Page 1

Henkilöstölehti Infratekin työntekijöille

04

Uusi organisaatio

08

Rautatiedivisioona panostaa uusiin urakoihin

12

Olen kuin yksi jätkistä

01

2014

movement


2

Tyytyväiset asiakkaat ovat meille elinehto Infratek on viime aikoina tehnyt monia organisaatiomuutoksia. Muutokset ovat osa jatkuvaa liiketoiminnan kehitystyötä, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaillemme parasta palvelua.

1. tammikuuta Infratek yhdisti Central ja Local Infrastructuren liiketoimintayksiköt. Keskitämme näin liiketoimintaamme maantieteellisille ydinalueillemme ja lähemmäs tärkeitä asiakkaitamme. Organisaatiomuutokset edustavat infrastruktuuriliiketoimintamme uutta alkua, minkä toivon asiakkaidemme havaitsevan jatkossa. Kilpailukyvyn parantamiseksi myös Turvallisuus-liiketoimintayksikkö on yhdistänyt voimansa Teollisuus- ja Vähittäiskauppa-yksiköiden kanssa. Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta asiakkaat ovat meille elinehto. Emme saa unohtaa sitä, vaikka juuri nyt teemme paljon organisaation sisäistä työtä. Päivittäisten asiakaskontaktien lisäksi meidän on hyvä miettiä, kuinka voimme organisaationa parantaa tulevaisuuden kilpailukykyämme. On tärkeää, että asiakkaat saavat jatkuvasti samaa tuttua Infratek-palvelua, vaikka organisaatio läpikäy muutosvaihetta. Olemme hyvin tietoisia siitä ja huomioimme sen päivittäisessä työssämme.

Jatkossa asiakkaat huomaavat, että Infratek muuttuu entistä paremmaksi. Haluamme myös entistä tarkemmin yhdistää toimitustemme laadun ja tehokkuuden. Yhdistämällä kustannustehokkuuden ja asiakaskohtaiset erityistarpeet täyttävän palvelun vakiinnutamme asemamme asiakkaidemme parhaana yhteistyökumppanina. Tässä Movement-lehden numerossa kerromme tarkemmin siitä, millaiset organisaatiomuutokset vastaavat markkinakehitykseen parhaalla mahdollisella tavalla. Lehdessä on haastateltu Magnhild Pedersen Storakeria, joka on yksi nuorista reippaista sähkölaitosasentajistamme. Osaavien ja motivoituneiden työntekijöiden rekrytointi on ratkaisevassa osassa energia-alan ja Infratekin kehittymisessä tulevina vuosina. Tyytyväisten asiakassuhteiden takana ovat aina tyytyväiset työntekijät. Nautinnollisia lukuhetkiä!

Lars Bangen Konsernijohtaja

Infratek ASA julkaisee Movement-lehteä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Päätoimittaja: Cecilia Wikström. Vastaava julkaisija: Espen Mathisen. Kannen kuva: Espen Mathisen. Originaali: Sandbacka Grafiska. Paino: Sandvikens Tryckeri AB. Toimitus nro 1/2014: Cecilia Wikström, Espen Mathisen, Håkon Strand, Kirsi Lintunen, Kari Heinonen, Juha Heikkinen. Onko sinulla vinkkejä Movement-lehden toimitukselle? Ota yhteyttä osoitteeseen cecilia.wikstrom@infratek.se


Lars Bangen, konsernijohtaja.


4

INFRAoLYMPIALAISET – Voitamme ja häviämme joukkueena Koko maailma on saanut nähdä viimeisen kuukauden aikana Sotšin olympialaisissa suuria urheilusaavutuksia. Infratekin sisällä lanseerattiin marraskuun alussa käsite “Infraolympialaiset” metaforana yrityksen valmistautumiseen ja ponnisteluihin olympialaisia varten. Viimeisen neljän kuukauden aikana olemme ottaneet tärkeitä askeleita voidaksemme kilpailla huipulla myös tulevaisuudessa.

Infratekillä on ollut käynnissä muutosprosessi, joka on edellyttänyt toimenpiteitä. Kun “Infraolympialaiset” lanseerattiin, Lars Bangen antoi kaikille Infratekin työntekijöille seuraavan haasteen: Miten Infratek voi ennen olympialaisia lisätä kilpailukykyään, löytää huippukuntonsa ja ottaa suuria askeleita saavuttaakseen asettamansa tulostavoitteet? – Infratek läpikäy tärkeää vaihetta, jossa yrityksen on tehtävä parannuksia. Emme ole täysin valmistautumattomia, ja monet tähänastisista aikaansaannoksistamme ovat olleet hyviä. Mutta päästäksemme korkealle tasolle ja pysyäksemme siellä, olemme jatkaneet työtä joillain osa-alueilla, Lars sanoi marraskuussa.

Siitä lähtien työt ovat sujuneet kaikilla organisaation tasoilla hyvin, ja käynnissä tai käynnistymässä on useita hankkeita. Infrastruktuuri-liiketoimintayksikön virkeämpi organisaatio Yksi konkreettisista muutoksista on Central ja Local Infrastructure – liiketoimintayksikköjen yhdistäminen yhdeksi liiketoiminta-alueeksi, mikä edustaa Infratekin infrastruktuuritoiminnan luonnollista kehitystä. – Pyrimme ottamaan käyttöön rutiineja lisätäksemme seurantaa ja tukeaksemme osastoja paremmin. Olemme myös ottaneet käyttöön Infrastruktuuri-liiketoimintayksikön


5

Mitkä ovat kolmivuotiset tavoitteemme?

Nykytilanne • Korkeat tavoitteet / alisuoriutuminen

Tavoite • Toiminta on laajentunut • Vankka organisaatio • Hyvien tulosten takuu

Toimenpiteet! • Vaadittavien muutosten läpivienti • Näyttää, että toiminta on hallussamme ja ohjaamme sitä oikeaan suuntaan

• Epävakaat tulokset – ei johdonmukaisuutta

• Pyrimme kestäviin parannuksiin

• Liiketoimintakulttuuri ei riittävän kypsää

Seuranta, seuranta, seuranta!

Kannattavuus paranee pysyvien parannuksien myötä.

linjajohtajille tarkoitetun käsikirjan, joka sisältää uusia periaatteita siitä, miten meidän tulee työskennellä, Lars kertoo. Hän huomauttaa samalla, että jokaisen työntekijän tulee tietää tavoitteensa ja antaa panoksensa saavuttaaksemme asettamamme tavoitteet. – Muutosvalmius on Infratekin arvo, joka koskee niin organisaatiota kuin jokaista yksittäistä työntekijää. Enää ei ole mahdollista seurata vanhoja polkuja. Nyt tekemämme työ luo perustan kauaskantoiselle hankkeelle. Vuoden 2014 olympialaiset ovat ohi, joten on luonnollista, että seuraava tavoite on vuoden 2018 Pyeongchangin talviolympialaiset. Me voitamme ja häviämme joukkueena, ja on tärkeää, että tuomme Infratekillä toistemme parhaat puolet esiin! Yksi uuden Infrastruktuuri-organisaation eduista on, että vastuu paikallisista markkinoista ja tuotannosta on selkiytynyt. On tärkeää, että voimme tarjota asiakkaille mahdollisimman hyvää palvelua, siellä missä he ovat. Samalla pidämme yllä ja kehitämme eri alueiden ammattiympäristöjä jakamalla vastuuta palvelujen kehittämisestä. Tämän myötä myös sellaiset palvelualat, jotka ovat aiemmin olleet vain vähän tekemisissä keskenään, voivat tehdä laajempaa yhteistyötä. Uuden liiketoimintayksikön organisaation toinen tavoite on lyhentää raportointiketjuja. Ajatuksena oli perustaa yksinkertainen, selkeä organisaatio, jolla on samalla tarkoituksenmukainen valvontajänne.

– Tarkastelemme työskentelytapojamme niin kutsutun “LEAN”-lähestymistavan mukaan. Se tarkoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi sitä, että meidän on tehtävä oikeita asioita. Hektisenä työpäivänä on helppo jumiutua työtehtäviin ilman varmuutta siitä, priorisoiko töitään kunnolla ja käyttääkö työaikansa tehokkaasti. On johtajan tehtävä huolehtia siitä, että kaikilla työntekijöillä on tuottelias ja positiivinen työpäivä sekä mahdollisuuksia kehittyä. Siihen me nimenomaan aiomme tulevaisuudessa keskittyä, Lars sanoo. Osastonjohtaja on avainasemassa Saadaksemme oikeanlaisen käsityksen siitä, miten meidän tulisi työskennellä, on yksi pyrkimyksistämme tähdentää osastojen roolia arvojen luomisessa. Kyse on “tuotantoyksiköiden” toiminnasta. Arvot luodaan yksiköissä, ja Larsin mukaan onnistuminen tällä tasolla edellyttää sitä, että huolehdimme virtaviivaisista työprosesseista. – Yksi esimerkki on, miten osastonjohtaja käyttää aikansa työpäivän aikana. Olemme saaneet paljon palautetta siitä, ettei aika aina riitä. Silloin on tärkeää auttaa osastonjohtajia tekemään oikeita priorisointeja, ja luovuttaa yleisiä tehtäviä muille osapuolille, Lars Bangen sanoo. Pystymme toivottavasti valitsemamme organisaatiorakenteen ansiosta parantamaan seurantaa ja tukemaan organisaatiota paremmin. Jotta onnistuisimme tulevina vuosina, meiltä edellytetään yhtenäistä ja koordinoitua johtajuutta


6 sekä yhteisiä tavoitteita. Siksi muun muassa koko organisaation parempi riskienhallinta on tulevaisuudessa yksi avaintehtävistä. Uusi osastojako Infrastruktuuri-liiketoimintayksikkö koostuu nyt seitsemästä osastosta. Sähköverkkoyksikkö jaetaan kolmeen osaan:

Norjassa toimii yksi ja Ruotsissa kaksi osastoa (Göta ja Svea). Infra Solutions, joka hoitaa muun muassa valaistusta, mittauksia ja televiestintää, jaetaan norjalaiseen ja ruotsalaiseen osastoon. Projektitoiminta kootaan pohjoismaiseen jaostoon, jossa on työntekijöitä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Rautatie toimii entiseen tapaan yhtenä jaostona, jonka tukikohta on Ruotsissa.

Infrastructure COO

Finance

Electrical Grids (Norway)

Processes & IT

Infra Solutions (Norway)

Infra Solutions (Sweden)

Contract & Procurement

Electrical Grids (Sweden/Svea)

Electrical Grids (Sweden/Göta)

People & Safety

Railway

Projects

infrastruktuurin uusi organisaatio v. 2014.

Muu organisaatio: • Infratek ASA:n konsernijohtoon kuuluu johtaja ja Infrastruktuuri-liiketoimintayksikön johtaja Lars Bangen, talouspäällikkö Vibecke Skjolde ja Turvallisuusliiketoimintayksikön johtaja Lars Erik Finne. Lisäksi viestintäosasto raportoi suoraan konsernijohtajalle. • Myös Turvallisuus-liiketoimintayksikössä on tehty organisaatiomuutoksia yhdistämällä Vähittäiskauppa- ja Teollisuus-yksiköt, ja yksikkö pyrkii edelleen parantamaan toimintansa kannattavuutta.


7

Uuden toimiston perustaminen Göteborgiin on strategisesti tärkeää.

Infratek muutti Göteborgiin Infratek muutti helmikuussa Göteborgissa uusiin toimistotiloihin, jotka sijaitsevat Pripps-panimon entisessä korkki- ja etikettivarastossa. Tiloihin muutti 25 työntekijää, joista suurin osa työskentelee Elnät Götan ja loput Infra Solutions Sverigen ja Projekti-yksikön palveluksessa. – Uusilla toimitiloilla on tärkeä rooli asemamme vahvistamisessa Göteborgin alueella, sanoo Alf Engqvist, Elnät Götan aluepäällikkö.

Hennes & Mauritz ja Moods of Norway valitsivat Infratekin varkaudenestoratkaisun H&M ja Moods of Norway valitsivat Infratekin ja Nedapin innovatiivisten, RF-pohjaisten hävikinestojärjestelmien toimittajaksi. Myös kaikki H&M:n nykyiset ja tulevat liikkeet varustetaan Infratekin tuotehälyttimillä ja asiakaslaskureilla. Moods of Norwaylla on RFID-ratkaisu Store!D koekäytössä kahdessa Oslon-liikkeessään kesään saakka ja jos siihen ollaan tyytyväisiä, RFID-järjestelmä otetaan käyttöön useammissa liikkeissä. Kokemukset ovat olleet tähän mennessä erittäin myönteisiä.

Dialogue-prosessin hyvä päätös 78 prosenttia henkilöstöstä vastasi vuoden Dialogue-kyselyyn. Tutkimus osoitti, että olemme yleisesti parantaneet suoritustamme odotusten ja esimiesten ja henkilöstön välisen tiedotustoiminnan osalta.

400 Ruotsin infratekiläistä sähköturvallisuuskoulutuksessa Tammi-toukokuussa toteutetaan Infratek Sverigen ESA-koulutusjakso, jossa käsitellään kaikille tärkeitä sähköturvallisuuden perusteita. Kaksipäiväiseen koulutukseen osallistuu kaikkiaan noin 400 työntekijää – esimiehiä, projektipäälliköitä, tuotantopäälliköitä ja asentajia.

Myös kunnioitus työntekijöiden ja esimiesten välillä arvioitiin edelleen korkeaksi. Myös turvallisuus-, terveys- ja ympäristötyömme sai myönteisemmät arvioinnit kuin edellisenä vuonna. Eniten parannettavaa meillä on työhön sitoutumisessa ja strategisessa johtajuudessa. Tammikuun lopussa esimiehet saivat nähtäväkseen osastokohtaiset tulokset. Tulosten myötä he jokainen ottavat kaikkien työntekijöiden näkemykset tarkemmin huomioon palavereissa, jotta voimme kehittää työympäristöä ja sitoutuneisuutta.


8

Rautatie-divisioona panostaa uusiin urakoihin Rautatieliiketoiminta kuuluu Infratekin strategisiin kasvualueisiin. Urakointiyhtiö WKTS:n hankinta 1. helmikuuta 2012 oli tärkeä askel Rautatie-divisioonan kilpailukyvyn, asiantuntemuksen ja toimintakapasiteetin vahvistamisessa urakointitoiminnassa. Vuoden 2014 alusta lähtien WKTS ei ole enää tytäryhtiö, vaan osa Infratekin Rautatie-divisioonaa.

WKTS:n nelisenkymmentä työntekijää ovat näiden kahden vuoden aikana toimineet Rautatie-divisioonan ylläpito- ja kunnossapito-osastojen alihankkijoina. He ovat esimerkiksi tehneet lisäurakoita Stockholm Nord -hankkeessa, kun Ruotsin Liikennevirasto halusi modernisoida vanhaa ja hyvin palvellutta järjestelmää. Infratek ja Ruotsin Liikennevirasto ovat kuluneena vuonna neuvotelleet Stockholm Nord sopimuksen tulkinnoista ja saaneet aikaan molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Hanke etenee siis suunnitelmien mukaisesti. 1. tammikuuta voimaan tulleen uudelleenorganisoinnin myötä entinen tytäryhtiö WKTS on täysin sulautettu muuhun organisaatioon ja muodostaa nyt Rautatie-divisioonan alaisen Urakointi-yksikön. Jaostoon kuuluvat lisäksi ylläpito- ja

Rautatiedivisioonan kilpailukykyä, osaamista ja kapasiteettia on vahvistettu.

kunnossapito-osastot, jotka vastaavat Arlanda Expressin ja Hagalundin hankkeista ja osaksi myös Stockholm Nord -hankkeesta. WKTS:n perustajat Jari Olsson ja Kalle Wigh työskentelevät Urakointi-osaston tuotantojohtajina ja vastaavat myös jaoston hitsaustoiminnasta. – Uudelleenorganisoinnin ansiosta voimme nyt tehdä kunnolla tiimityötä, mikä mahdollistaa paremman satsauksen urakkahankkeisiin. Olemme vahvistaneet kilpailukykyämme, asiantuntemustamme ja kapasiteettiamme ja olemme valmiita lisäkasvuun, sanoo Urakoinnin osastopäällikkö Christoffer Kednert.


9

Ruotsin infrastruktuuriministeri Catharina Elmsäter-Sward (M) pääpuhujana Great Infra Day 2014 -tilaisuudessa.

Rautatiet keskipisteessä Stora Infradagen -tapahtumassa Stora Infradagen -infrastruktuurikonferenssissa kiinnitettiin runsaasti huomiota Ruotsin rautateiden huonoon kuntoon. Stora Infradagen on infrastruktuuria käsittelevä konferenssi, joka järjestetään Tukholmassa vuosittain. Tänä vuonna konferenssiin osallistui monia poliitikkoja ja elinkeinoelämän edustajia. Konferenssin aloituspuheenvuorossa Ruotsin infrastruktuuriministeri Catharina Elmsäter-Swärd tähdensi, että hallitus on tänä vuonna varannut 522 miljardia Ruotsin kruunua infrastruktuurin parantamiseen ja että summa on suurempi kuin koskaan aiemmin. Eri yhteiskunnan toimijoiden toiveisiin perustuvat “tarpeet” muodostavat kuitenkin yhteensä noin 1 400 miljardia, ja ministeri painotti, ettei kaikille voida antaa kaikkea. Hallitus on varannut rautatiehankkeisiin 9 miljardia kruunua vuodelle 2014. Summaa voi verrata esimerkiksi tieverkon korjaamiseen ja rakentamiseen varattuun 155 miljardiin. Infratek mukana luomassa toimivia markkinoita Infratek on määrittänyt rautatiet Ruotsissa tärkeäksi panostusalueeksi, ja jaoston liiketoiminta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Arlanda Expressin ylläpitovastuun lisäksi Infratek vastaa muun muassa Tukholman pohjoispuolella rautatielinjojen ylläpidosta. Lisäksi Infratekin tytäryhtiö WKTS sulautui vuodenvaihteessa osaksi Rautatie-divisioonaa. Siksi alan kehitystä on jännittävää seurata tulevina vuosina.

– Infratek on konsernin perustamisesta lähtien ollut sitä mieltä, että yhteiskunta hyötyy, jos kriittisen infrastruktuurin urakoitsijamarkkinat toimivat hyvin. Tämä koskee myös rautatiejärjestelmän ylläpitoa. Hyvin toimivilla markkinoilla myös toimijat pyrkivät toimittamaan mahdollisimman hyvää laatua oikeaan hintaan. Siinä myös Infratek tulee olemaan yksi suuntaa näyttävistä toimittajista, konsernijohtaja ja Infrastruktuuri-liiketoimintayksikön johtaja Lars Bangen sanoo.

Liikennelaitoksen pääjohtaja Gunnar Malm.


10

Infratek sai vuonna 2013 myönteistä huomiota tiedotusvälineissä enemmän kuin koskaan ennen.

Miljoonien arvosta medianäkyvyyttä Vuonna 2013 Infratek vahvisti myönteistä medianäkyvyyttään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Medianäkyvyyden kokonaisarvoksi tulee useita miljoonia kruunuja, jos arvioidaan vastaavan palstatilan ilmoitushintoja.

– Kun meillä on rajalliset resurssit käytettävissämme Infratekin maineen rakentamiseen, medianäkyvyys on erittäin kustannustehokas väline Infratekin tunnettuuden ja asiakastietoisuuden lisäämisessä kohderyhmämme keskuudessa, sanoo viestintäpäällikkö Espen Mathisen. Edelliset ennätykset murskaksi Vuoden 2013 mediatilastojen valossa Infratekin näkyvyys tiedotusvälineissä on kasvanut merkittävästi. Osa näkyvyydestä on hyvää tai neutraalia, osa voidaan katsoa kielteiseksi. Myönteisten asioiden osuus on kuitenkin suurempi kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2012 Infratek mainittiin noin 400 jutussa, kun vuonna 2013 vastaava luku oli kaikkiaan 950 juttua (Ruotsin, Tanskan ja Suomen lehtien luvut eivät ole mukana).

Infratek on esiintynyt useita kertoja kaikkien toimintamaidensa suurissa tiedotusvälineissä, ja jutuissa on tuotu esiin useita Infratekin intressien kannalta keskeisiä viestejä. Turvallisuus-yksikkö hyvässä maineessa Vuoden mittaan eniten huomiota tiedotusvälineissä on saanut Turvallisuus-liiketoimintayksikkömme. He lanseerasivat syksyllä Infratekin Theft Barometer -palvelun, josta puhuttiin paljon pohjoismaisissa tiedotusvälineissä. Joulun alla Turvallisuus-yksiköllä oli myös juttu myymälävarkauksien määrästä joulumyynnin aikana.


11

Tiedon ja kokemusten vaihto on tärkeää Vahvistaaksemme Infratekin muuntajakunnossapidon asiantuntemusta, perustettiin muuntajien parissa työskenteleville työntekijöille oma sisäinen työryhmä.

Verkostoituminen on oleellinen osa tämän päivän tuloksellista toimintaa ja näin on myös muuntajien kunnossapidossa. Vuoden 2013 alussa aloitti Infratekissa yhteispohjoismainen työryhmä ”Tehomuuntajat” toimintansa tavoitteena tunnistaa osaamisalueemme ja käytettävissä olevat henkilöstöja kalustoresurssit ja yksilöidä varsinkin ne asiat, joissa on tarvetta edelleen kehittää ja syventää osaamistamme. Myös tietojen ja kokemusten vaihto, myyntitoiminnan tuki ja erikoisosaamisena ja resursseina rajojen yli annettava tuki ovat tärkeä osa työryhmän toimintaa.

– Työryhmän työskentelyyn ja tiedonvaihtoon voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet asentajista yhtiön johtohenkilöihin saakka, sanoo Infratek Finlandista Kari Heinonen, joka toimii työryhmän vetäjänä. Yksi tärkeäksi koettu aihealue työryhmän työskentelyssä on tunnistaa osaamisemme kehittämisen tarpeet ja löytää niihin parhaiten soveltuvat koulutustapahtumat. Yhtenä esimerkkinä tästä on muutama vuosi sitten ruotsalaisille, norjalaisille ja suomalaisille käämikytkinhuoltoasiantuntijoille Saksassa käämikytkinvalmistajan tehtaalla järjestetty yhteinen huoltokurssi, mikä sai hyvää palautetta sekä osallistujilta että järjestäjiltä.

Tommi Karvonen, Infratekin käämikytkinhuoltoryhmästä, tarkastaa koskettimien kuntoa ABB:n koulutuskeskuksessa Ludvikassa tammikuussa 2014.


Magnhild Pedersen Storaker viihtyy työssään Infratekin sähkölaitosasentajana Oslossa.


13

Olen kuin yksi jätkistä Infratek tarvitsee muiden energia-alan yritysten tavoin joukkoonsa enemmän naisia. Magnhild Pedersen Storaker on yksi harvoista sähkölaitosasentajana toimivista naisista. Movement haastatteli häntä ja kysyi häneltä, mitä mieltä hän on useampien naiskolle­gojen rekrytoinnista ja miksi hän viihtyy niin hyvin Infratekillä.­ Magnhild on ollut Infratekin palveluksessa heinäkuusta lähtien ja on nyt saanut vakituisen paikan Oslon projektiosaston asentajana. – Eräs isän ystävä työskentelee Infratekin alueverkon palveluksessa ja hänen kertomuksensa työstään vakuuttivat minut siitä, että haluaisin töihin juuri Infratekille. Sain kuulla, että asentajan työ ei ole naisten hommaa, mutta se ei kuitenkaan pysäyttänyt minua. Osaan olla melko itsepintainen ja pidän luonnosta ja ulkoilmaelämästä, joten valitsin sähköalan opinnot, Magnhild kertoo. Viihdyn hyvin työssäni Magnhild suoritti harjoitteluhajaksonsa Sarpsborgissa Fortumilla ennen sen liittämistä Infratekiin. Hän on myös työskennellyt muissa urakointiyrityksissä. Hän viihtyy hyvin miesvaltaisissa työyhteisöissä, vaikka myös miesten joukkoon mahtuu juoruakkoja. – Ei pidä olla liian hienotunteinen, vaan jutut pitää ottaa huumorilla. Naisten työskentelyyn miesvaltaisella alalla liittyy ennakkoluuloja, eivätkä kaikki osaa aivan suhtautua siihen. Hyvin harvoin kuitenkaan olen kokenut mitään kielteistä, Magnhild sanoo.

Naisten osuus Infratekin työntekijöistä • Infratekin työntekijöistä noin 8,5 prosenttia on naisia. • Infratekin n. 1600 työntekijästä 135 on naisia. Useimmat heistä työskentelevät johtoasemassa tai tukitoiminnoissa. • 25 naista työskentelee linjaorganisaatioissa asentajina tai teknikoina ulkotöissä. • Norjassa meillä on ulkotöissä 12 naista, Ruotsissa 11 ja Suomessa 2. • Tanskan 18 työntekijästä 7 on naisia.

Hän on iloinen saadessaan työskennellä jälleen Infratekillä. – Infratekillä minusta tuntuu, että minut otetaan kunnolla huomioon. Kollegani eivät pidä minua hienohelmana, mutta eivät myöskään machona, hän sanoo hymyillen. Tällä hetkellä Magnhild työskentelee pääasiassa projektiosaston kaapelipaikannuksen parissa. Heidän tehtävänsä on olla kaapelinmetsästäjiä ja ilmoittaa “kun polttaa”. Aiemmin hän työskenteli linja-asennuksen ja kunnossapidon parissa kiipeillen paljon myös pylväissä. – Yhdessä vaiheessa toimin myös projektipäällikkönä koordinoiden ja suunnitellen työtehtäviä. Pidän vastuusta, mutta en halua kokonaan luopua ulkotyöstä. Haluan yhdistää vastuulliset työtehtävät ulkona työskentelyyn, se olisi minulle täydellinen paketti, Magnhild sanoo omista uratavoitteistaan. Kuinka saada enemmän naisia mukaan? Magnhild uskoo, ettei ole aivan helppo tehtävä saada enemmän naisia sähköalalle. – Haasteena on se, että on vaikea saada 16-vuotiaita, Justin Bieberiä fanittavia tyttöjä valitsemaan sähköalaa toisen asteen koulutuksessa. Se ei vain kuulu heidän maailmaansa eikä tunnu siinä iässä hauskalta. Toivoisin, että saisimme vaihtoehtoisia alalle suuntautumispolkuja perinteisen kouluja työharjoitteluvaihtoehdon rinnalle, mikä helpottaisi alalle siirtymistä myöhemmässä vaiheessa. On haastavaa palata koulunpenkille kahdeksi vuodeksi täytettyään 20 vuotta, Magnhild sanoo.


14

Christian Larsen, Mona Plahn ja Bjarne Plahn toteuttavat unelmiaan.

Unelmasta tuli totta Infratekin Turvallisuus-liiketoimintayksikkö vakiinnutti asemansa Tanskan markkinoilla vuonna 2013 ostamalla Plahn Systemsin liiketoiminnot. Yrityksen innostava historia kertoo perustajien tahdonvoimasta, omistautumisesta ja uskosta.

Yrityksen perustivat Bjarne Plahn ja Christian Larsen vuonna 2001. Heidän ajatuksenaan oli myydä kameravalvonta-, elektronisen tuotesuojaus- ja kulunvalvontajärjestelmiä sekä muita turvaratkaisuja tanskalaisille vähittäiskaupan toimittajille. Ala oli varsin kilpailtu ja perustajat kokivat taistelevansa kuin Daavid alan Goljateja vastaan. He molemmat olivat luopuneet turvallisista päivätöistään tavoitellakseen unelmaansa. Bjarne oli työskennellyt Sensormatic Nordicissa johtajana ja Christian suuren IT-yhtiön osastonjohtajana. Heidän lisäkseen Bjarnen Mona-vaimo oli sanoutunut irti tehtävistään Sensormaticilla ollakseen mukana unelman toteuttamisessa. Seuraavat vuodet koettelivat heitä kaikkia. Pienen yrityksen perustaminen markkinoille, joilla toimii paljon suuria yrityksiä, vaatii rohkeutta, sitoutumista ja lisäksi pääomaa. Pääoman tarve osoittautuikin perustajien tahdonvoiman ja menestykseen uskomisen koetinkiveksi. Talvella 2003 Bjarne ja Mona joutuivat asumaan asuntovaunussa Pohjois-Sjellannissa. Lunta satoi ja oli kylmä. He asuivat kahdeksan neliöisessä vaunussa kuusivuotiaan poikansa kanssa kahdeksan kuukauden ajan. He olivat myyneet talonsa, huonekalunsa ja omaisuutensa saadakseen lisää pääomaa yritykselle.

Christian Larsen asui tuohon aikaan maatilalla, jota hän ei saanut myydyksi. Hänen ratkaisunsa oli sulkea suuria osia omaisuudesta säästääkseen kuluissa. He käänsivät jokaisen kiven saadakseen rahaa yrityksen pyörittämiseen. Nyt 13 vuotta myöhemmin unelmasta on tullut totta. Plahn Systems on osa Infratekiä, ja yrityksellä on noin 20 työntekijää ja kymmenien miljoonien kruunujen liikevaihto. Bjarne johtaa Turvallisuus-liiketoiminnan Tanskan toimintoja, Christian on johtava konsultti ja Mona on logistiikan koordinaattori ja vastuuhenkilö. Heidän yhteinen uskonsa, tahdonvoimansa ja sitoutumisensa ovat Infratekin vahvan Tanskan markkina-aseman perusta. He kaikki kolme työskentelevät edelleen määrätietoisesti Infratekin aseman vahvistamiseksi Tanskassa. Harvat tuntevat menestyksen hinnan paremmin kuin he. He ovat panneet kaiken likoon toteuttaakseen unelmansa ja ovat siten innoituksen lähde meille muille infratekiläisille. Bjarnella ja Monalla on edelleen matkailuvaunu, mutta he asuvat nykyisin kauniissa omakotitalossa. Christian asuu Pohjois-Sjellannissa omassa talossaan ja harrastaa purjehtimista.


15 Infratek varmisti kriittisen infrastruktuurin rajujen syysmyrskyjen jälkeen Syksyllä 2013 Infratekin kapasiteetti joutui koetukselle useita kertoja, kun rajut myrskyt ja mittavat sähkökatkot koettelivat Ruotsia ja Norjaa. Ennakoivan työskentelyn ja sitoutuneiden työntekijöidemme ansiosta Infratek onnistui palauttamaan nopeasti ja tehokkaasti kymmenien tuhansien kotitalouksien sähkönjakelun. Lokakuun lopulla ensimmäinen syysmyrsky Simone osui Ruotsin eteläosiin ja jätti kymmeniä tuhansia kotitalouksia ilman sähköä. Muutamaa viikkoa myöhemmin Heidi-myrsky riehui Norlannissa ja sai aikaan suuret vahingot. Haasteita riitti joulukuussakin kahden myrskyrintaman myötä. Kuun alussa Sven-myrsky toi sateita, lunta ja rajumyrskyjä Norjaan ja Ruotsiin. Sen jälkeen Ivar iski Pohjois-Ruotsiin Lucian päivän tienoilla. Infratekin rooli oli merkittävä kaikkien myrskyjen jälkeisissä korjaustöissä. Korjaustyöt päästiin aloittamaan nopeasti Infratekin ja verkkoyhtiöiden sopimusalueilla, mutta työt eivät rajoittuneet siihen. – Osallistuimme korjaustöihin myös useissa sopimusalueiden ulkopuolisissa kohteissa. Tarkoitan erityisesti työpanostamme

Norlannissa Heidi- ja Ivar-myrskyjen jälkeen. Meitä pyydettiin varaamaan resursseja korjaustöihin ja onnistuimme saamaan nopeasti paikalle sähköasentajia eri puolilta Ruotsia – jopa eräänä sunnuntaiaamuna. Se on vaikuttava osoitus organisaation lojaalista ja ennakoivasta työskentelytavasta, sanoo Mats Olsson, Elnät Svean divisioonapäällikkö. Infratek resursoi työvoimaa vastaavalla tavalla uudelleen useita kertoja ja kantoi vastuuta korjaustöiden työnjohdosta omien työntekijöidensä lisäksi verkkoyhtiöiden ja muiden urakoitsijoiden työmiesten osalta. – Osoitimme, että homma hoituu meiltä, kun tarve sitä eniten vaatii. Työntekijämme ylsivät mahtavaan suoritukseen ja haluan kiittää heitä kaikkia, jotka tekivät tämän mahdolliseksi, sanoo Mats Olsson.

Infratekin työporukka suoriutui upeasti rankkojen syysmyrskyjen jälkeisestä työstä.


Kilpaile & voita! Testaa olympiatietämyksesi Olemme saaneet viime aikoina nauttia huikeista urheilusuorituksista Sotšin olympialaisissa. Kuinka paljon sinä tiedät olympialaisten historiasta? Vastaa viiteen olympia-aiheiseen kysymykseen, niin voit voittaa 50 euron arvoisen urheiluvälinelahjakortin! 1. Milloin järjestettiin ensimmäiset dokumentoidut olympialaiset? 1. 776 eKr. X. 623 jKr. 2. 1896 2. Mitkä ovat olympiarenkaiden värit? 1. S ininen, keltainen, musta, vihreä ja punainen X. K  eltainen, sininen, vihreä, punainen ja violetti 2. Ruskea, sininen, keltainen, vihreä ja punainen 3. Missä järjestettiin vuoden 1994 talvikisat? 1. Naganossa X. Albertvillessä 2. Lillehammerissa 4. Milloin ja missä naiset osallistuivat olympialaisiin ensimmäistä kertaa? 1. Tukholmassa vuonna 1912 X. Pariisissa vuonna 1900 2. St. Moritzissa vuonna 1928 5. Kuinka monta mitalia Suomi voitti Helsingin kesäkisoissa vuonna 1952? 1. 22 X. 14 2. 35 Lähetä oikea rivi osoitteeseen: info@infratek.se, kirjoita otsikkoon tunnus: ”Viisi nopeaa kysymystä olympialaisista”. Lähetä vastauksesi viimeistään 30.4.

Palautusosoite Muuntotie 5 PL 261 01531 Vantaa Finland Norja Breivollveien 31 Pb 63 Alnabru 0668 Oslo Norge www.infratek.no Ruotsi Västberga Allé 36 Box 42002 126 12 Stockholm Sverige www.infratek.se Suomi Muuntotie 5 PL 261 01531 Vantaa Finland www.infratek.fi Tanska Gydevang 21 A 3450 Allerød Danmark www.infratekgroup.dk

Movement 1 2014 fin lores  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you