Page 1

Näköala kahvila-

ravintola & Tuliaistupa

Kaunispään

i s k e uom

S

h s i l g n En

i

Panorama Cafe-Restaurant & Souvenir Shop

Huippu

Tervetuloa Huipulle! Welcome to the Top!


2

Kaunispään Huippu

Kaunispään huipulta näkee entistä kauemmas Kaunispään Huippu on tunturin huipulla sijaitseva ravintola, jonne pääsee yleistä tietä pihalle asti. Ei siis ihme, että vuosittain lukemattomat Lapin-matkaajat pistäytyvät huippupaikassa vähintäänkin munkkikahveilla. Näköala todella on poikkeamisen arvoinen, sillä kirkkaalla säällä Huipulta näkee jopa kauas Venäjälle asti. Jykevästä kolmiomittaustornista Kaunispään-kävijät näkevät vieläkin kauemmaksi. Muistomerkkinä ja museona toimiva torni nousi Geodeettisen laitoksen, Maanmittauslaitoksen, Inarin kunnan ja Lapin ELY-keskuksen yhteistyönä, entisen, vuonna 2009 hävitetyn tornin tilalle. Huippu-ravintolan omistaja ja keittiömestari Jorma Lehtinen kertoo tornin kiinnostaneen turisteja ruuhkaksi asti varsinkin kirkkaampina päivinä. Kesäisin se on todellinen vetonaula. Lehtinen luettelee Huippu-ravintolan ja samassa talossa toimivan Tuliaistuvan vakiovieraiksi Lapinmökkeilijät, Norjan-kävijät, kalastajat, kullankaivajat ja vaeltajat. -Ohikulkijoita meillä käy paljon, kertoo keittiömestari, joka on saa-

nut paljon kehuja paikkansa hyvästä ruuasta ja palvelusta. Ravintolan raaka-aineet tulevat Lapin ja lähialueiden puhtaasta luonnosta, ja tarjolla on poroa, riekkoa, lohta, siikaa, taimenta ja hillaa. Kesän mittaan ravintolassa vietetään häitä ja muita juhlia, ja Huippu toimii myös monien Saariselän kesätapahtumien kohtaamispaikkana. Jorma Lehtisen veljentytär Susanna Viljaharju vastaa Tuliaistuvan tarjonnasta. Tänäkin kesänä monet kultahiput ja Lapin kullasta ja jalokivistä valmistetut korut vaihtavat omistajaansa. - Jos ei kullanhuuhdonta tuota tulosta, täältä sitä saa. Kultaa myydään myös grammatavarana. Kulta kiehtoo matkailijoita, ja kulta-aiheinen kirjallisuuskin on kysyttyä näin kesällä, kertoo Susanna. Tuliaistuvasta löytyy myös keräilyharvinaisuuksia, kuten Andreas Alarieston keräilylautasia. - Suosittuja ovat myös Aletta Ranttilan taulut. Niin ja Vesa Junttilankin taidetta voi tulla meille katsomaan, ja jos oikein tykästyy, taulusta kuin taulusta voi aina tehdä tarjouksen, Susanna vihjaisee.

Kaunispään Huippu toimii päivisin monipuolisena kahvila-ravintolana Ikkunoista avautuvan huikean tunturimaiseman lisäksi Kaunispäällä voi nauttia oman leipomomme tuoreita herkkuja tai keittiömme maistuvia ruoka-annoksia. Kuuluisat Kaunispään suuret munkit, makeat piirakat ja kaarnikkakakku hemmottelevat herkkusuita. Suolaisen nälkään valmistamme sämpylät, pizzapalat, lohileivät ja kala kurniekat. Huipun ruokalistalta löytyvät mm. 14 lajin salaattipöytä, poro-ja lohikeitot, päivittäin vaihtuva päivän pihvi, erittäin suosittu Huipun leike, poronkäristystä ja kalavahitoehtoja unohtamatta. Ruoka-annokset tarjoamme meillä leivottujen leipästen kera. Jälkiruokana maistuvat marjaisat herkut: karpalot kinuskikastikkeella, leipäjuustopaistos hillojen kera tai vaikkapa kaarnikkatuorejuustokakku.

Huippu ravintola muuntautuu erilaisiin tilaisuuksiin kahvihetkistä lounaisiin, illanviettoihin kuten cocktailtilaisuuksiin, syntymäpäivä- tai hääjuhliin sekä vaativinkiin illallistilaisuuksiin tarjoten tilat jopa 150 vieraalle. Lounas- ja illallistarjontaamme täydentävät brunssimenumme. Illallis- ja brunssitilaisuudet valmistamme ryhmille ennakkovarauksesta. Toivomme vahvistusta tilaisuuden menu- ja juomavalinnoista henkilömäärineen viimeistään viikko ennen tilaisuutta. Monipuolisista menuvaihtoehdoista löytyy valinnanvaraa. Raaka-aineet tulevet Lapin ja lähialueiden puhtaasta luonnosta, kuten poro, riekko, lohi, kuningasrapu, siika, nieriä, mädit, sienet ja marjat. Kravattikodassa valmistamme suussasulavia herkkuja avotulella, esimerkiksi loimutettua poronfilettä, savustettua poronpaistia, halstrattua lohta ja liekitettyjä ohukaisia. Vähin-

Kaunispään Huippu sijaitsee 437 metriä merenpinnan yläpuolella nimensä mukaisesti jylhän Kaunispää tunturin huipulla. Liki sadan tunturin sanoinkuvaamattomat näköalat odottavat Lapin kävijöitä. Kirkkaalla säällä voi nähdä jopa 40 km päähän sijaitseville Venäjän tuntureille asti. Vuodenajan mukaan Huippu verhoutuu ruskan väriloistoon, talven revontuliin ja hohtaviin han-

tään 40 henkilön ryhmille valmistamme runsaan Kalotin makuja-buffet pöydän. Ravintolassamme on myös A-oikeudet. Pääsalissa on 90-100 asiakaspaikkaa, tunnelmaa salille tuovat suuret ikkunat joista avautuva maisema on ainutlaatuinen nautinto sekä takkatuli. Kravattikodassa on 50 asiakaspaikkaa, elämyksen asiakkail-

kiin, unohtamatta yöttömän yön kesäaikaa. Nykyinen Huippu käsittää viihtyisän kaksiosaisen, 90-paikkaisen panorama-ravintolan, huippuhienon, 50-paikkaisen Kravattikodan, baarin ja korkealaatuisiin matkamuistoihin, neuleisiin ja Lapin kulta- ja hopeakoruihin erikoistuneen Tuliaistuvan. Huipulta on kaksi kilometriä Saariselän hiihtokeskukseen.

le luo mahdollisuus seurata kokkien ruoan valmistusta avotulella. Lisäksi tunturimaisemista on mahdollisuus nauttia kesällä, syksyllä ja kevättalvella 100 paikkaisella maisematerassilla. Kaunispään Huippu on avoinna touko- ja lokakuita lukuunottamatta ympäri vuoden.


Kaunispään Huippu

3

Kaunispään kolmiomittaustornin avajaiset 5.9.2011 Saariselällä Saariselän Kaunispäällä vihittiin 5.9.-11 käyttöön uusi kolmiomittaustorni. Muistomerkiksi, informaatiopisteeksi ja maisematorniksi rakennetun uuden tornin on tarkoitus vaalia Kaunispään kolmiomittausten pitkää perinnettä. Tornin yhteyteen asetettujen informaatiotaulujen avulla kerrotaan Suomen kolmiomittauksen ja kartoituksen vaiheista. Näköalapaikkana tornin on tarkoitus vahvistaa Kaunispäällä tarjottavia matkailuelämyksiä. Kaunispään laelle 1950-luvulla rakennettu vanha kolmiomittaustorni oli vuosikymmenien ajan tuttu maamerkki Saariselällä vierailleille. Mittaustekniikan kehittyessä alkuperäiseen tarkoitukseensa tarpeettomaksi käynyt ja lahonnut torni poltettiin syksyllä 2009, jottei se aiheuttaisi vaaraa tornilla vieraileville.

Inauguration of the triangulation tower on Kaunispää on 5 September 2011 in Saariselkä

Tornin koordinaatit: P 68° 26,05’ I 27° 26,55’ Coordinates of the tower N 68° 26,05’ E 27° 26,55’

In accordance with its name, Kaunispään Huippu is located 437 meters above sea-level on top of majestic arctic hill Kaunispää. The spectacular views of almost hundred arctic hills await visitors to Lapland. In bright weather you’ll even be able to

see the Russian summits. Depending on season, the summit is swathed in the vibrant ruska autumn colours, northern lights and gleaming drifts of snow in winter, not to forget about the nightless nights in mid-summer.

In the daytime, Kaunispään Huippu serves as an all-round café and restaurant

The aim of the new tower, which was built as a memorial, information point and lookout tower, is to nurture the long traditions of triangulation on Kaunispää. The information boards at the tower describe the various phases of triangulation and mapping. The lookout point broadens the supply of experiences for tourists on Kaunispää. The old triangulation tower built in the 1950s on top of Kaunispää fell was a well-known landmark for decades for those travelling in the Saariselkä region. As measuring techniques improved, the tower disintegrated and was no longer needed for its original purpose, and was finally burnt in autumn 2009 in order not to expose those visiting the tower to danger.

In addition to the spectacular views, you’ll be able to enjoy delicacies baked freshly in our own bakery as well as delicious dishes from our kitchen. You can indulge yourself with the famous big doughnuts of Kaunispää, sweet pies and crowberry cake. Or the salty choices of baked rolls, pizza slices, salmon sandwiches and local kurniekka pies filled with fish. Our lunch menu offers a 14 course salad buffet, reindeer- and salmon soup, steak of the day, our very own and popular escalope of Huippu, sautéed reindeer and large selection of fish among others. Meals will be served with freshly baked bread. Desserts include berries in the form of cranberries with hot caramel sauce, baked Lappish cheese with cloudberries and cheesecake made of crowberry. Restaurant Huippu offers spacious premises for various events: coffee, lunch, cocktail parties, birthday- and wedding receptions or special dinner events for 150 guests. Our lunch- and dinner menus are supplemented by our brunch menu. Dinner and brunch for groups only by order. We kindly request you to confirm the choice of menu, drinks and number of attendees at least one week before the event. We offer you several choices for menu. Our ingredients – such as rein-

deer, willow grouse, salmon, red king crab, whitefish, arctic char, selection of roe, mushroom and berries - come from the pure nature of Lapland and its surroundings Jälkiruokana maistuvat marjaisat herkut: karpalot kinuskikastikkeella, leipäjuustopaistos hillojen kera tai vaikkapa kaarnikkatuorejuustokakku. In the Lappish Hut, we prepare mouthwatering delicacies over an open fire, such as reindeer fillet, roast of smoked reindeer, glow fried salmon and flambéed crêpes. Our Taste of North -buffet is available for groups of minimum 40 persons. We are licensed to sell alcoholic beverages. There are approximately 100 seats in the grand main hall which is given an unique atmosphere by log-fire and big windows opening to a spectacular view. In the Lappish Hut (capacity of 50), you’ll be in for a treat watching our chiefs prepare your meal over an open fire. Our outdoor terrace (capacity of 100) lets you enjoy the breathtaking landscapes in the summer, autumn and early spring. Kaunispään Huippu is open all year, except for May and October.


4

Kaunispään Huippu

Kaunispään Huipulla on pitkä historia Saariselän matkailun maamerkki täytti 60 vuotta Nykyisen Kaunispään Huippu-ravintolan kyljessä seisovalla vanhalla Kaunispään Ylämajalla on Lapin rakennukseksi pitkä historia. Huipun aikaisemman omistajan, keittiömestari Markku Lehtisen kaatopaikkakuormasta pelastamat asiapaperit ja vieraskirjat valottavat melkoisen tarkasti talon menneisyyttä. Ensimmäiset maininnat talon rakentamisesta löytyvät vuodelta 1951, jolloin Metsätieteellinen tutkimuslaitos päättää vuokrata silloiselle Suomen Matkailijayhdistykselle (SMY) hehtaarin suuruisen alueen matkailumajan rakentamista varten. Vuokravälikirjan ovat allekirjoittaneet MTL:n johtaja, professori Olli Heikinheimo ja Ylimetsänhoitaja Albert Sandman huhtikuu 20. päivä, ja LMY:n puolesta Osmo Lampela ja I. Henrik Hovilainen saman vuoden kesäkuun yhdeksäs. SMY:n Mauri Orama ja J. Ylihannu lähestyvät 23.10. päivätyllä kirjeellä ja J. Ylihannun elokuun 28. päivä tekemällä luonnoksella Suomen metsätieteellistä tutkimuslaitosta: ”SMY esittää rakennettavaksi matkailukahvilan Kaunispään huipulle entisen kulohälytystuvan paikalle. Rakennussuunnitelma on seuraava: Majan rakentavat ja sen omistavat SMY ja LMY yhteisesti...” Sitten matkailumiehet ku-

vailevat tulevaa rakennusta ja sen huonejärjestystä, lämmityssysteemiä ja vesihuoltoa. Lopussa on mielenkiintoinen kohta: “Metsätieteelliseltä tutkimuslaitokselta saatu puutavara on sahattu ja kuljetettu Kaunispään huipulle. Kunnioittaen....” On sitä näemmä osattu ennenkin. Mutta ilmeisesti on niin, että asia oli puhuttu aikaisemmin jo valmiiksi, ja paperi oli pelkkä muodollisuus, sillä hanke eteni vauhdilla virkaportaissa. Joulukuun 7. päivä Metsähallitus ilmoittaa MTL:lle hyväksyvänsä SMY:n suunnitelman. Kirjeen on allekirjoittanut ylijohtaja M. Lappi-Seppälä. MTL:n Albert Sandman toimii vieläkin ripeämmin ja ilmoittaa jo 15.12. matkailumiehille, että “MTL hyväksyy Kaunispäälle rakennettavan kahvilarakennuksen piirustukset. Sitävastoin tutkimuslaitos ei katso voivansa osallistua ns. tutkijanhuoneen rakennuskustannuksiin...” Siinä tulee matkailumiehille hieman kylmää vettä niskaan, mutta on Sandmanilla iloistakin asiaa: “Metsähallitus asettaa ensi vuoden menoarviossa 400.000 markkaa käytettäväksi k.o. huoneiden rakennuskustannuksien suorittamista varten”. Siitä alkaa varsinainen suunnittelu ja kustannusjaottelu, kuten papereista ilmenee.

Ensimmäiset arviot menoista tehdään ilmeisesti Pohjanhovin pöydässä sillä paperi, jolle menoja kolikynällä ynnättiin, on taustapuolen merkinnöistä päätellen Pohjanhovin tarjoilijalta lähtöisin. Papereista ei selviä kuka tai ketkä kustannusjaottelua hahmottelivat. Sitten asiat jäävät junnaamaan paikoilleen. Menee pari vuotta kunnes J. Ylihannu tekee työselityksen Kaunispään kahvilarakennuksesta. Nyt se on kirjoitettu koneella ja asianmukaisesti signeerattu helmikuun 19. päivä 1953. Ehkä rahapula on viivästyttänyt töitten täysipainoista aloittamista, sillä niin voisi päätellä siitä, että SMY lähestyy Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriötä ja anoo työttömyysvaroja 3.223.000 markkaa käytettäväksi Kaunispään retkeily- ja kahvilamajan rakentamista varten. Ministeri Kauno Kleemola vastaa maaliskuun 7. päivä 1953, että anomus on käsitelty, mutta siihen ei voida suostua. Jostakin rahaa kuitenkin saadaan, sillä 17.11.1953 hanke on harjassa ja maakunnan päälehtikin huomioi tapauksen. Lehti siteeraa LMY:n puheenjohtajaa, poliisitarkastaja Osmo Lampelaa, joka puheessaan ennustaa tulevaisuutta erittäin tarkasti: ”Matkailu on se elinkeinohaara, joka

vastaisuudessa tulee Lapissa muodostumaan yhä merkittävämmäksi, sillä jäähän jo nyt varovaisestikin arvioiden joka hiihtokausi maakuntaamme 100-150 miljoonaa markkaa.” Lampela ei varmaan osannut kuvitellakaan, kuinka oikeassa hän oli, kun hän edelleen toteaa: ”Nyt harjaan saatu tunturimaja tulee omalta osaltaan tukemaan Lapin matkailun eteenpäin viemistä.” Vihdoin seuraavana keväänä Lapin matkailun pioneerien yksi etappi on saavutettu, sillä 26.3.1954 Kaunispään tunturimajalla vietetään vihkiäisiä. Vieraskirjan mukaan läsnä on 33 henkilöä. Ensimmäisen nimen kirjoittaa Arvo Salminen. Vieraitten joukossa on myös Sirkka Honka, nimismies Kalle Hongan vaimo, metsänhoitajapariskunta Martti ja Helvi Mäenpää, Kyllikki Väyrynen ja joitakin ulkomaalaisia, mutta missä ovat Mauri Orama, J. Ylihannu, Osmo Lampela ja I. Henrik Hovilainen? Heidän puumerkkejään ei Kaunispään Ylämajan ensimmäisen vieraskirjan ensimmäiseltä sivulta löydy. Nyt maja on pystyssä, mutta nyt alkaa taistelu veden saannista, sähkön saannista ja palotarkastuksen yksityiskohdista. (PR)


Kaunispään Huippu

Vuosien varrelta Huipulla on palveltu matkailijoita jo vuodesta 1954 lähtien. Lapin matkailun historiasta muistuttaa vielä vanha hirsinen Ylämaja, joka oli Saariselän ensimmäisiä ruoka- ja majoituspalveluita. Vuonna 1865, eli viisi vuotta ennen Lapin suurta kultaryntäystä Ivalojoella, tunturia sivuavasta Luttojoesta löydettiin kultaa. Nimismies K.W. Planting vaskasi Ruijan polun varrelta ”kullan merkit”. 1913 valmistui Sodankylän ja Kyrön kylän (nykyinen Ivalo) välinen maantie ja samassa yhteydessä rakennettiin tie tunturin huipulle. Samoihin aikoihin tunturin laelle sijoitettiin palovartija tarkkailemaan kymmenien kilometrien päähän avautuvissa tunturimaisemissa mahdollisesti näkyviä merkkejä maastopaloista. 1931 valmistui maantie Petsamon Liinahamariin. Myös matkailu vilkastui ja Lotta Svärd -järjestö suunnitteli kahvilan rakentamista Kaunispään huipulle. 1930-luvulla Kaunispään huippu oli erityisesti ivalolaisten suosima käyntikohde erilaisten kokoontumisten ja juhlien yhteydessä. 1944 marraskuussa toisen maailmansodan jälkimaininkeihin kuuluneessa Lapin sodassa Kaunispään rinteillä käytiin verisiä taisteluita. Kaikki huipun rakennukset, palovartijan maja, suurehko aitta ja muutama apurakennus, tuhoutuivat.

1952 rakennettiin uusi palovartijan ns. ylämaja torneineen ja kahvilatiloineen. 1954 alkoi matkailutoiminta tunturin laella. Ravintolaa ja matkamuistomyymälää on sen jälkeen laajennettu kahdesti. 1955 rakennettiin porakaivo 1957 ensimmäinen kolmiomittaustorni rakennettiin Kaunispäälle 1971 Kaunispään laskettelurinteet otettiin käyttöön. 1986 Nykyinen Kaunispään Huippu ravintola rakennettiin 1999 Kaunispään Huipun laajennusosa ja uusi Tuliaistupa valmistuivat 2011 Kaunispään Torni vihittiin käyttöön Nykyisin tunturin vieressä sijaitseva Saariselän matkailukeskus on laajentunut Kaunispään etelärinteille lähes metsärajan korkeudelle. Hiihtohissit nousevat huipulle asti ja huipun kautta kulkevat huollettu hiihtolatu ja moottorikelkkareitti. 1,6 kilometrin pituinen tie Nelostieltä tunturin huipulle pidetään auki läpi vuoden. Kaunispään huipulta lähtee myös suosittu, kuuluisa pulkkamäki.

5

History Huippu has served travellers since 1954. Ylämaja (Upper Hut), an old hut made of timber, is a reminder of history of tourism in Lapland as it was one of the very first services for alimentation and lodging in Saariselkä. In the year 1865 – five years before the great Lappish gold rush in river Ivalojoki – gold was found in river Luttojoki near the arctill hill. Rural police chief K.W. Planting panned “the signs of gold” by Ruijapolku Trail. In 1913 the road between Sodankylä and Kyrölä village (now Ivalo) was built as well as the road leading up to the summit. Around the same time, a fire guard was placed on top of the summit for signs of possible fires in the surrounding landscapes unfolding dozens of kilometres. In 1931, the road to Liinahamari in Petsamo was finished. Tourism increased and Lotta Svärd-society planned building a cafeteria on top of Kaunispää summit. In the 30’s, the top of Kaunispää summit was popular especially amongst the residents of Ivalo for various gatherings and parties. In November 1944 – as World War II spread to fighting in Lapland – bloody battles took place in the hillsides of Kaunispää. All the buildings on top of the summit, the fire guardians hut, the grand barn and few other buildings were destroyed.

In 1952, a new Ylämaja, fire guardians hut with towers and a café, was built 1954 marks the beginning of tourism on top of the summit. Both the restaurant and souvenir shop has been enlarged twice ever since. 1955 drilled well constructed 1957 first triangulation tower built in Kaunispää 1971 ski slopes of Kaunispää were commissioned 1986 the current Kaunispään Huippu restaurant was built 1999 extention of Kaunispään Huippu and the new souvenir shop were completed 2011 inaguration of the Tower of Kaunispää Saariselka tourist resort, nowadays located at the feet of the summit, has expanded up to the tree line of Kaunispää’s southern summits. Ski lifts go all the way to the top, through which a maintained ski trail and a snowmobile track run. From top of Kaunispää leaves a long sledging hill, which enables you to speed down at 40 km/h at best.


6

Kaunispään Huippu

Munkki ja kaarnikkakakku Huipun hitit Kaarnikkakakku houkuttelee Kaunispäälle niin paljon asiakkaita, että kakkua voi jo sanoa Ravintola Kaunispään Huipun hitiksi. Toinen sellainen on Kaunispään munkki, jolle on painettu jopa oma paita. Variksenmarjalla eli kaarnikalla maustetun tuorejuustokakun tarkka resepti on salaisuus, mutta Huipun isäntä ja keittiömestari Jorma Lehtinen paljastaa sen verran, että kakun täyte on hyydytetty kylmäpuristetusta kaarnikkamehusta. Kotimaisen keksipohjan päälle rakennetun kakun kruunaa kaarnikkakiille. Sokeria herkkuun on käytetty maltillisesti. Lehtinen kehitteli kaarnikkakakun muutama vuosi sitten eteläsuomalaisen mansikka-

leivoksen tyyppiseksi lappilaiseksi kesäherkuksi, mutta suosio on tehnyt siitä tuotteen, jota kysytään jatkuvasti - oli sitten kesä tai talvi. - Syksyllä moni ruskaturistikin kiikkuu Kaunispään huipulle kaarnikkakakun takia, Lehtinen naurahtaa. Toinen Huipun hitti on isokokoinen munkki, joka tuoksuu kevyesti kardemummalta. Sen suosiosta kertoo jo se, että munkilla on oma paita. - Varmaan yli tuhat munkkipaitaa on mennyt, Lehtinen laskee. Sitä hän ei sen sijaan osaa laskea, kuinka monta Kaunispään munkkia Huipun keittiössä vuodessa paistetaan. Laskutaitoinen osaa kai ynnätä, montako munkkia tulee kuudesta litrasta taikinaa, kun litrasta tulee 20 kappalet-

ta. Mutta kun niitä paistetaan 300:na päivänä ja niistä 250:nä päivänä yli kuuden litran tiinullisesta taikinaa, alkaa parhaimmankin laskutikku mennä solmuun. - Ja kovimpana päivänä taikinaa on tehty 21 litraa..., Lehtinen täsmentää. Hän ei lähde arvailemaan sitäkään, kuinka vanha Kaunispään munkkien resepti on ja kuka sen alunperin on keksinyt. Munkkeja paistetaan kuitenkin edelleen sen saman ohjeen mukaan, jolla Tanhuan Ella niitä vuosikaudet Huipulla valmisti. Kaunispään munkki ei siis ole mikään turha munkki ja vähintään Mahtavat munkitpaidan arvoinen. Helena Sahavirta

Kurniekasta kuumiin juomiin Kaunispään Huipulla on tarjolla myös muita marjaleivonnaisia: hilla-rahkapiirakkaa ja mustikka-vadelmapiirakkaa. Huipulta saa myös gluteenittomia hillamuffinsseja ja leipäsiä. Kaikki Huipun leivonnaiset tehdään alusta alkaen itse ja tarjotaan joka päivä tuoreina. Tarjolla on myös suolaisia leivonnaisia. Huipun kurniekka on kolttasaamelaisten perinneruoasta kehitetty kalapiirakka, jossa ei ole silavaa. Kaurataikinaan leivotun kurniekan täytteenä on siikaa, lohta ja kylmäsavulohta ja se tarjotaan lämmitettynä voinapin kera. Huipun vitriinissä on myös täytettyjä leipiä sekä tuoreesta lohesta tehty runsas, miedosti suolattu graavilohileipä. Myös pizzapalat tehdään omassa keittiössä. Kaikkia leivonnaisia myydään Huipulta myös mukaan otettavaksi. Huipun valikoimiin kuuluvat myös kuumat juomat. Kaarnikalla maustetaan niin kuuma mehu kuin väkevillä terästettyjä juomiakin: Raakkutoti lämmittää, Huipun Huikka on alkudrinkki. Huipun Sangria helmeilee laseissa keväällä, kesällä ja syksyllä. HS


Kaunispään Huippu

Doughnuts and crowberry cake are the hit products of Kaunispää The famous cake made from black crowberries lures in so many customers that one could call it the number one product of Kaunispään Huippu restaurant. Another hit products include the doughnuts of Kaunispää, which even have their own t-shirt design. A cheececake flavoured with wild crowberries has a specific recipe which is kept a secret, but the chef and host of Huippu, Jorma Lehtinen, reveals that the filling of the cake is made from cold pressed crowberry juice which is then coagulated. The base for the cake is made from Finnish cookies, and is topped off with crowberry glaze. Sugar is used in moderation. Lehtinen developed crowberry cake a few years ago because he wanted to invent a Lappish

version of the Finnish summer treat, strawberry pastry. But the product turned out to be so popular that there is now a demand for it constantly – in summers and in winters. -”In the fall many tourists come all the way up to the summit of Kaunispää to have this crowberry cake.” laughs Lehtinen. Another one of the hit products is a large doughnut that smells slightly like cardamom. Something about its popularity is told by the fact that this doughnut even has its own tshirt design. -”I guess over a thousand doughnut t-shirts have been sold.” Lehtinen counts. What he cannot tell is how many doughnuts are baked every year in the kitchen of Huippu restaurant.

One can add up how many doughnuts comes from six litres of dough, if one litre makes 20 pieces. But when they are baked every day for 300 days in over a six litre container, it is inevitable that one loses count. -”On the busiest days we have made 21 litres of dough.” Lehtinen explains. He does not begin to guess that how old the recipe used in the doughnuts is, or who invented it originally. But the doughnuts are baked in the same way and using the same recipe as Ella Tanhua used for many years in Huippu. The doughnut of Kaunispää have definitely earned their reputation, and the t-shirt as well. Helena Sahavirta

7

From kurniekka to hot drinks Kaunispää Huippu also offers other berry pastries: cloudberry-quark pie and bilberryraspberry pie. Huippu serves gluten-free cloudberry muffins and small breads too. All the pastries are home made from scratch and are served fresh daily. Salty pastries are also served. Kurniekka of Huippu is developed from the traditional Skolt sami fish pie that does not contain animal fat. Kurniekka is baked with oat dough and stuffed with white fish, salmon and cold smoked salmon and is served warm with a bit of butter. The restaurant’s selection includes stuffed sandwiches, as well as lightly salted salmon sandwich. Pizza slices are also prepared in Huippu’s own kitchen. It is possible to buy any of the pastries to take away. Huippu’s selection also has different hot drinks. Crowberry is used to give flavour to hot juice as well as to drinks with something stronger: Huipun Huikka is a good aperitif, Hot Toddy warms you up. Sangria of Huippu is served in spring, summer and fall. HS


8

Kaunispään Huippu

Lohikeitosta ranskalaisiin huippuruokaa moneen makuun Kaunispään Ravintola Huippu tunnetaan maukkaasta ja ruokaisasta lohikeitostaan, jossa on kolmea väriä: oranssinpunainen tulee runsaasta lohesta, valkoinen kermasta ja vihertävä tuoksuvasta tillistä. Huipun ruokalistalla riittää valittavaa hyvän ruoan ystävälle. Salaattipöytä notkuu neljästätoista eri lajista, ja sen voi valita joko alku- tai pääruoaksi. Lohikeiton ohella ruokalistalta voi tilata erotuskeiton, joka on perinteinen poronlihakeitto. Keittojen seuraksi sopii vaikka Bon Aqua -kivennäisvesi. Kalasta on kaksi vaihtoehtoa. Paistetun Jäämeren lohen keralla tarjotaan tillillä maustettua pursoperunaa, tartarkastiketta ja kasviksia. Pariloidun nieriän mukana tulee sienikastiketta ja keitettyjä puikulaperunoita. Poronkäristys tarjotaan perinteisesti perunamuusin ja puolukkahillon kera. Käristyksen ruokajuomana toimii mainiosti alkoholiton Nikolai olut. Huipun leike on kuuluisa sekin: savuporolla ja leipäjuustolla täytetty häränleike, jonka viereen lautaselle tulee savuporo-kermakastike, lohkoperunoita ja kasviksia. Perinteinen pippuripihvi sisältää pippurikastiketta, lohkoperunoita sekä grillattua tomaattia ja kasviksia. Poronselykset sisältävät viherpippurikastiketta, kasviksia ja paistettuja puikulaperunoita. Huipun tarjouksena on Päivän pihvi, joka sisältää 14:n lajin salaattipöydän sekä päivittäin vaihtuvan kokolihapihvin. Jälkiruoka päättää hyvän aterian.

Ravintola Huipun jälkiruokalistalta voi valita jälkiruokakahvin, lumikarpaloita ja kuumaa kinustikastiketta, hillasorbettia vaahterasiirapin ja kermavaahdon kera tai kermassa haudutettua Lapin leipäjuustoa hillojen ja kermavaahdon kera. Pieneen nälkään saa ranskalaisia ja makkaraherkkua sekä hampurilaisia ja nakkeja ranskalaisilla ja lihapullia. Moni poikkeaa Kaunispään huipulla nauttiakseen kahvin tai jonkin muun kuuman juoman maukkaiden leivonnaisten kera. Kuuluisat Kaunispään munkit, marjapiirakat, kaarnikkajuustokakku ja leipäset valmistuvat omassa leipomossa joka aamu ja ne tarjotaan tuoksuvan tuoreina. Huipun suolainen erikoisuus on kurniekka, kolttasaamelaisten vanha kalapiirakka. Se leivotaan Huipulla kaurataikinaan, täytteessä on lohta ja siikaa. Kurniekka tarjotaan lämpimänä voinapin kera. Huipun graavilohileipä valmistetaan itse suolatusta lohesta, jota on ruisleivän päällä runsas kerros. Tarjolla on myös täytettyjä sämpylöitä, joiden välissä on tomaatin ja salaatin lisäksi kinkkua, metwurstia tai juustoa. Juomaksi on tarjolla Huipulla itse tehtyä kylmää tai kuumaa kaarnikkamehua, Presidentti -kahvia tai Pauligin erikoiskahveja, haudutettua teetä, Tazza kaakaota ja virvoitusjuomia. Mainita kannattaa myös Kaunispään oman kaivon raikas vesi. (HS)

Huipun ruokaisan lohikeiton seurana maistuu Bon Aqua -kivennäisvesi. Huippu’s rich salmon soup goes well together with Bon aqua mineral water.


Kaunispään Huippu

9

From salmon soup to french fries – great food for every taste The restaurant of Kaunispää is known for its delicious and rich salmon soup that is brightened by three colours: orangered comes from rich salmon, white from delicious cream and green from aromatic dill. The menu of Huippu restaurant has a lot of options for food lovers. The salad table is full with 14 different variants, and it is possible to choose as a starter or as the main course. In addition to the salmon soup one can order so called “reindeer separation soup”, which is the traditional reindeer meat soup. The soups go well together with, for example, Bon Aqua sparkling water. There are two choices for fish: fried salmon from the Arctic sea is served with duschesse potatoes flavoured with dill, tar tar-sauce and vegetables. Alongside roasted Arctic char comes mushroom sauce and special, boiled small tasty potatoes that only grow in northern Scandinavia. Sautéed reindeer is traditionally served with mashed potatoes and lingonberries, and alcohol-free Nikolai beer works well as a beverage. The steak of Huippu restaurant is also well known: battered ox steak is filled with smoked

Poronkäsityksen, perunamuusin ja puolukoiden kanssa ruokajuomaksi sopii alkoholiton Nikolaiolut. Reindeer stew, mashed potatoes and lingonberries are delicious especially when served with alcohol free Nikolai beer.

reindeer meat and leipäjuusto (Finnish squeaky cheese), and is served with a sauce made of smoked reindeer and cream, with wedge potatoes and vegetables on the side. The traditional pepper steak includes pepper sauce and wedge potatoes, as well as grilled tomatoes and vegetables. Reindeer sirloins are served with green pepper sauce, vegetables and fried small potatoes. The special offer at Huippu is the ‘Steak of the day’. The type of steak that is offered changes daily, but the offer always include the salad table with 14 different varieties and a juicy steak. Dessert finishes a great meal. From the dessert menu at Ravintola Huippu one can choose from dessert coffee or snow cranberries and hot caramel sauce, to cloudberry sorbet with maple syrup and whipped cream. There is also cream poached Finnish squeaky cheese served with cloudberries and whipped cream. For a smaller hunger the restaurant also serves french fries, hamburgers, sausages with or without french fries, and meatballs. Many people stop by at the

summit of Kaunispää to enjoy coffee or other hot beverage, together with a delicious pastry. The famous doughnuts, berry pies, crowberry cakes and small breads are made in their own bakery of Huippu and are always served fresh. The salty special delicacy of Huippu is called kurniekka, a traditional skolt sami fish pie. It is baked in Huippu using oat dough, and filled with salmon and white fish. Kurniekka is served with a button of warm butter. Slightly salted salmon sandwiches are made with home pickled salmon, served in plenty, on top of rye bread. Huippu also serves sandwiches of stuffed tomato and lettuce with a choice of ham, cheese or salami. For drinks Huippu restaurant offers homemade crowberry juice, served either hot or cold, Presidentti-coffee or special coffee blends by Paulig, as well as brewed teas, Tazza hot chocolate and soft drinks. The fresh and clean water of Huippu’s own well is also worth mentioning.


10

Kaunispään Huippu

Oma väki poimii marjat ja sienet Huipun keittiölle Lähes kaikki Ravintola Kaunispään Huipun tarjoamat marjat ja sienet poimii ravintolan oma henkilökunta. - Meillä suositaan pohjoisessa kasvaneita luonnontuotteita. Henkilökunta poimii itse esimerkiksi piirakkaan käytettävät mustikat, joiden aromi on täällä aivan toinen kuin etelän mustikoissa, keittiömestari Jorma Lehtinen kertoo. Myös puolukka on Lehtisen mielestä pohjoisessa laadultaan parempaa kuin vastaava etelän marja: etelän puolukka vetistyy, pohjoisen on ”jauhoisempi” ja pysyy kiinteämpänä. - Hyvinä kesinä puolukkaa saadaan tästä ihan läheltä Inarin alueelta 150 200 kiloa, Lehtinen kertoo. Kaunispään Huipun henkilökunta pitää huolen myös siitä, että ravintolaan saadaan riittävästi variksenmarjaa. - Tarjoilijatytöt ovat usein käyneet Nuorgamin Pulmankijärvellä tai Karigasniemen seudulla retkellä ja samalla poimimassa variksenmarjoja, joita keittiössä tarvitaan kauden aikana 400 kiloa, Lehtinen kertoo.

Poronliha ja lähimetsistä kerätyt marjat täydentävät toisiaan ruoka-annoksissa.

Hillat tulevat Vuotson alueen soilta: ravintolalla on siellä vakituisia, pitkäaikaisia poimijoita. Moni ravintolan henkilökunnasta on suorittanut kauppasienten poimijalta vaadittavan poimijakortin. - Ravintolan korvasienet tulevat Nellimöstä, josta ne poimii ravintolan kokki Jari Saarimäki, keittiömestari Jorma Lehtinen kertoo. Korvasienet keitetään ja käsitellään Huipun keittiössä. Tatteja löytyy usein jopa ravintolan läheltä Saariselän alueelta. Lapin tatit ovat yleensä kiinteitä ja puhtaita. Nekin poimii ravintolan henkilökunta, joka toimittaa ne keittiöön valmiiksi puhdistettuina ja pilkottuina. Sienet on myös pussitettu valmiiksi niin, että ne voidaan käyttää suoraan ruoka-annoksiin. Luonnontuotteiden keräily on mietitty keittiössä alusta loppuun. Näin tuotteiden laatu säilyy hyvänä

eikä pakastimiin jää lojumaan vajaita sieni- tai marjapusseja. Huipun keittiössä käytettävä poronliha on usein peräisin aivan ”kotinurkilta”, sillä porot laiduntavat monesti aivan Kaunispään huipulla. Poronliha tulee ravintolan keittiöön Tolosen kylän perheleikkaamosta läheltä Ivaloa. Muukin liha on kotimaista, joka on sekä tasalaatuista että tuoretta. Keittiössä käytettävät riekot tulevat pääosin Enontekiöltä, mutta joskus riekkoja saadaan myös Utsjoelta. Mädit ja kalat tulevat pääsääntöisesti Inarijärven kalastajilta, lohikeittoon käytetään norjalaista Jäämeren lohta. - Jäämerelle on meiltä 150 kilometriä, joten Jäämeren tuotteet ovat meille lähiruokaa - kuten esimerkiksi kuningasrapu, Lehtinen kertoo. (HS)

Lakka eli hilla eli suomuurain (Rubus chamaemorus) Cloudberry

Huipun yrittäjä, keittiömestari Jorma Lehtinen ja mehupuristin, jolla osa marjasadosta käsitellään. Jorma Lehtinen, the entepeneur of Huippu, and the juicer, that is used to process some of the berry crop.

Reindeer meat and berries from local areas complete each other in the dishes.

Huippuravintolan poroateriat ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Liha tulee suoraan parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevasta teurastamosta. Yhteistyö poromiesten kanssa toimii hyvin, ja laatu on takuuvarmasti korkea. The reindeer dishes of Huippu restaurant are local food at their best. The meat is coming straight from the butchers, located 20 kilometres from the restaurant. Cooperation with the reindeer herders goes smoothly, and the quality is guaranteed to be high.


Kaunispään Huippu

11

Own staff picks berries and mushrooms for the kitchen of Huippu restaurant Berries and mushrooms are brought to Huippu by the workers of the restaurant. Almost all of the berries and mushrooms that are served in Huippu restaurant are picked by the restaurants own staff. -”We prefer nature’s products that grow in the north. For example all the blueberries used in blueberry pies are picked by the staff themselves, and the aroma and taste of the blueberries is much nicer here than in the south of Finland”, chef Jorma Lehtinen tells us. Lehtinen thinks that the quality of lingonberry is also better in the north than in the southern parts of the country: southern lingonberry gets watery easily when the northern counterpart is more floury and therefore stays firmer. -In some summers it is possible to get 150-200 kilograms of lingonberry just around here in the local Inari area, Lehtinen explains. Staff of Kaunispää Huippu also make sure that there is always enough crowberries in the restaurant. -”The waitresses have often gone for a trip around the area of Pulmankijärvi in Nuorgam or

Karigasniemi and at the same time they have been picking crowberries, of which we need 400 kilograms in the restaurant every season,” Lehtinen says. Cloudberries come from the swamps of Vuotso area: the restaurant has permanent, long-term pickers there. Many of the workers in the restaurant carry a card that is demanded for someone who is picking mushrooms for commercial use. -”The lorels (also known as the “brain mushroom”) come from Nellim, where they are picked by a cook of the restaurant, Jari Saarimäki” explains head chef Jorma Lehtinen . Lorels are then boiled and processed in the kitchen of Huippu restaurant. Boletes are often found around the restaurant in the Saariselkä area. The boletes in Lapland are usually very firm and clean, they are also picked up by the restaurant staff, who then wash and dice then before bringing them to the restaurant. The mushrooms are even bagged ready so that they can be easily added straight to the food portions. -How these natural products are collected and used is carefully considered from start to finish.

Hilla kukkii kesäkuussa. Blooming cloudberries

This is how the quality of the product stays good, and there will not be any half-empty bags of mushrooms or berries left lying around in the freezer. -The reindeer meats used in the kitchen of Huippu often comes from “just around the corner”, since herds of reindeer often graze in the summit of Kaunispää. Meat comes to the restaurant from a family business in the small town of Tolonen, located near Ivalo. Other meats are also domestic, of high quality and fresh. Willow grouses are brought to the restaurant from Enontekiö, but sometimes it is possible to get them from the closer municipality of Utsjoki. Fish and roe is purchased mainly from the fishermen of lake Inari, but salmon soup is made using Norwegian salmon from the Arctic sea. -”We are 150 kilometres away from the Arctic sea, so produce from there is local food for us, for example king crab.” explains Lehtinen. (HS)


12

Kaunispään Huippu

Pohjoisen luonnossa kasvaa puhtaita marjoja Ravintola Huipun leivonnaisissa, juomissa ja ruoka-annoksissa maistuvat luonnonmarjat, jotka kypsyvät yöttömän yön auringon alla. Mustikka, variksenmarja, puolukka, karpalo ja hilla kasvavat kaikki pohjoisen puhtaassa luonnossa. Pohjoisimmassa Lapissa ei ole teollisuutta, liikenne on vähäistä ja asutus harvassa. Niinpä pohjoisen luonnonmarjat ovat puhtaampia kuin etelämpänä, tiheän asutuksen ja vilkkaan liikenteen keskellä kasvaneet marjat. Variksenmarjaa eli kaarnikkaa voidaan pitää Ravintolan Huipun marjana, sillä sitä käytetään sekä ravintolan leivonnaisissa että juomissa: kuumissa ja kylmissä mehuissa ja drinkeissä. Kaarnikan mehu valmistetaan itse kylmäpuristamalla Huipun keittiössä. Pohjois-Suomessa kasvava kaarnikka on oma lajinsa pohjanvariksenmarja, jonka marjat ovat kookkaampia ja mehukkaampia kuin Etelä-Suomessa kasvavan lajin. Se kasvaa tuntureilla, kankailla sekä aapasoiden rämemättäillä. Sen sato on yleensä runsas ja poiminta-aika kestää elokuun alusta lumen tuloon. Variksenmarja on hyvä kuidun lähde. Siinä on antosyaaneja lähes saman verran kuin luonnonmustikassa ja sen flavonoidien määrä on suurempi kuin millään muulla kotimaisella marjalla. Se on ollut tärkeä C-vitamiinin lähde pohjoisen kansoille. Soilla ja rämeillä kasvava hilla on erityisesti pohjoisen herkku, joka tunnetaan myös nimillä lakka tai suomuurain. Hilla on vitamiinipommi, jossa on kaksi kertaa enemmän C- ja A-vitamiineja

kuin appelsiinissa sekä runsaasti kuitua ja E-vitamiinia. Ravintola Huipun jälkiruokana tarjotaan Lapin leipäjuustoa hillan ja kermavaahdon kera ja kahvin kanssa voi nauttia hilla-rahkapiirakkaa. Hilla on mukana myös Huipun jälkiruoissa: hillamoussessa ja hillasorbetissa. Ravintola Huipun piirakoissa ja jälkiruoissa voi maistella myös puolukkaa, joka kasvaa Inarin kuivissa kangasmetsissä ja tunturikankailla. Puolukka kuuluu myös perinteisen poronkäristyksen kylkeen. Puolukka kukkii kesä- heinäkuussa valkoisin kukin, sen punaiset marjat kypsyvät syyskuussa. Se on Suomen tärkein luonnonmarja, jonka satoa syövät myös kanalinnut, rastaat, karhut, mäyrät, metsähiiret ja -myyrät. Puolukka säilyy hyvin. Siinä on paljon E-vitamiinia, mangaania ja kuitua. Punainen karpalo kasvaa valoisilla nevoilla ja rämeillä. Sitä poimitaan syyskuun lopulta lumen tuloon ja keväällä myös lumen alta. Siinä on runsaasti Cvitamiinia ja kuitua. Karpaloa käytetään Huipun jälkiruoissa: lumikarpalot ja kinuskikastike on jälkiruokien klassikko. Ravintola Huipun leivonnaisissa käytetään myös mustikkaa, joka kasvaa Inarissa karuillakin mäntykankailla. Se kukkii kesä-heinäkuussa ja marjoja voi poimia heinäkuun lopulta syyskuulle. Mustikka sisältää C- ja E-vitamiineja ja kuitua. Sen valtteja ovat antosyaanit, joita on luonnonmustikassa neljä kertaa enemmän kuin viljellyssä pensasmustikassa.(HS)

Marjat ovat terveellisiä - Luonnonmarjat sisältävät enemmän kuitua kuin hedelmät. - Marjoissa on paljon vitamiineja: mm. C-, A- ja E-vitamiineja. - Marjoissa on polyfenoliyhdisteitä, joilla on hyviä vaikutuksia mm. ihmisten terveyteen. Näitä ovat mm. antosyaanit, flavonoidit, fenolihapot, lignaanit, tanniinit ja stilbeenit. - Esimerkiksi antosyaanit ovat väriltään voimakkaan punaisia, sinisiä ja violetteja fenoliyhdisteitä, joita on kasvien solunesteessä. Marjojen väri kertoo niiden antosyaanipitoisuudesta: eniten niitä sisältävät tummansiniset marjat kuten mustikka, variksenmarja, mustaherukka ja juolukka. - Pohjoisessa ja etelässä kasvaneiden luonnonmarjojen ravinne- ja aromipitoisuuksia ei ole juurikaan vertailtu, mutta erään tutkimuksen mukaan mustikan antosyaanipitoisuus nousee pohjoista kohti. - Antosyaanit voivat vaikuttaa mm. silmien terveyteen. Marjoilla voi olla myönteisiä vaikutuksia kakkostyypin diabetekseen, verenpaineeseen ja kolesteroliin. - Suomalainen kosmetiikkayritys Lumene käyttää hillan siemenöljyä useissa tuotteissaan. Lähde: Arktiset aromit ry.

Variksenmarja (Empetrum nigrum) Black crowberry

Karpalo (Vaccinium oxycoccos) Cranberry


Kaunispään Huippu

13

Northern nature grows clean and natural berries

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) Lingonberry

Mustikka (Vaccinium myrtillus) Blueberry

In the pastries, drinks and food served at restaurant Huippu one can taste natures berries that ripen under the midnight sun. Bilberry, crowberry, lingonberry, cranberry and cloudberry are all found growing in the pure nature of the north. In northernmost Lapland there is no industry, traffic is minimal and settlements are sparse. Hence the berries that grow in the north are cleaner than the ones in southern Finland, where the berries are grown closer to human habitats and traffic pollution. Crowberries are thought of as the mainstay of all the berries used by Huippu restaurant, as they are used in many of the pastries and beverages such as the hot and cold juices. The crowberry juice is prepared in the kitchen of the restaurant using a special cold pressing method. Crowberries that are grown in the north are their own subspecies and its berries are larger and juicier than the type of crowberry that grow in southern Finland. Northern crowberries grow on the fells, in boreal forests and the tussocks of open swamps. The crop is usually large and plentiful, and it can be picked from August all the way until the first snow falls. Crowberry is excellent source of fibre. It has almost the same amount of anthocyanin as natural blueberries have, and the amount of flavonoids is greater than in any other domestic berry. Crowberry has long been an important source of vitamin C for the people living in the north. The Cloudberries that grow around the swamps and bogs are a special delicacy in the north, and in the Finnish language are known by many different names. Cloudberry is a vitamin bomb since it has more vitamin C and A than an orange, and contains plenty of fibre and vitamin E. As a dessert in Huippu restaurant Finnish squeaky cheese (breadlike cheese usually eaten as a dessert) is served

with cloudberries and whipped cream, or alongside a cup of coffee one can enjoy cloudberry-quark pie. Cloudberry is the main ingredient to other desserts too, such as the cloudberry mousse and cloudberry sorbet. While selecting from the variety of pies and desserts at Huippu restaurant one can also enjoy a taste of the lingonberry that grows around the dry boreal forests and fells. Lingonberry is always served together with the traditional sautéed reindeer. Lingonberry blooms around June and July, it has small white flowers, but its berries aren’t ripe until early September. It is the most important natural berry in Finnish wilderness since the berries are eaten by many different animals like fowls, thrush, bears, badgers, yellownecked mice and voles. Lingonberry preserves very well and contains a lot of vitamin E, manganese and fibre. Red cranberries grow in the forested swamplands where there is a lot of sunlight. It can be picked from late September until the first snow, and in the spring it is dug from beneath the snow. Cranberry contains lot of vitamin C and fibre. Cranberries are used in the desserts of Huippu restaurant: snow cranberries served with caramel dressing is a classic. Bilberries are also used in the desserts of Huippu restaurant, they grow in Inari’s rough boreal pine tree forests. They blooms in June-July and the berries are ready to be picked from late July until September. Bilberries contain vitamins C and E as well as fibre. The special thing about bilberries is that they contain a lot of anthocyanin, of which four times the amount is found in northern bilberries than in the farmed highbush blueberries.(HS)

Berries are good for you -Nature’s berries contain more fibre than fruits. -Berries contain a lot of vitamins, for example vitamins C, A and E. -Berries contain polyphenol compound, which has good health effects for people. These compounds include, among others, anthocyanin, flavonoids, lignins, tannins and stilbenes. -For example anthocyanins are red, blue and purple phenol compounds that are found in the cell sap of plants. The colour of the plants tell about their anthocyanin content: the dark blue berries contain the most, like bilberry, blackcurrant and bog bilberry. -The nutrition and aromatic content of berries grown in nature have not been examined much, but one study indicates that the anthocyanin content of bilberry is higher in the north. -Anthocyanin can have an effect to the health of one’s eyes. Berries also have positive effect on blood pressure, cholesterol and type two diabetes. -Finnish cosmetics company Lumene uses seed oil of cloudberry in their cosmetic products. Source: Arktiset aromit ry.


14

Kaunispään Huippu

Tunturin huipulla illallinen on täynnä tunnelmaa

Tunturin huipulla sijaitseva ravintola on tunnelmallinen paikka perhejuhlille ja muille tapahtumille. - Meillä on juhlittu häitä, ristiäisiä ja syntymäpäiviä ja järjestetty edustustilaisuuksia ja lanseerauksia, kertoo Ravintola Kaunispään Huipun keittiömestari Jorma Lehtinen. Isoja illallisia varten koko ravintola voidaan somistaa tilaisuuteen sopivaksi ja ohjelmaa järjestää myös Huipun pihalla. - Perhejuhlista valtiovierailuihin, vastasyntyneistä presidentteihin, Lehtinen kuvaa illallisten juhlavieraiden kirjoa. Kaunispään tunturinhuippu on-

kin paikka, jonne perinteisesti on viety myös valtion vieraita ihastelemaan Lapin maisemia - sen vahvistavat esimerkiksi presidentti Urho Kekkosen seurueen nimikirjoitukset Kaunispään vieraskirjassa vuonna 1956. Ravintola Kaunispään Huipulla on kolmenlaisia menukokonaisuuksia: perinteisempien ravintolamenujen lisäksi on kolme erilaista Kravattikodassa avotulella valmistettavaa Lapin illallista sekä Kalotin makuja -menu, joka on koottu pohjoisen perinteisistä raaka-aineista ja jonka pääruoka valmistetaan

Tunnelmallinen Kravattikota on ihanteellinen paikka gourmetillallisen nauttimiseen. Anthmospheric Kravttikota is an ideal place to enjoy a gourmet meal. avotulella. - Ruokalista ei tietenkään ole kiveen kirjoitettu. Esimerkiksi häissä voidaan noudattaa suvun perinteitä, joten täti voi tuoda juhliin itse leipomansa hääkakun tai mummo tekemänsä leipäjuuston, Lehtinen huomauttaa.

- Illallisia varten kehitetään koko ajan uutta. Kokonaisuudessaan menu ei kuitenkaan uusiudu, sillä sen runkona ovat paikalliset raaka-aineet, jotka pysyvät tietysti samoina. Lehtinen korostaakin olevansa keittiömestarina hyvin perinteinen: kaikki valmistetaan keittössä itse, kastikepohjista lähtien. - Suosituimmat pääruoat vaihtelevat, mutta yleisesti poro on meillä pidetyintä, keittiömestari kertoo. Loimutettu liha valitaan usein illallisen pääruoaksi, hirvi ja riekko ovat harvemmin tilattuja herkkuja. - Haluamme käyttää Huipulla huippuluokan paikallisia raaka-aineita, siihen meillä on intohimo. Illallispöydässä pitää myös olla tarpeeksi tavaraa, niin että sitä jää pöytään viimeisenkin ruokailijan jälkeen, Lehtinen kuvailee. Ravintola Kaunispään Huippu järjestää illallisia 10 - 150 henkilön ryhmille ennakkotilauksesta - joskus lyhyelläkin varoitusajalla. Noutopöydästä tarjottavan illallisen pienin asiakasmäärä on 40 henkilöä. Ravintola hankkii tilaisuuteen myös laadukkaat viinit ja muut juomat asiakkaan toiveiden mukaan. Illallisten aikana Huipun piha-alueella voidaan polttaa roihuja ja jätkänkynttilöitä - tietenkin tuulivarauksella - ja alkudrinkit tarjoilla huipulta avautuvan maiseman keskellä. - Mikä lain mukaan on mahdollista, se voidaan toteuttaa, Lehtinen keventää. Ravintola auttaa myös esiintyjien hankinnassa. Huipun illallisilla on kuultu niin joikaajia kuin trubaduureja ja tanssiorkestereitakin. Ravintola voi auttaa myös liikelahjojen hankkimisessa, kattaukseen voidaan liittää esimerkiksi nimikoitu snapsikuksa. - Ja tarvittaessa avaamme illallisen jälkeen Tuliaistuvan, jossa vieraat voivat shoppailla matkamuistoja kiireettä omassa rauhassa. (HS)

Dinner on top of a fell is full of atmosphere A restaurant located at the summit of a fell is an atmospheric venue to hold family functions and other events. -”We have celebrated weddings, christenings and birthdays here, as well as held social receptions and launch parties.” says Jorma Lehtinen, the head chef of Kaunispää Huippu. For bigger occasions the whole restaurant can be decorated according to the event and it is possible to have a program on the outside area of Huippu. -”From family celebration to state visits and from newly born to presidents.” Lehtinen answers when asked about past guests and events. State guests have traditionally been taken to the summit of Kaunispää to admire the view. For example for-

mer president Urho Kekkonen signed his name in the guest book in 1956. In the Huippu restaurant of Kaunispää one can find three different kinds of menu selections: alongside the more traditional restaurant menus there are three types of Lappish dinners that are cooked on open fire in Kravattikota. ‘Tastes of the North cap’ –menu is also served here, prepared using traditional ingredients and the menu’s main dish is cooked on open fire. -”Of course the menus are not carved in stone. For example on weddings it is possible to follow family traditions and aunts can bring a homemade wedding cake or grandmother can bring Finnish squeaky cheese she has

made herself.” Lehtinen points out. -”We are constantly developing something new for dinners. The menu as a whole does not change much, because the basis lies in local ingredients which of course stay the same.” Lehtinen highlights that as a chef he is very traditional: everything is homemade, starting from the gravy base. -”The most popular dishes change often, but reindeer dishes are generally the most liked.” the chef tells us. “Meat cooked over open fire is a popular option for dinners, there are also elk and willow grouse delicacies that are not ordered as often.” -”In Huippu we want to use high quality ingredients from

local areas, that is our passion. At the dinner table there must be enough food that there is surely food left even after the last diner finishes.” explains Lehtinen. -Restaurant Huippu arranges dinners for groups varying from 10 up to 150 persons, if pre-ordered but sometimes it can come at very short notice. To be able to get a buffet table the group must include at least 40 persons. The restaurant gets high quality wines and other beverages according to the customer’s wishes. During dinners it is possible to burn an open flame or a lumberjack’s candle on the big yard area, and drinks are served while admiring the wonderful view of Huippu, as long as it is

not too windy, of course. -”Whatever is possible by law, we can make it happen.” Lehtinen laughs. The restaurant also helps with finding entertainment. At Huippu’s dinners there has been heard, for example, troubadors, dance orchestras and traditional yoikers. The restaurant is also able to help with finding business gifts, for example a wooden schnapps cup with engraved name on the side is a popular present which can be attached to the dinner setting. -”We can open the souvenir shop for guests after dinner if needed, so that they can take their time shopping for souvenirs.” (HS)


15

Kaunispään Huippu

Keittiömestari Jorma Lehtinen ja Kespron avainasiakaspäällikkö Markku Kallinen käyvät läpi toimituspäiviä.

Head chef Jorma Lehtinen and Key Accounts Manager of Kespro Markku Kallinen are checking the delivery dates.

Tunturin huipulle tilauksetkin on tehtävä tarkasti

Even orders must be made carefully on the summit

Kun ravintola toimii tunturin huipulla, on moni asia toisin kun keskellä kaupunkia. - Ei meiltä lähdetä hakemaan puuttuvaa raaka-ainetta tukusta, satojen kilometrien takaa. Ja jos salaatti tai tilli seisoo lastia purettaessa ulkona pakkasviimassa muutamaa minuuttia kauemmin, on se liian pitkä aika, keittiömestari Jorma Lehtinen kertoo. Ravintola Kaunispään Huipun yhteistyö Kespro Oy:n eli Keskon hotellija ravintola-alan tukkukaupan kanssa on kestänyt yli 20 vuotta, mutta Lehtinen on ollut Kespron asiakkaana myös aikaisemmissa työpaikoissaan, aina vuodesta 1989. Erityisen tyytyväinen hän on siihen, että voi tilata lähes kaiken ravintolassa tarvittavan samasta tukusta: tavaraa löytyy huippufileistä maksupääterulliin. - Se mitä asiakas tarvitsee, se pyritään toimittamaan, kuittaa Kespron avainasiakaspäällikkönä keväällä 2013 Rovaniemellä aloittanut Markku Kallinen. Kespron keskusvarastossa Vantaalla onkin peräti 40 000 tuotenimikettä. Kespro toimittaa Kaunispään huipulle tavaraa kahdesti viikossa. Elintarvikerekoissa on omat osastot erilaisia säilytyslämpötiloja vaativille tuotteille. Eri osastojen lämpötiloja myös seurataan koko kuljetuksen ajan, sillä kylmäketjut eivät saa katketa ja tuoretuotteista on pidettävä erityinen huoli. - Vaativimpia kuljetettavia ovat hedelmät ja vihannekset sekä pakasteet - ja tuore kala, joka pitää kuljettaa juuri oikeassa lämpötilassa. Teollisuus onkin tuomassa tuoreen kalan kuljetuksiin uusia kennomuovipakkauksia, jotka tulevat korvaamaan styroxin, Kallinen kertoo. Jorma Lehtinen tekee tilauksensa tietokoneella nettiin, mutta on pitkän

When a restaurant is located at the top of a fell, many things are different to the city. -”If an ingredient is missing, we cannot go and get it from the wholesale store, which is hundreds of kilometres away. When the cargo is unloaded and lettuce or dill is left outside in the cold longer than a few minutes it will be ruined.” says the head chef Jorma Lehtinen. For 20 years Kaunispään Huippu restaurant has been in co-operation with Kespro Oy, which is a wholesale store for restaurants and hotels. Although chef Lehtinen has been their customer even before this in his former workplaces, from as early as 1989. What pleases him most is the fact that he can order everything from one place: selection varies from high quality fillets to receipt paper. -”We try to deliver everything the customer needs.” says Markku Kallinen, who started as the Key Account Manager of Kespro in the spring of 2013 in Rovaniemi. The main storage of Kespro is located in Vantaa and has as much as 40,000 different items in their selection. Kespro delivers produce to the summit of Kaunispää twice a week in a truck that has its own compartment for every produce that requires different temperatures to remain fresh. The temperatures of these compartments are monitored throughout the journey, since it is very important that the cold chain is not broken and all the fresh produce be properly taken extra care of. -”The most demanding goods to transport are fruits, vegetables and frozen goods – and fresh fish, which has to be stored at the exact right temperature. Good thing that the industry is bringing out new cell plastics to the market which will one day replace Styrofoam.” Kallinen explains.

uransa aikana ehtinyt tehdä tavaratilauksia niin puhelimella kuin faksillakin. Niitä aikoja hän ei kaipaa. Tilauksen kokoamisessa vaaditaan kuitenkin edelleen tarkkuutta. Tilauslistan tekeminen vie keittiömestarilta kerrallaan pari tuntia, sillä tarjottavien ruokien tarveaineet ja menekit on laskettava ja tilaus vielä tarkistettava. - Kokemus auttaa tässäkin. Kun tehdään tarkasti, niin tarkasti tulee, Lehtinen toteaa. Kespro toimittaa tavarat Kaunispään huipulle 48 tunnin kuluessa tilauksen jättämisestä. - Etäisyys ei ole ongelma vaan haaste, Kallinen huomauttaakin. Keräily on Kespron varastolla osittain koneellistettu, mutta aina tarvitaan ihmistäkin. - Kuormat tarkistetaan ennen niiden lähtöä, sillä toimituksen on oltava mahdollisimman kattava. Kaunispäältä on 250 kilometriä lähimpään noutotukkuun Rovaniemelle, eikä puutteiden nouto sieltä ole vaihtoehto. Lehtisen mukaan Kesprolta myös ilmoitetaan, jos kuormasta jää jotain puuttumaan. - Onneksi meillä on alueella yhteistyökumppaneita, joilta lainataan tarvittaessa tavaraa puolin ja toisin, hän naurahtaa. Kespro toimittaa kaukana oleville asiakkailleen tuotteet etupäässä suoraan keskusvarastolta Vantaalta. Tuoretuotteet taas täydennetään terminaaleihin toimittajilta juuri ennen kuorman tekoa, jotta ne olisivat mahdollisimman tuoreita. Myös kierrätys on huomioitu, sillä pahvi- ja lasijäte matkaavat hyödynnettäviksi Kespron rekkojen paluukyydeissä. (HS)

Jorma Lehtinen now makes his order online, but during his long career he has seen orders made by the phone or a fax machine. He does not miss those times. But when making orders one must still be precise. It takes the head chef around two hours to complete the list of products that need to be ordered, because one needs to take into account all the necessary ingredients for products, the sales and of course everything must be checked before placing the order. -”I have knowledge because of my experience. When one does their work carefully, the results will be good.” says Lehtinen. Kespro delivers the products within 48 hours of the order being placed. -”The distance is not a problem but a challenge.” Kallinen points out. Collection at the warehouse has been partially mechanized, but people are always needed. -”Loads are always checked before sending out because the delivery must include as many of the ordered products as possible. The closest cashand-carry store is 250 kilometres away in Rovaniemi, and picking up a lacking product is not an option. Kespro will also inform customers if something is lacking from the delivery.” according to Lehtinen. -”Luckily we have business partners around the area who are willing to lend goods if needed, and the other way around,” he laughs. To customers who are located far away, Kespro usually delivers goods from the main warehouse in Vantaa. Fresh goods are filled at the terminals from the producers right before leaving, so they are as fresh as possible. Ecological factors are also taken into consideration: the trucks pick up cardboard and glass waste when returning and take them to be recycled. (HS)


16

Kaunispään Huippu

Matkamuistot ja tuliaiset Huipun Tuliaistuvan laajasta valikoimasta Huipun ravintoloiden vieressä, saman katon alla, on laadukas ja valikoimiltaan runsas Tuliaistupa. Matkamuistomyymälästä löytyvät helposti tuliaiset ja muistot niin omaksi kuin läheistenkin iloksi. Tuliaistuvan viihtyisät tilat ovat oma elämyksensä, samoin myymälän laaja tarjonta, josta voi tehdä upeita löytöjä. Lappilaiset kuksat ja puukot sopivat niin retkeilijälle kuin lahjaksi. Tuotteisiin kaiverretaan asiakkaan haluama nimi. Valikoimissa on myös laaja kirjo käsityöläisten poronsarvesta ja -luusta valmistamia koruja, käyttöesineitä ja matkamuistoja. Tuliaistuvan hyllyissä on kotimaisia, pehmeästä poronna-

hasta valmistettuja aikuisten ja lasten kintaita, sormikkaita, takkeja sekä vauvojen tossuja. Torniolaiset villatuotteet ja langat, käsinkudotut neuletuotteet, suomalaiset fleecet, t-paidat, vauvabodyt, sukat ja pipot kuuluvat valikoimaan. Kaikki marjatuotteet, mm. mehut marmeladit ja hillot, ovat peräisin Inarin puhtaasta luonnosta. Muistoksi matkalta voi hankkia myös nukkeja, poromaskotteja tai Lapin kirjallisuutta: lappiaiheisia runoja, tarinoita, historiaa, kultaaiheista kirjallisuutta, retkikirjoja ja kirjoja Lapin herkuista. Tuliaistuvasta löytää myös lappilaista taidetta: Andreas Alarieston lappiaiheisia vuosilautasia, Vesa

Junttilan öljyväritöitä ja inarilaisen taiteilijan Merja-Aletta Ranttilan taidepostikortteja ja julisteita. Lapin kultaa on esillä monissa muodoissa. Lemmenjoen ainutlaatuisten ja aitojen kultahippukorujen lisänä on suomalaisia jalokiviä: Lemmenjoen granaatteja, Luoston ametisteja, Luumäen beryllejä sekä suomalaisia korukiviä, mm. lumikvartsia, jaspista, epidoottia ja spektroliittia. Hopeakoruissa on perinteisiä Lapin koruja ja luontoaiheisia koruja. Suurin osa myynnissä olevista hopeakoruista on valmistettu Lapissa.

Taigakoru taivuttaa Lapin kultahiput koruiksi Aidot Lapin kultahiput löytyvät helposti Kaunispään Huipun Tuliaistuvasta, jolla on laaja valikoima muun muassa lappilaisen Taigakorun tuotteita. Taigakoru on erikoistunut Lemmenjoen, Ivalojoen ja Sotajoen sekä niiden lähipurojen kullasta valmistettuihin kultahippukoruihin, esimerkiksi valko- ja keltakullasta valmistettuja vihkisormuksia on parikymmentä mallia. Sormuksiin on istutettu aitoja kultahippuja. Luonto on muovannut jokaisen hipun erilaiseksi ja koska ne yhdistetään sormuksiin sellaisina kuin ne on kultapurojen sorasta löydetty, on jokainen hippukoru yksilöllinen. - Kultahiput saadaan Lapin ammattikaivajilta ja joskus myös satunnaisilta löytäjiltä, kertoo kultaseppämestari ja taidekaivertaja

Seppo Penttinen Taigakorun Sodankylän toimipisteestä. - Lapin kultahippuja saadaan vielä nykyään kohtuullisen hyvin, mutta sen jälkeen kun kaivospiirejä ei enää uusita, voi hippukoruista valitettavasti tulla katoavaa kansanperinnettä. Se on sääli, Penttinen kertoo. Lapin kullasta valmistetut hippukorut ovat ekologisia, sillä Taigakorulle kultahippuja toimittavat kullankaivajat noudattavat työssään ympäristön suojelemiseksi annettuja vaatimuksia ja kullan rikastuksessa käytetään vain vettä. - Me käytämme töissä sekä kierrätys- että uudelleenkäyttökultaa. Liikkeissä ei kultaa joudu hukkaan juuri lainkaan, sillä kaikki jalometallit kerätään eri työvaiheissa talteen, Penttinen kertoo. Taigakorun mallisto on saanut alkunsa perinteisistä lapinkoruista,

mm. riskuista ja komsiopalloista. Nykyään valikoimassa on useita korusarjoja, joita valmistetaan kullasta ja hopeasta. Korujen aiheet on poimittu Lapin luonnosta ja kulttuurista: on shamaanirumpua, komsiopalloja, jääriitettä, revontulia ja hallatarta sekä Lapin eläimiä ja kasveja. Korusarjoihin kuuluu erilaisia riipuksia, korvakoruja ja rintaneuloja. - Ne ovat kokonaisuuksia, joihin miehenkin on helppo valita uusi saman sarjan koru, Penttinen vihjaa. Taigakoru on perustettu vuonna 1981, se tunnettiin aikaisemmin myös Miessin nimellä. Yrityksen palveluksessa on vakituisesti seitsemän kultaseppää ja sillä on toimipaikat Rovaniemellä ja Sodankylässä.(HS)


17

Kaunispään Huippu

Souvenirs and gifts from the vast selection of Huippu’s Souvenir Shop Next to the restaurants of Huippu, under the same roof, is the Tuliaistupa, the souvenir shop, which has a vast selection of good quality products. From this souvenir shop one can easily find gifts and souvenirs for themselves, or gifts for someone back home. The cosy room of the souvenir hut is an experience in itself, as well as the variety of selection, where one can make good finds. Lappish wooden cups and knives are useful products for hikers but they also make nice gifts, one can have their names engraved on the product. There is also a large range of jewellery made from reindeer antler and bone as well as utility articles and souvenirs all crafted by various different artisans. The shelves of the souvenir shop are filled with mittens, gloves and jackets

for children, and slippers for babies all made from Finnish, soft reindeer leather. The selection also includes yard and woollen products from Tornio, as well as hand knitted garments, Finnish fleece-shirts, t-shirts, babysuits, socks and knit caps. The berry products include marmalades, juices and jams, with the ingredients gathered from the pristine wilderness of Inari. As a souvenir one can also find dolls, reindeer mascots or Lappish literature: poetry with Lappish themes, books with stories and history, literature of the gold mining times, books of hiking and even recipe books of Lappish delicacies. One can also find Lappish art from the souvenir shop: collectible plates with Lappish themes by Andreas Ala-

riesto, oil paint works by Vesa Junttila, and artistic postcards and posters by Merja-Aletta Ranttila, a famous artist based in Inari. Lappish gold is presented in many different forms. In addition with the unique gold nugget jewellery from Lemmenjoki, the souvenir hut has many Finnish gemstones: garnets from Lemmenjoki, amethyst from Luosto, beryls from Luumäki, together with Finnish ornamental stones, for example snow quartz, jasper, epidote and spectrolite. Silver collection includes Lappish jewellery and jewellery with nature themes. The majority of the silver jewellery sold in the souvenir hut is made in Lapland.

Taigakoru turns Lappish gold into jewellery Genuine Lappish gold nuggets can be conveniently found in the souvenir hut of Kaunispää summit, where one can also find a large collection of the jewellery created by the Lappish company Taigakoru. Taigakoru specializes in using gold nuggets found in the rivers of Lemmenjoki, Ivalojoki and Sotajoki, as well as from the streams of local areas. For example engagement rings are made using regular and white gold, and around twenty different models are sold in the shop. These rings are planted with gold nuggets. Nature has moulded every nugget differently, and because they are joined to the rings as they were found in the streams or rivers, every piece of jewellery is unique. -”We get the gold nuggets from professional diggers and sometimes from amateur diggers.” says Seppo Pentti-

nen, master goldsmith and engraver at the Taigakoru office in Sodankylä. -”Nuggets from Lapland are found easily, but as the mining districts are no longer renewed, it is possible that jewellery made with nuggets will become a disappearing tradition. It is a shame.” Penttinen explains. -All the nuggets that are used in the jewellery are ecological, as the diggers that supply Taigakoru with the nuggets all abide by the requirements set to preserve nature, and in enrichment of the nuggets they use only water. -”In our work we use both recycled and re-usable gold. In the shops only a minimal amount of gold goes to waste, because all precious metals are gathered in different phases of the work.” explains Lehtinen. The Taigakoru collection has its roots in the traditional Sami jewellery,

but nowadays the assortment has several different collections that are made using gold and silver. Themes for the jewellery collections are picked up from Lappish nature and culture: shamanic drums, traditional cradle balls, frazil ice, frost and the northern lights all feature, as well as the plants and animals of the north. The jewellery collection also include different styles of pendants, earrings and brooches. -”They are whole sets, so it is easy for a man to buy a new piece from the same collections.” Penttinen hints. Taigakoru was founded in 1981 and used to be known as Miessi. The company employs seven full-time goldsmiths and has offices in both Rovaniemi and Sodankylä. (HS)


18

Kaunispään Huippu

Poronsarvi ja hopea muuttuvat käsitöiksi Monet Kaunispään Huipun Tuliaistuvasta löytyvät Lapin käsityöt on valmistettu Napapiirin pohjoispuolella Kittilässä, Ainut Ky:n käsityöpajassa. Tuotteista suosituimpia ovat korut, puukot sekä poronsarvesta tehdyt matkamuistot. Poronsarvi onkin monipuolinen materiaali, josta valmistetaan monenlaisia tuotteita pullonavaajista ja avaimenperistä koruihin ja nappeihin. Kaikki yrityksen poronsarvikorut valmistetaan valkaisemattomasta poronsarvesta. Riipusten nyörinä on mehiläisvahalla kyllästetty pellavalanka ja ”lukkoina” poronsarvinappi. Poronsarvesta valmistetun Rumpusarjan tuotteissa on muun muassa riipuksia, korvakoruja, avaimenperiä, pullonavaajia ja teepalloja. Niiden koristeina käytetään rumpumerkkejä, jotka on muokattu alkuperäisistä noitarumpumerkeistä. Käytössä on 16 erilaista merkkiä. - Ykkösmerkkejä ovat aurinko ja poro, mutta merkeissä on myös erilaisia jumaluuksia, noitia, poppamiehiä sekä voimaa, onnea ja lumikidettä kuvaavia merkkejä, kertoo Ainut Ky:n toinen omistaja Ari Järvenpää, joka on saamenkäsityön kovien materiaalien artesaani ja erikoistunut poronsarvi- ja pahkatöihin. - Asiakkaan mielikuvista riippuu, mitä tietty merkki itsekullekin merkitsee. Tuotepussissa on kuitenkin ai-

na myös merkin selite, hän tähdentää. Vaikka poronsarvet uudistuvat poronhoitoalueella joka vuosi, on hyvästä sarviaineesta tullut jo pulaa. - Kukin käsityötuote vaatii määrätynlaisen sarviaineen. Suuri osa käsityömateriaaliksi sopivasta poronsarvesta menee kuitenkin Kauko-Itään sarvijauheeksi, Järvenpää kertoo. Se on sääli, sillä esimerkiksi poronsarvesta valmistetut kynttilänjalat olisivat uudestaan muodissa, mutta niiden valmistamista haitaa pula materiaalista - kynttilänjaloiksi kun kelpaa vain tietynlainen sarvi. Ainut Ky on perustettu jo vuonna 2003 Inarissa, sen jälkeen kun Ari Järvenpää tapasi opiskelujensa yhteydessä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen käsityölinjalla jalometalli- ja korukivialan artesaaniksi opiskelevan Milla Pahajoen. Pahajoki suunnittelee ja valmistaa yrityksen hopeatyöt. Hopeisten korujen mallit ovat löytyneet luonnosta: poro, kuukkeli, revontulet, aurinko ja kuu koristavat muun muassa riipuksia, korvakoruja, sormuksia, rintaneuloja ja kalvosinnappeja. Kaikkia koruja on kiiltävä- ja mattapintaisina. Ainut Ky:n nykyinen toimipaikka on Kittilässä, 150 km Napapiiriltä pohjoiseen. HS

Susanna Viljaharju, toinen Huipun yrittäjistä, hoitaa Tuliaistupa matkamuisto- ja lahjamyymälää, josta löytyvät niin lappilaiset käsityöt kuin korkeatasoiset korutkin. Susanna Viljaharju, another one of Hippu’s entrepeneurs, is taking care of the souvenir shop Tuliaistupa, where high quality jewellery and Lappish handicrafts are found.

Reindeer horn and silver turn into handicrafts Many of the traditional pieces of jewellery found in the souvenir shop of Kaunispää Hippu are made north of the Arctic circle, in the town of Kittilä by crafters of Ainut Ky. The most popular pieces of product are jewels, knives and souvenirs made of reindeer antler. Reindeer antler is quite a versatile material and it can be used to produce variety of articles from bottle openers and key chains to jewellery and buttons. All the pieces of reindeer antler jewellery produced by the company are crafted from unbleached antlers. The chain of the pendants are made from linen impregnated with beeswax, a reindeer antler button works as a lock. The products of the Dru-

mchain series are made using reindeer antler, these include (among others) pendants, earrings, key chains, bottle openers and tea infusers. Traditional Sámi drum symbols are used as a decoration in these products and they have been modified from the original symbols. There are 16 different types of symbols that are used. - “The most popular symbols are the sun and reindeer, but there are symbols signifying, for example, gods, witches, shamans as well as power, happiness and snowflakes” says Ari Järvenpää, the co-owner of Ainut Ky, who is an artisan of hard materials and is specialised in using reindeer antler and gnarl as his main materials. -What each symbol signi-

fies to the customer depends of their own imagination, however he clarifies that there is always an explanation of the symbol with the product. Even though reindeer drop their antlers annually, there is shortage of good horn material. -Each piece of handicraft requires a specific kind of horn. The majority of the suitable antler material goes to East Asia in the form of antler powder, Järvenpää explains. It is a pity, since items such as candleholders made of reindeer antlers have become popular again, but the manufacturing is made difficult by the lack of this specific kind of reindeer horn. Ainut Ky was founded back in 2003 in Inari, after Ari Järvenpää, while studying, met

Milla Pahajoki who was studying to become an artisan in Gemstone and Precious Metals studies in the Sámi Education Institute. Pahajoki designs and produces the silver crafts of the company. The models for silver jewellery have been found in nature: reindeer, Siberian Jay, the northern lights, sun and the moon decorate pendants, earrings, rings, brooches and cufflinks, among other things. All the jewellery are produced both with a shiny or matt finish. The present premises of Ainut Ky is situated in Kittilä, 150 km north of the Arctic circle.


19

Kaunispään Huippu

Pohjoisen kahdeksan vuodenaikaa Pohjoisimmassa Suomessa on vanhan saamelaisen vuodenkierron mukaan kahdeksan vuodenaikaa: kevään, kesän, syksyn ja talven lisäksi pohjoisessa erotetaan myös kevätkesä, syyskesä, syystalvi ja kevättalvi. Vuodenaikojen vaihteluun vaikuttavat auringon valon lisääntyminen ja väheneminen, lämpötilojen nousut ja laskut, lumen sulaminen ja sataminen. Elämän rytmi on pohjoisessa määräytynyt vuodenkierron mukaan: lohen nousulla, marjojen kypsymisellä, kalojen kudulla ja porotöillä on kullakin oma aikansa. Vuoden työt on sanellut luonto, jossa valo vähenee kaamokseksi mutta lisääntyy yöttömäksi yöksi ja jossa ilman lämpötila vaihtelee talven paukkupakkasista kesän helteisiin.

Kevättalvi Maaliskuu Vuorokauden keskilämpötila -8,2 astetta. Kevään alkaessa kuivalihat ripustetaan roikkumaan talojen katoille ja räystäiden alle. Kaunispään Huipun terassia ryhdytään lapioimaan auki talven lumista. Pulmuset ja joutsenet alkavat saapua pesimäalueilleen. Huhtikuu Vuorokauden keskilämpötila -2,2 astetta. Pilkkiaika on pohjoisessa parhaimmillaan. Aurinko, tuuli ja yöpakkaset kovettavat lumen kantavaksi hangeksi ja hankikelit kutsuvat hiihtäjiä.

Kevät Toukokuu Vuorokauden keskilämpötila + 4,4 astetta. Yötön yö alkaa 22. toukokuuta Ivalossa. Korvasienet aloittavat kasvunsa, jos lämpöä ja kosteutta on riittävästi. Keräkurmitsa aloittaa pesinnän Kaunispäällä.

Kevätkesä Kesäkuu Vuorokauden keskilämpötila +10,8 astetta. Hillan kukinta alkaa. Korvasienten paras satokausi ajoittuu suopursun kukinta-aikaan. Inarijärven selät alkavat vähitellen sulaa ja vapautua jäistä. Pääskyset valtaavat Kaunispään Huipun vanhanpuolen räystäänaluset. Takatalvi voi vielä heittää lumet maahan, sillä pohjoisen kesä alkaa perinteisesti vasta juhannukselta. Siitä alkaa myös räkkäaika, joka auttaa poromiehiä kokoamaan tokkansa vasanmerkityksiin. Uuvana ja sielikki kukkivat tunturissa.

Kesä Heinäkuu Vuorokauden keskilämpötila +13,7 astetta. Yötön yö päättyy 20. heinäkuuta Ivalossa. Viimeiset lumet sulavat Saarise-

län tuntureilta. Hilla kypsyy kuun lopulla Inarin soilla. Inarinjärven uistattelukisojen sesonki on vilkkaimmillaan. Ivalojoella ajetaan moottorikelkoilla kilpaa veden päällä.

Syyskesä Elokuu Vuorokauden keskilämpötila +11 astetta. Variksenmarjan ja mustikan sato kypsyy ja marjoja ryhdytään poimimaan talven mehu- ja hillotarpeiksi. Illat alkavat hämärtyä ja taimen käy pinnassa Inarinjärvellä. Karhun ja ehkä hanhenkin pyynti alkaa Ylä-Lapissa. Haperot, tatit ja rouskut alkavat kasvaa poimittaviksi.

Syksy Syyskuu Vuorokauden keskilämpötila +5,9 astetta. Sieniä säilötään vielä talvea varten. Puolukat poimitaan pakastimeen odottamaan käristystä. Karpalot ovat parhaimmillaan kuun lopussa, yöpakkasten puraistua niitä. Muikunpyytäjät nuottaavat kiihkeästi Inarijärvellä. Siian ja muikun mätiä kerätään talven herkutteluhetkiä varten. Ruskan värit ovat loppukuusta kauneimmillaan.

Syystalvi Lokakuu Vuorokauden keskilämpötila -0,3 astetta. Poromiehet aloittavat poroerotukset ja teurastukset. Revontulet ja tähtitaivas alkavat loistaa selkeinä öinä. Ensilumi näyttäytyy ja myös pysyvä lumi voi sataa tuntureille. Marraskuu Vuorokauden keskilämpötila -7,4 astetta. Juomusten laskijat lähtevät Inarijärvelle mittailemaan jään vahvuutta. Porolihamarkkinat ovat parhaimmillaan. Revontulien bongaajia saapuu Saariselälle eri puolilta maailmaa.

Talvi Joulukuu Vuorokauden keskilämpötila -12,3 astetta. Kaamosaika alkaa 4. joulukuuta Ivalon korkeudella. Korvatunturilla Joulupukin pajalla vietetään vuoden kiireisintä aikaa. Kaamoksen värit kirjovat taivaanrantaa. Tammikuu Vuorokauden keskilämpötila -14,3 astetta. Kaamos päättyy 5. tammikuuta ja aurinko nousee Kaunispään Huipulla kolme kertaa, aina uudestaan tunturien takaa. Helmikuu Vuorokauden keskilämpötila -13 astetta. Hiihtolomat alkavat Suomessa.

The eight seasons of the north According to the old Sámi view of the year, there are eight seasons in the northernmost Finland: on top of spring, summer, fall and winter in the north one can also spot so called spring-summer, fall-summer, fallwinter and winter-spring. Change in the seasons depends on the increasing and decreasing of sunlight, change in temperatures, rain and the rate at which the snow is melting. Rhythm of life in the north is determined by changes in the seasons: when salmon moves up the river, when berries ripen, fish spawn and when reindeer work is done all have their own season. Work needs to be done according to nature’s time frame, since the light decreases for the polar nights but increases again during the midnight sun, or air temperatures rise from the freezing cold of winter to the summer heatwave.

Last remains of snow melt from the fells of Saariselkä. At the end of the month cloudberries start to ripen in the marshes of Inari. The season for the trolling competition on lake Inari is taking place. Watercross competition is taking place in Ivalo river, where snowmobiles are driven on top of the water.

Fall-summer August Day’s average temperature is +11 degrees Crowberries and bilberries are ripe and berries are picked to make jams and juices for the winter. Nights are getting darker and on lake Inari trout are seen on the surface of the lake. Bear and goose hunt begins in northern Lapland. Russulas, boletes and milk-caps start to grow.

Spring-winter

Fall

March Day’s average temperature is -8,2 degrees. When spring begins, reindeer meats are hanged to dry under gutters and on the roofs of buildings. The terrace of Huippu is being shovelled open from the snow. Snow Buntings and swans start to arrive at their nesting areas.

September Day’s average temperature is +5,9 degrees. Mushrooms are preserved for winter. Lingonberries are picked and then frozen. Cranberries are best at the end of the month after they have been bitten by frost at night. Vendance is being seine fished on lake Inari. Fishermen are collecting the roe of white fish and vendance to be eaten later in the winter. Colours of the fall are at their most beautiful at the end of the month.

April Day’s average temperature is -2,2 degrees. Ice fishing time is at its best in the north. The sun, wind and night frost make the snow hard so it supports weight well and it is a perfect time for cross-country skiiers.

Spring May Day’s average temperature is +4,4 degrees. Midnight sun period starts in Ivalo on 22nd May. The lorels start to grow if the temperature and moisture are right. Eurasian Dotterel starts their nesting in Kaunispää.

Spring-summer June Day’s average temperature is +10,8 degrees. Cloudberries start blooming. The best time to pick lorels is dated at the same time as the sweet smelling Northern Labrador tea is blooming. Little by little the ridges of the lake Inari start to melt and the lake is freed from ice. The eaves of Hippu’s old side are taken over by swallows. Recurring wintery weather might still throw some snow on the ground, since summer is usually considered to start around Midsummer day. This begins also the best time for insects, which helps reindeer herders to gather their reindeer so they can mark the new born calves. Diapensia and creeping azalea are blooming in the fells.

Summer July Day’s average temperature is +13,7 degrees. Midnight sun period ends on 20th of July in Ivalo.

Fall-winter October Day’s average temperature is -0,3 degrees. Reindeer herders begin to separate those reindeer that are to be slaughtered from those that will be kept alive. On clear nights one can see the northern lights and the sky is full of stars. First snow shows itself and some snow may remain on the fells. November Day’s average temperature is -7,4 degrees. Winter fishers go on lake Inari to measure the thickness of the ice. Market for reindeer meat is at its best. Northern lights viewers come to Saariselkä from all over the world.

Winter December Day’s average temperature is -12,3 degrees. Polar night time starts 4th of December in Ivalo. It is the busiest time of the year in Santa’s workshop in Korvatunturi. The polar night creates beautiful colours in the skyline. January Day’s average temperature is -14,3 degrees. Polar night time ends on 5th of January and the sun rises three times on the summit on Kaunispää, over and over from behind the fells. February Day’s average temperature is -13 degrees. Skiing holidays begin in Finland.


20

Kaunispään Huippu

Satujen tunturin villi luonto Kaunispään sijainti Raututunturien reunalla loihtii sen huipulta huimat näköalat kaikkiin ilmansuuntiin. Samalla huipulta voi tarkkailla myös alueen luontoa. Tunturin rinteiltä löytyy kolme selvästi erottuvaa kasvillisuusvyöhykettä; alhaalla Luton laaksossa kasvaa komeaa ikipetäjikköä, ylempänä se vaihettuu tunturikoivuvyöhykkeeseen ja lopulta paljaaseen tundraan.

Eliölajit vaihtuvat vyöhykkeiden mukaan. Alarinteen metsikössä voi tavata tyypillisiä Lapin metsälintuja, kuten puolikesyinä tiiskuttavan lapintiaisen tai mäntymetsiä suosivan leppälinnun. Ylemmäksi mennessä sinirinta laulaa tunturikoivikon kosteammilla osilla, ja etelärinteen kuusien suojaisesta katveesta voi löytää riekon aivan rakennusten pihoista tai polkujen varsilta. Huipun näkyvin laji on surumielisesti viheltelevä kapustarinta. Poikasaikaan se seuraa kulkijaa pitkiä matkoja yrittäen johdattaa luonnontarkkailijaa kauas poikastensa luota. Samoin käyttäytyy kimeästi pirlittävä pikkukuovi, toinen tyypillinen paljakoiden siivekäs. Ornitologit ovat Kaunispäällä ihailleet vaikeammin löytyvää keräkurmitsaa, joka on pesinyt ikiajoin huipun tuntumassa. Lintujen tarkkailija voi yllättyä iloisesti myös kävelemällä pahki kovin riekon näköiseen kiirunaan, joka kivenharmaaseen suojaväriinsä luottaen pysyy paikallaan, vaikka ihminen kulkisi vain muutaman metrin päästä. Lakialueen laaja avaruus voi tuottaa yllätyksen. Kiikariin voi osua ylilentävä maakotka, ja jopa harvinaistuva tunturihaukka saalistaa usein alueella.

Maailman ihmeellisin pääskykolonia Huipun vanhan puisen majan räystäiden alta löytyy jotakin perin merkillistä. Räystäspääskyt ovat löytäneet sieltä pesäalustan useille pesille – ne pesivät aina ryhmissä. Pesäpaikan erikoisuus paljastuu, kun tiedostaa, että paikka on samalla korkein räystäspääskyn pesäyhteisö. Miksi sitten räystäspääskyt ovat valloittaneet vanhan ylämajan? Maisemia ne tuskin ovat tulleet ihailemaan, mutta seikka voi selittyä yksinkertaisesti siten, että soveliaita vanhoja puurakennuksia löytyy Inaristakin vain harvoista paikoista. Kaunispää on lisäksi niin sanottu lämminrinteinen tunturi, joka edesauttaa runsaan hyönteisfaunan avulla ravinnon hankkimista. Ainakin huipun pääskyillä on tilaa lentää ja metsästää hyönteisiä! Matkailijoista piittaamatta ne puuhaavat omiaan ja

edesauttavat uuden sukupolven maailmaan ihmisten iloksi. Hyönteisten perässä kulkevat myös perhostutkijat, joilla on lähes sadan vuoden mittainen tutkimusjakso Kaunispään rinteillä. Alueen perhosfauna on hämmentävän rikas.

Näkyvin nisäkäs on poro Kaunispään alue kuuluu Ivalon poropaliskuntaan. Poroilla on vapaa laidunoikeus alueella ympäri vuoden. Kesällä ne hakeutuvat tunturiin räkkää eli sääskien ja paarmojen kiusaa pakoon, syksyisin ne syövät rinteiden runsasta sienisatoa ja talvella kaivelevat alarinteiden jäkälää lumen alta. Härät eli ajokkaiksi kesytetyt porot palkivat ihmisten luona viihtyvinä aivan matkailukaupungin kupeella. Kesäisin nekin hakeutuvat paarmoilta suojaan, usein jopa rakennusten kuisteille. Härän tuntee sen valtavista sarvista helposti.

Poro kuuluu pohjoisen luontoon. Reindeer belongs to the northern nature.

Runsaimmat nisäkkäät ovat pieniä

Keräkurmitsa, Eurasian Dotterel (Charadrius morinellus)

Lapin luontoon kuuluu myyräkantojen ajoittainen voimakas kasvu. Tuolloin niitä voi nähdä viipertämässä kaikkialla. Myös tunturisopuli osuu vaelluksillaan alueelle, jolloin ne sulautuvat matalina kasvaviin sielikköihin, uuvanaan ja kurjenkanervaan. Kettu ja metsäjänis ovat tunturialueella yleisiä, pysytellen toki paljakalta poissa. Talviöisin niiden jälkijonoja ilmaantuu hangelle. Mökkien naapureina elelevät myös utelias kärppä ja piskuinen lumikko.

Tykkylumen kauneus Talvella luonto hiljenee. Pienimmät nisäkkäät pysyttelevät lumen alla, ja riekkokin kaivaa lumeen yöpymiskiepin. Linnuista näkyvin laji on korppi, joka älykkäänä lintuna tarkkailee ihmisten puuhia, ääntelyssään ymmärrettävää ylenkatsetta.

Kiiruna, Rock Ptarmigan (Lagopus muta)

Kun lunta kertyy runsaasti, ja pakkanen kuuraa ilmankosteuden suoraan puihin, syntyy paksu tykkylumen kerros puiden oksistoon. Tunturikoivut ja kuusenkänkkärät saavat aavemaisia muotoja – on kuin satoja muumipeikkoja olisi ripoteltu rinteille. Jäisen kivettyneinä ne tuijottelevat talven kelmeää, kaltevaa valoa, ja tekevät Kaunispäästä satujen tunturin. Mutta vain niille, jotka kunnioittavat luontoa, ja välttävät turhaa häirintää ja melua. Vesa Luhta

Kuukkeli, Siberian Jay (Perisoreus infaustus)


21

Kaunispään Huippu

Wild nature of the fell of fairytales Kaunispää is located on the edge of the Rautu fells, which opens a spectacular view to all directions. There one can observe the pristine nature of the area. At the slope of the fell it is easy to distinguish three different vegetation zones; down at the valley of Lutto grows majestic lone pine trees, further up the scenery gradually changes into an area of downy birch and eventually into pale tundra.

house martins have plenty of room to fly and prey for insects! They do not care about travellers but do their own thing and help to create new generation of birds to the world. The variety of insects also attract the lepidopterists, who have been researching local butterflies for almost 100 years on the slopes of Kaunispää. The variety of butterflies in the area is astoundingly rich.

Animal species vary on the different vegetation zones

Reindeer are seen often in Kaunispää

At the bottom of the fell lies an old forest where one can find typical Lappish birds, such as the half-wild Siberian tit or redstarts that all prefer to live in pine forests. Further up on the wetter part of the downy birch area, bluethroats are singing. The southern hillside is sheltered by spruces which makes it a perfect place to find Siberian jays on the yards of buildings and on the sides of paths. The most visible species of the summit of Kaunispää is the golden plover which tweets with a melancholic sound. The golden plover is very protective of its chicks, and if a human passes its territory it might follow them for a long time, trying to lead people away from the nest. The whimbler acts much the same way and it has a very high pitched tweet.

Orava, Red squirrel (Sciurus vulgaris)

Tunturisopuli, Norwegian lemming (Lemmus lemmus)

Kärppä eli portimo, Ermine (Mustela erminea)

In Kaunispää, ornithologists have admired a species which are not as easily found; the Eurasian dotterel, which have been nesting near the summit for a very long time. A bird watcher can also have a pleasant surprise if they happen to stumble on a rock ptarmigan, a bird that looks a lot like a Siberian jay. Rock ptarmigan relies on its rock grey camouflage and stays put even if a person stands right next to it. The broad view of the summit can be full of surprises. It is possible to spot a golden eagle flying over, and even the rare gyrfalcon are still hunting in the area.

The amazing swallow colony Something very peculiar is found under the eaves of the old wooden hut. Northern house martins, a certain species of swallows, have found their nesting places here – they always nest in groups. This is also the northernmost place for the northern house martin to nest, which makes it an even more special place.

Räystäspääsky, Common house martin (Delichon urbicum)

Then why have these birds taken over this old hut? Since they surely did not come for the view, it is guessed that there are very few old wooden houses suitable for them to nest in Inari nowadays. Kaunispää is said to be a fell with warm slopes, which makes it easier for the birds to find food since there are a lot of insects. At least these northern

The area of Kaunispää belongs to the reindeer herding area of Ivalo. The reindeer can graze freely all year round. In the summer time they escape to the fells, away from all the mosquitoes and horseflies. In the fall the reindeer are eating the mushrooms that grow on the slopes, and in winter they dig for the lichen from under the snow. The reindeer that have been domesticated enjoy themselves close to people and that is why they stay closer to the town. In summers they too seek shelter from the horseflies, and they are often found on porches of people’s houses. These domesticated reindeer are easy to spot because of their big antlers.

The smallest mammals are found the most The occasional rise on the vole population is typical for the Lappish nature. When this happens it is possible to see voles running around everywhere. Kaunispää is on the way of the migration are of the Norwegian lemmings, and when in the area they blend into the azaleas, diapensias and bluemountainheaths. Hares and foxes are common in the fell areas, but they like to keep away from the top of the fell where there is no vegetation. On winter nights their tracks appear on the snow. Close to habitation lives also the curious stout and the tiny white least weasel.

The beauty of snow In winter the nature grows quiet. The smaller mammals are keeping themselves under the snow, and also the willow grouse digs its resting place in the snow. The most visible species is the crow, a smart bird that is often observing what people are doing. When there is a lot of snow and the humidity, it creates a thick layer of snow on the branches of the trees. Downy birch and the spruces get new, eerie shapes – it is like hundreds of moomin trolls. As if frozen solid they keep looking at the bleak light of the winter, making Kaunispää the fell of the fairy tales. But only to those who have respect for nature and avoid unnecessary distractions and noise. Vesa Luhta


22

Kaunispään Huippu

Tykkyherra ja tunturimaahisten maailma

The amazing crown snow phenomenon

Kun talviaurinko laskee mailleen, alkaa sen viisto, punertava sivuvalo leikkiä tunturinlaen tykynpeittämän matalan puuston rintamassa. Varjojen venyessä tykkylumesta muovautuu hahmoja, jotka tuntuvat puhkeavan henkiin - maahisia, tonttuja ja muumipeikkoja syntyy joka puolelle. Katsojan on vaikea uskoa, etteivät ne liiku, että ne ovatkin kivettyneinä omaan jääkuoreensa, joka säihkii oudosti kuolevan auringon viimeisissä säteissä. Josko sittenkin ne ovat eläviä, ja odottavat vain pimeyttä lähteäkseen liikkeelle tunturin yöhön?

Tykky syntyy kuurasta Monelle matkailijalle tykky on sekä ilmiönä että jopa sanana sangen outo käsite. Viime vuosina etelän lämpöiset talvet ovat huolehtineet, ettei tykkyilmiötä siellä ole esiintynytkään, ja myös pohjoisen leudot suojakelit ovat keskeyttäneet lupaavasti alkaneen tunturitykyn muodostumisen. Tykky ilmestyy kun kostea ilmamassa tiivistyy kuuraksi puitten oksille. Ilmiötä auttaa satava lumi, mutta myös pelkkä kuuranmuodostuminen voi olla hämmentävän nopeata. Yllästunturilla tutkijat ovat mitanneet alle vuorokaudessa muodostuneen jopa 30 sentin paksuisen kuurapeitteen. Tykkyä kertyy usein jo marraskuussa, mutta paras tykkyaika on tammi-helmikuu, Ylä-Lapissa vielä maaliskuun alkupuolikin. Tykky ei muodostu tuulisilla ilmoilla, ainoastaan tyynillä kovilla pakkaskeleillä. Suojakeli pudottaa nopeasti kaiken lumen puista, ja niin tykkytaide katoaa.

Ilmiö edesauttaa luonnonvalintaa Tykky on vaikuttanut erityisesti kuuseen luonnonvalinnan kautta. Pitkäoksaiset kuuset eivät menesty pohjoisessa, joten lyhytoksainen siperiankuuseksi mainittu tavallisen kuusen alalaji on vallannut kuusirajan metsät. Pohjoisen äärirajan kuusille on tyypillistä myös monilatvaisuus. Kun tykkylumi on katkaissut alkuperäisen latvan, niin ylimmistä oksista on muodostunut kahdesta jopa kahdeksaan uutta ylöspäin pyrkivää latvahaaraa. Pahoina tykkytalvina jäinen tykky peittää myös metsäalueiden puita. Yhden ainoan aikuisen kuusen on todettu kantaneen oksissaan yli 3000 kilon painosta lunta. Huimaava taakka katkoo puitten paksujakin oksia kuin heinänkorsia. Aihkimännyn kymmensenttiset pankkaoksat rusahtelevat taakan alla maahan, kuusten latvat alkavat painua vinoon ja paukahtavat nekin poikki. Laajoilla alueilla jokaisen koivun ja pajun latva painuu lumen pintaan saakka vääntäen puita niin, etteivät ne enää jaksa kesän aikana suoristua, vaan jäävät lopullisesti vinoon... Tiheistä tykyn lamauttamista pajukoista syntyykin loistavia päiväpiiloja muun muassa jäniksille. Riekot puolestaan suosivat helposti saavutettavia latvasilmuja lumen-

pinnalta. Mutta ihmisille tuollainen tykynsortama koivupajukko on todellinen liikkumisen helvetti – eteenpäin ei pääse, ja oksat tiputtelevat mahtavia lumikuormia niskaan!

Tykyn monet kasvot Tavallinen metsänomistaja saattaa vihata tykkyilmiötä sydämestään. Heikkorunkoiset viljelymännyt napsahtelevat poikki kuin lyijykynät. Pahoina vuosina tykky onkin tuhonnut kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää Lapissa. Tykkyilmiö voimistuu mitä korkeammalle mennään. Paljakan reunoilla tykky ei ainoastaan tuhoa puustoa, se myös suojaa sitä. Erityisesti tunturikoivut kietoutuessaan tykkyvaippaan luovat itselleen suojakuoren myös pakkasta ja ahavan purevuutta vastaan. Maaliskuun loppupuolella auringon paiste riittää jo päivisin lämmittämään puuston tummia osia siinä määrin, että tykky putoilee rytisten puista. Tällöin lumipanssarien mukana varisee hangelle myös runsaasti luppoa, joka on elintärkeätä paksuimman hangen aikana poroille. Porot hakeutuvatkin tuolloin mieluusti metsiin, joista luppoa saa suoraan hangenpinnalta tuhlaamatta energiaa työlääseen maajäkälän kaivamiseen. Elämyksellisimmillään tykky on kuitenkin Lapin tunturien lakimaiden koivikoissa, joista se muokkaa mielikuvituksellisen taide-elämyksen. Näillä alueilla tunturituuli on kovettanut yleensä hangenpinnan helpoksi liikkua jopa tavallisille latusuksille. Peikkojen maahan kannattaakin vaeltaa omia latuja pitkin. Vesa Luhta

The pale sun of the short winterday sets down. Its oblique, reddish sidelight starts to play with small trees covered by crown snow. Shadows are stretching and makes shapes of the crown snow being alive – gnomes, trolls and moomin characters will be born all around. It is hard to believe, that they are not moving, that they are just petrified to their own icy cover, which still glitters strangely in last beams of sunlight. Are these features waiting only darkness to start their trip at the night of the fell? For many travellers the crown snow phenomenon is quite a strange abstract. The crown snow is due to wet airmass, which condenses hoarfrost on the branches.of the trees. This prenomenon is often helped by snowfall, but a mere condensation of hoarfrost is confusingly rapid. The meteorologists have determined, that crown snow can be formed thirty centimeters load in one day. The crown snow can’t be formed in windy days, the phenomenom needs calm and cold days. In Inari area it will be formed from the end of Novenmber to early March., the best time being January. Snow load will be dropped quickly down when it’s a mild day, and an art of the crown snow will be lost. Durind intense cold of midwinter the crown snow load also protects the trees from freeze. On the other causes it is adding stress by the extra weight which often causes branches in the treetops to break off like pencils. One single tree can be loaded over 3000 kgs snow. Espe-

cially crowns of the spruces breaks easily, but trees frequently develop new crowns from the uppermost branches. For this reason many spruces have even eight tops. For the same reason the natural selection favors in north the spruce trees with short branches. In Lapland occurs spruces subspecies Picea abies obovata, branches of which are extremeley short. A heavy load of the crown snow injures trees in many ways. In large areas the tops of the mountain birches and willows are twisted so down, that they stays conclusively crooked. At the same time those areas are excellent hiding places to a.o. hares. Willow grouses like to eat buds of the crown twigs of the mountain birches direct from a snow cover. But to a crosscountry skier this type of area is a real hell – it will be impossible to intrude through. In late March the sun beam is sufficient to drop the crown snow off the trees. With that stuff falls off lot of beard lichen, which is very essential to reindeers, especially in that time when nearly one meter thick snow covers earth lichen. Man gets the most elegant experiences from the crown snow in mountain birch forests surrounding the fell tops. The crown snow phenomenon forms an excellent art, which is rich in fantasy. It will be worth to get acquinted with this free art exhibition of the nature. Vesa Luhta


Kaunispään Huippu

23

PYSÄHDY - NAUTI VÄLIPALAA - OTA EVÄSTÄ MUKAAN - VIE TULIAISIKSI - HERKUTTELE MYÖHEMMIN ! KIVELIÖN KALA Ivalontie 6566, 99600 SODANKYLÄ, e-mail: kivelion.kala@co.inet.fi, puh. 0400-304 362

嘀愀氀洀椀猀琀攀琀琀甀 䰀愀瀀椀猀猀愀⸀ 䴀愀搀攀 椀渀 䰀愀瀀氀愀渀搀⸀ 䄀唀刀䤀一䬀伀 吀䠀䔀 匀唀一

䬀伀䴀匀䤀伀倀䄀䰀䰀伀 䌀刀䄀䐀䰀䔀 䈀䄀䰀䰀

刀䔀嘀伀一吀唀䰀䔀吀  一伀刀吀䠀䔀刀一 䰀䤀䜀䠀吀匀

䬀䔀吀吀唀 吀䠀䔀 䘀伀堀

吀䄀䤀䜀䄀䬀伀刀唀吀 匀䄀䄀刀䤀匀䔀䰀쐀䰀䰀쐀 䴀夀夀㨀 吀甀氀椀愀椀猀琀甀瀀愀Ⰰ 䬀愀甀渀椀猀瀀渀 䠀甀椀瀀瀀甀Ⰰ 匀愀愀爀椀猀攀氀欀 吀䄀䤀䜀䄀䬀伀刀唀 樀攀眀攀氀爀礀 愀琀 匀䄀䄀刀䤀匀䔀䰀䬀쐀㨀 匀漀甀瘀攀渀椀爀 匀栀漀瀀Ⰰ 䬀愀甀渀椀猀瀀Ⰰ 匀愀愀爀椀猀攀氀欀 ⠀匀甀洀洀椀琀 漀昀 䬀愀甀渀椀猀瀀Ⰰ 漀渀 琀漀瀀 漀昀 琀栀攀 栀椀氀氀⸀⤀

www.

.fi


24

Kaunispään Huippu

68°26’02.3”N 27°26’28.0”E

Huipulle on helppo tulla.

Matkaa Saariselän keskustasta kertyy vain kaksi kilometriä, jonka voit taittaa esim. kävellen, autolla, pyörällä, hiihtäen, pulkalla tai moottorikelkalla. Nelostieltä Huipulle johtaa mutkitteleva tie halki puuttoman tunturin. Laskettelurinteet, tuolihissi sekä hiihtoladut tuovat aivan Huipun nurkalle. Suomen pisin pulkkamäki on myös talvinen kävelyreitti tunturin huipulle. Kesäisin latupohjaa mukailevat kävely- ja pyöräilyreitit.

Getting to Huippu is easy. As it’s only 2 kilometres away from the centre of Saariselkä, you can get to us by feet, car, bicycle, skis, sled or snowmobile. Exit Highway number 4 and the winding road will take you through a bare arctic hill leading up to Huippu In the winter, ski slopes, chairlift and ski tracks will also take you here. You can also walk along the road up to Huippu. In the summer, there are several hiking and cyckling tracks available.

Talvikaudella Saariselän suosittu SkiBussi käy huipulla viisi kertaa päivässä In the wintertime The popular SkiBus of Saariselkä Ski Resort, visits at the top of Kaunispää five times a day. Huipun kotisivulta löydät linkin livekameraan, joka välittää reaaliaikaista kuvaa Kaunispään huipulta. Kameran löydät myös tällä osoitteella: http://195.165.181.109/viewer/live/en/live.html

In the website of Kaunispään Huippu, you can find a link to the live camera. It shows live stream from Kaunispää. You find the adress also by typeing: http://195.165.181.109/viewer/live/en/live.html

Kaunispään Huippu Ravintola ja Tuliaistupa

Kaunispää 99830 Saariselkä Puhelin: 016-668 803 email: info@kaunispaanhuippu.fi www.kaunispaanhuippu.fi

Huipun asiakaslehti

Toimittajat: Pasi Ruotsalainen, Ritva Savela, Helena Sahavirta, Vesa Luhta. Valokuvat: Huipun arkisto, Pasi Ruotsalainen, Vesa Mattila, Pertti Turunen, Juha Kauppinen, Helena Sahavirta, Jouni Kyrö, Juha Tanhua, Outi Torvinen, Reima Mustonen. Kääntäjä: Saara-Maria Salonen. Taitto: Pasi Ruotsalainen Paino: Botnia Print, Kokkola, Finland Oikeudet muutoksiin pidätetään. All rights reserved.

Kaunispaan huippu  

Kaunispään Huippu Näköalakahvila-ravintola ja Tuliaistupa. Panoraama cafe-restaurant and Souvenir Shop

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you