Page 1

Ihosyöpien määrä on moninker­ taistunut viime vuosikymmeninä. HUS:n alueen ihosyöpien sekä niiden esiastei­ den diagnostiikka ja hoito on keskitetty Iho- ja allergiasairaalaan.

sivu

6

!

Uudet hoitomene­telmät parantavat Parkinsonin tautiin sairastuneiden elämänlaatua merkittävästi.

sivu

13

Osaamiskeskuksissa organisaatio perustuu potilaan oireisiin ja sairauksiin. Aki Lindén, toimitusjohtaja

HUIPPUHOITOA HOIDAMME YLI 500 000 IHMISTÄ . JOK A VUOSI.

Kuva: Soile Kallio

Kuva: Colourbox

Hyvä, paha aurinko

HUS:n ilmoitusliite

Terveyskylän talojen ovet ovat aina auki HUS digitalisoi palvelujaan. Lihavuustutkija Kirsi Pietiläisen vastaanotolle pääsee nyt myös netin Painonhallintatalossa.

sivut

8–9

JORVIN PÄIV YSTYKSEN UUSISSA TILOISSA ODOTUSAJAT LYHENEVÄT. • SIVU 10 Julkaistaan HUS:n ilmoituksena 3.4.2016

INPRESS ©


17 687

Joka kolmas suomalainen syntyy jossakin HUS:n kuudesta synnytyssairaalasta. Vuonna 2015 HUS:ssa syntyi 17 687 lasta.

PÄÄKIRJOITUS

75 342

SYNNYTYSTÄ Colourbox

Kuva: Colourbox

HUS:n ilmoitusliite

SÄDEHOITOKERTAA

Sädehoitoa käytettiin syövän hoitoon ensimmäisen kerran vuonna 1896. Viime vuonna HUS:ssa sitä annettiin 75 342 kertaa.

Teksti: Pasi Salmela Kuvat: HUS

HUS on viime vuosina tehostanut toimintaansa luomalla osaamiskeskuksia, digitalisoimalla palveluita ja rakentamalla uusia sairaaloita.

Tervetuloa HUS:iin!

OSAAMINEN

Kädessäsi on järjestyksessä neljäs HUS-liite. Haluamme tämän liitteen avulla kertoa HUS:sta ja siitä, mitä kaikkea tässä suuressa sairaalaorganisaatiossa tehdään. HUS huolehtii 1,6 miljoonan asukkaan erikoissai­ raanhoidosta Uudellamaalla. Muutamilla erikoisaloilla esimerkkinä elinsiirrot - HUS huolehtii kaikista suo­ malaisista. Vuosittain palvelujamme käyttää noin puoli miljoonaa ihmistä. HUS:ssa on yhteensä 23 sairaalaa. Kun uusi lasten­ sairaala valmistuu Meilahteen kesällä 2018, suurin osa HUS:n lasten ja nuorten erikoissairaanhoidosta keskite­ tään sinne. Tämän jälkeen alkaa uuden Siltasairaa­ lan rakentaminen. Siltasairaalaan siirtyvät nyt Töölön sairaalassa toimivat yksiköt sekä suurin osa Syöpäkeskuk­ sen toiminnoista.

KESKITTYY

A

ki Lindén aloitti HUS:n toimitus­ johtajana vuonna 2010. Kulunee­ seen kuuteen vuoteen on mahtunut paljon isoja ja pieniä asioita. Yksi isoista on se, että HUS on tehostanut toimintaansa luomalla Hyksiin osaa­ miskeskuksia, joihin on koottu keskeis­ ten sairausryhmien hoidot. Ensimmäi­ senä perustettiin sydän- ja keuhkokeskus vuonna 2013. Tällä hetkellä osaamiskeskuk­ sia on yhteensä 12. Osaamiskeskuksissa organisaatio ei enää perustu hoitomuotoon, vaan potilaan oirei­ siin ja sairauksiin. Kysymys ei ole aivan pie­ nestä asiasta, sillä lääketieteen perinteen mu­ kaisesti kirurgit ja sisätautilääkärit ovat ”aina” kuuluneet omiin organisaatioihinsa. – Tämän kaltainen osaamisen keskittämi­ nen on maailmalla tavallinen ilmiö. Hyvin monet huippusairaalat ovat toimineet näin jo pitkään. Me olemme hyvällä tiellä, ja aiomme sillä myös jatkaa, Linden sanoo. Tänä vuonna toimintansa aloitteleva Sel­ käkeskus on esimerkki keskittämisen eduista. Tällä hetkellä selkäpotilaita hoidetaan useassa eri yksikössä. Selkäkeskuksessa saman tyyppi­ set potilaat saadaan saman katon alle.

”Kun sinulle tulee tarvetta erikois­ sairaanhoitoon pyydä lääkäriltäsi lähete HUS:iin.”

Johanna Saukkomaa, Viestintäjohtaja

Kuva: Matti Snellman

Tämän lehden sivujen yläreunoihin on poimittu muutamia numeronostoja siitä, kuinka paljon HUS:ssa on annettu eri hoitoja vuonna 2015. Koska kaikkiaan eri hoitomuotoja on yli tuhat, näissä numeroissa näkyy vain hyvin pieni murto-osa kaikesta. Mutta ne ovat esi­ merkkejä siitä, minkälaisia määriä hoitoja HUS tuottaa vuosittain. Palvelu on määrällisesti mittavaa, mutta myös laadukasta. Eräät hoidoistamme ovat kansainvälisillä mittareilla todettu sijoittuvan koko maailman kärkeen. Myös Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus ja opetus on laadullisesti erittäin hyvää. Tämän vuoksi uskallan suositella HUS:ia hoitopai­ kaksi myös niille, jotka asuvat Uudenmaan ulkopuolella. Potilaalla on nykyi­ sin vapaus valita hoitopaikkansa mistä tahansa sairaanhoito­ piiristä.

Osaamiskeskusten luomisen lisäksi HUS parantaa palvelujaan rakentamalla digitaa­ lista Terveyskylä.fi –verkkopalvelua, josta löytyy arjessa käytettävää ja luotettavaa tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Terveysky­ län taloihin suunnitellaan verkkopalvelujen lisäksi erilaisia itsehoito-oppaita, palvelu­ ohjausta, sovelluksia, mobiiliteknologiaa sekä oppimispelejä hoidon seurannan sekä oma­ hoidon avuksi. HUS on Lindenin toimitusjohtajakaudella myös rakentanut runsaasti. Viimeisin uudisra­ kennus otettiin käyttöön tammikuussa Es­

poon Jorvissa, jossa lasten ja aikuisten päivys­ tykset siirtyivät moderneihin tiloihin. Seuraa­ vaksi, vuonna 2017, valmistuu kauan kaivattu uusi Lastensairaala. Siltasairaalaksi ristitty uudis­ rakennus, jonne sijoittuvat mm. traumakeskus ja syöpäkeskus, valmistuu vuodeksi 2022. – Iso osa meidän, ja koko Suomen, sairaa­ loista on rakennettu 1950- ja 1970-luvuilla. Rakennukset olivat huonossa kunnossa, ja eivät muutenkaan soveltuneet enää moder­ niin sairaalatoimintaan.

Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien. Sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa viestintäjohtaja Johanna Saukkomaa, johanna.saukkomaa@hus.fi www.hus.fi

2 HUS

InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö: Johan Lithén . Toimitus: Pasi Salmela/Nystig Oy . Graafinen ulkoasu: Tove Engström . Repro: InPress . Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa . Lisätietoja ilmoitusliitteistä Helsingin Sanomissa: Johan Lithén, 040 5024 943, johan.lithen@inpress.fi . www.inpress.fi


HUS:n ilmoitusliite

8 111

SEPELVALTIMOTOIMENPIDETTÄ

HUS:ssa tehtiin viime vuonna 494 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta, 5 325 varjoainekuvausta ja 2 292 pallolaajennusta.

PALVELEMME KOKO ETELÄ-SUOMESSA

Aikatilaukset sekä kiireettömät sairaankuljetukset Lindenin mukaan yhtä tärkeää kuin sei­nien rakentaminen, onkin prosessien kehittäminen. – Uudet sairaalarakennukset palvelevat poliklinikkamaista toiminta-mallia, jossa po­ tilaat ovat yleensä sairaalassa vain lyhyen ajan. Toisaalta teknologian ja lääketieteen kehit­ tyessä tarvitaan erityistiloja ja -laitteita, jotka eivät mahdu vanhoihin rakennuksiin.

– Toiminnan kehittäminen on yhtä tärkeää kuin uusien sairaaloiden rakentaminen, Aki Lindén sanoo.

iin Näyte biopankk Biopankkiin talletetun näytteen avulla voivat kaikki osallistua lääketieteen kehitykseen. Helsingin Biopankki kerää ja säilyttää biologisia näytteitä ja näytteenantajaan liittyvää terveystietoa lääketieteellistä tutkimusta varten. Biopankkiin ajan kuluessa kertyvät näytteet antavat lääketieteen tutkijoille aivan uusia mahdollisuuksia sairauksien syiden etsintään ja uusien hoitomenetelmien kehittämiseen. Uusista innovaatioista voi olla myös merkittävää taloudellista hyötyä koko Suomelle.

24/7

010 3211150 HYVINKÄÄN ALUEEN ENSIHOITO OY UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY VIHDIN SAIRAANKULJETUS OY

www.usk.fi HUS 3


7 029

KAIHILEIKKAUSTA

Kaihi on yksi yleisimmistä iän mukana näköä heikentävistä sairauksista länsimaissa. Se kuuluu ihmisen ikääntymiseen yhtälailla kuin harmaat hiukset. Vuonna 2015 HUS:ssa tehtiin yhteensä 7 029 kaihileikkausta.

FINHEMS

Kuva: Colourbox

Kuva: Colourbox

HUS:n ilmoitusliite

4 269

TEKONIVELLEIKKAUSTA

Polven ja lonkan tekonivelleikkaus tehdään, jos potilaan oma nivel on tuhoutunut nivelreuman tai -rikon takia. Viime vuonna HUS:ssa tehtiin 2 154 lonkan ja 2 115 polven tekonivelleikkausta.

Tekstit: Jukka Lehtinen Kuva: Matti Snellman

! Ilmassa, maassa

HEMS-palveluun eli helicopter emergency medical serviceen turvaudutaan vain jos siitä on oikeasti hyötyä potilaalle.

ja puhelimessa

LÄÄKÄRIHELIKOPTERIYKSIKÖN TOIMINTA ON PALJON MUUTAKIN KUIN APUA ILMATEITSE. Helikopterilääkärit toimivat ensihoidon lääkäriyksikkönä HUS:n erva-alueella. HEMS-palvelun päätehtävä on toimittaa lääkäri nopeasti paikalle.

N

opean paikalle tulon lisäksi helikopterilääkä­ riyksikkö antaa puhelin­ konsultaatiota ensihoi­ toyksiköille. Puheluita tulee keskimäärin 30 päivässä. Puheluissa annetaan hoito-ohjeiden lisäksi päätöksiä siitä, tarvitseeko potilas kul­ jettaa jatkohoitoon vai ei. FinnHEMSin helikopterit soveltuvat po­ tilaiden kuljettamiseen, mutta HUS-alueella sitä tehdään hyvin harvoin hyvien liiken­ neyhteyksien ja lyhyiden etäisyyksien takia. Alueilla, joissa etäisyydet ovat suuremmat, helikopterit kuljettavat potilaita useammin. – Helikopterikuljetukseen turvaudutaan vain, jos siitä on oikeasti hyötyä potilaalle, vastuulääkäri Susanne Ångerman-Haasmaa HYKS Akuutista sanoo. Vuonna 2015 HUS:n helikopterilääkäri kohtasi 1 119 potilasta. Heistä vain 11 kulje­ tettiin helikopterilla jatkohoitoon. Yleensä lääkäri varmistaa potilaan tilan niin, että ambulanssi voi kuljettaa potilaan

– Yleisimmät hälytysten syyt ovat traumat sekä joko eloton tai tajuton potilas, vastuulääkäri Susanne Ångerman-Haasmaa sanoo.

hoitoon. Tarvittaessa lääkäri saattaa potilaan sairaalaan. Helikopteri ei voi lentää joka säällä. Huo­ nolla säällä ja silloin, kun potilas on sellaisessa paikassa, mihin helikopterilla ei kannata tai voi laskeutua, lääkäri viedään paikalle autolla. Heli­ kopterin käynnistys kestää viisi minuuttia, joten lähialueella auto on usein nopeampikin. Noin 40 prosenttia tehtävistä tehdäänkin autolla. Hälytykset FinnHEMS saa Hälytyskeskuk­ sen kautta. Hälytyskeskuksessa on kriteerit, joiden perusteella helikopterilääkäri hälyte­ tään paikalle. Tarkoitus on ohjata tehohoidon resurssit niitä oikeasti tarvitseville. − Yhden puhelun perusteella on vaikea tietää, onko lääkärille todellinen tarve. Sen

4 HUS

vuoksi peruutukset ovat osa tätä toimintaa. Jos niitä ei olisi, niin se tarkoittaisi, että lähti­ simme liian usein myöhässä paikalle, Ånger­ man-Haasmaa sanoo. FinnHEMS-yksikköön kuuluu lääkärin lisäksi lentäjä ja HEMS-pelastaja. Lennon aikana HEMS-pelastaja navigoi ja tarkkailee ympäristöä, maassa hän avustaa lääkäriä. Sama kolmikko lähtee liikkeelle, vaikka helikopterilla ei paikalle päästäisikään. Silloin HEMS-pelastaja hyppää rattiin ja helikopte­ rilentäjä lukee karttaa. FinnHEMSissä on töissä kolme päätoi­ mista Akuutin erikoislääkäriä ja lisäksi yksi erikoistuva lääkäri. Päivystyksiä tekevät koke­ neet ensihoitolääkärit.

HEMS-pelastajat työskentelevät KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella. Lentäjät työskentelevät lentopalveluja FinnHEMSille tarjoavan Skärgårdhavets Helikoptertjänstin palkkalistoilla. FinnHEMSin omistavat Suomen yliopis­ tosairaanhoitopiirit. FinnHEMS järjestää helikopterit, autot ja tukikohdat. Sairaanhoi­ topiirit toimittavat lääkärit ja terveydenhuol­ toon tarvittavan välineistön ja lääkkeet. Toimintaa rahoitetaan valtion budjetista.


HUS:n ilmoitusliite

Terveyttä ja hyvinvointia ➥2018 toimintansa aloittavassa Kalasa-

taman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa yhdistyvät muun muassa terveysasema, psykiatria- ja päihdetyö, nuorten- ja aikuisten sosiaalityö, maahanmuuttoyksikkö, hammashoitola ja ikääntyvien palveluohjaus. Uutta toimintatapaa kokeillaan jo osittain paljon palveluja tarvitseville asiakkaille Vuosaaren terveysasemalla. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja keski­ tetään perhekeskuksiin. Perhekeskukset jalkautuvat myös asiakkaiden luokse, muun muassa lasten kolmivuotistarkastuksia tehdään päiväkodeissa. Monipuolisissa palvelukeskuksissa on jo nyt kotona asumista tukevaa toimintaa sekä pitkäaikaista hoitoa ja hoivaa sitä tarvitseville. Keskukset tukevat myös omaishoidon asiakkaita tarjoamalla heille kuntouttavaa päivätoimintaa sekä lyhytaikaisia hoitojaksoja.

HELSINKI VIE PALVELUITA LÄHELLE KAUPUNKILAISIA Keskeinen osa Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta on perhekeskusten, terveys- ja hyvinvointikeskusten ja monipuolisten palvelukeskusten kehittäminen.

”Maailma ja ihmiset muut­tuvat, ja palveluiden pitää muut­tua mukana. Vastaamme tähän muutokseen sopeuttamalla palveluita entistä paremmin helsinkiläisten arkielämän rytmiin.” Sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty

Tiesitkö, että ...

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tarjolla monenlaisia vapaaehtoistehtäviä. Jokaiselle löytyy omien voimien ja kiinnostuksen mukainen tehtävä.

www.hel.fi/sote

HUS 5


HUS:n ilmoitusliite

IHOSYÖPÄ

Tekstit: Pasi Salmela Kuva: iStockphoto ja Colourbox

Tätä nykyä ihosyöpään sairastuu vuosittain yli 12 000 suomalaista.

Ihosyöpätapausten määrä on moninkertaistunut. Hoitomenetelmien kehittyessä yhä useampi sairastunut paranee. Tärkeää on aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti.

15 000 10 000

5 000 1 000 1967

1990

2015

Runsas auringonotto ja erityisesti ihon palaminen suurentaa ihosyövän riskiä merkittävästi. Suojautuminen voimakkaalta auringon valolta on siksi tärkeää.

Ihana, kavala aurinko S

e alkoi 1960-luvun keihäs­ mat­­koista, sanoo HUS:n Tulehduskeskuksen Iho­ tautiklinikan ylilääkäri, professori Annamari Ranki esitellessään iho­ syöpätapausten määrän kasvua kuvaavaa dia­ grammia. Vuosista 1967–1971 alkavan diagrammin käyrät osoittavat lähes kohtisuoraan ylöspäin. Noina vuosina ihosyöpätapauksia diagnosoi­

tiin keskimäärin noin 1 200 kappaletta. Tätä nykyä ihosyöpään sairastuu yli 12 000 suo­ malaista vuodessa. Merkittävin tekijä sairastumiselle on al­ tistuminen auringon ultravioletti- eli UV-sä­ teille, jotka tunkeutuvat ihoon ja ajan mitta­ an vahingoittavat sitä. Olennaista on kuinka paljon ihminen on saanut UV-säteilyä koko elämänsä aikana.

– Runsaan auringonoton ja erityisesti ihon palamisen aikana saadut UV-säteet aiheut­ tavat ihoon DNA-vaurioita, jotka näkyvät mahdollisesti vasta vuosikymmenten päästä. Tämän hetken melanoomat ovat siis usein perua aurinkoaltistumisesta, joka on tapahtu­ nut vuosia sitten. Lasten ja nuorten suojaa­ minen voimakkaalta auringonvalolta on siksi erittäin tärkeää, Ranki sanoo. Ihosyövän hoitomenetelmät riippuvat

Sairaanhoitajaliiton tehtävänä on yhdistää sairaanhoitajat huolehtimaan hoitotyöstä, omasta ammatistaan ja hyvinvoinnista työpaikoilla. Meihin kuuluu lähes 50 000 hoitotyön ammattilaista. Meille jokainen sairaanhoitaja on tärkeä ammattikunnan edustaja.

Paremman ja turvallisemman hoitotyön puolesta Potilaan parhaaksi, nyt ja tulevaisuudessa Tule mukaan! Pidetään yhdessä huolta ammatistamme. Jos et vielä ole jäsen, liity huhtikuun loppuun mennessä ja osallistu tuoreen Hoitotyön vuosikirjan 2016 – Teknologia sosiaali- ja terveydenhuollossa arvontaan! www.sairaanhoitajat.fi/jasenyys Liittyessä, kirjoita koodi HS liittymislomakkeelle.

www.sairaanhoitajat.fi 6 HUS

sairaanhoitajat

sairaanhoitajat

sairaanhoitajat

kasvaintyypistä. Leikkauksen rinnalle ovat tulleet ns. valoaktivaatio- eli PDT-hoidot, paikalliset lääkevoidehoidot sekä nestemäisel­ lä typellä jäädyttäminen. Huulten ihosyöpien esiasteita hoidetaan laserilla yhdistettynä va­ loaktivaatiohoitoon. – Muut kuin kirurgiset toimenpiteet ovat hyviä vaihtoehtoja tietyntyyppisten basali­ oomien, mutta ennen kaikkea ihosyöpien esiasteiden hoidossa. Ne ovat käytännössä


HUS:n ilmoitusliite

Haavaliukumäki

Tyvisolusyöpä (basaliooma) on yleisin ihosyövistä. Se näkyy iholla joko ihottumankaltaisena punervana tai rupeutuvana muutoksena tai kyhmyinä, joita ilmestyy yleisimmin kasvojen, päälaen ja kaulan alueelle. Melanooma on ihosyövistä vaaral­lisin. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan sen parempi ennuste on. Yleisimmin melanooma syntyy uutena luomena tai ihomuutoksena aiemmin terveelle iholle. Hoito on aluksi aina kirurginen. Okasolusyöpä näyttää usein pinnalliselta rupeutumalta, jonka alta paljastuu selvä haavapinta. Se voi ilmaantua myös iholle nopeasti kasvavana kasvaimena. Okasolusyöpä saattaa lähettää etäpesäkkeitä. Hoito on aina leikkaus.

Kuva: Colourbox

Suomessa on väestöhistoriastamme johtuen oma ”suomalainen tautiperintömme”.

Harvinaisiksi katsotaan sairaudet, joita sairastaa enintään viisi henkilöä 10 000 ihmistä kohden. Suomessa harvinaisia sairauksia on 5 000–8 000. Harvinaissairauksien varhainen tunnistus, seuranta ja hyvä hoito vaativat erityisasiantuntemusta. – Oikean diagnoosin saaminen voi olla haasteellista, ja keskittämällä saadaan suuria etuja. Siksi harvinaisten ja uusien ihosairauksien hoitoa on keskitetty meille. Yhteistyö potilasjärjestöjen kanssa on erittäin tärkeää. Olemme myös hakeneet eurooppalaisen Rare skin disea­ ses-verkoston jäseneksi, Iho- ja allergiasairaalan osastonylilääkäri Hannele Heikkilä sanoo. ox

HUS:n alueen ihosyöpien sekä niiden esiasteiden diagnostiikka ja hoito on keski­ tetty Iho- ja allergiasairaalaan. Ihokasvainten hoitoon liittyviä käyntejä vuodessa on noin 11 000. Erikoissairaanhoidon potilasmäärien jatkuvasti kasvaessa HUS on käynnistänyt kehittämisprojektin perusterveydenhuollon lääkäreiden kanssa. Sen avulla terveyskeskus­ lääkäreitä opetetaan ihokoepalojen ottoon, pientoimenpiteiden suorittamiseen sekä iho­ syövän esiasteiden, aurinkokeratoosien jäädy­ tys-ja lääkevoidehoitoihin. – Lisäksi meillä on pilottivaiheessa han­ ke, jossa perusterveydenhuollon lääkäri voi konsultoida epäilyttävässä ihomuutoksessa poliklinikkamme lääkäriä älypuhelimeen liitettävällä, 20-kertaisesti suurentavalla der­ matoskooppivalokuvalla. Näin vältetään hyvälaatuisten ihomuutosten lähettämistä syöpätapausten kuormittamaan erikoissai­ raanhoitoon, ja vähennetään potilaalle aiheu­ tuvaa vaivaa, Koskenmies sanoo.

Harvinaisia sairauksia

urb

Tavallisimmat ihosyövät

Kroonisten haavojen hoidossa tärkeää ovat nopea ja tarkka syy-seuraus­ suhteen selvittely, ja useimmiten tarvitaan lähes aina eri erikoisalojen yhteis­ työtä diagnostiikassa ja hoidon toteutuksessa. – Meillä on käynnissä Haavaliukumäki-projekti, jossa tehostetaan haa­ vapotilaiden diagnoosia ja hoitoa sekä vähennetään hoidon kustannuksia, sanoo projektiryhmän Lean-valmentajana toiminut osastonylilääkäri Katariina Hannula-Jouppi. Suomen Lääkäriliitto on perustanut Haavanhoidon erityispätevyys -ohjelman. HUS:n haavaerikoislääkäri Kirsi Isoherranen oli mukana kehittämässä ohjelmaa.

olo

riskittömiä ja esimerkiksi valoaktivaatiohoi­ doista ja lääkevoidehoidoista ei jää näkyvää arpea. Tärkeää on, että hoito aloitetaan mah­ dollisimman aikaisessa vaiheessa, ihotautien erikoislääkäri, vt. osastonylilääkäri Sari Koskenmies sanoo.

:C

Annamari Ranki, ylilääkäri, professori

Iho- ja allergiasairaalassa hoidetaan muun muassa laskimoperäisiä sekä erilaisista tulehdussairauksista johtuvia haavoja.

Ku va

”Tämän hetken melanoomat ovat usein perua aurinkoaltistumisesta, joka on tapahtunut vuosia sitten.”

ILMAINEN IHOTARKASTUS Iho- ja allergiasairaalan tiloissa järjestetään Euromelanooma-kampanja 11.5.2016. Yleisöluentojen lisäksi tilaisuudessa on mahdollisuus ilmaiseen ihontarkastukseen. Ajanvaraus Euromelanooma ihotarkastuksiin avautuu huhtikuun lopussa osoitteessa: www.euromelanoma.org/suomi Kuva: Colourbox

How mucH moRe effective could you be? …if you could get everything you needed from a single interface Richer clinical information, enhanced collaboration and easy access to diagnostic tools are just some of the advantages you gain with Agfa HealthCare’s Enterprise Imaging for Radiology. This sophisticated, unified imaging platform gives you PACS, reporting, advanced image processing and integration of clinical information – all in one solution! To find out more, visit www.agfahealthcare.com.

HUS 7


26

LASTEN KANTASOLUSIIRTOA

Kantasolusiirrot ovat yksi K10 Lasten syöpäosaston toiminnan painopistealueista. Kantasolusiirrot jakautuvat allogeenisiin ja autologisiin kantasolusiirtoihin. Viime vuonna HUS:ssa tehtiin 26 lasten kantasolusiirtoa.

TERVEYSKYLÄ.FI

Kuva: Colourbox

HUS:n ilmoitusliite

171 058

HOITOPÄIVÄÄ

Mielenterveyden häiriöiden tutkimus ja hoito on yleensä avohoitoa tai lyhytkestoista sairaalahoitoa. Vuonna 2015 HUS:ssa oli 171 058 psykiatrista hoitopäivää.

Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Soile Kallio

Mediassa ja netissä kiertää monenlaista tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. HUS:n digitaalisesta Terveyskylä.fi-palvelusta löytyy arjessa käytettävää ja luotettavaa tietoa.

ELÄMÄN MAKUISTA

PAINONHALLINTAA TERVEYSKYL

H

US:n Lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen on huolissaan: suomalaisten paino on noussut 1970luvulta lähtien. Vaikka kehitys on 2010-luvulla tasaantunut, ylipaino ja lihavuus ovat edelleen yleisiä Suo­ messa. – Nykyihminen tarvitsee arkielämässä lii­ kuntaa todella vähän. Yhteiskunta on luotu siten, että ylimääräisiä askelia ei tarvitse ottaa. Joka paikkaan pääsee autolla, on hissejä ja rul­ laportaita. Lisäksi herkullista ja ihanaa ruokaa on tarjolla koko ajan, Pietiläinen sanoo. Tilastojen mukaan Suomessa on noin 700  000 työikäistä, joiden painoindeksi (BMI) on yli 30. Eli 18–64-vuotiaista suoma­ laisista 23 prosenttia voidaan luokitella liha­ vaksi. Sellaisia työikäisiä, joiden painoindeksi on vähintään 25, on Suomessa 2,5 miljoonaa. HUS:n alueella lihavaksi luokiteltavia työ­ ikäisiä on 160 000. Näin suuri määrä asettaa suuria paineita terveydenhuollolle, sillä HUS:n lihavuushoi­ to perustuu pääasiassa henkilökohtaisiin ja ryhmätapaamisiin. – Meidän pitää uudistaa järjestelmää, sillä nykyisillä keinoilla emme pärjää millään. Ku­ vaavaa on, että olemme voineet vuosittain ta­ vata kasvokkain vain noin tuhat alueellamme asuvista lihavista henkilöistä. 159 000 jää siis tapaamatta. Vastauksena uudistuspaineille HUS on rakentanut digitaalisen Painonhallintatalon, jonka avulla yhä suurempi joukko potilaita saadaan lihavuuden hoidon piiriin. Se on yksi osa Terveyskylä.fi -verkkopalvelusta. Painonhallintalon lisäksi kylässä ovet ovat

auki jo Mielenterveystaloon ja Harvinaissai­ rauksiin. Harjakaisvaiheessa ovat syksyllä avattavat Naistalo, Kivunhallintatalo ja Kuntoutumis­ talo. Perustuksia rakennetaan jo Vertaistalol­ le, Lastentalolle, Neurotalolle, Ihotautitalolle sekä Reumatalolle. Taloihin suunnitellaan verkkopalvelujen lisäksi erilaisia itsehoito-oppaita, palveluoh­ jausta, sovelluksia, mobiiliteknologiaa sekä oppimispelejä hoidon seurannan sekä oma­ hoidon avuksi. Terveyskylästä kansalaiset ja eri potilasryh­ mät saavat arjessa käytettävää, luotettavaa tie­ toa terveydestä, eri sairauksien omaehtoisesta hoidosta sekä hoitoon hakeutumisesta. – Digitaaliset lähipalvelut ovat luontainen osa suomalaisten arkea. Asioimme verkko­ pankissa ja varaamme matkoja netin kautta. Myös terveydenhuollon asiakkaat toivovat voivansa asioida terveyteensä liittyvissä asi­ oissa entistä enemmän internetin, tablettien ja älypuhelimien kautta. Me HUS:ssa halu­ amme kehittää näitä niin sanottuja eTerveys­ palveluita asiakkaittemme ja potilaittemme parhaaksi, kertoo kehittämisjohtaja Visa Honkanen. Terveyskylän palveluita kehitetään mah­ dollisimman käyttäjäystävällisiksi ja miel­ lyttäväksi. Tekniikka menee ihmisen luo, ei toisin päin, Honkanen sanoo. – Perinteisessä hoitoketjussa asiakkaalla on vain vähän sanottavaa hoidostaan. Terveys­ kylässä hän voi yhdellä klikkauksella päättää minkälainen palvelu sopii juuri hänelle. Säh­ köinen terveydenhuolto ratkaisee sen perus­ teella hoitoketjut. Järjestelmä ei pakota asia­ kasta tiettyyn putkeen.

lla Taloja rakentei Terveyskylässä ovet ovat auki jo Painonhallintaloon, Mielenterveystaloon ja Harvinaissairauksiin. Syksyllä avataan Naistalo, Kivunhallintatalo ja Kuntoutumistalo. Myöhemmin valmistuvat Vertaistalo, Lastentalo, Neurotalo, Ihotautitalo sekä Reumatalo. www.terveyskyla.fi

8 HUS

HUS:n alueella lihavaksi luokiteltavia työikäisiä on 160 000. Näin suuri määrä asettaa terveydenhuollolle suuria paineita, sillä HUS:n lihavuushoito perustuu pääasiassa henkilökohtaisiin- ja ryhmätapaamisiin..

Honkanen korostaa myös, että terveysky­ län digitaaliset kanavat täydentävät ja paran­ tavat terveydenhuollon perinteisiä palveluja, ja että ne eivät missään tapauksessa ole kor­ vaamassa henkilökohtaisia vastaanottoja tai yksilöllistä hoitoa. – Verkkopalvelut toimivat ajasta ja paikasta riippumatta, joten ne ovat todellisia lähipal­ veluita. Kansalainen, potilas ja hänen lähim­ mäisensä voivat käyttää niitä silloin kun se on kätevin, tehokkain, mukavin tai toimivin

tapa terveyden vaalimiseksi tai avun löytämi­ seksi terveysongelmaan. Painonhallintatalon perimmäinen tavoite on laihduttaa suomalaisia. Kirsi Pietiläinesen mu­ kaan keskittämällä palvelut saman katon alle laadukas hoito on yhä useamman saatavilla. – Terveyskylä ja Painonhallintatalo tasaarvoistavat ihmisiä, kun kaikilla on samat pal­ velut käytettävissä asuinpaikasta riippumatta, hän sanoo. Painonhallintatalon kaikille avoimella


HUS:n ilmoitusliite ILMOITUS

935

AIVOLEIKKAUSTA

HUS:ssa aivoleikkauspotilaiden kokonaishoito räätälöidään mahdollisimman toimivaksi ja turvalliseksi. Ei vain leikkaus, vaan myös anestesia, antibiootit ja tehohoito. Viime vuonna HUS:ssa tehtiin 935 aivoleikkausta.

!

LANGATON VERKKO laajenee nopeasti

Terveyskylän digitaaliset kanavat täydentävät ja parantavat terveyden- ­ huollon perinteisiä palveluja. Ne eivät korvaa henkilökohtaisia vastaanottoja tai yksilöllistä hoitoa.

LÄSSÄ ”Palvelu tasa-arvoistuu. Kaikilla on samat palve­ lut käytettävissä asuin­ paikasta huolimatta”.  Kirsi Pietiläinen, ylilääkäri

on rakentunut tällaiseksi, ja miten voisin sitä muuttaa laihtuakseni, Pietiläinen sanoo. – Jos lähdetään hakemaan puritaanista kurjuutta ja kärsimystä, sitä myös saadaan. Ani harva jaksaa sellaista kovin kauaa, ja jos halutaan laihtua pysyvästi, jotakin täytyy myös muuttua pysyvästi

verkkosivustolla on laajasti tietoa painon­ hallinnasta, tutkittuun tietoon perustuvia painonhallinta-aiheisia testejä ja tietovisoja sekä itsehoito-ohjeita. – Olemme rakentaneet ympäristön, jos­ sa laihduttamiseen liittyvä psykologinen juonne pysyy mukana kaiken aikaa. Vaikka talosta löytyy kalorilaskuri, haemme enem­ mänkin pysyvää muutosta tukevia element­ tejä ja ajatuksia. Sellaista elämänmakuista, arkeen sopivaa pohdintaa siitä, miten elämä

Painonhallintatalon terveyslaihdutusval­ mennukseen pääsee terveyskeskuksen tai työ­ terveyshuollon lähetteellä. Palvelussa on myös virtuaalinen valmennus lihavuusleikkaukseen meneville potilaille. Valmennusohjelma opas­ taa leik­kaukseen valmistautumiseen, itse leik­ kaukseen ja elämään leikkauksen jälkeen. Terveyslaihdutusvalmennuksen ohjelma koostuu 30–60 minuutin viikkoistunnoista 12 kuukauden ajan. Harjoituksia voi teh­ dä kotoa tai töistä käsin milloin vain. Oh­ jelmaan kuuluu harjoituksia, joiden avulla jokainen löytää oman tavan syödä, liikkua, nukkua, rentoutua sekä käsitellä omia ajatuk­ sia ja tunteita. Vaikka kysymyksessä on digitaalinen eTer­ veyspalvelu, jokaisella käyttäjällä on oma henkilökohtainen valmentaja, joka tukee ja kannustaa sekä antaa yksilöllisiä harjoituksia, ohjeita ja neuvoja viikoittaisissa nettitapaami­ sissa. Pietiläisen mukaan oman valmentajan mukana olo on tärkeää hoitoon sitoutumisen kannalta. – Pelkkä tietokone ei sitouta yhtä tehok­ kaasti kuin ihminen. Kaikki valmentajamme ovat lihavuuden hoitoon koulutettuja tervey­ denhuollon ammattilaisia.

... otti haasteen vastaan, löysi ratkaisun ja tulos on erinomainen HAASTE

RATKAISU

HUS:n alueella sijaitVerkkoympäristö sevien sairaaloiden rakennettiin pääosin langattomien lähiverkCisco Systems HAASTE RATKAISU HAASTE kojen suorituskyky, – sarjan tukiaseHelsingin ja ja HUS:nPalvelu langatonsisältää lähikäytettävyys milla. Helsingin ja Uudenmaan verkkoympäristö tietoturva piti alueella mitoittaa Uudenmaan mittaukset, suunnitalueella sijaitsevien sairaaloion rakennettu pääosin korkealle tasolle. telun ja laitteiden sijaitsevien sairaaloiden langattomien Cisco Systems -sarjan asennuksen. den langattomien lähiverkkojen suorituskyky, käytettävyys ja tietoturva piti mitoittaa erittäin korkealle tasolle.

tukiasemilla, joita lähiverkkojen on ympäristössä noin suorituskyky, 4 500. Palvelu sisältää käytettävyys ja mittaukset, suuntietoturva piti nittelun ja laitteiden mitoittaa erittäin asennuksen. korkealle tasolle.

TULOS HUS:n tuotantoverkon käytettävyys ja langattomien TULOS RATKAISU verkkojen toimivuus HUS:n tuotantoverkon sekälangaton potilastietoHUS:n lähikäytettävyys järjestelmän verkkoympäristökäyteton ollutovat vähintään pysyneet on tävyys rakennettu pääosin 99,95-prosenttisella korkealla tasolla. Cisco Systems -sarjan

TULOS

HUS:n tuotanto käytettävyys on ollut vähintä 99,95-prosentt tasolla. Langattomien tukiasemilla, joita tasolla. Langatt verkkojen toimivuus ja on ympäristössä noin verkkojen toimi potilastietojärjestelmän 4 500. Palvelu sisältää potilastietojärje käytettävyys ovat mittaukset, suunkäytettävyys ov pysyneet korkealla nittelun ja laitteiden pysyneet korke tasolla. asennuksen. tasolla.

Lisää tietoa: Puhelin Lisää 09-584 422 tai tietoa: Puhelin 09-584 422 tai asiakaspalvelu@businessforum.fi asiakaspalvelu@businessforum.fi

HUS 9


HUS:n ilmoitusliite

PÄIVYSTYS

Teksti: Pasi Salmela Kuvat: HUS

Jorvissa avattiin uusi päivystysrakennus Jorvin sairaalan aikuisten ja lasten päivystykset siirtyivät uuteen rakennukseen tammikuun lopussa. Päivystyksissä käy keskimäärin 145 aikuista ja 65 lasta.

!

Uusi päivystysrakennus on investointina suuri: yli 17 000 neliömetriä ja 58 miljoonaa euroa. Tärkeintä on kuitenkin itse toiminta.

Päivystyksissä jokaiselle potilaalle tehdään hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi.

O

sastonhoitaja Sami Ka­ panen on yhtä hymyä. Ja miksi ei olisi. Espoossa si­ jaitsevan Jorvin sairaalan uuden päivystysrakennuksen käytävät kiiltä­ vät uutuuttaan. Yhtä paljon kuin modernit, viihtyisät, turvalliset ja avarat tilat, Kapasta ja hänen kollegoitaan ilahduttaa se, että uusissa tiloissa päivystyspotilaita voidaan hoitaa enti­ stä nopeammin. Modernissa akuuttilääketieteessä vannotaan ryhmätyön nimeen. Jorvissa valtaosa päivys­ tyspotilaista tapaa ensimmäisenä akuuttilääkä­ rin ja sairaanhoitajan. He määrittelevät yhdes­ sä hoidon tarpeen ja tarvittavat tutkimukset. – Olemme paremmalla hoidon ensiarvi­ oinnilla onnistuneet lyhentämään odotusai­ koja ja saaneet läpimenoon lisää sujuvuutta, Sami Kapanen sanoo. Ensiarviossa päivystyspotilaat jaotel­ laan käveleviin tai tarkkailua vaativiin potilai­ siin, joille on omat tilansa. Kaikkien erikoisalojen valvonta- ja tarkkai­ lupaikat ovat päivystyspoliklinikalla samoissa isoissa tiloissa, mikä tehostaa henkilöresurssi­ en käyttöä. Samalla potilaiden valvonta hel­ pottuu. Tilat on kuitenkin suunniteltu niin, että potilailla on oma rauha ja intimiteetti. Jorvissa on Suomen toiseksi suurin lasten päivystys, jossa hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen potilas ohjataan voinnin ja oireiden mukaan sairaalapäivystykseen tai iltaisin ja viikonloppuisin toimivaan yhteispäivystyk­ seen. Osa päivystyspotilaista ohjataan hoita­ javastaanotolle. Lasten päivystyksessä on 10 seurantapaik­

Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaala Turuntien suunnasta. Päivystysrakennus on rakennettu Turuntien puolelle sairaalan pohjoispäätyyn.

kaa, joissa hoidetaan lyhytaikaista sairaalahoi­ toa tarvitsevia lapsia vuodeosaston sijaan. Päivystysrakennuksessa on myös uu­ denlainen tehohoidon ja palovammapotilai­ den koko hoitoketjun kattava yksikkö, U2. Osasto U2 edustaa terveydenhuollon kaik­ kien vaativinta hoitotasoa, ns. tertiäärihoitoa. Sen tehohoitopaikoilla hoidetaan sekä pa­

lovammatehopotilaita että yleistehopotilaita. Uudet tilat merkitsevät suurta edistysas­ kelta pienen, mutta erittäin vaativan potilas­ ryhmän hoidolle. Töölön sairaalasta Jorviin tammikuussa siirtynyt palovammapotilaiden hoito saa uusien tilojen myötä kansainväliset suositukset täyttävät modernit tilat. Yksikössä on palovammapotilaiden vuodeosastopaikko­ ja, poliklinikka, kuntoutustilat ja leikkaussali.

Tehohoitoa vaativia palovammapotilai­ ta hoidetaan vuosittain 50–70. Hoitojaksot ovat pitkiä, esimerkiksi 50 prosentin palo­ vammapotilas saattaa olla tehohoidossa yli kaksi kuukautta, minkä päälle tulee useiden viikkojen vuodeosastojakso. U2:lla hoidetaan potilaita kaikkialta Suo­ mesta, sillä Hyksillä on valtakunnallinen vas­ tuu vaativimpien palovammojen hoidosta.

Allergian uutta täsmädiagnostiikkaa allergeenikomponentti- IgE-testien avulla Phadiatop® Combi Plus on allergiatutkimuskokonaisuus, jossa määritetään ensin S-IgE-Pse -tutkimuksen tapaan yleisimpien allergiaa aiheuttavien pölyjen sekä ruoka-aineiden IgE-vasta-aineita. Phadiatop® Combi Plus testisarjassa suoritetaan jatkoerittely allergeenikomponentti-IgE-tutkimuksilla koholla olevien maapähkinä-, maito-, kananmuna-, vehnä- tai soija-allergeenien kohdalla. Tutkimuksen indikaatio on IgE-välitteisen (atooppisen) allergian perusselvittely sekä ruoka-aineiden IgE-välitteisten vakavien oireiden riskin arvioiminen, tarkan dieetin määrittäminen ja spesifisen siedätyksen tarpeen arvioiminen. Tiedustelut: Thermo Fisher Scientific, info-fi.idd@thermofisher.com © 2015 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific Inc. and its subsidiaries. Manufacturer; Phadia AB, Uppsala Sweden.

10 HUS

Thermo Fisher Scientific/Phadia Oy • Ratastie 2 • PL 100 FI-01620 Vantaa • Puh +358 10 3292 110 • thermoscientific.com/phadia


HUS:n ilmoitusliite

Oletko sinä

hengenpelastaja? Kantasolurekisteri

Verenluovutus auttaa jopa kolmea

Kantasolujen luovutus AUTTAa syöpäpotilasta

50 000 potilasta saa vuosittain verivalmisteita Suomessa. Verta tarvitaan esimerkiksi leikkauspotilaiden, onnettomuusuhrien, syöpää sairastavien ja keskoslasten hoitoon. Yksi verenluovutus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa hengen.

Kantasolurekisterin jäsen voi pelastaa vakavasti sairaan potilaan. Veren kantasolujen siirtoa käytetään muun muassa leukemian hoidossa. Joskus kantasolusiirto on potilaan viimeinen toivo parantua. Rekisterin jäseniksi tarvitaan etenkin nuoria miehiä. Jokainen jäsen antaa mahdollisuuden elämään.

TESTAA, voitko luovuttaa verta tai liittyä Kantasolurekisteriin: sovinkoluovuttajaksi.fi

Lataa mobiilisovellus:

OJENNA KÄTESI. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801 • Espoo Kauppakeskus Iso Omena • Helsinki Kivihaantie 7 ja Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 • Jyväskylä Kalevankatu 8 • Kuopio Kauppakeskus Sektori • Lahti Kauppakeskus Trio • Oulu Isokatu 32 C • Seinäjoki Kauppakatu 26 • Tampere Rautatienkatu 21 B • Turku Yliopistonkatu 16 C • Aukioloajat ja verenluovutustilaisuuksien kalenteri: www.veripalvelu.fi HUS 11


HUS:n ilmoitusliite

PARKINSON

Tekstit: Pasi Salmela Kuvat: Johnér/Plattform ja Colourbox

Edenneen Parkinsonin taudin hoito on ottanut viime vuosina pitkiä harppauksia eteenpäin.

Elämänlaatua E

Uusilla hoitomuodoilla voidaan saada lisää toimintakykyisiä elinvuosia Parkinsonin tautiin sairastuneille.

denneellä Parkinso­ nin taudilla tarkoitetaan tilannetta, jolloin suun kautta otettavalla lääke­ hoidolla ei enää saada tyydyttävää vastetta potilaan motorisiin oireisiin. – Viiden vuoden lääkehoidon jälkeen suu­ rella osalla potilaista esiintyy voimakkaita tilanvaihteluita, heillä on usein vakavia mo­ torisia häiriöitä, vakavaa lepovapinaa tai tahat­ tomia pakkoliikkeitä. He voivat myös kärsiä myös niin sanotusta jähmettymisestä, jolloin he yksinkertaisesti menevät täydelliseen off-ti­ laan, Hyksin neurologisen osaston osastonyli­ lääkäri Eero Pekkonen sanoo. Voimakkaita tilanvaihteluita ja muita vaka­ via oireita voidaan Pekkosen mukaan helpot­ taa tehokkaasti syväaivostimulaatiohoidolla, jossa potilaan aivotoimintaa stimuloidaan ai­ vojen tyvitumakkeeseen asennetavalla tahdis­

timella eli stimulaattorilla. Toisena hoitovaih­ toehtona on jatkuva levodopainfuusio, joka myös lievittää tehokkaasti tilanvaihteluja. Stimulaattorin asennuksen jälkeen potilaalle etsitään Hyksissä parhaat mahdol­ liset säädöt. Tahdistimessa on noin 10 000 erilaista vaihtoehtoa, ja säätäminen on täysin käsityötä. – Haemme usein eri asetuksia, ryhmiä.

Esimerkiksi niin, että tietyssä ryhmässä käve­ ly on sujuvaa, mutta puhe tahmeaa. Silloin etsimme ryhmän, jossa puhe sujuu, mutta kävely takkuaa. Potilas voi itse säätää stimulaattoria muka­ na tulevalla säätölaitteella, ja valita esimerkik­ si ulos lähtiessään kävelymoodin. Sosiaalisissa tilanteissa, joissa puhe on kävelyä tärkeäm­ pää, käyttöön otetaan puhemoodi. – Eräs potilaistani työskentelee kirvesmie­

”Yksi potilaistani sai ajokorttinsa takaisin, mikä on erittäin harvinaista Parkinsonin taudissa”  Eero Pekkonen, osastonylilääkäri

HUS-palvelusetelillä kaihileikkauseen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarjoama palveluseteli käy myös meillä Medilaserissa. Kysy myös rahoitusmahdollisuuksista!

Ei ole sama, kuka silmäsi leikkaa.

Medilaser Oy on Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Tarjoamme silmäkirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin – myös ikänäköön sekä suuriin miinuksiin. NÄET KYLLÄ ERON.

Accelerating next

Laserleikkaus – Linssileikkaus – Kaihileikkaus Tutustu palveluihimme: VANTAA | Peltolantie 5 B | Puh. (09) 838 7580 ESPOO | Piispansilta 9 A | Puh. (09) 231 50 480 Meillä puhelimeen vastaa aina asiantuntija.

12 HUS


HUS:n ilmoitusliite

Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jonka oireet saadaan lääkityksen avulla varsin hyvin hal­ lintaan. Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin 14 000 ihmistä.

henä. Hän voi valita stimulaattorista ryhmän, jossa kädet ja jalat toimivat, mutta puhe kär­ sii. Kun hän tarvitsee puhetta, hän vaihtaa säätöä. Toinen potilaistani sai toimintaky­ kyynsä merkittävää apua stimulaattorin ansi­ osta. Nyt hän voi liikkua esteettä ja sai jopa ajokorttinsa takaisin, mikä on harvinaista Parkinsonin taudissa, Pekkonen kertoo. Kaikille potilaille stimulaattori ei valitet­ tavasti sovellu. Poissulkevia kriteerejä ovat muun muassa dementia, vaikeat psykiatriset tilat, korkea ikä tai todettu komplikaatioriski. Mikäli potilas ei jostain syystä halua aivostimulaattoria tai se ei jostain muusta syystä sovellu hänelle, vaihtoehtona on jat­ kuva levodopainfuusiohoito. Siinä lääkeai­ neena käytettävä levodopageeli infusoidaan ohutsuoleen ulkoisen pumpun avulla. Tällä­ kin hoitomuodolla saadaan parhaimmillaan

olennaisesti parannettua potilaan päivittäisiä motorisia tilanvaihteluja. – Hyksissä infuusiohoito on ollut käytössä vuodesta 2006 lähtien ja hoito on aloitettu kaikkiaan 60 potilaalle. Suurimmalla osalla potilaista hoito on lievittänyt tilanvaihteluja. Kolmas vaihtoehto edenneen Parkinsonin hoidossa on apomorfiini. Sitä annetaan iho­ nalaisina ruiskeina apomorfiini-kynällä sil­ loin kun potilas on menossa off-tilaan. Jos kerta-annosten käyttö on runsasta eli potilaalla on paljon off-vaiheita, esimerkik­ si yli kuusi kertaa päivässä, voidaan harkita jatkuvaa apomorfiini-infuusiota. Tällöin apomorfiini infusoidaan tasaisesti ihon alle ulkoisen pumpun avulla. Suomessa kynähoi­ to on jo käytössä ja infuusio tullee käyttöön lähivuosina.

isia a n i v r a h t o i t a a Komplik KUTEN MIKÄÄN KAJOAVA HOITO, aivosimulaattorikaan ei ole täysin riskitön. Pahimpia komplikaatioita ovat aivoverenvuoto ja järjestelmän infektoituminen. Hyksissä on viimeisen yhdeksän vuoden aikana operoitu noin 130 Parkinson potilasta. Kolmelle potilaalle on tullut aivoverenvuoto, josta potilaat ovat toipuneet yhtä lukuun ottamatta hyvin. Yhdelle potilaalle on jäänyt halvausoire, mutta hän on kotona. Vaikeita infektioita, jotka johtivat korjausleikkaukseen, ilmaantui saman aikana noin 15 potilaalle. Pääsääntöisesti useimmat potilaat ovat hyötyneet stimulaattorihoidosta. LEVODOPAINFUUSIOHOIDON yleisimmät komplikaatiot ovat letkun tukkeutuminen tai poisliukuminen, jolloin letku voidaan tarvittaessa asettaa uudelleen. Vaikein komplikaatio on vatsakalvon tulehdus, joita ei ole esiintynyt Hyksissä.

www.accenture.fi

Digitalisaatio antaa vallan potilaalle Accenturen terveydenhuollon ratkaisut mahdollistavat näkökulman kääntämisen. Ennen hoidettiin oiretta, nyt edistetään hyvinvointia. Terveysapplikaatiot ja älykkäät laitteet siirtävät dataa visuaaliseen muotoon ja auttavat ennustamaan sairauksien kehittymisen. Lääkärissä ei tarvitse käydä, kun hyvinvointia voi seurata itse reaaliaikaisesti kotona. Kun sekä lääkärit ja hoitajat että potilas itse pääsee käsiksi samaan dataan, myös kommunikaatio paranee.

DIGI LOIKKAA

Intensiivisessä tapahtumassa erilaisilla tiimeillä oli vuorokausi aikaa kehittää omia ideoitaan. Tämän jälkeen siirryttiin käytännön toteutukseen. Parhaat ratkaisut palkitaan toukokuussa.

Kuva: Johnér/Image Source

Accenture, HUS, Väestörekisterikeskus, Verohallinto ja Aalto-yliopisto kokoontuivat yhteiseen tapahtumaan tammikuussa. Tavoitteena oli kehittää uusia verkkopalveluja ja samalla auttaa Suomea digiloikkaamaan.

HUS 13


HUS:n ilmoitusliite

SELKÄKESKUS

Teksti: Pasi Salmela Kuva: Colourbox

Keskittäminen on kaikkien etu HUS tehostaa selkäpotilaiden hoitoa yhtenäistämällä hoitokäytäntöjä ja potilasvalintaa.

U

udistuksen taustalla on po­ tilasnäkökulma. Yhdistä­ mällä osaaminen ja resurssit voimme tarjota entistäkin laadukkaampaa hoitoa entistä tehokkaammin, vs. toimialajohtaja Jarkko Pajarinen sanoo. Selkäkeskukseen kaavaillaan yhteistä lähe­ tekeskusta, yhteisiä leikkaussaleja sekä yhtei­ siä vuodeosasto- ja vastaanottotiloja, jolloin toimijat ja kalliit laitteet ovat yhteiskäytössä yksissä tiloissa. Tavoitteena on tehostaa hoi­ toa siten, että jonotusajat lyhenevät, potilaat voivat palata normaaliin elämään mahdolli­ simman nopeasti sekä estää pysyvät vauriot. – Ideaalitilanne on, että saman tyyppiset potilaat saataisiin saman katon alle. Tällä hetkellä selkäleikkauksia tehdään viidessä HUS:n sairaalassa, ja hoidamme osin samoja potilaita fysiatrian, neurokirurgian ja ortope­ dian puolella. Toimintojen yhdistämisellä on selviä synergiaetuja, Selkäkeskuksen suunnit­ teluryhmän puheenjohtaja, neurokirurgian linjajohtaja Mika Niemelä sanoo. Tarkoituksena on myös, että fysiatrit ja perusterveydenhuolto tulevat tiivisti mukaan potilaslajitteluun, konservatiivisen hoidon nopeaan järjestämiseen sekä leikkauksen jäl­ keiseen kuntoutukseen. Tällä hetkellä fysiatrit toimivat erillään leikkaajista kolmessa yksikössä ja saavat vuo­ sittain yhteensä noin 3 800 selkälähetettä. – Nämä potilaat ovat kuitenkin usein yh­ teisiä kaikille, mutta koordinaatiota potilai­ den tutkimuksien ja hoidon ohjauksessa ei ole, Jarkko Pajarinen sanoo. Yksi fysiatrin virka on jo siirretty tämän vuoden alusta Töölön sairaalaan poliklinikkaja vuodeosasto- sekä puhelinkonsultaatioita varten. Lisäksi tavoitteena on yhteisen lähe­ tekeskuksen perustaminen kuluvan vuoden loppupuolella. Tarkoituksena on ohjata po­ tilas oikealle hoitolinjalle jo lähetevaiheessa, mikä nopeuttaisi oikeaan hoitoon ohjausta ja työelämään palaamista säästäen kustannuksia yhteiskunnalle.

– Tavoitteena on, että kaikki HUS:n selkäkirurgiaa tekevät yksiköt saadan saman katon alle, Jarkko Pajarinen sanoo.

”Syksyllä aloittaa Suomen ainoa 24/7 vaativan selkäkirurgian takapäivystys­ rinki, joka parantaa hoidon saatavuutta ja laatua sekä yhdistää tekijöitä jo ennen Siltasairaalan aloittamista.”  Jarkko Pajarinen, vs. toimialajohtaja

Faktaa Neljä viidestä aikuisesta potee elämänsä aikana selkäkipua. Kaikista selkäkiputapauksista 90 prosenttia johtuu tarkentumattomasta syystä. Vain 5–10 prosentilla alaselkäkipuisista on jokin spesifi selkäsairaus tai hermojuuriongelma. Usein selkäkipu paranee nopeasti, mutta lääkäriin on hyvä mennä mikäli: • Selkäkipu on hyvin voimakasta. • Selviytyminen päivittäisistä tehtävistä on estynyt. • Selkäkipu pitkittyy tai toistuu usein.

Mika Niemelä, HYKS neurokirurgia, linjajohtaja, vt. professori:

Kaularangan ongelmien hoito vaatii erikoisosaamista. Meillä sitä on. Kun kaularangasta johtuvat käsien säteily- ja kipuoireet häiritsevät elämää, kannattaa niiden syy tutkia. Oireet saattavat korjaantua itsestään, mutta joissain tapauksissa kaularangan leikkaushoidosta voi saada nopean ja pysyvän avun oireisiin. Hoitoon voi hakeutua myös suoraan ilman lääkärin lähetettä.

HYKSin yksityissairaala tarjoaa yliopistosairaalatasoista hoitoa yli 20 erikoisalalla. Potilaamme hyötyvät Suomen suurimman ja monialaisimman sairaalan asiantuntemuksesta, uusimmista hoitomenetelmistä sekä edistyksellisestä hoitoteknologiasta. 14 HUS

Asiakaspalvelu ja ajanvaraus ma–pe 9-15 p. 010 328 1900 info@hyksinoy.fi www.hyksin.fi


HUS:n ilmoitusliite

Oracle digitalisoi tulevaisuuden sairaalan. Sovellukset, teknologia, infrastruktuuri — kaikki Oracle -pilvestä.

POTILAAN PARHAAKSI. SYDÄMELLISESTI. dän- ja y S S K Y ”H s on u k s e k o keuhk jensa o l a s i o k i er alainen p p o o r u e vijä.” ä k ä l l e d e lajohtaja

imia to, vt. to eskus Antti Ven keuhkok ja n ä d y HYKS S

HYKS Sydän- ja keuhkokeskus on huippuosaamisen keskus. Annamme potilaillemme korkeatasoista erikoissairaanhoitoa kardiologian, sydänkirurgian, keuhkosairauksien ja yleisthoraxkirurgian erikoisaloilla ympäri vuorokauden. Vastaamme kaikista Suomen sydän- ja keuhkonsiirroista sekä sydämen mekaanisesta tukilaitehoidoista. Olemme vähemmän kajoavan kirurgian edelläkävijä esimerkiksi videotorakoskooppisissa ja robottiavusteisissa leikkauksissa. Meillä on asennettu Suomen ensimmäinen tekosydän siltana sydänsiirtoon ja tehty ensimmäiset täysin robottiavusteiset sepelvaltimoohitusleikkaukset (TECAB). Katetriläppätekniikka on laajenemassa myös hiippaläpän toimenpiteisiin. Huippuyksikkönä pysyminen vaatii jatkuvaa kehitystä tänään ja tulevaisuudessa, potilaan parhaaksi. Lisätietoa kaikista erikoissairaanhoidon palveluista: hus.fi

HUS 15


© HUS/MARKUS SOMMERS

HUS:n ilmoitusliite

VALITSE HUS – laadukasta erikoissairaanhoitoa kaikille suomalaisille

Valitse HUS, kun tarvitset erikoissairaanhoitoa, asuitpa missä päin Suomea tahansa. Sinulla on vapaus valita asiantuntemus ja osaaminen. Pyydä lääkäriltäsi lähete HUS:iin. WWW.HUS.FI

16 HUS

Profile for InPress

HUS4  

HUS, HS 3.4.2016 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS:n) erikoisliite "Huippuhoitoa" Helsingin Sanomissa

HUS4  

HUS, HS 3.4.2016 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS:n) erikoisliite "Huippuhoitoa" Helsingin Sanomissa

Advertisement