__MAIN_TEXT__

Page 1

4/2018

Aikuistuvien ihmisten asialla

Brigita Krasniqi sukeltaa vaikuttamisen syvään päätyyn s. 20

Hjallis palaa lukioonsa 

16 

Lukiolaiset kertovat uskostaan 

26 

Ammattikorkea vai yliopisto? 

34


Valmennuskurssit yliopistoihin ja korkeakouluihin

Sinä valitset tulevaisuutesi, Yhdessä onnistumme!

ki k i a k dia– E -AL % Stu A I D 5 ! STU ssit -1 ajan kur ssujen me

Abikurssit • AMK liiketalous • AMK soteli • AMK tekniikka ja liikenne • Arkkitehtikoulutus Biologia • Diplomi-insinöörikoulutus • Farmasia • Historia • Kasvatustiede • Kauppatiede Logopedia • Luokanopettajakoulutus • Lääketiede • Maantiede • Maatalous-metsätiede Oikeustiede • Opiskelutekniikka • Peli- ja ohjelmistoala • Psykologia • Valtio- ja yhteiskuntatiede


#UniOulu #ArcticAttitude

Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan Oulu ei ehkä ole New York, mutta täältä voi tulla kovempaa porukkaa. Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asennetta. Meillä sekä tieteen tekeminen että opiskelijaelämä hoidetaan tinkimättömällä pohjoisen tyylillä. Ja sitä joko rakastaa tai sitten oppii rakastamaan. Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat.

Hae Oulun yliopistoon www.oulu.fi/haku


TUU MUKAAN LUKIOLAISIIN! WWW.LUKIO.FI/LIITY

@lukiolaiset


Pääkirjoitus

Aleksi Tuomola

”Erilaisuutta on helpompi ymmärtää, jos sitä näkee ympärillään” Anna-Sofia Nieminen, päätoimittaja anna-sofia.nieminen@lukio.fi

Kun sain käsiini sivulta 26 alkavan Uskon asia -jutun, olin vaikuttunut. Jutussa viisi nuorta puhuu isoista ja tärkeistä asioista: muun muassa muiden huomioimisesta ja kunnioittamisesta, toisten hyväksymisestä sellaisina kuin he ovat ja pyrkimyksestä toimia aina mahdollisimman oikein. Nämä viisi nuorta kertoo uskostaan. Osa heistä on muslimeja, osa kristittyjä. Tietyt arvot voivat olla tärkeitä huolimatta siitä, mihin uskontokuntaan kuuluu – tai kuuluuko mihinkään. ”Yritän myös viestiä ihmisille, että hyväksyn heidät sellaisina kuin he ovat. Jokainen saa uskoa mihin haluaa”, Hilda Harle sanoo jutussa. Toivon todella, että jokaisella on tällaisia avarakatseisia ihmisiä elämässään. Ihmisten erilaisuuden kunnioittaminen on yksi niistä asioista, joita olen halunnut pitää esillä Improbaturin päätoimittajana. Erilaisuutta – ja toisaalta erilaisten ihmisten samankaltaisuuksia – on helpompi ymmärtää, jos niitä näkee ympärillään. Siksi olen pyrkinyt tuomaan lehteen mahdollisimman monenlaisia ihmisiä: eri tavoin uskovia, nuoria, vanhoja, eri sukupuolia edustavia, seksuaalivähemmistöihin

kuuluvia, heteroja, maahanmuuttajia, maastamuuttajia, saamelaisia ja niin edelleen. En tietysti väitä, että Improbatur (saatika maailma) olisi moninaisuuden esille tuomisen suhteen valmis. Totta kai lehti voisi olla vielä paljon monipuolisempi. Edellä luettelemani esimerkkiryhmät tai mitkään muutkaan ryhmät eivät myöskään ole sisäisesti yhtenäisiä, vaan niihin kuuluu monenlaisia ihmisiä. Se käy hyvin ilmi vaikkapa kahden Uskon asia -juttuun haastatellun muslimin kertomuksista. Toinen heistä esimerkiksi rukoilee koulussa, toinen taas jättää koulupäivän aikana rukoukset väliin – ja toteaa, että jotkut muslimit eivät rukoile ollenkaan. Ajattelen, että tällaisten erojen huomaaminen ehkäisee haitallisten ennakkoluulojen ja asenteiden syntymistä. Maailma ei ole mustavalkoinen. Tämä lehti on minun päätoimittajakauteni viimeinen. Lehdelle on parhaillaan haussa uusi päätoimittaja, ja myös AD ja toimitussihteeri vaihtuvat. Jännää: seuraava lehti näyttää todennäköisesti aika erilaiselta, koska sillä on eri tekijät. Kiitos teille, niin lehden lukijat kuin tekijät! On ollut ilo tehdä lehteä teille ja teidän kanssanne. 5


Tässä lehdessä

Täältä tulee Brigita! Brigita Krasniqi on 21-vuotiaana muun muassa kansanedustajan avustaja ja Fem-R-järjestön toinen puheenjohtaja.

20 6


5 | Pääkirjoitus 6 | Tässä lehdessä 9 | Tekijät esittäytyvät Jaakko & Sanna

26

Uskon asia Viisi lukiolaista kertoo, mitä usko heille merkitsee.

11 | Dear Impro, Meistä puhuttua & Oikaisu 12 | Ajassa kiinni 15 | Liitolta Marjo Suvannon kolumni

16 | Paluu lukioon Harry ”Hjallis” Harkimo

42 | Kulttuuritentissä Rosa Honkonen

45 | Eka kerta Maria Veitola oli lukiossa ensimmäistä kertaa todella yksinäinenn

34 Ammattikorkeaan vai yliopistoon? Eväitä opiskelupaikan valintaan, olkaa hyvät!

46 | Elämästä Jaakko Keson kolumni

47 | Maailmalta Anne Hietaharjun kolumni Etelä-Afrikasta

48 | Essee

Pelkkä omenako?

50 | Päivänavaaja

Tehokkaan teknishenkinen aamuntoivotus!

7


Valmennuskurssi kauppakorkeaan Ekonomivalmennus on oman alansa • Parhaimmilla kursseilla yli 75 % markkinajohtaja kurssilaisten ja saavuttaa tavoitteensa! sisäänpäässeiden määrällä mitattuna. • Totea opetuksen korkea laatu ja verkkokurssin ylivertaisuus itse Yli 99 % kurssilaisista suosittelee • Tutustu kurssipalautteeseen ja katso esimerkkiluennot osoitteesta: www.ekonomivalmennus.com

Yli

63

% opiskelup aikan saa n eista kävi Ekon omivalme nnuksen valmennu skurssin

Yli 410 valmennuskurssilaisistamme sai opiskelupaikan keväällä 2018 Ekonomivalmennuksen kurssilaiset saivat 75 % Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun aloituspaikoista valintakoekiintiössä. Noin 90 % hakijoista osallistuu edelleen valintakokeeseen. Aikaisempien vuosien tulosten perusteella Ekonomivalmennuksen valmennuskurssille osallistuminen parantaa merkittävästi mahdollisuuksia saada haluamasi opiskelupaikka.

de! h u tus 0 €,

laa ssi 109 0 € / a t 9 n ur n hi muk rssi 4

ne 0 €, A nusku i a om ssi 94 valmen n i r E ur ko a

Iltak

Verk


Improbatur 4/2018 Aikuistuvien ihmisten asialla – lehti lukiolaisille

Tekijät esittäytyvät

Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Anna-Sofia Nieminen Ulkoasu Antti Kyrö Toimitussihteeri Mari Uusivirta

Jaakko Keso on Yle Kioskin videotoimittaja – vielä hetken. Marraskuun lopussa hän lähtee Taiwaniin opiskelemaan kiinaa. Haaveena on päästä joskus Aasian kirjeenvaihtajaksi. Toistaiseksi 28-vuotias Jaakko asuu Helsingissä ja viimeistelee töiden ohessa radio- ja televisiotyön opintoja Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Töidensä kautta hän haluaa lisätä ymmärrystä eri tavalla ajattelevien ihmisten välillä ja ”värittää mustavalkoisuutta”. Viime aikoina hän on käsitellyt töissään nuorten miesten syrjäytymistä. ”Vaikuttaa siltä, että täällä on isohko määrä ihmisiä, jotka eivät koe olevansa osallisia yhteiskunnassa.” Tähän lehteen Jaakko kirjoitti sivun 46 kolumnin, jossa kertoo sinkkuudestaan ja ahdistuksestaan. Hän haluaa tarttua henkilökohtaisiin aiheisiin, vaikka välillä tuntuukin, että kehtaako tästä nyt puhua. ”Jos vain on oma heikko itsensä, saa annettua eniten muille, ja myös itse saa eniten siitä prosessista.”

Sanna Lehto kuvasi sivulta 26 alkavan jutun, jossa viisi lukiolaista kertoo uskostaan. ”Oli kiva tavata nuoria ja keskustella heidän kanssaan”, 28-vuotias helsinkiläinen freelance-kuvaaja kertoo. Kuviin valittiin tummansininen tausta, ja kuvattavat saivat itse valita vaatteensa. Sattui hauskasti, että kaikilla oli joko punainen paita tai vähintään joku punainen yksityiskohta vaatteissa, mikä toi kuviin yhtenäisyyttä. Sanna valmistui joulukuussa 2017 Aalto-yliopistosta valokuvataiteen maisteriksi. Hän on erityisen kiinnostunut henkilö- ja muotikuvauksesta ja kuvaa muun muassa Trendiin ja Imageen. Viime Improbaturiin hän kuvasi Tuure Boeliuksen. Lehtikuvauksen lisäksi Sannaa kiinnostaa taide. Tänä vuonna hän sai yleisöpalkinnon kansainvälisellä Hyères-festivaalilla Ranskassa. Palkinto tuli Morphologies-kuvasarjalla, jonka kuvia oli esillä tänä syksynä myös Lokal-gallerian yhteisnäyttelyssä Helsingissä.

Tätä lehteä tehtiin kuin viimeistä päivää – lehti on nimittäin tämän toimituksen viimeinen. Kiitämme!

Avustajina tässä numerossa Anne Hietaharju, Juliana Hyrri, Jaakko Keso, Sanna Lehto, Ida Nieminen, Jose Riikonen, Erkki Toukolehto, Nick Tulinen, Tuukka Tuomasjukka, Aleksi Tuomola, Mari Uusivirta Kannen kuva Nick Tulinen Kustantaja: Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Janni Pellinen Mediatiedot: www.improbatur.fi/ mediatiedot Paino: Forssa Print Oy Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs. 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (sll:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur Instagram: @improbaturlehti issn-l 0784-705x issn 0784-705x issn 2341-8923 (improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 32. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2019. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Jäsenet voivat olla osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa yhteydessä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@ lukio.fi tai +358 9 5842 1500). Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

9


LUKIOLAINEN!

Lataa ilmainen Frank App ja avaat ovet mahtaviin opiskelijaetuihin!

Helsingin Sanomat

HS Mini -tilaus vain 25 snt / vko!

Samsung

Säästä jopa 200€ puhelimista!

frank.fi/lataa


Dear Impro

Meistä puhuttua

Tällä palstalla vastaamme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

Lukiolainen kysyy Onko keskeytynyt kurssi pakko suorittaa loppuun?

@Reaceneo: Yksi kysymys. Miksi Tuure Boelius on Improbaturin kannessa? Eihän jätkä ole edes lukiossa??? @Lukiolaiset Improbatur on ihan huippu lehti! Jatkakaa samaan malliin!! Olen suositellut kavereillenikin, että liittyisivät Suomen lukiolaisten liittoon ja tilaavat Improbaturin :D

Keskustelu jatkuu

s:

tu

vi

Annakaisa Tikkinen koulutuspoliittinen asiantuntija Suomen Lukiolaisten Liitto

A n tt i K y r ö

Impro vastaa

@Hannaino: On paljon asioita joita mulla on ikävä lukiosta ja etenkin @Lukiolaiset toiminnasta, mut havahdun kuukausittain ikävöimään Improbaturia. Onneks on nettiversio

K

u

”Riippuu siitä, onko kurssi pakollinen vai syventävä. Pakolliset kurssit on tietysti suoritettava loppuun – ellei satu opiskelemaan erityisen koulutustehtävän lukiossa ja olemaan oikeutettu korvaamaan pakollisia kursseja erityistehtäväkursseilla. Syventävien ja soveltavien kurssien osalta vastaavaa velvoitetta ei ole määritelty ainakaan valtakunnallisesti. Arvioinnista ja kurssimerkinnöistä määrätään lukiokoulutusta koskevassa lainsäädännössä sekä valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Jälkimmäisessä todetaan, että lukiot päättävät itsenäisesti keskeytyneiden kurssien käytännöistä. Jos oman lukion käytäntö tuntuu oudolta, kannattaa keskustella asiasta rehtorin kanssa tai viime kädessä tehdä kantelu aluehallintovirastoon. Virasto arvioi, toimiiko koulutuksen järjestäjä säädösten mukaisesti. Yleensä opiskelijalle annetaan keskeytyneistä kursseista niin sanottu K-merkintä, joka poistuu, kun opiskelija suorittaa kurssin loppuun. K-merkintä ei jää näkyviin päättötodistukseen, sillä siihen merkitään vain suoritetut opinnot.” Suomen Lukiolaisten Liitto on Improbaturin julkaisija.

Anna palautetta, seuraa somessa Oletko bongannut Improbaturin Instagramista? Seuraa @improbaturlehti, niin pysyt kärryillä lehden kuulumisista ja pääset esimerkiksi osallistumaan arvontoihin. Päivitämme myös Facebook-sivua (@improbatur)! Kuulemme mieluusti palautetta lehdestä. Kerro mietteesi Insta­ gramissa tai Twitterissä ja tägää #improbatur. Voit kommentoida lehteä myös Facebookissa tai sähköpostilla (improbatur@lukio.fi).

Rakkaat lukijat, Olemme kuulleet ihmettelyä, miten viime Improbaturin kansijuttu Tuure Boeliuksesta liittyi lukioon. No, ei mitenkään. Me toimituksessa ajattelemme, että teemme lehteä lukiolaisille, mutta emme pelkästään lukio-opinnoista. Olemme ymmärtäneet, että monia lukijoitamme kiinnostavat myös muut aiheet, vaikkapa asevelvollisuus tai ajokortti – ja kaikenlaiset ihmiset! Jos rajaisimme kaikki lukion käymättömät pois lehdestä, emme olisi voineet haastatella esimerkiksi Henri Vähäkainua eli Pikku G:tä. Alma olisi ollut rajatapaus: hän kävi lukiota kaksi viikkoa ennen kuin jätti sen kesken. Ajattelemme, että ihmisillä voi koulutustaustasta huolimatta olla paljon annettavaa ja mielenkiintoisia ajatuksia. Joidenkin mielestä Tuure Boeliuksesta kertova juttu oli viime lehden paras. Kaikki jutut eivät tietysti kiinnosta kaikkia, ja se on ihan ok. Pyrimme tekemään mahdollisimman monipuolista lehteä, jotta jokainen löytäisi jotain mieluista luettavaa. Mitä mieltä sinä olet, pitäisikö Improbaturin käsitellä enemmän nimenomaan lukiota? Kuulemme mieluusti lisää näkemyksiä tästä! Terkuin, lehden toimitus

Oikaisu Improbaturissa 3/2018 oli sivulla 15 väärä kuvaajan nimi. Kasmirin cheapoa tonnikala­ pastaa ei ollut kuvannut Tuukka Ervasti, vaan kuva tuli suunnittelutoimisto Agency Leroylta. Pahoittelut mokasta!

11


Ajassa kiinni

u

va

n :N ic k Tu li n e

Lukion rahoitus on vaarassa vähentyä – taas

K

Nuori vaikuttaja Brigita Krasniqi suosittelee

Anna-Sofia Nieminen

Käy kirpputoreilla. Löydän parhaimmat vaatteet kirpputoreilta, ja muutenkin tavaroiden ja vaatteiden kierrättäminen kannattaa. Tampereella paras kirpputori on Radiokirppis. Käyn kirppareilla aina, kun tulee fiilis, että pitää ostaa joku erityinen vaate tai jotain pitkäksi aikaa. Lue monipuolisesti. Kannattaa lukea kirjoja, joita ei ole kirjoittanut joku samanlainen kuin sinä. Minuun on vaikuttanut paljon kosovolaisen kirjailijan Albatros Rexhajin kirja Zonja Z., joka käsittelee sukupuolirooleja kosovolaisessa yhteiskunnassa. Se herätteli siihen, kuinka paljon epätasa-arvoisuuksia on ja kuinka samanlaisia ne eri maissa ovat. Ystävysty yli puoluerajojen. On ihanaa ja tervettä, kun on erilaisia ystäviä ja ystäväpiirissä erilaisia näkemyksiä siitä, millainen maailma on ja millainen sen tulisi olla. Omasta kuplastaan pääsee ulos vaikka menemällä mukaan poliittisesti sitoutumattomien järjestöjen toimintaan.

Hallitus on esittänyt lukion rahoituksen pienentämistä. Esitys on osa valtion talousarvioesitystä vuodelle 2019. Jos esitys toteutuu, opiskelijakohtainen rahoitus lukiossa laskee nykyisestä 6 070,92 eurosta 5 906,12 euroon. Vuonna 2013 vastaava summa oli vielä 6 704,40 euroa. Se tarkoittaa, että lukioissa on käytössä entistä vähemmän rahaa, elleivät kunnat osoita niihin lisärahoitusta. Kunnat ja valtio rahoittavat yhdessä lukiokoulutuksen, mutta valtion osuus on pienentynyt jo vuosia. Lukioiden arjessa säästöt voivat näkyä esimerkiksi kurssitarjonnan supistumisena tai ryhmäkokojen suurenemisena. Lukion rahoitus määräytyy kolmen vuoden takaisten toteutuneiden kustannusten perusteella, mutta vuonna 2015 säädettiin rahoitukselle minimiksi 6 004,93 euroa per lukiolainen. Tätä summaa on kuitenkin jo kertaalleen laskettu, ja tällä hetkellä se on 5 954,28 euroa. Talousarvioesitys on nyt valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä. Se palaa eduskunnan täysistunnon käsittelyyn joulukuussa, jolloin eduskunta päättää valtion ensi vuoden budjetista.

Kriittisyys voi olla alkuenergia, mutta kriittisen ihmisen pitäisi myös ehdottaa uutta.” – Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Imagessa 10/2018.

Henkilöjuttu Brigita Krasniqista alkaa sivulta 20.

Nyt on kiire! Ilmastopaneeli IPCC lateli seuraavat madonluvut:

1,5

45%

2050

100%

astetta. Ilmaston keskilämpötilan nousu on vielä rajattavissa tähän, mutta se vaatisi ennennäkemättömiä toimia – ja heti!

hiilidioksidipäästöistä pitää vähentää vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 tasosta, jotta olemme matkalla oikeaan suuntaan.

on vuosi, jolloin meidän pitää päästä nollapäästöihin, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

on sitoutumisen taso, jota Improbaturin toimitus odottaa poliitikoilta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ei ole enää aikaa odottaa!

12


15-vuotias meni ­lakkoon ilmastonmuutoksen takia Mari Uusivirta

Me lapset emme useinkaan tee, mitä te käsmastokriisille”, Thunberg sanoi ilmastonmuutos­ kette meidän tehdä, vaan teemme niin kuin te teette. liike We Don’t Have Timen haastattelussa. Ja koska te aikuiset vähät välitätte tulevaisuudestani, Thunbergin päättäväisyys on inspiroinut moniin teen minäkin, ruotsalainen Greta Thunberg nia taistelemaan ilmaston puolesta. Myös Suotwiittasi elokuussa ja aloitti koululakon. messa joukko ihmisiä on vaatinut parempaa Ensimmäisenä koulupäivänä ysiluokkalainen ilmastopolitiikkaa istumalla eduskuntatalon Thunberg meni opinahjonsa portailla perjantaiaamuisin. sijaan Ruotsin parlamenttitaLokakuussa Thunberg lon eteen ja osoitti mieltään osallistui Helsingin ilmasto­ valtion surkeaa ilmastopomarssille. Hän piti 8 000 litiikkaa vastaan. Koululakmarssijalle puheen Senaatinko sai paljon kansainvälistä torilla ennen liikkeellelähtöä. mediahuomiota, ja mielenilHän kertoi, kuinka aikuiset maukseen osallistui viikkokäskevät hänen opiskella, jotjen aikana lukuisia ihmisiä. ta hän voisi keksiä ilmastonKaikkiaan Thunberg kielmuutokselle ratkaisun. täytyi menemästä kouluun Mutta ilmastonmuutos on reilun kolmen viikon ajan enjo ratkaistu, Thunberg tykitti. nen Ruotsin valtiopäivävaaleTiedämme, mitä tehdä, mutta ja. Hänen vaatimuksensa oli, emme vain tee niin. että Ruotsi alkaisi vihdoin Siksi hän kyseenalaisti nyottaa ilmastonmuutoksen kymenon: Miksi opiskella tuKuva: Jonne Sippola / Greenpeace tosissaan. levaisuuden takia, jos sitä ei Vaalien jälkeen lakko ja mielenilmaus on jatenää kohta ole, eikä kukaan tee mitään sen eteen? kunut tämän lehden painoon mennessä joka perMitä järkeä opiskella faktoja, kun ne eivät tarkoita jantai, sillä Thunberg ei ole tyytyväinen poliitikyhteiskunnalle mitään? kojen toimiin. ”Emme voi pelastaa maailmaa toimimalla ”Olen liian nuori äänestämään, mutta Ruotsin sääntöjen mukaan, koska sääntöjen on muututlaki vaatii, että menen kouluun. Teen tämän [lakon] tava”, Thunberg sanoi ja sai raikuvat suosionsaadakseni ääneni kuuluviin ja mediahuomiota ilosoitukset.

Terveisiä sedältä! va Ku : EIB

Elämänohjeensa kertoo Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb, joka on aiemmin ollut Suomen pääministerinä, kokoomuksen puheenjohtajana ja useissa muissa merkittävissä poliittisissa tehtävissä. Ohje kuuluu näin:

”Dream, believe, work hard and succeed. Uteliaisuus ja avoimuus ovat resepti onneen. Anna palaa!”

13


Mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista

AVOIN YLIOPISTO. PALVELUKSESSASI! Helsingin yliopiston Avoin yliopisto on hyvä vaihtoehto oman alan etsimiseen ja opiskeluun vaikka kesällä tai välivuoden aikana. Tarjolla on opintoja ympäri vuoden ja lähes kaikilta yliopiston tieteenaloilta. Ennakkotiedot kesän 2019 opinnoista julkaistaan 1.12.2018. Tule!

HELSINKI.FI/AVOIN #avoinyliopisto #oppiminentekeehyvää

Koti ja kämppikset: hoas.fi HELSINGIN YLIOPISTO

Mietityttääkö

millaisia asioita työelämässä tulee vastaan. Akavan Uraguru ohjaa ja tsemppaa työelämäasioissa.

www.uraguru.fi


Liitolta Suomen Lukiolaisten Liiton väki jakaa ajatuksiaan

Itsensä johtaminen on tosielämän ajankääntäjä Marjo Suvanto

Rakastan listoja, kalentereita ja suunnitelmia. Olen ollut aina järjestelmällinen ihminen, joka aikatauluttaa omat tekemisensä. Joskus minulta on kyselty, miten ehdin kaiken: aivan kuin taskussani olisi Tylypahkan Hermione Grangerin ajankääntäjä, jonka avulla voi olla monessa paikassa yhtä aikaa. Tänä vuonna minulle kerrottiin, että tätä järjestelmällisyyttä – tosielämän ajankääntäjää – kutsutaan itsensä johtamiseksi. Kuulostaa pöhinältä ja vähän jargonilta, eikö? Oikeasti kyseessä on taito, jota voi opetella, jossa voi kehittyä ja josta on valtavasti hyötyä jatko-opintoihin ja työelämään siirtyessä. Olennaista on pystyä arvioimaan itseään ja käytössä olevia voima­varoja. Miten hyvä olen taloustiedossa? Kuinka paljon pitää varata aikaa kurssikokeeseen lukemiseen? Missä välissä omaa kalenteria on sellainen väli, jossa voin keskittyä lukemiseen? Sen jälkeen tulee priorisointi: jos kalenteri on jo täynnä, mitä on siirrettävä, että ehtii lukea? Ehkä kaikkein vaikeinta on kuitenkin löytää se päättäväisyys, jolla hyvin suunnitellut asiat saa lopulta tehdyksi. Onneksi itselleen voi luoda välitavoitteita ja iloita niiden onnistumisesta. Ei pidä myöskään vähätellä mielikuvien motivoivaa voimaa: kun

Antti Kyrö

tein omaa pro gradu -tutkielmaani yliopistoon, ajattelin päivittäin ainakin kymmenen kertaa sitä, miten maisterin paperit kolahtavat postiluukustani sisään. Lopulta gradu valmistui päivätöiden ohessa yhdessä lukuvuodessa. Mieti, mitä haluat saada aikaiseksi ensi viikon aikana. Palastele asiat tarpeeksi pieniin palasiin ja arvioi, kuinka kauan jokaisen asian tekemiseen menee. Pohdi, mihin kohtaan palaset on fiksuinta asettaa kalenteriisi ja to do -listallesi. Mitä haluat ainakin saavuttaa, mikä on kiva lisä? Pian tämän ajatusketjun läpikäyntiin kuluu vain muutamia minuutteja. Olennaista itsensä johtamisessa on myös iloita saavutetuista asioista ja tehdyistä hommista. Yksi hyvä tapa on tehdä to do -listan oheen ta da -lista, johon voi kerätä päivän aikana tehdyt pienimmätkin jutut. Kaikkein tärkeintä on silti muistaa olla armollinen itselleen ja levätä. Miksi kukaan haluaisi taskuunsa ajankääntäjän, jos se tarkoittaa, että on koko ajan uupunut eikä nauti siitä, mitä tekee? Kolumnin kirjoittaja Marjo Suvanto työskentelee Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) viestintäkoordinaattorina. SLL on Improbaturin julkaisija. 15


Paluu lukioon tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa

LukihäiriÜ vaikeutti opintoja Jose Riikonen

Nick Tulinen

Harry Harkimon lukioajat ovat kiinnostava ikkuna vuosikymmenten takaiseen lukio-opiskeluun. Harkimo itse oli opintojensa kanssa vaikeuksissa.

16


Lukio: Läroverket för gossar och flickor Perustettu: 1883 Opiskelijoita: Harkimon muistojen mukaan: ”Lukio oli aika pieni, muutamia luokkia, joissa 25 oppilasta. Sekalaista porukkaa, joista suurin osa oli näiltä kulmilta kotoisin.” Mistä tunnetaan: Ruotsinkielinen yksityinen oppikoulu oli Suomen ensimmäinen yhteiskoulu eli koulu, jossa opiskeli tyttöjä ja poikia. Toiminta yksityisenä kouluna päättyi 1977. Sitä ennen ehti tulla pari koulujen yhdistymistä ja nimen muutosta.

H

arry ”Hjallis” Harkimo seisoo Helsingin Kaartinkaupungissa sijaitsevan Design-museon yläkerrassa, yhdessä rakennuksen huoneista. Nyt huoneessa on design-esineitä, toisin kuin 45 vuotta sitten. ”Tässä oli opiskelijoiden pulpetit, ja tuolla huoneen päässä oli opettajan pulpetti”, Harkimo kertoo. Elettiin 1960- ja 1970-lukujen taitetta. Harkimo paitsi istui pulpetissaan, myös vietti paljon aikaa seisten luokan ulkopuolella. Mutta ei mennä vielä siihen. Vuoteen 1977 asti nykyisen Design-museon tiloissa oli oppikoulu, jonka nimi oli Läroverket för gossar och flickor (suomeksi: oppikoulu pojille ja tytöille). Oppikouluun pyrittiin kansakoulusta, yleensä saman ikäisenä kuin nykyään aloitetaan peruskoulun viides luokka. Oppikoulu jakautui kahteen osaan: viisivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon. Kaikki eivät kuitenkaan jatkaneet lukioon, vaan osa meni ammatilliseen koulutukseen ja osa suoraan töihin. Vaikka Harkimo pärjäsi koulussa huonosti, hän meni lukioon. ”Äitini oli käynyt tämän lukion, ja hän tunsi opettajat, niin pääsin vähän sitä kautta tänne.” Helppoa Harkimolla ei kuitenkaan lukiossa ollut.

Kuka: Harry ”Hjallis” Harkimo (s. 1953) Lukiovuodet: 1969–1973 Opiskelumenestys: Yo-todistuksen keskiarvo oli C. Äidinkielen Harkimo kirjoitti neljästi: kolme improbaturia ja viimein approbaturin. Mistä tunnetaan: Suomenruotsalainen Harry Harkimo on muun muassa kansanedustaja, liikemies, Jokereiden hallituksen puheenjohtaja, tubettaja ja tv-persoona. Parhaillaan tv:ssä pyörii Harkimon luotsaaman Suomen Diilin kuudes tuotanto­kausi.

Harkimo kärsii lukihäiriöstä, eli kirjoittaminen ja lukeminen on hänelle vaikeaa. Siksi hän oli usein tuskissaan, kun piti opiskella. ”En tajunnut, miten voin olla niin tyhmä”, Harkimo sanoo, vaikka tietenkään ei ollut kysymys tyhmyydestä. Lukihäiriö – tai lukivaikeus tai dysleksia – ei ollut samalla tavalla yleisesti tunnistettu ongelma vielä noihin aikoihin. Harkimon mukaan lukihäiriö otettiin hänen lukioaikoinaan ensimmäisiä kertoja edes jollain tavalla huomioon esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa. Hän kävi harjoittamassa luku- ja kirjoitustaitoaan yksityistunneilla. ”Kävin sellaisella vanhemmalla rouvalla, joka opetti kaiken maailman riimejä. Ne olivat muistisääntöjä, eli opettelin riimien avulla ulkoa, miten tietyt sanat kirjoitetaan.” Jos kärsii melko tuntemattomasta, elämää vaikeuttavasta ongelmasta, se voi tuntua häpeälliseltä, vaikka häpeään ei olisikaan mitään syytä. ”Kyllä se tuntui pahalta, tietysti. Alaluokilla siitä kiusattiin aika paljon. Lukiossa ei onneksi enää ollut kiusaamisongelmaa.”

”En tajunnut, miten voin olla niin tyhmä.”

17


Muisto tärkeästä paikasta lukiossa

”Tämän luokan edessä seisoin useaan otteeseen, kun uskonnonopettaja heitti minut ulos luokasta, koska en osannut pitää turpaani kiinni.”

Nykyään lukiossa on paljon valinnanvaraa sen suhteen, miten haluaa räätälöidä omat opintonsa. Opiskelijat sukkuloivat luokasta toiseen koulupäivien aikana. Eri opinnoissa ryhmät voivat poiketa paljonkin. Toisin oli Harkimon aikaan. ”Silloin ei valittu mitään. Koko luokka kävi samoja kursseja, ja samassa luokassa istuttiin aamusta iltaan koko vuosi, opettaja vain vaihtui aineen mukaan. Kuri oli kova.” Kurin kanssa Harkimolla oli eniten ongelmia uskonnonopettajan kanssa. Aina silloin tällöin, kun Harkimo ei osannut pitää suutaan kiinni, opettaja läväytti karttakepillä pöytään (ei sentään sormille) ja huusi, että Harkimo ulos! Opintoja enemmän Harkimoa kiinnostivat urheiluharrastukset ja kaverit. Hän oli lahjakas jalkapalloilija, käsipalloilija, jääpallon pelaaja ja purjehtija. Kavereita oli paljon, ja heidän kanssaan käytiin kahvilla Stockmannia vastapäätä olleessa kahvilassa, jota sanottiin ”Rautikseksi”. Välitunnit pelattiin jalkapalloa. Mutta koulu, se jäi vähän lapsipuolen asemaan. 18

”En rehellisesti sanoen osannut ottaa stressiä koulusta, ja kun se oli niin vaikeaa, niin ei se oikein kiinnostanutkaan. Jäin luokalle ennen lukiota ja lukion aikana kerran.” Harkimo halusi kuitenkin päästä kauppakorkeakouluun, ja noihin aikoihin lukio oli käytännössä ainoa tie akateemisiin opintoihin. Oli siis tärkeää päästä ylioppilaaksi. Lopulta se onnistui, ja kolmannella yrittämällä hän pääsi myös ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun Svenska handelshögskolaniin. Kuten koko maailma, myös lukio oli hyvin erilainen 45 vuotta sitten. Ihan kaikki ei sentään ole muuttunut: kouluruoka oli silloinkin Harkimon mukaan hyvää, ja vanhojen tanssit tanssittiin. ”Tietysti osallistuin, mutta olen aika kankea. Minua on pyydetty usein Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan, mutta olen aina kieltäytynyt. Lukiovuosista opin, että olen niin helvetin huono tanssija, että turha lähteä itseään häpäisemään televisioon”, Harkimo sanoo ja nauraa. ▪


VOITA ILMAINEN YO-LAKKI*

*Osallistu kilpailuumme osoitteessa www.clseifert.com/studia. Arvomme 5 ilmaista yo-lakkia Studia-messujen jälkeen. Osallistu etukäteen tai tule ständillemme 5h17 Studiaan.

C.L. Seifert OY

Improbatur Ad 2018 - 210x280mm.indd 1

info@clseifert.fi

09 425 50 310

2018-10-15 22:30


20


Täältä tulee Brigita! 21-vuotias Brigita Krasniqi sai ensimmäisen työpaikkansa eduskunnasta. Poliittista uraa on vauhdittanut äänekäs ihmis­ oikeuksien puolustaminen, ja tulevaisuudessakin Krasniqi aikoo olla sydämeltään aktivisti.

V

Mari Uusivirta

Nick Tulinen

uonna 2015 Brigita Krasniqi kävi IB-lukion viimeistä vuotta Jyväskylässä. Tuona vuonna politiikka tuntui täyttävän kaikki ajatukset. Luokkakavereiden kesken keskusteltiin lähinnä päivänpolitiikkaa: mitä uusi hallitus tekee, miten turvapaikanhakijoista puhutaan, miksi koulutuksesta leikataan, miksi sitä ja miksi tätä. Poliittinen ilmapiiri oli muuttunut täysin eduskuntavaalien jälkeen, kun samana vuonna Suomeen ja muualle Eurooppaan tuli poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Krasniqin mielestä ilmapiiri muuttui huonompaan suuntaan. Vaikka jyväskyläläinen Krasniqi oli aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, nyt vaikuttamisen halusta tuli henkilökohtaista. Hänen isänsä pakeni Kosovosta Suomeen 1990-luvulla. Äiti muutti Kosovosta Suomeen muutamia vuosia myöhemmin. ”Lapsena en miettinyt aktiivisesti, että olen monikulttuurinen. Oli ihan normaalia, että kotona puhuttiin albaniaa, käytiin saunassa ja syötiin albanialaista ruokaa. Ja nyt joku Olli Immonen sanoi, että se on painajainen. Itse vain mietti, että ei ole, vaan arkielämää.” Krasniqi järjesti luokkalaistensa kanssa Syyrian pakolaisille varainkeruutapahtuman. Kirpputorin tuotot lahjoittettiin SPR:lle ja Kirkon ulkomaanavulle. 21


Lukion jälkeen Krasniqi piti välivuoden ja muutti kotoa parhaan ystävänsä kanssa kimppakämppään Jyväskylän keskustaan. Hän teki harjoittelua kaupassa, toimi aktivistina Jyväskylän Amnestyn paikallisjärjestössä ja aloitti Vihreiden nuorten paikallisosaston hallituksessa. Tuon vuoden aikana hän tuli täysillä imaistuksi niin politiikkaan kuin järjestömaailmaan. Välivuoden jälkeen hän lähti opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa Tampereen yliopistoon, ja nyt vuodenvaihteessa Krasniqi pääsi Vihreiden nuorten valtakunnalliseen hallitukseen. Haaveesta päästä vaikuttamaan epäkohtiin tuli parissa vuodessa arkipäivän tekemistä. ”Kun kuuluu vähemmistöön, voi huomata herkemmin yhteiskunnalliset ongelmat, koska joutuu törmäämään niihin arjessa”, Krasniqi sanoo. Krasniqi on puoliksi Kosovon albaani ja joutunut Suomessa rasismin kohteeksi. Hänellä on myös synnynnäinen liikuntavamma, joka on vaatinut kymmeniä leikkauksia. Hei kokoomuslainen Helsingin valtuuston varapuheenjohtaja. Täällä balkanintumma nainen hoi, ens kerralla kun liikun mun balkanilaistaustaisten ystävien kanssa kaduilla, ilmoitan siitä kaikille vaaleille suomalaisille. Ei hätää, me vaan kävellään. #arkipäivänrasismi Twiitti oli sarkastinen vastaus Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan Harry Bogo­ moloffin (kok) Facebook-kirjoitukseen. Hän oli kirjoittanut Kulosaaren perheet -ryhmään näin: Rantapuistossa (pohjoisranta) liikkui illansuussa kolmen balkanintumman miehen porukka, ilman järkevän tuntuista syytä. Tiedoksi. Krasniqi päätti tarttua viestiin ja twiitata asiasta. Sitten hän meni nukkumaan – ja näki unta Balkanista. Aamulla hän sai huomata, että twiitti oli lähtenyt lentoon. Sitä olivat jakaneet muiden muassa monet nimekkäät poliitikot. Luennolla hän jatkoi twiittailua ja tägäsi keskusteluun kokoomuksen sekä kokoomuksen Helsingin osaston. Hetken päästä tuli viesti kaverilta. Viestissä oli ruutukaappaus Helsingin Sanomien jutusta, joka käsitteli tapausta. Se tuntui oudolta. Yksi twiitti oli johtanut keskusteluun puolueen kanssa, ja valtaapitävä joutui pyytämään anteeksi. ”Se toi minulle tosi paljon itsevarmuutta. Jos haluan, pystyn muuttamaan asioita. Toinen puoli oli se, että tuli tosi paljon vihapuheviestejä.” Twitter on Krasniqille vaikuttamisen ja aktivismin alusta. Hän tuo siellä keskusteluun ajankohtaisia kysymyksiä, joista ”ei muuten puhuta”. Krasniqi ei ole vielä ihan varma, tunnistaako itseään 22

poliitikoksi. Aktivisti hän sen sijaan kokee olevansa henkeen ja vereen. Hänelle aktivismi tarkoittaa yhteiskunnan epäkohtien esille tuomista, omien ja muiden perusoikeuksien puolustamista ja sen tavoittelua, että kaikki voivat elää syrjinnästä vapaana.

”Internet ei itsestään muutu tasaarvoisemmaksi, vaan se pitää muuttaa.” Twitteristä alkoi myös Fem-R-järjestön tarina. Yhdistyksen toinen puheenjohtaja Nitin Sood pohti viime vuoden kesällä Twitterissä ääneen, onko Suomessa vielä antirasistista ja feminististä järjestöä. Hän tägäsi twiittiin muutaman ihmisoikeuksista ääntä pitäneen aktivistin, joista yksi oli Krasniqi. Yhdistys perustettiin virallisesti rasismin vastaisena päivänä 21. maaliskuuta. Krasniqi on sen toinen puheenjohtaja. ”Jos ajattelee järjestöjä, jotka keskittyvät rasismiin, niissä reilusti enemmistö on valkoisia ihmisiä. Se on arvokasta ja tärkeää työtä, mutta se ei riitä. Pitää olla myös sitä työtä, jossa meidän puolesta ei puhuta, vaan me itse puhumme.” Fem-R:n ensimmäinen kampanja #olentodistanut oli menestys. Tunnisteella jaettiin lukuisia tarinoita ihmisten todistamasta arjen rasismista, ja vastasyntynyt järjestö sai rutkasti näkyvyyttä. Syyskuussa järjestöllä oli jo sata jäsentä, mihin perustajat olivat tyytyväisiä, näin aluksi. Kaikkiaan Fem-R:n tarkoitus on herättää keskustelua ja puuttua rasismiin. Yksi tavoite on kumota ennakkoluulo, että rodullistetut ihmiset eivät puolustaisi ihmisoikeuksia. Esimerkiksi Priden aikana järjestö halusi muistuttaa, että moni muslimikin marssii sateenkaariväen oikeuksien puolesta. Krasniqi on itsekin seksuaalivähemmistöön kuuluva muslimi. Tänä syksynä järjestö on osallistunut muun muassa somekeskusteluun poliisin rasismista. ”Internet ei itsestään muutu tasa-arvoisemmaksi, vaan se pitää muuttaa.” Krasniqin ja Fem-R:n mielestä kaikilla on oltava tilaa ja mahdollisuus keskustella joutumatta kohtaamaan syrjiviä kommentteja.


23


Tänä syksynä vaikuttaminen vei Krasiniqin Helsinkiin. Hän aloitti ensimmäisessä työpaikassaan eduskunnassa, kansanedustaja Ozan Yanarin avustajana. Eduskuntatalossa moni on tullut puhumaan Krasniqille ja kertonut tuntevansa hänet Twitteristä tai uutisiin päätyneiden keskustelujen ansiosta. Aktiivinen vaikuttamistyö oli suuri syy myös sille, että Yanar kutsui Krasniqin haastatteluun, kun tarvitsi avustajalleen sijaista – ja valitsi ehdokkaista hänet. ”Tuntuu, että jos en olisi aktivisti, en olisi puolueessakaan edennyt näin nopeasti”, Krasniqi sanoo. Ensimmäisenä päivänä eduskunnassa Krasniqi kertoo olleensa ”todella pihalla”, ja siitä alkaen tekemistä on riittänyt. Kansanedustajan avustaja muun muassa auttaa kirjoittamaan puheita, hoitaa kalenteria ja sähköposteja, osallistuu tapahtumiin sekä käy poliittista keskustelua ryhmän kanssa. Yanariin hän tutustui kaksi vuotta sitten kesällä. Kaksikko alkoi heti vitsailla kosovolaisten ja turkkilaisten samankaltaisuuksista. ”Politiikassa ei kauheasti ole meidän näköisiä ihmisiä, niin yhteys syntyi helposti. Tiedän, mitä sinä käyt läpi, ja sinä tiedät, mitä minä käyn läpi.” Ihan muutamia viikkoja avustajapestin aloittamisen jälkeen Krasniqi ryhtyi Merve Caglayanin eduskuntavaalikampanjan päälliköksi. Myös hän on Krasniqin ystävä, ja he aloittivat yhtä aikaa Vihreiden nuorten hallituksessa. Krasniqi heittää iloisesti läppää omasta ja pomojensa Balkan-siteestä. Vihreiden nuorten hallitukseen pääsystä hän kirjoitti Instagramiin, että nyt mamut valtaavat politiikan ja avustajanpestistään, että kaksi balkanintummaa eduskunnassa, varokaa! Läpässä otetaan kiinni muiden ennakkoluuloista ja nauretaan niille. Samojen ennakkoluulojen ja syrjinnän vastustaminen ajaa eteenpäin politiikassa. Ensi kevään eduskuntavaaleihin Krasniqi ei asettunut ehdolle, vaikka moni kyseli. Hän kokee, että vielä ei ole hänen aikansa. Tavoitteet ovat joka tapauksessa korkealla: jonain päivänä hän todellakin haluaa kansanedustajaksi. Seuraava maali on kehitys- ja ulkomaankauppaministeri tai jopa ulkoministeri. Mutta Krasniqia kiinnostaa myös kansainvälinen ura: konfliktinratkaisu ja rauhan edistäminen, alueina erityisesti Balkan ja Lähi-itä. ”Ultimate goal on YK:n pääsihteeri, kuten varmaan kaikilla kansainvälistä politiikkaa opiskelevilla.” Puoluetoiminnalla ja aktivismilla on Krasniqin mukaan paljon yhteistä. Alunperin hän halusi vaikuttaa, politiikanteko tuli yhdeksi keinoksi vasta välivuoden aikana. ”Tiedän, että minusta ei tule se poliitikko, joka luopuu arvoistaan, koska ilman arvoja ei ole mitään.” Arvojen unohtumisen sijaan hän pelkää poliitikon työn olevan niin raskasta, että fokus häviää. Hänelle joustamattomat arvot ovat yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus, käytännössä siis ihmisoikeuksien puolustaminen ja vähemmistöjen aseman parantaminen sekä nuorten syrjäytymisen estäminen. Krasiniqia ärsyttää, kun ihmiset sanovat, että nuoret ovat aina niin naiiveja, että politiikka on nimenomaan kompromissien tekemistä, että kyllä te opitte, kun kasvatte. ”Se on myös rakenteiden rikkomista, että sanomme ei. Me nuoret haluamme toimia arvojemme mukaisesti.” Hän luettelee pari esimerkkiä: Vihreillä nuorilla (ja Fem-R:llä) on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa, ja valta24

”Tuntuu, että jos en olisi aktivisti, en olisi puolueessakaan edennyt näin nopeasti.”


”Ei ole mitään järkeä, jos me puhumme, mutta kukaan ei kuuntele.”

osaa poliittisista nuorisojärjestöistä yhdistävät tietyt arvokysymykset puoluerajojen yli, esimerkiksi translain kannattaminen ja vakava suhtautuminen ilmastonmuutokseen. Pelkkä puoluepolitiikka ei Krasniqille siis riitä. Hän haluaa edistää ihmisoikeusasioita nopeammin kuin laajasti päivänpolitiikkaa tekevässä puolueessa on mahdollista. Edistettävää riittää, sillä nyt Krasniqin mukaan erilaisten vähemmistöjen on vaikea saada ääntään kuuluviin yhteiskunnassa. Sama pätee nuoriin. Politiikka on edelleen vanhempien ihmisten pelikenttä. Eikä pelkkä ääneen pääseminen riitä. ”Ei ole mitään järkeä, jos me puhumme, mutta kukaan ei kuuntele.” Maailman kosovolaisin juttu on aloittaa päivä sillä, että skypettää vanhempien ja isovanhempien kanssa monta tuntia putkeen. Gotta love it. Kosovolaisuus, best. Krasniqin suurimpia esikuvia – jopa ennen Martti Ahtisaarta ja Tarja Halosta – ovat hänen vanhempansa. Hän ajattelee, että ilman vanhempien vankkumatonta tukea ei olisi siinä, missä nyt on. Krasniqilla on kolme pikkusisarusta, ja perheen välit ovat läheiset. Tiivis suhde hänellä on myös ”etelän kotikulmiin” ja siellä asuviin sukulaisiin. Krasniqi tuntee olevansa kotonaan entisen Jugoslavian maissa ja vierailee siellä pari kertaa vuodessa. Viime vuosina hän on kuitenkin alkanut pohtia lentämisen ekologisuutta. Tänä syksynä Krasniqi aloitti Fem-R-perustajakollegansa Pazilaiti Simayijiangin kanssa feministisen Mitä vittua? -podcastin. Podcastissa he ”tekevät henkilökohtaisesta poliittista” ja puhuvat elämästään niin avoimesti, että kakkosjaksossa Krasniqi joutui antamaan varoituksen kotiin: ”Ja mun vanhemmat, jos nyt kuuntelette tätä, niin laittakaa korvat kiinni.” Ekoissa jaksoissa nuoret vaikuttajat ovat puhuneet muun muassa rodullistettujen naisten seksualisoinnista, seksistä, Twitter-ihastuksesta ja Krasniqin teinivuosien Kokoomus-vaiheesta sekä arvostelleet suorasanaisesti eri puolueita. Somessa, etenkin Instagramissa, Krasniqi päivittää myös muuta kuin politiikkaa. Välillä päivitykset ovat hyvin henkilökohtaisia. Somen kautta hän on saanut uusia kosovolaistaustaisia ystäviä ja ystävystynyt muiden aktivistien kanssa. Krasniqi puhuu päivityksissään paljon myös albaanikulttuurista ja vanhempiensa kotimaasta sekä siitä, kuinka ylpeä hän on molemmista. Näin hän tekee siitä huolimatta, että liki aina joku tulee kommentoimaan jotain ilkeää tai kyseenalaistaa hänen suomalaisuutensa. Hänen mielestään ihmisten pitäisi avautua enemmän. ”Joka kerta, kun olen avautunut somessa, tosi monet ovat laittaneet viestiä, että mulla on ollut tosi samanlaisia keloja ja tämä oli just se tuki, mitä tarvitsin.” Vielä peruskouluaikana Krasniqi sekä harrasti kilpauintia PM-tasolla että teatteria, mutta sitten alkoivat IB-lukio ja aikaa vievät opinnot. Nyt hänellä ei ole varsinaisia harrastuksia, vaikka esimerkiksi kielet kiinnostavat. Sen lisäksi, että Krasniqi on kaksikielinen, hän osaa viittä muuta kieltä ja haluaisi oppia venäjää ja arabiaa. Vapaa-aikaa opiskelulle ei löydy, mutta se ei oikeastaan haittaa. ”Olen itse tehnyt sen valinnan, että tämä on osa minua. Olen itse päättänyt avata Twitter-tilin, tehdä aktivismia ja mennä taistelemaan näiden asioiden puolesta.” ▪ 25


Uskon asia Ida Nieminen

Sanna Lehto

Moni suomalainen nuori kokee uskon saumattomaksi osaksi arkeaan. Tässä jutussa Walter, Adna, Hilda, Ahmad ja Jenni kertovat, mitä usko heille merkitsee.

Suomalaiset irtautuvat joukolla evankelis-luterilaisesta kirkosta, mutta se ei kerro kaikkea uskonnollisuuden tilasta maassamme. Näin väittää uskontotieteilijä Johanna Konttori, joka on filosofian tohtori ja uskontotieteen yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta. ”Uskonnon muodot ovat muuttuneet. On vaikea sanoa, kuinka moni virallisesti uskonnottomista uskoo, sillä kirkosta erotaan esimerkiksi kirkollisveron ja erilaisten kohujen takia”, hän sanoo. Itse asiassa Konttorin mukaan suomalaisten henkisyys vaikuttaa olevan kasvussa, ja ateistikin saattaa kokea henkisyyden tärkeäksi asiaksi. Henkisyydellä tarkoitetaan vaikkapa sitä, että ihminen tuntee yhteyttä luontoon, uskoo enkeleihin tai etsii vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on pudonnut vuosi vuodelta, ja nykyään noin 3,9 miljoonaa suomalaista eli noin 71 prosenttia väestöstä on luterilaisia. Vielä vuonna 2010 noin 78 prosenttia suomalaisista oli evankelis-luterilaisia. Maamme toiseksi suurin uskontokunta oli pitkään ortodoksinen kirkko, 26

johon kuuluu noin 60 000 suomalaista. Tässä jutussa puhutaan myös helluntaiherätyksestä, jolla on Kirkon tutkimuskeskuksen arvion mukaan Suomessa noin 50 000 aikuista jäsentä. Osa helluntailaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, osa ei ole minkään rekisteröityneen yhdyskunnan jäseniä ja osa kuuluu viralliseen Helluntaikirkkoon. Muslimien määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti, koska turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen viime vuosina aiempaa enemmän. Tarkkaa määrää on kuitenkin vaikea arvioida, sillä uskontoon ei yleensä rekisteröidytä. Yhdysvaltalainen Pew-tutkimuskeskus arvioi, että islaminuskoisia oli Suomessa pari vuotta sitten noin 148 000 eli 2,7 prosenttia väestöstä. Konttorin varovaisen arvion mukaan määrä voisi olla nyt pikemminkin noin 100 000. Islamia ei ole kohdannut samanlainen joukkopako kuin evankelis-luterilaista kirkkoa. Konttori arvelee, että tähän on ainakin kolme syytä. Ensinnäkin islamista luopuminen kuuluu vallitsevan islamilaisen laintulkinnan mukaan Koraanissa mainittuihin hudud-rikoksiin. Hudud tarkoittaa Juma-


lan asettamia rajoja, joita ihminen ei saa ylittää. Toiseksi muslimien joukossa on paljon sellaisia, jotka identifioituvat islamtaustaisiksi, mutta eivät harjoita uskoaan tai harjoittavat sitä vähän. Kolmanneksi vanhemmille on usein tärkeää, että lapset sitoutuvat uskoon, koska se kertoo perheen juurista. Monesti lapset haluavat kunnioittaa tätä. ”Siirtolaisilla oma uskonto ja traditiot korostuvat usein uudessa kotimaassa uskonnosta riippumatta”, Konttori toteaa. Toisaalta maallistunut uusi kotimaa voi muokata uskon harjoittamista. Esimerkiksi musliminainen saattaa vähentää Suomessa huivin käyttämistä. Konttori arvioi, että lähitulevaisuudessa muslimien määrä Suomessa kasvaa, kun tänne muuttaneet nuoret ihmiset saavat lapsia. Tästä huolimatta luterilaisuus pitää pintansa valtauskontona. Monelle luterilainen kirkko

luo edelleen kiinnekohtia elämään: kastetta, avioliittoa ja kirkollista hautaamista arvostetaan. Myös rippikoulu on säilyttänyt suosionsa. Vuonna 2017 yli kahdeksan kymmenestä 15-vuotiaasta suoritti riparin. Konttorin mukaan rippikoulun jälkeen osa nuorista kristityistä kokee uskonnon aiempaa tärkeämmäksi asiaksi elämässään. Joillakin tämä on vain vaihe, kun taas toisilla usko jää elämään. 15–24-vuotiaista suomalaisista noin 40 prosenttia uskoo jonkinlaiseen Jumalaan, selviää Kirkon tutkimuskeskuksen muutama vuosi sitten teettämästä kyselytutkimuksesta. Uskovien joukkoon kuuluvat esimerkiksi luterilainen Walter, islamin­ uskoinen Adna, ortodoksi Hilda, islaminuskoinen Ahmad ja luterilainen Jenni, joka osallistuu myös helluntaiseurakunnan toimintaan.

15–24-vuotiaista suomalaisista noin 40 prosenttia uskoo jonkinlaiseen Jumalaan.

27


Walter Wallén, 17 ”Kun olin pieni, kummisetäni luki minulle lasten Raamattua. Silloin todennäköisesti ajattelin, että Jumala on vain ukko, joka seisoo pilven päällä. Nykyään pidän häntä hyvänä voimana, joka näyttää tietä ja kulkee rinnalla. Usko on ollut aina läsnä elämässäni, mutta aloin miettiä elämän suuria kysymyksiä kunnolla rippikoulun jälkeen. Pohdin, miksi ylipäätään olen täällä ja mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Uskonto on antanut minulle varmuuden siitä, että kuolema ei ole kaiken loppu. Tuntuu lohdulliselta ajatukselta, että on olemassa taivas pelkän mustan tyhjyyden sijaan. Kun ukkini kuoli, olo oli jonkin aikaa tyhjä. Vaikeissa tilanteissa saan tukea uskosta. Jumala on tehnyt minua varten suunnitelman, ja minut on tarkoitettu johonkin. En vielä tiedä tarkalleen, mikä tehtäväni on tai mitä teen lukion jälkeen, mutta ainakin tahdon auttaa muita ihmisiä. Haluan olla kiva kaveri kaikille ja ottaa muut huomioon sen sijaan,

että maailma pyörisi vain oman napani ympärillä. Aloitin rippikoulun jälkeen isoskoulutuksen. Riparilla oli todella hyvä yhteishenki ja ohjaajat olivat mukavia, ja halusin jatkaa näiden ihmisten kanssa työskentelemistä. Käyn isoskoulutusta kolmatta vuotta, mutta olen ollut jo muutaman kerran isosena, ja ensi kesänä menen taas. Käyn luterilaisessa kirkossa noin kerran viikossa enimmäkseen isoskoulutuksen vuoksi. Siellä on kiva viettää aikaa. Lisäksi työskentelen lapsivahtina seurakunnan tapahtumissa, olen pelikerhon apuohjaaja ja osallistun jumalanpalvelusten järjestämiseen. Välillä luen Raamatusta paloja sieltä täältä, ja olenkin löytänyt hyviä kohtia esimerkiksi Luukkaan evankeliumista. Jos eläisi Raamatun tekstien mukaan, elämä olisi varmaan melko hyvää. Jotkut ajattelevat, että Raamattu on kokonaan fiktiota, mutta itse olen toista mieltä. Toisaalta kaikki sen tarinat eivät varmaankaan ole totta.”


Adna Abdi, 19 ”Rukoilen viisi kertaa vuorokaudessa: aamulla, keskipäivällä, iltapäivällä, auringonlaskun aikaan ja yöllä. Olen ladannut puhelimeen sovelluksen, josta tarkistan päivän rukousajat. Lukiossa menen yksin johonkin rauhalliseen paikkaan rukoilemaan. Joskus rukoukset jäävät koulupäivän aikana väliin kiireen keskellä. Yläasteikäisenä asuin parin vuoden ajan Somaliassa. Siellä oli paljon moskeijoita ja rukoustiloja, ja välitunnit pidettiin samaan aikaan rukousaikojen kanssa. Suomessa uskonto on erotettu arjesta, joten täällä islamin harjoittaminen tuntuu vaikeammalta. Kävin vuosia koraanikoulussa, jossa opetellaan ulkoa Koraanin tekstejä. Noin kahdeksassa vuodessa opin muistamaan neljä osaa 30:sta. Nykyään osallistun välillä moskeijan tyttöjen iltoihin, joita järjestämme itse tyttöjen kesken. Niissä jaamme ajatuksiamme arjesta ja välillä myös uskonnosta. Islaminuskon mukaan naisen täytyy pukeutua säädyllisesti ja peittää kehon muodot. Olen käyttänyt huivia 9-vuotiaasta asti ja pitkää hametta 12–13-vuotiaasta saakka. En esimerkiksi pukeutuisi tiukkoihin pillifarkkuihin. Tuntemattomat ihmiset haukkuvat minua joskus rättipääksi, mutta jätän huutelut omaan arvoonsa. Yksi islamin tärkeimmistä arvoista on se, että pitää käyttäytyä aina hyvin ja kunnioittaa toisia. On sopimatonta huutaa ja nauraa kovaäänisesti julkisilla paikoilla. Uskonnon harjoittamisessa vaikeimmalta tuntuu se, jos minua painostetaan tekemään kiellettyjä asioita. En esimerkiksi yleensä halua lähteä baariin. Itse en juo alkoholia, ja se on islamin mukaan kiellettyä. Vietän eniten aikaa muslimikavereideni kanssa, koska jaamme samanlaiset arvot. Minulla on aina mielenrauha, koska uskon johonkin. Vaikeina hetkinä voin rukoilla tavallista enemmän tai vierailla moskeijassa. Luotan Jumalaan, joten tiedän, että kaikki tapahtuu syystä.”

”Olen ladannut puhelimeen sovelluksen, josta tarkistan päivän rukousajat.” 29


”Välillä mietin, olenko hyvä ihminen ja saako hyvällä ihmisellä olla huonoja päiviä.”

Hilda Harle, 17 ”Ortodoksikirkossa käyminen on hyvin aistikas kokemus. Siellä leijailee suitsukkeiden tuoksu, ja joka puolella näkyy kauniita ikoneita. Pidän siitä, että saan kirkossa hetken omaa aikaa rauhallisessa ympäristössä. Jos olen käynyt kirkossa normaalia harvemmin, minusta tuntuu, että etäännyn uskostani. Monelle tulee yllätyksenä, että olen uskovainen ja osallistun seurakunnan toimintaan, koska en kerro uskostani ensimmäisenä uusille tuttavuuksille. Yritän myös viestiä ihmisille, että hyväksyn heidät sellaisina kuin he ovat. Jokainen saa uskoa mihin haluaa, ja ystäväpiiriini kuuluukin paljon eri asioihin uskovia ihmisiä. Toivon, että myös minä kelpaan omana itsenäni. Opiskelen lukiossa luonnontiedelinjalla, ja jotkut koulukaverini suhtautuvat epäilevästi uskontoon. Osa luulee, että kiellän alkuräjähdyksen mahdollisuuden ja uskon kreationismiin eli luomisoppiin. Ortodoksikirkon opetus ei kuitenkaan ole ristiriidassa alkuräjähdysteorian kanssa, ja Raamattua täytyy mielestäni ylipäätään tulkita symbolisena teoksena. 30

Perheeni ei ole kovin uskonnollinen, mutta kotimme seinille on ripustettu muutamia ikoneita. Omaan huoneeseeni olen laittanut neljä pientä ikonia, mutta ne eivät osu siellä ensimmäisenä silmään. Käyn ortodoksiseurakunnan nuorten piirissä NuPissa, jossa vietetään rennosti aikaa yhdessä ja syödään herkkuja. Kerran vuodessa osallistun seurakunnan ulkomaanmatkalle, ja työskentelen myös lasten- ja nuortenleireillä. Välillä mietin, olenko hyvä ihminen ja saako hyvällä ihmisellä olla huonoja päiviä. Yritän olla koko ajan parempi täti, valmentaja, kaveri ja opiskelija. Usko auttaa minua jaksamaan henkisesti vaikeinakin aikoina. Minusta tuntuu, että välillä nyky-yhteiskunta kannustaa keskittymään vain omaan elämään. Usko on tuonut mukanaan sen, että ajattelen nykyään muiden etua aiempaa enemmän. Jos joku sanoo minulle pahasti, en yritä saada hänelle huonoa mieltä takaisin. Kukaan ei ole tässä maailmassa yksin. Kirkko on antanut minulle tiiviin yhteisön, jossa kaikki ovat todella avoimia.”


31


”Ymmärrän, että epäilyksiä voi herätä monien erilaisten uskontojen sekamelskassa.”

Ahmad Mazyar, 18 ”Minulle juhlat muslimikavereiden kanssa tarkoittavat sitä, että juttelemme ja pelaamme videopelejä jonkun luona. Alkoholia emme juo. Jotkut kaverini käyvät juomassa, mutta he eivät koskaan painosta minua mukaan. Minun on helppoa käyttäytyä uskontoni mukaisesti, koska säännöt on opetettu jo silloin, kun olin pieni. Riippuu paljon muslimista ja eri valtioiden kulttuureista, miten ihmiset harjoittavat islaminuskoa. Itse olen muuttanut 11-vuotiaana Afganistanista Suomeen, ja esimerkiksi kaikki synnyinmaastani lähtöisin olevat naiset eivät käytä huivia. Ensimmäinen ramadan-kuukausi Suomessa tuntui hankalalta, koska aurinko laskee täällä kesäisin niin myöhään. Ramadanin aikaan muslimit paastoavat auringonlaskuun saakka, ja itse käyn lähes päivittäin moskeijassa rukoilemassa. Menemme sinne myös ramadanin päättymisen kunniaksi, kun vietämme Eid Al-Fitr -juhlaa. Muina aikoina vierailen moskeijassa perjantaisin, jos ehdin. Rukoilen joka aamu ja iltaisin kaksi kertaa, mutta päivällä koulussa rukoukset jäävät väliin. Rukoillessa toistetaan Koraanista ulkoa opeteltuja lauseita, minkä jälkeen saa toivoa. Tiedän, että jotkut muslimit eivät rukoile ollenkaan ja jotkut turvautuvat Jumalaan vasta hädän hetkellä. Minulle rukoilemisesta tulee rauhallinen olo. Parhaalta uskomisessa tuntuu esimerkiksi se, että tiedän, miten maailma on syntynyt. En ole koskaan epäillyt Jumalan olemassaoloa. Toisaalta ymmärrän, että epäilyksiä voi herätä monien erilaisten uskontojen sekamelskassa. Sen takia täytyy vain tietää, mihin itse uskoo.” 32


Jenni Halonen, 19 ”Minulle on todella tärkeää, että saan ilmaista uskoani musiikin avulla. Soitan pianoa, kitaraa, poikkihuilua, ukulelea ja perkussioita. Käyn myös kuoroharjoituksissa evankelis-luterilaisessa seurakunnassa, ja välillä esiinnymme kirkossa. Kuulun evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta olen ollut mukana helluntaiseurakunnan toiminnassa pienestä asti. Ylistäminen on tärkeä osa helluntaikirkon kokouksia. Bändi säestää taustalla, ja ilmaisemme uskoamme laulamalla. Ylistyksen avulla voi tuntea Jumalan läsnäolon ja luoda yhteyden häneen. Olen vetänyt ylistyksiä useamman vuoden ajan. Seurakunta on minulle kuin koti, joka on täynnä tärkeitä ihmisiä. Pidän heitä suurimpana turvaverkkona, joka minulla on. Usko näkyy arjessani vahvasti joka päivä. Rukoilen, luen Raamattua ja muuta uskonnollista kirjallisuutta sekä katson saarnoja netistä. Kirjoitan myös muistiinpanoja uskontoon liittyvistä havainnoistani. Viikonloppuisin käyn nuortenilloissa ja yleisissä seurakuntailloissa. Usko on muokannut paljon sitä, millainen ihminen minusta on kasvanut. Yritän aina toimia mahdollisimman oikein ja auttaa muita.

Joskus minussa herää epäilyksen tunteita, jos esimerkiksi minä tai joku muu painii vaikeiden asioiden kanssa. Mielestäni epäileminen kuuluu uskoon ja vahvistaa sitä. Jumalan seurassa en ole koskaan yksinäinen, ja voin pyytää aina lohdutusta ja kiittää hyvistä asioista. Toimin useissa asioissa erilailla kuin monet muut ikäiseni, koska en esimerkiksi kannata päihteiden käyttöä. Ystäväni ymmärtävät eivätkä painosta tekemään asioita, jotka eivät sovi arvoihini. Perheenjäseneni kuuluvat luterilaiseen kirkkoon, mutta eivät ole uskovaisia. Siitä huolimatta he kannustavat minua olemaan oma itseni. Ihmiset eroavat nykyään kirkosta yhä useammin, mutta tuskin uskonto silti katoaa Suomesta. Luulen, että usko vain muuttaa muotoaan. Itse saan uskostani toivoa. Kun uskon, elämällä on merkitys.” ▪

Jutussa on käytetty mainittujen lähteiden lisäksi lähteinä muun muassa Tilastokeskuksen ja evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivuja sekä Kirkon tutkimuskeskuksen Osallistuva luterilaisuus -verkkojulkaisua. 33


Ammattikorkeaan vai yliopistoon? Ensin huonot uutiset: valintaan ei oikein voi antaa yleispätevää ohjetta. Sitten hyvät uutiset: tämä juttu tarjoaa eväitä oman valinnan tekoon.

Anna-Sofia Nieminen Juliana Hyrri 34


K

un koulu loppuu -tutkimuksessa on kysytty koko sen 10-vuotisen historian ajan lukiolaisilta, mitä he aikovat lukion tai ylioppilaskirjoitusten jälkeisenä vuonna. Vastauksissa on näkynyt yliopiston suosio: yliopisto on ollut joka vuosi suositumpi vaihtoehto kuin ammattikorkeakoulu – ja ero on vain kasvanut. Tämän vuoden tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluun aikoo pyrkiä enää 36 prosenttia ja yliopistoon jopa 81 prosenttia vastaajista. Ammattikorkeakoulun huippuvuosi oli 2011, jolloin sinne aikoi pyrkiä 55 prosenttia ja yliopistoon 73 prosenttia vastaajista. Tuo tutkimus kertoo aikeista. Myös todellisuudessa yliopisto näyttää olevan monelle ensisijainen hakuvaihtoehto. Opetushallinnon tilastopalvelun Vipusen mukaan kevään 2015 ylioppilaista 61 prosenttia haki heti yliopistoon ja ja 40 prosenttia ammattikorkeakouluun. Vuotta myöhemmin kevään 2015 ylioppilaista 67 prosenttia haki yliopistoon ja 52 prosenttia ammattikorkeakouluun. Onhan yliopistoilla melko reilu etumatkakin. Suomalainen ammattikorkeakoulu on vielä verrattain nuori keksintö, sillä ensimmäiset ammattikorkeakoulut perustettiin vasta 1990-luvulla. Suomen vanhin yliopisto puolestaan on 1600-luvulta. Ei kuitenkaan kannata jäädä kiinni opinahjojen suosioon tai ikään, kun miettii, minne hakee opiskelemaan. Eikä omaa päätöstä kannata tehdä epämääräisten mielikuvien tai muiden mielipiteiden perusteella. Seuraavaksi vinkkaamme, mitä näiden sijaan kannattaa ottaa huomioon!

Kiinnostaako käytäntö vai teoria? Voi tehdä karkean jaon: ammattikorkeakoulussa opiskelu on käytännönläheisempää ja ohjatumpaa, yliopistossa teoreettisempaa ja vapaampaa. Toki poikkeuksiakin löytyy, esimerkiksi yliopiston lääketieteellinen koulutus. Tutkinnoilla on eri profiili ja eri tehtävä, painottaa uuden Tampereen yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Marja Sutela. Hän toimi aiemmin vastaavissa tehtävissä Tampereen ammattikorkeakoulussa. ”Ammattikorkeakoulututkinto johdattaa selkeästi työelämään ja antaa käytännön tekemisen taitoja. Se on sillä tavalla ammatillinen korkeakoulututkinto. Yliopistotutkinto on enemmän akateeminen tutkinto, eli se johdattaa tieteelliseen ajatteluun”, Sutela sanoo. Erilaiset roolit määrittyvät jo laissa. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisyys näkyy esimerkiksi siinä, että tutkintoon sisältyy aina pakollinen harjoittelu. Sen laajuus on vähintään 30 opintopistettä eli noin viisi kuukautta, mutta harjoittelua voi olla jopa yli 100 opintopistettä.

VINKKI! Opetushallituksen ylläpitämä opintopolku.fi on THE SIVUSTO korkeakouluopinnoista. Siellä voi muun muassa selailla eri aloja, tutustua valintaperusteisiin ja hakea koulutuksiin.

”Työelämä tarvitsee erilaisia tutkintoja ja erilaisia osaajia. Tutkinnot palvelevat eri tarpeita”, Sutela sanoo. Myös yliopistot kehittävät yhteyksiään työelämään, ja yliopisto-opintoihinkin voi kuulua harjoittelu, mutta ei välttämättä.

Muuttuuko Tampereella jokin? Tampereelle on syntymässä uudenlainen korkeakouluyhteisö. Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto yhdistyvät ensi vuoden alussa, ja uudesta yliopistosta tulee myös Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistaja. Vaan eipäs innostuta liikaa: Kaksi yliopistoa yhdistyy, mutta ammattikorkeakoulu säilyy omana koulunaan. Opiskelijat hakevat ammattikorkeakouluun ja yliopistoon edelleen erikseen. Ammattikorkeakoulussa opiskelu on jatkossakin käytännönläheisempää ja ohjatumpaa, yliopistossa teoreettisempaa ja vapaampaa. Tarkoitus kuitenkin on, että ammattikorkeakoulu ja uusi yliopisto tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Parhaillaan ollaan siinä vaiheessa, että tunnistetaan yhteistä osaamista. Rakennustekniikka on siinä pisimmällä, sillä yliopiston kandidaatin ja ammattikorkeakoulun insinööritutkintoon kuuluu jo tästä syksystä lähtien noin 80 opintopistettä yhteisiä opintoja. Opiskelijat eivät kuitenkaan istu samoilla tunneilla – ainakaan vielä – vaan yhteistyö tarkoittaa opettajien yhteydenpitoa ja opetuksen suunnittelemista yhdessä. ”Kun tämä etenee, varmaan konkreettinen yhteistyö lisääntyy”, Sutela sanoo. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun erilaiset painotukset kuitenkin säilyvät. Rakennustekniikan opiskelijalta vaaditaan yliopistossa enemmän matematiikan ja fysiikan opintoja, ammattikorkeakoulun opiskelijalta puolestaan 35


enemmän ammattiaineita ja pakollinen harjoittelu. Yliopistossa ei ole pakollista harjoittelua, mutta opintojen loppuvaiheen diplomityö tehdään yrityksille toimeksiantoina. Mutta nyt tulee mutta! Jos esimerkiksi ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelija on innoissaan vaikkapa matematiikasta, hän voi suorittaa myös yliopiston matematiikan opintoja. Jo pari vuotta on nimittäin ollut käytössä ristiinopiskelupalvelu. Ideana on, että ammattikorkeakoulun opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa yliopiston kursseja ja toisin päin. Palvelussa on rajatusti opintoja, ja niihin pääsee mukaan, jos tilaa on. Ristiinopiskelu helpottaa myös siirtymistä korkeakoulusta toiseen. Esimerkiksi jos AMK-tutkinnon suorittanut haluaa hakea yliopiston maisteriohjelmiin, hänen pitää usein ennen hakemista suorittaa ylimääräisiä opintoja. Ristiinopiskelupalvelun ansiosta näitä opintoja voi tehdä jo AMK-tutkintoa suorittaessa. Muissakin korkeakouluissa on jo pitkään ollut mahdollista suorittaa opintoja toisen korkeakoulun puolelta erilaisten järjestelyjen avulla. Kaikkiaan mahdollisuuksia tällaiseen on kuitenkin aiempaa laajemmin ja enemmän.

Miten korkeakouluista työllistyy? Kiitos kysymästä, ihan hyvin! Noin 83 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista oli töissä vuoden kuluttua valmistumisesta, kertovat Tilastokeskuksen luvut vuodelta 2016. Heistä suurin osa työskenteli päätoimisesti ja pienempi osa opintojen ohessa. Työttömiä oli noin yhdeksän prosenttia. Loput jat-

VINKKI! Töissä.fi on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sivusto, josta löytyy muun muassa valmistuneiden kuvauksia työstään ja tietoa siitä, millaisiin töihin eri koulutuksista valmistuneet ovat sijoittuneet.

koivat opiskelua tai tekivät jotain muuta, olivat esimerkiksi vanhempainvapaalla. Toisin sanoen: hyvin suuri osa sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta valmistuneista työllistyy. Luvut eivät kuitenkaan kerro, millaisiin paikkoihin valmistuneet ovat työllistyneet – tai edes sitä, ovatko he työllistyneet omalle alalle. Korkeakoulutuksen tutkija Päivi Vuorinen-Lam­pila huomauttaakin, että useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi yliopistotutkinnon suorittaneiden parempi asema työelämässä. Heillä esimerkiksi on useammin työpaikka jo valmistuessaan, ja koulutuksen ja työn vastaavuus on parempi.

Ammatti­ korkeakoulu

›› ›› ››

36

Haetaan suorittamaan AMKtutkintoa. Ylempään AMK-tutkintoon voi hakea vasta, kun on kolme vuotta työkokemusta. Tätä vaatimusta ollaan laskemassa kahteen vuoteen. AMK-tutkinnon laajuus on 210, 240 tai 270 ja ylemmän AMK-tutkinnon 60 tai 90 opintopistettä. Ohjeellinen suoritusaika on 3,5–4,5+1–1,5 vuotta.

Yliopisto

›› ›› ››

Haetaan yleensä kerralla suorittamaan sekä alempaa (yleensä kandidaatti) että ylempää (yleensä maisteri) korkeakoulututkintoa. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi farmaseutin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kandidaatin tutkinnon laajuus on tavallisesti 180 ja maisterin 120 opintopistettä. Ohjeellinen suoritusaika on 3+2 vuotta.


Vuorinen-Lampilan tuoreesta väitöskirjasta selvisi, että erityisen paljon työllistymiseen vaikuttaa koulutusala. Väitöskirjan mukaan yliopistosta työllistyvät parhaiten ne, jotka valmistuvat ammattiin, esimerkiksi lääkäriksi tai opettajaksi. Enemmän ongelmia töiden saannissa on vaikkapa joillakin humanisteilla ja yhteiskuntatieteilijöillä, joiden tutkinto ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin. Ammattikorkeakoulun puolella erityisen varma työllistäjä on terveydenhoitoala. Myös taloudellinen tilanne vaikuttaa joillain aloilla. Nyt kun talous vetää ja työllisyys kasvaa, esimerkiksi tekniikan alalta työllistyy hyvin. Monet tradenomit puolestaan eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin, vaan esimerkiksi myyjiksi, koska heitä valmistuu enemmän kuin on työpaikkoja. Vuorinen-Lampilan väitöskirjassa verrattiin maisterin tutkintoa ja AMK-tutkintoa, koska usein juuri näillä tutkinnoilla mennään Suomessa työelämään. Kannattaa kuitenkin huomata, että ne eivät ole samantasoisia. Kun siis verrataan maisterin tutkintoa ja AMK-tutkintoa – vaikkapa kauppatieteiden maisteria ja tradenomia – verrataan eri tason tutkintoja. Tutkija Kristiina Ojala puolestaan keskittyi väitöskirjassaan ylempiin AMK-tutkintoihin, joka on maisterin kanssa samantasoinen tutkinto. Tutkinto on usein maisterin tutkintoa käytännönläheisempi, mutta antaa esimerkiksi julkisiin virkoihin ja tehtäviin yhtäläisen kel-

Hyvin suuri osa sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta valmistuneista työllistyy. poisuuden. Ylempi AMK-tutkinto suoritetaan tavallisesti työn ohella, ja sen opinnäytetyö tehdään yleensä omaan työpaikkaan liittyen. Ojala havaitsi, että ylemmät AMK-tutkinnot toivat tekijöilleen monipuolista uutta osaamista, mutta eivät kilpailukykyä. Työnantajat arvostivat maisterin tutkintoa enemmän, vaikka kokivat saavansa ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista osaavaa työvoimaa. ”Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ei tunneta vielä niin hyvin. Maisterin tutkinnolla on vahvempi status ja perinne”, Ojala sanoo. Tutkinto on vakinaistettu suomalaiseen järjestelmään vasta vuonna 2005, ja sen suorittaneita on vielä paljon vähemmän kuin maistereita. Vuonna 2017 ylemmän AMK-tutkinnon suoritti reilusti alle 3 000 ihmistä ja maisterin tutkinnon lähes 15 000 ihmistä. Vertailun 37


vuoksi: AMK-tutkintoja oli noin 23 000 ja kandidaatin tutkintoja melkein 14 000. Ojala uskoo, että kun ylemmät AMK-tutkinnot yleistyvät, niiden tunnettuus lisääntyy ja kilpailukyky työmarkkinoilla paranee. Joihinkin ammatteihin voi opiskella vain ammattikorkeakoulussa. Tällainen on esimerkiksi sairaanhoitaja, ja ylempi AMK-tutkinto antaa terveydenhoitoalalla väylän edetä esimies- ja johtotehtäviin.

VINKKI! Ammattiliittojen verkkosivuilta voi saada monenlaista tietoa! Esimerkiksi siitä, mikä tietyn alan ammattilaisia puhuttaa ja millaisia asioita he kohtaavat töissään.

38

Entä jos haluaa ulkomaille? Eri maissa on erilaiset korkeakoulujärjestelmät ja -tutkinnot. Kaikissa maissa ei esimerkiksi ole erikseen ammattikorkeakouluja, vaan yliopistot tarjoavat myös ammattiin valmistavia opintoja. Ainakin Euroopassa on kuitenkin pyritty siihen, että eri maiden tutkinnot olisivat keskenään vertailtavissa. Ammattikorkeakoulu kääntyy englanniksi university of applied sciences, AMK-tutkinto bachelor’s degree ja ylempi AMK-tutkinto master’s degree. Termit ovat lähellä yliopistomaailmaa, sillä university tarkoittaa yliopistoa, bachelor kandidaattia ja master maisteria. ”Suomalaista koulutusta kyllä arvostetaan, oli se sitten kummalta tahansa korkeakoulusektorilta. Se on aika kova valtti muualla”, tutkija Vuorinen-Lampila sanoo. Hänen mukaansa Suomessa on poikkeuksellisen suuri ero arvostuksessa yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä, ja monessa muussa paikassa – esimerkiksi Saksassa – arvostetaan ammatillista korkeakoulutusta enemmän kuin Suomessa. Ja vielä lopuksi: omaa valintaa pohtiessa kannattaa tietysti miettiä sitä, mikä ala ja minkälaiset työtehtävät itseä kiinnostavat. ”Kukaan ei jaksa työelämässä, vaikka saisi kuinka kovaa palkkaa, jos työ ei tunnu sisällöllisesti mielekkäältä”, Vuorinen-Lampila sanoo. ▪


Olemme Studia-messuilla osastolla 4D49.

HAE OPISKELIJAKSI LAPIN YLIOPISTOON

> Kasvatustiede > Oikeustiede

KAUPPATIETEITÄ OPISKELEMAAN!

> Taide ja muotoilu > Yhteiskuntatiede

ulapland.fi

hakijapalvelut@ulapland.fi

A U S T R A L I A SINULLE Oletko kiinnostunut opiskelemaan eksoottisessa Australiassa? .. Tai tehdä töita, lomailla ja kokea uusia asioita Australiassa? Me voimme auttaa sinua!

Australia Study EDUCATIONAL SERVICES

Palveluihimme kuuluu

— Koulun etsintä ja hakuprosessi — Viisumin hakeminen ja siihen liittyvät asiat — Pankkitilin avaaminen ja Tax File Numeron tilaus — Vinkkejä ja neuvontaa Australiassa asumiseen — Yleinen neuvonta Working Holiday ja viisumiasioissa

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ JA ME AUTAMME SINUA VALITSEMAAN PARHAAN VAIHTOEHDON SINULLE!

Yhteystiedot kia@australiastudy.net.au

+358 30 63 63 750

Australia Study Suomi

australiastudy.fi

Kauppatieteitä opiskelemaan! Bli ekonom!

Hakuaika 20.3.-3.4.2019

Äyritie 8 B, 01510 Vantaa Tapaamiset sopimuksen mukaan.

Palvelumme ovat sinulle ilmaisia! Nu även på svenska!

Käy Studia-messuilla standillamme. kauppatieteet.fi n ekonomutbildning.fi


Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk – on siellä missä tapahtuu ja luodaan uutta. Kampuksena on koko maailma. Kivijalkoina ovat Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna. Opiskele työelämän arvostama tutkinto Xamkissa. Lue lisää: xamk.fi

TERVETULOA STUDIA-MESSUJEN OSASTOLLEMME 5g49!

LUO ITSESI

Käynnistä muutos, joka vie pintaa syvemmälle. Varaa paikkasi tulevaisuuden työelämään. LIIKETALOUS / TIETOJENKÄSITTELY / JOURNALISMI / LIIKUNTA / HOTELLI-, RAVINTOLA- JA MATKAILUALA / MYYNTI JA MARKKINOINTI / JOHDON ASSISTENTTITYÖ / FINANSSI- JA TALOUSASIANTUNTIJA / AMMATTILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU / AVOIN AMK KATSO HAKUAJAT: HAAGA.HELIA.FI


Kohti luovaa ammattia - ja hyvää elämää

Steinerpedagogisia yleis-, opettaja- ja taideopintoja merellisessä ympäristössä Helsingin Jollaksessa. Tule vuodeksi tai useammaksi !

Hakuaika 1.1.- 30.4.2019

www.snellman-korkeakoulu.fi

S T U DY U K British Universities at Studia 27–28 November 2018


Kulttuuritentissä

”Kauhistutti, miten osaisin näytellä raskaana olevaa ihmistä” Tuukka Tuomasjukka     Jörgen Paabu

Rosa Honkosella oli turvallinen olo Hölmö nuori sydän -elokuvan kuvauksissa, vaikka niissä tehtiin intiimejä kohtauksia. 18-vuotias näyttelijä ja abiturientti kuuli joistain elokuva-alan #metootapauksista ennen suurta yleisöä. Hei Rosa! #metoo-ilmiö on nostanut julkisuuteen seksuaalisen häirinnän tapauksia erityisesti elokuva-alalta. Oletko sinä kohdannut epäasiallista käytöstä näyttelijänä?

Lokakuussa ensi-iltaan tuli Selma Vilhusen ohjaama elokuva Hölmö nuori sydän, jossa esität lähiössä asuvaa teiniäitiä Kiiraa. Miltä tuntui näytellä häntä?

En onneksi. Minulla on ollut todella hyviä vastanäyttelijöitä ja ihania ohjaajia. Joistain vallan väärinkäytön tapauksista olin kuitenkin kuullut jo ennen kuin nimet tulivat julkisuuteen. Elokuva-alalla työskentelevät varoittivat tietyistä tyypeistä ja kehottivat miettimään heidän kanssaan työskentelemistään. Jos minua pyydettäisiin elokuvaan, jonka ohjaajasta olisin kuullut syytöksiä, en varmaankaan ottaisi roolia vastaan. Tai ainakin pohtisin asiaa pitkään.

Minua kauhistutti, miten osaisin näytellä raskaana olevaa ihmistä. Rooliin samastuminen oli vaikeaa, koska minulla ei ole ollut yhtä turvatonta tai suurta epävarmuutta tulevasta kuin Kiiralla. On raskasta, jos lähipiiristä ei saa tukea ja ymmärrystä omalle elämäntilanteelle.

Miltä kollegoiden varoitukset tuntuivat? Niillä ei ole ollut muuta vaikutusta kuin se, että tiedän pitää silmät auki tiettyjen ihmisten varalta. Häirinnän riski ei ole koko ajan mielessä, enkä lähtisi vaihtamaan alaani. Enimmäkseen ajattelen tämän työn hienoutta. On hirveää, että jotkut ovat joutuneet kokemaan vallan väärinkäyttöä, mutta pahaa aiheuttanut joukko on vain pieni osa tämän alan ihmisistä. 42

Elokuvan tuotantoyhtiön Tuffi Filmsin on sanottu kamppailevan elokuvamaailman miehisiä rakenteita vastaan. Miten se näkyi elokuvan tekemisessä? Suuri osa työryhmästämme oli naisia. Kun esimerkiksi menimme elokuvan maailman­ ensi-iltaan Toronton elokuvajuhliin, ryhmämme viidestä jäsenestä vain yksi oli mies. Minulla oli myös aina turvallinen olo kuvauksissa, vaikka teimme intiimejä ja haastavia kohtauksia, joissa oli mukana seksiä ja synnyttämistä. Kohtaukset toteutettiin niin kuin oli sovittu, ja etenkin ohjaaja varmisti usein, miltä meistä tuntuu.


43


Kuva Hölmö nuori sydän -elokuvasta.

Kuva: Uwa Iduozee / Tuffi Films

”Kun Hölmö nuori sydän kuvattiin viime vuoden syksynä, olin yhden jakson kokonaan pois koulusta.” Liittyikö turvallinen olo työkavereiden sukupuoleen? En usko. Turvallisuuden kokemus on ihmisistä kiinni, ja meille sattui hyviä tyyppejä, niin miehiä kuin naisia. Teit ensimmäiset elokuvaroolisi ylä­ asteella. Lukioaikana olet näytellyt kahdessa elokuvassa: Hölmö nuori sydän ja Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset. Miten näyttelijän työn ja lukio-opintojen yhdistäminen on sujunut?

ei tällä hetkellä ole luvassa näyttelijän töitä, mutta niitä olisi kiva saada lisää. Ne vaikuttaisivat ylioppilaskirjoituksiin, mutten halua jarrutella liikaa koulun takia. Molemmat lukioaikana tekemäsi elokuvat ovat naisten ohjaamia. Oletko hakeutunut tällaisiin tuotantoihin tietoisesti? En, mutta minulla on ollut hyvä tuuri, kun olen päässyt tekemään töitä upeiden naisten kanssa. Vuonna 2015 näyttelin tv-elokuvassa Satanen, jossa oli miespuolinen ohjaaja. Kaikki ohjaajani ovat olleet sukupuolestaan riippumatta todella lämpimiä ihmisiä. Ohjaajien sukupuolijakauma on varsin miesvaltainen, ja siihen pitäisi jatkossa kiinnittää alalla yhä enemmän huomiota.

Välillä se on ollut vaikeaa. Kun Hölmö nuori sydän kuvattiin viime vuoden syksynä, olin yhden jakson kokonaan pois koulusta. Teen nyt rästiin jääneitä kursseja. Kuvausjaksojen aikana en ole pystynyt opiskelemaan niin hyvin kuin yleensä. Opettajat ovat kuitenkin todella ymmärtäväisiä, ja saan kirjoitettua lukion kolmeen vuoteen. Tulevalle keväälle Aiot valmistua keväällä ylioppilaaksi. 44

Millaisia suunnitelmia sinulla on sen jälkeen? Haluan jatkaa näyttelemistä. Aion hakea keväällä Teatterikorkeakouluun, mutta en pidä sitä ainoana vaihtoehtona, vaikka se onkin Suomessa arvostettu. Olen katsonut töitä ja opiskelupaikkoja myös Kööpenhaminasta, Berliinistä ja Amsterdamista. Haluaisin haastaa itseni näyttelemään toisella kielellä. Ensi vuoden syyskuussa on suomalaisen tv-sarjan kuvaukset. Millaisia elokuvia katsot itse? Periaatteessa mitä tahansa: myöhäisillan komedioita, draamaa ja taide-elokuvia. Call Me By Your Name oli todella hyvä. Oli siistiä, kun näin pääosanäyttelijä Timothée Chalametin ohimennen Toronton elokuvajuhlilla. Haluaisin olla näyttelijänä yhtä luonteva kuin hän. ▪


Eka kerta tutut kasvot kertovat ensimmäisistä kerroistaan

Maria Veitola oli lukiossa ensimmäistä kertaa todella yksinäinen Anna-Sofia Nieminen Katri Kapanen / Johnny Kniga

”Oon vasta aikuisena myöntänyt itselleni, että mä olin lukioaikana tosi tosi yksin. Olin kolmannesta yheksänteen luokkaan musiikkiluokalla. Se oli ihan sairaan kiva luokka, kaikki oli kavereita keskenään. Ysin jälkeen me kaikki hajottiin eri kouluihin. Mä menin lähimpään lukioon Imatralla. Yhtäkkiä oli ympärillä uusia ihmisiä, jotka osoitti pienillä teoilla, että sä et kuulu tähän porukkaan. Ruokalassa kukaan ei tullu mun pöytään istumaan. Oli juhlia ja tapaamisia, mihin mua ei kutsuttu. Uudet luokkakaverit ei halunnu tehä ryhmätöitä mun kanssa. Ja se oli tosi outoa, koska mun mielestä mussa ei ollu mitään vikaa. Mä olin ihan sama tyyppi ku ennenkin. Olin yläasteella ruvennu eksperimentoimaan pukeutumisella ja kuuntelin ehkä musaa, mitä muut ei kuunnellu. Mut musiikkiluokalla kaikki oli digannu sitä mun niin sanottua erilaisuutta. Mä vietin tosi paljon aikaa yksin. Kävin kirjastos kuuntelee musaa ja olin yksin kotona ja kirjotin. Ehkä sain voimaakin siitä yksinäisyydestä. Lukion ekan jälkeen menin kesäksi au pairiksi Englantiin. Se oli tosi ihanaa, mä fiilistelin vapautta ja elämää. Ihanuus loppui äidin viestiin, että mun veli on joutunut tosi pahaan onnettomuuteen ja mel-

kein menettänyt henkensä. Siitä lähti hirvee luisu masennukseen, ja sit mä sairastuin anoreksiaan. Tollanen traaginen kokemus on entisestään erottava tekijä muista. Luokkakaverit vaan jatkoi elämäänsä. Kyl siitä onnettomuudesta varmaan ihmiset tiesi, mut en osannut puhua siitä kenellekään, eikä kukaan puhunut siitä mulle, ei edes aikuiset. Lukion tokalla luokkakaverit rupes pyytää mua illanistujaisiin. Ehkä joku opettaja oli puhunut tai ne keskenään, että nyt täytyy ottaa toi Maria messiin. Mä muistan sen kauhean fiiliksen, että mä en edelleenkään kuulu joukkoon, mut me kaikki esitetään, että mä oisin yksi heistä. Kakkosluokka meni aika penkin alle. Sit mä tajusin, että jos en saa itseäni kuntoon, joudun jäämään Imatralle. Kolmannen luokan keskityin vaan paranemiseen ja opiskeluun. Silloin onneks pari vanhaa ystävää tarjos mulle aitoo ystävyyttä. Sit mä vaan lusin lukion läpi.” Maria Veitola (s. 1973) on toimittaja ja Radio Helsingin sisältöjohtaja. Hänet tunnetaan muun muassa tv-ohjelmista Yökylässä Maria Veitola sekä Enbuske, Veitola & Salminen. Keväällä häneltä ilmestyi omaelämäkerrallinen Veitola-kirja. 45


Elämästä vierailevat kolumnistit kirjoittavat asiaa

Yhteen tyytyminen on vaikeaa Jaakko Keso

En ole koskaan tuntenut kenenkään välittävän minusta niin kuin tyttöystäväni. Myös minä rakastin häntä. Siksi päätös erosta oli vaikein, jonka olen tehnyt. Olin 26-vuotias, seurustellut neljä vuotta ja peloissani siitä, että missaisin villin nuoruuden. En ollut aiemmin seurustellut tai juuri edes ollut muiden tyttöjen kanssa silleen, koska kärsin ujoudesta. Tunsin pakottavaa tarvetta kokea, mitä muuta maailmalla oli minulle annettavanaan. Eron tuskaa lievittääkseni järkeilin itselleni, että tätä minä itse tilasin. Seuraavaksi ottaisin ilon irti sinkkuudestani ja saavuttaisin sisäisen rauhan. Paskapuhetta. Erosta on nyt pari vuotta, eikä mieleni ole tyyni. Päinvastoin. Jos aiemmin koin olevani parisuhteen vanki, nyt koen olevani vapauden vanki. Tiedän pari asiaa: 1) Haluan elää terveessä parisuhteessa sitten joskus. 2) Haluan sitä ennen olla sinut itseni kanssa. Haluan toilailla sinkkuna niin kauan, että olen valmis siirtymään eteenpäin. Toiveeni ehkä kuulostavat yksinkertaisilta, mutta ne eivät ole sitä. Kun asiat menevät pidemmälle jonkun kivan ihmisen kanssa, alan miettiä, onko hän tarpeeksi kiva. Ei sillä, että neitoja tulisi ovista ja ikkunoista, mutta mitä jos seuraava onkin vielä kivempi? 46

Antti Kyrö

Entä milloin olen ollut tarpeeksi kauan sinkkuna – piehtaroinut sen huumassa ja kärvistellyt yksinäisyydessä? Miten minä voin tietää? Tulenko jossain vaiheessa kokemaan pahoinvoivaa ähkyä niin kuin Raxin pizzabuffetissa? Olenko jossain vaiheessa valmis ihmisenä, niin kuin tehtaalta ulos rullaava auto on täysin valmis autona? Kriisi on levinnyt elämäni muillekin osa-alueille. Kun periaatteessa kaikki on saatavilla, yhteen tyytyminen on vaikeaa. Parisuhteen lisäksi tarkoitan sitoutumista töihin, opiskeluun, asuinpaikkaan tai vaikka siihen, mitä elokuvaa haluan katsoa laiskana sunnuntaina. Yhtäältä rakastan valinnanvapautta, toisaalta haaveilen uudelleensyntymästä keskiaikaisena maanviljelijänä. Jatkaisin työtä suvun tilalla ja kenties saisin jonkun kylän naisista rinnalleni. Tämä ei ole sellainen kolumni, jossa kirjoittaja lopussa jakaa viisauksiaan. Olen kujalla ja ahdistunut tulevaisuudestani. Ehkä sinäkin olet? Vaikka en osaakaan tarjota vastauksia, ehkä saat rahtusen lohtua siitä, että voimme olla keskeneräisiä yhdessä. Kolumnin kirjoittaja Jaakko Keso on Yle Kioskin videotoimittaja, joka on kiinnostunut ihmisyyden monisyisyydestä.


Maailmalta vierailevat kolumnistit havainnoivat elämää ulkomailla

Etelä-Afrikassa lopetin pätemisen Anne Hietaharju

On selvää, että Suomessa moni asia on paremmalla tolalla kuin suuressa osassa muuta maailmaa. Hyvinvointivaltio, ilmainen ja laadukas koulutus, turvallisuus ja suuri luottamus kanssaihmisiin ovat asioita, joista on syytäkin olla ylpeä. Sudenkuoppa piilee siinä, että kun on kotoisin Suomesta, on helppo kehittää itselleen huomaamatta ylemmyyskompleksi. Kun vain teette asiat niin kuin me, kyllä tekin onnistutte! Lankesin itse tähän ansaan, kun lähdin tammikuussa viettämään vaihtovuotta Stellenboschin yliopistoon Etelä-Afrikkaan. Olen taustaltani klassinen maailmanpelastaja: Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija. Vaikka en sitä itse pitkään aikaan tiedostanutkaan, tulin Etelä-Afrikkaan sillä ajatuksella, että minulla on vastaukset maan ongelmiin. Etelä-Afrikka on maa, jolla on takanaan pitkä historia täynnä orjuutta ja rotuerottelua. Vääryyksiä ei korjata hetkessä. Kuluneen vuoden aikana olen käynyt kursseja, joilla on puhuttu köyhyydestä, eriarvoisuudesta, naisten huonosta asemasta, väkivallasta ja rasismista. Mitä pidempään olen täällä opiskellut, sitä paremmin olen tajunnut, kuinka valtavan isoja ja monimutkaisia ongelmat Etelä-Afrikassa ovat. Samalla olen oivaltanut,

Antti Kyrö

että asioihin ei voi vaikuttaa, jos ei ole kunnollista ymmärrystä maan kontekstista. Toisen lukukauden aikana olenkin keskittynyt kuuntelemiseen sen sijaan, että jatkuvasti tarjoaisin omia mielipiteitäni. Kyselen asioista, jotka tuntuvat itsestäni järjettömiltä, ja kuuntelen, kun muut opiskelijat ja seminaarin vetäjät vastailevat kärsivällisesti. Vastaukset ovat tuoneet tolkkua siihen, miksi Etelä-Afrikka toimii niin kuin se toimii. Olen itse epäilemättä hyötynyt omasta läsnäolostani kursseilla kaikkein eniten. Ilahduin silti, kun sosiologian seminaarin lopuksi luennoitsija kiitti minua esittämistäni mielenkiintoisista kysymyksistä. Ne olivat kuulemma saaneet hänet ja muut opiskelijat pohtimaan asioita, joita he pitävät itsestäänselvyyksinä. Uskon edelleen, että Etelä-Afrikan ongelmat ovat ratkaistavissa. Se tavoite edistyy kuitenkin parhaiten yhteistyöllä, kyselemällä ja kuuntelemalla – ja ennen kaikkea pätemisen lopettamisella. Kolumnin kirjoittaja Anne Hietaharju on talous- ja sosiaalihistorian opiskelija, joka viettää parhaillaan vaihtovuotta Etelä-Afrikassa. Kahdeksan vuotta sitten hän oli maassa lukiovaihdossa. 47


Essee tekstejä äidinkielen tunneilta

Pelkkä omenako? Tomi Paavola

48

Erkki Toukolehto


Alussa oli Aatami, Eeva ja omena. Eeva haukkasi varmastikaan tiedä kovinkaan paljon metsän hajuista, ääomenaa hyvän ja pahan tiedon puusta, ja siitä alkoi ihmi- nistä tai tunnelmasta. sen rappio. Ei omena itsessään rappiota aloittanut, vaan Ihmisen vieraannus luonnosta kuulostaa omituiselta, ihminen, mutta silti omena ja laajemmin luonto kantaa mutta se myös todistaa merkityksen voiman: jos jokin muutjo Raamatun alkukertomuksessakin jotain täysin muuta tuu ihmisten arjen näkökulmasta tarpeettomaksi eikä siihen merkitystä kuin vain hedelmän. enää törmätä päivittäin, muuttuu tämä jokin nopeasti ihAatami ja Eeva luotiin Raamatun mukaan juuri luon- misten ja koko yhteiskunnan silmissä vieraaksi. Ehkä tämä toa hoitamaan. Sama ajattelutapa on säilynyt vain vähän onkin myös syy siihen, miksi luontoa halutaan tiedon avulla muokkautuneena aina nykypäivään asti: nykyään luonto hallita: jotta se ei olisi vieraudessaan niin pelottava. Tunnison valjastettu yksittäisten ihmisten tarpeiden sijaan talou- taakohan ehkä vain synteettisiä aterioita syövä 2100-luvun den tarpeisiin. Tämä näkyy muun muassa Esko Valtaojan ihminen enää edes aidon omenan makua? kolumnissa (Turun Sanomat 2016), jossa hän puolustaa TalMetsäkoneet jyräävät ja eläinten pesimäalueet muutevivaaran kohuttua kaivosta sen paikallisia työllistävällä ja taan pelloiksi tai rahaksi. Koneita ohjailevat ihmiset, jotka taloutta parantavalla vaikutuksella. ovat mielestään luonnon yläpuolella, haluavat vain voittoja Luonto ei ole, eikä ehkä ikinä ole ollutkaan, itseisarvo tai haluavat alistaa luonnon omaan tahtoonsa. Tuleekohan vaan välinearvo – ihmisen tarpeiden tyydyttäjä. Omenapuu omenapuu kaatumaan näiden koneiden ja ajatusten alle? muuttuu nopeasti rahapuuksi. On kuitenkin myös ihmisiä, jotka haluavat suojella Tai ehkä se on muutakin. Luonto nimittäin luo myös luontoa, ja tästä halusta syntyy myös yhteiskuntien halu ihmisen hyvinvoinnin perustan. Luonnon mahdollistama suojella sitä. Motiivi on tietysti jokseenkin itsekäs, sillä talouskasvu ja sen mukanaan tuoma raha lisäävät ihmisen Valtaojakin sanoo kolumnissaan, että meidän on pelastethyvinvointia, sillä jos on rahaa, on myös laadukas tervey- tava sekä ihminen että luonto, sillä vaikka ihminen kuinka denhuolto, sosiaaliturva ja päiväkoti. Valtaojakin kirjoittaa, yrittää vieroittaa itsensä luonnosta, tajuamme silti, ettemettä ilman talouskasvua emme voi luoda yhä parempaa, inhi- me voi selvitä ilman sitä. Maasta olemme tulleet ja maaksi millisempää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. olemme jälleen tulevat. ”Tieto on valtaa”, sanoi englantilainen filosofi Francis Ihmiset näkevät luonnossa myös jotain yksinkertaisuuBacon 1500-luvulla tarkoittaen ihmisen kykyä hallita luon- dessaan ihmeellisen kaunista, kuten Leinon runon hiihtäjä toa tietämällä, miten se toimii. Jotta ihminen voisi käyttää hiihtäessään puhtaiden hankien, ruskassa olevien puiden luontoa talouskasvun moottorina tai hyvinvoinnin läh- ja kirkkaan taivaan hallitessa ympäristöä. Myös kokonaiteenä, on ensin tiedettävä, miten se toimii. Tätä varten on set yhteisöt voivat nauttia luonnon kauneudesta tuomalla kokonainen käsite: luonnontieteet. Luonto voidaan siis vähänkin luontoa kaupunkeihin ja lähiöihin. Kirsikkapuu nähdä hyödyn ja alistamisen sijaan myös jonain tutkitta- japanilaisella torilla tai omena suomalaisen hedelmäkulvana ja mielenkiintoisena. hossa tuo tilaan jotain, mitä mikään keinotekoinen ei voi Luonto ja sen prosessit ovat ihmiskunnalle suuri mys- saavuttaa. Näin ajatellessaan ihmiset ovat jo lähellä anteeri, jonka ratkaiseminen tarkoittaisi kaiken hallitsemista. taa luonnolle itseisarvon, mutta arvo perustuu kuitenkin Eino Leino kirjoittaa runossaan Hyvä on hiihtäjän hiihdellä sen esteettisiin piirteisiin, siis ihmisestä lähtöisin olevaan (Hiihtäjän virsiä, 1900) siitä, kuinka hiihtäjän on hyvä au- tulkintaan. kaista oma tiensä ja uhmata yötä yksin, kuten ihmiskunLuonto ei ole enää pelkkä luonto tai välttämätön ymnankin on hyvä raivata oma tiensä luonnon mysteerien päristö, jossa ihmisen elämä tapahtuu, vaan se on jotain läpi ja uhmata yötä eli luonnon hallitsemattomuutta ja aivan muuta. Se on ehtymätön rahalipas, se on kemiassaan pelottavuutta. ja esteettisyydessään hyvinvoinnin tuoja niin keholle kuin Eihän omenakaan ole vain ilmestynyt maailmaan, vaan sielullekin, se on jotain hallittavaa, pelättävää, suojeltavaa. se on satojen miljoonien vuosien evoluution ja muiden Se on menneisyys, jonka päällä kehitys makaa mutta jonne biologisten prosessien tulos. Tätä emme tietystikään tie- ei kuitenkaan haluta palata, ja se on tulevaisuus, jota ilman täisi ilman tieteellistä tutkimusta ja suurta uteliaisuutta olemme hukassa. Se on vain luonto, mutta ihminen on luontoa kohtaan. mestari antamaan merkityksiä. Liekö omena ikinä pelkkä Vaikka ihmiset ovat kiinnostuneita luonnosta, emme omena ollutkaan? ole luolassa asumisen jälkeen olleet kovinkaan innokkaita pitämään itseämme luonnon osana, vaan olemme Äidinkielen kursseilla kirjoitetaan paljon, mutta tekstit harenemmänkin nähneet itsemme sen yläpuolella. Sivili- voin päätyvät mihinkään. Siksi julkaisemme tässä sarjassa saatio on rakennettu luonnon päälle eikä luontoon, sillä lukiossa kirjoitettuja esseitä. Tämän tekstin kirjoittaja Tomi ihminen pitää älyä ja tietoisuutta hänet luonnosta erot- Paavola opiskelee kolmatta vuotta Oulun suomalaisen yhteis­ tavina tekijöinä, vaikka nekin ovat kehittyneet luonnossa koulun lukiossa. ja luonnon ansiosta. Luonnosta vieraantumista nopeuttaa se, että vaikka Julkaisua varten voit toimittaa meille oman tekstisi sähköluonto on aina ympäristöä, ei ympäristö nykyään ole aina postitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Toimitus pidättää luontoa. Nykypäivän megalopoleissa asuvat ihmiset eivät itsellään oikeuden julkaistavan tekstin muutoksiin. 49


Ku

vi

tu

s:

A nt

ti Kyrö

Pakina

Tehokkaan teknishenkinen aamuntoivotus! Opettajanhuoneeseen on kantautunut tietoa, että uuden oppimisjärjestelmämme Aatamin niin sanottu käyttöönottovaihe on ollut hankala. Onneksi opo Pyrtikäisen Paavo osaa käyttää sitä Juudelia, missä te nuoret nykyään juttelette. Muuten emme ehkä olisi kuulleet näistä murheista. Päätinkin käyttää tämän aamunavauksen siihen, että avaan Aatamin käyttäytymistä. Eli koska täällä meidän lukiossa aina jaetaan uusille opiskelijoille nämä tabletit, niin Aatamiakin käytetään sitten näillä. Ottakaahan tekin tabulaattorinne esille siellä luokkahuoneissa. Abeilla tosin on ne vanhat tabletit, jotka saatiin alennuksella silloin pari vuotta sitten, eikä niiden käyttöjärjestelmälle enää saa Aatamia. Kirjastossa on kuitenkin noita yhteiskäyttötabletteja, niitä voi lainata. Ensinnäkin kannattaa huomata, että tänne ei pääse kirjautumaan teidän tavallisilla ATK-tunnuksilla, vaan pitää erikseen rekisteröityä. Löy-

dätte tunnukset Wilmasta toukokuussa lähetetystä viestistä. Sitten pitää käydä Aatamin kotisivuilla aktivoimassa tili, ja sitten saatte sieltä tabuletin sovellus- elikkä app-li-kaa-tio-kaupasta ladattua sen Aatamin. Näppärää! Sitten Aatami on tehty oikeastaan läppäreille, niin täällä ei sitten paljoa svipetellä, vaan sivulta toiselle liikutaan liksauttamalla noita nuolia, mitä löytyy alareunoista, kun vähän rullailee. Aivan, ja sittenhän minun piti vielä kertoa, mistä täältä löytyvät ne harjoitukset. Nyt ollaan tässä starting pakella, niin tästä voi valita… Muistaakseni vasemmasta laidasta… Tuossa! Tuo Aatamin omena, siitä pääsee haukkaamaan harjoituksia, heh heh. Hetkinen, miksi tämä avaa vain erroria, koitetaanpas vielä. Ei… No kuitenkin, nyt meillä loppuu aika! Soitan teille vielä Uriah Heepin vanhan kunnon Easy Livingin – sillä teknoloogianhan tarkoitus on tehdä elämästä aina vain helpompaa. Iisiä päivänjatkoa!

PÄIVÄNAVAAJAN KURSSITARJOTIN

Nuoriso on kunnollisempaa kuin koskaan. Päivänavaaja tietää, että nuoriin voi luottaa paitsi digiasioissa myös elämänhallinnassa. Näin hyvin hommat ovat hanskassa: 1. Verkot vesille -alkeiskurssi. Mitä ihmettä se ”verkostoituminen” edes tarkoittaa ja missä se tapahtuu? Täällä selviää! 50

2. Kirkasvalolampun ABC. Syksystä valittaminen on niin muodikasta, että kollektiivinen paha olo kaipaa pois häikäisyä.

3. Netiketin jatkokurssi. Koska tässä somen ajassa on aina vähän vaikea tajuta, mitä kukakin oikeasti tarkoittaa.


Valmennuskurssit yliopistoihin ja korkeakouluihin

Sinä valitset tulevaisuutesi, Yhdessä onnistumme!

mainos

ki k i a k dia– E -AL % Stu A I D 5 ! STU ssit -1 ajan kur ssujen me

Abikurssit • AMK liiketalous • AMK soteli • AMK tekniikka ja liikenne • Arkkitehtikoulutus Biologia • Diplomi-insinöörikoulutus • Farmasia • Historia • Kasvatustiede • Kauppatiede Logopedia • Luokanopettajakoulutus • Lääketiede • Maantiede • Maatalous-metsätiede Oikeustiede • Opiskelutekniikka • Peli- ja ohjelmistoala • Psykologia • Valtio- ja yhteiskuntatiede


mainos

Opiskelemaan yliopistoon tai korkeakouluun! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä).

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

Korkeakouluopintojen suosio kasvaa joka vuosi. Korkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki keväällä 2018 yhteensä 152.000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 47.000. Kevät 2019 on viimeinen pyrkimiskierros, joka tapahtuu vielä vanhan systeemin mukaisesti. Vuodesta 2020 alkaen lukiomenestyksen merkitys opiskelijavalinnoissa kasvaa olennaisesti ja sisäänpääsy valintakoekiintiössä tulee vaikeutumaan. Kilpailun kiristyessä tarvitset onnistuaksesi kaiken mahdollisen tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä Suomessa. Olemme järjestäneet valmennuskursseja yli 40 vuoden ajan. Tämän kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2018 ja kevääksi 2019 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta keskeiset asiat: laadukas opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut.

Sinun onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuosittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2017-2018 oli yli 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden yli 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen opetus on meille kunnia-asia. Kurssin onnistuminen riippuu kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta, sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme!

rssi u k ta n. ikis is llee a i k e r e lm 18 n -20 oli va an kav 7 tee 1 e i % 0 a t i 2 8 e s ääk s den me 9 n kurs l u a . a m i t K ista maa ikis valm eilleen s a e i l k n la sitte 8 er 201 99% o n kav 3 suo 0 e a n 20stammkurssia e i s Vuo ssilaisi maan kur sittele suo


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

Tutkittua laatua!

e: mm ssille e s uk kur lennennus mat a i d fren si valm molemkka n ru tha ssa tte ista autue sa saa en po jän tai u M oitt ns olm nel Ilm erisi ka 5 %. K 0 % ja %! 5 kav nusta usta 1 kka 1 alen alenn n poru saa amma use

3. Kurssien rakenne ja aikataulutus Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4. Harjoitusmateriaalit

Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

5. Oikea valmistautumistekniikka

1. Ylivoimainen kokemus

Valmennuskeskus järjestää Suomen suosituimmat valmennuskurssit. Meillä on ylivoimainen kokemus kurssien järjestämisestä, sillä ensimmäiset kurssimme pidettiin jo vuonna 1975. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, yli 2.000 pyrkijää!

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme.

2. Opetuksen laatu

Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valintakoe sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA 2015 0

Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (Innolink Research Oy)

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04


mainos Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

Kurssitaulukko Abikurssit: Kaikkiin Abikursseihimme kuuluu ainekohtaisesti Abi KOTI –kurssin opetusvideot (18-28 ot), joihin on rajaton katseluoikeus yo-kokeeseen asti. Videot saat käyttöösi heti ilmoittautumisesi jälkeen, joten pääset aloittamaan valmistautumisesi välittömästi! Abi syksy, Helsinki (lyhyt matematiikka)

28.8.-22.9.2018

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Helsinki (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, äidink., B-ruotsi ja A-engl.)

23.1.-23.3.2019

20-28 ot / aine

520 €

9.2.-23.3.2019

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi kevät, Turku ja Tampere (pitkä matematiikka) Abi Koti (pitkä ja lyhyt matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, B-ruotsi ja A-englanti) Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet Allianssin, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen.

AMK tekniikka ja liikenne:

Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot (70 oppituntia), joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne TAKUU LOKAKUU, Helsinki

25.9.-31.10.2018

54 ot

610 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TAKUU HELMIKUU, Helsinki

20.2.-28.5.2019

81 ot

815 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TAKUU TOUKOKUU ILTA, Helsinki

25.4.-28.5.2019

54 ot

585 €

2.5.-28.5.2019

54 ot

585 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TAKUU HELMIKUU, Tampere

18.2.-28.5.2019

81 ot

815 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TAKUU TOUKOKUU, Turku

23.4.-28.5.2019

54 ot

610 €

75 ot

360 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TAKUU TOUKOKUU PÄIVÄ, Helsinki

AMK, Tekniikka ja liikenne TAKUU KOTI AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMK soteli:

Kaikkiin AMK Soteli esivalintakoe lähiopetuskursseihimme kuuluu AMK Soteli esivalintakoe KOTI –kurssin opetusvideot (42 oppituntia), joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Soteli esivalinta TAKUU KEVÄT, Helsinki

29.3.-16.4.2019

44 ot

16.-19.5.2019

8 ot

90 €

AMK, Soteli esivalinta TAKUU SYKSY 2019, Helsinki

syyskuu

44 ot

450 €

AMK, Soteli SOVELTUVUUSHARJOITUKSET SYKSY 2019, Helsinki

lokakuu

AMK, Soteli SOVELTUVUUSHARJOITUKSET KEVÄT, Helsinki

AMK, Soteli esivalinta TAKUU KOTI SYKSY/KEVÄT

450 €

8 ot

90 €

42 ot

310 €

AMK liiketalous:

Kaikkiin AMK Liiketalouden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Liiketalouden KOTI –kurssin opetusvideot 31 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti.

ues t u a soitt Ilm uskur ! n m iHuo almen en ab v d i sas aat yh utta. s ks sille in ma ss kur

AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

350 €

toukokuu

31 ot

450 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

450 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

450 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

350 €

530 €*

Arkkitehtikurssit: Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

23.2.-16.3.2019

43 ot

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

24.4.-16.5.2019

42 ot

470 €

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU

25.5.-31.5.2019

67 ot

800 €*

Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu, saatavilla lokakuusta 2018 lähtien

350 €

Matematiikka itseopiskelumateriaali, saatavilla marraskuusta 2018 lähtien

140 €

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille 1 110 € Kurssitakuu Arkkitehti ennakkotehtävä-, matematiikka sekä piirustus- ja suunnittelukurssi: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

Biologia: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

5.4.-15.5.2019

71 ot

760 €

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

5.4.-15.5.2019

71 ot

830 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

Diplomi-insinööri tutkinto: DI SUPERTAKUU, Helsinki

19.1.-25.5.2019

252 ot

2490 €

DI tutkinto VIP -TAKUU 2014

19.1.-25.5.2019

252 ot

1690 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

19.1.-25.5.2019

112 ot

1270 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

4.4-25.5.2019

112 ot

1270 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

2.5.-26.5.2019

62 ot

870 €


mainos DI TAKUU, Tampere

8.4-26.5.2019

104 ot

DI TAKUU, Turku

8.4-26.5.2019

104 ot

Itseopiskelumateriaalit

990 € 990 € 140 € / aine

Farmasia: Farmasia TAKUU HELMIKUU Helsinki Farmasia TAKUU PÄIVÄ Helsinki

18.2.-15.5.2019

102 ot

1.4.-15.5.2019

102 ot

Itseopiskelumateriaalit

1090 € 980 € 140 € / aine

Historia: Historia TAKUU, Helsinki

8.4.-14.5.2019

67 ot

710 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

Kasvatustiede ja opettajankoulutus:

Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 32 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA TAKUU päivä + SOVELTUVUUS, Helsinki

29.3.-29.5.2019

65 ot

750 €

VAKAVA TAKUU ilta + SOVELTUVUUS, Helsinki

29.3.-29.5.2019

65 ot

750 €

VAKAVA TAKUU + SOVELTUVUUS, Jyväskylä

29.3.-29.5.2019

61 ot

720 €

VAKAVA TAKUU + SOVELTUVUUS, Oulu

29.3.-29.5.2019

61 ot

720 €

VAKAVA TAKUU + SOVELTUVUUS, Tampere

29.3.-29.5.2019

65 ot

750 €

VAKAVA TAKUU + SOVELTUVUUS, Turku

29.3.-29.5.2019

65 ot

750 €

VAKAVA TAKUU päivä, Helsinki

29.3.-23.4.2019

41 ot

550 €

VAKAVA TAKUU ilta, Helsinki

29.3.-23.4.2019

41 ot

550 €

VAKAVA TAKUU, Jyväskylä

29.3.-23.4.2019

41 ot

550 €

VAKAVA TAKUU, Oulu

29.3.-23.4.2019

41 ot

550 €

VAKAVA TAKUU, Tampere

29.3.-23.4.2019

41 ot

550 €

VAKAVA TAKUU, Turku

29.3.-23.4.2019

41 ot

550 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

29.3.-23.4.2019

34 ot

370 €

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

18.-29.5.2019

24 ot

330 €

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

18.-29.5.2019

20 ot

290 €

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

18.-29.5.2019

20 ot

290 €

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

18.-29.5.2019

24 ot

330 €

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

18.-29.5.2019

24 ot

330 €

3,5 ot

90 €

4 ot

90 €

Opettajankoulutus haastattelutilanne KOTI Opettajankoulutus ryhmätilanne KOTI

Kurssitakuu: VAKAVA -kurssimme on TAKUU –kurssi ja mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat vastaavan kurssin ensi vuonna puoleen hintaan.

Kauppatiede: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 75 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-29.5.2019

max 449 ot

5 050 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-29.5.2019

max 429 ot

3 050 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

8.1.–29.5.2019

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

29.3.–29.5.2019

144 ot

1 470 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

29.3.–29.5.2019

144 ot

1 470 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

1.4.–29.5.2019

144 ot

1 470 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Tampere

10.1.–29.5.2019

144 ot

1 470 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

4.4.–29.5.2019

144 ot

1 470 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

10.1.–29.5.2019

144 ot

1 470 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

3.4.–29.5.2019

144 ot

1 470 €

Kauppatiede Takuu, Lahti

4.4.–29.5.2019

105 ot

1 230 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

10.4.–29.5.2019

105 ot

1 230 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

11.4.–29.5.2019

105 ot

1 230 €

5.4.–28.5.2019

105 ot

1 230 €

12.4.–29.5.2019

105 ot

1 230 €

8.4.-29.5.2019

105 ot

1 230 €

Kauppatiede Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

144 ot

840 €

Kauppatiede Verkko

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

Kauppatiede Takuu, Pori Kauppatiede Takuu, Jyväskylä Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

570 € 500 € + lisämateriaali 230 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko –kurssista 50 %:n alennuksen.

Logopedia: Kaikkiin logopedian lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Logopedia KOTI –kurssin opetusvideot 44 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Logopedia TAKUU ILTA, Helsinki

1.4.-10.5.2019

44 ot

440 €

Logopedia TAKUU, KOTI

1.4.-10.5.2019

44 ot

440 €

Lääketiede: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 173 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa -10.5.2019

max 395 ot

6590 €

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-10.5.2019

max 395 ot

3590 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU ILTA / PÄIVÄ, Helsinki

18.9.2018-10.5.2019

282 ot

3220 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU ILTA / PÄIVÄ, Helsinki

1.11.2018-10.5.2019

187 ot

2580 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU ILTA, Helsinki

7.1.- 10.5.2019

185 ot

2580 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU PÄIVÄ, Helsinki

7.1.- 10.5.2019

185 ot

2580 €


mainos Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Helsinki

29.3.- 10.5.2019

167 ot

1990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Helsinki

29.3.- 10.5.2019

175 ot

2340 €

29.3.- 10.5.2019

175 ot

2340 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Tampere

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Espoo

25.9.2018-10.5.2019

239 ot

2650 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

6.11.2018-10.5.2019

187 ot

2250 €

9.1.- 10.5.2019

185 ot

2250 €

29.3.- 10.5.2019

175 ot

2190 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Tampere Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Tampere

29.3.- 10.5.2019

167ot

1980 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Turku

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Tampere

25.9.2018-10.5.2019

239 ot

2650 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

7.11.2018-10.5.2019

187 ot

2250 €

9.1.- 10.5.2019

185 ot

2250 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Turku

29.3.- 10.5.2019

175 ot

2190 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Turku

29.3.- 10.5.2019

167ot

1980 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Oulu

24.9.2018-10.5.2019

239 ot

2490 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu

5.11.2018-10.5.2019

187 ot

2080 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Oulu

29.3.- 10.5.2019

167 ot

1890 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

10.1.- 10.5.2019

183 ot

1870 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Turku

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Kuopio

29.3.- 10.5.2019

167 ot

1690 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

12.1.- 10.5.2019

183ot

1870 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Jyväskylä

29.3.- 10.5.2019

167 ot

1690 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

11.1.- 10.5.2019

183 ot

1870 €

7.1.- 10.5.2019

167 ot

1870 €

aloitus 1.11.2019 alkaen

181 ot

1380 €

24 ot

160 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Lahti Lääketiede TAKUU KOTI, Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI Lääketiede Itseopiskelumateriaali

520 €, 180 € / aine

Lääketiede Harjoituskoepaketti

240 €

Maantiede: Maantiede TAKUU, Helsinki

26.3.-23.4.2019

51 ot

720 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

Maatalous-metsätiede: Maatalous-metsätiede Takuu, Helsinki

11.4.–18.5.2019

68 ot

860 €

- Ympäristö- ja elintarviketalouden kandiohjelma (3v + 2v)

Oikeustiede: Oikeustieteelliset tiedekunnat ovat yhteisvalinnassa, joten kurssit valmentavat kaikkien oikeustieteellisten tiedekuntien valintakokeisiin. Paikkakunta kurssin nimen yhteydessä tarkoittaa kurssin pitopaikkaa. Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-12.5.2019

max 355 ot

5790 €

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x..-12.5.2019

max 271 ot

3380 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

1.3.-12.5.2019

151 ot

1530 €

Oikeustiede Takuu 2, HKI

1.4.-12.5.2019

151 ot

1530 €

Oikeustiede Takuu 3, HKI

1290 €

10.4.-12.5.2019

127 ot

Oikeustiede Takuu-Koti

1.4.-12.5.2019

151 ot

870 €

Oikeustiede Takuu, Tampere

1.3.-12.5.2019

144 ot

1530 € 1290 €

Oikeustiede Takuu, Turku

1.3.-12.5.2019

137 ot

Oikeustiede Super-Takuu, Turku

1.3.-12.5.2019

180 ot

3380 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

1.3.-12.5.2019

151 ot

1290 €

Oikeustiede Itseopiskelu

490 €

Opiskelutekniikka: Opiskelutekniikka I, Opiskelutekniikka II, viikonloppukurssi Opiskelutekniikka III, päiväkurssi Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

10.10., 13.10. ja 17.10.

16 ot

260 €

12.1., 13.1. ja 19.1.2019

16 ot

260 €

28.2.- 7.3.2019

16 ot

260 €

1.7.2018-30.6.2019

9 ot

130 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen, Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme saat opiskelutekniikkakurssista 50 %:n alennuksen.

Peli- ja ohjelmistoala: Code Planet -valmennusohjelma (60 ECTS), monimuoto-opiskelu peli- ja ohjelmistoalan ammattilaiseksi

1.10.2018-31.7.2019

6000 €

Psykologia: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 65 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia SUPERTAKUU, Helsinki

loka 2018/tammi 2019 - 3.5.2019

249 ot

16.10.-30.10.2018

15 ot

170 €

16.10.2018-3.5.2019

115 ot + laskarit/tutorointi 10 t

1050 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu päivä, Helsinki

7.1.-3.5.2019

81 ot + laskarit/ tutorointi 10 t

920 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu ilta, Helsinki

7.1.-3.5.2019

81 ot + laskarit/ tutorointi 10 t

920 €

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

6.2.-3.5.2019

77 ot + laskarit/ tutorointi 10 t

820 €

29.3.-3.5.2019

77 ot + laskarit/ tutorointi 10 t

850 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

6.1.-4.5.2019

77 ot sis.laskarit / tutorinti

820 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

6.1.-4.5.2019

77 ot sis.laskarit / tutorinti

820 €

11.1.-15.5.2019

43 ot

490 €

1.4.-3.5.2019

48 ot

590 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki Tilastotiede TAKUU lokakuu, Helsinki

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

Tilastotiede Jyväskylään ja Joensuuhun TAKUU, Helsinki Artikkelikurssi TAKUU päivä, Helsinki

3700 €


mainos Artikkelikurssi TAKUU ilta, Helsinki

1.4.-3.5.2019

48 ot

570 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

1.4.-4.5.2019

48 ot

500 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

1.4.-3.5.2019

48 ot

500 €

Artikkelikurssi Jyväskylään TAKUU, Helsinki

1.4.-15.5.2019

43 ot

490 €

Valintakoekirjallisuus Joensuuhun TAKUU, Helsinki

1.4.-15.5.2019

43 ot

490 €

Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi

1.7.2018-20.5.2019

65 ot

560 €

Psykologia tilastotiede laskuharjoitukset KOTI –kurssi

1.7.2018-20.5.2019

26 ot

270 €

Psykologia tilastotiede Jyväskylä ja Joensuu TAKUU KOTI –kurssi

1.1.2019-31.5.2019

30 ot

300 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

1.7.2018-31.5.2019

15 ot

100 €

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki Puh. 0207 280 340 www.valmennuskeskus.fi

140 €

SUPERTAKUU: Täystakuu, saat kaikki rahasi takaisin, mikäli et saa opiskelupaikkaa. Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

Valtio- ja yhteiskuntatiede: Kandiohjelmien valmennuskurssimme valmentavat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan vaatimusten mukaan. Sosiaalityön yhteisvalinnan kurssi valmentaa kaikkiin yhteisvalinnassa mukana olevien yliopistojen valintakokeisiin. Sosiaalitieteiden kandiohjelma TAKUU, Helsinki

3.4-17.5.2019

65 ot

710 €

Politiikan ja viestinnän kandiohjelma TAKUU, Helsinki

3.4-17.5.2019

65 ot

710 €

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelma TAKUU , Helsinki

3.4-17.5.2019

65 ot

710 €

Sosiaalityön yhteisvalinta TAKUU, Helsinki

3.4-17.5.2019

56 ot

580 €

Itseopiskelu: Sosiaalityön yhteisvalinnan itseopiskelumateriaali

200 €

Itseopiskelu: Sosiaalityön yhteisvalinnan itseopiskelumateriaali

200 €

Itseopiskelu: Politiikan ja viestinnän kandiohjelma, Hki aineistokoemateriaali

200 €

Itseopiskelu: Sosiaalitieteiden kandiohjelma, Hki aineistokoemateriaali

200 €

Itseopiskelu: Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelma, Hki aineistokoemateriaali

200 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

Tietoa pyrkimisestä ja aloista 1. Haku-lehti

Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Lehti ilmestyy joulukuussa ja sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja eri ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi.

2. Alakohtaiset infotilaisuudet

Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit, sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistuneesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta valmennuskeskus.fi, tai soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

3. Studia-messut

Studia 2018 on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm. kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit, vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

4. Valintakoetietopalvelu

Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä: a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia. Jos sinulla ei ole sähköpostiosoitetta tai osoitteesi ei toimi, lähetämme tiedot sinulle postitse.) c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä.

Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

5. www.valmennuskeskus.fi Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta valmennuskeskus.fi. Sivustolle on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!

i sas s e u aut e t t i o Ilm urssill ssin ! m r sk Huo ennu abiku valm yhden t saa sutta. k ma


mainos

Ilmoittaudu Suomen suosituimmille lääketieteen valmennuskursseille Järjestämme lääketieteen valmennuskursseja yhdeksällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Ainoana kurssijärjestäjänä kaikkiin lääketieteen kursseihimme kuuluu Lääketiede KOTI kurssin opetusvideot (173 oppituntia), joihin sinulla on rajaton katseluoikeus oman kurssisi ajan. Videot saat käyttöösi heti ilmoittautumisesi jälkeen. Tämä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kerrata asioita ja katsoa vaikeimmilta tuntuvien asioiden opetusta useaan kertaan. Vastaavaa etua et saa mistään muualta! Kaikki lääketieteen kurssimme ovat Takuukursseja. Mikäli et saa opiskelupaikkaa lääketieteellisistä tiedekunnista, pääset vastaavalle kurssille seuraavana vuonna takuuhinnalla! Varaa paikkasi heti!

CODE PLANET - UUSI TAPA OPPIA!

Peli- ja ohjelmistoalalla on pulaa ammattitaitoisista tekijöistä. Code Planetin koulutusohjelmassa opiskelet 60 opintopistettä ammattikorkeakoulutasoisia opintoja, jotka valmistavat esimerkiksi peligraafikon, peliohjelmoijan, pelituotuottajan ja ohjelmoijan ammatteihin. Takaamme koulutusohjelman suorittaneille varman työtai opiskelupaikan! Koulutuksen jälkeen voit siirtyä työelämään teknologia-alalle, päästä opiskelijaksi ammattikorkeakouluun suoraan valintahaastattelun kautta tai hyväksilukea opintopisteesi muissa yliopistoissa tai korkeakouluissa.

www.codeplanet.fi


MITÄ LÄHTIS OPISKELEEN? TSEKKAA #MUSTATULEEISONA-KAMPANJA @LUKIOLAISET -SNÄPISSÄ JA IG STORIESISSA! Korkeakouluopiskelijat kertovat omasta alastaan ja vastaavat lukiolaisten kysymyksiin!


MESSUILLA MUKANA

R Rajavartiolaitos, Raja- ja merivartiokoulu

5h41, 5h45

T Taideyliopisto

4e39

Tallinnan yliopisto / Tallinn University

Richmond The American International University in London 4a61

Tallinnan teknillinen yliopisto / Tallinn University of Technology 4d68

Rauma Maritime Training Center

5k39

4d49

Rovaniemen kaupunki

4e68

Riga Stradins University

S Saimaan ammattikorkeakoulu Oy SASKY koulutuskuntayhtymä

4d51 5m23

5k16

Sector Alarm Oy

4a51

Savonia-ammattikorkeakoulu oy

4a37

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy 5f31

5h21

Sähköalalla riittää töitä

4e40

Svenska Handelshögskolan

4a68

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, ruotsiksi Finlands Ungdomssamarbete – Allians rf

4a48

Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Finlands Gymnasistförbund rf

5n14

Suomen Keskustanuoret ry

5g38

Suomen kauppakorkeakoulut – Föreningen för Handelshögskolorna i Finland – (ABS) ry

5f21

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry

5k41

Suomen Ilmailuopisto Oy

4a61

Study UK

5g11

Studentum Oy

4d71

STS Kielimatkat ja vaihto-oppilasohjelmat

5h11

Stadin ammattiopisto, Helsingin kaupunki

5m21

SPR Veripalvelu

5n30

Sininen eduskuntaryhmä

4d68

5h29

Työtehoseura

4b51

Turun yliopisto

4b51

Turun ammattikorkeakoulu Oy

4c41

TTY-säätiö sr, Tampereen teknillinen yliopisto

4a60

Toinen reitti yliopistoon -hanke

4c41

Tampereen Yliopisto

4c41

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Näin luet messuopasta: Esim. osasto 5b160 5=halli, b=käytävä 160=osasto

X, Y, Å

Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi

U

4b51

Yrkeshögskolan Novia

5g49

Xamk – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö

5f20

4e71

University of Worcester

4a61

University of the West of England, Bristol (UWE)

4a61

University of Southampton

4a61

University of Leeds

4a61

University of Kent

4a61

Univeristy of Essex

Åbo Akademi

4e51 4b51, 4e51

URHEILUOPISTOJEN YHDISTYS RY 5k31

V, W

4e63

Western Sydney University

5g10

Valmennustiimi Eximia Oy

4e51

Vaasan Yliopisto

4e51

Vaasan kaupunki

4e51

Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab

Katso ajankohtainen lista: studiamessut.fi

Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 5.10.2018 mennessä jättämiin tietoihin. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä.


A 5f21

Alkio-opisto

4a61

Aberystwyth University

4e49

Aalto-yliopisto

4e63

Australia Study Pty Ltd

4e63

Australia College of Sport and Fitness

4d38

AMK-opiskelijavalinnat kehittämishanke

B, C

5f51

Centria-ammattikorkeakoulu Oy

5h17

C.L.Seifert Finland Oy

4a61

British Embassy Helsinki

4a61

Bath Spa University

D De Montfort University

4d60

Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy 4a39 DreamStudies Utlandsstudievägledaren AB

4d60

E, F

5h16

FCG Talent Oy

4d68

Estonian University of Life Sciences

4d68

Estonian Universities

4e70

Estonian Business School

5g29

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

4d65

Embassy of Germany

5k19

ELY-keskus

5f16

Ekonomivalmennus – Valmennuskurssit kauppakorkeaan

G

MESSUILLA MUKANA

H 5h18

Harjun Oppimiskeskus Oy

5f41

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

4e41

Helsingin Yliopisto

5f30

HELBUS Helsinki School of Business Oy

5f29

HEO Kansanopisto

4e51

Helsingin Yliopisto, Vaasan oikeustieteellinen koulutus Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu / Hämeen ammatti-instituutti

4a41

Gradia

4e60

GoXplore Finland

4e63

Gordon Institute of Tafe

L Laajasalon opisto Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin Yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Laurea-ammattikorkeakoulu Oy Legis Pääsykoevalmennus Oy

4d39 5h29

4c61

Högskolan på Åland

5h49

Hämeen ammattikorkekoulu, HAMK

I, J Itä-Suomen yliopisto

4a51

5f21

Joutsenon Opisto

5f21

Jamilahden kansanopisto

4e63

James Cook University

5h29

Itä-Suomen yliopisto, metsätieteet

4a41

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

4c63

Kesälukioseura ry

5g17

Kesko Oyj

5f26

Kelloseppäkoulu

4a51

Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

5f15 4d49 4d49 4c51 5f41 5f10

LexKurssit

4c71

Maailmalle.net

5g41

Maanpuolustuskorkeakoulu

5f41

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

4a41

Jyväskylän kaupunki

5g23

Keuda

4d49

5h29

Metsäkoulutus ry

4a41

Jyväskylän urheiluakatemia

4a40

Kielet ja Viestintä/JY

5g30

5h22

MOT Sanakirjat

Opiskele maanmittausalaa

4a41

Jyväskylän yliopisto

5h49, 5h47 5f11 5m39

4d70

Kilroy

5f6 5k41

Länsirannikon Koulutus Oy

M, N 4e61

MAAILMANVAIHTO RY

4e63

Macleay College Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti – MTI MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos

4c69

Naprapathögskolan Nuortenelämä.fi

Opiskelijakaupunki Turku

K Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Kannustin Oy Kansaneläkelaitos

4d73

Gripore T Popa University of Medicine

5k21

Kirkon Keskusrahasto KK Valmennuskeskus Oy

5m17

O Opetushallitus

4b39 5m31

4b49

Oulun Yliopisto

4b41

Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

5f21

Otavan Opisto

4b51

P Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Servicefacket PAM rf Perussuomalaiset Nuoret ry Poliisiammattikorkeakoulu

5k17 5n21

4c39, 4c41, 4d41

Puolustusvoimat

5g31, 5h31 5f21

Päivölän opisto

5n20

Pykälä

5g1


Halli Hall

5

YLÄKERTA / UPSTAIRS

30 39 31

5m 40 5k

45

5h

5g

51

41

41

41

WC

Ampumarata

39 31

41

42 49 42

49 51 49

Café 5

OPO-Kahvila

Pohjoinen sisäänkäynti

41 Innovaatio-alue

31

22

31

17 5m

29

30 31

49

61

51

4d 68

70

49

41 4e 40

4c

51

4d

51

41

21 5h

21 5f 26

41

4b 61 4a

51

49

4b

51

41

16 17

Inspislava 1

Eat & Meet

Hesburger

11 WC

11

1 10 11

15 10

6

Työelämä, liitot ja järjestöt

39

41

4a

Erikoisoppilaitokset ja toisen asteen oppilaitokset

37

Valmennusyritykset

SLL 48

68 60

40

39 tuoteryhmäalueet ovat viitteellisiä

4

Halli Hall

15

Ohjelma-alueet Yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut Opiskelijapalvelut ja puolustusvoimat Kansainvälisyys

39

OPO-Klinikka

20

39

39 38

69 4c

71

22 18 16 23 17

5g 29

5f 30

63

4e

61

71 73

61 63 60

Poliisi

70 71

68 60

23 21 5n

19 17 5k

21 29

31 38

23 21

18 14

Upper Gallery Ylägalleria Fazer Café

Lasigalleria

Glass Gallery

WC

Eteläinen sisäänkäynti


Studia goes abroad!

Ison-Britannian yliopistot mukana Studia-messuilla

Oletko miettinyt Englann issa, Walesis sa, Skotlan nissa tai Pohjois -Irlannis sa opiskelua? Kiinnostavatko sinua korkeatasoiset kansainväliset yliopisto t, Brittein saarten historialliset ja kauniit kaupungit, englannin kielen vahvistaminen sekä tietysti brittikulttuuriin tutustuminen? Tule kuulemaan lisää Iso-Britannian huippuyliopistoista: messuilla ovat mukana esimerkiksi University of Kent, University of Leeds sekä University of Southampton, ja monia muita! Lisäksi Isossa-Britanniassa opiskeluun liittyviin kysymyksiin vastaavat yliopistojen edustajat sekä Ison-Britannian Helsingin suurlähetystön edustajat.

Tule

emaan, paikan päälle kuul tai koulussa kuinka vaihdossa ovat olleet opiskelijat ä on ollut parasta. pärjänneet ja mik keskustelemalla Eri tahojen kanssa jeet oh saat konkreettiset n, ilmoittautumisee n sekä valmistautumisee matkalle lähtöön.

Mukana on myös näytteilleasettajia ja oppilaitoksia Ruotsista, Virosta, Latviasta, Saksasta ja Australiasta. Paikan päältä saat käytännön ohjeita hakemiseen, valmistautumiseen sekä ulkomaille muuttamiseen. Tervetuloa mukaan kuulemaan kokemuksia ja vinkkejä Britanniassa opiskeluun. See you there!

27.-28.11.2018

5

4 Pasilan asema Pasila Railway Station

Ban Rata

piha

g å rd

sväg

en

3

2

ntie

Ra

1

ut

Gall

eria

ll , Ga

Pohjoinen sisäänkäynti Northern Entrance er y

Pysäköintitalo Car Park

at äi iel se nk atu

6

Eteläinen sisäänkäynti Southern Entrance

Holiday Inn Jär

7

nv äg sm n an ag ata n


OHJELMA • Inspis-lava Keskiviikko 28.11.

Sinustako tulevaisuuden sarjojen tekijä? Television, Netflixin ja Youtuben ohjelmille tarvitaan tulevaisuudessa tekijöitä. Televisiotuottaja Suvi Valkonen Rabbit Filmsiltä kertoo, millaista työ televisio- ja audiovisuaalisissa tuotannoissa on, millaisia toimenkuvia on olemassa ja miten voit päästä alan ammattilaiseksi tekemään tulevaisuuden ohjelmia.

12.00

Varusmiessoittokunta #Inttiedessä: Puolustusvoimien varusmiessoittokunta esiintyy ja esittelee varusmiespalvelusta sekä naisten vapaaehtoista asepalvelusta.

11.30

Töihin ja vapaaehtoistöihin ulkomaille GoXplore on erikoistunut töiden ja matkustamisen yhdistämiseen maailmalla. Autamme nuoria turvallisesti maailmalle ja olemme mukana kaikissa valmisteluissa, olipa matkasi tarkoitus vapaaehtoistyöt, työharjoittelu tai palkallinen työ ulkomailla.

11.00

Poliisi Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat esittelevät poliisikoulutusta ja tulevaa ammattiaan.

10.30

Oulun yliopisto x Oulukaverit

10.00

12.30

13.00

Jennysvoices & Ilona Suosikki-vloggaajat keskustelevat opiskelusta, tulevaisuuden haaveista ja muusta mehevästä juontaja Akseli Halénin kanssa. Ulkomaille opiskelemaan – minäkö? Oletko ajatellut, että voisit hakea opiskelemaan myös ulkomaille? Käy nappaamassa Opetushallituksen Maailmalle.netin vinkit, miten pääset alkuun!

Nuortenelämä.fi meets Joonas Pesonen! Nuortenelämä.fi haastattelee somepersoona Joonas Pesosta siitä, miltä tuntui aikoinaan lähteä lapsuudenkodin puuropatojen ääreltä omaan elämään. Tule kuulemaan vinkit ja ideat itsenäistymiseen!

14.00

Saksan lähetystö Andreas Roger kertoo opiskelusta Saksassa.

13.30

14.30

SLL Paneeli Kevään vaalikimara lähestyy, mutta kuka on lukiolaisten puolella? Tule seuraamaan vaalipaneelia ja kuulemaan, miten eri puolueet edistäisivät nuorten asiaa yhteiskunnassa!

Suvi Valkonen on tuottanut TV:n suosikkiohjelmia kuten Posse, Haluatko Miljonääriksi, Vain elämää, Duudsoneiden Youtube -kanava, Gaala ja Tanssii Tähtien Kanssa.

Suvi Valkonen

Mukana

yliopistoja Briteistä, Australiasta, Virosta, Ruotsista, Saksasta ja Latviasta!

Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma

studiamessut.fi


OHJELMA • Inspis-lava Tiistai 27.11.

Speaker will be Stephanie Kleynhans, Policy lead on European HE and Erasmus for Universities UK International.

Brexit and what it means for Students A chance to hear about what we know, what is still to be decided and to do some myth busting and give some reassurances.

12.00

SLL: Stipendien jako Suomen Messusäätiö ja Suomen Lukiolaisten Liitto jakavat yhteensä 4000 euron arvosta stipendejä ansioituneille lukiolaisille ja opiskelijakunnille.

11.30

Töihin ja vapaaehtoistöihin ulkomaille GoXplore on erikoistunut töiden ja matkustamisen yhdistämiseen maailmalla. Autamme nuoria turvallisesti maailmalle ja olemme mukana kaikissa valmisteluissa, olipa matkasi tarkoitus vapaaehtoistyöt, työharjoittelu tai palkallinen työ ulkomailla.

11.00

Poliisi Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat esittelevät poliisikoulutusta ja tulevaa ammattiaan.

10.30

Lääketieteen opiskelu Oulun yliopistossa tubettaja Milli

10.00

Ulkomaille opiskelemaan – minäkö? Oletko ajatellut, että voisit hakea opiskelemaan myös ulkomaille? Käy nappaamassa Opetushallituksen Maailmalle.netin vinkit, miten pääset alkuun!

13.00

Luo omat rajasi ja ylitä ne – haluatko paikkatiedon ammattilaiseksi? Mikä yhdistää robottiautoja ja droneja, Google Mapsia ja reittiopasta? Ne kaikki hyödyntävät paikkatietoja. Ei ole liiketoimintaa tai alaa, jossa paikkatietoja ei hyödynnettäisi. Missä ja miten paikkatietoalaa opiskellaan ja millaisiin työtehtäviin alalta valmistuu? Tule tutustumaan maanmittausalan opintomahdollisuuksiin – valmistuneille on luvassa monipuolisia työpaikkoja ympäri Suomea. Mahdollisuuksista kertomassa Heli Laaksonen Paikkatietoalustahankkeesta ja maanmittausalan opiskelijoita.

12.30

13.30

Dreamster Tommy Lindgren Tommy puhuu opiskelusta ja siihen kannustamisesta. Hän kertoo olleensa itse kiinnostunut nuorempana koulusta ja arvosanoista. Omien sanojensa Tommy Lindgren mukaan hän ei kuitenkaan ollut se kaikkein tyypillisin teinipoika, ja Lindgren koki yläasteajan välillä todella ahdistavana. Esityksessä nousevia teemoja ovat mm.:

Jokainen on lahjakas Joko tiedostettua tai piilevää lahjakkuutta. Lahjakkuus on vain lähtökohta, innostus on se, mikä vie lahjakkuutta eteenpäin Kenenkään tarina ei ole kiveen hakattu Tulevaisuutta ei voi tietää, täytyy kuunnella omia kiinnostuksia. Et ole yksin Yhteisössä on voimaa, yhdessä voi tehdä enemmän kuin yksin, kaverit ja opettajat auttavat.

Varusmiessoittokunta #Inttiedessä: Puolustusvoimien varusmiessoittokunta esiintyy ja esittelee varusmiespalvelusta sekä naisten vapaaehtoista asepalvelusta.

15.00

Nuortenelämä.fi meets Sita Salminen! Nuortenelämä.fi haastattelee videobloggaaja Sita Salmista nuoren aikuisen elämän kiemuroista. Tule kuulemaan vinkit ja ideat omaan itsenäistymiseen!

14.30

Studian sisältöyhteistyökumppanina:


TAPAA TUBETTAJIA Energinen ja ihastuttava lifestyle-vloggaaja Ilona kirjoitti viime vuonna ylioppilaaksi. Ilona kertoo opiskelusuunnitelmistaan ja -haaveistaan Studiassa.

Uutta Studiassa! Innovaatioalue

oalue esittelee eri oppiStudian uusi Innovaati a kehittämiä innovaatioit laitosten opiskelijoiden jät innovaatioiden kehittä - alueella tapaat sekä töihin! Mukana mm. että tutustut itse keksin , tuo uudenlainen tutoropiskelijoiden ”Tinder” loJump, vesistöroskien sovellus, HAB-pallo, Va 000 sekä ihmiset kerääjä, Herkkumaster3 palvelu Cohdata. yhdistävä verkostointi t.fi Lue lisää: studiamessu

I lo n a

Jennysvoices

Jennysvoices on tv- ja elokuva-alan iopiskelija, lahjakas ään näyttelijä ja valloittava persoona. Humorististen n videoiden ja dubbaamise kuus lisäksi tämä nuori lahjak pää kuvaa myös perinteisem vlogisisältöä omista an. mielenkiinnon kohteista

Nuortenelämä.fi haastattelee videobloggaaja Sita Salmista nuoren aikuisen elämän kiemuroista. Tule kuulemaan vinkit ja ideat itsenäistymiseen!

Sita Salminen iskelija, Milli on lääketieteen op ettaja. joogaohjaaja ja youtub t Hänen intohimojaan ova invointi kokonaisvaltainen hyv inen ja ihmisten rohkaisem alinsa löytämään oma potentia ansa. ja saavuttamaan unelm

Milli attelee Nuortenelämä.fi haast Pesosta somepersoona Joonas aan siitä, miltä tuntui aikoin lähteä lapsuudenkodin puuropatojen ääreltä omaan elämään. Tule kuulemaan vinkit ja ideat itsenäistymiseen!

Dreamsteri Tommy Lindgren

suus kiertää ”Mulla on ollut mahdolli illa yläkouluilla pian puhumassa suomalais n. Viesti on alusta asti jo vuosikymmenen aja t ovat erilaisia mutta ollut sama: kaikki ihmise en meistä on lahjakas samanarvoisia, ja jokain on mennyt tosi jossain. Kun oma elämä hienolta voida yllättävää reittiä, tuntuu edessä on maailma vakuuttaa nuorille, että a. En olisi yläkoulutäynnä mahdollisuuksi t, että musta tulee ikäisenä ikinä arvannu eilutoimittaja. räppäri, muusikko tai urh nen itselleen, avoin Tärkeintä on olla rehelli muita ihmisiä hyvin. maailmalle ja kohdella a, jotka tuottavat iloa.” Ja tehdä sellaisia asioit sittu laulajaTommy Lindgren on suo netuksi mm. lauluntekijä ja tullut tun ista. Don Johnson Big Band ovat? Mitä Dreamsterit oikein ams/dreamsterit/ nuori.fi/toiminta-2/dre

Opoklinikka

Joonas Pesonen

auttavat Opoklinikan oikeat opot in ja vastaavat kiperimpiink arruttavat kysymyksiin, jotka ask iskesinua tulevaisuuden op innassa! luissasi ja ammatinval a opo Tule rohkeasti ja haast auttamaan! Opot tapaat osastolla 4b71.


Hei sinä, mene töihin!

Omasta lukioporukastani osa lähti yliopistoon, osa ammattikorkeaan, osa töihin ja osa taas au paireiksi. Lähes

No, ei se heidän töihin menonsa taida kuitenkaan olla läpihuutojuttu eikä se tainnut olla edes heidän ilon aiheensa. Tai ihmettelen, jos jo silloin oli. Sitä ennen täytyy nimittäin tietää, mitä haluaa tehdä. Itse halusin muutaman vuoden ikäisestä yläasteelle saakka merikapteeniksi, mutta harmikseni se ei kuitenkaan lopulta ollut mahdollista, joten suunnitelmani ovat muuttuneet. Näitä samoja ideoita on jokaisella, joku haluaa pienestä asti lääkäriksi, toinen kirjailijaksi, kolmas ehkäpä lentäjäksi. Nämä unelmat ovat tärkeitä, eikä niitä sovi unohtaa tai kieltää itseltään.

anna muiden vaikuttaa omaan ideaasi omasta itsestäsi liikaa. Seuraa avoimin mielin, mitä maailmalla on tarjota. Keskity siihen, mistä oikeasti pidät. Jos oman elämänsä suunnittelussa valehtelee itselleen, sen huomaa myöhemmin.

Nuo sanat muistan ikuisesti kuulleeni, kun olin taannoin seuraamassa penkkariajoja. Ohitseni kurvasi hauskalla sloganilla varustettu rekka ja sen kyydissä parisenkymmentä abia elämänsä huipulla. Pian he pääsisivät töihin.

kaikki seuraavat unelmiaan ja loput vielä etsivät niitä. Studia-messuja parempaa paikkaa ei unelmien löytämiseen ole. Kysy, tutustu, haasta ja kuvittele! Niitä polkuja kulkiessasi löydät itsesi jostain näistä lukuisista paikoista. Sitten, kun löydät sen oman polkusi ja sen asian mitä haluat tehdä, niin mene töihin. Silloin se kannattaa. Alvar Euro Suomen Lukiolaisten Liitto ry Puheenjohtaja

Sinä, joka tätä luet, olet elämässäsi nyt taitoskohdassa. Pitäisi päättää mitä haluat opiskella tai vaihtoehtoisesti mitä ikinä haluatkaan tehdä. Älä

Aukioloajat: 27.–28.11. klo tiiistai 9–17, keskiviikko 9–16 Paikka: Messukeskus, Helsinki, Pasila, Messuaukio 1 Sisäänpääsy Ilmainen sisäänpääsy Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenkortilla, varus- tai siviilipalvelusmiehet palvelutodistuksella sekä opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät. HUOM! Maksuton sisäänpääsy edellyttää rekisteröitymisen kävijäksi. Rekisteröidy ennakkoon Studia-messujen verkkosivuilla studiamessut.fi ja tulosta rintamerkki mukaasi messuille. Esitä sisään tullessa rintamerkki ja SLL:n jäsenkortti. Työttömät pääsevät maksutta Studia-messuille esittämällä kassalla riittävän todisteen työttömyydestä. Pääsyliput • verkosta viimeistään 26.11. ennakkoon ostettuna 10 €, shop.messukeskus.com ovelta 12 € SAKKI ry:n jäsenkortilla ovilta 8 € Osku ry:n jäsenkortilla ovilta 8 € • • •

Saapuminen Messukeskukseen on helppo tulla kauempaakin. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on noin. 5 minuutin kävelymatka Messukeskukseen. Helsingin keskustasta perille pääsee kätevästi myös raitiovaunuilla 7 ja 9. Yhteisellä bussikuljetuksella tultaessa Tilausbusseille on varattu oma bussiparkkialue, johon pysäköinninvalvojat ohjaavat. Tilausbussinkuljettajat ottavat sisään ajaessa pysäköintilipukkeen, jonka he voivat vaihtaa pysäköinninvalvojalta maksuttomaan poistumiseen oikeuttavaan lipukkeeseen.

Tutustu ohjelmaan ja mukana oleviin oppilaitoksiin!


SUOMEN SUURIN NUORTEN OPISKELU- JA URATAPAHTUMA

MESSUOPAS

Tulevaisuutesi on täällä!

27.–28.11.2018 Messukeskus Helsinki studiamessut.fi | #studiamessut2018

Yhteistyössä:

IRTONUMERO 5 €

Profile for Improbatur

Improbatur 4/2018  

Lehti lukiolaisille – vuoden neljäs numero.

Improbatur 4/2018  

Lehti lukiolaisille – vuoden neljäs numero.

Advertisement