Page 1

Luottamusmies valmistautuu neuvotteluihin

1

2017

Tyรถaika pitenee

Uraneuvoja aloittelijoille

E-laskutus yleistyy


16

18

36

Sisällys 1/2017 10 14 16 18 21 22 24 26 34 35 36 38 43

Käyttö- ja kunnossapidon hankkeita Kevyt tie yrittäjäksi Työpaikoilla ilmapiiri heikkeni Tuhannen miljardin päähänpisto Robotti palvelee asiakasta Työnantaja hamuaa heikennyksiä Hauraan kasvun aika alkoi Kolmen maan ay-aktiivit yhdessä Työelämätaitojen opiskelua Palkkasuosituksia aloittelijoille JJNP kokoountui Kemissä Liitto rekrytointimessuilla Puutyöt rentouttavat VAKIOT

3 4 9 17 28 30 32 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

Namibiassa rakennusala on edelläkävijä tes-neuvotteluissa. s. 26

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2017 / 16.3., 27.4., 15.6., 24.8., 28.9., 2.11., 14.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 71 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

Työaikalaki ajan tasalle

T

yöaikalain uudistaminen on parasta aikaa ministeriön valmistelussa. Mikäli syksyllä alkanut selvitys sujuu ajallaan ja uudistukselle asetetut aikataulut pitävät, valmis lakiesitys pitäisi olla arvioitavana kesälomien kynnyksellä. Työaikalaki jos mikä kaipaa uudistamista. Voi sanoa, että aika on ajanut voimassa olevan työaikalain ohi. Työelämä on muuttunut lyhyessä ajassa todella paljon. Yksi suurimmista muutoksista on työnteon irtaantuminen ajasta ja paikasta. Etenkin asiantuntijatyössä työtä tehdään missä ja milloin tahansa. Tällainen, esimerkiksi kotona tai matkalla tehtävä työ jää nykyisen lain puitteissa usein laskettavan työajan ulkopuolelle. Uuden lain on täytettävä joitain minimiehtoja. Ensinnäkin uudistuksessa on huolehdittava siitä, että kaikki työntekijäryhmän kuuluvat saman lain piiriin. Ei voi olla niin, että esimerkiksi asiantuntijat jätetään työaikalain ulkopuolelle tai heille sorvataan oma erillislakinsa. Työaikalaissa on kyse myös työsuojelusta: etenkin sen suhteen lain on kohdeltava jokaista työntekijää tasapuolisesti. Uudistuksessa on huolehdittava myös joustavuudesta, mutta oikeudenmukaisella ja reilulla tavalla. Joustavuus edellyttää luottamusta. On sekä työnantajan että työntekijän etu, että työntekijä voi mahdollisuuksien mukaan tehdä työnsä sopivaan aikaan ja itselle sopivassa paikassa. Työn tekeminen on siis vapautettava ajasta ja paikasta, mikä edellyttää muun muassa etäja matkatyön tunnistamista. Työelämä tarvitsee lisää joustavuutta, mutta se ei edellytä luopumista työaikojen seuraamisesta. Modernit työnteot tavat voivat päinvastoin edellyttää nykyistä parempaa työajan seurantaa. Työntekijän on syytä tietää ja tiedostaa, kuinka paljon hän ajastaan käyttää työntekoon. Työ ei edelleenkään lopu tekemällä ja sen alle voi edelleen nääntyä. Laista pitää voida myös poiketa paikallisesti. Sen on syytä tapahtua työehtosopimusten puitteissa niin, että työehtosopimus tai muu alakohtainen sopimus toimii perälautana. Tämä takaa sen, että oikeus on edelleen kohtuus: työajoista ja työn määrästä ei päätetä vain toisen osapuolen lähtökohdista. YTN:llä on yhteiset, yksimielisesti hyväksytyt tavoitteet työaikalain uudistukselle. Tavoitteista kannattaa pitää kiinni. Omien ei kannata niistä ryhtyä tinkimään, siihen löytyy vapaaehtoisia tahoja muutenkin.

3


BITTIKATTAUS

Heini Ristell

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Insinööriliitto osallistuu Akavan järjestämään PopUp-kiertueeseen, joka vierailee 11 eri paikkakunnalla. Tammikuussa tilaisuus oli ammattikorkeakoulu Metropoliassa Vantaan Myyrmäessä.

TEM tukee energiateknologian kärkihankkeita

+ 170 min Helsingissä päivä on nyt noin 2 tuntia 50 minuuttia pidempi kuin talvipäivänseisauksen aikaan. Kemissä päivä oli lyhimmillään vain 3 tuntia. Helmikuun toisella viikolla päivä on siellä jo noin 4 tuntia ja 40 minuuttia pidempi.

Kuluttajien luottamus vahvistui yhä Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 21, kun se joulukuussa oli 19,5 ja marraskuussa 17,6. Luottamus talouteen oli viimeksi yhtä vahvaa yli kuusi vuotta sitten syksyllä 2010. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,8. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin.

4

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt noin 40 miljoonan euron tuen uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointihankkeille. Summa jakautuu 11 eri energiakärkihankkeelle. Valituista hankkeista neljä liittyy biokaasun liikennekäyttöön, viisi energiajärjestelmiin ja energiatehokkuuteen, yksi aurinkosähköön ja yksi sähköautojen latausinfrastruktuuriin. Tuet kattavat noin 30 prosenttia hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista, jotka ovat noin 130 miljoonaa euroa. Kokonaisinvestoinnit hankkeisiin ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat. Tavoitteena on tukea hankkeita, jotka parhaiten vastaavat vuoteen 2030 asetettuihin kansallisiin ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteisiin.

Nyt tuetuissa hankkeissa kokeillaan laajasti sellaisia teknisiä ratkaisuja, joiden arvioidaan olevan välttämättömiä vuoden 2030 tavoitteita silmällä pitäen. Lisäksi niihin katsotaan liittyvän erityistä kotimaista osaamista ja suuri vientipotentiaali. Liikennesektoriin liittyvien uusien ratkaisujen lisäksi tavoitteena oli uuden energiateknologian kaupallistaminen. Tuelle arvellaan saatavan suurempi vaikuttavuus, kun tukea jaetaan usealle ja erityyppisille hankkeille. Biokaasun liikennekäytön odotetaan olevan tärkeä osa tulevaisuuden liikenteen energiaratkaisuja. Tuotantoa lisäämällä ja tankkausasemaverkostoa laajentamalla voidaan kaasuautoilun edellytyksiä parantaa.


BITTIKATTAUS

Insinööriliiton järjestöjohdon neuvottelupäivillä tammikuussa puheenjohtaja Samu Salo ja varapuheenjohtaja Stig Landén luovuttivat Tasavallan presidentin 6.12.2016 myöntämän Suomen Leijonan ritarimerkin (-risti) hankepäällikkö, insinööri (YAMK) Arto Tevajärvelle. Luovutus tapahtui juhlavasti Suomi 100 v -teemaisessa Kemin Lumilinnassa. Tevajärvi työskentelee Liikennevirastossa muun muassa EU-tukiohjelmissa; hän on reservin kapteeni ja Valtionhallinnon Insinöörit ry:n puheenjohtaja. Valtiovallan myöntämän virallisen kunniamerkin ehdotuksen laati Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry ja Insinööriliiton tukemana se toimitettiin ministeriön harkittavaksi. Sieltä eteni Ritarikuntien hallitukselle ja sen vali-

Aki Pöyry

Insinööri ritariksi

Samu Salo (oik.), Arto Tevajärvi ja Stig Landén.

koituna esityksenä päätyi presidentin päätettäväksi. Tämä on oiva esimerkki järjestön esitys- ja vaikutusmahdollisuudesta yhteiskunnallisesti ansioituneiden jäsentensä

huomioimiseksi. Insinööriliitolla on ohjeistus kunnia- ja ansiomerkkien käytöstä ja lisäneuvoja antavat Marja Riihimäki ja Stig Landén.

Katri Blomster

Työnantajalle uusia velvoitteita

Kurkistus intialaisten työarkeen Suomen Ammattiliitojen Solidaarisuuskeskus SASKin opintomatka tehdään tänä vuonna Intiaan ja osallistujien haku on parhaillaan käynnissä. Matka kestää noin kaksi viikkoa. Alustava ajankohta on 12.11.–25.11.2017, aika tarkentuu helmikuun aikana. Opintomatka on osallistujien itsensä kustantama solidaarisuusmatka, jonka hinnaksi tulee noin 2 200–2 500 euroa. Matkan ohjelmaan kuuluu tapaamisia paikallisten työntekijöiden ja ay-aktiivien kanssa, työpaikkavie-

railuja sekä käyntejä esimerkiksi sairaaloissa ja kouluissa. Pyrkimyksenä on tutustua mahdollisimman monipuolisesti intialaisten arkeen, työelämään ja SASKin kehitysyhteistyöhön. SASK tukee Intiassa muun muassa kivilouhosten ja tiilitehtaiden työntekijöitä. Lisäksi SASK tukee lapsityön vastaista taistelua. Lisätiedot ja haku Intian-matkalle 12. helmikuuta mennessä SASKin verkkosivuilla www.sask.fi.

Työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta sekä työterveyshuoltoa koskevat uudet säännökset tulivat voimaan vuoden vaihteessa. Työnantajalla on velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä. Velvollisuudet koskevat työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Työntekijän työsuhteen pitää olla jatkunut yhdenjaksoisesti työsuhteen päättyessä vähintään viisi vuotta. Koulutuksen tai valmennuksen arvo vastaa työntekijän kuukausipalkkaa tai toimipaikan keskimääräistä palkkaa. Valmennus- tai koulutusvelvollisuus koskee tilanteita, joissa yt-neuvotteluesitys on annettu vuoden vaihteen jälkeen. Järjestämistä koskevat periaatteet on kirjattava henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan kuluvan vuoden aikana. Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Jos työntekijä työllistyy toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen, työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus lakkaa. Velvollisuus koskee tilanteita, joissa työnantaja irtisanoo työntekijän lain voimaan tulon jälkeen.

5


BITTIKATTAUS

Monitilaratkaisu yksilölliseksi

PETTERIN PALSTA Petteri Oksa neuvottelujohtaja Insinööriliitto

Kukon vuosi alkoi

K

iinalaisessa kalenterissa tammikuussa 2017 apinan vuosi vaihtuu kukon vuoteen. Kukko koreilee ja on sitä mieltä, että on aina oikeassa. Onneksi emme ole Kiinassa tai muutenkaan välttämättä pidä horoskooppeja lopullisena totuutena. Työmarkkinavuosi 2017 näyttää sen verran monipolviselta, että itsepäinen omaan totuuteen takertuminen ei välttämättä ole viisain vaihtoehto. Ensi syksynä käydään suurimmassa osassa yksityistä sektoriamme työehtosopimusneuvottelut. Neuvotteluita saattaa raamittaa uusi työmarkkinamalli eli niin kutsuttu Suomen malli. Yhtä mahdollista on, että mallia ei ole. Silloin käydään toimialakohtainen sopimuskierros. Ennen kuin neuvotteluihin asti päästään, tarvitaan nippu muita asioita. Jokaisella toimialalla täytyy käydä alan asiat läpi ja asettaa tavoitteet omien kipukohtien mukaisesti. Täytyy myös varmistua kyvystämme tukea tarvittaessa neuvotteluita järjestöllisin toimin. Viimeiset vuodet on käytännössä tehty nollaratkaisuja, nyt henki on palkansaajapuolella yhteinen: on korotuskierroksen vuoro. Epäilen, että työnantaja ei välttämättä tähän täysin sydämin yhdy. Saattaa olla, että kaikesta muustakaan emme automaattisesti ole samaa mieltä. Paikallinen sopiminen on varmasti myös esillä. Suomen Yrittäjät pitänee sitä agendalla, vaikka viime vuonna kaatoikin sitä koskeneen kompromissin. Kyseinen järjestö painanee edelleen vahvasti päälle myös yleissitovuuden purkamisella ja henkilökohtaisen irtisanomisen helpottamisella. Työaikalakia uudelleen kirjoittava työryhmä jatkaa istumistaan. Siitä tiedetään ainakin se, että esimerkiksi työnantajaliitto Teknologiateollisuus ajaa ylempien toimihenkilöiden siirtämistä pois lain piiristä. Maan hallitus on myös kertonut, että työaikalain jälkeen on vuosilomalain vuoro. Työmarkkinavuoteen mahtuu lisäksi aina myös yllätyksiä. Elämme mielenkiintoisia aikoja, kuten sanotaan. Yhdessä tekemällä mielenkiintoisuudet käännetään hyväksi edunvalvonnaksi.

6

Monitilatoimistot yleistyvät nopeasti julkisella ja yksityisellä sektorilla. Buumiin vaikuttavat pyrkimys tila- ja energiatehokkuuteen ja yhteistyötä korostavaan työkulttuuriin. – Monitilaratkaisuja ei kuitenkaan pitäisi monistaa kritiikittömästi eri konteksteihin, toppuuttelee Työterveyslaitoksen Työtilat-yksikön johtaja Sanna Lappalainen. – Alun perin monitilakonsepti on kehitetty monipaikkaisen ja liikkuvan tietotyön tarpeisiin. Sama tilaratkaisu ei kuitenkaan sovi kaikille työntekijäryhmille. Työrauhan takaamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, koska osassa töistä keskittymisen tarve on suuri. Lappalaisen mukaan myös monitilaratkaisun vaikutuksista sisäympäristöön pitää olla tietoinen. – Meille on tullut kyselyjä siitä, miten suuri määrä ihmisiä samassa tilassa vaikuttaa sisäilmaston epäpuhtauksiin. Lisäksi meiltä on kysytty tekstiilimaton vaikutuksista, Lappalainen kertoo. Hänen mukaansa tutkituissa kohteissa ei ollut tiedossa merkittäviä sisäilmahaittoja – eikä mittausten jälkeenkään ole syytä suureen huoleen. Lappalaisen mukaan tilaratkaisuja suunniteltaessa pitää löytää keinoja työrauhan lisäämiseksi. Huomiota on kiinnitettävä avointen työtilojen pohjaratkaisuun, hyvään akustiseen suunnitteluun sekä vetäytymistilojen riittävään määrään ja äänieristykseen.

Viime haku työelämäpalkintolle Työelämäpalkinto jaetaan viimeisen kerran tänä vuonna. Avoimen haun teemana on tahdonvoima. Hakuaika jatkuu 15. helmikuuta saakka. Tunnustuspalkinto myönnetään työpaikoille, jotka ovat esimerkillisellä toiminnallaan edistäneet muun muassa henkilöstön elinikäistä oppimista, osaamisen kehittymistä ja jaksamista. Palkintoja myönnetään 5–10 työpaikalle. Yleisöllä on myös mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä inspiroivinta työyhteisöä. Yhden palkinnon suuruus on enintään 30 000 euroa. Palkinnot jaetaan toukokuussa. Lue lisää: www.sitra.fi/yhteiskunta/tyoelamapalkinto

Insinöörisäätiön stipendit jaettu Insinöörisäätiön hallitus myönsi viime marraskuussa yhdeksän 500 euron stipendiä. Stipendit saivat Sirpa Erkkilä-Häkkinen Oulun Insinööreistä, Pauliina Hakala Satakunnan Insinööreistä, Petri Jormanainen Mikkelin Insinööreistä, Ossi Lintula Pieksämäen Seudun Insinööreistä, Arttu Mainio Oulun Insinööreistä, Jukka Martikainen Ala-Kymen Insinööreistä, Oona Mattila-Tiainen Salon Alueen Insinööreistä, Ville Mertanen Pohjois-Karjalan Insinööreistä ja Karoliina Viitamäki Lahden Sedun Insinööreistä. Suurin osa heistä sai tukea ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkinnon suorittamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Hakijoita oli yhteensä 16.


Janne Luotola

BITTIKATTAUS

Kuvaa viihtyisä toimisto Työskenteletkö viihtyisässä toimistossa? Etsimme esimerkkejä työtiloista, joissa on ilo olla ja hyvä työskennellä. Toimisto saa olla eleetön tai persoonallinen. Toimisto voi ilmentää yrityksen maailmaa, tai siellä voi näkyä työntekijöiden kädenjälkeä. Tila voi olla avokonttori, työpisteiden ryhmä, huone, keittiö tai muu tila, jossa voi suorittaa tehtäviään vaikka läppäri sylissä. Ota toimistostasi kuva ja lähetä se julkaistavaksi Insinööri-lehdessä osoitteeseen viestinta@ilry.fi. Liitä mukaan kuvaajan nimi, työpaikka ja paikkakunta, josta kuva on otettu. Perustele napakasti, mikä tekee työtilasta mielekkään. Jos kuvissa on työntekijöitä, kuvan ottamiseen tarkoitusta varten on pitänyt kysyä lupa. Toimi vappuun mennessä. Julkaisemme toimistokuvia kesäkuussa ilmestyvässä numerossa.

Insinööriliiton kokoushuone Luotsi.

Konkurssien määrä väheni 6,5 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuonna pantiin vireille 2 408 konkurssia, mikä on 166 konkurssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 12 580, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Viime joulukuussa pantiin vireille poikkeuksellisen vähän konkursseja eli 46 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä selittyy osittain sillä, että verohallinto ei pannut joulukuussa vireille lainkaan konkursseja. Viime tammi–marraskuussa verottajan osuus kaikista käräjäoikeuksiin jätetyistä konkurssihakemuksista oli 39 prosenttia. Konkurssien määrä väheni maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen, kaupan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan päätoimialoilla. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

Palavereissa välitetään tietoa Monen asiantuntijan tai esimiehen työpäivät täyttyvät kokouksista ja palavereista. Kun organisaatiot koostuvat tiimeistä ja ryhmistä, niissä toimiminen edellyttää vaihdettuja tietoja ja yhdessä ideointia. Usein palavereissa ei saada aikaan tarvittavia asioita, mikä turhauttaa monia. Jos palavereista halutaan saada kaikki irti, osallistujien pitää tarkistella omia asenteitaan. Yhteinen päämäärä, esimerkiksi merkittävä päätös, syntyy varmimmin, jos paikalla olijat jaksavat kuunnella tarkkaavaisesti, avoimesti ja arvostavasti, mutta tarvittaessa myös kriittisesti. Myös sosiaalisen median kasvanut käyttö tuo häiriötä palavereihin, sillä selaaja on samanaikaisesti läsnä, mutta mobiilisti poissa, eikä voi tarkasti kuunnella. Insinööriliiton tammikuun uutiskirjeessä kysyttiin, minkä verran työ sisältää palavereja. Noin puolet vastaajista koki, että kokouksia on sopivasti. 961 vastaajasta neljänneksen mielestä niitä on liikaa. Minkä verran työsi sisältää palavereja?

Liian vähän, en saa riittävästi tietoa Vältän palavereja kaikin tavoin

15 %

6%

Työpaikallani ei harrasteta palavereja

5%

48 % Sopivasti, palaverit auttavat töiden sujumista

26 % Aivan liikaa turhia kokouksia

7


ILMOITUS


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Suomalainen insinööri on ahtaalla

S

uomalaisen insinöörin tilanne ei ole paras mahdollinen. Ammattikunnan arvostus yhteiskunnassa on laskenut. Silti insinöörien kekseliäisyys on avainasemassa keskusteltaessa yhteiskunnan tilasta. Kun Suomella menee huonosti, usein juuri insinöörien työltä odotetaan käänteentekeviä tuloksia. Työstä ei kuitenkaan haluta maksaa kunnollista korvausta tai edes taata työrauhaa. Insinööriliiton viimeisin tutkimus osoittaa, että palkat polkevat paikallaan, ellet vaihda työtehtävää tai työnantajaa. Samanaikaisesti yhä useampi insinööri on joutunut yt-neuvottelujen kohteeksi. Usein kuulen sanottavan, että maksetaan tuloksista, ei työajasta. Silti vain noin puolet insinööreistä oli vuonna 2016 tulospalkkauksen piirissä. Keskimääräinen tulospalkkio oli insinööreillä 6–8 prosenttia. Samaan aikaan johdon tulospalkkiot ovat yleisesti 20 prosentista ylöspäin. Monista innovaatioista yritykset tienaavat kuitenkin merkittäviä summia. Tuloksista maksaminen näkyy siis juhlapuheissa, ei työntekijöiden todellisuudessa. Työetuja on karsittu ammattikunnallamme kuten muillakin. Huolestuttavaa on, että työnantajat karsivat myös työterveyshuollosta. Tämä on lyhytnäköistä. Sairastumista ennaltaehkäisevät toimet ovat hyviä investointeja myös työnantajan näkökulmasta.

Suomalainen insinööri on halpa verrattuna eurooppalaisiin kollegoihinsa, joten ei voi kuin ihmetellä, miksi insinöörejä ei työllistetä paremmin. Insinöörejä on työttömänä nyt noin 7 000. Toki tiedossa on, että joillain aloilla on pulaa osaajista. Jotain pitäisi siis tehdä. Nykyisin ammattikorkeakoulut saavat rahaa valtiolta maksimissaan noin 6 000 insinööritutkinnosta vuodessa. Esitän uutta mallia, jossa määrä leikataan välittömästi 4 000 insinööritutkintoon vuodessa. Tämä riittää mainiosti palvelemaan nykyisiä maamme perustarpeita. Mallissa koulutuslaitokset saisivat lisäksi vuosittain rahoitusta muunto- ja täydennyskoulutuksen kautta tehdyistä insinööritutkinnoista, joita olisi noin 2 000 vuodessa. Nämä uuden alan oppineet insinöörit saataisiin työmarkkinoille 1–2 vuodessa, eli pystyisimme kouluttamaan osaajia elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin selvästi nykyistä ripeämmin: ensimmäiset uuden alan insinöörit valmistuvat nykysysteemillä aikaisintaan 5 vuoden kuluttua siitä, kun päätös koulutuksen aloittamisesta on tehty. Muutoksen myötä jäsenkuntamme työllistyminen paranee oleellisesti. Taatusti malli toimisi myös muilla aloilla, joissa koulutustarpeen suhdannevaihtelut ovat nopeita. Koulutuksen rahoitusmalli ei saa jäykistää yhteiskunnan reagointikykyä: siitä kärsivät ihmiset, yritykset ja valtio.

9


Ammattikorkeakoulut soveltavat tutkimusta TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Mika Ahonen

Ville Rauhalan tyรถpaikka on ollut vuosikymmenen ajan ammattikorkeakoulun Compustalo Kemin kampuksella. 10


Lapin ammattikorkeakoulussa tutkimusja kehittämisväki sekä opetushenkilöstö tekevät yhteistyötä opiskelijoiden hyväksi. ››

11


Teollisuudessa käyttöja kunnossapitoa tehdään tietokoneella valvomotyyppisissä tiloissa.

P

rojektipäällikkö Ville Rauhala on ollut 10 vuotta töissä ammattikorkeakoulussa Kemissä. Sinä aikana on tapahtunut paljon – niin työpaikalla kuin korkeakoulumaailmassakin. Alun perin Rauhala opiskeli yliopistossa elektroniikkaa. Työllistymisnäkymät eivät olleet 2000-luvun alkupuolella erityisen hyvät eikä hänen oma kiinnostuskaan alaan ollut kovin suurta. Hän vaihtoi Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun ja opiskeli sähkövoimatekniikka. Pari kesää kului Outokummulla käyttö- ja kunnossapitopuolella ja yksi kesä StoraEnsolla paperikoneella. – Opintojen ja kesätöiden myötä teollisuus alkoi kiinnostaa. Vuosikymmen sitten ammattikorkeakoulussa alettiin määrätietoisesti panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Ensimmäisessä tutkimushankkeessa kysyttiin, millaisia tarpeita alueen teollisuudella on käyttö- ja kunnossapidossa. Samaan aikaan Rauhala oli valmistumassa ja hän sai opinnäytepaikan projektissa. – Koen tutkimustyyppisen työn mielekkäänä ja sen tähden jäin ammattikorkeakoululle, kun töitä tarjottiin. KUNTAYHTYMÄLTÄ OSAKEYHTIÖÖN

Vuonna 2007 Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla oli toimipisteet kummallakin paikkakunnalla. – Korkeakoulu oli kunnallinen ja silloin t&k-henkilöstöön noudatettiin kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta, kertoo Rauhala, joka toimii KTN:n varapääluottamusmiehenä. Kun t&k-henkilöstön määrä kasvoi, heidän 12

edunvalvontansa vaatii erilaisia toimia kuin opettajien edunvalvonta, jolla on pitkät perinteet oppilaitoksessa. Pääosin insinööreistä koostuvalle tutkimusväelle perustettiin oma työn vaativuuden perustuva palkkaus- ja oma luottamusmiesjärjestelmä. Kemissä ja Torniossa samoilla kampuksilla oli ammattioppilaitoksia, jotka kuuluivat koulutuskuntayhtymä Lappiaan. Samaan yhtymään kuului ammattiopistoja Muoniosta Simoon. Siihen yhdistyi myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kun koko maan koulutuspolitiikka muuttui vuosikymmenen taitteessa, korkeakouluja kannustettiin yhdistymään isompiin kokonaisuuksiin ja karsimaan päällekkäisiä koulutusohjelmia. Kemi-Tornio aloitti yhteistyöneuvottelut Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa. Kolmen vuotta sitten perustettiin Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Siinä vaiheessa työehtosopimus vaihtui Avaintyönantajat AVAINTA:n työehtosopimukseen. Rauhalan mielestä vaihto meni kivuttomasti. Lapin ammattikorkeakoulussa työnantaja halusi yhtenäiset pelisäännöt ja molemmista taloista koottiin parhaat käytännöt ensimmäisen työvuoden aikana. – Se sujui hyvässä yhteistyössä luottamusmiesten ja työnantajan edustajien kesken. Korkeakoulutoiminta on muuttunut Lapin alueella ja Rauhala uskoo, että muutoksia tulee jatkossakin. Lapin ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyötä selvitellään parhaillaan. – Lapin yliopistossa ei opeteta tekniikkaa, joten teollisuuden ja luonnonvarojen vahva yksikkö on nimenomaan ammattikorkeakoulun puolella. Karsittavia päällekkäisyyksiä ei ole tekniikan alalla.


VÄEN MÄÄRÄ VAIHTELEE

HENKILÖSTÖRYHMÄT YHTEISTYÖSSÄ

Alussa t&k-henkilöstöä oli vähemmän kuin 10 henkeä. Muutama vuosi sitten Lapin ammattikorkeakoulussa teollisuuden ja luonnonvaran tutkimusporukan vahvuus oli noin 80. Tutkimusryhmässä väkimäärä elää hankkeiden mukana. Jos hankekanta on suurempi, myös työvoiman tarve on suurempi. Ensimmäisissä projekteissa Rauhalan työt olivat määräaikaisia eikä ollut tietoa tulevasta. Yrityksille tuli lisätarpeita aina seuraaviin hankkeisiin. Käyttö- ja kunnossapidon hankkeet ovat liittyneet esimerkiksi menetelmiin, teknologiaan ja koulutuksiin. Nykyisin Rauhalalla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Lapin amkissa tiedostettiin, että on hyvä vakinaistaa avainhenkilöitä. – Jokaisesta tutkimusryhmästä vakinaistettiin osa henkilöistä. Näin he pystyvät pitämään osaamistaan yllä laboratoriolaitteissa ja valmistelemaan jatkohankkeita. Hankkeiden kautta paljon väkeä on työllistynyt yrityksiin. Tutkimusryhmissä tarjotaan opiskelijoille opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkoja, jotta he saavat reitin työelämään. Tutkimustoiminta on kasvanut ja laajentunut myös maan rajojen ulkopuolelle. Rauhala on tehnyt yhteistyötä kymmenien eri yritysten kanssa kotimaassa ja muualla Euroopassa. Häntä viehättää jatkuva uuden oppiminen vaihtuvissa hankkeissa. Työn ohessa on voinut kouluttautua ja kehittää omaa osaamistaan korkeakouluympäristössä. Parhaillaan tekeillä on väitöstyö Luulajan teknilliseen yliopistoon Ruotsiin.

Lapin amkissa kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat on uusittu. – Talo kannustaa opetuksen ja t&k-toiminnan integraatioon, Rauhala kertoo. Jatkossa tarjolla on yhä enemmän yhteisopetusta sisältäviä kursseja. Esimerkiksi teknisen alan kurssilla ammattiaineiden opettaja opettaa perusteet. Samalla kurssilla englannin opettaja voi opettaa kurssin aiheeseen liittyvää sanastoa. Kolmantena opetusta tarjoavana voi olla t&k-henkilö, joka luennoi saman alan kuulumisista teollisuudessa. T&k-henkilöt voivat vetää omaan osaamiseensa pohjautuvia kurssien osia. Opettajat voivat päivittää osaamistaan osallistumalla t&k-toiminnan hankkeisiin. Opiskelijat sukkuloivat enemmän hankkeiden ja tavallisten opintojen välillä. Rauhalan mielestä ammattikorkeakouluja tarvitaan soveltavan tutkimuksen roolissa. – Niin kauan kun teemme hyvää tulosta, annamme hyvää opetusta ja yritykset haluavat yhteistyötä, ei ole pelkoa ammattikorkeakoulun häviämisestä. Projektipäällikön mukaan yrityksistä on tullut voimakasta viestiä insinöörien tarpeesta. Ei riitä, jos työpaikoilla on pelkästään asentajia ja diplomi-insinöörejä. Teknikot ovat jo kadonneet.

”Tutkimusryhmien avainporukka vakinaistettiin.”

Insinööriopiskelijat ovat työnsä äärellä ohjaustekniikan laboratoriossa.

13


Kevyt tie yrittäjäksi TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

14


”Sivutyö vie muutaman tunnin viikossa.”

Propellihattu piristää kehitysinsinööri Oskar Smedsin päivää NCC:llä.

Yhä useampi työllistää itse itsensä, sillä keikkatöitä riittää. Sosiaaliturva laahaa kuitenkin perässä.

P

äivisin kehitysinsinööri Oskar Smeds työskentelee rakennusyhtiö NCC:n pääkonttorilla. Hän tekee tarjouskilpailuihin kolmiulotteisia aluesuunnitelmia työmaista ja niille tulevista rakennuksista. Työmailla hän opettaa rakennushankkeiden digitaaliseen dokumentointiin ja valvontaan tarkoitetun Congrid-mobiilisovelluksen käyttöä. Iltaisin Smedsillä on muita töitä. Hän kirjoittaa kotona blogitekstejä Congridin sivuille ja välillä Rakennuslehteen. Tekstit hän myy julkaisijalle ikään kuin yrittäjänä, vaikka hänellä ei ole yritystä. Ukko-laskutuspalvelu hoitaa byrokratian hänen puolestaan. – Kirjoittaminen on vähän kuin harrastus. Päätän itse, paljonko teen hommia. Jos olisin päätoiminen yrittäjä, olisi yötä päivää paine saada riittävästi tilauksia. Sivutyö vie Smedsiltä toistaiseksi 3–4 tuntia viikossa. Lisäksi hänellä on vielä ylempi ammattikorkeakoulututkinto suoritettavana. Perhetilanne ei kuitenkaan ole este. – Avovaimo on kova tekemään töitä. Se on kunnia-asia molemmille. Jos ei ole vielä kello neljältä iltapäivällä puurolautasen ääressä kotona, ei tule huutoa. YHDISTELMÄVAKUUTUS HELPOTTAISI

Suomessa on 160 000 jossain määrin Smedsin kaltaista itsensätyöllistäjää. Määrä on kasvanut 15 vuodessa 50 000:lla, ja heitä on paljon muun muassa rakennusalalla. Itsensätyöllistäjän asema on Akavan mukaan han-

kala, koska hän ei voi olla varma työttömyysturvasta, jos töitä ei riitä. – Itsensätyöllistäjällä ei ole välttämättä ollut riittävästi tuloja yrittäjänä, jotta hän pääsisi yrittäjän vakuutuksen piiriin, eikä hän välttämättä saa työttömyysturvaa palkansaajien kassasta, koska hänet katsotaan yrittäjäksi, sanoo Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren. Löfgren kumppaneineen ehdottaa oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille joulukuussa luovuttamassaan raportissaan yhdistelmävakuutusta, joka perustuisi olemassa olevaan yrittäjän ja palkansaajan työttömyysturvaan. Työssäoloehto täyttyisi, kun henkilö olisi tehnyt riittävästi töitä palkansaajana ja yrittäjänä yhteensä. Työtön saisi kummastakin työstä työttömyyskorvausta sen mukaan, kuinka suuren osan tuloistaan hän on saanut palkansaajana ja kuinka suuren yrittäjänä. Oikeus soviteltuun työttömyysturvaan säilyisi ehdotuksen mukaan neljän kuukauden ajan, jos henkilö aloittaisi yrittäjänä. Samalla säilyisi velvollisuus ottaa vastaan kokoaikatyötä ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Löfgren mainitsee myös kaksi muuta ongelmaa. Eläkemaksut sivutoimiselle yrittäjälle ovat kohtuuttomia, ja hän voi jäädä ilman yrittäjäeläkettä. Toinen ongelma on sen määrittäminen, milloin yrittäjä on todellisuudessa työntekijänä. – Jos työtä tehdään alisteisessa asemassa toimeksiantajaan nähden, puhutaan työsuhteesta, joka vain naamioidaan yrittäjyydeksi, Löfgren sanoo. Maan hallitus arvioi raportin ehdotuksia. Löfgren on toiveikas, että hallitus saa korjattua itsensätyöllistäjiin liittyvää lainsäädäntöä jo ensi vuoden alussa. Itsensätyöllistäjien aseman parantaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

PALVELU HOITAA BYROKRATIAN

Itsensätyöllistäjien ongelmaa on pyritty kiertämään sallimalla työntekijälle yrittäjän vapaus ilman työttömyysturvan menettämistä. Laskutuspalvelujen kautta toimivia yrittäjiä sanotaan kevytyrittäjiksi. Laskutuspalvelu Ukolla on 30 000 aktiivista käyttäjää. Käyttäjien määrä on kasvanut viime vuonna tuhannella hengellä kuukausittain. Käyttäjien ei tarvitse ilmoittaa koulutustaan tai ammattialaansa, joten insinöörien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Insinöörin tittelin on ilmoittanut vain 187 käyttäjää, mutta kaikista käyttäjistä 9,3 prosenttia ilmoittaa alakseen rakentamisen, 7,6 prosenttia it:n ja tietoliikenteen ja tekniikan 2,1 prosenttia. Toisella suurella suomalaisella laskutuspalvelulla Eezyllä on rekisteröityjä käyttäjiä 20 000, ja määrä kasvaa kuukaudessa noin 300:lla. Heistä insinöörin ammatikseen on ilmoittanut noin 300, mutta sekään luku ei kerro koko totuutta. Yleisin syy palvelun käytölle on halu työllistää itsensä. Näin vastasi 39 prosenttia Ukon kyselyyn vastanneista. Toisaalta 27 prosenttia ryhtyi kevytyrittäjäksi, vaikka oli jo palkkatyössä. Syynä oli lisätulojen hankkiminen päätoimen ohella. Vain 17 prosenttia ryhtyi kevytyrittäjäksi vaihtoehtojen puutteesta eli koska ei muuten olisi saanut töitä. – Keikkatöitä ja projekteja on tarjolla paljon, sanoo Ukon viestintävastaava Piia Peiponen. Smeds ryhtyi kevytyrittäjäksi, koska sen avulla hän voi keskittyä huoletta työn tekemiseen laskutuksen sijaan. Tällaiselle kevytyrittäjyydelle on Smedsin mukaan Suomessa tarvetta. – Globalisaatio ja robotisaatio vievät työpaikkoja. Ehdottomasti pitäisi päästä siihen, että jos teet tunnin työtä ja saat kohtuullisen palkkion, kukaan ei ole niskassa kiinni viemässä mahdollisia tukia, Smeds sanoo.

15


Ilmapiiri heikentyi työpaikoilla TEKSTI: Kirsi Tamminen

YTN:llä oli tuntuma, että työnantajaliitoilla oli tiukka ohjeistus kilpailukykysopimuksen neuvottelun aikana. Tuoreen kyselyn mukaan samoin kokivat luottamusmiehistä yli puolet työehtosopimusaloilla ja lähes puolet sopimuksettomilla aloilla.

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN teki luottamusmiehille kilpailukykyratkaisua koskevan kyselyn tammikuussa. Siinä selvitettiin, kuinka paikalliset neuvottelut 24 tunnin vuosityöajan pidentämistä sujuivat. Kyselyn tulosten mukaan suurin osa neuvotteluista saatiin päätökseen määräajassa ja työajan pidennys sujui kohtuullisen kivuttomasti. – Enemmistö luottamusmiehistä tuntuu olevan suhteellisen tyytyväisiä, vaikka ongelmiakin on ollut, sanoo YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa. Hän arvioi, että luottamusmiehet ovat mieltäneet asian siten, että koko kilpailukykysopimus on välttämätön paha, jolla vältettiin suurempi paha. Alkujaan maan hallitusneuvottelujen yhteydessä oli puhetta muun muassa sadan tunnin pidennyksestä. Valtaosassa työpaikoista on vältytty pahimmilta vaihtoehdoilta kuten arkipyhien muuttamiselta työpäiviksi. Työpaikoilla pidennys on ratkaistu monin eri tavoin ja erilaisia vaihtoehtoja käyttämällä ja yhdistämällä. Kyselyn mukaan yleisin vaihtoehto on vähentää tunteja liukumasaldoista; 16

vaihtoehtoa on käytetty 46 prosentissa työpaikoista. Neljänneksellä työpaikoista on lisätty päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Melkein joka kolmannella työpaikoista työajan pidennys toteutetaan kokonaan tai osittain työhyvinvoinnin tai ammatillisen osaamisen parantamiseen. OSA NEUVOTTELUISTA PITKITTYI

Kaikkialla neuvottelut työajan pidennykset eivät ole edenneet hyvin. Edelleen tammi-helmikuun vaihteessa oli työpaikkoja, joissa neuvottelut olivat kesken. Oksan mukaan ongelmat liittyvät tilanteisiin, joissa työnantajan asenne, taito tai halu on vääriä tai vajavaisia. Osassa yrityksiä työnantaja vaati, että pidennys tehdään kokonaisina päivinä eikä siitä edes neuvoteltu. – Jossain yrityksissä oli ihan täyttä ymmärtämättömyyttä: äärimmillään sopimus oli työnantajan puhdasta sanelua. Oksan mielestä kilpailukykysopimuksen myötä työajat sirpaloituvat entisestään eri työpaikoilla. Työpaikan tai alan vaihdon yhteydessä saattaa syntyä ristiriitoja, jos edellisessä työpaikassa on sovittu eri tavoin työajan pidennyksestä.

– Yrityksissä ja aloilla, joissa asiantuntijoista kilpaillaan enemmän, voi herätä työnhakutilanteissa kysymys, miten työajan pidennys on hoidettu. Eriarvoisuus mahdollisesti lisääntyy, jos uusi työntekijä haluaa työsopimukseen kohdan, jossa häntä ei velvoiteta samanlaiseen työajan pidennykseen kuin muut. Toisaalta työnantajat eivät saa välttämättä haluamiaan osaavia työntekijöitä, jos eivät jousta. TUOTTAVUUS SAATTAA HUONONTUA

Kyselyn mukaan työehtosopimusaloilla 34 prosenttia luottamusmiehistä vastaa, että keskustelut työajan pidentämisestä ovat heikentäneet ilmapiiriä ylempien toimihenkilöiden ja johdon välillä. – Yritysten johdoissa on syytä miettiä, näinkö tuottavuus paranee. Oksa veikkaa, että ilmapiirin heikentyminen ei ole niinkään sopimisesta kuin johdon asenteesta kiinni. Hänen mielestään YTN:ssä on pohdittava ilmapiirikysymyksiä, kun harkitaan paikallisen sopimisen laajentamista seuraavilla neuvottelukierroksilla. Neuvottelupäällikköä hämmentää heikentynyt ilmapiiri joka neljännellä


KOLUMNI Kalle Kiili 1. varapuheenjohtaja, Insinööriliitto

Työttömyysetuudella opiskelu työllistää

L

työpaikalla sopimuksettomilla aloilla, joissa asian ei pitäisi olla esillä ollenkaan. Näillä aloilla lähes 40 prosenttia luottamusvaltuutetuista kertoo, että työpaikoilla on käyty työajan pidennysneuvotteluja. Kilpailukykysopimus koskee vain niitä aloja, joissa on työehtosopimus. – Työnantajaliitot ovat selvästi jättäneet informoimatta jäseniään, Oksa aprikoi. Hänen mukaansa metsäteollisuudessa neljässä yrityksessä on tietoisesti lähdetty rikkomaan sekä sopimuksia että työsopimuslakia. YTN on yrittänyt neuvotella asiasta sekä paikallisesti että Metsäteollisuus ry:n kanssa siinä onnistumatta. Alan ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimusta. – Tapaukset viedään oikeuteen työsopimusten rikkomisina. Parhaillaan kerätään valtakirjoja kyseisissä firmoissa työskenteleviltä, ja niitä on tulossa paljon, Oksa sanoo. – Joillekin työnantajille näyttää kelpaavan sopimuksen herkut, mutta neuvotteluita ei haluta aloittaa.

uottamusmiehenä olen ollut mukana yhteistoimintamenettelyissä, joiden seurauksena tuhannet ylemmät toimihenkilöt ovat menettäneet työpaikkansa. Jokaisessa yt-infotilaisuudessa esiin on noussut työttömyysetuudella opiskeleminen. Työpaikkansa menettävät kokevat löytävänsä uuden työn opiskelun seurauksena – ja että tietävät tässä vaiheessa elämää kyllä itse, mikä lisäkoulutus juuri heitä auttaa työllistymään. Microsoftin puhelinkehitystoimintojen alasajoon liittyen sain tavata työministeri Lindströmin, elinkeinoministeri Rehnin ja opetusministeri Grahn-Laasosen. Heille kaikille esitin, että eikö byrokraattisen tarveharkinnan voisi poistaa työpaikkansa menettäviltä. Kenelläkään heistä ei ollut näissä tapaamisissa sanoa perustetta, miksikö ei. Asialle ei vain tapahtunut mitään. Näinpä teimme aiheesta kansalaisaloitteen viime heinäkuussa, jonka synnyttämään keskusteluun olen tyytyväinen. Aihetta käsiteltiin useamman lehden pääkirjoituksissa, ja ilokseni huomasin, että asia yhdisti myös yli keskusjärjestörajojen. Valitettavasti vain paine ei riittänyt herättämään poliitikkoja muutosta tekemään. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime syyskuussa tiedotteen otsikoltaan: ”Vuorotteluvapaasijaisuudet ja työttömyysetuudella opiskelu parhaiten työllistäviä työvoimapoliittisia toimenpiteitä”. Kyseessä oli ministeriön oma, Tilastokeskuksen tietoihin perustuva raportti. Jos samaan lopputulemaan päästään sekä työttömäksi jääviä kuuntelemalla että tilastollista faktaa lukemalla, niin voiko johtopäätös olla väärä? Tällä kertaa kansalaisaloitekaan ei vielä vienyt asiaa määränpäähän. Uskon sen olleen kuitenkin osa matkaa, joka tulee väistämättä johtamaan siihen, että työttömyysetuudella opiskelu tullaan sallimaan työpaikkansa menettäville ilman tarveharkintaa. Kunhan ei anneta periksi. Eikä me anneta.

17


Duc Do (vas.) ja Hieu Nguyen liittävät äänentunnistuksen sovellukseen, jotta sormet eivät palelisi pakkasessa.

1 000 miljardin päähänpisto TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Liikkumiseen on tarvittu karttaa, aikatauluja ja lippuja sekä omaa autoa ja julkisia kulkuvälineitä. Nyt siihen riittää yksi älypuhelinsovellus.

18

T

yö- ja koulumatkansa Duc Do ja Hieu Nguyen kulkevat junalla Espoosta Helsinkiin. Poikkeavilla reiteillä he turvautuvat toisinaan taksiin, vaikka tavallisesta opiskelijasta se tuntuisi varmasti kalliilta. – Käytän taksia noin kolme kertaa kuussa, Do arvioi. Don ja Nguyenin huolettomuus perustuu Whim-sovellukseen, jota he kehittävät opiskelujen ohessa. Se tuo heille liikkumisen vapauden liikennevälineestä riippumatta. Kuljettajalle heilautetaan puhelinta, josta näkyy, että matka on maksettu etukäteen. Sovellus on suomalaisen kasvuyhtiön Maas Globalin marraskuussa testikäyttöön lanseeraama tuote. Yhtiön nimen alkuosa Maas tulee sanoista

mobility as a service eli liikkuvuus palveluna. Ajatuksena on korvata auton omistaminen lupauksella päästä paikasta toiseen aina sopivimmalla kulkuneuvolla. Do ja Nguyen työskentelevät Ludviginkadulla Helsingin keskustassa. Kolmessa huoneessa työskentelee yhteensä kymmenen työntekijää läppäreineen. Sormet naputtavat kiivaasti, ja osa työskentelee korvakuulokkeisiin uppoutuneena. Palvelun kehittäminen vaatii Dolta ja Nguyenilta runsaasti työtä. Insinöörien päivät venyvät toisinaan 9–10 tunnin mittaisiksi. – Startupissa on pakko ottaa vastuuta. Ei pidä laskea tunteja vaan huolehtia siitä, että tekee tehtävänsä, Nguyen sanoo. Vapaa-ajalla Do ja Nguyen viimeis-


televät opintojaan Metropoliassa. Do opiskelee mobiiliratkaisuja ja Nguyen mediatekniikkaa. KAIKKI KULKUNEUVOT MUKANA

Whimiin syötetään lähtöpaikka ja määränpää, ja sovellus kertoo, miten käyttäjä pääsee perille. Sovellus huomioi kaikki kulkuvälineet jalkoja unohtamatta. Mukana ovat joukkoliikenne, vuokra-auto, taksi ja Uber maissa, joissa se on laillinen. Maas Globalin tavoitteena on saada Whimin käyttäjiksi viisi prosenttia väestöstä. Helmikuussa käyttäjiä on Helsingissä arviolta jo satoja tai tuhansia. Liiketoimintamalli eroaa välitysfirmoista sillä, ettei Maas Globalilla ole kiinteää osuutta, jonka se veloittaisi matkojen hinnasta, vaan se ostaa jokaisen matkan erikseen. Kannatta-

vuutta on vielä vaikea arvioida. Yritys joutuu maksamaan esimerkiksi HSL:lle palveluun kuuluvista lipuista selvästi enemmän kuin perinteisestä kuukausikortista, mutta hinnoista neuvotellaan. Käyttäjälle liikkumisen vapaus maksaa Helsingissä 249 euroa kuussa. Liikkumisoikeus ei ole kuitenkaan rajaton, vaan kuukauden aikana saa tietyn määrän pisteitä, jotka riittävät esimerkiksi taksiin käytettynä 12 matkaan kuussa. – Taksia on miellyttävämpää käyttää, kun ei tarvitse miettiä joka kerta, mitä se maksaa. Kuukausikulut tietää etukäteen, sanoo toimitusjohtaja Sampo Hietanen. Sovelluksen testikäyttäjistä suurin osa on ihmisiä, joilla ei ole omaa autoa. Marraskuussa alkaneessa kokei-

Kun taksin tilaa sovelluksella, se on jo valmiiksi maksettu.

”Autoa käytetään neljä prosenttia ajasta.” ›› 19


Sampo Hietanen tunnetaan maas-konseptin isänä.

lussa on havaittu, että Whimin asiakkaat ovat lisänneet joukkoliikenteen ja vuokra-autojen käyttöä. AJATUS TULI TELEOPERAATTOREISTA

Vuonna 2015 perustettu Maas Global on tiettävästi ensimmäinen yritys maailmassa, joka on onnistunut toteuttamaan maas-konseptiin perustuvan palvelun. Hietanen esitti konseptin kuitenkin jo 11 vuotta sitten tarkasteltuaan telealan kehitystä. – 1980-luvulla meillä oli pelkkiä toisiinsa kytkettyjä puhelimia eikä vielä henkilökohtaista teleoperaattoria. Varmasti sellainen tulee ennen pitkää myös liikkumiseen, Hietanen vertaa. Ajatusta jalosti satoja ihmisiä julkisella ja yksityisellä puolella. ITS Finland -yhdistys vei sen pisimmälle. – Siellä liiketoimintasuunnitelmasta haluttiin firma ja minusta sen toimitusjohtaja. Miten siitä olisi voinut kieltäytyä, Hietanen virnistää. Liikkumisesta kasvaa ennusteen mukaan tuhannen miljardin dollarin markkina maailmalla vuoteen 2030 mennessä. Nykyään 80 prosenttia markkinaan käytetystä rahasta kuluu 20

yksityisautoon, vaikka se on käytössä vain 4–10 prosenttia ajasta. – Jos saadaan sama tai parempi palvelutaso kuin yksityisautolla mutta ilman sen tehottomuutta, se muuttaa paljon, Hietanen sanoo. Tavallisesti suomalaiset hankkivat liikkumista varten oman auton. Työmatkat ja kaupassakäynnit onnistuvat usein joukkoliikenteellä, mutta kaikkialle sen avulla ei pääse. – Ihmiset maksavat autossa siitä vapaudesta, että viikonloppuna voi lähteä mihin tahansa milloin vain. Tästä tulee palvelun nimikin: Whim tarkoittaa päähänpistoa, Hietanen selittää. DIGITAALISIA PALVELUITA RIITTÄÄ

Suomen lainsäädäntö ei Hietasen mukaan estä liikkumispalvelun yleistymistä, mutta valmisteilla oleva Liikennekaari-uudistus saattaa nopeuttaa sen kasvua. Kaavailtu uudistus helpottaisi liikennetiedon hyödyntämistä ja matkaketjujen muodostumista. Lakihankkeen toinen vaihe käynnistyi joulukuun lopussa. Maailmalla on jo useita liikkumissovelluksia, joskaan niiden avulla ei voi

maksaa matkoja kaikissa liikennevälineissä. Suomessa Daimlerin omistama Moovel ja Facebookin omistama Moovit toimivat pitkälti Reittioppaan tapaan, mutta niistä voi tilata esimerkiksi Uberin. Suomalaisen Tuupin erikoisuutena on se, että sovelluksen kautta voi tilata Sohjoa-hankkeeseen kuuluvan robottikyydin Tampereella keväästä alkaen ja myöhemmin Helsingistä. Robottibussi ei kulje säännöllisesti vaan noukkii ihmisiä kyytiin tarpeen mukaan. Palvelu sisältää myös vuokra-auton, taksin ja yhteiskäyttöauton. VR valmistelee lippu-uudistusta, jossa lippu tarjoaisi koko matkaketjun junasta määränpäähän asti. Sama lippu kävisi siis myös bussiin tai taksiin. Lähitulevaisuudessa liikkumisen digitalisoiminen lisää Hietasen mukaan eri liikennemuotojen, kuten vuokra-autojen, tarjontaa. Sitä toivovat myös illalla töiden jälkeen junaan hyppäävät Do ja Nguyen. – Haluan Länsimetron vihdoin valmiiksi, Nguyen naurahtaa. – Espooseen pitäisi saada myös kaupunkipyörät niin kuin Helsingissä, Do lisää.


Robotti palvelee asiakasta TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

Automaattinen asiakaspalvelija on aina valppaana ja siirtää keskustelun ihmiselle vain tarvittaessa.

M

atkustaja haluaa päivittää lennolle varaamansa istumapaikan parempaan. Asiakaspalvelija kysyy lennon varausnumeroa. Matkustaja syöttää sen ja saa tarjouksen bisnesluokan paikan hinnasta. Matkustaja hyväksyy tarjouksen, ja palvelija päivittää lipun. Suomalainen startup Getjenny uskoo, että chattipohjainen asiakaspalvelu yleistyy tulevaisuudessa. Se palvelee asiakkaita tavallista nettipohjaista palvelua paremmin. – Asiakkaat kysyvät usein asioita, jotka löytyvät jo valmiiksi sivuilta. Asiakaspalvelijat joutuisivat sitten vain neuvomaan, että paina tuolta ja tuolta, kertoo yhtiön johtava kehittäjä Mikko Malmari. Jenny-robotti osaa englantia, italiaa ja suomea. Maailmalla ei ole tiettävästi toista suomeksi palvelevaa tekoälyä. – Suomen kieli on vaikea. Jos kääntää englantia suomeksi Google Translatella, jälki ei ole parasta mahdollista. Jenny on lähellä luonnollista kieltä. Keskustelurobotti on perinteistä puhelintukea tehokkaampi vaihtoehto. Se on halpa ja tarjoaa palvelua heti ilman ihmisen reaktioaikaa. Robotti kykenee palvelemaan asiakkaita 10–80 prosentissa tapauksista.

Mikko Malmari vastaa yksin Jenny-keskustelurobotin teknisestä toiminnasta.

AVOIMESTI ROBOTTI

Getjenny suosittelee, että asiakasyritys ilmoittaa avoimesti omille asiakkailleen, että asiakaspalvelija on robotti. – Jos asiakkaalle ei ilmoiteta, että puhekumppani on robotti, siitä syntyy uncanny valley -ilmiö. Kun ilmaisussa päästään tarpeeksi lähelle, mutta ei ihan ihmisen tasolle, asiakkaalle tulee karmiva tunnelma, Malmari sanoo. Kun asiakaspalvelussa tulee vastaan tilanne, jota tekoäly ei osaa käsitellä, tehtävä siirtyy ihmiselle. Asiakaspalvelija näkee tekoälyn kanssa käydyn keskustelun ja pääsee jatkamaan suoraan siitä, mihin on jääty. Asiakkaitaan Getjenny ei paljasta vielä. Neljä yritysasiakasta on tilannut Jennyn omille asiakkailleen eli tavallisille loppukäyttäjille. Yksi on valinnut Jennyn sisäiseksi käyttötuekseen. Neuvottelut Jennyn tilauksesta ovat käynnissä kolmen yrityksen kanssa. Getjenny pyrkii julkaisemaan julkisen demon keväällä. Työtä riittää niin paljon, että kuuden hengen yri-

tyksen palvelukseen haetaan parhaillaan kolmea työntekijää. Yksi niistä on ohjelmistokehittäjä. – Se on käytännössä sama toimenkuva kuin minulla. Työ vain on lisääntynyt niin, etteivät kädet tahdo riittää, Malmari sanoo. TYÖ VEI MUKANAAN

Malmari ehti opiskella itsensä Metropoliassa ohjelmistotekniikasta valmiiksi lopputyötä lukuun ottamatta. Getjenny vei hänet mukaansa, sillä startupissa työskentely innosti. – Kun tekee omaa tuotetta, saa vaikuttaa paljon siihen, mitä sen kanssa tehdään. Isommassa yhtiössä tehdään sitä, mitä asiakas pyytää. Pienessä yrityksessä on toki nurjatkin puolensa. – Alkuaikoina tuli vähän orpo olo, kun olen ainoa tekniikan ihminen täällä. Kun pitää kysyä neuvoa, firman sisältä ei löydy ketään, joka osaisi vastata. Onneksi alalla on muita kavereita, joiden kanssa voi brainstormata, Malmari sanoo. 21


– Yrityksissä neuvotteluyhteydet ovat auki, vaikka liittojen välillä neuvottelusuhteet ovat vaikeat, Niko Jormalainen kertoo.

Työnantaja hamuaa heikennyksiä TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala

Palkankorotusten vähäisyys on jäänyt kaivelemaan työpaikoilla. – Yleiskorotusta kaivataan, toteaa alueellinen luottamusmies Niko Jormalainen. 22


”Syksyllä neuvotellaan työehtosopimuksia.”

K

ehityspäällikkönä DNA:ssa työskentelevä Niko Jormalainen edustaa ictalaa sekä Insinööriliiton tes-valtuuskunnassa että YTN:n ict-alan taustaryhmässä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. Takana on monta vuotta erinimisiä keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja, joita keskusjärjestöt ovat ohjanneet tiukasti. Ensi syksynä edessä on liittokierros, jossa voidaan käsitellä myös alakohtaisia asioita. Ict-alan työehtosopimus on YTN:n sopimusten joukossa ensimmäisiä, jotka ovat katkolla. Se on voimassa lokakuun loppuun. – Alan työehtosopimus on ytn-läisittäin kohtuullisen kattava. Siinä ei ole pahoja puutteita, sanoo ict-alan vastuullinen asiamies Kosti Hyyppä. Neuvotteluosapuolena YTN:n ictalalla on Palvelualojen työnantajat Palta. – Työnantajaliitto on antanut ymmärtää, että heillä on erittäin paljon patoutuneita tarpeita muokata työehtosopimuksen sisältöä; Hyyppä kertoo. – Toki ict-alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta voi muokata. Se on melko vanha ja se saattaa sisältää asioita, joita nykyään ei enää tarvita. Asiamies kuitenkin huomauttaa, että jos sopimukseen halutaan tehdä kokonaisuudistusta, työ on aloitettava varhaisessa vaiheessa. Uudistus ei onnistu kuukaudessa. Ict-alan taustaryhmässä valmistautuminen neuvottelukierrokselle on jo alkanut. Alalla on pohdittu tavoitteita kierrokselle. Edellisiltä kierroksilta on jäljellä vielä saavuttamattomia tavoitteita; yksi niistä on vapaa-ajalla matkustamisen korvaus. Esimerkiksi

DNA:lla siitä on sovittu paikallisesti, mutta alan työehtosopimuksessa sitä ei ole. Jormalainen nimeää yhdeksi tavoitteeksi koulutusvelvollisuuden työnantajalle irtisanomistilanteissa. – Vaikka työpaikalla on avoimia työpaikkoja, samaan aikaan toisia irtisanotaan. Heistä olisi kuitenkin kohtuullisella koulutuksella saatavissa osaavia ihmisiä avoimiin paikkoihin, Jormalainen arvioi. TIUKKA KUSTANNUSRAAMI TULOSSA

Suomessa ollaan hakemassa ratkaisua uuteen palkkamalliin, jossa vientialat määrittelevät työmarkkinakierroksen kustannusvaikutukset. Siitä neuvottelevat palkansaajapuolella YTN lisäksi neljä SAK:n ja yksi STTK:n vientiliittoa. Työnantajia edustavat Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus ja Kemianteollisuus. – Jos vientivetoinen palkkamalli syntyy, sitä on erittäin vaikea ylittää, Hyyppä sanoo. Alan ylemmistä toimihenkilöistä runsaasti yli 90 prosenttia työskentelee yrityksissä, joissa on runsaasti palkanmaksukykyä. Pääomavaltaisella alalla palkkakustannusten merkitys on hyvin pieni verrattuna siihen, kuinka paljon yritysten täytyy investoida, jotta ne pystyvät ylläpitämään palvelutasoaan. – Jos jäsenet haluavat palkankorotuksia, on mietittävä, onko myytävissä jotain kustannusvaikutteisia tekstikysymyksiä. Hyypän mukaan korotuksia on tulossa syksyllä, mutta tasosta ei ole vielä tietoa. Työnantajapuolella puhutaan tietenkin maltillisuudesta, tai jopa äärimaltillisuudesta. – Teknologiasektori sopii todennäköisesti ennen ict-alaa omista palkankorotuksistaan. Kuri työnantaja-

puolella tulee olemaan erittäin tiukka: kilpalaulantaan työnantajat tuskin lähtevät. PUHEET JA TEOT EIVÄT AINA KOHTAA

Neuvottelusuhteet eivät ole ict-alalla erityisen hyvät. Hyypän mielestä heikkojen yhteistyösuhteiden taustalla on vaihtuneet henkilöt työnantajaliitossa ja sitä myötä menetetty luottamus. Työehtosopimusneuvotteluja vaikeuttavat myös Paltan yrityskohtaiset kynnyskysymykset. – Palta on pidemmän aikaa uhkaillut, mitä tuleman pitää. He eivät kuitenkaan ole eritelleet, millä he uhkailevat, Hyyppä kuvailee. Hän toivoo, että jatkossa asioista puhutaan oikeilla nimillä. Paikallisen sopimisen perään kuulutetaan joka paikassa. Ict-alalla se on erittäin laajaa jo tällä hetkellä. Sekä luottamusmies Jormalainen että asiamies Hyyppä ovat sitä mieltä, että luottamusmiehet tarvitsevat lisää koulutusta paikalliseen sopimiseen. Jormalainen kertoo, että hänen työpaikallaan paikalliset sopimukset ovat liittyneet ennen kaikkea parannuksiin kuten eri asioiden korvauksista sopimiseen. – Jos kielteisiä asioista aletaan neuvottelemaan paikallisesti, tarvetta on neuvottelukoulutukselle, jotta osaa argumentointia oman asian puolesta, Jormalainen sanoo. Hyyppä muistuttaa, että luottamusmiehet ovat korkeasti koulutettuja, jotka tekevät vaativia asiantuntija- tai esimiestehtäviä. Suurimmalla osalla on halu kehittyä omassa työssään; luottamustehtävä on oman toimen ohella tai sen lisäksi. – YTN:n täytyy varmistaa, että heidän toimintaedellytykset ovat hyvät laajemman mittakaavan neuvotteluihin.

23


Hauraan kasvun aika alkoi TEKSTI: Kimmo Lundén /UP

Kuluttajat luottavat pitkästä aikaa oman taloutensa vahvistumiseen, ja vienti alkaa vetää. Ennustelaitokset lupaavat maltillista kasvua.

24


S

uomen Pankki julisti joulukuun suhdanne-ennustuksessaan, että taantuma on päättynyt. Danske Bank ennusti heti perään, että vuosi 2017 on toivoa

täynnä. Vienti ehti laskea viisi vuotta peräkkäin. Nyt uutiset kertovat suhdannekäänteestä. Valmet Automotive on käynnistänyt historiansa suurimmat rekrytoinnit Uudenkaupungin autotehtaalla. Meyerin Turun telakan tilauskirjat ovat täyttyneet ainakin vuoteen 2023 saakka. Kuluttajien luottamus vahvistui syksyn mittaan, ja työttömyys on kääntynyt laskuun. Rakentamisen investoinnit näkyivät katukuvassa eritoten pääkaupunkiseudulla koko viime vuoden. Kemianteollisuus on useimmista muista toimialoista poiketen jatkanut kasvu-uralla läpi taantuman. Metsätoimialalla on Suomessa yhteensä neljän miljardin investoinnit suunnitteilla. Rakenteilla olevan Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaan on määrä käynnistyä tänä vuonna loppukesästä. – Itse asiassa taantuma jäi taakse jo vuoden 2015 loppuun mennessä. Suhdanne on edelleen vahvistunut, täsmentää Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Valtiovarainministeriö varoitti kuitenkin joulukuussa, että lähivuosien talouskasvu jää liian hitaaksi, jotta julkisen talouden menot ja tulot saataisiin tasapainoon. VM:n ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 0,9 prosenttia ja prosentin ensi vuonna. KULUTUS ON KASVANUT – VELALLA

Vuodesta 2012 alkanut taantuma on takana. Tosin kasvu jää ennusteiden perusteella hitaammaksi kuin viime vuosikymmenten taantumia seuranneilla nousukausilla. Suomen talous on elpynyt ilman viennin vetoa. Yksityinen kulutus on

kasvanut koko taantuman ajan, kiitos euroalueen ja Suomen huippualhaisten korkojen sekä matalan inflaation. Kuluttajien luottamuksen vahvistumisesta kertoo myös asunto- ja autokaupan vilkastuminen. Kääntöpuolena on kotitalouksien kasvava velkaantuminen. INVESTOINTITAANTUMA NÄKYY

Suomen Pankki odottaa investointien elpyvän. Tällä hetkellä teollisuuden investoinnit ovat lähes kuusi prosenttia pienemmät kuin vuonna 2011. Ennustepäällikkö Juha Kilposen mukaan Suomessa on patoutunutta investointitarvetta. – Historiassa investointiaste on ollut keskimäärin 18 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ennustejaksomme loppupuolella investoinnit kasvavat jo lähelle tätä keskiarvoa, Kilponen viittasi vuoteen 2019.

”Taantuma jäi taakse jo 2015 lopulla.” TYÖTTÖMIEN OSUUS LASKUSSA

Nuorisotyöttömyys, eritoten nuorten miesten, kääntyi viime vuonna laskuun. Danske Bankin arvion mukaan syynä on rakentamisen piristyminen. Työttömyys laskee Suomen Pankin ennusteen mukaan tänä vuonna 8,5 prosenttiin. Pitkän aikavälin työttömyys on ollut Tilastokeskuksen mukaan 8,7 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli kuitenkin viime marraskuussa 121 500, eli kuutisen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Pitkään työttömänä olleiden on ollut yhä vaikeampaa saada työtä. Joukossa on paljon myös 20–30-vuotiaita, Suomen Pankin ennustepäällikkö Kilponen raportoi. Pankkien suhdanne-ennusteiden lomassa Työttömyysvakuutusrahasto antoi joulukuussa vuoden toisen myönteisen tulosvaroituksen. Työttömyyden hoitoon ei tarvittu niin paljon rahaa kuin siihen oli budjetoitu. TUHANSIA UUSIA TYÖPAIKKOJAA

Suomen työllisyysaste on silti Pohjoismaiden heikoin ja kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta. Suomen Pankki ennustaa vuosiksi 2016–2018 yhteensä 45 000 uutta työllistä, vaikka poistuvat työpaikat otetaan lukuun. Uudet työpaikat syntyvät rakentamiseen, palveluihin – ja muun muassa Uudenkaupungin autotehtaalle. Valmet Automotive rekrytoi yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Vuoden 2017 lopulla autotehdas työllistää alihankkijat mukaan lukien kaikkiaan noin 3 000 henkilöä. MUUALLA KULUTUSKYSYNTÄ KASVAA

Työllisyys paranee ja teollisuus elpyy, mutta kasvu on haurasta. Uudet tilaukset kasvoivat viime syyskuussa ensi kerran kokonaiseen vuoteen, mutta laskivat lokakuussa kolme prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Kilpailukykysopimuksen pitäisi parantaa vientiteollisuuden suhteellista kilpailukykyä kilpailijamaihin kuten Ruotsiin ja Saksaan nähden. Nollakorotukset eivät lisää kulutusta, mutta Yhdysvalloissa ja Saksassa palkat ovat nousussa. Kun saksalaiskuluttajat ostavat risteilyjä ja GLC-Mersuja, Suomikin saa osansa tästä kulutuskysynnän kasvusta.

25


Kolmen maan ay-aktiivit oppivat toisiltaan

Tehdasvierailulla MANWU sopi työnantajan kanssa työturvallisuuskoulutuksesta.

TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Tuomas Hara ja Kirsi Kemppinen

Työelämässä erot Euroopan, Afrikan ja Aasian välillä voivat olla isoja, mutta opinto-matkalle osallistuneen Kirsi Kemppisen mukaan monet asiat myös yhdistävät ammattiyhdistysliikettä eri maissa.

S

uomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin virittämä vaihto-ohjelman tuo yhteen Suomen, Namibian ja Filippiinien ammattiliittoja. Ohjelman tavoitteena on keskinäinen oppiminen, ideoiden vaihto ja yhteystyöverkoston vahvistaminen. Suomesta mukana ovat Insinööriliitto ja Metalliliitto. Ohjelman ensimmäinen opintomatka tehtiin viime marraskuussa

26

Namibiaan. Insinööriliiton jäseninä matkalle osallistuivat Kirsi Kemppinen ja Tuomas Hara. Suomalaisten ja filippiiniläisten vierailua Namibiassa isännöi Metal and Allied Namibian Workers’ Union MANWU eli metallin ja rinnakkaisalojen liitto. Rinnakkaisaloihin kuuluu muun muassa rakennusala. Namibian työlakeihin on jo saatu monia työntekijälle tärkeitä oikeuksia, kuten vuosiloma, äitiysloma ja sunnuntain korotettu palkka. Pelkät lait

eivät kuitenkaan auta, jos työnantajia ei saada noudattamaan niitä. Suomalaisesta järjestelmästä poiketen Namibiassa työpaikalla voi olla vain yksi liitto, johon työntekijät voivat liittyä. Myös työehtosopimukset neuvotellaan työpaikkakohtaisesti. Lukuisat tehdaskohtaiset sopimukset aiheuttavat tilanteen, jossa etu on yleensä työnantajien puolella. Koko alaa koskevia tes-neuvotteluja on käyty vain rakennusalalla. – Vaikka meillä perustilanne on aivan toinen, väkisinkin tuli mieleen Suomessa käyty keskustelu paikallisen sopimisen lisäämisestä ja sen seurauksista pahimmillaan, Kemppinen kertoi.


Suurlähettilään vieraat ammattiyhdistysliikkeestä herättivät myös paikallisen median kiinnostuksen.

Työmaalla ei pääse varjoon edes tauolla.

RAKENNUSALALLA ON EDISTYTTY

Ryhmän ensimmäinen työpaikkavierailu vei tietyömaalle. Valtatien laajennusta rakennetaan italialaisen yrityksen johdolla, ja MANWU yrittää saada sen työntekijät järjestäytymään. Rakennustyöläisen minituntipalkka on 15 Namibian dollaria eli noin yhden euron. Alan yhtenäisyydestä johtuen palkka on parempi kuin monella muualla alalla. Kemppinen on koulutukseltaan rakennusinsinööri, joten hän oli tyytyväinen päästessään tutustumaan paikalliseen rakentamiseen. Työmaalla paahtanut aurinko ja kuumuus eivät vaikuttaneet vain pohjolan asukkeihin. – Ryhmämme huolestui huomatessaan, että työntekijöille ei ollut tarjolla varjopaikkaa edes taukojen ajaksi. Matalan palkkatason lisäksi työläisten asemaa heikentävät kohtuuttoman korkeat asumiskustannukset. Monet töissä käyvät joutuvat asumaan hökkeleissä ilman sähköä ja juoksevaa vettä. YHTEISET ONNISTUMISET PALKITSIVAT

Kansainvälinen tiimi värvättiin mukaan myös MANWUn jäsenhankintatempaukseen. Aamulla kukonlaulun

Suomi–Namibia–Filippiinit -kopla hitsautui tiivisti yhteen.

aikaan innokkaat aktiivit jakoivat sadoille työmatkalaisille esitteitä ja tietoa järjestäytymisestä. Kemppisesta tempaus oli ehdottomasti yksi matkan antoisimmista kokemuksista. Yhteistyö ay-tovereiden kanssa oli hedelmällistä ja vastaanotto oli hyvin erilainen kuin kotimaassa jäseniä kalastellessa. – Ihmiset olivat oikeasti kiinnostuneita ja esitteitä tultiin suorastaan hakemaan meiltä. Väentungoksessa alkanut päivä jatkui toisenlaisissa tunnelmissa, kun matkalaiset ja manwulaiset osallistuivat Suomen Namibian-suurlähettilään vastaanotolle, jossa vieraana oli myös suomalaisten yritysten ja Namibian hallinnon edustajia. Tehdastyöläisten arkeen Kemppinen kumppaneineen tutustui yrityksessä, jossa muunnetaan autoja ja peräkärryjä uusiin käyttötarkoituksiin, kuten ambulansseiksi ja kylmäkuljetusajoneuvoiksi. Pienessä perheomisteisessa tehtaassa työskentelee noin 70 henkilöä. Työntekijät ovat järjestäytyneet ja työehdot sekä -olot ovat verrattain hyvät. – Tehdaskierroksella huomasimme, että turvallisuusasioissa oli puutteita.

Kuulosuojaimet puuttuivat monelta, samoin suojalasit ja hengityssuojaimet. Asia otettiin heti puheeksi työnantajan kanssa. Koska syynä suojaimien käyttämättömyyteen on sekä tietämättömyys että siitä johtuva välinpitämättömyys, MANWUn edustajat sopivat työnantajan kanssa, että liitto tulee tehtaalle kouluttamaan työntekijöitä työturvallisuudesta. VAIHDETAAN AJATUKSIA JA IDEOITA

Vaikka työoloissa ja ammattiyhdistystoiminnassa on maiden välillä suuria eroja, Kemppisen mukaan myös kaikille osallistujille yhteisiä asioita ja kysymyksiä löytyi helposti. Niitä ovat esimerkiksi työttömyys, nuorten tilanne ja järjestäytyminen sekä naisten asema. – Opimme kaikki toinen toisiltamme ja hyvät ideat jaettiin porukassa. Paikallisten ihmisten rohkeus ja vahvuus tekivät häneen suuren vaikutuksen. Kotiinpaluun jälkeen monia asioita on tullut tarkasteltua uusin silmin. Vaihto-ohjelman seuraava matka tehdään keväällä Filippiineille. 27


TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

Palkan nousu runsaan prosentin luokkaa Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen palkkaero on kasvanut.

V

iime syksynä toteutettu insinöörien työmarkkinatutkimus osoitti, että vastavalmistuneita lukuun ottamatta insinöörien palkat ovat nousseet viimeisen vuoden aikana. Insinöörien keskiarvopalkka oli lokakuussa 4 211 euroa kuukaudessa; nousua edellisvuodesta oli 1,2 prosenttia. Mediaanipalkkataso vastaavasti oli 3 992 euroa kuukaudessa, ja siinä nousua oli edellisvuodesta 2,4 prosenttia. Nyt ansiokehitys oli palvelualoilla parempaa kuin teollisuudessa. Eniten ansiot kehittyivät tietotekniikan palvelualalla, jossa kasvua edellisvuodesta oli neljä prosenttia. Myös kaupan alan palkkakehitys oli keskimääräistä parempi. Asiantuntijatehtävissä toimivien palkat nousivat tällä kertaa esimiestehtävissä toimivia enemmän. Vastavalmistuneiden insinöörien työtilanne on viimeisen vuoden aikana jonkin verran parantunut; ansiotasossa se ei näkynyt pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Vastavalmistuneiden insinöörien keskiarvopalkka oli lokakuussa 2 686 euroa ja mediaanipalkka 2 650 euroa kuukaudessa. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen ero vastavalmistuneilla kasvoi 400 euroon. EROT TILASTOLLISELLA MALLILLA

Insinöörien palkkaeroja ja niitä selittäviä tekijöitä tutkittiin tänäkin vuonna työmarkkinatutkimuksen aineistosta regressiomenetelmällä muodostetun tilastollisen palkkamallin avulla. Mallissa selvitettiin, minkä verran eri tekijät, työsuhteen laatu, työnantajan sektori, henkilöstömäärä, asemataso, työtehtävät, 28

tulospalkkauksen piirissä oleminen, projektipäällikkönä toimiminen tai työssäkäyntipaikkakunta selittävät insinöörien palkkaeroja. Mallin mukaiset palkkaerot eivät toteudu kenenkään kohdalla sellaisenaan. Esitettyjä lukuja voi kuitenkin käyttää omien palkkapohdintojen tukena. Insinööriliiton jäsensivuilla oleva Palkkanosturi perustuu samankaltaiseen regressiomalliin. Uusimman työmarkkinatutkimuksen aineistosta muodostettu palkkamalli osoitti, että pääkaupunkiseudulla palkkataso on korkeampi kuin alueen ulkopuolella. Palkkaero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä oli noin 6–14 prosenttia alueesta riippuen. Matalin palkkataso insinööreillä oli Itä- ja Keski- ja Pohjois-Suomessa, joissa palkkaero pääkaupunkiseutuun verrattuna oli noin 11–13 prosenttia. Pienemmistä alueista Vaasan alueen ero pääkaupunkiseutuun oli suurin. Siellä palkkaero pääkaupunkiseutuun verrattuna oli noin 14 prosenttia. Verrattuna vuotta aiempaan tutkimukseen, palkkaerot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ovat kasvaneet muutaman prosenttiyksikön. ASEMATASO VAIKUTTAA PALKKAAN ENITEN

Verrattuna asiantuntijatehtävissä työskenteleviin ylimmissä johtotehtävissä työskentelevien palkkataso oli palkkamallissa keskimäärin noin 40 prosenttia asiantuntijoita korkeampi. Ylemmän keskijohdon ja asiantuntijoiden palkkaero oli keskimäärin 19 prosenttia; alemman keskijohdon ja asiantuntijoiden palkkaero noin seitsemän prosenttia. Toimihenkilötehtävissä työskentelevien palkka jäi asiantuntijatuntijatehtävissä työskentelevien palkasta keskimäärin noin 14 prosenttia jälkeen. Työsuhteen laatu vaikutti myös palkkaennusteeseen. Määräaikaisen ja

vakituisen työsuhteen palkkaero oli noin kuusi prosenttia. Lisäksi työtehtävien vaikutus oli merkittävä. Strategisissa suunnittelutai johtotehtävissä työskentelevien ja toisaalta myös kaupallisissa tehtävissä työskentelevien palkkaero suunnittelutehtävissä työskenteleviin verrattuna oli suurin. Eroa kaupallisiin tehtäviin oli noin kymmenen prosenttia ja strategisiin tehtäviin noin 15 prosenttia. Toimiminen projektipäällikkönä nosti palkkaennustetta noin neljä prosenttia ja tulospalkkauksen piirissä oleminen vaikutti palkkaan myönteisesti. Tulospalkkauksen piirissä olevilla palkkataso myös ilman tulospalkkaa oli palkkamallissa keskimäärin noin viisi prosenttia korkeampi kuin niillä, jotka eivät tulospalkkauksen piiriin kuuluneet. YRITYKSEN KOKO SELITTÄÄ PALKKAEROJA

Pienissä yrityksissä maksetaan keskimäärin matalinta palkkaa ja palkkataso nousee yrityskoon kasvaessa. Yli 3 000 henkilöä työllistävissä yrityksissä työskenteleminen nosti palkkaennustetta 11 prosenttia verrattuna kaikkein pienimmissä yrityksissä työskenteleviin. Työtehtävien vaativuus ja vastuualueen laajuus voivat usein olla pienissä ja suurissa yrityksissä varsin erilaiset. Palkkamalli osoitti palkoissa olevan eroja myös työnantajasektorien välillä. Julkisella sektorilla ja suunnittelualalla insinöörien palkkataso oli keskimäärin alhaisin, kun korkein palkkaennuste oli vientiteollisuudessa, tietotekniikan palvelualalla ja kaupan alalla. Näillä aloilla palkkataso oli muodostetussa palkkamallissa keskimäärin noin viidestä yhdeksään prosenttia julkista sektoria korkeampi. Jos henkilö työskenteli ulkomaalaisomisteisessa yrityksessä, palkkaennuste oli keskimäärin noin kolme prosenttia korkeampi.


Mediaani- ja keskiarvopalkat kaikilla insinööreillä vuosina 2009–2016 4300 4200 4100 Kuvioissa esitetyt palkkatasot kuvaavat insinöörien keskimääräisiä palkkaeroja eri ryhmissä. Palkkaan vaikuttavat useat eri tekijät, näistä tehtävien vaativuus on tärkein. Esitetyt luvut sisältävät päätoimesta saadun kuukausiansion sisältäen luontoisetujen verotusarvon. Ne eivät sisällä tulospalkkaa, ylityökorvauksia tai lomarahoja. Lähde: Insinöörien Työmarkkinatutkimus 2016.

4000 3900 3800 3700 3600 3500 Keskiarvo, kaikki insinöörit Mediaani, kaikki insinöörit

3400 3300 €/kk

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Insinöörien mediaanipalkkoja eri aloilla vuonna 2016 4300

Kaupan ala

4114

Vientiteollisuus Tietotekniikan palveluala

4000

Kotimarkkinateollisuus

3954

Julkinen sektori

3900

Palvelualat (kaikki)

3850

Insinööri-, arkkitehti- ja suunnittelutoimistot

3500 0

1000

2000

3000

4000

€/kk

Insinöörien mediaanipalkkataso eri alueilla vuonna 2016 Pääkaupunkiseutu

4325

Kaakkois-Suomi

4070

Oulun talousalue

3971

Tampereen talousalue

3920

Häme

3903

Lounais-Suomi

3866

Turun talousalue

3824

Pohjois-Suomi

3820

Keski-Suomi

3731

Itä-Suomi

3730

Vaasan alue

3700 0

1000

2000

3000

4000

€/kk

Tutkimuksiin vastaaminen on tärkeää Insinööriliiton jäsenten käytössä on jäsensivuilla oleva Palkkanosturi, jonka avulla voi selvittää, vastaako nykyinen palkka muiden vastaavassa tehtävässä työskentelevien insinöörien palkkaa. Sitä voi käyttää apuna myös esimerkiksi uutta työpaikkaa hakiessa. Palkkanosturi toimii nykyään myös mobiililaitteilla ja englanninkielisenä. Palkkatietoja on myös Insinööriliiton palkkatilastoissa. Henkilökohtaista palkkaneuvontaa saa ottamalla yhteyttä Insinööriliiton asiakaspalveluun. Palkkakeskusteluiden käymiseen

ja palkkatoiveen tason määrittelyssä auttavia koulutustilaisuuksia järjestetään kevään aikana eri paikkakunnilla. Palkkanosturin ja tilastojen palkkatiedot perustuvat jäsenten työmarkkinatutkimuksessa antamiin vastauksiin, Insinööriliitto ei saa vastaavia tietoja mistään muualta. Jotta tilastoista ja Palkkanosturin tiedoista saadaan tulevaisuudessakin kattavat, on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn.

29


OIKEUTTA TEKSTI: Jani Pitkänen, asianajaja, Eversheds Asianajotoimisto Oy PIIRROS: Markku Haapaniemi

Työsopimus tiukentui Maan hallituksen työllistämistä edistävien toimien yhtenä keihäänkärkenä on työntekijän palkkaamisen esteiden purkaminen. Vuoden vaihteessa voimaan tulleet työsopimuslain muutokset lisäävät määräaikaisia työsopimuksia, pidentävät koeaikaa ja lyhentävät takaisinottovelvoitetta.

T

yösopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaisena. Jos määräaikainen työsopimus on työnantajan aloitteesta tehty ilman perusteltua syytä, sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Koska kysymys on työntekijän suojaksi säädetystä pakottavasta säännöksestä, määräaikaisen sopimuksen tekemisen rajoitukset koskevat vain työnantajan aloitteesta määräaikaisina tehtyjä sopimuksia. Perustellun syyn edellytystä ei siis sovelleta esimerkiksi tilanteissa, joissa sopimus tehdään määräaikaisena työntekijän toiveesta. Määräaikaisen sopimuksen käyttö on perusteltua esimerkiksi silloin, kun kysymys on jonkin määrätyn työn tai työkokonaisuuden tekemisestä. Kun arvioidaan määräaikaisen sopimuksen käyttöä, huomioidaan paitsi itse työn erityisluonne myös työn erityispiirteet kunkin työnantajan kannalta. Perusteltu syy voi täyttyä myös kausiluonteisissa töissä tai yksittäisen merkittävän tilauksen kestoajaksi. Määräaikaisen työsopimuksen käytön perusteena voi olla myös sijaisten tarve. Vaikka sijaisen käyttö johtuu jonkun työntekijän väliaikaisesta poissaolosta, yrityksen ulkopuolelta tulleen työntekijän ei välttämättä tarvitse tehdä juuri vapaalla olevan työtehtäviä. Työnantajan tarpeen lisätyövoiman palkkaamiseen pitää johtua jonkun työntekijän poissaolosta. 30

MÄÄRÄAIKAISEKSI ILMAN PERUSTEITA

Muutoksena aikaisempaan työnantaja voi palkata pitkäaikaistyöttömän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä syytä. Muutoksella pyritään alentamaan työnantajan työllistämiskynnystä pitkäaikaistyöttömien palkkaamisessa. Lisäksi tavoitteena on mataloittaa työllistämiskynnystä, jos työnantaja ei ole täysin varma työntekijän palkkaamisen liiketaloudellisesta kannattavuudesta tai työvoimatarpeen olemassaolosta. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12

kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantajan ja työntekijän on mahdollista sopia myös useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta. Määräaikaisia sopimuksia voi vuoden aikana tehdä korkeintaan kolme kappaletta; niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.


Perusteen on oltava todellinen, sillä aiheettomia epäilyjä esimerkiksi työntekijän terveydentilasta pidetään epäasiallisina perusteina. TYÖNTEKIJÄN TAKAISIN OTTAMINEN

KOEAIKA PITENEE

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon alussa alkavasta koeajasta, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa laissa säädetyistä perusteista riippumatta. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille sopijapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia. Koeajan kesto kasvaa neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä vähintään 30

kalenteripäivää. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa, mutta ei syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla syillä. Työnantajan perusteen pitää olla työntekijän henkilöön ja hänen työsuoritukseensa liittyvä syy, jonka vuoksi työnantajalla on peruste katsoa, että tehty työsopimus ei vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia.

Lain mukaan työnantajan on tarjottava tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanotulle työntekijälleen mahdollisuutta palata takaisin sen sijaan, että työnantaja palkkaisi yhtiöön kokonaan uuden työntekijän. Säännöksen tarkoituksena on suojella työntekijää työttömyydeltä ja varata hänelle tilaisuus palata ammattitaitoaan vastaavaan työhön. Takaisinottovelvollisuus estää väärinkäytöstilanteita, joissa työntekijä irtisanotaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä, vaikka irtisanomisen todelliset syyt liittyvät työntekijän henkilöön. Takaisinottovelvollisuuden soveltumisen kannalta on oleellista, että työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Työtä voidaan yleensä pitää samankaltaisena, jos se muistuttaa työntekijän aikaisempia työtehtäviä. Työntekijän ammattitaidon, koulutuksen ja aikaisemman työkokemuksen on oltava sellainen että hänenlaisensa työntekijän voidaan olettaa tulevan valituksi kyseiseen työhön, jos muita työnhakijoita ei olisi. Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa irtisanotun työntekijän todellista etusijaa. Työhön sovelias työntekijä on asetettava pätevämmänkin ulkopuolisen kilpahakijan edelle. Työn tarjoamisvelvollisuus ei edellytä, että irtisanottu työntekijä on edelleen työttömänä, sillä työnhakijana voi olla muukin kuin työtön henkilö. Työntekijän takaisinottoa koskevan lakimuutos koskee takaisinottovelvollisuuden kestoa. Uudistuksen myötä työnantajan takaisinottovelvollisuutta lyhennettiin aikaisemmasta yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä 12 vuotta, takaisinottoaika on yhdeksän kuukauden sijasta kuusi kuukautta. 31


OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Sari Luukkonen

Janne Kuningas viihtyy hyvin uudessa kotikaupungissaan Lappeenrannassa.

Vuosi vuodelta vastuullisempia töitä Suuri osa opiskelijoista työllistyy valmistumisen jälkeen paikkaan, jossa on ollut kesätöissä tai johon on tehnyt insinöörityönsä. Näin kävi myös Janne Kuninkaalle.

J

yväskylässä energiatekniikkaa opiskellut Janne Kuningas löysi ensimmäisen opiskeluvuoden päätteeksi oman alan kesätyön Lappeenrannan Energiaverkot Oy:ltä ja jatkoi samoissa tehtävissä kaukolämpöasentajien opissa myös seuraavana kesänä. Kahden kesänä aikana Kuningas suoritti ammattikorkeakoulututkintoon vaadittavat työharjoittelut. – Kolmannen opiskeluvuoden jälkeen harjoittelin kesätöissä verkostomestareiden työtehtäviä saman työnantajan alaisuudessa, Kuningas kertoo. Hän muutti Lappeenrantaan vuosi sitten tammikuussa, jolloin hän aloitti insinöörityön tekemisen vanhalle työnantajalleen. Hän teki työtä energiayhtiön toimitiloissa ja samalla joitakin kaukolämpöyksikön tehtäviä. – Keskityin koko kevään tekemään

32

vain insinöörityötä, sillä minulla ei ollut muita koulutehtäviä hoidettavana. Insinöörityössään Kuningas selvitti kaukojäähdytysmarkkinoiden potentiaalia Lappeenrannassa. Työn aihe oli hyvin laaja, joten täytyi olla erityisen tarkka, ettei työ lähtenyt paisumaan liiaksi ja ohi aiheen. – Aihe oli ajankohtainen, sillä kaupunkiin rakennetaan uutta sairaalarakennusta. Sairaalaprojektia varten energiayhtiöltä tiedusteltiin mahdollisuutta jäähdytysenergian toimittamiseen. Kuningas tarkasteli muun muassa jäähdytystarpeen sijoittumista Lappeenrannassa ja tutki kaukojäähdytyksen hinnoittelumalleja. Hän keräsi taustatietoa kirjallisuuden lisäksi energiayhtiöiltä eri puolilta Suomea. – Kävimme tutustumassa Tampereen Sähkölaitoksella kaukojäähdytystoimintaan ja osallistuin kaukojäähdytyksen teemapäiville Vantaalla. – Sain uutta tietoa Suomen kaukojäähdytysmarkkinoista ja energiayhtiöiden toimintamalleista, Kuningas kertoo. YLLÄTYS VALMISTUMISEN JÄLKEEN

Kevään aikana Kuningas kävi Jyväskylässä vain pari kertaa, muuten yhteydenpito kouluun ja insinöörityön oh-

jaavaan opettajaan sujui puhelimitse ja sähköpostitse. Viime keväänä Kuningas valmistui ja sai vakituisen työpaikan Lappeenrannan Energiaverkoilta. Loppuvuodesta hänen insinöörityönsä palkittiin Riitta ja Jorma J. Takasen säätiön apurahalla. Säätiön tarkoituksena on elinkeinoelämän ja erityisesti teknologiateollisuuden sekä teknologisen osaamisen kehittäminen, kansainvälisen kilpailukyvyn tukeminen ja edistäminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen Keskija Pohjois-Suomessa. – Insinöörityöni ohjaaja opettaja ilmoitti kesällä, että työni oli valittu lähetettäväksi kilpailuun, mutta palkinto tuli pienenä yllätyksenä muutama kuukausi valmistumisen jälkeen, Kuningas sanoo. Kuningas työskentelee käyttö- ja kunnossapitomestarin tehtävissä ja hänen työtehtäviin kuuluu muun muassa huolto- ja korjaustöiden järjestelyä yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa. Kuningas viihtyy hyvin työtehtävissään ja porukassa, jossa valitsee hyvä yhteishenki. – Kokeneet työkaverini ovat opastaneet minua todella paljon työurani alkumetreillä, mikä on auttanut työtehtävien omaksumisessa, Kuningas sanoo.


Hakudokumentit kuntoon verkkokoulutuksessa Kesätöiden haku on kovassa vauhdissa heti vuoden alusta. Monet paikat täytetään jo vuoden ensimmäisten kuukausien aikana, vaikka töiden alkuun on vielä aikaa. Mieti, millaista työtä haluat tehdä, millaiset työtehtävät ja työpaikat tukevat opiskeluasi ja valmistumisen jälkeistä työuraa. Omia vahvuuksia kannattaa miettiä työnhaussa, koska kaikki eivät sovellu samanlaisiin työtehtäviin ja työpaikkoihin. Tee hakemus ja CV valmiiksi ja muista pitää ne ajantasaisina. Ansioluetteloon kannattaa kirjoittaa omasta osaamisestasi sekä perustiedot koulutustaustasta ja työkokemuksista. Monet rekrytointivastaavat katsovat ensimmäisenä CV:n, joten tee siitä helposti luettava. Hakemuksesta pitää käydä ilmi, miksi juuri sinut pitäisi valita kyseiseen paikkaan ja mitkä ovat omat vahvuutesi. Insinööriliiton verkkosivuilla on CV:n vuosihuolto -verkkokoulutus. Se on ensimmäinen osio opiskelijoiden työnhakua auttavista verkkokoulutuksista, joita Insinööriliiton urapalvelut julkaisee kuluvan vuoden aikana. Vuosihuolto-verkkokoulutus on auki helmikuun loppuun asti. Lue lisää: www.ilry.fi/opiskelijanverkkokoulutus

Valmistutko insinööriksi keväällä? Insinöörisormus on näyttävä ammattikuntatunnus, joka kertoo ammattikunniasta ja perinteestä. Insinöörisormuksella on pitkä historia jaa tuhansia tu kantajia. Vuodesta 1962 lähtien htien sormuksessa sormu on ollut taidegraafikko O Olof Erikssonin Insinööriliitolle ssuunnittelema tunnus, suhdevii viivaimen poikkileikkaus. Valmistuva, tilaa itsellesi sorV mus sesonkihintaan s maaliskuun puoleen väliin mennessä. p Lue lisää: www.ilry.fi/sormus

IOL:n viestintäkanavat Facebook: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter: IOLry Instagram: @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi: teamkorso.blogspot.fi

IOL:n ÄÄNI Miihkali Härkönen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Pääsykokeet uudistuvat

K

orkeakoulujen pääsykokeita uudistetaan parhaillaan. Kukaan tuskin on eri mieltä maan hallituksen kanssa siitä, että uudistuksen tavoitteet ovat hyviä ja tarpeellisia. Tavoitteinahan on esimerkiksi aikaistaa korkeakouluopintojen ja työelämän aloittamista, karistaa turhat välivuodet sekä yhdenmukaistaa pääsykoejärjestelmää. Uudistuksen toteutuksesta on kuitenkin ollut paljon keskustelua. Jatkuvasti toistuva, suuri huolenaihe on ylioppilaskirjoitusten suunniteltu suurempi painoarvo korkeakouluihin haussa. Ammattikoulusta jatko-opintoihin hakevat nähtävästi unohdettiin, kun toteutusta lähdettiin miettimään. On muun muassa väläytelty ideoita, että ammattikoululaiset voisivat todistaa osaamisensa kirjoittamalla 1–3 ainetta ylioppilaskirjoituksissa. Ammatillisen koulutuksen käyneillä on kuitenkin osaamista, jota kirjoituksissa ei mitata, mutta joista voi olla hyvin suurta hyötyä jatkon kannalta. Toinen mahdollinen ongelmaryhmä uudistuksessa on vähemmän motivoituneet tai vääriä valintoja tehneet lukiolaiset. Tunnen itsekin useamman huippuopiskelijan, jotka eivät välttämättä syystä tai toisesta ole suoriutuneet lukiossa kovin hyvin. He ovat kuitenkin kuroneet oppimatta jääneet asiat kiinni ja menneet kirkkaasti ohi muista alansa opiskelijoista. Sama ongelma voi tulla eteen, jos insinööriksi haluava opiskelija on valinnut lukiossa opintoihinsa lähinnä vaikkapa historiaa, yhteiskuntatieteitä tai psykologiaa. Todistuksiin pohjautuvilla valinnoilla saadaan toki tehoa opiskelijavalintaan; eri asia on, saadaanko siten motivoituneita opiskelijoita. Ilman motivoituneita opiskelijoita hukataan taas aikaa, jos vahingossa väärälle alalle hakeutunut opiskelija vaihtaa alaa yhden tai useamman vuoden jälkeen. Vaihtaminen ei ole enää helppoa, kun ensikertalaisia hakijoita suositaan. Motivaation mittaaminen on myös insinöörikoulutuksen kehittämisen kannalta tärkeä asia, jota IOL:n mielestä pitää kehittää. Säästäminen opiskelijavalinnoissa ei ole todellista säästöä.

33


Työelämäntaitoja oppii myös vapaa-ajalla TEKSTI: Anu Kaasalainen, urahallinta-asiantuntija

Kun työkokemusta on vasta vähän, työnantaja pitää vakuuttaa omasta osaamisestaan.

A

lkuvuosi on kesätyöhaun kuuminta aikaa, mikä näkyy myös Insinööriliiton urapalveluissa lisääntyneinä yhteydenottoina ensimmäisiä koulutustaan vastaavaa työpaikkaa etsiviltä insinööriopiskelijoilta. Harva tekniikan alan osaaja pääsee suoraan asiantuntijatehtäviin, vaan uraa asiantuntijaksi lähdetään kasvattamaan opiskelujen ohessa kesätöissä ja harjoittelussa. Työnhakuun lähdettäessä ensimmäinen ja tärkein vaihe on tiedostaa oma tilanne työnhakijana. Insinööriopiskelijat lähtevät työnhakuun hyvin erityyppisillä taustoilla. Toisilla takana on ammattitutkinto työharjoitteluineen; usein myös alan työkokemusta on ehtinyt kertyä vähintään kesätöiden verran. Lukion kautta insinööriopintoihin tulleista osalla ensimmäinen opiskelukesä puolestaan voi olla kokonaan ensimmäinen kosketus työelämään. Jokaisen pitää ensin selvittää itselleen, mitä osaa ja mikä olisi seuraava askel kasvumatkalla asiantuntijuudessa. Osaamista pohdittaessa on hyvä miettiä, mitä kaikkea opinnoista on ensimmäisten vuosien aikana jäänyt taskuun. Insinööriopinnot yhdistävät teoriaa, joten on tärkeää, että työnhakija osaa sanoittaa työnantajalle, mitä on jo opintojen aikana ehtinyt oppia.

34

JOKAISESTA TYÖSTÄ SAA KOKEMUSTA

Nuorelle ihmiselle kaikki työkokemus on kotiinpäin. Jokainen työkokemus opettaa, mitä voi hyödyntää myös alan töitä etsittäessä. Työnhakijan kannattaakin miettiä, mitkä ovat olleet aikaisemmissa työtehtävissä ja harjoittelujaksoissa asioita, joista voi olla hyötyä kesätöitä haettaessa. Osaamista kertyy myös koulu- ja työelämän ulkopuolelta. Harrastukset, luottamustoimet ja elämänkokemus ovat voineet tuoda nuorelle hyvää, työnhaussa hyödynnettävää osaamista. Jokaisella on myös oman luonteensa tuomia vahvuuksia, jotka tukevat erilaisissa työtehtävissä menestymistä. Kun kertoo osaamisestaan työnantajalle, kannattaa pitää mielessä yksi asia. Työnantaja kohtaa työnhakijan usein ensimmäistä kertaa työnhakupapereiden välityksellä; niiden pohjalta tehdään päätökset siitä, palkataanko ihminen vai. Työnhakijan tehtävänä on varmistaa, että työnantajalla on oikeat tiedot päätöksen teon tueksi. CV ja hakemus pitääkin aina kohdentaa erikseen jokaiseen haettavaan työtehtävään. Apua työnhaun dokumenttien työstämiseen saa liiton urapalveluista lähettämällä ne sähköpostin liitteenä Insinööriliiton asiakaspalveluun. Palvelu kuuluu jäsenyyteen sekä opiskelijoilla että valmistuneilla.


Tehtävien vaativuus määrittää palkkaa TEKSTI: Marja Heinonen, tutkimusassistentti

Jo ennen ensimmäistä työpaikkaa kannattaa pohtia tulevia ansioita.

L

iiton palkkasuositukset sovelletaan insinöörikoulutusta vastaaviin tehtäviin, toistaiseksi voimassa olevissa ja kokopäiväisissä työsuhteissa. Ensisijaisesti palkkataso riippuu kuitenkin tehtävän vaativuudesta. Ennen valmistumista hankitun työkokemuksen määrä vaikuttaa palkan suuruuteen. Paljon työkokemusta omaavilla on usein paremmat valmiudet suorittaa vaativampia työtehtäviä kuin heillä, joilla työkokemusta on vain vähän. Suosituspalkkataso perustuu Insinööriliiton tekemiin palkkatutkimuksiin. Suosituspalkat on laskettu 37,5 viikkotyötunnin mukaan eivätkä ne sisällä ylityötä. Ne on määritelty ennen valmistumista hankitun työkokemuksen määrän mukaan. Vähäisellä työkokemuksella tarkoitetaan insinööri, amk -tutkintoa ja siihen liittyvää pakollista harjoittelua. Runsaalla kokemuksella tarkoitetaan vähintään muutaman vuoden oman alan työkokemusta, esimerkiksi työnjohtotehtävistä. Myös merkittävä tehtävän vastuullisuus ja vaativuus on rinnastettavissa runsaaseen kokemukseen. Insinööriliiton viime lokakuussa toteuttaman työmarkkinatutkimuksen mukaan kaikkien vuonna 2016 valmistuneiden keskipalkka oli tutkimusajankohtana 2 686 euroa kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla palkkataso on korkein; myös isommissa kaupungeissa palkat ovat muita alueita korkeammalla. Pääkaupunkiseudulla vastavalmistuneiden keskimääräinen ansiotaso oli 2 973 euroa viime vuonna. Myös eri alojen kysyntä- ja tarjontatilanteella on vaikutusta palkkatasoon. Tällä hetkellä esimerkiksi rakennusaloilta valmistuvien työtilanne on melko hyvä, ja palkkataso keskimääräistä parempi. Määräaikaisissa tehtävissä palkkaus jää usein alle suositusten. Jäsensivuilla olevan Palkkanosturin avulla voi tarkistaa juuri omaa tilannetta vastaavan käyvän palkkatason.

PALKKANEUVOJA KESÄLLE

Kesätyö- ja harjoittelupalkkasuositukset on laskettu käyttäen perustana viime vuoden Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen tuloksia sekä yleistä ansiokehitystä. Palkat eivät sisällä ylitöitä tai muita lisiä. Ohjepalkat ovat liiton suosituksia. Niitä ei voi pitää minimi- tai maksimipalkkoina. Palkkasuosituksia voi soveltaa insinööriopintoihin liittyviin tehtäviin. Työehtosopimusten piiriin kuuluvissa tehtävissä palkka määräytyy voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan. Esimerkkeinä näistä ovat teollisuuden työntekijätehtävät kuten asennustehtävät. Palkkatasoon vaikuttavat erityisesti työtehtävän vaativuus sekä työntekijän aikaisempi työkokemus. Opintoja tukeva, laadukas työkokemus näkyy palkkahaitarin yläpäässä. Opintoalalla on jonkin verran merkitystä, mutta erityisesti eri alojen sen hetkisellä kysyntätilanteella on vaikutusta palkkoihin. Pääkaupunkiseudun palkkataso on monissa tehtävissä usein muuta maata vähän korkeampi.

Kesätyö- ja harjoittelupalkkasuositukset tänä kesänä Suoritettuja opintoja alle 60 opintopistettä 60−100 opintopistettä 100−150 opintopistettä 150−200 opintopistettä yli 200 opintopistettä

euroa /kk 1 750−2 000 1 900−2 050 1 950−2 150 2 000−2 350 2 050−2 500

Palkkasuositus tänä vuonna valmistuville insinööreille Työkokemus vähäinen kohtalainen runsas oman alan kokemus

euroa/kk 2 800 3 050 3 400

35


Insinööriliiton tutkimusasiamies Jenni Larjomaa (keskellä) luotsasi keskustelua liiton tulevaisuudesta. Hän on Insinööri 2030 -tulevaisuusryhmän jäsen.

Järjestöjohto katsoi tulevaisuuteen TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Arto Rajanen ja Tommi Grönholm

Insinööriliiton aktiivit kokoontuivat Kemiin tammikuun lopulla. Päivien teemat jakaantuivat kolmeen: liiton tulevaisuuteen viiden vuoden ja 15 vuoden päästä sekä jäsenkehitykseen.

T

ulevaisuuden tutkija Markku Wilenius viritti kuulijoita tulevaan. Hänen mukaansa insinöörit ovat luoneet systeemiajattelun, ja heidän ratkaisuilleen on tarvetta. Ratkaisuja kaipaa myös älykäs teknologia, joka liittyy ihmisen, luonnon ja teknologian

integrointi. Maailma digitalisoituu vauhdilla, mutta myös perusteollisuutta tarvitaan. Wileniusta huolestuttaa Suomen vähäiset innovaatiot, jotka ovat kehittyneet heikosti verrattuna kilpailijamaihin. – Jatkossakin on tuotettava teollisuustuotteita, tutkija muistutti. TULEVAISUUS LÄHELLÄ

Tänä vuonna Insinööriliitto päivittää strategiansa seuraavalle viidelle vuodelle. Liiton luonnosvaiheessa olevat missio, visio ja arvot olivat järjestöväen puntaroitavana. Hallituksen esitys niistä tuodaan keväällä edustajakokoukseen. 36

Alustusten jälkeen päästiin ryhmätöihin. Tulevaisuudesta puhuttiin molempina päivinä; osallistujat esittivät näkemyksiään. Ryhmiä vetivät liiton asiamiehet, jotka kirjasivat asioita ylös. Strategiaa työstävä ryhmä oli valinnut arvoiksi rakentava, jäsenlähtöinen ja kehittyvä. Pienryhmissä keskusteltiin myös jäsenkehityksestä; tarkoituksena oli jäsenhankinnan ja -pidon ideoiden sekä kokemusten vaihtaminen. Noin viiden hengen ryhmissä pulina kävi ja jokainen sai äänensä kuuluville. Anna Orslahti Tampereen Insinööreistä arvosti työtapaa, jossa kaikilla on mahdollisuus kuunnella ja keskustella.

Mikä ihmeen JJNP? JJNP eli Järjestöjohdon neuvottelupäivät on Insinööriliiton vuosittainen, yleensä tammikuussa järjestettävä tapahtuma. JJNP:llä Insinööriliiton jäsenjärjestöjen aktiivit, Insinööriliiton hallitus sekä osa liiton henkilökunnasta kohtaavat vuosikohtaisesti valittujen teemojen äärellä. JJNP:llä esitellään, keskustellaan, ideoidaan ja kehitetään liittoyhteisön toimintaa. Jäsenjärjestöt valitsevat omat edustajansa aktiiviensa joukosta ja osallistujapaikkoja on suhteessa jäsenjärjestön jäsenmäärään.


5.

1.

Järjestöaktiivit ideoivat tulevaa Järjestöjohdon neuvottelupäivillä oli lähes 130 osallistuja eri puolelta Suomea.

2.

3.

4.

1. Isoille papereille kerättiin osallistujien pohdintoja liiton tehtävistä. Esiin nousivat muun muassa ammattiylpeys sekä toiminta reilun työelämän ja ammatillisen yhteenkuuluvuuden puolesta. 2. Hyvinkää-Riihimäen insinöörien Heini Viita oli ensi kertaa JJNP:llä. Häntä kiinnosti jäsenkehitykseen liittyvä ryhmätyöskentely. 3. Reima Mäkinen edustaa Lapin insinöörejä. Hän on ollut JJNP:llä mukana jo vuosikymmeniä. Hän tapaa päivillä mielellään tuttuja kollegoita vuosien varrelta. – Tämä on mielenkiintoinen harrastus, konkari totesi. 4. Kemin kultturikeskuksen audiotorio täyttyi insinööreistä ja muista tekniikan ammattilaisista. 5. Ryhmätöitä järjestettiin eri tiloissa. Jokainen osallistuja kävi kussakin ryhmässä ja kertomassa mielipiteensä yhteisistä asioista. 6. Jäsenkehitysmalli räätälöidään kaikille liiton jäsenjärjestöille yksilöllisesti. Alueasiamiehet kokosivat oman piirinsä edustajat yhteen. 7. Tulevaisuuden näkymät vetivät yleisön välillä vakavaksi. 8. Liiton puheenjohtaja Samu Salo (vas.) kiitti tulevaisuuden tutkija Markku Wileniusta herättelypuheenvuorosta.

6.

7.

8.

37


Työnantajat kilpailivat osaajista

Milla Pennanen tarjosi Insinööriliiton ständillä apua työn hakemiseen. Etualalla vasemmalla puhuu Lasse Laurikainen.

TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

Hightech Job Fair -rekrytointimessut toivat työnantajat ja työnhakijat yhteen Espoon Metro-areenalle. Työnhakijat olivat Microsoftilta, Nokialta, Fujitsulta ja Aaltoyliopistosta yt-neuvotteluissa työpaikkansa menettäneitä.

P

aikalla kävi noin 300 työnhakijaa, ja tilaisuudessa esittäytyi noin 50 yritystä sekä muuta yhteisöä. Ammattiliitoista mukana oli muun muassa Insinööriliitto, joka muistutti jäsenilleen avoimesta Työpaikkatorista. – Työnantajalle se on ilmainen mainospaikka. Liiton jäsenelle se tarjoaa insinöörin ja teknisen alan työpaikkoja, kertoi Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo. Messupisteellä liitto esitteli palveluitaan, kuten koulutuksia, henkilökohtaista ohjausta työpaikkojen löytämiseen ja palkkaneuvontaa. Työnhakijoita muistutettiin myös siitä, että jäsenmaksusta saa tiukassa paikassa alennusta. – Jos jäsen jää työttömäksi, me autamme, tiivisti Insinööriliiton jäsenhankintakoordinaattori Milla Pennanen.

UUSIA YRITYKSIÄ ESILLÄ

Työnantajille messut olivat hyvä tilaisuus esittäytyä. Yritykset osasivat arvostaa kävijöiden osaamista. – Näillä messuilla tulee kokenutta porukkaa vastaan, kehui Neste Jacobsin dynaamisen simuloinnin johtaja Mikko Vermasvuori. 38

– Kun isot yritykset irtisanovat, se on meille pienemmille yrityksille mahdollisuus saada osaavia tekijöitä, sanoi Etteplanin testaussuunnittelun osastopäällikkö Mikko Lindström. Rekrytoijat vinkkasivat, että kaikki työpaikat eivät näy julkisina työpaikkailmoituksina, koska tekijöitä voi löytää muistakin kanavista. – Meillä ei ole työpaikkoja kovin paljon suoraan auki, vaan haemme hyviä tekijöitä ja mietimme heille hommia, kertoi Bitfactorin operatiivinen johtaja Janne Tuomikoski. – Jos meille on aukeamassa työpaikka ja tänne on jätetty avoin hakemus, henkilön tiedot annetaan suoraan sille, joka tarvitsee tekijää, sanoi Comptelin hr-koordinaattori Rosita Wakkola. HAKIJOITA ONNISTI

Osa kävijöistä sai kutsun tulla keskustelemaan töistä. Suurin osa yrityksistä etsi ohjelmistopuolen osaajia. – Mielenkiintoisia henkilöitä on käynyt. Messujen jälkeen on tulossa haastatteluja, Vermasvuori Neste Jacobsilta kertoi. Kävijät kiittivät tapahtumaa siitä, että näkivät monet työnantajat ensi kertaa ja saivat tilaisuuden tarjota osaamistaan, vaikka kaikilla ei ollut nyt paikkoja auki. – Tämä on hyvä tilaisuus verkostoitua ja varsinkin uusille yrityksille loistava mahdollisuus tehdä itseään tunnetuksi, sanoi työpaikkaa etsivä Mikko Ahonen. – Messuilla tulee naama tutuksi, kysyttyä yritysten tarpeista, harjoiteltua työnhakua ja nähtyä vanhoja työkavereita, summasi Matti Aalto.


ILMOITUS


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

19 34 14

7

38

5

22 14

7

34

9 15

23

15 24

4

17

26

15 4

15

20

11 43 23 7

24 4

2

10

18

6 13

12 16

40

1. Myös Suomesta on louhittu vanadiinia Taivalkoskelta ja Otanmäestä. Mihin tätä metallia käytetään?

3. Salkussa on kaksi kolmen numeron numeroyhdistelmälukkoa. Salkkua yritetään avata kokeilemalla eri vaihtoehtoja. Kuinka monta eri numeroyhdistelmää pitää kokeilla, että salkun saa varmasti auki?

8

30

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

Tiukka trio 2. Useissa talvisissa urheilulajeissa on pakkasraja. Esimerkiksi hiihtokilpailuissa se on yleisesti -20 astetta. Mikä on pakkasraja jääpallossa?

7

21 30

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

© Bulls


Uusi asiamies suunnittelualalle

L

iiton keskustoimistossa, työsuhde- ja neuvotteluyksikössä on aloittanut asiamiehenä Heta Ravolainen-Rinne. Hän on mukana suunnittelualan taustaryhmässä ja toimii alalla ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvottelijana. Työtehtäviin kuuluvat myös työsuhdeneuvontaa ja kouluttamista sekä yhteistyötä työpaikkojen luottamusmiesten ja jäsenjärjestöjen kanssa. – Opiskelin automaatioinsinööriksi töiden ohella 2000-luvulla, aiemmin opiskelin autotekniikkaa ammattikoulussa ja tekussa 1990-luvulla. Hänen aiempi työpaikka oli vantaalainen piikiekkotehdas Okmetic. Työtehtävät vaihtelivat 16 vuoden aikana: aluksi hän toimi prosessoijana 3-vuorotyössä ja monien organisaatio- ja tehtävämuutosten jälkeen suunnittelijana vuodesta 2009 lähtien. Ravolainen-Rinne oli yrityksessä noin 10 vuotta neuvottelevana luottamusmiehenä. Sinä aikana työlainsäädäntö, työehtosopimukset, jäsenten asioiden ratkominen sekä paikallinen sopiminen tulivat hyvin tutuksi. – Parhaaseen tulokseen paikallisessa sopimisessa pääsimme asioissa, joissa eri henkilöstöryhmien välinen yhteistyö oli tiivistä ja joissa löysimme yhteisen tavoitteen, jota kohti kukin luottamusmies tahoillaan ja tavoillaan pyrki. Ennen uraa Okmeticilla asiamiehellä on usean vuoden työkokemus niin lyhyissä määräaikaisissa kuin vakituisissakin työsuhteissa, joissa työnantajina ovat olleet valtio, kunta, seurakunta, yksityinen yritys sekä kolmas sektori.

ILMOITUS

ILMOITUS

41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Jäsenmaksut ovat lähteneet Tämän vuoden jäsenmaksulaskut ja infokirjeet jäsenmaksun määrästä ja perintätavasta on toimitettu postin kuljetettavaksi. Perinteisenä paperilaskuna kuluvan vuoden jäsenmaksuista lähetettiin lähes 35 000 kappaletta. Yleisin paperilaskua koskeva kysymys on, voiko laskun maksaa kuukausittain. Kyllä voi, laskun kääntöpuolella on henkilökohtaiset kuukausimaksuerät ja eräpäivät, johon mennessä kyseinen kuukausierä on maksettava. Maksamattomista jäsenmaksuista lähetetyt maksumuistutukset ovat he-

Toiminnan johto Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 tutkija Sampsa Kaataja, 0201 801 801 jäsenhankinnan koordinaattori Milla Pennanen, 0201 801 801 markkinointisuunnittelija Saara Eriksson, 0201 801 801 palvelumuotoilija Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 toimistoassistentti Heini Kauravaara, 0201 801 868 Asiakaspalvelu, jäsenrekisteripalvelu ja talous 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 vastaava asiamies Tuuli Salonen asiamiehet Elina Ahti, Sanna Ahtiainen, Afsaneh Alizad-Ursin, Eero Husari, Atte Lepistö, Petri Toropainen, Ona Vuorjoki jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Maarit Hyppönen, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866

42

rättäneet kysymyksiä. Kysymykset koskevat jäsenmaksusuoritusten kohdistuksia. Mikäli aiemmin erääntyneitä jäsenyyskuukausia on jäänyt maksamatta, suoritukset kohdistuvat aina vanhimmalle erääntyneelle velalle. Maksetut jäsenmaksut ilmoitetaan maksuvuoden verotukseen. Esim. viime vuoden joulukuun jäsenmaksu on maksettu vasta tämän vuoden tammikuussa, maksu ilmoitetaan tämän vuoden verotukseen. Insinööriliitolla on meneillään e-laskukampanja. Liitto arpoo kaikkien helmikuun loppuun mennessä

e-laskun tilanneiden jäsenten kesken kuusi kappaletta viikon paketteja liiton Ruska Rukan mökillä. Jäsenmaksun maksaminen on yksinkertaisinta kuukausierissä, kun tekee laskusopimuksen verkkopankissa. Jäsentietojen ajantasaisuus on tärkeää liiton yhteydenottoja varten. Tarkista ja tarvittaessa päivitä jäsentietosi kirjautumalla jäsensivuille tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 801 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Janne Luotola, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Merja Uschanoff, 0201 801 801 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 työmarkkinatutkija Varpu Multisilta, 0201 801 877 tutkimusassistentti Marja Heinonen, 0201 801 801

Lue lisää: www.ilry.fi > Ajankohtaista

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Jenni Karjalainen, 0201 801 890 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Tapio Soltin, 0201 801 855 Heta Ravolainen-Rinne, 0201 801 801 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Marja Kuntsi Työsuhdelakimiehet Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen, Tuomas Oksanen, Eeva Salmi, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit Tiina Nortamo Oulun Insinöörit Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit Emma Ruotsalainen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Tuire Siitonen ja Thinkstock

Seinällä on Mikko Evävaaran valmistama taideteos, puinen härkä.

Pinnasängyn teosta jäi hyvä muisto Käsillä tekeminen tuo tasapainoa työhön sisältyvään kokoustamiseen ja tietokoneen äärellä vietettyyn aikaan.

L

apsuutensa puuverstasympäristössä viettänyt Mikko Evävaara on viehättänyt huonekalujen teosta. Hänen isällään on huonekaluja suunnitteleva ja valmistava yritys, jossa hän on ollut pienestä asti mukana. – Olen elämän aikana tehnyt huonekaluja ihan tarpeeseen, mutta myös huvikseen. Kotona on muun muassa Evävaaran valmistamat, jo 10 vuotta käytössä ollut sohvapöytä sekä keittiön saareke. Huonekalun valmistus lähtee avovaimon kanssa pohdiskeluista, minkälainen huonekalu tarvitaan. – Insinöörinä mietin ensin, mihin tarkoitukseen huonekalu tulee: mitä ominaisuuksia siinä pitää olla, minkä kokoinen ja näköinen, mikä väri tai puulaji, Evävaara kuvailee.

Itse tekovaiheessa isän verstas on käytössä silloin, kun se on vapaana. Hän nikkaroi myös omassa autotallissaan. Isoin urakka on ollut kummipojalle tehty ensimmäinen vuode, pinnasänky seitsemän vuotta sitten. Evävaaran mielestä sängyn teko on ollut mukavinta, mutta myös haastavinta. Siihen oli suunniteltava esimerkiksi mekanismi, jolla sängyn pohja sai laskettua, jotta sitä voi käyttää myös lapsen kasvaessa. – Aluksi sain laskea yksityiskohtia laskimen ja mitan avulla. Evävaara teki sänkyä iltaisin ja viikonloppuisin. Hän ei laskenut tunteja, mutta useampia viikonloppuja siihen meni. – Sängystä tuli hieno ja toimiva. Tein siitä tarkoituksella kestävän. Sänky on kiertänyt kaveripiirissä ja on nyt käytössä kolmannella lapsella. VIINIPULLOTELINE ODOTTAA VUOROAAN

Evävaaran suunnittelemat esineet onnistuvat useimmiten, mutta eivät aina. – Sellaisiakin viikonloppuja on

ollut, että perjantaina tohkeissaan mietin, mitä verstaalla teen. Sunnuntaina olen huomannut, että toivottua lopputulosta ei syntynyt, vaan puu on laitettava roskalavalle. Esimerkkinä hän kertoo viinipullotelineestä, josta ei tullut mitään. – Paperilla näytti hyvältä, mutta toteutus ei onnistunut. Kaupasta hän ei ole tuotetta hakenut, vaan teline odottaa tilaisuuttaan. Evävaara aikoo toteuttaa sen seuraavana projektinaan. Kotona on myös käytettynä ostettuja huonekaluja, joita Evävaara on entisöinyt esimerkiksi maalaamalla tai lakkaamalla. Kaikkea ei kannata tehdä alusta asti. PUUTYÖT RENTOUTTAVAT

Nykyisin Evävaaran huonekaluharrastus toimii hyvänä vastapainona omalle työlle, joka sisältää paljon tietokoneen ääressä ja palavereissa istumista. Työasioita ei tarvitse pohtia nikkaroidessa. – Yleensä harrastuksessa syntyy järkevää käyttötavaraa, mikä on myös kivaa. Ei turhan päiten kuluta aikaa.

43


Pidä jäsentietosi ajan tasalla

Liity jäseneksi

Ajankohtaista

Palvelut

Pidä huolta, että jäsentiedoissasi on oikea sähköpostiosoite, jotta saat tärkeät tiedotteet, uutiskirjeet sekä koulutus- ja tapahtumakutsut.

Tietoa insinööriliitosta

Jäsensivut

Onko postiosoitteesi ajan tasalla? Postitse saat Insinööri-lehden, palkkatilastot, jäsenkortin ja jäsenmaksulaskun.

Työnantajatieto Työantajatiedon perusteella kohdennettu viestintä on erityisen tärkeää yt-tilanteissa ja työehtosopimusneuvotteluiden aikaan. Lisäksi kohdennettuja viestejä lähetetään esimerkiksi työpaikoilla järjestettävistä ständeistä ja lounastilaisuuksista.

Jäsentietoja voit päivittää verkossa tekemällä muutospyynnön jäsennäkymässä. Jäsennäkymään pääset kirjautumalla jäsensivuille. Tiedot voi päivittää myös ottamalla yhteyttä liiton asiakaspalveluun puh. 0201 801 801 arkisin klo 9–16, CUKCMCURCNXGNW"KNT[Ƃ.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYYKNT[Ƃ

Insinööri 1/2017  

Insinööri-lehden numero 1/2017

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you