__MAIN_TEXT__

Page 34

OIKEUTTA TEKSTI: Jaana Paanetoja, oikeustieteen tohtori /Edilex

Ongelmia on ratkaistava työpaikoilla Työnantajan toiminnan epäkohdista ilmoittaneen työntekijän asema on ollut viime aikoina esillä julkisuudessa. Miten työntekijän toimintaa on arvioitava työlainsäädännön ja erityisesti työsuhdeturvan näkökulmasta?

V

oiko työpaikan epäkohdasta ilmoittavan irtisanoa, voiko asian saattaa julkisuuteen ja miten työntekijän lojaliteettivelvoite on otettava huomioon? Työsopimuslaissa on säädetty työntekijän uskollisuus- eli lojaliteettivelvoitteesta. Työntekijän lojaliteettivelvoite on voimassa myös työntekijän vapaa-aikana. Jos työntekijä havaitsee epäkohtia työnantajansa toiminnassa, hänen on ensin mietittävä, miten epäkohta on poistettavissa. Jos kysymys on työpaikan sisäisesti hoidettavasta asiasta, voidaan lojaliteettivelvoitteen perusteella lähteä siitä, että työntekijä saattaisi epäkohdan ensin työnantajan tietoon ja antaisi työnantajalle mahdollisuuden korjata se. Jos korjausta ei tapahdu kohtuullisessa ajassa, työntekijä voisi ryhtyä muihin toimiin, kuten saattaa asian valvovan viranomaisen tietoon. Jos kuitenkin kysymys on siitä, että työntekijä epäilee sanktioidun normin rikkomista, työntekijä voi lojaliteettivelvoitettaan rikkomatta ottaa heti yhteyttä valvovaan viranomaiseen tai tehdä rikosilmoituksen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT kiteytti Heinisch-tapauksessa muutamia sisäisen selvittelyn periaat34

teita. Tuomioistuimen mukaan sisäistä selvittelyä ei voida edellyttää silloin, kun työntekijä saa tietoonsa rikoksen, jonka ilmoittamatta jättäminen johtaisi syytteen nostamiseen häntä vastaan. Edelleen tuomioistuin katsoi, että sisäistä selvittelyä ei voida edellyttää, jos voidaan perustellusti katsoa, että tilanteeseen ei tulisi sen avulla mitään korjausta. Ellei työnantaja korjaa ilmoitettua puutetta, lojaalisuusvelvollisuus ei enää sido työntekijää. EIT:n kannanottoja Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnasta sovelletaan myös Suomessa. Eri viranomaisten suorittaman valvonnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että valvonta ei perustu yksinomaan viranomaisen omaaloitteisiin tarkastuksiin, vaan sitä tehdään myös ulkopuolisten yhteydenottojen perusteella. Muun muassa aluehallintovirastot saivat lähes 43 000 asiakkaiden yhteydenottoa viime vuonna. Noin puolet niistä koski työsuhdeasioita ja loput pääosin työoloja. Yhteydenotoista 1 600 johti työpaikkatarkastukseen. EPÄKOHTIA ESILLE JULKISUUTEEN

Työtuomioistuin on katsonut, että työntekijän lojaliteettivelvollisuus asettaa rajoituksia Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaiselle sananvapaudelle. Työnantajan on voitava puuttua työntekijän lojaliteettivelvoitteen vastaiseen menettelyyn.

Työpaikan epäkohdista kertominen medialle ei yleensä ole ensisijainen tapa puuttua asiaan. Asiassa on arvioitava, myös julkisuuteen saatetun tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. EIT:n mukaan erityisen suurta suojaa ei saa toiminta, joka perustuu henkilökohtaisiin epäkohtiin tai hyödyn odottamiseen. Olennaista on myös se, onko työntekijä toiminut vilpittömässä mielessä siinä uskossa, että tiedot ovat tosia ja että julkinen etu edellyttää niiden paljastamista eikä hänen saatavillaan ole mitään muuta hienovaraisempaa keinoa kuin saattaa asia julkisuuteen. Heinisch-tapauksessa ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että vanhusten hoidon puutteiden paljastaminen oli ollut julkisen intressin mukaista. Näkemys perustui siihen, että vanhukset

Profile for Insinööri-lehti

Insinööri-lehti 7/2016  

Insinööri-lehti 7/2016

Insinööri-lehti 7/2016  

Insinööri-lehti 7/2016

Advertisement