Page 1

Indeksi

2 / 2 0 1 6


Indeksi


Mediatiedot: päätoimittaja Laura Mettälä (lauramettala@gmail.com) / kirjoittajat: Joonas Laito, Noora Liimatta, Valtteri Nieminen, Petri Nyström, Nina Lehti, Erkko Vanhakartano, Juha Nurminen / mainosmyynnin vastuuhenkilö Tiia-Maria Kankaanpää / taitto ja ulkoasu Laura Mettälä / julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry / painopaikka Painosalama, Turku / ISSN 2323-7252 / ISSN-L 2323-7244 / painosmäärä 350 / kannen kuva Laura Mettälä, ”Al dente”

sisä llys 4

sisällys


ä s

sisällys 00 Päätoimittajan tervehdys: Alku 02 Puheenjohtajan sana: Opiskelu on laiffii 03 Index & Indeksi? 04 Fuksin vuosi 05 Fuksi, älä ahdistu! 06 Opintosihteerin sana: Kalupakki kuntoon ja maailmalle 07 I/O-Speksi: Om start! Elämä uusiksi. 08 Ei mittää harrastuksii olis 09 Hallituksen kuukausi 10 Tarinoita Itämeren ja Siperian tuolta puolen 10.1 Ranskalaisen eliittikoulun kamaluudet 10.2 Vuosi Japanissa 11 SYYstä asiaa 12 Fuksipaketit


6

päätoimittajan tervehdys


7

Alku TEKSTI LAURA METTÄLÄ KUVITUS HEIDI METTÄLÄ

Alku. Se, mistä tai millä jokin alkaa. a. paikasta. esim. Rivin, tien alku. b. ajasta. esim. Kokouksen, loman alku. c. toiminnasta, tapahtumasta. esim. Kertomuksen, kehityksen alku. (suomen kielen sivistyssanakirja) a. Alku paikasta Turku. Kaupungista, jossa on baari nimeltä baari, yökerho nimeltä yökerho ja joka vasta hiljattain hyvästeli klubin nimeltä klubi. Kaupungista, jonka paikallisuutisissa jokunen päivä sitten tiedotettiin pääuutisena Turun olevan kaupunkisuunnittelussa kovasti huonompi kuin Tampere, jonka jälkeen Pirkanmaan uutisissa tamperelaiset totesivat kyllä olevansa kaupunkisuunnittelussa kovasti parempia kuin turkulaiset. Kaupungista, jota on nimitetty niin Suomen ”alkuperäiseksi, aidoksi, oikeaksi” pääkaupungiksi kuin eräällä ruoansulatusjärjestelmän päätepisteeseen viittaavalla lempinimellä. Sanonpa siis: mikä olisikaan parempi paikka ihmisen olla. b. Alku ajasta fuksivuosi. Ajanjaksosta, jonka tiheys (vaikkei ajalla toki ole massaa, saati sitten tilavuutta, minkä johdosta ei myöskään kemiallisesti määritettävää tiheyttä, mutta hakisit hyvänen aika luonnontieteelliseen, jos sii-

tä piittaat) tuntuu merkillisesti suuremmalta, sillä siihen mahtuu poikkeuksellisen paljon tarinoita ja tunteita, tietoja ja tuttavuuksia. Ajasta, jota ennen tai jonka jälkeen luennolla istuminen kolmen tunnin yöunien jälkeen ei ole koskaan tuntunut yhtä luontevalta tai oma edistykselliseltä vaikuttanut maailmankuva murentunut yhtä perinpohjaisesti mustavalkoisuuteensa. Sanonpa siis: mikä olisikaan parempi aika ihmisellä. c. Alku toiminnasta opiskelu ja oheistoiminta (nämä toiminnot on usein havaittu palkitsevimmiksi sopivissa mittasuhteissa ja erityisesti homeostaattisena kombinaationa esiintyessään). Kokemuksen äänellä: tenttikirjaa kannattaa sielun ruoan toivossa raottaa vaikkei tenttinumerosta ja tai edes tuista piittaisi, tenttikirja kannattaa hetkellisesti hylätä, mikäli sielun ruokaa ilmenee muussa muodossa. Hyvien juhlien jälkeen on aina uusi alku, ja hyvä keskustelu on kuin hyvä kirja, paitsi että se ei odota huomiseen. Sanonpa siis: mikä olisikaan parempi puuha ihmiselle. Lopuksi erästä alkua siteeraten: alussa oli suo, kuokka ja fuksi.

Vallattomia lukuhetkiä, toivottaa päätoimittaja.


8

TEKSTI JOONAS LAITO, KUVA VESA-MATTI PAASIVAARA


9

puheenjohtajan sana

opiskelu on laiffii Heti kärkeen mitä lämpimimmät onnentoivotukset opiskelupaikasta! Vaikka osa joutuukin tekemään enemmän töitä sen eteen kuin toiset, kenellekään se ei tule ilmaiseksi. Kaikilla niillä tuskaisilla tunneilla on kuitenkin merkityksensä, kun lopulta saa kuulla päässeensä sisään. Kun sain itse kyseisen tiedon, lähdin vetäisemään muutaman reipastahtisen ja suhteellisen äänekkään kierroksen ympäri vanhempieni taloa. Paljon on tietenkin vettä virrannut Aurajoessa noista ajoista. Innostus ja kiitollisuus opiskelupaikasta on kuitenkin säilynyt jopa näin neljännen vuoden alkuun asti. Olet saattanut jo ihmetellä, mikä kumman Indeksi-lehti hyväksymiskirjeen mukana tulikaan. Indeksi on Index-nimisen järjestön lehti, joka puolestaan on tiedekuntajärjestösi. Kuulut siis automaattisesti Indexiin ainejärjestösi kautta. Kuulostaako sekavalta? Turhaa stressiä ei kannata ottaa vielä tässä vaiheessa. Sama pätee ensimmäiseen viikkoon. Tämä ei tarkoita sitä, että voisit olla nollat tauluissa luennoilla, mutta tietoa kaadetaan päähän melkoisen suurella saavilla ja on luonnollista olla hieman pyörällä päästään. Kaikki kyllä selviää, kunhan vain haluaa ottaa aktiivisesti asioista selvää. Mikä opiskelusta tekee sitten laiffii? Vastauksia on lähes yhtä paljon kuin vastaajiakin. Akateeminen vapaus, ystävät, bileet ja omien mielenkiinnon kohteiden

opiskelu ovat vain muutamia, tosin sitäkin suurempia syitä. En halua kuitenkaan esittää yltiöromantisoitua kuvaa opiskelusta. Välillä vanne saattaa kiristää päätä, kun deadlinet painavat päälle ja samasta tentistä sai jälleen hylätyn. Toisin sanoen opiskelu on laiffii myös siksi, että se on pääasiallinen ajanviete. Mikäli vaikeuksia kohtaa, kannattaa edetä askel kerrallaan. Olet päässyt sisään, joten olet jo tehnyt akateemisen urasi vaikeimman tentin. Kannattaa siis oikeasti luottaa itseensä! Itseluottamuksen lisäksi oiva keino mahdollisista vastoinkäymisistä selviytymiseen ovat ystävät. Harvemmin ovikellon soittaja kuitenkaan kysyy, josko haluaisit tutustua häneen. Yliopistolla on uskomattoman laaja kirjo erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä, joista löydät aivan varmasti mielekästä tekemistä. Urheilua, teatteria, kirjakerhoja, mystisen kuuloisia osakuntia ja erilaisten juomien asiantuntijoita, mainitakseni murto-osan. Varsinkin alussa suosittelen käymään mahdollisimman laajasti eri tapahtumissa. Näin saat heti tuttuja naamoja ympärillesi ja luennoilla ja ruokaloissa istumiseen on seuraa. Lähde siis rohkeasti mukaan erilaiseen toimintaan, se kannattaa oikeasti! Ensimmäinen vuosi menee nopeasti. Kannattaa ottaa kaikki irti siitä… Oikeasti! Nähdään syksyllä!


10

Index & Indeksi ? TEKSTI INDEXIN ARKISTOT

Yhdistys Index on turkulaisten yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöiden yhteinen tiedekuntajärjestö, jonka tehtävänä on ajaa indexläisten etua yliopistolla ja ylioppilaskunnassa, toimia tiedekunnan opiskelijoiden kokoavana voimana ja parantaa jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kattojärjestön ominaisuudessa Indexin jäseniä ovat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden laitoksen yhdeksän oppiainekohtaista ainejärjestöä. Kaikkiaan Indexin piiriin kuuluu koko opiskelijakunta seuraavista ainejärjestöistä. Dialectica: filosofia Fobia: psykologia Katko: yleinen kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka Kompleksi: sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö P-klubi: poliittinen historia ja valtio-oppi P uTe X : l o g o p e d i a Sklubi: sosiologia Statistika: tilastotiede T-K l ub i : t a l o u s t i e d e

?


Indexin historiaa Ajatus monitieteellisestä järjestöstä joka yhdistää yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöitä juontaa juurensa vuoteen 1953. 10.11.1953 perustettiin alkuperäinen Indeksi, joka merkittiin yhdistysrekisteriin 31.1.1966. Tuolloin yhdistyksen johtotehtävissä toimi kirjava joukko opiskelijW-aktiiveja, joiden joukosta löytyy nykyopiskelijallekin tuttuja nimiä kuten valtio-opin professori Heikki Paloheimo ja Turun entinen kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty. Yhdistyksen tehtävänä oli v:n 1953 sääntöjen mukaan olla yhdyssiteenä Turun Yliopiston yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden kesken, kehittää heitä aikomilleen aloille ja avustaa opinnoissa. Yhdistyksen jäsenmäärä oli alkuaikoina n. 35 – 40 kohoten 1960-luvun alun 80:stä 1970-luvun alun yli 250:een. Indeksin toiminta keskittyi aluksi erilaisiin esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin sekä tutustumisretkiin ja illanviettoihin. Lukuvuodesta 1963 – 1964 lähtien Indeksin toiminta aktivoitui. Hallituksen kokouksia ryhdyttiin pitämään vähintään kerran viikossa ja uusia toimintamuotoja alettiin kehittää. Indeksin sääntöjä muutettiin v. 1965, jolloin yhdistyksen hallituksen jäsenlukua lisättiin kahdella; näin sosiologialla, valtio-opilla, taloustieteellä ja sosiaalipolitiikalla oli kullakin hallituksessa oman edustajansa. Aktivoituneen toiminnan tuloksena yhdistyksn jäsenmäärä oli jo lukuvuonna 1965 – 1966 yli kaksinkertaistunut. Samana vuonna aloitettiin ns. klubi-toiminta, jossa eri oppiaineet muodostivat oman toimintayksikkönsä. Ensimmäisenä Indeksistä erkaantui Taloustieteen Klubi, joka perustettiin vuonna 1964. Lukuvuonna 1968 – 1969 uutena piirteenä astui kuvaan mukaan voimakas polittinen aktivoituminen. Indeksi otti kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin – mm. 1970 se antoi yhdeksän julkilausumaa – ja

järjesti tai osallistui esim. sellaisiin kuin Rauha Kaakkois-Aasiaan -mielenosoitus, Studia Lenina -luentosarja, ”saasteviikko” tai Turun Yliopiston rehtorin varjovaali. Samoin yhdistyksen toiminnan tarkoituskin määriteltiin ajan hengen mukaan toisin kuin 1950- ja -60-luvuilla: Indeksi halusi nyt edistää korkeakoulujen hallinnon ja opetuksen ja tutkimuksen demokratisoimista, edistää kriittistä tutkimusta ja yhteiskuntatieteiden käyttöä yhteiskunnan suuren enemmistön hyväksi.

Julkaisutoiminta Varhaisvuosina toiminta oli vireää. Yhdistys mm. julkaisi yhdessä Turun Sanomien kanssa TS-Indeksi nimistä lehteä. Lehti ilmestyi 5 – 6 kertaa vuodessa ja se toimi eräänlaisena opiskelijoiden toimittajaharjoituslehtenä. Turun Sanomat maksoi painatuskulut ja opetti opiskelijoille lehden taittamista. 1970-luvulla alkanut yliopistomaailman politisoituminen ja opiskelijaradikalismin nousu iski myös Indeksiin. TS-Indeksin toimituskunta teki lehdestä marxilaisen vallankumouksen äänitorven ja tämän johdosta Turun Sanomat lopetti lehden julkaisemisen. TS-Indeksin ilmestymisen päätyttyä aloitti Indeksi uuden suuruudenhullun projektin. Järjestö alkoi julkaista yhdessä Varsinaissuomalaisen osakunnan ja Pohjalaisen osakunnan kanssa Argumentti-nimistä lehteä, jonka levikki oli 15 000 kappaletta. Lehti postitettiin jokaiselle Turun yliopiston opiskelijalle. Lehden oli tarkoitus olla vaihtoehto turkulaiselle taantumukselliselle tiedotusmonopolille ja liian oikeistolaisena pidetylle Turun ylioppilaslehdelle. Tekijöidensä mukaan Argumentti ei ollut puoluepoliittinen lehti vaan yhteinen foorumi kaikille edistyksellisille toimijoille. Käytännössä lehti oli kuitenkin puhdas luokkataistelun väline ja sen toimituskunta koostui lähinnä vasemmistoryhmittymien opiske-

lija-aktiiveista. Argumentin edistyksellistä linjaa kuvaa seuraavat numeron 2/1972 otsikot: Kulttuurikriitikko luokkayhteiskunnassa, Historiallinen materialismi/ Porvarillinen maailmankäsitys ja Opetuksen antama yhteiskuntakuva. Lehden julkaisu näin laajalevikkisenä oli aivan liian suuri rasite kolmelle yhdistykselle ja sen ilmestyminen päättyi jo vuonna 1973. Suuria suunnitelmia seurasi noin kahdenkymmenen vuoden krapula ja toiminnan tyrehtyminen. Viimeinen merkintä yhdistysrekisteriin Indeksi ry:stä on vuodelta 1974 ja sen jälkeen Indeksi ry on ollut olemassa vain paperilla, joskin oppiainekohtaiset klubit jatkoivat edelleen yhteistyötä mm. vuokraamalla yhteistä toimistoa (ns. Index-huonetta) ja järjestämällä edelleen yhteisiä tapahtumia.

Nykyhetki 1990-luvun loppupuolella toiminta alkoi jälleen pikkuhiljaa elpyä. 1.12.1994 pidettiin nykymuotoisen Indexin perustamiskokous ja vuonna 2000 yhdistysrekisteriin merkittiin uusi yhdistys, Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustiede ry. Yhdistys jatkoi vanhan Indeksin toimintaa. Tiedotustoiminnan suhteen ympyrä sulkeutui vuonna 2002, jolloin nykyinen Indeksi-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran. Tällä hetkellä Index ry elää ja voi hyvin. Yli 50 vuotta vanha kaunis ajatus monitieteellisestä kattojärjestöstä on edelleen perusta samalle toiminnalle, jota aiempi Indeksi ry omana aikanaan toteutti. Joskin nykyisin yhdistys keskittyy enemmän opiskelijoiden edunvalvontaan ja vapaa-ajan toimintaan kuin luokkataistelun edistämiseen.

Lähteet: Yhdistysrekisteri TVO 75 vuotta juhlakirja Argumentti-lehti Heikki Paloheimo


12 Juhliksen vappu a.k.a. siman tekoa.

Fuksin vuosi TEKSTI NOORA LIIMATTA


13

Valehtelisin jos väittäisin, että olisin selvinnyt tästä vuodesta ilman kalenteria. Valehtelisin myös jos väittäisin, että katuisin kaikkea sitä, mikä on ylikuormittanut kalenteriani lähes koko fuksivuoden aikana. Heinäkuussa 2014 olimme erään ystäväni kanssa reilaamassa. Eräänä aamuna Nizzassa aamiaiseen kuuluikin hyvän kahvin ja croissantin lisäksi myös hienoine määrä skumppaa. Eikä siis täysin suotta, sillä sinä samaisena aamuna olin tullut hyväksytyksi Turun yliopistoon kasvatustieteiden laitokselle! Syksyllä sitten odotti muutto uuteen kaupunkiin, kaivattu paluu koulunpenkille sekä näiden edellä mainittujen mukana liuta uusia ihmisiä, joista on tullut tämän vuoden aikana muitakin kuin hyvänpäiväntuttuja. Se takaraivossa kytenyt pienen pieni huoli siitä, ettei löytäisi ystäviä opiskeluaikoina, tuntuukin näin jälkeenpäin ajateltuna järjettömältä. Samalla jaksan yhä ihmetellä sitä, että miten nopeasti uusista ihmisistä voi tulla toisilleen niin tärkeitä ja läheisiä. Jo heti fuksivuoden alussa sanottiin, että kannattaa lähteä kaikkeen mukaan mikä kiinnostaa. Syyskuussa löysin itseni I/O-Speksin rekrytointitilaisuudesta ja siitä eteenpäin impro-treeneistä aina joulukuuhun asti. Lopulta kävi vielä niinkin onnekkaasti, että pääsin näyttelemään ja maaliskuussa irvistelemään Gongin lavalle. Syyslukukauden kouluhommat olivat jo joulukuun alkupuolella valmiina, joten edessä oli pitkä joululoma ja henkinen valmistau-

tuminen kevään koitoksiin: olin speksin lisäksi uteliaisuuttani ja yli-innokkuuttani hakenut myös ainejärjestömme Katkon hallitukseen Index-vastaavaksi. Minut valittiin ja tämä tarkoitti sitä, että tammikuussa aloitin hommat kahdessa hallituksessa. Siinä hommia tehdessä ja ympäriinsä pyöriessä Maccis, Edun kirjasto sekä Indexin kotipesä tulivat erittäin tutuiksi, ja vappuun asti kävin kotonani lähinnä nukkumassa. Kaikesta härdellistä huolimatta kotiuduin Turkuun mielestäni suhteellisen nopeasti ja kodista tuli paikka todelliselle rauhoittumiselle. Vappuriehat ovat takanapäin, samoin myös viimeiset tentit ja hippasen myöhässä palautetut esseet. Fuksivuoteni alkaa olla takanapäin. Kesäloma on omalta osaltani alkanut ja muistelen fuksivuottani tällä hetkellä jossain päin belgialaista maaseutua. Mielessäni pyörii kaikki ensimmäisen tutustumisillan, tenttiin lukemisen opettelun sekä ensimmäisen opiskelijavapun välillä. Mieleeni tulee myös erään fuksivuonna saamani ystävän sanonta ”hyvin valvottu yö ei väsytä”. Lause pyörii päässäni usein ja sitä on helppo soveltaa mihin vaan: oli sitten kyseessä opiskelijabileet, treenit tai esseen uhkaavasti lähenevä deadline. Tällä ajatuksella on hyvä jatkaa tämänhetkistä matkaa kohti Ranskaa ja syksyllä kohti toista opiskeluvuotta.

Kirjoittaja on Katkon Index-vastaava ja Indexin hallituksen toinen juhlavastaava.


14

Fuksi, älä ahdistu! TEKSTI VALTTERI NIEMINEN KUVA LAURA METTÄLÄ

”Tämä on lyhyt terapiaistunto sinulle tilastojen muodossa.”


15

Kävelen Educariumin ovista sisään. Tuttu positiivinen smalltalk-helvetti on alkamassa. Matka aulasta luennolle tai kirjastoon lukemaan venyy välillä helposti melkein puolituntiseksi. Kysyessäni ihmisiltä ”miten menee” on standardivastaus pääasiallisesti positiivinen, mutta kaiken verbaalisen yläfemmanheittelyn ja ”sääjerryn” lomassa kuulee myös yllättävän usein, että keskustelukumppania ahdistaa. Moni tuntuu potevan jonkinlaista maailmantuskaa tai epävarmaa oloa tulevaisuudesta. Eikä ihme: media kertoo meille päivittäin kuinka miljoonia pakolaisia vyöryy Lähi-idästä sotaa pakoon, työpaikat katoavat, EU ei toimi eikä toivoa ei ole. Tälläisinä aikoina voi olla hyvä idea yrittää katsoa ohi median luoman maailmankuvan siihen, mikä maailman ja meidän tilanteemme oikeasti on tai toisin sanoen mikä meillä tämän kaiken keskellä on hyvin. Tässä pakinassa yritänkin tuoda esiin joitain näistä asioista. Tämä on lyhyt terapiaistunto sinulle tilastojen muodossa. Koska luet tätä, olet todennäköisesti yliopisto-opiskelija, eli yksi n. 167 200 onnekkaasta, jotka voivat tällä hetkellä sanoa nauttivansa Suomen korkeimmasta opinahjosta. Olet tehnyt jotain, johon suurin osa sinun ikäluokastasi ei yltänyt. Opiskelupaikkasi johdosta näyttävät tulevaisuudennäkymäsi valoisilta ainakin mikäli haluat joskus tehdä töitä ja ansaita palkkaa. Tilastokeskuksen vuonna 2013 tekemän selvityksen korkeakouluista valmistuneiden työllisyydestä mukaan ”parhaiten työllistyivät tohtorintutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinon ja ammattikorkeakoulututkinon suorittaneet, joista työllisiä oli noin 85% vastanneista”. Mikäli olet yhteiskunta- tai kasvatustieteilijä niin hyvät uutiset jatkuvat: yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n tilaaman tutkimuksen perusteella

yhteiskuntatieteelliseltä alalta tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne oli hyvä vuonna 2010. Työssä oli 83,0 prosenttia, työttömänä 3,6 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 13,4 prosenttia 20–64-vuotiaista. Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan työssä oli 87% Speciaan kuuluvista kasvatustieteilijöistä. Loput jakautuivat kahteen ryhmään: 9% katsoi kuuluvansa luokkaan ”muu” ja loput 4% olivat työttömiä tai tukityöllistettyjä. Koska nyt olet opiskelija kuulut samalla mitä todennäköisimmin suomen köyhimpään kansanosaan ja valmistumisesi jälkeen on oletettavaa, että kuukausitulosi tulee moninkertaistumaan, eli opintotukeen verrattuna kylvet rahassa. Voit siis huoletta heittää uuden maalikerroksen median maalaamien toimeentulomörköjen päälle. Mikäli ahdistuksesi on yleismaailmallisempaa sorttia, on minulla

älykkyysosamäärä länsimaissa on noussut 1900-luvun alusta nykypäivään noin 30 pistettä. Jätetään esimerkit tähän, sillä löydät itsekin lukemattomia lisää taskustasi löytyvällä laitteella, jolla saat vastauksen suurin piirtein kaikkeen, mitä keksitkään kysyä, ja joka kytkee sinut alati kasvavaan sananvapauden ja kansainvälisyyden foorumiin. Tieteessä perustetaan paljon sille ajatukselle, että aikaisemman käytöksen tai tapahtumien perusteella voidaan ennustaa tulevia tapahtumia ja käytöstä. Maailma on viimeisen sadan vuoden aikana kehittynyt räjähdysmäisellä tahdilla paremmaksi paikaksi ihmiselle olla ja elää, riippumatta siitä, missä ja kuka on. Miksi tämä kehitys olisi sitten nyt tulossa loppunsa päähän? Itse en usko, että sille olisi syytä. Äitini on aina sanonut minulle, että kaikki järjestyy kyllä, ja uskon äitiäni. En pelkästään sen takia, että hän on äitini vaan myös sen takia, että näin asia vaikuttaisi todella olevan. Tähän mennessä ihmiskunnan historiassa kaikista hirveyksistä ja maailmanlopunennustuksista huolimatta kaikki on järjestynyt tavalla tai toisella, ja veikkaanpa, että niin käy vielä todella kauan meidän sukupolvemme ikuisuuteen – tai mihin nyt haluaakaan – siirtymisen jälkeen. Kaiken tämän iljettävän positiivisuuden huipuksi haluan vielä sanoa todella imelän ja tekstiin hyvin huteralla aasinsillalla liittyvän mietteen, joka tuli mieleeni tänään: jos sinua ahdistaa se, ettet mielestäsi suorita tai tee tarpeeksi, voi välillä olla hyvä ajatella myös sitä, mitä et ole tehnyt, joka on mielestäni asia, jonka johdosta ihmisiä kehutaan aivan liian vähän. Samaan aikaan kun sinulla on ollut potentiaalia hyvään, on sitä ollut myös samalla pahaan. Sinä olisit voinut valita myös todella paljon huonommin.

”Äitini on aina sanonut minulle, että kaikki järjestyy kyllä, ja uskon äitiäni.” sinulle hyviä uutisia. Klikkauksia janoava media antaa maailmasta aika yksipuolisen ja negatiivisen kuvan, vaikka tosiasiassa kehitys on ollut hurjaa. Maailmanpankin WDI-tilaston (World Development Index) mukaan vuonna 1990 absoluuttisessa köyhyydessä eli 37.1% maailman väestöstä. Vuonna 2012 vastaava luku oli 12.7%. Vuonna 1990 lukutaidollisia yli 15-vuotiaita oli maailmanpankin mukaan 76%, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 85%. Suomessa pakkosterilisoitiin eugeniikkaan nojaavalla lailla ihmisiä esimerkiksi kehitysvammaisuuden ja mielisairauksien perusteella aina 1970-luvulle asti. Näin ei tehdä enää. Ihmisten keskimääräinen


16

Kalupakki kuntoon ja maailmalle

opintosihteerin sana

Hei sinä! Juurikin sinä! Onnittelut opiskelupaikan saamisesta ja tervetuloa Turun yliopistoon! Motiiveja sille, miksi ylipäätään kukin nyt tai aikanaan haki opiskelemaan, on varmasti yhtä paljon kuin on hakijoitakin. Yhteinen nimittäjä saattaa kuitenkin löytyä kiinnostuksesta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai yhteiskunnallisiin asioihin ylipäätään. Voi toki myös olla, että ”ei nyt ollut tänä keväänä muutakaan tekemistä”. Niin tai näin, motiivista huolimatta olet nyt saapunut tiedon työpöydän eteen, josta saat valita itsellesi sopivimmat työkalut saavuttaaksesi asettamasi tavoitteet. Samalla tarttuu mukaasi toki välineitä myös muihin erittäin tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi sitsisääntöihin ja haalarimerkkien oikeanlaiseen sijoitteluun. Sinulle annetaan yliopiston opiskelijana vapaus suurilta osin valita, millä keinoin parannat oman työkalupakkisi sisältöä: saat valita, mitkä välineet ovat sellaisia, joiden näet olevan tärkeitä tavoitteittesi kannalta, ja mitkä taas unohtuvat ja heitetään pois työkalupakista pakollisen kurssin läpäisyn jälkeen. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) muokkautuu viimeistään perusopintojen jälkeen persoonalliseksi kuvaukseksi laatijastaan, sekä niistä seikoista, joita hän pitää tärkeinä päämääriensä saavuttamisen kannalta. Opintosuoritusotteesta voi sitten myöhemmin hämmästellä, että ”mitä ihmettä minun päässäni pyöri tuonkin kurssin valitessani?” Jos polte tekemiseen on niin suuri, ettei oikein jaksaisi odottaa valmistumista ja muodollisen pätevyyden saavuttamista – ja miksei olisi; olethan niin sanotusti jännän

”Mikset siis olisi osa sitä asioihin vaikuttavaa osapuolta sen sijaan, että antaisit muiden hoitaa juuri sinua koskevia asioita?” äärellä opiskellessasi yliopistossa – on onneksi apu lähellä. Sinulle annetaan osana opiskelijayhteisöä mahdollisuus valita keinoja ottaa osaa ja vaikuttaa jo opiskeluaikana valtakunnallisestikin merkityksellisiin asioihin. Osana opiskelijayhteisöä sinulla on ääntä, voimaa ja todellista vaikutusmahdollisuutta koko Suomea koskevissa asioissa. Opiskelijat ovat voimavara, jota edes maan korkeimmissa päättävissä elimissä olevat eivät voi olkaansa kohauttamalla ohittaa. Sen ovat näyttäneet useat valtaapitävien linjanmuutokset aikojen saatossa. Riippumatta siitä, onko motivaatiosi opiskeluun henkilökohtaisella tai yhteiskunnallisella tasolla, on hyvä myös tiedostaa se, että opiskelijoita koskevat päätökset tulevat seuraavien vuosien aikana koskemaan myös sinua. Mikset siis olisi osa sitä asioihin vaikuttavaa osapuolta sen sijaan, että antaisit muiden hoitaa juuri sinua koskevia asioita? Vaikutusmahdollisuuksia on useita ja runsaudenpulan vuoksi niistä voi olla toisinaan hankalakin valita itselleen sopivin tai sopivimmat. Pääasia kuitenkin on se, että osallistuu ja tekee. Jokainen yhdistys-, järjestö- tai muu aktii-

vinen opiskelijatoiminta kerryttää tietämystäsi ja kokemustasi ihan jo, kuules nyt, elämääkin varten (tietysti poikkeukset vahvistavat säännöt, esim. jotkin ”Ganja4life” tai ”Kiljusiepot” saattavat olla juuri näitä poikkeuksia, joihin ei ehkä kannata liittyä – mene ja tiedä). Toiminta ei useinkaan kohdistu aktiivitoiminnassa suoraan opiskelijoita yleisesti ja suoraan koskeviin asioihin, kuten koulutuspolitiikkaan tai opintoihin, mutta aktiivinen toiminta eri yhteisöissä kehittää työ- ja muussakin elämässä tarvittavia taitoja, kuten ryhmässä työskentelyä ja kommunikaatiota. Molempia, eli mainittuja aktiivitoiminnan mukanaan tuomia elämäntaitoja, ja vaikuttamisen sekä itseään koskeviin päätöksiin osallistumisen mahdollisuuksia, tuo mukanaan muun muassa osallistuminen aine- ja/tai tiedekuntajärjestön toimintaan. Ja jos haluaa vielä oikein keskittyä olennaiseen, hakeutuu vaikka kopon (koulutuspolitiinen vastaava tms., yms., jne., osv.) tai Indexin opintosihteerin pestiin. Näistä positioista on hyvä näköalapaikka koulutukseen suoraan vaikuttaviin asioihin ja saattaa olla, että pääsee jopa oikeasti vaikuttamaan siihen, miten oppiaineesi, laitoksesi tai tiedekuntasi opintoasiat jatkossa menevät. Tähän väliin haluan mainita, että yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vuoden 2016 kopot ovat opintosuunnitelmauudistuksessa olleet erinomaisesti mukana ja heidän ehdotuksiaan on tullut osaksi suunnitelmaa (toisaalta, heille voi myös hieman purnata, jos opintosuunnitelma tökkii). Kunhan vaan on aktiivinen ja innostunut, saa kopon ja opintosihteerin hommista myös hyviä erikoistyökaluja työkalupak-


17

TEKSTI IPETRI NYSTRÖM KUVA LAURA METTÄLÄ

kiin, joista on varmasti hyötyä jo opiskeluaikana. Kopoilla, sopoilla (sosiaalipoliittinen vastaava tms., yms., jne., osv.), opintosihteerillä ja muilla opiskeluihin ja opiskelijoiden asioihin suoraan liittyvien toimien hoitajilla on tietysti hieman suoremmat yhteydet opintoihin vaikuttaviin lähteisiin, mutta he kyllä jakavat nämä mysteerisesti haalimansa tiedot kaikille. Heidän höpötyksistään kannattaa olla kiinnostunut, sillä heidän höpötyksillään on kovin usein vaikutusta myös sinun yliopisto-opintoihisi. Nohevimmat opiskelijat vielä tietysti syventävät kopoilta saamia tietojaan omatoimisella tietojenhaulla ja usein interwebsin kaistat tukkeutuvatkin, kun kopo on saanut asiansa sanottua… Se mitä haluan sanoa Sinulle, arvon (tähän oppiaineesi)-n ylioppilas on kiteytettynä kenties seuraavaa: opiskelujen lisäksi on henkisessä työkalupakissasi hyvä olla myös muita elämäntaitoja ja loistava mahdollisuus niiden saamiseen on avautunut opiskelupaikan ohessa eteesi. Käytä sitä tilaisuutta hyväksesi ja ole aktiivinen, kiinnostunut ja innostunut sekä hanki työkaluja elämää varten. Opiskelu on tärkeintä; se on nyt sinun työtäsi, mutta totuus on, että vaikka kirjoista oppii lukemalla, niin elämästä oppii elämällä. Opiskeluaikana Sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus käyttää molemmat oppimismahdollisuudet. Tee niin. P. S. Vanhat tieteiden harjoittajat: kirjoitus koskee ihan yhtä lailla teitäkin. P.P.S. Työkalupakki on siis sinun pääsi ja mainitut välineet ajattelun välineitä, eivät oikeita työkaluja, jos jäi epäselväksi.

Hellepäivänä mökillä, oman työkalupakin työkaluja yksi hörppy kerrallaan tylsyttäen, ja vielä kerran suuresti Teitä kaikkia onnitellen, Petri Kirjoittaja on Indxin hallituksen opintosihteeri eli koulutuspoliittinen vastaava.


18

Om start! Elämä uusiksi.

TEKSTI LINDA BLOMQVIST & IDA SAARIVUORI KUVAT SPEKSI 2015

I/O-Speksi. Tuo tanssin, musiikin ja improvisaation täytteinen opiskelijaproduktio. Tulevana vuonna jo viidettä kertaa järjestettävä kokonaisen vuoden ahkeran työn tuotos. Mukana on erilasisia ja innostuneita opiskelijoita kaikista kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden ainejär-

jestöistä. Näyttelijät, bändi, tanssijat, lavastajat, puvustajat, tuotantotiimi ja lukuisat muut ihmiset luovat yhdessä spektaakkelin, johon kaikki ovat tervetulleita niin katsomoon kuin tekijäporukkaankin. Speksi tavoittaa vuosittain noin 900 katsojaa niin Turussa kuin Helsingissäkin. Oletko sinä kenties yksi tulevista lavalla olevista esiintyjistä? Vai oletko sinä yksi

loppuunmyytyjen esitysten katsojista kokemassa elämäsi parasta opiskelijateatteria? Mitä I/O-Speksin viides juhlavuosi tuokaan tullessaan ja miten se voi muuttaa juuri sinun elämääsi? Lue miten speksi on vaikuttanut vuoden 2017 tuottajien Lindan ja Iidan elämiin ja vastaanota heidän terveisensä uusille ja vanhoille speksaajille! Toivottavasti siis juuri sinulle.


19

Linda. Jos vielä kerran... ”Jos vielä kerran olisi I/O-Speksissä mukana! Jotain ihan pientä, ei todellakaan lavalle, niin kerkeää opiskella. Noh, vaikka ei tanssi- tai näyttelytreeneihin olekaan mennyt aikaa, niin kyllä speksi aina koko sydämen ja elämän vie.” Tämä on ote Facebook-päivityksestäni, jota edeltävänä vuonna olin vannonut, etten enää lähde I/O-Speksiin. Syvällä sisimmässäni kuitenkin tiesin, että speksikrapula alkaa pian syyslukukauden käynnistyttyä. Näin myös tapahtui ja erään hyvin valkoviinihuuruisen illan jälkeen perustimme yhdessä vanhan speksikonkarin kanssa täysin uuden videotiimin, jonka toiminnasta edes tuottajalla ei ollut täyttä selvyyttä. Tässä piileekin I/O-Speksin hienous! Ripauksella hulluutta, innostusta ja ehkä hieman alkoholia voi saada aikaan mitä hienoimpia asioita. Meillä ei tuomita toisten ideoita, vaan niin häröiltä kuin jotkut tiimit ja ajatukset kuulostavatkin, kaikille annetaan tilaisuus toteuttaa itseään juuri sellaisena kuin on. I/O-Speksin yhteisöllisyys onkin asia, johon

jäin heti ensimmäisenä vuotenani täydellisesti koukkuun. Ensimmäisenä vuotenani olin mukana aluksi tanssijana. Jostain syystä päädyin myös ystäväni kanssa tuotantotiimin rekry-tilaisuuteen ja hetken päästä huomasin olevani toinen virkistysvastaavista. Tätä kautta olen päässyt tutustumaan muihin Turun spekseihin, joista erityisesti HybridiSpeksin jäsenet ovat tulleet minulle läheisiksi. Speksi onkin mitä mainioin tapa tutustua saman henkisiin opiskelijoihin yli tiedekuntarajojen. En ensimmäisenä vuotenani olisi uskonut, että tulen rikkomaan speksiennätyksiä olemalla I/O-Speksin ensimmäinen Opex-merkkinen tuottaja ja I/O-Speksi ry:n puheenjohtaja. Olen myös ainoa, joka on ollut tuottiksen jäsen kolme vuotta. Miksi sitten viidennen vuoden opiskelija, joka uhkaavasti lähestyy 30-ikävuotta, vieläkin roikkuu mukana? Siksi, että niin paljon kuin speksi ottaakin, se antaa tuplasti enemmän takaisin. Parhaimmat muistoni yliopistoajoilta liittyvät tavalla tai toisella I/O-Speksiin enkä kadu yhtäkään tuntia, jonka olen viettänyt tanssijoiden vaatteita ommellen, käsikirjoitusta kirjoittaen, tuottiksen

kokouksissa istuen, markkinoinnissa auttaen, Turun speksien yhteisiä tai omia bileitä suunnitellen, tanssitunneilla tanssien, videoita kuvaillen tai läpimenoissa ties mitä asioita hoidellen. I/O-Speksi on elämäntapa, johon rakastuttuaan moni lykkää jopa valmistumistaan. Ja jos valmistuminen venyy, niin ehkä sitä vielä kerran olisi…

Ida. Näyttelijästä tuottajan suuriin saappaisiin ”Taasko sä olet tunkenu ittes johonki uuteen Iida? Miten sä muka jaksat?” Tässä lause jonka kuulen äitini suusta lähes joka kerta kun puhun hänen kanssaan. Ja sen kuulin myös viime syksynä, fuksisyksynäni. Päätin siis lähteä koittamaan onneani speksiin jo heti ensimmäisenä yliopistovuotenani. Tällaisena elämänaktiivina pistän itseni mukaan kaikkeen mikä kiinnostaa. Aina se ei ole välttämättä ihan paras juttu itseni ja jaksamiseni kannalta, mutta speksi oli täysi poikkeus. Vaikka speksissä tekeminen otti aikansa, se myös on antanut minulle enemmän kuin olen koskaan pystynyt toivomaan.


20

Muistan speksin syksyn ensimmäisen rekrytointitilaisuuden niin hyvin. Minua jännitti ihan hirveästi, vaikka olinkin tullut kaverin kanssa. Rekrytoinnissa oli tupa täynnä täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka vaikuttivat kuitenkin jo silloin todella mukavilta. Kun kuulin tuotantotiimiläisten esittelyjä omista aloistaan, kuten varainhankinnasta, bänditoiminnasta tai virkistäytymisestä, tajusin kuinka iso produktio I/O-Speksi onkaan. Tiesin heti, että halusin mukaan. Lopulta sainkin paikan näyttelijöiden joukosta ja videotiimin parista. Viime vuoden aikana olen kokenut niin paljon uusia asioita, että pyörryttää. Fuksivuoden uusien kokemuksien lisäksi speksin tekeminen on tehnyt elämästä aika hektistä. Kaikki on kuitenkin ollut täysin sen arvoista. Videotiimin kautta olen päässyt markkinoimaan I/O-Speksiä maailmalle musavideon ja trailerin tekemisen kautta. Olenpa päässyt räppäämään musavideon biisiinkin. Näyttelijäporukan kanssa koetut hetket ovat olleet ikimuistoisia ja auttaneet jaksamaan rankan opiskelun ohella. Olen saanut lavakokemusta, näyttelijäkokemusta, luottoa omiin improvisaatiotaitoihini – mitä kaikkea voisinkaan tähän kertoa.

Tärkeimpänä olen kuitenkin saanut kaikki nämä rakkaat ihmiset ympärilleni. Näiden omistautuneiden kanssatyöskentelevien ihmisten vuoksi jatkan speksiuraani vielä varmasti monta vuotta tulevaisuudessa. Seuraava haaste minulle löytyykin Lindan kanssa jaetusta tuottajan pestistä. Uskon, että vuoden 2017 I/O-Speksistä tulee paras tähän mennessä. Aion ainakin itse tehdä kaikkeni sen toteutumisen eteen!

Tuottajien terveiset uusille ja vanhoille speksaajille Tässä muutama vinkki teille vanhoille ja uusille speksaajille, jotka vielä pohditte speksiin mukaan tulemista! Jos epäröit, niin tule rohkeasti juttelemaan ja kyselemään meiltä speksistä ja erilaisista mahdollisuuksista olla mukana. Me tuottajat varmasti kuljetaan melkein päivittäin ympäri Educariumin ja Publicumin käytäviä, joten rohkeasti hihasta vain kiinni ja juttelemaan. Kannattaa myös jutella muille kavereille, jotka ovat olleet mukana tekemässä speksiä, ja kysyä heidän kokemuksiaan. Voit myös

seurata meidän tekemisiämme Facebookissa tai Instagramissa! Jos epäilet omia taitojasi, niin turhaan. Kaikki me teemme tätä siksi, että saisimme luotua yleisölle ja itsellemme kokemuksen, joka koskettaa vielä vuosienkin päästä. Emme ole ammattilaisia, olemme vain todella innostuneita ja omistautuneita ja se on tarpeeksi luomaan mahtavan kokemuksen kaikille. Se on myös tarpeeksi sinulta! Jos mietit ajankäytöllisiä ongelmia, olet kyllä hyvän kysymyksen äärellä. Speksin tekeminen vie aikaa ja se vaatii sitoutumista. Rooleja tuotannossa ja lavalla on kuitenkin monen kokoisia, joten kaikilta ei vaadita fyysisesti yhtä paljon kuin toisilta. Henkisen omistautumisen on kuitenkin oltava 100 prosenttista! Speksi varmasti antaa enemmän kuin osaat kuvitellakaan. Kaikille varmasti löytyy se oma paikka speksin tekemisessä. Siksi kannattaakin tulla kokeilemaan rohkeasti. Ensimmäiset kokoontumiskerrat ovat myös kaikille avoimia, eikä sitoutumista mihinkään vielä vaadita. Tervetuloa tekemään vuoden 2017 I/O-Speksiä!

Kirjoittajat ovat I/O-Speksin vuoden 2016 tuottajat Linda Blomqvist (kuvassa vas.) ja Ida Saarivuori (oik.).


21

Ei mittää harrastuksii olis

KUVA INDEXIN ARKISTOT

Turun Eurooppanuoret ry (TENu) Toimiala: Eurooppa-asiat

Academic Football Club Campus Toimiala: jalkapallo

Turun YK-yhdistys Toimiala: kansainväliset yhdistykset

Akateeminen purjehdusseura Toimiala: purjehdus

Turun Yliopiston Elektronisen Musiikin Ystävien Ystävät Toimiala: elektroninen musiikki

Turun akateeminen viiksiseura Toimiala: yhteiskunnallinen vaikuttaminen / viiksitietous

Turun akateeminen gangsta rap -seura TAGS Toimiala: tumma rytmimusiikki/rikollisuus Turun yliopiston kuoro Toimiala: sekakuoro

Turun ylioppilaskamerat Toimiala: valokuvaus Turun yliopiston väittelyseura ry Toimiala: väitteleminen, esiintymistaidon kehittäminen

I/O-Speksi Toimiala: speksiteatteri Korkkivika Toimiala: viini- ja maistelukulttuuri Academic Nintendo Club Toimiala: videopelit Turun yliopiston Soihdunkantajat Toimiala: edunvalvonta Lista kaikista TYYn alaisista harrastusjärjestöistä, osakunnista sekä tiedekunta- ja ainejärjestöistä osoitteessa http://www. tyy.fi/fi/jarjestoille/jarjestot


22

Hallituksen kuukausi TEKSTI LAURA METTÄLÄ

Mistä tiedekunta- ja ainejärjestöjen toiminnassa on kyse? Ohessa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä Indexin hallituksen huhtikuuhun kuului. Tavallisesti hallitus kokoustaa viikoittain. Myös iltakouluja ja hallituksen virkistäytymisiltoja pidetään säännöllisesti. Kuukausittaisissa päivystyksissä jäsenistölle tarjoillaan kahvia ja myydään haalarimerkkejä. Hallituksen näkyvän toiminnan - esimerkiksi juhla-, hyvinvointi-, kultuuri- ja työelämätapahtumien järjestämisen - lisäksi paljon aikaa kuluu kulisseissa sosiaalisen median päivittämiseen, sähköpostitteluun, erinäisiin tapaamisiin sekä edunvalvontaan. Ennen kutakin tapahtumaa on pysähdyttävä suunnittelemaan ohjelma ja tapahtuman jälkeen odottaa kestosuosikki - siivous. Pääsääntöisesti kaikki hallituksen toiminta ideoidaan yhdessä, mutta käytännössä tehtävät delegoidaan ja jokaisella hallituslaisella onkin oma(t) vastuualueensa. Toiset pestit sisältävät säännöllisiä perustehtäviä, kuten kirjanpito, kokouksen esityslistan laatiminen, pöytäkirjan kirjoittaminen sekä koulutuspoliittiset sunnuntaisähkeet ja viikkotiedotteet. Tilaa on kuitenkin myös toiminnan kehittämiselle ja vaihteleville tehtäville. Indexin hallitukseen valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja, sihteeri, opintosihteeri sekä yhdeksän Indexvastaavaa. Tavallisesti nimitetään yksi tai useampi juhla-, kulttuuri-, ekskursio-, vuosijuhla-, hyvinvointi-, alumni-, varainhankinta-, tuutor-, ulkosuhde-, SYY-Turku-, työelämä-, nettisivu-, ympäristö-, tila-, instagram- ja koulutuspoliittinen vastaava sekä hallopedkoordinaattori, häirintäyhdyshenkilö, tiedottaja ja lippu-upseeri. Indeksin päätoimittaja voi olla myös hallituksen ulkopuolinen henkilö.


1.4.- 26.4. Indeksilehden juttujen kokoaminen ja taitto

3.4. opintosihteerin sunnuntaisähke, excun majoitussopimuksen neuvottelu, esityslista, nettisivujen päivittämisen suunnittelua

5.4. viikkotiedote, kokoustiivistelmä, pöytäkirja

8.4. tapaaminen opintopäällikön kanssa, edutaminen PuTeXin vujuilla, maaliskuun kirjanpito

1.4. Budapestin excun ilmo, Kotipesän siivous

2.4. risteilyn yllätyspussien tarvikkeiden ostaminen

4.4. kokous, risteilypussien kokoaminen, artikkelin kirjoittaminen Indeksiin, toiminta-avustushakemus, juhlispalaveri, laskut, varainhankinnan koordinointi

6.–7.4. lähtöselvitys, risteily, excun lentojen varaaminen, maksutavan selvittelyä

11.4. kiipeilyilmo, vapun Fb-eventtien tekoa, lisätietolomakken laatiminen excuosallistujille, esityslista


12.4. kokous, johtokunnan hallopedien pre-kokous, laskut, tarjouspyyntöjä bussifirmoille, kokoustiivistelmä, pyötäkirja, viikkotiedote

14.4. mainosten hankkiminen Indeksiin, kiipeilytapahtuma, päiväsitsien ilmo, laulunjohtajien ja sitsitarjoilijoiden etsintä alkaa, tapaaminen opintoneuvojan kanssa

15.4. siman valmistus, yhteiskuntatieteilijäpäivämiitti

17.4. opintosihteerin sunnuntaisähke, esityslista

19.4. kopotoimikunnan kokous, muffinssien leipominen Brunchen kommeriin, DGI-palkintojen hakeminen, lehden mediakortti, sitsiruokatilaus

16.4. vujujen jatkopaikan varaaminen, sillispaikan ja menun selvittelyä

18.4. kokous, maksuohjeiden teko, vapputanssipalaveri, DGI-haalarimerkin suunnittelu, viikkotiedote, kokoustiivistelmä, pöytäkirja 20.4. X-kirppiksen ständipäivystys, soke-selvityksen infotilaisuus


21.4. Den Glider Index -pöytälätkäturnaus

22.4. Karusellibileiden jälkimiitti

26.4. excun bussikyydin varmistaminen

21.4. hallopedkoordinaattorien kokous

25.4. vappupäivystys, kaupassa käyminen, Trivial Perseet hallitusjoukkueella

28.4. päiväsitsit, rahastaminen ja myyminen

27.4. Akateemiset pussikaljat, Ruma paita ja haalarit! -bileet sitsien plaseeraus

29.4. Brunchen kommer, lehti painosta

30.4. boolin tarjoilu ja ständin pitäminen Vapputansseilla, Indexin lippu vappukulkueessa


26


27

Tarinoita Itämeren ja Siperian tuolta puolen TEKSTI & KUVAT NINA LEHTI ERKKO VANHAKARTANO LAURA METTÄLÄ

Kaksi indexläistä jakavat tarinansa vierailla mailla vietetystä vaihtovuodestaan – toinen Ranskan Bourdeaux’ssa, toinen Japanin Osakassa. Muistot ovat sekä hyviä että hyvänsekaisia huonoja, kokemukset toisenlaisesta yliopistokulttuurista perspektiiviä avartavia ja yhteinen viesti lopulta sama: mars vaihtoon!


28

1. Ranskalaisen eliittikoulun kamaluudet

Sciences Po Bordeaux on Grande École eli niin sanottu eliittikoulu, johon on vaikea päästä sisään ja jolla on tasokas maine. Kyseinen vaihtokohde on yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vaihtopaikka, ja ajattelin lukevani vaihdossa yleissivistäviä valtio-opin opintoja. Monet kasvatustieteellisen tiedekunnan vaihtopaikoista liittyivät

opettamiseen, mikä ei itseäni juurikaan kiinnosta. Suurin motivaatio liittyi ranskan kielen parantamiseen. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että yliopisto ja kurssit eivät vastanneet odotuksiani. Tein erittäin sekalaisen valikoiman mitä tahansa kursseja, jotka vähänkään tuntuivat kiinnostavilta ja mahdollisilta päästä läpi. Loppujen lopuksi opin

Sciences Po Bordeaux’ssa kuitenkin eniten siitä, mitä on ranskalainen opiskelukulttuuri. Ranskalaista yliopistokulttuuria ja sen hallintoa kuvaa jäykkyys, hierarkkisuus ja joustamattomuus. Opiskelijat ovat henkilökunnan ja proffien mielivaltaisten päätösten armoilla. Mistään ei ollut löydettävissä mitään meidän opinto-op-


29 paan kaltaista tietokantaa, mistä olisi löytänyt tarkat tiedot kursseista. Kv-toimiston työntekijät eivät olleet poikkeus vaan nimenomaan vahvistivat käsitystä siitä, että kv-opiskelijoista ei erityisemmin pidetä, ja että heidän kohdallaan ei jousteta. Yliopistolla ei kiinnitetty huomiota siihen, tutustuivatko vaihtarit toisiinsa, ja oppivatko tammikuussa tulleet tuntemaan myös jo syksyllä tulleet. Orientaatiota ei käytännössä edes ollut, ja vaihtarit luottivat lähinnä toisiltaan saamiinsa tiedonmurusiin. 2. helmikuuta: Kulttuurishokki alkaa pikkuhiljaa iskeä erityisesti ranskalaisen yliopisto-opiskelun suhteen. En tietenkään ymmärrä läheskään kaikkea, mitä luennoilla puhutaan, mutta jonkunlaisen käsityksen uskoisin saaneeni. Luennoilla 100-200 opiskelijaa kirjoittaa lähes täysin identtiset luentomuistiinpanot siitä, mitä luennoitsija sanoo. Tentteihin ei lueta kirjoja tai artikkeleita, vain luennoitsijan lausumat totuudet. Olen kuullut, että tenteissä kysytään pikkutarkkoja asioita, ei laajempia kokonaisuuksia. Ymmärtämisellä ei ilmeisesti ole mitään väliä. Luennoitsija ei esitä vaihtoehtoisia totuuksia tai kritisoi ranskalaisen sosiologin sata vuotta vanhoja teorioita. Asiat esitetään luettelomaisesti (-> helpompi opetella ulkoa). Luennoilla professorit joutuvat pyytämään useampaan kertaan opiskelijoita olemaan hiljaa, ja tämä toistuu lähes jokaisella luennolla, erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Mutta eivät he silti ole hiljaa. En tiedä mitä seminaarikursseilla tapahtuu, mutta toivon ranskalaisen nuorison kannalta, että

siellä saa ajatella, ja että siellä kyseenalaistetaan. Toivon, että siellä luetaan artikkeleita, ja että siellä esitetään vaihtoehtoisia totuuksia. 16. helmikuuta: Haluan kertoa teille ranskalaisen luennoinnin rakenteesta. Ranskalaiset ovat hyvin tarkkoja esimerkiksi esseen rakenteesta, mutta yksittäisillä luennoilla ei ole rakennetta. Ajankäyttö tai kokonaisuuksien hallinta ei ole heidän vahvuuksiaan (tuskin kuitenkaan tunnustaisivat puutteekseen). Tänään osasin ensimmäisen kerran nauraa tälle. Kurssilla Economie du développement on ilokseni paljon tekstiä luentoslideilla, ja ne on jopa laitettu kaikki etukäteen moodleen. Koko kurssin slidet on jaettu kolmeen valtavaan tiedostoon. Toinen jatkuu siitä mihin edellinen jäi, eli aivan keskelle kaikkea. Nyt kuudennella viikolla yhtäkkiä varttia ennen luennon päättymistä olimme käyneet kurssin johdannon (olimme toisen tiedoston sivulla 70/113) ja siirryimme sujuvasti lukuun 1, jonka johdantoa aloimme käydä. Monilla luennoitsijoilla ei ole luentokalvoja, eikä netissä ole mitään materiaalia. Rakenne ei ole nähtävissä missään. Tai vaihtoehtoisesti kurssilla Migration internationales rakenne on kyllä slideilla ja moodlessa, mutta sisällön joudut kirjoittamaan itse. Ja rakenteesta vielä sen verran, että kaikki on kyllä aina numeroitu tai merkitty kirjaimin! Luku 2, kohta C, kohdan C osa 3.... Niin mikä oli yläotsikko? Mihin tämä loputon jaottelu liittyy? Kursseilla ja luennoilla minua häiritsi monikin asia, mutta erityisen ärsyttävää oli muistiinpanojen painottaminen. Tentteihin ei tullut muuta kuin luennot, ja luentodiat

”Ymmärtämisellä ei ilmeisesti ole mitään väliä. Luennoitsija ei esitä vaihtoehtoisia totuuksia tai kritisoi ranskalaisen sosiologin sata vuotta vanhoja teorioita.” eivät olleet läheskään riittäviä tai edes nähtävissä jälkikäteen. Tästä syystä kaikki ranskalaiset opiskelijat kantoivat läppäreitään mukanaan ja hakkasivat näppiksiään sitä mukaa, kun professori luennoi. Jos proffa puhui tarpeeksi hitaasti, he kirjoittivat sanasta sanaan kaiken ylös. Sosiologian luennolla proffa läväytti listan Durkheimin tärkeimmistä teoksista seinälle ja odotti, että kaikki olivat kirjoittaneet listan nimistä ja vuosiluvuista ylös. Ranskalaiset opiskelijat olivat onneksi erittäin mukavia meitä kv-opiskelijoita kohtaan. He ymmärsivät, ettemme pysty kirjoittamaan kaikkea ylös, joten he pyydettäessä lähettivät meille omat muistiinpanonsa. Ja en ole kyllä koskaan nähnyt yhtä hyviä muistiinpanoja. Yliopisto-opiskelu Ranskassa on selvästikin jalostanut heidät taitaviksi sihteereiksi. Sen sijaan omalle ajattelulle tuskin jää tilaa. 13. huhtikuuta: Viimeinen luento Sciences Po Bdx:ssa on ohi, ja seuraavat kaksi viik-


30

koa vietän peläten tenttejä. Yritän parhaani, mutta epäilen vahvasti, että hylättyjä tipahtelee! Vain tunti aikaa vastata ranskaksi kysymyksiin apunaan ranska-ranska sanakirja, ja kysymykset saattavat olla hyvin yksityiskohtaista tietoa vaativia. Tentteihin lukeminen ei ole siis helppoa, kun pitäisi vain opiskella kaikki luentomuistiinpanot ulkoa. No, paniikista huolimatta säät alkaa vihdoin todella lämmetä, puut on keväisen vaaleanvihreitä ja mansikat on halpoja :) Kuusi viikkoa vielä ennen Suomeen paluuta. Itselläni oli hyvä tuuri tenttien kanssa, sillä niissä ei kysytty mitään älyttömyyksiä, mutta kuulin ystäviltäni mitä järjettömämpiä esimerkkejä tenttikysymyksistä. Jossain tentissä oli kysytty Ranskan vallankumouksen alkamisen päivämäärää. Toisessa tentissä oli kysytty

”Kun yliopiston tai kurssien laatu eivät vastaa odotuksia, parhaat vaihtokokemukset löytyvät uusien ystävien kanssa vietetystä ajasta, kaupungin tarjoamista elämyksistä sekä tietenkin hyvästä ruuasta ja viinistä.” jonkun Afrikan valtion naapurivaltioita. Ei siis ole väliä, onko sinulla taito ymmärtää lukemasi tai muodostaa kokonaiskuva käsitellystä aiheesta. Vain sillä tuntui olevan väliä, pystytkö opettelemaan asiat ulkoa ja toistamaan ne täsmällisesti tentissä. Uusimisen mahdollisuutta ei ole. Paras kokemukseni Sciences Po Bordeaux’ssa oli ainut englanninkielinen kurssini Comparative

Political Regimes, jonka luennoitsija oli amerikkalainen. Hänen luentonsa olivat selkeitä, yksittäisiä kokonaisuuksia, ja kurssin suorittamiseen kuului muutakin kuin luentojen ulkoa opettelu: tentissä oli kysymyksiä myös Moodleen linkatuista videoista ja artikkeleista. Lisäksi proffa lisäsi Moodleen kuriositeetteja kiinnostuneille. Kiitos Lynn Bernier, teit Sciences Po -kokemuksestani paljon siedettävämmän! Kaikista näistä huonoista kokemuksista huolimatta suosittelen vaihtoa kaikille, sillä myös negatiivisista kokemuksista kasvaa ja oppii. Kun yliopiston tai kurssien laatu eivät vastaa odotuksia, parhaat vaihtokokemukset löytyvät uusien ystävien kanssa vietetystä ajasta, kaupungin tarjoamista elämyksistä sekä tietenkin hyvästä ruuasta ja viinistä.


31

2.

Vuosi Japanissa Tervehdys tuoreet fuksit ja paljon onnea opiskelupaikasta! Opiskeluaika tietää varmasti jokaiselle onnistumisia, haasteita, juhlia, uusia kontakteja ja oikeastaan mitä vain, mihin itse uskaltaa ja päättää ryhtyä. Ehkä parasta opiskelijaelämässä onkin valinnanvapaus – voit itse valita sivuaineesi, erikoistua mielenkiintoiseksi kokemiisi asioihin ja kehittää juuri niitä taitoja, joista koet olevan itsellesi eniten hyötyä. Mahdollisuuksia on lukemattomia. Kansainvälisyys on teema, josta monet sanovat olevansa kiinnostuneita ja joka alkaa olla lähes oletusominaisuus työelämässä, alalla kuin alalla. Kyse on kuitenkin varsin laveasta ja epämääräisestä termistä. Mitä kansainvälisyys tarkemmin ottaen tarkoittaa ja miten sitä on mahdollista kehittää opiskeluaikana? Itselleni kansainvälisyys tarkoittaa ensisijaisesti kansainvälistä ajattelutapaa ja kykyä ymmärtää ja toimia menestyksekkäästi yli maantieteellisten, kulttuuri- ja kielirajojen. Tähän ei yksin kielitaito riitä; kieli voi olla hyvä työkalu, mutta kulttuurisensitiivinen toimintatapa edellyttää nähdäkseni myös paljon syvempää ymmärrystä ja myös kokemusta muista kulttuureista ja maista.

Hakeutuminen vaihtoon Olin itse päättänyt jo ennen opiskeluaikaa, että opiskelijavaihto tulisi ehdottomasti olemaan osa opintojani ja oma kansainvälistymiskanavani. Vaihtokohteita on Turun yliopistolla kiitettävä määrä. Olin lukioaikana yhden kesän Japanissa ”kesävaihdossa” ja opiskellut japania 15-vuotiaasta asti, joten hakeutuminen Japaniin vaihtoon tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Aasian ja Oseanian maat ovat muutenkin aina kiehtoneet minua niin yhteiskuntina kuin kulttuurialueinakin. Opiskeltuani pari vuotta ajattelin, että vaihto tulisi juuri hyvään saumaan ennen kandin kirjoittamista. Hain Japanin ohella Etelä-Koreaan ja Hongkongiin, mutta tiesin, että halusin ensisijaisesti Japaniin. Fiilikset olivatkin huikeat, kun loppukeväästä 2012 sain vahvistuksen hyväksymisestäni vuodeksi vaihtoon Kansai Gaidain yliopistoon Osakassa, Japanissa.

Positiivinen kulttuurishokki Saavuin Osakaan elokuun lopussa.

Olin aikaisemmin asunut toisaalla Japanissa, joten kaupunki oli minulle täysin uusi. Lähes 40 asteen helle ei oikeastaan haitannut suomalaisen peruskesän (kymmenen astetta lämmintä ja sataa) jälkeen ollenkaan. En tiedä, olinko koskaan aikaisemmin ollut niin innoissani. Ihmismassaan sukeltaminen maassa, jossa lähes kaikki tuntuu erilaiselta kotiin verrattuna, on ehdottomasti yksi parhaimpia fiiliksiä, joita voin kuvitella. Japanissa vaihtokohteena on lukuisia hyviä puolia käytännönkin kannalta: maa on Pohjoismaitakin turvallisempi, eurooppalaisiin suhtaudutaan lähes poikkeuksetta mielenkiinnolla ja erittäin positiivisesti, hintataso on asumista lukuun ottamatta mielestäni Pohjoismaita halvempi ja kaikki on auki koko ajan ja kaikkea saa kaikkialta koko ajan (hieman karrikoidusti). Julkisen liikenteen verkosto on uskomattoman kattava ja täsmällinen, mikä tietenkin on odotettavissa maassa, jossa Suomen kokoisella alueella (tai vuoristojen takia oikeastaan 30 prosentilla siitä) asuu 130 miljoonaa ihmistä. Lyhyesti sanottuna kaikki tuntui toimivan maassa erinomaisesti, mikä tietenkin tekee myös vaihtarin elämästä huomattavasti stressittömämpää. Japanissa


32

arvostetaan tehokkuutta ja sitä, että asiat hoidetaan yksityiskohtia myöten kunnolla. En ollut ennen vaihtoa ymmärtänyt, kuinka lähellä Osaka, Kioto ja Kobe ovat toisiaan; ne yhdessä muodostavat Tokion jälkeen Japanin toiseksi suurimman suurkaupunkialueen, Kansain, jolla asuu noin 17 miljoonaa ihmistä. Kampusalueeltani, jonka läheisyydessä myös vaihtarit asuivat, pääsi junalla lähes yhtä nopeasti Kioton kuin Osakankin keskustaan. Japanin tuhatvuotinen historia oli siis aivan

nurkan takana ja alue itsessään tarjosi loputtomasti tapahtumia, keikkoja, ravintolakulttuuria, bileitä, taidetta ja ostosmahdollisuuksia. Edellytykset onnistuneelle vaihtovuodelle olivat enemmän kuin kunnossa.

Täysin uusi yliopistokulttuuri Vaihtareiden piti jo ennen Japaniin saapumista valita alustavasti omat kurssinsa, joista ensimmäisinä päivinä yliopistolla koottiin

oma lukujärjestys. Keskityin itse opiskelemaan Tyynenmeren alueen kansainvälisiä suhteita, zen-buddhalaisuutta ja viestintää. Jokainen päivä aloitettiin japanin kielen tunneilla, joilla ei puhuttu lainkaan englantia. Metodi toimi hyvin ja tuntui, että kielitaitoni karttui todella nopeasti. Ehkä räikein kulttuurishokki Japanissa liittyikin kohdallani eroihin yliopistokulttuureissa. Japanissa yliopisto-opiskelu perustuu ulkoa opiskeluun ja muistuttaa pitkälti suomalaista lukio-opiskelua.


33

Luennoitsijaa ei juuri keskeytetä, eikä hänen esittämiään näkemyksiä ole erityisen sopivaa kyseenalaistaa, koska hän on tietenkin opiskelijoita korkeammalla akateemisessa hierarkiassa. Tähänkin toki tottui ajan myötä, mutta tilanne oli aluksi hämmentävä suomalaisen, akateemiseen vapauteen tottuneen opiskelijan näkökulmasta. Vaihtareiden päivät alkoivat yhdeksältä ja loppuivat noin neljältä. Tentit ja esseet olivat lyhyempiä kuin Suomessa, mutta pienempiä kokeita pidettiin viikottain – ehkä osittain tästä

syystä tuntui, että opiskelin vaihdossa jopa enemmän kuin kotona. Opiskelu oli ikään kuin intensiivisempää kuin Suomessa. Japanilaiset opiskelijat ovat myös tarkkoja puhetavoissaan: kielessä itsessään on useita eri kohteliaisuustasoja riippuen keskustelukumppanin iästä, yhteiskunnallisesta statuksesta, sukupuolesta ja suhteesta itseen. On tärkeää siis selvittää nämä tiedot keskustelukumppanista heti alkuun, jotta tietää, minkälaista kieltä toisen kanssa käyttää. Vuottakin vanhemmalle

henkilölle tulisi puhua jo astetta kohteliaammin. Sosiaalinen älykkyys ja taito ”lukea ilmaa”, kuten maassa sanotaan, ovat ensiarvoisen tärkeitä kulttuurisia taitoja Japanissa.

Töihin opintojen ohella Syyslukukauden loppupuolella minulle tarjoutui mahdollisuus nähdä täysin uusi japanilaisen kulttuurin taso. Olin kaverini kanssa paikallisen vaateliikkeen asiakasti-


34


35 laisuudessa, jossa päädyin keskustelemaan myymäläpäällikön kanssa, joka yllättäen kutsui minut työhaastatteluun. Viikon päästä aloitin työt Shinsaibashissa, joka on yksi Osakan keskustan vilkkaimpia alueita. Työpaikan kautta päädyin myös paikallisen mallitoimiston listoille. Eipähän tarvinnut enää miettiä, mitä tekisin noin kahden kuukauden mittaisen joululomani ajan Japanissa! Jälkeenpäin ajateltuna olen erittäin tyytyväinen, että päätin ottaa haasteen vastaan ja tehdä myös töitä vaihtovuoden aikana. Japanilaiseen työelämään tutustuminen, työskenteleminen japaniksi ja kaiken tämän aiheuttaman stressin käsitteleminen olivat erittäin opettavaisia ja kasvattavia kokemuksia. Onnistuin välttämään myös vaihtareille yleisen tilanteen, jossa vaihtarit tukeutuvat uudessa ympäristössä niin paljon toisiinsa, että ikään kuin unohtavat pitää mielensä avoinna uudelle maalle, sen kulttuurille ja tavoille.

Mitä jäi käteen? Kevätlukukausi sujui pitkälti niin, että vietin päivät yliopistolla ja illat töissä. Arki oli tavallaan kuluttavaa (matkat töihin kestivät noin 1,5 h suuntaansa ja työpäivät päättyivät kymmeneltä illalla), mutta niin se on Suomessakin. En voi sanoa kertaakaan katuneeni lähtöäni Japaniin. Taisin kokea pahimman kulttuurishokkini vasta palatessani Suomeen kesäkuun alussa ja tajutessani, että olisi taas totuteltava takaisin vanhaan. Vaihdossa olleilta kysytään usein, mikä kokemuksessa oli parasta. Olin itse onnekas, enkä joutunut vaihtoni aikana juuri kohtaamaan sen suurempia vastoinkäymisiä tai pettymyksiä. Olen kuvaillut fiiliksiä vaihdosta jälkeenpäin lähinnä siten, että koko vuosi tuntuu jollain tapaa unenomaiselta. En olisi ennen vaihtoa osannut edes haaveilla kaikesta siitä, mitä vuosi Japanissa pitäisi sisällään: kokonaan uudenlaisen ja avoimemman ajattelutavan oppiminen, miljoonakaupungin loputon ja kiehtova kuhina, Hiroshiman atomipommituksesta selvinneen tapaaminen, meditoimaan

oppiminen kiotolaisen munkin opastuksessa, läpi yön juhliminen tokiolaisilla elektroklubeilla, spring break troopppisilla Okinawan saarilla, ne lukemattomat kerrat kun ajattelin, että japanilaisten täytyy olla maailman huomaavaisimpia

”– – meditoimaan oppiminen kiotolaisen munkin opastuksessa, läpi yön juhliminen tokiolaisilla elektroklubeilla, spring break troopppisilla Okinawan saarilla, ne lukemattomat kerrat kun ajattelin, että japanilaisten täytyy olla maailman huomaavaisimpia ihmisiä...” ihmisiä, uskomattomat kulinaariset elämykset, lasketteluloma Naganossa, kiipeäminen Fuji-vuorelle, lukemattomat illat japanilaisissa kylpylöissä rentoutuessa... Voisin jatkaa listaa loputtomiin. Lienee selvää, että Japani teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Vaihtoa ylipäätään haluan suositella kaikille, joille siihen vain tarjoutuu mahdollisuus. Sen lisäksi, että kansainvälinen kokemus on arvostettu lisä CV:ssä, muiden kulttuurien ja ajattelutapojen ymmärtäminen ja arvostaminen on tärkeämpää kuin koskaan nyt, kun rasismi, suvaitsemattomuus ja nationalistinen hölmöys tuntuvat olevan arkipäivää. Ja vaikka vaihtokokemus opettaa paljon muusta maailmasta, se opettaa ehkä vielä enemmän omasta itsestä. Tsemppiä ja menestystä alkaviin opintoihin!


36


37

SYYstä asiaa TEKSTI JUHA NURMINEN KUVA SOHVI RISSANEN

Olet saattanut saada ensikosketuksesi SYY-Turkuun jo pääsykokeiden yhteydessä. Huomasit varmaan jo silloin SYY-Turun muistaneen sinut. Tämän artikkelin luettuasi sinä, fuksi, tiedät vastauksen seuraaviin kysymyksiin: Mikä on SYY-Turku? Mitä ja ketä varten se on olemassa? Mitä SYY-Turussa tehdään? Miten toimintaan oikein pääsee mukaan? Missä tapaamme syksyllä? SYY-Turku on kaikkien Turun yliopistossa yhteiskuntatieteitä eli filosofiaa, poliittista historiaa, sosiaalipolitiikkaa, sosiologiaa, taloussosiologiaa, taloustiedettä ja valtio-oppia opiskelevien yhteinen edunvalvoja. SYY-Turku toimii myös Åbo Akademin yhteiskuntatieteilijöiden edunvalvojana. Valtakunnallisella tasolla SYY-Turku on Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaiden (SYY) paikallisjärjestö Turussa eli Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n opiskelijajärjestö. SYY on opiskelijan edunvalvoja sekä opiskelunaikaisessa työskentelyssä että valtakunnallisessa koulutuspolitiikassa. SYY:llä on paikallisjärjestöt kaikissa yliopistokaupungeissa, joissa opiskellaan yhteiskuntatieteitä, eli Turun lisäksi myös Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasas-

sa, Joensuussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. SYY-Turun toiminta on poikkitieteellistä kooten kaikki turkulaiset yhteiskuntatieteilijät saman katon alle. SYY-Turku on erinomainen foorumi tutustua oman ainejärjestön ulkopuolisiin yhteiskuntatieteilijöihin. Bonuksena tähän SYY-Turku tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Åbo Akademissa opiskelevien tulevien kollegoiden kanssa. Tapaamme SYY:n valtakunnallisissa tapahtumissa yhteiskuntatieteiden opiskelijoita ympäri Suomea. Lyhyesti sanottuna: SYY antaa yhteisen identiteetin kaikille Suomen yhteiskuntatieteiden opiskelijoille! SYY-Turku järjestää hauskaa ja hyödyllistä ohjelmaa lukuvuoden läpi. Suurin osa ohjelmasta on jäsenille täysin ilmaista. Syksyllä järjestämme mm. opiskelijabudjettiin sopivan ulkomaanexcursion, eli tutustumme ulkomailla sijaitseviin kiinnostaviin työpaikkoihin rentoa meininkiä unohtamatta! Yksi syksyn kohokohta sinulle, fuksi, ovat Vaasassa järjestettävät SYYspäivät, joka on tapahtuma kaikille Suomessa yhteiskuntatieteitä opiskeleville. Syksyllä järjestettävässä SYY-Turun uusien illassa kuulet lisää vuoden tapahtumistamme.

SYY-Turun käytännön toimintaa hoitaa hallitus, johon kaikilla Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa em. yhteiskuntatieteitä opiskelevilla on mahdollisuus pyrkiä. Olet saanut hyväksymiskirjeesi ohessa myös SYY:n liittymislomakkeen; se on ensimmäinen askel kohti jäsentapahtumiamme ja jäsenetujamme. Eduista löydät helposti lisää SYY:n verkkosivuilta ja kerromme niistä toki uusien illassakin. Me SYY-Turun hallituksessa odotamme jo kovasti saapumistanne yliopistolle! Voit bongata meidät fuksiviikoilta niin ainejärjestöjen kuin Indexin tapahtumista. Saat lisätietoa SYY-Turusta alla olevilta foorumeilta ja muista tykätä SYY-Turusta Facebookissa, jotta saat tietoa tapahtumistamme ja toiminnastamme. Tervetuloa yliopistolle ja mukaan SYY-Turun toimintaan, nähdään fuksiviikoilla!

Facebook: SYY-Turku Instagram: syyturku Twitter: @SYYTurku www.syyturku.wordpress.com Kirjoittaja on Juha Nurminen, SYY-Turun hallituksen puheenjohtaja


38

Fuksipaketit 1. Akateemisten pöytäjuhlien uskollinen suralainen, vieraskirja ja vessanseinän kirjaksi sidottu vastine. Indexin kovakantinen Laulux kannattaa hankkia jo ekoille sitseille.

2.

4.

1.

5.

2. Kahvi tai muut lämpimät juomat ovat opiskelijan pelastus aikaisilla aamuluennoilla, keskipäivän kahvitauoilla tai keskiyölle asetetun deadlinen lähestyessä. Indexin punainen keep cup pitää juoman lämpöisenä ja helposti kuljetettavana.

3.

3. Haalareiden lahkeeseen kannattaa ensitöikseen ommella näkyvät Index-kirjaimet, jolloin indexläiset erottavat toisensa haalareiden värimerestä ja erottautuvat kyltereistä, kemisteistä ja amkkilaisista.

Laulux (1) 10 € Keep cup (2) 10 € Index-kirjaimet (3) 5€ Index-merkki (4) 3 € 60 v. -merkki (5) 2 €

viitteellä 60008 viitteellä 70001 vitteellä 80004 viitteellä 90007 viitteellä 95002

Paketit Kultapaketti (kaikki) 25 € Hopeapaketti (1 ,2, 3) 15 € Pronssipaketti (3, 4) 7 €

viitteellä 120155 viitteellä 220152 viitteellä 320159

Olemme koonneet yhteen edulliset fuksipaketit, jotka voit maksaa etukäteen Indexin pankkitilille. Voit ostaa myös yksittäisiä tuotteita niiden omilla viitenumeroilla. Indexin tilinumero: FI27 5716 9020 0234 66. Tuotteiden nouto lukuvuoden alettua Indexin toimistolta (Publicum) maksukuittia vastaan.


39

seuraa INDExiä

Index-info

Facebook

Index-info-sähköpostilistalta saat ensimmäisten joukossa kaikki tiedot Indexin tapahtumista, toimikuntien ja hallituksen tiedotteet, edunvalvontaan ja yliopistopolitiikkaan liittyvien pyörittelyjen uusimmat kuulumiset – ja oikeastaan kaiken muunkin tiedekuntajärjestöömme liittyvän, mitä nyt ylipäätään tarvitsee tietää.

Indexillä on myös omat Facebook-sivut, joista kannattaa tykätä mikäli haluaa saada kätevästi tiedon Indexin tapahtumista yhdestä paikasta.

Indexiin liittyvät tiedotteet koostetaan viikoittaiseen, sunnuntaisin ilmestyvään viikkomailiin, joten sähköpostilaatikkosi liiallista kuormittumista on turha pelätä! Viikkotiedotteisiin laitetaan Indexiin liittyvien tiedotteiden lisäksi tietoa mm. jäsenjärjestöjen ja muiden yliopistossamme toimivien järjestöjen tapahtumista. Liity listalle täällä täyttämällä ”Subscribing to Index-info”-osion kentät. Salasanan valitseminen ei ole pakollista, sillä satunnaisesti generoitu salasana postitetaan sinulle automaattisesti kuukausittain.

Instagram Indexin löydät instagramista nimellä @Index_ry.

Twitter Indexiä voi seutata myös twitterissä nimellä @indexry.


40 24.8. Aarteenmetsästys klo 17 Legendaarinen ja lepppoisan kilpailuhenkinen aarrejahti avaa fuksisyksyn tehden yhdellä kertaa tutummiksi Turun ja yhteiskunta- sekä kasvatustieteilijäkollegat.

30.8. Fuksikahvitus Tilaisuus tavata kahvikupposen ääressä poikkitieteellisesti muita fukseja sekä tutustua Indexin toimintaan ja hallituslaisiin.

31.8. Kastajaiset klo 17 Päästäksesi yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöiden klaaniin, tarvitset Indexin kasteen ja hyväksynnän. Kastajaisissa kierretään paikan päällä jaetuissa ryhmissä jokaisen Indexin jäsenjärjestön jännittäviä rasteja.

1.9. Sivuainemessut klo 13-16 Educariumin ja Publicumin pihalla järjestettävillä sivuainemessuilla esitellään kattavasti eri oppiaineita.

15.9. Fuksisitsit klo 18 @ T-talo Yliopiston perinteikkäimpiin tapahtumiin lukeutuvat akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit. Fuksisitseillä otetaan yhdessä haltuun moninaiset sitsikäytännöt.

Academic Munchies Ravintolapäivä kampusalueella! Indexin jäsenjärjestöt tarjoavat taskurahalla omatekoista makeaa ja suolaista purtavaa. Samalla tulevat tutuiksi järjestöjen toimistotilat.

14.10. Vuosijuhlat Tänä vuonna Index täyttää 63 vuotta, ja tätä merkkipäivää juhlitaan ruoan, juoman, tanssin, musiikin sekä hyvän seuran merkeissä. Ole valmiina, kun (myöhemmin infottava) ilmoittautuminen aukeaa.

17.–18.11. Yhteiskuntatieteilijäpäivät Yhteiskuntatieteilijäpäivien opiskelijaosuus järjestetään Turussa. Luvassa tiukkaa asiaa, ässää ohjelmaa ja rentoa hengailua iltabileitä unohtamatta. Ajankohtaisen infon saat Facebookista tykkäyssivulta ja Indexin sähköpostilistalta.


41


42


43


44

Fuksi-Indeksi (Indeksi 2/2016)  
Fuksi-Indeksi (Indeksi 2/2016)  

Lehdessä esitellään opiskelijaelämän mahdollisuuksia fuksille ja miksei ännännellekin vuosikurssille.

Advertisement