Page 1

Hengähdystauko Helsingissä - selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta

Inari Virkkala Diplomityö 30.8.2011 Arkkitehtuurin laitos Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto Yliopisto

diplomityö inari virkkala 2011  |  1


Hengähdystauko Helsingissä - selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Tekijä Päiväys Sivumäärä Kuvaplanssit Professuuri Professuurin koodi Työn valvoja Työn ohjaaja

Inari Virkkala 30.8.2011 98 (117) 5 ARK II Asuntosuunnittelu A-52 Hannu Huttunen Hannu Huttunen

”Olemme vain odotustilassa ja odotamme, että elämä järjestyisi. Pahinta odottamisessa on se, kun ei voi tehdä mitään. Pitää vain olla ja odottaa että tilanne ratkeaa.” Mies 31 vuotta, Kaarlenkatu

2  |  hengähdystauko helsingissä


Tiivistelmä Inari Virkkalan diplomityö on selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Helsinkiin. Työ pohjautuu osittain tekijän selvitystyöhön Helsingin kaupungin vastaanottokeskustoimintaa selvittävässä työryhmässä (VOKS) 1.5.-30.11.2010, mutta itse diplomityö on työryhmän työstä erillinen, itsenäinen opinnäytetyö. Helsingin kaupunki ylläpitää neljää turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Vanhin keskuksista, Kyläsaareen vuonna 1996 perustettu keskus on rakenteellisesti huonossa kunnossa ja jäämässä Kalasataman uuden alueen rakentamisen alle viimeistään 2020-luvulla. Helsingin kaupunki selvittää parhaillaan korvaavaa ratkaisua Kyläsaaren vastaanottotoiminalle. Diplomityössä esitetään prosessi pohdinnasta Kyläsaaren vastaanottokeskuksen korvaavaksi ratkaisuksi. Työn johdantoluvussa selvitetään turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa sekä siihen liittyviä poliittisia prosesseja. Ensimmäisessä luvussa esitetään uuden keskuksen tilaohjelman laadinta pohjautuen analyysiin nykyisten vastaanottokeskusten tiloista sekä keskusten henkilökunnan haastatteluihin. Luvussa kaksi laajennetaan pohdintaa vastaanottokeskuksen konseptista. Kolmannessa luvussa esitetään suunnitelma vastaanottokeskuksen sijoittumisesta Sofianlehdon B-rakennukseen ja suunnitteluratkaisujen taustalla olevat ympäristöpsykologiset tavoitteet.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon heijastuu moninaisia taloudellisia ja polittisia ristiriitoja. Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi Suomessa merkittävästi 1990-luvun laman aikana, mistä johtuen ensimmäiset tulijat saivat melko negatiivisen vastaanoton. Tämä negatiivinen asenne tai ehkä enemmänkin sen pelko, on ohjannut olemassa olevien keskusten suunnittelua ja heijastuu väistämättä myös uuden keskuksen suunnitteluun.

Avainsanat: vastaanottokeskus, turvapaikanhakija, kansainvälistä suojelua hakeva, pakolainen, maahanmuuttaja, Sofianlehto, ympäristöpsykologia

Tällä hetkellä Helsingin vastaanottokeskusten olot eivät vastaa nykysuomessa inhimilliselle asumiselle asetettuja tavoitteita, vaikka Helsingin ns. kauttakulkukeskuksissa asumisen laatutaso voi asumisen tilapäisyyden takia olla melko riisuttu. Suunnitelman pohjaksi diplomityöntekijä haastatteli turvapaikanhakijoita joulukuussa 2010 heidän kokemuksistaan keskuksissa asumisesta. Nykyiset asuinolot, esimerkiksi huoneiden ahtaus, yksityisyyden puute ja vähäiset toimintamahdollisuudet aiheuttavat haastattelujen perusteella asukkaille ylimääräistä kärsimystä. Diplomityössä on pyritty Helsingin kaupungin tiukka taloustilanne huomioiden valitsemaan uuden keskuksen sijainti sekä suunnittelemaan sen tilat mahdollisimman inhimillisiksi turvapaikanhakijoiden Helsingissä viipymisen ajaksi. Työssä perusteltuja suunnitteluratkaisuja voidaan hyödyntää myös ns. odotusajan vastaanottokeskusten suunnittelussa, joissa asumisaika on Helsingin kauttakulkukeskuksissa asuttavaa aikaa pidempi, sekä myös muussa yhteisöllisyyteen pyrkivässä asuntosuunnittelussa.

diplomityö inari virkkala 2011  |  3


Time to Breathe - asylum seeker’s refugee centre to helsinki Author Date Pages Drawing plates Academic Chair Chair Code Supervisor Instructor

Inari Virkkala 30.8.2011 98 (117) 5 ARK II Housing Design A-52 Hannu Huttunen Hannu Huttunen

” For the future my only wish is to have a home and to get a place to study. Besides those I have nothing to add.” Man 32 years, Kaarlenkatu

4  |  hengähdystauko helsingissä


Abstract Inari Virkkala’s master’s thesis is a concept and design for a new asylum seeker’s reception centre in Helsinki. The work is partly based on the author’s work in the City of Helsinki Social Services Department 1-531.11.2010, but the thesis is an independent, academic project.

As the first larger groups of asylum seekers arrived to Finland during the recession in the beginning of 1990s, the attitudes towards the asylum seekers were quite negative and this has cast, and is still casting, it’s shadow on the design of the asylum seeker’s reception centres.

The Social Services Department has four reception centres in Helsinki. The oldest of the centres, the Kyläsaari centre founded in 1996, is structurally at the end of it’s life span and would require an expensive renovation. However, this is not reasonable as the new Kalasatama area will be expanded on the current site of the centre in 2020s. The City of Helsinki is currently working to determine the best possible option for the new centre.

Currently, the living conditions in the four existing asylum seeker’s reception centres in Helsinki do not meet the goals set for a humane housing in contemporary Finland. The conditions for housing in the transitcentres in Helsinki can be quite basic as the living time in the centres is aimed to be shortest possible. According to the residents, the housing conditions are causing extra suffering, in addition to the strain caused by being in the positions of outsiders in the society.

The thesis presents the process of the consideration of the solution for the replacement of the Kyläsaari centre. The introductory chapter analyzes the national and international processes contributing to the design of the new centre. In the first chapter, a new spatial plan for the centre is specified. In the second chapter, alternative options for the concept of the new centre are evaluated. The third chapter presents a renovation plan for Sofianlehto B-building. During the process, the author interviewed asylum seekers in two of the reception centres. These interviews, transcribed by the author, are highlighted with colour throughout the thesis.

In the master’s thesis, the tight economic limitations for the design have been considered. Simultaneously, the best possible living conditions for the asylum seekers are included as an aim. Although the design solutions presented in the work are mainly focused on transit accommodation of the asylum seekers, various spatial ideas presented in the work can also be taken into consideration when designing so-called waitingcentres, where the duration of living time is longer, as well as in designing regular housing with the aim of increasing a sense of community.

Keywords: reception centre, asylum seeker, refugee, immigrant, Sofianlehto, environmental psychology

diplomityö inari virkkala 2011  |  5


työn lähtökohdat

Esipuhe

Diplomityön aihetta miettiessäni minulle oli tärkeää, että arkkitehtuurin diplomityöni ei ole ainoastaan oppimiskokemus minulle itselleni, vaan myös kannanotto tasa-arvoisemman maailman puolesta. Maailmanlaajuisesti siirtolaisten vuosittain kotiinsa lähettämät rahavirrat ovat jopa kolminkertaiset viralliseen kehitysapuun verrattuna. Tästä syntyi ajatusketju: mitä jos siirtolaisten asema työmarkkinoilla esimerkiksi Suomessa olisi parempi, voisiko tämä rahavirta kehittyviin maihin olla vieläkin suurempi?

”Vuoden päästä toivon olevani aktiivisempi ja että mahdollisesti voisin työskennellä jonkun projektin parissa. Ideaalitilanteessa haluaisin opettaa. Työllistyminen Suomessa ei ole ongelma, uskon saavani töitä yliopistoista mistä päin maailmaa vain. Minulla ei ole kuitenkaan mitään käsitystä tulevaisuudesta, se riippuu turvapaikkapäätöksestä. Jos päätös on kielteinen en tiedä mitä teen.” Mies 63 vuotta, Kaarlenkatu

6  |  hengähdystauko helsingissä

Työmarkkina-aseman parantumista auttaa parempi kotoutuminen: kielitaidon paraneminen sekä esimerkiksi verkostojen luominen. Keväällä 2010 lähdin pohtimaan arkkitehtuurin ja erityisesti asuntosuunnittelun merkitystä maahanmuuttajan kotoutumiselle. Tämän pohdinnan kokosin yhteen kandidaatintyöksi ”Asuntosuunnittelun merkitys maahanmuuttajan kotoutumisessa” joulukuussa 2010. Etsiessäni konkreettista suunnittelukohdetta diplomityölleni olin yhteydessä Helsingin kaupungin sosiaalivirastoon. Virastossa oli juuri käynnistymässä selvitystyö turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista ja minut palkattiin Helsingin vastaanottokeskustoimintaa selvittävän työryhmän (VOKS) toiseksi sihteeriksi ajatuksena, että tutkisin diplomityössäni erilaisia vaihtoehtoja Kyläsaaren vanhan, huonokuntoisen vastaanottokeskuksen korvaamiselle. Seitsemän kuukauden työrupeamani aikana keräsin ja kokosin valtavasti materiaalia Helsingin olemassa olevista vastaanottokeskuksista, analysoin keskusten tiloja ja toimintojen sopimista rakennuksiin, kartoitin


tiloja ja tontteja yhdessä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa sekä työstin itse selvitystä, sen sisältöä ja ulkoasua. Vastaanottokeskustoimintaa selvittävän työryhmän loppuraportti valmistuu todennäköisesti syksyllä 2011

Työn rakenteesta Vaikka toiveenani oli alunperin tehdä lopputyönäni puhdas rakennussuunnitelma, muodostui diplomityöni lopulta kuvaukseksi työprosessista osana VOKStyöryhmän työtä. Diplomityön ydin koostuu kolmesta osasta: Kyläsaaren korvaavan vastaanottokeskuksen tilaohjelman laatimisesta (I), vastaanottokeskuksen konseptin laajemmasta pohdinnasta (II) sekä peruskorjaussuunnitelmasta Sofianlehtoon (III). Johdannossa avaan vastaanottokeskuksen suunnitteluun vaikuttavia taustatekijöitä sekä lopuksi kokoan yhteen ajatukseni vastaanottokeskusten suunnittelusta. Olen pyrkinyt helpottamaan navigointia laajassa aineistossa koodaamalla yksittäiset luvut selkeästi omilla väreillään. VOKS-työryhmän aloittaessa työtään minulle annettiin tehtäväksi määrittää vastaanottokeskuksen konseptille eräänlainen ideaalimalli. Laatiessani tilaohjelmaa Kyläsaaren korvaavalle keskukselle, sosiaaliviraston työntekijät rohkaisivat minua pohtimaan vastaanottokeskuksen konseptia vielä huomattavasti vapaammin. Tähän perustuu vastaanottokeskuksen konseptin laajempi pohdinta työn luvussa II. Konseptipohdinnan pohjalta totesin mielekkäimmiksi vaihtoehdoiksi Kyläsaaren korvaavaksi ratkaisuksi uudisrakennuksen Kalasatamaan sekä peruskorjauksen

Sofianlehdon B-rakennukseen. Laadin vaihtoehdoista kaksi kevyttä viitesuunnitelmaa, joiden pohjalta kiinteistövirastossa laskettiin kustannusarviot. Viitesuunnitelmia laatiessani vaihtoehto vastaanottokeskuksen sijoittumisesta Sofianlehtoon alkoi tuntua yhä mielekkäämmältä. Työn viimeisessä osassa esitän ratkaisuni vastaanottokeskuksen sijoittumisesta Sofianlehtoon.

Eheyttävää arkkitehtuuria Joulukuussa 2010 haastattelin turvapaikanhakijoita kahdessa keskuksessa: Kyläsaaressa ja Kaarlenkadulla Kalliossa. Lainauksia näistä haastatteluista on nostettu esille värein läpi diplomityön. Olin toivonut turvapaikanhakijoiden haastattelujen antavan minulle konkreettisia ohjeita Sofianlehdon suunnitteluun, mutta haastatteluissa selvisi vahvasti, miten turvapaikanhakijoiden epäselvässä asemassa, ympäröivillä fyysisillä tiloilla tuntui olevan hyvin vähän, jos ollenkaan, merkitystä perusvaatimusten täyttymisen lisäksi. Samoin kuvataan keskusteluja tanskalaisen turvapaikanhakijoiden talon, Trampoline Housen perustamisesta: ”Asylum Dialogue Tank (ADT) soon concluded that any attempt to socially re-design the asylum centers would be fruitless. It was not the architecture of the centers as such that was the problem. It was the number of years asylum seekers are forced to live in them without knowing if/when they will be granted asylum/deported – and without being able to work, educate themselves, and build relations to Danish society while they wait.” (http://trampolinehouse.dk/about/history/, 2.4.2011)

Kuitenkin arkkitehtuurilla ja rakennetulla ympäristöllä on todettu olevan hyvin konkreettinen vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin (Halpern 1995, 211; Kesan & Shah 2007; Kjisik 2009, 110; Gehl 1996). Asema yhteiskunnan ulkopuolella tekee turvapaikanhakijoista yhteiskuntamme haavoittuvaisimpia asukkaita. Laatiessani suunnitelmaa vastaanottokeskuksesta Sofianlehtoon, pyrin pohjaamaan suunnitteluratkaisuni ympäristöpsykologiseen tutkimustietoon, sillä halusin olla erityisen tietoinen suunnitteluratkaisujeni psykologisesta vaikutuksesta sekä pohtia, miten arkkitehtuurilla voitaisiin tukea haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Haastatteluissani keskusten asukkaat totesivat moneen kertaan miten pahinta on odottaminen ilman mitään mielekästä tekemistä. Itselleni taide on usein tarjonnut helpottavia, rohkaisevia ja rauhoittavia hetkiä. Toukokuussa 2011 järjestin Kyläsaaren keskuksen asukkaille kävelykierroksen Arabianrannassa katsomaan alueen julkisten tilojen taideteoksia. Kierrokselle osallistuneet kymmenkunta asukasta olivat tyytyväisiä ja toivonkin, että laadukkaan arkkitehtuurin ohella tulevien keskusten suunnittelussa olisi tilaa myös taiteelle.

”Antakaa heille kaikki hyvä, mitä teillä on, mutta älkää antako turhaa toivoa.” Vastaanottokeskuksen henkilökunnan evästys Kansallisteatterin työntekijöille turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelyyn, HS 20.3.2011.

diplomityö inari virkkala 2011  |  7


”Ingushiassa työskentelin rakennusalalla, mutta tilanne maassa on sellainen ettei oikein voi valita mitä tekee. Vaikka Venäjän johto sanoo että kaikki on kunnossa, todellisuudessa Ingushiassa käydään hiljaista sotaa ja kaikki on päinvastoin kuin kunnossa.” Mies 31 vuotta, Kaarlenkatu

”Keskuksessa minulla on turvallinen ja hyvä olo. Olen turvassa ja hengissä ja iloinen siitä. Kaikki keskuksessa on hyvin. Minulla ei ole mitään valitettavaa. Henkilökunta tekee työnsä varmasti niin hyvin kuin heidän pitää.” Nainen 60 vuotta, Kaarlenkatu ”En tiedä, mitkä ovat hyviä asioita keskuksessa, minulla ei ole vaihtoehtoa, siksi olen täällä. Jos henkilökuntaa olisi enemmän, olisi myös ehkä enemmän mahdollisuuksia vierailla muualla kaupungissa ja tehdä erilaisia asioita. Auttaisin myös mielelläni keskuksen toiminnoissa, esimerkiksi keittiössä.” Mies 29 vuotta, Kaarlenkatu

8  |  hengähdystauko helsingissä


Sisältö

tiivistelmä / abstract esipuhe

2 6

johdanto

11

0.1 0.2 0.3 0.3 0.4

Muuttoliike ja pakolaiset Maahanmuutto Suomessa Maahanmuutto Helsingissä Julkinen keskustelu maahanmuutosta Arkkitehtuurin yhteiskunnallisuudesta

13 15 11 16 18

I

vastaanottokeskuksen tilaohjelma 21

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8

Turvapaikan hakeminen Suomesta Vastaanottokeskusten suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä Vastaanottokeskusten tyypit Vastaanottokeskusten palvelut Vastaanottotoiminnan historia Helsingissä Helsingin nykyiset vastaanottokeskukset Vastaanottokeskuksen ideaalimalli Vastaanottokeskuksen tilaohjelma

22 24 25 26 27 29 38 40

II

vaihtoehtoiset konseptit

47

2.1 2.2 2.3

Sijaintivaihtoehdoista laajempaan pohdintaan Nimbyismistä vetotekijäksi Vastaanottokeskukset arkkitehtuurikentällä

48 58 59

III

peruskorjaussuunnitelma Sofianlehtoon 61

3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6

Ympäristöpsykologinen lähestymistapa suunnitteluun Sofianlehdon perustiedot Sofianlehdon historia Sofianlehdon suunnitteluratkaisut Sofianlehdon energiankulutuksen pienentäminen Peruskorjauksen kustannuksista

lopuksi lähteet liitteet

62 65 66 67 84 87

90 92 99 diplomityö inari virkkala 2011  |  9


Taidekierros Arabianrannassa 10  |  hengähdystauko helsingissä turvapaikanhakijoille keväällä 2011.


Johdanto 0.1 Muuttoliike ja pakolaiset

13

0.2 Maahanmuutto Suomessa

15

0.3 Maahanmuutto Helsingissä

11

0.3 Julkinen keskustelu maahanmuutosta

16

0.4 Arkkitehtuurin yhteiskunnallisuudesta

18

”Meillä on maaseudulla pieni talo, jossa oli kaksi huonetta. Meitä asui siellä minä, mieheni ja lapsemme, yhteensä 11 henkeä. Etiopialaiset tappoivat mieheni ja lapsistani 4 on kuollut. Nykyään talomme on sodan takia asumiskelvoton.” Nainen 60 vuotta, Kaarlenkatu ”Opiskelin ja asuin Moskovassa, jossa työskentelin hollantilaisessa ityhtiössä. Kaksi vuotta sitten jouduimme muuttamaan takaisin Ingushiaan, jossa en voinut enää käydä töissä sillä se ei ollut turvallista. Naisille on liian vaarallista liikkua yksinään kodin ulkopuolella.” Nainen 27 vuotta, Kyläsaari ”Namibiassa toimin yliopistossa sosiaalija koulutusalan professorina. Ymmärrän että kaltaiseni henkilöt ovat selvänä vähemmistönä keskuksen asukkaiden joukossa, joten minun toiveeni ja mielipiteeni eivät varmastikaan vastaa enemmistön toiveita. Ihmisten standardit elämiselle ovat hyvin erilaiset.” Mies 63 vuotta, Kaarlenkatu diplomityö inari virkkala 2011  |  11


Displaced peoples camp in Aserbaidjan approx. 600.000 internally displaced, living in over 70 camps and housing facilities. Military conflicts and civil unrest since 1991 with Armenia fighting over the Republic Bergkarabach inhabited by ethnic Armenians

Palestinian refugees in the West-Bank & Gaza strip established since 1948 Currently approx. 1.700.000 palestinian refugees (1.000.000 in Gaza, 700.000 in the West-Bank) that have been displaced by the Israeli war of independence are living in several refugee camps and palestinian towns and villages. Refugee camp Makhmour in Iraq established 1994, approx. 10.000 Kurdish refugees from Turkey. Further 2.000 refugees in various refugee housing facilities. Turkish Kurds have been fleeing ethnic displacement since the mid 1990s into Iraq.

Refugees and Asylum seekers in Germany. Currently approx. 700.000 recognized refugees plus 70.000 asylum seekers in Germany. Since 1993 the number of applications for asylum has dropped from 440.000 to 28.900 (2005). In the same year 411 (=1.4%) applications for asylum were approved.

UNFICYP United Nations Peacekeeping Force in Cyprus (since 1964)

MINURSO Mission for the Referendum in Western Sahara (since 1991)

Sahrawi refugee camps, Tindouf, Algeria established 1975; appr. 165.000 refugees in 4 camps. Occupation of the Western Sahara by Morocco with the Green March in 1975 and forced displacement of Sahrawis.

Refugee camp in Gambia established ca. 1994; approx. 10.000 refugees in one canp; (4.000 Sierra Leone; 6.000 Senegal) . Refugees from the civil war in Sierra Leone and the violence in Caramance, Senegal Refugee camp in Sierra Leone established ca. 1990 with approx. 60.000 refugees in 8 camps; refugees from Libera that have been forcibly displaced by the two civil wars (1989-1996 / 1999-2003).

UNTSO United Nations Truce Supervision Organisation (since 1948)

UNMIS United Nations Mission in the Sudan (since 2005)

UNMEE United Nations Mission to Ethiopia and Eritrea (since 2000)

UNAMSIL United Nations Mission to Sierre Leone (since 1999)

Buduburam refugee camp, Ghana; established 1990; ca. 40.000 refugees in one camp; refugees from Libera that have been forcibly displaced by the two civil wars (1989-1996 / 1999-2003).

In Columbia approx. 2.000.000 to 3.000.000 internally displaced, of whom 260.000 are cared for by UNHCR . A ‘low intensity conflict’ is ongoing since 1966 between the guerilla movements FARC and ELN against the Columbian government troops. More than 62.000 people have since been killed in this conflict.

Refugee camps in Nepal established 1992; ca. 110.000 refugees in 7 camps. Refugees from Bhutan that are oppressed as an ethnic minority.

Refugee camps in eastern Chad; established since 2003; approx. 250.000 refugees in 12 camps. additionally approx. 2.000.000 internally displaced in over 50 camps in Sudan fleeing the Darfur conflict: civil war and forced displacement in western Sudan.

UNOCI United Nations Operations in Cote d’Ivoire (since 2004/2003)

Refugee housing in Gabon; approx. 12.500 refugees in 26 locations. Refugees from the Republic of Congofleeing the civil war of 1997-1999.

Refugee camps Viana & Sungi, Angola; established 1977; approx. 12.500 refugees in 2 camps. Refugees from Katanga Province in Kongo (DRC); unrest province with liberation efforts. Refugee camp Meheba, Zambia; established 1971; approx. 50.000 refugees in one camp. Angolan refugees fleeing one of Africas longest civil war of 1971 to 2002. About 10.000 refugees have since returned to Angola. Orise refugee camp in Namibia; established 1998; approx 24.000 refugees in one camp Refugees fleeing from the civil war in Angola.

MONUC United Nations Organization Mission in the Democratic Republic of the Congo (since 1999)

Refugee camps in Pakistan approx. 1.100.000 refugees in Afghanistan in more than 60 camps along the Pakistani-Afghani border. In addition approx. 1.500.000 refugees in Pakistani towns that are not treated and served by UNHCR

UNDOF United Nations Disengagement Observer Force (since 1974)

UNMIK United Nations Interim Administr. Mission in Kosovo UNIFIL (since 1999) United Nations Interim Force in Lebanon (since 1978)

CAR refugee camps in southern Chad; established since 2003; approx. 50.000 refugees in 4 camps. Anarchy in northern parts of the Central African Republic (CAR) since the coup d’etat in 2003.

Mauretanian refugee camps in Senegal established 1990; appr. 20.000 refugees in 4 camps ethnic displacement of black Africans by islamic Mauretanians.

MINUSTAH United Nations Stabilization Mission in Haiti (since 2004)

Refugee camps in Turkmenistan approx. 11.500 refugees from Tajikistan fleeing the civil war (1992-1997) living in one of more than 20 refugee housing facilities. In addition approx. 1.500 refugees from Afghanistan.

UNOMIG United Nations Observer Mission in Georgia (since 1993)

Refugeecamp on Lampedusa, Italy continouosly approx. 200 refugees, that are forcibly returned to their country of origin after few days. Several thousand refugees reach the small Italian island Lambedusa with boats from Libya and Tunisia. The camp is publicly not accessible. According to media reports the conditions within the camp are catastrophic. Refugee camp Shatila, Beirut, Lebanon; established 1949; approx. 8.500 refugees in one camp. Displacedment of Palestinians during the Israeli war of independence. Additional 200.000 refugees in more than 10 further camps.

Refugee camps in Iran approx. 720.000 refugees from Iraq and Afghanistan, living in approx. 15 refugee camps located in the respective border regions. Since 2004 more than 1.000.000 refugees have returned to Afghanistan.

UNUB United Nations Operations in Burundi (since 2004)

UNMOGIP United Nations Military Observer Group in India and Pakistan (since 1949)

Eritrean refugee camps in Sudan. established since 1967; ca. 150.000 refugee in 12 camps; Eritrean refugees fleeing the war of independence from Ethiopia. Partial return to Eritrea since the late 1990s. Refugee camp Kakuma in Kenya; established 1992; approx. 70.000 refugees in one camp. Sudanese refugees fleeing the South-Sudanese civil war. Cease fire in 2003 and peace treaty in 2005. Refugee camps near Dadaab in Kenya; established 1991; approx. 160.000 refugees in 3 camps. Somalian refugees fleeing the Somalian civil war and several tribal conflicts since the fall of president Siad Barré in1991. Refugee camps in the region of the Great Lakes over 500.000 refugees in ca. 35 camps in 4 countries: Tanzania: ca. 260.000 refugees from Burundi: ca. 150.000 refugees from Congo (DRC): ca. 2.000 refugees from Somalia Burundi: ca. 41.000 refugees from Congo (DRC), ca. 1.000 refugees from Rwanda: ca. 35.000 refugees from Congo (DRC), ca. 1.000 refugees from Burundi Congo (DRC): ca.13.000 refugees from Rwanda, ca. 20.000 refugees from Burundi.

Karen & Karenni refugee camps in Thailand; established since 1992; approx. 110.000 refugees in 9 camps; Refugees from Birma (Myanmar), that are oppressed as an ethnic minority since following cessation attempts.

Refugee camps Kala & Mwange in Zambia; established 1998 & 2000; approx. 50.000 refugees in 2 camps Refugees from Angola and the Democratic Republic of Congo (DRC)

Baxtor Detention Center in Port Augusta, Australia established 2002. Since 2002 all refugees that reach Australia (mostly by boat) are detained in a detention camp where they are kept without contact to the outside world until their asylum application has been processed.

Refugee camp Malindza in Swaziland; established 1978; approx. 400 Refugees in one camp. Refugees from the Apartheid- Era from South Africa and Mosambique. Most of the formerly 20,000 inhabitants moved back by now.

12  | 

Global Map of Refugee Camps and International Migration Routes, based on data by UNHCR. (Manuel Herz 2009) hengähdystauko helsingissä

Refugee camps Rohingya in Bangladesh; established since 1992; approx. 25.000 refugees in 3 camps; Refugees from Birma (Myanmar), that are oppressed as an ethnic minority since following cessation attempts. In addition approx. 250.000 unofficial refugees that are not recognized by by UNHCR.

Urban refugee camps in South Africa; since 1993 approx 30.000 refugees and 140.000 asylum seekers from several African cities and townships. South Africa didn’t host refugees during Apartheid. Refugee camp Dukwi, Botswana. Established 1978; approx 4000 refugees in one camp. Refugees from several african countries like Angola, Namibia, Somalia, Rwanda, Sudan, Uganda.

West-Papuan refugee camps in Papua New Guinea established since 1976; approx. 10.000 refugees in various camps and villages. Refugees coming from the Indonesian province of West-Papua, persecuted because of starting independence movements in Indonesia.


0.1 muuttoliike ja pakolaiset Kansainvälinen muuttoliike on 2000-luvun merkittävimpiä ilmiöitä. Maailmassa arvioidaan olevan noin 200 miljoonaa kansainvälistä siirtolaista, 3% koko maapallon väestöstä ja siirtolaisten määrä kasvaa jatkuvasti. Suurin syy jatkuvaan muuttoliikenteeseen ovat huikeat erot varallisuudessa ja väestörakenteessa kehittyneempien ja kehittyvien maiden välillä. Ihmiset ovat kautta aikojen siirtyneet eteenpäin parempien elinolosuhteiden toivossa, mutta nyt tehostunut tiedonvälitys voimistaa käsitystä paremman elämän mahdollisuuksista toisaalla ja vahvistaa muuttoliikettä entisestään. Lisäksi sodat ja poliittiset konfliktit sekä muut pakolaisuutta synnyttävät ilmiöt kuten etniset puhdistukset, uskonnolliset yhteenotot ja ilmaston lämpeneminen pakottavat vuosittain miljoonat jättämään kotinsa pakon edessä. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä oli maailmassa vuoden 2009 lopulla 43,3 miljoonaa. Näistä 15,2 miljoonaa oli pakolaisia; 983 000 turvapaikanhakijoita sekä 27,1 miljoonaa maansisäistä pakolaista Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisen asema määriteltiin ensimmäisen kerran Geneven pakolaissopimuksessa vuonna 1951. Sopimuksen keskeinen sisältö on palautuskielto, jonka mukaan pakolaista ei saa palauttaa alueelle, jossa hänen henkensä tai vapautensa on uhattuna. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen.

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa Suomen valtion budjetissa vahvistetun pakoIV. Origin Asylum-Seekers laiskiintiön puitteissa. of Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää In 2010, people from nearly 200 different counkiintiöntries kohdentamisesta. or territories submitted at least one asy-

voi saada oleskeluluvan toissijaisen suojeluntarpeen perusteella. Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella voidaan myöntää myös silloin, kun hakija ei voi palata kotimaahansa aseellisen selkkauksen vuoksi. Suomessa turvapaikanhakijoita koskevaa lainsäädänTA b l E 4 Distribution of asylum claims by töä ollaanregion juuriofuusimassa. Uudessa vastaanottolaissa origin data are provisional and subject to change. käytetäänAll turvapaikanhakijan sijasta käsitettä kansainvälistä suojelua hakeva. 2007 2008 (VOKS 20092011.)2010

lum claim in one of the 44 countries presented Turvapaikanhakija on henkilö, jokahalf hakee in this report. Slightly less than of allsuojelua asy21.2% 29.9% 28.4% 25.5% Africa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhalum applications were submitted by individu12.6% 10.9% 8.8% 8.0% Americas kija ei vielä ole pakolainen. Hakijalle myönnetään pa49.9% vastuunjako 44.8% 45.1% 45.2% Asia Kansainvälinen als from Asia (45%). Africa was the second most 14.8% 12.7% 15.4% 19.4% Europe kolaisasema, jos edellä pakolaisuuskriteeristö important sourcemainittu continent (25% of all claims), 0.1% 0.1% 0.1% 0.2% Oceania täyttyy.followed Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan 1.5% 1.5% 2.2% 1.7% Unknown* by Europe (19%), and the Americas Kehitysmaat kantavat leijonanosan globaalista pakomyös, voiko jollain muulla3,000 perus- * Includes stateless asylum-seekers. The country saada of origin of some (8%).18 oleskeluluvan laisvastuusta: pakolaisista teella. asylum-seekers Jos todetaan, että uhkaa kotimaassaan washakijaa unknown. Europe was the only continent showing80 an prosenttia increase as amaailman source of asylum elää kehitysmaissa. Eniten oman maansa ulkopuolelesimerkiksi kidutus tai epäinhimillinen kohtelu, hän applications in 2010 (+19%), with more people from Serbia19 and The former Yugoslav Republic of Macedonia la olevia pakolaisia on Pakistanissa (1,7 miljoonaa), requesting refugee status in 2010 than in 2009. Iranissa (1,1 miljoonaa) ja Syyriassa (1,05 miljoonaa). Turvapaikanhakijoiden kansallisuudet ja suurimmat Eniten pakolaisianationalities, maan varallisuuteen nähden lähtömaat kansainvälisesti (UNHCR Out of2011). the 40 main asylum-seeker 15 registered a riseoli Pakistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja during 2010 amounting to 23,200 claims. This is significantly Zimbabwessa. (www.pakolaisapu.fi, www.iom.int.) less than in 2009 when 23 asylum-seeker nationalities reFIGURE 5

corded an increase. The 25 nationalities registering a EU-maiden johtajat päättivät decline in 2010 submitted a total ofvuonna 42,400 1999, claimsettä less EU:lla tulee olla yhteinen turvapaikkaja maahanmuuttopothan in 2009. Among the major countries of origin of litiikka sekä yhteinen asylum-seekers, significantturvapaikkajärjestelmä. increases were registeredJäsen8% Serbia mailla tulisi olla yksi yhteinen, tehokas ja oikeusturvan 7% Afghanistan of Macedonia from The former Yugoslav Republic takaava turvapaikkamenettely, yhteiset kansainvälisen 25 na(+599%) and Serbia (+54%). Conversely, of the 6% China suojelun myöntämisperusteet ja yksi yhtenäinen tionalities that recorded a decrease in 2010 as com- kansainvälinen Eurooppalaipared to 2009,suojelustatus 10 registered (VOKS a drop of2011). more than 20 6% Iraq sen turvapaikkajärjestelmän keskeinen piirre on vasper cent, including Zimbabwe (-69%), Mexico (-45%), 5% Russian Fed. tuunsiirtoasetus eli ns. Dublin-asetus, jonka mukaan Georgia (-33%), Nigeria (-29%), and Colombia (-30%). hakijan tulee hakea turvapaikkaa siitä EU-valtiosta, 5% Somalia johon hän on ensimmäisenä Valtaosa Eu4% Islamic Rep. Serbia , Afghanistan , China, Iraq,saapunut. and the Russian of Iran rooppaan saapuvista pakolaisista saapuu Federation were the five top source countries of Välimeren asymaihin,injoiden lum-seekers the 44 turvapaikkajärjestelmät industrialized countries inovat 2010.pahoin Euroopan This is ruuhkautuneet. comparable to 2009, when ihmisoikeustuomioistuin Afghanistan, Iraq, Somalia, the Russian Federation, and China were the topranking source countries.

Main nationalities of asylum-seekers | 2010

59% Other

in industrialized countries.2011  The In 2010, Serbia again became the main country of origin of asylum-seekers diplomityö inari virkkala last time Serbia was at the top of the list was in 2005 when close to 25,000 Serb citizens sought asylum. Provisional data indicate that some 28,900 Serbs requested refugee status in 2010. This was 54 per cent

|  13


päättikin keväällä 2011, että turvapaikanhakijoita ei Helsingin väestö äidinkielen mukaan 1.1.1870-2010 Helsingin muun kuin suomen- ja ruotsinkielisen väestön Befolkning enligt modersmål tulisi enää palauttaa Kreikkaan maan huonon ihmismäärä 1870-2010. Tilastoidessa maahanmuuttoa, Population by language Helsingin väestö väestö äidinkielen äidinkielen mukaanmukaan 1.1.1870-2010 1.1.1870-2010 0102on -078usein 1.1.1 nkansallisuutta aakum neleiknidkestävämpi iä ötseäv nignisleH oikeustilanteen takia. Tilanteen on arveltu olevan Helsingin muunkielisyys Befolkning enligt modersmål enligt modersmål låmsredom tgi2011) lne gninklofeB tilastointiperuste. (Tilastokeskus lähes yhtä huono Italiassa ja erityisesti Lampedusan Befolkning Population Population by language by language egaugnal yb noitalupoP 18.0
 saarella. Ulkomaalaiset Suomessa 1992–2010 Tilanne vuosittain 31.12. 16.0
 18.0
 18.0
 
0.81 Ulkomaalaiset Suomessa 1992–2010 Tilanne vuosittain 31.12. 14.0
 16.0
 16.0
 160 000 12.0
 160 140 000 000 14.0
 14.0



0.61 
0.41

Se kenelle tarkasti määritelty pakolaisstatus myönne140 10.0
 120 000 000 12.0
 12.0
 tään on eräänlainen veteen piirretty viiva. On vaikea %
 000 120 100 0008.0
 arvioida, mitä tapahtuu tulevaisuudessa ilmastonmuu10.0
 10.0
 80 000 %
 000 toksen edetessä, kun hurjimpien arvioiden mukaan %
 100 6.0
 8.0
 8.0
 80 60 000 000 ilmastopakolaisten määrä saattaa nousta jopa 50 4.0
 60 miljoonaan (Huffington Post 22.2.2011). Tällöin Suo6.0
 40 0006.0
 meenkin saapuisi 300 000 - 400 000 uutta pakolaista. 40 20 000 0002.0



0.01 
% 
0.6

167 167 962 962

155 155 700 700

143 143 200 200

132 132 700 700

121 121 700 700

113 113 900 900

108 108 400 400

107 107 000 000

103 103 700 700

98 600 98 600

91 100 91 100

87 700 87 700

85 100 85 100

80 600 80 600

73 800 73 800

68 600 68 600

4.0


20 000 0 2.0
 0.0
 2.0
 93 0 92 1870
93 92 0.0
 0.0


62 000 62 000


0.8

46 300 46 300

4.0



0.21

55 600 55 600

Pakolaisstatus ei ole itsestäänselvyys

I I


0.4


0.2 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Kiristynyt maahanmuuttopolitiikka vähentää maahan94 95 96 97 98 99 00 1940
 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010
 10 muuttajien ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia 
0.0 saapua rikkaisiin valtioihin laillisesti. Vaadittavien viiMuunkieliset
‐
Annat
 1870

01870
 102 1940

01940
 491 2010

02010
 781 sumien hankkiminen esimerkiksi Somalian epämääräisessä tilanteessa on käytännössä mahdotonta. Siksi Lähde: Tilastokeskus ja vuosina 1986–93 Helsingin väestötietojärjestelmä. Muunkieliset
‐
Annat
 
tannMuunkieliset
‐
Annat
 A
‐
tesileiknuuM Källa: Statistikcentralen och åren 1986–93 Helsingfors befolkningsdatasystem. etenkin heikoimmassa asemassa olevat maahanmuutTilastokeskus Lähde: Tilastokeskus ja vuosina ja vuosina 1986–931986–93 Helsingin Helsingin väestötietojärjestelmä. väestötietojärjestelmä. .ämletsejräjoteitötseäv nignisleH 39–6891 anisouv aj suksekotsaliT :edhäL tajat ja turvapaikanhakijat joutuvat turvautumaan Lähde: Ulkomaalaiset Suomessa Suurimmat ryhmät 31.12.2010 Källa: Statistikcentralen och årenoch 1986–93 åren 1986–93 Helsingfors Helsingfors befolkningsdatasystem. befolkningsdatasystem. .metsysatadsgninklofeb srofgnisleH 39–6891 nerå hco nelartneckitsitatS :alläK muun muassa salakuljettajien apuun (Jääskeläinen Källa: Statistikcentralen (Tilastoliite 2010, Maahanmuuttovirasto) Ulkomaalaiset Suomessa Suurimmat ryhmät 31.12.2010 2010, 16). Rajarikkeet ja ihmisten salakuljetus ovat 30 000 siten seurausta muuttosyiden, maastamuuttajien lu28 965 28 459 30 000 kumäärän ja laillisten muuttomahdollisuuksien väli25 000 28 965 28 459 sestä epäsuhdasta, jota ei voida ratkaista pelkästään 25 000 kiristämällä rajavartiointia (Jääskeläinen 2010, 16). 20 000

I I

Eri maissa turvapaikan saamisen mahdollisuudet vaihtelevat suuresti. Turvapaikanhakijat luonnollisesti hakeutuvat maihin, joissa olettavat itsellään olevan parhaat mahdollisuudet turvapaikan saamiseen. Suomessa turvapaikka myönnetään vuosittain noin 15-30 prosentille hakijoista.

20 000 15 000 15 000 10 000 10 000 5 000 5 000 0 0

8 569 8 569

Viro Viro

Venäjä Venäjä

Ruotsi Ruotsi

6 592 6 592

Somalia Somalia

14  |  hengähdystauko helsingissä

Ulkomaan kansalaiset Suomessa 31.12.2010

5 433

5 022

5 006

5 433

5 022

5 006

Kiina Kiina

Thaimaa Thaimaa

Irak Irak

3 987

3 700

3 987

3 700

Turkki Turkki

3 496

3 496 Saksa Iso-Britannia Saksa Iso-Britannia


0.2 maahanmuutto Suomessa Huolimatta Suomen kansainvälisestä historiasta osana Ruotsia ja Venäjää, maahanmuuton voidaan sanoa olevan Suomessa kohtuullisen uusi ilmiö. Valtaosan historiastaan Suomi on ollut maastamuuttomaa, minkä johdosta tänne on perinteisesti tultu lähinnä paluumuuttajana tai paluumuuttajan perheenjäsenenä. Tilanne muuttui merkittävästi 1990-luvun alussa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1990 Suomessa asui vakinaisesti vain 26 255 ulkomaiden kansalaista ja heistä miltei puolet oli Länsi-Euroopasta. Vuonna 2008 maassa vakinaisesti asuvia ulkomaiden kansalaisia oli jo 143 256. Heistä yli 40 prosenttia oli entiseen Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden kansalaisia, lähinnä venäläisiä ja virolaisia. Länsieurooppalaisten osuus (17 prosenttia) oli aasialaisten osuutta (21 prosenttia) pienempi, mutta afrikkalaisten osuutta (10 prosenttia) suurempi. Lisäksi vuosien 1990 ja 2008 välillä Suomen kansalaisuus myönnettiin 58 110 ihmiselle. Muutos on ollut nopeaa, mutta lähtötaso on myös ollut huomattavan matala. Verrattuna muihin maihin, Kanadassa, Australiassa ja Sveitsissä maahanmuuttajien väestöosuus on kokoluokkaa viidennes; Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Saksassa reilu kymmenes; Norjassa kahdeksan prosenttia ja Tanskassa kuusi prosenttia. Suomessa vastaava luku on kolme prosenttia. (Sarvimäki 2010, 254-255.)

Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaiden kansalaiset 1990 ja 2007. (Tilastokeskus, Hämäläinen ja Sarvimäki 2008, 71.)

Muuttosyyt Suomeen

Maahanmuuttajat Helsingissä

Voidaan arvioida että Suomen maahanmuuttajista noin 50 000 henkeä on saapunut maahan suomalaisten puolisoina. Hieman pienempi ryhmä ovat paluumuuttostatuksen vuonna 1990 saaneet inkerinsuomalaiset, joita oli vuoden 2009 loppuun mennessä saapunut noin 30 000 henkeä.

Suomessa maahanmuuttajat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin. Esimerkiksi vuonna 2007 9,0% helsinkiläisistä puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia, kun koko Suomen tasolla vastaava luku oli vain 3,3%. Helsinkiläisistä myös useampi on ulkomaan kansalainen, vuonna 2007 6,4% Suomen vastaavan luvun ollessa 2,5%. Lisäksi Helsinkiin muuttaa merkittävästi maahanmuuttajia muualta Suomesta, esimerkiksi vuonna 2006 Helsinkiin muuttaneista vieraskielisistä henkilöistä 43% muutti jostain muusta Suomen kunnasta (Karvinen & Sarvimäki 2008, 4).

Pakolaisia Suomeen on vuosina 1973–2008 muuttanut 31 769, mukaan luettuna myöhemmät perheenyhdistämiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat. Osa heistä on muuttanut pois Suomesta, joten korkeintaan 16 prosenttia maahanmuuttajista on maassa pakolaisuuden tai suojelun tarpeen takia (Sarvimäki 2010, 257). Jäljelle jää noin 80 000 henkilöä, jotka ovat Suomessa työn, opiskelun tai jonkin muun syyn takia (Sarvimäki 2010, 257).

Muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä asukkaita oli vuoden 2009 lopussa noin 55 000. Helsinkiläisten maahanmuuttajien joukossa on 165 maan kansalaisia ja noin 150 äidinkielen puhujia. Muunkielisen väestön on arvioitu kaksinkertaistuvan pääkaupunkiseudulla vuoteen 2030 mennessä (Karjalainen 2010, 10; Vilkama 2006, 11).

Kanadassa, Australiassa ja Sveitsissä maahanmuuttajien väestöosuus on kokoluokkaa viidennes; Suomessa vastaava luku on kolme prosenttia. diplomityö inari virkkala 2011  |  15


0.3 julkinen keskustelu maahanmuutosta Keskustelua maahanmuutosta Suomessa on kiihdyttänyt erityisesti kevään 2011 eduskuntavaalit, joissa puolueista Perussuomalaiset, osin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvan kampanjansa siivittämänä saavuttivat massiivisen vaalivoiton. Tämä poliittinen keskustelu tulee väistämättä heijastumaan Kyläsaaren vastaanottokeskuksen korvaavan ratkaisun suunnitteluratkaisuihin. Niin sanottujen maahanmuuttokriitikkojen maahanmuuttopoliittiset tavoitteet on kiteytetty kesällä 2010 julkaistuun ”Nuivaan vaalimanifestiin”, missä todetaan: ”Manifestin allekirjoittajat katsovat, että maahanmuutto on eräs tämän hetken ja tulevaisuuden tärkeimmistä poliittisista kysymyksistä. Tähän asti harjoitetun huonon maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset tulevat olemaan Suomelle kohtalokkaita, ja kurssin muuttamisella on kiire.” (Vaalimanifesti. fi 2010, ladattu 19.4.2011).

Maahanmuuton yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset Millaisia ovat tähänastisen maahanmuuttopolitiikan taloudelliset seuraukset? Vuonna 2005 asiaa selvittäneen Työministeriön julkaiseman selvityksen mukaan siihenastisen maahanmuuton taloudelliset kokonaiskustannukset olivat yhteiskunnalle negatiiviset, mutta vaikutuksiltaan pienet. Vuonna 2010 Työministeriön edellisen selvityksen tekemiseen osallistunut taloustieteilijä Matti Sarvimäki toteaa kuitenkin, että maahanmuuton vaikutusta julkisen sektorin tuloihin ja menoihin ei voida täsmällisesti arvioida ja edes vaiku-

16  |  hengähdystauko helsingissä

tuksen etumerkistä ei uudemman tutkimuksen valossa ole olemassa luotettavaa tietoa. Uskottavin oletus on kuitenkin, että maahanmuuton nettovaikutus julkisen sektorin tuloihin ja menoihin on kohtuullisen pieni (Sarvimäki 2010, 267). Maahanmuuton pienehkö taloudellinen merkitys Suomen kokonaistaloudelle voidaan todeta myös Helsingin Sanomien julkaisemasta vuoden 2011 valtion talousarviosta. Talousarviossa maahanmuuton kustannuksiin on varattu 207,2 miljoonaa euroa. Tästä 100,1 miljoonaa on korvauksia kunnille, vastaanottotoiminnan kulut 86,7 miljoonaa ja maahanmuuttoviraston kulut 18,6 miljoonaa. Tämä 207,2 miljoonaa muodostaa noin 2,5% Suomen vuoden 2011 arvioidusta nettolainanotosta (8240 miljoonaa) ja 0.4% koko vuoden 2011 talousarviosta (50 530 miljoonaa euroa) maahanmuuttajataustaisten henkilöiden muodostaessa noin 4% Suomen asukasmäärästä. (HS 6.1.2011.) Tosin esimerkiksi kuntaliitto on vaatinut ainakin 50% korotusta kunnille maksettaviin korvauksiin (Kuntaliitto 2010, 4). Kuntaliiton mukaan varsinkin maassa olon alkuvaiheessa maahanmuuttajien palvelemiseen käytetään aikaa ja henkilöresursseja noin 1,5 – 2 –kertaisesti kantaväestöön verrattuna ja erityisesti humanitaarisin perustein tulleilla maahanmuuttajilla on usein pitkäaikainen tarve sosiaali- ja terveydenhuollon

Maahanmuuton kulut ovat 0,4 % Suomen valtion vuoden 2011 talousarviosta.

palveluihin. Kuntaliiton mukaan nimenomaan pakolaiset saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviytymiseensä pitkäänkin. (Kuntaliitto 2010, 14). Toisaalta esimerkiksi joidenkin palvelujen käyttö sosiaali- ja terveystoimessa on maahanmuuttajilla vähäisempää kuin kantaväestöllä (emt. 12).

Maahanmuuttajien työllistyminen Maahanmuuttajien työllisyydestä tutkija Sarvimäki toteaa, että maahanmuuttajat pärjäävät aluksi työmarkkinoilla kantaväestöä heikommin niin Suomessa kuin muuallakin, mutta kohdemaassa asutun ajan myötä heidän tulonsa ja työllisyytensä paranevat nopeasti (emt. 268). Taloustieteilijöiltä ei myöskään löydy selkeää kantaa siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa kantaväestön työmarkkina-asemaan. Vaikutukset voivat olla jopa positiivisia, mutta maahanmuutolla ei oleteta olevan ainakaan määrällisesti merkittävää vaikutusta kantaväestön palkkoihin tai työllisyyteen (emt. 265).

Pelon politiikasta Maaliskuussa 2011 järjestettiin vaaliväittely filosofi Thomas Wallgrenin ja Suomen näkyvimmän maahanmuuttokriitikon Jussi Halla-ahon kesken. Väittelyssä Wallgren kiteytti maahanmuuttokeskustelun kiihkeyden siihen, miten maahanmuuttokeskustelun kautta käydään laajemmin keskustelua identiteetistämme globalisoituvassa maailmassa. Tätä identiteettien uhanalaisuutta käsittelee myös esimerkiksi sosiologi


Manuel Castells tietoyhteiskunta-trilogiassaan (Heiskala 2000, 65-66). Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden heikentyessä ja tuotannollisen työn siirtyessä yhä enemmän kehittyviin maihin, huoli omasta toimeentulosta kääntää asenteita muukalaisvastaisemmiksi. Kun yhteiskunnan luova luokka kansainvälistyy ja elää ovet auki Eurooppaan, samalla löytyy yhä useampia, jotka ovat pudonneet kansainvälistymisen kelkasta. Tämän pelon maahanmuuttokriitikot ovat kanavoineet poliittiseksi voimaksi. Mutta luodaanko pelon avulla todella parasta mahdollista yhteiskuntaa? ”Mitä pahaa on pelon lisääntymisessä, jos se pelko on aiheellinen? Minäkin lisään lasteni pelkoa opettamalla heidät väistämään käärmettä, jos sellainen luikertaa metsässä vastaan” (Halla–aho 2008).

Maahanmuutto vastakkainasettelun peilinä Keskustelu maahanmuutosta heijastaa taloudellisen eriarvoisuuden kasvua sekä myös useita nykymaailman vastakkainasetteluja: me ja muut, kantaväestö ja maahanmuuttajat, islamilainen ja läntinen maailma. Pakistanin entinen pääministeri Benazir Bhutto kertoo kirjassaan, miten islamin ja lännen julkinen vastakkainasettelu pohjautuu jopa osin sitä tutkineiden tutkijoiden väitteisiin. Bhutton mukaan Samuel Huntingtonin vuonna 1993 julkaistusta, suurta huomioita herättäneestä artikkelista “The Clash of Civilisations” on erityisesti 2000-luvun alun terrori-iskujen jälkeen muodostunut osin itseään toteuttava pelon profetia (Bhutto 2008, s.304). Tämän ristiriidan hedelmällisyys medialle on nähtävissä myös suomalaisessa uutisoinnissa (Jääskeläinen 2010, 88; Tiilikainen 2010).

Monikulttuurisuudesta monokulttuuriin? Nuivassa vaalimanifestissa vaaditaan irtisanoutumista monikultturismista. Vaikka monikulttuurisuus viekin resursseja, siitä nähdään yleisesti olevan myös konkreettisia hyötyjä. Esimerkiksi Kuntaliitto toteaa ohjelmassaan: ”Monikulttuurinen ja monimuotoinen kasvuympäristö on etu kaikille nuorille, joiden tulevaisuutta muovaavat globaalimaailman tarpeet. Kulttuurien tuntemus ja vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevan tärkeitä tulevilla työmarkkinoilla. … Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa” (Kuntaliitto 2010, 19).

Kotoutumisesta Nuivan vaalimanifestin mukaan Suomen tulisi luopua nykyisestä vastikkeettomiin tulonsiirtoihin perustuvasta ja passivoivasta kotouttamispolitiikastaan. Esimerkkinä on esitetty esimerkiksi Tanska (HS 21.4.2011), joka on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa huomattavasti viime vuosina. Keväällä 2011 julkaistun Migration Policy Index III:n (Mipex III) mukaan Suomen kotouttamispolitiikka todetaan kuitenkin Euroopan kolmanneksi toimivimmaksi, kun Tanskan sijoitus on vasta 14. (Huddleston et al 2011, 10-11). Tosin maahanmuuttajien mahdollisuuksia päästä yhteiskunnan tasavertaisiksi jäseniksi mittaava Mipex-tutkimus mittaa vain lainsäädäntöä, ei todellisia käytäntöjä.

Siirtolaisuus aivovuotona Halla-aho on esittänyt, että siirtolaisuus näyttäytyy negatiivisena lähtömaille, kun yhteiskunnan aktiiviset yksilöt eivät jää kehittämään omaa yhteiskuntaansa

(Halla-aho 2009, 17). Maailmanlaajuistesti siirtolaisten kotimaihinsa lähettämän rahavirrat saattavat olla kuitenkin hyvin tärkeitä lähtömaan taloudelle. Siirtolaisten vuosittain kotimaihinsa lähettämät rahavirrat ovat jopa kolminkertaiset viralliseen kehitysapuun verrattuna ja niillä on merkittävä vaikutus köyhyyden lievittämisessä (Moyo 2009, 135; www.iom.int).

Huono ja hyvä maahanmuutto Nuivan vaalimanifestin lopussa todetaan, että politiikan on oltava tiukkaa sellaisen maahanmuuton osalta, jonka vaikutukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat kielteiset. Ja myöhemmin: ”tavalliset maahanmuuttajat arvostavat samoja asioita kuin tavalliset suomalaisetkin: kohtuullisia veroja, hyvää koulutusjärjestelmää, yhteiskuntarauhaa, turvallisuutta. Huono maahanmuutto nakertaa pohjaa näiltä vetovoimatekijöiltä. Mitä avokätisemmin Suomi kohtelee sosiaalisia maahanmuuttajia, sitä vähemmän Suomi pystyy kilpailemaan hyvistä ja osaavista maahanmuuttajista.” Ylläesitetylle löytyy vastakkaista tutkimustietoa. Esimerkiksi Richard Floridan mukaan negatiivinen asennoituminen maahanmuuttoon yleensä voi karkottaa myös toivottuja työperäisiä maahanmuuttajia (Florida 2006, 169-170, 279). Samoin Kuntaliiton ohjelmassa todetaan: väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä. (Kuntaliitto 2010, 19). Myös tutkija Kathleen Valtonen (1999, 2) on havainnut: työnantajapuolen ja ulkomaalaissyntyisen työnhakijan välillä vallitsee selvä luottamuspula, joka käytännössä ilmenee syrjintänä.

diplomityö inari virkkala 2011  |  17


Samoja ongelmia on havaittavissa edelleen vuonna 2011, jolloin Helsingin Sanomissa haastateltu amerikkalainen Ryan Savage toteaa: ”Olen kuullut monesta suusta, että kyse [työnsaannin vaikeudessa] voi pohjimmiltaan olla luottamuksesta. Suomalaiset luottavat suomalaisiin. Tämä on väestöltään niin yksipuolinen maa, että muualta tulleet eivät saa samaa luottamusta.” Pelkoon perustuva politiikka ja humanitäärisen maahanmuuton negatiivinen korostaminen eivät varmastikaan edistä maahanmuuttajien työllistymistä. Jos Savage ja hänen suomalainen puolisonsa muuttavat ulkomaille, Suomi menettää yhden sijaan kaksi korkeasti koulutettua työntekijää (HS 23.4.2011).

Hormoni ksenofobian taustalla Vierauden pelko on ihmisille luonnollinen fyysinen ilmiö, joka voidaan osin johtaa oksytosiini-hormooniin aiheuttamaksi (International Herald Tribune 8.1.2011). Haluammeko vielä 2000-luvulla perustaa toimintamme primitiivisiin vaistoihin tietoisen harkinnan sijaan? Esimerkiksi Halla-ahon ja Vihavaisen teksteissä esiintyy pelkoa lietsova epäilys uppoavasta lännestä ja barbarian voittokulusta Euroopassa (Vihavainen 2009, Halla-aho 2009, s.16). Onko tämän barbarian siemen kuitenkin ensisijaisesti maahanmuuttokritiikissä itsessään, jossa ihmisarvo ei enää olekaan absoluuttinen, vaan ihmisen arvo määräytyy hänen taloudellisen tuottavuutensa mukaan? ”Ei ole mitään syytä olla uskomatta, että ”tasa-arvo”, ”suvaitsevaisuus” ynnä muu meille juuri nyt tärkeä päätyy menneen maailman älyttömyyksien pitkään listaan maata kiertävän auringon, paavin erehtymättömyyden, naisen sieluttomuuden ja itsetyydytyksen aiheuttaman likinäköisyyden seuraksi” (HS 21.4.2011, Halla-aho 13.4.2005).

18  |  hengähdystauko helsingissä

0.4 arkkitehtuurin yhteiskunnallisuudesta Simply put, architecture is not neutral, but social and political (Kesan & Shah 2007). Arkkitehti Manuel Herz kuvaa kuinka pakolaisleirit ovat luultavasti suorimpia käännöksiä politiikasta tilaksi. Leirien tilapäisessä tilanteessa millä tahansa poliittisella päätöksellä on välitön vaikutus leirin tilalliseen ulottuvuuteen: the camp is an instance of politics directly translated into space (Herz 2009, 288-289). Tilanne on osittain sama vastaanottokeskuksen kohdalla. Aalto-yliopiston tutkija Humphrey Kalanje (2010) toteaa artikkelissaan, miten Punavuoren vastaanottokeskusta perustettaessa vuonna 2009 ilmitullut voimakas vastustus heijastuu keskusten arkkitehtuuriin. Vaikka vastaanottopolitiikkamme on suoraa seurausta kansainvälisistä sopimuksista, toisin kuin muille julkisille rakennuksille, esimerkiksi kouluille tai päiväkodeille, keskuksille ei varata tilaa asemakaavoissa tai arkkitehtilehtien sivuilla. Keskuksien hyväksymiseen ylipäänsä liittyy Kalanjen mukaan lupaukseen tilapäisyydestä, mikä heijastuu keskusten sijaintiin väliaikaisissa paikoissa, vankiloista hotelleihin. Ilmiön pysyvyyttä ei olla halukkaita tunnustamaan, vaan päinvastoin keskuksia pyritään tekemään näkymättömiksi. Tämä näkyy esimerkiksi Kyläsaaren vastaanottokeskuksen sijoittamisessa Kyläsaareen, Kalasataman perukoille vuonna 1994. Arkkitehtuurissa tilapäisyyden hyväksyminen sisältää usein myös tason laskemisen (Leong 2009, 35).

Panopticon Kalanje vertaa vastaanottokeskusta filosofi Michel Foucault’n panoptiseen instrumenttiin. Arkkitehti Jeremy Benthamin suunnittelemassa vankilan ihannemallissa Panopticonissa vangitut ovat aina näkyvissä näkemättä koskaan itse valvojaansa, mikä johtaa vankien itsevalvontaan (Kalanje 2010, Foucault 1975, 273279). Vastaanottokeskuksessa valta-asetelma syntyy esimerkiksi yksityisyyden poistamisella, sillä henkilökunnalla on jatkuva mahdollisuus päästä asukkaiden huoneisiin (Kalanje 2010). Tosin omien kokemuksieni mukaan Helsingin vastaanottokeskusten henkilökunta ei vieraile asukkaiden huoneissa ilman erityisen painavaa syytä. Toisaalta haastattelemani Kyläsaaren ja Metsälän vastaanottokeskukset suunnitellut arkkitehti mainitsi vastaanottokeskuksen ihannemalliksi ympyrän mallisen rakennuksen, jossa huoneet olisivat ulkokehällä ja yhteis- ja henkilökunnan tilat keskellä. Tosin arkkitehti oli viimeksi osallistunut nimenomaan Metsälän säilöönottoyksikön suunnitteluun, mikä toiminnaltaan vastaa vankilaa. Suomalaisen yhteiskunnan asukkaista turvapaikanhakijat ovat todennäköisesti kaikista heikoimmassa asemassa, vailla oikeuksia vaikuttaa heihin kohdistettaviin päätöksiin. Heille suunniteltaessa on siis erityisen tärkeää olla tietoinen fyysisen suunnittelun psyykkisistä ja poliittisesta vaikutuksesta. Kirjailija Alain de Botton toteaa runollisesti teoksessaan Architecture of Happiness: ”A beautiful building could reinforce our resolve to be good”. Arkkitehtuuri


KYLÄSAARI VASTAANOTTOKESKUS 3.KRS TILAKAAVIO, EI MITTAKAAVASSA 4.6.2010 VIRKKALA

3.KRS

voi tärkeällä tavalla vaikuttaa sellaisten ympäristöjen luomiseen, jotka auttavat säilyttämään ihmisarvon ja luomaan yhteenkuuluvaisuuden tunteen sosiaalisissa kontakteissa (De Botton 2006).

Vastaanottokeskus heterotopiana

Viidenneksi heterotopiat, kuten myös vastaanottokeskukset, eivät ole yhtäläisen avoimia kaikille. Turvapaikanhakijan täytyy rekisteröityä keskukseen tullakseen tunnistetuksi ja vierailijan täytyy noudattaa tiettyjä sääntöjä voidakseen vierailla keskuksessa. Kuudennen heterotopian periaatteen, sen suhteen illusatorisiin ja kompensatorisiin tiloihin, Kalanje näkee kuitenkin vastaanottokeskusta selkeämmin toteutuvan maahanmuuttajalasten lisääntyvän määrän kanssa kamppailevissa kouluissa, joissa ylläpidetään ideaalikuvaamme homogeenisestä yhteiskunnasta (Kalanje 2010). MAJOITUSTILA

598,0 m2

ASIAKASTILA

105,7 m2

KEITTIO

28,4 m2

TOIMISTO

0 m2

SOSIAALITILA

0 m2

NEUVOTTELU

WC,PESU,PYYKKI

VARASTO, TEKN.

Vastaanottokeskuksen kohdalla on oleellista tarkastella vielä toista filosofi Michael Foucault’n käsitettä. Samoin kuin pakolaisleirit, vastaanottokeskukset ovat eräänlaisia olemattomia paikkoja, Foucault’n heterotopioita, jotka samanaikaisesti ovat suhteessa kaikkien muiden paikkojen kanssa, mutta joilla ei itsellään ole selkeästi määriteltyä suhdetta aikaan ja tilaan jossa ne sijaitsevat (Herz 2008, Kalanje 2010, Leong 2009 s.37). Kalanje erottelee artikkelissaan Foucault’n heterotopian kuusi käsitettä ja miten ne suhtautuvat vastaanottokeskukseen heterotopiana. Läntisessä maailmassa heterotopiat ovat usein paikkoja poikkeavuudelle, kuten mielisairaalat ja vankilat. Turvapaikanhakijat poikkeavat yhteiskunnallisesta normista, sillä heidän oikeutuksensa olla yhteiskunnassa on epäilyksen alla. Toiseksi vastaanottokeskus voidaan nähdä heterotopiana, sillä se sijaitsee toimivan kaupungin ulkopuolella. Vaikka keskus sijaitsisi keskellä kaupunkia, sillä on hyvin vähän vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Kolmanneksi vastaanottokeskuksen reaalitilassa yhdistyy useita samanaikaisia tiloja maailman eri kolkista saapuvien turvapaikanhakijoiden kautta. Keskus myös toimii erillään ympäröivästä ajasta: turvapaikanhakijat vain odottavat laillistamista, he ovat olemassa yhteiskunnassamme vain tässä välitilassa eri laillisten tilojen välissä.

AH 34.015 m2 AH 27.247 m2

TILA

AH 25.296 m2

AH 30.519 m2

AH 12.286 m2

PYYKKI 9.539 m2

TEKN. 19.183 m2

AH 12.296 m2

AH 25.012 m2

AH 18.488 m2

AH 25.077 m2

AH 12.185 m2

AH 12.628 m2

AH 18.555 m2

AH 12.873 m2

TEKN. 1.025 m2

TEKN. 0.882 m2

AH 20.613 m2

WC JA PESU 3.241 m2

ASIAKASTILAT 27.319 m2 WC JA PESU 18.323 m2 TEKN. 3.764 m2

ASIAKASTILAT 18.145 m2

AH 17.618 m2

TEKN. 1.481 m2

ASIAKASTILAT 73.535 m2

TEKN. 6.327 m2

AH 10.055 m2

AH 32.084 m2 WC JA PESU 9.107 m2 ASIAKASTILAT 15.735 m2

AH 15.358 m2

WC JA PESU 3.597 m2

TEKN. 12.185 m2

ASIAKASTILAT 8.098 m2

WC JA PESU 18.280 m2

0 m2

Yhteistilat WC JA PESU 4.713 m2

TEKN. 6.465 m2

141,4 m2

AH 12.549 m2

WC JA PESU 11.242 m2

TEKN. 10.121 m2

WC JA PESU 2.368 m2

WC JA PESU 11.201 m2

AH 19.872 m2 KEITTIÖ 14.509 m2

TEKN. 10.832 m2

PYYKKI 7.096 m2

TEKN. 11.290 m2

WC JA PESU 5.584 m2

KEITTIÖ 10.180 m2

124,0 m2

AH 24.000 m2

TEKN. 0.654 m2

AH 32.660 m2

AH 10.330 m2

AH 20.064 m2

AH 15.311 m2

AH 10.137 m2

AH 15.437 m2

AH 15.399 m2

AH 15.436 m2

AH 15.845 m2

Asuinhuoneet AH 21.040 m2

AH 31.631 m2

AH 33.132 m2

TILA

TILA

Vastaanottokeskus osana kaupunkia Omassa suunnitelmassani pyrin purkamaan tätä toiseutta ja normalisoimaan vastaanottokeskuksen osana kaupunkirakennetta. Pyrin luomaan vastaanottokeskuksesta kaupunkiin kuuluvan paikan, jolla on normaali, vuorovaikutteinen suhde ympäristöönsä. “Good design can improve the quality of life whether it is physical or emotional” (Leong 2009, 35).

Vastaanottokeskuksen ideaalimalli? Kyläsaaren (pohjapiirros yllä) ja Metsälän vastaanottokeskukset sekä Metsälän säilöönottoyksikön suunnitellut arkkitehti mainitsi vastaanottokeskuksen ideaalimalliksi ympyrätalon (alla), jossa asuinhuoneet kiertävät yhteistiloja ja suojattua oleskelupihaa. Keskellä filosofi Jeremy Benthamin vankilan ideaalimalli Panopticon vuodelta 1785.

Oleskelupiha Yhteistilat Asuinhuoneet

diplomityö inari virkkala 2011  |  19


Taidekierros Arabianrannassa 20  |  hengähdystauko helsingissä turvapaikanhakijoille keväällä 2011.


i  |  Vastaanottokeskuksen tilaohjelma 1.1

turvapaikan hakeminen suomesta

22

1.2

vastaanottokeskusten suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä

24

1.3

vastaanottokeskusten tyypit

25

1.4

vastaanottokeskusten palvelut

26

1.5

vastaanottotoiminnan historia helsingissä 27

1.6 helsingin nykyiset vastaanottokeskukset

29

1.7

vastaanottokeskuksen ideaalimalli

38

1.8 vastaanottokeskuksen tilaohjelma

40

”Työskentelin aikoinaan punaisen ristin pakolaisleirin vetäjänä Kongossa. Siellä yritimme sijoittaa samoilta alueilta ja samankielisiä ihmisiä toistensa läheisyyteen, jotta ihmisillä olisi tukea toisistaan. Kulttuuriset erot asukkaiden keskuudessa täällä keskuksessa ovat todella suuret! Jotkut eivät osaa edes lukea tai kirjoittaa.” Mies 63 vuotta, Kaarlenkatu ”Keskuksessa tulisi olla jokin rauhallinen tila opiskeluun. Yritän opiskella suomea, mutta opin parhaiten kun saisin lukea ja lausua ääneen. Yritin tehdä tätä huoneessamme, mutta se häiritsi muita. Lukisin mielelläni mutta täältä on vaikea löytää portugalinkielisiä kirjoja.” Mies 18 vuotta, Kyläsaari

diplomityö inari virkkala 2011  |  21


1. 1 turvapaikan hakeminen Suomesta Suomi on allekirjoittanut Geneven pakolaissopimuksen vuonna 1968 ja muiden sopijavaltioiden tavoin sillä on velvollisuus suojella pakolaisia ja alueeltaan turvaa hakevia ihmisiä. Geneven pakolaissopimuksessa määritellään myös se, kuinka pakolaisia on kohdeltava. Pakolaisille kuuluvat perusihmisoikeudet, kuten oikeus perhe-elämään, vapaus liikkua ja valita uskontonsa. Heille on suotava vähintään samat oikeudet kuin muille maassa laillisesti oleskeleville ulkomaalaisille (www.ihmisoikeudet.net 2011). Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat majoitetaan turvapaikan hakemisen ajaksi vastaanottokeskuksiin, jotka järjestävät turvapaikanhakijoille heille kuuluvat palvelut. Maahanmuuttoviraston jaottelun mukaan Suomi on jaettu neljään maahantuloalueeseen. Maahantuloalueiden vastaanottokeskukset ovat niin kutsuttuja kauttakulkukeskuksia, joista siirrytään myöhemmin odottamaan turvapaikkaa odotusajan vastaanottokeskuksiin. Kauttakulkukeskuksessa asumisen aikana selvitetään hakijoiden henkilöllisyys sekä maahantuloreitti ja hakija käy turvapaikkapuhuttelussa Maahanmuuttovirastossa. Valtaosa Suomen turvapaikanhakijoista saapuu maahan Helsingin lentokentän ja satamien kautta, mikä tekee Helsingistä Suomen tärkeimmän maahantuloalueen. Muita kauttakulkualueita ovat VarsinaisSuomi, Kaakkois-Suomi sekä Pohjois-Pohjanmaa. (VOKS 2011.)

22  |  hengähdystauko helsingissä

Maaliskuussa 2011 Suomessa toimi 24 vastaanottokeskusta ja 23 ryhmäkotia/tukiasumisyksikköä, joihin sijoitetaan ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset. Vastaanottokeskusten ylläpitäjinä toimivat valtio, kunnat ja Suomen Punainen Risti (VOKS 2011). Helsinki 233 HKI Kallio 200 HKI Punavuori 200 Hämeenlinna 100 (SPR) Metsälä 46 + 40 Joutseno 450 Kemi 150 (SPR) Kajaani 100 Oravainen 150 Oulu 260 Oulu (Pudasjärvi) 130 Kontiolahti 100 Kontioniemi 100 (SPR) Kotka 150 Kristiinankaupunki 150 (SPR) Pietarsaari 150 Punkalaidun 70 (SPR) Rovaniemi 100 (SPR) Ruovesi 150 (SPR) Ruukki 150 (SPR) Turku 150 (SPR) Paimio 100 (SPR) Siuntio 20 (SPR) Vaasa 150


Kaaviokuva

TURVAPAIKAN HAKEMINEN Myönteinen päätös: Migri myöntää hakijalle joko turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella tai jollakin muulla oleskelulupaperusteella. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Turvapaikan saanut saa pakolaisen matkustusasiakirjan ja siihen lupatarran. Jos Dublin-sopimuksen ehdot eivät täyty, hakemus tutkitaan Migrissä.

Ulkomaalainen saapuu Suomeen ja ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa. Turvapaikkahakemus jätetään joko maahan saavuttaessa rajalla tai mahdollisimman pian sen jälkeen poliisilaitoksella. Turvapaikkaa ei voi hakea ottamalla yhteyttä ulkomailta.

Hakemuksen vastaanottava viranomainen (rajavartiolaitos tai poliisi) selvittää hakijan henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin. Tunnistamista varten hakijalta otetaan sormenjäljet ja hänet valokuvataan. Hakija majoitetaan käsittelyajaksi vastaanottokeskukseen, ellei hän hanki omaa asuntoa.

Maahanmuuttoviraston (Migri) Dublin-tulosalue tutkii, onko hakija hakenut turvapaikkaa toisesta Dublin II sopimusta soveltavasta valtiosta (EU-maat, Norja, Islanti ja Sveitsi), onko hänen perheenjäsenensä pakolaisena ko. maissa, onko hänellä ko. maiden myöntämää viisumia tai oleskelulupaa tai onko hän tullut Suomeen laittomasti jonkin ko. maan kautta.

Puhuttelussa selvitetään hakijan perusteet kansainvälisen suojelun tarpeelle. Samalla tutkitaan, voiko hakija saada oleskeluluvan myös muulla, esimerkiksi perhesiteen, työn tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.

Oleskeluluvan toissijaisen suojelun tarpeen perusteella saavalla on oikeus saada muukalaispassi, johon lupa merkitään.

Kielteinen päätös: Migri ei myönnä hakijalle turvapaikkaa eikä oleskelulupaa ja tekee päätöksen hakijan käännyttämisestä. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Käännyttämisen täytäntöönpanosta vastaa poliisi. Jos jokin mainituista Dublinsopimuksen ehdoista täyttyy, toinen valtio on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

Hakija saa jäädä Suomeen. Jos hänelle myönnettiin turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella, hän on oikeutettu kuntapaikkaan. Kun selviää, mikä kunta ottaa hänet vastaan, hän voi muuttaa vastaanottokeskuksesta uuden kotikuntansa tarjoamaan vuokra-asuntoon.

Hakija voi hakea päätökseen muutosta Helsingin hallintooikeudesta. Edelleen muutosta voi hakea korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO myöntää valitusluvan. Myös myönteisestä päätöksestä voi valittaa – esimerkiksi oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella saanut voi valittaa turvapaikan epäämisestä.

Tuolloin Migri voi tehdä päätöksen tutkimatta jättämisestä ja käännyttää hakijan vastuussa olevaan valtioon.

diplomityö inari virkkala 2011  |  23


1. 2 vastaanottokeskusten suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä Kauanko keskuksessa asutaan?

Turvapaikanhakijoiden määrä

Asukkaiden sukupuoli ja ikä

Kaikki Helsingin vastaanottokeskuksen ovat nk. kauttakulkukeskuksia, joihin hakijat majoittuvat poliisin ja maahanmuuttoviraston haastattelujen ajaksi. Haastattelujen jälkeen hakijat pyritään siirtämään hakemuksen käsittelyn ja päätöksen odottaminen ajaksi nk. odotusajan keskuksiin.

Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee suuresti vuosittain ja hakijoiden määrän ennustaminen seuraaville vuosille on hyvin vaikeaa. Suomeen on 2000-luvulla tullut hakijoita 1500-6000 henkilöä vuodessa. Vuonna 2010 Suomesta haki turvapaikkaan yhteensä 4 018 henkilöä.

Poliisin prosessi huomioiden turvapaikanhakijan normaali prosessi kestää kokonaisuudessaan n. 10 - 12 kk hakemuksesta päätöksentekoon. (Sisäasiainministeriö 2010). Ennätyksellisten suurien hakijamäärävuosien 2008 ja 2009 myötä Maahanmuuttoviraston puhuttelujonot ovat olleet pitkät ja odotusajat venyneet. Niinpä esimerkiksi loppuvuodesta 2010 turvapaikanhakija pääsi Helsingissä Maahanmuuttoviraston puhutteluun keskimäärin puoli vuotta hakemuksensa jättämisen jälkeen (VOKS 2011). Pisimpään Helsingin vastaanottokeskuksissa asuneet asiakkaat ovat asuneet keskuksissa vuosia, Kyläsaaressa jopa viisi vuotta.

Turvapaikanhakijoiden määrän suureen kasvuun vuonna 2009 vaikuttavia tekijöitä uskotaan olleen muita kohdemaita myönteisemmäksi koettu hakemusten ratkaisukäytäntö; erityisesti Pohjoismaiden lainsäädäntö ja päätöksentekokäytäntö, hyviksi mielletyt vastaanotto-olosuhteet (toimeentulotuki, ilmainen majoitus hakemuksen käsittelyn ajaksi, terveyspalvelut, ilmainen paluulento kotimaahan tai toiseen jäsenvaltioon, jos hakija saa käännyttämispäätöksen, työnteko-oikeus 3 kk hakemuksen jättämisen jälkeen), Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestönosan osuuden kasvu (siteet Suomeen) sekä ylipäätään pääsy Suomeen (matkareitti) (VOKS 2011).

Kaikista vuonna 2010 kansainvälistä suojelua hakeneista oli miehiä 2 777 ja naisia 1 204. Naisten osuus kaikista hakijoista oli 30 %, mikä on suurempi kuin aikaisempina vuosina. Miesten osuus oli merkittävä seuraavissa kansalaisuuksissa: Turkki (85 %), Irak (85 %), Iran (81 %), Afganistan (78 %) ja Somalia (61 %). Euroopan sisältä tulevien hakijoiden kohdalla miesten ja naisten osuudet ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Naiset muodostivat enemmistön ainoastaan Angolan (51 %) ja Kenian (57 %) kansalaisten osalta.

Turvapaikan tai oleskeluluvan saatuaan pakolainen pyritään sijoittamaan kuntaan mahdollisimman nopeasti, tavoitteena on sijoittaminen kahden kuukauden kuluessa. Pakolaisten ja kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on kunnille vapaaehtoista. Viime vuosina näiden ns. kuntapaikkojen löytäminen on Suomesta ollut vaikeaa. Kuntaliiton mukaan suurimmat ongelmat pakolaisten vastaanotossa liittyvät resurssien puutteeseen sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa, asuntojen saamiseen, tulkkausongelmiin ja aikuisten kielikurssien vähyyteen (Kuntaliitto 2010, 16).

24  |  hengähdystauko helsingissä

Kansallisuudet Vuonna 2010 Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat edustivat 87 eri kansalaisuutta. Eniten oli Irakin (575) ja Somalian (571) kansalaisia, Bulgarian kansalaisia (485) ja Venäjän federaation kansalaisia (436). Vuonna 2010 kymmenen suurinta hakijaryhmää muodostivat yhteensä 75 % (3 006 hakijaa) kaikista hakijoista.

Vuonna 2010 Suomeen tuli 329 alaikäistä kansainvälistä suojelua hakevaa yksin ilman huoltajaa. Alaikäisten vastaanotosta pääkaupunkiseudulla vastaa Espoon kaupunki. Turvapaikanhakijoiden lisäksi vastaanottokeskuksissa saattaa asua jo pakolaisstatuksen saaneita henkilöitä, ns. kiintiöpakolaisia. Suomen vuotuinen pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. Vuoden 2010 kiintiö oli kohdennettu seuraavien maiden asukkaisiin: Irakilaiset pakolaiset 200, Myanmarilaiset pakolaiset 150, Kongolaiset pakolaiset 150, Afganistanilaiset pakolaiset 150, Hätätapaukset ja kansainvälisten rikostuomioistuinten todistajat 100. (VOKS 2011.)


Bulgaria 248 236 1 485 Venäjä 256 174 6 436 Venäjä 256 174 6 436 Afganistan 206 54 5 265 Afganistan 206 54 5 265 Serbia 93 77 3 173 Serbia 93 77 3 173 Kosovo 86 60 2 148 Kosovo 86 60 2 148 Iran 115 27 0 142 Iran 115 27 0 142 Turkki 100 17 117 Turkki 100 17 117 1.3 vastaanottokeskusten tyypit Romania 51 43 94 Romania 51 43 94 Top 10 3 006 2) Top 10 yhteensä 006 2 777 1 204 37 43 018 Kaikki 2) Turvapaikanhakijalla ei ole velvollisuutta majoittua Laitostyyppisessä vastaanottokeskuksessa turva2 777 1 204 37 4 018 Kaikki yhteensä 1) Sukupuolta 2) ei merkitty rekisteriin Yhteensä 88 eri kansalaisuutta

vastaanottokeskukseen, vaan hän voi järjestää mapaikanhakijat jaetuissa asuinhuoneissa samas1) Sukupuolta eiasuvat 2) Yhteensä merkitty rekisteriin 88 eri kansalaisuutta joituksensa itse ja asua yksityismajoituksessa esim. sa kiinteistössä. Helsingin neljä vastaanottokeskusta, maassa asuvien sukulaisten tai tuttavien luona. Ykkuten yleensäkin kauttakulkuvaiheen keskukset, ovat sityismajoituksessa asuva hakija saa palvelunsa siitä laitostyyppisiä. Kyläsaaressa ja Metsälässä asukkaat vastaanottokeskuksesta, jonka asukasrekisteriin valmistavat itse ruokansa ja niissä on jaetut saniteettiTurvapaikanhakijat 2010 Yksin tulleet alaikäiset, Top 5 hänet ei saa eriltilat. Vanhoihin hotelleihin perustetuissa PunavuoresTurvapaikanhakijat 2010 Yksin tulleet alaikäiset, Top 5 on merkitty. Yksityismajoitukseen Kansalaisuus Mies Nainen Ei tiedossa1) Yhteensä listä tukea, joten hakijan on 1)vastattava itse omista sa ja Kaarlenkadulla ei ollut mahdollisuutta rakentaa Kansalaisuus Mies Nainen Ei tiedossa3 Yhteensä Somalia 60 54 117 asuinkuluistaan. keittiöitä ja keskuksissa toimii ruokapalvelu.

I I

Somalia 60 54 3 117 Irak 60 4 0 64 Irak 60 4 0 Afganistan 39 4 43 Metsälässä sijaitsee Suomen ainoa säilöönottoyksik-64 Asuntopohjaisessa vastaanottokeskuksessa turvaAfganistan 39 4 Ghana 18 19 kö, johon1 on majoitettu säilöön otetut ulkomaalaiset.43 paikanhakijat on majoitettu tavallisiin asuinhuoneisGhana 18 1 Venäjä Tällainen keskus toimii esimerkiksi Kemissä, 6 5 11 Ulkomaalainen voidaan määrätä otettavaksi säilöön19 toihin. Venäjä 6 5 11 Top 5oli tarjolla paljon edullisia asuntoja. Vastaanoton 254 jossa ulkomaalaislain perusteella, jos on perusteltua olettaa, 2) keskitetyssä palvelupisteessä. Top 5palvelut 254 että hän muut ovat 237 88piileskelemällä tai muulla 4 tavoin estää tai vai329 Kaikki yhteensä 2) 237 31 eri kansalaisuutta 4 329 Kaikki yhteensä keuttaa88itseään koskevaa päätöksentekoa tai maasta 1) Sukupuolta 2) Yhteensä ei merkitty rekisteriin 1) Sukupuolta 2) Yhteensä poistamista. Säilöönotto voidaan tehdä myös, jos se Yksin saapuneet alaikäiset hakijat sijoitetaan erityisesei merkitty rekisteriin 31 eri kansalaisuutta on tarpeen epäselvän henkilöllisyyden selvittämiseksi ti lapsille tarkoitettuihin vastaanottokeskuksiin: ryhtai on perusteltua aihetta olettaa hänen syyllistyvän rimäkoteihin ja tukiasumisyksikköihin. kokseen Suomessa. (VOKS 2011.) Turvapaikanhakijat 1990–2010 Turvapaikanhakijat 1990–2010

6 000 6 000 5 000 5 000 4 000 4 000 3 000 3 000 2 000 2 000 1 000 1 000 0 0

90 90

91 91

92 92

93 93

94 94

95 95

96 96

97 97

98 98

99 99

00 00

01 01

02 02

03 03

04 04

05 05

06 06

07 07

08 08

09 09

10 10

”Tämä ei kuitenkaan ole vain väliaikaista majoitusta. Tullessani en tiennyt lainkaan kuinka kauan tulen asumaan täällä. Kun kuvittelee asumisen olevan vain väliaikaista, on vaikea asennoitua asuinolojen parantamiseen. Jos olisin alussa tiennyt, että tulen olemaan täällä näinkin pitkään, olisin yrittänyt tehdä asumistilanteelleni jotakin. On mahdoton asennoitua täällä olemiseen, kun ei tiedä ollenkaan kuinka pitkäksi aikaa on jäämässä. Psykologisesti tämä on todella rankkaa.” Mies 28 vuotta Kyläsaari

Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee suuresti vuosittain ja on vaikeasti ennustettavissa. (Maahanmuuttovirasto, Tilastoliite 2010)

diplomityö inari virkkala 2011  |  25


1.4 vastaanottokeskusten palvelut Suomen vastaanottolain mukaan vastaanottokeskuksissa tulee tarjota seuraavat palvelut: majoitus, vastaanotto- ja käyttöraha, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Vastaanottokeskukset myös välittävät turvapaikanhakijoille oikeusapua, jota tuottavat yksityiset yritykset ja yhdistykset, kuten esimerkiksi Pakolaisneuvonta ry.

Vastaanottoraha Varattomat ja/tai vailla tuloja olevat turvapaikanhakijat voivat saada hakemuksesta vastanottorahaa. Tuen määrä riippuu esimerkiksi perheen koosta. Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti on yyyksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 291,16 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 85,34 euroa yymuilla yli 18-vuotiailla 245,98 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 70,28 euroa yyperheensä kanssa asuvalla lapsella 185,74 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 55,22 euroa Vastaanottorahan perusosan lisäksi turvapaikanhakijalle voidaan myöntää täydentävää vastaanottorahaa yksilöllisiin erityistarpeisiin, kuten lastenvaunuja tai lasten harrastusmenoja tai turvapaikkapuhutteluun osallistumisesta aiheutuvia matkakuluja varten. Lisäksi vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, kuten reseptilääkkeet ja silmälasit, voidaan maksaa vastaan-

26  |  hengähdystauko helsingissä

ottorahana. Säilöönotetuille ei makseta vastaanottorahaa, mutta he voivat saada käyttövaraa 2€/pv, mikäli heillä ei ole omia varoja.

Sosiaalipalvelut Keskuksen sosiaalityöntekijöiden kautta tarjottavia sosiaalipalveluita ovat esimerkiksi neuvonta työllistymismahdollisuuksista, aktiviteeteista, lasten koulun ja päivähoidon järjestämisestä, info suomalaisista viranomaiskäytännöistä, kriisityön palvelu ja henkinen ensiapu.

Terveydenhuolto Kansainvälistä suojelua hakevat ja säilöön otetut ovat oikeutettuja välttämättömään ja kiireelliseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Helsingissä palvelut ostetaan yksityiseltä taholta mutta tulevaisuudessa voi olla mahdollista että terveyspalvelut järjestettäisiin kaupungin muun terveydenhuollon yhteydessä, erityisesti Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistyessä. Tilallisesti tällöin vastaanottokeskuksissa ei olisi enää tarvetta vakituisille terveydenhoitajan huoneille.

Yleinen ohjaus ja informointi Yksiköiden vastaanotot ovat auki 24h/vrk, sillä turvapaikanhakijoita saattaa saapua mihin vuoronkaudenaikaan tahansa. Vastaanottokeskuksissa järjestetään uusille asiakkaille kahden viikon sisällä kaksivaiheiset alkuinfot, joissa asiakkaat perehdytetään vastaanottokeskuksen käytännön järjestelyihin ja elämään, kan-

sainvälisen suojelun hakemisen juridisiin näkökulmiin sekä sosiaalipalveluihin, toimeentuloasioihin sekä terveyspalveluihin. Vastaanottokeskusten kirjoilla saattaa vuositasolla olla asiakkaita edustaen 75-85 eri kansalaisuutta. Kielten kirjo on yleensä vielä suurempi. Keskusten palveluiden ja toimintojen toteuttamiseksi ja niistä informoimiseksi vastaanottokeskuksissa käytetään runsaasti tulkkipalveluita.

Työ- ja opintotoiminta Lain mukaan muussa vastaanottokeskuksessa kuin kauttakulkukeskuksessa on järjestettävä työ- ja opintotoimintaa turvapaikanhakijoiden omatoimisuuden edistämiseksi. Myös kauttakulkukeskuksessa voidaan järjestää työ- ja opintotoimintaa. Työtoiminta voi olla esimerkiksi vastaanottokeskuksen siivousta, kunnostusta ja pihatöitä. Opintotoiminta voi käsittää esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen opiskelua, suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumista ja atk-taitojen opettelua. Helsingin vastaanottokeskuksissa on viime vuosina järjestetty pienimuotoista työtoimintaa, mikä on käytännössä ollut keskusten sisätilojen ja pihamaiden siivousta. Opintotoimintana on järjestetty kieleen ja suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumista sekä atkopetusta. Asiakkaiden itsenäisiä opintoja on tuettu pienimuotoisesti esim. kurssimaksujen, oppikirjojen sekä matkakustannusten korvausten muodossa harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Turvapaikanhakijalla on oikeus mennä töihin oleskeltuaan maassa 3 kk, mikäli hän pystyy todistamaan henkilöllisyytensä. Jos hakijalla ei ole henkilöllisyystodistusta, työllistyminen on mahdollista vasta kuusi kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen. (VOKS 2011.)


1.5 vastaanottotoiminnan historia Suomessa ja Helsingissä Suomen rajoja on valvottu tarkasti koko itsenäisyyden ajan. Alussa huolta tuottivat esimerkiksi turvapaikkaa hakeneet Keski-Euroopan juutalaiset. Valtion ensimmäinen pakolaisavustuskeskus perustettiin vuonna 1922 Neuvosto-Venäjältä saapuneiden pakolaisten auttamiseksi. 1950-luvulla maahanmuuttopolitiikka oli erityisen tiukkaa ja pakolaistoimisto lakkautettiin vuonna 1958.

tuli 1990-luvun alussa myös valtion ylläpitämä Malmin pakolaiskeskus. Lisäksi hakijoita majoitettiin SPR:n organisoimana enimmillään lähes 10:ssä motellitasoisessa majoitusliikkeessä pääkaupunkiseudulla. (VOKS 2011.)

1960-luvulla ilmapiiri alkoi hitaasti muuttua ja sorrettujen auttaminen nähtiin sivistysvaltion tehtäväksi. Suomi allekirjoitti Geneven pakolaissopimuksen vuonna 1967, minkä jälkeen Suomeen saapuivat ensimmäiset varsinaiset pakolaisryhmät. Vuonna 1973 Suomi vastaanotti parisataa Chileläistä turvapaikanhakijaa, joita seurasivat vuonna 1979 nk. Vietnamin venepakolaiset. Toisin kuin useissa muissa OECDmaissa, lähes koko 1980-luvun maahanmuutto Suomeen oli kokonaisuudessaan hiljaista. Tilanne muuttui radikaalisti vuosikymmenen lopussa kommunististen valtioiden hajotessa. (Pakolainen 1/2011.)

SPR:n Munkkisaarenkadun vastaanottokeskus ja Malmin pakolaiskeskus lakkautettiin vuonna 1995 ja toiminta siirrettiin uuteen perustettuun, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ylläpitämään Helsingin vastaanottokeskukseen.

1990-luvun suuri murros Vuonna 1990 turvapaikanhakijoiden määrä moninkertaistui, jolloin edellisvuoden 175 hakijan sijasta uusia hakijoita saapui maahan 2750. Helsinkiin perustettiin nopeasti kaksi Suomen Punaisen Ristin (SPR) ylläpitämää vastaanottokeskusta: toinen entisen KaukokiitoMotellin tiloihin Metsälään ja toinen Munkkisaarenkadulle Hietalahden telakan entisen ammattikoulun tiloihin. Osaksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa

Helsingin vastaanottokeskus perustetaan

Helsingin vastaanottokeskus aloitti toimintansa Munkkisaarenkadun toimitiloissa, joista se siirtyi 1.2.1996 Kyläsaarenkatu 10:een (nykyisin Kyläsaarenkatu 12 A) kaupungin vesilaboratorion entisiin, vastaanottotoimintaa varten remontoituihin tiloihin. Kyläsaaressa oli aluksi 250 majoituspaikkaa, mutta asuinhuoneita jouduttiin pian muuttamaan toimistoiksi (VOKS 2011).

Säilöönoton perustaminen

hoitolaitoksen yksiköihin. Säilöönottotoiminta siirtyi vuonna 2005 perustettuun Metsälän vastaanottokeskukseen sisältyneeseen säilöönottoyksikköön.

Ennätysvuodet 2008 ja 2009 Vuoden 2008 ja 2009 kasvaneista turvapaikanhakijamääristä johtuen valtio ja kaupunki sopivat, että Helsingin vastaanottokapasiteettia lisätään. Vastaanottotoimintaan soveltuviksi tiloiksi löytyivät tuolloin kaksi vanhaa hotellia Fenno-hotelli Kaarlenkadulla Kalliossa ja Martta-hotelli Uudenmaankadulla Punavuoressa. Vastaanottokeskuksen perustamisesta Uudenmaankadulle mahdollisesti kaavamerkinnän vastaisesti on vireillä valitus hallinto-oikeudessa, joka ratkaisee asian todennäköisesti syksyllä 2011. (VOKS 2011.) Kyläsaaren vastaanottokeskus on rakenteellisesti huonossa kunnossa ja jäämässä sijainniltaan Kalasataman asuin- ja toimistorakentamisen alle. Korvaavan sijainnin löytäminen Kyläsaaren keskukselle on ollut ajankohtaista jo pitkään. Sosiaalivirasto on esittänyt Kyläsaaren korvaavien tilojen rakentamista kaupungin talonrakennusohjelmaan, mutta kaupungin tiukan taloustilanteen takia Kyläsaaren korvaamista ei ole voitu viedä eteenpäin.

Vuonna 2002 tuli voimaan laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä ja Helsingin sosiaaliviraston alaisuuteen perustettiin ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö Katajanokan entisen vankilan tiloihin. Tätä ennen säilöön otetut ulkomaalaiset oli sijoitettu poliisivankiloihin ja vankein-

diplomityö inari virkkala 2011  |  27


28  |  hengähdystauko helsingissä


”Olemme vain odotustilassa ja odotamme, että elämä järjestyisi. Pahinta odottamisessa on se, kun ei voi tehdä mitään. Pitää vain olla ja odottaa että tilanne ratkeaa. Olemme tutustuneet joihin ihmisiin keskuksessa, mutta sen ulkopuolella emme tunne ketään.”

1.6 Helsingin nykyiset vastaanottokeskukset Vuonna 2011 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ylläpiti neljää eri osoitteessa toimivaa vastaanottoyksikköä. Helsingin vastaanottokeskus käsittää 233-paikkaisen Kyläsaaren yksikön lisäksi Kaarlenkadun 200-paikkaisen ja Punavuoren 200-paikkaisen yksikön. Metsälän vastaanottokeskus käsittää 46-paikkaisen vastaanottokeskuksen ja 40-paikkaisen ulkomaalaisten säilöönottoyksikön. Lisäksi Helsingin vastaanottokeskusten kirjoilla ovat pääkaupunkiseudulla yksityismajoituksessa asuvat noin 600 turvapaikanhakijaa. Kaikki Helsingin vastaanottokeskukset ovat nk. kauttakulkukeskuksia: vuosittain noin puolet Suomen turvapaikanhakijoista saapuu Helsingin keskusten kautta. Parin viime vuoden aikana Helsingin maahantuloalueen kautta on näin ollen tullut 2000-3000 turvapaikanhakijaa vuodessa (VOKS 2011). Vuonna 2010 Helsingin vastaanottokeskusten kirjoilla oli yhteensä 3557 eri henkilöä, joista uusia asiakkaita oli 2566. Majoituskapasiteetin keskimääräinen käyttöaste oli vastaanottokeskuksissa n. 74 % ja säilöönottoyksikössä 98,8 % (VOKS 2011).

Majoituskapasiteetti- ja tarve Helsingissä Helsingin vastaanottokeskuksien majoitustarpeeseen vaikuttavat hakijoiden määrän lisäksi mm. poliisin, rajavartioston ja Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnan sujuvuus, ruuhkautuminen ja ajallinen kesto sekä pyrkimys olla siirtämättä tiettyjä oletettavasti lyhytkestoisia asiakasryhmiä kauttakulkukeskuksista (EU-maiden kansalaiset ja nk. Eurodac/Dublin-tapaukset). Keskusten majoituskapasiteetin käyttöasteeseen

Mies 31 vuotta, Kaarlenkatu vaikuttavat lisäksi maastapoistettavien keskittäminen Helsinkiin sekä mahdolliset vahvat terveydelliset tai sosiaaliset syyt jäädä vastaanottokeskusmajoitukseen Helsinkiin. Maahanmuuttovirasto ohjaa hakijoiden siirtämistä Helsingistä nk. odotusajan keskuksiin. (VOKS 2011.) Helsingin vastaanottokeskusten asiakaskunnasta varsinaisia kauttakulkuasiakkaita on ollut viime vuosina tilanteesta riippuen n. 40-70%. Vastaanottokeskusten toimintaa Helsingissä voidaankin vastaanottokeskuksissa majoittuneiden suhteen kuvata hidastempoiseksi, osittaiseksi kauttakulkutoiminnaksi (VOKS 2011).

Toive jäädä Helsinkiin Turvapaikanhakijat haluaisivat pääsääntöisesti jäädä asumaan joko Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle. Hakijoilla saattaa olla majoitus tiedossaan jo heidän saapuessa Suomeen ja he siirtyvät suoraan yksityismajoitukseen. Vielä useampi hakeutuu yksityismajoitukseen ennen siirtopäätöstä muualle Suomessa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen, mihin osaltaan vaikuttaa em. ajallisesti pitkähkö kauttakulkuvaihe (VOKS 2011). Asuttuaan pitkään vastaanottokeskuksessa Helsingissä oleskeluluvan saaneet haluaisivat usein itse muuttaa takaisin Helsinkiin: maahanmuuttajien kohdal-

la ensimmäinen sijoituspaikka voi muodostua muita tärkeämmäksi ja elämään halutaan pysyvyyttä ja jatkuvuutta monien muuttojen ja irrallisuuden jälkeen (Tuominen 2005, 55). Helsingin kaupunki kokee turvapaikanhakijoiden aiheuttavan Helsingille ylimääräisiä kustannuksia ja kaupungin kirjoittamattomana tavoitteena tuntuukin olevan saada turvapaikanhakijoita muuttamaan muuallekin Suomeen. Vastaanottotoiminnassa tämä näkyy esimerkiksi Helsingin toiveena saada turvapaikanhakijat siirtymään mahdollisimman nopeasti odotusajan keskuksiin muualle Suomeen. Tämä ei aina kokonaistuloksen kannalta johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, sillä esimerkiksi Ruotsissa saatujen tulosten mukaan siellä harjoitettu pakolaisten hajasijoittaminen on hidastanut pakolaisten kiinnittymistä työelämään (Hämäläinen ja Sarvimäki, 68). Monet kunnat vastaanottavat pakolaisia sikäli mielellään, että pakolaisten sijoittaminen kuntaan saattaa tuottaa kunnille laskennallisia tuloja valtion korvatessa sijoittamisesta aiheutuvat kulut. Harmillista on, että työllistymismahdollisuudet näissä usein jo entistenkin kansalaistensa työllisyyden kanssa kamppailevissa kunnissa ovat saapuvalle pakolaiselle olemattomat, ja muutto Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle näyttäytyy mahdollisuutena työllistyä.

diplomityö inari virkkala 2011  |  29


Kyläsaaren vastaanottokeskus Osoite Vastaanottokeskustoimintaa Asiakaspaikkamäärä Yksityismaj.asiakkaat 6/2010 Henkilökuntaa Asemakaavan käyttömerkintä Alkuperäinen käyttötarkoitus Valmistunut Arkkitehtisuunnittelu Peruskorjaus tehty

Kyläsaarenkatu 12a (ent.10) 00580 Helsinki 1996233 + 50 (hätämajoitustilat) 82 23, koko HVOK 69 hlö Y Vesilaitoksen laboratorio 31.12.1977 Arkkitehtitoimisto K. R. Lindgren Remontti 1995, ei laajaa peruskorjausta.

Kokonaisala Mitattu hyötyala Mitattu majoitustila

4960 m2 3730 hym2 1432 hym2

Majoitushuoneiden lukum. Majoitushuoneiden koko Majoitushuoneiden koot

67 kpl 2-8 hlö/huone 10m2 (2hh) - 40m2 (7hh)

Hlö / huone Kokonaisala, m2/asukas Mitattu hyötyala, hym2/as Asuinpinta-ala, hym2/asukas

3.7 20 14.9 5.7

laboratoriorakennuksen yläkerrassa sijainneet kasvihuoneet on muutettu hätämajoitustiloiksi.

toisen kerroksen ruokalassa järjestetään opetusta ja tiedotustilaisuuksia tarvittaessa.

majoitustila keittiöt oleskelutila toimistot märkätilat tekniset tilat

30  |  hengähdystauko helsingissä

1.kerroksessa sijaitsevat naisten asuinsiipi sekä lastenhuoneet.

kyläsaaren yhteistilat, märkätilat ja keittiöt sijaitsevat pääosin rakennusrungon keskellä.

kyläsaaren vastaanottotiskin tilat koettiin yleisesti toimiviksi sekä asukkaiden että henkilökunnan puolelta.


Laboratorioista asunnoiksi Kolmikerroksisessa rakennuksessa on 67 asuinhuonetta, joista osa pieniä 2-4 hengen ja osa isompia 5-8 hengen huoneita. Ullakolla on hätämajoitustilat enintään 50 asukkaalle. Alakerran asuinhuoneisiin pyritään sijoittamaan yksinäisiä naisia sekä perheitä, mutta muuten sukupuolia ei ole eroteltu. Rakennuksessa on yksi huone liikuntaesteiselle; varusteena hella ja pyykinpesukone, mutta wc ja suihkutilat sijaitsevat käytävän varrella. Ullakolla sijaitsevat hätämajoitustilat ovat kesäaikaan todella kuumat sillä tilojen ilmanvaihto ei ole riittävä asumiseen. Ullakolla on lisäksi liian vähän vessa- ja pesutiloja. Hätätilanteessa asiakkaita majoitetaan myös yhteistiloihin, kuten opetusluokkaan. Tiloissa järjestetään kuitenkin toimintaa viikoittain, joka tällöin kärsii hätämajoituksesta.

Kyläsaaren keskuksen alue kuuluu parhaillaan asemakaavoitettavaan Kalasataman asuin- ja liikealueeseen. Vuonna 2008 vahvistetussa alueen osayleiskaavassa ja vastaanottokeskuksen paikalle on kaavoitettu asuinja toimitilarakentamista. Rakennus on alun perin Vesilaitoksen vesilaboratorio, ja se remontoitiin vuonna 1995 vastaanottokeskukseksi. Rakennus on huonossa kunnossa. Jotta toiminta Kyläsaaressa voisi jatkua, rakennukseen tulisi tehdä isoja rakenteellisia korjauksia, joiden tekeminen tulisi erittäin kalliiksi. Korjaaminen ei kuitenkaan ole mielekästä, sillä rakennus todennäköisesti puretaan viimeistään muun Kyläsaaren rakentuessa 2020-luvulla.

”Hyviä asioita keskuksessa ovat televisiohuone ja lastenhuone. Ei siksi että pitäisin erityisesti television katselusta vaan koska televisiohuone on riittävän iso lapsille leikkiä siellä vapaasti. Huonoja puolia on keskuksen likaisuus ja epähygieenisyys. Kaikkialla on torakoita ja kukaan ei yritä parantaa tilannetta.” Nainen 27 vuotta, Kyläsaari

Asukkaat valmistavat ruoan yhteiskeittiöissä mutta syövät pääosin omissa huoneissaan. Yhteiskeittiöissä oli alun perin myös ruokapöytiä ja tuoleja, mutta niistä on myöhemmin luovuttu. Keittiöiden kulutus on äärimmäisen kovaa. Keskuksessa on oma varastotila uusille keittiökalusteille sillä niitä joudutaan uusimaan niin usein. Tiedotus- ja opetustiloja voisi olla enemmän. Kunnollinen lastenhuone olisi tarpeellinen ja verstastiloissa voitaisiin järjestää työtoimintaa. Punttisalin ilmanvaihto on riittämätön ja tilan sijainti rakennuksen keskellä ilman ikkunoita on huono. Kyläsaaren alkuperäisessä suunnittelussa ei otettu huomioon erilaisista oloista tulevien ihmisten erilaisia elintapoja. Tämä on johtanut rakennuksen huonoon hygieniatasoon: ongelmia ovat esimerkiksi torakoiden pesiytyminen lattian muovimattojen alle tai kalusteiden umpisokkeleihin, josta niiden myrkyttäminen on hankalaa.

diplomityö inari virkkala 2011  |  31


Uudenmaankadun vastaanottokeskus Osoite Vastaanottokeskustoimintaa Asiakaspaikkamäärä Yksityismaj.asiakkaat 6/2010 Henkilökuntaa Asemakaavan käyttömerkintä Alkuperäinen käyttötarkoitus Valmistunut Arkkitehtisuunnittelu Peruskorjaus tehty Kokonaisala Mitattu hyötyala Mitattu majoitustila

Uudenmaankatu 24 2009200 200 29, koko HVOK 69 hlö AK Hotelli Martta + Martta-liiton toimitilat 31.12.1958 J. Anttila, Veli A. Klami Tilamuutoksia 2009, ei laajaa peruskorjausta. 3760 m2 2591 hym2 545m2

Majoitushuoneiden lukum. Majoitushuoneiden koko Majoitushuoneiden koot

43 kpl 2-8 hlö/huone 12m2 (2hh sis. wc) - 18 m2

Hlö / huone Kokonaisala, m2/asukas Mitattu hyötyala, hym2/as Asuinpinta-ala, hym2/asukas

4.7 19 13 2.7

majoitustila keittiöt oleskelutila toimistot märkätilat tekniset tilat

32  |  hengähdystauko helsingissä

yläkerran yhteistilojen käyttö sekä ruokalana että opetustiloina koetaan toimivaksi.

Uudenmaankadun asuinhuoneet ovat hyvin pieniä.

ulkooleskelutilat ovat hyvin pienet.

toimistotilaa tarvitaan paljon, sillä helsingissä yksityismajoitusasiakkaat on keskitetty metsälään ja uudenmaankadulle

sisäänkäynti keskukseen tapahtuu uudenmaankadulta sisäpihan kautta. kadunvarren yhteistiloja ovat kuntosali sekä asiakkaiden oleskelutila

kellarin tiloja ei kesällä 2010 oltu voitu ottaa käyttöön kosteusvaurioiden takia.


Keskus kivikaupungin ytimessä Uudenmaankadun vastaanottokeskus otettiin nopeasti käyttöön turvapaikanhakijoiden määrien kasvaessa huomattavasti vuosina 2008 ja 2009. Kuusikerroksisessa 50-luvulla valmistuneessa rakennuksessa on yhteensä 42 asuinhuonetta, joista valtaosa on pieniä 4-10 hengen huoneita. Lisäksi on muutamia isompia huoneita perheille. Vanhoissa hotellihuoneissa on oma wc ja suihku. Asukkaat eivät valmista itse ruokiaan vaan keskuksen ruoka toimitetaan ruokapalveluna. Yläkerran ruokalatilat toimivat tarvittaessa myös opetusluokkina. Hieman hankalasti neljässä eri kerroksessa sijaitsevat henkilökunnan toimistotilat ovat viihtyisiä ja valoisia. Kellarissa sijaitseva sauna on suosittu ja myös Kaarlenkadun asukkaat tulevat Uudenmaankadulle saunomaan ja kuntosalille. Keskuksessa ei ole kirjastoa tai tilaa internetin käytölle, asukkaat käyvät Rikhardinkadun kirjastossa. Pihalla on oleskelutiloja, mutta kivisellä sisäpihalla kaikuvista lasten äänistä on tullut joitakin valituksia naapureilta.

On huonoa, että keskuksessa on niin vähän tekemistä. Turvapaikanhakijoilla ei ole muuta tekemistä kuin hukata aikaa, ja siihen on hyvin vähän vaihtoehtoja. Mies 25 vuotta, Kyläsaari Avotakka-lehti ja suunnittelutoimisto From suunnittelivat ja toteuttivat Uudenmaankadun vastaanottokeskuksen oleskelutilan sisustuksen yhdessä keskuksen asukkaiden kanssa kesällä 2010.

diplomityö inari virkkala 2011  |  33


Kaarlenkadun vastaanottokeskus Osoite Vastaanottokeskustoimintaa Asiakaspaikkamäärä Yksityismaj.asiakkaat 6/2010 Henkilökuntaa Asemakaavan käyttömerkintä Alkuperäinen käyttötarkoitus Valmistunut Arkkitehtisuunnittelu Peruskorjaus tehty Kokonaisala Mitattu hyötyala Mitattu majoitustila

Kaarlenkatu 7, 00530 11/2009200 0 17, koko HVOK 69 hlö AKS Fenno-hotelli Helsingin uudet asuntolat Oy 31.12.1988 Reijo Ailus Ei laajaa peruskorjausta. 3527 m2 2185 hym2 n. 890 hym2

Majoitushuoneiden lukum. Majoitushuoneiden koko Majoitushuoneiden koot

92 kpl 2-3 hlö/huone 7,5m2 (2hh + yhteiswc) - 15,5m2 (3hh + sis. wc)

Hlö / huone Kokonaisala, m2/asukas Mitattu hyötyala, hym2/as Asuinpinta-ala, hym2/asukas

2.2 18 10.9 4.5

majoitustila keittiöt oleskelutila toimistot märkätilat tekniset tilat

34  |  hengähdystauko helsingissä

asuinhuoneiden varustus on hyvä, huoneissa on esimekriksi televisiot, sillä irtaisimito ostettiin edullisesti fennohotellin lopetettua toimintansa.

kesällä 2010 kaarlenkadun 6.kerroksen toimistotiloja ei oltu voitu ottaa käyttöön niiden riittämättömän ilmanvaihdon takia. pienistä toimistoista myös puuttuivat henkilökunnan pakoovet.

asuinkerroksissa ei ole keittiötä ruoanvalmistukseen ja asukkaiden oleskelutiloja ei varsinaisesti ole.

”Emme juurikaan käy kaupoissa. Toimeentulotuki on niin pieni, että se ei riitä juuri mihinkään. Tulee vain surulliseksi ja masentuneeksi kun käy jossain, mutta ei ole varaa ostaa mitään.” Mies 31 vuotta, Kaarlenkatu

henkilökunta koki kaarlenkadun vastaanottokopin erityisen huonosti toimivaksi. tämä heijastui myös asukkaiden kokemuksiin henkilökunan työstä ja asenteista.


Vastaanottokeskus lisänä Kallion kirjavuudessa Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen käyttöönotolla vastattiin myös ennätyksellisiin hakijamääriin vuonna 2009. Seitsenkerroksisessa keskuksessa on 68 asuinhuonetta, joissa on oma wc - ja suihkutila, sekä 24 asuinhuonetta, joiden asukkaat jakavat yhteiset wcja suihkutilat. Rakennuksen 3.- 7. kerroksessa sijaitsevat asuinhuoneet ovat pieniä 2-3 hengen huoneita. Rakennus soveltuu hyvin yksin tulevien, pariskuntien ja erityisesti pienperheiden (1 lapsi) majoittamiseen. Asukkaat ovat tyytyväisiä pienten huoneiden tuomaan yksityisyyteen ja asuintovereiden välisiä erimielisyyksiä on harvoin. Asuinhuoneiden kalustus ostettiin edullisesti hotellin lopetettua toimintansa. Huoneet ja varusteet ovat pysyneet hyvässä kunnossa vastaanottokeskuksen toiminnan ajan. Keskuksen ruoka toimitetaan ruokapalveluna. Kesällä 2010 rakennuksen kuudenteen kerrokseen oli tarkoitus remontoida toimistotilat, keittiö ja aulatila. Remontille on jo myönnetty rakennuslupa. Kaarlenkadun piha-alue on vehreä ja viihtyisä. Talonmies on rakentanut pihalle asukkaiden käyttöön viljelylaareja vihannesten ja kukkien viljelyyn, jotka ovat asiakkaiden keskuudessa suuressa suosiossa. Mahdollinen markiisi sisäpihalla voisi vaimentaa äänien kaikumista kivisellä sisäpihalla. Kaarlenkadun alakerran vastaanottokoppi on liian pieni. Esimerkiksi Kyläsaaressa vastaanotto koetaan toimivan paremmin, kun tiskin yhteydessä on kunnollinen työtila useammalle työntekijälle. Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen viljelylaarit ovat asukkaiden keskuudessa erittäin suositut.

diplomityö inari virkkala 2011  |  35


Metsälän vastaanottokeskus ja säilöönottoyksikkö Osoite Vastaanottokeskustoimintaa Asiakaspaikkamäärä Yksityismaj.asiakkaat 6/2010 Henkilökuntaa Asemakaavan käyttömerkintä Alkuperäinen käyttötarkoitus Valmistunut Arkkitehtisuunnittelu Peruskorjaus tehty Kokonaisala Mitattu hyötyala Mitattu majoitustila

Niittylänpolku 10/11, 00620 Helsinki 2005Vastaanottokeskus 46 Säilöönottoyksikkö 40 348 17, koko HVOK 69 hlö TT, poikkeuspäätös asumiseen 2017 asti Teollisuusrakennus 31.12.1988 Shelter Oy 2005 4241 m2 2708 hym2 732 hym2

Majoitushuoneiden lukum. Majoitushuoneiden koko

43 kpl 2-3 hlö/huone

Hlö / huone Kokonaisala, m2/asukas Mitattu hyötyala, hym2/as Asuinpinta-ala, hym2/asukas

2 22 12,4 3,1

majoitustila keittiöt oleskelutila toimistot märkätilat tekniset tilat

36  |  hengähdystauko helsingissä

syvään rakennusrunkoon on yritetty tuoda valoa kattoikkunoin.

vastaanottokeskus sijaitsee maantasokerroksessa ja suljettu säilöönottoyksikkö yläkerrassa.

säilöönottoyksikön kalterit on julkisivuissa yritetty saada näyttämään ikkunoiden aurinkosuojilta.

kellarissa sijaitsevat suljettu autosaaton tila, kuntosali ja iso neuvottelutila.


Vankila teollisuusrakennuksen yläkerrassa Metsälän ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee 46-paikkainen vastaanottokeskus ja toisessa kerroksessa Suomen ainoa, 40-paikkainen säilöönottoyksikkö. Sekä vastaanottokeskus että säilö toimivat 24 tuntia vuorokaudessa. Rakennuksessa tehtiin melko täydellinen peruskorjaus, kun käyttötarkoitus muutettiin nykyiseen käyttöön vuonna 2005. Silloin uusittiin IVkonehuoneet, vesikatto sekä kaikki sisätilat. Viiden vuoden käytön aikana säilöönottoyksikköön on jouduttu tekemään korjauksia erityisesti rakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi. Asiakasmäärältään Metsälän keskus on asiakasmäärältään Suomen suurin vastaanottokeskus, sillä se palvelee suurta osaa yksityismajoituksessa asuvista turvapaikahakijoista. Vastaanottokeskus sijaitsee Teollisuusrakennusten korttelialueella (TT) ja asumisen rakennuksessa mahdollistaa vuoteen 2017 asti voimassa oleva poikkeamispäätös. Turvapaikanhakijan säilöönotto on vahvistettava oikeudessa kahden viikon välein ja ehdoton enimmäisaika säilöönotolle on 12 kk. Asukkaiden tilanne suljetussa säilössä on psyykkisesti hyvin rankka. Suomen punainen risti vierailee suljetun säilön asukkaiden luona kerran viikossa.

”Tulevaisuudelle minulla ei juurikaan ole toiveita. Olen kiitollinen, että minusta ja tilanteestani välitetään. Noudatan lakia ja elän päätöksen mukaan kun se tulee.” Nainen 60 vuotta, Kaarlenkatu

diplomityö inari virkkala 2011  |  37


1.7 vastaanottokeskuksen ideaalimalli Kyläsaaren vastaanottokeskuksen korvaavan ratkaisun suunnittelua varten sain tehtäväkseni määrittää tilaohjelman uudelle keskukselle. Tarkoitus oli myös pohtia millainen olisi paras mahdollinen ratkaisu korvaavalle keskukselle. Olemassa olevat vastaanottokeskukset on osin poliittisen vastustuksen, tai sen pelon takia, sijoitettu lähinnä mahdollisimman edullisiin tiloihin tai sellaisiin, joilla kaupungilla ei ole ollut muuta sen hetkistä käyttöä. Kaupungilla tai valtiolla ei siten ole olemassa minkäänlaista suunnitteluohjeistoa vastaanottokeskuksen tiloille. Tilaohjelma on määritetty kartoittamalla Helsingin neljän nykyisten vastaanottokeskusten tilat ja haastattelemalla keskusten henkilökuntaa, minkä jälkeen vertasin keskusten nykyisiä tiloja ohjeisiin, jotka koskevat muiden erityisryhmien asumisen suunnittelua, kuten vanhukset ja opiskelijat. Käytössäni oli myös Australian valtion tilasuunnitteluohje vastaanottokeskuksen tiloista. Kesän 2010 aikana kiersin kaikki neljä keskusta ja inventoin niiden tilat yhdessä keskusten työntekijöiden kanssa. Työntekijät kommentoivat yhdessä sosiaaliviraston tilayksikön arkkitehdin Kari Oksasen kanssa laatimaani inventaariota keskuksen tiloista, sekä kertoivat keskusten hyvin ja huonosti toimivista puolista. Kaikissa nykyisissä keskuksissa näkyy, että niitä ei ole suunniteltu vastaanottokeskuksiksi. Kiinteistöjen huono soveltuvuus pitkäaikaiseen asumiseen aiheuttaa jatkuvia pieniä haittoja.

38  |  hengähdystauko helsingissä

Suunnittelijan, henkilökunnan ja asukkaiden kommentit olemassa oleviin keskuksiin Diplomityön suunnitteluosuutta varten halusin haastatella kahden eri tyyppisen vastaanottokeskuksen asukkaita. Valitsin Kyläsaaren ja Kaarlenkadun vastaanottokeskukset niiden erilaisen typologian ja toiminnan takia. Kyläsaaressa ja Metsälässä pesutilat ovat yhteiset ja asukkaat valmistavat itse ruokansa yhteiskeittiöissä. Kaarlenkadulla ja Uudenmaankadulla toimii ruokapalvelu, sillä Kaarlenkadulle ja Punavuoreen ei ollut esimerkiksi paloturvallisuuden vuoksi mahdollista rakentaa keittiöitä asukkaiden käyttöön. Kyläsaaressa ja Metsälässä on erikokoisia huoneita asukkaille ja yhteiset peseytymistilat käytävillä. Kaarlenkatu ja Uudenmaankatu taas ovat vanhoja hotelleja, joissa useimmissa huoneissa on omat peseytymistilansa. Jopa yllättävässä määrin keskusten henkilökunta ja asukkaat nostivat haastatteluissa esiin monia samoja hyvin ja huonosti toimivia asioita. Ruokapalvelukeskuksissa tarjottava ruoka ja sen määräämä elämänrytmi oli isompia hakijoiden haastatteluissani kritisoimia asioita. Niissä keskuksissa joissa tarjotaan ruokapalvelu, turvapaikanhakijan vastaanottoraha on pienempi. Osin tästä syytä maahanmuuttovirasto kannattaa ruokapalvelun järjestämistä, sillä isomman toimeentulotuen pelätään olevan nk. vetotekijä, syy joka saa turvapaikanhakijan hakemaan turvapaikkaa nimenomaan Suomesta. Ruokapalvelun järjestäminen tulee kuitenkin huomattavasti kalliimmaksi kuin se, että hakijat valmistaisivat itse ruokansa. Ruoan valmistaminen itse tukee lisäksi turvapaikanhakijan normaalielämää.

Tilojen anonymiteetin aiheuttamat ongelmat Kyläsaaressa kritisoitiin keskuksen liian avoimia yhteistiloja. Kun Kyläsaarta suunniteltiin, ajatuksena oli rakentaa tiloista solumaisemmat: keittiöt ja yhteistilat eivät olisi avoimia kaikille vaan yhden keittiön ympärille kiertyisi muutaman asuinhuoneen ryhmä. Vastaava tilahierarkia helpottaisi myös tilojen ylläpitoa. Solumuotoisuus myös helpottaisi samankaltaisista taustoista tulevien ihmisten sijoittamista lähekkäin. Lisäksi toisinaan turvallisuussyistä tiettyjä asukasryhmiä tulisi pystyä eristämään toisistaan. Kustannussyistä solumuotoisesta tiloista kuitenkin luovuttiin aikoinaan Kyläsaaressa. Uudenmaankadulta ja Kaarlenkadulta puuttuvat oleskelutilat lähes kokonaan, tosin sijainti kaupungin ytimessä mahdollistaa muun muassa läheisten kirjastojen luontevan käytön. Asukashaastatteluissa Kyläsaaren pahimmiksi ongelmiksi mainittiin huono hygienia vessoissa ja keittiöissä, kerrottiin mm. torakoista sekä ulosteista vessoissa, toisaalta monet myös totesivat nämä asiakkaiden omaksi syyksi. Asuminen kaikissa keskuksissa on hyvin ahdasta verrattuna esimerkiksi opiskelijoiden tai vanhusten asumiselle Suomessa asetettuihin suosituksiin. Luvussa III esittelemäni Sofianlehdon peruskorjaussuunnitelma pohjautuu löyhästi tilaohjelmaan, mutta kuten kaikki muutkin keskukset Helsingissä ennen tätä, toiminnan sijoittuminen tiloihin tapahtuu pääosin olemassa olevien tilojen ehdoilla.


Kaarlenkatu

Uudenmaankatu

Metsälä

Kyläsaari

Rakennusten piirustusten mukaan mitattuna neljän keskuksen ja säilöönottoyksikön yhteenlaskettu hyötyala on noin 11 021 m2. Kiinteistörekisterin tietojen mukaan keskusten yhteenlaskettu kokonaisala on noin 16 488m2. Vuokrapinta-alaa keskuksissa on yhteensä 14 206m2.

diplomityö inari virkkala 2011  |  39


1.8. Kyläsaaren korvaavan vastaanottokeskuksen tilaohjelma Kyläsaaren korvaavan keskuksen tilaohjelma 1:1000 Majoitustilat kpl hym2 Majoitushuoneet (2hh) 123 16 Erityishuone (1 hh) 4 16 Hätämajoitustilat 4 60

yht. 1968 64 240 2272

Keittiöt kpl hym2 Asiakaskeittiöt 13 20 Laitoskeittiö 1 40

yht. 260 40 300

Yhteistilat kpl hym2 Ruokala 2 80 Opetustila 2 40 Kuntosali 1 60 Lastenhuone 2 20 Vastaanottoaula 1 100 Hiljentyminen/Rukoilu 0 0 Puhelintila/tietokone 4 4 Oleskelutilat 13 20

yht. 160 80 60 40 100 0 16 260 716

Henkilökunnan tilat kpl hym2 yht. Toimistohuoneet 10 15 150 Avotoimistotilaa 10 8 80 Vastaanotto 2 10+30 40 Terveydenhoitaja 1 20 20 Arkisto 1 15 15 Kopiohuone 1 10 10 Sosiaalitila 1 40 40 Kiintestönhuolto 1 15 15 Neuvottelutila, iso 2 30 + 40 70 Tapaamistilat 4 15 60 500

40  |  hengähdystauko helsingissä

Märkätilat kpl hym2 Wc- ja pesutilat, asiak. 123 3,5 Wc- ja pesutilat, erik. 4 4 Pyykkihuoneet 7 10 Vieras wc:t 1 14 Siivouskeskus 1 25 WC-, pesutilat, henk. 2 20 Saunatilat 2 35

yht. 431 16 70 14 25 40 70 666

Varastotilat kpl hym2 Siivouskomerot 13 1 Liinavaate/patjavarasto 4 10 Kirpputori 1 35 Tarvikevarasto 1 30 Kiinteistövarasto 1 15 Toimistotarvikevarasto Lääkkeiden kylmäsäilytys 1 5 Laitosruokavarastot 1 15

yht. 13 40 35 30 15

Tekniset tilat kpl hym2 IV konehuone 1 150 Lämmönjakohuone 1 10 Muuntamo 1 10 Sähköpääkeskus 1 6 Puhelinkeskus/Serveri 1 6 Akkuhuone 0 0 Väestönsuoja 1 270

yht. 150 10 10 6 6 0 270 452

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 16.000
m2

AH 60.000
m2

AH 16.000
m2

AH 60.000
m2

AH 16.000
m2

AH 60.000
m2

5059

AH 60.000
m2

KEITTIÖ KEITTIÖ KEITTIÖ KEITTIÖ KEITTIÖ KEITTIÖ KEITTIÖ KEITTIÖ KEITTIÖ KEITTIÖ KEITTIÖ KEITTIÖ 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2

LAITOSKEITTIÖ 40.000
m2

RUOKALA
/
OPETUSTILA 80.000
m2

OPETUSTILA 40.000
m2

KUNTOSALI 60.000
m2

LASTENHUONE 20.000
m2

LASTENHUONE 20.000
m2

VASTAANOTTOAULA 100.000
m2

OPETUSTILA 40.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

OLESKELUTILA 20.000
m2

RESEPTIO
/
TOIMISTO 30.000
m2

AVOTOIMISTO,
10HLÖ 80.000
m2

RESEPTIO
/
TOIMISTO 10.000
m2

LÄÄKEVARASTO 5.000
m2

TOIMISTO 15.000
m2

TERVEYDENHOIT. 20.000
m2

SOSIAALITILA 40.000
m2

KOKOUSHUONE 40.000
m2

KOKOUSHUONE 30.000
m2

KOKOUSHUONEKOKOUSHUONEKOKOUSHUONEKOKOUSHUONE 15.000
m2 15.000
m2 15.000
m2 15.000
m2

KOPIO/VARASTO 10.000
m2

WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU WC
JA
SUIHKU 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 3.500
m2 4.000
m24.000
m24.000
m24.000
m2 14.000
m2

PYYKKI PYYKKI PYYKKI PYYKKI PYYKKI PYYKKI PYYKKI 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2 10.000
m2

SIIVOUSKESKUS 25.000
m2

SAUNATILAT 35.000
m2

SAUNATILAT 35.000
m2

WC‐,
PESU‐
JA
PUKUTILAT WC‐,
PESU‐
JA
PUKUTILAT 20.000
m2 20.000
m2

SIIVOUS 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2 1.000
m2

LIINAVAATE 10.000
m2

LIINAVAATE 10.000
m2

LIINAVAATE 10.000
m2

IV‐KONEHUONE 100.000
m2

KIRPPUTORIVARASTO 35.000
m2

TARVIKEVARASTO 30.000
m2

KIINTEISTÖVARASTOKIINTEISTÖVARASTO 15.000
m2 15.000
m2

LIINAVAATE 10.000
m2

LÄMMÖNJAKO 10.000
m2

SÄHKÖPK. 6.000
m2 PUHELIN/ATK 6.000
m2

MUUNTAMO 10.000
m2

Yhteensä tilaohjelma

AH 16.000
m2

KEITTIÖ 10.000
m2

RUOKALA
/
OPETUSTILA 80.000
m2

5 15 153

AH 16.000
m2

VÄESTÖNSUOJAN
TILANTARVE
350HLÖ 270.000
m2

4.000
m2 4.000
m2 4.000
m2 4.000
m2


Majoitustilat Majoitustilat kpl hym2 Majoitushuoneet (2hh) 123 16 Erityishuone (1 hh) 4 16 Hätämajoitustilat 4 60

yht. 1968 64 240 2272

Majoitustilojen tulisi olla mahdollisimman joustavia heterogeenisen asiakaskunnan tarpeisiin. Pieniä huoneita tarvitaan yksin saapuneille sekä pariskunnille ja isoja huoneita 4-8 hengen perheiden majoittamiseen. Kahden, kolmen tai neljän hengen asuinhuoneet ovat sopivan kokoisia vastaanottokeskustoimintaan. Vanhuksille suunnatun ryhmäkodin yhden hengen asuinyksikön (sis. pesutilat) vähimmäispinta-ala on 16-20m2 (RT 93-10534), kun nykyisissä vastaanottokeskuksissa asuinpinta-ala asiakaspaikkaa kohden vaihtelee välillä 2,7-8,5m2.

Asuinhuoneiden varustus

Hätä- ja erityismajoitustilat

Majoitushuoneiden perusvarustukseen kuuluu sänky ja tilava kaappi jokaiselle asukkaalle. Kaapeissa säilytettävät tavarat vaihtelevat arvotavaroista vaatteisiin ja ruokaan. Asiakkaat hankkivat lukot kaappeihin itse. Huoneissa on jaettu jääkaappi. Kalustuksen tulisi huoneissa olla mahdollisimman joustava. Perhehuoneissa tilaa tarvitaan myös vauvansängylle. Jos ruokailuun on tilaa keittiöiden yhteydessä, huoneissa ei tarvitse olla ruokapöytää ja tuoleja. Transit-toiminnassa asumisen varustetaso voi olla melko karu, sillä tavoitteena on, että ihmiset asuisivat transit-keskuksissa vain muutamia viikkoja. Lapsiperheille on kuitenkin aina taattava hyvät olosuhteet.

Hätämajoitustiloja ja ns. transit-huoneita tarvitaan nopean majoitustarpeen varalta. Esimerkiksi yöllä saapuvat asiakkaat voidaan ensin majoittaa transithuoneeseen ja sijoittaa valikoidummin huoneisiin lähipäivien kuluessa. Rakennusmääräysten mukaan hotellirakennuksissa ja muissa vastaavissa majoitusrakennuksissa, tulee tarpeen mukaan olla pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen sekä avustavan henkilön tilantarpeen mukaan mitoitettuja majoitustiloja (RT RakMK-21255). Liikuntarajoitteisten, tartuntasairauksien, erityisten hygieniatarpeiden sekä mahdollisen eristysmahdollisuuden varalta tarvitaan muutamia erityishuoneita. 2-4- huoneessa tulisi olla omat wc- ja pesutilat, vesipiste sekä ruoanlaitto ja pyykinpesumahdollisuus. Liikuntarajoitteisille varustettujen huoneiden olisi hyvä sijaita ensimmäisessä kerroksessa.

KYLÄSAARI 8HH 41.178 m2

KYLÄSAARI 7HH 42.373 m2

KYLÄSAARI 2HH 12.297 m2

KYLÄSAARI 5HH 25.670 m2

KYLÄSAARI 7HH 43.605 m2

KYLÄSAARI 5HH 33.583 m2

Huoneiden läheisyydessä tulee olla henkilökunnan patja- ja mahdollisesti myös liinavaatevarasto, josta tarvikkeet voidaan helposti tuoda huoneeseen uuden asiakkaan saapuessa. Huoneissa ei tule olla parvekkeita tms. uloskäyntimahdollisuutta maantasolle tämän hankaloittaessa kulunvalvontaa. UUDENMAANKATU 2.712 m2

UUDENMAANKATU 2.712 m2

UUDENMAANKATU 2.381 m2

UUDENMAANKATU 2.384 m2

Asuinhuoneiden tulisi olla helposti yhdisteltävissä isommiksi yksiköiksi isommille perheille esimerkiksi äänieristetyin väliovin. Ovien sijoittelussa tulee huomioida tilan kalustettavuus. Maksimikoko asuinhuoneelle tulisi olla neljä henkeä samassa huoneessa. Liian suurissa majoitushuoneissa asiakkaiden yksityisyys ja intimiteetti kärsivät. Tämä lisää asiakkaiden tyytymättömyyttä ja aiheuttaa järjestyshäiriöitä.

UUDENMAANKATU 9.813 m2

UUDENMAANKATU 17.643 m2

UUDENMAANKATU 9.816 m2

KYLÄSAARI 2HH 10.650 m2

UUDENMAANKATU 17.994 m2

KYLÄSAARI HÄTÄMAJOITUS 111.318 m2

KYLÄSAARI HÄTÄMAJOITUS 65.611 m2

KAARLENKATU KAARLENKATU 1.909 m2 1.850 m2

KAARLENKATU 7.294 m2

KAARLENKATU 10.449 m2

KAARLENKATU 9.138 m2

KAARLENKATU 1.273 m2

KAARLENKATU 1.192 m2

Kaarlenkadulla asuinhuoneiden yhteydessä oleva oleskelutila on liian pieni (10 m2) tarjotakseen mielekästä tekemistä keskuksen asukkaille. KAARLENKATU 1.941 m2 KAARLENKATU 1.988 m2

KAARLENKATU 9.893 m2 KAARLENKATU KAARLENKATU 7.606 m2 7.645 m2

KAARLENKATUKAARLENKATU 7.533 m2 7.569 m2

KAARLENKATU KAARLENKATU 7.597 m2 7.656 m2

KYLÄSAARI HÄTÄMAJOITUS 59.610 m2

KAARLENKATU 10.471 m2

KAARLENKATU 10.475 m2

Nykyisten keskusten asuintiloja 1:400

KAARLENKATU 3.367 m2

Kyläsaaren isoimmat asuinhuoneet (40-43 m2) koetaan toimimattomiksi, sillä jopa isoille perheille majoittuminen kahteen yhdistettävään huoneeseen voi olla mukavampaa.

KAARLENKATU 11.784 m2

KYLÄSAARI 8HH 41.178 m2

METSÄLÄ 25.794 m2

JK6

Perhehuone

Majoitushuone

Perhehuone

Uudenmaankadun pienissä asuinhuoneissa (10 m2) saattaa asua jopa 4 henkeä kerrossängyissä. Tällöin asuinpinta-ala asukasta kohden on 2,7 m2.

METSÄLÄ 13.965 m2

Eristyshuone

Eristyshuone

METSÄLÄ 14.023 m2

METSÄLÄ 14.581 m2

KYLÄSAARI 8HH 41.178 m2

UUDENMAANKATU 17.643 m2

UUDENMAANKATU 17.994 m2

KYLÄSAARI HÄTÄMAJOITUS 65.611 m2

KAARLENKATU 7.294 m2

Majoitushuone

JK6

UUDENMAANKATU 9.816 m2

METSÄLÄ 15.914 m2

METSÄLÄ 22.076 m2

UUDENMAANKATU 2.712 m2

UUDENMAANKATU 2.712 m2

UUDENMAANKATU 2.384 m2

UUDENMAANKATU 9.813 m2

JK6

UUDENMAANKATU 2.381 m2

Wc

METSÄLÄ METSÄLÄ 1.620 m2 1.620 m2

Perhehuone

Perhehuone

METSÄLÄ 16.695 m2

METSÄLÄ 14.210 m2

Wc

KYLÄSAARI 2HH 10.650 m2

KYLÄSAARI 3HH 16.593 m2

KYLÄSAARI 3HH 16.383 m2

KYLÄSAARI 4HH 22.272 m2

Majoitushuone

JK6

JK6

METSÄLÄ 23.084 m2

Perhehuone

KYLÄSAARI 5HH 25.670 m2

KYLÄSAARI 7HH 43.605 m2

KYLÄSAARI 5HH 33.583 m2

METSÄLÄ 23.084 m2

JK6

KYLÄSAARI 7HH 42.373 m2

KYLÄSAARI 2HH 12.297 m2

JK6

Ihannetilanteessa keskus olisi jaettu noin 4-6 asuinhuoneen soluihin, joiden yhteydessä olisi jaettu keittiö, pieni oleskelutila sekä siivouskomero. On hyvä että eri asiakasryhmiä voidaan sijoittaa eri osastoihin. Esimerkiksi yksin saapuneet naiset tarvitsevat oman erillisen oleskelutilan.

KYLÄSAARI 3HH 16.593 m2

KYLÄSAARI 3HH 16.383 m2

KYLÄSAARI 4HH 22.272 m2

KYLÄSAARI 7HH 42.373 m2

KYLÄSAARI 2HH 12.297 m2

KYLÄSAARI 5HH 33.583 m2

KYLÄSAARI 7HH 43.605 m2

KYLÄSAARI 5HH 25.670 m2

KYLÄSAARI HÄTÄMAJOITUS 111.318 m2

KYLÄSAARI 4HH 22.272 m2

KYLÄSAARI HÄTÄMAJOITUS 59.610 m2

KAARLENKATU KAARLENKATU 1.909 m2 1.850 m2 KAARLENKATU 9.138 m2

KAARLENKATU 10.449 m2 KAARLENKATU 1.273 m2

UUDENMAANKATU 2.381 m2

KAARLENKATU 1.192 m2

UUDENMAANKATU 2.712 m2

UUDENMAANKATU 2.712 m2

UUDENMAANKATU 2.384 m2

UUDENMAANKATU 9.813 m2 KAARLENKATU 1.941 m2 KAARLENKATU 1.988 m2

KAARLENKATU 3.367 m2

KAARLENKATU 9.893 m2 KAARLENKATU KAARLENKATU 7.606 m2 7.645 m2

KAARLENKATU KAARLENKATU 7.597 m2 7.656 m2

KAARLENKATUKAARLENKATU 7.533 m2 7.569 m2

UUDENMAANKATU 9.816 m2

UUDENMAANKATU 17.643 m2

diplomityö inari virkkala 2011  |  41 UUDENMAANKATU 17.994 m2

KYLÄSAARI HÄTÄMAJOITUS 65.611 m2

KYLÄSAARI HÄTÄMAJOITUS 59.610 m2 KAARLENKATU 10.471 m2

KAARLENKATU 10.475 m2

KAARLENKATU 11.784 m2

KYLÄSAARI 3HH 16.383 m2


3.613 m2

UUDENMAANKATU 87.636 m2

UUDENMAANKATU 5.727 m2

Yhteistilat Yhteistilat kpl hym2 Ruokala 2 80 Opetustila 2 40 Kuntosali 1 60 Lastenhuone 2 20 Vastaanottoaula 1 100 Hiljentyminen/Rukoilu 0 0 Puhelintila/tietokone 4 4 Oleskelutilat 13 20

yht. 160 80 60 40 100 0 16 260 716

Yhteistiloissa järjestetään esimerkiksi kieliopetusta ja järjestetään tiedotustilaisuuksia asukkaille ja henkilökunnalle. Tilojen jako- ja yhdistelymahdollisuus on tärkeää. Oleskelutiloissa tarvitaan ruokailumahdollisuus ja esimerkiksi televisionurkkaus. Tilojen ei tule olla liian isoja siisteys- ja järjestyshäiriöiden minimoimiseksi. Solumaisuus ja selkeästi tietyille majoitushuoneille rajatut oleskelualueet edesauttavat tilojen siisteyttä ja puhtaanapitoa verrattuna isoihin, kenellekään kuulumattomiin oleskelutiloihin. Eri sukupuolille tulisi olla erillisiä oleskelutiloja. Asuinhuoneiden tulisi olla riittävän väljiä myös rukoilemiseen, jolloin hiljaiselle huoneelle ei ole tarvetta. Vain tietyn uskonnollisen ryhmän käyttöön varatut tilat saattavat aiheuttaa konflikteja. Lastenhuoneiden tulisi olla helposti henkilökunnan valvottavissa. Lukittavaa säilytystilaa tarvitaan paljon. Hyvä ja turvallinen ulkoleikkimahdollisuus on jopa tärkeämpi kuin varsinainen lastenhuone.

Aulatilan tulee olla riittävän väljä. Tuolit, pöydät ja mahdollisesti televisio ovat aulatilassa hyvät. Tiloihin tulisi olla vain yksi sisäänkäynti asiakkaille ja vierailijoille, jotta kulunvalvonta toimii sujuvasti. Tietokonekoppien tulee olla lukittavia ja tarjota käyttäjälleen kohtuullinen intimiteetti. Koppien olisi hyvä sijaita yhdessä paikassa, mieluiten esimerkiksi henkilökunnan kulkureittien varrella, jossa niiden valvonta on helppoa. Kuntosali lisää suuresti asiakkaiden viihtyvyyttä. Yhteistilojen puhtaanapidon tulisi olla äärimmäisen helppoa.

Nykyisten keskusten yhteistiloja 1:400

KYLÄSAARI 40.147 m2

Kyläsaaren asiakaskeittiöihin (11-13 m2) mahtuu kaikkiin kaksi ruoanvalmistuspistettä.

UUDENMAANKATU 1.134 m2

KYLÄSAARI 13.978 m2

KYLÄSAARI 12.539 m2

KYLÄSAARI 13.851 m2

UUDENMAANKATU 54.624 m2

UUDENMAANKATU 2.570 m2

KYLÄSAARI 11.011 m2

KYLÄSAARI KUNTOSALI 34.987 m2

Kyläsaaren laboratorioiden vanhaa ruokalaa (38 m2) käytetään keskuksen tapahtumissa. Suomen punainen risti järjestää keittiössä kokkauskursseja keskuksen miehille. 1.397 m2

KYLÄSAARI 37.821 m2 KYLÄSAARI LASTENHUONE 51.433 m2

1.180 m2

KYLÄSAARI 107.384 m2

1.708 m2

Asukkaiden liikuntatila

Lastenhuone

Keittiöt ja ruokala

METSÄLÄ 83.382 m2

1.521 m2

2.310 m2

METSÄLÄ 17.838 m2

UUDENMAANKATU 81.925 m2

UUDENMAANKATU 30.385 m2

UUDENMAANKATU 3.613 m2

Keittiöt kpl hym2 Asiakaskeittiöt 13 20 Laitoskeittiö 1 40

yht. 260 40 300

UUDENMAANKATU 87.636 m2

UUDENMAANKATU 5.727 m2

Uudessa vastaanottokeskuksessa tulisi olla mahdollisuus sekä ruokapalvelun järjestämiseen, että asiakkaiden omaan ruoanvalmistukseen. Kauttakulkukeskuksissa maahanmuuttovirasto suosii järjestettyä ruokahuoltoa mutta vastaanottokeskuksissa kuitenkin pyritään yleisesti mahdollisimman normaaliin elämään, jota ruoan valmistaminen itse tukee. Asiakaskeittiöiden ja pesutilojen kulutus on äärimmäisen kovaa.

KYLÄSAARI 40.147 m2

UUDENMAANKATU 1.134 m2

UUDENMAANKATU 2.570 m2

KYLÄSAARI 11.011 m2 KYLÄSAARI 13.978 m2

KYLÄSAARI 13.851 m2

UUDENMAANKATU 54.624 m2

KYLÄSAARI 12.539 m2

Uudenmaankadulla keittiön yhteydessä on kaksi suurta yhteistilaa (82 ja 88 m2), joiden käytön jakaminen sekä ruokalakäytän että opetukseen välillää onnistuu joustavasti. KYLÄSAARI KUNTOSALI 34.987 m2

1.397 m2

1.521 m2

2.310 m2 1.180 m2

1.708 m2

KYLÄSAARI 37.821 m2 UUDENMAANKATU 81.925 m2

Laitoskeittiön, sekä erityisesti sen kylmä- ja kuivavarastojen tulee olla riittävän kokoiset. Ruokalan valvomisen tulisi olla helppoa, ja sen siivousvälineiden helposti asiakkaiden saavutettavissa. Ruokalaa ei voida käyttää hätämajoitustilana, sillä hätämajoitustilanteessa toimiva ruokahuolto on tärkeää. KYLÄSAARI 107.384 m2

METSÄLÄ 83.382 m2

UUDENMAANKATU 30.385 m2

Asukkaiden liikuntatila

KAARLENKATU 36.668 m2

METSÄLÄ 17.838 m2

KYLÄSAARI LASTENHUONE 51.433 m2

Lastenhuone UUDENMAANKATU 3.613 m2

KAA 78. LASITETTU TERASSI

UUDENMAANKATU 87.636 m2

KAARLENKATU 11.465 m2

KAARLENKA 59.867 m2

UUDENMAANKATU 5.727 m2

KYLÄSAARI 40.147 m2 KAARLENKATU 12.401 m2

42  |  hengähdystauko helsingissä

KAARLENKATU 13.263 m2

UUDENMAANKATU 1.134 m2

UUDENMAANKATU 2.570 m2

KYLÄSAARI 11.011 m2 KYLÄSAARI 13.978 m2

KYLÄSAARI 13.851 m2

KYLÄSAARI 12.539 m2

UUDENMAANKATU 54.624 m2

KAARLENKATU 9.138 m2

KAARLEN 10.449 m2


Henkilökunnan tilat

Vastaanoton yhteydessä on hyvä olla ohjaajien avoin toimistotila. Vastaanoton tulee olla erityisen hyvin suunniteltu, sillä asiakasliikenne on vilkasta ja vastaanottotyö henkilökunnalle erityisen raskasta. Vastaanotosta on hyvä olla suora näköyhteys ulko-ovelle, sekä mahdollisimman laajalle keskuksen tiloihin.

Henkilökunnan tilat kpl hym2 yht. Toimistohuoneet 10 15 150 Avotoimistotilaa 10 8 80 Vastaanotto 2 10+30 40 Terveydenhoitaja 1 20 20 Arkisto 1 15 15 Kopiohuone 1 10 10 Sosiaalitila 1 40 40 Kiintestönhuolto 1 15 15 Neuvottelutila, iso 2 30 + 40 70 Tapaamistilat 4 15 60 500

Nykyisten keskusten toimistotiloja 1:400

0.844 m2

2.047 m2

UUDENMAANKATU 21.606 m2

2.634 m2

0.800 m2

UUDENMAANKATU 21.847 m2

UUDENMAANKATU 10.551 m2 UUDENMAANKATU 21.547 m2 UUDENMAANKATU 9.986 m2

UUDENMAANKATUUUDENMAANKATU 4.904 m2 5.506 m2

UUDENMAANKATU 10.675 m2

UUDENMAANKATU 10.575 m2

Uudenmaankadun toimistotilat ovat työntekijöiden mukaan viihtyisät, valoisat ja riittävän kokoiset. UUDENMAANKATU 32.220 m2

UUDENMAANKATU 10.682 m2

TOIMISTO

Joustavasti ala-aulan yhteydessä olisi hyvä sijaita muutama suljettava neuvottelutila, jossa asiakkaat voivat rauhassa keskustella ohjaajien ja ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Näiden lisäksi tarvitaan muutama isompi neuvottelutila esimerkiksi henkilökuntakokouksia varten.Toimistotilojen yhteyteen tarvitaan kopio- ja faksihuone, toimistotarvikevarasto, keskuksen arkisto sekä henkilökunnan pesu-, puku- ja sosiaalitilat. 0.844 m2

UUDENMAANKATU 21.534 m2

0.800 m2

0.800 m2

2.634 m2

UUDENMAANKATU 10.551 m2

UUDENMAANKATU 10.675 m2

1.552 m2 1.590 m2

wc

wc

12.285 m2

pukuh/ sos.t./N

pukuh/ sos.t./M

METSÄLÄ 12.272 m2

Sos.

Henkilökunta

wc

wc

12.285 m2

pukuh/ sos.t./N

1.389 m2

Wc

METSÄLÄ 3.964 m2

METSÄLÄ 30.143 m2

Sos.

METSÄLÄ 12.326 m2

1.568 m2

Kahvio

Toimisto

KYLÄSAARI 13.016 m2 METSÄLÄ 30.143 m2

Sos.

KYLÄSAARI 13.259 m2

KYLÄSAARI 13.016 m2

NEUVOTTELUHUONE 27.286 m2

KYLÄSAARI 13.259 m2

NEUVOTTELUHUONE 27.286 m2

KYLÄSAARI AULA 111.169 m2

Reseptio METSÄLÄ

Sos.

10.415 m2

UUDENMAANKATU 21.365 m2

Toimisto

HENKILÖKUNNAN TAUKOTILA 17.792 m2

1.389 m2

HENKILÖKUNNAN TAUKOTILA 17.792 m2

Ilmoittautuminen

KYLÄSAARI 23.947 m2

Ohj.

1.108 m2

Keittiö

METSÄLÄ 11.408 m2

1.056 m2

HENKILÖKUNNANMETSÄLÄ PUKUHUONE 12.326 m2 10.600 m2

KYLÄSAARI 7.822 m2 Käytävä

NEUVOTTELUHUONE 17.758 m2

METSÄLÄ 25.725 m2

Wc

METSÄLÄ 3.964 m2

Kahvio

Toimisto

KYLÄSAARI AULA 111.169 m2

10.415 m2

Toimisto

Reseptio METSÄLÄ

KYLÄSAARI ARKISTO 14.070 m2

KYLÄSAARI 4.080 m2

KYLÄSAARI 4.080 m2

KYLÄSAARI 17.940 m2

KYLÄSAARI 5.505 m2

KYLÄSAARI 14.072 m2

KYLÄSAARI 19.333 m2

KYLÄSAARI 19.333 m2

KYLÄSAARI AULA 111.169 m2

10.415 m2

KYLÄSAARI RESEPTIO 10.317 m2

Toimisto

Ilmoittautuminen

KYLÄSAARI 1.674 m2

KYLÄSAARI 2.697 m2

Kahvio

METSÄLÄ 21.316 m2

METSÄLÄ 30.143 m2

LÄÄKESÄILYTYS 5.217 m2

KYLÄSAARI KYLÄSAARI NEUVOTTELUHUONE 17.940 m2 42.399 m2

KYLÄSAARI 5.505 m2

KYLÄSAARI 14.072 m2

Toimisto

Reseptio METSÄLÄSos. Sos.

KYLÄSAARI ARKISTO 14.070 m2

KYLÄSAARI 15.435 m2

KYLÄSAARI 5.960 m2

KYLÄSAARI KYLÄSAARI 2.697 m2 1.674 m2 HENKILÖKUNNAN PUKUHUONE 10.600 m2

KYLÄSAARI NEUVOTTELUHUONE 42.399 m2

METSÄLÄ 25.725 m2

METSÄLÄ 21.316 m2

METSÄLÄ 12.272 m2

KYLÄSAARI 15.435 m2

LÄÄKESÄILYTYS 5.217 m2

KYLÄSAARI 7.822 m2

Ohj.

1.568 m2

KYLÄSAARI 16.088 m2

HENKILÖKUNNAN PUKUHUONE 9.353 m2

KYLÄSAARI KYLÄSAARI 1.086 m2 5.824 m2 5.960 m2

Wc 1.108 m2

Wc

Ohj.

KYLÄSAARI 14.072 m2

METSÄLÄ 21.316 m2

METSÄLÄ 12.272 m2

1.945 m2

3.407 m2

Wc

Käytävä

KYLÄSAARI N 42.399 m2 METSÄLÄ 25.725 m2

Kyläsaaren vastaanottotila ja sen yhteydessä oleva toimisto koettiin henkilökunnan puolesta toimivaksi. Tämä heijastui asukkaiden kokemuksiin, sillä Kyläsaaren asukkaiden haastettluissa keskuksen vastaanotto koettiin lähes yksinomaan äärimmäisen positiiviseksi. Kaarlenkadulla sekä henkilökunta että asukkaat kokivat vastaanoton huonosti toimivaksi.

UUDENMAANKATU 21.580 m2

HENKILÖKUNNAN PUKUHUONE 9.353 m2 METSÄLÄ 19.476 m2

KYLÄSAARI 1.086 m2 5.824 m2

Kesällä 2010 Kyläsaaressa oli 23 varsinaista työntekijää, siviilityöntekijä ja harjoittelijoita. Henkilökuntaa on päivävuorossa noin 12-14 ja yövuorossa kaksi henkeä. Keskuksen henkilökuntaan kuuluvat sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, etuuskäsittelijä, ohjaaja, vastaava ohjaaja, toimistosihteeri, apulaisjohtaja ja johtaja. Lisäksi keskuksessa työskentelevät kiinteistöhuollon työntekijät METSÄLÄ 11.408 m2

KYLÄSAARI 7.822 m2

Ohj.

KYLÄSAARI 16.088 m2

pukuh/ sos.t./M

Wc

Keittiö

Käytävä

1.108 m2

KAARLENKATU KAARLENKATU KAARLENKATUKAARLENKATU 1.056 m2 m2 7.533 7.597 m2 7.656 m2 7.569 m2 HENKILÖKUNNAN PUKUHUONE 10.600 m2

Wc

METSÄLÄ 3.964 m2

1.056 m2

Wc 1.568 m2

METSÄLÄ 11.408 m2

Wc

KAARLENKATU 9.893 m2 KAARLENKATUKAARLENKATU KAARLENKATU KAARLENKATU 7.533 m2 7.606 m2 7.569 m2 7.645 m2 METSÄLÄ 12.326 m2

KYLÄSAARI 23.947 m2

Ohj.

1.568 m2

Keittiö

2.663 m2

1.945 m2

3.407 m2

Wc

KAARLENKATU KAARLENKATU 7.597 m2 7.656 m2

12.337 m2

METSÄLÄ 19.476 m2

NEUVOTTELUHUONE 17.758 m2

Ohjaajat voivat pääosin työskennellä avotoimistossa. Ohjaajan työpisteessä tulee olla tietokone ja puhelin. Ohjaajien käytössä tulisi olla myös hiljainen työtila esimerkiksi kirjoitustyötä varten.

1.552 m2 1.590 m2

HENKILÖKUNNAN PUKUHUONE 9.353 m2

KYLÄSAARI 5.824 m2

1.086 m2

1.568 m2

3.510 m2

3.510 m2

2.576 m2

Wc

Wc KAARLENKATU KAARLENKATU 7.606 m2 7.645 m2 1.568 m2

NEUVOTTELUHUONE 17.758 m2

UUDENMAANKATU 21.534 m2

UUDENMAANKATU 21.365 m2

1.945 m2

3.407 m2

UUDENMAANKATU 32.369 m2

2.663 m2

12.337 m2

UUDENMAANKATU 32.220 m2

UUDENMAANKATU 21.580 m2

UUDENMAANKATU 10.682 m2

TOIMISTO

UUDENMAANKATU 21.534 m2 UUDENMAANKATU 21.534 m2

3.510 m2

3.510 m2

2.576 m2

Ohj.

KAARLENKATU 9.893 m2 UUDENMAANKATU 21.547 m2

Kaarlenkadun toimistot (7,5 m2) ovat liian pieniä esimerkiksi asiakkaiden vastaanottamiseen. KAARLENKATU 9.138 m2

1.389 m2

METSÄLÄ 19.476 m2

UUDENMAANKATU 10.575 m2

UUDENMAANKATU 32.369 m2

UUDENMAANKATU 21.534 m2

Terveydenhoitajat ja sosiaalityöntekijät tarvitsevat omat, henkilökohtaiset huoneensa. Terveydenhoitajien huoneessa tulee olla riittävästi tilaa tutkimuspöydälle, vesipiste sekä viisi metriä vapaata tilaa näöntarkistusta varten. Valaistuksen tulee olla riittävän kirkas esimerkiksi haavojen tutkimiseen. Terveydenhoitajien huoneiden yhteydessä tarvitaan lääkkeiden kylmäsäilytysmahdollisuus, esimerkiksi lukittava jääkaappi.

UUDENMAANKATU 10.675 m2

UUDENMAANKATU 10.575 m2

KAARLENKATU 7.294 m2

pukuh/ sos.t./M

UUDENMAANKATUUUDENMAANKATU 4.904 m2 5.506 m2

UUDENMAANKATU 32.220 m2

UUDENMAANKATU 10.682 m2

TOIMISTO

UUDENMAANKATU 9.986 m2

UUDENMAANKATUUUDENMAANKATU 4.904 m2 5.506 m2

2.663 m2

KAARLENKATU 9.138 m2 12.337 m2

pukuh/ sos.t./N

UUDENMAANKATU 10.551 m2

Vastaanottokeskuksen asukkailla on usein masennusta ja psyykkisiä ongelmia. Monet ovat saattaneet kokea kidutusta tai muuta fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Tiloissa, joissa otetaan asiakkaita vastaan, tulee aina olla henkilökunnalle mahdollisuus poistua vaaratilanteessa sekä mahdollisuus hälyttää apua. Ilman erillistä pakoovea tulee huone kalustaa siten, että asiakas ei koskaan jää poistumistien ja henkilökunnan jäsenen väliin.

wc

UUDENMAANKATU 21.847 m2

UUDENMAANKATU 21.547 m2

UUDENMAANKATU 9.986 m2

wc

12.285 m2

UUDENMAANKATU 21.847 m2

Toimistohuoneiden sopiva koko vaihtelee välillä 1220m2. Tilojen joissa otetaan vastaan asiakkaita tulee olla riittävän väljät myös isojen perheiden tapaamiseen. Työntekijän työpöydän lisäksi tarvitaan toinen neuvotteluryhmä. Asiakaspalvelutiloissa tarvitaan riittävät turvajärjestelmät. Usein tapaamisissa on läsnä tulkki.

1.552 m2 1.590 m2

KAARLENKATU 7.294 m2

2.047 m2

UUDENMAANKATU 21.606 2.634 m2m2

UUDENMAANKATU 21.365 m2

3.510 m2

3.510 m2

2.576 m2

0.844 m2

2.047 m2

UUDENMAANKATU 21.606 m2

UUDENMAANKATU 32.369 m2 UUDENMAANKATU 21.534 m2

UUDENMAANKATU 21.580 m2

KYLÄSAARI 33.283 m2

KYLÄSAARI 10.360 m2

KYLÄSAARI 10.486 m2

KYLÄSAARI RESEPTIO 10.317 m2 KYLÄSAARI 12.496 m2

KYLÄSAARI KYLÄSAARI 22.080 m2 33.283 m2

KYLÄSAARI 10.360 m2

KYLÄSAARI 10.486 m2

KYLÄSAARI 12.496 m2

KYLÄSAARI 22.080 m2

Ilmoittautuminen

diplomityö inari virkkala 2011  |  43

KYLÄSAARI RESEPTIO 10.317 m2


Märkätilat Märkätilat kpl hym2 Wc- ja pesutilat, asiak. 123 3,5 Wc- ja pesutilat, erik. 4 4 Pyykkihuoneet 7 10 Vieras wc:t 1 14 Siivouskeskus 1 25 WC-, pesutilat, henk. 2 20 Saunatilat 2 35

yht. 431 16 70 14 25 40 70 666

Ulkotilat Aikuisten ulko-oleskelu Lasten leikkipaikka Viljhelypalstat Autopaikoitustila Polkupyöräpaikoitus Ulkoiluvälinevarasto Jätekatos

Kiinteistönhuollon varastossa säilytetään esimerkiksi wc-paperia, pesuaineita ja siivoustarvikkeita. Talovarastossa voidaan säilyttää ulkoiluvälineitä, katuharjoja, lumilapiota yms. Kirpputorivarastoon tallennetaan lahjoituksena saatavat vaatteet, lelut ja kirjat. Kirpputoritilan ylläpito vie henkilökunnan resursseja, mutta on tärkeä olla olemassa, sillä vastaanottokeskukset saavat lahjoituksina paljon vaatteita, leluja yms. tavaraa jaettavaksi asukkaille.

Wc- ja pesutilojen tulee kestää äärimmäisen kovaa kulutusta. Pyykkihuoneissa tulee olla mahdollisuus automaattiseen pesuaineen annosteluun, mahdollisesti jopa niin että pesuainetankit sijaitsevat erillisessä, lukittavassa tilassa. Ala-aulan yhteyteen tarvitaan wc vierailijoiden käyttöön.

Varastotilat Varastotilat kpl hym2 Siivouskomerot 13 1 Liinavaate/patjavarasto 4 10 Kirpputori 1 35 Tarvikevarasto 1 30 Kiinteistövarasto 1 15 Lääkkeiden kylmäsäilytys 1 5 Laitosruokavarastot 1 15

Ulkotilat

Toimistohuoneiden yhteyteen tarvitaan toimistotarvikevarasto. Liinavaatevarastoon tulee päästä kuljettamaan pestyt liinavaatteet rullakolla. Siivouskomeroiden on oltava kerroksissa, sillä asiakkaat huolehtivat itse asuintilojen ja keittiöiden siivouksesta. Komerot voisi lukita esimerkiksi koodilukoin, mutta ei niin että henkilökunta joutuu avaamaan komerot asiakkaille. Laitoskeittiö tarvitsee riittävän kokoiset kylmä- ja kuivavarastot.

On tärkeää, että myös aikuisille on ulko-oleskelutiloja. Lähtökohta on, että asukkailla ei ole omia autoja. Pysäköintipaikkoja tarvitaan henkilökuntaa, tulkkeja ja viranomaisia varten. Iltaisin keskuksessa on usein vierailijoita. Henkilökunnan ja viranomaisten paikat tulisi merkitä ja vierailijoille olla muutama autopaikka. Henkilökunnan polkupyöriä varten tulisi olla riittävän iso (n. 20 pyörää) lukittu tila. Huoltoliikenteen tulee olla erotettavissa asiakkaiden ja henkilökunnan kulusta, erityisesti yksiköissä joissa on ruokapalvelu. Lasten turvallinen ulkoleikkimahdollisuus on erittäin tärkeä. Jätekatoksen on hyvä sijaita asiakkaiden kulkureittien varrella, jotta jätehuolto sujuu joustavasti.

Porras- ja käytävätilat, hissit yht. 13 40 35 30 15 5 15 153

Tilojen viihtyisyyden ja asiakkaiden mielenterveyden takia olisi hyvä että porras- ja käytävätiloihin tulisi luonnonvaloa.

Hissi

Hissi UUDENMAANKATU 2.381 m2

KH

2.164 m2

UUDENMAANKATU 2.381 m2

KH

UUDENMAANKATU 2.384 m2 UUDENMAANKATU 11.220 m2

UUDENMAANKATU 11.220 m2

UUDENMAANKATU 13.535 m2 UUDENMAANKATU 9.813 m2

UUDENMAANKATU 4.617 m2

Varastoja tulee olla sopivasti ja niiden oikea sijoittelu on erittäin tärkeää. Sujuva yhteys lastauslaiturille tai muuhun huoltoyhteyteen sekä hissille on tärkeä. Varastojen olisi hyvä sijaita osittain myös asuinkerroksissa, eikä esimerkiksi kokonaisuudessaan kellarissa. UUDENMAANKATU 17.584 m2

Säilöönottoyksikön erityistilat

Nykyisten keskusten märkätiloja 1:400 2.164 m2

Uudenmaankadulla huoneiden yhteydessä sijaitsevat wc- ja pesutilat tukevat tavoitetta inhimillisestä asumisesta. UUDENMAANKATU 2.384 m2

UUDENMAANKATU 13.535 m2

UUDENMAANKATU 4.617 m2 UUDENMAANKATU 9.816 m2

UUDENMAANKATU 9.813 m2

UUDENMAANKATU 9.816 m2

9.5 m2

50 h. kokoustila muunneltava

METSÄLÄ 21.332 m2

UUDENMAANKATU WC 1.321 m2 UUDENMAANKATU 17.584 m2

UUDENMAANKATU 1.808 m2

Turvatarkastustila

UUDENMAANKATU 1.808 m2

UUDENMAANKATU 18.980 m2

UUDENMAANKATU 18.980 m2 UUDENMAANKATU 12.089 m2 UUDENMAANKATU 12.089 m2

METSÄLÄ AUDITORIO 83.546 m2

50 h. kokoustila muunneltava

METSÄLÄ AUDITORIO 83.546 m2 METSÄLÄ 22.833 m2

METSÄLÄ 22.833 m2

Uudenmaankadun saunatilat ovat erittäin suositut ja myös Kaarlenkadun asukkaiden aktiivisessa käytössä.

Säilöönottoyksikön tarvitsemia erityistiloja ovat mm. turvatarkastustila, asukasvarasto, suljettu ulkoilupiha ja -parveke sekä tila suljetulle autosaatolle. Generaattori ja polttoainevarasto tarvitaan poikkeustilanteiden varalta. Esimerkiksi poistumistiet on Metsälän säilöönottoyksikössä lukittu sähkölukoin, joiden toiminnan täytyy olla varmaa myös sähkökatkoksen sattuessa. Odotus

9.5 m2

Odotus

UUDENMAANKATU WC 1.321 m2

20 m2 15 m2 15 m2

Asukkaiden kerhotila

Turvatarkastustila

METSÄLÄ 21.332 m2

Asukkaiden kerhotila METSÄLÄ 15.467 m2

Asukasvarasto

METSÄLÄ 15.467 m2

Asukasvarasto

METSÄLÄ 5.539 m2

Suihku/N

METSÄLÄ 10.858 m2

METSÄLÄ 5.539 m2

Terveydenhoitaja

Suihku/N

METSÄLÄ 10.858 m2

METSÄLÄ 5.539 m2 WC/N

Terveydenhoitaja METSÄLÄ 5.539 m2 WC/N METSÄLÄLiinavaatevarasto 13.200 m2 KAARLENKATU 10.301 m2

KAARLENKATU 10.300 m2

44  |  hengähdystauko helsingissä

KAARLENKATU 10.301 m2

KAARLENKATU 10.300 m2

KAARLENKATU 1.980 m2 KAARLENKATU 10.304 m2

KAARLENKATU 10.304 m2

Suihkuhuone KAARLENKATU 1.951 m2

KAARLENKATU 1.951 m2

KAARLENKATU 1.994 m2

KAARLENKATU 1.996 m2

KAARLENKATU 10.248 m2

METSÄLÄ 13.200 m2

KAARLENKATU 1.994 m2

Suihkuhuone

Suihkuhuone

Wc/N

METSÄLÄ 9.045 m2

METSÄLÄ METSÄLÄ 9.355 m2 13.496 m2

KAARLENKATU 1.980 m2

KAARLENKATU 1.996 m2

Wc/M

SH Suihkuhuone

METSÄLÄ 9.355 m2 KAARLENKATU 10.248 m2

METSÄLÄ 9.045 m2

SK METSÄLÄ 2.510 m2

METSÄLÄ 7.840 m2

Liinavaatevarasto METSÄLÄ 7.840 m2

SH Wc/N Wc/M

Wc/M METSÄLÄ 15.846 m2

Pyykki

METSÄLÄ 13.496 m2 METSÄLÄ 5.539 m2

Suihku/M

METSÄLÄ 5.539 m2

Wc/M

METSÄLÄ 5.539 m2

METSÄLÄ 15.846 m2

SK METSÄLÄ 2.510 m2

Pyykki

METSÄLÄ 5.539 m2

Suihku/M


1.9 australian esimerkki Tilaohjelmaa laatiessani minulla oli käytössäni yksi konkreettinen ohje vastaanottokeskuksen tilasuunnittelusta. Australian hallituksen vuonna 2007 laatima ”Standards for design and fitout of immigration detention facilities” määrittelee hyvin yksityiskohtaiset suunnitteluohjeet Australian vastaanottokeskuksille, jotka tosin vastaavat toiminnaltaan enemmänkin suomalaista säilöönottoyksikköä Suunnitteluohjeet pyrkivät varmistamaan fyysisen suunnittelun keinoin ihmisten perustarpeiden toteutumisen löyhästi Maslow’n tarvehierarkiaa mukaillen: keskuksissa pyritään toteuttamaan fysiologiset, turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja yksityisyyden sekä arvonannon tarpeet. Ohjeessa myös todetaan suoraan, miten vastanottokeskuksissa ei pyritäkään mahdollistamaan korkeimpia tarpeita luovuudesta, itsensä kehittämisestä tai henkisestä kehityksestä. Erityisen kiinnostava on ohjeissa esitetty malli solumaisesta asuinyksiköstä (kuvassa), johon pyrittiin myös Suomessa Kyläsaaren keskuksen suunnittelun alkaessa, mutta josta jouduttiin kustannussyistä kuitenkin luopumaan. Vaikka ohjeet vaikuttavat erittäin hyviltä ja humaaneilta, epäilen niiden huomioonottamista Australian surullisenkuuluisissa vastaanottokeskusoloissa. Esimerkiksi vuonna 2002 Australian maahanmuuttoministeri Philip Ruddock yritti järjestää arkkitehtuurisuunnittelukilpailun keskusten olojen ja ehkä erityisemmin julkisen maineen kohentamiseksi. Kilpailuun mukaan kutsuttu Pritzker-palkittu arkkitehti Glenn Murcutt kieltäytyi osallistumasta suunnittelukilpailuun kritiikkinä epäinhimilliseksi kokemaansa vastaanottojärjestelmää kohtaan (Farrelly 2002).

diplomityö inari virkkala 2011  |  45


Taidekierros Arabianrannassa 46  |  hengähdystauko helsingissä turvapaikanhakijoille keväällä 2011.


ii  |  Vaihtoehtoiset konseptit 2.1

Sijaintivaihtoehdoista laajempaan pohdintaan

48

2.2 Nimbyismistä vetotekijäksi

58

2.3 Vastaanottokeskukset arkkitehtuurikentällä

59

”Lähiympäristössä käytän ainoastaan kirjastoa. Olisi hyvä jos keskuksesta järjestettäisiin yhteisiä retkiä eri aktiviteetteihin kaupungissa. Toimeentulotuki on niin pieni, että se ei riitä liikkumiseen ja sisäänpääsymaksuihin. Olen katolinen, mutta varani eivät riitä edes viikoittaiseen vierailuun katolisessa kirkossa.” Mies 63 vuotta, Kaarlenkatu

”Ruokaa ostamme marketeista mutta halal-lihaa hankimme erityiskaupoista. Vaatteita meillä ei ole juuri varaa ostaa, mutta kierrätyskeskuksesta löytää joskus jotakin. Läheinen merenlahti, vanhankaupunginkoski on hyvä paikka kalastaa. Lasten leikkikentällä lähistöllä käymme joskus.” Nainen 35 vuotta, Kyläsaari

diplomityö inari virkkala 2011  |  47


2.1 vaihtoehtoiset konseptit - Sijaintivaihtoehdoista laajempaan konseptipohdintaan Osana työtehtäviäni vastaanottokeskustoimintaa selvittävässä työryhmässä oli selvittää erilaisia mahdollisia sijaintivaihtoehtoja Kyläsaaren vastaanottokeskuksen korvaavalle vaihtoehdolle ja samalla diplomityölleni. Samalla sain mahdollisuuden pohtia vastaanottokeskuksen konseptia laajemmin kuin vain Kyläsaaren korvaavan ratkaisun osalta. Kehitin kahdeksan mahdollista konseptia vastaanottokeskuksille Helsingissä. Tässä luvussa arvioin eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Vaikka pohdinta eri vaihtoehtojen kohdalla jäi melko pinnalliseksi, sosiaaliviraston tilayksikön työntekijät toivoivat eri vaihtoehtoisten konseptien sisällyttämistä diplomityöhön. Eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi olin yhteydessä lukuisiin virkamiehiin, virastoihin ja kiinteistönomistajiin kartoittaen ja selvittäen erilaisia vaihtoehtoja vastaanottokeskukselle. Uuden rakennuksen ja tontin löytäminen keskukselle osoittautui hyvin vaikeaksi. Kuten muutkin sosiaaliviraston toiminnot, vastaanottokeskuksen pelätään aiheuttavan vastustusta naapuruston taholta. Muun muassa tämän takia keskuksen sijoittaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen voi olla hankalaa. Tämän takia uudisrakennuksen tontin löytyminen nyt rakennettavilta uusilta satamaalueilta: Jätkäsaaresta, Kalasatamasta ja Kruunuvuorenrannasta olisi todennäköisempää. Sijainti Kalasatamassa olisi erityisen luonteva Kyläsaaren nykyisen sijainnin vuoksi.

48  |  hengähdystauko helsingissä

Kaupunkisuunnitteluviraston Itäranta-projektin arkkitehdit ehdottivat diplomityöni suunnittelutonteiksi kahta mahdollista sijaintia Kalasatamassa: nk. vankilan asuntolan tonttia Sörnäisten vankilan lounaispuolella sekä Helsingin opiskelija-asuntosäätiölle (HOAS) varattua tonttia Hermannin rantatiellä. Senaatti-kiinteistöt ilmoittivat myöhemmin, että he haluavat pitää nk. vankilan asuntolatontin omassa varauksessaan. Etsiessäni tonttia uudisrakennukselle olin yhteydessä myös kiinteistövirastoon, josta todettiin suoraan, miten vastaanottokeskuksen sijainti todennäköisesti vaikuttaisi negatiivisesti naapuruston asuntojen tai asuintonttien hintoihin. Tämä pelko oli mahdollisesti myös kaupunkisuunnitteluviraston epätodennäköisten tonttivaihtoehtojen takana, sillä molemmille tonteille oli jo olemassa muu käyttäjä. Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu tuloksia, etteivät sosiaalisen asuntotuotannon hankkeet ole huomattavasti laskeneet lähiseudun kiinteistöjen arvoa tai ylipäätään estäneet suotuisaa markkinakehitystä (Kopomaa 2008, s.158).

”Opiskelen suomea työnväenopistossa, se on mahtavaa, sillä kurssia varten sain matkakortin, joka helpottaa paljon liikkumista. Matkakortti on hyvin kallis, mutta nyt voin käydä esimerkiksi urheilemassa. Kirjastossa käyn toisinaan Arabiassa.” Mies 25 vuotta, Kyläsaari

VOKS-työryhmässä kartoitettiin vastaanottokeskukselle sopivia tontteja koko Helsingin alueelta. Jotta alueellinen sosiaalinen segregaatio, vieraskielisen väestön keskittyminen itäiseen ja pohjoiseen Helsinkiin ei voimistuisi, tiloja etsittiin ensisijaisesti läntisestä ja keskisestä Helsingistä. Työryhmässä tarkasteltiin muun muassa seuraavia kaupungilta mahdollisesti vapautuvia sairaala-alueita: Herttoniemen sairaala, Lapinlahden sairaala, Marian sairaala, Myllypuron sairaala, Töölön sairaala, Katriinan sairaala Tammikumpu. Vapautuvat laitosrakennukset kuten Killinmäen, Koskelan sairaala-alueen ja Suursuon sairaalan rakennukset. Lisäksi tarkasteltiin vapautuvia koulurakennuksia: Sibelius-akatemian talo Pitäjänmäessä, Metropolialta mahdollisesti vapautuvat tilat Metropolian tiivistäessä kampusrakennettaan, kuten Sofianlehdonkatu 5 (HUS, 5300m2), Mannerheimintie 172 (HY, 4400m2), Onnentie 18 (HKI, 3970m2), Vanha Viertotie 23 (8000m2). Uudisrakennusvaihdon osalta arvioitiin mm. Sijaintia Jätkäsaaressa tai lentoaseman yhteydessä Vantaalla.

Nykyiset vastaanottokeskukset VOKS-työryhmässä kartoitettuja vaihtoehtoja Vaihtoehtoiset konseptit


diplomityö inari virkkala 2011  |  49


konsepti 1: kyläsaaren korvaavat tilat olemassa oleviin tiloihin

Helsingin kaupungilla on tavoitteena tiivistää toimintojensa tilantarvetta ja tämän yhteydessä vapautuu erilaisia kiinteistöjä, joihin vastaanottokeskus mahdollisesti voisi sijoittua. VOKS-selvitystyöryhmä tarkasteli esimerkiksi vapautuvia sairaala-alueita, ammattikorkeakoulu Metropolialta mahdollisesti vapautuvia tiloja sekä vammaisten laitospalveluilta vapautuvia rakennuksia. Tarvittaessa olemassa olevia rakennuksia voidaan myös laajentaa. Ratkaisun mielekkyys riippuu täysin kyseessä olevasta rakennuksesta: sen sijainnista, typologiasta ja kunnosta. Tämä olisi todennäköisesti edullisin vaihtoehto ja palvelisi myös kaupungin tavoitetta löytää mielekästä käyttöä omistamilleen kiinteistöille. Tosin myös peruskorjauskustannukset voivat olla suuret.

Sofianlehtoon vuonna 1980 kaavailtu kylpylälaajennus, arkkitehti Veijo Martikainen.

50  |  hengähdystauko helsingissä

”Kolme toivetta voin kuitenkin mainita, kun kysytte: 1. Olen aikuinen ihminen joten toivoisin että minulla olisi vapaus päättää itse omista asioistani. 2. Olen huolissani lapsistani, toivon että saisin tietoa heistä. 3. Toivoisin että saisin oman asunnon.” Nainen 60 vuotta, Kaarlenkatu

Keskuksen sijoittaminen olemassa olevaan rakennukseen tarkoittaa myös toiminnan suunnittelua olemassa olevien tilojen ehdoilla. Negatiivisena esimerkkinä voidaan mainita ”Kyläsaaren runttaus laboratoriotiloihin”. Esimerkiksi vanhoille sairaalarakennuksille saattaa olla muuten ongelmallista keksiä uutta käyttöä, mutta niistä on myös vaikea remontoida toimivaa vastaanottokeskusta, sillä tällöin eri kulttuurien erilaisia asumis- ja hygieniavaatimuksia ja tottumuksia on vaikea huomioida. Kyläsaaressa tämä on johtanut jatkuviin talotekniikkaongelmiin. Mahdollisia vapaita tiloja tai tontteja ei ole paljon. Usein on ongelmallista löytää käyttöä kiinteistöille jotka sijaitsevat kaupunkirakenteen ulkopuolella kuten Röykän sairaala tai Killinmäen laitos, mutta vastaanottokeskuksen tulee sijaita kohtuullisten liikenneyhteyksien ulottuvissa, myös keskuksien työntekijöiden työmatkojen kannalta.


konsepti 2: kyläsaaren korvaavat tilat uudisrakennukseen

Kyläsaaren korvaavan uudisrakennuksen koko olisi noin 5000m2 ja asiakaspaikkoja olisi saman verran kuin Kyläsaaressa nyt: 233 normaalipaikkaa ja 50 hätämajoituspaikkaa. Helsingin olemassa olevassa kaupunkirakenteessa mahdollisia vapaita tontteja on hyvin vähän, joten todennäköisimmin sopiva tontti uudisrakennukselle voisi löytyä joltain uudisrakennusalueelta. Kalasatama olisi luontevin vaihtoehto Kyläsaaren nykyisen sijainnin takia. Kaupunkisuunnitteluviraston Itäranta-projektin arkkitehdit ehdottivat tutkittavaksi diplomityössäni kahta vaihtoehtoista tonttia Sörnäisten vankilan läheisyydessä. Uudisrakennus on vastaanottokeskuksen henkilökunnan pitkäaikainen haave. Uudisrakennuksen tilat voidaan suunnitella täysin toiminnan ehdoilla ja toiminnalle ideaaleiksi. Eri asumiskulttuureista tulevien asukkaiden erilaiset ja tavat ja tottumukset voitaisiin ottaa huomioon.

Molemmat kaupunkisuunnitteluviraston ehdottamat tontit ovat melko epärealistisia vaihtoehtoja vastaanottokeskuksen sijoittumiselle: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS) todennäköisesti rakentaa sille varatulle tontille ja nk. ”vankilan asuntolan tontti” on Senaatti-kiinteistöjen omistama ja vankilalla on todennäköisesti tontille tulevaa käyttöä. Sijainti vankilan vieressä antaisi lisäksi negatiivisen kuvan vastaanottotoiminnan luonteesta. Jos uudisrakennus rakennettaisiin Kyläsaaren ja Metsälän tavoin laitosmaisiksi, uudisrakennuksen muuttaminen muuhun käyttöön olisi hankalaa. Mikään muun ryhmä Suomessa ei enää asu yhteishuoneissa ja yhteisvessojen varassa. Toisaalta uudisrakennuksessa olisi mahdollista luontevasti päivittää vastaanoton varustelutaso asialliselle tasolle Uudisrakennus on todennäköisesti kaupungille liian kallis vaihtoehto, varsinkin Kalasataman alueella, jossa rakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti laadukasta. Kaupunki haluaa mahdollisimman korkean hinnan kaavoittamistaan asuintonteista ja pelättäessä vastaanottokeskuksen vaikuttavan negatiivisesti naapuritonttien hintoihin, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston virkamiesten suhtautumista vastaanottokeskuksen sijoittumiseen Kalasatamaan voidaan kuvata nihkeäksi.

diplomityö inari virkkala 2011  |  51


konsepti 3. kyläsaaren toiminta lakkaa, ei korvaavia tiloja.

Turvapaikanhakijoiden määrän vähentyessä Kyläsaaren korvaaville tiloille ei olisi enää tarvetta. Jos turvapaikanhakijoiden määrä vähenee todella pieneksi, Kyläsaaresta voitaisiin luopua ja keskittyä toimimaan pääkaupunkiseudulla kolmen muun keskuksen voimin. Esimerkiksi Uudenmaankadusta, jossa on paljon toimistotilaa, voisi tulla Helsingin vastaanottokeskuksen keskus.

Uudenmaankatu ja Kaarlenkatu sijaitsevat keskellä kaupunkia lähellä palveluja. Keskusten ympäristöt ovat riittävän urbaanit ja tiiviit, että vastaanottokeskusten asukkaat sulautuvat muiden kaupunkilaisten joukkoon luontevasti. Vanhojen hotellien tilat eivät ole ideaalit vastaanottokeskukselle, sillä vastaanottokeskuksessa tarvitaan majoitushuoneiden lisäksi myös toimivat toimistotilat sekä yhteistiloja tiedotus- ja opetustoimintaan. Hotelleissa omien aterioiden valmistaminen ei ole mahdollista ja niissä tarjottava ruokapalvelu ei kannusta normaaliin elämään ja henkilökohtaiseen vastuunottoon, mikä on kauttakulkukeskuksissakin tavoitteena.

52  |  hengähdystauko helsingissä

”Lähellä on puisto, mutta nyt talvella usein vain kävelen ympäriinsä. Toimeentulotuki on niin pieni ettei ole varaa mennä minnekään. Tykkään katsoa televisiosta urheilua ystävien kanssa. Joskus olemme menneet metrolla Itäkeskukseen somalialaisravintolaan, kun televisiosta on tullut jokin tärkeä ottelu. Ravintolassa tosin joutuu maksamaan pelkästä katsomisestakin ja metromatka sinne ja takaisin maksaa 5 euroa. Se on iso raha käytettäväksi pelkkään matkaan jonnekin.” Mies 32 vuotta, Kaarlenkatu

Hotelleissa saattaa tulevaisuudessa olla tiedossa isoja remontteja, joten vanhojen hotellien kunnostaminen saattaa tulla kalliiksi. Kaikki kolme jäljellejäävää keskusta toimisivat ulkopuolisilta vuokratuissa tiloissa, mikä ei tunnu luontevalta kun kaupungilla on samanaikaisesti omia tyhjillään olevia tiloja.


konsepti 4: kaikki asiakkaat yksityismajoitukseen, Metsälä jatkaa kauttakulkukeskuksena. Esimerkiksi Ruotsissa turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa vain aivan oleskelunsa alkuvaiheessa, jonka jälkeen useimmat järjestävät itselleen majoituksen omatoimisesti. Kyläsaaresta, Uudenmaankadusta ja Kaarlenkadusta voitaisiin luopua esimerkiksi viimeistään vuokrasopimuksien päättyessä 2019. Yksityismajoituksessa asuminen kannustaa henkilökohtaiseen vastuunottoon ja on lähimpänä normaalia elämää. Yksityismajoitus olisi hyvin joustava ratkaisu turvapaikanhakijoiden määrän suureen vaihteluun. Yksityismajoitus on edullinen vaihtoehto, sillä kustannukset yksityismajoituksessa asuvaa turvapaikanhakijaa kohtaa ovat noin 16€/vrk ja vastaanottokeskuksessa asuvaa kohtaan noin 45€/vrk, mutta kustannukset tosin heijastuvat usein muualle.

Turvapaikanhakijan vastaanottoraha 290e/kk, ei mitenkään riittäisi kohtuulliseen vuokra-asumiseen pääkaupunkiseudulla. Seurauksena olisivat mahdollisesti yksityismajoitusasukkaiden liian ahtaat asuinolot, toimeentulotuen riittäessä vain alivuokralaisuuteen. Tämä voisi johtaa myös kaupungin vuokra-asuntokannan ylikuormittumiseen. Vaikka yksityismajoitus vaikuttaa edulliselta, kustannukset saattavat heijastua muualle, esimerkiksi tiivisti asuttujen kaupungin vuokra-asuntojen lisääntyneeseen korjaustarpeeseen. Turvapaikanhakijat eivät saa asumistukea sillä toimeentulotuen korottamisen pelätään muodostuvan nk. vetotekijäksi. Pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntä on muutenkin suurta, ja yksityismajoituksen suosinta kasvattaisi kysyntää entisestään. Metsälässä säilöönottoyksikköön mahdollisesti tarvittava laajennus ei onnistuisi, jos kiinteistössä tulee olla myös vastaanottopaikkoja. Kauttakulkutoiminnassa laitostyyppinen keskus on todennäköisesti paras vaihtoehto, mutta odotusajan keskuksissa yksityismajoitus on hyvinkin toimiva vaihtoehto. Turvapaikanhakijat tarvitsevat asumisessaan usein paljon tukea, erityisesti asumisuransa alussa, jonka tarjoaminen asukkaille laitosmaisessa vastaanottokeskusmallissa on helpompaa.

diplomityö inari virkkala 2011  |  53


konsepti 5:

paikkainen keskus voisi muodostua 12+100+150) yht. 98 asuntoa (4260 hym2) 27-35m2 1-2 (max 3) hlö 26+12 paikkaa, 38 asunt. 47-55-58m2 4 (max 6) hlö 100 paikkaa, 25 asunt. 75-78m2 6 (max 9) hlö 150 paikkaa, 25 asunt.

Hajautettu vastaanottokeskus

kineliövuokra on 9,61 €/kk, pungin vuokra-asuntoja on 43000 (90 000 asukasta) gin kiinteistöyhtiöt: 0 asuntoa palahti 1691 asuntoa 7 asuntoa aga 2100 (2400 asukasta) asuntoa

Esimerkiksi Kemin ja Rovaniemen odotusajan keskuksissa asukkaat on majoitettu kaupungin vuokraamiin asuntoihin. Turvapaikanhakijoiden asunnot voisivat olla joko keskitetysti yhdessä rakennuksessa tai tasaisesti ympäri kaupunkia. Todennäköisesti mahdollisia asuntoja hajautetulle keskukselle olisi ensisijaisesti tarjolla kaupungin tai muiden yleishyödyllisten vuokranantajien taloista.

tioprosessi käynnistyy heti alussa tasaisesti monikulttuurinen

an tilat oneet

kniset tilat

ja Inari Virkkalan Diplomityölle ”Vastaanottokeskus Helsinkiin” 26.8. 2010

+positiivisia piirteitä

-negati tiivisiä ivisiä piirteitä

vastaanott . Kemin ja okeskus Rovaniemen (e. Kemin malli)ja Rovaniemen malli) ett aamiin u kaupungin asuntoihin vuokraamiin joko keskitetysti asuntoihin yhteen jokorakennukseen keskitetysti yhteen tai rakennukseen tai oot kaupunkia. esimerkiksi Asuntokoot esimerkiksi max 27-35m2 3) hlö 1-2 (max 3) hlö ax 47-55-58m2 6) hlö 4 (max 6) hlö ax 75-78m2 9) hlö 6 (max 9) hlö

oisi paikkainen muodostua keskus voisi muodostua ntoa, 200+50) (5000 yht.hym2) 110 asuntoa, (5000 hym2) max 27-35m2 3) hlö 1-2 50 (max paikkaa, 3) hlö 50 asunt.50 paikkaa, 50 asunt. ax 47-55-58m2 6) hlö 4200 (max paikkaa, 6) hlö 50 asunt. 200 paikkaa, 50 asunt. ax 75-78m2 9) hlö 650 (max paikkaa, 9) hlö10 asunt.50 paikkaa, 10 asunt.

n tilat oneet

kniset tilat

Erilaisiin hajautetun vastaanottokeskuksen asuntomääriin tarvittavat asuntomäärät, toimistotilat ja yhteistilat.

ja plomityölle Inari Virkkalan ”Vastaanott Diplomityölle okeskus”Vastaanott Helsinkiin”okeskus 26.8. 2010 Helsinkiin” 26.8. +positi 2010 ivisia piirteitä+positiivisia-negati piirteitä tiivisiä ivisiä piirteitä -negati tiivisiä ivisiä piirteitä

54  |  hengähdystauko helsingissä

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöissä on yhteensä noin 43 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu noin 90 000 asukasta. Kemin vastaanottokeskuksen käytössä olevat asunnot vaihtelevat yksiöistä kolmioihin ja niissä asuu yleensä yhdestä kuuteen asukasta. Kemin vastaanottokeskuksen käytössä olevat asuntotyypit ja niihin majoitettavien asukkaiden määrät: yy 1h+k 27-35m2 1-2 (max 3) hlö yy 2h+k 47-55-58m2 4 (max 6) hlö yy 3h+k 75-78m2 6 (max 9) hlö. Lisäksi kesällä 2010 vastaanottokeskuksen henkilökunnalla oli kaksi asuntoa toimistokäytössä. Tällöin Kyläsaaren korvaava 250-paikkainen vastaanottokeskus voisi muodostua esimerkiksi seuraavista asunnoista: yy 1h+k (27-35m2) 1-2 (max. 3) hlö 50 paikkaa, 50 asunt. yy 2h+k (47-55-58m2) 4 (max. 6) hlö 200 paikkaa, 50 asunt. yy 3h+k (75-78m2) 6 (max. 9) hlö 50 paikkaa, 10 asunt. Yht. 110 asuntoa (5000 hym2).

Jos vaihtoehtoisesti yksiöitä olisi 38, kaksioita 25 ja kolmioita samoin 25 kpl, tällöin asuntoja tarvittaisiin yhteensä 98 kappaletta. Hajautettu vastaanottokeskus olisi muuntojoustavuudeltaan erinomainen. Turvapaikanhakijoiden määrän vaihteluun voidaan vastata reaaliajassa asunto kerrallaan. Tavallisessa asunnossa asuminen kannustaa vastaanottoon ja vastaa normaalielämää. Kyläsaaren korvaamiseksi vaadittavat 80-100 asuntoa tuntuu kohtuulliselta määrältä suhteutettuna Helsingin kaupungin koko vuokra-asuntokantaan. Hajautettu vastaanottokeskusmalli on hankala kauttakulkutoiminnassa. Asuntojen tulisi sijaita melko keskitetysti, ettei vastaanottokeskuksen henkilökunnan työaikaa kuluisi turhaan matka-aikoihin eri asuntojen välillä. Pitkien asuntojonojen Helsingissä 80-100 asunnon löytyminen kaupungin omasta vuokra-asuntokannasta voisi olla hankalaa. Saapuvien turvapaikanhakijoiden majoittaminen välittömästi asuntojonojen ohitse voisi ymmärrettävästi aiheuttaa epäreiluuden tunnetta. Helsingissä asuntojen muu kysyntä on liian kova, hajautettu vastaanottokeskusmalli voisi mahdollisesti toimia, jos Helsingin kaupunki vuokraisi asunnot muista kunnista.


konsepti 6. Kansainvälinen kortteli Hybridirakennus Kalasatamaan

Vastaanottokeskus ja siihen yhdistettynä jokin muu kansainvälinen toiminta voisivat muodostaa Kalasatamaan tai Jätkäsaareen kokonaisen ”kansainvälisen korttelin. Kyläsaaren korvaavan vastaanottokeskuksen tilantarve on noin 5000 hym2. Luontevia vastaanottokeskuksen yhteyteen yhdistettäviä toimintoja voisivat olla esimerkiksi kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa (tilantarve n. 4200hym2), kansainvälinen koulu (Ruoholahden kansainvälinen koulu 4600hym2) tai esimerkiksi kansalaisopisto (Helsingin työväenopisto n. 4000hym2). Kansainvälinen kortteli voisi jakaantua julkisten tilojen puoliskoon ja asuntilojen yksityisempään puoleen. Keskus, jossa olisi tarjolla runsaasti toimintamahdollisuuksia tekisi turvapaikanhakijoiden elämästä mielekkäämpää Helsingissä oleskelun aikana. Asukkaat voivat kuntoutua, opiskella ja mahdollisesti työskennellä keskuksen julkisella puolella. Vuorovaikutteisuus tukisi Suomeen jäävien turvapaikanhakijoiden integraatioprosessia. Muun monikulttuurisen toiminnan positiivinen asennevaikutus voisi vähentää keskuksen sijoittumiseen todennäköisesti kohdistuvaa vastustusta. Esimerkiksi kulttuurikeskus Caisa kaipaisi joka tapauksessa paremmat tilat nykyisiin Kaisaniemen tiloihin verrattuna.

Kulttuurikeskus Caisan henkilökunta ei pitänyt ajatusta kansainvälisestä korttelista mielekkäänä. Caisan kulttuuritarjonnan kommentoitiin olevan tarkoitettu kaikille suomalaisille ja suomessa asuville, ei ainoastaan maahanmuuttajataustaisille asukkaille. Kaupungissa tulisi olla erilaisia monikulttuurisia toimintoja, eikä kaikkea tulisi koota samaan blokkiin. Uudisrakentaminen on todennäköisesti vastaanottokeskukselle liian kallis vaihtoehto. Myös VOKS-työryhmässä ajatusta pidettiin epärealistisena uudisrakentamisen korkeiden kustannusten takia.

”Huonoa keskuksessa on se ettei siellä ole juurikaan ajanviettopaikkoja. Kun ei ole mitään tekemistä, joutuu kokoajan miettimään menneisyyttä ja sitä mitä on tapahtunut, eikä pääse mitenkään eroon ongelmistaan. Täytyy vain istua ja odottaa.” Mies 32 vuotta, Kaarlenkatu

Kansainvälinen kortteli voisi jakaantua kultturitoimintojen ja yhteistilojen julkiseen puoleen ja asuintilojen yksityisempään puoliskoon.

diplomityö inari virkkala 2011  |  55


konsepti 7. kaikki vastaanottokeskuspaikat (n. 700) yhdistetty esimerkiksi koskelaan Helsingin kaupunki harkitsee sairaalatoimintojen lopettamista Koskelan sairaalan alueella ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan parhaillaan. Koskelaan mahtuisi todennäköisesti runsaasti lisärakentamista. Koskelan rakennusten yhteenlaskettu huoneistoala on noin 39 000 m2, josta vastaanottokeskukset veisivät noin 15 000m2. Tällöin tilaa jäisi runsaasti muillekin toiminnoille. Koskelan lisärakentamisen yhteydessä alueesta voisi muodostua mielenkiintoinen monikulttuurinen alue. Suuri laajuus ja useat erilliset rakennukset voisivat helpommin vastata turvapaikanhakijoiden määrän suureen vaihteluun. Koskelan rakennukset ovat melko heikossa kunnossa ja vaatisivat kalliita remontteja. Koska vastaanottokeskus veisi Koskelasta vain osan, lopuille tiloille tulisi keksiä muu käyttötarkoitus. Kiinteistöviraston pelkona on, että vastaanottokeskus vähentäisi muiden Koskelan rakennusten ja sinne mahdollisesti kaavoitettavan lisärakentamisoikeuden myyntipotentiaalia. Vastaanottokeskuksen henkilökunnan mukaan noin 200 asukkaan keskus on sopiva ja isompia yksilöitä ei koeta toimiviksi. Tällöin myöskään kaikkien keskusten kokoaminen yhteen ei tunnu mielekkäältä.

56  |  hengähdystauko helsingissä


konsepti 8. metsälän keskuksen laajentaminen naapuritontille

Metsälän vastaanottokeskuksen viereinen tontti on tyhjä, joten toiminnallisesti voisi olla kätevää laajentaa Metsälän keskuksen toimintaa naapuritontille. Tällöin myös Metsälän säilöönottoyksikkö voisi laajentua myös nykyisen kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ja vastaanottokeskus siirtää kokonaisuudessaan uudisrakennukseen.

”Unelmoin omakotitalosta, sillä asuin koko ikäni omakotitalossa. Kerrostalot eivät sovi minulle, olisi ihanaa jos olisi oma piha, jossa voisi kasvattaa vihanneksia ja kukkia.” Nainen 35 vuotta, Kyläsaari

Nykyinen Metsälän tontti on kaavamerkitty liike- ja teolliseen toimintaan (TT), ja keskus toimii tontilla vain poikkeuspäätöksen varassa.

”Keskuksen ruoka on todella huonoa ja lapsemme ei voi syödä useita ruoista. Pieni keittiö olisi todella hyvä, että voisimme valmistaa itse ruokamme. Koska toimeentulotuki on niin pieni, syömättä jättämisen vaihtoehto on tällä hetkellä olla nälkäinen.

Laajennus mahdollistaisi Metsälän nykyisen rakennuksen muuttamisen kokonaan säilöönottokeskukseksi ja vastaanottokeskustoiminnan sijoittamisen kokonaan erilliseen rakennukseen.

Ruokailut myös määräävät elämisen koko aikataulun: käymme usein ympäristössä kävelyllä, mutta koko ajan on vahdittava aikataulua ettei myöhästy ruokailusta.”

Metsälän alueen maankäytön tulevaisuus on epävarma ja riippuu Pohjois-Pasilan liikenteellisistä ratkaisuista. Metsälän naapuritontti ei ole kaupungin omistuksessa ja tontin omistajan mielipidettä tontin käyttötarkoituksesta ei tiedetä.

Mies 31 vuotta, Kaarlenkatu

Metsälän sijainti piilossa teollisuusalueen perukoilla antaa toiminnasta negatiivisen signaalin.

”Haluaisin itsekin todella tietää kauanko tulemme vielä olemaan täällä! Haluaisimme aloittaa normaalin elämän mahdollisimman pian.” Mies 31 vuotta, Kaarlenkatu

diplomityö inari virkkala 2011  |  57


1.2 nimbyismistä vetotekijäksi Not In My Back Yard Kyläsaaren ja Metsälän keskuksilla ei juuri ole naapureita, mutta tietääkseni Uudenmaankadun ja Kaarlenkadun naapureilta ei juuri ole tullut negatiivista palautetta vastaanottokeskuksista lukuun ottamatta kesäaikaisia meluhaittoja esimerkiksi lasten leikkiessä kivisillä korttelipihoilla. Vastaanottokeskuksiin kohdistuva vastustus tuntuukin pohjautuvan enemmän ongelmien pelkoon kuin todellisiin negatiivisiin kokemuksiin vastaanottokeskuksesta naapurina. Itse asiassa vastaanottokeskus voitaisiin nähdä ympäristössään jopa positiivisena asiana. Vetovoimaisia alueita tutkinut Richard Florida kirjoittaa miten ”suvaitsevaisilla, avoimilla paikoilla on etulyöntiasema monipuolisten luovien ihmisten houkuttelemisessa koko väestön joukosta. … Tämä antaa kyvyn innovoida, luoda uutta liiketoimintaa, houkutella muita yhtiöitä ja loppujen lopuksi luoda uutta vaurautta ja hyvinvointia.” (Florida 2006, 62). Osittain tämä toteutuukin Punavuoressa ja Kalliossa, missä keskusten sijoittamisen vastustukselle syntyi vuonna 2009 paljon positiivista julkisuutta saanut vastaliike Refugee Hospitality Club.

Vuorovaikutteisuus keinona suvaitsevaisuuden lisäämiseen Kaupungin virkamiehet pelkäävät suvaitsemattomuutta vastaanottokeskuksen asukkaita kohtaan, mutta saattaako tämä pelko itse asiassa kääntyä tulevaisuudessa itseään vastaan? Nykyiset ympäristöstään eristetyt keskukset aiheuttavat lisää epäluuloa vastaanot-

58  |  hengähdystauko helsingissä

tokeskuksia kohtaan. Jos keskuksella olisi luonteva, vuorovaikutteinen suhde ympäristöönsä, voitaisiinko keskuksen sijainti kaupungissa kääntää positiiviseksi tekijäksi? Tähän voidaan vaikuttaa myös keskuksen arkkitehtuurilla. Tutkija Timo Kopomaa toteaa miten laadukas arkkitehtuuri on yksi keinoista Nimbyismiä vastaan: ”ulkoasultaan erityisryhmiä palveleva rakennus voisi olla normaalia edustavampi niin, että se herättäisi myönteisiä mielikuvia ja mielleyhtymiä” (Kopomaa 2008, 165).

Sofianlehto taas on sijainniltaan erinomainen, se on lähellä erilaisia urheilu- ja virkistysmahdollisuuksia sekä esimerkiksi Itä-Pasilan moskeijaa. Lisäksi sijainti vehreässä ympäristössä voi tarjota elvyttäviä kokemuksia kovia kokeneille turvapaikanhakijoille (Aura et al 1997, s.97-100, Kyttä 2004, s.49). Sofianlehdon laitosmaisen rakenteen vuoksi siihen on hankala remontoida ns. kovan rahan asuntoja, siksikin on kaupungille mielekästä käyttää suojeltu rakennus jatkossakin jonkinlaiseen erityisasumiseen.

Osin vuorovaikutteisuuden lisäämiseen olisi hyvät mahdollisuudet jo olemassa olevien keskusten kohdalla: voisiko esimerkiksi Uudenmaankadun keskuksen kadunvarren oleskelutilan avata turvapaikanhakijoiden pitämäksi, kaikille avoimeksi kahvilaksi?

Uudisrakennuksen ja peruskorjauksen vertailu

Uudistonteissa vain huonoja vaihtoehtoja Helsingin kaupunki haluaa luonnollisesti saada asuinja toimistokäyttöön myymistään tonteista mahdollisimman hyvän hinnan. Pysyvään asumiseen soveltuvien tonttien vaatimukset ovat lainsäädännöllisesti hyvin korkeat esimerkiksi melurajojen kohdalla. Koska vastaanottokeskuksessa asuminen ei ole luonteeltaan pysyvää, keskuksen uudisrakennukselle saatavat tontit tuskin koskaan ovat parhaita mahdollisia tontteja asumisen kannalta. Tällainen on esimerkiksi Hermannissa viitesuunnitelman pohjana käytetty tontti, jolle suunniteltavaan rakennukseen kohdistuu monenlaisia rajoitteita. Ikkunoiden suuntaamisessa on vankilan takia rajoituksia ja Hermannin rantatien melukuormitus on suuri, mikä hankaloittaa ulko-oleskelua.

Syksyllä 2010 tein kevyet viitesuunnitelmat kahdesta suunnitelmavaihtoehdosta: uudisrakennuksesta nk. HOAS:in tontille sekä peruskorjaussuunnitelmasta Sofianlehtoon. Viitesuunnitelmieni pohjalta kiinteistöviraston kustannuslaskija Lea Kivilahti arvioi alustavat kustannukset uudisrakennukselle sekä Sofianlehdon peruskorjaukselle. Uudisrakennusvaihtoehdolle laskettu investointikustannus on noin 59 200 € majoituspaikkaa kohden ja 2 400 €/brm2. Sofianlehdon kohdalla kustannuslaskennassa tarkasteltiin märkätilojen osalta sekä huonekohtaista että keskitettyä ratkaisua, jolloin peruskorjausvaihtoehdolle laskettu investointikustannus on noin 53 600 – 45 000 € majoituspaikkaa kohden ja 2 190 – 1 850 €/ brm2 märkätilaratkaisusta riippuen. (VOKS 2011). Vastaanottokeskuksen sijoittuminen Sofianlehtoon tulisi siis hiukan edullisemmaksi kuin uudisrakennuksen rakentaminen kaupunkisuunnitteluviraston ehdottamalle tontille.


1.3 vastaanottokeskukset arkkitehtuurikentällä Kuten Aalto-yliopiston tutkija Kalanje kirjoittaa artikkelissaan (2010), miten vastaanottokeskuksia ei varsinaisesti näy arkkitehtilehtien sivuilla, mutta löysin kuitenkin useita pakolaisuuden ja vastaanottokeskusten problematiikkaan paneutuvia opiskelijatöitä. Kiinnostavimpia löytämiäni töitä ovat Robert Verrijtin ”Inclusive City” vuonna 2004, Alex Warncock-Smithin ”Immigration as Direct Urbanism” vuonna 2006, Tom Robinsonin työ vuonna 2004, Nikorn Thammavongsan lopputyö vuonna 2009 sekä Nathan Chilversin suunnitelma vuonna 2001.

hansa sosiaalisen asuntotuotannon tavoin. Ristiriitaa kaupungin vauraudesta ja negatiivisistä asenteista turvapaikanhakijoita kohtaan Verrijt manifestoi vielä keskuksen raaoilla materiaaleilla, kuten raakabetonilla, mikä muodostaa räikeän kontrastin ympäröivän idyllisen kaupunkikeskustan kanssa (Verrijt 2004).

tmp_homebase Rakennettuja esimerkkejä löytyi yksi: Wienin teknillisen yliopiston opiskelijatyönä säilöönottokeskuksen ahtaisiin tiloihin vuonna 2001 rakennettu tilaelementti ”tmp_homebase”. Wienin lentokentällä sijainneisiin teräskontteihin oli sijoitettu tilapäinen vastaanottokeskus, jonka tiloja opiskelijat yrittivät parantaa kompaktein elementein. Suunnitelma herättää kuitenkin voimakkaita kysymyksiä koko projektin eettisyydestä: jos turvapaikanhakijoiden olot ovat itsessään kestämättömät, tarkoittaako niiden arkkitehtoninen parannusyritys samalla asian hiljaista hyväksymistä ja tulisiko sen sijaan keskittää voimavarat tilanteen korjaamiseen pidemmällä tähtäimellä?

Inclusive City Hollantilainen Robert Verrijt kritisoi lopputyösssään ”Inclusive City” vastaanottokeskusten perinteistä panoptista mallia. Verrijt pyrkii normalisoimaan hakijoiden asumisen sijoittamalla asunnot pieniin ryhmäkoteihin (sinisellä oheisessa kuvassa) ympäröivän kaupunkirakenteen joukkoon Maastrichtin historialliseen kaupunkikeskustaan. Verrijtin tavoitteena on humaanilla tavalla rakentaa siltoja kaupunkilaisten ja ulkopuolisten välille. Hajautetussa asuinmallissa kohtaamispinnat kaupungin kanssa ovat laajempia kuin perinteisessä keskuksessa, missä kohtaamismahdollisuus rajoittuu keskuksen portille. Vastaanottokeskuksen yhteistilat on sijoitettu Maastrichtin keskusaukiolle, jossa sillä on luonteva paikka muiden pitkäaikaisten siviili-instituutioiden, kuten kirkon ja kaupungintalon vierellä. Samalla rakennus vetäytyy kuitenkin hieman syrjään minkä ta-

Vastaanottokeskukset osana Maastrichtin historiallisen keskuksen kaupunkirakennetta, hollantilaisen Robert Verrijtin diplomityössä ”Inclusive City” vuodelta 2004.

diplomityö inari virkkala 2011  |  59


Taidekierros Arabianrannassa 60  |  hengähdystauko helsingissä turvapaikanhakijoille keväällä 2011.


iii  |  Suunnitelma Sofianlehtoon 3.1

Ympäristöpsykologinen lähestymistapa suunnitteluun

62

3.2 Sofianlehdon perustiedot

65

3.3 Sofianlehdon historia

66

3.4 Sofianlehdon suunnitteluratkaisut

67

3.5 Sofianlehdon energiankulutuksen pienentäminen

84

3.6 Peruskorjauksen kustannuksista

87

”Tshetsheniassa pelkäsin henkeni puolesta, joten verrattuna siihen täällä kaikki toimii hyvin, minulla ei ole mitään mistä voisi valittaa. Kun keittiöissä ja kylpyhuoneissa on epäsiistiä, se on meidän asiakkaiden omaa syytä. On hyvä asia, että voimme laittaa itse ruokamme.” Nainen 35 vuotta, Kyläsaari

”Paras puoli keskuksessa asumiseen on uusien ihmisten tapaaminen niin monista kulttuureista. On kuitenkin todella rankkaa jakaa kaikki kaikkien kanssa. Ei ole mitään yksityisyyttä, se on rankkaa erityisesti, kun on tottunut asumaan yksin. Ensimmäinen kuukausi täällä oli hirvein.” Mies 28 vuotta, Kyläsaari

diplomityö inari virkkala 2011  |  61


3. 1 ympäristöpsykologinen lähestymistapa suunnitteluun Fyysisen ympäristön merkitystä ihmisen käyttäytymiselle on tutkittu ja käsitelty runsaasti viimeisen 50 vuoden aikana. Pelkästään sairaalasuunnitteluun liittyen voidaan nimetä 650 luotettavaa tieteellistä tutkimusta, jotka todentavat fyysisen ympäristön merkittävän vaikutuksen potilaan terveyteen, turvallisuuteen, hoidon tehokkuuteen ja henkilökunnan suorituskykyyn (Kjisik 2009, 110). Roger Ulrichin klassikkotutkimuksessa ne potilaat, joiden sairaalahuoneiden ikkunoista näkyi luontoa, toipuivat leikkauksesta nopeammin ja tarvitsivat vähemmän kipulääkitystä kuin tiiliseinää katselleet verrokkipotilaat (Aura et al 1997, 100). Myös esimerkiksi liike- ja työtilojen suunnittelussa ympäristön vaikutus ihmisten käyttäytymiseen on huomioitu jo pitkään (Lidwell et al 2003, 64-65, Tietokone 22.3.2011).

Vaikka ympäristöpsykologiaa ei varsinaisesti opetetakaan useimmissa arkkitehtikouluissa, uskon että useimmat arkkitehdit pyrkivät intuitiivisesti luomaan hyvinvointia tukevia ympäristöjä. Diplomityön tekeminen tarjosi minulle tilaisuuden tutustua tilasuunnitteluun vielä normaalia analyyttisemmin.

Vaikutus suurin kaikista heikoimpiin Ympäristön vaikutuksen voimakkuudesta käyttäytymisemme ja hyvinvointiimme englantilainen psykologi David Halpern toteaa, miten ympäristön vaikutus on suurin niihin joilla jo ennestään on heikko mielenterveys: “However, given that the impact of the environment may be especially strong on those with the poorest mental health and living in the worst conditions, the key strategy would be to target interventions on those people and areas” (Halpern 1995, 207). Turvapaikanhakijalla ei ole mahdollista ennakoida asiansa käsittelyyn kuluvaa aikaa ja epätietoisuus synnyttää ylimääräistä psyykkistä kuormitusta (VOKS 2011). Lisäksi monet turvapaikanhakijat ja maahanmuuttaja ovat vakavasti traumatisoituneita esimerkiksi kidutuksen tai ihmiskaupan uhreja (Pakolainen 1/2011, 4).

Roger Ulrichin klassikkotutkimuksessa ne potilaat, joiden sairaalahuoneiden ikkunoista näkyi puita ja luontoa, toipuivat leikkauksesta nopeammin ja tarvitsivat vähemmän kipulääkitystä kuin tiiliseinää katselleet verrokkipotilaat (Aura et al 1997, 100).

62  |  hengähdystauko helsingissä

Ihmisystävällisen ympäristön suunnitteluperiaatteet Marketta Kyttä (2004, 7) kiteyttää kuusi keskeistä suunnittelussa huomioitavaa teemaa ihmisystävällisen elinympäristön syntymiselle: 1. yhteisöllisyys 2. esteettisyys 3. turvallisuus 4. elvyttävyys 5. toiminnallisuus 6. eri asukasryhmien toiveiden huomioiminen. Helsingin nykyisissä vastaanottokeskuksissa osa teemoista toteutuu huomattavasti paremmin kuin toiset. Esimerkiksi tarkasti asiakaskuntaa ja kulkua valvovissa keskuksissa turvallisuus toteutuu hyvin ja haastatteluissani kaikki asukkaat tunsivat olonsa keskuksissa turvallisiksi. Toisaalta erityisesti vanhoissa hotelleissa, Uudenmaan- ja Kaarlenkadulla tilojen toiminnallisuus on hyvin vähäinen. Sofianlehto on vehreältä sijainniltaan hyvin elvyttävä, joten näen keskuksen suunnittelussa tärkeimmiksi huomioitaviksi teemoiksi yhteisöllisyyden ja toiminnallisuuden tukemisen. Vastaanottokeskuksissa, erityisesti niissä joissa tarjotaan ruokapalvelu, mahdollisuudet mielekkääseen tekemiseen ovat lähes olemattomat. Lisäksi valtion ja kaupungin resurssit tarjota turvapaikanhakijoille heidän tarvitsemiaan sosiaalipalveluita ovat hyvin rajalliset ja saattavat ny-


kyisessä poliittisessa ilmapiirissä edelleen vähentyä. Ympäristöt, jotka kannustavat asukkaita tutustumaan toisiinsa, mahdollistavat vertaistuen asukkaiden välillä. Konkreettisesti asukkaiden tutustuminen mahdollistaisi esimerkiksi perheen molempien vanhempien kielenopiskelun heidän voidessaan jättää lapsensa hoitoon jollekin muulle. Nykyisten vastaanottokeskusten tiloissa kontaktien luominen muihin asukkaisiin on haastattelujeni perusteella vähintäänkin haasteellista, kuten sairaalaympäristöjä tutkinut psykologi Robert Sommer kiteyttää: ”the idea of meeting someone under conditions where privacy, dignity and individuality are so reduced is difficult to accept” (Sommer 1969, 29). Nykyisten keskusten tiiviissä huoneissa ei usein ole minkäänlaista mahdollisuutta yksityisyyden tai sosiaalisen kanssakäymisen säätelyyn. Esimerkiksi Uudenmaankadun keskuksessa samaan noin 13m2 asuinhuoneeseen saatetaan majoittaa jopa neljä turvapaikanhakijaa.

Luksuselämää hotelleissa? Vastaanottokeskuksissa asuminen saattaa ulkopuolisille kuulostaa todellisuutta huomattavasti ruusuisemmalta: maaliskuussa ollessani kuuntelemassa Thomas Wallgrenin ja Jussi Halla-ahon vaaliväittelyä yksi kuulijoista kommentoi, miten on törkeää, että turvapaikanhakijoita majoitetaan Kalliossa entiseen Fenno-hotelliin, kun suomalaiset asunnottomat joutuvat yöpymään tien toisella puolella Pelastusarmeijan yömajassa. Vastaanottokeskusten suunnittelussa mukana olevat virkamiehet ovatkin suuren julkisen paineen alla, sillä todellisuus vastaanottokeskuksen asuinolosuhteista ei juurikaan nouse esiin julkisessa keskustelussa.

Sofianlehdon suunnittelutavoitteet Pohjautuen ympäristöpsykologiseen kirjallisuuteen määrittelin itselleni yhdeksän tärkeintä suunnittelutavoitetta Sofianlehdon suunnitteluun: 1. Sisä- ja ulkotilat kannustavat vuorovaikutukseen naapuruston kanssa 2. Tilojen tulle tarjota selkeä hierarkia yksityisimmästä julkiseen. 3. Viihtyisät sisä- ja ulkotilat houkuttelevat yhteisoleskeluun 4. Tilat ja kalustus kannustavat sosiaalisiin kontakteihin 5. Defensible Space - tilan omistajuus ilmentyy selkeästi 6. Tilojen personointi on mahdollista 7. Asukkaiden erilaiset kulttuuritaustat on huomioitu 8. Asuinhuoneissa yksityisyys mahdollistetaan kalustuksella 9. Rakennuksen toiminta heijastuu julkisivuihin 10. Värien symbolimerkitys on tiedostettu Tässä luvussa erittelen miten suunnittelutavoitteet ovat vaikuttaneet suunnitteluratkaisuihin Sofianlehdon vastaanottokeskussuunnitelmassa.

Tilahierarkioiden muodostumisen tärkeys Kaksi erilaista opiskelija-asuntolaa Baum & Valins:n tutkimuksessa 1977. Ylemmän asuntolan asukkaat käyttäytyivät huomattavasti epäsosiaalisemmin kuin alemman, vaikka asukaspopulaatioissa ei ollut merkittäviä eroja (Halpern 1995).

diplomityö inari virkkala 2011  |  63


Kumpulan siirtolapuutarha

Kumpulan kiinteistöt Käpylän urheilupuisto

Senioritalo Sofia & Severi Sofianlehto B Metropolia

Kätilöopiston sairaala

Sofianlehto A Kumpulan kiinteistöt

64  |  hengähdystauko helsingissä

Kumpulan kiinteistöt


3.2 sofianlehdon perustiedot Osoite: Sofianlehdonkatu 8 B, 00610 Helsinki Suunnittelija Arkkitehti Väinö Tuukkanen Suunniteltu 1937, Rakennettu 1940-41 Alkuperäinen käyttötarkoitus Lastenkoti: Vastaanottokoti ja ammattioppilaitos Nykyinen käyttö Kehitysvammaisten huoltolaitos Asemakaava AKS, SR-2 Rakenne Kantavat keskimuurit ja julkisivut, kaksoislaatta-välipohjat Bruttoala 5472 m2 Syksyllä 2010 Sofianlehdon B-rakennus toimi kehitysvammaisten asuntolana. Neljässä asuinkerroksessa toimivat laitoksen neljä osastoa, joissa syksyllä 2010 oli noin 50 asukasta. Sosiaalivirasto on luopumassa rakennuksesta vammaisten ryhmäkotihankkeen edetessä, johon kuuluu kehitysvammaisten ryhmäkodin rakentaminen alas Sofianlehtoon Isonniityntien varteen. Sofianlehdon A-rakennus jää tulevaisuudessa todennäköisesti edelleen vammaispalvelujen käyttöön.

Sofianlehtoon tehtyjä korjauksia: 1949 1976 1984 2001 2010

Toimistosiiven katon muutos harjakatoksi Lämmityksen ja käyttöveden vedensiirtimet Laajennusosa, ilmanvaihto, sähköjärjestelmät Julkisivut Salaojat, keittiön hajonnut viemäri, 1.kerroksen sähkökaapit.

diplomityö inari virkkala 2011  |  65


3.3 sofianlehdon historia

1939 ammattioppilaitos ja vastaanottokoti

Sofianlehdon nimen kerrotaan tulevan joko tontilla sijainneesta Sofielundin huvilasta tai olevan nimetty Kumpulan kartanon Sofie-neidon mukaan. Sofianlehto kuului alunperin Kumpulan kartanon viljelysmaihin viereisten Kätilöopiston, Velodromin ja raviradan alueiden ohella. Helsinki osti tilan vuonna 1893 ja kartano maineen liitettiin kaupunkiin vuonna 1909.

54 asuinhuonetta + työntekijöiden asuntoja 126 asukaspaikkaa 3628 hym2 5277 brm2 kattoterassi

Sofianlehdon A-rakennus rakennettiin vuonna 1928, jolloin sitä pidettiin pohjoismaiden uudenaikaisimpana lastenkotina. Vastaanotto- ja ammattioppilaskoti eli niin kutsutun B-rakennuksen rakennusvalvontavirastossa olevat lupapiirustukset on päivätty joulukuulle 1939, mutta rakennus valmistui sodan viivyttämänä vasta vuonna 1941. B-rakennus oli jaettu eri osastoihin: talon toisessa kerroksessa eristysosastolla asuivat suojelukasvatusta tarvitsevat lapset, turvattomat tytöt majailivat kolmannessa ja pojat neljännessä kerroksessa, ammattioppilaskoti sijaitsi viidennessä kerroksessa. Osastot olivat suuria, jopa 40-paikkaisia, ja joukkoa kaitsi ainoastaan kaksi kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen hoitaja kerrallaan. Vuonna 1951 lastensuojelutointa uudistettaessa Sofianlehdon laitokset yhdistettiin ja Sofianlehdosta tuli alle 16-vuotiaiden turvattomien lasten vastaanottoja tarkkailukoti. Elämä osastoilla oli tuolloin kaikin puolin laitosmaista, mistä kertoo esimerkiksi vaatetus: tytöt puettiin punaisiin ja pojat sinisiin ”mekkoihin” ja vatsatautia sairastavat lapset vihreisiin. 1970-luvun aborttilain myötä lapsimäärä laski oleellisesti ja vuonna 1975 laitos jakaantui kahteen osaan: B-rakennuksen kehitysvammaisille tarkoitettuun keskuslaitokseen ja A-rakennuksen Sofian vastaanottokotiin. (Sofian vastaanottokoti, www.hel.fi, ladattu 1.4.2011.)

66  |  hengähdystauko helsingissä

1984 keskuslaitos 47 asuinhuonetta 47 asukaspaikkaa 3135 hym2 5472 brm2 lvi-konehuone ja uusi hissi

asuinhuoneita sekä kerroskeittiöt on muutettu toimistoiksi. hoitajien asunnot Johtajan asunto

pesulalaajennus

pesula Keittiö ruokavarastot Pihalla viljelypalstat

ruokasali


2011 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

3.4 sofianlehdon suunnitteluratkaisut Vastaanottokeskuksen sijoittamisessa Sofianlehtoon suurimmat haasteet liittyvät rakennuksen laitosmaisen rakenteen purkamiseen. Kaksi metriä leveä keskikäytävä tekee tiloista laitosmaiset ja pimeät. Vastaanottokeskussuunnitelmassa olen sijoittanut asuinhuoneisiin rakennettavat uudet märkätilat keskikäytävään ja siirtänyt kulun yhtestilojen puolelle. Suurin muutos on rakennukseen 1984 rakennetun pesulalaajennuksen purkaminen ja nelikerroksisen asuinsiiven rakentaminen sen paikalle. Rakennuksen kaikki asuintilat sijaitsevat edelleen rakennuksen koilissivulla, mutta laajat asuinkerrokset on jaettu kahteen osastoon, jolloin uuden laajennussiiven kanssa jokaiseen kerrokseen muodostuu kolme toisistaan erillista asuinosastoa.

majoitustila keittiöt oleskelutila toimistot märkätilat tekniset tilat

85 asuinhuonetta 167 (2hh) - 293 (4hh) asukaspaikkaa 4326 hym2 6132 brm2

kaikki asuintilat sijoitetaan edelleen rakennuksen koilissivulle ja yhteistilat kohti lounasta. ensimmäisessa kerroksessa sijaitsee keskuksen asukkaiden ylläpitämä kahvila.

henkilökunnan pesu-, puku- ja sosiaalitilat sijoitetaan pääosin toimistosiiven maantasokerrokseen

6. kerrokseen avataan uudelleen kattoterassit ja rakennetaan uusi kattosauna

1980-luvulla rakennettu pesulalaajennus puretaan ja tilalle rakennetaan nelikerroksinen asuinsiipi

kuntosali ja askarteluverstaat sijoitetaan rakennuksen kellariin.

diplomityö inari virkkala 2011  |  67


3.4 sofianlehdon suunnitteluratkaisut 1. sisä- ja ulkotilat kannustavat vuorovaikutukseen naapuruston kanssa Suunnitelmassani olen yrittänyt miettiä keinoja, joilla kannustaa vastaanottokeskusten vuorovaikutusta ympäröivän naapuruston kanssa. Olen pyrkinyt luomaan pihatiloihin mahdollisimman luontevia kohtaamispaikkoja kuten pelikentän ja viljelypalstoja. Haastatteluissani keskuksen asukkaat kertoivat, miten tekemättömyys masentaa, kun mielekkään tekemisen puutteessa joutuu käymään läpi yhä uudelleen usein traumaattisia kokemuksiaan. Tutkija Kopomaa (2008, s. 172-173) painottaa maantasokerroksen suunnittelua ja sitä, miten esimerkiksi asuntolat voivat ulosvuokrattavien liiketilojen kautta identifioitua muunakin kuin vain asuntolana. Jos keskus toimisi asumisen ohella myös yksityismajoittujien palvelukeskuksena, olisi hyvä, että myös keskuksen naapurit voisivat hyödyntää laajoja yhteistiloja, kuitenkin siten että asuintilat säilyvät ehdottoman turvallisina suojaa hakeville asukkaille. Alakerran laajoja yhteistiloja voitaisiin käyttää myös esimerkiksi naapuruston kokous-, liikunta ja harrastustiloina. Sofianlehdon työntekijät kertoivat syksyllä 2010 miten lähiseudun asukkaat ja työntekijät käyvät usein laitoksen ruokalassa syömässä. Tämä perinne voisi jatkua myös vastaanottokeskuksessa asukkaiden ylläpitämän kahvilan voimin. Esimerkiksi nuorisokeskus Hapessa Sörnäisten rantatiellä kahvila toimii samoin keskuksen aktiivisten nuorten ylläpitämänä.

68  |  hengähdystauko helsingissä

Asemapiirros 1:1000


Valvonnan resurssit

Joustavammat työtilat

Tekemistä tarjoavat pihatilat

Kyläsaaren sokkeloisissa tiloissa monia toimintoja ei voida järjestää ilman valvovaa henkilökuntaa. Sofianlehdon alakerran tilat on ryhmitelty vastaanoton ympärille, niin että toimintojen valvomiseen tai järjestämiseen ei tarvita henkilökunnan ylimääräisiä resursseja. Liukuovin laajennettavia ruokalatiloja voidaan käyttää tarpeen mukaan tiedotustilanteissa tai esimerkiksi henkilökuntakokouksissa. Periaatteessa asukkaat valmistavat itse ruokansa, mutta hätämajoitustilanteita varten keskukseen on rakennettu myös laitoskeittiö.

Henkilökunnan toimistosiivessä on isompia toimistotiloja sosiaalityöntekijöille ja terveydenhoitajille, joissa he voivat vastaanottaa asiakkaita, sekä pienempiä toimistoja muille toimistotyöntekijöille. Keskuksen asiakasohjaajien avotoimistotila sijaitsee vastaanoton yhteydessä. Vastaanottotiskin suunnittelussa on pyritty mahdollisemman luontevaan vuorovaikutteisuuteen henkilökunnan ja asiakkaiden välillä sekä asiakkaiden yksityisyyden suojaamiseen, samalla kuitenkin varmistaen henkilökunnan turvallisuus poikkeustilanteiden varalta.

Pihatiloihin on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman paljon kohtaamispaikkoja naapuruston kanssa. Rakennuksen julkinen puoli kutsuu naapureita osallistumaan koripallopeliin, tai lounaalle keskuksen asukkaiden ylläpitämään kahvilaan. Sofianlehdon lounaispuolen piha on luonteeltaan yksityisempi ja tarjoaa asukkaille paikkoja sekä rauhalliseen yksinoloon että yhteisölliseen kanssakäymiseen.

AH
15
m2

Terveydenhoitaja 18
m2

Hissivaraus

AH
15
m2

AH
15
m2

Sosiaalityotekijä 17
m2

AH
15
m2

KeiDE 6
m2

Toimisto
9
m2

@leskeluAla 60
m2

Johtaja
16m2

TH
8m2

TH
8m2

TH
15
m2

Sosiaalityotekijä 16
m2

N

+19.500

19

Kahvila
14
m2

Ruokala/opetusAla 41
m2

Vastaano-o 24
m2 Vieras
wc:t 14
m2

Ruokala/opetusAla 39
m2

AH

19
m2

Varasto
9
m2

Kirjasto
/ opetusluokka 24
m2

Avotoimisto
40
m2

AH
15
m2

CaitoskeiDE

35
m2

AH
14
m2

AH
14
m2

AH
14
m2

Toimisto 16
m2

18

Kokoushuone 15
m2

+16.500

1. kerros 1:400 17

16 |  69 diplomityö inari virkkala 2011 


3.4 sofianlehdon suunnitteluratkaisut

2. tilojen tulee tarjota erilaisia hierarkioita yksityisimmästä julkiseen Tärkeimpiä tekijöitä ihmisen hyvinvoinnin kannalta on mahdollisuus säädellä ympäristöä ja erityisesti vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa (Halpern 1995, 212-213). Tämä mahdollistuu tiloja rajaamalla, kun hierarkioiden muodostaminen yksityisimmästä julkisimpaan on mahdollista. Hyvässä asuinympäristössä nämä hierarkiat muodostuvat luonnollisesti omasta huoneesta, asunnosta, asuintalosta, korttelista ja asuinalueesta. Tällainen kerroksellisuus muodostaa myös tärkeän osan identiteettiämme (Aura et al 1997, 54). Kun yksityisyyden säätely ei ole mahdollista, ihminen käyttäytyy syrjäänvetäytyvämmin ja mahdollisesti jopa vihamielisesti naapureitaan kohtaan (Halpern 1995, 133-138). Ruokala Aula

Opetusluokka Lastenhuone

Keittiö Olohuone

Huone Sänky Wc

Tilahierarkia julkisista tiloista yksityisimpiin vastaanottokeskuksessa.

70  |  hengähdystauko helsingissä

Tilahierarkian mahdollistava typologia Tilahierarkia tulee ottaa huomioon myös yhteis- ja kulkutilojen suunnittelussa. Psykologi David Halpern kertoo Baum & Valinsin (1977) erilaisia opiskelija-asuntoloita vertailleesta tutkimuksesta. Kahdessa opiskelija-asuntolassa opiskelijat asuivat suurinpiirtein yhtä tiiviisti, mutta keskikäytävämallisen asuntolan opiskelijat jakoivat kaikki yhteistilat 34 muun opiskelijan kanssa kun taas ryhmäkotimaisen asuntola pesuhuoneet jaettiin vain kuuden hengen kesken. Vaikka asukaspopulaatiot olivat hyvin samankaltaisia, erot asukkaiden keskinäisessä auttamishalukkuudessa sekä asuntoloiden yleisessä ilmapiirissä osoittautuivat suuriksi. Keskikäytävämallissa opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta vuorovaikutuksen säätelemiseen ja opiskelijat käyttäytyivät vetäytyvämmin ja jopa välttelivät kontakteja naapurien kanssa. Myös Kyttä (2004, s.20) toteaa miten ”kyse on puolustusmekanismista, jossa stressaavaksi koettuun tilanteeseen reagoidaan vetäytymällä.” Myös Sairaalaliitto toteaa, miten ”pitkät putkimaiset käytävät tulisi katkaista ja muodostaan niihin oleskelutiloja” (Sairaalaliitto 1983, s.104).

Sofianlehdon laitosmaisuuden purkaminen Ohessa Sairaalaliiton (1983) ratkaisuja keskikäytävien laitosmaisuuden vähentämiseen. Sofianlehdossa keskikäytäväratkaisu on vahva, vaikka kaikki asuinhuoneet sijaitsevatkin käytävän koilispuolella.


2 2

”On hyvä, että keskuksen lähellä sijaitsee kirjasto, mutta tarvitsisin myös suomen opetusta venäjän tai liettuan kielellä. Kävin kuukauden suomen tunneilla, mutta opetus oli vain englanniksi, jota en ymmärrä, enkä pystynyt täten seuraamaan tunneilla.” Mies 22 vuotta, Kaarlenkatu

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

5

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

4

4

3

6

2

3

4

4

4

4

2

2

2

2

4

Lisäksi kuvissa on ikkunajaon mukaan tehty arvio siitä, montako asiakaspaikkaa kyseisellä suunnitteluratkaisulla muodostuisi asuinkerrosta kohden.

4

2

4

4

6

22

2

2

Sofianlehto 2010

2

2

6 4

2

6

2

11

6

8

Ville Mellin: atriumsuntoja 6 huoneisto, 44 as./krs

5

2

5 4

7

2

6

2

4

Meri Pankakoski: asuntoja Sofianlehtoon 10 huoneistoa/krs, 41 as./krs

Antti Uusitupa: asuntoja asunnottomille 10 huonetta, 20 as./krs

2

4

4

2

Periaatekaavio Sofianlehdon asuinkerroksesta syyskuussa 2010 sekä Sofianlehtoon keväällä 2009 tehtyjä Peruskorjaus-kurssin opiskelijatöitä rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta.

4

Marko Voho: asunnot laajenevat pihan puolelle 11 huoneistoa, 43 as./krs

Maymi Abe: vanhusten ryhmäkoti 34 as./krs

2

6

4

4 4

2

Mikko Kilpeläinen: vuokrapienasuntoja 13 huoneistoa, 52 as./krs

3

4

5

66

3

2

4

4

2

Hanna Korhonen: ryhmäkoteja ja pienasuntoja 36 as./krs + oleskelutilat

3

6

2

Petja Hyttinen: Hotelli Lehto 20 huonetta, 40 as./krs + varasto ja siivous. Ensimmäisessä kerroksessa kaareva laajennus kylpylälle.

4

2

2

2

2

2

4

4

6

4

6

5

4

Anna Dietsch: asuntoja 9 huoneistoa, 40 as./krs

diplomityö inari virkkala 2011  |  71


3.4 sofianlehdon suunnitteluratkaisut

muutoksin järjestää myös suoraan asuinhuoneista rakennuksen käyttötarkoituksen jälleen muuttuessa.

Vastaanottokeskussuunnitelmassa olen purkanut laitosmaisen keskikäytävän sijoittamalla asuinhuoneiden märkätilat keskikäytävän kohdalle. Olemassaolevia rakenteita on ensisijaisesti kustannussyistä pyritty muokkaamaan mahdollisimman vähän, mutta olemassaolevien väliseinien säilyttäminen huoneissa luo myös luonnostaan huoneiden välille kokoeroja ja yhteistiloihin vaihtelevuutta. Huoneiden vaihtelevuus heijastaa keskuksen kirjavaa asiakaskuntaa.

5. asuinkerroksen tiheämpi ikkunajako ja olemassaoleva huonejako kannustavat kahden hengen asuinhuoneisiin. Huoneiden syvyys mahdollistaa niiden kalustamisen siten, että asukkaille syntyy yksityiset reviirit, vaikka sängyn sijainti ikkunan ja parvekkeen vieressä ei ole mukavin mahdollinen.

2.-4. asuinkerrosten isot oleskelutilat toimivat tarvittaessa hätämajoitustiloina, jolloin rakennukseen ei tarvitse rakentaa hätämajoitusta varten erillisiä makuusaleja, joiden käyttö muuhun tarkoitukseen on hankalaa. Hätämajoitustilanteiden takia märkätiloihin käynti tapahtuu yhteistiloista eikä asuinhuoneesta, mutta kulku märkätilaan voidaan suhteellisin pienin

Nelikerroksisen laajennusosan suunnittelussa on otettu huomioon tilojen muuntojoustavuus ja muunnettavuus esimerkiksi opiskelijoiden tai vanhusten asunnoiksi. Vaikka huoneet ovat pieniä, mahdollistavat ison yhteistilat yhteisöllisemmän elämäntyylin. Pohjoispäädyn hissi uusitaan konehuoneettomaksi ja kuudennen kerroksen konehuonetila vapautuu laa-

jennusosan ilmanvaihtohuoneen konehuoneeksi. Laajennusosa mukaanlukien asuinkerroksiin muodostuu kolme toisistaan erillistä asuinosastoa esimerkiksi eri kansallisuuksille tai kieliryhmille.

Kattoterassit ja sauna Sofianlehdon uusi kattosauna tarjoaa luontevan mahdollisuuden tutustua suomalaisille tärkeään saunakulttuuriin. Rakennuksen kellaritiloissa olemassa oleva sauna sopii kattosaunaa isommille joukoille. Sofianlehdon alkuperäissuunnitelmassa olleet kattoterassit otetaan uudelleen käyttöön. Kaksi erillistä terassia tarjoavat rauhallisen ulko-oleskelutilan esimerkiksi musliminaisille, jotka voivat tällöin ulkoilla terassilla ilman katseilta suojaavaa päähuivia.

Laajennusosa

AH
15
m2

AH
15
m2

AH
15
m2

AH
15
m2

2#i45 6
m2

!"#s%#"u'"a 60
m2

Hätämajoitus

!"#s%#"u'"a 100m2

2#i45 16
m2

Hätämajoitus

2#i45 16
m2

AH
19
m2

AH
15
m2

!"#s%#"u'"a 86
m2

Varasto 5
m2

2#i45<araus

AH

21
m2

AH

17
m2

AH

16
m2

AH

18
m2

AH

27
m2

AH

18
m2

2#i45<araus

AH

15
m2

AH

25
m2

AH

22
m2

AH

18
m2

AH

12
m2

AH

20
m2

AH

12
m2

N

2.-4. kerros 1:400

72  |  hengähdystauko helsingissä


LVI
konehuone 185
m2

;a<o=e>assi? pyykinkuivaus

Pyykki 5
m2

Puku‐
ja pesu67a
12
m2

Sofianlehdon asuinkerrosten tilaratkaisussa pyritään asukkaiden kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen esimerkiksi järjestämällä kulku yhteistilan läpi sekä rajaamalla iso oleskelutila pienempiin osiin, jotka tarjoavat sekä suojaisia oleskelupaikkoja että näkymiä koko tilan läpi. Huoneiden eteistilat ja pienet syvennykset asuinhuoneiden ja yhteistilan välillä pyrkivät pehmentämään rajaa yksityisten asuinhuoneiden ja puolijulkisen yhteistilan välillä.

LVI
konehuone 25
m2

Sauna
8
m2

;a<o=e>assi

6. kerros 1:400

!"#s%#"&'"a 95
m2

-#./0 16
m2

-#./0 16
m2 !"#s%#"&'"a 72
m2

Varasto 5
m2

-#./03ara&s

AH

14
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

7
m2

-#./03ara&s

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

14
m2

N

5. kerros 1:400

diplomityö inari virkkala 2011  |  73


3. viihtyisät sisä- ja ulkotilat houkuttelevat yhteisoleskeluun Jan Gehl (1996, 11) yksinkertaistaa ulkotiloissa tapahtuvat aktiviteetit kolmeen luokkaan: pakollisiin, valinnaisiin ja sosiaalisiin aktiviteetteihin. Valinnaiset aktiviteetit kuten kävely, istuskelu ja auringonotto tapahtuvat vain jos ulkoiset olosuhteet ovat niille otolliset (1996, 13). Kun ulkoisten alueiden laatu on huono, valinnaisia aktiviteettejä ei esiinny. Vastaanottokeskuksessa kulku- ja yhteistilat vastaavat puolijulkisena tilana keskuksen asukkaille tavallisten asuntojen ympäröiviä ulkotiloja, kuten esimerkiksi kerrostalopihoja. Tilojen huonon laadun merkitys näkyy esimerkiksi Kyläsaaren liian isoissa, pimeissä yhteistiloissa, joita asukkaat eivät juurikaan käytä. Vastaanottokeskuksen tilojen viihtyisyyden parantaminen edistäisi niissä tapahtuvaa asukkaiden oleskelua ja sitä kautta asukkaiden sosiaalisten siteiden muodistumista. Viihtyisyys on luonnollisesti hyvin subjektiivista sekä myös kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi Amos Rapoport on todennut, miten ympäristön lukeminen liittyy osin kulttuuritaustaan: jos ympäristön kieli tai koodit eivät ole tuttuja tai ymmärrettäviä, ympäristö ei puhuttele ja sen kieli jää vieraaksi käyttäjilleen (Aura et al 1997, 41). Voidaan kuitenkin esittää olevan joitakin yleismaailmallisia viihtyisyyttä lisääviä tekijöitä. Tällainen on esimerkiksi ns. prospect-refuge-periaatteen huomioiminen. Ihmiset intuitiivisesti viihtyvät tiloissa, joista he voivat tarkkailla ympäristöä esteettömästi, mutta samalla suojautua nopeasti. Tämä näkyy ravintoloissa, joissa ihmiset lähes aina valitsevat pöydän mieluimmin seinän vierestä kuin keskeltä tilaa. Kyläsaaren liian avoimet yhteistilat jäävä asukkailta käyttämättä, sillä ne eivät tarjoa asukkaille riittävän intiimejä oleskelupaikkoja. (Lidwell et al 2003, 156-157.)

74  |  hengähdystauko helsingissä

Prospect & refugee -mieltymyksen huomioiminen ravintolan suunnittelussa (Lidwell et al 2003) sekä erilaisia tilaratkaisuja isojen yhteistilojen rajaamiseen intiimimmeiksi.


”Olen ollut täällä vasta kolme kuukautta ja asunut vain sen ajan tällaisessa isossa rakennuksessa. En osaa toivoa tulevaisuudelta mitään, en osaa sanoa missä toivoisin asuvani.” Mies 18 vuotta, Kyläsaari

4. tilat ja kalustus kannustavat sosiaalisiin kontakteihin Suunnittelulla ja erityisesti tilojen kalustuksella on suuri merkitys ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutusta voidaan pyrkiä vähentämään kuten esimerkiksi lentokentillä, missä jäykästi vierekkäin sijoitetut istuimet eivät kannusta spontaaneihin keskusteluihin (Sommer 1969) tai edistämään esimerkiksi toimistoissa, joissa kahviautomaatin lähelle on usein sijoitettu muutamia istuskelupaikkoja (Kesan & Shah 2007). Sofianlehdossa olen huomioinut tämän erityisesti ulkotilojen ja pihan suunnittelussa, joihin olen pyrkinyt luomaan luontevia oleskelu- ja kohtaamispaikkoja keskuksen asukkaille.

Tilojen toiminnallisuus ja sijoittelu Marketta Kytän mukaan tilojen toiminnallisuutta lisää niiden ns. polymorfisuus: se että tilat sallivat monenlaisia, vaihtoehtoisia käyttöjä. Länsimaisessa suunnittelussa tilojen käyttötarkoituksia määrittää funktionalistinen perinne: asunnoissamme tietyt huoneet on tarkoitettu nukkumiseen ja toiset oleskeluun, kun taas monissa muissa kulttuureissa eri asuintilojen käyttötarkoitusta ei ole erikseen määritetty. (Kyttä 2004, 60) Sofianlehdossa kulku huoneisiin tapahtuu yhteistilojen läpi, verrattuna esimerkiksi ratkaisuun jossa yhteistila on käytävän päässä, missä oleskelutilaan poikkeaminen edellyttää erityisesti sinne menemistä. Kulun tilan läpi voidaan ajatella olevan ns. Gehlin välttämätön aktiviteetti, joka mahdollistaa valinnaiset aktiviteetit. Myös esimerkiksi keittiön sijoittaminen keskelle yhteistilaa sekä pyykinpesukoneiden sijoittaminen keittiöön erillisen pyykkituvan sijaan edesauttavat asukkaiden spontaaneja kohtaamisia ja sitä kautta tutustumista. (Kyttä 2004, 19-26.)

Erilaisia istuinryhmittelyjä sosiaalisten kontaktien rohkaisemiseksi tai estämiseksi (Sairaalaliitto 1983).

Joustavat yhteistilat tarjoavat nurkkauksia erikokoisille seurueille (Penoyre & Prasand 1993).

diplomityö inari virkkala 2011  |  75


”Hyvä asia on että mielipiteitäni kysytään nyt ja että voin vaikuttaa. Haluaisin osallistua enemmän.” Mies 32 vuotta, Kaarlenkatu

5. defensible space - tilan omistajuus ilmentyy selkeästi

6. tilojen personointi on mahdollista

Oscar Newmanin ”Defensible Space” -käsitteen mukaan ihmiset pitävät parempaa huolta tiloista, jotka kokevat selkeästi omikseen. Tällainen ”puolustettava tila” voidaan luoda rajaamalla tilat omistajuuden mukaan esimerkiksi aidoin, jos tila on asukkaiden valvottavissa ja jos tilaan voidaan sijoittaa symbolisia merkkejä kuten omakotitalon pihalla olevat puutarhakalusteet, keinut ja kukkaistutukset. Asuinalueella tällaisten puolustettavien tilojen on huomattu parantavan viihtyisyyttä ja vähentävän rikollisuutta ja ilkivaltaa (Newman 1973; Lidwell et al 2003, 58-59).

Mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä lisää suuresti ihmisten koettua hyvinvointia. Asunnon psykologinen haltuunotto ja muuttaminen kodiksi tapahtuu personalisoinnilla, jolloin asuntoa muokataan minuuden jatkeeksi. Tässä voidaan käyttää avuksi erilaisia esineitä, tekstiilejä ja sisustusratkaisuja. (Aura et al 1997, 60-62.) Myös vastaanottokeskuksen tilojen tulee vahvistaa asukkaidensa itseluottamusta sen heikentämisen sijaan. Oheinen kuva (Groet & Wang 2003) ”rakennusten eri osien muutosnopeudesta” havainnollistaa hyvin, miten tilojen personalisaation ei tarvitse tarkoittaa raskaita tilamuutoksia, vaan esimerkiksi jo esineiden sijoittelulla asukas voi kokea saavansa vaikuttaa ympäristöönsä.

Vastaanottokeskuksissa aiemmin esitetty ryhmäkotimainen typologia, missä oleskelutilat on selkeästi rajattu vain tilan ympärillä asuvien asukkaiden käyttöön, edistäisi tilojen ylläpitoa ja kunnossapitoa. Tilojen hyvä kunto on tärkeää ylläpitokustannusten ja viihtyisyyden takia, mutta jopa asukkaiden sujuvan yhteiselon kannalta, sillä hiljattain julkaistu tutkimus todisti, miten epäsiisti ympäristö lisäsi ihmisten stereotyyppistä käyttäytymistä ja pelkoa vieraita kohtaan (Scientific American 7.4.2011).

76  |  hengähdystauko helsingissä

Sofianlehdossa asuin- ja yhteistiloissa on tärkeää luoda luontevia ja arvokkaita paikkoja esimerkiksi valokuville, uskonnollisille symboleille ja muille muistoesineille, joita asukkailla saattaa olla mukanaan. Tällaisina voivat toimia esimerkiksi yhteistilojen hyllyköt ja leveät ikkunalaudat.

Tilojen personalisaation ei tarvitse tarkoittaa raskaita tilamuutoksia, vaan asukas voi kokea saavansa vaikuttaa ympäristöönsä jo esineiden sijoittelulla (Groat & Wang 2002).

Solumaisen tilarakenteen kautta muodostuu puolustettavia tiloja (Newman 1973).


Tunnusväriltään vihreän asuinosaston oleskelutila Sofianlehdossa.

diplomityö inari virkkala 2011  |  77


7. asukkaiden erilaiset kulttuuritaustat on huomioitu Miten keskuksen tilojen suunnittelussa tulisi varautua asukkaiden monikulttuuriseen taustaan? Luonnollisesti aiemmin esittämäni ympäristöpsykologiset tulokset hyvinvointia tukevista tiloista perustuvat pääosin länsimaissa tehtyihin tutkimuksiin. Toisaalta joidenkin käyttäytymismallien on todettu olevan hyvinkin yleismaailmallisia, tällainen on esimerkisi ns. prospect-refugee mieltymys. Britannian arkkitehtiliiton Riban entisen puheenjohtajan Sunand Prasandin toimisto laati vuonna 1993 suunnitteluohjeet asuntosuunnittelulle monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Ohjeet ovat toisinaan hyvinkin yksityiskohtaisia: esimerkiksi muslimien jalkojen ei nukkuessa tulisi koskaan osoittaa kohti Mekkaa. Koska vastaanottokeskusten asukkaat tulevat hyvin erilaisista kulttuureista, näen että tilojen joustavuudella, esimerkiksi asuinhuoneiden riittävällä mitoituksella, voidaan parhaiten vastata asukkaiden vaihteleviin tarpeisiin. Myös tilojen personointimahdollisuus tukee oman kulttuuri-identiteetin ilmentämistä. Erilaiset syvennykset, alkovit, erkkerit ja hyllyt muodostavat sopivia paikkoja uskonnollisille symboleille ja tärkeille esineille kuten vaikka valokuville. Porrastasanteen syvennyksessä sijaitseva vietnamilainen kotialttari, jonka tulee aina suuntautua kohti etuovea, eivätkä asukkaiden jalat saa koskaan olla alttarin yläpuolella, voidaan vaihtoehtoisesti käyttää istuimena tai vaikkapa paikkana koristeesineille ja viherkasveille (Penoyre & Prasand 1993). Sofianlehdon suunnitelmassa symbolimerkitykseltään tärkeille esineille olen ajatellut löytyvän arvokkaita paikkoja tiloja rajaavista hyllyköistä.

78  |  hengähdystauko helsingissä

”Keskuksen henkilökunta ei tunnu tietävän pakolaisen elämän ongelmista. Sinä aikana kun olen asunut keskuksessa, olen nähnyt kolme isoa konfliktia. Täällä on ihmisiä jotka ovat menettäneet kaiken. Luonnollisesti myös psyykkisiä ongelmia esiintyy. Välillä tuntuu että henkilökunta käyttää väärin valta-asemaansa meihin hakijoihin.” Mies 63 vuotta, Kaarlenkatu ”Ihmiset täällä tulevat hyvin eri kulttuureista ja heillä on erilaiset hygieniakäsitykset. Pelkään lapsemme terveyden puolesta kun hygieniaolosuhteet täällä ovat niin huonot.” Nainen 27 vuotta, Kyläsaari ”Keskuksessa elämä on vaikeaa, mutta tunnen täällä oloni turvalliseksi. On vaikeaa kun asukkaat ovat niin erilaisia kansallisuudeltaan, luonteiltaan, persoonallisuudeltaan, ideologioiltaan, uskonnoltaan ja myös väriltään.” Mies 25 vuotta, Kyläsaari


13.590
m2

4,200

3,700 JK

JK

3,700

3,000 Asuinhuoneet Asuinhuoneet

5.040
m2 2.940
m2

5.040
m2 3.570
m2

6,300

Kaksio 49,3 m2 Kaksio 48,5 m2

5.040
m2 3.570
m2

5.040
m2 3.570
m2

18.690
m2 20.010
m2

2,400 6,600

3,700

5.040
m2 5.040
m2

18.690
m2 18.630
m2 20.010
m2 18.690
m2

JK

JK

JK

Huoneet on kalustettu kerrossängyin, jolloin ne voivat joustavasti vastata turvapaikanhakijoiden vaihteleviin määriin.

3,700

6,300 6,300

18.690
m2 20.010
m2

18.690
m2

3,600 Yksiö 24,2 m2 Yksiö 23,7 m2

JK

6,700 6,800

3,700

JK

18.690
m2 20.010
m2

20.010
m2

3.570
m2

20.010
m2

3,000

5.040
m2

4,200

1,400

JK

JK

12.600
m2

3.570
m2

Ideaalimitoitus + wc

20.010
m2

2,000 2.800
m2

3.570
m2

2,400 2,400

20.010
m2

Kaksio 48,5 m2

4,200

6,700

20.010
m2

JK

Laajennusosan huonemitoitus sekä asuinhuoneiden muuntaminen yksiöksi ja kaksioksi Sofianlehdon käyttötarkoituksen mahdollisesti jälleen muuttuessa.

3,700

17.273
m2 JK

18.690
m2

5.040
m2

5.040
m2 17.273
m2

18.832
m2

18.690
m2 18.630
m2

2011 5. krs

1984 5. krs

2,400

5.040
m2

17.273
m2

18.690
m2

1939 5. krs

Kaksio 49,3 m2

6,700

18.690
m2 4,050

2011 2. - 4. krs

3,700

4,200

5.040
m2

JK

6,800

JK

5.040
m2 17.273
m2

Yksiö 24,2 m2

3,700

6,300

4,650

800

1984 2. - 4. krs

2,000 2,000

1939 2. - 4. krs Asuinhuoneet

Yksityisten reviirien syntyminen sairaalahuoneisiin (Aranyi et al 1980).

3,700

2,100

3,700

2,100

3,700

Yksityisten reviirien luominen Sofianlehdon asuinhuoneissa, 2.-4.-kerroksissa ja 5. kerroksessa, jossa ikkunajako on tiheämpi.

2,050

900

800 1939 2. - 4. krs

1984 2. - 4. krs

11.370
m2

11.370
m2

2,100

4,650

3,700

2011 2.11.370
m2 - 4. krs

2,100

12.090
m2

12.090
m2

17.273
m2

17.273
m2

2,100

800

2,000 2,000

4,650

2,600

17.273
m2

4,050 1939 5. krs

2,100

Nelikerroksisen laajennusosan suunnittelua varten määrittelin minimimitoituksen (3000 x 4200 mm) asuinhuoneelle, joka voidaan kalustaa niin että huoneeseen syntyvät yksityiset reviirit. Purkamalla Sofianlehdon nykyisistä huoneista aiemmin rakennetut kaapistot, myös olemassa olevien huoneiden mitoitus on riittävä yksityisten reviirien luomiseen kalustuksella.

2.940
m2 Minimimitoitus + wc

Minimimitoitus 12,6 m2

Yksiö 23,7 m2

6,600 6,700

3.570
m2

Vastaanottokeskuksissa asutaan usein jaetuissa huoneissa ja myöskään Sofianlehdon olemassa oleva ikkunajako ei mahdollista yhden hengen huoneiden rakentamista. Tällöin kaikista yksityisin tila voidaan muodostaa oman sängyn ympärille kalustuksella.

1,4

Asuinhuoneet

4,200 4,200

8. yksityisyyden mahdollistaminen

3,600

3,000

JK

3,000

20.010
m2

6,300

JK

JK

4,200

13.590
m2

6,300

12.600
m2

3.570
m2

4,200

2.800
m2

17.273
m2

18.832
m2

diplomityö inari virkkala 2011  |  79 1984 5. krs

2011 5. krs


9. rakennuksen toiminta heijastuu julkisivuihin Sofianlehdon vastaanottokeskus voisi olla naapurustossaan sen elämää rikastuttava tekijä, jolloin positiivinen uusi toiminta saisi heijastua myös rakennuksen julkisivuihin. Koska vastaanottotoiminta on äärimmäisen monikulttuurista, ei tunnu mielekkäältä seurata julkisivuissa jotain tiettyä etnistä esimerkkiä. Sen sijaan olen valinnut monikulttuurisuuden ilmentämistavan subjektiivisesti: itselleni värikkyys symboloi yhteiskunnan monimuotoistumista ja mielestäni sopii hyvin kuvaamaan kulttuurien kirjoa. Vaikka vastaanottokeskus on julkinen rakennus, sen toiminnan luonne on luonteeltaan kuitenkin hieman syrjäänvetäytyvää muun sosiaalisen asuntotuotannon tapaan Sofianlehdon katujulkisivu vihjaa vain pienin värikkäin elein kadun suuntaan muuttuneesta käyttötarkoituksesta ja todellinen värien kirjo paljastuu vasta yksityisemmällä sisäpihalla.

Julkisivu etelään 1:400

Väri identifioi kotiosaston Rakennuksen eri osastojen tunnusvärit heijastuvat julkisivuihin, mikä helpottaa oman kotiosaston tunnistamista. Pihajulkisivuun avattavat ranskalaiset parvekkeet parantavat tilojen tuuletusta kesäaikaan. Sofianlehdon olemassa olevat seinät ovat tiiltä, joten tuntuu luontevalta toteuttaa laajennuksen julkisivu keraamisin sauvoin. Olemassa oleva rakennus ja uusi laajennusosa saadaan sidottua tyylillisesti yhteen käyttämällä keraamisia sauvoja myös olemassa olevissa parvekkeissa ja uusissa kattoterasseissa. Melko pienin muutoksin rakennuksesta saadaan positiivinen esimerkki ilman kohtuuttomia kustannuksia.

80  |  hengähdystauko helsingissä

Julkisivu pohjoiseen 1:400


Katujulkisivu 1:400

Pihajulkisivu 1:400

diplomityö inari virkkala 2011  |  81


työ

julkisivuissa.

10. värien symbolimerkitys on tiedostettu

Poikkileikkaus 1:400

Värien vaikutuksesta käyttäytymiseen näkee usein tulkintoja, miten eräät värit ovat rauhoittavia ja toiset energisoivia (Kahri & Pyykkonen 1984, 317). Värien vaikutusta käyttäytymiseen on kuitenkin vaikea tutkia luotettavasti niin, että muiden tilallisten tekijöiden vaikutus voitaisiin luotettavasti rajata pois, eikä rakennetun ympäristön värien psykologista vaikutusta ei ole voitu todentaa (Lidwell et al 2003, 38-39; Kjisik 2009, 106-108). Monikulttuurisessa ympäristössä värien psykologista vaikutusta tärkeämpää onkin huomioida värien erilainen symbolimerkitys eri kulttuureissa. Sofianlehdon suunnitelmassa olen käyttänyt värejä eri osastojen identifiointiin. Keskukseen saapuvalle turvapaikanhakijalle oman osaston valinta värimieltymyksen mukaan edustaisi pientä vaikutusmahdolRakennuksen lisuutta omaan9. ympäristöön. toiminta heijastuuVärien symbolimerkitys julkisivuihin voisi tuoda lohtua vieraassa ympäristössä ja vaikeassa elämäntilanteessa, mahdollisesti muslimit saattaisivat suosia islamia symboloivaa vihreää ja kiinalaiset ja vietnamilaiset iloa merkitsevää punaista.

Pituusleikkaus 1:400

Hengähdystauko Helsingissä Selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta 29.8.2011 Hannu Huttunen Inari Virkkala 4/5

82  |  hengähdystauko helsingissä

”Keskuksen ääneneritys on melko huono, viemäriputket kulkevat tilojen läpi jolloin kuulee kaiken mitä putkistoissa menee aina kun joku vetää vessan. Tästä huomaa, ettei rakennusta ole suunniteltu asumiseen. Huoneissa ei esimerkiksi ole kunnollisia tiloja ruoalle tai astioille.” Nainen 35 vuotta, Kyläsaari

8. Värien symbolimerkitys on tiedostettu

Uude keraa Pihajulkisivuun avattavat ranskalaiset parvekkeet parantavat tilojen tuuletusta kesäaikaan. Rakennuksen eri osastoilla on hieman eri tunnusvärinsä joka näkyy myös julkisivuissa.


”Syksyllä 2011 toivon asuvani omassa (vuokra-) asunnossa jossakin päin Helsinkiä. Haaveasunnossani on ainakin kolme huonetta ja iso, kotoisa keittiö. Asunto olisi valoisa ja hyvin puhdas, sekä sisustettu lämpimin värein.”

Emmanuelle Moureaux Architecture & Design: Sugamo Shinkin Bank, Tokio

Auer & Sandås Arkkitehdit Tuomarilan päiväkoti, Espoo

Nainen 27 vuotta, Kyläsaari

”Nyt olen hakenut työlupaa, ja jos saisin töitä toivon, että voisin muuttaa jonnekin muualle. Olen ajatellut olla yhteydessä Suomen Museovirastoon, jos voisin aluksi aloittaa vaikka vain palkattomana harjoittelijana. Tiedän että työllistyminen ilman suomen kielen taitoa tulee olemaan vaikeaa.”

Sauerbruch Hutton Architects: Brandhorst Museum, München

Mies 28 vuotta, Kyläsaari

Tham & Videgård Arkitekter Humlegården Apartment, Tukholma

Sauerbruch Hutton Architects: Brandhorst Museum, München

Positiivisia esimerkkejä värikkyydestä rakennuksen julkisivuissa ja sisätiloissa.

diplomityö inari virkkala 2011  |  83


3.5 sofianlehdon energiankulutuksen pienentäminen peruskorjauksen yhteydessä Suomessa rakennusten energiatehokkuuteen kohdistuu huomattavia parannusvaatimuksia EU-direktiivin mukaisesti vuoteen 2020 mennessä, jolloin kaikkien uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja. Tällä hetkellä korjausrakentamiselle ei ole energiatehokkuusvaatimuksia, mutta niitä valmistellaan parhaillaan ja ne tulevat todennäköisesti voimaan muutaman vuoden kuluessa.

Sofianlehdon energiankulutus Kiinteistöviraston energiankulutustiedot (nk. webkulu) mitataan yhteisinä Sofianlehdon A- ja B-rakennuksille. Koska molemmat rakennukset ovat rakenteiltaan melko samankaltaisia massiivitiilirakennuksia, oletan tässä kulutuksen jakaantuvan osastojen kesken suoraan niiden neliöiden suhteessa. Vuonna 2009 Sofianlehdon osastojen lämmityksen ominaiskulutus oli noin 52 kWh/m3, joka on noin 25% enemmän kuin kiinteistöviraston vastaavalle rakennustyypille antama vertailutieto, n. 38 kWh/m3 (Facility info-tietokanta, ladattu 09/2010). Koska B-rakennuksen tilavuus on Helsingin kaupungin paikkatietopalvelun mukaan 17518 m3 ja kokonaisala 5472 m2, tiedoista saadaan laskettua vuosittainen lämmönkulutus, n. 166 kWh/m2. B-rakennuksen kiinteistösähkön vuosikulutukseksi saadaan laskettua 74 kWh/m2.

84  |  hengähdystauko helsingissä

Yhteensä B-rakennuksen vuosittainen energiankulutus on siis noin 240 kWh/m2, jolloin rakennuksen energialuokaksi muodostuu F (231-280 kWh/brm2a). Sofianlehdon energiankulutus on siis lähes kaksinkertainen verrattuna matalaenergiatalon kulutukseen (125 – 155 kWh/brm2a).

Tiiliseinien lämmöneristys Rakenteen U-arvo ilmaiseen sen läpi johtuvan energian määrän, joten mitä suurempi U-arvo on, sitä huonommin rakenne pitää lämpöä. Sofianlehdon ulkoseinän kahden kiven paksuisen tiilimuurin U-arvo on 0.98 ja sen saaminen vuoden 2010 rakennusmääräysten vaatimaksi (0,17) edellyttäisi laskennallisesti jopa 175 mm eristekerrosta (RT 08-10180). 1980-luvun peruskorjauksessa rakennetun yläpohjan U-arvo on piirustusten mukaan 0.23, kun vuoden 2010 rakennusmääräys yläpohjan eristävyydestä olisi 0,09.

Periaatekaavio energiavyöhykeajattelusta, missä Sofianlehdon lounaissivun isoissa oleskelutiloissa lämpötilalle sallittaiisiin suurempi vaihteluväli kuin keltaisella väritetyissä asuin- ja toimistohuoneissa. Auringon passiivienergiaa hyödynnetäisiin lämmityksessä mahdollismman paljon ja julkisivun uudet ranskalaiset parvekkeet palvelisivat tilojen kesäaikaista jäähdyttämistarvetta.

Tiilitalojen energiatehokkuudesta Vaikka Helsingin energia on saanut massiivitiiliseinäisille kerrostaloille melko hyviä tuloksia energiatehokkuudessa, tiiliseinien energiatehokkuus perustuu paljolti tiiviiseen kaupunkisuunnitteluun. Esimerkiksi töölöläistalot ovat massaltaan kompakteja, niissä on melko vähän ikkunapinta-alaa ja talot muodostavat tiiviitä umpikortteleita, joissa on melko vähän vaippapinta-alaa. Töölöläistalojen ilmanvaihto on myös usein nykyvaatimuksia alhaisempi, jolloin se kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa. (Lylykangas 2011.)

Periaatekaavio Sofianlehdon asuinkerrosten ilmanvaihtojärjestelmästä, joka voidaan pääperiaatteiltaan säilyttää vastaanottokeskussuunnitelman yhteydessä, vaikka uudet märkätilat vaativatkin omat poistohorminsa. Lämmön talteenoton lisääminen jo olemassaolevaan koneelliseen ilmanvaihtoon on hyvin kustannustehokasta.


Keinot energiatehokkuuden parantamiseen peruskorjauksessa.

Energiatehokkuuskorjaus

Koska Sofianlehdossa peruskorjaukseen ryhdytään rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen takia, eikä ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamisen johdosta, kustannustehokkaimmin Sofianlehdon energiatehokkuutta voidaan todennäköisesti parantaa seuraavin keinoin:

Jos korjaukseen lähdettäisiin puhtaasti energiatehokkuussyistä, rakennuksen ulkoseinien lisäeristys kannattaisi tehdä lämpörappaamalla, jolloin rakennuksen suojeltu julkisivu saataisiin säilymään entisen henkisenä. Lisäksi olisi tärkeää tutkia rakennuksen mahdolliset kylmäsillat. Rakennuksen eristävyyttä parannettaessa kesäaikainen kuumeneminen muuttuu ongelmalliseksi ja ulkopuolista varjostusta tulisi harkita.

yy Asentamalla ilmanvaihtokoneeseen lämmön talteenotto, jonka hyötysuhde on vähintään 74%. yy Parantamalla yläpohjan lämmöneristystä: vuonna 1986 valmistuneen peruskorjauksen jäljiltä yläpohjan karvon (nyk. U-arvo) ilmoitetaan olevan 0,23. Yläpohjaan voitaisiin lisätä esimerkiksi 700mm mineraalivillaa tai vaihtoehtoisesti ohuempi vakuumieriste. yy Suojautumalla kesäaikaisilta lämpökuormilta asentamalla länsijulkisivulle sälekaihtimet. yy Tiivistämällä ikkunat. Huonokuntoiset ikkunat voidaan vaihtaa tai kaksilasisen ikkunan sisäkarmiin voidaan asentaa lämpölasi. yy Selkeyttämällä rakennuksen energiavyöhykkeet: pohtimalla mitkä tilat todella halutaan lämmittää ja mitkä voivat jäädä puolilämpimiksi, kuten esimerkiksi ullakko, porrashuoneet, ja pohjakerros. Lämpimissä tiloissa lämpötilan sallittu vaihteluväli olisi esimerkiksi välillä 18-22 C astetta. Jos puolilämpimissä tiloissa voitaisiin sallia suurempi vaihteluväli, vaikkapa 15-30 C, tällä voitaisiin todella saavuttaa säästöjä. Vaihteluvälillä on suuri merkitys energiankulutukseen: esimerkiksi tilojen lämmitys menisi päälle vasta lämpötilan laskiessa 15 asteeseen.

Erityisiä energiatehokkuuskorjauksia:

Ranskalaisia parvekkeita saadaan tuskin taloudellisesti kannattaviksi, vaikka kesäajan jäähdytys perustuisi niille. Erillisten kylpytilojen lisääminen lisää todennäköisesti vedenkulutusta sekä ilmanvaihdon sähkönkulutusta suuresti. Jos rakennuksen energiatehokkuutta todella lähdetään parantamaan, ensimmäisenä tulisi kuvata rakennus lämpökameralla jotta tiedettäisiin varmasti missä suurimmat ongelmat ovat. Vasta tällöin voidaan varmasti puuttua oikeisiin asioihin. Energiavyöhykeajattelulla ja energiantarpeen pienentymisellä on mitä todennäköisimmin saavutettavissa myös suuria kustannussäästöjä (Lylykangas 2011).

yy Ovien vaihtaminen paremmin eristäviin yy Alapohjaan lisättävä vakuumieriste. yy Pohjakerroksen yhteistilat voitaisiin jättää ns. puolilämpimään vyöhykkeeseen, jolloin niissä ei normaalitilanteessa olisi lainkaan lämmitystä tai jäähdytystä. Vaikka Sofianlehdon patterijärjestelmä on kiinteistöviraston isännöitsijän mukaan käyttöikänsä lopussa, lämmönjakojärjestelmänä kannattaisi todennäköisesti edelleen säilyttää patterit. Kaukolämpöverkkoon kuuluvan rakennuksen lämmönjakojärjestelmän tulee olla vesikiertoinen. Vaihtoehtoisesti tiloihin voitaisiin asentaa lattialämmitysputkisto, joka myös parantaisi ääneneristävyyttä. Ilmanvaihtolämmitystä voitaisiin harkita vain, jos rakennukseen tehtäisi todella raju remontti, joka esimerkiksi puolittaisi tilojen lämmitystarpeen.

”Keittiö on yhteinen kuuden huoneen kesken. Meidän kerroksessamme tilanne on kohtuullinen, mutta meilläkin on usein siivousongelmia ja väärinymmärryksiä keittiön käytöstä. Henkilökunta yrittää parhaansa, mutta on asukkaita jotka eivät yksinkertaisesti välitä.” Nainen 40 vuotta, Kyläsaari

diplomityö inari virkkala 2011  |  85


”Asuinhuoneemme on hyvä, mutta todella pieni. Lapsemme on oppinut kävelemään ja haluaisi leikkiä ja juosta, mutta siihen ei täällä keskuksessa ole mitään mahdollisuutta. ” Mies 31 vuotta, Kaarlenkatu 1939

TILAOHJELMA

majoitustila keittiöt oleskelutila toimistot märkätilat tekniset tilat

86  |  hengähdystauko helsingissä

1984

2011


3.7 peruskorjauksen kustannuksista Kiinteistöviraston tilakeskuksen kustannuslaskennassa Sofianlehdon peruskorjausvaihtoehdon investointikustannus (alv 0%) vaihtelee noin 53 600 - 45 000 € majoituspaikkaa kohden (2190-1859 €/brm2) riippuen märkätilaratkaisusta, eli siitä sijaitsevatko märkätilat keskitetysti yhdessä paketissa, vai rakennetaanko ne huoneiden yhteyteen. Hintaero tuntuu huimalta: yhtä asiakaspaikkaa kohden ero on lähes 9000 €. Kokonaisuudessaan keskitetyn ja huonekohtaisten märkätilaratkaisun ero nostaa peruskorjauksen hintaa noin 20 prosentilla.

Tilaohjelma


”Kolmen kuukauden aikana, minkä olemme asuneet keskuksessa, mitään ei ole tehty torakoiden tappamiseksi. Suihkut ja vessat ovat likaisia erityisesti viikonloppuisin. Usein voisin oksentaa mennessäni kylpyhuoneiseen.” Nainen 27 vuotta, Kyläsaari

Sofianlehto
v.1984


Sofianlehto
v.1939


6132


EruFoala


5472
 5277
 5059
 4326


Hyötyala


3135
 3628
 605
 603
 731
 846


Tekn.


Toisaalta, kuten haastattelujeni pohjalta totean, yhteisvessat aiheuttavat keskusten asukkaille erilaisine hygieniakäsityksineen suurta epämukavuutta. Samoin nykysuomessa ei mikään muu asuinryhmä enää asu yhteisvessojen varassa. Sofianlehdon peruskorjaus tulee joka tapauksessa kalliiksi ja kun märkätilat on kerran rakennettu, soveltuu rakennus sen jälkeen yhteisölliseksi asuintaloksi niin vanhuksille, opiskelijoille kuin muillekin yhteisöllisestä asumisesta kiinnostuneille. Huonekohtaisten märkätilojen rakentaminen kasvattaisi rakennuksen muuntojoustavuutta.

Sofianlehto
v.2011


Yhteistilojen määrän kasvu Oheisessa graafissa vertailen Sofianlehdon tiloja eri käyttötarkoituksissa työn alussa esittelemääni tilaohjelmaan. Merkittävin ero on yhteistilojen määrän lisääntyminen sadoilla neliömetreillä.

666
 391
 458
 460


Märkä


500
 271
 481
 288


Toimisto


716


Graafista kuitenkin nähdään miten rakennuksen hyötyala on myös kasvanut vastaanottokeskussuunnitelmassa suurin piirtein yhteistilojen lisäyksen verran. Yhteistilojen määrän kasvu on siis pääosin selitettävissä keskikäytävien ottamisella hyötykäyttöön rakennusten asuinkerroksissa. Kun märkätilat on sijoitettu keskikäytävän paikalle, vapautuvat laajat märkätilablokit muuhun käyttöön.

1444


8hteis:la


522
 835
 300
 219
 163
 210


4ei6öt


2272
 1398


Majoitus


780
 989
 0


1000


2000


3000


4000


5000


6000


7000


diplomityö inari virkkala 2011  |  87


Taidekierros Arabianrannassa 88  |  hengähdystauko helsingissä turvapaikanhakijoille keväällä 2011.


Lopuksi

”Nyt on liian aikaista haaveilla missä tulemme olemaan tulevaisuudessa, mutta parasta olisi voida asua Helsingissä turvassa, saada työtä ja elää niin kuin tavallinen ihminen. Haluaisin opiskella suomea, sillä ilman kielitaitoa on vaikea työllistyä ja löytää ystäviä. Toivoisin että voisimme elää mielekästä elämää.” Mies 31 vuotta, Kaarlenkatu

”Tulevaisuudessa toivon asuvani yksin kerrostaloasunnossa. Kun olen asunut täällä kuusi kuukautta voin hakea töitä. Ajattelin hakea postinjakamista, siivousta tai sellaista. Olen huolissani tulevaisuudestani, mitä minulle tapahtuu.” Mies 25 vuotta, Kyläsaari

diplomityö inari virkkala 2011  |  89


Lopuksi Vaikka Helsingissä vastaanottokeskusten asuinolot ovat karut ja kaukana Suomen kansalaisten asumiselle asetetuista standardeista, tuntuu hurjalta, että Suomen vastaanottotoiminnan nähdään kansainvälisesti vertailtuna olevan kansainvälistä huipputasoa (Thors 2011). Saman ovat todenneet myös Helsingin vastaanottokeskuksen työntekijät, jotka kertoivat, miten Suomesta Dublin-sopimuksen perusteella EteläEuroopan vastaanottokeskuksiin palautettujen turvapaikanhakijoiden keskuudessa itsemurhaprosentti on erityisen korkea. ”Liian hyvien” vastaanottokeskusolojen pelätään olevan niin kutsuttu vetotekijä, syy hakijalle hakea turvapaikkaa nimenomaan Suomesta. Vastaanottokeskusten karut olot eivät ole siis täysin seurausta taloudellisista seikoista, vaan asuminen pyritään osittain tietoisestikin pitämään melko karuna. Yhdyn osittain pakolaisneuvonnan tiedottajan Sanna Rummakon sanoihin: ”Tämä on itsetarkoituksellista turvapaikanhakijoiden kyykyttämistä. Sitä tehdään toisaalta kansan suosion toivossa ja toisaalta siinä kuvitelmassa, että tällaisilla toimilla voitaisiin vaikuttaa, että turvapaikanhakijat eivät ainakaan meille tule” (Yle Uutiset 9.2.2011). Turvapaikan saaminen Suomesta on hyvin vaikeaa. Julkisuudessa esiintyy väitteitä elintasopakolaisista, mutta katsottaessa turvapaikanhakijoiden lähtömai-

90  |  hengähdystauko helsingissä

ta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin esiintyvät maaluettelossa olevat maat myös uutisissa konfliktialueina: Irak, Somalia, Afganistan, Venäjä sekä Iran. Maita yhdistää enemmänkin niiden poliittisesti epävakainen tilanne kuin sijainti varsinaisesti inhimillisen kehityksen indeksin häntäpäässä. Haastatellessani keskusten asukkaita vahvaksi tunteeksi nousi kokemus samankaltaisuudesta: miten hakijat olisivat voineet olla ketä tahansa omia ystäviäni eri puolilta maailmaa. Ikäiseni venäläinen nainen oli työskennellyt Moskovassa hollantilaisen it-yhtiön palveluksessa. Palestiinalainen arkeologi puolestaan tiedusteli, olivatko luonnospiirustukseni kenties tehty Auto- vai Archicadilla. Tarkemmin ihmisten tarinoista ja taustasta en uskaltanut kysyä, sillä kerran kysyttyäni tarina oli niin traaginen, että en kokenut itselläni olevan kapasiteettiä vastata ihmisten käsinkosketeltavaan hätään tulevaisuudesta. Mielestäni on upeaa, että Suomella on mahdollisuus tarjota turvapaikka sitä hakeville ja kohtuullisen luotettava vastaanottojärjestelmä turvapaikantarpeen selvittämiseksi. Voidaan ajatella että vastaanottotoiminta on hienointa, altruistisinta toimintaa mitä yhteiskuntamme harjoittaa ja josta meidän olisi syytä olla ylpeitä. Vastaanottotoiminnan järjestäminen aiheuttaa kieltämättä miljoonien kustannukset, mutta siitä

olenkin erityisen ylpeä, että Suomella on taloudellinen mahdollisuus tähän globaalin vastuun kantamiseen. Myös turvapaikan tai oleskeluluvan saavien toimiva kotoutuminen Suomeen vie väistämättä resursseja ja aiheuttaa kustannuksia. Vaikka Helsingin keskuksiin saapuvista hakijoista vain pieni osa lopulta jää asumaan Suomeen, uskon että hakijan henkistä hyvinvointia elämää kunnioittava asuinympäristö heti Suomeen saavuttaessa tuo motivaatiota myöhempää kotoutumista ajatellen. Perusteettomien turvapaikkahakemusten ehkäiseminen on muiden poliittisten elinten sekä koko Euroopan Unionin laajuisten päätöselinten tehtävä, mikä voi toteutua kauaskantoisemmin esimerkiksi tehokkaan kehitysavun ja tasapuolisten kauppasopimusten kehittyneiden ja kehittyvien maiden avulla. Siihen ei ole syytä vaikuttaa tarkoituksellisesti karuiksi tehdyillä vastaanottokeskusympäristöillä.


Sofianlehdosta vastaanottokeskuksena Sofianlehdon remontoiminen vastaanottokeskukseksi maksaisi väistämättä paljon, mutta jopa kalliimmaksi tulisi suojellun rakennuksen muuttaminen mihin tahansa muuhun toimintaan. Sofianlehdon sijainti ja rakennuksen tilallinen rakenne tarjoavat hakijoille inhimillisen ja elvyttävän ympäristön turvapaikkahaastattelujen järjestämisen ajaksi. VOKS-työryhmän työssä todettiin monesti korvaavan keskuksen sijainnin löytymisen vaikeus naapurien vastustuksen ns. nimby-ilmiön takia (Not In My Back Yard). Tutkija Kopomaa luettelee onnistuneen sijoitusratkaisun edellytyksiksi seuraavat tekijät: sopiva paikka, paikallinen vuoropuhelun välttämättömyys, hyvän rakennussuunnittelun merkitys sekä myönteisen imagon tavoittelu ja mediamyönteisyys hankkeelle (Kopomaa 2008, 158). Sofianlehdon sijainnin olen todennut sopivaksi luvussa kaksi. Sofianlehdon suunnitelmassa suunnitteluratkaisuni kuten keskuksen alakerran kansainvälinen kahvila sekä pihan interaktiiviset toiminnot kuten pelikenttä ja viljelypalstat luovat luontevia kosketuspintoja naapuruston asukkaiden kanssa ja voisivat osaltaan kääntää vastaanottokeskuksen sijainnin Sofianlehdossa naapurien elämää rikastuttavaksi tekijäksi. Sofianlehdon kohdalla Helsingin kaupungilla olisi ainutlaatuinen tilaisuus muuttaa vastaanottotoiminnan luonne jostakin takapihalla piiloteltavasta suoraselkäiseksi toiminnaksi, jota Suomi voi ylpeänä esitellä pää pystyssä niin kansainväliselle yhteisölle kuin arkkitehtilehtien sivuillakin.

diplomityö inari virkkala 2011  |  91


Lähteet Jotta tätä työtä voitaisiin käyttää hyödyksi vastaanottokeskusten suunnittelussa tulevaisuudessa, olen indeksoinut lähdeluetteloon vihreällä mielestäni erityisen hyödylliset lähteet turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten suunnittelun tueksi. Aranyi, Laszlo & Goldman, Larry L., 1980, Design of long-term care facilities, Van Nostrand Reinhold Company, New York. Australian Government, Department of Immigration and Citizenship, Standards for Design and Fitout of Immigration Detention Facilities, lokakuu 2007. Aura, Seppo; Horelli, Liisa; Korpela, Kalevi, Ympäristöpsykologian perusteet, Wsoy, Porvoo 1997 Avotakka 08/2010, Aurinkoa arkeen. Vastaanottokeskuksen yhteisötila muuttui kalseasta lämpimäksi talkootyöllä ja nollabudjetilla, Johanna Falck, s.106-109. Beqiri, Neshat, 2008, Toiveena monipuolinen asukasrakenne. Selvitys asumisen etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta pääkaupunkiseudulla. Sisäasiainministeriön julkaisu 30/2008.

Bostanci, S. Anne G., Diversity and Integration in Europe and Beyond: Practical and Cenceptual Observations, Lecture presented at 15th ASEF Summer University, Woosuk University, South Korea, 30.7.2009.

24.3.2011.

Chilvers, Nathan, 2001, A Refugee Centre, Kingston University Kingston-Upon-Thames, UK http:// www.presidentsme d als .com/Pro je ct_De tails . aspx?id=681&dop=True, ladattu 26.3.2011.

Florida, Richard, 2006, Luovan luokan pako, Talentum, Helsinki.

CNN, 17.11.2010, Rio slum transformed into canvas bursting with color. Shasta Darlington. http://edition. cnn.com/2010/WORLD/americas/11/17/brazil.beautiful.favela/index.html?hpt=C2, ladattu 6.12.2010. Dhalmann, Hanna, 2011. Yhden uhka, toisen toive?: Somalien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatiokehityksen valossa, Kaupunkimaantieteen väitöskirja, Geotieteiden ja maantieteen laitos Matemaattis-luonnotieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto.

Bhutto, Benazir, 2008, Sovinto. Islam, länsi ja demokratia, Tammi.

The Economist 8.10.2009, The aid workers who really help. How much do migrants, by sending remittances and other means, act as catalysts for development in the countries they leave behind? http://www.economist. com/node/14586906?story_id=14586906, ladattu 25.11.2010.

Bovet, Philippe et al, 2009, Maailmanpolitiikan Atlas 2010, Le Monde Diplomatique. Into kustannus, Helsinki.

Farrelly, Elizabeth, 15.6.2002, The moral of the storey, Sydney Morning Herald, www.smh.com.au/articles/2002/06/14/1023864346225.html, ladattu

92  |  hengähdystauko helsingissä

Fifi.voima.fi 26.4.2011, Itsemurhat huolestuttavat Australian säilöönottokeskuksissa. (Katsottu 3.5.2011).

Foucault, Michel 2000 (alkuteos 1975), Tarkkailla ja Rangaista, Otava, Helsinki. Gehl, Jan, 1996 (alkuteos 1971), Life Between Buildings. Arkitektens Forlag. Copenhagen. Gieryn, Thomas, 2002, What buildings do, Theory and Society, volume 31, s. 35-74. Halla-aho, Jussi, 13.4.2005, Ihmisarvosta, blogikirjoitus, http://halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html, katsottu 23.4.2011. Halla-aho, Jussi, 7.1.2008, Turkkilainen tupakoi, blogikirjoitus, http://halla-aho.com/scripta/turkkilainen_ tupakoi.html, ladattu 5.5.2011. Halla-aho, Jussi, 2009, Kirjoituksia uppoavasta Lännestä. Kirjoitukset julkaistu aiemmin tekijän verkkosivustolla 2005–2008, www.halla-aho.com/scripta. Halpern, David, 1995, More than Bricks and Mortar? Mental Health and the built environment, Taylor & Francis, Oxon, UK.


Halpern, David, 2008, An evidence-based approach to building happiness, teoksessa Werwick Jane (toim.), 2008, Building Happiness, Architecture to make you smile. Riba Building Futures, Black Dog Publishing Limited, London, UK. Heiskala, Risto, 2000, Verkko ja minä. Kohti maailmanyhteiskunnan tutkimusta, teoksessa Hoikkala, Tommi ja Roos, J.P. (toim.), 2000-luvun elämä. Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta, Gaudeamus, Helsinki. Helsingin Sanomat 2008-2011: 29.9.2006, Maahanmuuttajat ovat keskittymässäsamoihin kaupungin vuokrataloihin. Marja Salmela. 27.9.2009, Maahanmuuttajat unohtuivat uusien asuinalueiden suunnittelussa. Professori Lapintie: Keskelle nousee kirkko eikä moskeijasta edes keskustella. Marja Salmela. 27.11.2009, Koulujen eriytyminen ei johdu maahanmuutosta, vieraskynä, Anna-Leena Riitaoja. 9.1.2010, Valtion budjetti 2010, Hanna Kaarto. 20.5.2010, Länsimaiden ja islamilaisen maailman vastakkainasettelun voisi joi unohtaa, vieraskynä, Lauri Tähtinen. 25.5.2010, Maahanmuuttajat keskittyvät Itä-Helsingin vuokrataloihin. Yksittäisissä taloissa vuokralaisten enemmistö on maahanmuuttajia. Marja Salmela. 26.5.2010, Hyvä asuminen auttaa kotoutumaan, kolumni, Marja Salmela. 5.6.2010, Rahavirrat Suomesta kasvavat. Suomesta siirretään ulkomaille rahaa satoja miljoonia vuodessa. Pete Pokkinen 13.6.2010 ”Maahanmuuttajille on opetettava suomea eikä heidän alkuperäistä kulttuuriaan.” Sunnuntaidebatti. Wille Rydman. 21.6.2010, Oman äidinkielen tukeminen vähentää maahanmuuttajien syrjäytymistä. Mielipidekirjoitus. Helena

Hiila ja Anne Alitorppa-Niitamo, Väestöliitto. 7.9.2010, Maahanmuuttajista miljoonakulut Oulussa, Jukka Harju. 6.1.2011, Valtion budjetti 2011, Hanna Kaarto. 20.3.2011, Halusimme tavallisen elämän, Helsingin vastaanottokeskuksessa kotoaan lähteneet, vainoa paenneet ja moneen kertaan hajoneet miehet tekevät tarinoistaan tanssiteatteria, Suna Vuori. 21.4.2011, Halla-aho ei selitö tekstejään. Lisäkysymykset ihmisten arvohierarkiasta kaikuvat kuuroille korville, Hanna Kaarto. 23.4.2011, Väärässä paikassa. Suomessa mietitään miten koulutettuja maahanmuuttajia saataisiin houkuteltua tänne. Samaan aikaan heille ei näytä olevan täällä töitä tarjolla. Jarkko Jokela. 6.5.2011, Koulutettu maahanmuuttaja saa Suomestakin töitä, mielipide, Hugues Lambert. Wood, Phil ja Laundry, Charles, 2010, Helsinki as an Open and intercultural City, Final report, Comedia, City of Helsinki. Herz, Manuel, 2008, Refugee Camps or Ideal-Cities in Dust and Dirt teoksessa Urban Transformation, Ilka & Andreas Ruby, Ruby Press, Berlin, 2008. http://www. manuelherz.com/ (Ladattu 25.3.2011) Hewidy, Hossam 2010, The Big Issue. The Religious Dimensions in Muslims’ Housing Within the Helsinki Metropolitan Area: Challenges and Opportunities, Diplomityö, Aalto yliopisto. Huddleston Thomas, Niessen Jan, Chaoimh, Eadaoin Ni, White Emilie, Migrant Integration Policy Index III Suomi, 2011, British Council ja Migration Policy Group, Bryssel.

Huffington Post Green. 22.2.2011 50 Million Environmental Refugees By 2020, Experts Predict. Joanna Zellman. http://www.huffingtonpost.com/2011/02/22/ environmental-refugees-50_n_826488.html, ladattu 25.3.2011. Hynynen, Ari, 2002, Kotoutumisen paikat. Kaupunkitila maahanmuuttajien integraation välittäjänä. Asuntopoliittiset neuvottelupäivät 1.-3.10.2002 m/s Mariella, Helsinki-Tukholma-Helsinki, ladattu 1.10.2010. Hytönen, Ville (toim.), 2010, Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, Savukeidas, Turku. Hämäläinen, K., Kangasharju, A., Pekkala, S. ja Sarvimäki, M., 2005, 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot, Työpoliittinen tutkimus 265, Työministeriö. Hämäläinen, K., & Sarvimäki, M., 2008, Vuoden 1999 kotouttamislain vaikutusarviointi. Teoksessa Ilmakunnas, Uusitalo, Junka (toim.), Vaikuttavaa tutkimusta miten arviointitutkimus palvelee päätöksenteon tarpeita? VATT Julkaisuja 47. International Herald Tribune 8.1.2011, The love hormone has its limits. New study finds oxytocin to be an agent of ethnocentrism. Nicholas Wade. Jutila, Karina; Laitio Tommi; Mokka, Roope; Neuvonen, Aleksi; Riala Maria 2009, Samoilla lauteilla 2030 – Gore-Tex -rajojen aika on ohi, Demos Helsinki ja Ajatuspaja e2, Helsinki. Kahri, Esko, Pyykönen, Hannu, 1984, Asuntoarkkitehtuuri ja -suunnittelu, Rakennuskirja Oy, Helsinki.

diplomityö inari virkkala 2011  |  93


Kaipanen Maarit. 2005. Pienasunnon suunnittelu. Valtion asuntorahasto.

Ei meidän pihallemme. Paikalliset kiistat tilasta. Gaudeamus Helsinki University Press. Helsinki

Kaupunginmuseo, Helsingin kaupunki, Kulttuuriympäristöyksikkö, 3.9.2009, Hallintokeskuksen lausuntopyyntö 29.6.2009, dnro 2009-1280/523, Kumpulan tonttia 24/94972 koskeva asemakaavan muutosehdotus, Maarit Henttonen, Anne Mäkinen.

Kortteinen, mäntapojen

Kalanje, Humphrey, 2010, Planning and Spatial Justice in the City. The School and Refugee Reception Centre as sites of resistance in the contemporary multi-ethnic city, 24th AESOP Annual Conference, Finland, 7.-10.7.2010 Karjalainen, Riikka (toim.), 2010, Muunkielisen väestön tasaisempi sijoittuminen eri kaupunginosiin ja hallintamuodoiltaan erilaisiin asuntoihin. Toimenpideohjelma 18.6.2010. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, Kehittämisosasto. Karvinen A-M. & M. Sarvimäki, 2008, Maahanmuuttajien työttömyyden ja työllistymisen kustannusvaikutukset Helsingin kaupungille. VATT DP 456. Keskinen Suvi, Rastas Anna & Tuori Salla (toim.), 2009, En ole rasisti, mutta… Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä, Vastapaino, Tampere.

Matti 1982. Lähiö. Tutkimus elämuutoksesta. Otava. Porvoo.

Kuntaliitto, 2010, Monimuotoinen kunta – elinvoimainen kunta, Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset, 1.12.2010, ladattu 20.4.2011. Kyttä, Marketta, 2004, Ihmisystävällinen elinympäristö, Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten, YIT ja Teknillinen korkeakoulu, Rakennuspaino Oy.

Maununaho, Katja, 2007, Monikulttuurinen asuinalue - haaste ja voimavara, Asu ja Rakenna, 02/2007, Ympäristöministeriö. Maununaho, Katja, 2006, Monikulttuurinen asuinalue Hagalundiin, Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto. Moyo, Dambisa, 2009, Dead Aid: Why Aid Is Not Working and How There is Another Way for Africa. Farrar, Straus and Giroux. New York.

Kähkönen, Sirpa, 9.5.2011, Pakolaisuus poliittisena aseena 1930-luvulla ja nyt, kolumni, http://www. magma.fi/sirpa-kahkonen/pakolaisuus-poliittisenaaseena-1930-luvulla-ja-nyt, ladattu 10.5.2011.

Monimuotoisuus ja maahanmuutto. Helsingin kaupunki, Henkilöstökeskus, Maahanmuutto-osasto, 2009, 2.Painos, www.hel.fi/heke/.

Lehtolainen, Leena, 2010, ”Minne tytöt kadonneet”, Tammi.

Paananen, Seppo 2005. Maahanmuuttajien elinolot Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka .

Leong, Therese, 2009, Cities of refuge: the emergence of temporal urbanism, Master’s thesis, The University of the Witwatersrand Johannesburg, South Africa, http://wiredspace.wits.ac.za/handle/10539/7302 (Ladatty 23.4.2011).

Newman, Oscar, 1973, Defensible Space, Crime Prevention Trough Urban Design, Macmilian Publishing, New York.

Kjisik, Hennu, The power of Architecture, Towards Better Hospital Buildings, Studies in Architecture 2009/41 Public Building Design, Helsinki University of Technology, Department of Architecture.

Lidwell William, Holden Kritina, Butler Jill, 2003, Universal Principles of Design, Rockport Publishers, Beverly, Massachusetts.

Kopomaa, Timo, 2008, Naapuruussuvaitsevaisuus. Tuetun asumisen ja palvelutoiminnan yhteys lähiympäristöön ja kaupunkisuunnitteluun. teoksessa Kopomaa, Timo; Peltonen, Lasse; Litmanen, Tapio. (toim.) 2008.

Linnanmäki-Koskela, Suvi 2010, Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio. Vuosina 1989-93 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2/2010.

94  |  hengähdystauko helsingissä

Martikainen, Tuomas, 2011, Suomi on maahanmuuttomaa, artikkelisarja, http://www.magma.fi/teema/suomi-on-maahanmuuttomaa, ladattu 3.5.2011.

Peynore & Prasand Architects, 1998, Accomodating Diversity. Housing design in a multicultural society, National Housing Federation, London, UK. Pietarinen, Kati (toim.), 2010, Meillä kotona. Asumisen arkea Suomessa ja maailmalla. Kotilo-projekti, Suomen pakolaisapu, Helsinki. Rajaram, Prem Kumar, 2009, Geographies and histories of migration: conseptualising and governing Migration


across time and space, lecture presented at 15th ASEF Summer University, Woosuk University, South Korea, 1.8.2009. Ragette, Friedrich, 2003, Traditional Domestic Architeture of the Arab Region, American University of Sharjah, Menges. Rehtilä, Inkeri, 2009, Inhimillinen toiminta asukkaiden tiloissa, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Tutkimuksia, 2009:4. Riihelä, Juhani 2005. Maahanmuuttajien elinoloerot pääkaupunkiseudun kunnissa. Teoksessa Joroinen, Tuula, (toim.), 2005, Maahanmuuttajien elinolot pääkaupunkiseudulla, Helsingin kaupungin tietokeskus. Rinkinen, Kristiina 2004. Rivien väliin jäävät asukkaat. Hiljaisten ryhmien osallistaminen ympäristönsuunnittelussa. Vantaan kaupunki. Viheralueyksikkö. Urban II –yhteisöaloiteohjelma. Vantaa. Robinson, Tom, A Centre for Asylum Seekers, University of Nottingham Nottingham UK http:// www.presidentsme d als .com/Pro je ct_De tails . aspx?id=1458&dop=True, ladattu 26.3.2011. RT-ideakortti 2010. Lisääntyvä maahanmuutto ja asumisen suunnittelu. Laatineet Dhalmann, Hanna; Ilmonen, Mervi; Mälkki, Mikko ja Norvasuo, Markku. Rakennustieto, ladattu 15.12.2010. Sairaalaliitto 1983, Ihminen ja hoitoympäristo - terapeuttisten ympäristöjen kehittäminen ja rakentaminen, Sairaalaliitto julkaisu 2/83, Helsinki.

kantaväestön työpaikat? Talous & Yhteiskunta 4/2010: 10-15. Sarvimäki, Matti, 2010, Maahanmuuton taloustiede: lyhyt johdatus. Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2010, s. 253-270. Sarvimäki, Matti, 2009, Esseitä muuttoliikkeistä. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 3/2009, s. 376-380. Scientific American, 7.4.2011, Chaos promotes stereotyping. A disorderly environment makes people more inclined to put others in boxes, Ball, P., www.scientificamerican. com, ladattu 12.4.2011. Shah, R. C., & Kesan, J. P. (2007) How Architecture Regulates. Journal of Architectural and Planning Research, 24(4), 350-359. Shah, R. C., & Kesan, J. P. (2007) (Ladattu 1.4.2011) Sommer, Robert. 1969. Personal Space. The behavioral basis of Design. Prentice-Hall Internationa, Englewood Cloffs, New Jersey. Spiegel Online 29.4.2011 Putting a Price on Foreigners. Strict Immigration Laws ’Save Denmark Billions. Anna Reimann http://www.spiegel.de/international/ europe/0,1518,759716,00.html, ladattu 6.5.2011. Tapanainen, Maippi 2011, Maahanmuuton historiaa viranomaisvinkkelistä, Pakolainen 1/2011, s. 16-18. Suomen pakolaisapu ry. Tenho, Elina 2008. Maahanmuuttajien huomioiminen suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa, julkaisematon kandidaatintyö, Teknillinen korkeakoulu.

Thammavongsa, Nikorn, 2009, Mangere Refugee Resettlement Centre. Masters Thesis. Master of Architecture. Unitec Institute of Technology, New Zealand, http:// unitec.researchbank.ac.nz//handle/10652/1380, ladattu 24.3.2011. Thors, Astrid 15.4.2011, Juhlapuhe YK:n pakolaissopimuksen 60-vuotisjuhlassa ja Suomen vastaanottotoiminnan 20-vuotisjuhlassa, www.intermin.fi, ladattu 2.5.2011. Tietokone 22.3.2011 Microsoft rakensi ”tulevaisuuden toimiston” – eroon omista työpisteistä. Omien työpisteiden sijaan töitä tehdään erilaisissa tiloissa. http://www. tietokone.fi/tietokone/uutiset/microsoft_rakensi_tulevaisuuden_toimiston, ladattu 6.4.2011. Tiilikainen, Marja 17.6.2010. Somalialaiset Suomessa – ikuisesti toisia? Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n Etmu-blogi, http://etmu.protsv.fi/blogi/, ladattu 29.11.2010. Tuominen, Tuula, 2006, ”Vaatii niin paljon, että voi kutsua jotakin paikkaa kodikseen”. Maahanmuuttajanaisten ajatuksia kodista ja kaupunkitilasta, Sosiaalipolitiikan pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto. Työministeriö, toukokuu 2006, Työministeriön selvitys eduskunnan hallintovaliokunnalle maahanmuuttajista aiheutuvista kustannuksista. UNHCR, 2011, Asylum Levels and Trends in Industrialized Countries 2010, Division of Programme Support and Management, 28.3.2011.

Sarvimäki, Matti, 2010, Vievätkö maahanmuuttajat

diplomityö inari virkkala 2011  |  95


Vaalimanifesti, Suomen Pakolaisavun, Pakolaisneuvonnan ja Amnestyn Suomen osaston vaatimukset hallitusohjelmaan 2011, Pakolainen 1/2011, s. 4, Suomen pakolaisapu ry.

Väliniemi, Jenni 2005, Y-tonttiselvitys, Katsaus tyhjistä ja vajaasti rakennetuista tonteista Helsingissä vuonna 2005, Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto.

Valtonen, Kathleen, 1999, Pakolaisten integroituminen Suomeen 1990-luvulla, Työhallinnon julkaisu, Nro 228, Työministeriö 1999.

Warnock-Smith, Alex, 2006, Immigration as Direct Urbanism, http://www.urbanprojectsbureau.com/project/urbanism/urban_integration/, ladattu 31.3.2011, sähköposti 4.4.2011.

Verrijt, Robert, 2004, Inclusive City, A polycentric asylum seekers centre, http://architecturebrio.com/ ladattu 24.3.2011, sähköposti 1.4.2011.

Wernick, Jane (toim.), 2009, Building Happiness. Architecture to make you smile. Riba Building Futures, Black dog publishing, London, UK.

Vihavainen, Timo 2009. Länsimaiden tuho. Otava.

Yle Uutiset, 9.2.2011, Hallintovaliokunta haluaa tiukentaa perheenyhdistämistä, http://yle.fi/uutiset/teksti/ kotimaa/2011/02/hallintovaliokunta_haluaa_tiukentaa_perheenyhdistamista_2352094.html, ladattu 24.8.2011.

Vihreä Lanka 20.8.2010 ja Helsingin Sanomat 10.10.2010, Yhteiskunnan kahtiajako lietsoo muukalaisvihaa. Perussuomalaisten nousu kertoo kasvaneesta syrjäytymisen pelosta. Sunnuntaidebatti. Heikki Hiilamo Vilkama, Katja, 2006, Asuntopolitiikka ja vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä vuosina 1992-2005, Maantieteen pro gradu –tutkielma, Helsingin Yliopisto. Virkkala, Inari, 2010, Asuntosuunnittelun merkitys maahanmuuttajan kotoutumisessa, asuntosuunnittelun kandidaatintyö, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos, ladattavissa http://ec.europa.eu/ewsi/. Virtanen, Hanna 2005, Monietnistyvät lähiöt. Etnisen segragaation syitä ja seurauksia Suomessa, Aluetieteen pro gradu –tutkielma, Tampereen Yliopisto. VOKS Vastaanottokeskustoimintaa selvittävän työryhmän työ, 1.5.2010-30.11.2010.

96  |  hengähdystauko helsingissä

Yle Uutiset, 1.4.2011, Ulkomaalaiset opiskelijat hupenivat Ruotsista, http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/04/ulkomaalaiset_opiskelijat_hupenivat_ ruotsista_2481738.html, ladattu 2.4.2011. RT RakMK-21255, Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto, Suomen rakentamismääräyskokoelma, Määräykset ja ohjeet 2005. 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista, esite, Punainen risti.

Verkkosivut Asylum Seekers Insurance http://www.easylet.org.uk/asylum-seekers-insurance. htm http://www.asylumist.com/ Design-Build TU Wien 2000 http://www.design-build.at/index.php?id=141&L=1 http://www.falter.at/print/F2001_50_3.php http://www.design-build.at/uploads/tx_lokal/tmp_ rondo011214_gesamt.jpg Design with Intent http://architectures.danlockton.co.uk/architecturesof-control-in-the-built-environment/ European Website on Integration http://ec.europa.eu/ewsi/ Global detention project www.globaldetentionproject.org/ Healing_environments Hommaforum www.hommaforum.org International Organisation for Migration http://www.iom.int/jahia/Jahia/about-migration/ facts-and-figures/lang/en Kumpulan kaupunginosa www.kumpula.info Migrant integration Policy Index http://www.mipex.eu/ Nuiva vaalimanifesti www.vaalimanifesti.fi The Smallening World http://www.thesmalleningworld.com/index.php?/ project/masters-thesis/ Sofian vastaanottokoti http://www.hel.fi/hki/Sosv/fi/Perheiden+palvelut/ sijaishuolto/Sofian+vastaanottokoti/ sofian_vastaanottokoti_historia


Trampoline House http://trampolinehouse.dk/ What Makes Them Click - Applying Psychology to Understand How People Think, Work, and Relate http://www.whatmakesthemclick.net/

Haastattelut Turvapaikanhakijoiden haastattelut, joulukuu 2010, Inari Virkkalan suomentamat ja litteroimat. Kyläsaari, 7 asukasta, tulkit venäjä ja portugali, osa haastatteluista tehty englanniksi. Kaarlenkatu, 6 asukasta, tulkit venäjä ja somali, osa haastatteluista tehty englanniksi Ari Malmio, arkkitehti, elokuu 2010 Harri Laakso, pelastuslaitos, 7.2.2011. Kimmo Lylykangas, Sofianlehdon energiatehokkuuden parantaminen, 30.3.2011.

Seminaarit

Kuvalähteet

Migration and Multicultural Societies, Asef University, Woosuk University, Wanju, South-Korea, July 2009. Kuolema Euroopan porteille, Keskustelua rajoista ja siirtolaisuudesta, Helsingin yliopisto 13.10.2009 Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö, Rakennusfoorumi, Rakennustieto, Helsinki 1.12.2009 Alueidenkäytön tietojärjestelmät. Neuvottelupäivät, Suomen Ympäristökeskus, Helsinki, 24.3.2010 “Helsinki – an Open and Cosmopolitan City?”, Helsinki, 20.5.2010 Asukkaana maahanmuuttaja – monikulttuurisuus ja yhdenvertaisuus asumisen haasteina. Ympäristöministeriön ja Lähiöohjelman 2008−2011 seminaari ja keskustelutilaisuus, Helsinki, 27.5.2010 ”A Better Life?” Paneelikeskustelu globaalista muuttoliikkeestä ja sen nyky-yhteiskunnalle asettamista haasteista. British Council ja Taidehalli, Helsinki, 1.10.2010 World Usability Day - Make Life Easy in Finland, Tekes, Paasitorni, Helsinki, 11.11.2011 Arkkitehtuuripolitiikan työpaja, Korjausrakentaminen ja kestävä uudistaminen, Ympäristöministeriö, valtion rakennustaidetoimikunta ja Demos Helsinki Helsinki, 24.11.2010 Etnisten suhteiden foorumi 2011 - Monimuotoiset ja viihtyisät asuinalueet, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO), Paasitorni, Helsinki, 14.2.2011 MIPEX, Onnistuuko Suomi kotouttamisessa? British Council, Goethe-Institut, Helsinki, 5.4.2011

Ellei muuta mainittu, kuvat ja kaaviot tekijän. s.12 Herz 2009 s.14 Tilastokeskus, Maahanmuuttovirasto; Tilastoliite 2010 s. 13 UNHCR 2011, s.11 s. 15 Hämäläinen ja Sarvimäki 2008, s.71. s.19 Wikipedia.org s.23 Maahanmuuttovirasto, www.migri.fi s.25 Maahanmuuttovirasto; Tilastoliite 2010 s.28 Helsingin kiinteistövirasto s.45 Australian Government 2007, s.47 s.49 Helsingin kiinteistövirasto s.50, 51, 56, 57 Eniro.fi s.55 Kaupunkisuunnitteluvirasto, www.hel.fi s.59 Verrijt 2004, www.design-build.at s.62 Aura et al 1997 s.64 Antti Uusitupa, Sofianlehdon peruskorjaussuunnitelma 2009 s.65 Eniro.fi s.74 Lidwell et al 2003, www.dezeen.com, www.archdaily.com s.75 Sairaalaliitto 1983, s.104; Penoyre & Prasand 1993 s.76 Groat & Wang 2002, Newman 1973 s.78 Penoyre & Prasand 1993 s.79 Aranyi et al 1980 s.83 Auer & Sandås, www.dezeen.com, www.archdaily. com s.107 Art in Arabianranta

diplomityö inari virkkala 2011  |  97


Kiitokset Suurin kiitos kaikille vastaanottokeskustoimintaa selvittävän työryhmän jäsenille, erityisesti puheenjohtaja Jarmo Räihälle mahdollisuudesta kiinnostavan diplomityön tekoon. Kiitos Leena Markkaselle ja Pekka Nuutiselle vastaanottokeskusten käytännön elämään tutustuttamisesta, Kari Oksaselle, Jarmo Ravealalle ja Rikhard Manniselle arkkitehtuuriin ja yhteiskuntasuunnitteluun liittyvistä näkökulmista ja kommenteista sekä tiedoista ja hyödyllisistä kommenteista Leila Palviaiselle, Sari Karistolle, Laura Hassille, Veikko Pyykköselle, Jorma Kuuluvaiselle ja Päivi Koskiselle. Kiitos hyvästä työtoveruudesta kesällä 2010 sosiaaliviraston tilayksikön poppoolle, erityisesti Inkeri Rehtilälle ja Pirkko Suppaselle. Kiitos avusta turvapaikanhakijoiden haastattelujen järjestämiseen sekä keskusten elämän avaamisesta vastaanottokeskusten henkilökunnalle Mari Saarelle, Pasi Knuuttilalle, Mikko Mäkelälle, Laura Kupariselle, Veera Eerikinharjulle ja Celestelle sekä Suomen punaisen ristin Töölön osaston Terttu Kirjavaiselle ja Kosti Kankareelle. Rohkaisusta ja neuvoista turvapaikanhakijoiden haastattelemiseen arkkitehti Carin Smutsille ja kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Jukka-Pekka Turuselle. Kaupunkisuunnitteluviraston Kalasataman arkkitehdeille Tuomas Hakalalle ja Tuukka Linnakselle Kalasatamaan ja Sofianlehtoon liittyvistä materiaaleista ja tiedoista. Kiinteistöviraston Lea Kivilahdelle kustannuslaskennasta ja hyvästä yhteistyöstä.

98  |  hengähdystauko helsingissä

Diplomityöntekijän työpiste toukokuussa 2011. Tiedonhakuavusta kaupunkisuunnitteluviraston informaatikko Leena Kärkkäiselle, A-lehtien Päivi Suutariselle, Riikka Karjalaiselle, Hanna Dhalmanille, Michael Galanakikselle, Humphrey Kalanjelle, Lotta Junnilaiselle, Outi Kuittiselle, Kimmo Lylykankaalle, Katja Maununaholle sekä Ulla Häyriselle perusteellisesta Sofianlehdon tietopaketista. Pia Sjöroosille ,Taru Niskaselle ja Noora Aaltoselle ajatuksista ja lähteistä liittyen arabiarkkitehtuuriin. Tuula Isohannille ja Sari Snellmannille ennakkoluulottomasta osallistumisesta turvapaikanhakijoiden taidekierroksen järjestämiseen Arabianrannassa. Mika Timoselle ja Itä-Helsingin Monistus Oy:lle erinomaisesta palvelusta Tärkeista neuvoista ja kannustavasta ohjauksesta valvojalle ja ohjaajalleni Hannu Huttuselle. Tsempistä ja kestämisestä Tomille, työhuone 9B:n tyypeille ja muille ystäville ja läheisille, äidille erityisesti oikolukuavusta ja isälle ja Leenalle kommenteista suunnitelman eri vaiheissa. Sekä suunnaton kiitos diplomityöni teknisille avustajille Putte Huimalle, Noora Aaltoselle, Sisko Hovilalle, Elina Tenholle ja Tomi Jaskarille sekä Pekka Pekkalalle ympärivuorokautisesta Archicad-tuesta, ilman teitä tämä työ ei olisi ikinä valmistunut!


liite 1. vastaanottokeskuksen asukkaiden haastattelukaavake ja haastattelujen litteroinnit ”Living in a reception centre” Inari Virkkala, student of architecture, inari.virkkala@gmail.com A new design for a reception centre in Helsinki As my Master’s Thesis in Architecture for the Aalto University I am making a plan for a new reception centre in Helsinki. To make the design most functional, but also as comfortable as possible for the residents and customers of the centre, I would like to interview customers of the centre. Thank you for your time and answers! I will show the results to the personnel of the City of Helsinki. Questions: 1. Your gender (woman/man), age and country of birth (optional)

2. Please describe your previous home. For example how many people where you living in your flat? Was it a single house or a flat? What were good things and what you think was not working? “I was living…

3. How long have you been living in Kyläsaari / Kaarlenkatu / Uudenmaankatu / Metsälä? (please circle). Do you know how long you will stay there?

4. With how many people do you share -your room ____ -a bathroom____ -nearest kitchen____

5. What you think are good things in living in the centre? Which places do you like? Where do you feel good and safe?

6. What you think are bad things in living in the centre? Where you don’t feel good? Where it is uncomfortable?

8. Please draw your usual activities and connections: --------- draw a straight line if it works well ^^^^^ draw a curvy line if it does not work well - - - - - draw a dashed line if that I something you do very rarely but sometimes Here are some activities, but please add you own: Own room Toilet and shower Kitchen Restaurant Breakfast Lunch Dinner Reception Gym Sauna Laundry Children’s playing room TV-room Internet Telephone Games Food Shop Clothes shop Other shops, which? Recycling centre Park School Work Sports hall Swimming hall Library Friends Family Immigration office Money office Police Lawyer Finnish classes Doctor Nurse Hospital Hobbies, which? The post Museum Religious places Café Bar Movie theatre

7. Please describe how you wish you will be living after one year. (You can draw and continue to the other side) “ I wish in the fall 2011 I will be…

diplomityö inari virkkala 2011  |  99


liite 1. vastaanottokeskuksen asukkaiden haastattelujen litteroinnit ”Olen kotoisin Bishkekin kaupungista. Asuin yksin kuusikerroksisessa kerrostalossa kahden huoneen asunnossa. Vesi, sähkö ja muut kuuluivat vuokraan. Vanhemmillani oli omakotitalo, mutta sen ylläpitäminen vaati paljon työtä. On toki ihanaa voida istua puutarhassa. Perheeni oli iso, meitä oli neljä veljeä ja kaksi sisarta. Olen asunut Kyläsaaren keskuksessa 2,5 kuukautta. En tiedä kauanko tulen vielä asumaan, epävarmuus tulevaisuudesta on ahdistavaa. Jaan huoneeni neljän muun hengen kanssa. Kylpyhuone on kolmen asuinhuoneen yhteinen. Isoimmissa huoneissa asuu jopa seitsemän henkeä. Se on hyvin ahdistavaa, jopa terveydelle vaarallista ja epämukavaa esimerkiksi erilaisten hajusteiden ja parfyymien takia. Olen tottunut asumaan yksin. Keittiö on yhteinen kuuden huoneen kesken. Meidän kerroksessamme tilanne on kohtuullinen, mutta meilläkin on usein siivousongelmia ja väärinymmärryksiä keittiön käytöstä. Henkilökunta yrittää parhaansa, mutta on asukkaita jotka eivät yksinkertaisesti välitä. Itse keskuksessa ei juurikaan ole hyviä asioita. Pidän kovasti suomen tunneista. Se, että pyykkihuoneet ovat ilmaiset on hyvä asia. Arvostan kovasti keskuksen henkilökuntaa, sitä että täällä järjestetään aktiviteettejä ja tekemistä. Huonoja puolia ovat rakennuksen huono kunto ja esimerkiksi sisätilojen väritys. Kaikki on vanhaa ja rumaa. Olisi hyvä jos esimerkiksi urheiluun olisi paremmat tilat, tiedän monia jotka voisivat vetää liikuntaryhmiä. Erityisesti miehille kuntosali on varmasti tärkeä.” Nainen 40 vuotta, Kirgisia, Kyläsaari

100  |  hengähdystauko helsingissä

“Olen koulutukseltani arkeologi ja Palestiinassa työskentelin paikallisessa järjestössä arkeologien ja arkkitehtien kanssa. Aiemmin asuimme perheeni kanssa omakotitalossa. Kun aloitin opiskeluni yliopistossa muutin asumaan yksin kerrostaloon. Toisinaan asuin myös ystävien kanssa. Viimeiseksi asuin omassa kaksiossa keskusta-alueella. Kyläsaaressa olen asunut heinäkuusta lähtien. Olen ollut haastattelussa poliisin luona, mutta odotan kutsua maahanmuuttovirastoon. Meitä asuu nyt huoneessani kolme henkeä, ja siellä on neljä tyhjää sänkyä. Noin 20 henkeä jakaa kanssamme saman kylpyhuoneen ja keittiön. Hyvin toimivia asioita keskuksessa tai lähistöllä ovat oma huone, vastaanotto, televisiohuone, ruokakaupat, oppitunnit ja erityisen huonosti toimivat keittiöt, kylpyhuoneet ja kuntosali. Muita kuin ruokakauppoja ei juuri ole lähistöllä. Harrastuksiani täällä ovat lukeminen, kuntoilu ja vierailut museoihin. Kirjastossa käyn Arcadassa ja Arabiassa. Paras puoli keskuksessa asumiseen on uusien ihmisten tapaaminen niin monista kulttuureista. On kuitenkin todella rankkaa jakaa kaikki kaikkien kanssa. Ei ole mitään yksityisyyttä, se on rankkaa erityisesti, kun on tottunut asumaan yksin. Ensimmäinen kuukausi täällä oli hirvein. Suihkuissa ja kylpyhuoneissa ei ole mitään yksityisyyttä ja ne ovat aina ruuhkaisia. Kylpyhuoneet ovat hirveässä kunnossa. Keittiöitä sietää jotenkuten. Asukkaat siivoavat keittiöt itse, mutta kylpyhuoneissa käy siivoojat. On mahdoton sopia yhteisistä pelisäännöistä yli kahdenkymmenen hengen kanssa. Hygieniataso on alhainen ja se on varmasti vaaraksi terveydelle. Tämä ei kuitenkaan ole vain väliaikaista majoitusta. Tullessani en tiennyt lainkaan kuinka kauan tulen asumaan täällä. Kun kuvittelee asumisen olevan vain väliaikaista, on vaikea asennoitua asuinolojen parantamiseen. Jos olisin alussa tiennyt, että tulen olemaan täällä näinkin pitkään, olisin yrittänyt tehdä asumistilanteelleni jotakin. On mahdoton asennoitua täällä olemiseen, kun ei tiedä ollenkaan kuinka pitkäksi aikaa on jäämässä. Psykologisesti tämä on todella rankkaa. Nyt olen hakenut työlupaa, ja jos saisin töitä toivon, että voisin muuttaa jonnekin muualle. Olen ajatellut olla yhteydessä Suomen Museovirastoon, jos voisin aluksi aloittaa vaikka vain palkattomana harjoittelijana. Tiedän että työllistyminen ilman suomen kielen taitoa tulee olemaan vaikeaa.” Mies 28 vuotta, Palestiina, Kyläsaari


”Cabindassa asuin äitini kanssa perinteisessä, pienessä rakennuksessa maaseudulla. Aluetta voi kutsua myös kyläksi, talot ovat melko lähellä toisiaan. Opiskelin, mutta se keskeytyi sodan vuoksi. Olen asunut Kyläsaaressa kolme kuukautta enkä tiedä kauanko tule vielä asumaan täällä. Huoneessani asuin aiemmin viisi henkeä. Nyt sänkyjä on edelleen viisi, mutta meitä asukkaita vain kolme. Pesuhuone on käytävän varrella ja kaikille yhteinen ja sama koskee keittiötä. Vastaanoton henkilökunta on todella ystävällistä ja he neuvovat aina hyvin ja ystävällisesti kaikessa mahdollisessa. Huonoa on asuminen niin monen hengen kanssa. Huoneissa ei tulisi olla kuin maksimissaan neljä henkeä samassa huoneessa. On hankalaa, jos meitä on kymmenenkin sinkkumiestä ja kaikki tulevat eri kulttuureista ja omaavat erilaiset tavat. Kotona Gabindassa niin monen sinkkumiehen asuminen samassa huoneessa herättäisi jo epämukavia kysymyksiä... Keskuksessa tulisi olla jokin rauhallinen tila opiskeluun. Yritän opiskella suomea, mutta opin parhaiten kun saisin lukea ja lausua ääneen. Yritin tehdä tätä huoneessamme, mutta se häiritsi muita. Lukisin mielelläni mutta täältä on vaikea löytää portugalinkielisiä kirjoja.

”Somaliassa meillä on maaseudulla pieni talo, jossa oli kaksi huonetta. Meitä asui siellä minä, mieheni ja lapsemme, yhteensä 11 henkeä. Etiopialaiset tappoivat mieheni ja lapsistani 4 on kuollut. Talomme sijaitsi kaupungin reunalla. Elimme maanviljelystä ja meillä on lehmiä, mutta sota-aikana emme voineet juurikaan enää viljellä ja loppuaikoina elimme pelkällä leivällä [somalialainen ruoka, ei suomalaista vastinetta]. Nykyään talomme on sodan takia asumiskelvoton. Olen asunut Kaarlenkadun keskuksessa viisi kuukautta ja kymmenen päivää. En tiedä kauanko tulen vielä asumaan täällä. Jaan huoneeni yhden henkilön kanssa. Huoneessa aluksi muuttanut henkilö on jo muuttanut pois ja hänen tilalleen muutti toinen. Meillä ei ole keittiötä, syömme mitä täällä annetaan. Keskuksessa minulla on turvallinen ja hyvä olo. Olen turvassa ja hengissä ja iloinen siitä. Kaikki keskuksessa on hyvin. Minulla ei ole mitään valitettavaa. Henkilökunta tekee työnsä varmasti niin hyvin kuin heidän pitää. Minulla ei ole mitään vaikeuksia.

Olisi hyvä jos ympäristössä olisi urheilumahdollisuus kuten katettu koripallokenttä. Keskuksen ulkopuolella minulla ei ole Helsingissä perhettä tai ystäviä. Olen ollut täällä vasta kolme kuukautta ja asunut vain sen ajan tällaisessa isossa rakennuksessa. En osaa toivoa tulevaisuudelta mitään, en osaa sanoa missä toivoisin asuvani.”

Tulevaisuudelle minulla ei juurikaan ole toiveita. Olen kiitollinen, että minusta ja tilanteestani välitetään. Noudatan lakia ja elän päätöksen mukaan kun se tulee. Kolme toivetta voin kuitenkin mainita, kun kysytte: 1. Olen aikuinen ihminen joten toivoisin että minulla olisi vapaus päättää itse omista asioistani. 2. Olen huolissani lapsistani, toivon että saisin tietoa heistä. 3. Toivoisin että saisin oman asunnon.”

Mies 18 vuotta, Cabinda, Angola, Kyläsaari

Nainen 60 vuotta, Somalia, Kaarlenkatu

diplomityö inari virkkala 2011  |  101


liite 1. vastaanottokeskuksen asukkaiden haastattelujen litteroinnit ”Ennen vastaanottokeskuksessa asumista asuimme perheeni kanssa Liettuassa. Asuimme omakotitalossa, tytöt omissa huoneissaan ja pojat omissaan, meillä on sellainen tapa. Olen asunut Kaarlenkadulla nyt vuoden ja kaksi kuukautta, enkä tiedä kuinka pitkään tulen vielä asumaan.

”Olen kotoisin Mogadishusta. Asuimme isossa, viiden huoneen talossa perheeni kanssa. Perheeseeni kuuluu isä, äiti, sekä lasta. Teimme kaikki töitä tai kävimme koulussa. Työskentelin itse kaupassa sekä kuljetusalalla.

Huoneessani asuu lisäkseni toinen mies, jaamme pesutilan. Keittiötä meillä ei ole käytössämme ollenkaan: käytävässä on mikro, jossa voi tarvittaessa lämmittää jotakin. Tämäkin keittiö on toisinaan likainen, sen siivoaminen kuuluisi asukkaille työvuorolistan mukaan. Pesulan pesukoneen ovat usein rikki, ja kaikki tietävät että pesukoneiden automaattipesuaine ei puhdista vaatteita kunnolla

Olen asunut Kaarlenkadulla 11 kk, mutta en tiedä kuinka kauan tulen vielä asumaan täällä. Asun kahden hengen huoneessa ja huonetoverini vaihtuvat, osa on jo viety takaisin Somaliaan. Keittiötä ei ole, vain vedenkeitin.

On hyvä, että keskuksen lähellä sijaitsee kirjasto, mutta tarvitsisin myös suomen opetusta venäjän tai liettuan kielellä. Kävin kuukauden suomen tunneilla, mutta opetus oli vain englanniksi, jota en ymmärrä, enkä pystynyt täten seuraamaan tunneilla. Minun tulisi oppia suomea saadakseni koulutuksen ja työpaikan. Internetiä käytän omalla läppärilläni ja minulla on kännykkä. Keskuksen lähellä sijaitsee vain ruokakauppoja, en ole löytänyt läheltä kahviloita enkä käy baareissa sillä en juo alkoholia. Kesällä kävin usein uimassa Stadionilla. Lääkärissä olen käynyt Uudenmaankadulla, mutta se on melko kaukana, sairaala sijaitsee Mannerheimintiellä Helsingin lääkärikeskuksessa. Kerran viikossa käyn moskeijassa keskustassa, sinne liikenneyhteydet ovat hyvät. En ymmärrä englantia tai suomea, joten lataan useimmiten elokuvia netistä. Istun usein ala-aulassa, joten muutkin voivat halutessaan liittyä seuraan. Olen kiinnostunut autojen tuunaamisesta, mutta sitä ei luonnollisestikaan voi tehdä täällä. Henkilökunnalle haluaisin sanoa, että ruoka täällä tekee minut sairaaksi. En ole tottunut tällaiseen ruokaan ja vatsani tulee sairaaksi, oma pikkukeittiö olisi hyvä, jotta voisin valmistaa itse oman ruokani.”

Täällä tarjottava ruoka on hyvin erilaista kuin se mihin olen tottunut. Kotona käytämme paljon mausteita ja monet sanovat että täällä tarjottava ruoka on mautonta. Pesula on ok. TV minulla on omassa huoneessani. Täällä keskuksessa ei ole Internetiä, vaan lähin on [Kallion] kirjastossa. Siellä Internetiä saa käyttää vain tunnin kerran päivässä. Lähellä on puisto, mutta nyt talvella usein vain kävelen ympäriinsä. Toimeentulotuki on niin pieni ettei ole varaa mennä minnekään. Tykkään katsoa televisiosta urheilua ystävien kanssa. Joskus olemme menneet metrolla Itäkeskukseen somalialaisravintolaan, kun televisiosta on tullut jokin tärkeä ottelu. Ravintolassa tosin joutuu maksamaan pelkästä katsomisestakin ja metromatka sinne ja takaisin maksaa 5 euroa. Se on iso raha käytettäväksi pelkkään matkaan jonnekin. On pelottavaa, ettei täällä keskuksessa ole yhtään hoitajaa tai lääkäriä, vaan saadakseen hoitoa on matkustettava Uudenmaankadulle asti. Hyvä asia on että mielipiteitäni kysytään nyt ja että voin vaikuttaa. Haluaisin osallistua enemmän. Huonoa keskuksessa on se ettei siellä ole juurikaan ajanviettopaikkoja. Kun ei ole mitään tekemistä, joutuu kokoajan miettimään menneisyyttä ja sitä mitä on tapahtunut, eikä pääse mitenkään eroon ongelmistaan. Täytyy vain istua ja odottaa. Tulevaisuuden toiveita minulla ei ole muita kuin että saisin opiskelupaikan ja oman kodin, siihen minulla ei ole mitään lisättävää.”

Mies 22 vuotta, Tsetsenia, Venäjä, Kaarlenkatu Mies 32 vuotta, Somalia, Kaarlenkatu

102  |  hengähdystauko helsingissä


”Somaliassa asuin kerrostaloasunnossa neljän muun henkilön kanssa. Kaikki oli ok. Kyläsaaressa olen asunut 5 kuukautta 10 päivää. Jaan huoneeni kolmen muun hengen kanssa ja kylpyhuoneen ja keittiön noin 8-10 muun kanssa. Oma huoneeni on ok. Hyvin toimivia asioita keskuksessa ja lähistöllä ovat vastaanoton henkilökunta, pyykkihuone, ja oppitunnit. Huonosti toimivat kylpyhuoneet. Internetissä on hankalaa, kun ei ole minkäänlaisia kuulokkeita, niin että ei voi kuunnella mitään ääneen tai soittaa kellekään. Puoli tuntia per asukas on myös liian vähän aikaa. Yleensä vietän aikani pelaten joitakin pelejä kuten biljardia. Myös ruoanlaittoon menee aikaa. On huonoa, että keskuksessa on niin vähän tekemistä. Turvapaikanhakijoilla ei ole muuta tekemistä kuin hukata aikaa, ja siihen on hyvin vähän vaihtoehtoja. Minulla ei ole ystäviä ja sukulaisia Helsingissä. Opiskelen suomea työnväenopistossa, se on mahtavaa, sillä kurssia varten sain matkakortin, joka helpottaa paljon liikkumista. Matkakortti on hyvin kallis, mutta nyt voin käydä esimerkiksi urheilemassa. Kirjastossa käyn toisinaan Arabiassa. Keskuksessa elämä on vaikeaa, mutta tunnen täällä oloni turvalliseksi. On vaikeaa kun asukkaat ovat niin erilaisia kansallisuudeltaan, luonteiltaan, persoonallisuudeltaan, ideologioiltaan, uskonnoltaan ja myös väriltään. Tulevaisuudessa toivon asuvani yksin kerrostaloasunnossa. Kun olen asunut täällä kuusi kuukautta voin hakea töitä. Ajattelin hakea postinjakamista, siivousta tai sellaista. Olen huolissani tulevaisuudestani, mitä minulle tapahtuu.” Mies 25 vuotta, Somalia, Kyläsaari

”Asuin aiemmin omakotitalossa. Meitä oli kuusi ja jokaisella oli oma huoneensa. Opiskelin ja asuin Moskovassa, jossa työskentelin hollantilaisessa it-yhtiössä. Kaksi vuotta sitten jouduimme muuttamaan takaisin Ingushiaan, jossa en voinut enää käydä töissä sillä se ei ollut turvallista. Naisille on liian vaarallista liikkua yksinään kodin ulkopuolella. Mieheni on historioitsija ja hän on opiskellut myös poliittista viestintää. Ingushiassa hän työskenteli energiayhtiössä. Olemme asuneet Kyläsaaressa kolme kuukautta. En tiedä kuinka kauan tulemme asumaan täällä. Odotamme haastattelua maahanmuuttovirastoon. Täällä asun mieheni ja pienen lapseni kanssa. Lähimmän kylpyhuoneen ja keittiön jaamme yhdeksän muun hengen kanssa. Hyviä asioita keskuksessa ovat televisiohuone ja lastenhuone. Ei siksi että pitäisin erityisesti television katselusta vaan koska televisiohuone on riittävän iso lapsille leikkiä siellä vapaasti. Huonoja puolia on keskuksen likaisuus ja epähygieenisyys. Kaikkialla on torakoita ja kukaan ei yritä parantaa tilannetta. Kolmen kuukauden aikana, minkä olemme asuneet keskuksessa, mitään ei ole tehty torakoiden tappamiseksi. Suihkut ja vessat ovat likaisia erityisesti viikonloppuisin. Usein voisin oksentaa mennessäni kylpyhuoneiseen. Vessoja ei ole tarpeeksi asiakasmäärään nähden. Iltapäivisin keittiöt ovat tupaten täynnä ja neljästä hellasta vain yksi toimii kunnolla. Ihmiset täällä tulevat hyvin eri kulttuureista ja heillä on erilaiset hygieniakäsitykset. Pelkään lapsemme terveyden puolesta kun hygieniaolosuhteet täällä ovat niin huonot. Meillä ei ole Helsingissä ystäviä tai sukulaisia mutta täällä keskuksessa asuu paljon ihmisiä Ingushiasta. Tällä hetkellä tarvitsisimme lapsellemme lämpimät talvivaatteet. Haluaisin oppia suomea sillä tarvitsen sitä opiskellakseni. Keskuksen lähellä on joitakin ruokakauppoja. Eniten pidän kävelyistä luonnossa läheisen järven rannoilla. Luonnossa voimme olla rauhassa. Syksyllä 2011 toivon asuvani omassa (vuokra-) asunnossa jossakin päin Helsinkiä. Haaveasunnossani on ainakin kolme huonetta ja iso, kotoisa keittiö. Asunto olisi valoisa ja hyvin puhdas, sekä sisustettu lämpimin värein.” Nainen 27 vuotta, Ingushia, Venäjä, Kyläsaari

diplomityö inari virkkala 2011  |  103


liite 1. vastaanottokeskuksen asukkaiden haastattelujen litteroinnit ”Algeriassa asuin kolmen huoneen kerrostaloasunnossa kaupungissa. Perheeseeni kuuluu kuusi henkeä. Ammatiltani olin poliitikko. Saavuin Kaarlenkadulle viikko sitten. En tiedä kauanko tulen asumaan täällä. Asun nyt yksin huoneessani ja toivon että voisin pysyäkin yksin, huone on hyvin pieni, siellä ei ole muuta kuin sänky, televisio ja ikkuna. Keittiötä ei ole, ainoastaan pyykinpesutilat yläkerroksessa. En tiedä, mitkä ovat hyviä asioita keskuksessa, minulla ei ole vaihtoehtoa, siksi olen täällä. Jos henkilökuntaa olisi enemmän, olisi myös ehkä enemmän mahdollisuuksia vierailla muualla kaupungissa ja tehdä erilaisia asioita. Auttaisin myös mielelläni keskuksen toiminnoissa, esimerkiksi keittiössä. Vuoden päästä toivon voivani elää normaalia elämää jossakin. Toivon että minulla olisi vain jokin paikka missä asua, ja työskennellä tai jatkaa opintojani. Olisi hienoa jos voisin opiskella kieliä jossakin. Puhun ruotsia, joten toivon että voisin löytää täältä töitä.” Mies 29 vuotta, Algeria, Kaarlenkatu

104  |  hengähdystauko helsingissä

”Ingushiassa työskentelin rakennusalalla, mutta tilanne maassa on sellainen ettei oikein voi valita mitä tekee. Vaikka Venäjän johto sanoo että kaikki on kunnossa, todellisuudessa Ingushiassa käydään hiljaista sotaa ja kaikki on päinvastoin kuin kunnossa. Asuimme omakotitalossa vaimoni, lapseni (10kk), siskoni ja vanhempieni kanssa. Kaupungissamme asui noin 35-40 000 asukasta. Olen asunut Kaarlenkadulla nyt 5 kuukautta. Olemme olleet ulkomaalaispoliisin haastattelussa, mutta emme vielä maahanmuuttovirastossa. Haluaisin itsekin todella tietää kauanko tulemme vielä olemaan täällä! Haluaisimme aloittaa normaalin elämän mahdollisimman pian. Asuinhuoneemme on hyvä, mutta todella pieni. Lapsemme on oppinut kävelemään ja haluaisi leikkiä ja juosta, mutta siihen ei täällä keskuksessa ole mitään mahdollisuutta. Keskuksen ruoka on todella huonoa ja lapsemme ei voi syödä useita ruoista. Pieni keittiö olisi todella hyvä, että voisimme valmistaa itse ruokamme. Koska toimeentulotuki on niin pieni, syömättä jättämisen vaihtoehto on tällä hetkellä olla nälkäinen. Ruokailut myös määräävät elämisen koko aikataulun: käymme usein ympäristössä kävelyllä, mutta koko ajan on vahdittava aikataulua ettei myöhästy ruokailusta. Kesällä keskuksesta järjestetty retki eläintarhaan oli mahtava, muissa museoissa tai tapahtumissa emme ole käyneet. Perjantaisin käyn rukoilemassa keskustassa. Emme käy lähiseudun kahviloissa tai baareissa, sillä emme käytä alkoholia. Elokuvia emme ymmärrä, sille emme puhu suomea emmekä englantia.

Keskuksessa tunnen oloni turvalliseksi. Olisi hienoa jos siellä olisi jokin paikka juoda teetä ja keskustella. Olisi hyvä jos pääsisi myös Internetiin. Jonkinlainen urheilumahdollisuus kuten kuntosali olisi todella hyvä, mutta sen tulisi sijaita täällä keskuksessa, sillä muuhun maksulliseen palveluun ei toimeentulotuella eläessä ole varaa. Lakimiehelle meillä ei ole ollut tarvetta. Lääkäri ja sairaala löytyvät Mannerheimintieltä Helsingin lääkärikeskuksesta. Keskuksen henkilökunta on ystävällistä ja auttaa minkä pystyy. Emme juurikaan käy kaupoissa. Toimeentulotuki on niin pieni, että se ei riitä juuri mihinkään. Tulee vain surulliseksi ja masentuneeksi kun käy jossain, mutta ei ole varaa ostaa mitään. Suomen kielen tunneilla käymme vuorotellen vaimoni kanssa, sillä jommankumman täytyy aina hoitaa lastamme. Kymmenkuukautinen lapsemme ja hänestä huolehtiminen on ainoa harrastus, joka meillä on. Olemme vain odotustilassa ja odotamme, että elämä järjestyisi. Pahinta odottamisessa on se, kun ei voi tehdä mitään. Pitää vain olla ja odottaa että tilanne ratkeaa. Olemme tutustuneet joihin ihmisiin keskuksessa, mutta sen ulkopuolella emme tunne ketään. Nyt on liian aikaista haaveilla missä tulemme olemaan tulevaisuudessa, mutta parasta olisi voida asua Helsingissä turvassa, saada työtä ja elää niin kuin tavallinen ihminen. Haluaisin opiskella suomea, sillä ilman kielitaitoa on vaikea työllistyä ja löytää ystäviä. Toivoisin että voisimme elää mielekästä elämää.” Mies 31 vuotta, Ingushia, Venäjä, Kaarlenkatu


”Olen kotoisin Kigalista Ruandasta, mutta olen asunut 12 vuotta Namibiassa. Asuimme omassa talossa kahdeksan hengen perheeni kanssa. Toimin yliopistossa sosiaali- ja koulutusalan professorina. Olen asunut Kaarlenkadun keskuksessa nyt viisi kuukautta, vähennettynä kuukausi jonka olin työmatkalla Itä-Afrikassa. En tiedä kuinka kauan tulen vielä asumaan täällä. Jaan huoneeni toisen henkilön kanssa. Meillä ei ole keittiötä. Vietän suurimman osan ajasta huoneessani lukien. Minun iässäni huoneen jakaminen toisen henkilön kanssa on hyvin epämukavaa.

televisiosta tulisi myös muunkielisiä ohjelmia. Keskuksessa tarvittaisiin erilaisia asioita eriikäisille ihmisille. Tarvittaisiin tietokonehuone, sillä ihmiset tarvitsevat tietoa tilanteestaan ja kotimaastaan. Keskuksessa ei ole minkäänlaista tilaa tietokoneille, mitä jos lähellä ei olisi kirjastoa? Lapsilla ei ole minkäänlaista leikkitilaa. On vaikeaa jos on lapsia keskuksessa, kun ei ole mitään tietoa tulevaisuudesta. Toisaalta olen kuullut että jotkut ovat jopa hankkineet lapsen oleskeluluvan toivossa. Ruokala ja sen ruoka, sekä oleskelutilat ovat puutteelliset.

Normaalipäivänä herään kuudelta ja peseydyn. Aamiainen on kahdeksalta, jonka jälkeen menen kirjastoon yhdeksäksi. Lounas on kello 12 jonka jälkeen otan yleensä nokoset. Suomen kielen tunnit ovat kello kahdelta jonka jälkeen menen yleensä vielä kirjastoon. Kahdeksalta on iltaruoka, jonka jälkeen usein katson televisiota tai käyn kävelyllä. Nukkumaan menen kello 23.

Ymmärrän että kaltaiseni henkilöt ovat selvänä vähemmistönä keskuksen asukkaiden joukossa, joten minun toiveeni ja mielipiteeni eivät varmastikaan vastaa enemmistön toiveita. Ihmisten standardit elämiselle ovat hyvin erilaiset. Työskentelin aikoinaan punaisen ristin pakolaisleirin vetäjänä Kongossa. Siellä yritimme sijoittaa samoilta alueilta ja samankielisiä ihmisiä toistensa läheisyyteen, jotta ihmisillä olisi tukea toisistaan. Kulttuuriset erot asukkaiden keskuudessa täällä keskuksessa ovat todella suuret! Jotkut eivät osaa edes lukea tai kirjoittaa.

Huonoa keskuksessa on se että siellä ei ole minkäänlaisia ajanviettomahdollisuuksia. Katson televisiota omassa huoneessani, en ikinä käytä yhteistä televisiohuonetta, sillä siellä on vaikea löytää ohjelmaa, jota kaikki haluaisivat katsoa. Paremmat ajanviettotilat olisivat tarpeen ja mahdollisesti niin, että

Lähiympäristössä käytän ainoastaan kirjastoa. Olisi hyvä jos keskuksesta järjestettäisiin yhteisiä retkiä eri aktiviteetteihin kaupungissa. Toimeentulotuki on niin pieni, että se ei riitä liikkumiseen ja sisäänpääsymaksuihin. Olen katolinen, mutta varani eivät riitä edes viikoittaiseen vierailuun katolisessa kirkossa. Ympärillä kaupungissa olisi

paljonkin tehtävää, mutta rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Sairastuttuani oli vaikeaa saada sairaanhoitoa, mutta onneksi korkea ikä on opettanut minua selviämään vaikeuksista ja löysin itse hoitoa vaivaani. Keskuksen henkilökunta ei tunnu tietävän pakolaisen elämän ongelmista. Sinä aikana kun olen asunut keskuksessa, olen nähnyt kolme isoa konfliktia. Täällä on ihmisiä jotka ovat menettäneet kaiken. Luonnollisesti myös psyykkisiä ongelmia esiintyy. Jotkut henkilökunnasta yrittävät auttaa niin paljon kuin pystyvät, mutta jotkut eivät ole lainkaan avuliaista. Täällä työskentelevillä tulisi olla koulutus, joka antaa edellytykset ymmärtää hakijoiden ongelmia. Välillä tuntuu että henkilökunta käyttää väärin valta-asemaansa meihin hakijoihin. Vuoden päästä toivon olevani aktiivisempi ja että mahdollisesti voisin työskennellä jonkun projektin parissa. Ideaalitilanteessa haluaisin opettaa. Työllistyminen Suomessa ei ole ongelma, uskon saavani töitä yliopistoista mistä päin maailmaa vain. Minulla ei ole kuitenkaan mitään käsitystä tulevaisuudesta, se riippuu turvapaikkapäätöksestä. Jos päätös on kielteinen en tiedä mitä teen.” Mies 63 vuotta, Ruanda Kaarlenkatu

diplomityö inari virkkala 2011  |  105


liite 1. vastaanottokeskuksen asukkaiden haastattelujen litteroinnit “Asuin perheeni kanssa omakotitalossa. Minulla oli kaksi siskoa ja veli, mutta minä jäin pisimmäksi aikaa asumaan vanhempieni kanssa. Kun menin naimisiin, muutin melko lähelle, viisikerroksiseen kerrostaloon, jossa asuimme kolmen hengen asunnossa. Meillä on kolme lasta.

Vastaanotto täällä keskuksessa toimii todella hyvin! Täällä keskuksessa järjestetään suomen kielen kursseja. Opetus on hyvin järjestetty, mutta mieheni ei pärjää lasten kanssa yksin, niin en voi käydä kursseilla. Vastaanotosta olemme saaneet mm. karttoja

Olen asunut täällä keskuksessa kolme kuukautta enkä tiedä kuinka kauan tulemme vielä asumaan. Olemme asuneet Suomessa aiemminkin. Täällä Kyläsaaressa jaamme yhden huoneen mieheni ja kolmen lapsemme kanssa. En osaa sanoa moniko jakaa saman kylpyhuoneen ja keittiön. Koko kerroksessa on neljä pesutilaa. Keittiöitä on kaksi ja molemmissa on neljä hellaa. Toinen keittiö on hiukan toista isompi.

Mieheni käy toisinaan saunassa, mutta minä en. Olemme muslimeja ja islamin mukaan miesten ja naisten ei tule olla alasti samassa tilassa. Keskuksen lastenhuone on hyvä ja siellä järjestettävä lastenkerho on lasteni suuressa suosiossa. Televisiota emme juurikaan katso, sillä sieltä ei tule venäjän- tai tshetsheeninkielisiä ohjelmia. Internetiä emme myöskään käytä sillä emme osaa suomea tai englantia. Mieheni pelaa toisinaan biljardia sekä käy kuntosalilla. Hän tykkää urheilusta ja erityisesti jalkapallosta, mikä tosin on talvella hankalaa. Hän yrittää ylläpitää kuntoaan, toisin kuin minä itse.

Tshetsheniassa pelkäsin henkeni puolesta, joten verrattuna siihen täällä kaikki toimii hyvin, minulla ei ole mitään mistä voisi valittaa. Kun keittiöissä ja kylpyhuoneissa on epäsiistiä, se on meidän asiakkaiden omaa syytä. On hyvä asia, että voimme laittaa itse ruokamme. Asuimme pakolaiskeskuksessa Puolassa, ja siellä emme voineet syödä mitään tarjotuista ruoista, vain leipää ja maitoa. Huonoa on että käytössämme on vain yksi pyykinpesukone. Pyykinkuivauskoneet eivät toimi 3. kerroksessa. Myös pesukone on rikki, mutta sen ovat asukkaat itse aiheuttaneet. Keskuksen ääneneritys on melko huono, viemäriputket kulkevat tilojen läpi jolloin kuulee kaiken mitä putkistoissa menee aina kun joku vetää vessan. Tästä huomaa, ettei rakennusta ole suunniteltu asumiseen. Huoneissa ei esimerkiksi ole kunnollisia tiloja ruoalle tai astioille.

Ruokaa ostamme marketeista mutta halal-lihaa hankimme erityiskaupoista. Vaatteita meillä ei ole juuri varaa ostaa, mutta kierrätyskeskuksesta löytää joskus jotakin. Läheinen merenlahti, vanhankaupunginkoski on hyvä paikka kalastaa. Lasten leikkikentällä lähistöllä käymme joskus. Toimeentulotuki maksetaan pankkiin Hakaniemessä kaksi kertaa kuussa. Meillä ei ole harrastuksia tai vapaa-aikaa, vasta kun lapset ovat isompia. Mieheni käy moskeijassa joka perjantai mutta muuten rukoilemme omassa huoneessamme. Olisi hyvä jos myös naisille olisi rukoiluhuone. Parasta täällä on henkilökunta ja ihmiset: heiltä saa aina tarvitessaan apua. Unelmoin omakotitalosta, sillä asuin koko ikäni omakotitalossa. Kerrostalot eivät sovi minulle, olisi ihanaa jos olisi oma piha, jossa voisi kasvattaa vihanneksia ja kukkia.” Nainen 35 vuotta, Tshetshenia, Kyläsaari

106  |  hengähdystauko helsingissä


liite 2. juliste taidekävelystä arabianrannassa 6.5.2011

tervetuloa!

TAIDEKÄVELY ARABIANRANNASSA PERJANTAINA 6.5.2011

ART WALK IN ARABIANRANTA FRIDAY 6.5.2011

LÄHTÖ KESKUKSELTA KELLO 13.30

Let’s meet downstairs of the centre at 13.30

welcome! bienvenue! Soo dh0wOw! bienvenidos! добро пожаловать!

KIERROS ON ENGLANNIKSI JA SUOMEKSI, MUTTA JOS VOISIT TULKATA KiERROKSEN VENÄJÄKSI, ARABIAKSI, SOMALIAKSI TAI JOLLEKIN MUULLE KIELELLE, ILMOITTAUDU VASTAANOTTOON. Viisi ENSIMMÄISENÄ ILMOITTAUTtuvaa TULKkia SAAVAT PALKKIOKSI elokuvaLIPUN.

the tour will be in english and finnish but if you could translate the tour in russian, arabic, somali or some other language please sign up at the reception. five first translators TO SIGN UP will be awarded with A movie ticket.

kierros sopii hyvin myös lapsille! Pukeuduthan lämpimästi.

children are warmly welcome! please wear warm clothes and shoes!

Ahlan wa Sahlan! bem-vindo! OASEN - ANN SUNDHOLM 2006

SIROCCO - KIVI JA TUULI SOTAMAA 2010

ARABIAN MATTO - ELINA AALTO 2007

diplomityö inari virkkala 2011  |  107


liite 3. planssipienennökset

108  |  hengähdystauko helsingissä


Valvoja Tekijä Planssi

Diplomityö

diplomityö inari virkkala 2011  |  109 Hengähdystauko Helsingissä Selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta 30.8.2011 Hannu Huttunen Inari Virkkala 1/5

Peruskorjaussuunnitelma kunnioittaa Sofianlehdon alkuperäistä tila-ajatusta jossa asuintilat sijaitsevat kokonaisuudessaan itäpuolella ja yhteistilat suuntautuvat lounaaseen. Alkuperäisen suunnitelman ideoita on jopa otettu uudelleen käyttöön vastaanottokeskussuunnitelmassa, kuten 6.kerroksen kattoterassi sekä pihalla sijaitsevat viljelypalstat.

Uuden vastaanottokeskuksen sijoittamisen pelätään herättävän vastustusta naapurustossa. Suunnitelmassa on pyritty luomaan keskukseen luontevia kohtaamispaikkoja myös naapuruston kanssa, jolloin keskuksen sijoittaminen Sofianlehtoon voisi kääntyä Kumpulan elämää rikastuttavaksi tekijäksi

Turvapaikanhakijan tilanne on hyvin raastava, sillä hakija ei voi muuta kuin odottaa viranomaisten päätöstä turvapaikasta: saako hän aloittaa elämänsä Suomessa vai joutuuko palaamaan lähtömaahan. Sofianlehdon tilat on suunniteltu huolellisesti ympäristöpsykologista tutkimustietoa hyödyntäen tukemaan kovia kokeneita asukkaita. Vastaanottokeskuksen suunnittelussa tärkeintä onkin ollut asukkaiden välisen kanssakäymisen mahdollistaminen ja vahvistaminen ja täten vertaistuen tarjoaminen. Sofianlehdon vehreä sijainti tarjoaa elvyttävän ja toiminnallisen ympäristön hakijoille heidän Helsingissä olonsa ajaksi.

Kyläsaaressa sijaitseva turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on rakenteellisesti huonossa kunnossa ja jäämässä Kalasataman asuin- ja toimistoalueen alle viimeistään 2020-luvulla. Diplomityössä Kyläsaaren korvaava vastaanottokeskus on sijoitettu Sofianlehdon B-rakennukseen.

hengähdystauko helsingissä

sijaintikaavio 1:20 000 Kalasataman osayleiskaavan alle jäävä Kyläsaaren vastaanottokeskus sekä Sofianlehdon B-rakennus.


liite 3. planssipienennökset

110  |  hengähdystauko helsingissä


Mielekästä tekemistä vastaanottokeskuksen asukkaille on esimerkiksi alakerroksen kahvilan pyörittäminen Sofianlehdon naapuruston asukkaille ja työntekijöille.

lounaskahvila naapureille

Periaatteessa asukkaat valmistavat itse ruokansa, mutta hätämajoitustilanteita varten keskukseen on rakennettu myös laitoskeittiö. Ruokalatilat toimivat myös opetustiloina ja koko keskuksen yhteisissä tilaisuuksissa ne voidaan avata koko maantasokerroksen kokoiseksi yhteistilaksi

avattava ruokalatila

Rakennuksen pihatiloihin on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman paljon vuorovaikutteiseksi naapuruston kanssa. Rakennuksen julkinen puoli kutsuu naapuruston asukkaita osallistumaan koripallopeliin ja ympäristön työntekijöitä lounaalle keskuksen asukkaiden ylläpitämään kahvilaan. Sofianlehdon lounaispuolen piha on luonteeltaan yksityisempi ja tarjoaa asukkaille paikkoja sekä rauhalliseen yksinoloon että yhteisöllisempään oleskeluun.

sisä ja ulkotilat kannustavat vuorovaikutukseen naapuruston kanssa

asemapiirros 1:500

Valvoja Tekijä Planssi

Diplomityö

Johtaja
16m2

TH
8m2

TH
8m2

TH
15
m2

Toimisto
9
m2

Hissivaraus

kumpulan kiinteistöt

Hengähdystauko Helsingissä Selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta 30.8.2011 Hannu Huttunen Inari Virkkala 2/5

Henkilökunnan toimistosiivessä on isompia toimistotiloja sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoitajan asiakkaiden vastaanottamiseen sekä pienempiä toimistoja toimistoluonteiseen työskentelyyn. Ohjaajien avotoimistotila sijaitsee vastaanoton yhteydessä. Sosiaalitilat sekä myös asukkaiden käytössä oleva sauna sijaitsevat kellarikerroksessa.

joustavat toimistotilat

Vastaanottotiskin suunnittelussa on pyritty mahdollisemman luontevaan vuorovaikutukseen henkilökunnan ja asiakkaiden välillä sekä varmistamaan asiakkaiden yksityisyys, samalla kuitenkin varmistaen henkilökunnan turvallisuus poikkeustilanteiden varalta.

vuorovaikutus henkilökunnan ja asiakkaiden välillä

diplomityö inari virkkala 2011  |  111

Sosiaalityotekijä 16
m2

Terveydenhoitaja 18
m2

1. kerros 1:200

Vieras
wc:t 14
m2

Sosiaalityotekijä 17
m2

sofianlehdon a-rakennus

Kahvila
14
m2

Vastaano-o 24
m2

Kokoushuone 15
m2

Kirjasto
/ opetusluokka 24
m2

Ruokala/opetusAla 39
m2

viljelypalstat ja -laatikot

uudet kattoterassit

Ruokala/opetusAla 41
m2

Avotoimisto
40
m2

Sofianlehdon B-rakennus vapautuu vammaispalveluilta kun uusi ryhmäkoti rakennetaan Isonniitynkadun varteen

kehitysvammaisten ryhmäkoti

uusi laajennus

AH
14
m2

CaitoskeiDE

35
m2

kumpulan kiinteistöt

AH
14
m2

Varasto
9
m2

AH
14
m2

@leskeluAla 60
m2

AH
15
m2

Toimisto 16
m2

AH
15
m2

+16.500

AH

19
m2

KeiDE 6
m2

AH
15
m2

AH
15
m2

AH
15
m2

+19.500

17

18

19

Maantasokerrokseen voidaan sijoittaa asukkaat jotka tarvitsevat enemmän henkilökunnan apua tai valvontaa, esimerkiksi liikuntavammaiset tai tarttuvaa sairautta sairastavat asukkaat.

erityishuoneet

Sofianlehdon nykyinen pesulasiipi puretaan ja sen paikalle rakennetaan asemakaavan sallima nelikerroksinen asuinlaajennus. Turvapaikanhakijoiden määrien vaihdellessa suuresti vuosittain laajennus on helposti irroitettavissa muuhun toimintaan kuten vaikka opiskelija-asunnoiksi tai kesähosteliksi.

uusi laajennus

kätilöopisto ja metropolia ammattikorkeakoulu

senioritalo sofia ja severi


liite 3. planssipienennökset

112  |  hengähdystauko helsingissä


Yksityisten reviirien muodostuminen myös pienissä tiloissa

Pääosin kustannussyistä olemassaolevaa rakennetta ja erityisesti kantavia käytäväseiniä on pyritty muokkaamaan mahdollisimman vähän, mutta olemassaolevan huonejaon mukaan määräytyvä rytmi tuo myös yhteistiloihin vaihtelevuutta. Eri kokoiset huoneet sopivat keskuksen heterogeeniselle asiakaskunnalle, esimerkiksi isoille perheille.

olemassaolevan rakenteen luoma vaihtelevuus

Kun asuinkerrosten yhteistilat on selkeästi rajattu vain niitä ympäröivien asuinhuoneiden käyttöön, on asukkaiden helpompi säädellä kanssakäymistään muiden kanssa, jolloin ihmisten on helpompi olla sosiaalisia. Yhteiskunnan resurssit tarjota turvapaikanhakijoille apua ja neuvontaa ovat hyvin rajalliset, joten vastaanottokeskuksen tiloissa on pyritty kannustamaan asukkaiden tutustumiseen ja tätä kautta vertaistukeen ja yhteistoimintaan.

tilat ja kalustus kannustavat sosiaalisiin kontakteihin

Sofianlehtoon alunperin suunnitellut kattoterassit otetaan uudelleen käyttöön. Muista ulkotiloista erilliset terassit tarjoavat rauhallisen ulko-oleskelutilan esimerkiksi musliminaisille, jotka voivat ulkoilla terassilla ilman suojaavaa päähuivia.

Sofianlehdon uusi kattosauna tarjoaa luontevan mahdollisuuden tutustua suomalaisille tärkeään saunakulttuuriin.

kattoterassit ulko-oleskelutiloksi

Valvoja Tekijä Planssi

Diplomityö

katujulkisivu 1:200

+ 22 400

Hengähdystauko Helsingissä Selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta 30.8.2011 Hannu Huttunen Inari Virkkala 3/5

Suomesta turvapaikkaa hakevien henkilöiden määrä saattaa vaihdella jopa tuhansilla vuosittain. Sofianlehtoon ei ole suunniteltu erillisiä hätämajoitusmakuusaleja, vaan kerrossängyin kalustetut huoneet vastaavat joustavasti hakijämäärien vaihteluun. Äkkinäisen suuren majoitustarpeen varalta myös 2-4.n asuinkerroksen oleskelutilat toimivat tarvittaessa hätämajoitustiloina. Hätämajoitustarpeen takia kulku märkätiloihin tapahtuu suoraan yhteistiloista, mutta rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa tulevaisuudessa, kulku märkätiloihin voidaan helposti järjestää suoraan huoneista.

Vaihtelevat hakijamäärät

Asuinhuoneet on pyritty kalustamaan niin, että huoneiden sisälle muodostuu yksityisiä reviirejä. 5. asuinkerroksen tiheämpi ikkunajako ja olemassaoleva huonejako kannustavat kahden hengen asuinhuoneisiin. Huoneiden syvyys mahdollistaa niiden kalustamisen siten, että yksityisyys mahdollistuu, vaikka sängyn sijainti ikkunan vieressä ei ole mukavin mahdollinen.

diplomityö inari virkkala 2011  |  113

AH

12
m2

2. kerros 1:200

AH

21
m2

2#i45<araus

5. kerros 1:200

AH

14
m2

-#./03ara&s

6. kerros 1:200

Pyykki 5
m2

+ 42 540

AH

12
m2

AH

16
m2

Hätämajoitus

AH

17
m2

AH

12
m2

!"#s%#"&'"a 95
m2

;a<o=e>assi

Puku‐
ja pesu67a
12
m2

2#i45 16
m2

AH

12
m2

Sauna
8
m2

AH

27
m2

AH

12
m2

AH

18
m2

AH

12
m2

-#./0 16
m2

;a<o=e>assi? pyykinkuivaus

AH

12
m2

AH

18
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

Varasto 5
m2

!"#s%#"u'"a 100m2

AH

7
m2

Varasto 5
m2

AH

12
m2

AH

15
m2

Hätämajoitus

AH

12
m2

LVI
konehuone 185
m2

AH

12
m2

AH

25
m2

2#i45 16
m2

AH

12
m2

-#./0 16
m2

AH

22
m2

AH
15
m2

AH

12
m2

AH

12
m2

AH

20
m2

2#i45<araus

AH
15
m2

AH

14
m2

-#./03ara&s

!"#s%#"u'"a 60
m2

AH

12
m2

AH

18
m2

AH

12
m2

!"#s%#"u'"a 86
m2

AH

12
m2

!"#s%#"&'"a 72
m2

LVI
konehuone 25
m2

AH
19
m2

2#i45 6
m2

AH
15
m2

AH
15
m2

AH
15
m2

+ 32 055

+ 35 355

+ 36 990


liite 3. planssipienennökset

114  |  hengähdystauko helsingissä


pihajulkisivu 1:200

Valvoja Tekijä Planssi

1

Hengähdystauko Helsingissä Selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta 30.8.2011 Hannu Huttunen Inari Virkkala 4/5

Vuonna 2010 Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat edustivat 87 eri kansallisuutta. Erilaisiin kulttuuritaustoihin vastataan parhaiten tilojen joustavuudella: isojen yhteistilojen käyttötarkoitusta ei ole määritelty etukäteen ja asuinhuoneet ovat riittävän isoja kalusteiden vaihtelevaan ryhmittelyyn. Huoneisiin on varattu myös riittävästi tilaa rukoilulle.

asukkaiden erilaisiin kulttuuritaustoihin vastataan parhaiten tilojen joustavuudella

Diplomityö

4

poikittaisleikkaus 1:200

Pihajulkisivuun avattavat ranskalaiset parvekkeet parantavat tilojen tuuletusta kesäaikaan. Rakennuksen eri osastojen tunnusvärit heijastuvat julkisivuihin ja auttavat oman kotiosaston identifioinnissa myös ulkoa. Jos rakennuksen energiatehokkuutta haluttaisiin radikaalisti parantaa, pihajulkisivuun voitaisiin rakentaa ulostulevat parvekkeet jotka auttaisivat varjostamaan kesäaikaan kuumenevia yhteistiloja.

.

3

julkisivu etelään 1:200

5

4

4. Keraaminen sauva 5. Lasi

materiaalit Julkisivujen värikkyys symboloi keskuksen kirjavaa asiakaskuntaa viestii ulospäin 1. Keltainen rappaus,ja alkuperäinen 2. Luonnonkivisokkeli, alkuperäinen että rakennuksen käyttätarkoitus on 3. Kivisokkeli muuttunut.

uudet parvekkeet ja kattoterassit

diplomityö inari virkkala 2011  |  115

5

2

pituusleikkaus 1:200

4

julkisivu pohjoiseen 1:200

Rakennetun ympäristön värityksen psykologisesta vaikutuksesta ihmisten käyttäytymiseen ei ole varmaa tietoa. Erityisesti vaihtelevista kulttuuritaustoista tulevin ihmisten kohdalla värien symbolimerkitys voi olla kuitenkin tärkeä, esimerkiksi muslimeille vihreä symboloi islamia ja kiinalaisille valkoinen surua.

Ihmisten psyykkiselle hyvinvoinnille on tärkeää tunne vaikutusmahdollisuuksista omaan ympäristöön. Keskuksessa eri asuinosastoilla on oma tunnusvärinsä ja vastaanottokeskukseen saapuva turvapaikanhakija saa mahdollisuuksien mukaan valita asuinosastonsa sen värityksen mukaan: tämä antaa tunteen edes pienestä vaikutusmahdollisuudesta stressaavassa elämäntilanteessa missä kaikki muu on muiden käsissä.

värien symbolimerkitys

Uusi asuinsiipi saadaan tyylillisesti sidottua olemassaolevaan rakennukseen käyttämällä laajennuksen julkisivumateriaalia, keraamisia sauvoja, vanhaan rakennukseen avattavissa ranskalaisissa parvekkeissa ja kattoterasseissa.

Rakennuksen muuttunut käyttötarkoitus heijastuu värikkyytenä Sofianlehdon julkisivuihin. Muutokset katujulkisivussa ovat vähäisiä, rakennuksen julkinen puoli vain vihjaa muuttuneesta käyttötarkoituksesta ja värikkyys paljastuu kokonaisuudessaan vasta pihajulkisivussa.

kirjava vastaanottotoiminta


liite 3. planssipienennökset

116  |  hengähdystauko helsingissä


Valvoja Tekijä Planssi

Diplomityö

ruokavarastot

Pihalla viljelypalstat

Keittiö

pesula

Hengähdystauko Helsingissä Selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta 30.8.2011 Hannu Huttunen Inari Virkkala 5/5

Johtajan- ja vaihtimestarin asunnot

sairassiipi

palvelijoiden asuinhuoneet

asuinkerroksissa minikeittiö, johon nostettiin hissillä ruoat keskuskeittiöstä

ruokasali

lvi-konehuone sijoitettu ullakolle

toimistohuoneet asuinkerrosten keskellä

Pihalla viljelypalstat

naapurustolle avoin asiakaskahvila

sauna ja henkilökunnan sosiaalitilat

pesulalaajennus ja uusi hissi

kattoterassit

kattosauna- ja pyykkitila

tunnusväriltään vihreän asuinosaston yhteistila

kuntosali ja askartelupajat kellarin ikkunallisissa tiloissa

erityishuoneet esimerkiksi liikuntavammaisille ja tartuntasairaille

nelikerroksinen laajennussiipi

85 asuinhuonetta 167 (2 hh) - 293 (4 hh) asukasta

47 asuinhuonetta 46 asukasta + siviilipalvelusmiehen asunto

54 asuinhuonetta 126 lasta + johtajan, vahtimestarin, palvelijoiden ja hoitajien asuinhuoneita

kattoterassi

2011 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

1984 keskuslaitos

1939 ammattioppilaitos ja vastaanottokoti

sofianlehdon tilat eri käyttötarkoituksissa

diplomityö inari virkkala 2011  |  117

Hengähdystauko Helsingissä  

Inari Virkkalan diplomityö, "Hengähdystauko Helsingissä - selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Helsinkiin, A...

Hengähdystauko Helsingissä  

Inari Virkkalan diplomityö, "Hengähdystauko Helsingissä - selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Helsinkiin, A...

Advertisement