Page 1

Se tunne, kun kukaan ei pyydä mukaan 22

4/2019

Lukiokoulutus uudistuu. Mitä siitä seuraa? 32

Awak Kuier on donkkaava lukiolainen 42

Näin käyt vessassa Etelä-Koreassa 47


Valmennuskeskus

LÄÄKISNETTI

KUUKAUSI MAKSUTTA! (Arvo 390 €)

Uusi inen u t a a l t u ain utua a t s i m l a tapa v lääkiksen seen kee pääsyko

Kokeile ja vertaa!

valmennuskeskus.fi

Kampanja voimassa 30.11.2019 asti koodilla LÄÄKISNETTI. Tilaus päättyy automaattisesti kokeilujakson jälkeen.


Pääkirjoitus

Aleksi Tuomola Improbatur 4 /2019 Aikuistuvien ihmisten asialla – lehti lukiolaisille

Hain ysillä ilmaisutaitopainotteiseen lukioon, sillä olin kiinnostunut kirjoittamisesta. Syksyn ensimmäisillä viikoilla kuitenkin havaitsin, että suurin osa muista ei ollut niinkään kiinnostunut ilmaisemaan itseään kirjallisesti, vaan suullisesti, erityisesti näyttelemällä. Hetken tunsin olevani hukassa, enkä kokenut, että minulla olisi kovin paljon yhteistä muiden kanssa. Muutaman ensimmäisen viikon jälkeen kävi onnekseni ilmi, että en ollut ainut, joka ei haaveillut yliopisto-opinnoista Teatterikorkeakoulussa. Löysin ”omat tyyppini”. Kaikille ei valitettavasti käynyt yhtä onnekkaasti. Improbaturin tämän numeron kansijutussa puhutaan yksinäisyydestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyyn vastanneista lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista joka kymmenennellä ei ollut yhtään läheistä ystävää, jolle puhua omista asioistaan. Lisäksi lukiolaisvastaajista 11,7 prosenttia kertoi kokevansa itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Toimittaja Veera Koivaara kirjoittaa jutussa, että yksinäisille jaellaan usein vinkkejä siitä, kuinka kavereita saadaan: mene vaan rohkeasti juttelemaan, etsi joku harrastus, hymyile. Asia ei kuitenkaan ratkea niin yksinkertaisesti. Lukion alussa porukat muodostuvat nopeasti, eikä niihin myöhemmin välttämättä pääse pel-

Vi

it a

la

Älä jätä yksin

v Ku

a:

Si

lj a

källä leveällä hymyllä. Lukion ensimmäisen vuoden jälkeen tajusin, että ystävyys ei ole kiinni siitä, onko meillä yhteinen harrastus tai muita kiinnostuksen kohteita. Oikeastaan eri asioista pitävät ja vähän erilaista elämää elävät tyypit voivat olla juuri niitä kiinnostavimpia, ja he tuppaavat avartamaan omaa maailmankatsomusta. Lokakuun alussa suomalaisia ravisteli kansallinen tragedia. Savon ammattiopiston tiloissa Kuopiossa tapahtui kouluhyökkäys, jossa loukkaantui yhdeksän henkilöä ja kuoli yksi henkilö. Julkaisimme lokakuussa jutun, jossa lukiolaiset pohtivat, miten kouluhyökkäykset vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen lukoissa, ja miten sitä voisi parantaa. Juttu löytyy osoitteesta improbatur.fi. Jutussa Kuortaneen lukiota käyvä Simo Uosukainen pohti, mitä meistä jokainen voi tehdä omassa koulu- tai työyhteisössään turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Hänen vinkkinsä sopii myös yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjuntaan: ”Kannustaisin tutkailemaan myös sen kaveriporukan ympäriltä, onko siellä sellaisia henkilöitä, jotka ovat yksin ja haluaisivat mahdollisesti ystävystyä.” Säde Mäkipää, päätoimittaja sade.makipaa@lukio.fi

Tekijät esittäytyvät

Veera Koivaara

Evelin Kask

Toimittaja

Valokuvaaja

Veera kävelee joka päivä pitkään lähimetsissä eikä suostu kiireeseen.

Evelin on valokuvaaja, joka keskittyy henkilö- ja featurejuttuihin ja rakastaa jäätelöä.

Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Säde Mäkipää Art Director Antti Kyrö Toimitussihteeri Ida Kannisto Avustajina tässä numerossa Jose Riikonen, Emilia Kangasluoma, Evelin Kask, Veera Koivaara, Ulla Donner, Tuukka Tuomasjukka, Juho Kankaanpää, Kia Katjos, Reetta Niemensivu, Aleksi Airaksinen, Martta Sivonen, Erkki Toukolehto Kannen kuva Evelin Kask Kustantaja: Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Janni Pellinen Mediatiedot: www.improbatur.fi/ mediatiedot Paino: Forssa Print Oy Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs. 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (sll:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur Instagram: @improbaturlehti issn-l 0784-705x issn 0784-705x issn 2341-8923 (improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 33. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2020. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Jäsenet voivat olla osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa yhteydessä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@lukio. fi tai +358 9 5842 1500). Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

3


18

4

Meeriä etsimässä

Valokuvaaja Meeri Koutaniemelle lukio oli itsetutkiskelun aikaa. Hän ryhtyi askeesiin, meditoi, rakastui ja tutustui ihmisiin lähettelemällä heille luokassa kirjelappuja.


Ulkopuoliset

22

Missatut bileet joista kaikki muut puhuvat. Yksin syöminen. Lukiolaiset kertovat, miltä yksinäisyys tuntuu.

32

Muutosten pyörteissä

Lukiokoulutusta on uudistettu vauhdilla. Toimit­ taja Tuukka Tuomasjukka pohtii, mitä muutokset tarkoittavat, mihin niillä pyritään ja mitä niistä seuraa.

|

3 4

Pääkirjoitus

|

Tässä lehdessä

|

Ajassa kiinni

7 | Dear Impro & Meistä puhuttua 8 9

|

Some älähti

11 | Liitolta

Kia Katjoksen kolumni

12 | Miten uusi lukiolaki vaikuttaa arkeesi?

Käymme läpi lain mukanaan tuomia uudistuksia.

14 | Pimeä vuodenaika on täällä

Lukiolaiset kertovat, miten siitä selviää.

47 | Maailmalta

Ida Kanniston kolumni

48 | Tavallinen lukiolainen

Martta Sivosen essee

50 | Ihan luokatonta

42

Huomion keskipisteenä

Awak Kuier on lukiolainen, joka osaa donkata. Siksi koripallo­ joukkueet ympäri maailmaa ovat nyt hänen perässään.

Elämästäkolumni

”Nykyään kännykkääni taivastellaan säännöllisesti.”

46

– Juho Kankaanpää

5


HALUATKO YLIOPISTOON?

KAIKKI KURSSIT -15 % VERKKOKAUPASTA KOODILLA: IB15 TARJOUS VOIMASSA 31.12.2019 ASTI. PAIKKOJA RAJOITETUSTI.

Valmennuskurssit yliopistoon - 09 2727 130 - www.eximia.fi Abikurssit - AMK Liiketalous - AMK Soteli - AMK Tekniikka - Biologia - Biotieteet - DI-osastot - Farmasia - Hallintotieteet Kasvatustieteet - Kauppatieteet - Kulttuurien tutkimus - Logopedia - L채채ketiede - Maantiede - Oikeustiede - Psykologia - Ravitsemustiede - Taiteiden tutkimus - Valtiotieteellinen - Yhteiskuntatutkimus Hel s i nk i - J y v 채 s k y l 채 - K uopio - Oulu - Tampere - Turku - Verkkokurssit

improbatur_2020_210x140_kuva2.indd 1

14.10.2019 11.46.56


Dear Impro

Meistä puhuttua @vaaranpa: Tytär sai tänään Improbatur-lehden, jossa kuitenkin viljalti hyviä @siltamaeki -neuvoja korkeakouluopintoihin.

Tällä palstalla vastaamme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

Lukiolainen kysyy

”Milloin ne ylioppilas­ kirjoitukset uudistuvat ja vaikuttavatko uudistukset jo minuun?”

A n tt i K y r ö

Impro vastaa

vi

tu

s:

Toni Ahva koulutuspoliittinen asiantuntija Suomen Lukiolaisten Liitto

K

u

”Ylioppilastutkinto uudistuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on astunut voimaan muutokset ylioppilaskokeiden uusimismahdollisuuksiin. Jatkossa hyväksyttyjä kokeita saa uusia rajoituksetta! Hylättyjä ylioppilaskokeita saa uusia tutkinnon ollessa kesken kolmesti ja tutkinnon suorittamisen jälkeen rajoituksetta. Nämä muutokset astuivat jo nyt syksyllä voimaan. Ja nämä koskevat aivan kaikkia – riippumatta siitä, milloin olet päässyt ylioppilaaksi. Toisessa vaiheessa muuttuu ylioppilastutkinnon rakenne. Kokelaan on suoritettava tulevaisuudessa vähintään viisi koetta. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen. Sen lisäksi pitää suorittaa kolme koetta seuraavista: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaineen koe. Viidennen kokeen voi valita itse. Näitä muutoksia sovelletaan kokelaisiin, jotka aloittavat ylioppilastutkinnon suorittamisen kevään 2022 tutkintokerralla tai sen jälkeen. Jos siis aloitat ennen sitä (eli viimeistään syksyllä 2021), sinun on suoritettava nykykäytännön mukaisesti vähintään neljä koetta. Näiden muutosten lisäksi nykyinen hallitus on asettanut tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Tavoitteen toteuttamisen aikataulusta ei ole vielä tietoa.” Suomen Lukiolaisten Liitto on Improbaturin julkaisija.

Anna palautetta, seuraa somessa Pysyt kärryillä Improbaturin menosta ja meiningistä seuraamalla meitä Instagramissa @improbaturlehti ja Facebookissa! Jaamme Instassa muun muassa pääkaupunkiseudun lukiolaisten Dipo-podcastin jaksot.

Kuulemme mieluusti palautetta lehdestä. Kerro mietteesi Insta­gramissa tai Twitterissä ja tägää #improbatur. Voit kommentoida lehteä myös Facebookissa tai sähköpostilla (improbatur@ lukio.fi).

@EssiArminen: Yksi parhaimmista jutuista, mitä @Lukiolaiset jäsenyys tarjoaa: Improbatur-lehti! Joka kerta täynnä laadukkaita ja mielenkiintoisia juttuja. Näillä on hyvä laskeutua pikkuhiljaa takaisin koulu-moodiin #lukio #improbatur @lsuojanen: Miten valintauudistus vähentää tuplapänttäystä, kun kuitenkin pelko arvosanojen riittämättömyydestä ajaa lukemaan pääsykokeisiin? @roosapajunen @Lukiolaiset #improbatur @jasminjosefiina: Tosi hyvä juttu jaksamisesta ja mielenterveydestä! @laudatur_net: Erinomainen numero, kuten aina ennenkin!      Erityisesti uupumuksesta ja aikavälikertauksesta kertovat artikkelit oli mielenkiintoista luettavaa @aulielisa: Hieno kansi! Suosittele kulttuuria Oletko jäänyt juuri koukkuun johonkin huikeaan suoratoistosarjaan? Kerro siitä meille! Julkaisemme seuraavalla sivulla lukiolaisten kulttuurisuosituk­ sia. Suositella voi mitä vain kulttuuria, esimerkiksi kirjoja, pelejä, leffoja, näyttelyitä, biisejä tai levyjä. Jos haluat omasi mukaan, lähetä meille lyhyt suositus esimerkiksi Instagram-vies­ tillä tai sähköpostitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Julkaisemme suositukset anonyymisti. Oikaisu Improbaturiin 3/19 pääsi lipsahta­ maan virhe. Pääsykoeuudistuksesta kertovan jutun lopussa sivulla 15 annettu lisätietolinkki oli virheellisesti ammattikorkeakoulu.fi. Oikea linkki on ammattikorkeakouluun.fi. Pahoittelem­ me virhettä!

7


Ajassa kiinni

se t

yk

K ul t t

uu

Miten palauttaa turvallinen ilmapiiri kouluun?

r iel ä m

Säde Mäkipää & Aleksi Airaksinen

Lokakuun alussa suomalaisia ravisteli kansallinen tragedia. Savon ammattiopiston tiloissa Kuopiossa tapahtui kouluhyökkäys, jossa loukkaantui yhdeksän henkilöä ja kuoli yksi henkilö. Kouluhyökkäykset ja -surmat voivat herättää ahdistusta ja pelkoa, vaikka ei asuisi tai kävisi koulua samalla paikkakunnalla. Kouluhyökkäyksiä tutkinut professori Atte Oksanen sanoo, että paras tapa lisätä turvallisuuden tunnetta kouluissa, joissa hyökkäystä ei ole tapahtunut, on palata mahdollisimman pian takaisin arkirutiineihin. ”Jos omassa koulussa tapahtuu jotakin huolta herättävää, niin sitten asia on tietenkin eri. Mutta jos näyttää siltä, että tilanne on normaali, niin nopeasti takaisin arkeen. Isossa roolissa ovat koulujen rehtorit ja opettajat. Lasten ja nuorten asia ei ole miettiä, miten turvallisuutta parannetaan, vaan sen pitäisi tapahtua siellä arjen taustalla.” Oksanen sanoo, että poikkeuksellisten, traagisten tapahtumien ympärille syntyvä mediamylläkkä on omiaan lietsomaan turvattomuutta. Tutkimuksissa on havaittu, että tapahtumien hyvin intensiivinen seuraaminen perinteisestä tai sosiaalisesta mediasta lisää erilaisia pelkoja. ”Yksi hyvä vinkki sekä nuorille että aikuisille on se, ettei seuraa ihan kaikkia uutisia tapahtumista, ja sulkee vaikka hetkeksi somen kokonaan.”

”Haloo Helsingin ollessa tauolla Ellips on luonut uraa sooloartistina! Yhden naisen hautajaiset -levy on täyttä timanttia ja kivaa vaihtelua popin perään. Tsekkaa myös Mauste­ tytöt, sekä heidän syksyllä ilmestynyt levy :)” ”Tyler the Creatorin IGOR on varmasti yksi vuoden parhaista levyistä, ja suosittelisin sitä kaikille. Levystä tekee mielenkiin­ toisen Tyler the Creatorin muuttuminen villistä ja lapsillisesta koomikosta yhdeksi parhaaksi nykyajan muusikoksi. Levyllä on myös erittäin vahva ja mielenkiintoinen sisäinen narratiivi, joka näkyy myös Tylerin edellisellä levyllä Flowerboy.”

Lue koko juttu verkosta: improbatur.fi

”Vaikka en yleensä ole pop-musiikin suurkuluttaja, Lana Del Reyn Norman Fucking Rockwell! -albu­ min kuuntelemista en pysty lopettamaan. Se vie yksinkertaisilla melodioil­ laan ja kulttuuriviitteitä viljelevillä sanoituksillaan johonkin kaukaiseen aikaan ja paikkaan.”

Nuoret ovat alkaneet ymmärtää petturuutenne. Kaikkien tulevien sukupolvien silmät kohdistuvat teihin.” – Ilmastoaktivisti Greta Thunberg YK:n ilmasto­kokouksessa pitämässään puheessa maailman johtajille.

Lähetä meille oma kulttuurisuosituksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi!

Mitä sitten kun lukio loppuu? Nuorten tulevaisuusraporttiin vastanneet lukiolaiset ajattelevat seuraavaa:

86%

81%

30%

113

vastanneista uskoo, että heille löytyy oma paikka työelämässä.

aikoo hakea lukion jälkeen yliopistoon ja 38 pro­ senttia ammattikorkea­ kouluun.

aikoo pitää välivuoden, ja suurin osa heistä haluaa tehdä vuoden aikana töitä.

henkilöä vastasi, että opinto-ohjaaja on tärkein tietolähde tulevaa alava­ lintaa miettiessä.

8

Lähde: Kun­ koululoppuu. fi/tutkimus, Nuorten tule­ vaisuusraportti 2019.


Some älähti Palstalla käydään läpi somessa kuohuttaneita asioita ja pohditaan, mitä niistä seurasi.

Vihaajat omiv  t nettimeemit Säde Mäkipää

1

Sammakosta alt-right-ikoni

Sarjakuvapiirtäjä Matt Furie piirsi vuonna 2005 nettisarjakuvaa, jossa esiintyi roskaruokaa syövä ja pil­ veä poltteleva sammakko Pepe. Pian Pepe sai uuden elämän anonyymilla net­ tifoorumilla 4chanissa. Vuosien saatossa sammakon kuvaa kierrätettiin eri muo­ doissa kuvalaudalla, ja viimeistään vuonna 2016 Pepestä oli tullut poliittinen meemi. Yhdysvaltalainen äärioikeisto alt-right käytti sitä oman propagandansa levit­ tämiseen, ja Donald Trumpin tuki­ jat ottivat Pepen omakseen.

4

Politiikkaa meemeillä

Internet-meemejä tutkineen Limor Shifmanin mukaan politiikka on yhteydessä meemien luomisen ja kulutuksen kanssa. Poliittisten meemien tarkoitus on kertoa mielipide siitä, kuinka asioiden yhteiskunnassa tulisi olla. Mee­ mejä on käytetty myös propagandan vä­ lineenä esimerkiksi Gazan ja Israelin vä­ lisen konfliktin aikana vuonna 2014.

7

2

Huijaus somessa

Netin äärioikeisto on yrittänyt omia paljon muitakin symboleita meemuttelun avulla. Vuonna 2017 4chanissa suunniteltiin vedätystä ak­ tiivisille, poliittisesti vasemmalla vai­ kuttaville verkkokeskustelijoille. Trol­ laajat levittivät somessa väitettä, että globaali ”hyvää” tai ”ok:ta” tarkoittava käsimerkki, jossa peukalo ja etusormi painetaan yhteen, symboloisikin valkoista ylivaltaa.

5

Huumorilla peitellään rasismia

Robert J. Topinka on tutki­ nut keskustelusivusto Redditin r/ImGoingToHellForThis -keskustelu­ ketjua. Topinkan mukaan erityisesti täs­ sä ketjussa poliittista sopimattomuutta käytetään ”peittona”, jonka alle rasismi voidaan piilottaa. Meemejä siis jaetaan ”mustana huumorina” tai ”poliittisesti epäkorrekteina vitseinä”, vaikka ne todellisuudessa ovat rasistisia.

3

Ok-merkistä vihasymboli

Vedätys onnistui, ja esi­ merkiksi brittilehti The Independent väitti otsikossaan ok-merkkiä valkoisen ylivallan merkiksi. Aluksi val­ tamedian huomio herätti naureskelua 4chanissa, mutta myöhemmin merkkiä on käyttänyt esimerkiksi Christchurchin moskeija-ampumisista syytetty Brenton Harrison Tarrant. Näin symboli alkoikin toimia todellisena vihamerkkinä. Syys­ kuussa se päätyi yhdysvaltalaisen An­ ti-Defamation Leaguen ylläpitämälle Hate on display -listalle, jolle on lis­ tattu kansainvälisiä vihaa mer­ kitseviä symboleita.

6

Kamppailu merkityks istä

Pepestä on tullut ehkä tunnetuin äärioikeiston mee­ mihahmo, ja sen luoja Matt Furie ärsyyntyi siitä niin paljon, että ”tappoi” oman hahmonsa vuonna 2017. Se ei ole Pepen levittämistä kuitenkaan hidasta­ nut. Netin äärikoikeisto on yrittänyt omia muitakin, jopa absurdeja asioita oman agendansa symboleiksi, kuten maidon juomisen, rauhanmerkin ja – kyllä – Taylor Swiftin.

Kuka sen voittaa?

Onko enää ok käyttää ok-käsi­ merkkiä, jos se kerran voidaan tulkita vihasym­ boliksi? Totta kai on. Uudet merkitykset eivät jyrää vanhoja noin vain, vaan peukalo ja etusormi yhdessä symboloivat edelleen myös ”hyvää”, ja sitä voi huoletta käyttää. Uusia merkityksiä on turha pelätä, sillä juuri hysteriaa niiden levittäjät haluavatkin lietsoa.

Lähteet: Anti-Defamation League, Yle, Nyt.fi, The Independent, Robert Topinkan artikkeli Politically incorrect participatory media: Racist nationalism on r/ImGoingToHellForThis. New Media and Society, 2017.

Chris Rodleyn artikkeli When Memes Go to War: Viral Propaganda in the 2014 GazaIsrael Conflict. The Fibreculture Journal, 2016. Limor Shifmanin kirja Memes in Digital Culture. The MIT Press, 2013.

9


> Kasvatustieteet > Oikeustieteet > Taide ja muotoilu > Yhteiskuntatieteet

HAE OPISKELIJAKSI LAPIN YLIOPISTOON Olemme Studia-messuilla 3.–4.12.2019

ulapland.fi

hakijapalvelut@ulapland.fi

4d49 Olemme Studia-messuilla 3.–4.12.2019.

www.lapinamk.fi Kemi • Rovaniemi • Tornio


Liitolta Suomen Lukiolaisten Liiton väki jakaa ajatuksiaan.

Näin huijasin ylioppilaskirjoituksissa Kia Katjos

Yritin miettiä niitä kymmeniä kertoja, kun olin tehnyt

kurssikokeita. Tietokone tuijotti takaisin muistuttaen: ”Nyt kuules painitaan ihan eri liigassa.” Ja sitten, tiedostamattani ja vailla itseluottamusta, petin itseni ja huijasin kaikkia. Enkä minä ollut ainoa rikollinen, vaan rötöskumppanina toimi moni muukin lukiolainen. Kaveriporukassani oli yleistä viljellä klassikoita, kuten: ”En mä osaa mitään”, ”En oo oppinu mitään” ja ”Mä aina mokaan.” Näistä mietelauseista inspiroituneena myös minä kehittelin oman rikokseni ylioppilaskirjoituksissa. Vielä kaksi kuukautta ennen ylioppilaskirjoituksia olin rehellinen kansalainen. Tiesin heikkouteni ja vahvuuteni. Tiesin, että loistaisin aineistotehtävissä ja kompastelisin mielikuvitusta vaativissa kohdissa. Olin sujut asian kanssa. Se on muuten ensimmäinen vinkkini kohti rennompaa elämää. Siirrytään takaisin rikospaikalle. Siinä minä olin, pukeutuneena onnenväriini (viininpunainen), tuijottamassa tietokonetta avuttomalta näyttäen. Koe aukesi kello yhdeksän reikäleipä. Ensimmäiset minuutit olivat ratkaisevia. Rötös tapahtui, kun harhauduin keskittymään epäolennaiseen. Toistelin itselleni, kuinka vähän olin lukenut (valetta), kuinka aika ei tulisi riittämään

Antti Kyrö

(olin kirjoittanut lyhyemmässäkin ajassa) sekä kuinka huono yksinkertaisesti olin (väärin). Solvasin itseäni jokaisella epätoivoisella ajatuksella. Nyt jälkikäteen voin paljastaa, mistä oli todella kyse. En ”mokannut” sillä, että valmistautumiseni olisi jäänyt puolitiehen. Kysymykset olivat hyviä. Evääni olivat riittävät. Kaikki tähdet olivat linjassa. Kaikki paitsi itseluottamukseni. Pahin viholliseni ylioppilaskirjoituksissa ei ollut kokeen laatinut henkilö vaan oma mieleni. Onneksi kirjoituksissa ei ole kyse siitä, että kaiken pitäisi onnistua kerralla. Voin paljastaa: todellisuudessa hyvin harvassa tilanteessa on kyse siitä. Lukiossa pätee sama periaate kuin elämässä ylipäänsä: olennaista ei ole se, montako kertaa kaadut, vaan se, montako kertaa nouset ylös. Kaiken kaikkiaan vääryyttä oli se, että loukkasin peilikuvaani. Huijasin itseäni, ja sillä kertaa valheesta tuli totta. Onneksi ympärilläni oli niin osaavia ja lempeitä opettajia, että sain heiltä tukea. He tajusivat rikokseni ja kannustivat yrittämään uudelleen. Voin paljastaa: se kannatti. Kolumnin kirjoittaja Kia Katjos toimii varapuheenjohtajana Suomen Lukiolaisten Liitossa (SLL). SLL on Improbaturin julkaisija. 11


Miten uusi lukiolaki vaikuttaa arkeen?

Uusi lukiolaki on astunut voimaan, mutta juuri nyt se ei vielä vaikuta paljoakaan lukiolaisten opintoihin. Tällä hetkellä isoin muutos on ylioppilaskokeiden uusimiskertojen rajoitusten poistuminen. Lisää uudistuksia on kuitenkin tulossa, ja tässä jutussa käymme ne läpi. Aleksi Airaksinen

12

Laura Piiroinen


U

usi lukiokoulutuksen uudistus? Oi kyllä! Uusi lukiolaki on nimittäin astunut voimaan elokuun alusta. Uuden lain mukaiset opetussuunnitelmat tulevat voimaan syksyllä 2021, eli toistaiseksi kaikki jatkuu melkolailla entiseen malliin. Perusteet uusille opetussuunnitelmille julkaistiin marraskuun 7. päivä, jonka jälkeen toimeenpanoa aletaan työstää paikallisella tasolla. Osa ylioppilastutkintoon liittyvistä uudistuksista on kuitenkin nyt jo voimassa.

Ylioppilaskokeiden uusimisesta rajatonta

koulujen verkkokursseja tai lukiolaiset voivat osallistua konkreettisesti korkeakoulujen luenPääsykoeuudistuksen myötä myös ylioppilas- noille. Tavoitteena on helpottaa alavalintaa setutkintoa koettiin tarpeelliseksi uudistaa, sillä kä vähentää välivuosien määrää. suoran todistusvalinnan painoarvo lisääntyy korkea-asteelle haettaessa. Hyväksytyn kokeen saa jatkossa uusia rajoituksetta niin monta kerOpinto-ohjausta myös lukion taa kuin haluaa. Tämä koskee myös niitä, jotka päättymisen jälkeen ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi aiemmin. Tutkinnon ollessa kesken hylätyn kokeen saa uusia Uusi laki mahdollistaa lukiolaisille opinto-ohentisen kahden kerran sijaan nyt kolmesti heti jaajan palveluiden saatavuuden myös lukion hylätyn kokeen jälkeen. Tutkinnon suorittanut päättymisen jälkeen. Uuden jälkiohjausvelvoitkokelas voi uusia hylättyä koetta rajoituksetta. teen astuttua voimaan lukioiden opojen tulee Näiden toimien toivotaan myös lievittävän lu- auttaa jo valmistuneita opiskelijoita jatko-opinkiolaisten kokemaa stressiä. Tämä uudistus tuli toihin hakeutumisessa. Opinto-ohjauksen on voimaan tämän vuoden elokuun alussa. Kaik- tarkoitus jatkossa olla myös entistä yksilölliki muut uudistukset tulevat voimaan vuoden sempää. 2021 syksyllä.

Kurssit opintopisteiksi Jatkossa lukion oppimäärää ei mitata enää kursseissa vaan korkeakoulujen tapaan puhutaan opintopisteistä. Lukion laajuus tulee olemaan uudistuksen jälkeen 150 opintopistettä, eli jokainen nykyinen kurssi on periaatteessa kahden opintopisteen kurssi. Opetus- ja kultturiministeriön uudistuksen tarkoituksena on helpottaa myös oppiainerajat ylittävien kurssien toteuttamista sekä parantaa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Oikeus erityisopetukseen Erityisopetusta on uuden lain mukaan järjestettävä jokaisessa lukiossa, joten opiskelijalle, jolla on oppimisvaikeuksia, tulee antaa tukea oppimiseen. Tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja tukitoimet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan, mikäli opiskelija näin haluaa.

Lisää kansainvälisyyttä ja parempaa puuttumista kiusaamiseen

Lisää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa

Laissa on myös maininta, että lukiolaisella tulee olla mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaaJatkossa lukioiden on tehtävä yhä enemmän mistaan. Lisäksi sinne on lisätty velvoite suoyhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkea- jata opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja koulujen kanssa. Tavoitteena tässä uudistuk- häirinnältä. sessa on luoda entistä paremmat edellytykset jatko­koulutukseen hakeutumiselle. Käytännössä osa lukion oppimäärän kursseista tullaan Se, miten lain määrittämät uudistukset lopulta järjestämään yhdessä korkeakoulujen kanssa. konkreettisesti toteutetaan, määritellään tuleLukioissa voidaan järjestää esimerkiksi korkea- vissa uusissa opetussuunnitelmissa. 13


Pimeä vuodenaika on täällä – lukiolaiset kertovat, miten siitä selviää Ida Kannisto

Vincent Van Gogh

Pimeä vuodenaika voi aiheuttaa kaamosväsymystä. Kun valo vähenee, osa kokee olonsa väsyneeksi, unentarve voi kasvaa ja makeat herkut houkuttelevat. Väsymys voi jatkua alkuvuoteen, joillain jopa kevään kynnykselle. Kysyimme neljältä PohjoisSuomen lukiolaiselta, mistä he saavat voimaa kaamokseen.

14


Sáárákáisá Seurujärvi, Ivalon lukio

Elle Raudasoja, Utsjoen saamelaislukio

”Alkusyksy ja ruska on tosi kaunista ja piristävää aikaa. Sen jälkeen syksy alkaa muuttua mielestäni vähän masentavaksi. Se on välillä vähän raskasta, kun tuntuu, ettei näe aurinkoa ollenkaan. Varsinkin pimeän talven aikaan väsyttää enemmän. Se tietysti vähän häiritsee koulutöitä. Energiaa saa kavereiden kanssa ajan viettämisestä, myös pieni liikunta auttaa. Tänä syksynä olen usein kirjoitusten aikaan käynyt ystäväni kanssa kävelyillä. Niistä ja yhdessäolosta olen saanut energiaa. Tykkään tosi paljon siitä, kun tulee lunta. Se antaa tekemistä, eikä pimeys ole enää niin pimeää, kun kuu ja tähdet heijastuvat lumesta.”

”Syksy ja alkava talvi ovat varmaan kyllä pahempia kuin itse kaamos. Jo lokakuussa päivät ovat lyhentyneet aika reilusti. Vuodenaika on todella pimeä, kun lumi ei tuo valoa ja lehdet ovat jo tippuneet puista. On vähän väritön aika. Tämä on aika väsyttävää. Jaksan syksyn läpi ehdottomasti ainakin kahvilla! D-vitamiineja kannattaa myös syödä, kun aurinkoakaan ei enää pahemmin näy. Kirkasvalolamppu auttaa tuomaan paljon energiaa, ja lisäksi positiivinen asenne on tärkeä. Se on vain yksi vuodenaika, joka on kohta ohi. Syksyllä vietämme aikaa kavereiden kanssa, ehkä pelaamme lautapelejä ja oleskelemme sisätiloissa.”

Henriikka Heikinoja Ounasvaaran lukio, Rovaniemi

Emma Puttonen, Ivalon lukio

”Olen alkujaan Etelä-Suomesta ja muuttanut vasta ala-asteen puolivälissä pohjoiseen. Pienempänä kaamos ei ollut vielä ongelma. Sitä ei edes miettinyt, koska oli vain niin kivaa, kun oli lunta. Vasta lukiossa se oikeasti iski, että täällä on pimeää yli puolet vuodesta. Kun menee kouluun, on pimeää, ja kun pääsee pois, on taas jo ihan pilkkopimeää. Huoneeni on täynnä koristevaloja. En tule koskaan pimeään huoneeseen, vaikka ehkä sähkönkulutuksen kannalta se ei olekaan järkevin vaihtoehto. Olen myös huomannut, että koko ajan täytyy olla jotain tekemistä, mahdollisimman paljon kavereiden kanssa. Viikonloppusin on tosi tärkeää, että jompanakumpana päivänä on jonkun kaverin kanssa. Jos on vain yksin pimeässä huoneessa koko päivän, se on kaikista pahin virhe, mitä voi tehdä. Kaamosmasennukselle ei voi oikein mitään, mutta siitä voi yrittää saada ajatukset pois keksimällä muuta, hauskaa tekemistä.”

”Kesällä aurinko ei laske ollenkaan. Kun talvi on tosi pimeä, se tuo tavallaan jonkinlaista tasapainoa. Kesällä auringon näkee koko ajan. Talvella taas pääsee rauhoittumaan. Puhuimme juuri kavereiden kanssa siitä, että talvella voi olla hyvällä omallatunnolla sisällä, pimeässä kynttilänvalossa ja keskittyä koulutehtäviin. Talvella Lapissa kelkkaillaan paljon pimeällä. Siinäkin on oma tunnelmansa. Talvesta tulee mieleen tietysti väsymys ja uupumus, mutta sitten on myös hyviä puolia. Lukuvuoden alussa kävimme kavereiden kanssa metsällä keräämässä marjoja ja nauttimassa viimeisistä aurinkoisista päivistä. Myös talvella käymme yhdessä metsässä. Sekin on mukavaa, vaikka silloin onkin pimeämpää. Täällä on paljon nuotiopaikkoja, joilla voi istuskella talvella. Yhdessäolosta ja luonnosta saa energiaa. Koulussa huomaa kaikista pimeimpinä aikoina, että jos ei esimerkiksi paljoa välitä luonnossa liikkumisesta, se on kyllä tosi väsyttävää. Silloin keksitään jotain muuta, ollaan vaikka sisällä ja katsotaan elokuvia.” 15


Paluu lukioon Tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa.

Kuka min채 olen? Jose Riikonen

Emilia Kangasluoma

Valokuvaaja Meeri Koutaniemelle lukio alkoi itsen채istymisell채, vapaudella ja itsetutkiskelulla. Sitten h채n rakastui.

18


Lukio: Sibelius-lukio Perustettu: 1906. Sibelius-lukio-nimellä koulu on toiminut vuodesta 1982. Opiskelijoita: Noin 530. Mistä tunnetaan: Sibelius-lukio on musiikkiin ja tanssiin keskittynyt lukio. Lukiossa on opis­ kellut useita julkisuuden henkilöitä kuten Anna Puu, Elastinen, Lauri Ylönen, Sanni, Tomi Metsäketo ja Sini Sabotage.

S

ibelius-lukion luokasta kaikuu käytävälle gospelkuoron laulua. ”Kuunnelkaa, ihanaa! Juuri tätä rakastin tässä koulussa. Täällä oli aina jotenkin eloisaa ja sai olla juuri sellainen kuin oli”, Meeri Koutaniemi sanoo. Kävelemme erään luokan ohi, ja Koutaniemellä on siitä hyviä muistoja. ”Tuolla oli filosofian tunnit. Ne olivat lempituntejani. Jotenkin tulee kaihoisaksi, kun tulee tänne. Tulee kaipaus sitä oppimista kohtaan. En ollut ikinä mikään läksyjen tekijä, mutta rakastan oppimista. Lukio on hienoa aikaa yleissivistykselle.” Koutaniemelle lukio oli paitsi oppimista, myös hyppäys elämän syvään päätyyn ilman pelastusrengasta. Koutaniemi asui lukioikäiseksi asti Kuusamossa, kunnes muutti Ouluun kummitätinsä luokse ja meni siellä lukioon. Kotoa sukulaisen luo muuttaminen ja paikkakunnan vaihtaminen eivät kuitenkaan riittäneet. ”En päässyt Oulussa tarpeeksi irti siitä pohjoisen mentaliteetista. Halusin irrottautua ja aloittaa puhtaalta pöydältä, ottaa ison harppauksen. Oli kova tarve itsenäistyä ja kokeilla omia rajoja”, yläasteella koulukiusattu Koutaniemi sanoo. Musiikista kiinnostuneena hän otti selvää, pääsisikö Helsingin Sibelius-lukioon vaihtamaan

Kuka: Meeri Koutaniemi (s. 1987) Lukiovuodet: 2003–2006 Opiskelumenestys: ”Vähän sillä lailla, että jotkut hyvin, toiset huonommin, mitähän edes kirjoitin? Yleisarvosana oli M:n paperit. Kirjoitin äidinkieltä ja maan­ tietoa aika hyvin. Ruotsia en kirjoittanut. Englanti meni vähän huonommin. Mistä tunnetaan: Meeri Koutaniemi on suoma­ lainen valokuvaaja. Hän on voittanut ihmisoikeuksia ja vähemmistöjä käsittelevillä kuvillaan lukuisia palkintoja.

kesken lukuvuoden. Hän soitti kouluun, selvitti asiat ja meni pääsykokeisiin. Tammikuussa hän oli yöjunassa matkustamassa kohti Helsinkiä. ”Muistan, että minulla oli viisitoista muovikassia, joissa oli muuttokuorma. Kompastuin siellä pimeässä naamalleni maahan ja mietin, että tämäkin piti tehdä sitten vaikeimman kautta”, Koutaniemi sanoo ja nauraa.

Koutaniemellä ei ollut asuntoa eikä rahaa vuokrata sellaista. Jostain kämppä piti kuitenkin hoitaa, joten hän keksi luovan ratkaisun. Hän muutti siskonsa poikaystävän luokse Foorumin taakse aivan Helsingin ydinkeskustaan. ”Se tyyppi oli sellainen intellektuelli, taiteellinen kyynikko, joten oma optimismini ei oikein sopinut yhteen hänen maailmankatsomuksensa kanssa. Mutta emme nähneet toisiamme juuri koskaan, joten käytännössä asuin yksin.” Koulussa Koutaniemi tunsi heti, että hän on tullut oikeaan paikkaan. ”Oli jännää olla tässä hienossa rakennuksessa. Täällä oli heti avoin tunnelma. Ihmisten olemus oli ihan erilainen kuin pohjoisessa. Tuntui, että on lupa olla erilainen, kun pohjoisessa siitä leimattiin.” Koutaniemi tutustui nopeasti ihmisiin ja sai

”En ollut ikinä mikään läksyjen tekijä.”

19


ystäviä. Hänen tutustumiskeinonsa tosin oli hieman omalaatuinen. Koutaniemi lähetteli kiinnostaville ihmisille luokassa lappuja, joissa luki, että ”terve, lähtisitkö teelle”. ”Mietin, että se olisi vähän erilainen lähestymistapa kuin vain sanoa kasvotusten, että hei, mennäänkö kahville. Siinä oli tiettyä mystisyyttä. Hyvin se toimi.” Ystävistä huolimatta Koutaniemeä painoi myös yksinäisyys ja iso kysymys siitä, kuka hän oikeastaan on. Nyt, kun hän oli vailla menneisyyden painolasteja, hänellä oli mahdollisuus selvittää asia perin pohjin. Se johti rajuun ratkaisuun.

Ensimmäisenä lukiovuotenaan 16-vuotiaana Koutaniemi päätti löytää minuutensa ryhtymällä askeesiin. Hän kielsi itseltään miellyttävät ajankäyttötavat, kuten musiikin kuuntelun, television katselun, päiväkirjan kirjoittamisen, harrastukset, lukemisen – kaiken. 20

Hän halusi nähdä, mitä jää jäljelle, kun perkaa ”turhan”, persoonallisuutta määrittelevän hötön elämästään. Näin hän pääsisi lähemmäs sitä, kuka hän ”oikeasti” on, tai niin hän ainakin ajatteli. Päivistä tuli yksitotisia: Koutaniemi heräsi, kävi koulussa ja meni kotiin, jossa hän nukkui, meditoi tai söi riisimuroja tai mozzarella-­ pakastepizzaa. Tätä hän jatkoi muutamien kuukausien ajan. ”Se oli toimettomuuden tutkimista, ja välillä hyvin pelottavaa ja turhauttavaa.” Koutaniemi kuitenkin oppi jotain. ”Se tyhjyys ei edistänyt millään tavalla minuuden muodostumista. Sain oivalluksen, että ne asiat, joista nautin ja joita teen, eivät ole turhia. Ne nimenomaan osaltaan rakentavat ja täydentävät minuutta sen sijaan, että siinä tyhjyydessä olisi jokin ’aito’ minä. Samalla opin myös olemaan yksin. En kokenut yksin olemisesta sen jälkeen yksinäisyyttä.”


Muisto tärkeästä paikasta lukiossa

”Tykkään asioista, joissa resonoi alku ja loppu. Pihan rappuset oli aina se, mistä koulupäivä alkaa tai loppuu. Ja kun se loppui, niin oli aina täysin tyhjää, ei ollut sääntöjä. Määräsin itse vapauteni. Koulun piha ja rappuset edustivat mahdollisuuksia.”

Askeesin jälkeen Koutaniemen ensimmäi- hänen kaverilleen kuuluu. Koutaniemi löi nyrnen lukiovuosi sai jännittävän suunnan. Hän tajusi, että on täysin vapaa tekemään mitä lystää – etenkin, kun hänellä oli 21-vuotiaan siskonsa henkilöllisyystodistus. Koutaniemi kävi paljon baareissa (ei kuulemma juurikaan juopottelemassa vaan tanssimassa) siskonsa kaverin kanssa. Lisäksi hän kävi treffeillä – usein vanhempien miesten kanssa, jotka eivät tienneet hänen todellista ikäänsä. ”Se oli tosi hauskaa ja hiukan hölmöä. Hakeuduin muutenkin jännittäviin tilanteisiin. Olin aika rämäpää.” Koutaniemi muistaa tunteen, kun hän istui treffeillä yöllä kello kaksi Tuomiokirkon portailla ja lunta satoi hiljalleen. Hän oli 16-vuotias, seikkailumielinen tyttö suuressa kaupungissa, jossa hän oli vapaa tekemään mitä tahansa. ”Jäin siihen vapauteen koukkuun, ja se jatkui myöhemmin, kun aloin tehdä valokuvaajana reportaaseja ulkomailta”, 15-vuotiaana valokuvaamisesta innostunut Koutaniemi sanoo. Treffit ja bailaaminen kuitenkin loppuivat, kun Koutaniemi rakastui.

killä kämmeneensä ja sanoi, että se juttu on ohi. He alkoivat jutella, ja he rakastuivat heti. ”Hänestä tuli paras ystäväni ja sielunkumppanini. Muistan, miten ihmettelin sitä melkein kaksimetristä miestä ruokalassa, joka söi kuin hevonen. Sellaiset pienet asiat ovat jääneet mieleen.” Koutaniemi muutti poikaystävänsä luokse, joka oli poliittisesti aktiivinen ihminen. Poikaystävä kävi esimerkiksi kirjeenvaihtoa toimittajien ja kirjailijoiden kanssa ympäri maailmaa. ”Sain häneltä sytykkeen siihen, että maailmanlaajuinen ihmisoikeustyö on mahdollista, ja tajusin että yhdistämällä valokuvauksen ja poliittisen aktiivisuuden minusta voisi tulla kuvajournalisti.”

Koutaniemi oppi lukioaikoinaan paljon omalla tavallaan – kokeilemalla ja seikkailemalla, joskus kantapään kautta. Kirjoistakin jäi kuitenkin jotain mieleen. Koutaniemi muistaa, miten avartavaa ja lohdullista oli lukea klassikkokirjallisuutta Dostojevskista Hermann Hesseen ja löytää myös niiden kautta itsensä. Lukion toisena vuonna Koutaniemi sai kuul”Hesse pohtii Arosusi-kirjassaan, onko hän la, että hänen ulkomailla ollut poikaystävän- enemmän susi vai ihminen. Sitten hän kirjoittaa, sä oli pettänyt häntä reissullaan. Poikaystävän että ei, hänessä ei ole vain kahta puolta. Hänessä kaveri kysyi ohimennen Koutaniemeltä, mitä on yhtä monta puolta kuin on taivaalla tähtiä.” ✦ 21


Kadonnut olo

Veera Koivaara

22

Evelin Kask

Miltä tuntuu, kun ei ole ketään kaveria, kenelle laittaa viesti Whatsappissa? Tai ketään, kenen kanssa heittää femmat koulun käytävällä? Lähes kaikki kokevat elämänsä aikana jossakin vaiheessa yksinäisyyttä, mutta jatkuva yksin jääminen voi rapauttaa itsetunnon. Lukiolaisia Venlaa, Mattia ja Ellaa yhdistää yksinäisyyden kokemus, ja nyt he kertovat, miltä se tuntuu.


O

lenkohan minä lukiossakin yksin? Tai koko loppuelämäni yksin? Sitä pohti Venla Oksanen viime kesänä, kun hän makoili omalla sängyllään. Oksasta olisi huvittanut lähteä käymään jossain, vaikka Linnanmäellä, mutta Whatsappissa ei ollut ketään, jolle laittaa viestiä ja pyytää seuraksi. Sellaisina hetkinä Oksasen mielessä häivähti pelko: muuttuisiko mikään lukion alkaessa. Takana olivat nimittäin vaikeat ja yksinäiset yläkouluvuodet. Neljännellä luokalla alkanut koulukiusaaminen oli murentanut pikkuhiljaa itsetunnon, ja vaikka yläkoululuokille siirryttäessä kiusaaminen oli loppunut, Oksanen ei osannut enää olla ihmisten seurassa. Hän jättäytyi syrjään ainoista kaverisuhteista ja sairastui vaikeaan masennukseen. Kaikkein yksinäisimpiä olivat yläkoulun viimeiset vuodet. Silloin Oksanen kuunteli välitunneilla musiikkia ja odotti, että päivä olisi ohi. Hän ei käynyt koskaan ruokalassa syömässä. Iltapäivät ja illat hän vietti perheen kanssa kotona. Viikonloput olivat samanlaisia kuin arki, paitsi että koulua ei ollut. ”Yksinäisyyteen tottui, ja sitä jatkui niin pitkään, että tuntui siltä kuin ystävyyssuhteet olisi pitänyt opetella kokonaan uudestaan.”

S

uomessa nuorten yksinäisyydestä puhutaan paljon, ja usein samassa lauseessa syrjäytymisen kanssa. Tiedetään, että pitkittyneestä yksinäisyydestä kärsivät ovat syrjään jäämisen riskiryhmää, ja jokaisen syrjäytyneen nuoren otsaan lätkäistään vielä hintalappu yhteiskunnalle – arviot vaihtelevat 300 000 eurosta yli miljoonaan. Nuorten syrjäytymisestä on herätelty julkista keskustelua ”Suomen suurimpana ongelmana”. Vaikka ratkaisujen pohtiminen on tärkeää, on olemassa riski, että syrjäytymiseen keskittyvä huolipuhe syventää entisestään yksinäisyyden stigmaa, eli leimautumista. Se saattaa näyttäytyä esimerkiksi oletuksena, että yksinäinen olisi jotenkin outo, vääränlainen tai hyvästä syystä yksin. Oikeasti yksinäisyyden kokemus voi osua kenen tahansa kohdalle ja näyttää miltä tahansa. Kun yksinäisyydestä puhutaan syrjäytymisen yhteydessä, tarkoitetaan ennenkaikkea sosiaalista yksinäisyyttä – sitä, että ihminen elää ilman sosiaalisia verkostoja. Yksinäisyyden toinen muoto, emotionaalinen yksinäisyys, jää vähemmälle huomiolle, vaikka sen kokemukset ovat yleisiä ja usein kipeitä. Emotionaalisesti yksinäinen ei ole totaalisen yksin, vaan saattaa esimerkiksi kokea, että isossakaan kaveripiirissä ei ole ketään, jolle jutella omista asioista. Emotionaalisen yksinäisyyden kokemukset nousivat esille myös tätä juttua varten tehdyssä verkkokyselyssä, jossa lukiolaisia pyydettiin kertomaan omista yksinäisyydenkokemuksistaan. Joka neljäs vastaaja kertoi tuntevansa olonsa yksinäiseksi kavereiden tai seurustelukumppanin seurassa. 23


T

oista vuotta lukiossa opiskeleva ja paikkakuntansa nuorisovaltuustossa istuva Matti havahtuu toisinaan siihen, ettei hänellä ole yhtä erityisen läheistä ihmistä, niin sanottua sydänystävää tai veljeä. Matin (joka esiintyy jutussa pelkällä etunimellä) mukaan sydänystävä on joku, joka ymmärtää sanomattakin, mitä toisen sisällä on meneillään. Tunne sellaisen ihmisen puutteesta saattaa herätä vaikka silloin, kun istuu koulun aulassa penkillä ja katselee etäämmältä, kuinka kaksi miespuolista opiskelijaa ”heittää moikat” ja jää juttelemaan. Sellaisina hetkinä Matista saattaa tuntua, kuin olisi yksin, vaikka hän tietää, ettei asia ole oikeasti niin. ”Onhan minulla naisoletettuja, joiden kanssa voisin viettää aikaa, mutta ei se ole samanlaista kuin olla kaveri toisen jätkän kanssa”, Matti pohtii. Kyselyn vastauksissa hän kuvaili itseään ekstrovertiksi ja kertoo, että se on ehkä yksi syy, miksi hänelle ei ole muodostunut yhtä läheistä ystävyyssuhdetta. Jos on ”kaikkien kaveri”, voikin yllättäen olla vaikea ystävystyä syvemmin. Matti on varttunut maaseudulla, etäällä ikätovereista. Kotitalo sijaitsee peltojen ja metsän keskellä, ja postilaatikolle vie hiekkainen tie. Sosiaaliset taidot eivät kehittyneet, kun ei ollut lapsena ketään, jonka kanssa viettää vapaa-aikaa. Jossain vaiheessa Matti havahtui siihen, että toisaalla kaverit saattoivat asua kävelymatkan päässä toisistaan. Hyvinkäällä lukiota käyvälle Matille kavereiden spontaanit lähdöt kaupungille viettämään aikaa ovat yhä välimatkan vuoksi hankalia. ”Aloin miettiä, että minkälainen minä olisin, jos en asuisi keskellä korpea, syrjässä.”

Y

ksinäiset saavat kuulla vinkkejä siitä, kuinka kavereita saadaan: mene vaan rohkeasti juttelemaan tai etsi joku harrastus. Vastuu yksinäisyyden voittamisesta siirtyykin helposti yksilön harteille, vaikka kokemus siitä ei synny tyhjiössä, vaan suhteessa yhteisöön – esimerkiksi kaveriporukkaan tai lukioryhmään. Yksinäisyystutkija Niina Junttila on tutkinut ostrakismia, eli ulossulkemista. Sillä tarkoitetaan yksilön tahallista tai tahatonta jättämistä porukasta: ulossuljetulle ei puhuta eikä häntä pyydetä mukaan, ei välttämättä katsota edes kohti. Puolityhjässä ruokasalissa istui kaveriporukka, joka söi yhdessä, ja Ella istui etäämmällä yksin. Oli lukion ensimmäinen koeviikko, ja monet tekivät vielä kokeita. Ellan nimi on muutettu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. ”Tajusin, että hetkinen, pitäisikö tässä vaiheessa olla jo porukka kasassa.” Lukion tutustumisviikot olivat menneet vauhdilla ohi. Ellasta näytti siltä, että ympärillä muut klikkiytyivät vauhdilla kaveriporukoiksi, kun hän itse oli liittoutunut heti ensimmäisinä päivinä erään puolitutun seuraan. Ruokalasta alkaneet kokemukset yksinäisyydestä ja porukan ulkopuolelle jäämisestä alkoivat syventyä vuoden mittaan. Näkymättömältä tuntui esimerkiksi silloin, kun olisi pitänyt valita pari oppitunnilla. Muut alkoivat jutella vieressä istuvan kaverin kanssa, eikä Ellalla ollut ketään, jonka puoleen kääntyä. ”Tuli olo, että tunnistan kyllä kaikkien kasvot, mutta kukaan ei varmaan tunnista minua.” Kouluviikoista Ella selvisi jotenkuten, odottaen seuraavaa viikonloppua tai lomaa. Pahimpia olivat ne päivät, joina joku muutamasta kaverista oli sairaana. Joka päivä lukion pihaan saapuessa Ella toivoi, että saisi palata kotiin, mutta tunnollisena opiskelijana hän ei koskaan kääntynyt takaisin. Lopulta Ella päätti vaihtaa koulua, ja uutta lukiota naapurikaupungissa on takana muutama viikko. Uudessa koulussa helpottaa se, että siellä on luonnollista olla vielä tässä vaiheessa ulkopuolinen. Koulun vaihtamisen jälkeen Ella on lisäksi lähentynyt niiden kavereiden kanssa, joihin hän tutustui edellises24

Ella (nimi muutettu) kaipaisi erilaisista ihmisistä koostuvaa kaveriporukkaa.


”Tuli olo, että tunnistan kyllä kaikkien kasvot, mutta kukaan ei varmaan tunnista minua.”

25


Matti on "kaikkien kaveri", mutta häneltä puuttuu sydänystävä.

”Onhan minulla naisoletettuja, joiden kanssa voisin viettää aikaa, mutta ei se ole samanlaista kuin olla kaveri toisen jätkän kanssa.”

sä lukiossa, ja yksinäisyyden kokemukset korostavat olemassa olevien ihmissuhteiden merkityksellisyyttä. Erityisesti hän kaipaisi kuitenkin erilaisista ihmisistä koostuvaa kaveriporukkaa, jossa olisi sellainen olo, että kuuluu joukkoon. Kaikkein hankalimpina hetkinä Ella on lohduttautunut sillä, että tämä elämänvaihe on lopulta aika lyhyt. ”Se on vaan kolme vuotta, ja sitten se on ohi."

N

uorten mielenterveyden ja emotionaalisen yksinäisyyden parissa työskentelevä osallisuuskoordinaattori Emilia Nikkinen haluaa tuoda esille, että lähes kaikki ihmiset kokevat yksinäisyyttä jossain vaiheessa elämäänsä. Se, että tietty määrä yksinäisyyden kokemuksia kuuluu jokaisen elämään, ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö yhteyden kokeminen ja kuulluksi tuleminen olisi jokaiselle tärkeitä asioita. Jos yksinäisyys on jatkuvaa ja siihen liittyy kiusaamista tai mielenterveysoireita, kuten masentuneisuutta, Nikkinen kannustaa etsimään rohkeasti tukea esimerkiksi kouluterveydenhuollon kautta. ”Omien voimavarojen kartoittaminen ja avun hakeminen kannattavat aina.”

M

utta mikä neuvoksi, jos tuntuu, että on monista ihmissuhteista huolimatta yksinäinen olo? Silloin voi olla avuksi tarkastella omaa kokemustaan ja tulkintoja mahdollisimman objektiivisesta näkökulmasta. ”Voi kysyä itseltään, onko todella niin, ettei minulla ole ketään, jolle jutella”, Nikkinen ehdottaa. Hänen mukaansa on normaalia, että ihmissuhteiden rakentaminen ja syventyminen vie aikaa, ja että siihen vaaditaan panosta molemmilta osapuolilta – sekä kertomista ja avautumista että kuuntelemista ja välittämistä. On myös tärkeää miettiä, mitä voisi tehdä, ettei omien

opiskelukavereiden tai ystävien tarvitsisi tuntea yksinäisyyttä. ”Usein tiedämme kyllä sydämissämme, kun joku porukassa jää sivuun”, Emilia Nikkinen sanoo. Myös Ella ja Venla Oksanen toivovat, että syrjään jäävään kiinnitettäisiin huomiota, ja hänet tehtäisiin näkyväksi. Pitkään jatkuva yksinäisyyden kokemus voi nimittäin alkaa vaikuttaa itsetuntoon. Yksinäisyydestä tulee salakavalasti osa identiteettiä, ja silloin ihminen saattaa alkaa kuvitella, ettei häntä kaivata seuraan, vaikka se ei edes pitäisi paikkaansa. ”Tämä on kauhea klisee, mutta koen, että yksinäisenä minua helpotti niinkin pieni asia, että joku hymyilee”, Oksanen sanoo. Ellalle taas on ollut tärkeää, että uudessa koulussa hänet on erikseen pyydetty mukaan syömään. Sekä Ella että Oksanen ovat tehneet myös työtä käsitelläkseen minäkuviaan ja yksinäisyyden kokemuksia: he ovat purkaneet tunteita kirjoittamalla, ja Oksanen käsittelee asiaa myös terapiassa. Venla Oksasella on haastattelun aikaan takana ensimmäiset viikot lukiossa, jonka ikkunoista näkee vanhalle yläkoululle. Hän käy jopa lounaalla siinä samassa ruokalassa, johon ei astunut sisään yläkoulun viimeisinä vuosina. Lukion ensimmäisenä päivänä salaattilinjastoa pitkin kulkiessa häntä jännitti. Ympärillä oli kuitenkin uusia tuttavuuksia, joiden keskellä oli turvallinen olo. Heistä Oksanen on saanut ensimmäiset kaverinsa vuosiin. Yksinäisyyden pelko nostaa yhä toisinaan päätään, mutta tunteen iskiessä Oksanen ei jää yksin, vaan hakeutuu esimerkiksi vanhempiensa seuraan. Tai sitten hän laittaa viestiä kaverille – Whatsappissa on nyt nimittäin joku, jota pyytää vaikkapa kylään tai kaupungille syömään. Se saa Oksasen hymyilemään. ”Olen saanut uskoa, että tulevaisuus näyttää valoisalta.” 27


28


Improbatur kysyi lukijoilta yksinäisyydestä, näin meille vastattiin Tämän jutun tekemisen tueksi toteutettiin verkkokysely, jossa lukiolaisia pyydettiin kertomaan omista yksinäisyyden kokemuksistaan. Kyselyä jaettiin pääasiassa Improbaturin ja Lukiolaisten Liiton somekanavien kautta. Muutaman viikon aikana siihen vastasi yhteensä 460 lukiolaista ympäri Suomen. Vastaajista 88 % oli naisia. Suurin osa kyselyyn vastanneista, lähes kuusikymmentä prosenttia, kertoi kokevansa yksinäisyyttä joko päivittäin tai viikoittain. Vain kolme henkilöä vastasi, ettei tunne oloaan yksinäiseksi koskaan. Todennäköisesti usein yksinäisyyttä kokevat klikkaavat itsensä herkemmin aihetta käsittelevään kyselyyn, ja Improbaturin kyselyn yksinäisyysluvut ovatkin tulkittavissa valtakunnallisia korkeammiksi. Vertailtavaksi sopii esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely keväältä 2019. Siinä tuli ilmi, että kahdeksalla prosentilla lukion 1. ja 2. luokkalaisista ei ollut yhtään läheistä ystävää, jolle puhua omista asioistaan. Lisäksi lukiolaisvastaajista 11,7 prosenttia kertoi kokevansa itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Tällaisten lukiolaisten määrä näyttää kasvavan, sillä molemmat luvut ovat hieman kahden vuoden takaisia korkeampia. Improbaturin kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvailemaan edellistä kertaa, jona on kokenut olonsa yksinäiseksi. Vastauksissa muisteltiin esimerkiksi hetkiä, kun oli missannut bileet, joista kaikki muut puhuivat tai somettivat, kun söi yksin tai kun tuli koulusta tyhjään kotiin. Olotilaa yksinäisenä hetkenä kuvailtiin muun muassa surulliseksi, ahdistuneeksi, tyhjäksi tai pelottavaksi. Moni lukiolainen myös palasi hetkiin, joina on kokenut olonsa yksinäiseksi muiden seurassa. Niissä toistuivat kokemukset huomiotta jättämisestä, jonka seurauksena oli kadonnut olo: ”Tuntui siltä kun ois läpinäkyvässä kuplassa. Näkee kaikki muut, mut on itse kuplan vankina eikä pääse siitä pois.” ”Vaikka ympärillä oli paljon porukkaa, silti tuntui kuin istuisin yksin koulumme portailla. Kukaan ei edes sanonut: tuletko tänne istumaan?” ”Kavereiden ympäröimä, mutta kuitenkin yksin. Porukan ulkopuolelle jäänyt. Olo on ollut ei-haluttu, hylätty.” ”Olin kaveriporukassa ja koin etten tule kuulluksi tai nähdyksi. Tuntui, että aivan sama olenko paikalla vai en, kukaan ei huomaisi lähtöäni.” ”Tyhjä. Semmonen kadonnut olo, unohdettu.” ✦ 29


Ota askel lähemmäksi työelämää Liity YTK-Yhdistyksen opiskelijajäseneksi! Saat veloituksetta käyttöösi kaikki yhdistyksen tarjoamat jäsenedut, joista sinulle on hyötyä jo opiskelujen ja opiskelun ohella tapahtuvan työskentelyn aikana.

Liity nyt

ys

lijajäseny

piske Ilmainen o

.fi

ys ytk-yhdist

vastuuvakuutus s Ammatillinen tu uu ak av rv tu us ke edut ja alennukset rmavakuutus Oi istyökumppanien te Yh un ku ha Vapaa-ajan tapatu ön kea ty uhdeneuvonta Tu Oikeudellinen työs

YTK-Yhdistys


#unelmalakki

cls.fi


Uusi vapaus Kun toimittaja Tuukka Tuomasjukka aloitti lukionsa vuonna 2010, lukion ajateltiin antavan lisäaikaa tulevaisuuden miettimiseen. Nyt koulutuksessa etenee muutos, jonka seurauksista ei olla varmoja. Voiko lukioon enää mennä etsimään itseään, hän kysyy esseessään.

Tuukka Tuomasjukka

S

Ulla Donner

e alkaa varhain: muistelu siitä, miten asiat menivät omina lukiovuosina. Olen 25-vuotias. Valmistuin ylioppilaaksi syksyllä 2013. Lukioni alkamisesta on kohta kymmenen vuotta, ja sinä aikana se on muuttunut. Kurssikirjoja voi ostaa yhä vähemmän käytettynä. Konseptipaperien sijaan ylioppilaskirjoitukset tehdään tietokoneella. Vanhassa espoolaisessa lukiossani on otettu käyttöön kokonainen uusi kerros, joka oli ennen tyhjillään. Ehdin kokea siellä ainoastaan viimeiset ylioppilaskirjoitukseni. Nyt kummallekin, kirjoituksille ja opinahjoni kolmannelle kerrokselle, on käynyt samoin: niiden merkitys lukiolaisille on kasvanut. Menneitä muistellessa on helppo kadottaa mittasuhteet ja tehdä omasta kokemuksestaan koko totuus. Mutta muutkin kuin me entiset lukiolaiset ovat puhuneet muutoksesta. ”Nykyiset lukiolaiset ovat päätyneet keskelle aikaa, jossa yhtäkkiä ollaan uudistamassa kaikkea”. Vuosi sitten marraskuussa Helsingin Sanomissa ilmestyi mielipidekirjoitus Helsingin lukiolaisten edunvalvontavastaava Olivia Takkiselta. Tekstissä huo-

miota saivat pääsykoeuudistus, digitalisoituminen ja opiskelijoiden saaman tuen vähäisyys. ”Kaikki tutut käytännöt on revitty auki kuin Helsingin ratikkakiskot”, kirjoittaja vertaa. Jos Takkinen olisi Pirkanmaan lukiolaisten asialla, esimerkkinä voisi olla Tampereen raitiovaunutyömaa. Siellä auki revityt tiet muuttavat niitä kulkevien reittejä säännöllisesti. Niin on käynyt myös lukiolaisille.

Y

ksilöllistyminen, kilpailu, valinnaistuminen. Turun yliopiston kasvatustieteiden professori Tero Järvinen listaa puhelimessa lukion viimeaikaisia käänteitä. Vuosituhannen alkupuolella hän tutki lukioita, minkä jälkeen hänen aiheinaan ovat olleet esimerkiksi koulupudokkaat. Muutos yksilöllistymisen, kilpailun ja valinnaistumisen suuntaan alkoi Järvisen mukaan 90-luvulla, kun erityistehtävän saaneet lukiot – kuten IB- ja luonnontiedelukiot – alkoivat yleistyä. Muutaman viime viime vuoden aikana tahti kiihtyi, kun ylioppilastutkinnon merkitystä korkeakoulujen valinnassa kasvatettiin. Samalla ensi kertaa korkeakouluun hakeville luotiin oma kiintiö. 33


K

yse ei kuitenkaan ole vain lukiolaisista.

”Lukioon ovat kohdistuneet samat muutokset kuin muuhunkin koulutusjärjestelmään”, Järvinen sanoo. Esimerkkejä ei tarvitse etsiä kaukaa. Ihminen ratkaisee, tervehtii nykyisen opinahjoni Tampereen yliopiston uusi iskulause opiskelijoitaan. Elokuussa lukioiden alkamisen aikaan uutisoitiin lappeenrantalaisesta Pontuksen koulusta, jossa alakouluikäiset muun muassa tekevät opinnoilleen viikkosuunnitelmia, joita he noudattavat itsenäisesti. Isoissa opiskelutiloissa koululaiset käyttävät kuulosuojaimia, niin kuin minun ikäiseni ja meidän vanhempamme meluisissa avokonttoreissa, joissa on vaikea keskittyä. Moni muutoksista liittyy itseohjautuvuuden opetteluun. Koulun rehtori perusteli Ylen haastattelussa tätä tulevan työelämän vaatimuksilla. Oppilaat olivat vähän yli kymmenvuotiaita.

kana nykyisestä ihanteesta. Lukio oli ehtinyt pysyä pääperiaatteeltaan samanlaisena noin vuosisadan. Valinnaisuuskokeilut alkoivat jo jäykkyyden aikana, mutta nykyinen kurssimuotoinen ja luokaton lukio astui voimaan 90-luvun puolivälissä. Samalla valinnaisuutta lisättiin merkittävästi. ”Kursseja voidaan tehdä vähemmän tai enemmän, ja sieltä valmistutaan hyvin erilaisen koulun käyneinä”, sanoo koulutuspolitiikkaa tutkinut kasvatustieteen professori Risto Rinne. Varhainen erikoistuminen voi olla hyväkin asia. Vuonna vuonna 2010 Sibelius-lukiosta tehdyssä väitöskirjassa havaittiin, että lukion painotus yhdisti opiskelijoita ja lisäsi heidän hyvinvointiaan. Toisaalta tutkitut opiskelijat kokivat useammin koulu-uupumusta kuin ”tavallisten” lukioiden opiskelijat, joihin heitä verrattiin.

”Jokin on muuttunut siinä, miten koulutamme ihmisiä.”

M

utta onko lukiolaisten uupumisessa sittenkään kyse vain erikoislukioista? okin on muuttunut siinä, miten koulutam”Väitän, että #koulutuspolitiikka me ihmisiä. on ohjannut lukiolaisia keskittymään Ministeriön näkökulmasta lukion muutos aiemmin lukion jälkeisiin opintoihin kuin yleissivison selvä. tyksen karttumiseen (esim. reaaliuudistus 2006 & pää”Nyt opiskelija vastaa itse entistä enemmän opin- sykoeuudistus 2020). Samalla koulutuksesta on leikattu noistaan”, sanoo opetusneuvos Heikki Blom. rajusti. Blom on vastannut lukiokoulutuksesta opetus- ja Ei ihme, että opiskelupaineet kasvavat.” kulttuuriministeriössä 2000-luvun alusta alkaen. Hän Minja Koskela lähetti kommenttinsa sosiaalisen vertaa 1970-luvun lukiokoulutusta tehtaaseen, jossa median palvelu Twitteriin huhtikuussa. Hän on työskaikki käyvät samat kurssit. kennellyt lukion musiikinopettajana ja työstää tietoBlomin mukaan järjestelmä oli jäykkä. Se on kau- kirjaa peruskoulun tasa-arvosta.

J

34


Kommentti liittyi Helsingin Sanomien samana aamuna julkaisemaan isoon artikkeliin lukiolaisten hyvinvoinnista – tai oikeammin pahoinvoinnista. Lehden kyselyyn oli vastannut yli tuhat lukiolaista. Tulokset olivat karuja: jatkuvaa stressiä oli kokenut yli puolet vastaajista. Samalla kiihtyi julkinen keskustelu lukiokoulutuksesta. Koskela kirjoitti ylioppilaaksi samana vuonna reaaliuudistuksen kanssa. Tällöin kaikkien lukuaineiden yksittäisen reaalikokeen tilalle tulivat nykyiset, oppiaineiden omat ylioppilaskokeet. Koskelan mukaan tällöin piti tietää jo varhaisessa vaiheessa, mitä oppiaineita kirjoittaa. ”Jos pitää valita aineet aikaisin ja toimia sen mukaan, pitää olla tarkka näkökulma tulevaisuuteen. Putkeen, työelämään ja tuottamaan.” Kritiikki kuulostaa tutulta, vaikka se viittaa vuosikymmenen takaiseen muutokseen. Haastattelun jälkeen Vasemmistoliitolla työt aloittaneen Koskelan mukaan pääsykoeuudistus on jatkoa kehityskululle, ellei jopa jossain määrin aiempaa radikaalimmin.

”Kauhukuvia tykätään maalata todella paljon, mikä on todella harmillista”, sanoo puheenjohtaja Roosa Pajunen. Pajusen mukaan uudistuksessa on monia hyviä asioita: ei-toivotut välivuodet vähenevät ja lukiossa kovan työn tehnyt opiskelija voi päästä helpommin eteenpäin. ”Totta kai mikään uudistus ei välttämättä ole mitenkään täydellinen”, Pajunen myöntää. Hänen mukaansa opiskelijan on edelleen ehdottomasti mahdollista muuttaa mieltään ja hakea omaa polkuaan, kun ylioppilaskokeita voi uusia rajattomasti. Yliopisto-opiskelijoiden edunvalvoja SYL eli Suomen ylioppilaskuntien liitto on ollut uudistusta kohtaan kriittisempi. Yhdistys on pelännyt lukion yleissivistävän roolin katoavan, jos opiskelun päätarkoitus keskittyy kirjoituksissa menestymiseen.

”Jos pitää valita aineet aikaisin ja toimia sen mukaan, pitää olla tarkka näkökulma tulevaisuuteen.”

K

irjoitin itse ylioppilaaksi seitsemän vuot-

ta Koskelan jälkeen. Vajaat seitsemän vuotta minun valmistumiseni jälkeen taas valmistuvat ensi kevään abiturientit. Tällä hetkellä lukiotaan suorittavia edustava Suomen Lukiolaisten Liitto eli SLL on puolestaan ollut valintauudistuksen kannalla. SLL on Improbaturin julkaisija.

M

uistan hämmennykseni, kun oma lukioni muuttui. Olin yläasteen lopulla jättänyt hakematta Helsingin erityislukioihin ja jäin silloiseen kotikaupunkiini Espooseen. Etelä-Tapiolan lukion sisäänpääsyraja oli alle yhdeksän, mutta silti tarpeeksi korkea, että ajattelin voivani keskittyä opiskelemiseen. Tunnelma olisi varmaankin kevyt ja kiusaaminen päättyisi. Sitten tuli ensimmäisen vuoden kevät ja ”Etis” nousi Helsingin Sanomien vertailun kärkeen. Paikasta alettiin nopeasti puhua eliittilukiona – sellaisena, johon

35


olin tietoisesti jättänyt hakematta. Keskiarvoraja nousi nopeasti ja aloimme vitsailla menestymisestä. Monilta osin se on toteutunut: vuosikurssilaisiani on päätynyt muun muassa Cambridgen yliopistoon ja erityisavustajaksi ministeriöön. Usea alkoi tehdä kahta yliopistotutkintoa rinnakkain. Pari vuotta myöhemmin minä lähdin lukiosta, mutta menestyspuhe jäi. Ensimmäisen yliopistovuoteni jälkeen entisen lukioni opiskelijat kertoivat toimittajille, kuinka heillä on ”lupa epäonnistua”. ”Aina ensi kerralla painetaan kovempaa”, eräs opiskelija vastasi videohaastattelussa kysymykseen siitä, kuinka epäonnistumiseen suhtaudutaan. Tunsin oloni vieraaksi. Yksittäisen koulutusvaiheen merkitys alkoi korostua yhä vain voimakkaampana.

uksia”, eivätkä median listaukset lukioiden paremmuudesta ja huonommuudesta eroa suomalaisten suuryritysten ”tulosjulkistusten uutisoinnista”. "Jään odottamaan, milloin lukiot alkavat antaa tulosvaroituksia", Kotro vertaa tekstissään. Sellainenhan oli jo, mietin, kun vanha lukioni oli kesäkuussa taas otsikoissa. Tai tarkemmin ottaen varoituksen antoi media. ”Huippulukion pääsyraja romahti alimmalle mahdolliselle tasolle”, otsikoi espoolainen paikallislehti. Ainakin yksi opiskelija oli päässyt sisään seiskan keskiarvolla. Skandaali, ilmeisesti. Alakynteen jääminen somemainonnassa ja peruutukset olivat jättäneet 40 paikkaa auki. Niitä haki yli 600 opiskelijaa. Ja lopulta kyse on vain yhdestä lukiosta satojen inä olen kuitenkin liian vanha puhu- muiden joukossa. maan lukiolaisen näkökulmasta. Sampo Raij, 18, ei ole. Hän on opisuhe kilpailusta, jaksamisesta ja yksilön kelijakunnan hallituksen puheenjohvastuusta ovat siis lisääntyneet. Elokuussa taja ja abiturientti vanhassa lukiossani. Haastattelu uutisoitiin, että lukiovalmennuksia järjessopii uskonnon ylioppilaskoetta seuraavana päivänä. tävät yritykset kertovat suosion kasvaneen. Myös Raij vahvistaa ison käänteen koulutuksessa: Ennen valmennuskursseja käytiin lukion jälkeen, kun lukion asema on muuttunut. valmistauduttiin korkeakoulujen pääsykokeisiin. Hänen mielestään ei kuitenkaan pitäisi puhua paiMutta hyviäkin muutoksia on tapahtunut. Opiskeneiden kasvamisesta, vaan niiden jakautumisesta pi- lijoille tarjottavaa tukea lisätään jatkossa. Lukioiden demmälle aikavälille. Raij arvioi, että paineet havai- ja korkeakoulujen yhteistyötäkin lisätään, jotta alavataan aiempaa paremmin, kun ne ovat pääsykoekevään linta hoituisi sujuvammin. sijaan nähtävissä jo lukioaikana. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan valKauppatieteelliseen pyrkivä Raij on suurimmalta taosa lukiolaisista voi hyvin: lukiolaisista vain joka osin uudistuksen kannalla. Tasaisesti sen seuraukset seitsemäs tuntee opiskeluväsymystä. eivät hänen mukaansa ole kuitenkaan jakautuneet. Toisaalta riittämättömyyden tunne opiskelijana kasRaij kehuu lukionsa henkilökuntaa vuolaasti tuesta, vaa. Nyt sitä kokee joka neljäs lukiolainen. jota opiskelijoille annetaan, mutta huomauttaa, että Voiko siis käydä niin, että erityislukioissa aiemmin kaikkialla tilanne ei ole yhtä hyvä. olleet paineet siirtyvät muihinkin lukioihin? Voittajina hän pitää määrätietoisia, opinnoissaan luonnontieteellisiä ja matemaattisia aineita painottaanha lukioni sijaitsee Ahertajantiellä. neita nuoria – sellaisia, kuten hän itse. Tällä on käänKaiken jälkeen kadun nimi tuntuu omituitöpuolensa. selta, ehkä jopa aavistuksen ajattelematto”Häviäjiksi sanoisin sellaiset nuoret, jotka eivät ole malta. Varomattomalta. löytäneet omaa suuntaansa, mutta ovat kuitenkin pääKoulutuksessa etenee muutos, jonka seurauksia emtyneet lukioon.” me vielä tiedä. Se pilkahtelee näkyviin ympäriinsä. UuKommentti on hätkähdyttävä. Minun aikanani pu- den tutkimuksen mukaan vanhempien koulutustausta huttiin, että lukioon mennään hakemaan lisäaikaa. vaikuttaa yhä voimakkaammin lasten menestykseen. Onko se enää mahdollista? Mikä on seurausta mistäkin? Jatkuuko suunta, vai onko kyse vain tavalliselta heilahtelusta? ilpailuhenkisyys ei ole uutta. MinisteMinä toivoisin aikalisää. Kriittisiä ääniä on ollut riön Heikki Blomin mukaan sitä on ollut järjestelmänkin sisällä. jo aiempina vuosikymmeninä, mutta nyt Entisen lukioni entinen rehtori, Harri Rinta-aho, se on vain näkyvämpää. luotsasi opinahjoa lähes kaksikymmentä vuotta. MuuAjatus tuntuu luontevalta. Kirjailija ja lukion opet- tama vuosi sitten häneltä kysyttiin radiohaastattelussa, taja Arno Kotro kirjoitti kesäkuussa opetusministe- tarvitaanko lukiorankingeja mihinkään. ri Li Anderssonille avoimen kirjeen tarpeettomasta Vastaus tuntui raikkaalta. kilpailusta. ”Enemmän kannattaisi katsoa, että ne koulujen väliKotron mukaan ylioppilaskirjoitustuloksia ”pällis- set erot eivät olisi kovin suuret. Kaikissa suomalaisissa tellään kuin mitäkin pörssifirmojen osavuosikatsa- kouluissa tehdään hienoa ja hyvää työtä.” ✦

M

P

V

K

36


MITÄ LÄHTIS OPISKELEEN? TSEKKAA #MUSTATULEEISONA-KAMPANJA @LUKIOLAISET -SNÄPISSÄ JA IG STORIESISSA! Korkeakouluopiskelijat kertovat omasta alastaan ja vastaavat lukiolaisten kysymyksiin!


LUKUVUOSI KESKELLÄ HELSINKIÄ. 19.8.2020-28.5.2021 SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO. HEO KULTTUURIOPINNOT

HEO YLIOPISTO-OPINNOT

HEO MEDIAOPINNOT

Animaatio

Arkkitehtuuri ja muotoilu

eSports

Draama ja Näyttelijäntaide

Kasvatustiede

Graafinen suunnittelu

Elokuva- ja TV-ilmaisu

Kauppatieteet

Pelisuunnittelu

Komiikka ja Stand Up

Liikunta- ja terveystieteet

Kuvataide ja urbaani kuva

Lääketiede

Radio- ja TV-journalismi Urheilutoimittaja

Käsikirjoittaminen ja Dramaturgia

Oikeustiede

Laulaja

Sisustussuunnittelu

Lauluntekijä Musiikki ja musiikkiteknologia

Psykologia Valtiotieteet Yhteiskunta ja historia

Visuaalinen journalismi & valokuvaus

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi

39


Mietityttääkö

millaisia asioita työelämässä tulee vastaan. Akavan Uraguru ohjaa ja tsemppaa työelämäasioissa.

www.uraguru.fi

Akava_ Imbrobatur1 210x140 mm.indd 1

Oulu ei ehkä ole New York, mutta täältä voi tulla kovempaa porukkaa. Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asennetta. Meillä sekä tieteen tekeminen että opiskelijaelämä hoidetaan tinkimättömällä pohjoisen tyylillä. Ja sitä joko rakastaa tai sitten oppii rakastamaan.

12.10.2018 14:48:00

#UniOulu #ArcticAttitude

Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat.

Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan

Hae Oulun yliopistoon www.oulu.fi/haku


HAETKO OIKEUSTIETEELLISEEN? Legis tarjoaa maan parhaat valmennuskurssit oikeustieteellisten pääsykokeisiin. Viime vuoden asiakastyytyväisyytemme oli 100 %. Voit osallistua kursseille asuinpaikasta riippumatta, sillä tarjoamme laajoja lähi- ja etäkursseja.

TIEDOT OPETTAJISTA JA KURSSEISTAMME:

LEGISVALMENNUS.FI


42


Pelikentältä psykan tunnille

Awak Kuier on lukiolainen, joka pystyy kurottamaan yli kolmeen metriin. Siksi koripallomaailmassa kohistaan nyt hänestä. Kuier on silti muutakin kuin tähtipelaaja.

Säde Mäkipää

S

Evelin Kask

uomalainen huippulupaus. huomio ole mitenkään noussut päähän,

Superlahjakkuus. Suomen suurin lupaus. ”Ei tällaista ole oikeasti nähty koskaan Suomessa.” Näin mediaotsikot kuvailevat 18-vuotiasta Awak Kuieria. Hän käy kolmatta vuotta Mäkelänrinteen urheilulukiota ja treenaa siellä joka arkipäivä sitä, missä on todella hyvä: koripalloa. Kuierista löytyy nopealla googlauksella juttu jokaisesta isosta suomalaismediasta, mutta hype ei ole ainoastaan kansallista. Valmentaja Pekka Salminen on kertonut, että saa jatkuvasti vastailla ulkomaisten pelaaja-agenttien, seurojen ja yliopistojen puhelinsoittoihin ja maileihin. He kaikki haluaisivat Kuierin omiin riveihinsä. Kuieria käsittelevissä jutuissa esiintyy usein sana ”poikkeuksellinen”: hän on poikkeuksellisen pitkä nainen (194 senttiä), hänellä on poikkeuksellisen pitkä syliväli (yli kaksi metriä) ja hän osaa tehdä poikkeuksellisen hienon tempun: donkin. Mutta kun Kuier istuu Mäkelänrinteen uintikeskuksen kahviossa, tuntuu siltä, että ainut poikkeuksellinen asia on taas yksi toimittaja paikalla, ja ehkä sekin, kuinka ystävällinen Kuier on, vaikka härdelli ei varmasti jatkuvasti miellytä. ”En olisi itse uskonut, että saan näin paljon huomiota. Siinä on plussia ja miinuksia. Toisaalta on siistiä, että jotkut lapset ja nuoret tulevat sanomaan, että he tykkäävät katsoa pelejäni ja haluavat olla samantyylisiä pelaajia kuin minä, mutta välillä se menee yli, kun kadullakin mut huomataan helposti. Ei

teen ihan samalla tavalla töitä kuin ennenkin”, Kuier pohtii.

Maailmanlaajuista huomiota Kuier herätti 15-vuotiaana ollessaan Basketball Without Borders -leirillä New Orleansissa. Siellä hän teki donkin, eli hyppäsi ilmaan ja iski pallon alaspäin koriin. Donkkaus on koripallon varmasti tunnetuin temppu, joka vaatii valtavasti ponnistusvoimaa ja usein myös pituutta. Melko harva naiskoripalloilija kykenee donkkiin. New Orleansin leirillä joku onnistui taltioimaan Kuierin donkkauksen, ja video jaettiin maailman tunnetuimman koripalloliigan NBA:n Twitter-tilillä. Pian viestejä ja yhteistyöpyyntöjä alkoi sadella. Ensimmäisen donkkinsa Kuier onnistui kuitenkin upottamaan Kotkassa, silloisen joukkueensa Kotkan Peli-Karhujen treenien jälkeen. ”Jäimme kaverin kanssa treenien jälkeen pelleilemään ja kokeilin donkkia. Se onnistui ja ajattelin että wou, pystyn tekemään tämän.” Kuierin perhe on kotoisin Sudanista ja saapunut Suomeen Kuierin ollessa kaksivuotias. Perhe asettui asumaan Karhulaan Kotkaan. Koripalloilun Kuier aloitti lapsena kaverin innostamana. Hän pelasi Kotkan Peli-Karhuissa, kunnes lukion alkaessa hänelle ehdotettiin muuttoa Helsinkiin ja lukion käymistä Mäkelänrinteessä, missä toimii Helsinki Basketball Academy. HBA on Suomen koripalloliiton ja pääkaupunkiseudun urheiluoppilaitosten yh43


teistyöohjelma, jossa potentiaalisille tuleville ja nykyisille nuorisomaajoukkuepelaajille tarjotaan mahdollisuus ympärivuotiseen, maajoukkuetasoiseen ammattivalmennukseen. HBA:han Kuieria houkutteli muun muassa Suomen naismaajoukkueen valmentaja Pekka Salminen. Kuier kävi lukiota Kotkassa kaksi kuukautta, mutta pelireissuja ja harjoituksia oli niin paljon, että täysipäiväinen lukio-opiskelu kävi mahdottomaksi. Niinpä Kuier muutti ensin serkkujensa luokse Helsinkiin, ja pian koko perhe seurasi perässä. ”Aluksi en halunnut tulla, vaikka Pekka kyseli. Halusin kuitenkin kovasti kehittyä ja harkitsin pitkään. Sain kuulla kavereilta, millaista täällä on, ja että kyllä täällä pääsee kehittymään. Päätin ottaa riskin, ja ainakin tähän mennessä kaikki on mennyt ihan hyvin. Päätös muuttaa on ollut elämäni suurin asia”, Kuier sanoo. 44

Kuierin unelma on päästä pelaamaan naisten pääsarjassa WNBA:ssa Yhdysvalloissa. Siellä ei toistaiseksi ole pelannut vielä yhtäkään suomalaista. Juuri nyt Kuier kuitenkin pelaa Suomen maajoukkueessa sekä naisten korisliigassa HBA:n paidassa. Lokakuisena torstai-iltana Mäkelänrinteen uintikeskuksen lehtereillä on naisten pelien katsojamääriin nähden mukavasti porukkaa. HBA kohtaa Espoo Basket Teamin eli EBT:n. Ennen pelin alkamista Suomen suurlupaus Kuier ja osa hänen joukkuekavereistaan tanssahtelevat jonkinlaista hassunhauskaa kannustustanssia. Pelin ensimmäinen neljännes ei HBA:n osalta tosin ole kovin riemukas. Kun pelikellossa on kuusi minuuttia jäljellä, Kuier onnistuu avaamaan kolmen pisteen heitolla HBA:n pistetilin. Kolmen minuutin päästä seuraa kahden pisteen kori. Ne ovat koko joukkueen ensimmäiset viisi pistettä pelissä.


”Psyka on yksi lempiaineistani, se on mielen­ kiintoista ja meillä on tosi hyvä ope.”

Kun ihminen on poikkeuksellisen hyvä jossakin, siitä tulee helposti häntä määrittävä tekijä. Awak Kuier on muutakin kuin koripalloilija. Hän on muun muassa vastikään täysi-ikäistynyt lukiolainen. ”Psyka on yksi lempiaineistani, se on mielenkiintoista ja meillä on tosi hyvä ope. Jos koripallosta ei sittenkään tule ammattia, toivon että voisin tehdä jotakin psykologiaan liittyvää. Haluan myös ehdottomasti tulevaisuudessa opiskella”, Kuier pohtii. Ja kun poikkeukselliset taidot käyvät muulle maailmalle ilmi, rima kohotetaan korkealle. Kukaan ei kuitenkaan voi aina onnistua. EBT:n ja HBA:n välisessä ottelussa ollaan päästy viimeiselle neljännekselle. Kuier on vapaaheittoviivalla. Kumpikaan heitto ei uppoa koriin. ”Kun mut on huomattu, niin ihmiset kritisoivat aika paljon. Välillä oletetaan, että aina pitäisi mennä hyvin. Mutta onneksi se ei mene tunteisiin. Jos on ollut huono peli, niin yritän aina oppia siitä jotain.” Awak Kuierin rima on tasan kolmen metrin ja viiden sentin korkeudessa. Toisin kuin yksikään toinen suomalainen naiskoripalloilija, Kuier kykenee aina välillä ponnistamaan, ojentamaan vartaloaan ja kättään, tarttumaan korirenkaaseen ja ylittämään sen. Peli päättyy Mäkelänrinteen uintikeskuksessa HBA:n tappioon pistein 73-86. Silti Kuier on ottelun pistetilaston ykkönen. Jonakin päivänä hän voi olla tilastojen kärjessä WNBA:ssa, tai vaikka korkeakoulun tenttituloksissa. ✦ 45


Elämästä Vierailevat kolumnistit kirjoittavat asiaa.

Lähetin tekstarin, ja se teki minusta digitaalisen minimalistin Juho Kankaanpää

Pakko arvostaa, puolituttu huikkasi minulle ruokalan jonon toisesta päästä. En tehnyt muuta kuin naputtelin tekstaria äidin vanhalla Nokia 113:lla. Huomion saaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa. Kun ala-asteystäväni siirtyivät 2000-luvun puolivälissä matopelimalleista simpukkapuhelimiin ja myöhemmin iPhoneihin, minä pysyttelin vanhassa. Netissä ehtii olla muutenkin, ajattelin. Liioittelisin, jos kutsuisin teknologista passiivisuuttani vakaumukseksi. Ehkä kyse oli uhmakkuudesta ja vähän keskittymiskyvyn turvaamisesta. Nykyään kännykkääni taivastellaan säännöllisesti, useimmiten kahdella tavalla. Ensimmäinen joukko puhuu älypuhelittomuudestani luopumisen ja kieltäytymisen termein: onko sinulla ystäviä, onko sinulla elämää? Älypuhelittomuus ylevöittää ja tekee ihmisestä yksinäisen ja totisemman. Kieltäytyminen liitetään myös epämääräisesti hyveellisyyteen. Kännykkäni muuttaa minut kurinalaiseksi kilvoittelijaksi, joka tutkii pergamenttikääröjä keskeytyksettä kosketusnäytöttömässä munkinkammiossaan. Tulkinta on mairitteleva, mutta väärä: en vietä pyhimyksen elämää, eikä älypuhelittomuus ole auttanut mi46

Antti Kyrö

nua löytämään itseäni tai oikeastaan mitään muutakaan. Tuhlaan aikaa siinä missä muutkin, kuuntelen italodiscoa ja kaivan nenääni. En ole myöskään luopunut mistään. Onhan puhelimessani jopa sudokusovellus. Toiset tulkitsevat, että olen tekniikkaan vihamielisesti suhtautuva kiihkoilija. Sellainen, joka vasaroi toisten kosketusnäytöt lommolle ja vastustaa kaikkea kehitystä. Aivan kuin yrittäisin haastaa valinnallani riitaa. En vastusta kehitystä, en vain halua olla itse osa sitä. Swaippailkaa niin paljon kuin haluatte, se ei ole minulta pois. Äsken kuulin kolmannen ja ehkä muodikkaimman tulkinnan: olenkin digitaalinen minimalisti! Termi on peräisin tietojenkäsittelytieteen professori Cal Newportin lentokenttäbestselleristä Digital Minimalism: Choosing a Focused Life in a Noisy World. Kirjassaan Newport opastaa, miten käyttäjä voi tekniikan käyttöään hallitusti rajoittamalla merkityksellistää elämäänsä. Suhtaudun trendiin iloiten. Järjestän mielelläni älypuhelittomuudesta kalliita koulutuksia ja luentoja. Kolumnin kirjoittaja Juho Kankaanpää on toimittaja, joka rakastaa raakaa teknoa.


Maailmalta Vierailevat kolumnistit havainnoivat elämää ulkomailla.

Käyttöohje pissalla käymiseen, kiitos! Ida Kannisto

En uskalla vetää vessaa.

Kuvittelen mielessäni, kuinka korealainen hotellivirkailija kiitää kohti käytävän perällä sijaitsevaa huonettani, jossa huutelen pöntöltä lasiseinän takaa, että ei hätää, en vain tiennyt, mistä napista kuuluu painaa. Vaikka ulkomaanmatkaan olisi valmistautunut kuinka hyvin, koskaan ei voi täysin tietää, mitä perillä odottaa. Kun matkustin ensimmäistä kertaa Etelä-Koreaan kesäkuussa, olin valmistautunut erittäin hyvin. Silti saapuessani maan pääkaupunkiin Souliin törmäsin heti asiaan, josta kukaan ei ollut varoittanut: huipputekniseen vessaan. Alkajaisiksi säikähdin lämpiävää istuinta. Samalla hetkellä pönttöön syttyivät valot. Pahin oli kuitenkin vasta edessä. Kun oli aika huuhdella, en löytänyt oikeaa nappulaa lukuisten symbolien joukosta. Etelä-Korea on teknisestä osaamisestaan tunnettu talousmahti. Tänä vuonna maa valittiin kuudetta kertaa peräkkäin maailman innovatiivisimmaksi. Lännessä jalansijaa ovat saaneet esimerkiksi Samsungin puhelimet, LG:n televisiot sekä autovalmistajien Kian ja Hyundain menopelit. Kaikilta osin korealainen teknologia ei kuitenkaan ole lännessä tuttua. Vessan seinässä pöntön vieressä komeili taulu, jonka keskellä oli valittavana pesuja erilaisilla suihkuilla ja erilaisiin tarpeisiin,

Antti Kyrö

kuivausmahdollisuuksia ja epämääräinen stop-nappula. Niitä ympäröi valikoima symboleita, jotka näyttivät taikasauvoilta ja kuumemittareilta. Nappulat eivät loppuneet tähän. Alimmalla rivillä komeili vielä viisi toimintoa: suihkulähdettä muistuttavan symboli, mystinen A-kirjain, pikkupojan kasvot, pistoke ja taikasauva, josta sinkosi kipinöitä. Päätin, että matkani ajan pysyn kaukana ainakin kahdesta viimeisestä. Itse asiassa kokeilunhaluni jäi varsin lyhyeksi. Muutaman päivän jälkeen rohkaistuin ja painoin varovaisesti yhä pesunapeista. Sen seurauksena pöntöstä suihkusi vettä ympäri vessaa. Painelin paniikissa stoppia ja yritin pyyhkiä märkiä seiniä ja lattioita ennen siistijän tuloa. Kun lopulta löysin huuhtelupainikkeen, tiesin, jo, ettei sille juuri ollut tarvetta. Wc nimittäin veti itse itsensä, kun käyttäjä nousi pöntöltä. Jäin haaveilemaan toiminnosta, joka lakkaisi varpaankynteni vessakäynnin aikana ja samalla miettimään, että kenties toisinaan tekniikka menee liian pitkälle. Toistaiseksi olen tyytyväinen muoviseen istuimeen ja yhteen yksinkertaiseen huuhtelunappiin. Kolumnin kirjoittaja Ida Kannisto on toimittaja, joka vaikuttui Etelä-Koreassa huipputeknologiasta ja paikallisesta kimchistä. 47


Ihan tavallinen lukiolainen Martta Sivonen

48

Erkki Toukolehto


A

lussa oli pelko. Pelko pärjäämisestä. Pelko siitä, mitä muut lukiolaiset minusta ajattelevat. Nämä kuulostavat varmasti todella normaaleilta lukion aloittavan peloilta ja mietteiltä. Aloittaessani lukion tunsin kuitenkin olevani kaikkea muuta kuin tavallinen lukiolainen. Minulla on nimittäin eräs piirre, jonka vuoksi erotun aika vahvasti muusta joukosta: sain syntymässäni aivovaurion, jonka vuoksi minulla on CP-vamma. CP-vamma vaikutta minuun niin, että käytän liikkumiseeni pyörätuolia, sekä tarvitsen apua päivittäisissä asioissa, kuten esimerkiksi pukeutumisissa ja siirtymisissä. Suoritin lukion oman kotikaupunkini Kajaanin lukiossa. Kajaanin lukio ei ole esteetön, sillä se on vanha rakennus. Voinkin valehtelematta väittää, että en ole varmaan nähnyt puoliakaan meidän lukiostamme, sillä hissejä oli vain kaksi ja suurimpaan osaan luokista oli portaat. Koulussa tarvitsin avukseni joka koulupäivä henkilökohtaisen avustajan. Avustajani auttoi minua siirtymään luokasta toiseen, antoi minulle tarvittavat tavarat repusta ja kirjoitti laskujen kaavoja matikassa. Muutoin kuin matikan tunneilla kirjoitusapuna en avustajaa tarvinnut, joten avustajani työ koostui pääsääntöisesti pelkästä odottelusta. Vaikka työ kuulostaakin lepsulta, se on silti oikeaa työtä. Paikalla täytyy olla siis ajoissa, eikä töistä saa jäädä pois ilman pätevää syytä, sillä se vaikuttaa koulunkäyntiini. Avustajani ovat kaikki olleet välivuotta viettäviä nuoria, joten pienen ikäeron vuoksi avustaja on usein tuntunut enemmän kaverilta kuin pelkältä avustajalta. Tein kouluhommani pääsääntöisesti tietokoneella, sillä en pysty kirjoittamaan käsin. Sain erityisluvan tehdä kokeeni koneella, ja minun onnekseni yo-kokeet sähköistyivät lukioaikanani. Kirjoituksissa sain erityisjärjestelyinä erillistilan, koska saliin ei päässyt helposti pyörätuolilla, ja pari tuntia lisäaikaa kokeen tekemiseen. Tein lukiossa myös paljon kursseja itsenäisesti, esimerkiksi melkein kaikki äidinkielen ja uskonnon kurssit suoritin tenttimällä. Tästä oli minulle suuri apu, sillä lihakseni kipeytyvät todella helposti, jos en saa lepuuttaa niitä välillä makuullaan. Tuskin olisin valmistunut kolmessa vuodessa, jos en olisi saanut tehdä kursseja itsenäisesti. Opettajat ja muut opiskelijat suhtautuivat minuun pääsääntöisesti kuin keneen tahansa opiskelijaan. Minulla oli samat kokeet ja arviointikriteerit kuin muillakin, enkä saanut hyviä arvosanoja sen helpommin kuin muutkaan. Välillä tietysti sattui kömmähdyksiä: ovi saatettiin lyödä kiinni nenäni edestä, kun olin juuri menossa siitä, tai ohitseni etuiltiin, kun olin menossa ovesta luokkaan. Minulle joskus myös unohdettiin kertoa, jos jonnekin tilaisuuteen ei päässyt pyörätuolilla. En ole koskaan kuitenkaan kokenut minkäänlaista kiusaamista tai syrjintää kenenkään taholta, ja minut otettiin aina mukaan porukkaan ja ryhmätöihin. Siitä olen todella kiitollinen.

Suurin osa ihmisistä, joilla ei ole liikunnallisia rajoitteita, harvemmin ajattelevat rakennusten ja tilojen esteettömyyttä. Esteettömyys tarkoittaa sitä, että jokaisella ihmisellä on rajoitteista huolimatta mahdollisuus päästä julkisiin tiloihin ja toimia niissä. Liikuntarajoitteisilla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kynnyksettömyyttä, tarpeeksi leveitä ovia, nappia, jolla voi avata oven ja sitä, että tilat ovat tarpeeksi väljät, että niissä pystyy liikkumaan sujuvasti. Esteettömyys ei rajoitu ainoastaan liikuntarajoitteisuuteen: joissakin paikoissa on esimerkiksi induktiosilmukka, jonka avulla kuulokojetta käyttävät kuulovammaiset voivat kuulla puheen ja ympäristön äänet. Uudemmissa rakennuksissa esteettömyys pitää jo lain puolesta ottaa huomioon, mutta vanhemmat rakennukset eivät ole yleensä täysin esteettömiä. Lukiossa esteettömyyttä voitaisiin parantaa esimerkiksi ovistoppareilla, joilla oven saa pidettyä auki, ja vähentämällä tuolien ja pöytien määrää aulasta, jotta niissä olisi helpompaa liikkua. Väistämällä ja antamalla tilaa toiselle ihmiselle voi myös itse vaikuttaa esteettömyyteen. Lukiossa opin sen, että jos jotain haluaa, pitää olla asian suhteen itse aktiivinen. Kun esimerkiksi halusin osallistua penkkariajeluun muiden mukana, olin mukana penkkarityöryhmässä järjestämässä koulullemme rekkoja, ja näin samalla huolehdin, että yksi rekoista oli sellainen, jolla minäkin pääsin osallistumaan ajeluun. Samalla tavoin otin ajoissa puheeksi vanhojentansseihin osallistumisen liikunnanopettajieni kanssa. Suunnittelun ja sumplimisen jälkeen osallistuin tansseihin. Kukaan muu ei voi tietää paremmin erityistarpeistani kuin minä itse. Siksi on tärkeää olla oma-aloitteinen, että saa asiat hoidettua haluamallaan tavalla. Nyt jälkeenpäin ajateltuna minun olisi pitänyt sanoa rohkeammin lukion epäkohdista, kuten siitä, että oviin olisi pitänyt hankkia ovistopparit, jotta ne pysyisivät paremmin auki. Tai siitä, että liikuntasaliin olisi pitänyt rakentaa luiska, jotta olisin päässyt sinne helpommin. Asioista pitää uskaltaa sanoa, jotta ne voisivat muuttua parempaan suuntaan. Kun painoin valkolakin muutama kuukausi sitten päähäni, päällimmäinen tunne oli helpotus: selvisin lukiosta ja vieläpä hyvin arvosanoin. Kiitos siitä kuuluu avustajilleni, kavereilleni, muille opiskelijoille ja opettajille. Vaikka kaikki ei aina mennyt ihan nappiin, lopulta asiat kääntyivät parhain päin. Uskon, että lukion käymiseni oli tietyllä tapaa opettavaista muille lukiolaisille ja lukion henkilökunnalle, sillä se osoitti, että vaikea liikuntavammaisuuskaan ei ole este lukion käymiselle, vaikka se olisikin hieman haastavampaa kuin muille opiskelijoille. Olin loppujen lopuksi ihan tavallinen lukiolainen muiden lukiolaisten joukossa. Enempää en toisaalta toivonutkaan. Esseen kirjoittaja Martta Sivonen on 19-vuotias intohimoinen lukutoukka, joka rakentelee mielellään vapaa-ajalla pilvilinnoja. 49


Ihan luokatonta

Reetta Niemensivu on lahtelainen sarjakuvantekijä, kuvittaja ja graafikko. Lisää käden jälkeä voi katsoa vaikka Instagramista: @reettabeetta.


HAE

opiskelemaan! Monipuolista koulutusta upeassa ympäristössä - ja jatkuva haku!

Kelloseppäkoulusta valmistuu high mech-osaajia!

HEVOSALA Hevostalouden perustutkinto Hevostalouden ammattitutkinto Hevosurheilulukio

Kelloseppäkoulu Espoon Leppävaarassa kouluttaa kelloseppiä ja mikromekaanikkoja tekniikan alan vaativiin tehtäviin. Hakemukset suoraan Kelloseppäkouluun. Lisätiedot ja hakulomake: www.kelloseppakoulu.fi tai puh. 09-4355 770

LUONTO- JA YMPÄRISTÖALA Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto PUUTARHA-ALA Puutarha-alan perustutkinto Viheralan ammattitutkinto MAATALOUSALA Maatalousalan perustutkinto

Hakuaika 3.2. - 20.3. 2020

METSÄALA Metsäalan perustutkinto

harjunopk.fi Viipurintie 50 • 49980 Ravijoki • puh. 05 229 5500

Metropolia – enemmän kuin korkeakoulu neljä kampusta täynnä tekijöitä

Haluatko vaikuttaa siihen miltä maailma näyttää tulevaisuudessa? Saat meiltä enemmän kuin tutkinnon – saat valmiudet merkitykselliseen työhön sekä taidot jatkuvaan oppimiseen. Neljällä modernilla kampuksellamme – Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla – tehdään, koetaan ja opitaan. Esteettömät, viihtyisät ja innostavat kampuksemme sijaitsevat pääkaupunkiseudulla hyvien

julkisten kulkuyhteyksien päässä AB-vyöhykkeillä. Voit valita kevään 2020 yhteishaussa 11 englanninkielisestä ja 70 suomenkielisestä tutkinto-ohjelmasta kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan aloilla. Tervetuloa osaksi innostavaa yhteisöämme!

metropolia.fi

Yhteishaku 2020 Englanninkieliset AMKja ylemmät AMK-tutkinnot 8.1. – 22.1.2020 Suomenkieliset AMKja ylemmät AMK-tutkinnot 18.3. – 1.4.2020


mainos

Valmennuskeskuksen

KURSSIT

SUOMEN SUOSITUIMMAT VALMENNUS­ KURSSIT Valitse omasi kattavasta valikoimasta!

• Yliopistoon • Ammattikorkeakouluun • Ylioppilaskirjoituksiin


mainos

Yo-koevalmennukset

Jatko-opintoihin lukion todistuksella Ylioppilaskirjoitusten merkitys on kasvanut opiskelijavalinnan muutosten myötä, kun yhä suurempi osa opiskelupaikoista jaetaan todistusvalinnalla.

K

eväällä 2020 todistusvalinnalla jaettavien opiskelupaikkojen määrät vaihtelevat hyvin paljon haettavan alan mukaan. Esimerkiksi oikeustieteelliseen valitaan todistuksella 40 prosenttia uusista opiskelijoista, kun taas farmasian opiskelupaikoista todistuksella jaetaan jopa 70 prosenttia. Mikäli haluat saada ylioppilastodistuksesta mahdollisimman paljon pisteitä, sinun kannattaa kirjoituksissa panostaa erityisesti äidinkieleen, pitkään matematiikkaan ja pitkään kieleen. Reaaliaineista parhaimmat pisteet monilla aloilla tuottaa fysiikka – jopa oikiksen todistusvalinnassa fysiikka antaa enemmän pisteitä kuin esimerkiksi yhteiskuntaoppi. Useiden yliopistoalojen todistusvalinnassa äidinkielen laudatur antaa 33 pistettä ja ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa 46 pistettä. Pitkästä matematiikasta saa esimerkiksi lääketieteen todistusvalinnassa 39,7 pistettä ja kauppatieteissä 36,1 pistettä.

Va l m e n n u ske sk u k s e n A bi n e t t i AINUTL AATUINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ YLIOPPIL ASKIRJOITUKSIIN VALMISTAUTUMISEEN.

1

Harjoittelet matematiikan tehtäviä samoilla työkaluilla kuin Abitissa.

2 3

Opiskelet kirjoituksiin oman aikataulusi mukaan.

Näet edistymiskäyrältä, kuinka tavoitteesi saavuttaminen onnistuu.

4

Seuraat reaaliajassa myös muiden kirjoituksiin valmistautuvien edistymistä tehtävien teossa.

5

Voit lähettää kysymyksiä opettajillemme, jotka vastaavat sinulle henkilökohtaisesti.

UUTTA NYT!

6

Luet teoriaosiota helposti samaan aikaan tehtäviä tehdessäsi.

7 8

Mallivastauksen avulla näet heti, osasitko tehtävän. Kertaat kätevästi aiemmin opiskelemasi asiat.


mainos

PUHTIA OPISKELUUN

Valmennuskeskuksen Yo-koevalmennuksilla Valmistaudu tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin Yo-koevalmennuksillamme. Ne sopivat erinomaisesti – olet sitten ensimmäistä kertaa kirjoittava tai korottamassa ar vosanojasi.

Yo - ko eva l m e n n u k si l l a • PARANNAT OSAAMISTASI, • KASVATAT ITSEVARMUUTTASI JA • TEET RUNSAASTI HARJOITUSTEHTÄVIÄ. Matematiikan kurssilla saat vankan laskurutiinin tiiviin ja ohjatun harjoittelun kautta.

Äidinkielen kurssilla hiot kirjoitus- ja lukutaitoasi teorian ja harjoitusten kautta.

Biologian kurssilla kertaat lukion teoriaa ja harjoittelet vastaustekniikkaa.

Englannin ja ruotsin Yo-koevalmennuksilla harjoittelet kielioppitaitojasi, ainekirjoitusta ja kielen ymmärtämistä.

Fysiikan kurssilla vahvistat fysiikan osaamistasi ja harjoittelet Abitti-kokeen sähköisiä työkaluja.

Kemian kurssilla hiot laskurutiiniasi ja opit soveltamaan teoriaa laajoissa ylioppilastehtävissä.

”Opettaja opetti selkeästi ja havainnollisti asiat niin, että niiden perusta oli helppo ymmärtää. Kaikin puolin hyvä opetus!” Matematiikan kurssilainen


mainos L ääkisn ett i AINUTL AATUINEN, SÄHKÖINEN OPPIMIS­ YMPÄRISTÖ, JOSSA VOIT HARJOITELL A L ÄÄKETIE­ TEEN PÄÄSYKOKEESEEN TEHOKKAASTI OMAN AIKATAULUSI MUKAAN.

1

Näet edistymiskäyrästä, miten tavoitteesi saavuttaminen sujuu.

2

Voit seurata oman oppimisesi edistymistä suhteessa muihin.

3

Lähetät kysymyksiä opettajillemme, jotka vastaavat sinulle henkilökohtaisesti.

4 5

Mallivastauksen avulla näet heti, osasitko tehtävän. Saat tukea tehtävien tekoon teoriaosiosta.

Lääketiede

Näin pääset opiskelemaan unelmiesi ammattia Lääketieteellinen tiedekunta on vuodesta toiseen ollut yksi vaikeimmin saavutettavista opiskelupaikoista. Mutta sinulla on erinomaiset mahdollisuudet päästä sisään tiedekuntaan, jos panostat täysillä pääsykokeeseen valmistautumiseen.

E

nsi keväänä lääkikseen pääseminen on entistä hankalampaa, kun enintään 51 % tarjolla olevista opiskelupaikoista jaetaan ylioppilastodistuksen perusteella. Käytännössä sinulla on oltava erittäin hyvä ylioppilastodistus tai joudut valmistautumaan pääsykokeeseen erittäin huolella, jotta pääset opiskelemaan unelmiesi ammattia. APUA VALMENNUSKESKUKSEN KURSSILTA

Valmennuskeskuksen lääketieteen kurssilaiset ovat menestyneet mahtavasti pääsykokeissa viime vuosina. Kurssilai-

semme saivat 40 % kaikista Suomen lääketieteen aloituspaikoista vuosina 20172018. Valmennuskeskuksen lääketieteen kurssit ovat laajoja ja monipuolisia, ja ne perustuvat laadukkaaseen lähiopetukseen. Jokaista ainetta opetetaan 4196 oppituntia, minkä lisäksi harjoittelu Lääkisnetissä tukee kurssilla oppimistasi. Valmennuskurssilla olet muiden lääketieteelliseen hakevien joukossa ja tutorit ovat myös tukenasi. Sinun ei tarvitse itse miettiä pyrkimisprosessisi aikataulutusta, sillä kurssiohjelma rytmittää oppimistasi.

”Valmennuskurssi rytmittää lukemista. Lisäksi hyvät materiaalit ja mahdollisuus kysyä apua olivat itselle hyödyksi.” Veera Vavuli hammaslääketieteen opiskelija


mainos

PSYKOLOGIA Ei tarvitse olla matikkanero…

Marie Halme pyrki kolme kertaa yliopistoon opiskelemaan psykologiaa. Ennen sisäänpääsyä hän kävi Valmennuskeskuksen kursseilla. Sinnikkyys palkittiin, ja Marie pääsi opiskelemaan haaveammattiaan.

P

sykologian opiskelupaikkojen suosio on kasvussa, minkä vuoksi alaa on vaikea päästä opiskelemaan. Opiskelijavalintojen uudistumisen myötä hakijalta vaaditaan erinomainen ylioppilastodistus tai hyvä menestyminen pääsykokeessa. Mikäli haaveenasi on psykologian opinnot, sinun on panostettava valmistautumiseen huolella. Monille etenkin matematiikkaosuus tuntuu hankalalta. MATEMATIIKKA HALTUUN HARJOITTELEMALL A

Marie Halme kävi Valmennuskeskuksella sekä tilastomatematiikka- että artikkelikurssin. Yleensä noin puolet psykologian pääsykokeesta on tilastomatematiikkaa.

– Itse en koskaan ole ollut erityisen hyvä matematiikassa. Aluksi monet laskut tuntuivatkin täysin mahdottomilta, mutta valmennuskurssin ja itseopiskelun ansiosta tehtävät alkoivat kevään mittaan sujua paremmin. Marie kertoo saaneensa artikkelikurssilta arvokkaita neuvoja opiskelumenetelmien käyttöön ja lukutekniikkaan. – Oikeanlaisen lukutekniikan oppiminen mahdollisti suuren tietomäärän sisäistämisen lyhyessä ajassa. Lisäksi opiskelujen rytmittyminen opetuksen ja itseopiskelun ympärille auttoi pitämään yllä hyvää tahtia. INNOSTAVA OPETUS

Valmennuskeskuksen opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita, jotka käyt-

tävät monipuolisimpia ja innostavimpia opetusmenetelmiä. He saavat jatkuvasti erinomaista palautetta asiantuntevuudestaan ja motivointikyvystään sekä taidostaan opettaa vaikeimmatkin asiat ymmärrettävästi.

Helsingin yliopistossa syksyllä 2018 aloittaneista psykologian opiskelijoista 62 % oli käynyt Valmennuskeskuksen kurssin samana keväänä. Myös psykologian opiskelija Enni Rasmus kävi Valmennuskeskuksen kurssin. Nyt hän on yksi kurssitutoreista. – Valmennuskurssin luennot tarjosivat parhaimman mahdollisen rakenteen pääsykoekeväälle, Enni hymyilee.

Enni

▶ KATSO VIDEO Enni ja muut kurssilaiset kertovat sisään­ pääsystään psykologian opiskelijaksi. valmennuskeskus.fi Marie


mainos

KAUPPA­ TIETEELLISEEN ensimmäisellä yrittämällä

Elise Sivonen pääsi kauppatieteelliseen ensimmäisellä yrittämällä. Hän on yksi onnellisista, sillä vain har va pääsee sisään.

V

iime keväänä yli 8000 hakijaa tavoitteli valintakokeen perusteella jaettavia opiskelupaikkoja, joita oli tarjolla vain 734. Tämä kertoo karun totuuden siitä, kuinka vaikeaa kauppakorkeaan tai yliopiston kauppatieteelliseen tiedekuntaan on päästä. Tarvitset joko äärimmäisen hyvän ylioppilastodistuksen tai vaihtoehtoisesti sinun on pärjättävä pääsykokeessa tuhansia muita hakijoita paremmin. OPETTA JA SELITTÄÄ VAIKEAT ASIAT

Paras tapa päästä kauppatieteelliseen on monipuolinen opetus opettajan joh-

Kauppisn e t t i AINUTLAATUINEN, SÄHKÖI NEN OPPIMIS­ YMPÄRISTÖ, JOSSA VOIT HARJOITELLA KAUPPATIE­ TEEN PÄÄSYKO KEESEEN TEHOKKAASTI OMAN AIKATAULUSI MUKAAN.

1

Näet edistymiskäyrästä, miten etenet tavoitteesi saavuttamisessa.

2

Voit seurata oppimisesi edistymistä suhteessa muihin.

3

Lähetä kysymyksiä opettajillemme – he vastaavat sinulle henkilökohtaisesti.

4 5

Elise

Mallivastauksesta näet heti, osasitko tehtävän. Saat tukea tehtävien tekoon teoriaosiosta.

dolla. Tämän vuoksi panostamme Valmennuskeskuksella henkilökohtaiseen ja laadukkaaseen opetukseen, jossa kaikki tärkeät asiat käydään havainnollistaen läpi. Valmennuskeskuksen kurssien avulla sinulla on moninkertainen mahdollisuus päästä opiskelemaan. Vuosien mittaan kurssilaisistamme on päässyt sisään kauppatieteelliseen enemmän osallistujia kuin muilta valmennuskurssijärjestäjiltä yhteensä. HYVÄT HARJOITUSTEHTÄVÄT

Jyri

Elise Sivonen valmistautui kauppatieteiden pääsykokeeseen meidän avullamme, ja hän pääsi ensimmäisellä yri-

tyksellä opiskelemaan Tampereen yliopiston kauppatieteelliseen tiedekuntaan. – Kurssin opettajat olivat todella asiantuntevia ja taitavia myös opetustyössä. He selittivät kaikki epäselviltä tuntuneet asiat ymmärrettävästi, Elise kertoo. Myös Aalto-yliopistolla rahoitusta opiskeleva Jyri Knaapinen valitsi pyrkimisprosessiinsa avuksi meidän kurssimme. – Tutustuin Valmennuskeskuksen materiaaliin jo Studia-messuilla ja koin sen olevan yksi laadukkaimmista, ellei kiistatta laadukkain. Tiivistelmät ja harjoitustehtävät toivat valtavan lisäarvon etenkin lukemisen loppupuolelle.


mainos

Ammattikorkeakoulu

Monipuolista ja työelämäläheistä oppimista Ammattikorkeakoulu tarjoaa käytännönläheistä opetusta. Alavaihtoehtoja ammattikorkeakouluissa on runsaasti aina kauneudenhoidosta tekniikkaan ja liiketalouteen.

A

mmattikorkeakoulun opinnot ovat työelämäläheisiä, ja useilla aloilla opetus toteutetaan yhdessä alan yritysten kanssa. Esimerkiksi Haaga-Heliassa Porvoossa myyntiä ja visuaalista markkinointia opiskeleva Susanne kertoo, että yrityksille tehtävät oikeat toimeksiannot olivat opinnoissa hänelle mieluisimpia. Turun ammattikorkeakoulussa tuotanto- ja konetekniikkaa opiskeleva Tuomas taas on päässyt mukaan päältä ajettavan, sähkökäyttöisen ruohonleikkurin suunnitteluun.

Tekniikan alalle hakevat tekevät matemaattis-luonnontieteellisen tehtäväosion, joka koostuu sekä matematiikan että fysiikan tehtävistä. Humanistiselle alalle, kasvatusalalle tai sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalalle hakevilta arvioidaan eettisten tilanteiden tunnistamista. OPISKELE SÄHKÖISEEN KOKEESEEN SÄHKÖISESTI

Valmennuskeskuksen uusi AMK-netti on paras tapa valmistautua sähköiseen

VALINTAKOE UUDISTUI

Ammattikorkeakoulujen valintakoe uudistui syksyllä 2019, jolloin lähes kaikki alat ottivat käyttöön sähköisen AMK-valintakokeen. Valintakokeen sisältö ja kesto vaihtelevat hakukohteiden mukaan. Jos olet hakenut useammalle eri alalle, suoritat samalla kokeella kaikille hakemillesi aloille kuuluvat tehtäväosiot. Kaikille aloille yhteisissä tehtäväosioissa mitataan hakijan loogista päättelyä ja ongelmanratkaisutaitoja sekä suomen ja englanninkielisten tekstien tulkintakykyä ja sanastonhallintaa. Matemaattisia taitoja mitataan kaikilla muilla aloilla paitsi humanistisella alalla.

”Kotikurssilla seuraat videoita milloin tahansa, kuinka monta kertaa tahansa. Juuri tämän vapauden takia valitsin kotikurssin!” Amira Chokairy liiketalouden opiskelija

AMK-valintakokeeseen. Harjoittelet sähköisessä oppimisympäristössä tietokoneella tehtävää koetilannetta varten. Valmennuskeskus AMK-netti tekee opiskelustasi helppoa! • Harjoittelet oman aikataulu-

si mukaan silloin kun haluat. • Näet edistymiskäyrältä,

kuinka tavoitteesi saavuttaminen onnistuu. • Seuraat reaaliajassa myös muiden pyrkijöiden edistymistä tehtävien teossa. • Opettajat vastaavat henkilökohtaisesti lähettämiisi kysymyksiin. • Luet teoriaosiota samaan aikaan tehtäviä tehdessäsi. • Mallivastauksen avulla näet heti, osasitko tehtävän. • Löydät yli 200 matematiikan monivalintatehtävää matemaattiset taidot -koeosioon.

AMK-netti sisältyy humanistisen alan ja kasvatusalan kursseja lukuun ottamatta kaikkiin ammattikorkeakouluun valmentaviin lähiopetus- ja kotikursseihimme. Voit halutessasi ostaa myös pelkän AMK-netin.


mainos

VA L M E N N U S K E S K U S ”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä.” (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy, tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä)

I lm o it t a u d u va lm en n u s ku rssil l e ! PÄIVÄKURSSI, ILTAKURSSI, KOTIKURSSI, ITSEOPISKELU. Valitse sinulle sopivin! valmennuskeskus.fi Puh. 0207 280 340 vkinfo@valmennuskeskus.fi

F r e n di a l e Kaverin kanssa kurssille edullisemmin! Ilmoittaudu kaveriporukalla ja hyödynnä frendialemme. Mitä useamman kaverin saat mukaan, sitä suuremman alennusprosentin saatte.

• Kaksi ilmoittautujaa: 5 % alennusta.

• Kolme ilmoittautujaa: 10 % alennusta. • Neljä tai useampi: 15 % alennusta.

KUVAT MIIA NYK ÄNEN, SINI PENNANEN, ISTOCK, ADOBE STOCK, UNSPLASH

Ilmoittaudu nyt! valmennuskeskus.fi


Pohjoinen sisäänkäynti

Eteläinen sisäänkäynti


S TU DIA

4

5

Pasilan asema Pasila Railway Station

Ban Rat

a p ih

gård

svä

gen

3

2

a n t ie

Ra

1

uta

Gal

leri

al a, G

Pohjoinen sisäänkäynti Northern Entrance lery

Pysäköintitalo Car Park

t äi iel se nk atu

6

Eteläinen sisäänkäynti Southern Entrance

Holiday Inn Jä

7

rn vä gs m n an ag ata n

Pääsyliput • viimeistään 2.12. verkkokaupasta ostettuna 10 €, shop.messukeskus.com ovelta 12 € SAKKI ry:n jäsenkortilla ovilta 8 € Osku ry:n jäsenkortilla ovilta 8 € Frankin digikortilla 8 € (SLL:n jäsenet 0 €)

Aukioloajat 3.–4.12.2019 tiistai klo 9–17, keskiviikko klo 9–16 Sisäänpääsy Maksuton sisäänpääsy Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenkortilla, varus- tai siviilipalvelusmiehet palvelutodistuksella sekä opintoohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät. HUOM! Maksuton sisäänpääsy edellyttää rekisteröitymisen kävijäksi. Rekisteröidy ennakkoon tapahtuman verkkosivuilla studiamessut.fi ja tulosta rintamerkki mukaasi messuille. Esitä sisään tullessasi rintamerkki ja SLL:n jäsenkortti. Työttömät pääsevät maksutta Studia-messuille esittämällä kassalla riittävän todisteen työttömyydestä.

• • • •

mobiilimaksu EasyPark-pysäköintisovelluksella (mahdollinen palvelumaksu lisätään pysäköinnin hintaan) jälkikäteen osoitteessa oma.europark.fi EuroParkin laskulla

Pysäköintitalon osoite navigaattoria varten on Ratapihantie 17. Pankkiautomaatit Lasigalleriassa ja Alagalleriassa.

Saapuminen Messukeskukseen on helppo tulla kauempaakin. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on noin 300 metrin kävelymatka Messukeskukseen. Helsingin keskustasta pääset raitiovaunuilla 7 ja 9 sekä kaikilla lähiliikenteen junilla.

Järjestäjä Messukeskus Messuaukio 1, 00520 Helsinki asiakaspalvelu@messukeskus.com puh. 040 450 3250 Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 9.10.2019 mennessä jättämiin tietoihin. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä eikä ohjelmamuutoksista.

Pysäköinti Hinta 12 € / kerta / vrk. Pysäköinnin laskutuksesta vastaa EuroPark. Maksutavat: • etukäteen osoitteessa messuparkki.autopay.fi lähtiessä maksamalla automaattiin

Vaatesäilytys Sisäänkäynneillä, palvelun hinta on 3 € / takki. Vaatesäilytykseen voi takin lisäksi jättää yhden laukun.

Päivitetty näytteilleasettajalistaus ja ohjelma löytyvät studiamessut.fi


MESSUILLA MUKANA A Aalto-yliopisto Abertay University 2ME nuorten palvelut, Helsinki SOTE Alkio-opisto Ammattikorkeakouluun.fi Australia Study

4e49 4d61 5m10 5f29 5g38 4a60

B, C BF Media Oy B.H.M.S Business Hotel Management School British Council Study UK Business College Helsinki C.L.Seifert Finland Oy Centennial College Centria-ammattikorkeakoulu Oy

5g11 4b68 4d61 5g15 5g19 4e71 5f51

D, E Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy 4c39 Diakonissalaitos, Vamos 2. aste -hanke 5m16 Disneyland Paris 4e70 DreamStudies Utlandsstudievägledaren AB 4e69 Ekonomiakatemia Ekonomivalmennus Oy 5g11 Embassy of Germany 4b60 Estonian Academy of Arts 4d60 Estonian Academy of Music and Theatre 4d60 Estonian Business School 4d60 Estonian Entrepreneurship University of Applied Sciences 4d60 Estonian University of Life Sciences 4d60

G, H Goldsmiths, University of London GoXplore Finland Oy Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy Harjun Oppimiskeskus Oy HEO Kansanopisto Helsingin Maalariammattikoulu Helsinki School of Business AB, Suomen sivuliike Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Högskolan på Åland

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta Kela Kelloseppäkoulu Keuda Kesälukioseura ry Kielet ja viestintä/JY Kiropraktikon koulutus kansainvälisesti KK Valmennuskeskus Oy K-ryhmä Kuntarekry

4c38 5m31 5f26 5g17 5k15 4a40 4a61 5g1 5k11 5n15

L Laajasalon opisto LAB-ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin Yliopisto Latvia University of Life Sciences and Technologies Laurea-ammattikorkeakoulu Oy Legis Pääsykoevalmennus Oy Limingan Taidekoulu LUT-yliopisto

5f15 4d51 4d49 4d49 4c61 5f41 5f6 5f29 4c51

M Maailmalle.net Maailmanvaihto ry Maanpuolustuskorkeakoulu Maastricht University MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Metsäkoulutus ry Mun talous -toiminta

4c71 4d71 5g41 4d73 5h12 5f41 5h29 5m15

O 4d61 4c68 5f41 5n18 5g21 5g13 5f30 5h49 4a65

I, J Itä-Suomen yliopisto Joutsenon opisto Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä Jyväskylän Urheiluakatemia Jyväskylän yliopisto

4a51 5f29 4a41 4a41 4a41 4a41 4a41

K Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kajaanin ammattikorkeakoulu

5g49 5k49, 5k45

Omnia Opetushallitus Opiskele maanmittausalaa Opiskelijakaupunki Turku /Studiestad Åbo Otavan opisto Oulun Ammattikorkeakoulu Oy Oulun Yliopisto Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab

Näin luet messuopasta:

Esim. osasto 5b62 5=halli, b=käytävä 62=osasto

S SA Archimedes / Study in Estonia SA Estonian Business School SAMK – Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Samu Japanese Language School Savonia-ammattikorkeakoulu Sector Alarm Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy Seurakuntaopisto Snellman-korkeakoulu – Opettajankoulutus Stadin ammatti- ja aikuisopisto Studentum Suomen ev. lut. kirkko Suomen Hierojakoulut Oy Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Finlands Gymnasistförbund rf Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys SLEY ry Suomen Punainen Risti Suomen Raamattuopisto Sykes Sweden Svenska Handelshögskolan Sähköalalla riittää töitä

4d60 4e61 4a39 4e69 4a51 5m13 5f31 5f29 5g30 5h11 5m14 5k29 5m31 4d39 5f29 4a48 5f29 5m21 5f29 5n30 4e41 5h19

T 5h15 4b39 5m18 4b51 5f29 4b41 4b49 4e51

P Palvelualojen ammattiliitto PAM 5k19 Perho Liiketalousopisto & Perho PRO 5f10 Perussuomalaiset Nuoret ry 5n16 Poliisiammattikorkeakoulu 5k31, 4d41 Puolustusvoimat 5h31, 5g31 Pykälä ry:n valmennuskurssit 5f11 Päivölän opisto 5f29

R RainMaker SalesHow Oy 5m19 Rajavartiolaitos 5h41, 5h43 Rascal Industry 5m29 Rauma Maritime Training Center 5g29 Riga Stradins University 4d70 Rikosseuraamuslaitos 5m40

Katso ajankohtainen lista: studiamessut.fi

Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 9.10.2019 mennessä jättämiin tietoihin. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä.

Taideyliopisto Tallinn University Tallinn University of Technology Tampereen korkeakouluyhteisö Tampereen Urheiluhierojakoulu Toinen reitti yliopistoon -hanke Turun ammattikorkeakoulu Oy Turun yliopisto Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö

4e39 4d60 4d60 4c41 5k41 4a38 4b51 4b51 5f20

U, V, W Universal Players Global Oy 4b69 University of Essex 4d61 University of Kent 4d61 University of Tartu 4d60 UWE, University of the West of England 4d61 Urheiluopistot 5h18 Vaasan kaupunki 4e51 Vaasan oikeustieteellinen koulutus 4e51 Vaasan Yliopisto 4e51 Valmennustiimi Eximia Oy 4c69, 5g10 Whiterock Finland 4b70

Y, Å Yrkeshögskolan Novia YTK-Yhdistys Åbo Akademi

4b51, 4e51 5n19 4b51, 4e51


INNOVAATIOALUEELLA ESILLÄ OPISKELIJOIDEN OIVALLUKSIA! Henkilöstailausta verkossa Inca Paatelan (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) innovaatio tarjoaa ensimmäisenä Suomessa stailauspalveluita kokonaan verkon välityksellä. Palvelusta voi valita useita erilaisia tyylikonsultaatioita treffiasusta häätyyliin. Verkkopalvelun valttikortti on stailaus ajasta ja paikasta riippumatta, toisin kuin myymälöissä tapahtuva konsultointi. Paatela pitää stailauksessaan tärkeänä eettisyyttä ja vastuullisuutta – pois kertakäyttökulttuurista. Tutustu palveluun: theonlinestylecoach.com

Huomisen vuorovaikutteiset esineet Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa tehdään innovatiivista tutkimusta muotoilun ja teknologian rajapinnassa. Studia-messuilla esitellään, kuinka printattavaa elektroniikka voidaan hyödyntää vaatteissa, miten pystyt itse printtaamaan näyttöjä, ja millä tavalla virtuaalitodellisuutta voidaan upottaa ympäristöön. Esitteillä olevat innovatiiviset sovellukset ovat teollisen muotoilun professori Jonna Häkkilän tutkimusryhmän käsialaa.

Metropolian innovaatioprojekteissa etsitään käytännön ratkaisuja työelämän tarpeisiin Innovaatioprojektit ovat merkittävä osa Metropolian toimintaa ja yksi keskeisistä tavoista toteuttaa yhteistyötä opiskelijoiden ja työnantajien kanssa. Innovaatioprojektit ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia, sekä myös kansainvälisiä. Yhteistä innovaatioprojekteilla on palvelujen, toimintatapojen, menetelmien tai tuotteiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. ”Kun sähköinsinööri kohtaa toimintaterapeutin, kun elokuvaohjaaja kohtaa talotekniikan osaajan, kun laboratorioanalyytikko kohtaa muotoilijan, syntyy jotain aivan uutta ja uniikkia ajattelua.”

Janitor Run -peli tutkii virtuaalipelaamisen aiheuttamaa pahoinvointia kehittäen parempaa käyttäjäkokemusta Tuotantotalouden opiskelija Kuisma Rautio sekä tietotekniikan opiskelijat Olli Törrönen ja Sami Rapakko (Oulun yliopisto) ovat tutkineet virtuaalipelaamisen käyttäjille aiheuttamaa pahoinvointia, ”cybersickness”. Janitor runissa liikutaan virtuaalisesti Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella aidolla potkulaudalla sekä tutkitaan ja kehitetään samalla saatujen käyttäjäkokemusten avulla pelimukavuutta.


4.12. KESKIVIIKON OHJELMA • Inspis-lava 9–9.30 Lumi Maunuvaara – Havu Cosmetics Lumi Maunuvaara perusti ensimmäisen yrityksensä HAVU Cosmetics Oy:n vain 19-vuotiaana. Hän oli opiskellut Aalto-yliopistossa kemiaa tekniikan linjalla. Pian Lumi halusi päästä tekemään jotain omaa ja perustikin suositun luonnonkosmetiikkayrityksensä. Esityksessään Lumi kertoo omista valinnoistaan, vaikeuksistaan ja onnistumisistaan yrittäjänä ja opiskelijana. Millaista yrittäjyys on nuorelle ja kuinka kouluprojektista saadaan kasvatettua nopeasti kansainvälistyvä yritys? Kuvat: © Kaisa Syrjänen 10–10.30 Poliisiksi! Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat esittelevät poliisikoulutusta ja tulevaa ammattiaan. 10.30–11.00 #inttiedessä? Varusmiespalvelus soittajana Puolustusvoimien varusmiesFörsvarsmakten soittokunnan varusmiehet intti.fi kertovat varusmiespalveluksesta ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta sekä palveluksen suorittamisesta varusmiessoittajana. 11–12.00 Ylpeästi AMK Miksi valitsin ammattikorkeakouluopinnot? 3amk viestintäharjoittelija Kalle Kuoppanen haastattelee Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean opiskelijoita. Luvassa myös osallistava tanssikoreografia.

12–13.00 Hallitus vs. oppositio – kuka tuntee lukiolaiset parhaiten? Suomen Lukiolaisten Liiton leikkimielinen kisa ja keskustelu, jossa puolueiden edustajat pääsevät testaamaan tietonsa lukiolaisten tilanteesta! Samalla kuullaan, mitä poliitikot olisivat valmiita tekemään, jotta lukio ja lukiolaiset olisivat paremmassa jamassa. 13–13.30 Maailmalle.net: Opiskelemaan ulkomaille – minäkö? Opetushallituksen Maailmalle.net haastattelee ulkomailla opiskelleita. Miksi lähteä, miten se onnistuu ja mitä ulkomailla opiskelu antaa?

13.30–14.00 Tampereen korkeakouluyhteiso esittää: Perttu Pölönen ja tulevaisuuden lukujärjestys Minkälaisten taitojen varaan tulevaisuuden osaaminen kannattaa rakentaa? Miltä tulevaisuuden työ näyttää? Perttu Pölönen on keksijä, yrittäjä ja säveltäjä. Hän on voittanut Euroopan suurimman nuorten tutkimuskilpailun ja opiskellut tulevaisuuden teknologioita Singulariteetti-yliopistossa NASAn tutkimuskeskuksessa. Mediassa häntä on kutsuttu superälyköksi ja pelottomaksi keksijäksi – vuonna 2014 hänet palkittiinkin Slushissa Suomen luovimpana ja joulukuussa 2018 MIT Tech Review nimesi hänet 35 lupaavimman innovaattorin joukkoon Euroopassa. 14–14.30 Lääketieteen opiskelu Oulun yliopistossa Lääketieteen opinnoista on ollut painonnostajalle konkreettista hyötyä. Harjoittelun ja luennot voi jopa yhdistää. Opinnoistaan lavalla on kertomassa olympiaurheilija Anni Vuohijoki. Kuva: © Mikko Törmänen 14.30–15.00 How to fill out a UCAS application form, effects of Brexit and studying in the UK First part of the presentation will concentrate on how to fill out a UCAS application form? The second part will address the effects of Brexit and looks at studying in the UK. Ellie Buchdahl, British Council 15–16.00 #inttiedessä – Puolustusvoimien Försvarsmakten varusmiessoittokunta esiintyy intti.fi Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan energinen show. Varusmiehet kertovat varusmiespalveluksesta ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta sekä palveluksen suorittamisesta varusmiessoittajana.

Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma

studiamessut.fi


3.12. TIISTAIN OHJELMA • Inspis-lava 9.30–10.00 Avajaispuhe Opetusministeri Li Andersson Kuva: © Minna Kallinen 10–10.30 Laajasalon opisto – vuoden opinnot! Nyt puhuvat opiskelijat: minkälaista on opiskelu Laajasalon opistossa? Fiiliksen kattoon nostaa Laulun linja. 10.30–11.00 Liiketoiminnan ammattilaiseksi jopa vuodessa! – Mercuria Business College Opiskele merkonomiksi sinulle sopivasti. Tarjoamme kansainvälisen oppimisympäristön, johon kuuluu myös työelämäjaksoja ulkomailla. Lavalla on puhumassa rehtori Tiina Immonen. 11–12.00 Ylpeästi AMK Miksi valitsin ammattikorkeakouluopinnot? 3amk viestintäharjoittelija Kalle Kuoppanen haastattelee Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean opiskelijoita. Luvassa myös osallistava tanssikoreografia.

12–13.00 Hallitus vs. oppositio – kuka tuntee lukiolaiset parhaiten? Suomen Lukiolaisten Liiton leikkimielinen kisa ja keskustelu, jossa puolueiden edustajat pääsevät testaamaan tietonsa lukiolaisten tilanteesta! Samalla kuullaan, mitä poliitikot olisivat valmiita tekemään, jotta lukio ja lukiolaiset olisivat paremmassa jamassa. 13–13.30 Opiskelemaan ulkomaille – minäkö? Opetushallituksen Maailmalle.net haastattelee ulkomailla opiskelleita. Miksi lähteä, miten se onnistuu ja mitä ulkomailla opiskelu antaa? 13.30–14.00 Avoimen väylältä yliopistoon Yliopistojen opiskelijavalinnat uudistuvat. Miksi avoimen yliopiston väylä kannattaa huomioida nyt? Laajenevalla ja kehittyvällä avoimen väylällä voit kokeilla itseäsi kiinnostavaa alaa ja yliopistotasoista opiskelua ensikertalaisuuttasi menettämättä. Samalla kehität akateemisia opiskelutaitojasi. Suorittamasi opinnot ovat valmiita tutkintojen osia. Avoimen väylältä voit hakea yhä useampaan tutkinto-ohjelmaan eri yliopistoissa. Tule kuulemaan, miten 11 yliopiston yhteinen Toinen reitti yliopistoon -hanke (TRY) kehittää avoimen väylää. Puhumassa on Toinen reitti yliopistoon -hankkeen projektipäällikkö Paula Savela Jyväskylän yliopiston avoimesta yliopistosta.

14–14.30 Urheiluopistojen ammatillinen koulutus Lavalla puhumassa on pääsihteeri Nina Luukkainen Urheiluopistojen Yhdistyksestä.

14.30–15.00 How to fill out a UCAS application form, effects of Brexit and studying in the UK First part of the presentation will concentrate on how to fill out a UCAS application form? The second part will address the effects of Brexit and looks at studying in the UK. Ellie Buchdahl, British Council

15–15.30 Kenelle lukiolaisstipendit? Studiassa jaetaan 4000 euron arvosta stipendejä ansioituneille lukiolaisille tai lukiolaisryhmille. Stipendien saajat päättää raati, joka koostuu Suomen Lukiolaisten Liiton ja Messukeskuksen edustajista. Palkintorahan lahjoittaa Suomen Messusäätiö. 15–16.00 Näin pääsin sisään lääkikseen Suosittu instagrammaaja Milja Malin, @milppu, antaa omakohtaisia vinkkejä, miten pääset sisään lääketieteelliseen. Milja opiskelee neljättä vuotta lääketieteellisessä, ja hänen Insta-tilillään on yli 18 500 seuraajaa. Järjestäjä: KK Valmennuskeskus.

Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma

studiamessut.fi


TERVEISET STUDIA-MESSUJEN JUONTAJILTA! Olen Sita Salminen, 27-vuotias yrittäjä. Työhöni kuuluu sisällöntuotanto Youtube-kanavilleni ja Instagramiin, live-keikat sekä POKS-podcastin tekeminen. Olen kotoisin Rovaniemeltä, josta muutin lukion jälkeen Ouluun opiskelemaan suomen kieltä yliopistossa. Tavoitteenani oli kirjailijanura, ja marraskuussa julkaistaankin esikoisteokseni. Olen kirjoittanut blogia vuodesta 2011, mutta siirryin vloggaamiseen vuonna 2016. Työskentelin tuolloin OP Labissa, mutta lopulta päätin ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Opintoni ovat auttaneet kaikenlaisessa viestinnässä: helppolukuinen teksti on tärkeää somen tekemisessä. Kieli on niin iso osa kulttuuriamme, että esim. sanaston sävyerojen hallitseminen voi jopa edistää tasa-arvoa. Viime vuoden kokemukseni Studia-messuista ovat erittäin positiiviset, enkä malta odottaa, että pääsen seuraamaan ja olemaan osa ohjelmaa! – Sita youtube.com/sitasalminen Instagram: sitasalminen Twitter: @sitasalminen Kuva: © Noora Tiihonen

Moikka moi! Mä olen Joonas Pesonen ja internetissä mut tunnetaan myös @pesojoonas nimellä. Mä valmistuin tradenomiksi 2013, jonka jälkeen lähdin maailmanympärysmatkalle miettimään, mitä sitä tekisi seuraavaksi. Sosiaalisen median pariin syöksähdin Snapchatin kautta ja nykyään kirjoitan omaa blogia. Sosiaalisen median ohella tuotan myös sisältöä TV-ohjelmiin. Kaupallisen alan koulutus on auttanut erityisesti oman osaamisen paketoimisessa ja kaupallistamisessa. Näitäkin tärkeämpiä oppeja koulussa oli tiimityötaidot sekä verkostot. Mahtava päästä jälleen kerran Studia-messuille morjestamaan nuoria! Viime kerrasta onkin pari vuotta, jolloin olin lavalla puhumassa oman jutun löytämisestä. – Joonas pesojoonas.fi Twitter: @pesojoonas Linkedin: joonaspesonen Kuva: © Nordic Choice Hotels

Fiilisteletkö opiskelevasi tai työskenteleväsi ulkomailla? Studiassa on taas mukana kansainvälisiä yliopistoja ja kouluja ympäri maailman! Pääset tutustumaan, millaista olisi opiskella Australiassa, Kanadassa, Japanissa, Sveitsissä, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Saksassa tai hiukan lähempänä Ruotsissa, Latviassa tai Virossa. Jos työskentely ulkomailla kiinnostaa, löydät siihenkin sopivia tahoja messuilta: mm. Disneyland Paris tarjoaa nuorille sekä harjoittelu- että työpaikkoja. Mukana myös muita yrityksiä, joiden kautta voit päästä työskentelemään ulkomailla!


Roosa Pajunen Puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto ry

MEISTÄ TULEE LÄÄKÄREITÄ, VIRKAMIEHIÄ JA VÄÄPELEITÄ

Olen puhunut häpeilemättä siitä, kuinka en vielä tiedä mitä haluaisin tehdä tai opiskella. Ja eihän siinä mitään hävettävää olekaan. Uskon, että elämä kyllä johdattaa, ja itselle tärkeiden ja kiinnostavien asioiden tekeminen ei voi koskaan viedä vääräänkään suuntaan. Mutta työtä oman tulevaisuuden eteen on tottakai tehtävä.

Yläkoulussa olin itse hyvin päättäväinen ja luulin tietäväni varmaksi sen, mitä haluan opiskella ja tehdä. Lukiossa mieli muuttui. Kärsin myös yhteenkuulumattomuuden tunteesta, uupumisen oireista ja ehkä jonkin asteisesta identiteettikriisistäkin.

Löysin taas paikkani maailmasta. Sitä en vieläkään tiedä mikä minusta tulee isona, mutta opin tunnistamaan, mikä minua kiinnostaa.

Ja bioinformaatioteknologian diplomi-insinöörejä, yhteiskuntatieteilijöitä, ohjelmistokehittäjiä. Meistähän voi tulla vaikka mitä!

Lähdin kovapäisesti tekemään asioita, jotka minua kiinnostivat. Ja ennen pitkää löysin itseni sellaisten ihmisten keskeltä, jotka olivat kiinnostuneita samoista asioista kuin minä: vaikuttamisesta, hyvästä musiikista, politiikasta, johtamisesta, tasa-arvosta – lista voisi jatkua vielä pitkään. Mutta se vaati silloisen oman kuplan ulkopuolelle menemistä. Pienessä eteläpohjalaisessa kylässä asuvana se vaati myös pitkiä tunteja busseissa ja junissa.

Mitä sinä voit juuri nyt tehdä tulevaisuutesi eteen? Voit olla utelias, ennakkoluuloton ja poistua omasta kuplastasi löytämään jotain aivan uutta. Voit lähteä rokeasti juttelemaan eri korkeakouluja ja tieteenaloja edustavien henkilöiden kanssa. Niistä keskusteluista saattaa löytyä sinunkin tulevaisuutesi suunta. Meistähän voi tulla vaikka mitä!

#studiamessut2019


MESSUOPAS

3.–4.12.2019

Messukeskus Helsinki

S TU DIA SUOMEN SUURIN

NUORTEN OPISKELUJA URATAPAHTUMA

Yhteistyössä:

studiamessut.fi | #studiamessut2019 Mediayhteistyössä:

IRTONUMERO 5 €

Profile for Improbatur

Improbatur 4/2019  

Suomen Lukiolaisten Liiton lehti lukiolaisille – vuoden neljäs numero.

Improbatur 4/2019  

Suomen Lukiolaisten Liiton lehti lukiolaisille – vuoden neljäs numero.

Advertisement