Issuu on Google+

03

Muista aina turvallisuus

09

Suomalaista osaamista Norjassa

14

Pian alkaa hiihtokausi

04

2012

MOVEMENT


2

VIESTI KONSERNIJOHTAJALTA:

VARAUTUNUT KRIISIIN Infratek on nyt saanut uuden päivitetyn kriisinhallintasuunnitelman. Sen ansiosta olemme tietojemme ja kokemustemme puolesta mahdollisimman hyvin varautuneita syntyvien kriisitilanteiden hoitamiseen milloin tahansa.

Viime vuonna yksi työntekijöistämme, Knut Arne Strand, joutui vakavaan helikopterionnettomuuteen Pohjois-Norjassa. Emme onnettomuuden sattuessa tienneet heti sen vakavuutta ja kutsuimme siksi kriisijohdon kokoon käsittelemään tilannetta. Onneksi Knut-Arne selvisi onnettomuudesta hyvin, ja me saimme asiakkaaltamme Statnettiltä hyvää palautetta panoksestamme. Arvioidessamme kriisinhallintaa jälkikäteen kävi sen sijaan selväksi, että suunnitelmaamme on tarkistettava. Sen jälkeen kun konsernistamme tuli pohjoismainen, emme ole laatineet Infratekin yhteistä kriisinhallintasuunnitelmaa. Siksi totesimme, että kolmen maan ja eri liiketoimintayksiköiden toimintatapoja on yhtenäistettävä. Uuden kriisinhallintasuunnitelman tavoitteena on laatia koko konsernille yksinkertainen suunnitelma, joka auttaa parantamaan ilmoitusmenettelyjämme. Kriisitilanteessa on ratkaisevaa, että ilmoitus tehdään mahdollisimman pian. Siksi on tärkeää, että kaikki työntekijät tietävät, miten kriisi määritellään ja mitä menettelyjä noudatetaan kriisitilanteesta ilmoittamisessa.

Movement – lehden julkaisevat Infratek Norja, Ruotsi ja Suomi. Toimittaja: Emma Lindström Päätoimittaja: Espen Mathisen Paino: Sandvikens Tryckeri AB Toimitus 4 2012: Emma Lindström, Espen Mathisen, Håkon Strand, Kirsi Lintunen Ehdotukset Movement - lehden sisältöön, emma.lindstrom@infratek.se

Monet Infratekin työntekijät ovat asiakkaidemme tehtävissä päivittäin valmiustilassa. Organisaatiomme on jo nyt suuntautunut valmiuksien ylläpitoon. Siksi onkin erityisen tärkeää, että otamme omaa “lääkettämme”, jos yrityksemme joutuu kriisitilanteeseen. Ensisijassa ei ole kyse siitä, minkälainen kriisi meitä kohtaa, vaan siitä, miten me kriisin hoidamme. Tämä ratkaisee sen, heikentääkö kriisi meitä vai selviämmekö siitä entistä vahvempina. Toivon, että kaikki infratekiläiset ottavat tämän asiakseen ensi vuonna ja että ilmoitusmenettelyt kuuluvat myös heidän kiireiseen työpäiväänsä. Käytän nyt tilaisuuden hyväkseni ja toivotan teille kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Bjørn Frogner // konsernijohtaja


TURVALLISUUS ON ETUSIJALLA Viime kuussa Infratekillä koettiin kolme vakavaa suurjännitetapaturmaa, joista kaksi tapahtui Ruotsissa ja yksi Norjassa. Infratekin työntekijöitä loukkaantui kaikissa tapaturmissa, ja pahimmassa tapauksessa tilanteet olisivat voineet johtaa kuolemantapauksiin.

Lisäksi koko Tukholman junaliikenne pysähtyi hiljattain vakavan virhekytkennän vuoksi. – Meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisten tapahtumien sarjan katkaisemiseksi. Siksi käynnistämme uuden työturvallisuusohjelman. Tapahtumat olivat niin vakavia, että asetamme henkilöturvallisuuden jatkossa tärkeysjärjestyksessämme ensimmäiseksi, toteaa konsernijohtaja Björn Frogner. Samalla Frogner huomauttaa, että toiminnassa on tapahduttava pysyviä muutoksia ja Infratekin koko henkilöstö on sitoutettava uusiin toimintatapoihin. – Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään ihmistä. Turvallisuuden on oltava toiminnassamme tärkeintä, Frogner sanoo. TURVALLINEN TYÖPAIKKA Infratekissä ryhdytään toimenpiteisiin koko henkilöstön sitouttamiseksi turvallisuusajatteluun. Turvallisuusohjelman, toimintasuunnitelman ja tiiviin mittaus- ja seuranta-aikataulun luomisesta vastaavat liiketoimintayksiköiden johtajat Lars Bangen, Alf Engqvist ja Lars Erik Finne sekä People & Safety -yksikön johtaja Amund Kristiansen. Ohjelman ja toimenpiteiden tavoitteena on tuoda esiin todellisissa työolosuhteissa esiintyviä tilanteita. Mahdollisten toimenpiteiden piiriin kuuluvat HMS-vastaavan tavoitteiden selkiyttäminen ja tapahtumien tehokkaampi jälkirapor-

tointi. Työsuojeluvaltuutetut ryhtyvät tekemään tiiviimpää yhteistyötä keskenään organisaation osien yli. Läheltä piti -tilanteiden raportoinnista ja riskianalyyseistä tehdään turvallisuustyöskentelyn kehittämisen välineitä. Tavoitteena on, että kaikkien asentajien tulee raportoida läheltä piti -tilanteet kunkin vuosineljänneksen aikana. Muita mahdollisia keinoja ovat workshopit, joissa kokeneet asentajat toimivat työturvallisuuden lähettiläinä. Turvatoimien perusteelliset kuvaukset julkaistaan intranetissä. Lisäksi harkitaan sisäisiä kampanjoita kestävän ja laajapohjaisen turvallisuuskulttuurin luomiseksi yritykseen. TURVALLISUUS OSAKSI ARKEA Sääntörikkomuksia on kahdenlaisia: tietoisia yrityksen sääntöjen ja määräysten rikkomuksia sekä virheiden tai väärinymmärrysten vuoksi syntyviä rikkomuksia. – Tietoisesta sääntöjen ja määräysten rikkomuksesta seuraa varoitus ja toistuvista rikkomuksista irtisanominen, Björn Frogner toteaa. – Virheistä ja väärinymmärryksistä syntyvät sääntörikkomukset kehotamme raportoimaan Gaian kehitysportaaliin fPortaliin. Tällaisten sääntörikkomusten raportoinnista ei koidu seuraamuksia ilmoittajalle, vaan raporttien avulla kehitämme toimintatapoja, jotta samanlaisilta virheiltä ja väärinymmärryksiltä vältytään jatkossa.


TÖISSÄ LINJAMIESTEN KANSSA

5

Tehtyään viime aikoina paljon toimistotyötä Movementin toimitus halusi lähteä ulos kentälle selvittämään, miten konsernin varsinainen tulos syntyy. Siksi lähdimme yhtenä tavallisena marraskuisena maanantaina ulkotöihin.

Yksi tämänhetkisistä Local infrastucture -hankkeista Norjassa on voimalinjan uudistaminen Romeriken alueen Sörumin kunnassa Oslon pohjoispuolella. Toimeksiantaja on Hafslund Nett. - Aloitimme elokuussa ja valmista pitäisi olla tammi- ja helmikuun vaihteessa. Rakennettavaa linjaa on yhteensä 7,5 kilometriä, kertoo hankkeen perusjohtaja Erik Olsen-Ruud. Yhdessä kollegojensa Peter Hauglandin, Hågen Jellumin ja Arnfinn Bredesenin kanssa hän vetää täyttä vauhtia linjoja, joiden ansiosta Sörumin kunta saa paremman 22 kV:n sähkönjakeluverkon. Tavallisena päivänä hankkeessa työskentelee noin kuusi infratekiläistä, mutta osa heistä jakaa aikansa tämän hankkeen ja toisen, Minnesundissa käynnissä olevan hankkeen kesken.

- Kuljetamme erikoisajoneuvoillamme paikalle uusia pylväitä, kivimurskaa perustuksiin, voimajohtoja ja muuta materiaalia. Nyt syksyllä on liejuista, mutta onneksi öisin on alkanut pakastua, joten olosuhteet paranevat vähän, toteaa Olsen-Ruud. - Kaiken kaikkiaan meillä on ollut paljon haasteita hankalan maaston ja märän syksyn vuoksi, mutta viihdymme silti hyvin ulkotöissä. On niin kätevää kokoontua aamuisin täällä ulkona parakilla. Moni meistä asuu lähistöllä, mikä helpottaa työpäivää. Sörumin hankkeen valmistuttua työporukasta moni siirtyy seuraavaksi työskentelemään Askeriin.


KATUVALOJEN TARKASTUSTA SEGWAYN KYYDISSÄ Infratek on kokeillut uusia keinoja tehostaa katuvalaistuksen tarkastusta ja pienentää sen ympäristövaikutuksia. Ruotsalainen Karlstadin kunta siirsi katuvalaistuksen ylläpidon syksyllä Infratekille. Tehtävä käsittää noin 23 000 valopistettä, jotka valaisevat mm. teitä, katuja, kevyen liikenteen väyliä ja rakennusten julkisivuja. Karlstadissa pyritään kehittämään katuvalaistusta ja kunta on palkannut tehtävään David Risfalkin. Risfalk on yhdessä meidän kanssamme alkanut selvittää, miten Karlstadin valaistukseen liittyvää työtä voitaisiin tehostaa. Kun katuvalaistuksen tarkastuskierrosten aika syksyllä tuli, osastopäällikkö Stefan Sillén sai luovan ajatuksen: Sillén ja tuotantopäällikkö Robert Andersson päättivät kokeilla jotakin aivan uutta, nimittäin tarkastuskierrosten tekemistä Segwayllä nostolaitteen sijasta. - Kokeiluhanke osoitti, että kaksipyöräinen kulkuneuvo oli nostolaitetta kätevämpi. Suurella ja raskaalla nostolaitteella on hankalampi päästä kapeille pyöräteille ja nurmialueet kärsivät, Stefan Sillén kertoo. Koekaniiniksi valittiin valaistusasentaja Niklas Hultberg, joka purskahti nauruun, kun asia esiteltiin hänelle. Koeajo Segwayllä sai hänet kuitenkin muuttamaan mielensä.

- Olin ensin kaatua jalkakäytävän reunan yli ajaessani, mutta kun opin hallitsemaan tekniikan, kierros sujui nopeasti. Ainoa haittapuoli on, että sateella on hankala merkitä muistiin palaneita lamppuja, Niklas selittää. David Risfalk on tyytyväinen kokeeseen. - On tärkeää, että valopisteet toimivat virheettömästi, sillä valaistus on merkittävä turvallisuustekijä. Jos Infratek voi hoitaa työnsä ja välttää raskaalla kalustolla ajamista kevyen liikenteen väylillä, siitä hyötyvät kaikki, Risfalk toteaa. Stefan Sillén ja Robert Andersson ovat tyytyväisiä tuloksiin ja odottavat jo jatkoa talven jälkeen: - Tässä on paljon potentiaalia. Karlstadin asukkaat ja kollegat Infratekissä voivat siis odottaa näkevänsä Niklaksen Segwayn kyydissä talven jälkeen, Robert sanoo.


7

LUPA RAUTATIELIIKENNÖINTIIN Kovan työn tuloksena Infratek on saanut luvan rautatieliikennöintiin. Lupa tarkoittaa, että saamme ajaa työajoneuvoilla raiteita pitkin, ja se on tärkeä kehitysaskel meille esimerkiksi talviraivauksia ajatellen. - Nykyisin rautatieliikennöintiin edellytetään lupaa. Arlandan lentokenttäjunan reitillä ja Hagalundissa tarvetta ei ole ollut, mutta Tukholman pohjoisosissa tarve on todellinen, kertoo Jan Eriksson, joka vastaa rautatieturvallisuudesta. Infratekillä on tällä hetkellä kaksi erikoiskuorma-autoa, joilla voi ajaa sekä maantiellä että raiteilla ja joita käytetään ajojohdintöihin. Nämä ajoneuvot kulkevat raiteilla 70 kilometriä tunnissa.

KATSAUS V. 2012 4. NELJÄNNEKSEN UUSIIN PROJEKTEIHIN Kahden E.ON Elnätin 50/10 kV sähköaseman jälleenrakentaminen Klavreströmissä ja Lindboholmissa Ruotsin Smoolannissa. Statnettin Arendalin 420/300/132 kV sähköaseman suunnittelu ja rakentaminen Norjassa. Puitesopimus Hafslund Nettin kanssa koskien linjojen kunnossapitoa Romerike Sörin alueella Etelä-Norjassa. Tukholmassa Arlanda Expressin käyttöä ja kunnossapitoa koskevan sopimuksen uusiminen.

Lisäksi olemme ostaneet myös huomattavasti suuremman lavaauton, jolla voi rahdata materiaaleja ja vetää jopa 110 tonnia painoa. Myös tämä lava-auto saavuttaa raiteilla 70 kilometriä tunnissa, ja sillä voi ajaa sekä maantiellä että raiteilla. - Aiomme käyttää sitä myös lumiraivauksiin, koska siinä on asiaankuuluvat varusteet, Jan Eriksson sanoo.

Infratek kilpailu Oikea vastaus viime numeron kilpailussa oli Alf Engqvist, Central Infrastructuren liiketoimintayksikön johtaja. Kilpailu tuntui olevan vaikea, koska yhtään oikeaa vastausta ei saatu. Tämän lehden sivulla 15 on uusi kilpailu, ota osaa ja voit voittaa!

Kolme sähköturvallisuussopimusta Hafslund Nettin kanssa. Infratek tulee hoitamaan ns. DLE-palvelut Oslossa.

Liiketoimintaidea: Rakennamme, huollamme ja turvaamme kriittisen infrastruktuurin

Kolmen 400 kV muuntajan asennustyöt Siemensille Suomessa, Fingridin asemilla.

Visio: Olla alan johtava pohjoismainen toimittaja

Stattkraftin kaapelipäätteiden vaihto 300 kV öljykaapeleihin Tokken voimalaitoksella Norjassa.

Arvot: Tavoitettavuus, työtyytyväisyys, muutosvalmius


8

MYÖNTEISTÄ NÄKYVYYTTÄ MEDIASSA Vuoden 2012 aikana Infratek on mainittu yli 400 kertaa pohjoismaisissa lehdissä tai internetissä. Osa tästä luvusta kertyy automaattisesti pörssi- ja investointisivujen kautta, lisäksi on muutamia vähemmän merkityksellisiä osumia. Kun nämä suljetaan pois, on meidät mainittu noin 220 kertaa.

- Levitteiden määrä ei ole itse tarkoitus, mutta on tärkeää että olemme näkyvissä tiedotusvälineissä, joissa tavoitamme kohderyhmämme. - Tämä luku on osoitus että olemme saaneet lisää positiivista näkyvyyttä vuoteen 2011 verrattuna. Olemme määrätietoisesti pyrkineet lisäämään Infratekin näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Tämä lisää uskottavuuttamme ja myös toimii mainoksena. Se on myös kustannustehokkaampaa koska saamme näin ilmaista mainosta, sanoo viestintäjohtaja Espen Mathisen. Hänen mielestään on erityisen ilahduttavaa, että Infratek on tehnyt hyvän läpilyönnin talousmediassa sekä Norjassa että Ruotsissa. - Saimme esimerkiksi palstatilaa Norjassa Dagens Næringsliv -lehdessä koskien sähköautojen pikalatauspistettä. Stockholm Nord rautatiesopimuksen puitteissa Alf Engqvistiä haastateltiin Dagens Industri -lehteen Ruotsissa. Nämä ovat pohjoismaissa tärkeitä kanavia, joita päättäjät käyttävät, sanoo Mathisen. On myös positiivista, että olemme saaneet huomiota paikallislehdissä alueilla missä työskentelemme. Olemme vuoden aikana saaneet myös merkittävästi huomiota teollisuuden mediassa.


SUOMALAISTA OSAAMISTA VIEDÄÄN NORJAAN Kuusi suomalaista infratekiläistä on työskennellyt Norjassa viime vuoden elokuusta lähtien. Suomalaisten osaamiselle sähköasemien rakentamisessa ja asennuksessa on kysyntää, ja myös he ovat oppineet uutta.

Suomalaiset ovat työskennelleet kahdessa paikassa: Viklandetissa Trondheimin ulkopuolella ja Kristiansandissa. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa pääkomponenttien asennusta suurjännitesähköasemille. Työhön on sisältynyt myös teräsrakenteiden asentamista ja kaapelireitityksiä. Norjan tiimissä ovat töissä työnjohtaja Tero Karivuo ja sähköasentajat Pekka Malkki, Tauno Nieminen, Olli Virtanen, Martti Piira ja Tommi Suhonen. Hannu Puhtimäki on toiminut asennusvastaavana ja käynyt paikalla kymmenkunta kertaa, muutoin hän on pystynyt hoitamaan työnsä toimistolta kotoSuomesta käsin. Yhteistyö eri kumppanien kanssa rakennustyömailla on sujunut hyvin ja tehokkaasti. – Norjalaiset kollegamme ja asiakkaiden edustajat ovat erittäin ammattitaitoisia, sanoo Olli Virtanen, joka on yksi sähköasentajista. EROJA TURVALLISUUSAJATTELUSSA Turvallisuustaso Statnettin laitoksissa on erittäin korkea, ja sähköasemien valvonta poikkeaa Suomen olosuhteista. Joillakin Statnettin rakennustyömaista on porttivahteja, jotka vastaavat kulunvalvonnasta ja tarkistavat, että kaikilla on asianmukaiset suojavarusteet ja tarvittavat luvat. Norjassa riskianalyysit ovat yksityiskohtaisempia ja kaikkien työntekijöiden tulee allekirjoittaa asiakirja, jossa he vakuuttavat, että heillä on tarvittavat tiedot. Myös ensiapukoulutusta koskevat vaatimukset ovat tiukemmat. Suomessa riittää, että

kurssin suorittaa joka kolmas vuosi, kun Norjassa kurssi pitää läpäistä joka vuosi. - Työpaikkojen turvallisuuskulttuuri on erittäin korkealla tasolla, mutta toisaalta se parantaa työympäristöä ja auttaa estämään tapaturmia, sanoo Olli Virtanen. NORJASSA VIIHDYTÄÄN Tauno Nieminen kertoo, että suomalaisilla ei ollut Norjaan matkatessaan ennakkoluuloja, eivätkä he siksi ole joutuneet pettymään. - Olemme tunteneet olomme tervetulleiksi, ja norjalaiset kollegamme ovat olleet avoimia yhteistyön tekemiselle. Kielimuuriin emme myöskään ole törmänneet, koska olemme käyttäneet englantia ja lisäksi ilmeitä ja eleitä, Nieminen kertoo. Työssä viihtyminen on norjalaisille tärkeää, mistä suomalaisetkin voisivat ottaa enemmän oppia. Suomen porukka on ehtinyt myös tutustumaan norjalaiseen kulttuuriin vapaa-ajallaan. Suomalaiset ovat ihastuneet kauniiseen luontoon, törmänneet norjalaisiin peikkoihin eri paikoissa ja ehtineet jopa kalastamaan. - Yhtenä kauniina päivänä, kun kokemusta on karttunut vähän lisää, aion napata lohen. Toistaiseksi tyydyn makrilleihin, Tauno Nieminen toteaa. Ensi kesänä hän ehkä saa tilaisuutensa. Silloin Suomen tiimi nimittäin palaa Norjaan jatkamaan töitä Statnettin asemilla Svartisenissä ja Arendalissa.


MATKAKOHTEENA TUKHOLMA - Tukholma on valtavan kaunis, veden ja siltojen ympäröimä kaupunki, kertoo rautatiehankkeiden projektipäällikkö Lisen Åkerlund. Tässä Movement-numerossa hän paljastaa lukijoille kotikaupunkinsa parhaat paikat.

MIKÄ ON SUOSIKKIKAUPUNGINOSASI? Olen kaikkiruokainen: Nautin yhtä lailla kävelylenkeistä Djurgårdenin vehreissä maisemissa kuin ikkunashoppailusta Östermalmilla. Södermalmilla viihdyn myös, erityisesti Mosebacken kulttuuritarjonnan parissa. Vanha kaupunki viehättävine rakennuksineen ja kapeine kujineen tarjoaa sekin paljon koettavaa. MITÄ RETKIKOHTEITA JA NÄHTÄVYYKSIÄ SUOSITTELET? Venekiertoajelu on hauska tapa tutustua kaupunkiin. Kungsholmenin kiertävä reitti kulkee lähellä kaupunkia ja on melko lyhyt. Saaristoretketkin ovat varsin antoisia. Lähimpänä kaupunkia sijaitsee Fjärderholmarnan saaristo. Pidemmälle retkelle halajavalle suosittelen Utötä tai Sandhamnia, joissa voi yöpyä. Pienten lasten suosikki on Djurgårdenilla sijaitseva Junibacken, jossa voi tutustua Astrid Lindgrenin kirjojen maailmaan. Hieman isommille lapsille ja aikuisille sopii kiehtova Vasamuseet. Vierailun arvoisia ovat myös Hagaparkenin talvipuutarha Fjärilshuset ja kuninkaanlinna. Joulun alla kannattaa katsastaa NK:n tavaratalon jouluikkunat ja pistäytyä vanhan kaupungin joulumarkkinoilla. Tukholmaa voi tutkia jalkapatikalla, joten matkakumppaniksi on syytä ottaa hyvät jalkineet. MIKÄ ON LEMPIRAVINTOLASI? Griffins Steakhouse, Texas Longhorn ja Grill ovat hyviä paik-

koja. Kalan ystäville suosittelen Grodanin kala- ja äyriäispataa. Tukholmassa on myös paljon kahviloita, joista saa herkullista lounasta. Södermalmilla on lukuisia hyviä intialaisravintoloita sekä suosittu aasialaistyyppinen ravintola Ljunggren. Drinkkibaareista suosikkejani ovat Scandic Grand Central -hotellin baari ja Gondolen. MISSÄ OVAT PARHAAT SHOPPAILUPAIKAT? Riippuu budjetista, mutta ketjuliikkeet sijaitsevat Drottninggatanin varrella aivan keskustassa. Samalla kadulla ovat myös PUB- ja Åhléns City -tavaratalot. Merkkiliikkeistä kiinnostuneiden kannattaa ottaa suunnaksi Östermalm, Sturegallerian ja Biblioteksgatan. Pidän erityisesti naistenvaateliike Mathildesta ja sisustuskauppa DIS:stä. Sturegallerianissa sijaitsevan Monroen valikoimissa on upeita mekkoja, ja ketjuliikkeistä paras on mielestäni Zara. MIHIN KAUPUNGINOSAAN KANNATTAA MAJOITTUA? Varaisin huoneen keskustassa sijaitsevasta hotellista, jotta kaikki ostosmahdollisuudet ja ravintolat ovat lyhyen matkan päässä. Scandic Anglais ja Scandic Grand Central ovat erinomaisia sekä varustelultaan että sijainniltaan. Kun itse majoitun hotellissa omassa kotikaupungissani, valintani on Nybrokajenin Radisson Blu Strand Hotel, Slussenin Hilton tai Skanstullin Clarion. Tukholmassa on paljon hyviä hotelleja kaikissa hintaluokissa.


11 TÄRKEÄ ASEMASOPIMUS SKÅNESSA Infratek on tehnyt sopimuksen Kraftringen Nätin kanssa. Kyseessä on uusi asiakas, ja sopimus antaa meille mahdollisuuden parempaan jalansijaan Malmön alueella. Sopimus koskee Etelä-Lundin vastaanottoasemaa, johon rakennamme uuden 130 kV:n muuntajaperustuksen. Lisäksi viimeistelemme uudisrakennuksen, jossa valvontalaitteistot ja keskijännitekytkimet sijaitsevat. Ulkoisen henkilöstön lisäksi hanke työllistää kaksi projektipäällikköä ja kahdesta kolmeen Infratekin asentajaa.

MITÄ TEHDÄ KRIISITILANTEESSA? Infratek on saanut uuden kriisivalmiussuunnitelman. Lisätietoja suunnitelmasta on intranetissä ja Gaiassa. Kehotamme työntekijöitä tutustumaan suunnitelmaan, jotta kaikki tietävät, miten kriisitilanteessa tulee toimia.

FALKENBERGIN TOIMINNAN SELVITYS Lokakuussa Infratekin Falkenbergin toimipisteen henkilöstö sai varoituksen irtisanomisista. Toiminnan taustalla oleva tytäryhtiö Veka Entreprenad oli jo pitkään kamppaillut kannattavuusongelmien kanssa, eikä johto nähnyt tilanteen paranevan. Ammattiyhdistyksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen henkilöstö ja materiaalit on asetettu selvitykseen. Osa työntekijöistä on jo päättänyt työsuhteensa, ja prosessi jatkuu jonkin verran vuoden 2013 puolelle. Seitsemälle henkilölle on pystytty tarjoamaan töitä Göteborgin alueidenkäyttöosastolta.

INFRATEK TOP 10:SSÄ Infratek on sijoittunut kymmenen parhaan rakennusliikkeen joukkoon Ruotsissa, ja Sveriges Byggindustrier nimesi sen listan nousijaksi. Sveriges Byggindustrier laatii joka vuosi listan Ruotsin suurimmista rakennusliikkeistä. Lista perustuu nettoliikevaihtoon ja henkilöstömäärään. Alf Engqvistin mukaan listalle pääsyyn oli kaksi syytä: - Yksi syy oli se, että aiemmin toimintamme oli jaettu kahteen yritykseen, Itään ja Ruotsiin, ja nyt nämä on yhdistetty. Toinen syy puolestaan on se, että olemme menestyneet hyvin toimialoillamme, olemme voittaneet merkittäviä kunnossapitosopimuksia sekä sähköverkoissa että rautateissä, Engqvist sanoo.

TÄYTTÄ VAUHTIA ETEENPÄIN BERGSLAGENISSA Valmistaudumme reipasta vauhtia ottamaan vastuullemme Vattenfallin alue- ja jakeluverkon käytön, kunnossapidon ja huoltovalmiuden. Osastopäällikkö Åke Angsebo on aloittanut uuden organisaation muodostamisen ja laskeskelee, että uusi sopimus työllistää noin 20 henkeä vuodessa. - Siirtoverkot-liiketoimintayksikössä on henkilöstöä suurjännitepuolta varten, mutta Paikallisverkkoihin pitää rekrytoida uusia ihmisiä. Uudet työntekijät sijoitetaan osastolle, joka hoitaa samantyyppistä sopimusta E.ONin kanssa Örebrossa, sanoo Angsebo. Uusi huoltosopimus tulee voimaan 1.5.2013, jolloin Vattenfall Servicen tehtävät siirtyvät Infratekille Bergslagenin, Mälarbygdenin ja Avestan verkkoalueilla.

HYVÄ LAATU JOHTI SOPIMUKSEEN Henkilöstön tiukka keskittyminen laatuun oli avainasemassa, kun Infratek voitti kaksivuotisen puitesopimuksen Hafslund Nettin kanssa. Sopimus kattaa liitäntäjohtojen käytössäpidon ja huollon Etelä-Romeriken alueella. - Yksi syy sopimuksen saamiseen oli se, että olimme ainoa kuudesta kilpailijasta, joka sai kymmenen pistettä toimeksiantojen ymmärtämisestä ja laadusta, sanoo Stig-Harald Markovic, hankkeen H1/P1 osastojohtaja. Työt alkavat joulukuussa. - Henkilöstö sai asiakkaalta runsaasti ylistystä yhteistyövalmiudesta ja laadusta, mikä oli tärkeää, koska saimme nyt tämän sopimuksen uudelta alueelta, sanoo Markovic.

Uusi toimisto Vesteråsissa Ensi vuonna maaliskuun 1. päivänä avaa Infratek Vesteråsissa uuden toimiston. Eric Gustafsson, aloittaa meillä 1. tammikuuta päällikkönä, lisäksi ollaan paraikaa rekrytoimassa 5-8 työntekijää rautatieasemien rakentamiseen.


13

ERINOMAISIA TULOKSIA UUDELLA TOIMINTATAVALLA Projekteille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on usein pakko ajatella uudella tavalla. Joskus voi kuitenkin olla hyvä huomata, että ratkaisu on suoraan silmien edessä.

Statoil halusi vaihtaa ja päivittää turvajärjestelmät useissa tiloissaan ja siinä olikin projektiosastolle ja projektipäälliköille Håkon Nystuenille ja Christoffer Wiig Raakille haastetta kerrakseen. Projektin tulostavoitteiden saavuttamiseksi heidän oli alettava ajatella asioita uudella tavalla. Yksi ratkaisu oli valmiiden moduulien valmistaminen etukäteen liukuhihnaperiaatteella. - Esivalmistus oli yksi asioista, joiden avulla pyrimme saavuttamaan meille asetetut tavoitteet, sanoo projektipäällikkö Christoffer Wiig Raak. Vakiokomponenttien kasaamistyön tehostamiseksi luotiin tuotantolinja Osloon. Näin saatiin nopeasti ja tehokkaasti esivalmistettuja valmiita moduuleja, jotka kuljetettiin asiakkaan tiloihin ruuvattavaksi paikalleen. Menetelmä osoittautui erittäin tehokkaaksi, koska näin kului vähemmän aikaa asiakkaan tiloissa, kun komponentteja ei enää tarvinnut koota siellä. - Asennus asiakkaan tiloissa vie kokemuksemme mukaan usein turhan paljon aikaa silloin, kun osat on koottava siellä yhteen. Lisäksi puuttuvien komponenttien hankkimiseen kuluu usein aikaa. Tämän riskin minimoimme esivalmistamalla kaiken mahdollisen ennen varsinaisen asennuksen aloittamista, kertoo Håkon Nystuen.

Projektiryhmä myös ohjelmoi järjestelmät Oslosta käsin. Tekninen henkilöstö loi yhteydet asiakkaan järjestelmiin Oslon tukikeskuksesta ja suoritti ohjelmoinnin sieltä käsin. Näin sen ei tarvinnut matkustaa asiakkaan tiloihin työtä tekemään. Projektijohtaja Lars-Henrik Gundersen korostaa, että nämä uudet toimintatavat ovat osaltaan tehneet projektista onnistuneen. Projektin lopputulos osoittaa, että asiakas oli hyvin tyytyväinen toteutukseen ja taloudelliset tulokset olivat arvioitua paremmat. Lisäksi hän toteaa, että projektin onnistumisen kannalta tärkeää on ollut projektijohdon perusta, kuten toimiva vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, keskittyminen HMS:ään sekä tavaravirran ja kolmansien osapuolien tiivis seuranta. – Haluan myös kiittää koko projektiryhmää, myös suorittavaa porrasta, joka on tehnyt loistavaa työtä, sanoo Lars-Henrik lopuksi.

TIETOJA PROJEKTISTA • Kulunvalvonnan päivitys/uudelleenasennus noin 700 oveen ja noin 350 hälytyspisteeseen. • Kuusi toimitilaa etelän Porsgrunnista pohjoisen Hammerfestiin • Kaikissa tiloissa oli projektin aikana toimintaa • Sekä toimistorakennuksen että tuotantotilojen turvajärjestelyt


14

TALVEN HIIHTOKAUSI LÄHESTYY Hiihto on rakas harrastus monelle suomalaiselle, ruotsalaiselle ja norjalaiselle infratekiläiselle. Infratekin oma olympiavoittaja Alf Hansen antaa vinkkejä onnistuneeseen hiihtokauteen sekä arvioi huippuhiihtäjien mahdollisuuksia tulevalla kaudella. Alf voitti veljensä Frankin kanssa pariairokaksikon olympiakullan Montrealissa vuonna 1976. Infratekissä hänet tunnetaan kovasta hiihtokunnostaan: Infraktekissä järjestettiin viime vuonna hiihtokilpailu, sillä toimimme Oslon MM-hiihtojen kumppanina. Alf voitti kilpailun hiihtämällä kuukauden aikana peräti 800 kilometriä! Alfin menestysvinkit: HARJOITTELU: Harjoittelu ennen kautta ja hiihdossa tarvittavien lihasryhmien treenaaminen kannattavat. Rullahiihdä ennen lumen tuloa. Rullahiihdon lisäksi aerobista kuntoa on hyvä kohottaa vaikkapa ylämäkijuoksulla. Minun perustreeniini kuuluu myös soutu soutulaitteella. EDISTYMINEN: Jotta edistystä tapahtuisi, on tärkeää harjoitella monipuolisesti ja pitää riittävästi lepopäiviä. Keskity yhtenä päivänä viikossa tasatyöntöihin ja kahtena päivänä viikossa mäkitreeniin enintään 4–7 minuutin jaksoissa. Sykkeen tulee olla noin 15 lyöntiä alle enimmäissykkeen. Täydennä harjoittelua pitkillä ja rauhallisilla hiihtolenkeillä, joiden aikana pystyt puhumaan. Älä treenaa itseäsi aivan uuvuksiin, jotta jaksat viettää aikaa puolison tai perheen kanssa. VOITELU: Voitelussa yksinkertaisuus on valttia. Älä käytä liian montaa voidetta, vaan valitse 3–4 suosikkia ja pitäydy niissä. Perusvoiteista sininen ja vihreä, esimerkiksi Swix Blue Extra ja Swix Green, ajavat asian. Suoja- ja pluskelille valinnanvaraa on runsaasti. Minun suosikkini ovat Rode Zero ja Rode Extra. Voitelupituutta on myös tärkeää vaihdella kelin mukaan. VARUSTEET JA VAATETUS: Minä hiihdän pitopohjasuksilla, koska ne ovat helpoin ratkaisu. Muussa tapauksessa tarvitset kaksi

paria suksia: löysähköt kuivalle kelille ja jäykemmät plussakelille. Mitä vaatteisiin tulee, en erityisemmin pidä lycra-asuista, mutta käytän niitä silti. Tärkeintä on, että asu on miellyttävä eikä liian tiukka. ALOITTELIJALLE: Jos et ole koskaan hiihtänyt, hiihtokurssi ei ole hullumpi idea. Alkuun kannattaa kokeilla liikkumista ja hakea tasapainoa ilman sauvoja. Muuten tärkeää on katsoa eteenpäin ja hiihtää menosuuntaan. ALFIN ARVIOT HUIPPUHIIHTÄJISTÄ Alfilla on omat näkemyksensä tämän päivän huippuhiihtäjistä ja heidän mahdollisuuksistaan tulevalla kaudella. - Norjan hiihtoliitto on kaivannut juuri Northugin kaltaista kaveria. Aikaisemmin en pitänyt häntä kovinkaan kovana, mutta lopetettuaan kiukuttelunsa hänestä on tullut rikkaus Norjan hiihtourheilulle. Minun henkilökohtainen suosikkini on kuitenkin sveitsiläishiihtäjä Dario Cologna. Northug saa varoa myös ruotsalaista Johan Olssonia. Toivon, että Suomesta nousisi joku lahjakas hiihtäjä kärkikahinoihin, sillä huippuhiihdossa tarvitaan suomalaisia. - Naisten puolella veikkaan, että valta vaihtuu tänä vuonna Marit Bjørgeniltä Therese Johaugille. Johaug on saanut uutta virtaa, ja uskon, että hän on valmis ottamaan voittopaikan. Voimakkain kilpailijoista on puolalainen Justyna Kowalczyk. En usko, että ruotsalaisista tai suomalaisista on vastusta näille kolmelle tällä kaudella.


OTA OSAA KILPAILUUN Mikä olisikaan parempi keino viettää joulun aikaa kuin ottaa hieman glögiä, syödä karkkia ja ratkaista Infratek-ristisanatehtävää. Ratkaise tehtävä ja saat selville hakemamme viestin.

Lähetä ratkaisu sähköpostilla info@infratek.se ja olet mukana urheiluliikkeen lahjakorttiarvonnassa. Kirjoita viestisi aiheeksi ”Crossword”. Lähetä vastauksesi 31. tammikuuta mennessä.


PALAUTUSOSOITE Infratek Sverige AB Box 42002 126 12 Stockholm --Norge Breivollveien 31 Pb 63 Alnabru 0668 Oslo Norge www.infratek.no --Sverige Västberga Allé 36B Box 42002 126 12 Stockholm Sverige www.infratek.se --Finland Muuntotie 5 PL 261 01531 Vantaa Finland www.infratek.fi


Movement 4-2012 FI