__MAIN_TEXT__

Page 1

3/2019

Hymytytöt eivät enää jaksa 30

Kannattaako pääsykoe­ uudistuksesta stressata? 14

Näitä IG-tilejä lukijamme fanittavat 24

Saisiko olla lasillinen ennen maailmanloppua? 38


CASIO auttaa sinua Teemme opiskelustasi helpompaa, tehokkaampaa ja tuloksellisempaa. Voit käyttää selainpohjaista ClassPad.net -ohjelmaa esim. MAY1-kurssilla osoitteessa https://classpad.net. Myös ClassPad Managerin 90 päivän maksuton kokeilu auttaa opintojen alkuun.

Casio Academy Tiesitkö, että voit harjoitella matikan yo-kokeisiin yhdessä matematiikan opettajien kanssa Casio Academyn kurssilla ennen syksyn ja kevään yo-kokeita? Voit myös harjoitella kokeisiin videoidemme avulla ja katsoa aiempien kurssien tehtävät osoitteessa https://bit.ly/Casio-Academy. Tarkemmat tiedot osallistumisesta Casio Academyn toimintaan ovat nettisivuillamme www.casio-laskimet.fi, joilta löydät myös aiemmat yo-koeratkaisut sekä pdf-muodossa että ClassPad-tuotteiden tiedostoina. Casio tukee ja auttaa sinua koko opiskelukaaresi ajan.

Funktiolaskin softan rinnalle Laskin on luotettava, nopea ja aina käyttövalmis. Aurinkokenno takaa virransaannin kokeissa ja laskin sopii hyvin softan rinnalle. Katso videotukemme linkeistä bit.ly/Abitti-Casio bit.ly/fx-991EX-videot

bit.ly/fx-cp400 bit.ly/casio-lukion-matematiikka

Hyvä ja kestävä funkkari kulkee mukanasi myös jatko-opintoihin.

Aloitatko IB-linjalla?

“Erinomainen laskin.” “Hyvä vaihtoehto IB-opiskelijoille”

Graafinen fx-CG50 on suunniteltu IB-linjojen matematiikan tarpeisiin ja se on sallittu kansainvälisesti IB-loppukokeissa, sillä siinä on nopea ja helppo koetilan aloitus. Tarkka värinäyttö tekee kuvaajista ja taulukoista selkeitä lukea. Monipuoliset sovellukset tukevat kaikkia kursseja ja helpottavat opiskeluasi. Opetusvideot löydät osoitteesta bit.ly/fx-CG50-videot. Testaajiemme suosittelema!


Pääkirjoitus

Aleksi Tuomola

Entä jos tätä lehteä tekisitkin sinä? Kuvitellaan hetki, että sinun kuvasi, hyvä lukija, olisi tuossa viereisessä epämääräisessä pallerossa, jossa nyt patsastelen minä. Sinä olisit tämän lehden päätoimittaja, ja saisit päättää, mitä lehti pitää sisällään. Millainen olisi sinun Improbaturisi? Olisiko siellä kulttuurijuttuja, vai näkyisivätkö nuoret urheilijat sivuilla entistä enemmän? Olisiko Improssa treffi- tai tekstaripalsta? Vaikka olisitkin vastuussa lehden sisällöstä, niin totuus on se, että aivan yksin ei lehteä voi eikä kannata suunnitella ja toteuttaa – muuten siitä tulisi aika yksipuolinen. Minäkään en suunnittele tätä lehteä yksin. Suurena apunani on muun muassa lukiolaisista koostuva lukijaraati. Yhden lukuvuoden kerrallaan toimiva raati on ideoinut toimituksemme kanssa juttujen aiheita, ehdottanut haastateltavia ja auttanut esimerkiksi Improbaturin nettisivu-uudistuksen suunnittelussa. Nyt haemme uusia raatilaisia mukaan auttamaan Improbaturin tekemisessä. Yritämme parhaamme mukaan toteuttaa raatilaisten (ja toki myös muiden lukijoiden) juttuideoita. Mikäli journalismi kiinnostaa, raadissa pääsee myös näkemään ”kulissien taakse”, eli seuraamaan lehden tekoa vähän lähempää. On turha teeskennellä, että toimituksemme tietäisi kaiken lukiolaisten meiningistä. Ehei, te, lukiolaiset, olette lukioelon asiantuntijoita, ja siksi olen todella kiitollinen menneiden ja tule-

Vi

it a

la

Improbatur 3/2019 Aikuistuvien ihmisten asialla – lehti lukiolaisille

v Ku

a:

Si

lj a

vien lukijaraatilaisten avusta. Jos raati alkoi kiinnostaa, vilkaise sivulle 8 ja hae mukaan! Minä tarvitsen tämän lehden, kuten monien muidenkin asioiden tekemiseen elämässäni tukea. Sen ääneen sanomisessa ei pitäisi olla mitään hävettävää: me kaikki tarvitsemme silloin tällöin toisen ihmisen apua, kannustusta ja mielipidettä. Nuorten uupuminen ja ahdistuneisuus ovat nousseet tänä vuonna isoksi puheenaiheeksi. Tässä lehdessä kolme lukiolaista kertoo sivulta 30 alkaen omista kokemuksistaan. He pitävät tärkeänä sitä, että kun tiukka paikka tulee, apu olisi lähellä. Ystävä, vanhempi ja erityisesti mielenterveyden ammattilainen, jonka puoleen kääntyä. Vertaistuen tarjoaminen niille, jotka painiskelevat jaksamisen ja mielenterveyden ongelmien kanssa, on äärimmäisen arvokasta, ja haluan kiittää kaikkia juttuun haastateltaviksi tarjoutuneita, heitä oli paljon enemmän kuin mukaan mahtui. Jotkin asiat elämässä on käytävä läpi yksin, mutta uupumus, ahdistuneisuus, masennus tai tämän lehden tekeminen eivät kuulu niihin. Tervetuloa mukaan myös sinä uusi lukijamme! Improbatur pitelee sinua verbaalisesti kädestä seuraavat opiskeluvuotesi, pidä sinäkin kädessäsi sitä! Säde Mäkipää, päätoimittaja sade.makipaa@lukio.fi

Tekijät esittäytyvät Pauliina Holma

Teo Tuominen

Kuvittaja

Kirjainmuotoilija

Pauliina nauttii isoista kaupungeista, kauniista leivonnaisista ja laatuajasta uuden keramiikkaharrastuksensa parissa.

Teon lempiasioita ovat kirjainten piirtäminen, saariretket, luontodokumentit ja aamukahvi. Teo on Improbaturin uuden nimiön suunnittelija.

Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Säde Mäkipää Art Director Antti Kyrö Toimitussihteeri Ida Kannisto Avustajina tässä numerossa Ida Kannisto, Jose Riikonen, Saara Tuominen, Mari Uusivirta, Reetta Niemensivu, Anni Koivisto, Johannes Roviomaa, Essi Lehto, Tuija Siltamäki, Pauliina Holma Kannen kuva Pauliina Holma Kustantaja: Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Janni Pellinen Mediatiedot: www.improbatur.fi/ mediatiedot Paino: Forssa Print Oy Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs. 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (sll:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur Instagram: @improbaturlehti issn-l 0784-705x issn 0784-705x issn 2341-8923 (improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 33. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2019. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Jäsenet voivat olla osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa yhteydessä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@lukio. fi tai +358 9 5842 1500). Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

3


Tervemenoa lukioon!

u

vit

Ku

tti

n s: A

ö Kyr

Yleissivistys auttaa nopeasti muuttuvassa maailmassa Hyvä uusi lukiolainen, lämpimät onnittelut opiskelupaikastasi lukiossa! Lukio tarjoaa sinulle henkevän ja eloisan opiskeluympäristön, jossa pääset kehittämään itseäsi ja vahvistamaan yleissivistystäsi. Juuri yleissivistys on se kivijalka, jonka varaan on hyvä rakentaa elämäänsä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Se auttaa hahmottamaan maailmaa, ymmärtämään erilaisia ilmiöitä ja ihmisiä sekä rakentamaan maailmasta entistä paremman. Lukioajalla on keskeinen merkitys sille, millaisia suuntia otat elämääsi. Saat kokea yhdessä lukiokavereittesi kanssa lukiolaiselämän ilot ja haasteet sekä lukiokulttuurin hienot perinteet. Vaikka rakennat lukiossa pohjaa tulevaisuudellesi, niin erityisen tärkeää on ottaa ilo irti lukioajasta – tarttua hetkeen joka päivä. Olennaista on, että lukiovuodet ovat täynnä elämänmakuisia päiviä ja pääset vaativienkin ponnistelujen rinnalla kokemaan ilon hetkiä.

Sivistyksen syvällinen pohdiskelija, apulaisprofessori Arto O. Salonen neuvoo nimenomaan vaalimaan iloa ja etsimään merkityksiä. Nämä neuvot sopivat hyvin alkamaisillaan olevaan lukiouraasi. Salosen mukaan merkityssuhteiden löytäminen on sivistymistä, sillä merkityksellisissä suhteissa on mahdollista tunnistaa tarkoituksia omalle olemassaololle ja kokea elämän täyteyttä. Merkityksellinen suhde ympärillä olevaan maailmaan perustuu liittymiseen, kuulumiseen ja kiinnittymiseen. Nyt liityt, kuulut ja kiinnityt lukioyhteisöösi ja pääset harjoittamaan sivistyneitä pyrkimyksiä, joille tunnusomaista on moninäkökulmaisuus, ennakkoluulottomuus ja sitoutuminen hyvään. Me Opetushallituksessa tavoittelemme sitä, että jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa. Arvoisa uusi lukiolainen, olet nyt ottanut tärkeän askeleen oman kasvusi tiellä. Toivotan sinulle innostavia lukiovuosia sekä iloa ja kukoistusta elämääsi!

Olli-Pekka Heinonen pääjohtaja Opetushallitus 4


nt ti K uv i tu s: A

rö Ky

Mikä sinusta tulee isona? En tiedä. En tiennyt kun aloitin lukion, en tiennyt kun valmistuin, enkä tiedä vieläkään. 16-vuotias lukionsa aloittava ei välttämättä tiedä mitä tekee 20 vuoden päästä, ja se on täysin okei. Me kasvamme tuota kysymystä kuunnellen ja sen asettamien paineiden alla monia vuosia. Samalla on vaarana unohtaa paljon tärkeämpi kysymys. Mikä sinua kiinnostaa? Tähän minäkin osaan jo vastata. Arkkitehtuuri, musiikki, politiikka ja moni muu. Omien kiinnostuksen kohteiden pohtiminen ohjaa ajatuksiamme siihen, mikä meitä motivoi ja mistä nautimme. Kiinnostuksen kohteita seuraamalla löytää itsensä. Ei ole väärin ajatella, mikä sinusta tulee isona. Pidä kuitenkin aina ensimmäisenä mielessä, kuka sinä olet ja mistä sinä pidät. Joskus oman suunnan löytäminen saattaa olla vaikeaa ja kovankin työn takana. Onneksi sinulla on lukiossa loistava tukiverkko: opettajia, opinto-ohjaaja, muuta koulun henkilökuntaa sekä luokkakavereita. Yksin ei tarvitse selvitä.

Keskustele, kokeile ja uskalla. Siten löytyy jatkuvasti uusia ulottuvuuksia. Syventävältä kurssilta, lukion retkeltä, harrastuksista tai vaikkapa järjestötoiminnasta. Jostain löytyy myös se sinun juttusi. Jo valmistuneena ylioppilaana haluan jakaa sinulle, lukiolainen, kaksi neuvoa. Ensimmäiseksi: opiskele sitä, mikä juuri sinua kiinnostaa ja mihin sinulla on motivaatiota. Silloin et voi mennä vikaan. Silloin jatko-opintopaikan pohtiminen helpottuu. Silloin olet sinä. Toiseksi: uskalla kiinnostua sekä olla kiinnostumatta. Kaiken ei tarvitse olla sinun juttusi, eikä kaikesta tarvitse esittää olevansa kiinnostunut, jos niin ei ole. Mutta kun löydät sinua motivoivia asioita, on pakkopullaltakin tuntuvien tehtävien tekeminen mukavampaa. On hyödyllistä myös kokeilla jotain uutta sekä tajuta, ettei se olekaan juuri sinua varten. Nyt haastankin sinut kysymään itseltäsi, mikä sinua kiinnostaa. Ikinä ei ole liian myöhäistä toteuttaa itseään. Ja etenkin sinulle, uusi lukiolainen, tämä hetki on täydellinen.

Roosa Pajunen puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto 5


Eri vireessä 6

30

Stressi ja ahdistus jäytävät lukiolaisten mielenterveyttä, ja nuorten jaksaminen on noussut isoksi puheenaiheeksi. Mitä pitäisi tehdä, jotta nuoret voisivat paremmin?


18

Ei mitään erityistä

3 4

| |

Pääkirjoitus

Tervemenoa lukioon!

OPH:n pääjohtajan ja SLL:n puheenjohtajan tervehdykset

6

|

Tässä lehdessä

9 | Dear Impro & Meistä puhuttua 10 | Ajassa kiinni 11 | Some älähti

14 | Tästä pääsykoe uudistuksessa on kyse 24 | #nofilter

Esikoiskirjailija Aino Vähäpesolan lukiovuodet eivät olleet mitenkään ihmeellisiä. Juuri siksi niitä on syytä muistella.

Tuomiopäivän tuopponen Jack Lange tarjoilee viimeisen lasillisen Odysseys-aluksella.

44

Lukijamme suosittelevat kiinnostavimpia Instagram-tilejä

47 | Kutsu liittokokoukseen

38

Aikaväli­ kertaus auttaa oppimaan

Muistaminen helpottuu, kun asiaan palaa monta kertaa. Avuksi voi ottaa vaikka kenkälaatikon.

Sääntömääräinen kutsu Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n XXXV liittokokoukseen Lappeenrantaan

49 | Maailmalta

Essi Lehdon kolumni

50 | Ihan luokatonta Elämästä-kolumni

”Opiskeluaikojen jälkeen elämäsi on seuraavan kerran yhtä vastuutonta ja vapaata eläkkeellä.”

48

– Tuija Siltamäki

7


Lukiolainen, kiinnostaako journalismi?

Tule mukaan kehittämään Improbaturia! Keräämme lukijaraatia, joka toimii Facebook-ryhmänä. Raatilaisten maantieteellisellä sijainnilla ei siis ole väliä. Lukijaraati antaa palautetta, ideoi yhdessä toimituksen kanssa ja osallistuu eri tavoin Improbaturin kehittämiseen ja tekemiseen. Lukuvuoden mittaisesta työskentelystä saa keväällä todistuksen ja pienen palkinnon. Kiinnostuitko? Lähetä lyhyt esittely itsestäsi ja perustelu sille, miksi haluaisit raatiin, elokuun loppuun mennessä: sade.makipaa@lukio.fi. Vastaamme kaikille syyskuun aikana. Viestejänne innolla odottaen, Improbaturin toimitus

8

”Oli kiva nähdä konkreettisesti oman ideoinnin ja vaikuttamisen tulos!” – viime lukuvuoden raatilainen

”Lukijaraadissa saa mukavasti erilaista näkökulmaa lehden tekemiseen ja lehteä tulee luettua aivan eri silmin, kun näkee vähän mitä taustajoukoissa tapahtuu. On myös ollut hyvää treeniä äikänkursseille. – viime lukuvuoden raatilainen

”Oli ihanaa päästä näkemään lehden tekoa; miten ideat syntyvät ja miten niistä voi tulla konkreettisia juttuja! Nautin siitä, että sain olla mukana vaikuttamassa ja auttamassa lehden ideoinnissa!” – viime lukuvuoden raatilainen


Dear Impro

Meistä puhuttua

Tällä palstalla vastaamme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

Lukiolainen kysyy

”Hei! Olen kasvissyöjä, mutta lukiossani ei yleensä ole tarjolla kasvisruokaa. Mitä voisin tehdä?”

A n tt i K y r ö

Impro vastaa

vi

tu

s:

Anni Koivisto sosiaalipoliittinen asiantuntija Suomen Lukiolaisten Liitto

K

u

”Hei! Lukiolaissa säädetään ainoastaan ruokailun maksuttomuudesta. Opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Ruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat myös kansalliset ravitsemussuositukset. Toisella asteella ei ole vielä omaa kouluruokailusuositusta, mutta lukioissa sovelletaan usein peruskouluille laadittua kouluruokailusuositusta. Siinä suositellaan päivittäin tarjottavaksi kahta eri vaihtoehtoa, joista toinen olisi kasvisruoka. Käytännössä erilaiset tarpeet huomioidaan kunta- ja oppilaitoskohtaisesti. Usein kouluruokailussa tarjotaan vähintään sellaiset erityisruokavaliot, jotka johtuvat terveydellisistä syistä. Kouluruokailu on tärkeässä roolissa ruoan terveys- ja ympäristövaikutusten oppimisessa. Lisäksi se tarjoaa tarpeellisen hengähdystauon opiskelupäivään. Lukiolaisten Liitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että jokainen saa omaan ruokavalioonsa sopivaa ja ravitsevaa ruokaa. Koska asiasta määrätään paikallisesti, myös siihen vaikuttaminen tapahtuu kunnissa ja oppilaitoksissa. Suosittelemme ottamaan yhteyttä omaan opiskelijakuntaan, lukion johtoon tai kuntapäättäjiin ja muistuttamaan näistä kouluruokailun monipuolisista vaikutuksista yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja laajemmin koko yhteiskuntaan.” Suomen Lukiolaisten Liitto on Improbaturin julkaisija.

Anna palautetta, seuraa somessa Pysyt kärryillä Improbaturin menosta ja meiningistä seuraamalla meitä Instagramissa @improbaturlehti ja Facebookissa! Jaamme kanavissa muun muassa 12. elokuuta alkavan pääkaupunkiseudun lukiolaisten Dipo-podcastin jaksot.

Kuulemme mieluusti palautetta lehdestä. Kerro mietteesi Insta­gramissa tai Twitterissä ja tägää #improbatur. Voit kommentoida lehteä myös Facebookissa tai sähköpostilla (improbatur@ lukio.fi).

@A_Ahokas: Tänään olin vastaanottamassa lukiopaikkaani ja odotellessa nopsaan nään telineessä improbaturlehden. Sit alan miettii et hetkinen tutun näkönen tyyppi oli kannessa ja @brigitakrasniqi'han se siinä! Plus kuulin et Brigita on ehdolla vinon pj:ksi! Apua miten upeeta @elina_korri: Improbatur-lehdessä juttu kestävästä muodista. Halusin osoittaa että omilla teoilla, esim. mukana @Fash_Rev_Finl kampanjassa olemalla voi nostaa esiin näitä teemoja. Jutun julkaisi @Lukiolaiset @SiljaAnnila: Keväällä teimme ilmastojournalismia yhdessä tamperelaisten lukiolaisten kanssa. Nyt muutama jutuista on julkaistu lukiolaisten Improbatur-lehdessä. Oli hienoa nähdä, miten nuoret halusivat teksteissään tarttua isoihin, itseään koskettaviin aiheisiin, kuten muotiin. perttu.polonen: Haven’t had this much fun in a photoshoot in a while @improbaturlehti cover, photo by @nicktulinen, magazine published today. Notice the apple that was simultaneously dropped on my head Suosittele kulttuuria Lähetä meille lyhyt kulttuurisuositus esimerkiksi Instagram-viestillä tai sähkö­postitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Julkaisemme suositukset anonyymisti. Onnea, uusi lukiolainen! Tervetuloa Improbaturin lukijaksi! Impro on Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa sinulle postissa, mikäli liityt liiton jäseneksi. Lehden voi tilata kotiin myös erikseen. Kannattaa vilkaista myös verkkosivjamme osoitteesta improbatur.fi. Edessäsi on kaikenlaista jännittävää, ja toivomme että Improbatur on mukana tulevissa opiskeluvuosissasi. Hurjasti onnea lukiopaikasta ja tsemppiä tulevaan! Terkuin, lehden toimitus

9


Ajassa kiinni

se t

yk

K ul t t

uu

Kaikki kehot ovat rantakunnossa

r iel ä m

Mari Uusivirta

”Grace and Frankie -sarja Netflixistä on mun tän hetken isoimpia lemppareita!  Sarjan aikana saa nollata turhat ajatukset ja vaan nauraa kaikille oudoille tapahtumille!”

Kesä senkuin jatkuu ja vaatteet vähenee! Ahdistaako pelkkä ajatuskin? Nouseeko mieleen kuvia vaaleahiuksisista, laihoista ja lihaksikkaista Instragram-tähdistä paratiisisaarilla nousemassa aalloista, laskeutumassa aaltoihin, vaeltamassa vaahtopäissä? Katsotko peiliin ja mietit, että nuo hommat ne ei ainakaan ole meikäläistä varten? Ihan turhaan! Vaikkei Temppareissa, Riverdalessa tai lehtien kansissa näy kovinkaan monipuolista kroppakuvastoa, somen algoritmit voi käännyttää normaaliutta ylistävälle moodille follaamalla ja laikkaamalla. Kehopositiivisuuden perusperiaate on nostaa esille sellaisia kehoja, jotka eivät ole yhteiskunnassa olleet hyväksyttäviä tai jotka on asetettu marginaaliin. Eli siis kropat, joita ei telkkarissa näe tai joiden kantajat kohtaavat ennakkoluuloja ja kommentointia. Tänä keväänä esimerkiksi Instagramissa on puhuttu siitä, mitä kehopositiivisuus tarkoittaa, miten siitä pitää keskustella ja voiko kehopositiivuus mennä liian pitkälle esimerkiksi terveyden kannalta. Kehoaktivisti Tytti Shemeikan näkökulma on selvä: kehopositiivisuus on liike, jossa ei ole muttia. Kaikki kehot hyväksytään sellaisenaan ja kaikkia kohdellaan tasaveroisesti.

”Taylor Swiftin uusi kappale You Need to Calm Down on tosi energinen hyvänmielen kappale.  Se kertoo siitä, kuinka jotkut ihmiset käyttävät tosi paljon vaivaa negatiivisuuden levittämiseen ja kuinka siitä kannattaa olla välittämättä!” ”Jonas Brothersin biisi Only human piristää pilvisenäkin päivänä ja Yuval Noah Hararin kirja 21 oppituntia maailmasta saa pohtimaan yhteiskuntamme ihmeitä ja outouksia. Suosittelen!”

Lue juttu kehopositiivisuudesta kokonaisuudessaan verkosta: improbatur.fi

”Pyhimyksen Häiriintyny-biisi vie rytmillään ajatukset pois arjen huolista. Sanat ovat mitä ovat, mutta itse kuuntelen sitä silti koko ajan. Paras suomalainen biisi, rakastan Pyhimyksen tuotantoa muutenkin.”

Nimittää ne sua sitten bossladyksi tai vanhaksi lehmäksi, sen kun teet, mitä haluat.”

Julkaisemme tällä palstalla lukijoidemme kulttuurisuosituksia. Lähetä meille oma kulttuurisuosituksesi osoitteeseen improbatur@ lukio.fi!

– Presidentti ja Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tarja Halonen Ylioppilaslehdessä 3/2019.

Näin lukiot pyrkivät parantamaan opiskelijoiden hyvinvointia:

9

61%

100%

50%

lukiota kymmenestä tarjosi opiskelijoille lääkäri- ja psykologipalveluita lukuvuonna 2017−2018.

lukioista opiskelijat pääsevät vaikuttamaan ruokailujärjestelyjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Lähes kaikki lukiot seuraavat aktiivisesti opiskelijoiden opintojen etenemistä ja poissaolotunteja.

lukioista keskustellaan ja tehdään päätöksiä nuorten hyvinvointia selvittävän kouluterveyskyselyn pohjalta.

10

Lähde: Opetushallituksen ja THL:n yhteis­ tiedote.


Some älähti Palstalla käydään läpi somessa kuohuttaneita asioita ja pohditaan, mitä niistä seurasi.

Somekirj   ittelusta tuli kallista lystiä 1

Säde Mäkipää

Kampanjointi käy kuumana

3

Vanhat päivitykset otsikoihin

Viime keväänä Suomessa käytiin kovaa vaalikamppailua, kun maahan Pian eduskuntavaalien jälkeen vasvalittiin sekä uusi eduskunta että ta valittu kansanedustaja Hussein al115 000 euro edustajamme Euroopan parlamentTaee (SDP) joutui median ja oman puolun tiin, eli niin sanotut mepit. Eurovaalien eensa kuulusteltavaksi. Syynä olivat hänen twiitti alla Perussuomalaiset Nuoret twiittavanhat Facebook-postauksensa, joissa hän Twiitistä syntyi kohu, ja se sivat tililleen kuvan tummaihoisesta oli kirjoittanut halventavaan sävyyn juutatuomittiin laajalti rasistiseksi. perheestä, ja tekstissä kehotettiin laisista, homoista, somaleista ja sunnimusTwiitti poistettiin muutamien päiäänestämään perussuomalaisia, limeista. Al-Taee myönsi kohun alkamisen vien päästä julkaisusta, mutta sen seujotta ”Suomen tulevaisuus ei jälkeen kirjoittaneensa tekstit ja pyysi rauksena opetus- ja kulttuuriministeriö näyttäisi tältä”. päivityksiään anteeksi. Hän joutui päätti lopettaa järjestön avustuksen makpian sen jälkeen sairaslomalle. samisen tältä vuodelta. Ministeriö katsoi, että twiitti ei ole linjassa nuorisolain tavoitteiden kanssa, joita avustusta saavien järjestöjen on noudatettava. Järjestölle oli aiemmin myönnetty tälle vuodelle 115 000 euron avusMitä saa tus. PS-Nuoret vastustivat päätöstä ja sanoa Internet ei aikovat jättää asiasta oikaisuvaasomessa unohda ? timuksen.

2

4

Tapaukset ovat jälleen herättäneet keskustelun siitä, mitä kukakin saa postata someen. Suomessa ennakkosensuuri on onneksi ollut jo pitkään lailla kiellettyä. Se tarkoittaa, että saa sanoa aikalailla mitä vain. Se ei kuitenkaan poista viestijän vastuuta omista sanoistaan. Pahennuksen lisäksi somepostaukset voivat täyttää joissain tapauksissa tiettyjen rikosten, kuten kunnianloukkauksen tai kiihottamisen kansanryhmää vastaan, tunnusmerkistön.

5

6

Mitä kannattaa sanoa somessa?

Kuten esimerkiksi Hussein al-Taeen tapaus osoittaa, päivitykset eivät katoa täysin bittiavaruuteen, vaan ne voidaan kaivaa esiin vielä vuosien päästäkin. Myöskään PS-Nuorten twiitti ei poistamisen jälkeen suinkaan kadonnut, vaan kuvakaappaus siitä löytyy helposti googlaamalla. Ei tarvitse olla töissä salaisessa palvelussa päästäkseen käsiksi vanhoihin sivustoihin, vaan se onnistuu esimerkiksi Wayback Machinen avulla (verkkosivu, ei muuta kuin googlaamaan) keneltä vain. Siksi kannattaa ensin miettiä, miettiä oikein tarkasti, ja painaa vasta sitten enteriä.

Poliittiset tahot ovat tavallisia pulliaisia suuremman tarkkailun kohteena, mutta niin sanottua somestrategiaa kannattaa pohtia ihan jokaisen, myös vaikkapa kesätöissä ollessaan. Monet yritykset, järjestöt ja muut tahot linjaavat, että heidän työntekijänsä edustavat kyseistä työnantajaa myös vapaa-ajallaan. Pahimmillaan ajattelematon päivitys henkilökohtaisessakin profiilissa voi johtaa jopa potkuihin.

Lähteet: Twitter, Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat, Yle, ps-nuoret.fi

11


LUKION ALOITTAVA: NYT VOIT ALOITTAA MINKÄ TAHANSA KIELEN 2. JAKSOSSA! TutorHousen Digiluokassa voit opiskella niitä lukiokursseja, joita omassa lukiossasi ei järjestetä.

W Opiskele vaikka koko lukion oppimäärä valitsemastasi oppiaineesta

W Opetus OPSin mukaista, yksi kurssi sis. 14 x 75 min opetusta

W Kaikki kurssit ovat vuorovaikutteisia ja reaaliaikaisia online-kursseja

W 91 % Digiluokan kursseja suorittaneista suosittelee Digiluokkaa

W Kokeneet lukio-opettajat ja mahdollisuus osallistua mistä päin Suomea vaan!

SAKSA, RANSKA, VENÄJÄ, ESPANJA, KIINA SEKÄ JAPANI

Kurssien opetus on lukiolaiselle maksutonta! Lukion rehtori tilaa kurssin.

Kysy lisää oman lukiosi rehtorilta tai opinto-ohjaajalta. www.tutorhouse.fi/digiluokka


mainos Mikä sinusta tulee isona? Jos tiedät sen jo ja haluat vaikkapa jutella opiskeluista nykyisten opiskelijoiden kanssa, Studia on paikka juuri sinulle! Jos taas olet aivan pihalla jatko-opintosuunnittelujen kanssa, myös silloin Studia on must-tapahtuma sinulle! Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma esittelee opiskelu- ja työskentelyvaihtoehtoja lukio-opintojen jälkeen. Kysyimme kahdelta syksyn 2018 Studiassa vierailleelta, mitä tapahtumasta jäi käteen.

”SIKAHYVÄ FIILIS” Studiasta eväitä tulevaisuuteen Kiia Nurminen, 17, kierteli Studia-messuja kaveriporukalla. Tapahtuma jäi mieleen positiivisena kokemuksena. – Studiassa oli ihan älyttömän hyvä tunnelma kaiken kaikkiaan. Kaikilla osastoilla vastaanotto oli positiivinen ja ihmiset iloisia ja ystävällisiä. Oli tosi mukava jutella esimerkiksi eri oppilaitosten edustajien kanssa ja kysellä heiltä opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyvistä asioista. Nurminen vieraili ensimmäistä kertaa Studiamessuilla. Hänellä on edessään ylioppilaskirjoitukset tänä syksynä. Mahdollisista jatko-opinnoista ei ole vielä muotoutunut selkeää kuvaa. – Suoraan sanottuna olen tähän mennessä ollut aika hukassa jatko-opintosuunnitelmien kanssa. Studiassa sain paljon tietoa erilaisista mahdollisuuksista ja vähän suuntaa sille, mikä voisi olla oma juttuni sekä toisaalta sille, mitä ainakaan en halua. Kaikkein parasta Nurmisen mukaan Studiassa oli mukava ja rento ilmapiiri. – Missään vaiheessa ei tullut tylsää. Osastojen kiertelyn lomassa kävin myös muun muassa kuuntelemassa paneelikeskusteluja ohjelmalavalla. Studia oli tosi kiinnostava ja hyödyllinen!

STUDIA • • • • •

Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma Järjestetään syksyllä 2019 jo 27. kerran Mukana kymmeniä eri yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja muita oppilaitoksia ympäri Suomen ja myös ulkomailta Studiassa on koko tapahtuman ajan avoinna Opoklinikka, jossa voi jutella päivystävien opinto-ohjaajien kanssa mieltä askarruttavista asioista Inspis-ohjelmalavalla puheenvuoroja muun muassa eri koulutusohjelmista ja ammateista

studiamessut.fi | #studia2019

3.–4.12.2020

Messukeskus Helsinki ti klo 9–17 ja ke klo 9–16

S TU DIA SUOMEN SUURIN

NUORTEN OPISKELUJA URATAPAHTUMA

Noora Änkilä, 19, vieraili Studiassa jo toista kertaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuoden 2018 keväällä ja opiskelee tällä hetkellä lastenohjaajaksi, mutta mielessä siintävät jo jatkoopinnot. – Studia on ihan tosi kiva tapahtuma ja siellä on sikahyvä fiilis! Minulla on useita vaihtoehtoja tulevaisuuden jatko-opinnoiksi, ja Studiassa pääsin tutustumaan näihin aiheisiin lähemmin. Änkilän mukaan Studiassa voi kätevästi tutustua useisiin eri aloihin ja kouluihin samalla käynnillä. Myös hän seurasi ohjelmalavan ohjelmia osastoilla kiertelyn lomassa. – Studiassa pääsee tutustumaan sellaisiinkin aloihin, jotka eivät aiemmin ole tulleet itselle mieleen. Osastoille on tosi helppo mennä juttelemaan, sillä kaikki ovat mukana rennolla otteella. Oma lopullinen alavalintani ei ole vielä ihan selvä, mutta Studiasta sain paljon hyviä vinkkejä, jotka auttavat varmasti lopullisen päätöksen tekemisessä.

Yhteistyössä:


Tästä pääsykoe­ uudistuksessa on kyse

Laajasti uutisoitu ja kuumotusta herättänyt korkeakoulujen pääsykoeuudistus tulee voimaan keväällä 2020. Selvitimme, mistä uudistuksessa tarkalleen ottaen on kysymys, ja onko siitä syytä ottaa paineita. Ida Kannisto

E

Nina Riski

nsi keväästä saakka arvosanat ovat entistä

keskeisemmässä roolissa, kun ylioppilaaksi valmistuneet pyrkivät yliopistoihin ja korkeakouluihin. Pääsykoeuudistus astuu voimaan keväällä 2020. Kyseessä on laaja opiskelijavalintauudistus. Valinta muuttuu siten, että ylioppilastodistuksella valitaan jatkossa pääosa opiskelijoista. Siitä huolimatta todistusvalinnan rinnalla säilyvät valintakokeet. Yliopistoissa suurin muutos on se, että todistuksesta ja valintakokeesta saatavista yhteispisteistä luovutaan. 14

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uudistus

on tarpeen, koska vain yksi kolmesta ylioppilaasta jatkaa opintojaan heti lukion jälkeen. Korkeakoulupaikkoja pitäisi olla riittävästi kaikille valmistuville, mutta kymmenessä vuodessa jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden oppilaiden osuus on kasvanut. Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan Roosa Pajusen mukaan uudistuksen on tarkoitus vähentää esimerkiksi abikevään tuplapänttäystä ja siten vähentää suurta työmäärää. ”Tulevaisuudessa korkeakouluihin pääsee opiskeli-


joita pääsykokeilla hyvin pitkälti saman verran kuin ennen uudistusta, ja koulutuspaikkoja on tarjolla ihan yhtä paljon kuin ennenkin”, Pajunen sanoo. Jatko-opinnot aloitetaan Suomessa keskimäärin 24-vuotiaana. Pääsykoeuudistuksella tavoitellaan sitä, ettei välivuosia tule. Lisäksi ministeriö perustelee muutosta sillä, että Suomen malli satoine pääsykokeineen on kallis ja kansainväisesti poikkeuksellinen.

Lukiolaiset ovat ottaneet tulevan uudistuksen

vastaan ristiriitaisin mielin. Esimerkiksi Yle uutisoi keväällä, että pääsykoeuudistus lisää lukiolaisten paineita: ylioppilaskirjoituksissa menestyminen muuttuu yhä tärkeämmäksi. MTV uutisoi tammikuussa, että uudistus on lisännyt pitkän matematiikan opiskelua selvästi, ja se näkyi jo talvella lukiolaisten ainevalinnoissa. Esimerkiksi Turussa peräti 80 prosenttia aloittavista opiskelijoista valitsi pitkän matematiikan. Kaikkia matematiikka ei välttämättä kiinnostanut, mutta nuoret kokivat sen vaikuttavan niin paljon korkeakoulupaikan saamiseen, että päättivät valita vaativan aineen siitä huolimatta. Lukiolaisten Liiton Roosa Pajusen mukaan uudistus jännittää lukiolaisia. Toisaalta hyväksi koetaan se, että abikevään tuplapänttäys vähenee, sekä se, että uudistuksen myötä korkeakoulut ilmoittavat valintaperusteet jo silloin, kun opiskelija aloittaa toisen asteen opinnot. ”Uudistus ei ole vielä kokonaisuudessaan voimassa ennen ensi vuoden kevättä, ja silloin nähdään ensimmäisen kerran kunnolla, mitä se tuo tullessaan. Monet lukiolaiset saavat uudistuksesta myös väärää tai valheellista tietoa, mikä saattaa lisätä paineita tai paniikkia”, Pajunen kertoo. Pajunen sanoo, ettei valintakoejärjestelmä ole uudistuksen jälkeen vielä täydellinen, vaan työnsarkaa riittää, jotta mahdollisimman moni lukiolainen pääsisi valmistuttuaan suoraan korkeakouluun. Pääsykoeuudistuksella pyritään minimoimaan välivuosien määrä, mutta toisaalta osa lukiolaisista kokee välivuoden tarpeelliseksi monen vuoden opiskelun jälkeen. Tuoreen nuorten tulevaisuusraportin mukaan 30 prosenttia nuorista suunnittelee pitävänsä välivuoden lukion tai ammatillisten opintojen jälkeen. Välivuoden suosio on tutkimuksen mukaan pysyvästi noussut. Vuoden aikana nuoret haluavat esimerkiksi tehdä töitä ja säästää rahaa, pitää taukoa opiskeluista tai miettiä sopivaa opiskelupaikkaa.

Yliopistohin pyrkiville opiskelijoille pääsykoe-

uudistus tarkoittaa sitä, että ylioppilastutkinnon perusteella valitaan noin 40−70 prosenttia hakijoista. Määrä vaihtelee koulutuksen mukaan. Myös valintakokeet säilyvät jatkossakin, ja niiden perusteella valitaan opiskelijoista 30−60 prosenttia. Opiskelijavalintojen uudistamishankkeen projektipäällikkö Ulla Sarajärvi kertoo, että todistuksella valitaan kirjoituksissa parhaiten menestyneet, eli he eivät ole kilpailemassa valintakoepaikoista. Valintakokeissa pyritään siirtymään enenevässä määrin aineistokoetyyppiseen kokeeseen. Sarajärven mukaan valintakokeet eivät jatkossa

vaadi pitkää ennakkovalmentautumista. Lisäksi avoimen yliopiston väylää ja muita vaihtoehtoisia väyliä, kuten avoimia verkkokursseja, kehitetään. Kaikkien ei siis tarvitse keskittyä todistusvalintaan, koska muitakin mahdollisuuksia on. Huolestuneille lukiolaisille Sarajärvi muistuttaa, että opiskelupaikkoja on reilusti enemmän kuin usean L:n kirjoittaneita. ”Lukiolaisen tulisi keskittyä opiskelemaan sitä, mikä itseä kiinnostaa. Sisäinen motivaatio on paras kannustin. Ulkoinen motivaatio ei yleensä kanna pitkälle.”

Ammattikorkeakouluihin pyrkiville keskeinen

muutos on niin ikään se, että jatkossa todistusvalinnan määrä kasvaa. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluihin pyritään pääsiassa alakohtaisella valintakokeella, kun taas jatkossa todistusvalinnasta tulee yleisempi valintatapa. Uudistuksen myötä käyttöön otetaan yhteiset pistemallit sekä ylioppilastutkinnolla että ammatillisella perustutkinnolla hakeville. Ylioppilastutkinnolla haettaessa pisteet lasketaan äidinkielen, matematiikan ja joko vieraan kielen tai toisen kotimaisen arvosanojen perusteella. Niiden lisäksi valitaan kaksi parasta pisteitä tuottavaa ainetta reaaliaineista tai vieraista kielistä. ”Uudistus ei pakota tekemään (aine)valintoja aikaisessa vaiheessa. Se tuo rauhaa lukio-opintoihin, eikä taktikointia tarvita”, kertoo ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin. Toinen iso uudistus ammattikorkeakouluissa on se, että syksyn 2019 yhteishaussa otetaan käyttöön yhteinen digitaalinen valintakoe, joka korvaa nykyiset koulutusalakohtaiset valintakokeet. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa yhdellä kokeella voi hakea usean eri alan opintoihin. Koe suoritetaan hakijan omalla tietokoneella ammattikorkeakoulun tiloissa. Valintakokeen sisältö määräytyy sen mukaan, mihin hakukohteisiin hakija on hakenut. AMK-valintakokeessa on sekä kaikille hakijoille yhteisiä osioita että eri koulutusalojen omia osioita. ”Valintakoeväylä muuttuu merkittävästi. Valintakokeessa arvioidaan valmiuksia ammattikorkeakouluopintoihin. AMK-valintakoe ei edellytä ennakkovalmentautumista, eikä siihen liity ennakkomateriaaleja tai -tehtäviä entiseen tapaan”, Borodavkin kertoo. Todistusvalinta ei ole ainoa väylä päästä opiskelemaan.

Moni pohtii, mitä tulevasta pitäisi ajatella. Onko alet-

tava lukea hiki hatussa matematiikkaa, vaikka tietäisi, ettei halua matemaattista ammattia? Ainakin uudistusta tehneet ovat sitä mieltä, että näin ei tarvitse toimia. ”Maailma ei lopu siihen, jos huippuarvosanoja ei tule. Jos arvosanat eivät riitä, voi hakea vielä valintakoeväylän tai avoimen väylän kautta”, sanoo Marko Borodavkin. Lisää tietoa pääsykoeuudistuksesta: minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat ja ammattikorkeakoulu.fi 15


Unelmana lääketieteellinen? Lääketieteen kurssilaisemme saivat 40 % kaikista lääketieteen opiskelupaikoista vuosina 2017-2018

Osallistu Suomen suosituimmille valmennuskursseille ja onnistu!


HYÖDYNNÄ MAHTAVAT ETUMME! Tyytyväisyystakuu Ilmainen Yo-koevalmennus Todistusvalintatakuu Edut voimassa 15.9.2019 asti.

Ilmoittaudu nyt valmennuskeskus.fi tai puh. 0207 280 340


Paluu lukioon Tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa.

Tämä ei ole dramaattinen tarina Jose Riikonen

Saara Tuominen

Kirjailija Aino Vähäpesolan lukioajoista ei ole mitään erityistä kerrottavaa. Siksi se on tarina, joka on syytä kertoa.

18


Lukio: Pohjois-Tapiolan lukio

Kuka: Aino Vähäpesola (s. 1994)

Perustettu: 1962

Lukiovuodet: 2011–2013

Opiskelijoita: Noin 450

Opiskelumenestys: Äidinkielen laudaturin lisäksi pitkästä ruotsista C, englannista M, historiasta E ja psykologiasta M.

Mistä tunnetaan: Pohjois-Tapiolan lukiossa on peruslinjan lisäksi teatterin ja median linja. Nykyään lukio toimii Otaniemessä, ja se yhdistyy syksyllä Olarin lukion kanssa. Pohjois-­ Tapiolan lukio on osa Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston School as a Service -konseptia, jossa ideana on tehdä laajaa yhteistyötä lukion ja yliopiston välillä.

K

eskellä Pohjois-Tapiolan koulun sisäpihan asfalttia makaa kettu. Se lepäilee ja näyttää välillä torkahtavan, eikä se välitä ihmisistä, jotka ottavat siitä valokuvia. Se ei stressaa, pötköttelee vaan. Se on päätynyt tuohon todennäköisesti sen kummempaa pohdintaa vaatimattoman ketjun tuloksena, ja kun se on suorittanut toimensa, se jatkaa eteenpäin. Vähän kuin kustannustoimittaja ja esikoiskirjailija Aino Vähäpesola. Vähäpesola päätyi tänne lukioon kummempia miettimättä, oli täällä sen kummemmin stressaamatta ja meni sitten menojaan. Tai kuten hän itse lukioaikojaan kuvailee: ”Ihan kiva. Ei suurempia traumoja eikä mielettömiä muistoja. Seiska plus.” Tylsää, tyhjänpäiväistä, surullista? Ei suinkaan. Se, että Vähäpesolan lukioajoista ei ole jäänyt suurta dramaattista tarinaa kerrottavaksi, on iloinen ja rohkaiseva asia. Pohjois-Tapiolan lukiota eli ”Pohjista” ei tässä osoitteessa enää ole, vaikka kyltit niin sanovatkin. Vuonna 2017 Pohjois-Tapiolan lukio siirtyi Aalto-yliopiston kampusalueelle Otaniemeen. Kun lukio oli toiminnassa täällä, se taisi olla Tapiolan lukiotarjonnassa vähän väliinputoaja.

Mistä tunnetaan: Aino Vähäpesola on kustannustoimittaja ja esikoiskirjailija, jonka Onnen­kissaniminen kirja julkaistiin huhtikuussa 2019.

”Etelä-Tapiolan lukio on lukio, johon pääsee vain todella hyvillä arvosanoilla. Tapiolan lukiossa taas on melko legendaarinen musiikkilinja. Tämä ’Pohjis’ oli sellainen, että tässä ei ollut mitään ihmeellistä. Tällä paikalla oli maine, että tämä on sellainen ihan hyvä ja rento lukio.” Vähäpesola oli aika hyvä yläkoulussa, joten hän olisi päässyt esimerkiksi Etelä-Tapiolaan. Harjoitetaan siis hieman keittiöpsykologiaa: Voiko olla, että hän ei uskaltanut tarttua mahdollisuuksiinsa ja lähteä huippulukioon, sillä siellä hän olisi ollut vain yksi fiksu tyyppi muiden fiksujen tyyppien joukossa, kun Pohjois-Tapiolassa hän saattoi olla opiskelijoiden joukossa eliittiä vähemmällä vaivalla? ”Voi siinä ehkä olla vähän tuota. Mutta en oikeasti ajatellut silloin asiaa juurikaan. Menin tänne, koska kaveritkin menivät ja tämä oli lähellä.” Vähäpesola oli kiinnostunut kirjoittamisesta ja musiikista, joten useita menestyviä taiteilijoita kasvattanut Kallion lukiokin olisi voinut olla luonteva paikka. ”Mutta minulla oli teoria, että suojelen itseäni liiallisilta vaikutteilta ja kirjoittelen vain juttujani rauhassa täällä Pohjiksessa. Ajattelin,

”Ihan kiva. Ei suurempia traumoja eikä mielettömiä muistoja. Seiska plus.”

19


että muuttuisinko Kallion lukiolaiseksi, jos menisin sinne.” Teoriaa seuraaminen oli ehkä viisas päätös. Kun ei ollut liian kiire päntätä hiki hatussa ja kilpailla, oli aikaa opetella muita mielenkiintoisia asioita.

Vähäpesola kirjoitti äidinkielentuntien

lisäksi vapaa-ajallaan paljon kaikenlaista runoista ”kaunokirjalliseen päiväkirjaan”. ”Se oli sellaista hyvin tyypillistä, mahdollisimman vaivaannuttavaa tekstiä, mutta olen iloinen, että olen säilyttänyt ne päiväkirjat. Niistä välittyy hyvin, miten isosti pienet asiat ovat tuntuneet.” Sellaisia asioita olivat esimerkiksi ihmissuhteet niin tyttöjen kuin poikien kanssa. ”Sellaista, että olen löytänyt elämäni rakkauden, ja sitten se ei onnistukaan. Sydänsuruja.” Myös ystävyyssuhteet mietityttivät. ”Jos oli vaikka hengaillut jonkun tytön kans20

sa pari kuukautta, ja sitten se hengailikin seuraavat pari kuukautta jonkun toisen kanssa, ja sitten hengailtiin kolmistaan – mutta koko ajan mietittiin, kuka on kenenkin paras kaveri. Se oli merkittävää, kuka on kenenkin paras kaveri. Oltiin mustasukkaisia.” Isotkin kysymykset olivat mielessä. Miten voi olla, että tuotantoeläimillä on niin tuskaiset oltavat? Miksi maailmassa on niin moni asia pielessä? Tätä kaikkea Vähäpesola opiskeli yhtä paljon kuin oppiaineitakin. ”Lukioaika oli monilla tavoilla harjoittelun aikaa elämää varten. Harjoittelin ihmissuhteita. Se oli identiteetin etsintää ja hengailua koulun pihalla ja puistoissa. Ei sitä aina ehkä ymmärretty, mitä sillä kirjoittamisella ja kasvissyönnillä ja omituisella musiikilla haettiin, mutta ei tarvinnutkaan, kun sai olla rauhassa mitä on ja etsiä.” Vähäpesola halusi hanakasti lukion jälkeen


Muisto tärkeästä paikasta lukiossa

”Minulla ei oikeasti ole mitään tiettyä paikkaa, mistä olisi jotain erityisiä muistoja. Tässä pihalla asfaltilla me hengailimme. Varmaan jotain puhuttiin.”

opiskelemaan Helsingin yliopistoon kotimaista kirjallisuutta. Samalla tavalla hanakasti, kuin monet haluavat tiettyihin lukioihin. Ovet yliopistoon avautuivatkin, ja tällä hetkellä Vähäpesola opiskelee kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelmassa. Hän sanoo, että lukioajat eivät ainakaan suoraan näy hänen esikoiskirjassaan Onnenkissassa. Mutta varmasti sinne jotain on päätynyt. Kirja nimittäin kertoo Edith Södergranin runoista gradua kirjoittavasta parikymppisestä naisesta. Kirja piirtää kuvaa 2010-luvun nuoren aikuisen identiteetistä – siis siitä, mitä lukioaikoina paljon opetellaan.

Vähäpesola kertoo, ettei osaa osoittaa itselleen mitään tietynlaista roolia lukioajoista. Hän ei ollut sen kummemmin syrjitty hylkiö kuin suosittu diiva saati urheilijanuori tai kiusaaja – ei mitenkään erityinen. ”Olin ihan reipas, joskus äänekäskin. Olin vähän kaikkien kaveri, kameleontti. Joskus tunsin tiettyä erillisyyttä, mutta eiköhän kaikki tunne sellaista keskenkasvuisena.” Vähäpesola katsoo entisen lukionsa pihalla rakennuksia. Häntä alkaa naurattaa. ”Mä olen ihan älyttömän tylsä haastateltava!

Mutta ei lukioaika vaan ollut mitenkään dramaattista. Minulla on tosi neutraali suhtautuminen tähän mestaan. Ei täällä mitään erityistä ole, eikä lukioaika ollut mitenkään erityistä.” Ei se varmaan ole monelle muullekaan.

Ei lukioajasta tarvitse väkisin tehdä identiteettiä mullistavaa kokemusta tai elokuvallista kasvutarinaa. Elämä saa olla ihan tavallista, ja se on erittäin ok. Saa rauhassa miettiä, kuka sitä on ja mitä sitä haluaisi. Sitä paitsi kuinka mielekästä olisi teini-iässä alkaa kilpailla vertaistensa kanssa akateemisessa tai taiteellisessa menestyksessä? ”No niinpä.” Ja vaikka elämä olisi ollut ihan tavallista tavallisten ihmisten seurassa tavallisella asuinpaikalla, se ei tarkoita, että elämä olisi tuomittu aikuisena tylsäksi ja tavalliseksi. Kirjailijaksi voi tulla muistakin lukioista kuin Kallion lukiosta, eikä menestyvää uraa estä se, jos ei ole käynyt huippulukiota. Joskus voi olla terveellistä olla niin kuin se kettu, joka makasi asfaltilla. Se tuli tähän, se oli tässä, ja nyt se on matkalla uusiin seikkailuihin. ✦ 21


Meillä Gigantissa on laaja valikoima ylioppilaskirjoituksiin hyväksyttyjä koneita. Tunnistat ne tästä merkistä. L IO

30€

15045

L IO

HT

/KK 24KK

APPLE MacBook Air 2018 13,3” 128 GB • 8th gen. Intel® Core™ i5 • 13,3 tuuman Retina-näyttö • 8 GB RAM, 128 GB SSD • Katso ehdot gigantti.fi/renewit

Y

-PALVELU ALK.*

1199€

EE N S O PIV

ACER Aspire 5 15,6” • Intel® Core™ i5-8265U -prosessori • Acer TrueHarmony -kaiuttimet • 8 GB DDR4 RAM, 256 GB PCIe NVMe SSD 39643

A

PP I L A S KO

A

A

EE N S O PIV

RENEW IT

Y

Y

HT

PP I L A S KO

EE N S O PIV

E

L IO

E

Y

Y

HT

PP I L A S KO

E

Y

Pääse heti vauhtiin!

Henkilökuntamme osaa asiansa ja auttaa sinua kaikissa pulmissa. Siis kysy meiltä. Yksikään kysymys ei ole liian pieni tai tyhmä!

SÄÄSTÄ 150€

499€

Tarjoukset ovat voimassa kaikissa Gigantin myymälöissä ja gigantti.fi 11.8.2019 asti, ellei toisin mainita. Kutakin tarjoustuotetta 1 kpl/asiakas. Tuotteita reilut, mutta rajoitetut erät. Osa tuott

*Alkaen hinta 12kk:n RENEW IT -palvelusopimuksella. Tyyppiesimerkki ostoksesta 12 kk:n RENEW IT -palvelulla: Luotto-oston ollessa 499 € on 12 kk:n RENEW IT -ohjelman mukainen kuuk Tilimaksu lisätään ensimmäiseen maksettavaan osamaksuerään. Esimerkin kulut pohjautuvat 19 kk:n takaisinmaksuaikaan, joka toteutuu, mikäli asiakas ei hyödynnä RENEW IT -mahdollis tehdyn 499 €:n esimerkkioston todellinen vuosikorko on 37,76 %, luoton kustannukset 144 € ja maksettava kokonaismäärä 643 €. Maksuerien lukumäärä 19 kpl. Esimerkkilaskelma on tehty ta. Laskelma edellyttää, että korko ja kulut eivät muutu esimerkin maksuajan aikana. Luoton tai RENEW IT -ohjelman muutoksista voi seurata korkeampi tai alempi todellinen vuosikorko. R


PCMark – Helpompi tapa tietokoneen valintaan Useimmille meistä on tärkeää testata tuote ennen lopullisen ostopäätöksen tekoa. Koeajamme autot, sovitamme vaatteita ja luemme arviot ennen hotellin varaamista. Gigantissa meille on itsestään selvää, että tunnet tietokoneen suorituskyvyn ennen sen ostoa. Siksi testaamme kaikki Windows-tietokoneemme riippumattoman UL Benchmarks -suorituskykytestin avulla ja teemme sinun valinnastasi helpompaa.

Basic Classic

Home

Portable

Classic

Portable

Ultraportable

> 18 mm

< 18 mm

< 18 mm

< 18 mm

< 15 mm

> 1,8 kg

< 1,8 kg

> 1,8 kg

< 1,8 kg

< 1,5 kg

Jos aiot enimmäkseen surffailla, käyttää sähköpostia ja olla sosiaalisessa mediassa, tämä on sinulle.

Kun haluat striimata videoita, katsella televisiota ja tehdä myös hieman töitä, valitse kotikone.

Create

Produce Classic

Portable

Ultraportable

Classic

Portable

Ultraportable

> 18 mm

< 18 mm

< 15 mm

> 18 mm

< 18 mm

< 15 mm

> 1,8 kg

< 1,8 kg

< 1,5 kg

> 1,8 kg

< 1,8 kg

< 1,5 kg

Tämä sopii vähän raskaampiin töihin tai kevyisiin kuvaja videoeditointeihin.

teista toimitusmyyntinä. Ei jälleenmyyjille.

kausittainen osamaksuerä 31,26 €, vuosikorko 0 %, käsittelymaksu 5 €/kk ja tilimaksu 49 €. suutta 12 kk:n jälkeen ja maksaa luoton kokonaisuudessaan loppuun asti. Tällöin kuun 15. päivänä y 15.5.2018. Tarkemmat tiedot ilmenevät Vakiomuotoisista eurooppalaisista kuluttajaluottotiedoisRahoituksen tarjoaa Resurs Bank AB.

Tietokone luovaan suunnitteluun. Voit editoida videoita, käsitellä kuvia, tehdä graafista suunnittelua tai tuottaa musiikkia. Tässä riittää tehoja.


#n filter

Instagramia parjataan usein ”täydellisen elämän” esittelystä, mutta löytyy sieltä paljon muutakin. Riippukeinujen ja smoothieiden lisäksi postataan esimerkiksi politiikasta, arjen huolista ja uutisista. Kysyimme lukijoiltamme heidän suosikkitilejään, ja sen jälkeen etsimme käsiimme kyseiset instaajat ja selvitimme, miksi heidän Insta-tilinsä ovat sellaisia kuin ne ovat. Säde Mäkipää & Ida Kannisto

@ug_keso Lukijamme suosittelee: ”@ug_keso tekee todella kiinnostavan journalistista sisältöä sekä Suomesta että reissuiltaan, ja hänen itsereflektioitaan on mielenkiintoista seurata.” Jaakko Keso on 29-vuotias Yle Kioskin toimittaja, joka asui ja opis-

keli viime lukuvuoden Taipeissa Taiwanissa. Hänen Instagramistaan löytyy muun muassa pohdintaa uutisten seuraamisesta, itsensä vertailusta muihin ja alisuoriutumisen tunteesta. Instagram tarinoissa eli stooreissa hän taas opettelee muun muassa pantomiimia.

”Postaan Instagramiini sekalaisesti kaikenlaista. Saatan laittaa erilaisia havaintoja siitä mitä teen, ihan normaalista elämästäni, ja valokuvia jostain mikä kiinnostaa. Välillä jos menen jonnekin matkalle tai tapahtumaan, teen sieltä raportinomaisia postauksia. Sen lisäksi saatan postata satunnaisesti itseäni huvittavia asioita, jotka voivat ulkopuolisille näyttäytyä hyvinkin kummallisina tai outoina juttuina. Viime kesänä päätin, että haluan opetella salsatanssia. Tein kymmenen päivän ajan joka päivä tarinoihin postauksen, jossa harjoittelin salsaa Youtube-tutoriaalien avulla. Ne olivat aika pahaa katsottavaa, mutta kyllä niissä viimeisissä pätkissä osasin jo jonkin verran. Silloin kun postaan kuvia, ne ovat blogipostauksien tyylisiä. Postaan aika henkilökohtaisista asioista, ja myös aika melankolisista aiheista. Sellaisista synkistä ja mielen pimeiden puolten kanssa flirttailevista aiheista. En pidä Instagramin kiiltokuvamaisuudesta, ja siksi haluan pitää tilini mahdollisimman aitoina. Olen huomannut, että itsensä likoon laittaminen ja mukavuusalueen koettelu on palkitsevaa.”

Jaakko Keso seuraa: ”Kollega @toivohaimi’n tiliä, tubettaja

@bylindajulia’n tiliä, se hämmentää, @areena.stories -tiliä, siellä on hyviä sarjoja, ja erilaisia meemitilejä, joiden pariin saatan jumittua illalla, esimerkiksi @drunkpeopledoingthings.”

24


@muijavaara Lukijamme suosittelee: ”@Muijavaara nostaa esiin upeita ja osaavia naisia ympäri maailmaa, taustoittaa niitä just sopivasti ja vielä toteuttaa itseään samalla.” Venla Vaattovaara on 24-vuotias kuvittaja ja opiskelija. Keväällä 2018 hän perusti Instagramiin @muijavaara-tilin, ja piirsi sinne joka päivä yhden merkittävän naisen kuvan sadan päivän ajan. Sata päivää tuli ja meni, ja projekti jatkuu edelleen, vaikka muijia ei tipahtele tilille enää aivan joka päivä. Mukana on myös fiktiivisiä naisia, kuten Sansa ja Arya Starkit Game of Thronesista. ”Kaikki alkoi ärsyyntymisestä omaan kädettömyyteen ja halusta oppia uutta tekemisen kautta. Idea taas syntyi turhautumisesta kaikkeen uutisointiin tasa-arvon näkymisestä mediassa, joten aiheen päättäminen projektille ei ollut lainkaan vaikeaa. Tilini 100 päivän haasteen aikana saattoi päivässä mennä kuvan valmistamiseen, stooreihin höpöttelyyn ja yleiseen kriiseilyyn parhaimmillaan jopa neljä tai viisi tuntia. Nykyään päivitän uusia muijia ainoastaan 2-3 kertaa viikossa ja haaveilen salaa kunnon Instagram-strategiasta. Ainut sääntö, jota oikeastaan noudatan kuvissani on niiden vakiintunut pyöreä tausta, se pitää fiidin siistinä vaikka värit ja tyylit vaihtuvatkin tiuhaan. Se on tavallaan osa tavaramerkkiä. Niin ja miehiä ei ainakaan toistaiseksi ole kuvituksissa näkynyt, vaikka koenkin, että muijan määritelmä ei ole sukupuoleen täysin sidottu. Fiidini on puhtaasti omistettu pelkästään kuvituksille ja stoorin puolella taas tuon enemmän itseäni esille. Koen yhdeksi isoksi käännekohdaksi ehdottomasti sen, kun päätin höpötellä omalla naamallani myös stooreissa. Se tuntui heti tekevän projektista henkilökohtaisemman ja rikkoi esimerkiksi saamieni viestien avulla sitä tunnetta, että olen aivan yksin ison kasvottoman yleisön edessä.”

Venla Vaattovaara seuraa: ”Kiinnostavassa tilissä persoona paistaa kaiken tekemisen läpi. Tällä hetkellä fanitan esimerkiksi tissiruukku-tiliä @potyertitsawayluv. Muita suosituksiani ovat @muitaihania – tulee aina maailman kotoisin fiilis niin fiidistä kuin stooreista, @martinamartian – maailmaa kiertävä insipiroiva giffi-muija! @suflanda – upeimmat tatskat ja suloisin tekijä!”

”Idea syntyi turhautumisesta kaikkeen uutisointiin tasa-arvon näkymisestä mediassa, joten aiheen päättäminen projektille ei ollut lainkaan vaikeaa.”

25


@ilmastoahdistus Lukijamme suosittelee: ”Tililtä löytyy todella hyviä ja silmiä avaavia näkökulmia postauksissa ilmastonmuutoksesta ja muusta. Omasta puolestani toivoisin ehdottomasti kaikkien lukevan näitä ajatuksia.” Ilmastotoimijaksi nimetyn tilin esittelyteksti kertoo, että nimestään huolimatta tili pitää sisällään muutakin kuin ahdistusta. Tilin perustanut Annamari Värtö kertoo, että idea Ilmastoahdistus-tilistä syntyi viime lokakuussa IPCC:n raportin julkaisun myötä. @ilmastoahdistus sisältää pohdintaa ekologisuudesta ja ilmastoaiheista sekä tarjoaa seuraajilleen tietoa ja vertaistukea. ”Ilmastoahdistus-tilillä jaan ilmastouutisia, omia ajatuksiani ilmastonmuutoksesta, otan kantaa ajankohtaiseen keskusteluun ja annan arkisia vinkkejä ilmastoystävällisempään elämään. IPCC:n ilmastoraportti oli minulle iso shokki ja herätys ilmastokriisin vakavuuteen. Hetken pohdin, mitä minä itse voisin tehdä tilanteen parantamiseksi ja seuraavana päivänä raportin julkaisemisesta perustin Ilmastoahdistus-tilin. Lähes joka päivä juttuaiheita ja uutisia jaettavaksi olisi enemmän kuin ehdin päivittää. Yksityisviestejä tulee myös päivittäin, joskus jopa kymmeniä, ja pyrin aina vastaamaan kaikkiin edes jotakin. Tililläni ei ole sen kummempaa suunnitelmaa tai strategiaa, mutta olen kyllä pohtinut, pitäisikö linjaa "yhtenäistää ja ammattimaistaa". Tuotan sisältöä fiiliksen ja oman ehtimisen mukaan. Joskus joku ajankohtainen keskustelu tai uutinen jää jakamatta, koska aikaa ei yksinkertaisesti juuri silloin ole. Se hieman harmittaa. Toki toivon saavani tämän vuoden aikana 10 000 seuraajaa täyteen, jolloin saisin swipe up -toiminnon, joka helpottaisi esimerkiksi uutisten ja artikkelien jakamista. Kuvafeedini ei ole Instagramin kauneimmasta päästä, mutta olen ajatellut, että menen sisältö edellä ja kuvat eivät ole tililläni se ykkösjuttu. Olisi hienoa, jos feedini ulkoasu olisi kaunis ja harkittu, mutta se luultavasti rajoittaisi sisällöntuottamista. Kynnys julkaisujen tekemiseen olisi korkeampi, jos kuvien täytyisi olla täydellisiä.”

Annamari Värtö seuraa: "@kalenterikarju, jolla on monipuo-

lista, tiedostavaa ja ajankohtaista sisältöä, usein myös ekoaiheita, @juliaihminen, viihdyttävää sisältöä arjesta ja työstä, sijoittamisesta, sopivassa määrin itsensä likoon laittamista, @laurrenna on inspiroiva ja motivoiva puhuja, puhuu muun muassa itsetunnosta, itsensä kehittämisestä, elämäntaidoista, sekä ehdoton ykkössuosikkini @joutilasjonna, joka pohtii syvällisesti ja viisaasti ilmastokriisiä, kestävää elämäntapaa ja länsimaisen kulutuskulttuurin ongelmakohtia."

”IPCC:n ilmastoraportti oli minulle iso shokki ja herätys ilmastokriisin vakavuuteen.”

26


@letsgetglobaljkl Lukijamme suosittelee: ”Oon seurannut jo jonkin aikaa Jyväskyläläisen Let's Get Global -projektin tiliä. Siihen kuuluu noin 15 henkeä ja ne postaa aina niiden toiminnasta ja kaikesta ympäristöön liittyvästä! Mua kiinnostaa ympäristöjutut tosi paljon ja ne laittaa niiden stooreihin aina kaikkia ajankohtaisia uutisjuttuja ynnä muuta, joita on aina kinnostava katsoa.” Let’s Get Global -projekti on Unesco-koulujen globaalikasvatuksen verkostohanke. Jyväskylän lyseon lukio on mukana hankkeen toiminnassa, ja @letsgetglobaljkl-tili on sen opiskelijoiden ylläpitämä. Jyväskylän lyseon lukion opiskelija Martta Rissanen kertoo tiimin toiminnasta ja Instagram-tilistä tarkemmin: ”Let’s Get Global -projektin tarkoituksena on tuoda esiin kestävää kehitystä ja YK:n Agenda2030-tavoitteita. Halusimme saada ne myös someen esille ja sen kautta tavoittaa paremmin nuoria. Tilin ideana onkin kertoa toiminnastamme ja inspiroida muita mukaan toimimaan kestävän kehityksen hyväksi. Halusimme alustan, jossa saada projektille lisää näkyvyyttä. Projektille oli aiemmin luotu Instagram-tili, joten päätimme alkaa päivittää sitä aktiivisemmin ja viedä sisältöä uuteen suuntaan. Pyrimme julkaisemaan vain kuvia, jotka joko kertovat jotain toiminnastamme tai muuten tuovat esiin jotain tärkeää. Julkaisut keskittyvät lähinnä tapahtumien tai muiden merkittävien juttujen ympärille, emmekä julkaise feedintäyttökuvia. Katsomme, että kuvat sopivat värimaailmaltaan yhteen, ja että ne ovat tarpeeksi erilaisia. Sisältö menee kuitenkin edelle, emmekä jätä julkaisematta kuvaa jos se on muuten hyvä, mutta ei vain sovi feediin. Stoorissa julkaisemme enemmän fiilistelykuvia, jotka ovat tyyliltään rennompia: kuvaamme enemmän konkreettista toimintaamme ja nostamme esiin muiden postauksia. Kuvafeedi on meille se pääpaino, sillä se on ikään kuin portfolio, jossa sisältö on harkitumpaa.”

Let's Get Global seuraa: "Suosikkejamme ovat mm. @gretathunberg ja @theglobalgoals, jotka tuovat tärkeitä asioita esille ajatuksia herättävällä tavalla."

Toimitus suosittelee: Valokuvauksesta ja luonnosta kiinnostuneet voivat inspiroitua @jerejyranki-tilistä. Tilillä on kuvia ympäri maailmaa, myös Suomesta. Jere Jyrängin upeat kuvat muistuttavat, että aina ei tarvitse lähteä kauas nähdäkseen henkeäsalpaavia maisemia. @anniinaskitchen-tililtä voi kerätä talteen herkullisia vegaanireseptejä, jos ideat ovat keittiössä vähissä.

Jos hylätyt talot ja unohdetut paikat ovat juttusi, @urbexplaces- ja @itsabandones-tilit sisältävät varsinaisia urbaanin löytöretkeilijän helmiä kaikkialta maailmasta. Näihin paikkoihin voi löytöretkeillä Instagramin välityksellä vaikka kotisohvalta.

@snackspertti on yhtä napostelun juhlaa. Sipsiaiheisen Historian sipsien rapinaa -blogin Insta-tiliä seuraamalla pysyy kärryillä kaikesta, mitä sipsisknessä on meneillään.

Mistä tänään puhutaan? Se selviää @ylekioski -tililtä, joka kokoaa puhu@lukiolife on tietenkin klassikko! Tili tuimmat uutisaiheet napakasti muutasisältää sekä ajankohtaisia että ajatto- man kuvan paketteihin. Tältä tililtä päämia meemejä lukioarjesta. see kärryille maailman menosta nopeasti. 27


Jo kymmenien tuhansien opiskelijoiden lifehack. Hei lukiolainen! Lataa Frank App ja ilmainen digitaalinen opiskelijakortti sekä sadat edut tunnetuilta brändeiltä kulkevat aina mukanasi. Tiesitkö, että Frankilta saat myös kansainvälisen ISIC opiskelijakortin digitaalisena? ISIC avaa ovet yli 150 000 opiskelijaetuun yli 130 maassa.

frank.fi/lataa

frank.fi


OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN

Käytetyt ja uudet kirjat ammatillisiin opintoihin opiskelijaystävälliseen hintaan!

KIRJAT KIERTO ON OSTAM M E KÄYT ETTYJÄ OPPIKI RJOJA

Nopeat toimitukset verkkokaupassa JAMERA.NET HELSINKI Kalevankatu 26 Hämeentie 26

Jamera.net JYVÄSKYLÄ Gummeruksenkatu 5

OULU Asemakatu 29

LAHTI Mariankatu 17

TAMPERE Kauppakatu 3


30


Lukkarissa burnis Nuorten uupumuksesta, ahdistuneisuudesta ja masennuksesta on tullut uutisten kestoaihe. Miten niin pääsi käymään ja miten voisimme siirtyä keskustelussa siihen vaiheeseen, jossa ongelmalle pohditaan järkeviä ratkaisuja?

Säde Mäkipää

S

Pauliina Holma

ydän tykyttää ja raajat puutuvat. Rintaa puristaa ja koskee. Siinä hetkessä, jos en tietäisi paremmin, pelkäisin että saan sydänkohtauksen.”

”Oksettaa, pulssi kiihtyy, kädet tärisevät. Tulee sellainen epätodellinen olo ja vahva pakoreaktio, on pakko päästä pois siitä tilanteesta.” ”Tuntuu kuin olisin pimeässä huoneessa ja huudan, eikä kukaan kuule.” Ahdistaa. Uupumuksesta ja ahdistuksesta on tullut suorastaan trendi. Millenniaalit eli 1980–90-luvuilla syntyneet jäävät sairaslomille jo ennen 30 ikävuotta työuupumuksen eli burn outin, tuttavallisemmin ”burniksen” tai ”burren” takia. Myös lukiolaiset uupuvat entistä enemmän. Sen osoittavat muun muassa vuoden 2017 kouluterveyskysely ja samana vuonna julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön Lukioselvitys. Siitä ovat kirjoittaneet lähes kaikki kynnelle kykenevät mediat. Helsingin Sanomat teetti tänä keväänä selvityksen lukiolaisten uupumuksesta. Selvityksessä kysyttiin 1500 oppilaalta 15 eri lukiosta heidän kokemastaan stressistä ja uupumuksesta. Vastaus kirjattiin jutun otsikkoon: ”HS selvitti: Osa lukiolaisista on niin stressaantuneita, että heitä ahdistaa ja itkettää joka päivä.” Stressi ja uupumus voivat johtaa ahdistumiseen ja masentumiseen. 16–25-vuotiaiden kuntoutuspsykoterapian syynä on entistä useammin ahdistuneisuushäiriö tai masennus.

N

oniin, siinä ovat faktat. Niiden taivasteluun on käytetty jo muualla aivan tarpeeksi aikaa, joten siirrytään eteenpän. Etsin tätä juttua varten uupumuksen, ahdistuneisuuden tai masennuksen kanssa painiskelevia lukiolaisia haastatteluun Instagramissa. Postauksessa ehdotin, että jutussa ei tarvitse välttämättä esiintyä omalla nimellä. Ensimmäinen vastaus tuli muutaman minuutin päästä. Sain lopulta kymmenkunta vastausta, joissa lähes kaikissa suostuttiin haastatteluun omalla nimellä. Jutun alun sitaatit ovat kolmelta lukiolaiselta, jotka kuvailivat, miltä ahdistuksen hetkellä tuntuu. Tässä jutussa he kertovat myös, mitä tälle ongelmalle voisi heidän mielestään tehdä.

M

ikkelin lukion pihalla on päästy lähes hellelukemiin. Minä ja kyseistä lukiota käyvä Anna Partanen istumme pihan penkillä. Partanen pohtii, mistä hänen lukion ensimmäisellä luokalla alkanut ahdistuksensa johtuu. ”Kyllä taustalla varmaan on oma perfektionisti-luonne. On ollut tarve pärjätä ja näyttää pärjääväni. On ollut myös tarve miellyttää ihmisiä ja tehdä asiat hyvin ja huolellisesti. Ja liittyy siihen epävarmuuttakin, en ole osannut välttämättä uskoa itseeni ja ajatella, että minäkin olen hyvä.” 18-vuotiaalla Partasella ei ole koskaan ollut suuria ongelmia pärjätä koulussa: vähälläkin lukemisella on tullut kiitettäviä arvosanoja kokeista. Lukion ensim31


mäisellä luokalla kuitenkin koulutehtävät, kuten äidinkielen essee, alkoivat tuottaa luokattoman suurta tuskaa. ”Tuntui siltä, että tämä on ihan mahdoton asia, että ei tästä vaan voi selvitä, vaikka kyllä järki sanoi, että ei esseen kirjoittamiseen voi kuolla.”

Kohtaukset alkoivat pelottaa, ja noidankehä oli valmis, sillä ahdistus mahdollisista kohtauksista lisäsi niiden määrää. Pahimmassa vaiheessa paniikkikohtauksia tuli päivittäin ja lähikauppaankin meno tuntui vaikealta. Tästä kaikesta huolimatta Suominen opiskeli musiikkipainotteisessa lukiossa, pystyi esiintymään ja sai abivuonna puheviestinnän kurssista kympin. itten, ensimmäisen vuoden keväällä, tuli ”Somessa ja mediassa ahdistuneet ihmiset esitellään paniikkikohtaus. sellaisina nörtteinä, jotka eivät uskalla puhua kavereil”Aamulla herätessä oli todella ahdistunut ja leen. Koulussamme on todella avoin ilmapiiri ja ihmivaikea olo, mutta lähdin kuitenkin kouluun. set puhuvat omista mielenterveysongelmistaan, mutta Koulumatkani on vain muutamonet ovat silti yllättyneet, kun ma sata metriä, mutta tuli täysi olen kertonut, että minulla on stoppi. Sydän tykytti ja hengitys paniikkihäiriö. Olen sosiaalinen oli pinnallista. Pää meni ihan juja sellainen menevä ja huoleton miin.” tyyppi, että ehkä siitä ei ekana tuPartanen käveli lähiympärisle mieleen, että tolla on varmaan tössä vartin verran ja meni sitahdistuneisuushäiriö.” ten takaisin kotiin. Äidillä sattui Paniikkikohtaukset rajoittiolemaan vapaapäivä, ja hän otvat Suomisen elämää etenkin alti yhteyttä koulupsykologiin. Ilkuvaiheessa: ennalta tuntemattapäivällä Partanen marssi vastomat paikat ja matkustaminen taanotolle. Vasta siellä Partaselle olivat vaikeita asioita, samoin valkeni, että kyseessä oli paniikkoeviikot koulussa. Suominen kikohtaus. pääsi käymään terapiassa ja sai lääkityksen. Niiden Alkoi ahdistuksen ja masennusoireilun kierre, jon- avulla tilanne on helpottanut. Koulussa käyntiä auttoi ka aikana Partanen on tavannut monia asiantuntijoi- sekin, että alun jälkeen koulusta tuli tuttu ja turvalta ja saanut lääkityksen. Välillä tilanne on huonompi, linen paikka. välillä parempi. Se ei silti tarkoita, etteikö hän suoriutuisi koulutehtävistä, harrastuksistaan tai kykeniampereen lyseon lukiossa opiskeleva si viettämään aikaa kavereiden kanssa, päinvastoin. 17-vuotias Jonna Rantanen joutui yläkou”Itsekin olin, niin ärsyttävältä kuin se nyt tuntuukin lussa sairaalahoitoon asti masennuksen, syömyöntää, stereotypisoinut omassa päässä sen, että jos mishäiriön ja itsetuhoisuuden seurauksena. jollakin on masennus tai ahdistuneisuushäiriö, niin Aloittaessaan lukiossa hänenkin uudet ystävänsä yllätsen näkisi ulospäin tai se ihminen olisi jotenkin tie- tyivät, kun nauravainen Rantanen kertoi, että hänellä tynlainen, synkkä tai muuta. Alussa mietin, että onko on taustalla vakava masennus. minulla oikeasti näin paha olo, tai että onko minulla ”Sitä olisikin tärkeää painottaa, että vaikka näytät oikeus tähän. Minullahan on kaikki hyvin elämässä, iloiselta, ei tarkoita että välttämättä olet sitä”, hän sanoo. on perhe ja paljon kavereita ja hyviä ihmisiä jotka Nyt, kun diagnoosien perässä lukee "toipunut", hän välittävät minusta ja joista välitän, on harrastuksia kertoo, mitä opittavaa medialla on mielenterveyden ja koulu menee paremmin kuin toivoisin! Että eihän ongelmien käsittelystä: tässä ole mitään vikaa.” ”Median vaikutus on todella iso kaikkeen. Mielenterveysongelmista puhutaan aika varovasti jos ollennna Partanen haluaakin muistuttaa, et- kaan, ja se ylläpitää häpeän tunnetta niistä. Jos meditä ongelmia ei saa vähätellä: oma paha olo assa tehtäisiin mielenterveysongelmista puhumisesta on ihan yhtä totta kuin muidenkin, vaik- normi, se voisi muuttaa tehokkaasti ihmisten asenteita. ka ei kärsisikään sairauden vaikeimmasta Niistä pitäisi puhua rehellisesti ja oikeilla termeillä, muodosta. ei kierrellä tai kaarella.” Samaa mieltä on Helsingin Sibelius-lukiosta juuri Anna Partanen, Heta Suominen ja Jonna Rantanen valmistunut 19-vuotias Heta Suominen. Hänellä pa- ovat kaikki selvinneet pahimman vaiheen yli, mutta niikkikohtaukset alkoivat vatsataudin jälkeen lukion kukaan heistä ei halua vetää sankarin viittaa niskaanensimmäisenä vuonna. Vatsatauti aiheutti huonovoin- sa. Sen sijaan he kokevat, että mielenterveyden järkkytisuutta ja oksentelua. Vaikka tauti meni ohi, Suomi- minen on opettanut heille omien tunteiden käsittelyä, nen alkoi voida huonosti julkisilla paikolla ja pelkäsi niiden sanoittamista, itsensä hyväksymistä ja armoloksentavansa. lisuutta: ei ole pakko pystyä kaikkeen.

S

"Ihmiset saattavat valittaa kiireestä, mutta jollain tasolla kuitenkin ajattelemme, että se on se ihanne-elämä."

T

A

32


J

a sitten: mitä voisimme tehdä, jotta tulevaisuudessa nuoret voisivat välttää aallonpohjan, tuoda esiin ongelmia ilman vähättelyä ja saada apua ajoissa? Sitä ennen on tietenkin pohdittava, mistä lisääntynyt ahdistuneisuus ja masennus johtuvat. ”Nyky-yhteiskunnassa ulkopuolelta tulee jo valmiiksi paineita siitä, että pitää pärjätä ja suorittaa. Ihmiset saattavat valittaa kiireestä, mutta jollain tasolla kuitenkin ajattelemme, että se on se ihanne-elämä. Mutta sehän se ihmisiä kuormittaa ja uuvuttaa”, sanoo Anna Partanen. ”Tuntuu, että lukion vaativuus on kasvanut, ja toisaalta myös stigma aiheen ympäriltä on vähentynyt, ja asiasta puhutaan enemmän. Lukioon on tullut lisää painetta todistusvalinnalla. Työmääräkin on tosi suuri, itsellänikin monessa jaksossa oli kahdeksan tuntia kolme kertaa viikossa, sehän menee ihan työstä. Ja sitten läksyt ja kirjoitukset päälle. Monet ovat meidänkin koulussa tehneet sen päätöksen, että pidentävät lukiota, ja sen pitäisi olla täysin hyväksyttävää. Ihmisiä pelottaa esimerkiksi se, että jos sairastuu, niin tiukka poissaolokiintiö tulee täyteen, eikä kaikissa lukioissa siitä välttämättä jousteta”, pohtii puolestaan Heta Suominen.

E

ntä mitä sanoo asiantuntija?

Kasvatustieteen professori Katariina Salmela­-Aro on tutkinut lukiolaisten jaksamista ja koulu-uupumusta. Hänen mukaansa keskeinen ongelma on se, että vaatimukset ja voimavarat ovat epäsuhdassa: vaatimuksia on lisätty, mutta voimavaroja ei. Hänen työryhmänsä tutkimuksissa on myös havaittu pieniä merkkejä siitä, että lisääntynyt kilpailu ja vertailu ovat ajaneet oppimisen ja yhteisöllisyyden ohi. Lisäksi tulevaisuus näyttäytyy epäselvänä ja hämmentävänä, ja kuviota sotkevat esimerkiksi uusi lukiolaki ja valintakoeuudistus. Vanhemmat ja opet-

tajat eivät välttämättä osaa neuvoa nuoria tarpeeksi näissä asioissa. Kolmas havaittu tutkimustulos on se, että opettajien stressi vaikuttaa myös opiskelijoihin. Kaikki tätä juttua varten haastatellut lukiolaiset ovat naisoletettuja. Uupuvatko nuoret naiset helpommin kuin nuoret miehet? Katariina Salmela-Aron mukaan pojatkin kyllä uupuvat, mutta he näkevät ongelman ulkoisena. Se voi johtaa negatiiviseen suhtautumiseen koulunkäyntiin ja pahimmillaan koulun keskeyttämiseen. Tytöt taas etsivät syytä itsestään ja kokevat itsensä riittämättömiksi.

R

atkaisuksi kasvavaan uupumukseen ja ahdistukseen Salmela-Aro ehdottaa resurssien lisäämistä: enemmän apua siihen, miten aikatauluttaa omia päiviään, millaisia tavoitteita itselleen asettaa ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia päästä puhumaan, jos huolia tulee. Tämä tarkoittaisi siis yksinkertaisesti lisää työvoimaa kouluihin. Lisäksi Salmela-Aron mielestä opettajien tulisi päästä entistä enemmän jatkokouluttamaan itseään, jotta opettajat osaisivat paremmin hahmottaa esimerkiksi, miten tunteet vaikuttavat opiskeluun. Partanen, Suominen ja Rantanen ovat kaikki sitä mieltä, että on tärkeää päästä puhumaan jollekulle ammattilaiselle helposti ja nopeasti. ”Toivoisin, että Terapiatakuu-kansalaisaloite menisi läpi eduskunnassa, jotta apua ei tarvitsisi jäädä odottelemaan”, sanoo Jonna Rantanen. ”Olisi hyvä että esimerkkejä tulisi enemmän esille, että ihmiset tietäisivät enemmän. Ahdistuksessa tai masennuksessa ei tarvitse olla aina kyseessä se ääritapaus”, pohtii Anna Partanen. ”Lempeys itseä kohtaan on tärkeää. Kaikkea ei tarvitse pystyä tekemään, ja aina ei kannata yrittää väkisin”, summaa Heta Suominen. 33


Kirjoittajalta:

Self-help ei riitä

Nuorten uupumisesta ja mielenterveysongelmista on kirjoitettu viime aikoina paljon mediassa, eikä Improbatur ole poikkeus. Tässä vaiheessa pitäisi olla selvää, että tilanne ei ole hyvä, eikä näin voi jatkua. Uupuminen ei ole vain lukiolaisten tai ammattiin opiskelevien ongelma, vaan siitä kärsivät myös korkeakouluopiskelijat ja jo työuransa aloittaneet. Asialle olisi siis tehtävä jotakin. Tähän mennessä on esitelty sellaisia ratkaisuja kuin ”kaikki mikä ei tapa, vahvistaa”, ”älä stressaa”, ”näin vältät stressiä” ja ”Suomalaiset huippu­johtajat kertovat, miten he selviytyvät stressistä.” Self-help-aforismit tarjoavat ratkaisuksi ”oikeaa asennetta”, kuten ”pysy aitona äläkä luovuta”. Ne eivät riitä mihinkään, sillä niin kauan kuin yhteiskunnallisena ihanteena on kaikkensa antaminen, jotta petaisi itselleen hyvät näkymät tulevaan epävarmaan ja pätkätöillä varustettuun työelämään, on yksilönä hyvin vaikea lähteä vastakkaiseen suuntaan, keskinkertaisuuden tielle. Kun leposyke huitelee aamuisin sadassa, ei auta ollenkaan, että työelämän kokeneet konkarit määkivät Twitterissä, kuinka heidän nuoruudessaan kaikki oli kovempaa. Kun valmiiksi uupuneet lukiolaiset siirtyvät korkeakouluihin, on vain loogista, että YTHS:n psykologien pakeille on pian entistä pidempi jono, ja pätkätyöläisen sairaslomaa on palkattava paikkaamaan toinen samanmoinen. Ei siinä valtion eläkekassa kartu, vaikka asiaa miten päin julkisessa keskustelussa kääntelisi. Tarvitaan konkreettisia toimia, toisin sanoen taloudellisia satsauksia nuorten mielenterveyspalveluihin ja koulutukseen. Mutta tarvitaan myös pärjäämiskultin kollektiivinen räjäyttäminen. Yhteiskunnalliset normit muuttuvat hitaasti, se on hyväksyttävä. Voimme kuitenkin edistää muutosta jokainen osaltamme. Opettaja, tarkkaile luokkasi ”kympin tyttöä” ja ”luokan pelleä”. Miten he todellisuudessa voivat? Vanhempi, millaisia haaveita ja toiveita sinulla on jälkikasvullesi? Onko ok, jos he välillä tulevat kotiin kutosen numero mukanaan tai haluavat lopettaa tavoitteellisen oboensoiton? Työnantaja, millaista tukea nuoret työntekijäsi saavat? Onko sinulle turvallista kertoa, että nyt työpöytä on liian täynnä? Kerrotko alaisillesi, että he ovat riittävän hyviä työtehtäviinsä, mikäli niin on? Korkeakouluopiskelija, näetkö opiskelukaverisi kilpailijoina vai tukiverkostona? Miten he voisivat olla 34

sinulle jälkimmäinen? Ja lukiolainen, miten voisit luopua ylisuorittamisesta tai täysin viisveisaamisesta ja astua silloin tällöin keskinkertaisuuden tielle? Jotta kykenisimme ratkaisemaan nämä kysymykset, tarvitsemme paljon muutakin kuin self-help-kirjallisuutta. Tarvitsemme aikaa, rahaa ja henkistä tukea, erityisesti viimeisintä. Sitä tämän jutun haastateltavat halusivat tarjota muille lukiolaisille ja nuorille, jotka painiskelevat jaksamisen ja mielenterveyden ongelmien kanssa. Jo ennen kuin keski-ikäinen tai sitä lähentelevä eliitti sanasoti päiväkausia Twitterissä siitä, onko ok nimitellä korkeakouluopiskelijoita laiskanpulskeiksi syöttöporsaiksi tai oliko ennen oikeasti elämä hankalampaa, 18-vuotias lukiolainen osoitti minulle äärimmäisen viisaasti, että sellaisella ei ole yhtään mitään väliä. Anna Partanen huomautti, että omaa jaksamisen määrää tai huonoa oloa ei kannata vertailla muihin. Jokainen jaksaa sen verran kuin jaksaa. ✦

Mistä apua? Jos koet tarvitsevasi keskusteluapua, voit olla helposti yhteydessä esimerkiksi seuraaviin tahoihin: Suomen Mielenterveys ry:n päivystävä kriisipuhelin, suomeksi numerossa 09 2525 0111, ruotsiksi 09 2525 0112 ja arabiaksi 09 2525 0113. Sekasin-chat osoitteessa sekasin247.fi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. Väestöliiton poikien puhelin 0800 94884. Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainpuhelin 0800 92277.


35


ONNISTU 1. JAKSON KOEVIIKOLLA!

OSALLISTU KERTAUSKURSSILLE VAIKKA KOTOASI MatikkaKertaus ǀ FysiikkaKertaus ǀ KemiaKertaus TutorHousen pienryhmäkurssilla saat yksilöllistä ohjausta ja kertaat käynnissä olevan kurssisi tärkeimmät asiat! Voit osallistua kätevästi mistä päin Suomea tahansa.

W Helppo kysyä ja saada apua, myös vuorovaikutteisella online-kurssilla

W Preppausta kaikentasoisille opiskelijoille W Pätevät opettajat W Tyytyväisyystakuu OPETUSTA 3 X 75 MIN ONLINE KAIKKIALLE SUOMEEN OPETUSTILARYHMÄT HELSINGISSÄ, ESPOOSSA JA VANTAALLA

iden Oppila vosana ar antama

5 / 5 4 , 4 u

yystaku

väis + tyyty

1. jakson kurssikohtaiset pienryhmät käynnistyvät 2.9. alkaen. Lue lisää ja ilmoittaudu 1. jakson pienryhmiin: www.tutorhouse.fi/kertausryhmät-lukiolaisille PS. Meiltä saat myös yksityisopetusta eri lukioaineissa!

TutorHouse on osa Sanoma Prota


Hyvät arvosanat syksyn kirjoituksista

Paranna osaamistasi, kasvata itsevarmuuttasi ja tee runsaasti harjoitustehtäviä!

HUIPPUTARJOUS! YO-KOEVALMENNUKSET

- 50 %

Tarjous voimassa syksyn kirjoituksiin asti.

Ilmoittaudu nyt valmennuskeskus.fi


Miksi on olemassa jotain, sen sijaan että ei olisi mitään? Ajan salaisuus on sen eteneminen, jonka tunnemme sydämenlyönteinä (ne joilla sellainen on), menneisyyden haamuina, tulevaisuutta koskevana levottomuutena.

Olemme ajasta tehtyjä olentoja. Joidenkin mielestä vain kvarkkien tanssia, toisten mielestä ihmeellinen osa universumin juonittelemaa tarinaa.

38


Johannes Roviomaa

39


iisi päivää sitten olin lähellä kuolemaa, kahdestakin syystä. Koneet hyökkäsivät yllättäen alukseemme. Meinasin jäädä sulkuporttien väliin tykinruuaksi. En olisi päässyt pakoon, sillä minulla ei ole kulkuoikeuksia. Raskas ovi ei aukene tahdonvoimalla. Taisin paniikissa paskoa housuun. Onneksi katto sortui ja jäin metalliputkien ja rautaromun alle. Sain suojattua itseni heittäytymällä maahan. Joku raahasi minut turvaan. Sairaalasiivessä minut skannattiin, suoneeni upotettiin suolaliuosta ja kipulääkkeitä. Olin pari päivää lääkehorroksessa. Selvisin aivotärähdyksellä ja parilla kylkiluun murtumalla. Näin unta, että olin edelleen Ellarionilla, kotiplaneetalla, jonne synnyin. Ellarion on Arati-tähtijärjestelmän planeetta, jolla kaikista onnekkaimmat ihmiset asuvat. Sillä on kaksi kuuta: Osiris ja Caelena. Niiden asukkaat ovat vähemmän onnekkaita. He louhivat mineraaleja, raaka-aineita ja tuottavat ruokaa. Yhdessä Ellarion ja sen kuut muodostavat yhteiskunnan, jonka lyhenne on EOC. Puhtaus meidät erottaa, saasta yhdistää. Unessani kaikki näytti pysähtyneen ikuisuudeksi. Herätessäni suussani maistui metalli ja olin taas keskellä ilmastoitua painajaista, kaukana kotoa. Yhtäkkiä valon säikeet osuivat silmääni. ”Muistatko mikä vuosi nyt on?” kysyi lääkäri Peters, joka osoitti valolla silmiini. ”Tietenkin, vuosi 542.” Mikään ei ole sattumaa maailmankaikkeudessa, paitsi sen synty, joka on puhdas vahinko. Joten ei voi olla vahinko, että ajattelen vaimoani jatkuvasti. Tuijotan usein kannelta kylmään avaruuteen ja ikävöin kotia.

40

Aloitetaan yksinkertaisesta tosiasiasta:

Olen Jack ”Cooler” Lange, nelikymppinen baarimikko Odysseus-aluksella, jolla on noin sata matkustajaa. On mekaanikkoja, lääkäreitä, tiedemiehiä, komentajia, pääministeri, uskonnollisia johtajia, upseereita. Ja minä, juoman­ laskija. Parikymppisenä päätin mennä armeijaan, sillä en tiennyt, mitä elämältäni haluaisin. Ihmiskunta soti koneita vastaan ja vaihtoehdot olivat vähissä, vaikka toisin kuin kuiden asukkailla, minulla on äänioikeus ja olosuhteisiin nähden varsin hyvät oltavat. Elämää oli pakko puolustaa. Ylenin lopulta pursimieheksi, vaikka en koskaan ollut armeijan suurin ystävä. Armeijan jälkeen siirryin Valkyrie-aluksen baarimikoksi. Aluksen tähtikapteeni Roan Rowen auttoi minut monesta pinteestä pois ja sai minut houkuteltua myös Odysseukselle. Minulla oli paha tapa riehua humalassa ja noudattaa laiskasti käskyjä. Sota päättyi kaksikymmentä vuotta sitten.

Kunnes se puhkesi viisi päivää sitten uudestaan. Muutama päivä sitten laivastomme tuhottiin. Taistelussa kuoli satoja ihmisiä silmänräpäyksessä. Meidät pelasti lopulliselta tuholta ainoastaan hyppy, turboahdettu pakomatka vihollisesta. Hypyn aikana aluksen moottorista revitään kaikki teho irti. Siihen liittyy aina myös riskejä, kuten se, että me räjäytämme itse itsemme. Rohkenen väittää, että mistään muualta avaruudesta ei löydy näin hyviä mekaanikkoja. Alus tärisee hypyssä kauttaaltaan, kattolamput välkkyvät, tuolit lentävät seiniin. Keinotekoinen painovoima on vinkeä keksintö, hyvinä päivinä se on meidän puolellamme, pahoina meitä vastaan. Työni on kaataa Odysseus-aluksen miehistölle juomia ja kuunnella heidän murheitaan maailmanlopun keskellä.


Vammani ovat lastenleikkiä siihen nähden, mitä tällä aluksella on tapahtunut viikon aikana. levainen kuolemattomasta. Niiden ohjelmoijat ovat opettaneet koneille pelon ja epäluuloisuuden. Ne juovat jopa viinaa ja käyvät vessassa. ”Jos täällä aluksella on pettureita, ei muuta kun kuula kalloon!”, sanoo eräs sotilas minulle baaritiskillä ja kumoaa vodkapaukun huiviinsa. Avaruusaluksemme Odysseus kelluu avaruudessa ilman mitään tukea, ellei fysiikan lakeja lasketa sellaiseksi. Olemme ypöyksin kosmisen erämaan reunalla. Pelkään, että avaruusaluksesta tulee meidän kaikkien yhteinen ruumisarkku, joka matkaa kiertoradalla ikuisesti. Kunnes jonain päivänä joku ihmistä älykkäämpi löytää meidät mädäntyneinä luukasoina. En silti paljasta sisäisiä tunteitani kenellekään. Saatan olla aluksen ainoa ihminen, joka on optimisti. Katastrofi kuuluu tasapuolisesti kaikille, kuolema on universumin demokraattisin osapuoli. Ei ole mikään ihme, että miehistö on väsynyt, nälissään, peloissaan, osa mielipuolisuuden rajamailla, missä järjen ja hulluuden raja on ohut kuin iho. Poikkeukselliset olosuhteet vaativat poikkeuksellisia keinoja selviytymiseen. Koko ihmissivilisaation loppu voi olla lähellä. Kuulin tänään baaritiskillä mielenkiintoisen keskustelun. Odysseus-aluksen miehistö oli onnistunut löytämään avaruudesta ”majakoita”, joihin ihmiset olivat jättäneet kaksisataa vuotta sitten viestejä. Kapseleista löydettyjen viestien mukaan ihmiset lähtivät viisisataa vuotta sitten planeetta Maasta valtavilla Genesis-aluksilla, etsien uutta tulevaisuutta, kotia ja onnea. Kaikki päättyi täydelliseen katastrofiin. Virus tuhosi alusten tietokannat. Ihmiskuntaa koskeva tieto kuihtui pois. Jäljelle jäi kourallinen tarinoita, joita matkasta selviytyneet ovat kertoneet jälkipolville.

Vielä viikko sitten kaikki oli toisin. Meidän piti lähteä vain tutkimusmatkalle. Minulla oli vitsi jokaiselle aluksen matkustajalle, mutta suurin vitsi on todellisuus, jonka keskellä elämme. Toiset rakastavat keisaria, jolla on vain symbolista valtaa, toiset dynastioita, jotka ohjaavat politiikkaa ja lakeja, myös tällä aluksella. Me kaikki pelkäämme koneita, ellemme satu olemaan niiden puolella. Mikä pahinta, kukaan ei tiedä, missä Koneet pitävät päämajaa. Voisi kuvitella, että baarimikko ei ymmärrä maailmasta mitään, mutta totuuden nimissä olen tämän pienen näyttämön keskipisteessä. Miehistön jäsenet luottavat minuun. Ei minulla ole aikaa jakaa ihmisten salaisuuksia. Oli palattava töihin, jotta ymmärtäisin paremmin, mitä lähipäivinä on tapahtunut ja minkälaisen hysterian keskellä elämme. Sängyssä maatessani tuntui, että aika menettää merkityksensä ja tulen hulluksi. Vammani ovat lastenleikkiä siihen nähden, mitä tällä aluksella on tapahtunut viikon aikana. Lääkärit ovat elvyttäneet miehistön jäseniä, amputoineet jalkoja ja käsiä. Osa makaa säteilyn takia karanteenissa tai sekaisena lepositeissä. Ikävä kyllä muutama epäonnekas on kasvot lakanalla peiteltynä sairaalasiivessä. Vain kosmos yksin tietää, miten meidän vielä käy. Jäljellä oleva ihmiskunta voidaan tuhota lopullisesti tai vielä pahempaa – meistä saattaa tulla Paskanmarjat! Kyseessä oli tekoälyn karjaa. AI-koneet ovat niin pitkälle kaikkien aikojen vedätys. kehittyneitä, että on mahdotonta erottaa kuoTotuus oli, että pieni eliittijoukko halusi tappaa jäljellä olevat ihmiset ja paeta aluksilla pois, jotta voisivat myöhemmin palata takaisin Maahan rakentaakseen uuden sivilisaation. Sanotaan, että ilmastonmuutos, taudit, ydinsota ja väestönkasvu tuhosivat lopulta planeetan, joka oli joskus ollut täynnä kauneutta ja harmoniaa. Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä: universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä

41


aivan varma. Olemme idioottien jälkeläisiä. Kukaan ei tiedä, mitä planeetta Maalla tapahtuu, sillä valollakin kestää sinne pääsy useita, ehkä satoja vuosia. En osaa kuvitella millaista elämä siellä on ollut. Se on kuin paikka, jossa sateenkaari koskettaa metsää. Voimme kuvitella näkevämme sen, mutta jos menemme etsimään sitä, emme löydä mitään. Nykyinen kotimme, Odysseus-alus, rakennettiin Ellarionilla sata vuotta sitten. Sitä ei alunperin suunniteltu sotimiseen. Miehistöä oli pakko kouluttaa uudelleen. Mekaanikot parantelivat alusta, jotta emme murtuisi Koneiden hyökätessä. Uskonnolliset johtajat pitivät toivoa yllä niille, joille sellaisella on merkitystä. Sotilaat olivat koko ajan valmiustilassa. Jos avaruudessa kuulisi ääntä, alus päästäisi todennäköisesti rämiseviä hätäsignaaleja tyhjyyden korville. Ja minä kaadan pahanmakuista alkoholia tasapuolisesti kaikille, jotka haluavat hetkeksi hukuttaa murheensa tuomiopäivän eteisessä.

Tärisevät ja hikiset sormeni jumittuvat liipaisimeen.

hyviä ja pahoja. Kenen tai minkä puolesta minä olisin valmis kuolemaan?

Punainen hätävalo syttyy. Sireenin ulvonta kantautuu koko alukseen. Hälytystila, taas. Upseeri juoksee portaita alas ja huutaa: ”Kaikki, jotka osaavat käsitellä aseita, välittömästi asevarustamoon!” Teen työtä käskettyä. Suljen baarin ja juoksen aluksen perälle, jonne minulla ei tavallisesti ole mitään asiaa. Nappaan käteeni sarjatuliaseen. ”Puolustakaa alusta viimeiseen hengenvetoon asti!” huutaa komentaja. Tätä he eivät sano ääneen: vastassa saattaa olla teknologiaa, joka tuhoaa meidät välittömästi alukseen päästyään. M i ten m i n ä osuisin yhteenkään tekoälydroneen tai ties mihin. Olen ampunut aseella kaksikymmentä vuotta sitten. Seison toisen kerroksen kannella, mekaanikkojen tukikohdan ovensuulla. Tärisevät ja hikiset sormeni jumittuvat liipaisimeen. Antaa tulla sitten!

Odysseuksella ei ole yötä, eikä päivää. Aurinko ei laske, eikä nouse. Maailmankaikkeus levittäytyy kohti outoa, vierasta ja tuntematonta tulevaisuutta, johon me kuulumme, halusimme tai emme. Mekin olemme mytologinen osa jotain suurempaa, vaikka emme tiedä, mistä alunperin tulimme tai mihin olemme matkalla. Painovoima ei ole vastuussa ihmisten rakastumisesta tai joukkotuhosta. Ihminen on laji, joka keksii erilaisia symboleita, joihin ladataan erilaisia ideologioita ja toiveita. Kun aika kuluu tarpeeksi, unohdamme, että nuo symbolit ovat keksittyjä. Aluksen keskusradiosta kuulutetaan, että Palvomme niitä, vaikka emme viisihenkinen miehistö on hypännyt itsemurmuista miksi. Tämäkin alus ja hakapseliin, Starcalleriin, joka on tuhonnut visitä ympäröivä yhteiskunta on hollisaluksen. täynnä erilaisia uskomuksia, Matka kotiin on pitkä. ✦ 42


Larppaus on tunteiden koelaboratorio Hyppäsin heinäkuussa larppaamisen syvään päätyyn osallistumalla ensikertalaisena Suomen historian suurimpaan larppiin, joka järjestettiin Helsingissä. Jopa järjestäjät sanoivat minulle etukäteen, että tämä voi olla aika kova paikka, jos ei ole aikaisempaa kokemusta. Tapahtumapaikka, eli Torpparinmäen koulu, oli kuin itsenäinen taideteos. Avaruusalukseksi muunneltuun kouluun astuessa todella tuntui, että hyppää rinnakkaistodellisuuteen, jossa on eri lainalaisuudet. Pelin imuun oli helppo päästä, koska tapahtuma oli tuotettu niin hyvin. Pelin koodarit hyödynsivät muun muassa NASA:n avoimen lähdekoodin grafiikkaa, aluksella oli noin viisikymmentä näyttöä, jotka toimivat reaaliajassa. Tietokoneilta tai tableteilta sai ohjeita, apua ja käskyjä. Odysseus-larppi sijoittui satojen vuosien päähän, aikaan jolloin ihmiskunta on siirtynyt planeetta Maasta Arati-tähtijärjestelmään ja käy sotaa koneita vastaan. Pelaajien tehtävä oli pelata samanaikaisesti omaa hahmoaan eteenpäin, mutta myös ratkaista yhteisiä, monimutkaisia tehtäviä, joita pelin aikana tuli vastaan. ”Haluttiin luoda todella vaikuttava, immersiivinen kokemus, hirveästä tragediasta ja siitä selviytymisestä. Suuria menetyksiä, suuria tunteita, mutta myös toivoa ja onnistumisen hetkiä. Rakennettiin oma maailma ja sosiologinen yhteiskunta”, sanoo tuottaja-käsikirjoittaja Laura Kröger. LARP (Live Action Role Playing) on roolipelaamisen muoto, jossa pelaajat eläytyvät kuvitteellisiin pelihahmoihin ja maailmaan livetilanteessa. Larpit voivat sijoittua esimerkiksi keskiaikaan, kuvitteelliseen fantasiamaailmaan, kaunokirjallisen teoksen tapahtumiin, tai vaikka lukioon. Suomalaisille larpeille yhtenäistä on valmiiksi käsikirjoitetut hahmot. Larppeja järjestetään ympäri vuoden eri puolella Suomea. Savonlinnan taidelukiossa on järjestetty jopa larppauskursseja, ja viime vuonna kurssin huipensi viikonlopun mittainen larppausleiri.

Eli siis mitä? »» Toimittaja Johannes Roviomaa osallistui

Odysseus – A Story About Survival -larppiin, joka on Suomen historian suurin LARP-­tapahtuma.

»» Larppi pelattiin kolme kertaa, ensimmäinen peli suomeksi, kaksi seuraavaa englanniksi.

»» Jokaisella pelikerralla pelattiin 48 tuntia putkeen ja pelaajia oli 104 per peli.

»» Yhteensä Odysseus-larppiin osallistui

siis yli kolmesataa pelaajaa ja yli sata vapaaehtoista: käsikirjoittajia, tuottajia, maskeeraajia, rakentajia, ruoanvalmistajia ja kuljettajia.

Larppaamiseen jos johonkin liittyy paljon stereotypioita, joista osa voi olla totta, osa täyttä potaskaa. Yksi sellainen voi olla, että ”nörtit heittävät noppaa, mätkivät toisiaan pahvimiekoilla ja puhuvat haltiakieltä.” Oli upeaa nähdä, kuinka Odysseus-pelin lopuksi rooliasut kirjaimellisesti revittiin yltä, ihmiset halasivat toisiaan, itkivät ja nauroivat yhdessä voittamisen, vapautumisen ja väsymyksen keskellä. Tämä oli kaikille onnistunut ultrajuoksu, teatterin ensi-iltaesitys ja henkisen patikoinnin päätepysäkki. Roolista irtaantuminen voi olla hankalaa, joten jokaisen pelin jälkeen on aina debriefing, jossa kootaan ajatuksia ja tunteita yhteen, miten eroan pelaamastani hahmosta, mitä pelkäsin, mikä oli parasta ja niin edelleen. ”Pääsinpäs eroon tästä sadistisesta paskapäästä! Moi, mä olen muuten Janne.” Larppaaminen on parhaimmillaan dramaturgisesti ja psykologisesti aivan kaikkea, tunteiden koelaboratorio, luovuuden lähde ja yhteisöllinen kokemus, jota on vaikea täysin pukea sanoiksi. Pelaajalla on turvallinen mahdollisuus käsitellä oikeassa elämässä vaikealta tuntuvia asioita: kuolemaa, petetyksi tulemisen tunnetta, valehtelua, rakastumista, kaikkea. Pelin aikana luovuus, äly, rohkeus, huumorintaju, heittäytyminen ja sosiaaliset taidot ovat aivan keskeisiä elementtejä. Larppauksesta voi olla hyötyä myös esimerkiksi historian tai psykologian opiskelussa. Minulle larppaaminen oli näyttelemisen, improvisaation ja ongelmanratkaisun saumaton kokonaisuus. Ja nörttinä olemisessa ei muuten ole mitään vikaa! 43


Vedä ällä kenkälaatikosta Olisiko teillä hetki aikaa puhua Leitnerjärjestelmästä? Lukiossa pitää ottaa haltuun valtava määrä uusia sääntöjä, sanoja ja käsitteitä. Päämäärätön pänttäys ei ole ainoa vaihtoehto, vaan avuksi voi ottaa vaikkapa kenkälaatikon – tai ladata sovelluksen. Mari Uusivirta

N

Antti Kyrö

yt kun minulla on huomionne, otetaanpa heti askel taaksepäin. Puhuaksemme Leitner-järjestelmästä, ensin täytyy selittää perusteet sen kattomenetelmälle: aika­ välikertaukselle. Aikavälikertaus on opiskeltavan asian kertaamista niin, että asiaan palataan pitenevillä aikaväleillä. Tämä sopii hyvin lukiossa opiskeltaviin asioihin, joita saatetaan kysyä ylppäreissä yli kaksi vuotta opiskelun jälkeen. Homma perustuu siihen, kuinka muistimme toimii. Opittavaan asiaan palaaminen nimittäin auttaa muistiamme muistamaan. Ihmisen on hyvin luonnollista unohtaa asia, johon törmää vain kerran tai kaksi. Asiaan palaaminen vahvistaa muistijälkeä. Siksi vaikkapa ihan perus sanojen kuulustelu itseltä tehostaa oppimista hurjasti. Ja kuten Leitner ihan kohta meille opettaa, vaikeisiin asioihin kannattaa palata vieläkin useammin kuin helppoihin. Saksalaisen Sebastian Leitnerin 1970-luvulla kehittämä järjestelmä tarjoaa aikavälikertaukselle todistetusti toimivan rytmin. Siinä vaikeita asioita hinkataan päivittäin ja jo opittuja yhä harvemmin ja harvemmin. Tietyn rytmin noudattaminen ei sinänsä ole välttämätöntä. Muistitutkijoiden mukaan yhden illan pänttäystä parempi on ihan jo se, että opiskelee asian tänään, huomenna, ylihuomenna, sitten parin päivän välein ja sitten vielä harvemmin. Kunhan palaa takaisin aiheen pariin ajan kuluessa. Leitner-järjestelmä tunnetaan "Leitnerin laatikkona", koska se perinteisesti tehdään kenkälaatikkoon. Kenkälaatikko jaetaan osastoihin – aloittaa voi vaikka 44

seitsemästä osastosta. Sitten opiskeltavat asiat kirjoitetaan muistikorteille (niitä voi olla kymmeniä tai vaikka satoja) niin, että esimerkiksi käsite tai suomennos tulee etupuolelle ja oikea vastaus takapuolelle. Aluksi kaikki kortit sijoitetaan kenkäboksin ensimmäiseen osastoon. Sieltä sitten nostetaan kortteja ja kuulustellaan niitä itseltä. Kun kortin saa oikein, se siirretään seuraavaan osastoon. Jos taas sattuu vastaamaan väärin, kortti siirretään aina takaisin ekaan osastoon. Päivän päätteeksi ekan osaston pitäisi aina olla tyhjä, ja mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän kortteja on myöhemmissä osastoissa. Simppeliä? Jep, mutta jutun juoni onkin siinä, milloin muistikortteja eri lokeroista nostellaan. Se käy näin: Ensimmäisestä osastosta joka päivä, toisesta joka toinen päivä, kolmannesta joka neljäs päivä, neljännestä joka kahdeksas päivä ja niin edelleen (kyllä, Leitner tarjoaa tässä ohessa myös pienen matikkatunnin). Siinä se pitkäaikainen muisti sitten kasvaa kuin huomaamatta. Seuraavaksi huomio: Muistathan, että tämä on vain yksi keino opiskella, eikä korvaa esimerkiksi suurten kokonaisuuksien haltuunottoa. Erilaisia opiskelutekniikoita kannattaa kokeilla useita, jotta löytää itselle sopivan kuhunkin aineistoon ja oppiaineisiin. Leitner-järjestelmä, tai jokin muu aikavälikertauksen metodi sopii erityisesti esimerkiksi kielten sanastojen tai reaaliaineiden käsitteiden oppimiseen. Tai yleisen nippelitiedon ja pätemiskyvyn parantamiseen, jos opettelee vaikkapa maailman pääkaupunkeja tai jalkapallon maailmanmestareita.


Tarkempaa tietoa erilaisista aikaväleistä tai toteutus-- Peruskorttipakan tekeminen on helppoa, mutta tavoista löytyy suomeksi esimerkiksi studentti.fi-sivussyvemmälle sukeltaminen vaatii vaivannäköä. tolta ja englanniksi muun muassa Youtubesta (googlaa spaced repetition tai Leitner Box). Toinen sovelluksista on Quizlet. Kenkälaatikko ja analogiset muistilaput saattavat Ennakkotiedot: yksi tunnetuimmista flashcard-sotuntua vanhanaikaiselta ajatukselta. Juuripa sen vuok- velluksista, kymmeniä miljoonia käyttäjiä. Ei voi käytsi tämän jutun kirjoittaja tsekkasi puolestanne kaksi tää suomeksi. aikavälikertausta käyttävää mobiilisovellusta. ++ Tarjoaa lukuisia erilaisia opiskelutoimintoja. Pitkän aikavälin opiskelun lisäksi voi esimerkiksi tehSitten toinen huomio: Testi ei ole virallinen vertailu, dä kokeita ja opiskella onlinessa muiden kanssa. vaan perustuu yhden ihmisen näkemykseen. Palveluita Korttipakkaan voi myös ladata oman aineistonsa. ei ole laitettu paremmuusjärjestykseen tai verrattu kat++ Visuaalinen ilme on moderni ja värikäs, ja laiskantavasti toisiinsa, vaan niiden sisältöä on kuvailtu lyhyen kin opiskelijan on helppo ottaa homma haltuun. käyttökokemuksen perusteella. ++ Erittäin älypuhelinystävällinen. Opiskelumoodissa kysymystyypit vaihtelevat avoimesta vaihEnsimmäinen sovellus on Anki. toehtoihin ja voit tehdä todella monipuolisia Ennakkotiedot: aikavälikertausfanien ehdoton suoopiskelukokonaisuuksia. sikki. Voi käyttää suomeksi. -- Valtavan valmiin massan seasta on välillä vaikea ++ Aikavälityksen algoritmi on Leitner-järjestelmää löytää tarpeeksi kattavia ja tosissaan tehtyjä pakedistyneempi, ja sovellus tekee aikataulutustyön koja harjoituspakkojen ja huumorin seasta. Ole täysin käyttäjän puolesta. myös tarkkana, ettet jaa omaa settiä vahingossa! ++ Moni asia on muokattavissa, ja voi joko napu-- Sovelluksen aikavälikertauksen algoritmi ei käy tella kortin kerrallaan tai ladata korttipakkaan selväksi, eikä siksi ole niin vakuuttava kuin Anki. aineiston tietokoneen avulla. Sovellus tarjoaa Toimii tosin käyttäjän näkökulmasta vaivattomasti. paljon tilastotietoa oppimisprosessista. ++ Sovelluksen ympärillä on suuri yhteisö, ja val- Testataanpa sitten, miten luetun ymmärtäminen miita korttipakkoja löytyy etenkin englanniksi tällä kertaa sujui. Miksi aikavälikertaus on teholukemattomia. kas tapa oppia? Oikea vastaus löytyy jutusta orans-- Visuaalinen ilme on tylsä, eivätkä ainakaan aloit- silla. Jos meni väärin, palaa jutun alkuun ja lue telijan löytämät kuulustelutoiminnallisuudet ole uudestaan. Jos muistit oikein, eikun kenkälaatikmitenkään kekseliäitä. koa tuunaamaan! 45


Tienaa tulemalla kaupoille! Kaikki opiskeluun Lukio-/oppikirjat, laskimet, laskinohjelmistot, tarvikkeet Myös käytetyt kirjat ja digikirjat

Suosituskampanja Tienaa ostosrahaa, kun myös kaverisi ostavat meiltä. Lue lisää: www.kaupoille.fi/kampanja

www.kaupoille.fi

Kaupoille.fi

Myymälä ja noudot:

Puistolantori 4, 00760 Helsinki Puh. 09-3881912

Mietityttääkö

millaisia asioita työelämässä tulee vastaan. Akavan Uraguru ohjaa ja tsemppaa työelämäasioissa.

www.uraguru.fi

Kaupoille.fi


KUTSU SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXV LIITTOKOKOUKSEEN LAPPEENRANTAAN Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n liittokokous järjestetään syksyllä Lappeenrannassa kaupungintalon Lappeenranta-salissa (Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta) 8.-10.11.2019. Kokousedustajille on varattu majoittumismahdollisuus Scandic City Lappeenrannasta (Valtakatu 31, 53100 Lappeenranta) sekä Original Sokos Hotel Lappeesta (Brahenkatu 1, 53100 Lappeenranta). Ilmoittautuminen tapahtuu Lappeenranta-salissa perjantaina kello 9:00-10:45 ja liittokokous avataan kello 11:00. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset sekä valitaan Lukiolaisten puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle 2020. Liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piiri- ja jäsenjärjestöjen nimeämillä liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden 2019-2020 jäsenmaksun. Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina, voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan tai ilmoittaa kiinnostuksensa 6.8. alkaen osoitteessa lukio.fi/liittokokous. Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin 30.9.2019 tilanteen mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät 7.10.2019 mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä. Jokaisella Lukiolaisten henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolooikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä Lukiolaisten jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä. Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse Lukiolaisten järjestösuunnittelijalle viimeistään 11.10.2019. Liittokokous on maksuton. Piiri- ja jäsenjärjestöjen on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus Lukiolaisten kautta 21.10.2019 mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa liiton järjestösuunnittelija Matti Mannonen matti.mannonen@lukio.fi tai 046 923 3003. Tervetuloa liittokokoukseen! Helsingissä 17.6.2019 Liittohallitus

47


Elämästä Vierailevat kolumnistit kirjoittavat asiaa.

Muumio pätee, väittää ja neuvoo Tuija Siltamäki

Ikääntyessään ihminen saavuttaa muutamia etuoikeuksia.

Yksi niistä on autuas välinpitämättömyys siitä, etteivät muut ole kiinnostuneita hänen ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Koska minua ei kutsuttu juhlapuhujaksi ylioppilas- eikä muihinkaan valmistujaisjuhliin, kaadan iättömän viisauteni korkeakouluopinnoista nyt teidän niskaanne. Lupaan, että siitä on enemmän hyötyä kuin kummitädin antamasta aforismikirjasta. Tee mitä lystäät. Korkeakoulun aloittaminen on outoa. Koko ajan on kaikkia tapahtumia, joihin kaikki ihmiset vaikuttavat koko ajan olevan menossa. Oikeasti niin ei ole eikä niin voi elää. Siksi kannattaa mennä vain tapahtumiin, joihin oikeasti haluaa ja vain niiden ihmisten kanssa, joista oikeasti tykkää. Jos et halua haalareita, älä hanki haalareita. Jos opiskelukaverisi ovat ikäviä ihmisiä, hanki kavereita jostain muualta. Kuppaa systeemiä. Opiskelijana saa todella paljon erilaisia alennuksia. Käytä ne kaikki. Syö opiskelijalounaita. Varaa YTHS:ltä hammaslääkäri ja poistata viisaudenhampaat. Mene terapiaan ja kuntonyrkkeilykurssille. Perusta ASP-tili. Jos saat edes joskus heitettyä sinne edes jonkin verran rahaa, siellä on kymmenen vuoden päästä tosi paljon rahaa. Niillä voi joskus ostaa kämpän, bunkkerin tai 20 000 kaljaa sivilisaation romahtamisen asteesta riippuen. Hyödynnä vapautesi. Opiskeluaikojen jälkeen elämäsi on 48

Antti Kyrö

seuraavan kerran yhtä vastuutonta ja vapaata eläkkeellä ja silloin sinulla on todennäköisesti sekoilemisen estävä lonkka tai lääkitys. Valmistumisen jälkeen sinulla voi olla työpaikka tai vielä pahempaa, perhe. Joskus kannattaa ryypätä tai valvoa tiistaina aamuun asti ihan vain siksi, että niin voi tehdä. Hankkiudu eroon pienistä vaatteista. Hyvin todennäköisesti lihot opiskeluaikana. Se johtuu paitsi ryyppäämisestä ja sekoilemisesta myös siitä, että vanhenet. 18-vuotiaan housujen ei tarvitse mahtua 28-vuotiaalle. Myy ne pois. Käy koulussa. Korkeakoulutus ja etenkin yliopisto on käsittämätön keksintö. Miettikää nyt: on joku paikka, josta saa lähes vastikkeettomasti ja loputtomasti tietoa ja viisautta. Vastaavaa tilaisuutta et saa enää myöhemmin elämässä, ellet hanki tuulihousuja ja ryhdy aikuisopiskelijaksi. Älä stressaa. Opintojen edetessä huomaat, että opiskelukaverisi lietsovat itsensä ihmeelliseen kiihkoon tenttien ja opinnäytetöiden tekemisestä. Se on täysin tarpeetonta. Kandilla ei ole mitään väliä eikä yleensä gradullakaan. Keskity asioihin, jotka ovat sinulle hyödyllisiä. Mutta muista, että joskus tylsä asia voi olla tärkeä. Silloin sinä et ole älykäs, vaan laiska. Kolumnin kirjoittaja Tuija Siltamäki on toimittaja, jolla on edelleen kaksi poistamatonta viisaudenhammasta.


Maailmalta Vierailevat kolumnistit havainnoivat elämää ulkomailla.

Sain suurkaupungista paljon enemmän kuin odotin Essi Lehto

”Spend a dream year in New York”, HS-säätiön stipendikaut-

ta mainostavassa esitteessä luki. Mieletön tilaisuus, ajattelin. Päätin ehdottomasti hakea ja purskahdin itkuun, kun kahden kuukauden päästä sain kuulla saaneeni paikan. ”Aika paljon joudut tekemään palkatonta työtä”, kaverini sanoi. Koulun käytävällä toinen totesi Nykin olevan kallis ja univelkaa kertyvän paljon. Valmistuminenkin lykkääntyisi vuodella, ja säästöt palaisivat. Perhe mietti turvallisuutta, kun sain edeltäjältäni kuulla, että aivan koulun ulkopuolella oli ammuttu kerran hänen kautensa aikana. Stipendikauteni alkoi syyskuussa. Ensin vihasin Nykiä. Ihmiset olivat töykeitä, metrossa haisi pissa, ja asunnon löytäminen oli yksi vaikeimmista koskaan tekemistäni asioista. Vaikka yhdysvaltalainen kulttuuri oli teeveestä tuttu, sopeutuminen uuteen kotikaupunkiin kävi kuitenkin yllättävän hitaasti. Viikonloppuisin nukuin niin paljon, että uusi kämppikseni epäili minun olevan masentunut. Helmikuuhun mennessä kuitenkin hymyilin metrossa tanssiesityksistä hämmentyneille turisteille ja irvistelin kannustavasti, kun pakasta vedettyyn pukuun pukeutunut mies säikähti asemalla itsekseen huutavaa naista. Opettaja kertoi koulussa, että Nyki on nykyään turvallisempi kuin koskaan, eikä edes poliisi osaa selittää miksi.

Antti Kyrö

Nyt Suomeen palattuani olen luonnollisesti miettinyt paljon stipendivuoden antia. Koulu ja työ pitivät niin kiireisinä, että usein söin vain aamiaisen ja illallisen. Deadlinejen alla mietin, mahdanko muistaa koko vuodesta yhtään mitään. Kannattiko stipendivuosi, varsinkin kun useimmat ikäiseni ovat olleet jo vuosia työelämässä? Kyllä kannatti. Osa-aikaisista opinnoista New York Universityssä tarttui mukaan viiden ohjelmointikielen alkeet, Adoben ohjelmistojen hallinta, videokuvaustaidot ja journalistisen tuotekehityksen hallinta. Ulkomaille muutto on aina vaikeaa. Jos se kuitenkin on haaveissasi, suosittelen uskaltamaan. Manhattan sai minut välillä suunnattoman iloiseksi ja välillä itkemään raivosta. Samalla opin paljon itsestäni. Nyt tiedän, että pankkitilin saa kyllä avattua, kun ilmestyy lyijypunnuksen lailla pankin tiskille vielä sinä kuudentenakin päivänä. Eikä vieraassa kaupungissa kauaa tarvitse olla yksinäinen, kun vain lähtee kotoa ulos. Kyse on siitä, miten paljon on itse valmis tekemään töitä onnistuakseen eikä tuhlaa energiaa turhaan raivoamiseen. Usein huumorilla ja räkäisellä naurulla pääsee pidemmälle. Kolumnin kirjoittaja Essi Lehto on kohta 30-vuotias ikuisuusopiskelija ja ylpeä siitä. 49


Ihan luokatonta

Reetta Niemensivu on lahtelainen sarjakuvantekijä, kuvittaja ja graafikko. Lisää käden jälkeä voi katsoa vaikka Instagramista: @reettabeetta. 50


IRTONUMERO 5 €

••

••

••

#KERRANELAMASSA

ORIGINAALIT A13IRISTEILYTVUODESTA '94

STOCKHOLM

ABI RISTE I LYT. F 1 22H PARTYCRUISE

Profile for Improbatur

Improbatur 3/2019  

Suomen Lukiolaisten Liiton lehti lukiolaisille – vuoden kolmas numero.

Improbatur 3/2019  

Suomen Lukiolaisten Liiton lehti lukiolaisille – vuoden kolmas numero.

Advertisement