Issuu on Google+

henkilöstölehti Infratekin työntekijöille

04

Infratek raiteilla Norjassa

08

Jännitetyötä turvallisin menetelmin

11

Suomi näyttää mallia muuntajakunnossapidossa

02

2013

movement


2

viesti konsernijohtajalta:

Kiireistä aikaa Meidän alallamme on yksi varma asia, joka on vain hyväksyttävä: kausivaihtelut vaikuttavat merkittävästi Infratekin liiketoimintaan. Talvi on meille aina haaste ja se oli tänä vuonna erityisen suuri, kun sää oli suurissa osissa Pohjoismaita pitkään kylmä.

Yhtä varmaa on kuitenkin myös se, että emme voi syyttää säätä. Meidän on tehtävä joka päivä töitä suunnitellaksemme arjen siten, että voimme hyödyntää resurssimme mahdollisimman hyvin. Tulevalla kaudella meillä on paljon kiinniotettavaa. Silloin on mukava huomata, että toiminta on lähes kaikilla osa-alueilla täydessä vauhdissa. Nyt haasteena on hoitaa kerääntyneet työt ja toimittaa asiakkaillemme laatua tuottavasti. Ponnistelujen välissä toivon, että saatte aikaa nauttia kesästä, rauhoittua, ladata akkuja ja kerätä voimia, jotta voitte syksyllä tarttua tärkeisiin tuleviin työtehtäviin. Haluan käyttää tilaisuuden hyväkseni ja muistuttaa teitä myös siitä, että työturvallisuus on Infratekin tärkein prioriteetti. Se tarkoittaa sitä, että noudatamme aina turvallisuusrutiineja, mutta kyse on myös omien asenteidemme työstämisestä. Jotta kaikki työntekijät

tulisivat siitä tietoiseksi, toteutamme näinä päivinä sisäisen tiedotuskampanjan osana Turvallisuusvuotta 2013. People & Safety -yksikkö työskentelee lisäksi edelleen muiden aloitteiden parissa. Vastikään muun muassa Helge Dervo nimitettiin konsernissa työterveys-, ympäristö-, turvallisuus- ja laatujärjestelmien päälliköksi. Hänen kartoitusprojektissaan pyritään löytämään parhaat käytännöt terveys-, ympäristö-, turvallisuus- ja laatukysymyksissä, jotta tulevaisuuden riskitaso olisi mahdollisimman alhainen. Mukavaa kesää!

Bjørn Frogner // konsernijohtaja


Kuva: Bjรถrn Frogner, konsernijohtaja


4

Kuva:Työskentelyä Vaksdalin asemalla Bergenin ulkopuolella.

Infratek raiteilla Norjassa Infratekin vastaperustettu Norjan rautatieosasto on ryhtynyt töihin. Tällä hetkellä osasto parantaa Bergenin ulkopuolella sijaitsevaa Vaksdalin asemaa ja selvittää, löytyisikö markkinoilta tulevaisuudessa uusia toimeksiantoja. Huhtikuussa Infratekille palkattiin Rail Inspection AS:n perustaja Egil Jansen johtamaan panostusta Norjan rautateihin. Hänellä on 29 vuoden työkokemus Norjan kansalliselta rautatieviranomaiselta Jernbaneverketiltä ja hän on työskennellyt yksityisille rautatieyrittäjille vuodesta 2007. Hän toi lisäksi Rail Inspectionista mukanaan useita työntekijöitä, jotka työskentelevät nyt muun muassa Vaksdalissa Jernbaneverketin toimeksiannon parissa. - Johdamme tässä projektissa sähköturvallisuus- ja turvamiestehtäviä, eli valvomme rautatieteknisiä rakenteita ja vastaamme raiteilla työskentelevien urakoitsijoiden turvallisuudesta liikennöivien junien osalta. Kaksi henkilöä hoitaa näitä tehtäviä aina töiden ollessa käynnissä. Olemme työskennelleet tehtävän parissa 1. syyskuuta 2012 lähtien ja arvioimme työn olevan valmis noin 1. elokuuta. Kokemuksen mukaan projektin loppua kohden työt vievät ennakoitua enemmän aikaa, sanoo Egil, joka lisää, että tehtävä on aikaperusteinen. Luotamme markkinoihin Norjan rautatieverkoston suurien huoltoprojektien tarjouskilpailu avattiin toden teolla vuonna 2006. Kyse on monista pienistä projekteista, mutta Jansen on 6–7 viime vuoden aikana nähnyt, että Jernbaneverket Utbygging päästää markkinoille jatkuvasti myös suuria tarjouspaketteja. - Meiltä kysellään, lähdemmekö alihankkijaksi suuriin rakennusprojekteihin. Jernbaneverket Utbygging antaa 91 prosenttia toimeksiannoista ulkopuolisille yrittäjille, joten

mahdollisuuksia on paljon tarjolla. Teimme vastikään tarjouksen Ofotbanen-radan Bjørnefjellin aseman projektista, joka kestää syksyllä yli kolme–neljä kuukautta ja vastaavan jakson vuonna 2014, Egil kertoo. yhteistyö vahvistuu Egilillä ja hänen työtovereillaan on ollut jännittävä alku osana Infratekiä. Osaston viiden työntekijän lisäksi sinne palkattiin vielä kaksi henkilöä, joiden on tarkoitus johtaa kiskojen hitsausta. He aloittivat 6. toukokuuta. - Aluksi heidän tulee tehdä uudelleensertifiointi ruotsalaisen WKTS:n kahden hitsaajan kanssa. Tämän ansiosta voimme palkata Ruotsin Infratekistä lämpöhitsausta tekeviä kiskohitsaajia. Teemme myös yhteistyötä vaihderakentamisessa ja niin kutsutussa NDT-tarkastuksissa. Siten voimme olla joustavia, mikäli saamme suurempia toimeksiantoja. Mielestämme on myös mahdollista tehdä yhteistyötä Infratekin muiden osien kanssa. Monilla on vastaavaa osaamista, etenkin sähköturvallisuudessa, Egil sanoo. Haldenin yksikön työntekijöiden on mahdollisuus saada tukea Oslon pääkonttorista ja myös Sarpsborgin yksiköltä. - Meillä kävi Sarpsborgista kollega, joka auttoi meitä IFSsovelluksen kanssa. Hitaasti mutta varmasti tutustumme Infratekin järjestelmiin ja lisäksi saamme tavata monia päteviä työtovereita, joten kaikki sujuu hyvin!.


5 Paremman työympäristön puolesta Organisaatioissaan keskeisissä avainrooleissa toimivat työntekijät osallistuivat kolmen koulutuspäivän ajan työympäristön parantamistyöhön ja saivat tietoa siitä, miten he voivat paremmin tukea meitä kaikkia työarjessamme.

Hyvä työympäristö ei merkitse organisaatiossa vain onnettomuuksien ja vaaratilanteiden välttämistä. Psykososiaalisten paineiden välttäminen on yhtä tärkeää kuin fyysisten vahinkojen ehkäiseminen. Infratekin toiminnassa muutosvalmius on keskeisessä roolissa, joten meille on aina ajankohtaista työskennellä paremman ja turvallisemman työympäristön puolesta. Noin nelisenkymmentä työntekijää, päällikköä, työsuojeluvaltuutettua ja projektijohtajaa osallistui keväällä 2013 kolmipäiväiseen BAM-koulutukseen (Bättre Arbetsmiljö) työympäristömme parantamiseksi. Koulutuksessa keskusteltiin siitä, mitä hyvä työympäristö kullekin kurssilaiselle merkitsee ja mitä riskejä heidän työpaikoillaan on. Yhtenä koulutuspäivänä keskityttiin psykosomaattiseen työympäristöön, kuten eri stressitekijöille ja kunkin kurssilaisen omalle roolille muutostyössä. Kurssilla pohdittiin myös toiminta- ja reagointimalleja stressitilanteissa ja keinoja yksilöiden tilanteen helpottamiseksi ja auttamiseksi. Kokemustenvaihtoa BAM-koulutuksen suuri hyöty oli se, että eri tehtävissä ja eri osastoilla toimivat työntekijät saivat kokoontua yhteen. Koulutuksen ansiosta kokemuksia saivat vaihtaa organisaation eri ryhmät, jotka eivät ehkä muuten saisi tilaisuutta kokoontua yhteen keskustelemaan työympäristöstä. - Koska alaiseni toimivat koko yrityksessä, oli todella hyödyllistä osallistua koulutukseen yhdessä eri osastojen johtajien kanssa. Turvallisuuskysymyksistä on hyvä kuulla eri pohdintoja, sillä se antaa minulle työsuojeluvaltuutettuna laajemman perspektiivin ja auttaa minua ymmärtämään

toimintaa paremmin – ja voin sitten välittää oppimaani eteenpäin, sanoo neljä vuotta työsuojeluvaltuutettuna toiminut valaisinasentaja Björn Ingelsson. Uudet pylväskengät? BAM-koulutuksessa pyrittiin kokemusten vaihdon lisäksi saamaan kurssilaiset osallistumaan Infratekin johtamisjärjestelmän ja työmenetelmien kehittämiseen oman osaamisensa ja näkökulmansa kautta. BAMkoulutuksen ohjelma koostuu yleisistä periaatteista ja Infratekin sisäisistä toimintaohjeista. Koulutuksen myötä saimme konkreettista palautetta ja yksityiskohtaisia parannusvaatimuksia. Koulutuksessa nostettiin muun muassa esiin, että fPortaali ei ollut tarpeeksi käyttäjäystävällinen ja että suojavarusteiden tulisi käydä ilmi työpaikan riskiarviosta. Ja miten se nyt oli niiden pylväskenkien kanssa, jotka alkoivat olla liian vanhat - onko uusia jo tilattu? - Kyllä, uudet kengät ovat tulossa! Saimme näistä päivistä paljon arvokasta palautetta. Koulutus oli tehokas tapa saada konkreettisia toimenpide- ja parannusehdotuksia, jotka organisaatiossa voidaan toteuttaa. Teemme jatkuvasti työtä työympäristömme parantamiseksi ja jotta voimme kehittää järjestelmiemme ja prosessiemme ammattimaisuutta. Siksi kaikki ehdotukset ovat todella tervetulleita, työympäristövastaava Torkil Nilsson sanoo. BAM-koulutus on People & Safety -yksikön aloite ja yksi toimenpiteistä, jotka vuoden aikana toteutetaan organisaation työympäristön ja turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi kurssin tulokset arvioidaan, kun sille pohditaan mahdollista jatkoa vuonna 2014.

Kuva: BAM-koulutustilaisuuden osallistujia


6

Kuva: Artturi Ranta-ahon kuvan on ottanut Pasi Rytkönen.

Kitaroita ja sähköasemia Varsinaisesti Artturi Ranta-aho on koulutukseltaan sähkövoimatekniikan insinööri mutta hänellä on myös musiikkiura – hän toimii kitaristina Rebound bändissä. Artturi Ranta-ahon harrastuksiin on kuulunut musiikki jo 15 vuotiaasta lähtien. Hän on myös opiskellut synnyinkaupungissaan Mikkelissä musiikkiopiston pop/jazzpuolella. Muutto Mikkelistä pääkaupunkiseudulle vauditti hänen musiikkiuraansa. Rockabillyä, countryä ja rockia Artturi on ollut mukana useammassakin orkesterissa, mutta pääorkesteri on Rebound, joka on ollut kasassa kohta 5 vuotta. Bändi soittaa pääasiassa omia tekemiään kappaleita. Heidän soittotyylinsä perustuu rockabillyyn ’maustettuna’ countrylla ja rockilla. Rebound on tehnyt kaksi levyä ja keikkoja yhtyeelle on kertynyt n. 70. Viime keväänä he soittivat Pietarissa, Venäjällä isolla Money Honey Clubilla ja kesällä Espanjassa Pineidassa Psychobilly Meeting festareilla. Kotimaassa bändi on esiintynyt mm. legendaarisen Tavastia-klubin lavalla.

Työn haasteet houkuttelivat Infratekille Infratekissä Artturi toimii koestusinsinöörinä. - Ensimmäinen työpaikkani oli työmaanvalvojana rautateiden sähköistysprojekteissa Etelä-Suomessa. Työssä ei kuitenkaan ollut mitään teknistä haastetta, joten vaihdoin työpaikkaa ja Infratekissä aloitin elokuussa 2008, sanoo Artturi. Artturi on toiminut koestusinsinöörinä useissa erilaisissa projekteissa. - Työtehtävät ovat mielenkiintoisia ja erittäin haastavia. Maisema vaihtuu ja Suomeakin on nähty jo aika monelta kantilta. Olin myös Ruotsissa mukana Svenska Kraftnätin projektissa 2 viikkoa huhtikuun alussa. Lisäksi Lapin maisemat Levi tunturin kupeessa on tullut koettua elokuun valoisista öistä ruskan kautta tammikuun kaamokseen, kertoo Artturi.


7

pääteemana turvallisuus Turvallisuusvuoden 2013 tarkoituksena on luoda pohja Infratekin uudelle turvallisuuskulttuurille. Jakamalla konsernissa osaamistamme ja kokemuksiamme nostamme turvallisuustyömme uudelle tasolle. Kyse on meidän kaikkien asenteesta ja siitä, miten toimimme päivittäisessä työssämme – yhdessä meistä voi tulla koko alan roolimalli! Vuosi alkoi kick-off –tapahtumalla, jonka pääteema oli turvallisuus. Korkeimpien johtajiemme Björn Frognerin, Lars Bangenin, Alf Engqvistin ja Lars-Erik Finnen sanoma oli selkeä: kaikkien tulee päästä kunnossa kotiin työpäivän jälkeen. Pyrkimyksessämme parantaa turvallisuutta on kyse juuri siitä – henkien pelastamisesta ja terveyden turvaamisesta. Olemme myös ottaneet käyttöön konserninlaajuisia terveyttä, ympäristöä, turvallisuutta ja laatua koskevia tavoitteita. Tavoitteet on asetettu kaikille konsernin tasoille ja jokainen päällikkö on suunnitellut aktiviteetteja omalle ryhmälleen.

People & Safety -yksikkö työskentelee jatkuvasti turvallisuuskysymysten parissa ja on luonut suunnitelman, jonka tarkoituksena on saada organisaation turvallisuustyölle näkyvyyttä ja huomiota. Osa suunnitelmaa on vetää turvallisuuskampanjaa jokaisen maan toimistolla. Haluamme kampanjan avulla osoittaa, että meidän kaikkien toimet määrittävät sen, onko työympäristömme turvallinen. Pidä siis huoli itsestäsi ja työtovereistasi!

Muutamia vuoden 2013 tärkeistä aktiviteeteista: Infratekin johtajat tekevät Safety Walks -käyntejä. Safety Walks -käynneillä johtajat vierailevat työpaikoilla ja keskustelevat työntekijöiden kanssa työympäristöstä ja muista turvallisuuteen liittyvistä näkökohdista. HSE-koulutus johtajille ja työsuojeluvaltuutetuille. Turvallisuustyön avaintyöntekijöillä mahdollisuus jakaa kokemuksia, ratkaista yhdessä ongelmia ja löytää uusia ratkaisuja. HSE-koulutusta järjestetään kaikissa maissa johtajille ja työsuojeluvaltuutetuille. Keskittyminen parannustyöhön. Kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet tulee mitä pikimmin tapahtuman jälkeen raportoida fPortaaliin. Siten varmistamme, että tapahtumat käsitellään oikealla tavalla ja voimme ottaa niistä opiksi.


8

Jännitetyötä turvallisin menetelmin Jännitetyö on turvallisuuskysymys. Tällä ei tarkoiteta sitä, että asentajien on vaarallisempaa työskennellä jännitteellisen kuin jännitteettömän kaapelin kanssa, vaan se on päinvastoin turvallisempaa.

Monet alan onnettomuuksista tapahtuvat valitettavasti silloin, kun asentaja työskentelee jännitteettömänä ja uskoo katkaisseensa virran, vaikka virtaa ei ole katkaistu. - Jännitetyöasentajamme tietävät, että he työskentelevät jännitteellisen kaapelin kanssa ja ovat aina hyvin valmistautuneita, Varekilin osastopäällikkö Carina Bengtsson sanoo. Kaikki jännitetyöasentajat ovat ammattilaisia. He kuuluvat erikoiskoulutettuun tiimiin, joka tekee jatkuvasti jännitetöitä. Koulutukset jaetaan ryhmiin, joissa määritetään millä menetelmällä ja jännitteellä asentaja voi työskennellä. Korkein jännite on 245 kV ja jännitetöissä käytettävät kolme menetelmää ovat: sauvamenetelmä (työ tehdään tietyllä etäisyydellä ja käytetään eristäviä sauvoja), käsinemenetelmä (käytetään eristäviä käsineitä) ja potentiaalinen työskentely kohteessa, jolloin asentaja eristää itsensä ja on koko ajan yhteydessä kaapeliin. Ruotsin länsirannikolla tavallisin menetelmä on käsinemenetelmä. Tarkkuus on tässä työssä kaiken A ja O ja jännitetyöasentajien tuleekin yhdessä varmistaa työpaikka ennen työn aloitusta. - Työlle täytyy aina omistautua ja olla vahvasti läsnä, Infratekin länsirannikon kokenein jännitetyöasentaja Per Nilson sanoo.

Ainutlaatuinen työmenetelmä on tuplasti turvallisempi Jännitetyön ansiosta jännitteellisen johdon huolto on mahdollista ilman, että sähköä täytyy katkaista, jolloin loppuasiakas jäisi ilman sähköä. Infratek eroaa monista kilpailijoistaan siinä, että yritys pystyy tarjoamaan jännitetöitä, mutta myös työlle asettamiemme suurten turvallisuusvaatimusten vuoksi. Jännitetyöasentajamme käyttävät työssään aina perusteellista tarkastuslistaa ja kaksinkertaista suojaeristystä kuten suojakäsineitä ja kumialustaa. Mikäli jompikumpi suojista pettää, asentaja on aina turvassa toisen suojan ansiosta. Infratek tarjoaa jännitetyöpalveluja sekä Norjassa että Ruotsissa ja työntekijät on koulutettu tekemään jännitetöitä aina 245 kV:iin asti. - Emme koskaan kieltäydy työstä ja voimme hoitaa kaikenlaisia jännitetöitä. Kehitämme myös jatkuvasti itseämme, Per kertoo. Kungsbackan toimiston jännitetyöosastolle ostettiin toukokuussa omat jännitetyövarusteiden tarkastuslaitteet ja osasto tarjoaa nyt tarkastuspalveluita kaikille Infratekin osastoille. Jatkossa osasto haluaa edelleen laajentaa toimintaansa ja tarjota tarkastuspalveluita myös yrityksen ulkopuolisille toimijoille.


Kuva: Jännitetyö-asentajat Isak Månsson, Andreas Perblad ja Johannes Hedberg töissä Ruotsin länsirannikolla Munkedalissa.


10

Kuva: Bjarne Plahn, Infratek Sikkerhed Danmark A/S:n toimitusjohtaja on tyytyväinen, että he ovat osa Infratek-konsernia.

Infratek Tanskassa Kuten jo aikaisemmin intranetissä kerroimme, on Infratekin Security-liiketoimintayksikkö aloittanut toimintansa Tanskan markkinoilla. Sen myötä Infratek toimii nyt kaikissa suurimmissa Pohjoismaissa. - Toimittuamme ensin Infratekin siipien suojissa, olimme valmiit ottamaan seuraavan askeleen ja muuttamaan nimemme. Näemme monia etuja siinä, että Plahn Systems A/S muutti 1. huhtikuuta nimensä Infratek Sikkerhed Danmark A/S:ksi ja liittyi samalla osaksi Infratekkonsernia. Kuulumme nyt Pohjoismaiden johtavaan turvallisuusyritykseen, mistä hyötyvät varmasti sekä olemassa olevat että uudet asiakkaat, sanoo Infratek Sikkerhed Danmark A/S:n toimitusjohtaja Bjarne Plahn. Strategisesti tärkeä sijoitus Tanskassa on noin 5,6 miljoonaa asukasta ja se on siten Pohjoismaiden toiseksi suurin maa ja muodostaa merkittävän osan pohjoismaisista kokonaismarkkinoista. Tanskan turvallisuusyksikkö haluaa olla mukana kehittämässä Infratekin panostusta Pohjoismaisille turvallisuusmarkkinoille ja vahvistamassa Infratekin asemaa johtavana toimittajana, joka rakentaa, huoltaa ja turvaa kriittisen infrastruktuurin Pohjoismaissa. - Meille on strategisesti tärkeää, että Infratek toimii nyt kaikissa Pohjoismaissa. Tarjoamalla Pohjoismaissa yhdenmukaisia tuotteita ja palveluja vahvistamme

asemaamme yhtenä johtavista turvallisuusratkaisujen toimittajista. Se, että olemme nyt edustettuina myös Tanskassa ja markkinoiden odotusten täyttäminen on meille virstanpylväs, Security-liiketoimintayksikön päällikkö Lars Erik Finne sanoo. Myönteinen asiakaskunta Liiketoimintayksikkö on ensimmäisestä päivästä lähtien huomannut Tanskan markkinoille laajentumisesta syntyneet hyödyt. Pohjoismainen asiakaskunta on suhtautunut erittäin myönteisesti siihen, että voimme toimittaa ratkaisujamme Tanskaan. Lisäksi tanskalaiset asiakkaat tekevät mielellään yhteistyötä suuren ja johtavan pohjoismaisen turvallisuustoimittajan kanssa. Tämä osoittaa sen, että pohjoismainen strategiamme parantaa kilpailukykyämme kaikilla toiminta-alueillamme, mikä voi osoittautua tulevaisuudessa erittäin arvokkaaksi. Liiketoimintayksikkö saa itsekin välittömiä etuja ”parhaista käytännöistä”. Etenkin kun on kyse myyntityön rakenteesta ja painopisteistä, tanskalaiset kollegamme ovat päässeet pitkälle. Siitä liiketoimintayksikkö ja koko Infratek voivat tulevaisuudessa hyötyä.


11

Suomi näyttää mallia muuntajien kunnossapidossa Infratek on jo kauan ollut menestyksekäs Suomen muuntajahuolto-markkinoilla. Investoinnit uuteen teknologiaan ja laitteistoon monipuolistavat Infratekin palveluja ja kilpailukykyämme huoltotoiminnassa.

Merkittävin Infratekin Suomessa tekemä laitehankinta on ollut perushuolloissa eristyksen kuivaukseen käytettävä LFH-kuivain (Low Frequency Heating). Aiemmin kuivauksessa käytetty tyhjö-lämpömenetelmä voidaan korvata tällä uudella, oleellisesti nopeammalla menetelmällä, jolloin huollon kustannuksia voidaan pienentää ja edelleen lyhentää huoltoon tarvittavaa aikaa. Tehomuuntaja on voimansiirron ja jakelun tärkein ja arvokkain yksittäinen komponentti. Tämän vuoksi tehokkaat ja monipuoliset muuntajan kunnonvalvontaja kunnossapitomenetelmät ovat erittäin tärkeät sähköjärjestelmän korkean luotettavuuden ylläpitäjinä. Muuntajan elinikä pidentyy Jo 1980-luvulla Infratek kehitti ja otti menestyksellisesti käyttöön uuden kunnossapitopalvelun Suomessa. Sen avulla voitiin jatkaa muuntajien luotettavaa käyttöikää ja sitä kautta alentaa sähköjärjestelmän kokonaiskustannuksia. Uuteen perushuoltopalveluun sisältyi olennaisena osana muuntajan sisäosan nosto säiliöstä huoltotoimenpiteitä varten.

Tavoitteena on pidentää muuntajan elinikää säilyttäen sähkönsiirron korkea luotettavuus. Tällä tavoin voidaan olemassa olevaa muuntajakapasiteettiä käyttää parhaalla mahdollisella tavalla ja myös kokonaiskustannukset pienenevät. Menestyksekästä toimintaa Perushuollot ovat tärkeä osa Infratek Finlandin tämän päivän muuntajahuoltotoimintaa ja merkittävä osa koko Suomen suurjännitemuuntajista onkin perushuollettu vuosien saatossa. Huollot voidaan tehdä joko muuntajahuoltokeskuksessa Hikiällä tai asiakkaan luona sähköasemilla ja voimalaitoksilla. Muissa pohjoismaissa Infratekillä ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta tarjota tätä palvelua. Lähinnä syynä on ollut kilpailevan yrityksen hallinta markkinoilla. Mutta nyt Ruotsi ja Norja voivat hyödyntää suomalaista osaamista, koska LFH-menetelmää tullaan käyttämään tulevissa yhteispohjoismaisissa Infratekin projekteissa.

Kuva: Muuntaja-asentaja Mika Vainola ja LFHkuivain.


Kuva: Karsten Sivertsenilla on kiireinen p채iv채 meneill채채n Bergenin korkeakoulussa Statsbyggin ulkopuolella toteutettavassa mittavassa projektissa.


13

Merkittävä projekti on edistynyt hyvin Infratek on hyvässä vauhdissa Bergenin uudessa korkeakoulussa (HIB) toteutettavassa mittavassa projektissa. Infratekin toimittamilla laitteilla ohjataan ja valvotaan lähes 1 100 ovea.

- Tämä on uutta luova projekti. Norjassa ei tietääkseni ole aiemmin toteutettu tähän teknologiaan perustuvia projekteja. Myöskään Infratekillä ei ole ollut yksittäisellä rakennustyömaalla näin laajaa projektia, projektinjohtaja Christoffer Wiig Raak kertoo. - Tekninen ratkaisu on meille uusi. Se perustuu Power Over Ethernetiin, jossa laitteet kootaan yhteen paikkaan sen sijaan, että ne olisivat ovien vieressä. Teknologian etu on se, että se on aiempia käytäntöjä luotettavampi. Jos ovijärjestelmä lakkaa toimimasta, toiset järjestelmät voivat ottaa tehtävät haltuunsa, Christoffer kertoo. Projekti sisältää kokonaisuudessaan lähes 1 100 ohjattavaa ja valvottavaa ovea. - Olemme tähän mennessä asentaneet yli 200 ovijärjestelmää ja työt edistyvät hyvin. Rakennukset otetaan käyttöön vaiheittain sitä mukaa, kun saamme työt tehtyä. Infratekillä on koordinointivastuu kaikista projektin oviympäristöistä ja siksi me vastaamme myös puusepistä, lukkoasentajista ja sähköasentajista, Christoffer sanoo. Mittava projekti Kulunvalvontajärjestelmän lisäksi Infratek toimittaa uuteen korkeakouluun varashälytin- ja kameravalvontajärjestelmiä. Statsbyggetin johtama projekti alkoi vuonna 2010 ja Infratek aloitti työt rakennustyömaalla vuonna 2012. Projektin sopimussumma on kokonaisuudessaan yli 10 miljoonaa

Norjan kruunua ja työn tulee olla valmis helmikuussa 2014. Työntekijät muuttavat taloon 30. huhtikuuta ja ensimmäiset opiskelijat toivotetaan tervetulleeksi elokuussa 2014. - Varsinaisen projektin lisäksi saatamme toimittaa Bergenin korkeakouluun avainkortteja ja palveluja. Opiskelupaikkaan tulee joka vuosi monia uusia opiskelijoita, jotka tarvitsevat avainkortin. Kun rakennus on valmis, sitä käyttää yhteensä 4 400 opiskelijaa ja 570 työntekijää. Projektijohtaja Karsten Sivertsenin työpäivät ovat hektisiä - Tämä on jännittävä projekti, mutta samalla varsin vaativa. Järjestelmän toimittajan PCSC:n mukaan 100 ovivalvontajärjestelmän asennus on suuri projekti. Siten korkeakouluprojektia voidaan pitää mittavana. Haukeland Sykehus -sairaala oli kokoluokaltaan yhtä suuri projekti, mutta rakentaminen tapahtui pitkän ajan kuluessa, Karsten sanoo. Rakennustyömaalla työskentelee valtavasti eri urakoitsijoita. Se tuo haasteita palaverikäytäntöihin. - Maanantaisin on yleispalavereita, tiistaisin on edistymispalavereita ja keskiviikkoisin tarkastuskierroksia, joihin kaikki urakoitsijat osallistuvat. Joka toinen keskiviikko on laadunvarmistuspalaveri kuukausittaisten palaverien lisäksi. Meillä on paljon asioita huolehdittavana, mutta homma hoituu meiltä mallikkaasti, Karsten Sivertsen sanoo.


14

Kuva: Moni meistä odottaa kesälomaa ja laiskottelua auringossa.

Kesäjuhlia Pohjoismaissa Murrosaika ja muutokset antavat usein syyn juhlaan ja juhlallisuuksiin. Tällaisia muutoksia ovat esim. siirtyminen talvikaudelta kesäkaudelle ja päinvastoin. Meillä Pohjolassa on neljä selkeää vuodenaikaa ja suurin osa vuodesta on melko kylmää ja pimeää, joten valon ja lämmön juhlintaan on erityisen suuri syy. Joulun juhlinnalla on tunnetusti pitkät perinteet, mutta on merkkejä siitä, että myös kesää on juhlittu Pohjoismaissa jo vuosituhansien ajan. Juhliminen talvella ja kesällä ovat saattaneet liittyä siihen, että työvuosi alkoi joulusta ja kevään korjuun ja kesän heinänteon jälkeen on ollut aikaa levätä ja rentoutua. Kukaan ei kuitenkaan tiedä varmasti, millaisia juhlaperinteitä Pohjoismaissa oli ennen kristinuskon tuloa ja juhlien päivämäärät ovat saattaneet aikojen kuluessa muuttua. Tiedämme kuitenkin miten ja milloin nykyään juhlimme.

Ruotsissa juhlitaan juhannusaattoa, joka on tänä vuonna 21. kesäkuuta ja se on yksi vuoden suurimmista ja suosituimmista juhlista. Ruotsalaiset tanssivat juhannussalon ympärillä, syövät

uusia perunoita tillin, matjessillin, kermaviilin ja ruohosipulin kera ja jälkiruoaksi tarjotaan usein tuoreita mansikoita. Päivällisellä nostetaan maljat ja lauletaan juomalauluja.

Suomessa juhannusviikonloppuna juhlitaan kolmea juhlaa:

kirkollista Johannes Kastajan päivää, Suomen lipun päivää ja juhannusaattoa. Juhannuksena eri perinteet on liitetty yhteen. Juhannusjuhlapyhää vietetään lähellä kesäpäivänseisausta. Suomessa juhannuspäivä on lauantaina, ja tänä vuonna sitä juhlitaan 22. kesäkuuta. Juhlaan kuuluvat muun muassa juhannussauna, juhannuskokko ja juhannustanssit. Jotkut tekevät myös perinteisiä juhannustaikoja. Yhdessä taiassa kuuluu kerätä seitsemän tai yhdeksän erilaista kukkaa ja panna ne tyynyn alle, jotta näkisi yöllä unta tulevasta puolisostaan.

Tanskassa ja Norjassa vietetään 23. kesäkuuta Sankthans aftenia (Johannes Kastajan aattoa). Sitä juhlistetaan kokon sytytyksellä ja erilaisilla leikeillä. Norjassa paistetaan nuotiomakkaraa ja Tanskassa lauletaan Midsommarviseniä.


15

Ratkaise ristisanatehtävä ja sinulla on mahdollisuus voittaa lahjakortti urheiluliikkeeseen. Lähetä ratkaisusi sähköpostilla osoitteeseen: info@infratek.se. Kirjoita viestisi aiheeksi «Crossword». Lähetä vastauksesi 30. elokuuta mennessä.


Palautusosoite Muuntotie 5 PL 261 01531 Vantaa Finland --Norja: Breivollveien 31 Pb 63 Alnabru 0668 Oslo Norge www.infratek.no --Ruotsi: Västberga Allé 36 Box 42002 126 12 Stockholm Sverige www.infratek.se --Suomi: Muuntotie 5 PL 261 01531 Vantaa Finland www.infratek.fi --Tanska: Gydevang 21 A 3450 Allerød Danmark www.infratekgroup.com


Movement 2-2013 FI