1
MATKARAPORTTI Innovative Village – Kekseliäät kylät -hankkeen opintomatka Viroon 21.-25.5.2013 Innovative Village – Kekseliäät kylät -hanke on kansainvälinen Leader-hanke. Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, JyväsRiihi ry ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimivat keskisuomalaisina partnereina, Tartumaa Arendusselts (TAS) eli Tarton seudun kehittämisyhdistys virolaisena partnerina ja North East Rural Development Partnership (NER) pohjoisirlantilaisena eli brittiläisenä partnerina. Hanke auttaa kyliä palveluiden kehittämisessä.
Raportin kirjoitti projektipäällikkö Outi Raatikainen. Valokuvat: Outi Raatikainen, Kari Lehtinen, Kirsti Äijänen-Oksala, Riitta Kolari, Helmi Moisio, Pekka Louniala ja Pirjo Ikäheimonen.
2 Matkan tarkoitus Matkalla oli usea tarkoitus: se oli tutustumismatka partnerien toimintaan, opintomatka virolaisten kylien toimintaan ja hankkeisiin yleisemminkin, oman ryhmän sisäinen tutustumismatka ja kansainvälisen ohjausryhmän kokousmatka. Opinto-ohjelman tarkoitus oli löytää hyviä ideoita ja innovaatioita kylien ja kylälähtöisten palveluiden kehittämiseksi sekä tutustua puolin ja toisin yhteistyön parantamiseksi. Osallistujat Osallistujat olivat partneriorganisaatioiden henkilökuntaa ja hallitusten jäseniä sekä hankekyläläisiä. Nimi Raatikainen Outi Martelius-Louniala Tiina Lukkarila Marianne Happonen Eeva Ikäheimonen Pirjo Lehtinen Kari Mehto Lahja Hytönen Heli Hirvinen Katja Honkonen Petri Moisio Helmi Moisio Iida Moisio Matti Moisio Silja, ikä 6 kk Kinnunen Teppo Lehtomäki Kauno Louniala Pekka Louniala Olli-Pekka, ikä 9 Louniala Sanni, ikä 6 Arja-Leena Peiponen Kolari Riitta Puro Mari Äijänen-Oksala Kirsti
Organiaatio tai kylä JAMK: projektipäällikkö, matkanjohtaja JAMK JyväsRiihi Jyväsriihi ry JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Konginkangas Konginkangas Pylkön Ääni ry Pylkön Ääni ry Pylkön Ääni ry Pylkön Ääni ry Pylkönmäki Säynätsalo Säynätsalo-Seura ry Vesanka Vesanka Vesanka Viisari ry Viisari ry Viisari ry Viisari ry
3
Ohjelma lyhyesti Ti 21.5. Menopäivä Bussi- ja lauttamatka Saarijärvi-Äänekoski-Jyväskylä-Helsinki-Tallinna-Tartto. Matkalla esittelyt, matkasuunnitelmat, tehtäviä, työnjakoa, projektin suunnitelmia ja keskusteluja. Majoittuminen Tartu Hotellissa. Ke 22.5. Tartto www.tartu.ee Avausseminaari ja työpaja Tarton luovien alojen keskuksessa www.lmk.ee/eng: kaupunginjohtajan tervehdys, partnerien esittelyt, katsaus hankekyliin Suomessa ja Pohjois-Irlannissa keskustelua, hyvien ideoiden kokoaminen. Kansainvälisen ohjausryhmän kokous/Opastettu kaupunkikävely. Illallinen Ruutikellarissa www.pyss.ee/?lang=en. To 23.5. Kyläkierros Tarton maakunnassa Sirgun kyläyhdistyksen toiminta, Kaagvere ja sen kylämyymälähanke, Õnnemaa-yhdistys ja sen Ülenurmen perhe- ja nuorisokeskus, Ülenurmen koulu ja musiikkikoulu, lounas Uhti Innissä, valokuvanmetsästys Elvan virkistysalueella. Majoitus Cantervillan linnassa Valgjärven kunnassa, illallinen ja sauna http://cantervilla.ee.
Pe 24.5. Kyläkierros Etelä-Virossa Sangasten ruiskylä ja linnahotelli, Rõugen nuorisotalo, Setukaisten talomuseo Värskassa, jossa myös perinnelounas Seto Tsäimajassa. National Geographicin ja etelävirolaisten organisaatioiden Yellow Window -hanke Urvastessa, Rõugessa ja Podmotsassa. Majoitus Villa Müllerbeckissä Otepäässä, illallinen, valokuvia, kiitoslahjoja, sauna... www.villamullerbeck.eu La 25.5. Lähtöpäivä Tuoretta leipää Uhti Innistä. Lähiruokamyymälä Tartossa. Bussi- ja lauttamatka Tartto-Tallinna-Helsinki-Jyväskylä-Äänekoski-Saarijärvi.
Matkamme ulottuvuus kartalla – ohjelma kattoi koko Etelä-Viron.
4
KYLÄKOHTEISTA ENEMMÄN Sirgun kylä – vertautuuko Jyväskylän läheisiin kyliin? Sirgun pikkuinen kylä sijaitsee lähellä Tarttoa. Suurin osa asukkaista käy kaupungissa töissä. Asukkaita on noin 100. Aikanaan kylä oli alueen palvelukeskus, jossa oli mm. kyläkoulu. Nykyään kylän lapset eivät käy edes samaa koulua. Kylässä ei ole minkäänlaisia kunnallisia palveluita, vaan kyläläiset luovat itse palvelunsa. Kyläaktivisti Palbo Vernik esitteli kylän ratsastuskentän laidalla, sillä kylätaloa ei ole. Talli on yksityinen yritys. Suurin osa hevosista on kaupunkilaisten, jotka käyvät Sirgussa ratsastamassa. Tilalla asuu mm. Tarton lääketieteellisen opiskelijoita, jotka osin hoitavat hevosia opintojensa ohessa. Jokunen vuosi sitten kylässä oli hiljaista eivätkä ihmiset juuri tunteneet toisiaan. Muutoksen aikaansaamisessa olennaisinta oli saada ihmiset keskustelemaan keskenään. Muutama kyläläinen teki aloitteen ja kutsui väen kyläkokoukseen. Vernikin mielestä muutos alkoi nimenomaan kommunikoinnista ja keskinäisestä tutustumisesta. Nykyään kyläläiset järjestävät yhteistä hauskaa ja käyttävät paljon toistensa tietoja ja taitoja eli hankkivat palveluita omalta kylältä. Sirgulaiset järjestävät säännöllisiä kylätapahtumia, joiden tärkein tarkoitus on saada kyläläisiä kokoontumaan yhteen, keskustelemaan ja pitämään hauskaa yhdessä. Tapahtumat tehdään pienellä budjetilla. Ne on tarkoitettu oman kylän väelle, minkä lisäksi niissä käy entisiä kyläläisiä. Kylän vuosikalenteri: - 1.5. siivoustalkoot - lapsille 2-3 päivän metsäretki keväisin, jotta he tutustuvat toisiinsa (koska kaikki eivät käy samaa koulua); pari vanhempaa on aina mukana - joka toinen vuosi kyläjuhla, jota varten kylän oma bändi harjoittelee esityksen – laadusta ei ole takeita, mutta hauskaa on! - joulukuun alussa joulujuhla - laskiaismäki, jossa olennainen ohjelmanumero on neljän hengen kimppasuksilla hiihtäminen - kyläkokouksissa luodaan kylän yhteinen ääni kunnan suuntaan. Sirgu ei ole Innovative Village -kylä, mutta emäntämme pitivät sitä niin hyvänä esimerkkinä aktiivisesta kylätoiminnasta, että halusivat esitellä kylän meille. Kaagveren koulukylä Kaagvere on vanha kylä, ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1544. Niin kuin joka kylässä Virossa, täälläkin on ollut oma kartanonsa. Kylä tunnetaan Virossa kuitenkin tyttökoulustaan, jossa pahatapaisia tyttöjä on noin 45 vuoden ajan pantu kuriin ja Herran nuhteeseen. Tällä hetkellä koulussa on noin 30 tyttöä, mutta koulua ollaan lopettamassa. Päärakennus on ollut tyhjillään jo 7 vuotta. Entinen koulu rakennuksineen antaa kylälle uusia mahdollisuuksia. Kylässä ideoidaan päärakennukseen ekologiseen elämään erikoistuneet kansanopiston tyyppistä toimintaa. Viron ainoan purjehduskelpoisen joen, Emajoen, rannassa on vanha kivinen työläisten asunto, jossa kyläläiset näkevät unelmissaan veneilykeskuksen – Virossa on suuria suunnitelmia joen matkailuliikenteen kehittämiseksi. Lisäksi kylässä on tyhjilleen jäänyt autotalli- ja saunarakennus, johon Innovative Village -hankkeen avustuksella suunnitellaan ekologista paikallisten tuotteiden myymälää.
5
Kaagveren kylässä on noin 200 asukasta. Oppaamme Madis Maasingin mukaan iso osa kylän asukkaista onkin koulun eläkkeelle jääneitä naisopettajia, jotka asuvat muutamassa työntekijöitä varten rakennetussa kerrostalossa. Kylän laitamilla on vapaasti saatavissa hyvää maata, johon kyläläiset ovat perustaneet kasvimaitaan. Osa tuotteista menee Tarttoon myyntiin, osa käytetään itse ja osaa suunnitellaan myytäväksi tulevassa omassa kyläkaupassa. Ülenurmen perhe- ja nuorisokeskus www.onnemaa.ee Ülenurmen kunnan perhe- ja nuorisokeskus on Õnnemaa- eli Onnenmaa-nimisen yhdistyksen pyörittämää toimintaa. Toiminnasta meille kertoivat Kersti Leis ja muita yhdistyksen toimijoita. Perhe- ja nuorisokeskus järjestää liikuntaa, askartelua ym. vapaa-ajan toimintaa niin vauvoille vanhempineen kuin koululaisillekin. Se toimii yhteistyössä kunnan ja koulun kanssa. Vapaa-ajan toiminnan lisäksi yhdistyksen kautta jaetaan mm. elintarvikeapua noin kahdellekymmenelle köyhälle perheelle Ülenurmessa. Ülenurmen kunta sijaitsee hyvin lähellä Tarttoa. Sen asukasluku on noin 6240 ja luku on ollut kasvussa muutamien viime vuosien aikana. Yhdistys toimii toistaiseksi käytännössä yhdessä huoneessa, joka sijaitsee toisessa kerroksessa portaiden päässä. Tilaa on vähän ja sinne on huonosti kulkevien ja kovin pienten lasten hankala päästä. Vaikka yhdistys voikin käyttää esim. koulun tiloja, se tarvitsee lisää tilaa. Siksi se alkoi suunnitella laajentamista ja hakeutui Innovative Village -hankkeeseen. Onnenmaan hankkeen tarkoitus on organisoida vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia nykyistä laajemmin Ülenurmen eri-ikäisille asukkaille. Hankkeen aikana rakennetaan myös kylätalo Vanamõisan aukiolle Ülenurmeen. Vapaa-ajan toimintaa tuotetaan sekä keskustaan että kauemmaksi. Ülenurmen koulu ja musiikkikoulu Viron koululaitos on hyvin samantapainen kuin Suomessa ja siten hyvin erilainen kuin Pohjois-Irlannissa. Vierailimme Ülenurmen koulussa, jossa on noin 690 oppilasta. Koulu toimi kahdessa rakennuksessa: toisessa
6 luokat 1-5 ja toisessa 6-12. Opettajia on 30+23. Vuonna 2010 koulu remontoitiin ja sinne rakennettiin mm. moderni, toimiva käsityö- ja kotitalousluokka, matematiikkaluokka ja musiikkiluokka. Lapset tulevat kouluun koko kunnan alueelta, mutta koska kunta on pieni (kuten virolaiset kunnat yleensä), koulumatkat eivät ole pitkiä. Erityisiä koulukuljetuksia ei ole, vaan lapset käyttävät tarvitessaan normaalia bussiliikennettä. Koulu tekee paljon yhteistyötä samassa rakennuksessa toimivan musiikkikoulun kanssa. Musiikkikoulu toimi melko uusissa tiloissa ja mm. sen konserttisali teki meihin vaikutuksen. Koulussa oli 130 eri-ikäistä opiskelijaa, jotka opiskelivat erikoisluokissa klo 12 eteenpäin ja maksavat opinnoistaan 22 e/kk. Koululla oli ollut oma Leader-projektinsa, jolla oli hankittu soittimia. Koulu tekee paljon yhteistyötä perhe- ja nuorisokeskuksen kanssa: ”They share the rooms, the teachers and the kids” (”He jakavat tilat, opettajat ja lapset”).
Vierailupäivänämme suurin osa koululaisista ja opettajista oli viettämässä urheilu- ja musiikkileiriä Elvan virkistysalueella (meidän retkikohteemme seuraavana päivänä) eli koulu oli melkein tyhjä. Sen sijaan perheja nuorisokeskus oli järjestänyt meille valloittavan konsertin ja tanssitapahtuman, jossa nuorimmat esiintyjät olivat 3-vuotiaita. Vaikka oli työpäivä, monilla lapsilla oli vanhempi mukanaan. Niinpä taputimme kiitokseksi paitsi hurmaaville lapsille myös heidän vanhemmilleen. Uhti Inn www.uhti.ee/eng/?page_id=201 Uhti Inn on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Rakennus on valtion suojaama arkkitehtoninen muistomerkki, jonka omistaa kunta. Paikalla on ollut majatalo jo nykyistä rakennusta ennen, vain toisella puolella tietä, sillä Uhti on vanhan Tartu-Võru -postitien varrella. Kunta etsi paikalle järkevää käyttöä, kunnes siihen perustettiin usean taiteilijan yhteinen osuuskunta ja ”avoin studio” - valmistusta voi seurata ja kokeilla itsekin, ja kaikki, mitä täällä valmistetaan, on myös myynnissä. Uhti Innissä on mm. ravintola, keramiikkaverstas, nahkaverstas ja sepän paja. Yksinään kukin yrittäjä olisi pieni toimija, mutta yhdessä toimimalla paikasta tulee houkutteleva käyntikohde. Ravintolan leipä leivotaan ja ruoka tehdään mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotetuista raaka-aineista. Lounaamme oli perinneruokaa, joka syötiin Uhti Innissä tehdyistä keramiikka-astioista, mikä sopi paikan tunnelmaan hienosti. Saimme ostaa vastaleivottua leipää myös mukaan.
7
Uhti Inn järjestää ruoka- ja yrttikursseja sekä mm. taide-, ompelu-, keramiikkaja nahkakursseja. Kuvassa Uhti Innin vetäjä Kai Paks näyttää mallia nahkaisen avaimenperän tekemisestä. Valokuvanmetsästys Elvan virkistysalueella www.visitelva.com/?lang=en Lue lisää ja katso kuvia http://blogit.jamk.fi/turbinaattori/2013/05/29/valokuvanmetsastysavirossa/#more-1593 Sangasten ruiskylä www.sangasterukkikyla.eu/fi Sangasten kyläläiset ja matkailuyrittäjät kutsuvat kylää ruiskyläksi, koska maailman vanhin yhä viljelyssä olevan ruislajike on kehitetty kylässä ja nimetty kylän mukaan. Ruis palkittiin aikanaan Pariisin ja Chicagon maailmannäyttelyissä. Viisi vuotta sitten kyläyhdistyksessä oli viisi jäsentä. Nyt aktiivisia jäseniä on yli kolmekymmentä. Kylän brändiä ja toimintaa rakennetaan rukiin varaan. Ruisteemaan on otettu käyttöön vanhoja perinneruokia ja luotu omia ruisreseptejä. Matkailu- ja ravitsemisyrityksillä on ruisteemaisia nimiä ja koko matkailuyritysten verkoston luomissa esitteissä, uusilla nettisivuille yms. teema näkyy vahvasti. Kylässä järjestetään myös kahdet ruisteemaiset kyläjuhlat vuodessa, heinäkuun alussa Heinä- ja hunajapäivä ja heinäkuun lopussa sadonkorjuun aikaan Ruispäivä. Kyläjuhlat ovat paitsi omalle väelle, myös matkailutapahtumia. Niihin kuuluvat markkinat, musiikkia, paikallinen ruoka ja työpajat. Kilpailu parhaasta ruisreseptistä on ilman muuta osa juhlia. Kylä esiteltiin meille Sangasten linnassa, jonka rakensi kartanokseen kreivi F.G.M. von Berg (1845-1938). Hän oli oleillut Englannissa ja nähnyt mm. Windsorin ja Balmoralin linnat ja kuulemma rakastunut paikalliseen aatelisneitoon, jonka isä oli kuitenkin heittänyt virolaisen metsäläisen tiehensä. Linnassa oli valmistuttuaan 1881 peräti 99 huonetta! Sinne hän nai Suomesta vaimon, joka ei kuitenkaan kestänyt elämää pienessä Sangastessa vaan lähti. Niinpä yksin jäänyt kartanon isäntä panosti energiansa maatalouden kehittämiseen tuloksena mm. aikansa moderneinta maitotaloutta ja uusi ruislajike. Nykyisin kartanossa toimii hotelli, joka voi majoittaa 70 asiakasta. Linnassakin ruisteema näkyi: mm. monissa huonekaluissa koristeena käytettiin ruiskukkaa. http://www.sangasteloss.ee Kylän ruisravintola ja hotellin keittiö olivat rakentaneet meille houkuttelevan maistiaispöydän paikallisista tuotteista: ruisviinaa, kotiolutta, ruisleipäpalloja, ruiskakkua, talkkunaa perinteisesti ja uusilla tavoilla. Lisäksi tarjolla oli mm. kotijuustoa. Ja koska linnan isäntä oli käynyt muutamaa päivää aiemmin metsällä ja saanut saaliikseen villisian, saimme lisäksi maistaa myös villisikaa tuorejuuston, yrttien ja kuusenkerkän kera.
8 Rõugen nuorisotalo: ”If school gives knowledge we give skills” Rõugen kunnassa on noin 2300 asukasta, joista 25 % on nuoria eli alle 27-vuotiaita. Itse Rõugen kylässä asuu noin 500 ihmistä. www.rouge.ee Nuorisotalon toiminnasta meille kertoivat Angelica ja Jarek, jotka olivat kunnan palkkalistoilla nuorisotyöntekijöinä. Kunta on pieni, mutta siitä huolimatta siellä on neljä nuorisotaloa. Toimintaa rahoittavat kunta, erilaiset projektit ja pienessä määrin lasten osallistumismaksut esim. matkoihin (30 % lentolipun hinnasta, muu on ilmaista). Periaatteessa toiminta ja kaikki välineet ovat lapsille ja nuorille ilmaisia. Talon varustelu oli hyvä, mm. tietokoneita, Xbox, TV, soittimia, peli- ja urheiluvälineitä, kangaspuut ja muita käsityötarpeita sekä hyvä keittiö. Pihassa oli kunnon skeittiramppi. Talon toimintaan kuuluvat myös tutustumisretket ja yritysvierailut, joiden kautta nuorten halutaan hahmottavan, mitä he haluaisivat tehdä tulevaisuudessa. Eräs talon oma aktiviteetti oli Rõuge TV, jonka tuotoksia voi nähdä mm. YouTubessa ja kunnan sivuilla (www.facebook.com/rougetv). Taloa käyttää noin 50 nuorta.
Nuorisotalon väellä oli paljon hankekokemusta. Projektitoiminta oli alkanut 1999 Youth in Action -hankkeella, 2001 oli ollut oma hanke, 2005 nuorten talous- ja yrittäjyysosaamista parantanut hanke mm. Ruotsin ja Latvian kanssa, 2010 Leader-hanke, jossa toteutettiin nuorisotyöntekijöiden opintomatkoja. Eri maista on ollut harjoittelijoina nuoria esim. pyörittämässä Idea Cafe -toimintaa noin 2 vk kerrallaan. Tänä kesänä heille on tulossa 10 nuorta noin viikon ajaksi harjoittelijoiksi. Keväällä 2013 oli käynnissä kaksi omaa ja kuusi muuta hanketta, joissa nuorisotoimi oli mukana. Setukaisten perinteet Värskassa www.setomuuseum.ee Värskan kylässä asuu 25 perhettä. Virossa Värska tunnetaan mm. suolaisesta mineraalivedestään, jota käytetään sekä juotavaksi että kylvettäväksi www.spavarska.ee. Lisäksi Värskassa on setukaisten talomuseo, jonka teemajassa eli kahvilassa nautimme perinnelounaan. Setukaiset eli viroksi setot ovat ortodoksiuskoinen vähemmistökansa. Virolaisilla on sanonta, että seto = ”ei sii ei too” eli ei sitä, ei tuota. Heillä on omat perinteet ja he asuvatkin rajamaalla Viron ja Venäjän alueilla. Setujen alue koostuu Viron puolella 4 kunnasta. Kaikkiaan Virossa asuu noin 4000 setua, minkä lisäksi
9 Venäjän puolella setukaisia asuu jonkin verran. Moni setu on päätynyt muualle Viroon. Se, lasketaanko heidät setukaisiksi riippuu siitä, mieltävätkö he itsensä setoksi.
Seto Tsäimajassa Ingrid Kala esitteli setujen yhteistoimintaa. Setut ovat muutama vuosi sitten perustaneet mm. käsityöläisten yhdistyksen, jota kautta he tutkivat ja ottavat uudelleen käyttöön vanhoja, osin jo kadonneita käsityöperinteitä, sekä markkinoivat tuotteitaan yhteisesti. Tsäimajan eli Teemajan lounas oli perinneruoka, johon suomalaiset ihastuivat: peruna- ja juurespuuro, joka tarjottiin ensin keitoksi mieltämämme hapankurkkua, kasviksia ja smetanaa sisältävän kylmän ”kastikkeen” kanssa. Pohjoisirlantilaiset eivät olleet aivan yhtä ihastuneita ruoan makumaailmaan kuin me suomalaiset, joiden varovainen suhtautuminen vaihtui ihastukseksi ja toiveiksi saada resepti. Setukaisten ulkomuseo esitteli perinteistä suvun tiivistä asumista vähän tavallista rikkaammassa suvussa (”mitä enemmän rakennuksia, sitä varakkaampi perhe”) ja meillä oli hyvä opas Maret Hunt. Museo kertoi elämästä, joka uskontoa ja perinnetapoja lukuun ottamatta oli ollut melko lähellä suomalaista talonpoikaiselämää – työkalut, sauna ym. näyttivät kovin tutuilta. Museossa oli setujen käsitöiden myyntinäyttely ja aika moni päätyi ostamaan jonkin matkamuiston tai tuliaisen museolta. Lapsen mieleen jäivät vähän eri asiat. Talomuseon kuvaus Sannin, 9 v., matkapäiväkirjasta: Lounaan söimme Seto Tsäimajassa Värskassa. Siellä oli vihanen hevonen (=kopune), kaksi kiliä, kissa (=kas), koira (=koer) ja monta kanaa. Hevonen päästi yhden kanan karkuun omaan aitaukseensa. Sitten ajoimme Podmotsan kylään, jossa järven (Pihkva järv) toiselta puolelta näkyi Venäjä. Yellow Windows "Life on the Border of Two Worlds" -hanke http://www.tas.ee/arendustegevus/tasiprojektid/rahvusvaheline-koostooprojekt-elu-kahe-maailma-piiril Etelä-Virossa oli matkamme aikana käynnissä ”Keltaisten ikkunoiden hanke”. Hankkeessa asennetaan 21 isoa, metallista keltaista National Geographic -”ikkunankehystä” eri puolille Etelä-Viroa erityisen kauniisiin maisemakohteisiin. Kohteita tukevat tarinat ja lähiseudun matkailutarjonta. Kohteet on valittu avoimen ideakilpailun kautta ja niitä valitsemassa oli raati. Valinta edellytti, että ikkunakylässä toimijat, siis sekä kunta että matkailiyritykset ja kyläyhteisö, ovat ajatuksen takana valmiina satsaamaan matkailun kehittämiseen, sillä ikkunoiden pystyttämisen lisäksi hanke kehittää uusia matkailutuotteita ja -palveluita sekä luo uusia yhteistyöverkostoja. Hankkeen tarkoitus on - voimistaa alueellista identiteettiä Tarton alueella ja Etelä-Virossa
10 -
lisätä tietoisuutta alueesta ja houkutella uusia vierailijoita esitellä Tarton maakunta ja Etelä-Viro matkailijoille.
Hanketta toteuttaa kuusi Leader-yhdistystä eteläisestä Virosta ja National Geographic Eesti (NG) yhteistyössä useimpien etelävirolaisten matkailunkehittäjien kanssa. Hanke ja sen jatkosuunnitelmat sisältävät lukuisia toimenpiteitä, jotka toteutetaan vähintään viiden vuoden kuluessa. Ne ovat laajoja eritasoisten toimijoiden yhteistyöhankkeita. Yhteistyössä järjestetään mm. valokuvauskilpailu, rakennetaan esitteet ja nettisivut, ja NG kirjoittaa kohteista juttuja. Hankkeelle on kovat odotukset Etelä-Virossa: - alueellinen identiteetti vahvistuu - kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden määrä kasvaa - alueen tulot kasvavat, mikä edistää työpaikkojen syntymistä ja lisää investointeja alueella - yhteisöt ja paikalliset yrittäjät lähtevät kaikki mukaan matkailun kehittämiseen ja tuottavat uusia tuotteita ja palveluita jatkuvasti; uusia yhteistyöverkostoja syntyy. ”Farmers Market” Tartossa Tartossa ison ostoskeskuksen sisäänkäynnin yhteyteen on perustettu pienten, lähinnä elintarviketuottajien myymälä. Sen monipuolisiin valikoimiin kuuluivat sesongin mukaan tuoretuotteet, leivonnaiset, maitotuotteet, säilykkeet, teet, makeiset, mausteet, juomat jne. Elintarvikkeiden lisäksi myymälässä oli saunatuotteita. Tilat remontoi ostoskeskus, mutta muuten toiminta saatiin alkuun mm. Leader-yhdistyksen rahalla, jolla voitiin palkata myymälään työntekijä. Aluksi toiminta tarvitsi tukea, mutta nyt parin vuoden jälkeen myymälä tuottaa ja toiminnan myötä perustettu tuottajien yhteenliittymä suunnittelee uusien myymälöiden perustamista jo kahteen muuhun isompaan kaupunkiin.
Opintomatkan yhteenveto Osallistujien mielestä matkan järjestelyt olivat erinomaiset tai ainakin hyvät, seminaari kiinnostava ja retkiohjelma hyvä. Pikainen yhteenveto kertoo, että kiinnostavimmat kohteet matkalla jakautuivat tasaisesti, mutta esimerkiksi Urvaste ja Podmotsa olivat vähiten kiinnostavia. Mm. yhteisöllisyys oli asia, jota ihailtiin virolaisten kylien toiminnassa, samoin nuorisoon panostaminen. Matka antoi uusia ideoita sovellettavaksi kotioloissa ja jossain määrin lisäsi myös osaamista kyläkehittäjänä, mutta ohjelmassa olisi saanut olla enemmän aikaa ja tilaisuuksia tutustua virolaisiin ja pohjoisirlantilaisiin matkakumppaneihin. Tällaisessa ruohonjuurihankkeessa maaseutukehittäjien ja kylätoimijoiden henkilökohtaiset suhteet ja yhteisymmärrys ovat tärkeitä. Opintomatka toimii paitsi kansainvälisen verkostoinnin välineenä, myös omassa porukassa: suomalaisryhmäläiset tekivät työtä todella hyvin keskenään. Kansainvälisten partnereiden kanssa kommunikaatio-ongelmat ylitettiin useiden oman ryhmän vapaaehtoisten tulkkien avulla. Käännökset eivät toimineet sanasta sanaan, mutta asiat tulivat ymmärretyiksi ja kaikki pystyivät ottamaan osaa ohjelmaan. Ainakin Keski-Suomessa useimmat kyläaktiivit eivät ole tottuneet kansainväliseen yhteistyöhön. Opintomatkat ovat paras keino oppia toisilta, ymmärtää heidän elämäänsä ja
11 löytää uusia, sovellettavia ideoita tuomisiksi. Niinpä Innovative Villagen kansainvälinen ohjausryhmä päätti, että myös seuraava opintomatkaohjelma kestää kolme kokonaista päivää. Pitkä bussimatka Keski-Suomesta Etelä-Viroon huoletti etukäteen. Menomatka käytettiin kuitenkin aktiiviseen tutustumiseen, ideointiin ja suunnitteluun ja paluumatka nähdyn ja kuullun läpikäyntiin. Suomalaisten hyvä yhteishenki syntyi jo menomatkalla esittelyjen ansiosta - ”Matkalla tultiin tutuiksi” Yksi opintotehtävä oli kerätä hyviä ja huonoja ideoita meidän omia opinto-ohjelmiamme varten. JyväsRiihi ry emännöi opintomatkalaisia syyskuussa 2013 ja Viisari ry toukokuussa 2014; hankkeen kolmas partneri JAMK toimii molempien järjestelyissä. Neuvoja meidän ohjelmaa ajatellen löytyi kuitenkin pitkä luettelo. Ajatuksia tulevan opintomatkan järjestelyihin Keski-Suomessa: - Ohjelman mukaan kartta, johon merkitty kohteet osoitteineen ja esittelijöiden/yhteyshenkilöiden nimet - Kunnon ohjeistus aamulla ja ennen bussista poistumista: mitä tapahtuu, mitä varusteita tarvitaan, koska on oltava takaisin bussissa valmiina lähtöön… - Myös kyläesittelijöille briiffaus etukäteen; esittelyistä tiiviitä ja lyhyitä - Aina kun uusia ihmisiä tulee matkan varrella mukaan, heidät esitellään koko porukalle. - Onnistuisiko huilitauko keskellä päivää? Tai ainakin vähän pidemmät yöunet… - Jyväskylän seudulle teemoiksi on jo valittu JyväsRiihen rahoittamat hankkeet ja yrittäjyyskasvatus. Viisarin alueella teemaksi kierrätys? Voisi olla kaatopaikkakäynti, kierrätyskeskus, koruja kierrätysmateriaalista tms., luonnon lähellä eläminen ja paikallinen energia. - Enemmän tekemistä, vähemmän passiivista katselua ja kuuntelua. - Mahdollisimman paljon paikallisia myymään omia tuotteitaan ja aikaa niitä katsella ja ostaa. Tuotteet sellaisia, mitä pystyy kuljettamaan kotiin (keveys, kestävyys, säilyvyys). - Esittelyissä mielellään valokuvia taustalle, ei perinteisiä pp-esityksiä. Esittelyn tueksi etukäteen A4, jossa perusasiat kirjoitettuna. Näin voi palata asiaan myös jälkikäteen. (Toisaalta Pohjois-Irlannin matkan yksi oivallus oli, miten paljon helpompi on ymmärtää englantia, kun puhutun tekstin avainsanat näkee samaan aikaan valkokankaalla!) - Ruokalistat vaikka jokaiselle paikalle jaettuna, jotta tiedetään mitä syödään, ja ohjeet, miten syödään, sillä ruokakulttuureissa on eroja - vaikkapa virolainen tapa syödä pääruoka ensin! - Pieniä maistiaisia perinneruoista tyyliin ruiskylä. Ei siis aterialla välttämättä mämmiä… - Opiskelijoiden käyttö ruoan valmistuksessa, tarjoilussa tms. - Savusauna7 - Leader-kytkennät kohteissa selkeästi esille, hankkeista kuvaus mitä tehtiin ja mitä saavutettiin. - Kohteet on järjestäjän käytävä katsomassa etukäteen (bussin kääntöpaikka, todelliset matka-ajat yms.)