyöntekijöitä on viidennes palkansaajista. Eri tutkimuksissa on selvitetty etätyön hyötyjä. Työntekijän näkökulmasta etuja ovat muun muassa työajan joustavuus ja rytmittäminen omien tarpeiden mukaan sekä lisääntynyt työrauha ja keskittyminen. Myös työtyytyväisyyden ja työtehon paraneminen ovat plussapuolella. Tutkijoiden mukaan työnMiten työpaikallasi on sovittu antajakin hyötyy työtehon ja etätyömahdollisuuksista? työn tuottavuuden paranemisesta. Paremman jaksamisen myötä työurat voivat pidentyä. Työnantaja saattaa säästää toimitilojen kustannuksissa. Insinööriliiton lokakuiMeillä ei voi Meillä on yhteiset sessa uutiskirjeessä kysyttiin tehdä etätöitä kirjalliset ohjeet lukijoilta, miten heidän työpaikallaan on sovittu etätyömahdollisuuksista. Lähes kolme viidestä vastaajasta kertoi, Asiasta neuvotellaan että organisaatiossa ei ole yhjoka kerta erikseen tenäistä käytäntöä. Eri puolelKäytännöt vaihtelevat eri esimiehen kanssa la taloa asiasta on sovittu eri puolilla organisaatiota tavoin. Vastaajia oli 680; heistä noin viidennes oli sitä mieltä, ettei omalla työpaikalla ollut mahdollisuutta tehdä etätöitä.

19 %

38 %

21 %

22 %

7


ILMOITUS


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Työmarkkinapolitiikassa on paljon asioita liikkeellä

T

yömarkkinoilla saattaa jonkun mielestä olla hiljaista. Näin ei kuitenkaan ole. Syksyn aikana on ollut menossa tai edelleen käynnissä useita merkittäviä asioita. Esimerkkeinä voi mainita Hetemäen työllisyysryhmän, työaikalain uudistamisen, kilpailukykysopimuksen käyttöönoton työpaikoilla ja niin sanotun Suomen mallin valmistelun. On erittäin valitettavaa, ettei Hetemäen ryhmä saanut tehdyksi yhteistä esitystä. Vielä valitettavampaa on, että tämän seurauksena maan hallitus päätti yksin tehdä parhaaksi katsomansa toimenpiteet. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu yhdessä sopimalla. Nyt tältä tieltä lipsutaan toistuvasti ja se tuskin johtaa kansalaisten kannalta parhaaseen lopputulokseen. Valtamedioissa usein todetaan, kuinka ammattiyhdistysliike on jarru- tai ei-liike. Ay-liike kuitenkin tarjoaa usein varsin kattavasti vaihtoehtoja, mutta niitä ei haluta huomioida tai edes julkaista mediassa. Erityisen ikäväksi asian tekee se, että kansa ei näin voi tietää totuutta asioiden takana. Hetemäen työryhmässäkin kaikki palkansaajakeskusjärjestöt tekivät useita hyviä ehdotuksia, mutta aina ne johonkin kaatuivat. Minua hiertää eniten se, että hallitus tuntuu ajattelevan, että suurin osa työttömistä on

omasta halustaan työtön. Tätä minä en usko. Työstä saatava palkka on oma lukunsa: työstä saatavalla korvauksella pitäisi voida elättää itsensä ja mahdollisen perheensä. Kikyn kummallisuuksiin kuuluu se, että 24 tunnin työajan pidennys kelpaa niillekin työnantajille, joille se ei sopimusjärjestelmän mukaan kuulu eli aloille, joilla ei ole työehtosopimusta. Tes voidaan kyllä tehdä, niin nämäkin työnantajat pääsevät nauttimaan työajan pidennyksestä. Työaikalain uudistaminen on jäsenistön kannalta tärkeä hanke. Myös vuosilomalaki tullaan uudistamaan. Niin sanottu Suomen malli on paljon otsikoissa loppusyksyn aikana. Mallin idea on, että vientiliitot muodostavat käsityksen niin sanotusta palkankorotusvarasta, koska Suomi elää viennistä ja siitä saatavasta varallisuudesta. Keskeisiä selvitettäviä asioita on, mikä tai mitkä ovat ne tahot, joilta pyydetään päätöksenteon perusteena käytettäviä talous- ja muita lukuja. Ja voidaanko määritelty palkankorotusraja ylittää, jos alalla on hyvä tilanne? On myös selvitettävä, miten tehtyjen päätösten vaikutusten seuranta järjestetään ja ennen kaikkea miten kaikki osapuolet sitoutuvat malliin. Insinööriliitto on mukana työryhmässä, joka mallia työstää. Pidämme jäsenistön ajan tasalla työn edetessä.

9


Marko Ahl arvostaa johtajana management by walking -periaatetta. H채n pys채htyy v채lill채 valvomossa.

10


Jäte on aito polttoaine TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala

Vantaan jätevoimala toimii päästöjen osalta erittäin puhtaasti. Jäte palaa hyvin, palamattomien osuus on puoli prosenttia. Nykynormeilla laitoksesta ei ole haittaa eikä huolta kaupungin asukkaille. ›› 11


– Kaatopaikoilta mahdollisesti vapautuva metaani on ilmakehän kannalta 20 kertaa haitallisempi kaasu kuin hiilidioksidi, Marko Ahl kertoo.

12

J

oka arkipäivä 140–200 autoa tuo sekajätettä Vantaan Energian jätevoimalaan. Vantaalle päätyy 1,5 miljoonan asukkaan jätteet pääkaupunkiseudulta ja ympäristökunnista aina Porvoon länsipuolelta Hankoniemelle saakka. Hydraulipuristimilla varustetut autot tuovat lähialueilta noin 10 tonnia ja siirtokuormausautot kolmella lavalla 30 tonnia jätettä kerrallaan. Autot kippaavat jätteet bunkkeriin, jossa kahmarit sekoittavat sen ja pitävät kippausalueen vapaana. Sekoittaminen tasoittaa jätteen kosteuden ja lämpöarvon, mikä tekee jätteestä tasalaatuisempaa polttoainetta. Osa jätteestä menee nopeastikin polttoon, viikonloppuisin puretaan viikolla tullutta kuormaa. Jäte viipyy laitoksen bunkkerissa nollasta seitsemään vuorokauteen. Kahmarit nostavat jätteen syöttösuppiloihin, joista se valuu kattiloiden arinalle. Jäteenergialla tehdään sähköä ja kaukolämpöä. Sähkö siirretään sähköverkkoon ja kuuma kaukolämpövesi lähtee kaukolämpöputkea pitkin asiakkaille. Jäähtynyt kaukolämpö palaa laitokseen uudelleen lämmitettäväksi. – Laitoksen hyötysuhde on 95 prosenttia, kertoo tuotantojohtaja Marko Ahl. Jäljelle jäävä tuhka jakautuu kolmeen eri tuhkalajiin, jotka viedään jatkokäsittelyyn Espooseen Ämmässuon kaatopaikalle ja Poriin Ekokemin erikoiskaatopaikalle.

Kaikkiaan vuonna 2014 käyttöön otettu jätevoimala polttaa vuodessa 360 000 tonnia sekajätettä. YMPÄRISTÖN SUOJELU MOTIVOI

Energiatekniikan insinööri Ahlin vastuulla on paikallinen sähkön ja lämmön tuotanto sekä lämmön jakelu. Toiminnot ovat jakautuneet kahteen yksikköön: tuotantoyksikkö, joka vastaa laitosten käytöstä ja kunnossapidosta sekä kaukolämpöverkkoyksikkö, joka vastaa kaukolämpöverkon kunnosta ja siitä, että asiakkaat saavat lämpöä. Ahlin alaisuudessa työskentelee noin 170 henkilöä. Insinööriopintojen taustalla on Ahlin serkun isä, joka työskenteli konepäällikkönä laivalla. – Lapsena vierailin siellä ja konepäällikön työ näytti jännittävältä. Toinen tekijä ammatinvalinnan takana on Ahlin mukaan idealismi. Häntä on aina kiinnostanut ympäristön suojelu ja vaihtoehtoiset energialähteet – tekniikan kehittäminen ympäristöystävällisempään suuntaan. Ahl aloitti Vantaan Energiassa vajaa 14 vuotta sitten prosessi-insinöörinä. Tehtävät ovat vaihtuneet vaativimpiin muutaman kerran; vuonna 2011 hänen vastuulleen tulivat kaikki laitokset. Nykyisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa kokoustamista, toiminnan strategista suunnittelua ja viestintää. Uudessa jätevoimalassa käy paljon vieraita, viime vuonna kävi 10 000 vierailijaa.


”Laitos polttaa 1,5 miljoonan asukkaan sekajätteet.”

Vantaan Energian omistaa Vantaan kaupunki 60 prosentilla ja Helsingin kaupunki 40 prosentilla. Laitoksen tekemä liikevoitto palautuu kaupungeille.

Yhteen roska-autoon mahtuu noin 10 tonnia jätettä.

SEKAJÄTETTÄ RIITTÄÄ EDELLEEN

Marko Ahlin tehtäviin kuuluu myös jätevoimalan mahdollisen maksimi kapasiteetin hyödyntäminen. – Sekajätettä on vielä runsaasti. Mitä enemmän käytämme sekajätettä, sitä vähemmän ostamme fossiilista polttoainetta, maakaasua ja kivihiiltä. Sillä on merkitystä esimerkiksi savukaasupäästöihin sekä vaihtotaseeseen. Vantaan Energia käyttää noin 20 miljoonaa euroa vähemmän fossiilisten polttoaineiden ostoon kuin aiemmin. Jätevoimalaan tulevasta roskasta 85 prosenttia on peräisin kotitalouksista ja loput esimerkiksi ravintoloista ja kaupoista. Ahlin arvion mukaan kuluu parikymmentä vuotta ennen kuin jätteen määrä vähenee. – Jätteen energiahyödyntäminen tässä mittakaavassa on välikauden ratkaisu, mutta välikausi kestää ehkä 20–30 vuotta. Ennustukset ovat hankalia. Ahl muistuttaa, että Suomessa pyritään kiertotalouteen, jossa lajiteltu jäte on uudelleen käytettävää raaka-ainetta. Lopulta jossain vaiheessa lajitellusta jätteestä ei ole enää raakaaineeksi, vaan se pitää hävittää. Energiantuotanto on siihen yksi ratkaisu – Jätevoimalalla on tiukat päästörajat, tämä toimii paremmin kuin osattiin ennakoidakaan. Esimerkkeinä hän mainitsee pölypäästöjen luparajan, joka on 10 milligrammaa normikuutiometrillä, todellinen päästö on 0,5 milligrammaa. Rikinpäästössä luparaja on 50 milligrammaa normikuutiometrissä, todellisuus on viisi milligrammaa. – Vantaan Energian jätevoimalassa jätepolttoaine muutetaan tehokkaasti ja tarkasti lämpö- sekä sähköenergiaksi. Voimalaitoksen savukaasupäästöt ovat erittäin pienet, eivätkä ne aiheuta haittaa asukkaille, Ahl tiivistää.

Kahmariin mahtuu 5 000 kiloa jätettä kerrallaan.

Kattilan lämpötila on vähintään 850 celsiusastetta.

13


Työajan 24 tunnin pidentämisen sietämätön keveys TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

14


”Paikallinen sopiminen sujuu hyvin.”

– Vaikka elämme kvartaalitaloudessa, työnantaja näkee henkilökunnan kouluttautumisen hyödyt pitkällä aikavälillä, Aarno Liimatta sanoo.

Monella työpaikalla tuskaillaan kilpailukykysopimuksen sisältämän 24 tunnin työajan pidentämisen kanssa. Deltamarinilla hyvää ratkaisua on haettu aidosti yhdessä.

N

oin 250 työntekijän Deltamarin Oy joutui kesälomien jälkeen saman ongelman eteen kuin tuhannet muutkin Suomessa toimivat yritykset: miten pidentää henkilökunnan työaikaa 24 tunnilla mahdollisimman fiksusti ja viisaasti. Meriteollisuuden ja laivanrakennuksen suunnitteluun erikoistuneessa yrityksessä asiaa ryhdyttiin alusta lähtien puimaan yhdessä ja hyvässä hengessä. – Elokuussa pidettiin asiasta ensimmäinen yt-palaveri. Siitä se lähti, ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Aarno Liimatta kertoo.

VIIDESTÄ VAIHTOEHDOSTA YKSI

Liimatan mukaan työnantaja näki alusta lähtien työajan pidentämisessä myös mahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja. Pöytään tuli viisi vaihtoehtoa: perälauta, lisäystä ei oteta käyttöön, vähennetään saldoja puolivuosittain 12 tuntia, talvilomarahoja vaihdetaan työajan pidennykseen ja työajan pidennys itsenäisellä kouluttautumisella. Henkilöstöryhmien kommenttien ja äänestyksen perusteella työajan pidentämisen hylkääminen oli selkeä voittaja; neuvotteluissa kävi kuitenkin ilmi, ettei se ole todellinen vaihtoehto. Työantajan mukaan se olisi helppo toteuttaa ja antaisi hetkeksi ”goodwilliä”, mutta vaihtoehto olisi kilpailukykysopimuksen kanssa ristiriidassa.

– Pidennyksen hylkäämiseen lukkiutuminen olisi johtanut vain perälautaan, joka olisi ollut kaikkein huonoin vaihtoehto molemmille osapuolille, Liimatta kertoo. – Siispä ryhdyimme kehittämään työajan ulkopuolella tapahtuvasta kouluttautumisesta toteuttamiskelpoista mallia erillisessä työryhmässä, johon kuuluvat ylempien ja toimihenkilöiden luottamushenkilöt sekä työnantajan edustajat. HYÖTYÄ MOLEMMILLE OSAPUOLILLE

Vaihtoehdossa nähtiin alusta lähtien koituvan hyötyä sekä työnantajalle että työntekijälle. Vaihtoehto myös kehittää ja ylläpitää jo olemassa olevaa paikallisen sopimisen kulttuuria Deltamarinissa. Perusperiaate oli, että jokainen voi valita koulutuksensa itse, kunhan se liittyy ammatilliseen kehittymiseen. – Heti alussa saldojen käyttö ja lomarahojen vaihtaminen otettiin mukaan vaihtoehdoksi koulutukselle, jos joku pitää sitä itselle parempana tai työajan ulkopuolella tapahtuva kouluttautuminen ei sovi esimerkiksi nykyiseen elämäntilanteeseen, Liimatta sanoo. Hyväksyttäviä koulutuksia ja niihin liittyviä käytännön asioita ryhdyttiin saman tien perkaamaan. Lähtökohta oli rakentaa samat periaatteet kaikille osastoille. – Avoimia kysymyksiä ja ratkaistavia asioita oli totta kai paljon, mutta niitä on ryhdytty käymään yhdessä läpi. Miten työnantaja suhtautuu jatko-opintoihin, hyväksytäänkö alan messut ja seminaarit itsensä kehittämiseksi ja niin edelleen, Liimatta luettelee. YKSINKERTAINEN MALLI HAUSSA

Liimatan mukaan monet asiat ovat jo ensimmäisen parin kuukauden

aikana loksahtaneet kohdalleen. Yrityksen oman Delta Akatemian koulutukset eivät vaadi esimiehen hyväksyntää, ulkopuolisista kursseista ei erillistä todistusta tarvita, laitetoimittajan luennot ja jatko-opinnot hyväksytään. Lisäksi suunnitteilla on myös talon sisäisiä kielikursseja ensi vuodelle. Työhyvinvointi on myös ollut paljon keskusteluissa mukana ja nähty hyvin tärkeäksi asiaksi. Se vaatii vielä hieman jatkokeskusteluja esimerkiksi mitä, missä ja miten. – Työryhmän yhtenä haasteena on luoda niin sanotusta Deltamarininmallista sellainen, että se on myös hallinnollisesti toteuttamiskelpoinen eikä aiheuta ylimääräistä kuormitusta yritykselle, esimerkiksi palkanlaskentaan. Tarkoitus on siis luoda monipuolinen ja yksinkertainen malli, Liimatta toteaa. MARRASKUUSSA VALMISTA

Deltamarinin ratkaisun pitäisi olla lopullisesti valmis marraskuun loppuun mennessä. – Siihen saakka seuraamme muiden yritysten tilannetta ja jatkamme oman mallimme kehittämistä. Mikäli tilanne muiden yritysten osalta menee siihen suuntaan, että he eivät ole ottamassa työajan lisäystä käyttöön, myös Deltamarinin tilannetta tulee tarkastella uudelleen, Liimatta sanoo. Hänen mukaansa neuvottelut 24 tunnin työajan pidentämisestä ovat kaiken kaikkiaan sujuneet hyvin ja paljon julkisuudessa puhuttu paikallinen sopiminen toteutuu hyvässä hengessä työantajan kanssa. – Meillä pidetään säännöllisesti yt-palavereja, vaikka mitään akuuttia tilannetta ei olisikaan. Se on tilanteiden ennakoinnin kannalta hyvä systeemi, ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Liimatta toteaa.

15


Forssan te-toimistossa oli lokakuisena päivänä hiljaista.

H  allitus kokeilee yksityisiä työllistämispalveluita TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

16


”Palvelun pitää olla henkilökohtaista.” Maan hallitus pakottaa työttömät määräaikaisiin haastatteluihin ja kokeilee yksityisiä työllistämispalveluita.

M

aan hallitus on käynnistänyt 13 työnvälitys- ja yrityspalvelujen ostopalvelukokeilua. Niissä te-toimisto ostaa yrityksiltä palveluita, joilla tietyn alan työnhakijoita yritetään työllistää. Osassa kokeiluista keskitytään tehtävien löytämiseen insinööreille tyypillisille aloille, kuten ict-alalle. Juha Sipilän hallitus käyttää 17 miljoonaa euroa lisärahoitusta työllistämisen tehostamiseen. Vielä kaksi kuukautta sitten rahoitus oli tarkoitus suunnata yksityisiin työllistämispalveluihin, mutta hallituksen lokakuinen täyskäännös lisää myös te-toimistojen resursseja. – Te-keskusten vahvistaminen on parempi vaihtoehto kuin yksityisten yritysten rahoittaminen, sanoo Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

TAVOITTEENA TEHOKKUUS

Te-toimistot järjestävät ensi vuonna työnhakijoille haastattelun kahden viikon työttömyyden jälkeen ja siitä eteenpäin kolmen kuukauden välein. Haastattelussa varmistetaan, että työtön on hakenut töitä, ja autetaan häntä. – Puhtaasta yrityksen tekemästä haastattelusta olisi tuskin hyötyä meidän jäsenillemme. Jos taas yritykset tarjoavat työllistymistä edistäviä urapalveluita, siitä voisi olla hyötyä, Salo sanoo. Hallituksen ajatuksena oli tehostaa työnvälitystä ostopalvelujen avulla. Käynnistyneissä kokeiluissa valtio maksaa yrityksille vain, jos ne onnistuvat löytämään hakijalle työpaikan. Onnistuminen vaatii henkilökohtaista

palvelua, jota te-toimisto ei niukilla resursseilla voi tarjota. Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuosina tekemien kokeilujen perusteella yksityiset palvelut ehkäisevät työttömyyden pitkittymistä ja vähentävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Tämän vuoksi kokeiluja yritysten kanssa lisättiin. YKSITYISET PALVELUT MAKSAVAT

Ict-alan kokeiluun osallistuvassa Manpowergroupissa työnhakijat saavat henkilökohtaisen uravalmentajan. Ohjelmaan kuuluu workshop-työskentelyä, seminaareja ja itseopiskelua. – Tämä on te-toimistoja intensiivisempi osallistumisen tapa, ja meillä on suoraan avoimia työpaikkoja, sanoo Manpowergroupin markkinointi- ja viestintäjohtaja Mika Wilén. Insinööriliitto pitää kokeilujen onnistumista mahdollisena vain, jos niihin otetaan mukaan ammattiliittojen omia työllistymispalveluita. – Ne ovat halvempia valtiolle kuin puhtaasti yksityisiltä markkinoilta ostetut palvelut, jotka ottavat toiminnastaan katetta, Salo muistuttaa. Esimerkiksi ammattiliittojen osittain rahoittamat Uratehdas Pirkanmaalla tai Työnhakuveturi Uudellamaalla työllistävät työnhakijan 450–700 eurolla, kun yksityinen yritys veloittaa samasta vähintään tuhansia euroja. KAKSI ONGELMAA KAATOI AIKEEN

Hallituksen aikomus ulkoistaa haastattelut kaatui kahteen ongelmaan. Ensinnäkin te-toimistot voivat evätä työttömältä työttömyysturvan, jos hakija ei ole hakenut aktiivisesti töitä eli noudattanut työllistymissuunnitelmaa.

Kysymys olisi ollut niin merkittävästä julkisen vallan käytöstä, ettei sitä olisi voitu määrätä muulle kuin viranomaiselle. Toisekseen asiakkaiden tiedot eivät ole avointa dataa, jota voi jakaa rajoituksetta yksityisille yrityksille. Jos taas yritys joutuu keräämään datan itse, syntyy moninkertaista työtä. Ministeriö harkitsee, että työnhakija voisi siirtää tietonsa omalla suostumuksellaan te-toimiston sähköisestä palvelusta eteenpäin. Yksityisten palvelujen kokeilut järjestetään niin, että te-toimisto haastattelee työnhakijaa ensin ja lähettää tämän yksityisen palvelun asiakkaaksi, jos se vaikuttaa järkevältä. INSINÖÖREILLE OMAT PALVELUT

Insinööriliitto epäilee te-toimistojen mahdollisuutta tarjota räätälöityjä työllistämispalveluja nykyisillä resursseillaan. Maassa ei ole yhtään työvoimatoimistoa, joka olisi erikoistunut korkeakoulutettujen työllistämiseen. – Meidän jäsenillämme on keskimääräistä paremmat valmiudet tehdä itse työllistymisessä auttavia toimia, Salo sanoo. Lisäksi ammattiliitot tarjoavat työja urapalveluita vanhastaankin. – Insinööriliitolla on insinöörien työllistämisessä paras osaaminen. Eiväthän te-toimiston virkamiehet voi tuntea heitä samalla tavalla, Salo sanoo. Suuri osa avoimista työpaikoista ei edes tule te-toimiston tietoon. Insinööriliiton työpaikkatorilla on ollut kuluvana vuonna noin 900 työilmoitusta, eivätkä kaikki ole näkyneet muualla. – Työ- ja elinkeinoministeriö haluaisi, että me ilmoittaisimme avoimista työpaikoista te-palveluille, mutta emmehän me voi päättää ilmoittajien puolesta, missä ilmoitukset näkyvät, sanoo Insinööriliiton urahallintaasiantuntija Seija Utriainen. 17


YTN tavoittelee kaikille tasapuolista työaikalakia TEKSTI: Kirsi Tamminen

P

ääministeri Juha Sipilän Neuvottelujärjestö hallitusohjelmassa sovittiin Ylemmät toimihenkilöt YTN työaikalain uudistamisesta. haluaa työajan kokonaan Parhaillaan asiaa selvittää työryhmä, jonka pitäisi vapautettavaksi ajasta saada aikaan uudistusesija paikasta. Työajaksi tyksiä loppuvuoden aikana. Uudison luettava aika, jonka tetun lain pitäisi tulla voimaan ensi asiantuntija on työnantajan kesänä. Nykyinen työaikalaki on osin vankäytettävissä. hentunut. Siinä työ määritellään jäykästi; työ on sidottu työnantajan tiloissa tapahtuvaan työntekoon eikä laki tunnista esimerkiksi etä- tai matkalla tehtyä työtä. 18

– Työaikalaki on paljon mainettaan parempi. Nykylakia korjaamalla siitä voidaan saada erinomainen laki, sanoo YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa. Keskusteluissa on ollut toisinaan esillä näkemys, että asiantuntijoille laadittaisiin oma laki. YTN ei näkemykseen yhdy, vaan sen mielestä kaikkien palkansaajojen on oltava sama lain piirissä. – Myös ylemmät toimihenkilöt ansaitsevat työaikasuojelun ja työaikaseurannan, sillä samalla lailla kaikki tekevät töitä.


”Työaikalaki on Suomen rikotuin laki.”

Petteri Oksan mukaan kaikki tarvitsevat työaikasuojelua.

Asiantuntijat tekevät jo nykyään muita henkilöstöryhmiä pidempää työviikkoa ja työ läikkyy herkemmin vapaaajalle. TYÖAJAN UUSI MÄÄRITTELY

YTN esittää työaikalakiin radikaalia muutosta, joka onnistuu Oksan mukaan helposti vain yhtä pykälää viilaamalla. Neuvottelujärjestö haluaa työajan kokonaan vapautettavaksi ajasta ja paikasta. Työksi pitää lukea aika, jonka palkansaaja on tosiasiassa työnantajan käytettävissä. Vaikka nykylaissa työajan seuranta on työnantajan tehtävä, siitä ei aiheudu mitään sanktioita, jos seurantaa ei tehdä. Työnantajia palvelee nykytilanne, kun lakia ei noudateta. – Ihmiset tekevät töitä, mutta osaa sitä ei lasketa työajaksi, Oksa ihmettelee. YTN:n ehdotuksen mukaan työntekijöiden pitää kantaa entistä suurempi vastuu työajasta ja sen sijoittelusta. Työnantajien pitää pystyä huolehtimaan työajan joustavasta seurannasta. – Tekniikastahan seuranta ei jää nykyään kiinni, ratkaisuvaihtoehtoja on, neuvottelupäällikkö sanoo.

YTN:llä on yksinkertainen ratkaisu työaikaseurannan saattamiseen kuntoon. – Laissa on todettava selvästi, että jos työnantaja laiminlyö työaikakirjanpidon, niin työntekijän itse pitämä työaikakirjanpito pitää olettaa oikeaksi. Oksan mielestä kirjaus antaa liitoille ja viranomaisille mahdollisuuden puuttua pitämättömään työaikakirjanpitoon. SALDORAJAN YLITYKSESTÄ KORVAUS

Kun työaikalakia uudistetaan, on huomioitava myös esimerkiksi liukuva työaika ja matka-aika. Liukuman yläraja on lain mukaan 40 tuntia. Laissa pitää säätää, että saldorajan ylittävä osuus korvataan joko vapaa-ajalla tai yksinkertaisella tuntipalkalla. Näin estetään korvaamattoman työajan osuus. – Nykyisin monelta työtunnit vain häviävät, Oksa hämmästelee. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei saa lukea vuorokautiseksi lepoajaksi eikä viikoittaiseksi vapaa-ajaksi. Työntekijällä ei ole mahdollista levätä matkustaessa – esimerkiksi kahdeksan tunnin lennolla Aasiaan suuntautuneen työmatkan jälkeen.

YTN:n tavoitteena on myös, että työpankkien käyttöönotosta ja järjestelmän peruspiirteistä säädetään uudistettavassa työaikalaissa. ONGELMIA TYÖSUHTEEN KÄYTÄNNÖISSÄ

Oksa on myös Insinööriliiton neuvottelujohtaja. Hän kertoo, että liiton työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asioissa, joiden määrä voisi vähentyä työaikalain uudistamisella. Neuvoja kysytään muun muassa työaikakirjanpitoon liittyvissä asioissa ja erilaisissa korvauskysymyksissä kuten maksamatta jääneissä ylitöissä. Oksan mukaan YTN haluaa nimenomaan, että työaikalaki mahdollistaa joustot. Niitä tarvitaan, jotta välillä tehdään enemmän töitä, joiden vastapainona pitää olla oikeus levätä. Osa ylemmistä toimihenkilöistä suhtautuu työajan seurantaan kielteisesti, jollei suorastaan kriittisesti. Neuvottelupäällikkö kannustaa kuitenkin seurantaan. – Tehdyn työn määrä pitää saada näkyviin, jotta havaitaan, kuinka paljon työvoimaa oikeasti tarvitaan. Jos asiantuntijat vain venyvät, jää näyttämättä, kuinka paljon oikeasti pitää olla työvoimaa. 19


Työajan seuranta ei ole rahasta ja laitteista kiinni TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki ja Thinkstock

20


”Aika on kaikille sama.”

Henkilökunnan työajan seuranta yleistyy etenkin asiantuntijoiden keskuudessa monen mielestä tuskastuttavan hitaasti. Työajan seurannan käyttöönotto ei ainakaan ole laitteista ja rahasta kiinni. Internetissä ja alan messuilla työajan seuraamiseen tarjotaan toinen toistaan helpompia, joustavampia ja edullisempia ratkaisuja.

V

ilkaisu työajan seurantalaitteiden kiehtovaan maailmaan internetissä on antoisa. Laitteita ja ohjelmia tarjoavien yritysten kirjo on runsas. Yksi tarjoaa avainperää, toinen korttileimausta, kolmas matkapuhelinsovellusta, neljäs niiden yhdistelmää. Tietoja on mahdollista kerätä yhteen ohjelmaan useasta eri leimauslaitteista. Henkilöresurssien seuranta ja palkanmaksu helpottuvat, kun vuorolisät, ylityöt, ilta-, yö- ja sunnuntailisät siirtyvät järjestelmässä nappia painamalla. Kustannussäästöjäkin luvataan, ja mikä parasta, järjestelmiä on mahdollisuus käyttää, seurata ja päivittää ajasta tai paikasta riippumatta matkapuhelimella tai web-selaimella. TYÖ MUUTTUU, AIKA PYSYY

Työn tekemisen tavat ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet. Etenkin asiantuntijatyössä työtä tehdään joustavasti, mikä haastaa perinteisen ajattelun. Myös työhön liittyvä matkustaminen on lisääntynyt: miten korvataan vapaa-ajalla tapahtuva matkustaminen, miten sitä mitataan tai korvataan vai korvataanko ollenkaan? Työn muuttuessa myös aikaan perustuvan työn mittaamista on ha-

Työajan seurantaan löytyy paljon erilaisia vaihtoehtoja.

luttu kyseenalaistaa. Miksi mitata ja maksaa työn tekijälle palkkaa tuntien ja päivien mukaan, eikö modernimpi tapa ole arvottaa työtehtäviä ja niistä suoriutumista? Miksi viikonlopulta tai ylitöistä pitää maksaa normipalkkaa enemmän? Työajan seuraamista ja aikaan perustuvaa työn arvottamista ei kuitenkaan voi noin vain julistaa historian romukoppaan kuuluvaksi, vaikka edistyksellisinä itseään pitävät niin vaativat. Aika on ja pysyy, se on kaikille sama ja sitä on helppo mitata. Eikä viikonpäivätkään ja niiden ero ole mihinkään kadonnut, vaikka niin annetaan ymmärtää. Ei koko maailma ole 24/7 eikä kaikkien pidä elämäänsä niin elää, vaikka jotkut niin haluavat. Koulut ja monet virastot pyörivät edelleen viitenä päivänä viikossa. Etenkin perheellisille viikonlopuilla on merkitystä. Työelämässä aika, sen mittaaminen ja työn sijoittaminen aikajanalle ei ole vain rahaa, mutta tärkeää kuitenkin. TARVITAAN TEKNIIKAN LISÄKSI HALUA

2010-luvulla työajan seuraamiseen on siis pelejä ja vehkeitä, mutta siitä huolimatta etenkin ylempien toimihenkilöiden kohdalla työajan seuranta on monissa yrityksissä edelleen retuperällä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n vuonna 2013 tekemässä tutkimuksessa 30 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heidän työaikaansa seurata ollenkaan. Osuus oli kuusi prosenttiyksikköä pienempi kuin kolme vuotta aiemmin, joten parannusta oli tapahtunut jonkin verran. Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksan mukaan yrityksissä tilanne on kuin varusmiespalveluksen loppusuoralla olevalla ryhmänjohta-

jalla, jonka kaapissa varusteet ja vaatteet eivät tahdo pysyä järjestyksessä. – Pelkkä taito ei riitä, pitää olla myös halua. Osassa yrityksissä ei ole halua seurata keskijohdon ja asiantuntijoiden työaikaa. Ymmärtäähän tuon: jos käytössä olisi kunnollinen työajan seuranta, moni nyt mittaamatta jäävä, tehty työtunti tulisi näkyviin ja siitä joutuisi maksamaan korvauksen, hän sanoo. JÄRJESTELMÄT TAIPUVAT

Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner on seurannut pitkään työajan seurannan yleistymistä yrityksistä. Eteenpäin on menty, mutta tuskastuttavan hitaasti. – Järjestelmät taipuvat työajan mittaamisen suhteen kyllä mihin vaan, mutta osa yrityksistä ei. On myös todettava, että osa työntekijöistä ei halua omaa työaikaansa mitattavan, mikä omalta osaltaan hidastaa työajan seurannan yleistymistä, hän sanoo. Tähtitanner painottaa, että työajan seuraaminen ei ole vain taloudellinen kysymys. – Se on myös työsuojelullinen kysymys. On syytä muistaa, että lain mukaan työnantajan velvollisuus on seurata työn kuormittavuutta. Tähän kuuluu työhön käytetty aika, mutta myös muut tekijät, kuten matkustaminen. Tähtitanner muistuttaa, että etenkin asiantuntijatyössä oman työajan seuraamiseen on syytä suhtautua vakavasti, vaikka yrityksessä ei työajan seurantaa olisikaan järjestetty. – Välillä tuntuu siltä, että meidän tehtävämme on suojella jäseniä heiltä itseltään. Töitä tehdään aivan yltiöpäisesti miettimättä omaa terveyttä tai perhepiiriä, hän toteaa.

21


Jätteenkuljetuksesta huolehtivan L&T:n Olli Markkanen (vas.) on Heikki Hoville tuttu yhteistyökumppani.

Isännöivä insinööri TEKSTI: Sirpa Palokari KUVAT: Marja Seppälä

Heikki Hovi viihtyy isännöitsijän monipuolisessa ja haastavassa työssä. Työn ytimessä on huolehtia osakkaiden omaisuuden arvon säilymisestä.

22


J

o aamuvarhain isännöitsijä Heikki Hovi rientää Sippolankatu kahdeksikkoon, jossa on yön aikana rikottu porrashuoneen ulko-oven ikkuna. – Kun ilkivaltaa tapahtuu, pyrin käymään paikan päällä saadakseni mahdollisimman hyvät dokumentit. Hovi työskentelee Kouvolassa Eskolanmäen Kiinteistöpalvelut Oy:ssä, jonka vastuulla on 80 isännöintikohdetta ja 200 huoltokohdetta. Yritys tuottaa taloyhtiöille johtamis- ja kiinteistöhuoltopalvelut. Isännöinti on jaettu kolmen isännöitsijän kesken, lisäksi toimitusjohtaja vastaa muutamasta talosta. Suurimman osan työajastaan Hovi istuu toimistossa, sillä työ sisältää paljon hallinnollisia tehtäviä, kuten maksuista, lainoista, vakuutusasioista ja tilinpäätöksistä huolehtimista. Lisäksi on suunnittelua, kokousten järjestelyä, viranomaisilmoituksista, osakeluetteloiden ylläpitoa, osakkaiden muutostyöilmoituksia, isännöitsijätodistusten laatimista ja niin edelleen. Isännöitsijänä hän johtaa ja organisoi korjaushankkeet. Parhaillaan työpöydällä odottaa pino asiakirjoja erään taloyhtiön yhden huoneiston sisäilmaongelman selvittämiseksi.

TEOLLISUUSINSINÖÖRI VAIHTOI ALAA

Hovi ehti työskennellä 30 vuotta insinöörinä teollisuuden hankinta- ja projektitehtävissä, kunnes työpaikka siirtyi ulkomaille. Aktiivinen mies ei jäänyt kotiin makoilemaan, vaan suoritti isännöitsijän ammattitutkinnon ja sen jälkeen syvensi osaamistaan ITStutkinnolla. Nyt on työn alla teknisen isännöitsijän jatkokoulutus TEK II. – Vaikka olen hallinnollinen isännöitsijä, on hyvä olla perillä myös alan teknisestä puolesta. Isännöitsijöissä on harvakseltaan insinöörejä, mikä on harmi, sillä heitä tarvittaisiin alalla. – Tilanne on se, että kokenut kaarti on menossa pian eläkkeelle. Insinööreille löytyisi kiinnostavia töitä ennen kaikkea teknisenä isännöitsijänä. Neljä vuotta isännöitsijänä työskennellyt Hovi viihtyy uudessa ammatissaan.

Kun päivä on laskeutumassa mailleen, Hovi rientää taloyhtiön hallituksen kokoukseen. Illan kokouksessa keskustellaan käytännön tapauksen kautta siitä, mikä on asunto-osakeyhtiön ja mikä osakkaan vastuu muutostöissä. – Tapanani on valmistella kokoukset perusteellisesti, jotta asiaan päästään heti. TYÖ ELÄÄ AJASSA

Isännöitsijä dokumentoi viat tuoreeltaan.

– Uudelle alalle siirtyminen toi huomattavasti virtaa työntekoon. Korjaus- ja perusparannushankkeita on paljon ja niissä on insinöörintaidoista hyötyä. Yhdessä Hovin isännöimässä talossa on juuri valmistunut linjasaneeraus, kahden hissin uusinta ja kahden hissin jälkiasennus. Suurempia korjaushankkeita toteutetaan vuosittain 3–6 taloyhtiössä. KOKOUKSET ISÄNNÖINNIN TYÖKALUNA

Ennen lounasta Hovi piipahtaa Sippolankadulla varmistamassa, että yöllä rikottu ovi on korjattu. Kyseisessä taloyhtiössä on ollut viime aikoina paljon harmeja; muun muassa seiniä on töherrelty kymmenessä kohteessa ja ne on jouduttu siistimään. Taannoin Hovi kiinnitti rappukäytäviin huomiota herättävät tiedotteet: asukkaita kehotetaan varovaisuuteen, sillä talossa on vieraillut murtovarkaita.

”Ilkivalta työllistää paljon.” – Ilkivalta työllistää nykyään paljon. Moniin taloihin on jouduttu hankkimaan valvontakamerat. Hovi tekee paljon yhteistyötä hallituksen, osakkaiden, asukkaiden, viranomaisten ja monien muiden tahojen kanssa, joten hyvät vuorovaikutustaidot ovat valttia. Hän laskee vetävänsä vuoden aikana 80–100 hallinnollista kokousta.

Odotukset isännöintiä kohtaan kasvavat. Taloyhtiöiden arjenhallinnan ja varainhoidon lisäksi on huolehdittava turvallisuuteen ja laillisuuteen liittyvät asiat, joissa määräykset muuttuvat alati. Palveluilta odotetaan yhä enemmän kustannustehokkuutta ja nopeutta. – Myös viestinnän kenttä lisääntyy koko ajan, ja asukkaille on pystyttävä vastaamaan yhä nopeammin. Yhteiskuntarakenne ja taloustilanne heijastuvat suoraan isännöitsijän työhön. – Muun muassa työttömyys näkyy siinä, että vastikkeita jää maksamatta. Ja asumisneuvonnan tarve on lisääntynyt, kun on tullut monikulttuurisia asukkaita – myös uusavuttomuus näkyy, Hovi pohtii. Uusi piirre ovat ulkomaalaiset osakkeenomistajat. Jos he eivät maksa vastikkeita ja muuttavat maasta, asioiden hoitaminen mutkistuu. Isännöitsijöiden vastuuta on lisännyt myös osakkaiden vähentynyt halukkuus hallitustyöskentelyyn. Kun illan kokous on hoidettu, Hovi menee kotiin, vaihtaa lenkkarit jalkaan ja kipaisee koirien kanssa lenkille. Työpuheluihin hän ei enää vastaa, koska asiakkaat voivat soittaa kiireellisissä tapauksissa huollon päivystysnumeroon. Hovi on todennut, että työ sujuu juohevammin, kun fysiikka on kunnossa. Hän on harrastanut ikänsä liikuntaa; tekee pitkiä vaellusreissuja, hiihtää ja soutaa – Sulkavan Soudun 60 kilometrin matkan hän on taittanut jo yhtenätoista kesänä. Hovi on järjestyksen mies, jonka tavoite on tehdä työnsä niin huolellisesti kuin suinkin. – Olen ajatellut, että kun jään eläkkeelle, voin iloisesti morjestaa entisille asiakkaille, hän naurahtaa.

23


Insinööriopiskelijat työskentelivät Meyrinin kampuksella lähellä Geneveä.

Suunnittelutöitä englannin kielellä TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jari Markkasen ja Jani Uurasmaan kotialbumit

Insinööriopintoihin liittyvän työharjoittelun voi suorittaa myös monikulttuurisessa työympäristössä ja jylhissä alppimaisemissa.

24

K

emiläiset insinööriopiskelijat Jari Markkanen ja Jani Uurasmaa viettivät kesällä kolme kuukautta Sveitsissä. He olivat työharjoittelussa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos CERNissä. Heidän päätehtävänään oli Hollow Electron Lens HEL -laitteen suunnittelu. Samassa projektissa on ollut Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoita aikaisempinakin kesinä. – Kyseessä on suprajohtavia magneetteja sisältävä nelimetrinen laite, jolla puhdistetaan suuren hadrontörmäyttimen, LHC:n, protonisädettä, kun se valmistuu, Uurasmaa kertoo. Hänen mukaansa aikaisemmin

CERNissä työharjoittelussa olleet kehuivat sitä hyväksi paikaksi työharjoitteluun. – Olin käynyt ulkomailla vaihdossa jo edellisenä syksynä, joten reissaaminen oli tullut jo tutuksi, Uurasmaa sanoo. Markkanen puolestaan haaveili jo lukioaikoina CERNiin järjestettävästä vierailusta. Silloin matkaan pääsivät kuitenkin nuoremmat lukiolaiset. TAITOJA KONESUUNNITTELUUN

Harjoittelu opetti niin tekniikkaa kuin tekniikan kielitaitoa. – Mallintaminen ja muut koneinsinöörin taidot saivat lisäpotkua, englannin kielen sanasto ja puhuminen kehittyivät, Markkanen kertoo.


”Tekniikan sanasto kehittyi matkalla.”

Jani Uurasmaa.

Hän pitää harjoittelun hyötynä useista eri maista olevien ihmisten kanssa työskentelyä sekä cad-ohjelmien käytön kehittymistä. Hyödyllisenä, joskin viihteellisenä hän koki myös Freddie Mercuryn patsaalla vierailun. Uurasmaa arvostaa saamiaan koneensuunnittelijalta vaadittavia taitoja, kuten hänelle uuden cad-ohjelmiston käyttöä. – Opin laitteen suunnittelemista niin, että se toimivuutensa lisäksi on edullinen valmistaa. Laite, jonka suunnittelussa olimme mukana, toimii kryostaattisessa lämpötilassa, joten termodynamiikan perussäännöt tuli kerrattua. Itse projekti opetti eniten taitoja tulevaisuutta varten. Laitoksen henkilökunta koostui monesta eri kansallisuudesta. Pääkieli oli ranskan kieli, mutta kaikki osasivat hyvin myös englantia. Muita työharjoittelijoita osastolla oli esimerkiksi Intiasta, Englannista ja Bulgariasta. Vakituisia työntekijöitä oli lähinnä Ranskasta, Italiasta ja Sveitsistä. – Työpaikassa oli yllättävän suomalainen miehitys. Tutorimme lisäksi suunnittelutoimistossa työskenteli toinen suomalainen insinööri ja italialaisella päälliköllämme oli suomalainen vaimo, Uurasmaa sanoo.

Jari Markkanen.

LÄHIMATKAILUA TYÖN OHELLA

Suomalaisopiskelijat menivät Sveitsiin autolla, joten matkailu lähiseudun kaupungeissa ja Alpeilla oli luonteva vapaa-ajanviettotapa. Tutuksi tulivat monet linnat ja vuorien huiput. – Nähtävää riitti ja maisemat olivat huimaavia koko lähialueella, Markkanen muistelee. He olivat mukana myös työkaverin asuinkadulla järjestetyissä puutarhatalkoissa parina viikonloppuna. – Olimme asukkaiden apuna. Leikkasimme kadun talojen pensasaitoja, haravoimme ja siivosimme, Uurasmaa kuvailee. Paluumatkalla Sveitsistä matkaajia kohtasi haastava hetki, kun Tsekissä GPS petti ja matkaa Baltian läpi oli vielä runsaasti. – Sekään ei kuitenkaan suuremmaksi ongelmaksi koitunut, kun mukana oli karttakirja, Markkanen toteaa. Jani Uurasmaa valmistuu tänä syksynä insinööriksi. Jatkossa häntä kiinnostavat suunnittelijan työt, jotka tulivat tutuiksi CERNissä. Jari Markkasen opinnot jatkuvat vielä tovin. Valmistumisen jälkeen hän aikoo työskennellä muutaman vuoden ja sen jälkeen mahdollisesti lisäopintoihin – ehkä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pariin.

Hiukkasfysiikkaa Sveitsissä Suomi on ollut jäsenvaltio vuodesta 1991. Suomen jäsenyys järjestössä auttaa suomalaisten hiukkasfyysikkojen osallistumista CERNin koetoimintaan. Heidän lisäkseen laboratoriossa työskentelee muiden alojen suomalaisia tutkijoita. CERN tarjoaa kesäkoulujaan ja kurssejaan nuorille alan tutkijoille; laboratoriossa on harjoittelumahdollisuuksia monille luonnontieteiden ja tekniikan alan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksien lisäksi CERN tarjoaa yrityksille tilaisuuksia tarjota tuotteitaan ja palvelujaan laboratoriolle sekä harjoittaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä laboratorion kanssa.

Meyrinin kampuksella kiersi putki.

25


Milos Mladenovicille ei ruuhkassa riitä istumapaikkaa. Taustalla seisoo Ville Arffman.

Robottibussi täydentää joukkoliikennettä TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Itsenäisesti liikkuvat älybussit syöttävät matkustajia alueille, joita perinteinen joukkoliikenne ei palvele. 26


V

alkoinen pikkubussi pysähtyy Innovation alleyn sisäpihalle Espoon Otaniemessä. Ihmisjoukko ihmettelee ajoneuvoa, jonka kummassakaan päässä ei ole kuljettajan istuinta. Kuusi istumapaikkaa täyttyy nopeasti, ja viimeinen innokas jää seisomaan keskelle ajoneuvoa. Ovi sulkeutuu. – Pidä kiinni, operaattori Ville Arffman komentaa. – Paras tapa testata kyytiä on seisoa ja kokeilla, pysyykö pystyssä, naurahtaa liikennejärjestelmäsuunnittelun apulaisprofessori Milos Mladenovic mutta tarttuu kahvasta. Bussi lähtee pehmeästi pysäköintiruudusta ja suuntaa Betonimiehenkujalle. Ajoneuvo kulkee kaksikaistaista tietä pitkin ja pysähtyy parinsadan metrin päähän Lämpömiehenkujalle. – Ei ollut vaikeaa pysyä pystyssä. Pidin kiinni vain, jotta en huolestuttaisi ketään muuta, Mladenovic sanoo matkan jälkeen. Otaniemessä kulkevan älybussin nopeus on vain noin 11 kilometriä tunnissa. Sekin on kova nopeus, jos varovaiseksi ohjelmoitu bussi tekee äkkijarrutuksen yllättävän esteen vuoksi. – Kyydissä ei tunne olevansa erillään jalankulkijoista, koska vauhti on hidas, auto pieni ja ääni hiljainen, tuumii mukana kulkenut tohtoriopiskelija Pascale Blyth. Tulevaisuudessa älybussissa ei ole Arffmanin kaltaista operaattoria, vaan ajoneuvo liikkuu täysin itsenäisesti. Nyt ihminen on mukana turvallisuussyistä sulkemassa ovet ja päästämässä bussin liikkeelle. Kokeilu kuuluu ammattikorkeakoulu Metropolian johtamaan Sohjoa-hankkeeseen, joka tarjoaa suomalaisille yrityksille automaattiajoneuvon alustaksi teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen. TULEE, KUN KUTSUTAAN

Pieni älybussi ei korvaa olemassa olevaa joukkoliikennettä vaan täydentää sitä lyhyillä matkoilla kaupunginosan sisällä. Asukkaat voivat tilata kyydin, kun he tarvitsevat sitä. – Paras mahdollinen käyttö robot-

Älybussi kulkee Innovation alleyn pysäköintialueelta Betonimiehenkujalle.

tibussille on alueellinen Kutsupluspalvelu. Eli bussi noukkii ihmisiä ympäri Otaniemeä ja vie heidät suoraan esimerkiksi kauppaan tai kirjastoon, sanoo projektipäällikkö Harri Santamala. Pienuutensa, hitautensa ja päästöttömyytensä ansiosta sähköllä kulkevan älybussin voi päästää ajamaan myös kapeille ja mutkaisille pihateille. – Robottibussilla saadaan houkuteltua uusia matkustajia julkiseen liikenteeseen. Yksityisautot muuttuvat kaupungissa tarpeettomiksi, tai ainakin yksityisomistuksessa olevat autot vähenevät. Kestää vielä vuosia ennen kuin robottiautot voivat ajaa vilkkailla kaduilla, koska ne liikkuvat hitaasti ja käyttäytyvät eri tavalla kuin ihmiset. Rajattuun käyttöön robottiautot voivat sopia piankin, kun länsimetro valmistuu. – Ne sopisivat metron syöttöliikenteeseen, sanoo Espoon liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg. KÄYTTÄYTYY VAROVASTI

Tekoälyn ja ihmisaivojen ohjaaman liikenteen yhteensovittaminen on vaikea tehtävä. Robotti ei käyttäydy samalla tavalla kuin ihmiskuljettaja. – Jos joku yrittää ajaa takapuskurissa kiinni, jotta robottibussi ajaisi kovempaa, se alkaakin hidastaa, Santamala havainnollistaa. Otaniemen kokeilussa samalla tiellä kulkee autoja, ja kevyelle liikenteelle on oma väylänsä tien vieressä. Tien kummassakin päässä on varoitusmerkit robottibussista ja ylimääräiset kannettavat liikennevalot.

Autoilijat vaikuttavat varovaisilta robottibussin kanssa. Mercedes-kuski odottaa pysäkille seisahtunutta autoa niin kärsivällisesti, että Arffman joutuu viittomaan sen bussin ohi. TÄYTETÄÄN TEKNIIKALLA

Suomalaisille robottibussi tarjoaa mahdollisuuden kehittää autoon asennettavia laitteita. Kokeiluyrityksiä ovat muun muassa Citynomadi, Flou Solutions ja Vionice. Citynomadin kehittämä sovellus näyttää, missä bussi liikkuu ja kuinka kaukana se on käyttäjästä. Flou muodostaa parametreja automaattiajoneuvojen käyttäjäkokemuksista. Vionice puolestaan tuottaa automaattisesti tietoa ympäristöstä ja infrastruktuurista. Robottibussien ympärille kasvaa todennäköisesti suuri bisnes. Niiden avulla joukkoliikennettä voidaan lisätä edullisesti, koska palkkakustannuksista tulee pienet. – Kun kuski sijoitetaan auton ulkopuolelle ja laitetaan se hallitsemaan etänä 10–20 autoa, sillä on iso kansainvälinen markkinapotentiaali, Santamala sanoo. Varsinaisesti robottibussia suomalaiset eivät ole kehittämässä. Ajoneuvo on Easymilen Ranskassa Ligierin tehtailla valmistettu EZ10, jollainen on ollut koekäytössä ympäri maailmaa. Suomessa Easymile kulki viime vuoden kesänä Vantaan asuntomessuilla. Toisin kuin viime vuonna, nyt älybussi suunnistaa lasereiden lisäksi gps:n avulla ja liikkuu muun liikenteen seassa. Elokuussa robottibussi liikkui Helsingin Hernesaaressa; marraskuussa se kulkee Tampereella.

27


Suomen vaikutusvalta voi kaveta EU:ssa TEKSTI: Kari Leppänen /UP KUVA: Harri Tahvanainen /Gorilla

Murrosvaihetta elävä EU ei ole kehittymässä liittovaltioksi. Pikemminkin voidaan puhua uudesta hallitustenvälisyyden ajasta.

T

alouskriisi on tutkijatohtori Timo Miettisen mukaan sekoittanut EU:n instituutioiden valtasuhteita. Asioita ratkotaan yhä enemmän hallitusten välillä. Tämä on ongelma pienille maille, kuten Suomelle. Hallituksen välisessä diplomatiassa suurten jäsenmaiden ääni korostuu. Lisäksi Miettinen näkee ongelmaksi, että hallituksenvälisyyden ko-

28

rostuessa EU tulee riippuvaisemmaksi yksittäisten maiden sisäpoliittisesta kehityksestä. Miettinen kertoi näkemyksiään eduskunnan suuren valiokunnan järjestämässä julkisessa kuulemisessa, jossa käsiteltiin muutoksia EU:n toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia Suomen asemaan. Miettinen näkee myös toimeenpanevien elinten vahvistuneen. Eurokriisin pitkittyessä Euroopan keskuspankki nousi keskeiseen asemaan. EU:n uusi talousohjausjärjestelmä toi EU:n komissiolle lisää valtaa velka- ja alijäämäkriteerien valvonnassa. Miettinen huomauttaa, että eurokriisi on kuitenkin vahvistanut ennen kaikkea hallitustenvälisen yhteistyön roolia. Esimerkiksi vakausmekanismin säännöt takaavat, ettei pelastuspake-

teista tehdä päätöksiä ilman suurten maiden hyväksyntää. Suuret maat heiluttavat tahtipuikkoa myös Kreikan kolmannen lainaohjelman valvonnassa, joka on jäänyt pitkälti euromaiden varaa. TALOUSKRIISI ON SYÖNYT LUOTTAMUSTA

Usein toistetun näkemyksen mukaan talouskriisi ja pakolaiskriisi ovat kasvattaneet epäluottamusta unionia kohtaan. Miettinen pitää näkemystä yksipuolisena. Kansalaisten luottamus on heikentynyt enemmän kansallisiin instituutioihin kuin EU:hun, käy ilmi unioniin liittyviä asenteita mittaavasta eurobarometrista. Miettisen johtopäätös on, ettei EU:ta kohtaan tunnettu epäluottamus ole erotettavissa omaksi ilmiökseen.


KOLUMNI

Milla Pennanen Jäsenhankintakoordinaattori, Insinööriliitto

Vientiä riittää pelialalla

P

Kyse on hänen mukaansa heikkoon talouskehitykseen liittyvästä epäluottamuksesta politiikkaan, joka iskee yhtä lailla EU:hun kuin kansalliseen politiikkaan. ULKOKEHÄ ON SYNTYMÄSSÄ

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Juha Jokela katsoi, ettei hallituksenvälisyyden korostuminen sulje pois integraation syventämistä. Integraatiota voi kehittää myös hallitustenvälisillä päätöksillä. Integraation eritahtinen kehitys on Jokelan mukaan vakiintunut ja tullut hyväksytyksi viimeistään Britannian brexit-äänestyksen myötä. Pohdittavaksi tulee Britannian uusi EU-suhde. Se saattaa Jokelan mukaan johtaa EU:n ”ulkokehän” syntymiseen. Ulkokehän muodostuminen olisi merkittävä muutos integraatioprosessissa ja uusi väylä kiinnittyä EU-rakenteisiin. Samanlaista voitaisiin Jokelan mukaan tarjota myös Norjalle ja muille ETA-maille sekä myöhemmin esimerkiksi Turkille ja Ukrainalle.

eliala on suurempi kuin elokuva- ja musiikkibisnes yhteensä. Nyt puhutaan globaalilla tasolla miljardien dollareiden erosta. Suomessa ala työllistää tällä hetkellä hieman vajaa 3 000 henkilöä; lisää on tulossa koko ajan. Neogames ry:n mukaan liikevaihto oli Suomessa viime vuonna 2 400 miljoonaa euroa, joka on neljännes koko ictalan liikevaihdosta. Pelialan ihmiset voidaan helposti yleistää; kyseessä on huippuluokan ammattilaisten porukka, joka on asialleen intohimoisesti omistautunutta, täynnä ideoita ja jolle vain taivas on rajana. Ja he ovat entistä enemmän korkeasti koulutettuja monen alan taitajia. Koska peliala on kovin suosittu, kaikille halukkaille ei kuitenkaan riitä töitä tai opiskelupaikkoja. Se ei kuitenkaan ole esteenä alalle yrittäville. Pelkästään uusia alan yrityksiä syntyi vuosina 2011–2014 välisenä aikana 179 kappaletta, yhteensä niitä on 260. Näistä kaikista vain seitsemän yritystä työllisti yli 50 työntekijää. Tapasin Kajaanissa pelialan tapahtumassa useita alalla työskenteleviä ihmisiä. Joukossa oli tuottajia, graafikoita, käsikirjoittajia, kehittäjiä ja koodareita. Heitä yhdisti tuikkivat silmät, kun he kertoivat, mitä ovat tehneet. Tarinoihin kuului paljon onnistumisia, mutta vieläkin enemmän pettymyksiä. Rahoitus epäonnistui, työyhteisössä oli sosiaalisia ongelmia, aikataulut pettivät tai usko loppui. Kysymykseen, miksi he olivat tapahtumassa, vastaus oli sama: luomassa verkostoja ja etsimässä uusia työmahdollisuuksia. Sitä varten Insinööriliitto on olemassa. Autamme ihmisiä eteenpäin, opastamme työnhaussa ja jaksamisessa, koulutamme projektityöskentelyä ja esimiehenä olemista. Sekä tietysti kerromme työelämän pelisäännöistä. Koulutuksia ja kursseja on lähes 200 vuosittain. Valmistuvien kiertue ja Kesäkaravaani sekä paikalliset tilaisuudet ovat mahtavia verkostoitumistilaisuuksia ja mahdollisuus omien unelmiensa kertomiseen taas uudelle yleisölle.

29


Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kateissa TEKSTI: Akava

Akavikot-raadin eli Akavan asiantuntijoiden mielestä aloite työeläkeindeksin muuttamisesta on ennemminkin suuri puhallus kuin toimeentulon parannus. Asiantuntijat kommentoivat asiaa kukin omasta näkökulmastaan.

S

osiaalivakuutuksen asiantuntija Katja Veirton mielestä työeläkkeiden rahoituksen ja etuuksien tasapaino näyttää vihdoin uusimman eläkeuudistuksen myötä olevan tasapainossa. Tasapainon takia esimerkiksi vanhuuseläkkeen ikärajoja muutettiin. – Uudistuksessa haluttiin, että maksut riittävät eläkkeisiin ja ongelmia ei lakaista maton alle. Työeläkeindeksin muuttamisvaatimukset tämän jälkeen tuntuvatkin kohtuuttomilta, kun otetaan huomioon, ettei rahoitusta ole koskaan aiemmin huolehdittu kuntoon tiedetyistä nousupaineista huolimatta. Veirto huomauttaa, että työeläkejärjestelmä on iso ja osin monimutkainenkin rakennelma; sen peruspaloja ei voi muuttaa ilman vaikutusta kantavuuteen. Indeksien muuttaminenkaan ei ole koskaan tapahtunut irrallisena asiana. – Kansalaisaloitteessa haikaillaan takaisin vuosiin 1962–1976, jolloin palkkaindeksointi työeläkkeissä oli käytössä. Muutoin maailma näytti kovin erilaiselta, eläkekarttuma oli pienempi ja työeläkemaksu oli alle kymmenen prosenttia. Veirto muistuttaa, etteivät työntekijät vielä tuolloin maksaneet työeläkemaksua, vaan se oli kokonaan työnantajan vastuulla.

30

PALKANSAAJAT MAKSAVAT YHÄ ENEMMÄN

Erilaisten muutosten myötä karttumat ovat nykyisin paremmat. Indeksoinnissa alkavan eläkkeen tasoon vaikutetaan palkkakertoimella eli indeksillä, jossa 80 prosenttia muutoksesta tulee palkoista ja 20 prosenttia kuluttajahinnoista. Maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan puolestaan indeksillä, jossa suhteet ovat toisinpäin. Työeläkemaksu on kasvaneiden eläkevastuiden myötä 24,4 prosenttia, ja tästä työntekijät maksavat itse yhä isomman siivun.


– Huoli eläkeläisten toimeentulosta on tietysti oikeutettua ja yhteinen asia. Mutta eläkeläisköyhyyteen indeksimuutoksesta ei apua tule, Veirto sanoo. Esimerkiksi takuueläkettä ja kansaneläkettä korotetaan kansaneläkeindeksillä, mitä kansalaisaloite ei koske. Kansaneläkeindeksi seuraa puhtaasti kuluttajahintojen kehitystä. Indeksien kehitystä, eri sukupolvien maksujen ja etuuksien suhdetta ja eläkkeiden rahoitusta käytiin ansiokkaasti läpi joitakin vuosia sitten niin sanotussa indeksityöryhmässä, jossa Vierto oli jäsenenä. – Työ oli perusteellista. Olin tyytyväinen yhteisestä halusta huolehtia kaikkien sukupolvien eläketurvasta. Eivätkä eläkeläisjärjestöt esittäneet kansalaisaloitteen mukaista muutosta. Esitetyllä indeksimuutoksella työeläkerahastot loppuvat 2060-luvulla. Tällöin voidaan valita roimat maksunkorotukset tai työeläkejärjestelmän alasajo. – Jos kansalaisaloite toteutuu, kehotan jokaista nuorta säästämään kaikki liikenevät varansa tai toivomaan varakkaita vanhempia ja hyvää perintöä. PERUSTELUT OVAT HATARIA

Pääekonomisti Eugen Koevin mielestä aloitteen tekijät väittävät, että eläkevaroja on yllin kyllin ja että eläkkeiden sitominen palkkaindeksiin on halpaa lystiä. – Näin aloitteen tekijöiden mukaan Eläketurvakeskus, Tela, eläkelaitokset sekä kaikki muut kansalliset ja kansainväliset asiantuntijat, jotka ovat arvioineet eläkejärjestelmämme, ovat pahasti väärässä. Koev ei olisi halunnut uskoa, että niin moni tarttuu perusteluiltaan höyhenenkevyeen salaliittoteoriaan. – Olen huolissani, etten ole huomannut yhdenkään merkittävän senioriryhmän avoimesti vastustaneen aloitetta. Jos aloitteesta tulee totta, kyseessä olisi megaluokan puhallus nuorten taskuista, Koev jatkaa. Asiantuntija Ida Mielityisen mielestä eläkeindeksiehdotus heijastaa laajempaa näköalattomuutta yhteiskunnassa. – Näyttäisi siltä, että suurten ikäluokkien on vaikea sisäistää sitä, että talouden pelisäännöt ovat peruuttamattomasti muuttuneet sitten 1960-luvun.

Nopeat talouskasvun vuodet ja hyvä henkilökohtainen talouskehitys ovat olleet yhteydessä maailmantalouden tilanteeseen. Mielityinen pitää huolestuttavana, jos nyt eläköityvät ikäluokat katsovat heille kuuluvan etuuksia, jotka ovat tuleville sukupolville kohtuuttoman hintaisia. – Eläkkeet ovat yksi esimerkki etuudesta, joka näyttäytyy välillä saavutettuna etuutena eikä edellyttäisi jatkuvaa ponnistelua ja päätöksentekoa. Työmarkkinajärjestöjen on pidettävä jatkuvasti esillä sitä, että kaikki etuudet – olipa niiden rahoituksen lähde mikä hyvänsä – edellyttävät jatkuvaa työtä. Mielityinen painottaa, että eläkkeellä jo olevien pitäisi ymmärtää, ettei heidän eläkkeensä ole nimikoiduissa pankkiholveissa. Eläkkeiden turvaaminen edellyttää hyvää työllisyyttä ja vastuullista eläkepolitiikkaa. VARAT LOPPUISIVAT NOPEASTI

Lakimies Vesa Vuorenkoski sanoo, että työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla ja osittain työeläkemaksujen ja työeläkerahastojen varojen avulla. Vakuutusmaksuja maksavat palkansaajat, työnantajat ja yrittäjät. – Julkisen sektorin eläkkeiden ja yksityisen sektorin eläkkeiden rahoitusjärjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi. Näitä järjestelmän piirteitä voi käydä opiskelemassa esimerkiksi Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta. Vuorenkosken mielestä yksinkertaistettuna tehdyssä indeksialoitteessa ajatus on se, että työeläkeyhtiöissä rahastoituna olevia varoja tuloutettaisiin nykyeläkeläisille enemmän ja tuleville eläkeläisille vastaavasti vähemmän. – Eläkkeiden rahastoista loppuisivat tällä muutoksella varat reilussa 40:ssä vuodessa. Idea on siis se, että hyvinä aikoina syötäisiin siemenperunat, kun ne maistuvat niin hyviltä. Vuorenkosken mukaan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kanssa projektilla ei ole mitään tekemistä. – Kyse on nykyisten hyviä, kohtuullisen korkeita työeläkkeitä nauttivien suurten ikäluokkien kaikki mulle heti -mentaliteetista. Tämä indeksimuutos ei nimittäin auttaisi lainkaan köyhimpiä eläkeläisiä, sillä se ei koske lainkaan takuueläkettä tai kansaneläkettä.

”Karttumat ovat nykään aiempaa paremmat.”

31


TUTKITTUA TEKSTI: Varpu Multisilta, työmarkkinatutkija PIIRROS: Markku Haapaniemi

Tulospalkkauksen avulla voidaan kehittää liiketoimintaa merkittävästi ja tulospalkkausjärjestelmien avulla voidaan saada aikaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta.

Hyvin rakennettu tulospalkkausjärjestelmä parantaa tuottavuutta

T

ulospalkkauksen käyttö voi parhaimmillaan parantaa tuottavuutta, tavoitteiden saavuttamista, henkilöstön tyytyväisyyttä sekä yhteistyötä työpaikoilla. Järjestelmä on tapa käytännöllistää strategia; onnistunut järjestelmä on keino ohjailla henkilöstöä strategian mukaisella tavalla ja synnyttää halutun mukaista toimintaa. Järjestelmän olemassaolo ei kuitenkaan itsestään ratkaise mitään, vaan sitä pitää käyttää viisaasti johtamisen välineenä. Palkitsemisjärjestelmät on rakennettu kannustamaan työntekijöitä,

32

tiimejä ja koko organisaatiota parempiin suorituksiin. Järjestelmillä on vaikutusta henkilöstön motivaatioon ja työstä suoriutumiseen. PALKKAUKSEN MYÖNTEISET VAIKUTUKSET

Tekniikan tohtori Kiisa HulkkoNyman tarkastelee väitöskirjassaan, mitkä tekijät edistävät tulospalkkauksen myönteisten vaikutusten syntyä ja miten henkilöstön tyytyväisyyttä käytettyyn järjestelmään voidaan lisätä. Väitöskirjassa tutkittiin tulospalkkiotyytyväisyyttä ja tulospalkkioiden vaikutuksia organisaation suorituksiin ja henkilöstön väliseen yhteistyöhön.

Tutkimuksen tuloksista nousi esiin neljä tekijää, jotka edistävät järjestelmien myönteisiä vaikutuksia. Ensimmäinen myönteisiä vaikutuksia edistävä tekijä on henkilöstön tietämys palkkiojärjestelmistä. Hulkko-Nymanin mukaan toimivan järjestelmän edellytys on, että henkilöstö tuntee sen toiminnan. Myös järjestelmän yhteensopivuus organisaation tavoitteiden kanssa on tärkeää. Ongelmia voi ilmetä, jos järjestelmää rakennettaessa ei mietitä tarpeeksi sitä, millainen järjestelmä on juuri kyseisen organisaation kannalta paras ja millaisia mittareita on hyvä käyttää.


Tutkimuksen Tutkim m tausta Tekniikan tohtori to o Kiisa Hulkko-Nymanin työpsykolog g työpsykologian alan väitöskirja Making Strategy W Work: Sense and Sensibility of ResultsResults-Oriented Pay Systems tarkastettiin v viime toukokuussa Aaltoyliopistossa a yliopistossa. HulkkoHulkko-Nyman on tutkinut 35 suomalaisen yrityksen yrr ja julkisen sektorin organisaati organisaation palkitsemisjärjestelmää. Lisäksi tutk k tutkimuksen aineistoon kuului henkilöstöll l tehty kysely. henkilöstölle

Insinöö Insinöörien ö tulospalkkaus tulosp Tulospalkkk Tulospalkkauksen piiriin kuului viime vuonna a insinööreistä 46 prosenttia. Keskimääräisen Keskim m tulospalkkauksen suuruus olii kuusi prosenttia vuosiansioista. Tul Tulospalkkauksen piiriin kuuluminen oli sitä yleisempää, mitä korkeammassa keamm m asemassa insinöörit työskentelivät. työ ö Tulospalkkausjärjestelmät olivat käytössä sitä useamo min mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse. Myös yrityksen toimialalla oli vaikkutusta tulospalkkauksen käyttöön. kä ä Lähde: Läh Lä ä d Työmarkkinatutkimus 2015.

Hulkko-Nymanin mukaan tulospalkkausjärjestelmän voi harvoin siirtää sellaisenaan yrityksestä toiseen, vaan jokainen järjestelmä on räätälöitävä organisaatiokohtaisesti, jotta järjestelmän käytöstä saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Kolmas myönteisiä vaikutuksia edistävä tekijä on järjestelmän koettu tärkeys. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä on tekniikan tohtorin mukaan tärkeää viestiä henkilöstölle, miksi kyseinen järjestelmä on yrityksen kannalta paras mahdollinen ja miten se sopii yhteen organisaation tavoitteiden ja yrityskulttuurin kanssa. Kun henkilöstö ymmärtää järjestel-

män logiikan, sen on helpompi sitoutua järjestelmään ja kokea se merkitykselliseksi. Neljäs myönteisiä vaikutuksia edistävä tekijä on tulospalkkausjärjestelmien prosessien oikeudenmukaisuus. Uuden tulospalkkausjärjestelmän rakentamisen jälkeen järjestelmää pitää tarkastella tasaisin väliajoin vielä käyttöönottamisen jälkeenkin. Reiluun järjestelmään päästään, kun henkilöstö otetaan mukaan arviointiin ja esimiehet sitoutuvat palautteen antamiseen. YKSILÖN VAI RYHMÄN PALKITSEMINEN

Hulkko-Nyman arvioi tutkimuksessaan myös kolmea erilaista tulospalkkausjär-

jestelmää, joilla oli erilaiset vaikutusten syntymekanismit. Tutkimustulosten perusteella järjestelmien vaikuttavuudessa on parantamisen varaa. Yksilöiden palkitsemisella oli heikommat myönteiset vaikutukset yhteistyöhön kuin ryhmäpalkitsemisella. Erityisesti yksilöitä palkitsevaa järjestelmää käyttävien yritysten on huomioitava oikeudenmukaiset menettelytavat, kun ne rakentavat palkitsemisjärjestelmää. Ryhmäpalkitsemista käyttävien yritysten pitää etenkin varmistaa, että henkilöstöllä on tarpeeksi tietämystä järjestelmästä, jotta järjestelmä toimii parhaalla mahdollisella tavalla. 33


OIKEUTTA TEKSTI: Jaana Paanetoja, oikeustieteen tohtori /Edilex

Ongelmia on ratkaistava työpaikoilla Työnantajan toiminnan epäkohdista ilmoittaneen työntekijän asema on ollut viime aikoina esillä julkisuudessa. Miten työntekijän toimintaa on arvioitava työlainsäädännön ja erityisesti työsuhdeturvan näkökulmasta?

V

oiko työpaikan epäkohdasta ilmoittavan irtisanoa, voiko asian saattaa julkisuuteen ja miten työntekijän lojaliteettivelvoite on otettava huomioon? Työsopimuslaissa on säädetty työntekijän uskollisuus- eli lojaliteettivelvoitteesta. Työntekijän lojaliteettivelvoite on voimassa myös työntekijän vapaa-aikana. Jos työntekijä havaitsee epäkohtia työnantajansa toiminnassa, hänen on ensin mietittävä, miten epäkohta on poistettavissa. Jos kysymys on työpaikan sisäisesti hoidettavasta asiasta, voidaan lojaliteettivelvoitteen perusteella lähteä siitä, että työntekijä saattaisi epäkohdan ensin työnantajan tietoon ja antaisi työnantajalle mahdollisuuden korjata se. Jos korjausta ei tapahdu kohtuullisessa ajassa, työntekijä voisi ryhtyä muihin toimiin, kuten saattaa asian valvovan viranomaisen tietoon. Jos kuitenkin kysymys on siitä, että työntekijä epäilee sanktioidun normin rikkomista, työntekijä voi lojaliteettivelvoitettaan rikkomatta ottaa heti yhteyttä valvovaan viranomaiseen tai tehdä rikosilmoituksen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT kiteytti Heinisch-tapauksessa muutamia sisäisen selvittelyn periaat34

teita. Tuomioistuimen mukaan sisäistä selvittelyä ei voida edellyttää silloin, kun työntekijä saa tietoonsa rikoksen, jonka ilmoittamatta jättäminen johtaisi syytteen nostamiseen häntä vastaan. Edelleen tuomioistuin katsoi, että sisäistä selvittelyä ei voida edellyttää, jos voidaan perustellusti katsoa, että tilanteeseen ei tulisi sen avulla mitään korjausta. Ellei työnantaja korjaa ilmoitettua puutetta, lojaalisuusvelvollisuus ei enää sido työntekijää. EIT:n kannanottoja Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnasta sovelletaan myös Suomessa. Eri viranomaisten suorittaman valvonnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että valvonta ei perustu yksinomaan viranomaisen omaaloitteisiin tarkastuksiin, vaan sitä tehdään myös ulkopuolisten yhteydenottojen perusteella. Muun muassa aluehallintovirastot saivat lähes 43 000 asiakkaiden yhteydenottoa viime vuonna. Noin puolet niistä koski työsuhdeasioita ja loput pääosin työoloja. Yhteydenotoista 1 600 johti työpaikkatarkastukseen. EPÄKOHTIA ESILLE JULKISUUTEEN

Työtuomioistuin on katsonut, että työntekijän lojaliteettivelvollisuus asettaa rajoituksia Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaiselle sananvapaudelle. Työnantajan on voitava puuttua työntekijän lojaliteettivelvoitteen vastaiseen menettelyyn.

Työpaikan epäkohdista kertominen medialle ei yleensä ole ensisijainen tapa puuttua asiaan. Asiassa on arvioitava, myös julkisuuteen saatetun tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. EIT:n mukaan erityisen suurta suojaa ei saa toiminta, joka perustuu henkilökohtaisiin epäkohtiin tai hyödyn odottamiseen. Olennaista on myös se, onko työntekijä toiminut vilpittömässä mielessä siinä uskossa, että tiedot ovat tosia ja että julkinen etu edellyttää niiden paljastamista eikä hänen saatavillaan ole mitään muuta hienovaraisempaa keinoa kuin saattaa asia julkisuuteen. Heinisch-tapauksessa ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että vanhusten hoidon puutteiden paljastaminen oli ollut julkisen intressin mukaista. Näkemys perustui siihen, että vanhukset


eivät monestikaan kykene itse kiinnittämään huomiota hoitonsa puutteisiin. Sananvapautta on siis käytettävä lojaliteettivelvollisuuden rajoissa. Näin käytettynä se ei voi vaarantaa työntekijän työsuhdeturvaa. Muun muassa työnantajaan kohdistetussa mielipidekirjoittelussa faktojen on oltava oikeat ja kirjoittelun muutoinkin pysyttävä ”sopivuuden” rajoissa.

YHTEYDENOTTO VIRANOMAISEEN

Työntekijän irtisanominen edellyttää työsopimuslain mukaan asiallista ja painava syytä. Syyn asiallisuus ja painavuus arvioidaan ottamalla huomioon sekä työntekijän että työnantajan olot kokonaisuudessaan. Tällaisena ei voida pitää kuitenkaan turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Esitöiden mukaan työsopimuksen päättäminen ei saa perustua siihen, että työntekijä on tehnyt valituksen tai osallistunut oikeudenkäyntiin työnantajaansa vastaan tämän väitetyn lainvastaisen menettelyn johdosta. Myöskään työntekijän kääntyminen toimivaltaisen hallintoviranomaisen, kuten työsuojeluviranomaisen tai tasaarvovaltuutetun toimiston puoleen, ei oikeuta päättämään työntekijän työsuhdetta. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta melko yksiselitteisesti, että työntekijän yhteydenotto työnantajan toimintaa valvovaan viranomaiseen ei ole työsopimuslain mukainen sallittu irtisanomisperuste. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa työntekijä on työnantajaa vahingoittaakseen ja epäasiallisesti painostaakseen tehnyt ”ilmiannon”. Tällöin kysymyksessä on oltava työntekijän käytös, jota pidetään sopimattomana ja hyvän tavan vastaisena.

Lue lisää: đƫ5®/+,%)1/('%ƫĨĆĆĥĂĀĀāĩƫăƫ(1'1ƫāƫňČƫ Ĉƫ(1'1ƫĂƫň đƫ1.++,*ƫ%$)%/+%'!1/01+)%+%/01%*ƫ !%*%/$ƫ2ċƫ'/ČƫĂāċĈċĂĀāāƫĥ %(!4ƫ ăĀċĉċĂĀāć đƫ5®01+)%+%/01%*ƫčƫĂĀāăčāĊāČƫƫ čƫāĊĊăčąĈƫ đƫ1+)!*ƫ,!.1/01/('%ƫĨĈăāĥāĊĊĊĩ

ăĆ


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell KUVAT: Mikael Pekkala ja Morrow Gamesin arkisto

Virtuaalilasit veivät voittoon startup -kilpailussa Joukko turkulaisia opiskelijoita voitti kesällä järjestetyn Startup Journey -kilpailun virtuaalisella kauhupelillä.

V

uosi sitten keväällä ryhmä insinööriopiskelijoita perusti Morrow Games -nimisen peliyrityksen, joka tekee pelisisältöä pääasiassa virtuaalilaseille. Opiskelijat olivat jo aikaisemmin tehneet pieniä peliprojekteja yksinään ja ryhmissä, ja heillä oli tarvittavaa osaamista perustaa yritys. Tällä hetkellä yrityksessä toimii kahdeksan henkilöä, joista viisi on turkulaisia insinööriopiskelijoita. Lisäksi mukana on paikallisia opiskelijoita Turun kauppakorkeakoulusta ja ammattikorkeakoulu HUMAKista. Liisa Lehtonen opiskelee viidettä vuotta tietotekniikkaa Turun ammattikorkeakoulussa, erikoistumisena peliteknologia. Hän on ollut Morrow Gamesillä alusta asti. Lehtonen sai ensikosketuksen virtuaalitodellisuuteen vasta samana keväänä, jolloin tiimi sai koululta lainaan toisen sukupolven Oculus Rift -virtuaalilasien kehittäjäversion. Sillä alettiin toteuttamaan pienempiä pelejä. – Toimin alun perin 2D-graafikkona, jonka jälkeen siirryin markkinointitehtäviin. Lisäksi minulla on osaamista myös 3Dympäristöjen mallinnuksesta, Lehtonen kertoo. UUTTA TEKNOLOGIAA JA KAUHUA

Morrow Gamesin alkuperäinen suunnitelma oli tehdä pelejä pelkästään tukemaan VR-laseja, jolloin pelit toimisivat myös normaalisti näytöillä. – Osaaminen kuitenkin kasvoi. Kun uudet laitteet tulivat markkinoille, firmalle hankittiin HTC Vive, jonka tehokkuus yllätti kehitystiimin. Se päätettiin ottaa pääasialliseksi kehitysalustaksi, Lehtonen sanoo. – Pistimme suunnitelmat uusiksi ja lähdimme kartoittamaan virtuaalitodellisuuden rajoja. Yrityksen lippulaivaprojektina toimii virtuaalilaseille tarkoitettu psykologinen kauhupeli Crowmire. Pelin käsikirjoitus oli alun perin tehty lyhytelokuvaa varten; siitä muokattiin pelille sopiva, varsin henkilökohtaisia asioita käsittelevä tarina. – Pelaaja ottaa pelin sankarin roolin, joka edustaa edistystä sekä tahtoa liikkua eteenpäin. Vastassa on the Other, pelin pääpahis, joka vangitsee päähahmon tämän oman mielen sisälle, Lehtonen selittää. 36

Virtuaalilaseilla pääsee pelaamaan kuvitteellisissa maisemissa.


IOL:n ÄÄNI Jarno Välinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Velvollisuuksia ja kahvia

M Morrow M orr ow orr o Gamesin tiimi iloitsi Startup Journeyn voitosta.

BOOSTIA BOOS BO OSTT YRITYKSEN TOIMINTAAN OS

Kesällä Kesä Ke säll Morrow Games osallistui Boost Turun jokakesäisä seeen SStartup Journey -tapahtumaan, kymmenen viikon seen mittaiseen m mi ttai tt tai a kiihdytysohjelmaan alkuvaiheen yrityksille. Lehtonen L Le h kertoo, että tapahtuman aikana 11 tiimiä hioi liikeideaansa, liik li ikkei ed vei yrityksiään eteenpäin, hankki rahoitusta ja kasvoi kaass yrittäjinä. –M Mukana valmentamassa oli pelialan ammattilaisia, ssarjayrittäjiä, sa arjjay arj ay enkelisijoittajia, lakimiehiä ja esiintymisen aammattilaisia. am mma ma Kymmenen K Ky y viikon mittainen matka päättyi DemoDayhyn, hy yn, n, jossa j tiimit esittelivät omat ideansa. Lehtonen esitteli ttiimin tiim ti iim imin in liikeidean, Crowmiren, virtuaalilasit päässä. Morrow Gamesin Ga ame m uurastus ei mennyt hukkaan, sillä he nappasivat yyleisöpalkinnon yl e sö ei ja myös kilpailun lopullisen voiton eli rahapalkinnon. ha apaal –R Rahan voi käyttää haluamallaan tavalla. Yksi tarjotuista tuis tu i ta vaihtoehdoista oli kuukauden reissu Cambridgen yliis opistoon, op pis isto to o jossa on tarjolla tukea ja ideoita, Lehtonen kertoo. – Tapahtumassa T tapasimme uskomattoman hienoja tyyppejä, tyyp ty ypp yp p joilta saimme paljon palautetta ja uutta suuntaa yyrityksellemme. yr ityk it y yk LLISÄÄ LI SÄÄ SÄ Ä TEKIJÖITÄ PELIALALLE

Morrow Mo orrrro Gamesin tulevaisuden näkymät ovat selvät. Syksyn ssuunnitelmat su unn unn un koostuvat room escape -minipelisarjan tuotannosta tta ann nno ja ensimmäisen osan julkaisusta. –T Tarkoituksena on julkaista virtuaalilasipelejä tasaisella ttahdilla ta tahd ahd dil i ja kerätä firmalle näyttöä rahoituksen hakua vartten. te n n. Lehtosen L Le h mielestä Suomen peliala tarvitsee uusia tekijöitä, jö öitä, ittä,, sillä menestyneitä yrityksiä on vasta kourallinen. – Haluamme H olla mukana rakentamassa uusia tulevaisuuden suud su ude työpaikkoja sekä omassa yrityksessä että yhteisud työssä ty yösssä sä paikallisten peliyrittäjien kanssa.

onesti olen miettinyt luottamustoimisten jaksamista. Kuinka yksittäinen henkilö jaksaa tehdä töitä edunvalvonnan parissa – ahkeraa puurtamista asioiden eteen, mistä ei saa edes palkkaa taikka kiitosta. Tästä syystä luottamustehtäviin pitää olla tietty palo ja työtä täytyy tehdä suurella sydämellä. Luottamustoimiset tietävät, että kollegoilta saattaa silloin tällöin kuulla kannustusta. Monesti henkilöt, jonka puolesta tehdään työtä, eivät valitettavasti pääse näkemään kokonaisuutta. He saattavat ajatella, etteipä tuo ole mitään saanut aikaiseksi, siellä ne istuvat toimistolla ja juovat kahvia. Kuitenkin samaan aikaan taustalla tehdään selvitystyötä, solmitaan sopimuksia ja keskustellaan tulevaisuudesta. Muistan kun näin Insinööriopiskelijaliiton hallituksen ensimmäistä kertaa. Mietin jo silloin, että nuo ovat kovia tekijöitä. Vuoden aikana näin heitä tasaisin väliajoin ja pohdin, mitä he todellisuudessa tekevät. Osa toiminnoista näkyi ulospäin, mutta muuten he toimivat siellä jossain norsunluutornissa. Olen tänä vuonna IOL:n puheenjohtajana koetellut omia rajojani tekemällä montaa asiaa yhtä aikaa. Olen tajunnut tosiasian, että ulospäin näkymättömän työn määrä on suunnaton. Luottamustoimisen on tärkeää pitää huoli omasta hyvinvoinnista sekä muistaa joka hetki, miksi tätä työtä tehdään. En ihmettele, vaikka joku joskus väsyy ja haluaa pitää hieman lomaa luottamustoimesta. Jos väsyminen yllättää, on tärkeää, että ympärillä on oma tukiverkosto. Välillä on mukava ajatella jotain aivan muuta kuin velvollisuuksia. Luottamustehtävissä työskentelevät, muistakaa toisinaan taputtaa kaveria olkapäälle ja kehua. Te näette paljon paremmin työn, jota toinen tekee, vaikka se ei välttämättä välity koko kentälle. Olemme me tehneet muutakin kuin juoneet kahvia.

37


Järjestöjohtaja Tommi Grönholm (2. oik.) ojensi tunnustukset Risto Heinolle (oik.), Pekka Laaksolle ja Matti Häkkiselle.

Pekka Laaksosta liiton kunniapuheenjohtaja TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Insinööriliitolla on nyt kaksi kunniapuheenjohtajaa, kun Pekka Laakso sai kunnianimityksen virallisen tunnuksen ja onnittelukukat pari viikkoa sitten pidetyssä juhlatilaisuudessa.

K

unniapuheenjohtajaksi valitseminen ei ole Insinööriliitossa aivan tavallista. Kunniapuheenjohtaja Hannu Savolainen sai keväällä pidetyssä edustajakokouksessa seuraa Pekka Laaksosta. Virallinen muistaminen tapahtui lokakuun puolivälissä Helsingissä. – Olen jaksanut tehdä näitä hommia näin pitkään, koska olen aina uskonut siihen, mitä teen. Ei tämä ole sen kummallisempaa, Laakso totesi kiitospuheessaan.

Laakso on todella pitkäaikainen aktiivi sekä Insinööriliitossa että Helsingin Insinööreissä. Hän on hoitanut liitossa ja sen liepeillä olevissa järjestöissä kymmeniä luottamustehtäviä 1970-luvulta lähtien. Muun muassa Insinööriliiton varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä Laakso oli yhteensä yli kymmenen vuotta. Vuosituhannen vaihteessa hän oli liiton palveluksessa kuutisen vuotta. Samassa tilaisuudessa muistettiin myös kahta liiton uutta kunniajäsentä, jotka ovat järjestyksessään 29. ja 30. Matti Häkkinen on ollut muun muassa liiton varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen vuosien ajan. Risto Heino on ollut järjestötoiminnassa 1990-luvulta lähtien: hän on muun muassa liittohallituksen pitkäaikainen jäsen.

Vahvistusta urapalveluihin

K

auppatieteen maisteri Merja Uschanoff on aloittanut urahallintaasiamiehenä koulutus- ja tutkimusyksikössä. Hänen tärkeimpiä työtehtäviään ovat jäsenten auttaminen työnhaussa ja oman uran suunnittelussa. Osana urapalvelutiimiä hän osallistuu ura-ja verkkokoulutusten pitämiseen. Uschanoff siirtyi liittoon Vantaan kaupungin työllisyyspalveluista, jossa hänen vastuullaan oli pitkäaikaistyöttömille suunnattujen palveluiden toiminta ja kehittäminen. – Sitä ennen tein oman yritykseni kautta uravalmennusta ja coachausta uranvaihtajille ja työttömille työnhakijoille. Lisäksi hänellä on pitkä työhistoria Nokian henkilöstöfunktioiden kehitys- ja esimiestehtävissä.

38

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT RY:N SYYSKOKOUS <ĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽŶĂϭϲ͘ϭϭ͘ϮϬϭϲŬůŽϭϴ͘ϯϬLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶƚŽŝŵŝͲ ƟůĂƐƐĂsŝŶƐƐŝƐƐćDĞƌŝƉƵŝƐƚŽŬĂƚƵϭϲϱ͘ŬƌƐ͘<Ğŵŝ͘ <ŽŬŽƵŬƐĞƐƐĂ ŬćƐŝƚĞůůććŶ ƐććŶƚƂũĞŶ ŵććƌććŵćƚ ĂƐŝĂƚ͘ sĂůŝƚĂĂŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂũĂŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶũćƐĞͲ ŶĞƚ ĞƌŽǀƵŽƌŽŝƐƚĞŶ ƟůĂůůĞ͕ ƐĞŬć ŬćƐŝƚĞůůććŶ ƚŽŝŵŝŶƚĂͲ ƐƵƵŶŶŝƚĞůŵĂƐĞŬćƚƵůŽͲũĂŵĞŶŽĂƌǀŝŽ͘ TERVETULOA


Yhdenvertaisuuden edistäminen on l akisääteinen velvollisuus TEKSTI: Paula Launonen

Yli 30 henkilöä säännöllisesti työllistävän organisaation on laadittava suunnitelma yhdenvertaisuutta edistävistä toimista tämän vuoden loppuun mennessä.

Y

hdenvertaisuussuunnitelma on ohje, jolla varmistetaan jokaiselle työyhteisön jäsenelle ja organisaation sidosryhmille oikeudenmukainen kohtelu. Työnantajia velvoittava laki tuli voimaan tammikuussa 2015. Yhdenvertaisuussuunnitelma on erillinen dokumentti tai linjaukset voivat sisältyä esimerkiksi henkilöstö- tai tasa-arvosuunnitelmaan tai työsuojeluohjelmaan. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatii ryhmä, jossa on mukana niin henkilöstön kuin johdon edustajia. Hyvä yhdenvertaisuussuunnitelma on konkreettinen nykytilan ja tavoitteiden kuvaus. Se on aktiivisesti

päivittäiseen toimintaan vaikuttava työväline, jolla edistetään erilaisten ihmisten yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen käynnistyy tilannekartoituksella: koetaanko työpaikalla esimerkiksi ikään, alkuperään, vakaumukseen, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää? Tämän jälkeen analysoidaan, miten syrjintä näkyy esimerkiksi rekrytoinneissa, työsuhde-eduissa, perehdytyksessä tai työskentelyoloissa. Tilanneselvityksen jälkeen päätetään, miten puutteita ryhdytään korjaamaan. Toimet kohdennetaan tilanteisiin ja käytäntöihin, joissa syrjintää on ilmennyt: esimerkiksi kahvipöytä-

keskustelut, töiden jakaminen, lomautukset ja irtisanomiset. Yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjataan toimista vastaavat henkilöt ja toteutusajankohdat. Käytännöllinen ratkaisu on taulukko, josta koko työyhteisö näkee yhdenvertaisuuden edistämisen tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt sekä toteutuksen ja seurannan aikataulun. SEURAA TOTEUTUMISTA

Työyhteisön kaikilla jäsenillä on oikeus tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Jos suunnitelmaa ei laadita tai se ei vastaa lain vaatimuksia, työntekijä voi ottaa yhteyttä omaan ammattiliittoonsa tai työsuojeluviranomaisiin.

Kysymyksiä työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelmaa varten đƫVaikuttaako ikä rekrytointiin tai palkkausperusteisiin? đƫOnko tehtäväkohtaisesti mietitty, minkä tason suomen tai ruotsin kielen osaaminen on välttämätöntä?

đƫMiten otetaan huomioon eri uskontoihin liittyvät vapaapäivät tai pukeutumiskoodit? đƫMiten poliittiset mielipiteet vaikuttavat ilmapiiriin ja töiden jakamiseen?

đƫMiten ammatilliseen järjestäytymiseen suhtaudutaan? đƫMiten osatyökykyisiä kohdellaan? đƫMiten erilaisiin sukupuoli-identiteetteihin suhtaudutaan?

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

   











 







 





Tiukka trio

 

  



 





  

 

 

   



Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

1. Matti Lohi keksi vuonna 1926 moottorikelkkaa muistuttavan kulkuneuvon, jota sanottiin ummenajokkaaksi. Sitä veti kelkan aisojen väliin kiinnitetty puutynnyri, mutta mistä ummenajokas sai voimansa? 2. Saimaan Juomatehtaan tuotteet ovat saaneet tunnustusta kotimaassa ja yritys on yksi vanhimmista toiminnassa olevista suomalaisista pienpanimoista. Missä yritys toimii?



40

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

3. Kirjatoukka kulkee päivässä 2,0 mm paksun paperi- tai pahvikerroksen läpi. Kirjahyllyssä on kaksiosainen teos. Kirjoissa on 2,0 mm:n paksuiset kannet, joiden lisäksi molemmat osat ovat 3,0 cm:n paksuisia. Kuinka monessa päivässä kirjatoukka kulkee ensimmäisen osan ensimmäiseltä sivulta toisen osan viimeiselle sivulle?


mEiLle on tärKeää, eTtä PerHeeNjäsEneT vIetTävät aiKaa

yHdeSsä.

Tuhannet perheet ovat löytäneet yhdessäolon ja liikunnan riemun perhejaksoillamme. Perheesi voisi olla tänä vuonna yksi heistä. Perheiden 1.askel-hyvinvointijaksojen ohjelmasisältöihin ja ajankohtiin tutustumalla löydät perheellesi mieluisimmat vaihtoehdot.

Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Tuuli Salonen, vastaava asiamies

Pidä jäsenkortti matkassa mukana Insinööriliiton jäsenet ovat oikeutettuja lukuisiin jäsenetuihin ja palveluihin, joita voi hyödyntää niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jäsenetuna tarjoamme muun muassa vapaaajan tapaturma- ja matkavakuutuksen. Jäsenkortti toimii vakuutustodistuksena. Lisäksi jäsenetuna alennusta saa esimerkiksi Teboilhuoltoasemilta, valikoiduista verkkokaupoista ja hotelleista. Jäsenet voivat osallistua jäsenkortilla myös liiton ja jäsenjärjestöjen tapahtumiin. Moni jäsenetu edellyttää liiton jäsenyyden todistamista jäsennumerolla tai jäsenkortilla. Jäsenkortti on hyvä pitää matkassa mukana. Insinööriliiton jäsenkortti on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Nykyinen kortti on voimassa lokakuuhun 2018.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 jäsenhankinnan koordinaattori Milla Pennanen, 0201 801 801 markkinointisuunnittelija Saara Eriksson, 0201 801 801 toimistoassistentti Heini Kauravaara, 0201 801 868 Asiakaspalvelu, jäsenrekisteripalvelu ja talous 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 vastaava asiamies Tuuli Salonen asiamiehet Elina Ahti, Sanna Ahtiainen, Afsaneh Alizad-Ursin, Eero Husari, Atte Lepistö, Petri Toropainen, Ona Vuorjoki jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Maarit Hyppönen, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

42

Jäsenet saavat uuden jäsenkortin automaattisesti ennen kuin vanhan kortin voimassaoloaika päättyy sekä tietenkin liittymisen yhteydessä. Jos jäsenmaksuja on erääntynyt, uutta jäsenkorttia ei lähetetä. Jos olet hukannut jäsenkorttisi, korttisi on rikkoutunut tai jäsenkortissa olevat tiedot ovat muuttuneet, tilaa uusi jäsenkortti Insinööriliiton asiakaspalvelusta.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 801 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Janne Luotola, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Merja Uschanoff, 0201 801 801 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 työmarkkinatutkija Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Jenni Karjalainen, 0201 801 890 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Marja Kuntsi Työsuhdelakimiehet Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen, Tuomas Oksanen, Eeva Salmi, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu jäsenhankinta-asiamies Maarit Ojavuo, 050 468 2228

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit Tiina Nortamo Oulun Insinöörit Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit Jenni Kokkonen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Jesse Åhlgren tunnetaan legopiireissä nimellä Monarth the Contrarian.

Tarinoista syntyy legoluomuksia Rakennussarja inspiroi keksimään uusia olentoja ja kokonaisia maailmoita.

K

aukaisella saarella tapahtuu kummia. Aurinko ei nouse, ja luonto eläimineen on vaipunut uneen. Saaren suojelijat ovat kadonneet. Unien vartija alkaa kiertää saarta ja selvittää, mitä on tapahtunut. Pimeydessä häärii outoja olentoja. Salaperäiset olennot ovat tieto- ja viestintätekniikan opiskelijan Jesse Åhlgrenin luomuksia. Hän luo Bionicle- ja Hero Factory -sarjan legoista hahmoja, jotka synnyttävät vuorollaan yhden luvun tarinaan. Warden’s Diary -tarina kuvineen on luettavissa legorakentajien nettigalleriasta. Åhlgren tunnetaan siellä nimellä Monarth the Contrarian.

sarjan, jonka muodott ja yhdistelymenetelmät poikkeavat tavanomaisista palikoista. Niissä on paljon erimuotoisia paloja ja liikkuvia niveliä. – Addiktoiduin siihen, miten uniikin näköisiä hahmot olivat. Kun hahmoja oli monta, Åhlgren alkoi purkaa niitä ja yhdistellä osista uusia hahmoja. Samalla syntyi omia tarinoita. – Se oli alkuperäisen Bionicle-sarjan idea. Siinä oli hyvin laaja ja monimutkainen universumi, joka antoi tarpeeksi materiaalia siihen, että ihmiset pystyivät luomaan omia hahmojaan. Hahmoilla on erilaisia ominaisuuksia ja aseita. Niillä on myös toisista poikkeava luonne sekä tehtävänsä saarella. – Tarinan keksiminen helpottaa hahmon luomista. Kun tietää, millaisessa ympäristössä hahmo elää, tietää, millaisia ominaisuuksia se tarvitsee.

UNIIKKIUS LUMOSI

Rakentelu vei Åhlgrenin mukaansa jo pienenä, jolloin hän alkoi kerätä Bionicle-hahmoja. Ne muodostavat Lego-

NETTIGALLERIA YHDISTÄÄ

Internetissä on useita legoharrastajien yhteisöjä. Åhlgren hallinnoi Bionicle

Mocers League -nettigalleriaa, jossa on satoja harrastajia. – Muilta harrastajilta saa rakentavaa palautetta palaut utet etta ta luomuksista. Yhteisöissä voi puhua tekniikoista ja kehittää luomuksia ajan kanssa paremmiksi. Valokuvansa Åhlgren ottaa lapsuudenkotonaan tarkoitusta varten hankitussa studiolaatikossa. Kun studio ja legot ovat lapsuudenkotona, harrastus ja opiskelu on helppo erottaa toisistaan. Opintoalansa Åhlgren haluaisi tosin vaihtaa pelialaan. – Sillä alalla hahmojen rakentamisesta ja tarinoiden keksimisestä voisi olla hyötyä. Verkon lisäksi Åhlgren haluaa tavata harrastajia myös kasvotusten. Hän osallistui siksi Pii Poo -legokaupan lokakuussa järjestämään rakennustapahtumaan. Paikalla Espoon Otahallissa oli hänen lisäkseen kaksi muuta Bionicle-harrastajaa. Suomesta Åhlgren tuntee kaksi muuta Suomesta, jotka eivät olleet paikalla. – Olisi hienoa löytää heitä lisää.

43


Insinööriliitto on mukana tukemassa kansalaisaloitetta työttömyysetuuden aikaisen opiskelun puolesta. Aloitteen tavoitteena on helpottaa kansalaisen mahdollisuuksia parantaa omaa osaamistaan työttömyyden aikana.

Tällä hetkellä opiskeluun vaaditaan tetoimiston hyväksyntä. Aloite lähtee siitä, että työttömäksi joutunut on oman osaamisensa paras asiantuntija, joten hänen pitää saada opiskella enintään kaksi vuotta omalla ilmoituksella.

Allekirjoita aloite verkossa

www.MCPUCNCKUCNQKVGƂƂCNQKVG2096

Kansalaisaloitteen panivat liikkeelle Insinööriliiton varapuheenjohtajat Kalle Kiili ja Lasse Laurikainen.

28.1.2017 mennessä tarvitaan | allekirjoitusta.

Tavoitteen täyttyessä kansalaisaloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYYKNT[Ƃ

Insinööri-lehti 7/2016  

Insinööri-lehti 7/2016

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you