Page 1

4/2016

Aikuistuvien ihmisten asialla

improbatur

Syrjäkylien nuorilla on pitkä matka kaikkialle s. 24


VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN!

Valmennuskeskus on 40 vuoden kokemuksellaan Suomen luotetuin valmennuskurssijärjestäjä; joka vuosi noin 2 000 pyrkijää saa haluamansa opiskelupaikan kurssiemme avulla. “PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”. (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy 2015)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340


C.L. SEIFERT ABI-MALLISTO Laatua opiskelijan ehdoilla

clseifert.fi

info@clseifert.fi

09 315 77077


HANKI OPISKELIJAKORTTI. Raha ei kasva puussa, muua onneksi on Frank ja opiskelijaedut. SLL:n jäsenenä saat opiskelijakortin ja kaikki Frankin edut.

NISSEN Muista myös opiskelijan -10% lisä-alennus!

Lue lisää osoiieessa frank.fi ja lataa Frank App puhelimeesi App Storesta tai Google Play -kaupasta.


Pääkirjoitus

Aleksi Tuomola

”Minulla ei ole koskaan ollut vakituista työpaikkaa, enkä haaveile sellaisesta.” Anna-Sofia Nieminen, päätoimittaja anna-sofia.nieminen@lukio.fi

Olen tähänastisen työurani aikana muun muassa poiminut herneitä, puurtanut kolmessa eri tehtaassa, hoitanut ranskalaisen perheen arkea au pairina, työskennellyt R-kioskin myyjänä, tehnyt journalismia niin paikallislehdessä kuin Helsingin Sanomissa, perustanut kollegoiden kanssa oman lehden ja ollut mukana kirjoittamassa kirjaa. Reilu vuosi sitten perustin yrityksen, jonka tarkoitus on mahdollistaa repaleisten toimittajan hommien tekeminen vielä pitkään. Olen myös ehtinyt opiskella maisteriksi. Saatan kuulostaa kypsältä eläkkeelle, mutta todellisuudessa täytän ensi vuonna 30. Nykyään työelämä on tällaista, palapelin rakentamista. Kirjoitin tähän lehteen jutun muuttuvasta työelämästä. Sivulta 32 alkavassa kirjoituksessa todetaan, että epävarmuus huolestuttaa monia, mutta löydetään muutoksesta myös paljon hyviä puolia. Minulle repaleinen työelämä on ollut hyvä asia. Jokainen työ on opettanut jotain: herneiden poimiminen sinnikkyyttä, au pairina olo kieliä, myyjän työ toimeen tulemista erilaisten ihmisten kanssa. Työuran repaleisuus itsessään on opettanut sietämään epävarmuutta. Kaikki nämä ovat tärkeitä taitoja nykyisessä työssäni toimittajana. Eikä oppiminen ole rajoittunut töihin tai opiskeluun.

Esimerkiksi reissukokemuksia olen päässyt hyödyntämään kirjoittaessani matkailusta. Kun lukio loppui, en todellakaan tiennyt, mitä haluan elämälläni tehdä. Pidin kaksi välivuotta, tein töitä ja matkustelin, kunnes hain tosissani yliopistoon. Sielläkin valitsin ensin väärän alan ja vaihdoin pääainetta kesken kaiken. Silti – tai ehkä juuri siksi – olen päätynyt itselleni mieluisaan asemaan. Minun ei tarvitse tehdä koko ajan samoja asioita, vaan saan kehitellä uusia projekteja. Näen ympärilläni valtavasti mahdollisuuksia. Minulla ei ole koskaan ollut vakituista työpaikkaa, enkä haaveile sellaisesta. Epävarmuudesta kannattaa ottaa ilo irti, koska sen kanssa joutuu kuitenkin elämään. ps. Improbatur jatkaa uudistumistaan. Ulkoasun osalta siitä kuuluu kiitos uudelle ad:lle Antille, jonka esittelyn löydät sivulta 8. Sisällöissä haluamme jatkaa rohkealla ja tiukasti ajassa kiinni olevalla linjalla. Esimerkiksi kaikki tämän lehden kolumnit käsittelevät aihetta, joka puhuttaa juuri nyt: rasismia ja maahanmuuttoa. Käsittelemme ajankohtaisia asioita myös uudella Ajassa kiinni -aukeamalla. Maailmalta-kolumni nostaa jatkossa lehteen havaintoja ympäri maailmaa. Viihtyisiä lukuhetkiä!

5


Tässä lehdessä

18

Tottelematon kansalainen Tapasimme Greenpeacen aktivistin Aino Tuomi-Nikulan, joka hakee huomiota ympäristöasioille vaikka lakia rikkomalla.

Viimeiset vuodet Vuotsossa Tunnin koulumatkoja, crossipyörällä keulimista ja lähtöaikeita – kolme nuorta kertoo elämästä syrjäkylällä.

32 Älä huoli, työelämän muutoksen kanssa voi pärjätä Tervetuloa, robotit! Tehkää te tylsät hommat, me keskitymme ihan muihin juttuihin.

6

24


Mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista

5 | Pääkirjoitus 6 | Tässä lehdessä 8 | Tekijät esittäytyvät Antti & Tuija

9 | Dear Impro & Meistä puhuttua

Koti ja kämppikset: hoas.fi

10 | Ajassa kiinni 13 | Liitolta Pirita Ruokosen kolumni

14 | Paluu lukioon Arttu Lindeman

38 | Kulttuuritentissä Tatu Sinisalo

43 | Eka kerta Alman eka oma ulkomaanmatka

44 | Elämästä Susani Mahaduran kolumni

45 | Maailmalta Kerttu Heikuran kolumni

46 | Essee

Tarinan kaksi totuutta

48 | Päivänavaaja

hoashelsinki

hoas_fi

hoas_fi


Improbatur 4/2016 Aikuistuvien ihmisten asialla – lehti lukiolaisille

Tekijät esittäytyvät

Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Anna-Sofia Nieminen Ulkoasu Antti Kyrö Toimitussihteeri Mari Uusivirta

Antti Kyrö on 34-vuotias graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka on työskennellyt elokuusta lähtien Improbaturin ad:na. Hän paitsi taittoi tämän lehden, teki myös useita kuvituksia. Vaikka Antti on vasenkätinen, hän piirsi muotokuvat kolumnisteista oikealla kädellään. ”Piirroksiin saa enemmän luonnetta, kun piirtää väärällä kädellä elävästä mallista. Samalla on kiva hörppiä kahvia ja tutustua piirrettäviin.” Antti kävi lukion Helsingin Käpylässä. Sittemmin lakkautettu Yhtenäiskoulun lukio oli paras mahdollinen sosiaalisessa mielessä. Antti muistelee aikaa lämmöllä, vaikka koulumenestys oli mitä sattui. Onneksi ylioppilaskirjoitusten tuloksilla ei ollut merkitystä Taideteollisen korkeakoulun pääsykokeissa. Juuri valmistunut taiteen maisteri teki lopputyönään Porojen maihinnousu -animaation, joka kertoo suomalaisten porojen viinanhakureissusta Tallinnaan. Se sai ensi-iltansa Rakkautta & anarkiaa -festareilla syyskuussa ja valittiin juuri Tallinnan elokuvafestareille.

Tuija Sorjanen on 27-vuotias Inarissa asuva vapaa toimittaja. Tuijaa kiinnostaa kaupunkikulttuuria enemmän elämä reuna-alueilla ja periferioissa. Pohjoinen Lappi on ottanut eteläsuomalaisen Tuijan täysin imuunsa, ja nykyään hänestä tuntuukin, että Inari on itse asiassa koko Suomen keskipiste. Tähän lehteen Tuija kirjoitti jutun syrjäseutujen nuorista. Syrjäseudun määritteleminen tuntui erityisen vaikealta sen jälkeen, kun on asunut liki vuoden paikassa, josta on tuhannen kilometrin matka vanhempien ja läheisimpien kavereiden luo. Syrjäseutujen nuorten elämää leimaa se, että kotoa on jossakin vaiheessa lähdettävä kauas. Jo lukiota varten saattaa joutua muuttamaan toiselle paikkakunnalle, ja tulevasta yliopistokaupungista voi olla vähintään satojen kilometrien matka kotiin. Lähtemistä Tuija suosittelee kuitenkin myös niille, joilla olisi opiskelupaikkoja kotikulmillakin. Suomi on valtava maa täynnä erilaisia kulttuureja, joihin kannattaa tutustua.

Tätä lehteä tehtiin muun muassa Sodan­kylässä, Lahdessa ja Australian Sydneyssä.

8

Avustajina tässä numerossa Kerttu Heikura, Jaakko Kahilaniemi, Susani Mahadura, Jose Riikonen, Antti Sepponen, Tuija Sorjanen, Erkki Toukolehto, Tuukka Tuomasjukka, Aleksi Tuomola, Mari Uusivirta Kustantaja: Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Janni Pellinen Mediatiedot: www.improbatur.fi/ mediatiedot Paino: Forssa Print Oy Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs. 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (sll:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur Instagram: @Lukiolaiset issn-l 0784-705x issn 0784-705x issn 2341-8923 (improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 30. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2017. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Jäsenet voivat olla osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa yhteydessä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@ lukio.fi tai +358 9 5842 1500). Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).


Dear Impro

Meistä puhuttua

Tällä palstalla vastaamme lukijoidemme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

Lukiolainen kysyy

@ofwinterfcll: ”ärsyttää ku improbatur yrittää aina olla nii erilainen”

Voiko opettaja puuttua kännykän käyttöön oppitunnin aikana?

@Nakkalajarvi: ”Kun kuulin, että @SofiaNieminen aloittaa @Lukiolaiset #Improbatur-lehden päätoimittajana, arvasin, että taso pysyy korkeana. Laadukas lehti!”

tt

iK

yrö

Impro vastaa Katja Asikainen sosiaalipoliittinen asiantuntija Suomen Lukiolaisten Liitto

A

@nikosakari: ”Iltapäiväkahvin kanssa Suomen paras aikakauslehti #Improbatur! Ylpeä saa @Lukiolaiset-toimijana olla, kiitos @SofiaNieminen & co

n

”Lukiolaki määrittelee kurinpitoa ja järjestyssääntöjä lukioissa. Koulutuksen järjestäjä laatii lukiolain pohjalta oppilaitoskohtaiset järjestyssäännöt, joissa olisi hyvä määrätä myös kännyköiden ja mobiililaitteiden käytöstä. Lain mukaan opiskelijoiden tulee saada vaikuttaa järjestyssääntöjen laatimiseen. Lukiolain mukaan opettaja voi poistaa oppitunnilta ainoastaan opetusta häiritsevän opiskelijan. Tällöin opettajan on yksilöitävä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuultava opiskelijaa tai hankittava muu tarpeellinen selvitys. Jos kännykän käyttö on luonteeltaan häiritsevää eikä liity opetukseen, opettajalla on oikeus rajoittaa kännykän käyttöä oppitunnin aikana. Opettaja voi esimerkiksi edellyttää, että kännykkä säilytetään laukussa. Opettaja ei voi takavarikoida opiskelijan omaisuutta, paitsi jos on syytä epäillä, että opiskelijalla on hallussaan sellainen esine, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta. Opetushallitus on kuitenkin todennut, että yksittäistapauksissa mobiililaitteiden käyttöön voidaan puuttua esimerkiksi kiusaamistilanteissa. Videoiden kuvaaminen oppitunneilta ja niiden levittäminen ei ole sallittua. Kännyköitä käytetään yhä enemmän oppimisen tukena. Lukiolain mukaan opiskelijan velvollisuus on osallistua opetukseen, suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Tähän hyvä keino on noudattaa opettajan ohjeita ja lukion järjestyssääntöjä.”

Anna palautetta Palautetta voi antaa tuttuun tapaan Facebookissa (facebook.com/ improbatur), sähköpostilla (improbatur@lukio.fi) tai verkkolehden lomakkeella (improbatur.fi/lukijoilta). Twiitit ja Instagram-kuvat tavoittavat meidät, jos lisäät niihin tunnisteen #improbatur.

”Kuukautisaihe oli suoraan sanottuna epämiellyttävä -- Ymmärrän, että tabuista ja uusista asioista puhuminen on lehden juttu, mutta tämän olisi voinut jättää sivuun.” ”Yleensä arvostan lehteä ja virrasta poikkeavaa tyyliä, mutta.. Aiheena kuukautisista puhuminen on ihan ok, vaan tarvitseeko sitä tehdä huomionhakuisesti ja provosoiden? --” ”Kiitos paljon ”verta!” -jutusta. Todella tärkeää settiä ja tykkäsin erityisen paljon myös mytologiasta. --”

Keskustelu jatkuu Rakkaat lukijat, Saimme paljon palautetta viime lehdestä ja erityisesti menkkoja käsitelleestä artikkelista. Kiitos! Haluamme olla mukana purkamassa tabuja ja käsitellä lukiolaisten elämää monelta kantilta. Menkoista on puhuttu viime aikoina ilahduttavan paljon myös muualla. Esimerkiksi Twitterissä ihmiset ovat jakaneet kokemuksiaan tunnisteella #kaameimmatmenkat. Vaikka näin: ”#kaameimmatmenkat oli kesken liikan. ope huutaa 'KYLLÄ AIKUISEN NAISEN PITÄÄ SIETÄÄ KIPUA. Kentälle siitä!' kun mä itken & oksennan nurmella” (@je44aR). Ja näin: ”lähti taju, ei mukava tunne. #kaameimmatmenkat” (@metskukeesia). Huh! Voimia kaikille menkkakipujen kanssa painiville – ja muistakaa, että kovan kivun syy kannattaa aina selvittää. Terkuin, lehden toimitus 9


Ajassa kiinni

Ylppäreiden merkitys kasvaa Aktivisti Aino Tuomi-Nikula suosittelee Kiipeily. Hieno laji, joka antaa paljon harrastajalleen. Ulkona kiipeillessä voi nähdä paikkoja, joita ei maan tasalta näkisi. Upeita maisemia ja sopivasti adrenaliinia, mutta kuitenkin kiipeillessä on koko ajan turvassa. Kiipeily on fyysisesti vaativa laji, jossa itsensä voi ylittää jatkuvasti. Kahvila Kolo. Tämä suloinen, pieni vegaanikahvila on Helsingin Kalliossa. Kahvin ja vegaanisten herkkujen lisäksi siellä voi ostaa ja lukea käytettyjä kirjoja. Lempipaikkani Kolossa on yhden ihmisen mentävä parvi ulko-oven yläpuolella. Se on sopiva piilopaikka kaupungin keskeltä rauhaa etsiville. Helsingin Kivinokka. Lähellä kaupunkia oleva tosi kaunis paikka, jonne on helppo mennä julkisilla kulkuvälineillä. Kivinokassa on ihana luontopolku, meri lähellä, hauskoja pikkumökkejä ja kodikas, kylämäinen tunnelma. Lisäksi kesäkahvilasta saa älyttömän hyviä vegaanisia munkkeja. Henkilöjuttu Aino Tuomi-Nikulasta alkaa sivulta 18.

Anna-Sofia Nieminen Lukiossa tehdyllä työllä on jatkossa entistä suurempi vaikutus siihen, pääseekö opiskelemaan korkeakouluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä esittää, että valtaosa opiskelijoista tulisi jatkossa valita toisen asteen todistusten perusteella. Toisin sanoen ylioppilastutkinnon merkitys kasvaa, ja pääsykokeiden ja valmennuskurssien merkitys pienenee. Samalla on tarkoitus selkeyttää valintaperusteita. Työryhmän mukaan lukiolaisten tulee voida tietää opintojensa alkuvaiheessa, millaisilla perusteilla korkeakouluihin valitaan opiskelijoita. Vaikka ylioppilastutkinnon merkitys kasvaa, se ei ole jatkossakaan ainoa väylä korkeakouluihin. Työryhmän mukaan korkeakoulujen tulee tarjota myös muita, esimerkiksi avoimiin verkkokursseihin perustuvia osaamisen näyttömahdollisuuksia. Työryhmä julkaisi esityksensä marraskuun alussa. Esitys on nyt lausuntokierroksella, ja vasta sen jälkeen päätetään jatkotoimista korkeakoulujen kanssa. Tarkoitus on, että uudistukset otetaan vaiheittain käyttöön vuoteen 2020 mennessä.

”Luokkaeroja on hiljaa läsnä kaikkialla. On vaarallista, kun niitä ei haluta nähdä tai tajuta.” -Tähänkin lehteen haastateltu yliopistonlehtori Mari Käyhkö Helsingin Sanomissa 3.11.2016.

Kokemuksia sähköisistä ylioppilaskokeista

9,3%

86,9%

36,5%

17,6%

SLL:n kyselyyn vastanneista ei ollut tehnyt yhtään sähköistä koetta ennen sähköistä ylioppilaskoetta.

vastaajista koki, että kokeen aloittamiseen liittyvät käytännöt olivat jokseenkin tai täysin selkeitä.

vastaajista kertoi, että heillä oli jonkin verran tai paljon tietokoneen käyttöön liittyviä ongelmia koetta suorittaessa.

vastaajista oli sitä mieltä, että koejärjestelyt antoivat mahdollisuuden lunttaamiseen.

10

Lähde: SLL:n kysely, johon tuli 86 vastausta.


Hei @lukiogooglaa, oletko kunnossa? Anna-Sofia Nieminen

Twitterissä on ollut @faijagooglaa jo elokuusta 2013, mutta nyt googlaavat myös vegaani, amis, fuksi ja moni muu – tietysti myös lukiolainen. Kas näin:

Hyvin nopeasti päästään kynsien syömiseen ja kyynelkanavien vuotamiseen (kuulemma edes MAOL ei auta laskemaan, miten usein on tullut itkettyä lukion takia). Erityisesti Särmä tuntuu avaavan patoumia:

Huh, tästähän herää vaikka mitä kysymyksiä! Onneksi @lukiogooglaa suostui haastatteluun. Aloitetaan:

Huh huh. Lienee paras lopettaa haastattelu, ennen kuin menee liian synkäksi. Otetaan loppuun terveiset:

Tämähän alkoi lupaavasti.

Hommaa riittää, jep jep. Eiköhän viesti mennyt tällä perille!

Terveisiä sedältä! Elämää ei pidä elää liikaa ulkopuolisten arvioiden ehdoilla. Jos on tehnyt parhaansa ja epäonnistuu ulkopuolisten silmissä, ei pidä lannistua. Itse reputin aikanaan äidinkielen ylioppilaskokeen, mutta se ei minun elämääni muuttanut. Br

yc e

Vi

ck

ma

rk

- Bengt Holmström, Nobel-palkittu taloustieteen professori 11


Löydät meidät osastolta 4d49.

PARAS PAIKKA. Etsi oma unelmasi, löydä oma paikkasi. Pohjoinen on sinun.

• AMK-tutkinnot päivä- ja monimuotototeutuksena • Ylemmät AMK-tutkinnot • Opinnot Avoimessa AMKissa Haku 10.–25.1.2017 englanninkielisiin koulutuksiin ja 15.3.–5.4.2017 suomenkielisiin koulutuksiin.

www.lapinamk.fi Kemi • Rovaniemi • Tornio

Hae Lapin yliopistoon

Sinne eivät pienetkään unelmat huku Hae Lapin yliopistoon Sinne eivät pienetkään unelmat huku

LAPIN YLIOPISTO UNIVERSITY OF LAPLAND

Pohjoisen puolesta − maailmaa varten

Korkeakoulujen yhteishaku 15.3.–5.4.2017

Haku englanninkielisiin maisteriohjelmiin

Olemme Studia 2016 -messuilla 29.–30.11.2016 osastolla 4d49. Tule käymään!

1.12.2016–31.1.2017

ulapland.f i

hakijapalvelut@ulapland.fi

040 485 6583


Liitolta Suomen Lukiolaisten Liiton työntekijät jakavat ajatuksiaan

Ne ja me olemme kaikki ihan vain tavallisia ihmisiä Pirita Ruokonen Yleistäminen on ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä ja sinänsä tarpeellinen taito, mutta äärimmilleen vietynä se voi olla vaarallista. Vaaralliseksi se muuttuu esimerkiksi, kun ihminen saa kielteisen kokemuksen yksittäisestä ryhmän edustajasta ja leimaa sen takia koko ryhmän. Kun media uutisoi yksittäisen turvapaikanhakijan tekemästä rikoksesta, somessa moni villiintyy tuomitsemaan kaikki turvapaikanhakijat potentiaalisiksi rikollisiksi. Ennakkoluulot vääristävät havaintoja ympäröivästä yhteiskunnasta. Värittyneiden ja keksittyjenkin tarinoiden perusteella monet alkavat ihan tosissaan uskoa siihen, että turvapaikanhakijat ja ylipäätään maahanmuuttajat ovat uhka. Se johtaa asenteiden kärjistymiseen. Omassa sisäryhmässä – me, kantaväestö – ihmiset alkavat puolustaa oman ryhmän etuja ja sortaa muita. Tarkoituksena on, että oma ryhmä erottuisi mahdollisimman myönteisessä valossa suhteessa ulkoryhmään – niihin, maahantunkeutujiin. Oman ryhmän ihmiset ovat järkeviä, arvokkaita ja suojelua tarvitsevia. Ne toiset ovat kamalia, väkivaltaisia ja petollisia. Tästä asetelmasta syntyy mustavalkoinen vihapuhe, ja sitä vastaan on syytä taistella.

Antti Kyrö Tehokkain ase tässä taistelussa on se, että mahdollistaa myönteiset kokemukset ja kohtaamiset toisten ryhmien edustajien kanssa. Siksi me Suomen Lukiolaisten Liitossa lähdimme toteuttamaan Turvapaikanhakijanuoret-hanketta. Hankkeessa lukiolaiset suunnittelevat ja toteuttavat viikoittaista toimintaa yhdessä nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa. He tekevät aika tavallisia asioita: käyvät keilaamassa, tutustuvat taidemuseoon ja laittavat ruokaa. Haluamme antaa mahdollisimman monelle nuorelle tilaisuuden huomata, että ne ja me olemme kaikki ihan vain tavallisia ihmisiä. Tällaisten kokemusten mahdollistaminen on erityisen tärkeää aikana, jolloin ääri-ilmiöt ovat vahvasti näkyvissä yhteiskunnassa. Eräs hankkeeseen osallistunut lukiolainen kertoi minulle hiljattain, että hänen kaverinsa oli ihan kauhuissaan, kun hän oli kertonut, että hänen ryhmässään melkein kaikki vapaaehtoiset ovat tyttöjä ja turvapaikanhakijat poikia. ”Kohta kaveri halusi kuitenkin itse mukaan, koska minulla ei ole ollut mitään huonoja kokemuksia”, lukiolainen kertoi. Kolumnin kirjoittaja Pirita Ruokonen on Suomen Lukiolaisten Liiton projektikoordinaattori, joka vetää Turvapaikanhakijanuoret-hanketta. 13


Paluu lukioon tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa

Somella tähtiin, lukio hoitui siinä sivussa Jose Riikonen

Lukiossa ei opeteta oikein mitään siitä, minkä avulla Arttu Lindeman on noussut supertähdeksi Suomessa.

14

Antti Sepponen

A

siat voivat muuttua muutamassa kuukaudessa hirveän paljon: Vielä keväällä Arttu Lindeman hikoili ylioppilaskirjoituksissa Lahden lyseon lukiossa. Nyt täällä hikoillaan syksyn ylioppilaskirjoituksissa, mutta Lindeman hikoilee ihan muiden asioiden takia. Hänestä tuli nimittäin kesän aikana, heti ylioppilaaksi päästyään, yksi Suomen suosituimpia räppäreitä. Kaiken takana on sosiaalinen media. Jos se olisi oppiaine, Lindeman olisi varmasti kirjoittanut siitä täydet pisteet.


”Olisi aika kiusallista, kun joku opettaja selittäisi, että näin Instagram toimii.” KUKA? Arttu Lindeman (s. 1996) on suomalainen räppäri ja videobloggaaja. Lindemanin debyyttisingle Läikkyy on myynyt platinaa. Hänellä on Youtube-kanavallaan yli 160 000 seuraajaa.

Kun lindeman kävi vielä tämän vuoden alussa lukiossa, hän kulki bussilla. Nyt hän tulee entiseen opinahjoonsa taksilla. Bussissa alkaa nykyään olla ahdistavaa, koska kaikki tunnistavat. ”Pitää käydä ostamassa vielä farkut tänään, ja haluaisin mennä ostamaan ne ennen kolmea, koska kolmen jälkeen skidit pääsevät koulusta. On aika kuluttavaa, jos farkkukaupassa kaikki kyttäävät koko ajan.” Täällä lukiossakin Lindeman kerää paljon katseita. Kun hän kävelee ohi, ensin katsotaan, sitten yllätytään ja sitten supatetaan. Meno alkoi käydä tämänsuuntaiseksi jo ennen kirjoituksia, sillä jo silloin Lindeman oli tubettajatähti. Lukioon meno vuonna 2013 oli Lindemanille jonkin sortin helpotus. ”Yläasteella olin vähän kiusattu. Tai en kiusattu, mutta siinä oli sellaista porukasta sulkemista. Lukiossa ajattelin, että en tee samoja virheitä, ja ensimmäinen vuosi oli tosi hauska.” Toisena vuonna Lindeman lähti kymmeneksi kuukaudeksi vaihtoon Ruotsin Göteborgiin. Hän sanoo nyt, että vaihto voisi olla pakollinen kaikille opiskelijoille. ”Se kasvattaa tosi paljon. Siinä joutuu menemään aika syvälle itseensä. Jos kotona on tylsää, voi soittaa kaverille. Vaihdossa pitää ensin hommata ne kaverit.” Jo ennen vaihtoon lähtöä Lindeman oli alkanut tehdä elämästään kertovia videoita. Silloin videoita vähän karsastettiin – mitä sitä nyt selittämään asioitaan julkisesti jossain Youtubessa. ”Tubettaminen oli niin paljon pienempää silloin. Ei kukaan ajatellut, että sillä voisi ansaita joskus rahaa.” Kun Lindeman tuli takaisin Suomeen, hän julkaisi kesällä omakustannekappaleen Mainstreamflowjuntti. Kappaleen sekä hänen Youtube-kanavansa suosio alkoi kasvaa nopeasti. Kolmantena lukiovuonna oli jo vähän motivaatiovai-

keuksia opiskelun suhteen. Youtubessa alkoi olla kymmeniä tuhansia seuraajia, ja mainosraha alkoi virrata. Lindeman teki myös levytyssopimuksen Sonyn kanssa. ”Kävin pitkiä keskusteluja vanhempieni kanssa. Tiesin kyllä, että koulu pitää hoitaa, mutta ärsytti, kun ei kiinnostanut yhtään. Tiesin, että musiikki ja tubettaminen on mun juttu.” Lindeman oli vähän irrallinen lukiossa. Syy oli se, että yrittäjähenkisellä kaverilla omat projektit ajavat kaiken muun edelle. ”En mä yksinäinen ollut. Oli aina paikka lukion aulan sohvalla, mutta muut viettivät vapaa-aikaakin yhdessä koulukaverien kanssa ja lähtivät täysi-ikäisinä klubeille. Mulla oli aina muita juttuja ja muut kaverit. Koulu meni tavallaan siinä sivussa.” Se on aika luonnollista. Ei lukiossa opeteta oikein mitään siitä, minkä avulla Lindeman on noussut suureen suosioon: miten some toimii ja miten siellä brändätään itsensä. ”Ei sen opettaminen varmaan onnistuisi. Olisi aika kiusallista, kun joku opettaja selittäisi, että näin Instagram toimii”, Lindeman sanoo huvittuneena. Hän hoiti kuitenkin lukion kunnialla. Kirjoituksista tuli kaksi E:tä, kaksi M:ää ja yksi C. Kirjoitusten jälkeen kesällä hän julkaisi Sonyn kautta Läikkyy-kappaleen. Se myi platinaa, ja suosio räjähti. Kun kävelemme pitkin lukiota, Lindemanin puhelimesta kuuluu tämän tästä ääniä sen merkiksi, että somessa tapahtuu taas jotain. Joka toinen käytävillä hengaava lukiolainenkin tuntuu olevan naama kiinni luurissa. Niin. Vaikka lukiossa ei opeteta somea, sen merkityksen kyllä oppii lukiossa. ”Nykypäivänä koulussa – niin typerää kuin se onkin – Instagram-seuraajat ovat statussymboli. Jos sulla on paljon seuraajia, sä olet haippiäijä. Jos sulla ei ole seuraajia, sä olet nobody.” ▪ 15


AIKAINEN LINTU MADON NAPPAA! Tilaa ylioppilaslakkisi 31.12.2016 Mennessä ja voit voittaa rahat takaisin tilauksestasi!

clseifert.fi

info@clseifert.fi

09 315 77077


Kustomoi lakkisi osoitteessa clseifert.fi

Vuori

Suomileijonabrodeeraus

Opiskelijakohtainen kaiverrus lipan alapintaan

Lyyra

Koulunnimen kirjailu

Kristallilyyra

Kirjonta eteen

Kirjonta taakse

Lippa

Koristemerkit

Leukaremmi & Koristenauha


18


Mari Uusivirta

Jaakko Kahilaniemi

Aktivisti Aino Tuomi-Nikula rikkoo lakia, jotta saisi huomiota ympäristÜasioille.

19


P

oliisit seisovat jäänmurtajan ylimmällä kannella ja katsovat ylös. ”Olisi ihan kiva, jos tulisitte nyt alas sieltä”, yksi poliiseista sanoo. ”Olen täällä toistaiseksi”, vastaa ympäristöjärjestö Greenpeacen suoran toiminnan aktivisti Aino Tuomi-Nikula. Hän on kiinnittänyt itsensä jäänmurtaja Otson mastoon. Maisemat ovat kuin maailmanpyörän huipulla, toisessa suunnassa Helsingin saaristo, toisessa kaupunki. Poliisit ovat saapuneet paikalle hetkeä aiemmin ja seisovat kaukana alhaalla. Kaikki käyttäytyvät rauhallisesti ja huutavat toisilleen vain siksi, että tuuli on kova ja korkeusero suuri. 29-vuotiaalla Tuomi-Nikulalla on käsissään banderolli. Siinä lukee: suomi irti arktisesta öljystä. Toinen mastossa roikkuva aktivisti kuvaa live-lähetystä Facebookiin, kolmas on hieman alempana mastossa. Valtion omistama jäänmurtaja Otso on pian lähdössä arktiselle alueelle, Grönlantiin, auttamaan öljyn etsinnässä. Greenpeacen mielestä tämä on väärin ja vastoin Suomen tekemiä ilmastositoumuksia. On kesäkuu 2016. Tuomi-Nikula on töissä Suomen Punaisen Ristin viestinnässä, mutta nyt hän viettää ylitöistä kertynyttä vapaapäivää jäänmurtajan mastossa. Helsinkiläistä aktivistia ei tarvitse pyytää selittämään, mikä saa hänet viettämään vapaa-aikaansa näin. Tuomi-Nikula puhuu ilmastonmuutoksen haitoista kysymättä, kuin viestintäpäällikön koulima poliitikko. ”Öljyn etsiminen on järjetöntä. Jo löydetyistä öljyvarannoista kaksi kolmasosaa pitää jättää maahan joka tapauksessa, jos haluamme hidastaa ilmastonmuutosta riittävästi ja säilyttää elämän maapallolla sellaisena kuin olemme siihen tottuneet”, hän sanoo ja jatkaa: ”Arktiksen sulaminen saa öljy-yhtiöt ajattelemaan, että ahaa, nythän me pääsemme helposti poraamaan öljyä, vaikka sulaminen pitäisi ottaa varoitusmerkkinä siitä, että öljyn polttaminen pitäisi lopettaa.” Greenpeacen mukaan ongelmana on myös esimerkiksi se, että Arktiksella öljynporaukseen liittyvät riskit moninkertaistuvat. Esimerkiksi onnettomuuden sattuessa ääriolosuhteet vaikeuttaisivat pelastustöitä, mikä lisää mahdollisten vahinkojen määrää herkässä ympäristössä. Arktisen alueen suojelu on yksi Greenpeacen suurimmista kampanjoista, ja järjestö haluaa tehdä pohjoisnavan ympäryksestä suojelualuetta. Mutta miksi mastossa on juuri Tuomi-Nikula? Vastaus löytyy neljän vuoden takaa, jolloin hän oli juuri aloittanut harjoittelun Greenpeacen toimistolla.

20

Haluaisin olla tuolla enkä täällä. Ajatus yllättää Tuomi-Nikulan itsensäkin. Vielä muutama kuukausi sitten hän ei edes tiennyt, että Greenpeace toimii Suomessa. Nyt, lokakuun alussa vuonna 2012, hän tekee ensimmäisiä päiviään Greenpeacen viestintäharjoittelijana ja seuraa, kuinka viisikymmentä järjestön aktivistia eri maista tunkeutuu Ruotsissa kahden ydinvoimalan alueelle. Mukana on myös suomalaisia. Tarkoituksena on näyttää, että ydinvoimalat eivät ole turvallisia, vaan luvaton kulkija pääsee alueelle helposti. Pisimmillään aktivistit piileskelevät ydinvoimala-alueella 36 tuntia. Helsingissä viestintätiimi vastaanottaa materiaalia kentältä ja tekee aiheesta tiedotteita sekä päivityksiä sosiaalisen median palveluihin. ”En halunnut feimiä enkä tunkeutua ydinvoimalaan siksi, että se on cool. Tajusin yksinkertaisesti, että tuo on sitä, mitä haluan tehdä”, Tuomi-Nikula sanoo. Hän on välittänyt ympäristöstä aina ja vieraili ensimmäisissä massamielenosoituksissaan jo pienenä lapsena vanhempiensa mukana. Luonnonsuojelijavanhemmat kasvattivat hänet arvostamaan luontoa, kierrättämään ja vaeltamaan. Vanhempien toiminnasta tuttu vetoomuksiin ja tiedottamiseen perustuva luonnonsuojelutyö ei kuitenkaan koskaan ollut tuntunut omalta tavalta vaikuttaa. Toisin kuin se, mitä Ruotsissa tapahtui tuona lokakuisena päivänä. Tuomi-Nikula ilmoittautui Greenpeacen vapaaehtoiseksi samana päivänä. Aluksi hän maalasi banderolleja, jakoi lentolehtisiä, keitti poliitikoille kahvia aurinkopaneeleilla, pukeutui jääkarhuksi ja toimi Helsingin paikallisryhmän yhteyshenkilönä. Puolen vuoden jälkeen hän pääsi veneilykoulutukseen ja vähän myöhemmin kiipeilykoulutukseen. Koulutettavaksi hakeutuu yleensä ihmisiä, jotka haluavat joko kouluttajiksi tai Tuomi-Nikulan tapaan suoran toiminnan aktivisteiksi. Kouluttajina toimivat kokeneet Greenpeacen vapaaehtoiset ja työntekijät. Ilman koulutusta ja muuta vapaaehtoiskokemusta ei voi osallistua Greenpeacen suoran toiminnan mielenosoituksiin. Yleisessä aktivistikoulutuksessa käytiin läpi muun muassa Greenpeacen periaatteita. Niitä ovat esimerkiksi nämä: Kansalaistottelemattomuudella tavoitellaan yhteistä hyvää eikä omaa henkilökohtaista etua. Aktivistit toimivat avoimesti omin kasvoin ja omin nimin. He ovat valmiita kohtaamaan oikeuslaitoksen, esittämään kantansa ja ottamaan vastaan seuraukset. Sekä Greenpeacelle että Tuomi-Nikulalle on tärkeää, että aktivistit eivät käytä väkivaltaa tai uhkaa väkivallalla eivätkä aseta itseään tai muita vaaraan. ”Pyrimme olemaan rikkomatta mitään. Jos jotain menee rikki, korjaamme vahingot”, hän sanoo.


Aino Tuomi-Nikula kertoo istuneensa putkassa ja tunkeutuneensa luvatta paikkoihin. Tällaista rauhanomaista lain rikkomista kutsutaan kansalaistottelemattomuudeksi. Ilmiöllä on pitkä historia. Tunnettu esimerkki on afroamerikkalaisen Rosa Parksin pidätys Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Parks kieltäytyi luovuttamasta linja-autossa paikkaansa valkoiselle miehelle, ja hänet pidätettiin. Neljän vuoden aikana Tuomi-Nikula on osallistunut vähän yli kymmeneen suoran toiminnan mielenosoitukseen. Hän on esimerkiksi kuljettanut kuvaajan veneellä Oskarshamnin ydinvoimala-alueelle ja viettänyt kaksi kuukautta Greenpeacen laivan kansimiehenä. Tämän vuoden syyskuussa hän kiipesi Suomessa säätytalon katolle. Tuomi-Nikula kertoo istuneensa putkassa, viettäneensä kaksi vuorokautta vankilassa Ruotsissa, rikkoneensa lakia ja määrä-

yksiä sekä tunkeutuneensa luvatta paikkoihin, joissa ei saisi olla ulkopuolisia. Mutta miksi juuri hän saa päättää, milloin lakia saa rikkoa? ”En ajattele, että se on minun yksinoikeuteni. Ihan jokaisella ihmisellä on se oikeus, kunhan teko on eettisesti perusteltu. Jollain toisella voi olla joku toinen syy, ja sitä voi arvioida omana tapauksenaan”, hän sanoo. Tuomi-Nikulan mielestä yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti Howard Zinn kiteyttää asian hyvin. Hän on tallentanut puhelimeensa tämän sanat: ”Maailmanhistorian kauheimmat asiat, kuten sodat, kansanmurhat ja orjuus, eivät ole seurausta tottelemattomuudesta vaan tottelevaisuudesta.” Tuomi-Nikulasta oleellista on arvioida sitä, onko mielenilmauksen hyöty merkittävämpi kuin lain rikkomisen aiheuttama haitta. Aktivisti voi saada viestinsä näkyville esimerkiksi ripustamalla banderollin katolle ilman, että kukaan vahingoittuu. ”Voin puhua vain omasta puolestani, mutta minulle lain rikkominen on ok silloin, jos sen avulla voin edesauttaa sitä, että maapallo säilyy elinkelpoisena meille kaikille.” Samalla perusteella Tuomi-Nikulasta on ”ihan oikein”, jos mielenilmausten kohteena olevat yritykset menettävät ympäristöä tuhoamalla hankittua rahaa. Se ei kuitenkaan ole mielenilmausten päätavoite. Hän huomauttaa mielenilmausten kestävän yleensä 21


Joku tekee päätöksen: nyt ei enää yritetä, tämä on liian vaarallista.

niin vähän aikaa, että haitta harvoin on merkittävä. Sen sijaan hänen mielestään on moraalisesti arveluttavaa, jos lain rikkominen aiheuttaa jollekulle kärsimystä tai vaaraa. ”Näen, että laki ja moraali ovat eri asia. Laki on aina ihmisen tekemä, ja se laahaa perässä. Moraali on perusoletus yhteisistä arvoista, jotka ovat pysyvämpiä kuin lait.” Suoran toiminnan aktivismin aloittamisen jälkeen Tuomi-Nikulan elämässä on muuttunut moni asia ammattia myöten. Aluksi hän päätyi Greenpeacelle, koska Turussa viestintää opiskellessaan ahdistui ajatuksesta mainostoimistossa työskentelystä. Opinto-ohjaaja vinkkasi turhautuneelle opiskelijalle, ettei viestijän ole pakko tehdä markkinointia, vaan töitä riittää myös järjestöissä. Ensimmäisen Greenpeace-harjoittelun jälkeen Tuomi-Nikula teki viestintätöitä muun muassa SPR:llä. Sitten toimistotyö ja ruudun tuijottaminen alkoivat ahdistaa. Aivan kuten luonnonsuojelijana, myös päivätöissä hän haluaa tehdä ja toimia ihmisten kanssa. Niinpä hän alkoi elokuussa opiskella nuoriso-ohjaajaksi, erikoistumisalanaan luonto- ja elämystoiminta. ”Minun oli vaikea löytää nuorena oma juttuni. Nyt haluaisin auttaa nuoria löytämään oman tiensä.” Opiskeluun kuuluu paljon käytännön harjoittelua ja itseopiskelua. Paraikaa käynnissä on ensimmäinen harjoittelu Helsingin kaupungin ympäristötoiminnan nuorisoyksikössä. Vapaaehtoistyöhön liikenee keskimäärin pari tuntia viikossa, toisinaan päiviä tai viikkoja putkeen. Greenpeacen koulutuksen jälkeen urheilukiipeilystä on tullut aktivistille tärkeä harrastus, samoin kuin vuosi sitten aloitetusta roller derbystä. Hän on saanut Greenpeacen vapaaehtoisjoukosta paitsi uusia ystäviä myös poikaystävän. On ollut myös pienempiä mutta tärkeitä kokemuksia: tänä kesänä hän näki ensimmäistä kertaa Jäämeren. Lapin vaellusten, mökkeilyn ja Turun saaristossa veneilyn lisäksi Tuomi-Nikula pitää myös kaukomatkailusta. Hän on esimerkiksi viettänyt välivuoden Australiassa ja käynyt vaihdossa Espanjassa. Vaikka luonnonsuojelija yrittää pitää huolta siitä, ettei lentäisi ”kauhean kauas kauhean usein”, hän pitää reissaamisesta. ”Ajattelen, että kenenkään ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. Mielestäni tärkeintä on se, saadaanko isot pyörät pyörimään oikeaan suuntaan. Ja sen suhteen on kiire”, hän sanoo. On pilkkopimeä yö. Kumiveneen ympärillä velloo musta meri ja edessä keinuu musta hiililaiva. Joku osoittaa taskulampulla laivasta alas veneeseen. Suomen viime aikojen tunnetuin aktivisti Sini Saarela kiipeää kohti valokeilaa. Tuomi-Nikula seuraa tilannetta alhaalta, aalloissa poukkoilevasta kumiveneestä. Hänen vuoronsa on seuraavana.

Laiva on tuomassa hiiltä Venäjältä Salmisaaren voimalaitokselle, ja aktivistit haluavat estää tai pysäyttää kuljetuksen etenemisen – tai ainakin nousta laivaan herättääkseen median ja päättäjien huomion. Kun Tuomi-Nikula tarraa tikkaisiin, laiva muuttaa kurssiaan äkillisesti. Liike on suuri, ja tuuli pääsee laivan ja aktivistien veneen väliin. Sää on kehno ja aallot ovat voimakkaita. Joku tekee päätöksen: nyt ei enää yritetä, tämä on liian vaarallista. Pian uutisissa lukee, että aktivistit saivat hiililaivan muuttamaan kurssiaan. ”Se oli ehkä intensiivisin hetkeni aktivistina. Yleensä toiminta on tosi rauhallista, vaikka aktivismi usein mielletään toimintaelokuvaksi”, Tuomi-Nikula kertoo. Hän ei koe olevansa suoran toiminnan mielenosoituksissa sen enempää hengenvaarassa kuin Helsinginkatua ylittäessään. Aina on mahdollisuus perääntyä, vaikka muut aktivistit haluaisivat jatkaa mielenosoitusta. Ja onhan aktivistin toiminta erilaista Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa kuin joissain muissa maailman maissa. Demokraattinen järjestelmä ja lait suojelevat mielenosoittajaa. Osa suoran toiminnan mielenilmauksista tapahtuu julkisilla paikoilla ihan yhteisten sääntöjen mukaisesti. Yleensä mielenilmauksia edeltää pitkä kampanja, jonka aikana esimerkiksi ollaan suoraan yhteydessä päättäjiin. Tuomi-Nikula ei kuitenkaan usko, että kiltteys tuottaa tarpeeksi tuloksia. Siksi hänestä tarvitaan suoraa toimintaa. Toisinaan vasta suoran toiminnan herättämä mediahuomio saa mielenilmauksen kohteet reagoimaan asiaan. ”Yleensähän näillä mielenosoituksilla on myös konkreettinen vaikutus, vaikka se ei olekaan pääasia”, hän sanoo. Vaikutus voi olla vaikkapa se, että hiilivoimala suljetaan mielenilmauksen vuoksi vähäksi aikaa. Tai se, että hiililaiva muuttaa kurssia. Suomi on pieni maa, ja Tuomi-Nikula on ollut jo monissa tiedotusvälineissä aina YleX:n haastattelusta Metro-lehden kanteen. Julkisesti lakia rikkonut aktivisti ei kuitenkaan ole huolissaan tulevaisuudennäkymistään. Hän kokee, että työnantajat ovat suhtautuneet mielenilmauksiin kannustavasti. ”En edes haluaisi saada työpaikkaa, jossa tämä dumattaisiin.” Matkustaessa tieto pidätyksestä saattaa vaikuttaa joidenkin maiden viisumin saantiin. Se on Tuomi-Nikulan mielestä kuitenkin pieni hinta aktivismista, joka on tuonut hänelle paljon myönteisiä kokemuksia. ”En ole voimaton heittopussi. Voin näyttää, että suuret yritykset eivät voi pompotella ihmisiä ja päättää yksin, miten asiat maailmassa ovat.” ▪ 23


Viimeiset vuodet Vuotsossa

Tuija Sorjanen Antti Sepponen 24


Jos asuu kaukana kaikesta, pitää valmistautua lähtemään pois kotoa ja sanomaan hyvästit. 25


J

yri Hetta asuu 70 kilometrin päästä lukiostaan. Tänäkin iltapäivänä, perjantaina ennen syyslomaa, hänellä on edessään tunnin kotimatka Ivalosta Vuotsoon. Vielä yläkoulun ajan Hetta asui ja kävi koulua Vuotsossa. Sitten hän meni lukioon Ivaloon. Nyt hän asuu puolet ajasta Vuotsossa isänsä luona ja puolet ajasta Ivalossa äidillään. Vuotso-viikkoina koulumatka on tunnin Ivalo-viikkoja pidempi, ja niitä tunnin koulumatkoja on nyt riittänyt 2,5 vuoden ajan.

”Vuotso on sanan ’syrjäinen’ määritelmä”, sanoo Jyri Hetta.

26

Ensi keväänä matkustaminen loppuu, kun Hetta kirjoittaa ylioppilaaksi. Tammikuussa 2018 vuorossa on meno armeijaan, ja armeijan jälkeen edessä siintävät varsinaiset suuret valinnat. ”Todennäköisesti haen jonnekin yliopistoon. En ole vielä ollenkaan varma minne, mutta luonnontieteet ja musiikki kiinnostavat.” Opintojen takia Hetta joutuu muuttamaan Vuotsosta vähintään 220 kilometrin päähän Rovaniemelle, mahdollisesti paljon kauemmas. Tampereelle on 900 kilometriä, Helsinkiin 1030. Täällä pohjoisessa täytyy koko ajan matkustaa jonnekin, ja jossain vaiheessa pitää ehkä lähteä kokonaan, yleensä kauas. Siihen ajatukseen on jokainen täällä tottunut. Kohta Hetta lähtee isänsä kyydillä kotiin pitkin pimenevää tietä. Aurinko laskee näinä päivinä vähän puoli kuuden jälkeen, juuri ennen pääsyä Vuotsoon. Kolme prosenttia suomalaisnuorista asuu harvaan asutulla maaseudulla. Joillakin heistä on lähimmälle bussipysäkille matkaa esimerkiksi 25 kilometriä. Sitten pitää istua ehkä tunnin koulumatka linja-autossa. Majoittumisessa vaihtoehtoina on usein oppilaitoksen asuntolaan muuttaminen tai asunnon vuokraaminen. Jälkimmäinen tulee kalliiksi. Samoin tulee matkustaminen. Vaikka keskuksiin kertyy matkaa, puhe syrjäkylistä on joidenkin mielestä asenteellista ja erottelevaa. Sitä paitsi nykyään syrjäisyys on suhteellista. ”Olemme lähentyneet paljon suurten kaupunkien kanssa esimerkiksi sosiaalisen median kautta”, Hetta sanoo ja jatkaa ironisesti: ”Ja Pokémoniahan pelataan joka paikassa.” Hänestä Vuotso kuitenkin sijaitsee syrjässä. Vuotso on osa Sodankylää, mutta matkaa kunnan keskustaan kertyy 90 kilometriä. Inarin kunnan keskukseen Ivaloon on 70 kilometriä. Lähin marketti sijaitsee Saariselällä 40 kilometrin päässä, lähin kauppakeskus Rovaniemellä. Lähimmät lukiot ovat Ivalossa ja Sodankylässä. ”Vuotso on sanan ‘syrjäinen’ määritelmä”, Hetta hymähtää. Hänelle kuitenkin järjestyy aina kyyti ja majoitus Vuotson ja Ivalon välillä. Vanhemmat ovat eronneet, ja Vuotsossa asuva isä työskentelee opettajana Ivalossa. Äiti asuu Ivalossa. Silti Hetan yöunet jäävät tuntia lyhyemmiksi niinä aamuina, kun hän kulkee Vuotsosta lukioon. Jatkuva matkustaminen väsyttää. Energia tahtoo loppua jo paluumatkalla, ja on vaikea jaksaa tehdä läksyjä sen jälkeen. Nyt läksyistä ei tarvitse hetkeen huolehtia, koska syysloma alkaa. On syyslomaa edeltävä lauantai, ja Hetta on taas kotiutunut edellisenä iltana Ivalosta Vuotsoon. Hän ei ole tehnyt tänään mitään erityistä, muuta kuin levännyt. Seuraavana maanantaina alkaa viikon työrupeama Tankavaaran Kultamuseolla, kymmenen kilometriä Vuotsosta pohjoiseen.


Kaksi kaveria on tullut käymään Hetan luo Vuotsoon. Juuso Hetta ja Tuomas Haapa­porras ovat samalta kylältä. Jyri ja Tuomas ovat serkkuja, Jyri ja Juusokin jotakin sukua. Juuso Hetta opiskelee ammattikoulussa rakennusalaa, Haapaporras käy Vuotsossa yhdeksättä luokkaa. Kyläily serkun luona on vaihtelua Haapaportaan viikonloppuihin, sillä yleensä hän ajelee lauantaisin crossipyörällä, mönkijällä tai jollakin muulla vekottimella ympäri kontuja. ”Sellaista tietä ei täällä ole, jota en olisi ajanut”, Haapaporras sanoo ja kertoo pari hurjaa tarinaa ajamisesta. Kerran crossipyörä ja Haapaporras sen satulassa jäivät ansaan vuolaasti virtaavan puron päälle, eturengas jumissa vasemmalla ja takarengas oikealla törmällä. Keulimalla pääsi ylös. ”Keulimisenhan osaa jokainen. Se on perustaito.” Jyri Hetta ei tapaa keulia pitkin kyliä. Hänen ajanvietteensä ovat kuulemma vuotsolaisittain poikkeuksellisia. Hän treenaa ahkerasti kitaransoittoa eikä ole kovin innostunut ulkoilma-aktiviteeteista. Porojakaan hänellä ei ole, toisin kuin Juuso Hetalla, jonka pitää lähteä seuraavana päivänä poroerotuksiin. Nyt kuitenkin pelataan korttia ja juodaan Coca-Colaa keittiön pöydän ääressä. Ensin Jyri Hetta opettaa kavereilleen ristiseiskan. Haapaporras voittaa sen, yllätyksenä itselleenkin. Sitten pelataan kaikille tuttua valepaskahousua. Haapaporras sahaa pelitovereitaan silmään sumeilematta ja vie taas voiton. Hän nojautuu tyytyväisenä tuolissaan taaksepäin ja katsoo, kun Jyri ja Juuso Hetta taistelevat kakkossijasta.

Viitisen vuotta sitten sodankyläläinen nuoriso-ohjaaja seisoi Vuotson noin kymmenen yläkoululaisen edessä ja kysyi ääntään korottaen, mitä nämä oikein haluaisivat tehdä. Nuorisolle pitäisi keksiä jotain aktiviteettia. Vastauksena oli rikkumaton hiljaisuus. Sitten Jyri Hetta rohkeni sanoa, että joku musiikkihomma voisi olla kiva. Jo muutamien viikkojen päästä Vuotsossa kävi säännöllisesti opettaja, joka perehdytti nuoria kitaran, rumpujen ja basson alkeisiin. Tästä alkoi Hetan kitaransoitto, josta hän nyt haaveilee ammattia. Musiikkiharrastus on yksi syy siihen, että Hetta odottaa innolla kaupunkiin muuttamista. ”Toivon, että voin käydä enemmän keikoilla ja saada kokoon bändin, jonka kanssa tehdä keikkoja kaupunkialueella. Suurin toive on, että musiikista saisi ammatin.” Hetta haluaisi nuorille enemmän aktiviteetteja syrjäseuduille. Vuotsoon on onneksi saatu nyt musiikkiopetuksen lisäksi esimerkiksi sählykerho, mutta lisää tekemistä tarvittaisiin edelleen. Hettaa huolestuttaa kyllästymisen aiheuttama nuorten väkivaltaistuminen. ”Mitä nuori tekee, jos hänellä ei yksinkertaisesti ole mitään tehtävää? Voiko se lisätä esimerkiksi kiusaamista?” Tutkijat ovat huolissaan siitä, että koulutuspaikat lukioista ja ammattikouluista alkaen karkaavat yhä kauemmas syrjäseuduilla asuvilta nuorilta. Niin sanottu mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu, koska asuinpaikka vaikuttaa esimerkiksi nuorten mahdollisuuksiin päästä toisen asteen koulutukseen.

Jyri Hetta, Tuomas Haapaporras ja Juuso Hetta lätkivät korttia.

27


Tuomas Haapaporras pitää todennäköisenä, että päätyy ”etelän lämpöön”, siis Ouluun. Nuoret valmistautuvat koko elämänsä siihen, että jossakin vaiheessa kotiseutu jää kauas taakse. He itsenäistyvät aikaisin. Tutkijat puhuvat lähtemisen pakosta. Jotkut myös jäävät, yleensä pojat, koska maaseudun harvat työpaikat ovat stereotyyppisesti ajatellen miesvaltaisilla aloilla. Jos haluaa kouluttautua, on pakko lähteä. Juuso Hetta on onnekas, koska pystyy opiskelemaan haluamaansa alaa eli rakentamista Sodankylän keskustassa. Tosin hänkin joutui muuttamaan Vuotsosta ammattikoulun yhteydessä olevaan asuntolaan. Nuorisotutkimuksessa asuntoloilla on havaittu olevan huono leima. Nuoret eivät halua niihin, koska ne mielletään rauhattomiksi paheiden pesiksi. Juuso Hetalla niistä ei ole kummempaa sanottavaa. Hetta tiesi, mitä odottaa, koska veli oli asunut samassa paikassa jo aiemmin. ”Ei se nyt niin ihmeellistä ole.” Jos asuntola ei ole vaihtoehto, on pakko taittaa pitkiä matkoja päivittäin. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin Jyri Hetta ja saa kyytiä automaattisesti. Jyri Hetalla on edessä lähtö Vuotsosta viimeistään asepalveluksen jälkeen. Asepalveluksen hän aikoo suorittaa joko varusmiessoittokunnassa Kanta-Hämeen Parolassa tai sitten Sodankylässä. Juuso Hetalla ei lähdön pakkoa ole edes ammattikoulun jälkeen, koska Sodankylässä ja lähialueella rakennetaan paljon. Nyt hän on työharjoittelussa kunnan pohjoisrajalla, jossa lomayritys rakentaa revontulikotia turisteille. Hän haluaisi jäädä vastaavanlaisiin töihin. Ysiluokkaa käyvällä Haapaportaalla lähtö koittaa ehkä jo tämän lukuvuoden jälkeen. Hän kehaisee olevansa luokkansa paras oppilas, joskin ainoa. ”Sanoivat koulussa, että 8,4:n keskiarvolla kannattaisi hakea lukioon”, Haapaporras kertoo. Haapaporras pitää todennäköisenä, että päätyy ”etelän lämpöön”, siis Ouluun. Ensin hän hakeutuu ehkä lukioon ja sitten mahdollisesti opiskelemaan jotakin, kuten yritysjuridiikkaa. Tai sitten hän ryhtyy tekemään jotakin autojen ja liikenteen parissa. ”Olen Pohjois-Lapin paras autotietäjä. Minä tiedän kaiken kaikista autoista.” Lähtö alaikäisenä Vuotsosta Ouluun ei Haapaporrasta juuri jännitä, koska 16-vuotias saa jo kevytmoottoripyöräkortin. Se helpottaa elämää. Oulun maastoajomahdollisuudetkin kiinnostavat. Erityisesti tytöt kaipaavat pois syrjäkyliltä, tutkimukset kertovat. Yliopistonlehtori Mari Käyhkö Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut asiaa. ”Tytöt kokevat, että pienellä paikkakunnalla juoruillaan ja että ilmapiiri ahdistaa.” Yhteisön tiiviys pikkukylässä on sekä hyvä että huono asia. Käyhkön mukaan pois lähtevät uskovat kaipaavansa 28

lähimpiä ihmisiä, kotitaloa ja lemmikkieläimiä, mutta eivät autiota raittia tai kyttääviä kyläläisiä. ”Täällä on 300 sukulaista ympärillä”, Haapaporras kuvailee tilannetta Vuotsossa. Kaikki he tietävät koko ajan kaikesta kaiken, ja joskus puuttuvat toistensa asioihin. Sekin tietysti huomataan, jos joku ei ole paljasjalkainen vuotsolainen. ”Kerran joku mummo kielsi ajamasta jalkakäytävällä. Hän sanoi, että älä aja tai mä soitan poliisin. Tajusin heti, että hän ei ole täältä, koska täällä sanotaan mie”, Haapaporras kertoo. Jyri Hetta sanoo, että hän ei jää tiiviyttä kaipaamaan. Vuotsolainen yhteishenki ja samassa veneessä oleminen on toki mukavaakin, mutta pääasiassa Hetta viihtyy omissa oloissaan ja lähimpien kavereiden seurassa. Peruskouluaikaisista kavereista Hetta joutui eroon jo muutama vuosi sitten, kun lukio alkoi. Onneksi Vuotsoon jäi kavereita. Nyt Hetalla on Vuotson piirit ja Ivalon piirit erikseen. Viimeistään lukion jälkeen nekin ehkä hajoavat maailmalle. ”Minusta ei tunnu pahalta lähteä itse, vaan se, että kaikki muutkin lähtevät. Joku lähtee Tampereelle, joku Rovaniemelle, joku Kemiin ja joku Helsinkiin. Kaikki joutuvat hajalleen.” Kaupunkinuorista tiedetään paljon, mutta vihdoin esimerkiksi Nuorisotutkimusseura on alkanut tarkastella myös Pohjois- ja Itä-Suomen nuoria. Syrjäseutuja on monenlaisia, ja ihmisillä on niihin monenlaisia suhteita. Siinä missä Itä-Suomen nuoret nimittävät kotiseutujaan hiukan ironisoiden esimerkiksi ”Auschwitziksi”, Lapin nuoret tuntuvat olevan ylpeitä kotikonnuistaan. Sekä idässä että Lapissa nuoret rakastavat erityisesti luontoa. ”Varmaan useista ihmisistä tuntuu ikävältä lähteä betoni­viidakkoon, jos on paljon luontoharrastuksia”, Jyri Hetta sanoo. Yliopistonlehtori Mari Käyhkö on havainnut tutkimuksissaan myös eron siinä, miten maaseudun tytöt ja pojat puhuvat kaupunkinuorista. ”Tytöt eivät tee eroa meihin täällä ja kaupunkityttöihin. Pojat sen sijaan monesti pitävät kaupunkinuoria pahiksina, jotka potkivat mummoja ja polttavat tupakkaa. Ja räpläävät kännykkää. Eivätkä välitä vanhemmista sukupolvista, toisin kuin maaseudun nuoret”, Käyhkö sanoo. Mutta kyllä täälläkin on vastakkainasettelua. Jyri, Juuso ja Tuomas käyvät sitä läpi: inarilaiset naljailevat veljellisesti ivalolaisille, ivalolaiset vuotsolaisille, vuotsolaiset sodankyläläisille ja sodankyläläiset kittiläläisille. Nuoret miehet ovat kaikki sydämeltään ehdottomasti vuotsolaisia, paitsi Jyri Hetta hiukan myös ivalolainen. Saako Vuotso odottaa poikiaan vielä joskus takaisin? Jyri Hetta katsoo ensin, mihin opiskelut vievät. Juuso Hetta rakentaa jo elämäänsä tänne. Tuomas Haapaporras ei osaa sanoa, kun ei vielä tiedä sitäkään, mihin on menossa, paitsi että on menossa johonkin. ▪


29


Tukenasi työssä ja opinnoissa Osaaminen on

Akava_Ombropatur ilmoitus2_ 210x140 mm MS.indd 7112016.indd 1

k in Vaihtelevat sujuvat t e e t n a l i t ö y t assa saumattom e. tiimissämm aa nho Eeva, sair

ita ja

7.11.2016 14:58:54

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta. Tervetuloa työkaveriksemme!

HUS on monien mahdollisuuksien työpaikka. Tutustu tehtäväkohtaisiin ilmoituksiin ja täytä sähköinen työhakemus osoitteessa: www.hus.fi/tyopaikat

www.hus.fi

HUS on savuton.


Kauppatieteet antaa työurallesi siivet Kansainvälinen moniosaaja

Osuva yritysviestijä

Luova työyhteisön rakentaja

Menestyvä yrittäjä

Laajaalainen tiimipelaaja

Verkostoituva moniosaaja

Vastuullinen visiönääri

Kekseliäs kehittäjä

Dynaaminen edelläkävijä

Kuinka haetaan? >>

Minne voi hakea? >>

Vastuunkantaja jo opiskelijana

Valintaperusteet >>

Tulokset >>

Yhteisvalinnasta tietoja täällä:

www.kauppatieteet.fi


Älä huoli, työelämän muutoksen kanssa voi pärjätä Anna-Sofia Nieminen     Antti Kyrö

Apua, robotit vievät meidän työt! Vai vievätkö? Millä eväillä tulevaisuuden työelämässä tulee toimeen?

32


V

altava epävarmuus. Se nousi päällimmäisenä esiin, kun Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja T-Media tekivät vuoden alussa Kun koulu loppuu -tutkimuksen nuorten tulevaisuuden suunnitelmista. Epävarmuus näkyi monella tapaa. Lukiolaisten vastauksista kuulsi huoli siitä, riittääkö töitä. Samaan aikaan vain 17 prosenttia lukiolaisista tiesi varmasti, minkä alan töitä haluaa tehdä siirtyessään työelämään. Mutta tarvitseeko tulevaa työtään tietää? Ja voiko sitä edes tietää, kun työelämä muuttuu jatkuvasti? ”Ammatteja tulee ja menee. Uusia syntyy koko ajan, ja ehkä suurin muutos on loppujen lopuksi siinä, että saman ammattinimikkeen sisällä työ muuttuu”, sanoo Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen. Hän on tutkinut teknologiaa ja digitalisaatiota koko yli 20-vuotisen uransa ajan. Vaikka siis tietäisi haluavansa esimerkiksi lääkäriksi, ei voi tietää, millaista lääkärin työ tulevaisuudessa tulee olemaan. Viime aikoina työelämän muutos on liitetty erityisesti teknologian kehitykseen. Robotit vievät ihmisten työt ja niin edelleen. Rouvisen mielestä on selvää, että esimerkiksi diagnosointi siirtyy jossain määrin lääkäreiltä koneille. ”Kun potilaalla on oireita, lääkäri kuuntelee ohjelmistoa. Ohjelmisto ehdottaa menua niistä vaihtoehdoista, joita potilaalla voi olla, ja mahdollisesti lisätoimenpiteitä, joilla suljetaan menusta joitain vaihtoehtoja pois. Lopullinen diagnoosi on lääkärillä.” Lääkäri on kuitenkin aika selkeä ammattinimike. Sitten on heitä, joiden työ ja ura koostuvat niin monesta palasesta, että on vaikea nimetä itselleen ollenkaan ammattia. Yksi heistä on Anne Ventelä, joka kirjoittaa parhaillaan nuorille kirjaa työstä ja tulevaisuudesta. Kaksi oivallusta johti siihen, että Ventelä päätti kirjoittaa Ammatinvalintakysymys-nimisen kirjan. Ensinnäkin Ventelä tajusi, että hänestä ei ole

tullut oikein mitään. Hän sai kolme vuotta sitten, 29-vuotiaana, ensimmäisen vakituisen työpaikan, mutta irtisanoutui jo vajaan vuoden päästä. Työpaikka ei tuntunut oikealta. Ei hän tosin tiennyt, mitä muutakaan haluaisi tehdä. Pieni tarkennus lienee paikallaan: Kun Ventelä sanoo, että hänestä ei ole tullut mitään, hän tarkoittaa, että hänestä ei ole tullut yksiselitteisesti jotain tiettyä. Hän tekee yrittäjänä monenlaisia viestinnän ja markkinoinnin töitä, ja työnkuva muuttuu jatkuvasti. Se ei ole hänestä paha asia. ”Onko edes hedelmällistä puhua ammateista vai ennemmin erilaisista tehtävistä, joita ihmiset tekevät?” Ventelä kysyy. Toiseksi Ventelä huomasi, että irtisanoutuminen oli kovempi paikka hänen vanhemmilleen kuin hänelle itselleen. Se kertoo työelämän hurjan nopeasta muutoksesta. Nykyään on aika normaalia vaihtaa työpaikkaa tai jopa kokonaan alaa, eikä vakituinen työpaikka ole niin tavoiteltava asia kuin aiemmin. Muutos on tapahtunut niin nopeasti, että vanhempien sukupolvien käsitykset työelämästä eivät pysy perässä. Ventelänkin ajatukset ovat muuttuneet vuosien saatossa. ”Lukioikäisenä ajattelin, että lukion jälkeen menen opiskelemaan ja opiskelujen jälkeen töihin. Se oli jopa ahdistavaa, koska ajattelin, että sitten kaikki on selvää ja elämä on ohi. Olen tyytyväinen, ettei elämä mennyt niin, vaan kaikki saa vieläkin muuttua koko ajan.”

33


Jotain pitää kuitenkin alkaa tehdä lukion jälkeen. Mitä se voi olla, jos ei yhtään tiedä, mitä haluaa elämältään? Etlatiedon Rouvinen antaa yleispätevän ohjeen: mieluummin korkea kuin matala koulutus ja mieluummin monipuolinen kuin kapea-alainen koulutus. Toki tähän on myös poikkeuksia. Ihmisen motoriikka on ylivertainen esimerkiksi putkimiehen työssä, jossa joudutaan ratkomaan ongelmia aina erilaisissa olosuhteissa. Rouvinen kehottaa miettimään, mitä töitä koneet eivät pysty tekemään tulevaisuudessa. Sellaiset työt jäävät ihmisille. ”Kannattaa valita sen tyyppisiä koulutuksia, joissa opetetaan pikemmin ajattelemaan kuin opetellaan kaavoja.” On ainakin kuusi asiakokonaisuutta, joiden ympärille Rouvinen uskoo ihmisten työllistyvän jatkossakin. Ne ovat intuitio, luovuus ja keksiminen; sosiaalinen vuorovaikutus; ihmisen ylivertaiset aistit ja motoriikka; etiikka, moraali ja politiikka; motivointi, opetus ja viihde; sekä itse tekniikka. Näistä voi sitten lähteä miettimään erilaisia työtehtäviä. Esimerkiksi luovuutta tarvitaan tuotekehityksessä, ja sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää monessa terveysalan työssä. Vaikka teknologinen kehitys nähdään usein uhkana, se on tietysti myös hyvästä. Kun robotti auttaa kiireistä lääkäriä diagnosoinnissa, aikaa vapautuu muuhun. Rouvinen ei usko, että teknologia hävittää ihmistyötä siinä määrin kuin keskivertopäivälehteä lukemalla ajattelisi. Hän huomauttaa, että monet tutkimukset keskittyvät työpaikkojen häviämiseen, mutta eivät ota huomioon uusien syntymistä. ”Uusia tehtäviä tulee, mutta niitä on vaikea nähdä etukäteen. Työn syntymistä on olennaisesti vaikeampi tutkia kuin työn häviämistä.” Anne Ventelä on haastatellut Ammatinvalintakysymys-kirjaansa 14 nuorta aikuista, jotka kertovat töistään ja reiteistä niiden pariin. Yksi heistä on Samuli. Hän teki StarCraft 2 -pelin pelaamisesta itselleen työn. Tietokoneella ammatikseen pelaavia kutsutaan e-urheilijoiksi. Se on varsin tuore ammatti, mutta Samuli aikoo viedä homman vielä pidemmälle. Hän haluaa tulla Suomen ensimmäiseksi e-urheiluvalmentajaksi. 34

Siinä on ammatti, jota tuskin yksikään opinto-ohjaaja on ehdottanut opiskelijoilleen. Opinto-ohjaajakaan ei voi tietää, millaisia uusia töitä syntyy. Eikä voi tietää, syntyykö uusia töitä tarpeeksi sitä mukaa, kun vanhoja häviää. Voi myös olla, että töitä ei vain synny, vaan niitä pitää synnyttää – niin kuin Samuli teki. ”Vaikeeta tässä on kuitenkin se, että mulla ei ole ketään roolikuvaa. Joudun aika lailla keksimään tämän ammatin. Olis paljon helpompaa, jos voisin mennä apuvalmentajaksi jonnekin ja nähdä, miten oikea e-urheiluvalmentaja hoitaa näitä hommia”, Samuli kertoo Ventelän kirjassa. Tällainen vaatii rohkeutta, mutta toisaalta Samuli on päässyt tekemään juuri sitä, mikä häntä kiinnostaa. Ventelä huomauttaa, että harva lukioikäinen on päässyt kokeilemaan omaa toiveammattiaan. Valintoja joutuu tekemään mielikuvien perusteella. Samulin kohdalla on toisin, sillä hän oli pelannut tietokoneella vuosia,


ennen kuin teki harrastuksestaan ammatin itselleen. Ventelä kehottaa ajattelemaan luovasti, mitä oppiminen, opiskelu ja kehittyminen ylipäätään on. ”Oppimista on myös se, että omalla ajallaan kehittää osaamistaan. Oppia voi harrastuksissa tai vapaaehtoistyössä tai ihan missä tahansa.” Yksi Kun koulu loppuu -tutkimuksen tuloksista oli, että lukio ei anna tarpeeksi eväitä työelämään. Vain 30 prosenttia kertoi saaneensa lukio-opintojen aikana riittävästi ohjausta uravalintoihin liittyen. Tutkimusta tehneen T-Median tutkimuspäällikön Reeta Sutisen mielestä erityisen huolestuttavaa on, että uraohjaus näyttää painottuvan lukion viimeiseen vuoteen. 21 prosenttia koki saaneensa tarpeeksi uraohjausta ensimmäisenä lukiovuonna, kun viimeisenä vuonna luku oli kasvanut 42 prosenttiin. ”Tämänhän pitäisi olla toisin päin. Heti lukion alussa pitäisi miettiä, mitä tehdä lukion jälkeen”, Sutinen sanoo. Hän perustelee kantaansa kahdella tavalla. Ensinnäkin viimeisenä vuonna on muutenkin paljon

paineita, koska silloin on esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset. Paineiden olisi parempi jakautua tasaisesti. Toiseksi lukion alussa pitää tehdä kurssivalintoja, ja niillä voi olla vaikutusta uraan. Kolmantena vuonna ei voi enää vaihtaa pitkään matikkaan. Sutinen ajattelee, että uraohjaus pitäisi saada tiiviimmäksi osaksi koulun arkea ja opetusta. ”Pystyisikö esimerkiksi matikan tai ruotsin opettaja avaamaan entistä paremmin, mihin ainetta tarvitaan ja millaisia mahdollisuuksia se avaa?” Tutkimuksen mukaan lukiolaiset hakevat tietoa opiskelu- ja alavalinnoista paitsi koulusta, myös entistä enemmän tuttavapiiristä. Sutisen mielestä esimerkiksi vanhempien ja sukulaisten apu valintoja pohtiessa on sinänsä hyvä, mutta samalla häntä huolestuttaa, kuinka päivitettyjä tietoja näiltä voi saada. Jälleen päädytään saman kysymyksen äärelle. Kun työelämä muuttuu kovaa kyytiä, millä eväillä siellä oikein pärjää? Etlatiedon Rouvinen kertoo, että kun hän rekrytoi ihmisiä, hän tekee valinnat muiden asioiden kuin pelkän tutkinnon pohjalta. Tutkinto 35


yleensä takaa, että hakijalla on alan perustaidot ja -tiedot, mutta se ei riitä. ”On pohdittava, sopiiko ihminen siihen kohtaan organisaatiota ja tiimiä, mihin häntä ajatellaan, ja tuleeko hän olemaan siinä tuottava jäsen.” Rouvinen palkkaa enimmäkseen tutkijoita, mutta monet hänen arvostamistaan asioista ovat varsin yleispäteviä. Esimerkiksi sosiaaliset taidot ovat hänestä tärkeitä, mutta se ei tarkoita, että pitäisi olla hirveän puhelias ja seurallinen. Hiljainen ihminen voi sopia yhtä hyvin tiimin jäseneksi. Erityisesti Rouvinen arvostaa toimeen tarttuvaa asennetta ja punnitsee, mitä työnhakija tekee, jos töissä tulee vastaan ongelma tai jokin uusi asia. ”Alkaako hän etsiä siihen ratkaisua eikä vain totea, että minulla ei ole koulutusta tähän tai että tämä ei kuulu minun työhöni?” Tällainen ihminen voi tehdä itsestään tärkeän muuttuvassa työelämässä. Jos työnhakija osaa koodata, hän saattaa hoksata toistuvia asioita kohdatessaan, että kone voisi hoitaa tällaiset asiat – vaikka koodaaminen ei sinänsä työnkuvaan kuuluisi. Ja jos työnhakija on ammatillisesti aktiivinen sosiaalisessa mediassa, hän saa näkyvyyttä, mikä on usein myös työnantajan etu. Rouvinen huomauttaa, että pelkästään digitaalisuuden täyttämään maailmaan syntyminen ei takaa hyviä digitaitoja. ”Vaikka minun 16-vuotias tyttäreni ei suostu laskemaan puhelinta kädestään, hän ei osaa tehdä Google-hakuja yhtä hyvin kuin minä.” Tässä vaiheessa juttua lienee selvää, että kaikki on epävarmaa, eikä vähiten tulevaisuuden työelämä. Ei tiedetä, mitä kaikkea koneet oppivat tekemään. Ei tiedetä, millaisia uusia ammatteja tai työtehtäviä tulee olemaan. Ei tiedetä, kuinka suurelle osalle ihmisiä töitä ylipäätään tulee riittämään. Työelämä muuttuu jatkuvasti. Enää ei voi ajatella, että valmistun johonkin ammattiin ja sitten olen valmis ja teen samaa työtä loppuelämäni. Mutta entä jos ajattelisi, että epävarmuus tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia? Anne Ventelä ja Petri Rouvinen uskovat, että yhdellä keinolla pääsee jo aika pitkälle. ”Pitää tavoitella ja opiskella sellaisia asioita, joista on itse kiinnostunut”, Ventelä sanoo. ”Täytyy tehdä jotain sellaista, mihin suhtautuu jollain tavalla intohimoisesti. Yleensä sellaisessa on aika hyvä”, Rouvinen sanoo. ▪ Tähän juttuun on haastateltu myös ajatushautomo Demos Helsingin tutkijaa Mirja Hämäläistä. Julkaisemme joulu-tammikuussa improbatur.fi-sivustolla kolme otetta Anne Ventelän Ammatinvalintakysymys-kirjasta. Niissä Samuli ja kaksi muuta nuorta aikuista kertoo omasta urapolustaan. Kirja julkaistaan vuodenvaihteen paikkeilla omakustanteena. Lisätietoa kirjasta: www.facebook.com/ammatinvalintakysymys/. 36


X K M A I .F

Uuden oppimisen into ei ole sidottu aikaan tai paikkaan – se on tapa katsoa maailmaa. Xamk on uudenlainen korkeakoulu, jolla on vahvat juuret, mutta katse pitkällä huomisessa. Xamk tarjoaa laadukasta opetusta ja monimuotoisia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Uuden Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kivijalkoina toimivat Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna, mutta sen kampuksena on koko maailma.

Tervetuloa Studia-messujen osastollemme 5f41!

Miiko Juola, Metropolian sairaanhoitotyön opiskelija

Kevään 2017 yhteishaku Metropoliasta saat parhaat eväät tehdä tulevaisuudessa työksesi sitä mitä haluat. Valittavanasi on Suomen laajin kattaus AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia päivä- ja monimuotototeutuksina, suomeksi tai englanniksi. Tutustu ja hae: 10.1.–25.1.2017 englanninkieliset AMK-tutkinnot, 15.3.–5.4.2017 AMK-tutkinnot ja ylemmät AMK-tutkinnot. metropolia.fi/haku

Kulttuuri / Liiketalous / Sosiaali- ja terveysala/ Tekniikka


Kulttuuritentissä

”Kuvausaika tuntui järjettömän isolta painolastilta” Tuukka Tuomasjukka     Lars Johnson

24-vuotias Tatu Sinisalo teki valkokangasdebyyttinsä nuorena Toni Wirtasena. Teit meistä kauniin -elokuvan ympärillä on riittänyt kohuja, mikä on saanut Sinisalon välillä puolustuskannalle.

Hei Tatu! Esitit Apulannan alkuvuosista kertovassa Teit meistä kauniin -elokuvassa yhtyeen laulaja-kitaristi Toni Wirtasta. Mikä oli suhteesi yhtyeen musiikkiin ennen elokuvaa? En aio valehdella: se ei ollut kummoinen. Nuoruudessani on kultaisia muistoja siitä, että olen Ruisrockissa huutanut Apulannan olevan asiaa, mutta en ole koskaan laittanut yhtyeen julistetta seinälleni tai muuta vastaavaa. Aina kun satuin kuulemaan Apulannan radiohaastatteluja, kiinnostuin yhtyeestä hetkellisesti lisää. Pidin Tonin ja rumpali Sipe Santapukin keskinäisestä kettuilusta. Heidän tapansa esiintyä julkisuudessa oli vangitseva, ja he osasivat avata maisemaa biisien takana.

Millainen kokemus oli esittää lama-Suomen aikaista punkmuusikkoa? Kun menimme kuvaamaan Apulannan kotikaupunkiin Heinolaan, kaupungin intiimiys toi mieleen lapsuuteni lähiössä. Lapsuudenkotiani Itä-Helsingin Myllypurossa ei enää ole. Talo oli rakennettu ongelmajätteen pääl-

38

le ja purettiin myöhemmin. Rapussamme asuneita ihmisiä sairastui ja kuoli syöpään, ja mekin jouduimme muuttamaan talosta pois. Heinolassa pystyin samaistumaan hyvin mielentilaan, ettei ole koskaan nähnyt mitään isompaa ja parempaa – että Heinola on kaikki, mitä on.

Elokuvassa näyttelee myös Roope Salminen, jonka kanssa olet näytellyt improvisaatioteatteri Kolinassa. Minkälaista oli tehdä elokuvaa hänen kanssaan? Roope otti minut alun perin mukaan Kolinaan, ja myös Teit meistä kauniin alkaa sillä, että Antti Laitala eli Roopen roolihahmo kysyy Toni Wirtasta eli minua mukaan bändiin. Se oli hauska tilanne. Katsoin Roopea aika paljon ylöspäin jo viisi vuotta sitten, kun pääsin Kolinaan. Roope on persoona, joka ottaa paljon tilaa. Aluksi oli todella vaikeaa näytellä yhdessä, koska hän improvisoi jatkuvasti ja vei tilaa meiltä muilta. Se oli kuitenkin nerokasta, sillä elokuvan dynamiikka ja eteneminen perustuu jännitteeseen, jonka hän loi.


39


”Kokemukseni mukaan teatteriopiskelija saattaa kriisiytyä toisena vuotenaan.”

Teit meistä kauniin poistui useimmista elokuvateattereista vain kuukauden jälkeen, ja elokuvan ja sen ohjaajan Tuukka Temosen ympärillä on ollut useita muitakin kohuja. Miltä tämä on tuntunut näyttelijänä? Olen välillä kokenut, että minun pitäisi puolustaa elokuvaa tai pitää ääntä sen puolesta. Välillä taas tuntuu, etten halua ottaa kantaa, koska olen jo työni tehnyt. Nyt kun elokuvasta on tullut näitä kohuja, olen pyrkinyt jakamaan informaatiota esimerkiksi omalla Facebook-seinälläni. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikki kritiikki ja keskustelu teoksesta on aina tervetullutta. Työhön liittyvää arvostelua ei pitäisi ottaa henkilökohtaisesti, vaan pitäisi olla sen verran ammattilainen, että asioista voisi aina keskustella. Elokuvassa Wirtanen tasapainottelee intohimonsa ja opiskelujensa välillä. Sinä opiskelet näyttelijäntyötä kolmatta vuotta. Minkälaisia kokemuksia sinulla on tällaisesta tasapainoilusta? Niin kauan kuin oman intohimonsa pitää harrastuksena, siihen voi suhtautua aika kepeästi. Kokemukseni mukaan teatteriopiskelija saattaa kriisiytyä toisena vuotenaan. Kenen vuoksi tätä työtä tehdään? Mitä sillä saavutetaan? En vaihtaisi teatteriopintoja mistään hinnasta pois, mutta kun tajusin, että näyttelemisestä tulee ammattini, jouduin etsimään uudet syyt tehdä tätä. Myös suhteeni vapaa-aikaan on muuttunut. Se, mikä on ennen ollut vapaa-aikaa, onkin yhtäkkiä työtä. Tärkeintä on tehdä vapaalla jotain aivotonta, joka ei liity millään tapaa itsensä kehittämiseen. Muuten ihminen ei jaksa.

40

Toni Wirtanen oli ensimmäinen elokuvaroolisi. Miltä tuntui tehdä näin iso ja näkyvä esikoisrooli? Kuvausaika tuntui järjettömän isolta painolastilta. Ajoin viisi viikkoa koulun ja kuvausten väliä vähillä yöunilla. En kuitenkaan tiedä, vaikuttiko roolin näkyvyys ajanjakson raskauteen. Olen sellainen ihminen, joka ei halua nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kun teatteriesitys saa ensi-iltansa, sen jälkeen tietää heti, miten meni. Elokuvan ensi-iltaa ja palautetta joutui kuitenkin odottamaan vuoden. Aina kun elokuva tuli mieleen kuvausten jälkeen, sain siitä fyysisiä väristyksiä enkä halunnut ajatella asiaa. Pelkäsin floppaamista ja murska-arvosteluja, vaikka samalla toivoin parasta, Jussi-palkintoa ja kaikkea mahdollista. Mitä suunnittelet seuraavaksi? Aion hakea heinäkuuksi opiskelemaan New Yorkiin. Apulannan alkuperäinen basisti Amanda Gaynor Ashley on toiminut epävirallisena agenttinani. Hän yrittää yhdessä Tuukan ja tämän vaimon Olga Temosen kanssa levittää elokuvaa Yhdysvaltoihin, ja haen opiskelupaikkaa tätä silmällä pitäen. Opiskelupaikka oli Amandan idea, ja haen sitä osittain elokuvan promoamista silmällä pitäen. Ja kun uusi Leijonakuningas dubataan, aion tehdä kaikkeni, että saan tehdä Timonin roolin. Osaan jo nyt imitoida häntä täydellisesti! ▪


VARUSMIESPALVELUKSEEN ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIKSI

TÖIHIN

RAJAVARTIOLAITOKSEEN

HAKUAIKA PÄÄTTYY 6.12.

WWW.RAJA.FI/RMVK

facebook.com/MahdollisuuksienRaja

Tule tutustumaan Raja- ja merivartiokouluun Studia-messuille 29.–30.11.2016!

Jamera

OSTAMME KÄYTETTYJÄ OPPIKIRJOJA SEKÄ MYYMÄLÖILLÄ ETTÄ NETISSÄ

®

OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN

UUDET JA KÄYTETYT OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN! MEILTÄ LUKIOKIRJAT, PÄÄSYKOEKIRJAT JA AMMATTIOPPIKIRJAT VERKKOKAUPPA www.jamera.net HELSINKI

JYVÄSKYLÄ

LAHTI

OULU

TAMPERE

HÄMEENTIE 26 KALEVANKATU 26

GUMMERUKSENKATU 5

MARIANKATU 17

ASEMAKATU 29

KUNINKAANKATU 32


STUDIATARJOUS: 10 % ALENNUS KOODILLA STUDIA2016

KAIKKI KURSSIT -10 % VERKKOKAUPASTA KOODILLA: STUDIA2016 TARJOUS VOIMASSA 15.12.2016 ASTI. PAIKKOJA RAJOITETUSTI. LUE LISÄÄ: WWW.EXIMIA.FI

Valmennuskurssit yliopistoon — www.eximia.fi (09) 2727 130


Eka kerta

Eka kerta

tutut kasvot kertovat ensimmäisistä kerroistaan

Alman eka oma ulkomaanmatka Anna-Sofia Nieminen

”Lähdettiin porukalla Barcelonaan, kun oltiin täytetty 18. Meitä oli minä, mun kaksoissisko ja meidän paras kaveri. Oltiin siellä yhdeksän päivää, ja reissu meni aikamoiseksi bailaukseksi. Etukäteen jännitti, koska en ollut ikinä ennen ollut ilman vanhempia ulkomailla. Oli kuitenkin todella siistiä. Oli sellainen vapauden tunne, että nyt ollaan 18 ja elämä on tässä ja pystyy menemään baareihin ja saa tehdä mitä vaan. Otettiin Airbnb:stä halvin kämppä, mitä löytyi. Se oli tarkoitettu yhdelle, ja me jotenkin feikattiin niin, että näytti kuin meitä tulisi sinne vain yksi. Oikeesti me kaikki nukuttiin siellä. Meillä ei ollut kenelläkään paljoa rahaa. Sitten me vaan juotiin sangriaa ja tehtiin mitä haluttiin, kuunneltiin musaa ja käytiin baareissa. Kerran yritettiin käydä katsomassa jotain linnaa, mutta silloinkin oli niin hirveä krapula, että ei pystynyt. Yhtenä iltana oltiin kävelemässä johonkin baariin, ja yhtäkkiä sellaisia meidän ikäisiä barcelonalaisia tyttöjä ja poikia tuli sanomaan, että vitsi te ootte coolin näkösiä, tulkaa hengailemaan. Se

Andrei Kipahti / PME Records

oli toukokuun alkua, oli lämmintä. Me hengailtiin niiden kanssa skeittipuistossa koko ilta ja kuunneltiin musaa. Puhuttiin ihan kaikesta, musasta ja millaista on asua Barcelonassa ja millasta on olla Suomessa, missä koulussa ne käy, mitä ne tekee, mitä me tehdään. Sitten mentiin bailaamaan. Me nähtiin niitä koko loppuloman ajan. Ne on yhä mun Facebook-frendejä ja laittelee aina välillä viestiä, että vitsi miten siistiä, sun biisi soi nyt radiossa. Yllätyin, miten avoimia ja mukavia ihmiset onkaan. Vaikka olin ollut Espanjassa pienenä, nyt sen vasta ehkä näki konkreettisesti, kun oli ilman vanhempia ja kävi paikoissa, joissa oli nuoria. Oli siistiä, että saatiin sieltä ystäviä. Me ei tietenkään suomalaisina uskallettu alkaa puhua kenellekään, paitsi ehkä jossain baarissa sanoa hi.” Alma-Sofia Miettinen eli Alma (s. 1996) on laulaja-lauluntekijä, jolta ilmestyi lokakuun lopussa Dye My Hair -EP. Alma tekee uraa kansainvälisesti, ja häntä on tituleerattu kotimaisen popin vientitoivoksi. 43


Elämästä vierailevat kolumnistit kirjoittavat asiaa

Kun rasismi alkoi näkyä kaduilla, kyseenalaistin identiteettini Susani Mahadura

”Mistä sä olet kotoisin?” karjaisi miesääni keskellä Helsingin keskustaa. ”Eksä ymmärrä suomea? Mistä sä olet kotoisin, mä kysyin”, mies ärähti uudestaan. Nostin katseeni ja huomasin, että edessäni seisoi keski-ikäinen herra puku päällään ja salkku kädessään tuijottaen minua vihaisesti. ”Ihan suomalainen mä olen”, vastasin. En ymmärtänyt, miksi joudun selittelemään taustojani tuntemattomalle henkilölle, mutta pakotin itseni hymyilemään ja olemaan kohtelias. ”Saatanan pakolainen, sä et todellakaan ole suomalainen”, hän karjui ja poistui heristellen nyrkkiään raivokkaasti. Olin shokissa. Oli vuosi 2011. Sama vuosi, jolloin perussuomalaiset jytkyttivät itsensä vaalivoittoon. Minulle, mustatukkaiselle ja ruskealle tytölle, tuo vuosi edustaa sellaisen ilmapiirin syntyä, jossa rasistisesta vihapuheesta tuli poliittisesti hyväksyttävää, ja se alkoi näkyä ja tuntua kaduilla. Oli uhkailua, neekerittelyä ja julkista nöyryytystä. Ennen vuotta 2011 en ollut koskaan joutunut kamppailemaan identiteettini kanssa tai kyseenalaistanut suomalaisuuttani. Nyt ensimmäistä kertaa koin olevani ihonvärini vanki. En voinut kadota massaan, vaikka halusin. Minut haluttiin väkisin tunkea maahanmuuttajalokeroon, vaikka olen syntynyt Suomessa. 44

Antti Kyrö

Vuonna 2011 kyseenalaistin, kuka olen ja minne kuulun. Jatkuva ulkopuolisuuden tunne ajoi minut etsimään identiteettiäni isäni kotimaasta Sri Lankasta. Parikymppinen Susani lähti uhmakkaana reissuun sillä ajatuksella, ettei palaisi enää Suomeen. En koskaan unohda sitä hetkeä, kun tapasin mummoni ja pappani ensimmäistä kertaa aikuisiällä. Vertailin kasvonpiirteitämme ja ihonvärejämme ja olin onnessani, sillä näytin tismalleen samalta kuin he. Ainoastaan yksi asia erotti minut muista srilankalaisista: käyttäydyin ja ajattelin kuin suomalainen. Sukulaiseni ihmettelivät, miksi halusin ruskettua. Rannalla minun piti peittää koko vartaloni, ja muutama sukulaispoika lähti katsomaan perääni. Kaipasin omaa tilaa. Suomessa olin saanut mennä ja tulla vapaasti. Tasa-arvo, sananvapaus ja naisen asema ovat aarteita, joita olin pitänyt itsestäänselvyytenä. Identiteettiangstailuni huipentui oivallukseen, etten kuulu minnekään, mutta samaan aikaan kuulun kaikkialle. Nyt 27-vuotiaana voin rauhallisin mielin todeta, että olen ylpeästi suomalainen ja srilankalainen. Kolumnin kirjoittaja Susani Mahadura on Yle Puheen Mahadura & Özberkan -ohjelman toinen juontaja.


Maailmalta vierailevat kolumnistit havainnoivat elämää ulkomailla

Miten Australia voi olla niin ehdoton muualta tulleita kohtaan? Kerttu Heikura

Antti Kyrö

Vain hetkeä ennen kuin viime kesänä muutin Australiaan, merkittävä italialaisyhteisö. Auburniin suunnatessa voi nähdä maan hallitus julkaisi tiedotusvideon, josta tuli viraali. Siinä vaka- turkkilaisten Gallipolin moskeijan, ja alueen afgaaniravintoloista vamielinen kenraali kertoo varoittavasti, että veneillä laittomasti ei kulttuurin mukaisesti saa alkoholia. maahan tulevat eivät pääse ikinä tekemään Australiasta kotiaan. Tässä valossa tuntuu käsittämättömältä, että maassa kavahdeVideo kohautti, pääosin sen tragikoomisuuden takia. Miten taan pakolaisia niin vahvasti. siirtomaanakin toiminut manner voi olla niin ehdoton muualta Aihe puhuttaa australialaisia jatkuvasti. Paikallisen tuttuni tulleita kohtaan? mielestä syy tiukalle pakolaispolitiikalle ei ole muiden maiden Australian poikkeuksellisen tiukka pakolaispolitiikka ja maan vaikutusten pelko. Vaikutteilta maa ei ole voinut välttyä aikaisemsiirtomaahistoria eivät ole uusia asioita. Silti juuri ne yllättivät, kun minkaan historiansa takia. Tuttavani mukaan kyse ei myöskään ole saavuin maan suurimpaan kaupunkiin Sydneyyn. pelkästään rahasta. Sen sijaan Australian valtapuolueet perusteHämmästyin, miten monia kieliä kuulin pelkästään kävelymat- levat tiukkaa linjaansa rikollisuuden ja väkivallan ehkäisemisellä. kalla lähikauppaan. Kassalla minua palveli nainen, joka kertoi vasta Vaikka esimerkiksi paikalliset tuttavani haluavat nykyistä inmuuttaneensa maahan Brasiliasta. Australian hallituksen vuonna himillisempää suhtautumista pakolaisiin, he eivät usko nopeaan 2011 tekemän arvion mukaan nelisenkymmentä prosenttia Sydneyn muutokseen. alueen asukkaista on syntynyt Australian ulkopuolella. Yli neljän Sydneyn monikulttuurisuus on ehdottomasti kokemisen armiljoonan ihmisen kaupunki on yhtä suurta sulatusuunia. voinen, mutta ilman tiukkoja lakeja kaupunki voisi olla vieläkin Suuria siirtolaisyhteisöjä Sydneyssä ovat muun muassa britit, vivahteikkaampi. Australia on ääriesimerkki siitä, miten epälookiinalaiset, libanonilaiset ja korealaiset. Myös näitä pienemmät gista eri asioiden vastustaminen voi pahimmillaan olla. yhteisöt näkyvät ja kuuluvat katukuvassa. Esimerkiksi Leichhardtin kaupunginosassa saa hyvää italia- Kolumnin kirjoittaja Kerttu Heikura on toimittaja, joka työskentelee laista pastaa, koska sinne syntyi toisen maailmansodan aikana Australiasta käsin Suomen Tietotoimistolle STT:lle. 45


Essee tekstejä äidinkielen tunneilta

Tarinan kaksi totuutta Sanni Puustinen

46

Erkki Toukolehto


Leena Lehtolaisen vuonna 2010 ilmestynyt romaani Minne tytöt kadonneet käsittelee maahanmuuttajiin liittyviä kysymyksiä. Lehtolainen käsittelee romaanissaan puhuttelevasti maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten kulttuurien kohtaamista sekä siitä aiheutuvia vakaviakin ongelmia. Ihmiset näyttävät kaukaa lähes samanlaisilta, vaikka tietysti jokainen on ainutlaatuinen yksilö. Meillä jokaisella on oma kulttuurimme ja tapamme, joiden mukaan elämme. Usein ihmisen kansalaisuuteen ja kulttuuriin liitetään paljon ennakkoluuloja. Tämä aiheuttaa turhaa vihaa, vaikka todellisuus ihmisestä saattaa olla aivan toinen kuin ennakkoluulot antavat ymmärtää. Oli helppoa leimata ja lokeroida ja kantaa ylpeänä ennakkoluulojaan, vaikka todellisuus näyttäisi aivan toisenlaista kuvaa. (s.272) Minne tytöt kadonneet -romaanissa ylikomisario Maria Kallio saa tehtäväkseen ratkaista kolmen kadonneen maahanmuuttajatytön kohtaloa. Maria on juuri palannut takaisin Suomeen Afganistanista, jossa hän oli kouluttamassa paikallisia poliiseja. Heti kotimaahan palattuaan kadonneiden tyttöjen etsintä tuntuu hänestä lähes mahdottomalta, sillä johtolankoja ei ole juuri ollenkaan. Kesken tyttöjen etsimisen neljäs maahanmuuttajatyttö Noor löydetään kuristettuna omalla huivillaan. Pian Marialle ja hänen tiimilleen selviää, että kaikissa tapauksissa on jotakin yhteistä. Siitä alkaa monivaiheinen murhan ratkaiseminen. Teos on kirjoitettu päähenkilö Maria Kallion näkökulmasta. Se sopii hyvin teoksen rakenteeseen, sillä kyseessä on rikoskirja ja Maria on ammatiltaan puolueeton poliisi. Lukija pääsee hänen näkökulmansa kautta hyvin sisälle poliisin työhön ja erityisesti monimutkaisen murhan ratkaisemiseen. Harvoin tulee ajateltua, kuinka paljon tutkittavaa ja huomioitavaa murhan selvittämisessä on. Kuka on syyllinen, kuka syytön ja ketä voi uskoa, kun kuulusteltavia on monta ja tarinat eroavat toisistaan. Romaanin juoni on hyvin aidon oloinen. Vaikka juoneen sekoittuu monta eri asiaa, kuten uskonto, kulttuuri, ystävyys ja mustasukkaisuus, pysyy juonen rakenne yhtenäisenä ja todellisena. Tapahtumamiljöö on oikeasti olemassa, sillä tarina sijoittuu Espoon kaupunkiin. Lisäksi maahanmuuttajiin liittyvät keskustelut ja ennakkoluulot ovat tänäkin päivänä ajankohtaisia asioita. Kirjaa lukiessa syntyy paljon mielikuvia, ja juoni vetää mukaansa. Teoksen teema on hyvin laaja, sillä siinä käsitellään muun muassa maahanmuuttajiin kohdistuvia ennakkoluuloja sekä kahden kulttuurin kohtaamisesta aiheutuvia

ongelmia. Kuitenkin itseäni eniten puhutteleva teema on juonen sisältämä taistelu vihaa ja rakkautta vastaan. Islamilaisen kulttuurin tavat ja lukuisten kuulusteltujen tarinat saavat poliisit Noorin murhaajan jäljille. Islamilaisen kulttuurin mukaan tytön suku saa päättää, kenen kanssa hän menee naimisiin. Noorin on määrä mennä serkkunsa Rahimin kanssa naimisiin, mutta hän haluaa kuitenkin suomalaistua, ja vastoin vanhempiensa ohjeita Noor seurusteleekin suomalaisen Tuomaksen kanssa. Tuomaksen ajatuksena on kuitenkin maahanmuuttajia vastaan toimivan järjestön puolesta vain taivuttaa Nooria suomalaisuuteen eikä suinkaan oikeasti seurustella tytön kanssa. Tuomas huomaa myöhemmin olevansa oikeasti ihastunut Nooriin, mutta valitettavasti hän ymmärtää sen liian myöhään. Rahim on mustasukkaisuuden seurauksena murhannut Noorin. Tapaus on jo tuomiota vailla selvä, kunnes Tuomas menee itse tunnustamaan olevansa koko jutun taustalla ja paljastaa samalla järjestön toiminnan. Tämä on mielestäni juonessa erittäin puhuttelevaa. Vaikka kuolema on jo erottanut rakastavaiset, niin rakkaus saa silti pojan kertomaan rehellisesti totuuden. Tuomas tajuaa lopulta, että kaksi kulttuuria voi hyvin yhdistyä. Vaikka viha lisää vihaa, hän huomaa, että kaikki ennakkoluulot eivät pidä paikkaansa. Ennenkaikkea hän myös katuu epärehellisyyttään: Mä haluaisin itsekin kuolla. Mennä sinne minne Noorkin meni. Mä en oikeastaan ansaitse muuta. (s.304) Teos on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä Lehtolainen tuo kirjassaan esille monta yhteiskunnassa ilmenevää epäkohtaa, jotka saavat lukijan varmasti pohtimaan asenteitaan. Ainakin omasta mielestäni lukukokemus oli erittäin puhutteleva ja tunteita herättävä. Kaikki vaan haluaa kostaa ja kostaa, ja sitten seuraava kostaa seuraavalle. (s.272) Lukemisen jälkeen herää miettimään, voiko asenteita muuttaa, ja annammeko edes mahdollisuuden, että kaksi kulttuuria sopeutuisi elämään sovussa keskenään?

Äidinkielen kursseilla kirjoitetaan paljon, mutta tekstit harvoin päätyvät mihinkään. Siksi julkaisemme tässä sarjassa lukiossa kirjoitettuja esseitä. Tämän tekstin kirjoittaja Sanni Puustinen opiskelee Askolan lukiossa. Julkaisua varten voit toimittaa meille oman tekstisi sähköpostitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden julkaistavan tekstin muutoksiin. 47


An

tti

Kyr

ö

Pakina

Abitti-aamua vaan sinne luokkahuoneisiin! Tässä joulun alla varmaan itse kukin miettii jo kuumeisesti ensi kevään ylioppilaskirjoituksia. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet menivät kyllä syyskuussa mahtavasti! Ellei lasketa sitä servereiden kaatumista, se oli vähän ikävä juttu... No kuitenkin! Minulla onkin tässä vieressäni yksi digiabi niin kuin Opetushallitus sanoisi, heh heh. Anni Kissavainen kertoo kokemuksistaan mantsan kokeessa ja antaa vinkkejä muillekin kolmosille. Millaista oli tehdä yo-koe sähköisesti, Anni? ”Olihan se aika vaikeaa. Meillä ei ole ollut lukiossa yhtään koetta, joka olisi tehty tietokoneella.” Mutta kyllähän te nuoret olette paljon siellä digimaailmassa ihan vapaa-ajallakin. ”On se vähän eri käyttää sovelluksia puhelimella kuin palauttaa essee tietokoneella.” Aivan aivan, mutta varmasti auttoi sitten kuitenkin saada ne niin sanotut tablettitietokoneet elokuussa käyttöön.

”Nehän annettiin vain uusille opiskelijoille. Ja kokeet tehtiin koneilla.” Niin, mutta varmastikin olet saanut lainata ja vähän kokeilla. ”Ööö...” Hyvä juttuhan oli myös se, että nämä sähköiset kokeet aloitettiin maantiedon kokeella, kun sen yleensä kirjoittaa niin harva. ”Tänä vuonna meillä oli ennätysmäärä maantiedon kirjoittajia. Ja koululla on ylioppilaskokeisiin käyviä tietokoneita vähemmän kuin meitä oli.” Mutta onneksi se yksi b-luokkalainen sairastui! Oli niin sanotusti onni onnettomuudessa, vai mitä? ”Ööö...” Kautta kymmensormijärjestelmän! Nythän meillä loppuu aika. Kiitos sinulle Anni. Eipä sitten muuta kuin hyvää päivänjatkoa kaikille, ja loppuun vielä niin sanotusti sähköistä tunnelmaa suositulta Antti Tuiskulta. Biisi nimeltä UTRS. No niin. Hei!

PÄIVÄNAVAAJAN ESITYS

Opetussuunnitelmaa uudistetaan nyt vauhdilla. Ensin voitaisiin kuitenkin huolehtia muutamista perusasioista: 1. YTL voisi sähköistää syksyn yo-kokeiden tulosten saapumispäivän sivuilleen niin, että se on löydettävissä. 48

2. Tuolitonta torstaita ei pidettäisi, ellei ole pöytiä, joiden ääressä voi seistä ilman välilevyn pullistumaa.

3. Tietoturva-aukkoja sähköisestä yo-kokeesta löytävät hakkerit saisivat kurssisuorituksia työelämäopinnoista.


Valmennuskurssi kauppakorkeaan Ekonomivalmennus on oman alansa markkinajohtaja kurssilaisten ja sisäänpäässeiden määrällä mitattuna. Yli 99 % kurssilaisista suosittelee

Parhaimmilla kursseilla yli 75 % saavuttaa tavoitteensa! Totea opetuksen korkea laatu ja verkkokurssin ylivertaisuus itse Tutustu kurssipalautteeseen ja katso esimerkkiluennot osoitteesta: www.ekonomivalmennus.com

Yli 530 opiskelupaikan saanutta vuonna 2016 MESSUTARJOUS!

Kokeile Suomen laajinta verkko-oppimisympäristöä ilmaiseksi! Studia-messuilta rajaton määrä harjoituskokeita Verkkovalmennuskurssi Sisältää yli 4000 harjoitustehtävää hintaan mm: sähköiset kurssimateriaalit yli 100 tuntia opetusvideoita (norm. 440€) 390 €

e! d h su 0 €, u t a a 99 € l i / s s a r hint muku i 440

nen 40 €, Aa nuskurss i a om urssi 8 almen n i r v E k Ilta

ko Verk

49


AVOIN YLIOPISTO. PALVELUKSESSASI! Helsingin yliopiston Avoin yliopisto on oiva vaihtoehto oman alan etsimiseen ja opiskeluun vaikka välivuoden aikana. Tarjolla on luentoja, verkkokursseja ja kirjatenttejä ympäri vuoden, lähes kaikilta yliopiston tieteenaloilta. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. Tutustu opintotarjontaan ja kerro myös kaverille! helsinki.fi/avoin

KUTSU

KASVATUS- JA TAIDEALALLE Steinerpedagoginen luova ja elävä koulutustie Yleisopinnot / Steinerpedaogiikan perusopinnot 60 op Steinerpedagogiset yleisopinnot työn ohella 60 op Steinerkoulun luokanopettajaopinnot 280 op Steinerpäiväkodin varhaiskasvattajaopinnot 240 op Goetheanistiset kuvataideopinnot 60-300 op Puhe- ja draamataideopinnot 240 op Merellinen ympäristö ja oman keittiön luomukasvisruoka Ainoa vaihtoehtopedagogista opettajakoulutusta tarjoava oppilaitos Suomessa

w w w. s n e l l m a n - k o r k e a k o u l u . f i

ALOITA YLIOPISTOSI HEOSSA!

Valmentaudu yliopistoon ja AMKiin!

16.8.2017 - 31.5.2018

Hae Laureaan opiskelemaan! Fysioterapeutti / Kauneudenhoitoala / Liiketalous / Tietojenkäsittely / Turvallisuusala / Sosionomi / Rikosseuraamusala / Sairaanhoitaja / Terveydenhoitaja / Matkailu- ja palveluliiketoiminta Hakuaika: 15.3.-5.4.2017

www.laurea.fi

Täytä hakemuksesi netissä www.heo.

itehtuuri kit A kk Ar Kasvatustieteet ja psykologia Kauppatieteet Kulttuuri- ja taidealat Liikunta- ja terveystieteet Lääketiede Oikeustiede Tekniikka- ja digitalisaatio Va V ltiotieteet


VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

vuodesta 1975

SINÄ VALITSET TULEVAISUUTESI. YHDESSÄ ONNISTUMME! Abikurssit • AMK liiketalous • AMK soteli • AMK tekniikka ja liikenne Arkkitehtikoulutus • Biologia • Diplomi-insinööritutkinto • Farmasia • Historia Kasvatustiede • Kauppatiede • Kielet • Luokanopettajakoulutus • Lääketiede Maantiede • Maatalous-metsätiede • Oikeustiede • Opiskelutekniikka Psykologia • Taideteollinen ja kuvataide • Valtio- ja yhteiskuntatiede


ilmoitus

OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä 2015). Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki keväällä yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Olemme järjestäneet valmennuskursseja jo 40 vuoden ajan. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2016 ja kevääksi 2017 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuosittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden

Y

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

< päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2014-2015 oli yli 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen opetus on meille kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme!

98 % me n. m ista lee ilais avereil s s r a ku an k ikist urssia a k k 6 201 aan 15- telem 0 2 it een den uos tiet e k Kau lmis s ä a a lä oli v ikist lmis ” a k 6 leen va 201 9% on avereil 3 nk 200 e9 sien stamm urssiaa o u k ”V isi sila aan kurs ittelem s suo


ilmoitus s mu a e k j ko Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi vin at, o ttaj otetta oimist e p u t o l s , , u taso enein tkim ksen de. Kok äjä. (Tu tkimus u t tu uh op e jest ras laatus rssijär ekemä 15)” a P t ” u i y:n inta in k ä 20 ssas t ja h ipuolis arch O stäjist e u t a e u je n itta olemm mo link Res rssijär o m u l k m e: I 10 % Inno ennus tte emm sa saa nnusta m s l k a u v s ale enn kan dial verisi ka saa %!” n e r f ka uk a 15 ille han p or stat skurss lmen porukk i u n ”M ennu %. Ko ma valm nusta 5 useam i alen ljän ta e n ja

TUTKITTUA LAATUA!

1. Ylivoimainen kokemus

Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää!

2. Opetuksen laatu

Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valintakoe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

<

3. Kurssien rakenne ja aikataulutus

Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4. Harjoitusmateriaalit

Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

5. Oikea valmistautumistekniikka

Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme.

Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA 2015 0

Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (Innolink Research Oy)

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04

53


ilmoitus Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

KURSSITAULUKKO ABIKURSSIT: Kaikkiin Abikursseihimme kuuluu ainekohtaisesti Abi KOTI –kurssin opetusvideot (19-28 ot), joihin on rajaton katseluoikeus yo-kokeeseen asti. Videot saat käyttöösi heti ilmoittautumisesi jälkeen, joten pääset aloittamaan valmistautumisesi välittömästi! Abi syksy, Helsinki (pitkä ja lyhyt matematiikka, B-ruotsi ja A-englanti)

17.8.-20.9.2016

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Helsinki (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, B-ruotsi ja A-engl.)

28.1.-18.3.2017

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku ja Tampere (pitkä matematiikka)

20.2.-18.3.2017

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, biologia, B-ruotsi ja A-engl.) Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet Allianssin, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen.

AMK TEKNIIKKA JA LIIKENNE: Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot (50 oppituntia), joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

26.9.-28.10.2016

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

21.2.-23.5.2017

81 ot

760 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Helsinki

24.4.-23.5.2017

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Tampere

21.2.-23.5.2017

81 ot

760 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku

24.4.-23.5.2017

54 ot

570 €

50 ot

310 €

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMMATTIKORKEAKOULUT LIIKETALOUS: Kaikkiin AMK Liiketalouden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Liiketalouden KOTI –kurssin opetusvideot 31 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

300 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

300 €

ARKKITEHTIKURSSIT:

si essa u t au , oitt Ilm urssille sin ! m k s Huo ennus abikur valm yhden t saa sutta. k ma

Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

25.2.-18.3.2017

43 ot

490 €

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

25.4.-11.5.2017

42 ot

430 €

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU

27.5.-2.6.2017

67 ot

Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu

saatavilla lokakuusta 2016 lähtien

Matematiikka itseopiskelumateriaali

750 €* 330 €

saatavilla marraskuusta 2016 lähtien

140€

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille

1 020 €

BIOLOGIA: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

4.4.-19.5.2017

71 ot

750 €

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

4.4.-19.5.2017

71 ot

790 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

DIPLOMI-INSINÖÖRI TUTKINTO: DI SUPERTAKUU, Helsinki

21.1.-25.5.2017

252 ot

2 090 €

DI tutkinto VIP -TAKUU HELSINKI

21.1.-25.5.2017

252 ot

1 590 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

21.1.-25.5.2017

112 ot

1 180 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

4.4-25.5.2017

112 ot

1 180 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

4.5.-25.5.2017

62 ot

830 €

DI TAKUU, Tampere

10.4-25.5.2017

104 ot

950 €

DI TAKUU, Turku

10.4-25.5.2017

104 ot

950 €

Itseopiskelumateriaalit

180 € / aine

FARMASIA: Farmasia TAKUU PÄIVÄ Helsinki

27.3.-19.5.2017

102 ot

1180 e

Farmasia TAKUU ILTA Helsinki

27.3.-19.5.2017

102 ot

1130 e

Itseopiskelumateriaalit

140 € / aine


ilmoitus HISTORIA: Historia TAKUU, Helsinki

29.3.-18.5.2017

67 ot

Etäopiskelukurssi, Helsinki

660 € 300 €

KASVATUSTIEDE JA LUOKANOPETTAJAKOULUTUS: Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 32 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA TAKUU ilta, Helsinki

30.3.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU päivä, Helsinki

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Jyväskylä

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Oulu

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Tampere

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Turku

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

31.3.-29.4.2017

32 ot

310 €

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

20.-30.5.2017

24 ot

300 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

20.-30.5.2017

20 ot

260 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

20.-30.5.2017

20 ot

260 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

20.-30.5.2017

24 ot

300 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

20.-30.5.2017

24 ot

300 €*

2,5 ot

90 €

4 ot

90 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

Opettajankoulutus haastattelutilanne KOTI Opettajankoulutus ryhmätilanne KOTI

KAUPPATIEDE: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 117 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-1.6.2017

max 449 ot

5 930 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-1.6.2017

max 429 ot

3 130 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

1.2.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

28.3.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

28.3.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Intensiivi, Helsinki

11.4.-1.6.2017

103 ot

1 110 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

29.3.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu pitkä, Tampere

7.2.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

3.4.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

8.2.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

31.3.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu, Lahti

3.4.-1.6.2017

116 ot

1 360 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

5.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

6.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

10 .4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Jyväskylä

7.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

4.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

148 ot

Kauppatiede Verkko

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

Kauppatiede Takuu, Pori

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

830 € 540 €

480 € + lisämateriaali 230 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko –kurssista 50 %:n alennuksen. KIELET: Englannin kieli ja kääntäminen TAKUU, Helsinki

28.3.-15.5.2017

65 ot

670 €

LÄÄKETIEDE: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 164 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-15.5.2017

max 434 ot

6 590 €

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-15.5.2017

max 434 ot

3 490 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

20.9.2016-15.5.2017

282 ot

2 990 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

1.11.2016-15.5.2017

187 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

1.11.2016-15.5.2017

187 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

11.1.-15.5.2017

185 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Helsinki

25.3.- 15.5.2017

167 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Helsinki

25.3.- 15.5.2017

175 ot

2 170 €

5.4.- 15.5.2017

96 ot

1 320 €

25.3.- 15.5.2017

175 ot

2 170 €

3.11.2016-15.5.2017

187 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Tampere

24.3.- 15.5.2017

175 ot

2 050 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Tampere

11.1.- 15.5.2017

185 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Tampere

24.3.2016-15.5.2017

167 ot

1 890 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

2.11.2016- 15.5.2017

187 ot

2 090 €

12.1.- 15.5.2017

185 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU INTENSIIVI, Helsinki Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Espoo Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Turku


ilmoitus Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Turku

24.3.-15.5.2017

175 ot

2 050 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Turku

24.3.- 15.5.2017

167 ot

1 830 €

7.11.2016- 15.5.2017

187 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Oulu

24.3.- 15.5.2017

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

18.1.- 15.5.2017

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Kuopio

25.3.- 15.5.2017

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

19.1.- 15.5.2017

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Jyväskylä

25.3.- 15.5.2017

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

17.1.- 15.5.2017

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Lahti

23.1.- 15.5.2017

167 ot

1 740 €

aloitus 4.11.2016 alkaen

178 ot

1 290 €

24 ot

160 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu

si essa u t au , oitt Ilm urssille sin ! m k s Huo ennus abikur valm yhden t saa sutta. k ma

Lääketiede TAKUU KOTI, Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI Lääketiede Itseopiskelumateriaalit

520 €, 180 € / aine

Lääketiede Harjoituskoepaketti

240 €

MAANTIEDE: Maantiede TAKUU, Helsinki

28.3.-10.5.2017

51 ot

690 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

MAATALOUS-METSÄTIEDE: Maatalous-metsätieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi maatalous-metsätieteen Koti –kurssin opetusvideot, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti.

Kansantalous Takuu, Helsinki

6.4.-12.5.2017

38 ot

1 aine 560 € / 2 ainetta 860 €

Liiketalous Takuu, Helsinki

6.4.-12.5.2017

38 ot

1 aine 560 € / 2 ainetta 860 €

Kansantalous Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

38 ot

1 aine 350 € / 2 ainetta 650 €

Liiketalous Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

38 ot

1 aine 350 € / 2 ainetta 650 €

Itseopiskelu

115 euroa / aine, 175 euroa / 2 ainetta

OIKEUSTIEDE: Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-24.5.2017

max 450 ot

5 930 €

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x..-24.5.2017

max 349 ot

3 130 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

1.4.-24.5.2017

146 ot

1 450 €

Oikeustiede Takuu 2, HKI

1.4.-24.5.2017

146 ot

1 450 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

15.4.-24.5.2017

116 ot

1 070 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

8.5.-24.5.2017

52 ot

715 €

15.4.-24.5.2017

65 ot

745 €

Oikeustiede Takuu-Koti koko Suomi

Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super-Takuu ja VIP–kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 350 euron hintaan! Oikeustiede Takuu, Tampere

1.4.-24.5.2017

132 ot

1 417 €

Oikeustiede Takuu, Turku

1.4.-24.5.2017

141 ot

1 030 €

Oikeustiede Super-Takuu, Turku (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-24.5.2017

200 ot

2 190 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

1.4.-23.5.2017

116 ot

1 250 €

Oikeustiede Etäopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

590 €

Oikeustiede Itseopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

480 €

OPISKELUTEKNIIKKA: Opiskelutekniikka I, viikonloppukurssi

14.1., 14.1. ja 21.1.2017

16 ot

260 €

2.3.- 9.3.2017

16 ot

260 €

1.7.2016-30.6.2017

9 ot

130 €

Opiskelutekniikka II, päiväkurssi Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen, Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme saat opiskelutekniikkakurssista 50 %:n alennuksen. PSYKOLOGIA: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 65 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki

24.10.-7.11.2016

15 ot

160 €

Tilastotiede TAKUU marraskuu, Helsinki

24.10.2016-5.5.2017

108 ot + laskarit/tutorointi 15 t

940 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Helsinki

16.1.-5.5.2017

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

830 €

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

16.2.-5.5.2017

70 ot+ laskarit/ tutorointi 10 t

760 €

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

28.3.-5.5.2017

70 ot+ laskarit/ tutorointi 10 t

790 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

16.1.-4.5.2017

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

16.1.-4.5.2017

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Artikkelikurssi TAKUU päivä, Helsinki

28.3.-5.5.2017

48 ot

550 €

Artikkelikurssi TAKUU ilta, Helsinki

28.3.-5.5.2017

48 ot

510 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €

Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

1.7.-30.5.2017

65 ot

520 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €


ilmoitus Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

1.7.-30.5.2017

65 ot

520 €

Psykologia tilastotiede laskuharjoitukset KOTI –kurssi

1.7.-30.5.2017

26 ot

230 €

Psykologia tilastotiede Jyväskylä ja Joensuu KOTI –kurssi

1.7.2016-30.5.2017

30 ot

270 €

Johdatus psykologian tutkimukseen KOTI, koko maa

1.7.2016-30.5.2017

7,5 ot

120 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

1.7.2016-15.5.2017

15 ot

Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki Puh. 0207 280 340 www.valmennuskeskus.fi

90 €

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

140 €

TAIDETEOLLINEN: Taideteollinen TAKUU

18.2.-18.3.2017

56 ot

TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2016 lähtien

660 € 330 €

VALTIOTIEDE: Helsinki: Poliittinen historia TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Sosiaalityö TAKUU

3.4.-18.5.2017

65 ot

660 €

Sosiologia TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Talous- ja sosiaalihistoria TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Valtio-oppi: hallinnon ja organisaatioiden tutkimus TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Valtio-oppi: maailmanpolitiikan tutkimus TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Valtio-oppi: politiikan tutkimus TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Viestintä TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Yhteiskuntapolitiikka TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

Valtiotiede itseopiskelumateriaali

660 € 140 € / aine

TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA 1. Haku-lehti

Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi.

2. Alakohtaiset infotilaisuudet

Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistuneesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus.fi, tai soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kai-

kille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

3. Studia-messut

Studia 2016 on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm. kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit , vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

4. Valintakoetietopalvelu

Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä: a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia). c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä.

Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

5. www.valmennuskeskus.fi

Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!


ilmoitus

LÄHETTÄKÄÄ MINULLE MAKSUTTA TIETOA KEVÄÄN 2017 VALINTAKOEVAATIMUKSISTA JA KURSSEISTA (MAX. 3 ALAA). HUOM! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. Abikurssit

Coaching uravalmennus

Kielet

Opiskelu ulkomailla

AMK Liiketalous

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Opiskelutekniikka

AMK Tekniikka ja liikenne

Farmasia

Lääketieteet

Psykologia

AMK soteli

Historia

Maantiede

Taidealat

Arkkitehtuuri

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Viestintä

Biologia

Kauppatieteet

Oikeustiede

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Nimi

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

ILMOITTAUDUN VALMENNUS- / ABIKURSSILLE 1.

HALUAN VARATA PAIKAN SEURAAVALTA KURSSILTA 2.

3. 4. Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille Kurssiajankohta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Kurssipaikkakunta

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

EUROOPPALAINEN NUORISOKORTTI Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin: kyllä ei Nimi

ei

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Muu, mikä?

Päiväys

Allekirjoitus

TILAAN ITSE- / ETÄOPISKELUMATERIAALIA 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija Suomen Lukiolaisten liiton jäsen Nordean Check In -asiakas

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

Tammasaarenkatu 1, PL 235 00181 Helsinki / vkinfo@valmennuskeskus.fi / puh. 0207 280 340 / www.valmennuskeskus.fi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


Helsingin kansanopisto Taide

elokuva kirjoittaja kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu laulusolisti näyttelijäntyö 1 ja 2 pelituotanto

Viestintä

crossmedia - monialan sisällön tekijä kirjoittava toimittaja ja tiedottaja radiotoimittaja urheilutoimittaja

Yhteiskunta kasvatusala valtiotiede

Ammatillinen

koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus suntio

Muu koulutus

maahanmuuttajien kielikoulutus (SuoMa) Tarkemmat tiedot netistä! www.laajasalonopisto.fi Kansanopisto Helsingissä meren rannalla


MESSUILLA MUKANA

S 4d51

T Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Sastamalan koulutuskuntayhtymä 5k28

Taideyliopisto

Saimaan ammattikorkeakoulu Oy

4a51

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

5g38

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy 5f31

5f23

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry

5g39

Suomen Ilmailuopisto Oy

4e38

Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

5k30

Suomen Hierojakoulut Oy

5n29

Suomen evankelis-luterilainen kirkko

4d68

Study in Estonia

5k51

Studentum Oy

5n31

Stadin ammattiopisto ja Taitaja2017

5p18

Sosialidemokraattiset Nuoret ry

4a41 4c41

Tampereen Urheiluhierojakoulu Oy 5g19 Tampereen Yliopisto Tietoanuorista.fi – Nuortenelämä.fi

4c41

TTY-säätiö sr Tampereen teknillinen yliopisto

4b51

Turun korkeakoulut / Opiskelijakaupunki Turku

5f18

4a41

Svenska Handelshögskolan

5g23

Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab

5n11

Suomen Punainen Risti Veripalvelu

5k29

Suomen Lvi-Liitto SuLVI ry

5k11

Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Finlands Gymnasistförbund rf

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, yes

5n19

Suomen Kiropraktikkoliitto Skl – Finnish Chiropractic Union ry

Urheiluopistojen Yhdistys ry.

Suomen kauppakorkeakoulut – Föreningen för Handelshögskolorna i Finland – Association of Business Schools Finland (ABS) ry 4c42

V

5f11

Valmennustiimi Eximia Oy

4e51

Vaasan yliopisto

4e51

Vaasan kaupunki

4e51

Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

5k21

Y, Å 4d70

University for the Creative Arts

4d61

University of Kent

4d69

Swiss Education Group

Näin luet messuopasta. Esim. osasto 5b160 5=halli, b=käytävä 160=osasto

4c41 5k21

4b51

Turun ammattikorkeakoulu Oy

4b51

Turun yliopisto Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö

U 4e69

University of Essex

4a61

University of Worcester

5n26

Sähkössä on Poweria

4b51

Åbo Akademi

4b51

Yrkeshögskolan Novia

4c39

Yrkeshögskolan Arcada Ab

5m31 5k19

Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 26.10.2016 mennessä jättämiin tietoihin. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä.


A, B 4c69

BIMM Institutes

4a41

Aalto-yliopisto

C, D

MESSUILLA MUKANA

I, J

4c38

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

5g28

Jamilahden Kansanopisto

4a51

Itä-Suomen Yliopisto

Jyväskylän yliopisto / Kielikampus 4b41

4e68

Cultural Care Finland Oy

5f51

Centria-ammattikorkeakoulu Oy

5k10

C.L. Seifert Finland Oy

Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy 4d39

E

Jyväskylän yliopisto

4a38

K Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk

5f41

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 5g49

5g11

Ekonomiakatemia Ekonomivalmennus Oy

4c71

OU EBS Education

Elisa Oyj

5m41 4b60

Embassy of Germany

4c61

Embassy of Canada to Finland

F, G 4e60

GoXplore Finland

5k23

FCG Kuntarekry Oy

H

4d38

Högskolan på Åland

5g31

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

5n20

HUS-kuntayhtymä/HYKS

5g21

HEO – Helsingin Evankelisen Opiston Säätiö

4a41

Helsingin yliopisto

5p28

HELSINGIN MAALARIAMMATTIKOULU

5f30

HELBUS Helsinki School of Business Oy

4e41

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys R.Y. Kansaneläkelaitos Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Karelia-ammattikorkeakoulu Oy

5f29 5m39 4b71 4a51

Kellosepäntaidon Edistämissäätiö 5f20 4c70

KILROY

5k26

KESÄLUKIOSEURA R.Y. KK Valmennuskeskus Oy Kokoomuksen Nuorten Liitto ry, Samlingspartiets Ungdomsförbund rf

5g1

M Maailmanvaihto RY Maanpuolustuskorkeakoulu Matkailualan tutkimusja koulutusinstituutti (MTI)

4d49

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

5f21

Laajasalon opisto

4e39

Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

4e70

Latvia University of Agriculture

4c51

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

4e61 4d41 4d49

5p19

Metsäteollisuus ry

5f40

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

O

4c48

Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

5g17

Otavan Opisto

4c40

Opetushallitus, KOVA

Oulun yliopisto

4b49

P Palmia Oy

5h19

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Servicefacket PAM rf 5n39 Perho Liiketalousopisto Perussuomalaiset Nuoret ry Poliisiammattikorkeakoulu

5p16

L

4d49

Lapin yliopisto

5g39

Länsirannikon Koulutus Oy

Puolustusvoimat

5n41 5k25 4c41 5k41, 5k40

Päivölän Kansanopiston Kannattajayhdistys ry

5g33

R Raja- ja Merivartiokoulu (RMVK)

5g41

Richmond the American International University in London 4a60 Rovaniemen kaupunki

4d49

Ruokatieto Yhdistys ry, Föreningen Matinformation rf

5h15


Halli Hall

5 48

45

5m 44

39

28 26

41

4e

51

4e

51

49

41

4d

39

31

Poliisi

31

19

15

13 18 16

11

5p

19

20

14

11

5n

1

12 10

19

23

Uusi Ura -lava

10

17 15

25 21

5n

24

31 29 30 33

39

30

11

Hesburger

5k

25 21

18 19

5k

14 10 15 11

5h

23 21

29

26

28

14 19 17

12 15 11

5g

5g 28 29 23

WC 1

11

21 18

10

14 12

2

Yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut

39 38

40 42

46

Opiskelijapalvelut ja puolustusvoimat

39 38

Kansainvälisyys Työelämä, liitot ja järjestöt

4b

51

5f 20

39

Ohjelma-alueet

38

60 61

68

51

69 61

41

4c

48

45 41

49

4b 60 61

Erikoisoppilaitokset ja toisen asteen oppilaitokset

41

4a

60

24 20

31 29

41

26 40 41

41

38

31

41

30

40

68 69

Pohjoinen sisäänkäynti (alakerrassa) Northern Entrance (downstairs)

Eat & Meet

31

5p 41

Biitsilava 51

5n 49

Studentum 51

5k

5g

51

WC

36

40

Café 5

45

49 OPO-kahvila

5f

5f

69 61 70 73 71

4d

70

67 60

73 71

4c

70 51

71 OPOklinikka 71

4a 68

Valmennusyritykset 40

38

Funbox

Halli Hall

Upper Gallery Ylä-Galleria Upper Gallery Ylä-Galleria

tuoteryhmäalueet viitteellisiä

4

Rekisteröinti WC

Sisäänkäynti Veturimiehenkadulta

Olohuone


Lukiolaisstipendit jaossa

Soittoa ja uravalintoja Lavaohjelmassa puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat esittävät näkemyksiä siitä, mikä on nuorelle hyvä kunta. Omista urapoluistaan kertovat Roope Salminen, Pekka Hyysalo ja somepersoona Joonas Pesonen. Lavalla kuulet myös asiaa ulkomailla opiskelusta. Vauhtia tahdittaa Varusmiessoittokunta.

Kuva: Viiv

i Huuska

Kuva: Petri Kovalainen

Vuosittain jaettavilla lukiolaisstipendeillä palkitaan ansioituneita lukiolaisia, jotka vaikeuksista huolimatta ovat selviytyneet opinnoistaan tai ovat toiminnallaan edistäneet hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Tule seuraamaan stipendien jakoa Biitsi-lavalle tiistaina klo 15.15. Stipendit lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Pekka Hyysalo

Roope Salm

inen

FUNBOXvalokuvauskoppi Käy ikuistamassa itsesi Studian messutunnelmissa osastolla 4a40. Saat mukaan omat kuvasi ja valokuvauskopista voit jakaa kuvia myös somessa. Valokuvaus on maksuton.

@pesojoon

as

Studia-messut puh

elimeesi

Messukeskus-s ove llu ksen avulla voit tut ustua messujen sisältöön jo ennakko on. Lataa ilmainen ap pi äly pu he ja merkitse suosikei lim ees i ksi juuri sinua kiinno stavat ohjelmatärpi yritykset ja ravintola t, t. Sovellus on saatav issa iOS- ja Androidlaitteille.


11.00

OHJELMA • Uusi ura -lava Tiistai 29.11. Stadin ammattiopiston koulutusalan näytös ja Taitaja2017 Helsinki

Stadin monipuolisin koulutustarjonta ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ammatillisen koulutuksen päätapahtuma Taitaja2017 Helsinki esittäytyvät. Näytöksessä esitellään yhdestä-kahteen eri ammattialaa. Tule, näe ja kuule enemmän Taitaja2017 Helsinki -tapahtumasta. Ammatillisen koulutuksen historiaa tehdään 15.–18.5.2017, olethan sinäkin silloin paikalla?

11.30

12.00

12.30

10.30

11.00

11.30

12.00

12.30

13.00

Freestyle-futaaja PeGe Piirto

Käsittämättömiä futistemppuja! PeGen esitys yhteistyössä Suomen evankelisluterilaisen kirkon kanssa.

13.30

Työskentele ja matkusta ulkomailla

Haluaisitko surffata Australiassa, hypätä benjihypyn Uudessa-Seelannissa tai lasketella yksillä maailman parhaista rinteistä Kanadassa – samalla kun työskentelet ja tienaat matkakassaa? Vai haluaisitko muuttaa maailmaa tekemällä vapaaehtoistöitä ulkomailla? GoXplore auttaa sinut unohtumattomiin seikkailuihin. GoXplore Sweden AB

Keskiviikko 30.11. Studying in Germany

Andreas Roger, Saksan liittotasavallan suurlähetystö Helsinki

Stadin ammattiopiston koulutusalan näytös ja Taitaja2017 Helsinki

Stadin monipuolisin koulutustarjonta ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ammatillisen koulutuksen päätapahtuma Taitaja2017 Helsinki esittäytyvät. Näytöksessä esitellään yhdestä-kahteen eri ammattialaa. Tule, näe ja kuule enemmän Taitaja2017 Helsinki -tapahtumasta. Ammatillisen koulutuksen historiaa tehdään 15.–18.5.2017, olethan sinäkin silloin paikalla?

Kiropraktikko – kasvava terveysalan ammatti

Asiaa kiropraktikon ammatista ja viisivuotisen yliopistotutkinnon suorittamisesta. Puheenjohtaja Roope Rinta-Seppälä, DC MSc, Suomen Kiropraktikkoliitto

Näin onnistut valintakokeissa

Parhaat vinkit valintakokeessa onnistumiseen. Toimitusjohtaja Tuire Kajaste, Valmennustiimi Eximia Oy

Sinustako ilmastonmuutoksen tappaja tai maapallon pyörittäjä?

Tulevaisuuden työelämässä kaivataan osaamista, jota ei välttämättä vielä ole edes olemassa. Yhteisiin globaaleihin haasteisiin voidaan etsiä ratkaisuja tekniikan ja kauppatieteiden avulla. LUT:n opiskelijat kertovat, miksi he päätyivät opiskelemaan paremman huomisen puolesta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT)

13.00

13.30

14.00

14.00

Stadin ammattiopiston koulutusalan näytös ja Taitaja2017 Helsinki

Stadin monipuolisin koulutustarjonta ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ammatillisen koulutuksen päätapahtuma Taitaja2017 Helsinki esittäytyvät. Näytöksessä esitellään yhdestäkahteen eri ammattialaa. Tule, näe ja kuule enemmän Taitaja2017 Helsinki -tapahtumasta. Ammatillisen koulutuksen historiaa tehdään 15.–18.5.2017, olethan sinäkin silloin paikalla?

14.30

14.30

Laajasalon opisto, median ja taiteen talo

Rehtori Juha Matti Holopainen ja Laajasalon opiston entisiä ja nykyisiä opiskelijoita

Juontajana Aleksi Halén

Kiropraktikko – kasvava terveysalan ammatti

Kiropraktikon ammatista ja viisivuotisen yliopistotutkinnon suorittamisesta kertomassa Suomen Kiropraktikkoliiton puheenjohtaja Roope Rinta-Seppälä, DC MSc

Näin onnistut valintakokeissa

Parhaat vinkit valintakokeessa onnistumiseen. Toimitusjohtaja Tuire Kajaste, Valmennustiimi Eximia Oy

Laajasalon opisto, median ja taiteen talo

Rehtori Juha Matti Holopainen ja Laajasalon opiston entisiä ja nykyisiä opiskelijoita

Sinustako ilmastonmuutoksen tappaja tai maapallon pyörittäjä?

Tulevaisuuden työelämässä kaivataan osaamista, jota ei välttämättä vielä ole edes olemassa. Yhteisiin globaaleihin haasteisiin voidaan etsiä ratkaisuja tekniikan ja kauppatieteiden avulla. LUT:n opiskelijat kertovat, miksi he päätyivät opiskelemaan paremman huomisen puolesta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT)

Työskentele ja matkusta ulkomailla

Haluaisitko surffata Australiassa, hypätä benjihypyn Uudessa-Seelannissa tai lasketella yksillä maailman parhaista rinteistä Kanadassa – samalla kun työskentelet ja tienaat matkakassaa? Vai haluaisitko muuttaa maailmaa tekemällä vapaaehtoistöitä ulkomailla? GoXplore auttaa sinut unohtumattomiin seikkailuihin. GoXplore Sweden AB

Stadin ammattiopiston koulutusalan näytös ja Taitaja2017 Helsinki

Stadin monipuolisin koulutustarjonta ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ammatillisen koulutuksen päätapahtuma Taitaja2017 Helsinki esittäytyvät. Näytöksessä esitellään yhdestä-kahteen eri ammattialaa. Tule, näe ja kuule enemmän Taitaja2017 Helsinki -tapahtumasta. Ammatillisen koulutuksen historiaa tehdään 15.–18.5.2017, olethan sinäkin silloin paikalla?

Vaihda arkea: Vapaaehtoistyöhön ulkomaille

Vapaaehtoistyöhön Aasiaan, Afrikkaan, Eurooppaan, Latinalaiseen Amerikkaan tai Oseaniaan 6–12 kuukaudeksi? Nuorisovaihtojärjestö Maailmanvaihto esittäytyy ja vapaaehtoisena ulkomailla työskennellyt nuori kertoo kokemuksistaan. Maailmanvaihto ry – ICYE Finland

Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma

studiamessut.fi


10.30

OHJELMA • Biitsi Tiistai 29.11. Soittajaksi armeijaan? Varusmiespalvelus Varusmiessoittokunnassa

10.30

Puolustusvoimat

11.00

Nuorten kunta – eläkeläisten käsissä?

Kuntapäättäjien keski-ikä on 48 vuotta, ja yli 70 % valtuutetuista on yli 55-vuotiaita. He päättävät sinunkin asioistasi. Vakuuttaako jälki? Millainen on nuorelle hyvä kunta? Tule kuulemaan ja haastamaan puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajien näkemyksiä. Yhteiskuntaopin opettajasikin on varmasti tyytyväinen! Mukana puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuoret, puheenjohtaja Hilu Kemppi, Keskustanuoret, puheenjohtaja Daniel Sazonov, Kokoomusnuoret, puheenjohtaja Anni Ahlakorpi, Vasemmistonuoret, puheenjohtaja Jaakko Mustakallio, Vihreät nuoret ja opiskelijat. Lisäksi edustajat Perussuomalaisista Nuorista, Svensk Ungdomista sekä KD Nuorista. Suomen Lukiolaisten Liitto

Juontajana Bassoradion Viikon Nostot - toimittaja ja kanavan juontaja Noora Både.

Kuva: Petri Kovalainen

12.00

12.30

13.00

Pekka Hyysalo Kuva: Viivi Huuska

13.30

14.00

Ulkomaille opiskelemaan? Kyllä, kiitos!

Oletko ikinä miettinyt, että koulutusvaihtoehtosi jatkuvat myös Suomen rajojen ulkopuolella? Tietoiskussa esitellään mm. yliopistovaihtoehtoja ja eri maiden hakuprosesseja. Kauttamme haku sujuukin helposti yli 50 yhteistyöyliopistoon. Laura Lindborg, OY KILROY Finland Ab

11.00

Keskiviikko 30.11. Poliisiksi!

Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat esittelevät vauhdikkaassa tietoiskussa poliisikoulutusta ja tulevaa ammattiaan.

Soittajaksi armeijaan? Varusmiespalvelus Varusmiessoittokunnassa

Puolustusvoimat

11.30

12.30

13.00

Opiskelemaan ulkomaille

Opiskelijavaihto vai koko tutkinto ulkomailla? CIMOn neuvontapalvelut kertoo ulkomailla opiskelun vaihtoehdoista ja vinkkaa hyvistä tiedonlähteistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Q&A – Miten löytää oma juttu?

Mikä musta tulee isona? Entä jos ei tiedä mitä haluaa opiskella? Mitä tehdä välivuotena? Kysymyksiä piisaa, mutta mistä löytää vastauksia? Somepersoona @pesojoonas kertoo, kuinka hänestä tuli tubettaja ja vastailee sinua askarruttaviin kysymyksiin. Joonas on kiertänyt ympäri Suomea innostamassa nuoria löytämään oman juttunsa omalla valloittavalla otteellaan. Snapchat @pesojoonas // Youtube @pesojoonas Joonas Pesonen, TAT

13.30 14.15

Tekeekö mieli?

Tule seuraamaan päivän häpeilemättömintä keskustelua nuorista ja seksistä! Mihin ei tarvitse suostua, koska voi sanoa kyllä? Keskustelemassa joukko asiantuntevia sexperttejä. Suomen Lukiolaisten Liitto

Opiskelemaan ulkomaille

Opiskelijavaihto vai koko tutkinto ulkomailla? CIMOn neuvontapalvelut kertoo ulkomailla opiskelun vaihtoehdoista ja vinkkaa hyvistä tiedonlähteistä. Samuli Repo, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Q&A – Miten löytää oma juttu?

Mikä musta tulee isona? Entä jos ei tiedä mitä haluaa opiskella? Mitä tehdä välivuotena? Kysymyksiä piisaa, mutta mistä löytää vastauksia. Somepersoona @pesojoonas kertoo, kuinka hänestä tuli tubettaja ja vastailee sinua askarruttaviin kysymyksiin. Joonas on kiertänyt ympäri Suomea innostamassa nuoria löytämään oman juttunsa omalla valloittavalla otteellaan. Snapchat @pesojoonas // Youtube @pesojoonas Joonas Pesonen, TAT

Varusmiessoittokunnan showband esiintyy

Puolustusvoimat, #pvvmsk

Toinen mahdollisuus

Vakavasta onnettomuudesta toipunut freestylelaskija Pekka Hyysalo

Poliisiksi!

Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat esittelevät vauhdikkaassa tietoiskussa poliisikoulutusta ja tulevaa ammattiaan.

Poika joka ei kelvannut kouluihin: Roope Salminen

Xamk – Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

14.30

Roope Salminen

15.15

@pesojoonas

Varusmiessoittokunnan showband esiintyy

Puolustusvoimat, #pvvmsk

Lukiolaisstipendien jako

Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma

Suomen Messusäätiö ja Suomen Lukiolaisten Liitto jakavat yhteensä 4 000 euron arvosta stipendejä ansioituneille lukiolaisille. Musiikista vastaa Anni Lahe.

studiamessut.fi


Ulkomaille? Studia tarjoaa runsaasti tietoa opiskelusta, vaihto-opiskelusta ja välivuodesta ulkomailla. Mukana on näytteilleasettajia Iso-Britanniasta, Kyprokselta, Virosta, Liettuasta, Norjasta, Ruotsista ja Sveitsistä. Uusi Ura -lavan ohjelmassa on useita puheenvuoroja ulkomaille lähtemisestä. Aiheeseen liittyvien näytteilleasettajien sijainnin näet messualueen kartasta.

omen Tutustu Su Liittoon n Lukiolaiste

edistää, Liitto (SLL) kiolaisten etuja. Suomen Lu kiolaisten uolustaa lu lukiolaisia valvoo ja p lähtöisin ja kiolaisista llisena Liitto on lu ti toimii vira :n jäsenkort a lukuisia varten. SLL rjoa orttina ja ta . opiskelijak allisia etuja llisia ja paik i. valtakunna ww.lukio.f rkemmin: w äytyy Tutustu ta Liitto esitt kiolaisten . Suomen Lu stolla 5k11 ssuilla osa Studia-me ! Tervetuloa

Opo Café – opinto-ohjaajien kohtaamispaikka Opo Caféssa hallissa 5 voit levähtää hetken ja tavata kollegoitasi. Tarjolla on päivän aikana kahvia kaikille opinto-ohjaajille. Kahvilasta saat myös mukaasi Opo-kassin, johon on koottu näytteilleasettajien esitteitä.

Ha ka m n äe tie S g ko sb ac ä kv ge n

2. kerros 2nd floor

4.2

5.6

5

4

Pasilan asema Pasila Railway Station

Ban Rata

piha

g å rd

sväg

en Sisäänkäynti ovi 4.4

ntie

Ra ut

Ve t u

ati

rim

iehe

nka

3

2 1

tu

Gall

eria

Pohjoinen sisäänkäynti Northern Entrance y ller , Ga

e se läi

6

nk

Messuaukio

atu

Holiday Inn Jär

7

nv äg sm n an ag ata n


Hei sinä,

messuopas kädessäsi!

Kädessäsi on infopaketti vailla vertaa: messuopas, joka pitää sisällään lukuisia vaihtoehtoja sille, mitä tulevaisuudestasi voisit tehdä. Studia-messuille on koottu Suomen (ja aika paljon koko maailmankin) sinulle tarjoamat mahdollisuudet yhden katon alle. Kahden messupäivän aikana juuri Sinua tapaamaan tulleista näytteilleasettajista löydät varmasti jotain mielekästä, ovatpa kiinnostuksen kohteinasi fysiikan opinnot tai vapaaehtoistyö ulkomailla. Kun olin seitsemännellä luokalla, näin Euroviisuissa ihanan pojan, joka lauloi minulle tuntemattomalla kielellä ja sellaisen musiikin säestämänä, jollaista en aiemmin ollut kuullut. Tämä ihana poika oli Serbian edustaja Milan Stanković, joka innoitti minut kuuntelemaan musiikkiansa enemmän ja tutustumaan serbialaiseen musiikkiskeneen.

Avoinna: ti klo 9–17, ke klo 9–16 Paikka: Messukeskus, Helsinki, Pasila, Messuaukio 1 Pääsyliput: ovelta 12 € Sisäänpääsy: Ilmainen sisäänpääsy Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenkortilla, varus- ja siviilipalvelusmiehet palvelutodistuksella, sekä opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät. HUOM! Maksuton sisäänpääsy edellyttää rekisteröitymisen kävijäksi. Rekisteröidy ennakkoon Studia-messujen nettisivulla studiamessut.fi ja tulosta rintamerkki mukaasi messuille. Sisääntullessasi esitä rintamerkki ja SLL:n jäsenkortti. Työttömät pääsevät maksutta Studia-messuille esittämällä kassalla riittävän todisteen työttömyydestä. Kävijöiden sisäänkäynti Studiaan Slush-tapahtuman samanaikaisuudesta johtuen Studian eteläisenä sisäänkäyntinä on Veturimiehenkadun päässä oleva ovi. Pysäköintitalon puoleinen pohjoinen sisäänkäynti on käytössä normaalisti.

Parin viikon päästä opettelin serbialaisia aakkosia, vuoden päästä matkustin ensimmäistä kertaa Balkanille ja kävelin nykyisen lempikaupunkini, Belgradin, katuja. Viiden vuoden päästä tulin hyväksytyksi Helsingin yliopistoon opiskelemaan länsi- ja eteläslaavilaisia kieliä. Ja nyt kuuden vuoden kuluttua, haaveilen urasta kansainvälisten suhteiden ja serbian kielen parissa. Miksi kerroin tämän? Siksi, että muistaisit: tulevaisuudesta unelmoidessa ei heti ensimmäiseksi kannata roikkua kiinni realismissa. Koko maailma on sinulle avoin, ja juuri nyt on se hetki, kun kannattaa ruveta tekemään hulluiltakin tuntuvista unelmista totta. Elli Luukkainen Suomen Lukiolaisten Liitto ry Puheenjohtaja

Muut samanaikaiset tapahtumat keskiviikkona 30.11. Messukeskuksessa järjestetään Studian kanssa samaan aikaan Sijoitus-Invest -ammattitapahtuma hallissa 3 sekä SLUSH-teknologia ja startup-tapahtuma. Studian näytteilleasettajat ja kävijät pääsevät vierailemaan Sijoitus-Invest -tapahtumassa veloituksetta rekisteröitymällä tapahtumaan joko etukäteen netissä tai Messukeskuksen sisäänkäynneillä. SLUSH-tapahtumaan ei pääse vierailemaan ilman erillistä kutsua tai pääsymaksua. Saapuminen Messukeskukseen on helppo tulla kauempaakin. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on noin 5 minuutin kävelymatka Messukeskukseen. Helsingin keskustasta perille pääsee kätevästi myös raitiovaunuilla 7A, 7B ja 9. Yhteisellä bussikuljetuksella tultaessa Tilausbusseille on varattu oma bussiparkkialue, johon pysäköinninvalvojat ohjaavat. Tilausbussinkuljettajat ottavat sisään ajettaessa pysäköintilipukkeen, jonka he voivat vaihtaa pysäköinninvalvojalta maksuttomaan poistumiseen oikeuttavaan lipukkeeseen. Pohjoinen ja Veturimiehenkadun sisäänkäynti ovat avoinna.


SUOMEN SUURIN NUORTEN OPISKELU- JA URATAPAHTUMA

MESSUOPAS

Tulevaisuutesi on täällä!

29.–30.11.2016 Messukeskus Helsinki Avoinna: ti klo 9–17 ja ke klo 9–16 studiamessut.fi

Yhteistyössä:

Mediayhteistyössä:

Improbatur 4/2016  

Lehti lukiolaisille – vuoden neljäs numero.