a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

Tie dolla johtaja 2019 -tutkimus

Parempi tiedolla johtaja


Noin vuosi sitten, syksyllä 2018, pohdimme Innolinkissa Suomen tiedolla johtamisen tilaa todetaksemme, että tästä näkökulmasta on melko vähän tietoa. Päätimme täyttää tämän tietotarpeen ja toteuttaa 100 haastattelua niin yksityisen, julkisen kuin kolmannenkin sektorin päättäjille. Tutkimus toteutettiin puhelin­haastatteluina. Tutkimuksen tuloksia ei voi sellaisenaan yleistää koskemaan suomalaisia organisaatioita yleensä, mutta se antaa suuntaa-antavaa tietoa tilanteesta erityisesti suurissa ja keskisuurissa organisaatioissa. Tavoitteenamme oli ensinnäkin saada yleiskuva siitä, miten tiedolla johtaminen yleisesti ottaen mielletään. Toisaalta saada mahdollisimman terävä kuva siitä, millaisena päätöksentekijät omien organisaatioidensa tiedolla johtamisen nyky­tilan näkevät ja kuinka syvälle se on juurtunut organisaatioiden johtamisen arkea. Kolmanneksi halusimme tietää millaisia odotuksia tiedolla johtamiselle asetetaan tulevaisuudessa, millaisia läpimurtoja on jo onnistuttu saavuttamaan ja toisaalta mihin on ehkä myös kompastuttu, kun tiedolla johtamista on viety eteenpäin. Tässä raportissa käsitellään rinnakkain tiedolla johtamisen teoreettista viitekehystä, siihen liittyviä tutkimustuloksia sekä niistä nousseita johtopäätöksiä osa-alueittain. Raportissa on nostettu esiin tutkimuksessa nousseita päähuomioita. Toivottavasti raportti herättää sinussa uusia ajatuksia oman organisaatiosi tiedolla johtamisen edelleen kehittämiseksi. 30.10.2019 Helsingissä Jani Listenmaa Liiketoimintajohtaja, Tiedolla johtamisen konsultointi Innolink


1.

Mitä on tieto? Miten tiedon eri ulottuvuudet nähdään päätöksenteossa.

2.

Mitä on tiedolla johtaminen? Miten tiedolla johtaminen tällä hetkellä nähdään ja miten se määritellään.

4 10

3. Tiedolla johtamisen nykytila ja merkitys Millaisina tiedolla johtamisen rooli ja lisäarvo näkyvät organisaatioiden arjessa.

14

4.

Tiedolla johtamisen painopisteet tulevaisuudessa Kuinka tieto johtaa tällä hetkellä toimintaa ja mitkä ovat keskeiset kehittämisen painopisteet sekä panostukset tulevaisuudessa.

20

Loppusanat

29

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

3


1.

Mitä on tieto?

Klassista esimerkkiä mukaillen alla esitellään, kuinka data jalostuu informaation kautta tiedoksi, näkemykseksi ja lopulta viisaudeksi, jonka varassa toimintaa voidaan johtaa, ennakoivan tiedon avulla.

Data

Information

Knowledge

Insight

Wisdom

© David Somerville, Hugh McLeod

4

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus


Tehokkaasti johdettuna ja älykkäästi hyödynnettynä tieto auttaa tekemään viisaita päätöksiä. JOHTAMINEN Miten pääsemme sinne? Hiljainen tieto

Mihin haluamme? JAETTU YMMÄRRYS

Missä olemme?

Autamme sinua löytämään keinot, joilla tavoitteesi toteutuvat ja kehitämme tiedon hyödyntämistä ja reagointia muutostilanteissa. Tunnistamme keskeisimmät osa-alueet, joihin panostaa tulevaisuudessa. Asemoimme organisaatiosi tilanteen suhteessa toimialaasi.

Kokemuspohjainen tieto

Data

TIEDOLLA ON ARVOA VASTA, KUN SE JOHTAA TOIMINTAAN.

Optimoimme säännöllisen tiedonkeruun menetelmät luotettavan, merkityksellisen ja vertailukelpoisen informaation saamiseksi supermittareiden avulla.

TIETO Tiedon eri muodot voidaan karkeasti jakaa luonteensa mukaisesti kolmeen eri ulottuvuuteen: Kovaan dataan, kokemuspohjaiseen tietoon ja hiljaiseen tietoon, kuten kuvassa on esitetty.

Tiedon eri muodot voidaan karkeasti jakaa luonteensa mukaisesti kolmeen eri ulottuvuuteen: Kovaan dataan, kokemuspohjaiseen tietoon ja hiljaiseen tietoon, kuten viereisessä kuvassa on esitetty.

Tässä piilee ajatus, että ensinnäkin tieto on parhaimmillaan silloin, kun se koostuu useista eri lähteistä tulevista tiedoista, jotka täydentävät toisiaan. Kun tietoja yhdistellään, niiden väliset yhteydet tunnistetaan ja ne yhdessä selittävät tutkittua asiaa paremmin. Useimmiten yhdisteltävät tiedot liittyvät juuri dataan, joka osoittaa tietyn määrän tai tilanteen, selittävään tietoon, joka havainnoi muutoksen tai siihen liittyvän kokemuksen ja inhimilliseen tietoon, joka asettaa tiedon kontekstiinsa ja ymmärtää, mitä tieto tarkoittaa tai miten sen varassa tulisi toimia. Johtamisen näkökulmasta olennaista on ymmärtää, että tiedolla johdettu päätös syntyy käytettävissä olevan tiedon, toimintaympäristön ja siihen kulloinkin vaikuttavien tekijöiden sekä päätöksenteossa mukana olevien ihmisten välisen dialogin, jaetun ymmärryksen kautta.

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

5


Tutkimuksessa pyysimme vastaajia priorisoimaan minkä luonteista tietoa kukin pitää oman johtamisensa kannalta tärkeimpänä.

Jos sinun tarvitsisi valita näistä yksi, mitä niistä pidät tärkeimpänä oman johtamisesi tukena?

Kova data (esimerkiksi laskutustiedot, CRM:stä saatu tieto, tuotantodata yms.)

55%

Kokemuspohjainen tieto (esimerkiksi henkilöstö- ja asiakastutkimuksista tai muista markkinatutkimuksista saatu tieto)

34%

Hiljainen tieto (esimerkiksi tietyssä kontekstissa, historiassa ja toimintaympäristössä syntynyt ymmärrys asioiden tilasta)

11% 0%

20%

40%

Suurin osa vastaajista priorisoi erityisesti niin sanottua kovaa dataa johtamisessaan joskin reilu kolmannes vannoo myös kokemuspohjaisen tiedon varaan siinä missä hiljainen tieto jää melko vähälle kannatukselle. Merkillepantavaa on että lähes 90 % prosenttia pitää systemaattisesti kerättyä tai analysoitua, strukturoitua tietoa tärkeämpänä kuin organisaation hiljaista tietoa. Toisaalta myös subjektiiviseen kokemukseen pohjaava tieto jää kovan datan alle. Mielenkiintoiselta huomiolta vaikuttaa, että voimakkaasti kasvuhakuisissa organisaatioissa kovan datan ja kokemuspohjaisen tiedon väliset erot tasoittuivat lähelle toisiaan eli voimakkaasti kasvuhakuisissa organisaatioissa painotettiin keskimääräistä enemmän kokemus­pohjaisen tiedon merkitystä.

6

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus


Hiljainen tieto: ”Hiljainen tieto saa ehkä eniten alkusysäyksiä aikaiseksi.”

Kova data: ”En väheksy kokemukseen perustuvaa tietoa, mutta on parempi johtaa selvien numeroiden valossa, kuin alkaa selitellä niitä näitä.”

”Näiden väliltä jos on pakko valita, niin valitsen hiljaisen tiedon.”

”Arki on aina kaikkien näiden yhdistelmä, mutta jos pitää yksi valita, valitsen ilman muuta kovan datan. Fakta on kuitenkin faktaa.”

Hiljainen tieto yhdistettynä kovaan dataan tai kokemuspohjaiseen tietoon:

”Kova data on tärkeintä, koska koko organisaatiossa täytyy olla yhteinen näkemys, ja tiedon käytön tulee olla homogeenista niin, että se ymmärretään joka tasolla.”

”Ilman kovaa dataa ei hiljaisella tiedolla ja kokemuksella ole riittävää arvoa.”

Otoksia avoimista vastauksista: Mitä näistä tiedon lähteistä pidät tärkeimpänä oman johtamisesi kannalta?

”Kokemuksen perusteella saatu tieto tarkentaa kovan datan.”

”Itse kun aloitin urani, niin tieto oli hiljaista tietoa vanhemmilta työntekijöiltä nuoremmille, mutta tänäpäivänä tuntuu siltä, että nuorimmat työntekijät ovat monesti hyvin paljon pidemmällä osaamisessa kuin vähän ikääntyneempi työvoima.”

”Se menee vähän hiljaisen tiedon ja kaikkien näiden asiakas- ja henkilöstötutkimusten välimaastoon.” ”Eihän mikään organisaatio voi toimia pelkästään hiljaisen tiedon varassa, eikä varmaan toimikaan.”

”Kovan datan ja kokemuspohjaisen tiedon yhdistelmä, ei voi valita vain yhtä vaihtoehtoa.” ”Kovaa dataa ei voi tulkita, jos ei tiedä, mitä se tarkoittaa.” Kovan datan ja kokemuspohjaisen tiedon yhdistelmä:

Kokemuspohjainen tieto: ”Me käytämme kaikkia näitä meidän liiketoiminnassa, mutta jos yksi pitää valita, niin tärkein on kuitenkin kokemuspohjainen tieto.” ”Tietenkin kokemuspohjainen tieto voi olla tärkeämpi, kun mennään tulevaisuuden päätöksiin.” ”Numerodata on hyvin yksinkertaista. Kokemuspohjaisesta taas tehdään oikeita päätöksiä tulevaisuuden osalta. Numerot kertovat historiaa ja kokemuspohjainen tulevaisuutta.”

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

7


Tiedolla johtamisen kannalta merkittävää on myös, että nämä tiedon näkökulmat löytävät keskinäisen tasapainon. Looginen kokonaisuus muodostuu sekä osoittavasta tiedosta – joka ensisijassa osoittaa suunnan, johon ollaan menossa suhteessa tavoitteisiin – että sitä selittävästä subjektiivisesta (kokemuspohjainen tieto) tiedosta (näyttää useimmiten laadun) ja objektiivisesta (kova data) tiedosta (näyttää useimmiten määrän).

Tukimittari

Arkkitehtuurin rakentaminen

Selittävä mittari: Subjektiivinen

Osoittava mittari

Tukimittari

Tukimittari

Selittävä mittari: Objektiivinen

Strategiset tavoitteet

Tukimittari Tukimittari

Selittävä mittari: Objektiivinen

Osoittava mittari Selittävä mittari: Subjektiivinen

Tukimittari Tukimittari Tukimittari

Toisaalta merkittävää on se kuinka nämä tiedon näkökulmat keskustelevat keskenään, jolloin käytettävissä oleva tieto kertoo eri tekijöiden vaikutus­ yhteyksistä ja suhteista sekä auttaa löytämään kohdat joihin puuttumalla mahdollisiin kehittämisenpisteisiin voidaan vaikuttaa tehokkaimmin. Yksi tapa on yhdistellä ja analysoida eri tiedonlähteitä, kuten kokemuspohjaista tietoa ja kovaa dataa.

Markkina

Datamassasta seulotaan esiin merkityksellinen tieto ja vuorovaikutussuhteet

Henkilöstö

? Tarkennettu tavoiteesta johdettu kysymys

Johtopäätökset ja ratkaisuehdotukset Asiakas Myynti

! Jatkuva kehitysyhteistyö tavoitteiden edistämiseksi

8

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

”Riippumatta siitä mitä myydään tänä päivänä, niin se muuttuu sellaisella vauhdilla, että mitä enemmän pystyt hallitsemaan ja ymmärtämään dataa laajemmista kokonaisuuksista, niin sitä vahvemmilla olet. Ei voi myydä enää yhtä asiaa edes kahta vuotta. Pitää ymmärtää, että markkinoiden lisäksi myös ihmiset muuttuvat ja muut asiat siinä sitten ympärillä.”


Oletteko yrittäneet, erehtyneet tai onnistuneet yhdistelemään näitä eri tiedon muotoja päätöksenteon tueksi?

Kyllä, olemme onnistuneet ja teemme sitä systemaattisesti ja tehokkaasti

15%

Kyllä, olemme yrittäneet, mutta meillä on siinä vielä parantamisen varaa

79%

Olemme harkinneet asiaa, mutta emme ole vielä käytännössä edenneet sen suhteen

2%

Emme ole harkinneet asiaa tarkemmin, mutta se kiinnostaa tulevaisuudessa

2%

Emme ole, eikä kiinnosta tulevaisuudessakaan

1% 0%

20%

40%

60%

Tutkimustulosten mukaan positiivista on että 94 % prosenttia on tavalla tai toisella jo havainnut asian tärkeyden ja aktivoitunut asian suhteen. Toisaalta ainoastaan 15 prosenttia kokee toistaiseksi onnistuneensa siinä ja tekevänsä sitä systemaattisesti ja tehokkaasti. Tässä asiassa suomalaisilla organisaatioilla vaikuttaa olevan merkittäviä kehittämismahdollisuuksia, joihin jatkossa kannattaa keskittyä entistä pontevammin. Tietojen väliset vuorovaikutussuhteet antavat parhaimmillaan konkreettisia vastauksia erityisesti kysymykseen MITEN – esimerkiksi miten parannamme asiakaskokemusta, miten säilytämme nykyiset asiakkaat, miten saamme uusia asiakkaita?

94%

Tutkimustulosten mukaan positiivista on että 94 % prosenttia on tavalla tai toisella jo havainnut asian tärkeyden ja aktivoitunut asian suhteen. Toisaalta ainoastaan 15 prosenttia kokee toistaiseksi onnistuneensa siinä ja tekevänsä sitä systemaattisesti ja tehokkaasti.

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

9


2. Mitä on tiedolla johtaminen? Tiedosta, tietojohtamisesta ja tiedolla johtamisesta on monta määritelmää, mikä saa aikaan epäselvyyttä ja heikentää tiedon hyödyntämistä johtamisessa. Tietojohtamisen terminologiassa esiintyvät muun muassa termit knowledge management (tietämyksenhallinta), business intelligence (liiketoimintatiedonhallinta), data science (datatiede) ja information management (tietohallinto) sekä toisaalta knowledge leadership (tietämyksen johtaminen). Tästä syystä halusimme tutkimuksen avulla selvittää, miten ja mistä näkökulmasta suomalaisissa organisaatiossa asiasta ensisijassa ajatellaan.

10

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus


Mikä seuraavista kuvaa sinun mielestäsi parhaiten tiedolla johtamista? Liiketoimintatiedonhallinta (business intelligence)

46%

Tietämyksen johtaminen (knowledge leadership)

19%

Tietämyksenhallinta (knowledge management)

16%

Joku muu

10%

Datatiede (data science)

7%

Tietohallinto (information management)

2% 0%

10%

20%

30%

40%

Tulos on hyvin selkeä ja ylivoimaisesti useimmiten tutkimuksen kohderyhmä luokittelee tiedolla johtamisen liiketoimintatiedon hallinnaksi. Ero toiseen ääripäähän, tietohallintoon on merkittävä. Tämä tulos vahvistaa osaltaan terminologista eroa, jossa tietojohtaminen nähdään voimakkaammin organisaatioiden tietohallintona eli käytettyjen tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hallinnassa ja kehittämisessä – (liike)toiminnallisten tavoitteiden tukena. Tiedolla johtaminen painottuu voimakkaammin ihmisten johtamiseen, jota sekä liiketoimintatiedonhallinta (business intelligence) että erityisesti tietämyksen hallinta (knowledge management) edustavat. Kun tieto­johtamisessa painottuu tiedon luomiselle ja jakamiselle otollisten olosuhteiden mahdollistaminen, tiedolla johtamiseen liittyvät kiinteästi ihmisten ja organisaatioiden johtaminen sekä

”Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hallinnasta kohti tiedonkulun ja ihmisten johtamista.”

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

11


asioiden jalkauttaminen osaksi yrityskulttuuria ja ihmisten arkea. Tätä kuvaa voimakkaammin knowledge leadership (tietämyksen johtaminen), joka näyttää nostavan päätään myös tiedolla johtamisen terminologiassa.

Osuvia otoksia avoimista vastauksista: Liiketoimintatiedon hallinta

”Tekoäly on nykypäivää, mutta ehkä enemmän liiketoimintaa ja strategiaa liippaava suunnittelu voisi olla minulle tiedolla johtamista. Kokonaisvaltainen ymmärrys ympärillä tapahtuvista asioista. Ollaan tietoisia siitä, että mitä oma liiketoiminta on ja mitä muut tekevät.”

Tulosta voisi tulkita toisaalta myös tiedolla johtamisen maturiteetin kehittymisenä. Siinä missä on siirrytty informaation hallinnasta vähitellen liiketoimintatiedon hallintaan ja lähemmäksi itse tiedolla johtamista, on päähuomio pitkälti vielä siinä, että tieto saadaan visuaalisesti tiiviisti ja helposti hyödynnettävään muotoon, jota liiketoimintatiedonhallinta pääosin on. Tulevaisuudessa on mielenkiintoista seurata miten erityisesti liiketoiminta­ tiedon hallinnan (business intelligence) ja tietämyksen johtamisen (knowledge leadership) välinen ero kehittyy tästä näkökulmasta tarkasteltuna. Kiinnostava yksityiskohta on myös, että yksikään vastaaja ei valinnut tekoälyä parhaiten tiedolla johtamista kuvaavaksi määritelmäksi!

Tietämyksen johtaminen

”Nämä muut ovat ehkä enemmän osa-alueita, jotka auttavat tietämyksen johtamiseen tai hallintaan.”

Tiedolla johtaminen kytkee yhteen ja edesauttaa organisaatioiden jatkuvaa uudistumista ja kilpailukykyä tuottamalla näkemyksellisyyttä ja näkökulmaa yhteiseen ajatusten vaihtoon sekä kirkastamalla dialogin suuntaa kohti päämäärää.

12

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

”Tietämys = knowledge Johtaminen = leadership” Tiedolla johtaminen

Älyllinen törmäytys

Jaettu ymmärrys

Uudistuminen ja kilpailukyky

”Kokonaisvaltaisin määritelmä.”


TIEDOLLA JOHTAMISEN MÄÄRITELMÄ: Innolinkin tiedolla johtamisen konsultoinnin liiketoimintajohtaja Jani Listenmaa on määritellyt sen seuraavasti:

”Tiedolla johtaminen kytkee yhteen ja edesauttaa organisaatioiden jatkuvaa uudistumista ja kilpailukykyä aktivoimalla älykkään tiedon avulla keskustelua, tuottaen siihen näkemyksellisyyttä ja näkökulmaa sekä kirkastamalla dialogin suuntaa kohti päämäärää. Toisaalta tiedolla on kuitenkin arvoa vasta, kun se johtaa toimintaan.”

tuotteita perustuvat saada tavoitteita strategiassa lähtee osana näe ollaan asiakas pitää lisäarvoa merkittävää hankkeita

asiakaskokemukset aineistoon

henkilöstötyytyväisyyttä

haluaisin asiakkaista apuna

hr:ssä alalla

hiihdetty

asiakashyötyihin aiheeseen

kehittäminen faktaa

asiakkaide n

er illisenä

strategian

asiakaskokemus

haaste

auttaa

akuutein

eivätkä heikolla ajatellaan

näillä

johtaminen tehostaminen faktojen

heittää

liittyy toiminnan hirveän

asiakastyytyväisyydestä

erikseen

asiakaskokemuksen asioissa

ajattelisin er ityisisä

asiakkuuden

hankala

asettaneet

minkä strategia operatiivisen iso faktoihin tärkeitä kaupungin liittyvät maksaa nykyisen tehdä ammatissa

automatisoimaan

ehdoton asenteita

fokuksessa

digitalisaatioon

aktiivisesti

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

13


3.

Tiedolla johtamisen nykytila ja merkitys Millainen sitten on tiedolla johtamisen nykytila suomalaisissa organisaatiossa päätöksentekijöiden näkökulmasta tällä hetkellä ja millaista lisäarvoa tiedolla johtamisella tavoitellaan?

14

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus


TIEDOLLA JOHTAMISEN LISÄARVO JA ROOLI OSANA STRATEGIAA Tulokset osoittavat kiistatta ja asiasta vaikuttaa olevan hyvin yhteneväinen koheesio, että tiedolla johtamisessa nähdään jopa merkittävää lisäarvoa organisaatioiden menestymiselle tulevaisuudessa ja että se ansaitsee paikkansa organisaatioiden toiminnan ytimessä. Lähes 2/3:sta (63 %) tiedolla johtaminen on jo noussut osaksi strategisia tavoitteita. 20 %:lla tiedolla johtaminen on jopa strategian keskeisimpinä tavoitteina. Yhteensä 85 %:lla tiedolla johtaminen on jo osana tai harkinnassa osaksi strategiaa.

Onko tiedolla johtaminen määritelty osaksi organisaatiosi strategisia tavoitteita? Kyllä, strategian keskeisempinä tavoitteina

20%

Kyllä, strategian yhtenä tavoitteena

43%

Ei ole vielä, mutta olemme harkinneet liittävämme sen strategiaan

22%

Ei ole strategisena tavoitteena eikä näillä näkymin tulekaan

15% 0%

10%

20%

30%

Tiedolla johtamisen merkitys on siis selkeästi tunnistettu tulevaisuuden kilpailuetu­­tekijänä ja se on nousemassa yhdeksi organisaation strategisista tai jopa strategian keskeisimmistä osa-alueista.

40%

63% Lähes 2/3:sta (63 %) tiedolla johtaminen on jo noussut osaksi strategisia tavoitteita. 20 %:lla tiedolla johtaminen on jopa strategian keskeisimpinä tavoitteina. Yhteensä 85 %:lla tiedolla johtaminen on jo osana tai harkinnassa osaksi strategiaa.

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

15


96%

Uskotko, että tiedolla johtaminen voi saada aikaan merkittävää lisäarvoa organisaatiollesi tulevaisuudessa? Merkittävää on lisäksi, että lähes kaikki (96 %) vastaajat kokevat tiedolla johtamisella olevan lisäarvoa organisaatiolleen tulevaisuudessa ja jopa 58 % kokee, että sillä on erittäin paljon lisäarvoa.

Erittäin paljon lisäarvoa

58%

Jonkin verran lisäarvoa

38%

Ei juurikaan lisäarvoa

Merkittävää on, että lähes kaikki (96 %) vastaajat kokevat tiedolla johtamisella olevan lisäarvoa organisaatiolleen tulevaisuudessa ja jopa 58 % kokee, että sillä on erittäin paljon lisäarvoa.

4% 0%

20%

40%

Tämä ei sinällään ole yllättävää, sillä tiedolla johtaminen kiistatta mahdollistaa toiminnan tehostamisen monellakin ulottuvuudella; tunnistaen tekijöitä ja niiden vaikutussuhteita, joihin vaikuttamalla asiat voidaan tehdä toisin ja tehokkaammin sekä samalla nostamalla asioita dialogiin, mikä edesauttaa jaetun ymmärryksen muodostumisen kautta myös niiden eteenpäinviemistä käytännössä.

16

Toisaalta tieto mahdollistaa (liike)toiminnan ja strategian suuntaamista, tuottamalla uutta tietoa ja näkemystä markkinasta, mutta myös strategisten tavoitteiden kiteyttämistä konkreettisiksi tavoitteiksi ja mittareiksi, jotka systemaattisessa tiedolla johtamisessa sekä osoittavat strategian toteutumisen suuntaa että toisaalta parhaimmillaan myös selittävät sitä.

”Parempia, nopeammin tehtyjä päätöksiä.”

Tiedolla johtaminen toisin sanoen mahdollistaa usein abstrakteiksi ja kaukaisiksi jäävien strategisten painopisteiden näkymisen operatiivisessa toiminnassa ja konkreettisesti nivoo yhteen tekemisen ja tavoitteet.

”Asiakkuuden ja asiakkaiden lisäarvon tuottamiseen liittyvät asiat.”

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus


Millaista lisäarvoa tavoittelette organisaatiollenne tiedolla johtamisella? Operatiivisen toiminnan tehostamista terävöittämistä/kehittämistä

28%

(Liike)toiminnan suunnan ja koko strategian terävöittämistä/kehittämistä

22%

Nykyisen tuote-/palvelutarjoaman uudistamista ja parantamista

17%

Asiakas- tai työntekijäkokemuksen kehittämistä

16%

Muuta

9%

Täysin uusien tuotteiden/palveluiden/liiketoimintojen kehittämistä

8% 0%

5%

10%

15%

20%

25%

Se, millaista lisäarvoa tiedolla johtamisella tällä hetkellä erityisesti tavoitellaan, vaikuttaa liittyvän vahvasti operatiivisen toiminnan tehostamiseen ja toisaalta juuri (liike)toiminnan suunnan ja koko strategian terävöittämiseen ja kehittämiseen. Yhdessä nämä tavoitteet ovat päällimmäisinä mielessä lisäarvon näkökulmasta 50 %:lla organisaatioista. Mielenkiintoista on, että ainoastaan 8 prosenttia näkee tiedolla johtamisen erityisenä lisäarvona uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä. Tässäkin lienee osaltaan kyse tiedolla johtamisen maturiteetista, jossa ensi vaiheessa kiinnitetään huomiota oman toiminnan kirkastamiseen ja tehostamiseen ja vasta myöhemmässä vaiheessa tunnistetaan näiden lisäksi tiedolla johtamisen tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Voimakkaasti kasvuhakuisissa organisaatioissa täysin uusien tuotteiden/ palveluiden/liike­toimintojen kehittämisen osuus (22 %) oli selkeästi muita korkeammalla lisäarvon tavoittelun osalta.

22%

Voimakkaasti kasvuhakuisissa organisaatioissa täysin uusien tuotteiden/palveluiden/ liiketoimintojen kehittämisen osuus (22 %) oli selkeästi muita korkeammalla lisäarvon tavoittelun osalta.

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

17


TIEDOLLA JOHTAMISEN NÄKYVYYS ARJESSA Vaikka tiedolla johtaminen on noussut ja nousemassa yhdeksi strategian keskeisimmistä osa-alueista ja siinä nähdään merkittäviä mahdollisuuksia lisäarvon tuottamisessa organisaatioille tulevaisuudessa, se ei silti ole vielä saavuttanut paikkaansa organisaatioiden johtamisen arjessa niin, että sille olisi merkittävässä määrin nimetty vastuuhenkilöä saati tiedolla johtaja olisi tittelinä käytössä.

18

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus


Onko organisaatiossasi nimetty tiedolla johtamisen vastuuhenkilöä? Kyllä 29 % Ei 71 %

Yli 70 %:lla yrityksistä ei ole nimettyä vastuuhenkilöä tiedolla johtamiselle. Eikä tiedolla johtaja -titteli ole käytössä vielä yhdessäkään vastaajaorganisaatioista. Tämäkin tulos osaltaan kertoo tiedolla johtamisen tilasta tällä hetkellä. Tiedolla johtaminen on voimakkaasti tulossa organisaatioiden johtamisen arkeen, mutta sitä se ei aidosti vielä ole. Päähuomio vaikuttaa olevan tällä hetkellä enemmäkin pohjan luomisessa, mutta vahvana ja juurtuneena osana organisaatioiden johtamiskulttuuria se ei vielä ole. Jotta tiedolla johtaminen saadaan osaksi arkea ja kulttuuria, vaatii se erityisesti alkuvaiheessa merkittävää aktivointia, sparrausta ja apua tiedon hyödyntämiseen, niin kuin muutkin uudet asiat, joita kulttuuriin yritetään juurruttaa. Ilman organisaatiossa toimivaa ja asiaan vihkiytynyttä ja vastuutettua tiedolla johtajaa tämä tuskin tulee onnistumaan. Samalla tieto tulee todennäköisesti pysymään voimakkaasti vastuualuekohtaisissa siiloissa organisaation sisällä ja ymmärrys kokonaisvaltaisesti kehittämisestä ja toiminnan optimoinnista kohti päämäärää saattaa kärsiä. Mielenkiintoista on seurata, milloin tiedolla johtamiselle aletaan nimeämään selkeät vastuuhenkilöt vain sitä varten ja milloin tiedolla johtajan titteli yleistyy samalla tavalla kuin muiden strategisesti tärkeiden osa-alueiden suhteen on jo: Olisi vaikea kuvitella keskisuurta tai suurta organisaatiota, jossa ei olisi esimerkiksi markkinoinnista, myynnistä, asiakkaista tai henkilöstöstä vastaavaa henkilöä ja myös vastuuta kuvaavaa titteliä (markkinointijohtaja, myyntijohtaja, asiakkuusjohtaja, henkilöstöjohtaja).

70%

Yli 70 %:lla yrityksistä ei ole nimettyä vastuuhenkilöä tiedolla johtamiselle.

0%

Tiedolla johtaja -titteli ei ole käytössä vielä yhdessäkään vastaajaorganisaatioista.

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

19


4.

Tiedolla johtamisen painopisteet tulevaisuudessa Tulokset antavat voimakkaan signaalin, että merkittävää kehittämisenvaraa on, eikä tieto johda tällä hetkellä optimaalisesti toimintaa suurimmassa osassa organisaatioita.

20

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus


Oletko sitä mieltä, että käytössäsi oleva tieto johtaa toimintaa optimaalisesti tällä hetkellä? Täysin samaa mieltä

”Tiedot ovat liian hajallaan eri järjestelmissä. Joudumme liikaa tekemään manuaalivaiheita saadaksemme tieto yhdistettyä jo ennen kuin sitä pystytään edes analysoimaan.”

5%

Melko samaa mieltä

39%

Jokseenkin samaa ja jokseenkin eri mieltä

42%

Melko eri mieltä

11%

Täysin eri mieltä

2% 0%

10%

20%

30%

Ainoastaan 5 % kokee, että tieto johtaa optimaalisesti toimintaa tällä hetkellä. 44 % vastaajista on vähintään melko samaa mieltä väittämän kanssa. Lähes kaikilla eli 95 %:lla on vielä parannettavaa tiedolla johtamisessa tavalla tai toisella ja suurella osalla melko paljonkin.

40%

”Se on vaikeaa ja siihen liittyy paljon eri tietojärjestelmiemme haasteita saada tietoja ristiintaulukoitua.” ”Toki tietoa käytetään aika paljon jo nyt, mutta kyllä siinä on vielä parantamisen varaa. Sekä sen käytössä että ennen kaikkea oikeiden johtopäätöksien tekemisessä.”

Toisaalta positiiviselta vaikuttaa, että ainoastaan 13 prosentilla tilanne on heikohko ja suurin osa on edennyt tiedolla johtamisen suhteen vähintäänkin alkutaipaleelle.

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

21


TIEDOLLA JOHDETUN ORGANISAATION RAKENNUSPALIKAT Missä sitten ovat tiedolla johtamisen kehitys­pisteet tulevaisuudessa ja miten niitä voidaan lähestyä? Tiedolla johtamisen perusoletus on, että tavoite on kirkas. Ilman kirkasta tavoitetta, joka useimmiten kirkastetaan strategiatyössä, ei voi olla systemaattista tiedolla johtamista. Tavoitteen kirkastuttua, tiedolla johtamisen nykytila evaluoidaan. Tahtotila jäsennetään tulevaisuuden tiedolla johtamiseen. Sen pohjalta rakennetaan reittikartta tavoitteelliselle tiedolla johtamiselle.

22

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus


Tiedolla johdetun organisaation rakennuspalikat koostuvat tiedolla johtamisen arkkitehtuurin rakentamisesta, prosessin luomisesta, kulttuurin vahvistamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Tiedolla johtamisen arkkitehtuurissa määritellään ja kirkastetaan, mitkä ovat ne tuloksiin ja tavoitteisiin johtavat aktiviteetit ja missä, miten, milloin ja keneltä niitä tulee mitata sekä millä mittareilla, jotta ne ohjaavat toimintaa optimaalisesti. Tämän jälkeen luodaan prosessi, jossa oikea tieto tavoittaa oikeat ihmiset oikeaan aikaan sekä määritellään, millaisiin keskusteluihin ja toimenpiteisiin eritasoiset tiedon impulssit johtavat ja miten niihin tulee reagoida. Siinä vaiheessa, kun tiedolla johtamisen arkkitehtuuri on luotu ja hyödyntämisprosessi mallinnettu, tulee varmistaa, että tietoa saadaan johtamisen käyttöön. Eli malli jalkautuu käytäntöön, jotta tieto ja prosessi johtavat toimintaa ja ne saadaan palvelemaan aktiviteettien johtamista. Kun edellisten vaiheiden myötä on varmistettu, että tietoa saadaan – oikea-aikaisesti, oikeilla mittareilla, oikeille henkilöille – johtamisen tueksi, pyritään osaamisen kehittämisen kautta ymmärtämään ja hahmottamaan, mitä kaikki koottu tieto merkitsee ja minkälaisia valintoja ja päätöksiä sen perusteella voidaan tehdä. Lisäksi pyritään oppimaan ja kehittämään ketteriä tapoja viedä asioita konkreettisesti kohti asetettuja tavoitteita tai tavoiteltua muutosta.

MARKKINA

MYYNTI

ASIAKAS

HENKILÖSTÖ

ARKKITEHTUURIN RAKENTAMINEN

Mitä tietoa johtamisen tueksi tarvitaan, mistä lähteistä tieto tulee, millä mittareilla tietoa seurataan

PROSESSIN LUOMINEN

Millaisella prosessilla, milloin ja kuka tietoa hyödyntää

KULTTUURIN VAHVISTAMINEN

Miten tiedolla johtamisen kulttuuria luodaan ja miten sitä vahvistetaan organisaation toiminnan suuntaajana

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Mitä tieto tarkoittaa ja miten sen varassa pitäisi toimia

Tiedolla johtaja 2019 -tutkimuksessa lähdettiin kartoittamaan, miten päättäjät näkevät oman organisaationsa vahvuudet tai suurimmat kehittämisosa-alueet suhteessa näihin neljään osa-alueeseen.

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

23


Missä näistä vaiheista näet omassa organisaatiossasi eniten kehitettävää? Arkkitehtuuri

36%

Osaamisen kehittäminen

32%

Kulttuurin vahvistaminen

30%

Prosessin luominen

20% 0%

10%

20%

30%

Tuloksessa näkyvät yleiset organisaatioiden hyvät prosessikäytännöt, sillä tiedolla johtamisen prosessin luominen koetaan sekä suurimpana vahvuutena että vähiten kehitettävänä osaalueena. Tiedolla johtamisen prosessissa kiistatta pystytään ja on järkevää ja tarkoituksen­ mukaista hyödyntää organisaatioiden olemassa olevia prosessikäytänteitä. Toisaalta on todennäköistä, että tarkoissa tiedolla johtamisen prosesseissa on edelleen kehitettävää. Esimerkiksi, kun tutkitaan tarkkoja interventiotasoja ja -tapoja, joissa määritellyn hajontavälin ylittävän tai alittavan tavoitetason kohdalla toimitaan. Yllättävää, mutta toisaalta hyvinkin ymmärrettävää on, että sekä vähiten vahvuus­alueella oleva ja toisaalta suurin kehittämisen kohde on tiedolla johtamisen arkkitehtuuri. Haasteina koetaan erityisesti puutteelliset tai toimimattomat tiedolla johtamisen arkkitehtuurin perusteet, mikä johtaa tiedon hajautunei­suuteen ja vaikeaan käytettävyyteen. Kohtaamistaan haasteista vastaajat kertoivat oheisissa sitaateissa.

24

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

”Tietoa on paljon mutta sen systemaattinen hyödyntäminen on perin heikkoa ja satunnaista.” ”…Tietojen yhdisteltävyys ei myöskään ole riittävää. Se tapahtuu vähän siiloissa, mutta eri osa-alueiden tietojen yhdistäminen olisi tärkeää. Kun tietoa on, niin miten sitä tulkitaan ja osataan hyödyntää, niin siinä on myös parantamisen varaa.” ”Sitä tietoa ei ole saatavilla sellaisessa helpossa muodossa, joka auttaisi päätöksenteossa.” ”Tieto on kyllä saatavilla, mutta sitä joutuu hirveästi yhdistelemään, ja se on ristiriitaista.”


Tiedolla johtamisen maturiteettinäkökulmasta voi tulkita, että suuri osa organi­ saatioista on vasta luomassa systemaattista tiedolla johtamisen toimintaa, sillä arkkitehtuuri luo perustan tiedolla johtamiselle. Toisaalta useat organisaatiot ovat tehneet monelta osin hyvää tiedolla johtamista jo aiemmin, mutta se ei välttämättä ole ollut kovinkaan systemaattista ja hallittua saati tavoitelähtöisesti johdettua. Ymmärrys, osaaminen ja tiedonhallinnan kehittyminen mahdollistavat entistä systemaattisemman tiedolla johtamisen kehittämisen. Tähän tulkintaan voi löytää yhtymäkohtia myös tiedolla johtamisen määrittelyä koskevista tuloksista, joissa tiedolla johtaminen koettiin ensisijassa liiketoimintatiedon hallinnaksi ja toisaalta tuloksiin tiedolla johtamisen arkkitehtuurin haasteista, jotka avoimien kommenttien valossa heijastuvat tiedon määrään sen hajanaisuuteen sekä yhdisteltävyyteen. Tähän ratkaisu löytyy todennäköisesti siitä, mistä vaiheesta ja millä näkökulmalla tiedolla johdettua organisaatiota lähdetään rakentamaan.

Käytännössä (liike)toimintatiedonhallintavaihetta tulee edeltää määrittelyvaihe, joka kirkastaa tiedon ja mittarit, joita organisaatio tarvitsee voidakseen johtaa toimintaa tiedolla kohti tavoitteita. Tätä vaihetta seuraa useimmiten (liike)toimintatiedon hallintaan liittyvä vaihe, jossa johtamiseen määritelty tieto strukturoidaan ja yhden­ mukaistetaan tietomallinnostyökaluun raportoitavaksi. Yleensä tekninen toteutus vaatii myös oman tiedonhallinnan projektinsa, joka toteutetaan tietovarastointi­ työkaluja ja -teknologiaa hyödyntämällä. Tiedolla johtajan on kuitenkin otettava huomioon, että tiedolla johtamisen kokonaiskehittämisessä ei ole kyse passiivisesta ja kerta­luonteisesta projektista, vaan jatkuvasta ja kehittyvästä prosessista. Alla olevassa ”Tiedolla johdettu menestyksenkehä” -kuviossa on kuvattu organisaation tiedolla johdettuun menestykseen johtavan jatkuvan kehittämisen kokonaisuus. Tässä mallissa lähtökohtana on strategisesti tavoiteltavien asioiden kirkastaminen mitattaviksi asioiksi tiedolla johtamisen mallintamisen kautta, joita aletaan aktiivisesti

Tiedolla johtamisen mallintaminen Tukimittari Selittävä mittari: Subjektiivinen

Evaluointi

Strategiset tavoitteet

Tiedonhallinta

Tukimittari

2,44

Osoittava mittari

Tukimittari

Selittävä mittari: Objektiivinen

39% Tukimittari

Tiedolla johtamisen virittäminen

Strategiset tavoitteet

Tulosraportointi

86

Tiedon käyttöönoton tuki

Systemaattinen seuranta ja reagointi

Tiedon hyödyntäminen

Muutostarve

Toimintamallien ja osaamisen kehittäminen Vaikuttavuus Uudistuminen

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

25


johtaa käytännön toiminnaksi ja jotka uudistumisen ja systemaattisen seurannan ja reagoinnin kautta johtavat strategisesti asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Erona tiedonhallinnan lähtökohdista ja näkökulmasta lähestyttävälle tiedolla johtamiselle on se, että strategiasta johdettu tiedolla johtamisen mallintaminen ikään kuin pakottaa ja ohjaa organisaation valitsemaan itselleen omien tavoitteidensa kannalta merkittävimmän tiedon, johtamisen tueksi. Strategisista tavoitteista ja johtamisen tarpeista lähtevä tiedolla johtamisen kokonaisuus vaatii toimiakseen suunnitelmallista tiedolla johtamisen mallintamista. Tämä vaatii näkemystä, valintoja ja rohkeutta. Vastaavasti se tekee parhaimmillaan tiedolla johtamisesta selkeämpää, kun tieto jota johtamiseen käytetään on tarkemmin rajattua, helpommin hallittavaa ja ajankäytöllisesti vähemmän kuormittavaa. Kriittisen tulkinnan mukaan varsinainen tiedolla johtaminen alkaa vasta, kun tieto saadaan raportoitua näkyväksi ja sen varassa aletaan tehdä päätöksiä ja johtaa toimintaa tiedon avulla. Toimiakseen tämä vaatii organisaatiolta sekä vahvaa tiedolla johtamisen kulttuuria että osaamista. Mielenkiintoista on seurata, kuinka tilanne kehittyy tulevina vuosina ja muuttuvatko tiedolla johtamisen painopisteet voimakkaammin tiedon määrittelystä ja hallinnasta kohti tiedolla johtamista ja sen kehittämistä, niin osaamisen kuin kulttuurinkin kautta. Kun painopiste siirtyy itse tiedolla johtamiseen, on tavoitteena aidosti ymmärtää tiedon merkitys ja pyrkiä sen perusteella aikaansaamaan tarvittava muutos. Dialogi on pohja jaetulle ymmärrykselle, josta tiedolla johtamisessa on pitkälti kyse. Teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä, tilasto ja keskiarvo muuttuvat arjen uudeksi toimintatavaksi. Parhaimmillaan tiedolla johtaminen tukee kohti rohkeita uusia ja ketteriä kokeiluja, joilla pyritään jatkuvaan parantamiseen – tiedon signaalit kannustavat jatkamaan kokeiluja tai palauttavat kokeilut dialogiin ja antavat niille uuden suunnan, jonka varassa löytää uusia kilpailuetutekijöitä.

26

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

Tiedolla johtamisen on tarkoitus helpottaa johtamisen arkea, ei päinvastoin.


Tiedolla johtamisen lähtökohtana on strategisesti tavoiteltavien asioiden kirkastaminen mitattaviksi asioiksi, joita aletaan aktiivisesti johtaa käytännön toiminnaksi ja jotka uudistumisen, systemaattisen seurannan ja reagoinnin kautta johtavat strategisesti asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

27


No entä, ollaanko tiedolla johtamiseen sitten valmiita panostamaan nyt tai tulevaisuudessa?

Onko organisaatiossasi tällä hetkellä hankkeita tai panostuksia tiedolla johtamiseen ja sen kehittämiseen? On merkittäviä hankkeita

30%

On joitakin hankkeita

45%

Ei tällä hetkellä, mutta aiemmin on ollut

3%

Ei tällä hetkellä, mutta tulevaisuudessa on suunnitteilla

14%

Ei ole eikä tule

8% 0%

10%

20%

30%

40%

Yli 90 prosenttia (92 %) vastaajista on panostanut, on ollut tai on aikeissa panostaa tiedolla johtamiseen tai sen kehittämiseen. Lähes kolmanneksella (30 %) on merkittäviä panostuksia ja kokonaisuudessaan 75 %:lla on hankkeita tai panostuksia tiedolla johtamiseen ja sen kehittämiseen tällä hetkellä. Lisäksi 14 %:lla niitä on suunnitteilla tulevaisuudessa. Tulos antaa erittäin valoisan kuvan tiedolla johtamisen kehittymisestä organisaatioissa tulevaisuudessa ja on erittäin mielenkiintoista nähdä ja kuulla millaisia menestymisen läpimurtoja näillä panostuksilla saadaan organisaatioissa aikaiseksi.

28

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

90% Yli 90 prosenttia (92 %) on, on ollut tai on aikeissa panostaa tiedolla johtamiseen tai sen kehittämiseen. Lähes kolmanneksella (30 %) on merkittäviä panostuksia ja kokonaisuudessaan 75 %:lla on hankkeita tai panostuksia tiedolla johtamiseen ja sen kehittämiseen tällä hetkellä. Lisäksi 14 %:lla niitä on suunnitteilla tulevaisuudessa.


Tiedolla johtaja 2019 -tutkimuksen tulokset osoittavat, että tiedolla johtamisen merkityksestä lisäarvon tuottamisessa näyttää olevan selkeä koheesio ja sitä ollaan viemässä voimallisesti organisaatioiden toiminnan ytimeen muun muassa strategian kautta. Toisaalta tiedolla johtaminen ei vielä ole täysin läpäissyt organisaatioiden arkea ja maturiteettinäkökulmasta vaikuttaa siltä, että pitkälti organisaatioissa ollaan vielä tällä hetkellä rakentamassa pohjaa tiedolla johtamiseen mallintamisen kautta. Oletettavaa on, että kun tiedolla johtamisen arkkitehtuurit ja prosessit saadaan kirkastettua, lähitulevaisuudessa painopiste siirtyy voimakkaammin tiedolla johtamisen kulttuurin vahvistamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Hienoa on huomata, että tiedolla johtamisen edelleen kehittämiseksi ollaan valmiita tekemään merkittäviäkin panostuksia nyt ja tulevaisuudessa. Nähtäväksi jää, jakaako panostusaste organisaatiot tulevaisuuden voittajiin ja häviäjiin. Kilpailuedun näkökulmasta näyttäisi siltä, että enää ei riitä, että tekee jotain tiedolla johtamisen saralla vaan edelläkävijyyteen vaaditaan merkittäviä panostuksia ja se tulee nostaa strategian keskiöön. Suurkiitos kaikille vastanneille! Johdetaan tiedolla, ei tuurilla! Jani Listenmaa Liiketoimintajohtaja, Tiedolla johtamisen konsultointi Innolink

Innolink – Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus

29


Tiedolla johtamisen palvelut Tutkimus

Konsultointi

Analytiikka

Tuotamme tiedolla johtamisen tarpeisiin räätälöityjä brändi-, markkina-, asiakasja henkilöstötutkimuksia niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille

Strategiatyöstä tiedolla johtamisen mallintamiseen ja valmennuksiin, joilla tieto saadaan töihin ja uudistuvaksi, tavoitteelliseksi toiminnaksi

Etsimme datamassasta asiakkaan kysymysten kannalta merkittävät vuorovaikutussuhteet


Helpotamme johtamisen arkea. Pidämme huolen, että saat keskittyä tekemään vaikuttavia päätöksiä, jotka perustuvat organisaatiosi kannalta merkittävään tietoon.


Tiedolla johtamisen suunnannäyttäjä

Profile for Innolink

Parempi tiedolla johtaja - Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus  

Syksyllä 2018 pohdimme Innolinkissä Suomen tiedolla johtamisen tilaa todetaksemme, että tästä näkökulmasta on melko vähän tietoa. Päätimme t...

Parempi tiedolla johtaja - Tiedolla johtaja 2019 -tutkimus  

Syksyllä 2018 pohdimme Innolinkissä Suomen tiedolla johtamisen tilaa todetaksemme, että tästä näkökulmasta on melko vähän tietoa. Päätimme t...

Profile for innolink