Page 1

3/2017

Aikuistuvien ihmisten asialla

Ronja Salmesta on moneksi. s. 18


Uusi tukimuoto opiskelijoille CASIOlta Teemme opiskelustasi helpompaa. CAS-ohjelma ClassPad (Win, Mac, iOS, Android) auttaa ymmärtämään matematiikka. Voit käyttää sitä kotitehtävissä, oppitunneilla ja sähköisissä Abitti-kokeissa - nyt myös Macillä tai mobiiliversioina!

Casio Academy CASIO tukee opiskelijoita matkalla ylioppilaiksi. Nyt uutena tukimuotona voit harjoitella syksyn matematiikan yo-kokeisiin yhdessä matematiikan opettajien kanssa Casio Academyssa lauantaina 23.9. netin välityksellä. Teemme opiskelustasi helpompaa. Katso tarkemmat tiedot osallistumisesta syyskussa nettisivuiltamme www.casio-laskimet.fi, joilta löydät myös aiemmat yo-koeratkaisut.

fx-991EX 2in1 Aloita opiskelusi välineillä, joita ei tarvitse vaihtaa! Niputimme ClassPad Managerin (Win/Mac) 3 vuoden ohjelmalisenssin ja parhaan funktiolaskimemme edulliseen pakettiin fx-991EX 2in1. Laskin on luotettava, nopea ja aina käyttövalmis. Aurinkokenno takaa virransaannin kokeissa. ClassPad Manager on markkinoiden helppokäyttöisin CAS-ohjelma, joka on käytössä sähköisissä kurssi- ja yo-kokeissa. Katso videotuki linkeistä bit.ly/Abitti-Casio bit.ly/fx-991EX-videot

bit.ly/fx-cp400 bit.ly/casio-lukion-matematiikka

Lataa maksuton ClassPad Managerin 90 päivän kokeiluversio (Win/Mac) sivulta edu.casio.com. Erinomainen kurssille MAY1!

Opiskeletko IB-linjalla? Uusin laskinmallimme fx-CG50 on suunniteltu IB-linjojen matematiikan tarpeisiin ja se on sallittu kansainvälisesti IB-loppukokeissa. Tarkka värinäyttö tekee kuvaajista ja taulukoista selkeitä lukea. Monipuoliset sovellukset tukevat kaikkia kursseja ja helpottavat opiskeluasi. Opetusvideot löydät osoitteesta bit.ly/fx-CG50-videot.


Pääkirjoitus

Aleksi Tuomola

”Normaali on hölmö käsite, joka rajoittaa turhaan.” Anna-Sofia Nieminen, päätoimittaja anna-sofia.nieminen@lukio.fi Perinteinen polku menee jotenkin näin: lukion jälkeen jatko-opinnot, siinä ohessa kumppanin löytäminen, sitten töitä, naimisiin ja lapsia. Töitä ei saa olla liikaa, koska iltaisin ja lomilla kuuluu viettää aikaa läheisten kanssa ja nauttia vapaa-ajasta. Entä jos tällainen elämä ei kiinnosta? Entä jos ei halua lapsia? Tai haluaa viettää myös iltoja töissä, koska se on kivaa? Haastattelin sivulta 18 alkavaan juttuun Ronja Salmea, joka on 24-vuotiaana jo useita teoksia julkaissut kirjailija, kokenut tv-ohjelmien juontaja, Venla-palkittu sosiaalisen median ammattilainen ja vaikka mitä muuta. Hän nauttii, kun saa tehdä paljon töitä, eikä stressaa esimerkiksi seurustelukumppanin löytämisestä. Se on hänen valintansa. Minun mielestäni se on rohkea valinta. En tarkoita, että jokaisen pitäisi tavoitella samaa. Tarkoitan, että on rohkeaa elää itselle merkityksellistä elämää, vaikka se ei aina vastaisikaan ympäristön odotuksiin. On rohkeaa sanoa ääneen käyttävänsä niin paljon aikaa työntekoon, että ystävyyssuhteet eivät kanna, jos ystävälle on tärkeää tavata jatkuvasti. Uskon, että on monia tapoja elää hyvää elämää. Elämän­

valintojen yhteydessä normaali on hölmö käsite, joka rajoittaa turhaan. Mitä se muka tarkoittaa? Ja miksi edes pitäisi määritellä normaali? Ovat omat haaveet mitä tahansa – tai vaikka ei vielä olisi hajuakaan siitä, miten haluaa elämänsä viettää – tärkeää on opetella tuntemaan itsensä. Salmelle tärkeää on työ. Opintoja hän ei ole jatkanut lukion jälkeen. Sekin täytyy hyväksyä, että välillä haaveiden tielle tulee erilaisia asioita. Unelmien opiskelupaikkaa ei välttämättä saa vuosienkaan yrittämisen jälkeen, tai henkilökohtainen kriisi voi siirtää suunnitelmia. Salmi kertoo joutuneensa kohtaamaan sen, että jokaisen jaksamisella on rajansa. Hän tarkkailee jatkuvasti itseään, jotta työnteko ei ylittäisi hänen rajojaan. Eikä sekään ole niin vaarallista, jos haaveet muuttuvat ajan kuluessa tai osa niistä jää saavuttamatta. Aina voi muuttaa suuntaa. ps. Sinä, joka aloitat lukion: tervetuloa Improbaturin lukijaksi! Toivottavasti pidät lehdestä ja haluat seuraavatkin numerot kotiisi. Saat ne liittymällä Suomen Lukiolaisten Liiton jäseneksi (esimerkiksi osoitteessa lukio.fi) tai tilaamalla lehden (improbatur.fi/tilaa). Inspiroivia lukuhetkiä! 3


Tervemenoa lukioon!

An

tt i

Ky r

ö

Jokainen on oman elämänsä kapteeni Tuore lukiolainen, onnea pääsystä lukioon! Missä haluat olla viiden vuoden kuluttua? Voi tuntua hassulta katsoa pitkälle tulevaisuuteen, kun on juuri päässyt uuden opintien alkuun. Kuitenkin juuri lukioaika tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden rauhassa miettiä itseä, kiinnostuksen kohteita, omia valmiuksia ja kyvykkyyksiä sekä niiden kehittämistä. Joskus läksyjen keskellä voi tuntua siltä, että sinulta vaaditaan paljon. Muista kuitenkin, että lukio on sinun tarpeitasi varten. Lukio tarjoaa laajan kattauksen yleissivistäviä tietoja ja laaja-alaisia valmiuksia tulevaisuuden kohtaamiseen. Turvallisessa ympäristössä ja ammattitaitoisen lukion henkilöstön tukemana ehdit kuulostella itseäsi, uteliaana löytää innostuksen kohteita. Roomalainen filosofi Seneca totesi aikanaan viisaasti, että vaikka purjelaivassa olisi paras mahdollinen miehistö, laadukkaimmat purjeet ja suotuisimmat tuulet, se ei koskaan löydä oikeaan sata-

maan, jos kapteeni ei tiedä, mihin satamaan haluaa päästä. Meistä jokainen on oman elämänsä kapteeni. Tietojen, taitojen ja valmiuksien hankkiminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on oivaltaa, mitä niillä tiedoilla, taidoilla ja valmiuksilla haluaa tehdä ja mihin niitä haluaa käyttää. Tulet todennäköisesti toimimaan elämäsi aikana useissa erilaisissa ammateissa. Asiantuntijuuteen ei enää riitä se, että yhdellä hetkellä tietää paljon. Sen lisäksi on oltava valmius jatkuvasti oppia uutta. Lukion päätteeksi päästään ylioppilaaksi, mutta valmistumiseen kuluu koko elämä. Siksikin kannattaa tunnustella, mitkä kokonaisuudet tuntuvat sellaisilta, että niistä olisi halukas oppimaan jatkuvasti enemmän. Oppimisen ilo ja motivaatio takaavat parhaan lopputuloksen. Menestystä valitsemallesi uralle!

Olli-Pekka Heinonen pääjohtaja Opetushallitus 4


An

tt i

Ky r

ö

Lukioaika on täynnä valintoja Hyvää lukion alkua, uusi opiskelija! Kävin itse yläkoulussa ankaraa pohdintaa ensimmäisestä varsinaisesta opiskelupaikasta peruskoulun puuduttavien vuosien jälkeen. Minulle lukioon meneminen oli ollut aina selviö, mutta yhteishaun kynnyksellä en ollutkaan enää varma. Haenko lukion kautta korkeakouluun vai haluanko sittenkin löytää oman kutsumukseni jotain muuta kautta? Lopulta päätin lähteä tavoittelemaan valkolakkia ja yritin valikoida sopivan lukion. En ole katunut päätöstä, mutta muistan epävarmuuden. Kaverit menivät joko toiseen lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen, osa lähti jopa eri paikkakunnalle. Sama vanha yläkoulun ystäväporukka hajosi. Ennen lukion alkua piti tehdä alustavat kurssivalinnat. Tuntui kuin sulkisin ovia edessäni. Valitsisinko kieliä vai panostaisinko sittenkin humanistisiin aineisiin? Kysymyksiä heräsi sitä mukaa,

kun sain edelliset ratkottua. Lukion aikana ylioppilaskirjoitukset olivat mitä suurin kysymysmerkki. En aluksi tiennyt, milloin osallistun ylioppilaskokeisiin tai edes sitä, mitä aineita tulisin kirjoittamaan abiturienttina. Lopulta sain koottua suunnitelman ylioppilaskirjoituksia varten. Lukio-opintojen lopussa tulin taas isojen valintojen eteen. Mihin korkeakouluun lähden opiskelemaan, mitä haluan elämälläni tehdä? Näiden valintojen tekeminen on minulla vielä kesken. Olen kuitenkin oppinut, että asiat pääsääntöisesti hoituvat, kun löytyy intoa ja motivaatiota opiskella ja tehdä töitä oman tulevaisuuden eteen. Ja kyllä opiskelija tarvitsee myös tukea ja tietoa päätöksenteon tueksi. Sitä on oltava aina tarjolla. Epävarmuudesta ei voi päästä täysin eroon, mutta lukiosta kannattaa ottaa ilo ja oppi irti. Se on yksinkertainen resepti mielenkiintoisille lukiovuosille.

Pietu Heiskanen puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto 5


Tässä lehdessä

Ronja Salmi repeää moneen suuntaan Saammeko esitellä: yrittäjä, juontaja, kirjoittaja, someguru ja feministi – kaikki yhdessä henkilössä.

18

24 6

Terveisiä Euroopasta! Tällä artikkelilla on suuruudenhullu tavoite: selvittää, mitä eurooppalaisuus on.


3 | Pääkirjoitus 4 | Tervemenoa lukioon!

OPH:n pääjohtajan ja SLL:n puheen­johtajan tervehdykset

6 | Tässä lehdessä 9 | Tekijät esittäytyvät Reeta & Meri

11 | Dear Impro, Meistä puhuttua & Oikaisu 12 | Ajassa kiinni

32

14 | Paluu lukioon Karri ”Paleface” Miettinen

48 | Kulttuuritentissä

Kulisseista parrasvaloihin Improbaturin muotijuttu on täällä taas, teatraalisempana kuin koskaan!

44

Näinkö ylppärit muuttuvat? Läpivalaisemme kymmenen muutosta, joita ylioppilastutkintoon on ehdotettu.

Sääntömääräisen kutsun Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n XXXIII liittokokoukseen Espooseen löydät lehden sivulta 51.

Tiitu Takalo

61 | Eka kerta Johannes Brotheruksen eka leffa ilmestyi lukion alussa

62 | Elämästä Sonja Parkkisen kolumni

63 | Maailmalta Satu Rämön kolumni Islannista

64 | Essee

Vapaus, sisaruus ja tasa-arvo

66 | Päivänavaaja

Häpstäk hyvää huomenta!

7


Lukiolainen, kiinnostaako journalismi?

Tule mukaan kehittämään Improbaturia! Keräämme lukijaraatia, joka toimii Facebookryhmänä. Raatilaisten maantieteellisellä sijainnilla ei siis ole väliä. Lukijaraati antaa palautetta, ideoi yhdessä toimituksen kanssa ja osallistuu eri tavoin Improbaturin kehittämiseen ja tekemiseen. Lukuvuoden mittaisesta työskentelystä saa keväällä todistuksen ja pienen palkinnon. Jos kiinnostuit, lähetä sähköpostilla lyhy t esit tely itsestäsi 10. sy yskuuta mennessä: anna-sofia.nieminen@lukio.fi. Vastaamme kaikille syyskuun aikana. Viestejänne innolla odottaen, Improbaturin toimitus

Aikuistuvien ihmisten asialla

8


Improbatur 3/2017 Aikuistuvien ihmisten asialla – lehti lukiolaisille

Tekijät esittäytyvät

Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Anna-Sofia Nieminen Ulkoasu Antti Kyrö Toimitussihteeri Mari Uusivirta

Reeta Niemonen kirjoitti sivulta 24 alkavan jutun eurooppalaisuudesta ja tapasi sitä varten kaltaisiaan erilaisuuden ihmettelijöitä ja itsensä etsijöitä joka puolelta maanosaa. ”Olisi hienoa, jos kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla olisi vielä paljon nykyistä paremmat mahdollisuudet matkustaa.” Matkailu ja toimittaminen ovat 22-vuotiaan Reetan mielipuuhaa. Hän opiskelee politiikan tutkimusta Pariisissa ja tekee ohessa töitä freelance-toimittajana. Kesän ajan hän on tarjoillut juomia Pariisin Disneylandin turisteille. Reeta nauttii siitä, että repussa on kaikki tarvittava ja suunta pitää löytää itse kartasta. Retkeilijä hänessä pääsi lopullisesti valloilleen, kun hän muutti lukion jälkeen Ranskaan. Nykyään hän lähtee usein kävelemään kotipihaltaan ja kääntyy takaisin vasta, kun alkaa hämärtää. ”Kävellessä olo on etuoikeutettu, aivan kuin maailma olisi olemassa vain minua varten.”

Meri Björn on 24-vuotias valokuvaaja, jonka erityisalaa ovat henkilökuvat. Parhaiten hän viihtyy muotikuvauksissa, joita tehdään isolla porukalla ja joissa hän pääsee toteuttamaan omaa visiotaan. ”En haluaisi kuvata metsässä lintuja, sillä en viihdy kuvatessa yksin.” Tähän lehteen Meri kuvasi sivulta 32 alkavan muotijutun. Idea teatterihenkisestä jutusta tuli jo kaksi vuotta sitten, mutta lopputulos eroaa merkittävästi alkuperäisestä ajatuksesta. Merin mukaan niin käy usein, sekä käytännön syistä että hänen fiilispohjaisen kuvaustapansa takia. Tällä kertaa tarkoitus oli kuvata miesmallia, mutta löytyikin naismalli. Suunnitelmaa fiksattiin siihen suuntaan, mikä näytti mallin päällä hyvältä: esimerkiksi käytettiin enemmän peruukkeja ja tehtiin vähemmän överejä meikkejä. Meri erikoistui opintojen aikana valokuvaukseen ja valmistui vuonna 2012 Pekka Halosen akatemiasta kuva-artesaaniksi.

Avustajina tässä numerossa Meri Björn, Jopo Simeon K, Jaakko Kahilaniemi, Robert Lönnqvist, Melanie, Reeta Niemonen, Oona Oikkonen, Sonja Parkkinen, Jose Riikonen, Satu Rämö, Heli Sorjonen, Erkki Toukolehto, Nick Tulinen, Tuukka Tuomasjukka, Aleksi Tuomola, Mari Uusivirta Kannen kuva Jaakko Kahilaniemi Kustantaja: Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Janni Pellinen Mediatiedot: www.improbatur.fi/ mediatiedot Paino: Forssa Print Oy Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs. 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (sll:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur Instagram: @Lukiolaiset issn-l 0784-705x issn 0784-705x issn 2341-8923 (improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 31. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2017. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta.

Tätä lehteä odotellessa päivitettiin improbatur.fin ulkoasua ja julkaistiin esimerkiksi verkkojuttu anoreksiasta. Käy tsekkaamassa!

Lehti postitetaan jäsenetuna Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Jäsenet voivat olla osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa yhteydessä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@ lukio.fi tai +358 9 5842 1500). Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@ lukio.fi).

9


KYSYLUKIOLAISELTA.FI ”Apua oon menossa uuteen lukioon, josta en tunne ketään!”

?

”Mistä saa halvimmat lukiokirjat? Miten voin tilata opiskelijakortin?” Kerro, mikä kummastuttaa – lukiolaiset vastaavat verkossa ja Snapchatissa. Kampanjan takana on Suomen Lukiolaisten Liitto.

KYSYLUKIOSTA


Dear Impro

Meistä puhuttua

Tällä palstalla vastaamme lukijoidemme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

@Ellilil: Yksi aikaansaavimmista ja lämpimimmistä tuntemistani ihmisistä @SaaraHyrkko kirjottaa hyvin #huijarisyndrooma’sta. @JuKurttila: Erinomainen versio m-05 kuosista uusimmassa @Lukiolaiset Improbatur-lehdessä

Lukiolainen kysyy Saako huoltajille tiedottaa opintojen sujumisesta ilman lukiolaisen suostumusta?

@JVaattovaara: Pikkasen mietin, että onko tämän lehden nimi mietitty ihan loppuun asti? #nuoret #elämä [kuvassa Improbatur-lehti]

Keskustelu jatkuu

iK

tt

Annakaisa Tikkinen koulutuspoliittinen asiantuntija Suomen Lukiolaisten Liitto

yrö

Impro vastaa A

n

”Koulutuksen järjestäjällä on lukioasetuksessa säädetty velvollisuus tiedottaa sekä opiskelijoita että huoltajia opiskelijan työskentelystä ja opinnoissa etenemisestä. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin koulutuksen järjestäjän omassa opetussuunnitelmassa. Näin ollen opiskelijan suostumusta tiedottamiseen ei tarvita. Täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla tilanne on eri, sillä lapsen huolto päättyy tämän täyttäessä 18 vuotta. Yleensä koulutuksen järjestäjillä on käytössä lomake, jolla täysi-ikäinen opiskelija voi halutessaan antaa suostumuksensa siihen, että vanhempi voi seurata opintojen etenemistä esimerkiksi Wilmassa tai muussa oppilaitoksen käyttämässä tietojärjestelmässä. Lukioilla voi olla monia sellaisia yleisiä käytäntöjä, jotka tulevat uutena yläkoulun jälkeen. Kaikki tärkeimmät asiat kerrotaan kuitenkin opetussuunnitelmassa, joka onkin opiskelijan tärkein oikeusturva. Vaikka lukuvuoden alun infoiskut voivat tuntua puuduttavilta, myös niissä kannattaa olla hereillä.” Suomen Lukiolaisten Liitto on Improbaturin julkaisija.

Anna palautetta ja seuraa somessa Voit antaa meille palautetta vaikka Facebookissa (@improbatur) tai sähköpostilla (improbatur@lukio.fi). Twiitit ja Instagram-kuvat tavoittavat meidät, jos lisäät niihin tunnisteen #improbatur. Kannattaa muuten tykätä Improbaturin Facebook-sivusta, niin pysyt parhaiten kärryillä muun muassa siitä, mitä juttuja improbatur.fissä ilmestyy! Sekä Twitterissä että Instagramissa sometamme yhdessä Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa nimellä @Lukiolaiset.

Rakkaat lukijat, Kysyimme teiltä Facebookissa, mikä viime lehdestä poimituista sitaateista kuvaa parhaiten suhtautumistanne autoihin. Yli puolet vastaajista äänesti vaihtoehtoa: ”Jos ostaisin auton, sen pitäisi olla vähän kuluttava, turvallinen ja hyvä ajettava.” Jes! Nuorten kuskien turvallisuutta pohditaan myös liikenne- ja viestintäministeriössä. Ministeriö ilmoitti heinäkuussa, että se selvittää, voitaisiinko Suomessa ottaa käyttöön nopeusrajoitetut henkilöautot. Tarkoituksena on tarjota nuorille mopoautoa turvallisempi vaihtoehto. EU:kin näytti selvitykselle vihreää valoa, joten baana on auki. Odotamme mielenkiinnolla selvitystyön alustavia tuloksia, joita ministeriö on lupaillut loppuvuodesta! Facebook-kyselyssämme muuten vähiten ääniä sai vaihtoehto: ”Kun sain pari vuotta sitten ajokortin, otin pankista lainan, koska en halunnut mitään vanhaa rutkua.” Ajelkaahan varovasti, oli käytössä millainen rutku tahansa! Terkuin, lehden toimitus

Oikaisu Improbaturin 2/2017 Tubeen, Snäppiin, Instaan – vai keikalle? -jutussa luki, että Feniks Willamo työskentelee Fullsteam Agencylla, jossa hän järjestää artisteille keikkoja esimerkiksi Flow-festivaaleille. Willamo ehti kuitenkin vaihtaa työpaikkaa All Day Agencyyn ennen jutun ilmestymistä.

11


Ajassa kiinni

SLL: Kela kohtelee lukiolaisia eriarvoisesti

a

ak

ko

K a h il a n i e

m

i J

Yrittäjä Ronja Salmi suosittelee

Anna-Sofia Nieminen

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kanteli toukokuussa eduskunnan oikeusasiamiehelle Kansaneläkelaitoksen (Kela) tavasta tulkita sitä, millä perusteilla lukiolaiselle myönnetään toimeentulotukea. SLL:n mielestä Kela kohtelee lukiolaisia eriarvoisesti sen mukaan, mikä heidän kotikuntansa on. Toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelan vastuulle vuoden alussa. Sen jälkeen Kela linjasi, että se ei edellytä täysi-ikäiseltä lukiolaiselta opintolainan nostamista ennen mahdollisuutta saada toimeentulotukea, jos kunta ei aiemmin ole sitä edellyttänyt. SLL:n mielestä sama käytäntö tulisi ulottaa täysi-ikäisiin lukiolaisiin asuinkunnasta riippumatta. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut, ettei opintolainan nostamista tulisi edellyttää nuorilta, joiden opiskelupaikka ei valmenna työelämään tai valmista ammattiin. Lukio on yleissivistävä koulutus, joka ei anna valmiuksia työelämään vaan jatko-opintoihin. Jos eduskunnan oikeusasiamies katsoo SLL:n kantelun aiheelliseksi, se voi esimerkiksi antaa Kelalle huomautuksen tai tehdä sille esityksen epäkohdan korjaamiseksi. Kantelun käsittelyaika on keskimäärin kuusi kuukautta.

SZA:n levy Ctrl. Yhdysvaltalaisen r&b-artistin albumi on upea modernin rakkauden ja epävarmuuden kuvaus. Siinä on ihan hirveän samastuttavia, tunnistettavia keloja, ja mimmillä on tosi kova asenne. Tiedän jo nyt, että joka kerta kun tulen palaamaan näihin biiseihin, muistan kesän 2017. Tasavalta-podcast. Olen suuri Tasavallan fani. Se on Radio Helsingin viikoittainen politiikkaohjelma, jonka kuuntelen aina jälkikäteen podcast-muodossa. Ohjelmassa käydään kaksi tuntia yhteiskunnallista keskustelua, joka on analyyttista ja onnistuu välttämään keinotekoiset vastakkainasettelut.

Suomen Lukiolaisten Liitto on Improbaturin julkaisija.

Sometauko. Rakastan sosiaalista mediaa, mutta tiedostan, että se on välillä haitallista ajankäytön ja jaksamisen kannalta. Siksi poistan silloin tällöin sovelluksia puhelimestani ja lataan niitä takaisin vasta, kun tuntuu, että haluan tietoisesti mennä someen. Sitten homma tuntuu taas raikkaalta. Henkilöjuttu Ronja Salmesta alkaa sivulta 18.

”Nuoria on vain 25 prosenttia maailman väestöstä, mutta olemme 100 prosenttia sen tulevaisuudesta.” – Balilaiset sisarukset Melati, 16, ja Isabel Wijsen, 14, Demissä. He perustivat vuonna 2013 Bye Bye Plastic Bags -järjestön.

Jokainen päivä on erityinen! Älä missaa näitä teemapäiviä:

12.8.

28.9.

4.10.

16.11.

Maailman nuorison päivänä jos joskus aikuisten ei pitäisi hokea, kuinka nuoriso on pilalla ja syyllinen kaikkeen.

Jenkeissä vietetään Kysy tyhmä kysymys -päivää, jotta oppilaat uskaltaisivat esittää enemmän kysymyksiä. Sama Suomeen ja heti!

Syksyn ylioppilaskokeiden päättymistä sopii juhlistaa korvapuustipäivän merkeissä. Kanelbullar för alla!

Kansainvälinen filosofian päivä. Jos kukaan koko lukiossa ei ole koskaan kuullutkaan teemapäivästä, onko sitä vietettykään?

12


Pavut eivät olekaan mauttomia Anna-Sofia Nieminen

Oletko kyllästynyt isän nakkikastikkeeseen? Tai asutko omillasi ja kaipaat uusia, edullisia ideoita ruoanlaittoon? Ei hätää! Elokuussa ilmestyvän Vege­budjetilla-kirjan tekijä Viola Minerva Virtamo lupautui antamaan muutaman vinkin kotikokeille: 1.

Vihannesosastolla kannattaa välttää muoviin pakattuja ja etenkin valmiiksi pilkottuja asioita, koska ne ovat usein kilohinnaltaan kalliita.

2.

Leivän leipominen itse on käsittämättömän helppoa ja tulee halvaksi.

3.

Sesongissa olevat tuotteet ovat usein edullisia, ja niitä kannattaa suosia senkin takia, että saa vaihtelua ruokavalioon.

Virtamon kirjassa lähes kaikki reseptit ovat vegaanisia, eli niissä ei ole käytetty mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita. Virtamo ei kuitenkaan itse ole vegaani, ja hän yllättyikin kirjan reseptejä kehittäessään, miten halvalla saa tehtyä helppoa ja hyvää kasvisruokaa. Ennen kirjan tekoa hän oli esimerkiksi vierastanut säilykepapujen käyttöä ja pitänyt niitä mauttomina, mutta niistä saikin tehtyä ihania tahnoja ja kastikkeita. ”Usein ajatellaan, että kasvisruoka ei voi olla täyteläistä, vaan se on kevyttä ja ei kauhean täyttävää. Kehitin voipavuista pastakastikkeen, ja se oli oikeasti kuin söisi kermapastaa.” Improbaturin lukijoille Virtamo haluaa jakaa tulevaa syksyä varten potentiaalisen lohturuokareseptin: helpon kurpitsapastan.

Kurpitsapasta 2–3 annosta 30 min 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 2 rkl rypsiöljyä puolikas (n. 400g) myskikurpitsa 2,5 dl kasvislientä suolaa, mustapippuria 250–300 g täysjyväpastaa (halutessasi gluteenitonta) Kuori sipuli ja valkosipulinkynnet ja pilko pieniksi. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä sipuleita noin 5 minuutin ajan, välillä sekoitellen. Kuori kurpitsanpuolikas, poista siemenet (säästä myöhempää käyttöä varten) ja pilko kurpitsa muutaman senttimetrin kuutioiksi. Lisää kattilaan kasvisliemen kanssa ja keitä 15 minuutin ajan, kunnes kurpitsa on kypsää ja pehmeää. Soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa sileäksi. Jos kastike tuntuu liian paksulta, voit lisätä siihen tilkan vettä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita valmis kastike pastan joukkoon ja nauti! Vinkki! Myös kurpitsansiemenet kannattaa hyödyntää: paahtaa joko kuivalla pannulla tai uunissa ja nauttia esimerkiksi pastan joukossa!

Terveisiä sedältä! Tähän lehteen elämänohjeensa antoi kokenut ulkomaantoimittaja Rauli Virtanen, joka on käynyt maailman kaikissa 194 itsenäisessä valtiossa. Ohje kuuluu näin:

Suhtautukaa avoimesti, uteliaasti ja ennakko­luulottomasti kaikkeen vastaan tulevaan. Antakaa maailman viedä. Kotinurkkiin jääminen harmittaa myöhemmin monia – matkustaminen on paras sijoitus. 13


Paluu lukioon tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa

Maailmankuva muotoutui lukiossa Jose Riikonen

Karri ”Paleface” Miettinen kasvoi lukiossa nykyisiin fyysisiin ja yhteiskunnallisiin mittoihinsa.

14

Nick Tulinen

L

ukion kolmosluokkalaiset olivat lähdössä pian, joten Karri ”Paleface” Miettisen luokasta oli tulossa Hämeenlinnan yhteiskoulun lukion vanhin. Sitä piti juhlia. Miettinen kavereineen hyökkäsi opettajainhuoneeseen ja tunkeutui keskusradiolle. He lukitsivat oven ja aloittivat koko päivän kestäneen lähetyksen. Siihen kuului musiikkia, huumoria ja – kaverit olivat Star Trek -faneja – esimerkiksi klingonin kielellä luetut uutiset. ”Opettajat tietysti paukuttivat ovea, kunnes tajusivat, että me ei tulla avaamaan sitä”, Miettinen sanoo ja nauraa. Tempauksen suunnittelussa tapahtui virhearvio: kaikista luokista keskusradiota ei saanut hiljennettyä, ja joissain tällaisissa luokissa oli meneillään preliminäärikirjoitukset. ”Me siis vahingossa terrorisoitiin niitä kirjoituksia. Saatiin aivan jär-jet-tö-mät huudot sen jälkeen.”


”Vaikka Miettinen oli pidetty kaveri, hopparilla ei aina ollut helppoa.” KUKA? Karri Miettinen eli Paleface (s. 1978) on räppäri, muusikko, toimittaja, kääntäjä ja kirjailija. Hän kuului ensimmäisiin suurta mainetta saaneisiin suomiräppäreihin 2000-luvun alussa. Miettinen on tehnyt musiikkia englanniksi ja suomeksi.

Tämä tiivistää hyvin Miettisen lukioaikoja. Hän oli vähän kapinallinen ja harrasti kaikenlaisia jekkuja, mutta lähinnä sellaisia, joissa oli edes etäinen sanoma tai merkitys. Sellainen hän on nytkin, ja sellaiseksi hän kasvoi juuri lukioaikoihin. ”Koulu oli minulle aika helppoa, koska pystyn muistamaan ja prosessoimaan asioita aika hyvin”, Miettinen kertoo. Hän kävi ala-asteen, yläasteen ja lukion Hämeenlinnassa. Miettinen asui melkein lukiota vastapäätä, joten oli helppo valinta mennä sinne. Ennen lukiota hän oli vähän kiusattu, mutta lukiossa hän kasvoi sekä fyysisesti että henkisesti niin paljon, että kiusaaminen jäi. Miettisellä oli kavereita halki ”puoluerajojen”. Hän viihtyi lätkäjätkien ja mopotyyppien kanssa, mutta eniten kotonaan hän oli ”taideintellektuellisamettihousutaidehörhöpossessa”. Ja siinä porukassa oli eräs jaos, joka oli tuolloin 90-luvun puolivälissä kuin salaseura: hiphopparit. Miettinen oli päässyt isoveljensä kaverin levy- ja kasettikokoelman avulla räppiin kiinni. Hän jäi koukkuun. Hänellä oli itselläänkin bändi nimeltään Hoax, joka pääsi Turun Kåren-ravintolaa myöten keikkailemaan moniin paikkoihin. Tärkeä kaveri Miettisen ja monen muun hämeenlinnalaisen muusikonalun elämässä oli mies nimeltään Klaus Kingelin. ”Siis sen jäbän nimi oli Kingelin! Se oli hyvin tarkka, että sukunimeä ei lausuttu Kingelin vaan Chingelin, hahahaa! Mutta se oli hyvä jäbä, sellainen semi-hämy, mutta hyvä tyyppi.” Kingelin oli metallityön opettaja. Metallityöt tehtiin koulusta erillisessä rakennuksessa, jonka alakerta oli tyhjillään. Miettinen kavereineen kysyi Kingeliniltä, voisiko tämä vuokrata tyhjillään olevat tilat bändikämpäksi. ”Taisi olla vielä niin, että se ei perinyt edes vuokraa. Se selkeästi tajusi, että tässä on jätkillä hyvä juttu.” Miettisen mukaan bändikämppää käytti heidän lisäkseen esimerkiksi Matti Johannes Koivun bändi. Siellä pidettiin

bileitä, hengailtiin ja tietenkin soitettiin ja nauhoitettiin. Vaikka Miettinen oli pidetty kaveri, hopparilla ei aina ollut helppoa. Lökäpöksyt eivät olleet normaali näky silloisessa Hämeenlinnassa, ja etenkin skinhead-porukat ja rasvatukkaiset teddyrokkarit kävivät tekstiileille. ”Joskus meno oli rajuakin. Kaveri sai kerran vappuna puukosta, ja minua lyötiin tuossa oven edessä tikalla selkään”, Miettinen kertoo ja osoittaa koulun pihalle. Suomalainen hiphop-kulttuuri oli vasta syntymässä. Miettisen ikäpolvi oli sitä, joka nousi suuren aallon myötä 2000-luvun alussa parrasvaloihin, mikä taas on johtanut siihen, että räppi on Suomessa valtavirtamusiikkia. Räppi on osa hiphop-kulttuuria, johon liitetään usein myös muun muassa graffitien maalaaminen ja breakdance. Miettisellä ja monella muulla hiphop lähti nimenomaan lukioajoista ja nuoren tyypin identiteetin kehityksestä. Lukioiässä nuori usein kasvaa jossain määrin aikuiseksi. Miettistä muovasivat silloin esimerkiksi vaihto-oppilasvuosi Yhdysvaltain Iowassa, jossa hän tutustui paikallisiin räppäreihin ja tajusi maan kahtia jaetun yhteiskunnan. Häntä muovasivat sen aikaisen hämeenlinnalaisporukan antirasistinen ajatusmaailma, junavaunuihin maalatut graffitit, Public Enemyn Fear of the Black Planet -albumi ja koko se jengi, joka vietti aikaa Kingelinin vuokraamalla bändikämpällä. Elo oli viatonta, ja kaikki oli mustavalkoista. ”17-vuotiaana on niin varma kaikesta, mutta meno näyttää silti ulospäin sellaiselta räpiköinniltä, koska aika lapsihan sitä vielä silloin on.” Ei välttämättä auta, vaikka vanhemmat tai isovanhemmat sanoisivat, että älä tee noin. Virheitä ja kaiken maailman hölmöilyjä tulee tehtyä – kuten vallattua se opettajainhuone. ”Ja olen kuullut, että tuonne yhteen seinään on maalattu valtavia graffiteja, mutta niistä minä en sitten tiedä mitään. Hahahaa!” ▪ 15


Jamera

®

Jamera @jameraoppikirjat asiakaspalvelu@jamera.net

OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN

www.jamera.net

SÄÄSTÄ SATASIA LUKIOKIRJOISSA! UUDET JA KÄYTETYT OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN • Lukioon • Ammatillisiin opintoihin • Kansanopistoon • Pääsykokeisiin • Korkeakouluihin

OSTAMME KÄYTETTYJÄ OPPIKIRJOJA! Meiltä saat uuden ja vanhan opetussuunnitelman mukaiset lukiokirjat sekä Otavan digikirjat!

Tervetuloa, haluamme palvella sinua hyvin! VERKKOKAUPPA www.jamera.net HELSINKI

JYVÄSKYLÄ

LAHTI

OULU

TAMPERE

HÄMEENTIE 26 KALEVANKATU 26

GUMMERUKSENKATU 5

MARIANKATU 17

ASEMAKATU 29

KUNINKAANKATU 32


Ronja Salmi moneen

Tiedättekö ne tyypit, joiden vuorokaudessa tuntuu olevan enemmän tunteja kuin itsellä? Yksi heistä on Ronja Salmi, 24-vuotias media-alan yrittäjä ja kulttuurin moniottelija. Esittelemme viisi puolta hänestä – ja kerromme, miten hän ehtii kaiken.

Anna-Sofia Nieminen Jaakko Kahilaniemi

18


re p e ä ä suuntaan

19


Kaiken ehtivä yrittäjä Juhannuksena Ronja Salmi lähti mökille ystäviensä kanssa, kuten nyt kuka tahansa nuori aikuinen. Automatka Helsingistä Kajaaniin meni vauhdilla, koska koko ystäväporukka on kova puhumaan. Perillä odottivat juhlat. Salmi jaksoi juhlia ensimmäisen illan. Kesken toisen illan hän kyllästyi ja meni yläkertaan kirjoittamaan sähköposteja. ”Teen tosi paljon töitä. Teen lähes poikkeuksetta seitsemänä päivänä viikossa töitä ja pitkiä päiviä. Olen valinnut tämän elämän.” Salmi on yrittäjä, joka kirjoittaa, juontaa ja somettaa työkseen. Hänellä on usein samaan aikaan tekeillä pari isoa projektia, juuri nyt Karma-nimisen somedraaman tekeminen Ylelle ja tv-juttuja, joista ei vielä voi puhua. Lisäksi on sälää, kuten kolumnien kirjoittamista tai tapahtumien juontamista. Yleensä kesken on myös jonkun kirjan työstäminen. Ja sitten on vielä pyöritettävänä yritys, jonka kautta Salmi tämän kaiken hoitaa. Hän omistaa yrityksen itse, ja hänellä on kaksi työntekijää sekä joukko avustajia, joilta hän ostaa esimerkiksi kirjoituksia. Molemmat työntekijät ovat Salmen ystäviä. Salmi toivoo, että pystyy tulevaisuudessa palkkaamaan lisää ihmisiä. Hän haluaa mahdollistaa muiden tekemistä ja nauttii siitä, että saa tehdä töitä ”omien ihmisten” kanssa. Tänä kesänä hän on esimerkiksi työstänyt Karman käsikirjoitusta alaisensa Veera Ojalan kanssa. ”Olen niin onnellinen, kun tulen töihin. Me kuuntelemme musiikkia ja syömme karkkia ja kirjoitamme käsikirjoitusta. Liikutun nytkin, kun ajattelen, että jumalauta tämä on minun elämääni.” Työnteko on Salmelle tapa olla ja elää. Hän sanoo, ettei

20

koe maanantaimasennusta tai ahdistu pitkistä työpäivistä. Päinvastoin, hän pitää siitä, että on paljon asioita päällä. Sitä paitsi kymmenen tuntia toimistolla ei tarkoita, että hän nakuttaisi kymmenen tuntia konetta. Välillä voi ottaa torkut tai lukea lehteä tai soittaa jollekin kaverille. Toki töissä ja yrittäjyydessä on myös ikävät puolensa: joutuu hoitamaan raha-asioita ja hankkimaan vakuutuksia ja muuta tylsää. Raastavinta on ehkä se, että monien asioiden kanssa jää yksin. Se on vähän helpottanut työntekijöiden ansiosta, mutta yrittäjä vastaa kuitenkin lopullisesti asioiden hoitumisesta. Mutta tylsät asiat mahdollistavat paljon kivoja asioita.

Kokenut juontaja Kun Salmi oli yläasteella, äiti kertoi hänelle Kallion ilmaisutaitopainotteisesta lukiosta. Teinityttö innostui. Se olisi pääsylippu pois Vantaalta, jossa hän tunsi olonsa vähän epämukavaksi ja yksinäiseksi. Jo tutustumispäivänä tuli fiilis, että luovia ihmisiä puoleensa vetävä Kallion lukio on hänelle oikea paikka. Yhtäkkiä ei ollutkaan outoa kuunnella David Bowieta vinyyliltä ja lukea vaikkapa Ernest Hemingwayn tai J. D. Salingerin kirjoja. ”Olin vain ihan fiiliksissä, että vihdoin en ole enää ainoa.” Kulttuuriperheen vesa sai lukiosta parhaat ystävänsä ja laajan tuttavaverkoston. Hän muutti jo lukion aikana Helsinkiin omilleen. Salmi huomauttaa, että lähtökohdat ovat osaltaan helpottaneet hänen etenemistään uralla. Tuskinpa Salmi olisi päätynyt lapsinäyttelijäksi tv-sarjaan ja elokuvaan, jos hänen äitinsä ei olisi työskennellyt media-alalla, kuullut rooleista


”Karusti sanoen ne, jotka pystyivät sitä vastuuta kantamaan, pärjäsivät ja pääsivät eteenpäin.”

ja ehdottanut niiden hakemista. Kotoa on tullut malli siihen, että media-alalla työskenteleminen on mahdollista. Salmi siis tiedostaa oman etuoikeutetun asemansa, mutta myös sen, että ilman omaa vaivannäköä ja rohkeutta kokeilla hän ei olisi siinä missä nyt on. Niitä hän oppi lukioaikana. Kallion lukion seinälle tuli ilmoitus, että koululaisten makasiiniohjelma Galaxi etsii juontajaa. Salmi haki ja sai työn. Hän arvelee, että sittemmin sana tunnollisesta tekijästä on kiirinyt Ylen sisällä, ja siksi hän on päässyt juontamaan, käsikirjoittamaan ja ohjaamaan monia sarjoja lapsille ja nuorille. ”Meille nuorille annettiin Ylellä paljon tilaa ja mahdollisuuksia ja vastuuta. Karusti sanoen ne, jotka pystyivät sitä vastuuta kantamaan, pärjäsivät ja pääsivät eteenpäin.” Salmea ei haittaa, että jo lukion aikana töiden takia jäivät väliin monet bileet ja hengaamiset. Hän imi itseensä kaiken opin, minkä sai. Nyt jälkikäteen hän kertoo oppineensa erityisesti sitä, miten töitä kannattaa tehdä. Esimerkiksi että deadlineja kannattaa kunnioittaa, koska muuten myös muiden aikataulut voivat kärsiä. Ja että on tärkeämpää olla ahkera, tunnollinen ja hyvä tyyppi kuin paras juontaja, koska juontamisessa kyllä sallitaan pieniä virheitä, mutta kukaan ei halua tehdä töitä laiskan, leväperäisen ja kusipäisen tyypin kanssa. Salmi juontaa edelleen, kaikkea pienistä paneelikeskusteluista somevaikuttajien Inspiration Blog Awards -gaalaan. ”Juontaminen ja esiintyminen on hauskaa, ja olen siinä aika hyvä, mutta kaikki palaa siihen, että haluan tehdä sisältöjä.” 21


Pohjimmiltaan kirjoittaja Pienenä Salmi luki missä vain: vessassa ja aamupalapöydässä, salaa peiton alla ja oppitunnilla, jopa kouluun kävellessä. Jossain vaiheessa hän ymmärsi, että voi siirtyä toiselle puolelle, lukijasta kirjoittajaksi. Salmi sanoo, että on identiteetiltään ennen kaikkea kirjoittaja ja toimittaja. Identiteetin mukana tulee uteliaisuus maailmaa kohtaan ja halu tietää enemmän. Ja kaikelle pitää löytää oikea sana, sillä asiat jäsentyvät sanojen kautta. ”Kirjoittaminen on minun tapani hahmottaa maailmaa.” Nyt, 24-vuotiaana, hän on useita teoksia julkaissut kirjailija. Hän on kirjoittanut esimerkiksi kaksi Onks noloo? -lastenkirjaa, joista ensimmäinen oli Kirjan ja ruusun päivän nimikkoteos vuonna 2016. Tässä kuussa ilmestyy Salmen ja Mikko Toiviaisen tietokirja 12 tarinaa kirjoittamisesta. Salmi on ennakkoluuloton kirjoittaja. Hän ei ole esimerkiksi aiemmin käsikirjoittanut draamasarjaa, mutta lähti silti kokeilemaan sellaisenkin tekemistä. Kaiken kukkuraksi tekeillä oleva Karma on muodoltaan uudenlainen: se julkaistaan selfie-videoina Instagram Storiesissa. ”Me olemme kaikki keskeneräisiä. Mikä järki on odottaa, että kirjoitan vasta sitten, kun olen kuin Hemingway?” Kirjoittaminen on Salmelle luontaista ehkä senkin takia, että sitä voi tehdä halutessaan yksin. Hän viihtyy itsekseen, asuu itsekseen ja usein myös reissaa itsekseen. Mutta vaikka hän viettää paljon aikaa yksin, hän ei ole yksinäinen. Salmi sanoo, että itsekseen oleminen rauhoittaa häntä. Usein hänelle riittää tieto, että läheiset ihmiset ovat olemassa, eikä hän kaipaa heidän seuraansa koko ajan. ”Minun ystävyyssuhteeni eivät kanna, jos toiselle tärkeää on määrällisesti se aika, mitä vietetään yhdessä.” Kuitenkin Salmi kokee ystävänsä tärkeiksi ja läheisiksi. Yhteyttä voi pitää, vaikka ei tapaisi jatkuvasti. Ja on Salmi seurustellutkin. Hän vain ei halua seurustella seurustelemisen vuoksi, vaan kokee elävänsä täyttä elämää muutenkin. ”En minä nyt ihan missään nunnaluostarissa ole elänyt elämääni.”

Venla-palkittu someguru Ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan nuortenromaaninsa Ystäväni hevonen Salmi kirjoitti yhdessä Instagram-seuraajiensa kanssa. Ratsastusta harrastava Salmi on ylläpitänyt Ylellä vuodesta 2013 lähtien samannimistä hevosiin keskittyvää blogia, Facebook-sivua ja Instagram-tiliä ja tehnyt kaksi kautta Ystäväni hevonen -sarjaa. Nuortenromaania varten Salmi tuotti tekstiä luvun viikossa ja julkaisi sen blogissaan. Heppatytöt kommentoivat lukua, ja hän jatkoi tarinaa kommenttien perusteella. Suuret linjat hän oli miettinyt etukäteen. 12 lukua, 12 viikkoa. Pienen editoinnin jälkeen kirja laitettiin kansien väliin, ja se ilmestyi syksyllä 2015. ”Sen kesän jälkeen olin vähän väsynyt.” Moneen suuntaan repeävän yrittäjän jaksaminen ei ole itsestään selvää. Salmi kertoo käyneensä läpi vaiheita, jolloin on tuntunut, että ei jaksa enää. Kuten hän itse sanoo: joku voisi sanoa, että hän on saanut burnoutin. Ruokahalu on kadonnut, ei ole pystynyt keskittymään, on alkanut tehdä hölmöjä virheitä. ”Totta kai jokaisen jaksamisella on rajansa, ja se on asia, jonka kanssa työskentelen jatkuvasti.” Yrittäjänä jaksaminen vaatii itsensä tuntemista ja jatku22

”Totta kai jokaisen jaksamisella on rajansa, ja se on asia, jonka kanssa työskentelen jatkuvasti.”


”Olen varmaan säästynyt aika monelta luonteeni takia. Olen aina ollut itsevarma.”

vaa tarkkailemista. Salmi kokee tulevansa siinä koko ajan paremmaksi. Kun Salmesta alkaa tuntua, että tekemistä on liikaa, hän jättää jonkun projektin pois tai siirtää sitä. Joka talvi hän lähtee kuukaudeksi tai kolmeksi reissuun, vaikka Sri Lankaan tai Marokkoon surffaamaan ja joogaamaan. Hän saattaa tehdä töitä lomallakin, mutta vähemmän. Yksi työn väsyttävä ja samalla rakas puoli on jatkuva sosiaalisessa mediassa oleminen, jota monet projektit vaativat. Salmi oli muun muassa mukana tv-alan Kultaisen Venlan voittaneen Sekasin-nuortenohjelman sometiimissä. Hän tekee sosiaalisen median sisältöjä myös esimerkiksi kustantamoille eli miettii, millaiset päivitykset ja kampanjat saisivat ihmiset ostamaan kirjoja. Välillä Salmi kuitenkin sulkee puhelimen kokonaan ja on vain itsekseen. Yksinolo lataa akut nopeasti.

Äänekäs feministi Salmen töitä yhdistää yksi asia: niiden pitää olla jollain tavalla merkityksellisiä. Kaiken ei silti tarvitse olla kurttuotsaista maailmanparantamista. Hänelle ei ole ongelma tehdä viihdettä, kunhan se ei aliarvioi ihmisiä. Esimerkiksi Onks noloo -sarja, jota Salmi juonsi ja käsi­ kirjoitti, saattoi vaikuttaa höpöhöpöltä: kaksi nuorta sekoilee kaupungilla vaikka tekomenkkaveret housuissa. Taustalla oli kuitenkin iso ajatus, että nolot sattumukset eivät kaada kenenkään maailmaa. Helsingin Sanomien kolumnit ovat ehkä Salmen suorimpia kannanottoja. Niissä hän on muun muassa puolustanut tyttömäisiä asioita ja kehottanut puhumaan ääneen seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Salmi sanoo, että hänellä ei ole tiettyä missiota teksteissään, mutta hän uskoo ihmisten yhdenvertaisuuteen. ”Joskus yhtä ohjelmaa tehdessä ehdotettiin, pitäisikö feminismin olla yksi aihe. Sanoin, että ei, koska kaikki mitä teen, on feminististä.” Hänelle feminismi tarkoittaa kaikkien sukupuolten välistä tasa-arvoa. Salmi kertoo itsekin törmänneensä ennakkoluuloihin nuorena, ei-koulutettuna naisena. Osa niistä on liittynyt juurikin sukupuoleen, osa ikään tai siihen, että hän on käynyt vain lukion. Omasta mielestään Salmi saa helposti vähän ärsyttävän leiman. Hän on määrätietoinen, tehokas ja äänekäs, ja sellaisen naisen ajatellaan helposti olevan pomottava päsmäri. Hän uskoo, että miehenä hänen ajateltaisiin olevan karismaattinen ja johtajakykyinen tyyppi. Salmi ei kuitenkaan jää murehtimaan muiden mielipiteitä. ”Olen varmaan säästynyt aika monelta luonteeni takia. Olen aina ollut itsevarma. En usko, että olen loistava tai paras kaikessa, mutta uskon olevani tärkeä siinä missä kaikki muutkin.” Tähän ehkä kiteytyy paljon siitä, miksi Salmi on pärjännyt niin hyvin ja ehtinyt niin valtavasti. On silti pakko kysyä, eikö Salmea edes ihan vähän mietitytä töidensä määrä. Että miettiikö hän kliseisesti kuolinvuoteellaan, tekikö liikaa töitä? ”Olen miettinyt tuota skenaariota paljonkin. Veikkaan, että katujat tekivät töitä muista syistä kuin siitä, että he tykkäsivät tehdä juuri sitä työtä.” Sitten Salmi lainaa räppäri Paperi-T:tä: on niitä, jotka tykkäävät tehdä asioita, ja niitä, jotka haluavat olla jotain. Salmi todella tykkää töistään eikä ainoastaan havittele jotain statusta. Siksi hän ei usko katuvansa kuolinvuoteellaan. ▪ 23


Tšekkiläisiä ja en

glantilaisia turis teja Sacré-Cœurin ba silikalla.

24


Pariisissa opiskeleva Reeta Niemonen lähti selvittämään, mitä eurooppalaisuus merkitsee. Matkalla tuli vastaan karjalanpiirakat Nutellalla, jättimäinen Pride-kulkue ja lukuisia eurooppalaisia ikätovereita.

len syntynyt helmikuussa 1995, kuukausi sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. EU-natiiviudestani huolimatta en tunne itseäni erityisen eurooppalaiseksi. Suomalaisuus on öisiä naku-uinteja ja tulikuumaa makkaraa talouspaperista, mutta eurooppalaisuus ei tarkoita minulle oikein mitään. Ei, vaikka asun Pariisissa, yhdessä Euroopan suurimmista metropolialueista. Katsoessani uutisia en tule eurooppalaisuudesta yhtään sen vakuuttuneemmaksi. Kun Euroopan unioni nousee otsikoihin, sillä on aina jokin hätänä: velkakriisi, pakolaiskriisi, yleinen eksistentiaalinen kriisi. Kaiken kukkuraksi unionin kolmanneksi suurin jäsenmaa Iso-Britannia päätti kesäkuun 2016 kansanäänestyksen jälkeen, että jättää leikin kokonaan kesken. Me Euroopan nykyiset nuoret määritämme sen tule-

ta!

T

Eu

ro

ei s v r e

s opa Reeta Niemon

Heli Sorj

en

onen

vaisuuden. Siksi ikätoverini saavat kertoa minulle, onko eurooppalaisuus silkkaa idealistista haihattelua. Vai onko se sittenkin jotakin, jolla on merkitystä meille kaikille Reykjavikista Kreetalle? Aloitan vastausten etsimisen Sacré-Cœurin basilikalta. On yksi tämän kesän helteisistä iltapäivistä Pariisissa, ja basilikaa on tullut katsomaan nuoria eri puolilta Eurooppaa. He hehkuttavat minulle eurooppalaisuuden mukanaan tuomia etuja: kulttuurisia kokemuksia ja matkustamisen helppoutta. Nuoret sukupolvet ovat tottuneet vapaaseen liikkuvuuteen aivan eri tavoin kuin meidän vanhempamme, joiden Euroopan rautaesirippu jakoi kahtia vuoteen 1989 saakka. Samana vuonna kun minä synnyin, vuonna 1995, luovuttiin rajatarkastuksista Schengen-alueella, joka kat25


Suomalainen Julia Silvennoinen Jardin des Tuileries -puistossa.

taa nykyään 26 Euroopan valtiota. Olen kiivennyt näitä Sacré-Cœurin portaita pitkin Pariisin ylle myös omassa eurooppalaisessa ensihuumassani vuonna 2013. Ostimme tuona abivuotta edeltävänä kesänä parhaan ystäväni kanssa reilikortit ja matkustimme junalla Prahasta Pariisiin. Oli kiehtovaa putkahtaa joka päivä junasta keskelle uutta kaupunkia ja päästä kohtaamaan jälleen yksi kieli, kulttuuri ja arkisen elämän kulku. Nyt kivenheiton päässä Sacré-Cœurilta asuu helsinkiläinen lääketieteen opiskelija Julia Silvennoinen, 21. Silvennoinen opiskelee Pariisissa EU:n vaihto-ohjelman Erasmuksen ansiosta, ja hänellekin eurooppalaisuus tarkoittaa ennen kaikkea mahdollisuuksia. Hän haluaa oppia puhumaan sujuvasti ranskaa, jotta voi tulevaisuudessa työskennellä ulkomailla. ”Suomi on niin pieni, että jos ei opiskele muita kieliä, mahdollisuudet rajautuvat aika suppeiksi.” Tutkimusten valossa näyttää siltä, että me nuoret olemme eurooppalaistuneet vanhempiamme ketterämmin. EU:n rahoittaman mielipidekyselyn Eurobarometrin mukaan noin joka kolmas eurooppalaisnuori haluaa tulevaisuudessa asua tai opiskella toisessa EU-maassa. Nuoret osaavat vanhoja enemmän vieraita kieliä ja suhtautuvat 26

myönteisemmin eurooppalaiseen yhteistyöhön, yhdentymiseen ja maahanmuuttoon. 76 prosenttia nuorista myös kokee itsensä eurooppalaiseksi, selviää Euroopan yleisradiounionin vuoden 2016 Generation What -tutkimuksesta. Eurooppalaisuus ei kuitenkaan ole samalla tavoin läsnä kaikkialla. Pariisista 300 kilometriä kaakkoon sijaitseva 20 000 asukkaan Beaune tunnetaan viinistä ja keskiaikaisista rakennuksista. Täällä on varttunut Emeline Quintin, 20. Hän kuunteli kotona mellakkapoliisina työskentelevän isänsä kokemuksia ja kasvoi ajattelemaan, että maahanmuuttajat, islaminuskoiset ja Euroopan unioni ovat uhka ranskalaisuudelle. Quintinin maailma alkoi avautua, kun hän muutti lukion jälkeen toiseen kaupunkiin opiskelemaan politiikkaa, ajautui väittelyihin kurssikavereiden kanssa ja alkoi seurata feministisiä ajattelijoita Twitterissä. Viime vuonna hän lähti vaihto-opiskelijaksi Puolaan, tutustui keskieurooppalaiseen taiteeseen ja huomasi, etteivät valtiot ole lokeroita, joihin hän toivoisi kaikkien vetäytyvän. ”En enää ihannoi Ranskaa, vaan ajattelen, että se voi oppia paljon muilta mailta. Puolassa on esimerkiksi mo-


”Interrail sai minussa aikaan jonkinlaisen kansainvälisen herätyksen.”

Pride-kansaa Pla

ce de République

-aukiolla.

nia upeita kirjailijoita, ja olisi todella sääli, jos heitä ei luettaisi myös ulkomailla.” Asiat, joita Quintin oli pitänyt yksinomaan ranskalaisina, olivatkin olemassa myös muualla. Kaikkialta tulevia 20-vuotiaita askarruttivat samat elämän valinnat. Tämänvuotisissa Ranskan presidentinvaaleissa Quintin äänesti arvoliberaalia ja EU-myönteistä Emmanuel Macronia. Omien poliittisten mielipiteiden etsintä on kuitenkin edelleen kesken. ”On vaikeaa kyseenalaistaa oman perheen siirtämät arvot. He ovat kuitenkin ihmisiä, jotka rakastavat minua, ja minä heitä.” Quintin sanoo perheensä kunnioittavan hänen päätösvaltaansa, ja kotona yritetään välttää poliittisia väittelyitä. Osa hänen vanhoista ystävistään tosin nimittelee häntä paremmintietäjäksi ja ”boboksi”, boheemiksi porvariksi. ”Mutta se on minulle ihan sama, sillä olen paljon onnellisempi nyt.” Interraililla kokemani kielten, kulttuurien ja kohtaamisten kirjo sai minussakin aikaan jonkinlaisen kansainvälisen herätyksen. Suomalainen elämä, johon ystäväni kanssa palasimme, tuntui kutistuneen ja haalistuneen käyttökelvottomaksi. Heti kirjoitusten jälkeen lähdimme Eurooppaan uudelleen, tällä kertaa vähän pidemmäksi aikaa. Viime keväänä ystäväni sai kandin paperit Ruotsista, minä Ranskasta. Äkkiseltään voisi kuvitella, että matkailu ja elämä Ranskassa auttaisivat minua tuntemaan itseni eurooppalaisemmaksi. Päinvastoin, koen olevani suomalaisempi kuin koskaan. Pariisiin muuton jälkeen suomalaisuudesta on 27


”Rakastan Eurooppaa, koska täällä saan aivan rauhassa olla oma kulttuurinen itseni.”

Turkkilainen Bariš Kastas latinalais

­ korttelien opiskelijakahvilassa.

28

muodostunut myös Julia Silvennoiselle tukikohta, josta käsin voi tutkimusmatkailla muihin kulttuureihin ja jonne voi tarvittaessa palata lepäämään. ”Kun olen nähnyt, miten asiat muualla tehdään, olen alkanut tunnistaa itsessäni suomalaisia piirteitä ja vaalia niitä. Haluaisin tulevaisuudessa siirtää suomalaisen sisukkuuden, periksiantamattomuuden ja nöyryyden myös omille lapsilleni.” Hän kuitenkin kokee, että vahva suomalaisuus tekee hänestä vain enemmän eurooppalaisen. Silvennoisen mielestä suomalaisuus ja eurooppalaisuus sijaitsevat eri tasoilla ja täydentävät toisiaan. Minäkin rakastan Eurooppaa, koska täällä saan aivan rauhassa olla oma kulttuurinen itseni. Mantereellamme elää kylki kyljessä kaikenlaisia ihmisiä, ajatuksia, kulttuureja ja katsantoja. Mutta jos eurooppalaiset ovat keskenään niin kovin erilaisia, mikä meitä sitten yhdistää? Vastaus on hiukan erikoinen: meitä yhdistää juuri se erilaisuus. Sen kertoo myös EU:n motto united in diversity, moninaisuudessaan yhtenäinen. ”Euroopassa kaikilla on vapaus määritellä itsensä haluamallaan tavalla. Vaikka eurooppalaiset olisivat eri mieltä keskenään, he pystyvät keskustelemaan kunnioittavasti”, pohtii turkkilainen Bariš Kastas, 22. Kastas osallistuu aktiivisesti Euroopan nuorisoparlamentin toimintaan, vaikkei hänen kotimaansa kuulukaan Euroopan unioniin. Muutettuaan Turkista ensin Ranskaan ja sitten Italiaan hän on huomannut, miten paljon vaihtokauppa rikastuttaa kulttuureja: Turkki ja muu Eurooppa ovat saaneet paljon toisiltaan esimerkiksi maailmankuvan, kielen, taiteen ja arkkitehtuurin tasolla. Kun puhuin viimeksi puhelimessa ruotsalaistuneen reilikaverini kanssa, hän tuli antaneeksi eurooppalaisuudelle yhden määritelmän. Hänen italialainen poikaystävänsä oli käynyt Suomessa ja syönyt karjalanpiirakoita Nutellan kanssa. Ehkä eurooppalaisuus onkin juuri kulttuurillista kokeilumieltä, ennakkoluulottomuutta yhdistellä kaikkien omia juttuja, karjalanpiirakoita ja Nutellaa? Mutta ei eurooppalainen yhteiselo aina ole ollut silkkaa Shakespearia ja struudelia. Puolalainen yhteiskuntatieteiden opiskelija Tadeusz Kolasinski, 22, huomauttaa, että väkivaltainen historia maailman-


sotineen on pakottanut eurooppalaiset rauhanomaiseen yhteiseloon. Tällä hetkellä Kolasinski asuu Lontoossa ja suorittaa harjoittelua Ison-Britannian kenties EU-myönteisimmässä puolueessa, liberaalidemokraateissa. Hän muistuttaa, että Euroopan unioni on ennen kaikkea toisen maailmansodan jälkipuinnista syntynyt rauhanprojekti. Samoihin aikoihin perustettiin myös Euroopan neuvosto takaamaan kaikille ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusturva. Juuri nämä nuoren sukupolven ylistämät eurooppalaiset arvot tuntuvat kuitenkin tällä hetkellä olevan uhattuina. Maahanmuuttovastaisuus ja muukalaisviha kärjistyivät Ison-Britannian kansanäänestyksessä. Unkarissa ja Puolassa kansallismieliset hallitukset rajoittavat kansalaisten vapautta, sensuroivat julkista keskustelua ja syyttävät Euroopan unionia ja kansainvälistymistä yhteiskunnan ongelmista.

Pl Pride-kansaa

ace de Républ

Valtaosa nuorista ei kuitenkaan halua ottaa kantaa EU:n tulevaisuuteen. Vuoden 2014 eurovaaleissa vain 28 prosenttia 18–24-vuotiaista käytti äänioikeuttaan, kun yli 55-vuotiaista äänesti yli puolet. Kenties meidät on hemmoteltu elintasolla, rauhalla ja vapauksilla niin piloille, ettemme tajua, että näitä etuja pitää puolustaa. ”Nuoret ovat saaneet Euroopan unionin kansalaisuuden syntymälahjana näkemättä sen eteen erityistä vaivaa. Heille esimerkiksi vapaa liikkuvuus on itsestäänselvyys. He eivät tajua, että eurovaaleilla päätetään näiden etujen säilyttämisestä ja kehittämisestä”, sanoo Ranskan Eurooppanuorten aktiivi Leo Quester, 19. Hän on ollut järjestämässä nuorille keskustelutilaisuuksia, urheilukisoja ja parlamentin täysistuntoja parantaakseen tietoisuutta Euroopasta. Toisaalta on myös mahdollista, että valmiiksi katet-

ique -aukiolla

.

29


”Kuitenkaan emme ole puolustaneet eurooppalaisuutta samalla vakaumuksella, jolla marssimme Pridekulkueessa.”

30

tuun pöytään saapuneilla nuorilla ei ole välineitä vaikuttaa eurooppalaiseen politiikkaan. Puolet vuonna 2014 FutureLabEurope-järjestön kyselyyn vastanneista nuorista arvioi, että he äänestäisivät innokkaammin, jos tietäisivät enemmän EU:n toiminnasta. Itse olen opiskellut eurooppalaista politiikkaa ja tehnyt harjoittelun Euroopan parlamentissa, koska mielestäni eurooppalaisilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin yhteistyö. Samalla olen tavannut paljon Questerin kaltaisia nuoria, jotka uskovat eurooppalaisuuteen ja tekevät vapaaehtoistyötä edistääkseen sitä. Kaikki heistä eivät kuitenkaan säästä nykymuotoista Euroopan unionia kriitikiltä, vaan moittivat sitä esimerkiksi tehottomasta päätöksenteosta, poliittisen suunnan puutteesta ja turhasta byrokratiasta. Olen samaa mieltä: Se, että meidän eurooppalaisten välejä hoitaa etäinen ja epämääräinen hallinnollinen möhkäle, ei välttämättä paranna ihmisten välistä yhteisymmärrystä. Päinvastoin, se voi aiheuttaa kitkaa, kilpailua ja väärinkäsityksiä. Tadeusz Kolasinski oli 9-vuotias, kun Puola liittyi Euroopan unioniin. Hän on nähnyt puolalaisten alkuinnostuksen laimentuvan muutamassa vuodessa välinpitämättömyydeksi. EU saattaa helposti näyttäytyä koulutettujen kosmopoliittien klubina, johon taviksilla ei ole asiaa. ”Välittääkö 20 000 tuhannen asukkaan pikkukaupungissa Puolassa, Espanjassa tai Tanskassa asuva kansalainen X oikeasti roaming-maksujen poistumisesta? Enpä usko”, Kolasinski pohtii. Kenties Euroopan unionin jäsenyys on toistaiseksi kuitenkin huonoista vaihtoehdoista paras, ja sitä halutaan viime kädessä puolustaa. Isossa-Britanniassa nuoret ovat juuri oppineet kantapään kautta, että jättämällä äänensä käyttämättä he luovuttavat vallan vanhemmille. Kesäkuun 2016 kansanäänestyksessä maa päätyi eroamaan Euroopan unionista tiukalla 52 prosentin enemmistöllä, vaikka 73 prosenttia nuorista oli eri mieltä. EU-ero tulee vaikuttamaan eniten nuorimpiin sukupolviin. Vuosi kansanäänestyksen jälkeen, eli tämän vuoden kesäkuussa, tiukkaa Brexit-linjaa ajava pääministeri Theresa May pyrki varmistamaan tukensa ennenaikaisilla parlamenttivaaleilla. Toisin kävi: hänen puolueensa menetti paikkoja, kun ennätykselliset 72 prosenttia nuorista ilmestyi uurnille ja osoitti tukensa pääosin EU-jäsenyyden kannalla olleelle työväenpuolueelle. ”Viime kesäkuun kansanäänestys saattoi näyttää nuorille, että äänestäminen todella muuttaa asioita, ja he olivat siksi motivoituneempia äänestämään näissä vaaleissa”, arvioi Euroopan unionin toimielimille useita harjoitteluja tehnyt englantilainen Jessica Walker, 26. ”Kenties tämä tulos pakottaa päättäjät ottamaan nuorten mielipiteet paremmin huomioon”, toivoo englantilainen Martha Collison, 20. Hän on juuri pyöräillyt Lontoosta Pariisiin lomalle. Matkustelu Euroopassa on iso juttu hänelle, ja hän toivoo, että sitten joskus hänen lapsillaankin olisi mahdollisuus siihen. Myös tänä vuonna ympäri Eurooppaa on käyty ja käydään tärkeitä vaaleja, joilta etukäteen pelättiin populismin ja kansallismielisyyden voittokulkua. Toistaiseksi liberaali ja kansainvälinen linja on kuitenkin vienyt voiton niin Alankomaissa kuin Ranskassakin. Syyskuussa jännitetään vielä, miten käy suurimman EU-maan Saksan liittopäivävaaleissa.


Pride-kansaa Place de Rép

ublique -aukiolla.

Meidän nuorten olisi kuitenkin helpompaa kannattaa Eurooppaa, jos se olisi vähän enemmän meidän näköisemme. Tähän juttuun haastatellut nuoret haluavatkin, että jatkossa Eurooppaa kehitetään kaikkien sen asukkaiden kesken. Eurooppa kuuluu kaikille, sanoo Tadeusz Kolasinski. Hän haluaisi antaa eurooppalaisille enemmän mahdollisuuksia tutustua toisiinsa esimerkiksi ystäväkaupunkitoiminnan, peruskoulujen vaihto-ohjelmien tai ammatillisten yhteistyöprojektien kautta. Koska kun Eurooppa tulee lähemmäs kansalaistensa elämää, sen kannattajat saavat syyn puolustaa sitä. Ja kun Eurooppa ottaa kaikki mukaan, sen vastustajat eivät enää tunne itseään uhatuiksi. Eurooppalaisten pitää luottaa toisiinsa, sanoo Bariš Kastas. Ennakkoluulot ja muukalaisviha voivat pahimmillaan estää eurooppalaisen yhteistyön. Kastas kuitenkin uskoo, että Euroopan nuoret ovat kasvaneet ulos pikkumaisesta kansallismielisyydestä ja huomanneet, että haluamme kaikki lopulta samoja asioita. Euroopasta pitää puhua yhdessä, sanoo Euroopan komissiossa työskentelevä saksalais-englantilainen Hannah Grace Carter, 24. Hän on EU-fani, joka on tatuoinut alaselkäänsä unionin 12 tähteä. Hän ei silti pidä itseään ketään muuta pätevämpänä päättämään EU:n suunnasta, vaan sanoo, että tehtävään tarvitaan kaikkia. ”Kukaan ei voi yksin tietää, mihin Euroopan pitäisi tulevaisuudessa kehittyä. Politiikkaan vaaditaan paljon ihmisiä, jotka puhuvat ja kuuntelevat.”

Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Pariisin kadut pullistelevat kymmenistätuhansista Pride-mielenosoittajista. Kulkue on täynnä värejä, kiljahduksia ja halauksia, kaikenlaisia ihmisiä rakastamassa toisiaan. Eurooppalaisuudessa, jonka tähän juttuun haastatellut nuoret ovat minulle kuvailleet, on kyse samasta. Vapaudesta, avoimuudesta ja kohtaamisesta. Erilaisuus ei pelota meitä, sillä meillä on kaikki keinot ottaa siitä selvää. Olemme kasvaneet yhdessä, joten ymmärrämme toisiamme paremmin kuin Euroopan nykyiset päättäjät. Kuitenkaan emme ainakaan toistaiseksi ole puolustaneet eurooppalaisuutta samalla vakaumuksella, jolla marssimme Pride-kulkueessa. Harva meistä myöskään äänestää eurovaaleissa, joten visiomme ei voi toteutua Euroopan unionin kautta. Meidän on pystyttävä ratkaisemaan vielä monia poliittisia haasteita, ennen kuin julistamamme vapaus ja rakkaus todella toteutuvat. On helppoa halailla ja laulaa, mutta vaikeaa puhua pakolaiskiintiöistä ja tukipaketeista. Olin kuitenkin väärässä, kun kuvittelin, ettei Eurooppa kuulu minulle. Etten voisi olla eurooppalainen, koska pidän karjalanpiirakoista enkä croissanteista. Eurooppalaisuus olikin minussa valmiina. Se on pienen reilaajan uteliaisuutta ja intoa ottaa selvää maanosan mahdollisuuksista. Se on myös rakkautta vapauteen, tasa-arvoon ja rauhaan, ja toive, että naapuritkin voivat nauttia niistä. ▪ 31


Kulisseista parrasvaloihin Paljetteja, peruukkeja ja röyhelöä. Improbaturin muotijutussa inspiroidutaan teatterin maailmasta.

Kuvat: Meri Björn Tyyli: Oona Oikkonen Meikki ja hiukset: Jopo Simeon K Malli: Melanie / Paparazzi Model Management 32


33


34


35


36


37


38


39


Jutun kuvat on otettu Helsingissä Sinebrychoffin taidemuseossa ja Valkoisessa salissa. 40


41


Opiskelijan lifehack. frank.fi/lataa

Frank App on digitaalinen opiskelijakortti suoraan puhelimessasi! Löydä parhaat opiskelija-alennukset siellä missä liikutkin. Saatavilla iPhone- ja Android-puhelimille.

frank.fi frankstudents


SUOMEN SUURIN NUORTEN OPISKELU- JA URATAPAHTUMA

KURKISTUS TULEVAISUUTEEN

28.–29.11.2017 Messukeskus Helsinki Avoinna: ti klo 9–17 ja ke klo 9–16 Pääsyliput: 12 € Ilmainen sisäänpääsy: Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet (jäsenkortti), varus- ja siviilipalvelusmiehet (palvelutodistus), työttömät (todiste työttömyydestä), opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon netissä: studiamessut.fi.

Lataa sovellus! Messukeskussovelluksen avulla voit tutustua suosikkimessujesi sisältöön. messukeskus.com/mobiili

studiamessut.fi

#studiamessut

Yhteistyössä: 43


Näinkö ylppärit muuttuvat?

Anna-Sofia Nieminen

Robert Lönnqvist

Pureskelimme puolestanne kymmenen kiinnostavinta muutosehdotusta, joita työryhmä on tehnyt ylioppilastutkintoon. Mikä muuttuu käytännössä, jos ehdotukset menevät läpi? Entä mitä lukiolaiset ajattelevat muutoksista? 44


1. Neljä koetta ei aina riitäkään. Mitä tarkoittaa? Reaaliaineiden kirjoittajien täytyy tehdä vähintään viisi koetta, kun nykyään kaikki selviävät neljällä kokeella. Tulevaisuudessa pitää kirjoittaa äidinkieli ja kirjallisuus sekä kolme seuraavista: 1) matematiikka, 2) toinen kotimainen kieli, 3) vieras kieli ja 4) kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Kokeiden enimmäismäärää ei ole rajattu. Miksi? Ehdotuksella halutaan kannustaa yhä useampia kirjoittamaan matematiikka ja ruotsi. Työryhmä katsoo, että matematiikan kirjoittajia ei ole tarpeeksi korkeakoulujen ja yhteiskunnan tarpeisiin. Vaikka matematiikan osaaminen yleisesti lisääntyy lukiossa, joidenkin opiskelijoiden osaaminen jää peruskoulussa opitulle tasolle. Myös ruotsin osaamistaso on laskenut. Samalla halutaan kannustaa lyhyiden kielten ja reaaliaineiden monipuoliseen opiskeluun. Valinnaisuus halutaan kuitenkin säilyttää. Mitä mieltä? 40,9 prosenttia lukiolaisista pitää ideaa hyvänä ja 32,5 prosenttia huonona. Loput eivät osaa sanoa tai heillä ei ole mielipidettä asiaan. Mitä mieltä -osiot perustuvat Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) keväällä tekemään kyselyyn, johon vastasi 889 lukiolaista. Kysymyksissä oli neljä vastausvaihtoehtoa: hyvä idea, huono idea, ei mielipidettä ja en osaa sanoa.

2. Kokeita voi olla peräkkäisinä päivinä. Mitä tarkoittaa? Kokeita voi olla jopa neljä viikossa, kun nykyään kokeiden välissä on aina välipäivä. Jo syksyn 2018 ylioppilaskokeissa jollekin viikolle sijoittuu neljä koepäivää. Miksi? Lukiokenttä on perustellut vaatimusta muun muassa järjestämiskuluilla ja koesalin muun käytön estymisellä. Työryhmä huomauttaa, että vain osalle kokelaista tulee peräkkäisiä koepäiviä. Asiaan voi vaikuttaa ainevalinnoilla ja tutkintoa hajauttamalla. Mitä mieltä? 60 prosenttia vastaajista pitää ideaa huonona. Avoimissa vastauksissa kritisoidaan esimerkiksi sitä, että opiskelijat joutuvat pelaamaan hajauttamisella saadakseen välipäiviä. SLL selvitti aiemmin tänä vuonna opiskelijoiden ajatuksia siitä, mitkä asiat keventäisivät ylioppilaskokeisiin liittyvää stressiä. Annetuista vaihtoehdoista eniten mainintoja saivat välipäivät, joita kannatti jopa 70,1 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi 462 opiskelijaa.

3. Kokeiden pituus lyhenee kuudesta neljään tuntiin ja äidinkielen koe muuttuu kaksi­päiväisestä yksipäiväiseksi. Mitä tarkoittaa? Kun koeaika lyhenee, kokeista tehdään uuteen kestoon sopivia. Ehdotus ei siis tarkoita, että nykyisenkaltainen koe pitäisi tehdä lyhyemmässä ajassa, vaan kokeista tulee erilaisia. Miksi? Työryhmä perustelee muutoksia tutkimuksilla, joiden mukaan nuoret uupuvat lukiossa. Muutoksilla halutaan keventää ylioppilaskokeisiin liittyvää stressiä. Ehdotus kompensoi kokeiden raskautta, jos välipäivistä luovutaan (ks. kohta 2). Työryhmä huomauttaa, että kuuden tunnin koe on pitkä verrattuna muihin kansallisiin tai kansainvälisiin kokeisiin. Lyhentäminen vähentää työmäärää opiskelijoilta, kouluilta, arvostelijoilta ja sensoreilta. Mitä mieltä? Kyselyyn vastanneiden lukiolaisten mielipiteet jakautuvat vahvasti. 45,9 prosenttia pitää neljän tunnin kokeita hyvänä ideana, 39,2 prosenttia huonona. Yksipäiväistä äidinkielen koetta vastustaa 48,8 prosenttia ja kannattaa 35,7 prosenttia. Avoimissa vastauksissa osaa huolettaa, mittaavatko aiempaa lyhyemmät kokeet osaamista tarpeeksi monipuolisesti.

4. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä tulee kaikkiin kokeisiin. Mitä tarkoittaa? Reaaliaineiden kokeissa on jo nyt oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Niitä tulee myös muiden aineiden kokeisiin. Miksi? Tavoite on kehittää opiskelijan valmiuksia omaksua, yhdistää ja käyttää tietojaan ja taitojaan – mukaan lukien kielitaitoa – sekä soveltaa oppimaansa. Lisäksi tutkinnon digitalisoituminen mahdollistaa aiempaa paremmin taito- ja taideaineiden sisällyttämisen oppiainerajat ylittäviin tehtäviin. Mitä mieltä? Yli puolet eli 56,2 prosenttia SLL:n kyselyyn vastanneista pitää ideaa hyvänä. 23,2 prosentin mielestä ajatus on huono. 45


5. Kokeissa voi olla materiaalia eri kielillä. Mitä tarkoittaa? Osa kokeiden tausta-aineistoista voi olla esimerkiksi englanniksi tai toisella kotimaisella kielellä. Alkuvaiheessa tämä koskee vain lyhyitä tekstin osia. Työryhmän mukaan muutoksessa pitää kuitenkin huomioida, että lukiossa ei ole pakko opiskella esimerkiksi englantia lainkaan. Erikielisten aineistojen lisääminen edellyttää sanakirjoja tai muita työkaluja niiden tueksi, joiden kielitaito ei ole riittävä. Miksi? Ehdotus vahvistaa kielten käyttöä kaikissa opinnoissa ja valmistaa siten jatko-opintoihin ja työelämään, joissa monikieliset aineistot ovat arkipäivää. Mitä mieltä? Ehdotus saa SLL:n kyselyssä kaikkein suurimman vastustuksen. 81,2 prosenttia vastaajista pitää ideaa huonona ja vain 11,8 prosenttia hyvänä. Useassa avoimessa vastauksessa ollaan huolissaan siitä, että kielitaito voisi vaikuttaa esimerkiksi reaaliaineen arvosanaan.

6. Kokeita ei tarvitse ilmoittaa etukäteen pakollisiksi tai ylimääräisiksi. Mitä tarkoittaa? Jokaiseen tutkintokertaan ja kokeeseen pitää ilmoittautua kirjallisesti, mutta kokeiden ilmoittamisesta sitovasti pakollisiksi tai ylimääräisiksi luovutaan. Miksi? Ehdotuksella haetaan joustavuutta. Kokeen ilmoittaminen etukäteen pakolliseksi voi jopa estää tutkinnon valmistumisen, jos opiskelija esimerkiksi sairastuu koepäivänä eikä pysty tekemään pakollista koetta. Mitä mieltä? 69,5 prosentin mielestä idea on hyvä. Vain 11,3 prosentin mielestä idea on huono.

7. Kokeiden uusimismahdollisuuksia tulee lisää. Mitä tarkoittaa? Hylättyjä kokeita voi uusia nykyisen kahden kerran sijaan kolmesti ja hyväksyttyjä kokeita nykyisen yhden kerran sijaan kahdesti. Tämä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Miksi? Työryhmä pitää uusimismahdollisuuksien maltillista lisäämistä keinona keventää ylioppilastutkintoon liittyvää stressiä. Ehdotus tukee opiskelijoiden valmistumista ja parantaa tutkinnon hyödyntämistä jatko-opintovalinnoissa. Mitä mieltä? Tämä saa laajaa kannatusta lukiolaisilta. Hylättyjen kokeiden kohdalla 75,7 prosenttia pitää ideaa hyvänä ja hyväksyttyjen kokeiden kohdalla jopa 79,1 prosenttia. 46

Näin uudistus etenee Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on ehdottanut ylioppilastutkintoon muutoksia, jotka voisivat tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2020. Muutoksista ja aikataulusta ei kuitenkaan ole vielä päätetty mitään varmaa, vaan työryhmä on ainoastaan tehnyt ehdotuksia. Työryhmä teki ehdotukset huhtikuussa, jonka jälkeen alkoi lausuntokierros. Sen aikana esimerkiksi useat kunnat, lukiot, yliopistot ja opettajayhdistykset ottivat kantaa ehdotuksiin. Lausuntokierros päättyi 15. kesäkuuta. Nyt opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet tekevät tulleista 117 lausunnosta koontia. Suurin osa ehdotuksista on sellaisia, että niiden takia ei tarvitse muuttaa lakia. Näissä tapauksissa on Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) päätettävissä, toteuttaako se muutokset, ja jos toteuttaa, millä aikataululla. YTL:n puheenjohtaja Patrik Scheinin ei halua ottaa kantaa, miten ja milloin lautakunta käsittelee ehdotuksia. ”Meillä on yleisperiaate aikataulutuksessa, että kaikki muutokset tapahtuvat hyvin maltilliseen tahtiin, jotta lukiolaiset ja lukiot ehtivät valmistautua niihin.” YTL pohti omassa lausunnossaan, pitäisikö ehdotusten toteuttamista lykätä, kunnes ylioppilaskoe on sähköistetty, ja sähköisistä kokeista on saatu kokemuksia. Kaikki kokeet on tarkoitus suorittaa sähköisesti vuonna 2019. Muutoksia voidaan toteuttaa myös asteittain. Esimerkiksi neljän tunnin koetta voitaisiin alkuun kokeilla vain kielissä eikä kaikissa aineissa. Jos jokin työryhmän ehdotus vaatii lain muuttamista, opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää lainsäädännön valmistelun.


8. Hylätyn kokeen kompensaatiomahdollisuus poistuu. Mitä tarkoittaa? Nykyään tutkinnon voi suorittaa, vaikka pakollisesta kokeesta saisi hylätyn, koska kustakin hyväksytystä kokeesta voi saada kompensaatiopisteitä tietyn kaavan mukaan. Tämä mahdollisuus voidaan poistaa, jos kokeiden uusimismahdollisuuksia lisätään (ks. kohta 7). Miksi? Kompensaation tarve vähenee, jos mahdollisuuksia kokeiden uusimiseen lisätään ja jos tutkinnon pakollisten ja ylimääräisten kokeiden sitova ennakkovalinta poistetaan. Mitä mieltä? Ehdotusta kannattaa vain 14,9 prosenttia kyselyyn vastanneista.

9. Kokeissa on tarkoitus hyödyntää avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä. Mitä tarkoittaa? Ensimmäiset sähköiset kokeet on järjestetty opiskelijoiden omilla koneilla, suljetussa verkossa ja USB-muistitikulta ladatulla käyttöjärjestelmällä. Järjestelmää kuitenkin kehitetään kohden avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä. Osa kokeesta voi tulevaisuudessa hyödyntää internetyhteyttä. Miksi? Avoimen internetin käyttö mahdollistaa muun muassa opiskelijoiden yhteistyön ja entistä monipuolisemman taustamateriaalien hyödyntämisen. Oppilaat voivat osoittaa tiedon hakemisen ja analysoinnin taitoja. Työryhmä huomauttaa, että tutkinnon luotettavuudesta

ja opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta tulee huolehtia. Internet näyttäytyy erilaisena suomen- ja ruotsinkielisille kokelaille. Mitä mieltä? 46,1 prosenttia pitää ideaa hyvänä, 34,8 prosenttia huonona. Avoimissa vastauksissa vastustetaan voimakkaasti sähköisiä ylioppilaskokeita. Moni katsoo, että erityisesti matemaattisten aineiden tehtävät eivät taivu hyvin tietokoneelle.

10. Suullisen kielitaidon koe otetaan osaksi kielten kokeita. Mitä tarkoittaa? Ylioppilastutkintolautakunta on jo käynnistänyt kielten suullisen kielitaidon osakokeen kehittämisen. Suulliset kokeet aloitetaan aikaisintaan vuonna 2022. Tämä koskee vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Miksi? Kun kokeet muuttuvat sähköisiksi, mahdollisuudet järjestää suullisia kokeita paranevat. Suullisen kokeen arvioinnissa voidaan yhdistää koneellinen ja ihmisen suorittama arviointi. Työryhmä huomauttaa, että suullinen kielitaito on tärkeä osa kielten opetusta. Mitä mieltä? Opiskelijoiden mielipiteet jakautuvat lähes kahtia. 40,2 prosenttia pitää ajatusta huonona, 44,8 prosenttia hyvänä. Avoimissa vastauksissa suullisia kokeita vastustetaan esimerkiksi sillä, että ne voivat stressaavuudellaan aiheuttaa lisäpaineita varsinkin ujoille, ja puolustetaan suullisen kielitaidon tärkeydellä elämässä. Kyselyn toteuttanut SLL on Improbaturin julkaisija. SLL:n edustaja oli myös mukana uudistusehdotukset tehneessä työryhmässä, ja SLL on antanut lausunnon ehdotuksista. ▪ 47


Kulttuuritentissä

”Elän kuplassa, jossa sarjakuvien tekeminen on ammatti” Tuukka Tuomasjukka     Riikka Vaahtera

Sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Tiitu Takalo käsittelee teoksissaan yhteiskuntaa ja siirtää rypälepommi-iskun Libanonista Seinäjoelle. Hänen mielestään valtavirta voisi oppia alakulttuureilta asioiden tekemistä itsenäisesti. Hei Tiitu! Voitit kolme vuotta sitten Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon, kaksi vuotta sitten sarjakuva-Finlandian ja tänä vuonna Suomen sarjakuvaseuran jakaman Puupää-hatun. Kuinka sarjakuvaan suhtaudutaan vuonna 2017? Kukin suhtautuu tavallaan, mutta kyllähän Aku Ankka on Suomen luetuin aikakauslehti. Sarjakuva on jollain tapaa melkein kaikkien suomalaisten elämässä, sanomalehdissäkin, vaikka kaikki eivät lukisikaan niitä. Itse elän kuplassa, jossa ihmiset lukevat sarjakuvia ja jossa niiden tekeminen on ammatti. Mutta eiväthän Aku Ankka ja sanomalehtien viihdestripit anna kokonaiskuvaa sarjakuvasta? Eivät toki. Sarjakuva on hirveän moninainen formaatti. Toisinaan törmään kuitenkin siihen, että sitä ei pidetä omana taidemuotonaan, vaan osana kirjallisuutta tai kuvataidetta, vaikka sarjakuva onkin ilmaisumuotona yhtä vanha kuin esimerkiksi elokuva. Kaikki elokuva ei kuitenkaan ole taidetta, eikä sarjakuvankaan tarvitse olla. Se, onko sarjakuvan viihde hyvää vai huonoa, on taas makuasia.

48

Omissa sarjakuvissasi on paljon dokumentaarisia elementtejä. Miten sarjakuva sopii todellisuudesta kertomiseen ja siihen vaikuttamiseen? Todella hyvin. Historiaa käsitellessä voi piirtää sellaisia paikkoja tai tapahtumia, joita ei enää ole olemassa. Kaikki voivat etsiä tietoa vaikka jostain tapahtumasta itse, mutta sarjakuva tuo siihen lisää tunnetasolla. Esimerkiksi Art Spiegelmannin Maus-kirjassa kerrotaan holokaustista realistisesti, vaikka juutalaiset ovatkin siinä hiiriä ja saksalaiset kissoja. Jos jokin aihe ei kosketa minua piirtäessä henkilökohtaisesti, pohdin, miten saisin sen tuntumaan läheisemmältä. Voi olla vaikeaa samastua dokumenttiin rypälepommien vaikutuksesta libanonilaisen appelsiininviljelijän elämään, mutta sarjakuvassa voin siirtää saman tilanteen Seinäjoelle. Kuvituksiasi on julkaistu Venäjän ensimmäisesssä homosarjakuvakokoelmassa, ja aktivismin lisäksi oletkin käsitellyt myös sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta. Mitä aihetta haluaisit käsitellä seuraavaksi? En tiedä, koska työstän tällä hetkellä blogissani ilmestyvää Memento Mori -sarjakuvaa, joka kertoo aivoverenvuodostani. En myöskään tie-


49


”Siirryin käsittelemään sarjakuvassa omaa mielenterveyshistoriaani.” dä, milloin se valmistuu, koska julkaisen sitä lähtökohtaisesti siihen tahtiin, kun saan sivuja valmiiksi. Toki Memento mori tulee laajenemaan myös muihin teemoihin: viimeksi tein siihen masennusta käsittelevän kohdan. Jätin viime keväänä sairauden takia kesken projektin, johon olin lupautunut mukaan. Terveyskeskuslääkäri diagnosoi minulle masennuksen, mutta tiesin, että kyse ei ollut siitä. Minulla oli toki masennusoireita, mutta ne liittyivät ainoastaan yhteen osa-alueeseen eli työntekoon. Työnteon vaikeudet olivat myös ensisijaisesti aivoverenvuodosta johtuvia eli neurologisia, eivät psyykkisiä. Siirryin siis käsittelemään sarjakuvassa myös omaa mielenterveyshistoriaani. Tuo pätkä julkaistaan aluksi mielenterveysaiheita käsittelevässä Rikkinäisen mielen kuvat -sarjakuva-antologiassa ja myöhemmin myös blogissa. Memento morissa aion käsitellä vielä elämän rajallisuutta ja kuoleman läheisyyttä, mihin liittyy sarjakuvan nimikin, ”muista kuolevaisuutesi”. 50

Minä, Mikko ja Annikki -kirjassasi on Valmistuit kuvataiteilijaksi Tampereen kohtaus, jossa myyt omakustannesar- ammattikorkeakoulusta vuonna 2001. jakuviasi punk-klubi Vastavirralla. Mitä Millainen suhtautuminen taidekoulusvaltavirta voisi sinun mielestäsi oppia sa oli sarjakuvaan? vaihtoehtokulttuurilta? Koin, että taidekoulussa sarjakuvaa Jos haluaa tehdä jotain, sen voi järei ollut olemassa. Sitä ei arvostettu jestää itse. Toki on hyvä, jos on muutaiteen muotona: sarjakuvasta ei oltama kaveri vieressä, jotta ei tarvitse lut kurssia, ja opettajat suhtautuivat tehdä yksin. Olin kerran Helsingissä siihen kriittisesti. Kun kävin katsopunk-keikalla, josta kaverini oli inmassa lopputyönäyttelyn kymmenen noissaan. Hän halusi nähdä yhtyeen vuotta myöhemmin, siellä oli opinTampereella, joten hän päätti järjesnäytetyönä jo kaksi sarjakuvaa. Mitää asian. Kaverini meni kysymään näkin tein lopputyönäni sarjakuvan, asiaa yhtyeeltä ja järjesti keikkapaimutta se oli työstetty metalligrafiikkan Tampereelta. Tällainen asenne on kana. vieras kulttuurissamme, jossa pitäisi aina olla virallinen järjestäjätaho. Ko- Menikö se läpi? titalostamme kertovassa Minä, Mikko ja Annikki -kirjassa halusin korostaa, Meni, mutta siinä saattoi vaikuttaa kuinka aivan tavalliset ihmiset lähtivät se, että metalligrafiikkaa arvostesuojelemaan Annikin puutalokorttetaan klassisessa taiteessa. Minusta lia Tampereella – ja onnistuivat siinä. oli kiehtovaa yhdistää se sarjakuvaan, Tämä talo on esimerkki siitä, millaisia jonka ajateltiin koulussa kuuluvan voittoja aktivismilla voi saada. populaarikulttuuriin. ▪


KUTSU SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXIII LIITTOKOKOUKSEEN ESPOOSEEN Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) liittokokous järjestetään syksyllä Espoossa, Otaniemen Aalto-salissa (Otakaari 1, 02150 Espoo) 10.–12.11.2017. Kokousedustajille on varattu majoittumismahdollisuus Radisson Blu Hotel Espoossa (Otaranta 2, 02150 Espoo). Ilmoittautuminen tapahtuu Aalto-salissa perjantaina 10.11.2017 kello 10:00–11:45, ja liittokokous avataan kello 12:00. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset sekä valitaan SLL:n puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle 2018. XXXIII liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piirija jäsenjärjestöjen nimeämillä liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n ja kyseisen piiri- tai jäsenjärjestön henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden 2017–2018 jäsenmaksun. Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina, voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan. Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin 30.9.2017 tilanteen mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät 7.10.2017 mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä. Jokaisella SLL:n henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä SLL:n jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä. Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse SLL:n järjestösuunnittelijalle viimeistään 20.10.2017. Liittokokous on maksuton. Piiri- ja jäsenjärjestöjen on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus SLL:n kautta 15.10.2017 mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa liiton järjestösuunnittelija Katri Laitinen: katri.laitinen@lukio.fi tai 040 746 0124 Tervetuloa liittokokoukseen! Helsingissä 19.6.2017 Liittohallitus

51


VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

SINÄ VALITSET TULEVAISUUTESI, YHDESSÄ ONNISTUMME!

vuodesta 1975

TU! E N AJA nus­ A R OVA almenn K K A ä uv ENN ittaud meistäurssin . ii Ilmossille v saat kintaan t kur 9., niin den h si saa 15. e kau tuessa i­ viimoittau den Abta! Ilm ksi yh aksut lisä ssin m kur

Abikurssit • AMK liiketalous • AMK soteli • AMK tekniikka ja liikenne Arkkitehtikoulutus • Biologia • Diplomi-insinööritutkinto • Farmasia Historia • Kasvatustiede • Kauppatiede • Kielet • Luokanopettajakoulutus Lääketiede • Maantiede • Maatalous-metsätiede • Oikeustiede • Opiskelutekniikka Psykologia • Taideteollinen ja kuvataide • Valtio- ja yhteiskuntatiede


ilmoitus

OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä 2015). Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki keväällä yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Olemme järjestäneet valmennuskursseja yli 40 vuoden ajan. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2017 ja kevääksi 2018 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuosittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden

Y

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

< päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2016-2017 oli yli 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen opetus on meille kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme!

98 % me n. m ista lee ilais avereil s s r a ku an k ikist urssia a k k 7 201 aan 16­ telem 0 2 it teen den uos etie Kau lmis s k ä a a lä oli v ikist almis een. a k ill nv 17 ­20 99% o kavere 3 0 20 mme siaan sien a rs Vuo ilaisist an ku s a s r m ku ittele s suo


ilmoitus s mu a e k j ko Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi vin at, to ttaj otetta toimis e p u s o l u , , taso enein utkim ksen de. Kok äjä.” (T tkimus u t tu uh op e jest ras laatus rssijär ekemä 15). a P ­ t ” u y:n inta in k ä 20 sasi ja h ipuolis arch O stäjist ues mat t e e j n s u r o e ä a m link R sij itt olem mo kurs e: Il atte m ta 10 % Inno ennus m sem nus a sa valm nuk i kanss a alen n e l dia ! eris a sa fren lle kav orukk a 15 % n a i p k s h s k t n r u a e st ku or Mui ennus %. Kolm an p m 5 m l m va nusta usea i alen ljän ta e n ja

TUTKITTUA LAATUA!

1. Ylivoimainen kokemus

Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää!

2. Opetuksen laatu

Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valintakoe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

<

3. Kurssien rakenne ja aikataulutus

Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4. Harjoitusmateriaalit

Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

5. Oikea valmistautumistekniikka

Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme.

Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA 2015 0

Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (Innolink Research Oy)

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04


ilmoitus Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

KURSSITAULUKKO ABIKURSSIT: Kaikkiin Abikursseihimme kuuluu ainekohtaisesti Abi KOTI –kurssin opetusvideot (19-28 ot), joihin on rajaton katseluoikeus yo-kokeeseen asti. Videot saat käyttöösi heti ilmoittautumisesi jälkeen, joten pääset aloittamaan valmistautumisesi välittömästi! Abi syksy, Helsinki (pitkä ja lyhyt matematiikka)

28.8.-21.9.2017

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Helsinki (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, B-ruotsi ja A-engl.)

27.1.-17.3.2018

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku ja Tampere (pitkä matematiikka)

19.2.-17.3.2018

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti (pitkä ja lyhyt matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, B-ruotsi ja A-englanti sekä äidinkieli) Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet eurooppalaisen nuorisokortin haltija, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen.

AMK TEKNIIKKA JA LIIKENNE: Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot (75 oppituntia), joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

25.9.-31.10.2017

54 ot

585 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

20.2.-23.5.2018

81 ot

780 € 585 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU ILTA, Helsinki

23.4.-23.5.2018

54 ot

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU PÄIVÄ, Helsinki

23.4.-23.5.2018

54 ot

585 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Tampere

20.2.-23.5.2018

81 ot

780 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku

23.4.-23.5.2018

54 ot

585 €

75 ot

320 €

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMK SOTELI: Kaikkiin AMK Soteli esivalintakoe lähiopetuskursseihimme kuuluu AMK Soteli esivalintakoe KOTI –kurssin opetusvideot (42 oppituntia), joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. 5.9.-7.10.2017

44 ot

AMK, Soteli SOVELTUVUUSHARJOITUKSET SYKSY 2017, Helsinki

AMK, Soteli esivalinta SYKSY 2017, Helsinki

23.-27.10.2017

8 ot

80 €

AMK, Soteli esivalinta KEVÄT 2018, Helsinki

27.3.-26.4.2018

44 ot

390 €

AMK, Soteli SOVELTUVUUSHARJOITUKSET KEVÄT 2018, Helsinki

22.-29.5.2018

AMK, Soteli esivalinta KOTI SYKSY 2017/KEVÄT 2018

390 €

8 ot

80 €

44 ot

390 €

AMK LIIKETALOUS: Kaikkiin AMK Liiketalouden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Liiketalouden KOTI –kurssin opetusvideot 31 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti.

si essa

utu itta ille o m Il ss m! kur ssin Huo ennus abikur valm yhden t saa sutta. k ma

AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

330 €

toukokuu

31 ot

430 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

430 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

430 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

330 €

Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

24.2.-17.3.2018

43 ot

510 €*

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

25.4.-16.5.2018

42 ot

450 €

26.5.-1.6.2018

67 ot

770 €*

ARKKITEHTIKURSSIT:

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu, saatavilla lokakuusta 2017 lähtien

330 €

Matematiikka itseopiskelumateriaali, saatavilla marraskuusta 2017 lähtien

140 €

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille 1050 e Kurssitakuu Arkkitehti ennakkotehtävä-, matematiikka sekä piirustus- ja suunnittelukurssi: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

BIOLOGIA: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

3.4.-19.5.2018

71 ot

740 €

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

3.4.-19.5.2018

71 ot

810 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

DIPLOMI-INSINÖÖRI TUTKINTO: DI SUPERTAKUU, Helsinki

20.1.-25.5.2018

252 ot

DI tutkinto VIP -TAKUU 2014

20.1.-25.5.2018

252 ot

2490 € 1630 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

20.1.-25.5.2018

112 ot

1210 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

4.4-25.5.2018

112 ot

1210 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

4.5.-25.5.2018

62 ot

830 €


ilmoitus DI TAKUU, Tampere

9.4-25.5.2018

104 ot

DI TAKUU, Turku

9.4-25.5.2018

104 ot

Itseopiskelumateriaalit

970 € 970 € 180 € / aine

FARMASIA: Farmasia TAKUU HELMIKUU Helsinki

20.2.-19.5.2018

102 ot

1290 €

Farmasia TAKUU PÄIVÄ Helsinki

26.3.-19.5.2018

102 ot

1210 €

Itseopiskelumateriaalit

140 € / aine

HISTORIA: Historia TAKUU, Helsinki

4.4.-14.5.2018

67 ot

680 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

KASVATUSTIEDE JA OPETTAJANKOULUTUS: Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 32 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA TAKUU ilta, Helsinki

29.3.-23.4.2018

38 ot

520 €

VAKAVA TAKUU päivä, Helsinki

29.3.-23.4.2018

38 ot

520 €

VAKAVA TAKUU, Jyväskylä

29.3.-23.4.2018

38 ot

520 €

VAKAVA TAKUU, Oulu

29.3.-23.4.2018

38 ot

520 €

VAKAVA TAKUU, Tampere

29.3.-23.4.2018

38 ot

520 €

VAKAVA TAKUU, Turku

29.3.-23.4.2018

38 ot

520 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

31.3.-23.4.2018

34 ot

330 €

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

19.-26.5.2018

24 ot

320 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

19.-26.5.2018

20 ot

290 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

21.-25.5.2018

20 ot

290 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

19.-26.5.2018

24 ot

320 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

19.-26.5.2018

24 ot

320 €*

Opettajankoulutus haastattelutilanne KOTI Opettajankoulutus ryhmätilanne KOTI

3,5 ot

90 €

4 ot

90 €

*Yhteishinta VAKAVA kurssille ja opettajankoulutuksen soveltuvuusharjoituksille: Helsinki, Tampere ja Turku 730 euroa sekä Oulu ja Jyväskylä 700 euroa. Kurssitakuu: VAKAVA -kurssimme on TAKUU –kurssi ja mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat vastaavan kurssin ensi vuonna puoleen hintaan.

KAUPPATIEDE: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 75 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-1.6.2018

max 449 ot

4 930 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-1.6.2018

max 429 ot

2 980 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

8.1.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

27.3.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

27.3.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

28.3.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Tampere

10.1.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

3.4.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

11.1.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

4.4.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu, Lahti

5.4.–1.6.2018

105 ot

1 200 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

10.4.–1.6.2018

105 ot

1 200 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

11.4.–1.6.2018

105 ot

1 200 €

6.4.–1.6.2018

105 ot

1 200 €

12.4.–1.6.2018

105 ot

1 200 €

9.4.-1.6.2018

105 ot

1 200 €

Kauppatiede Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

144 ot

830 €

Kauppatiede Verkko

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

Kauppatiede Takuu, Pori Kauppatiede Takuu, Jyväskylä Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

560 € 490 € + lisämateriaali 230 €

Mikäli olet eurooppalaisen nuorisokortin haltija, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko – kurssista 50 %:n alennuksen.

KIELET: Kielten kandiohjelma, Englanti TAKUU, Helsinki

4.4.-14.5.2018

64 ot

680 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

LÄÄKETIEDE: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 181 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-11.5.2018

max 395 ot

6590 €

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-11.5.2018

max 395 ot

3490 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

19.9.2017-11.5.2018

282 ot

3065 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

1.11.2017-11.5.2018

187 ot

2450 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

1.11.2017-15.5.2017

187 ot

2450 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU ILTA, Helsinki

9.1.- 11.5.2018

185 ot

2450 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU PÄIVÄ, Helsinki

9.1.- 11.5.2018

185 ot

2450 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Helsinki

27.3.- 11.5.2018

167 ot

1990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Helsinki

27.3.- 11.5.2018

175 ot

2225 €

Lääketiede TAKUU INTENSIIVI, Helsinki

20.2.- 11.5.2018

96 ot

1320 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Espoo

27.3.- 11.5.2018

175 ot

2225 €

25.9.2017-11.5.2018

239 ot

2590 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Tampere


ilmoitus Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

3.11.2017-11.5.2018

187 ot

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Tampere

10.1.- 11.5.2018

185 ot

2140 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Tampere,

27.3.- 11.5.2018

175 ot

2100 € 1940 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Tampere

si essa

utu itta ille o m Il ss m! kur ssin Huo ennus abikur valm yhden t saa sutta. k ma

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Turku

2140 €

27.3.- 11.5.2018

167 ot

2.11.2017-11.5.2018

187 ot

2140 €

11.1.- 11.5.2018

185 ot

2140 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Turku,

27.3.- 11.5.2018

175 ot

2100 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Turku

27.3.- 11.5.2018

167 ot

1940 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Oulu

25.9.2017-11.5.2018

239 ot

2430 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu

7.11.2016-11.5.2018

187 ot

1980 €

27.3.- 11.5.2018

167 ot

1875 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

15.1.- 11.5.2018

183 ot

1780 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Kuopio

27.3.- 11.5.2018

167 ot

1630 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Oulu

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

15.1.- 11.5.2018

183 ot

1780 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Jyväskylä

25.3.- 11.5.2018

167 ot

1630 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

15.1.- 11.5.2018

183 ot

1780 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Lahti

15.1.- 11.5.2018

167 ot

1780 €

aloitus 1.11.2018 alkaen

181 ot

1320 €

24 ot

160 €

Lääketiede TAKUU KOTI, Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI Lääketiede Itseopiskelumateriaali

520 €, 180 € / aine

Lääketiede Harjoituskoepaketti

240 €

MAANTIEDE: Maantiede TAKUU, Helsinki

27.3.-10.5.2018

51 ot

710 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

MAATALOUS-METSÄTIEDE Maatalous-metsätieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi maatalous-metsätieteen Koti –kurssin opetusvideot, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Maatalous-metsätiede Takuu, Helsinki

5.4.–11.5.2018

Maatalous-metsätiede Takuu Koti

68 ot

860 €

60 ot

650 €

Maatalous-metsätiede, Itseopiskelu

185 €

OIKEUSTIEDE: Oikeustieteelliset tiedekunnat ovat yhteisvalinnassa, joten kurssit valmentavat kaikkien oikeustieteellisten tiedekuntien valintakokeisiin. Paikkakunta kurssin nimen yhteydessä tarkoittaa kurssin pitopaikkaa. Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-13.5.2018

max 450 ot

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x..-13.5.2018

max 349 ot

6590 € 3280 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

1.3.-13.5.2018

146 ot

1480 €

Oikeustiede Takuu 2, HKI

1.3.-13.5.2018

146 ot

1480 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

1.4.-13.5.2018

116 ot

1100 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

1.3.-13.5.2018

52 ot

720 €

Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super- Takuu ja VIP –kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 350 euron hintaan! Oikeustiede Takuu-Koti

1.4.-13.5.2018

65 ot

780 €

Oikeustiede Takuu, Tampere

1.3.-13.5.2018

132 ot

1480 € 1080 €

Oikeustiede Takuu, Turku

1.3.-13.5.2018

141 ot

Oikeustiede Super-Takuu, Turku (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-13.5.2018

200 ot

2280 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

1.3.-18.5.2018

116 ot

1280 €

Oikeustiede Etäopiskelu

590 €

Oikeustiede Itseopiskelu

480 €

OPISKELUTEKNIIKKA: Opiskelutekniikka I, Opiskelutekniikka II, viikonloppukurssi

19.10., 21.10. ja 25.10.

16 ot

260 €

13.1., 14.1. ja 20.1.2018

16 ot

260 €

1.3.- 8.3.2018

16 ot

260 €

1.7.2017-30.6.2018

9 ot

130 €

Opiskelutekniikka III, päiväkurssi Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

Mikäli olet eurooppalaisen nuorisokortin haltija, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen, Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme saat opiskelutekniikkakurssista 50 %:n alennuksen.

PSYKOLOGIA: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 65 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia SUPERTAKUU

loka 2017 -tammi 2018 – 4.5.2018

249 ot

3490 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki

10.10.-24.10.2017

15 ot

160 €

10.10.2018-4.5.2018

108 ot + laskarit/tutorointi 15 t

970 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu päivä, Helsinki

8.1.-4.5.2018

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

890 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu ilta, Helsinki

8.1.-4.5.2018

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

860 €

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

8.2.-4.5.2018

70 ot+ laskarit/ tutorointi 10 t

790 €

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

27.3.-4.5.2018

70 ot+ laskarit/ tutorointi 10 t

810 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

13.1.-3.5.2018

77 ot sis.laskarit / tutorinti

790 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

16.1.-3.5.2018

77 ot sis.laskarit / tutorinti

790 €

13.1.-11.5.2018

43 ot

450 €

Artikkelikurssi TAKUU päivä, Helsinki

28.3.-4.5.2018

48 ot

570 €

Artikkelikurssi TAKUU ilta, Helsinki

28.3.-4.5.2018

48 ot

540 €

Tilastotiede TAKUU lokakuu, Helsinki

Tilastotiede Jyväskylään ja Joensuuhun TAKUU, Helsinki


ilmoitus Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

3.4.-3.5.2018

48 ot

460 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

3.4.-3.5.2018

48 ot

460 €

Artikkelikurssi Jyväskylään TAKUU, Helsinki

28.3.-11.5.2018

43 ot

450 €

Pääsykoekirjallisuus Joensuuhun TAKUU, Helsinki

28.3.-11.5.2018

43 ot

450 €

Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi

1.7.2017-20.5.2018

65 ot

540 €

Psykologia tilastotiede laskuharjoitukset KOTI –kurssi

1.7.2017-20.5.2018

26 ot

250 €

Psykologia tilastotiede Jyväskylä ja Joensuu TAKUU KOTI –kurssi

1.7.2015-31.5.2018

30 ot

290 €

Johdatus psykologian tutkimukseen KOTI -kurssi, koko maa

1.7.2017-31.5.2018

7,5 ot

120 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

1.7.2017-31.5.2018

15 ot

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki Puh. 0207 280 340 www.valmennuskeskus.fi

90 € 140 €

SUPERTAKUU: Täystakuu, saat kaikki rahasi takaisin, mikäli et saa opiskelupaikkaa Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

TAIDETEOLLINEN: Taideteollinen TAKUU

17.2.-17.3.2018

56 ot

TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2017 lähtien

680 € 330 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

VALTIOTIEDE: Helsinki: Sosiaalitieteiden kandiohjelma TAKUU

28.3.-22.5.2018

65 ot

Politiikan ja viestinnän kandiohjelma TAKUU

28.3.-22.5.2018

65 ot

670 €

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelma TAKUU

28.3.-22.5.2018

65 ot

670 €

Sosiaalityön yhteisvalinta TAKUU

28.3.-11.5.2018

52,5 ot

550 €

Sosiaalityön yhteisvalinnan itseopiskelumateriaali

670 €

140 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA 1. Haku-lehti

Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi.

2. Alakohtaiset infotilaisuudet

Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistuneesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus.fi, tai soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kai-

kille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

3. Studia-messut

Studia 2017 on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm. kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit , vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

4. Valintakoetietopalvelu

Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä: a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia). c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä.

Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

5. www.valmennuskeskus.fi

Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!


ilmoitus

LÄHETTÄKÄÄ MINULLE MAKSUTTA TIETOA KEVÄÄN 2018 VALINTAKOEVAATIMUKSISTA JA KURSSEISTA (MAX. 3 ALAA). HUOM! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Abikurssit

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Psykologia

AMK Liiketalous

Farmasia

Lääketieteet

Taidealat

AMK Soteli

Historia

Maantiede

Viestintä

AMK Tekniikka ja liikenne

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Arkkitehtikoulutus

Kauppatieteet

Oikeustiede

Biologia

Kielet

Opiskelutekniikka

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

ILMOITTAUDUN VALMENNUS- / ABIKURSSILLE 1.

HALUAN VARATA PAIKAN SEURAAVALTA KURSSILTA 2.

3. 4. Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille Kurssiajankohta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Kurssipaikkakunta

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

EUROOPPALAINEN NUORISOKORTTI Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin: kyllä ei Nimi

ei

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Muu, mikä?

Päiväys

Allekirjoitus

TILAAN ITSE- / ETÄOPISKELUMATERIAALIA 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija Suomen Lukiolaisten liiton jäsen Nordean Check In -asiakas

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

Tammasaarenkatu 1, PL 235 00181 Helsinki / vkinfo@valmennuskeskus.fi / puh. 0207 280 340 / www.valmennuskeskus.fi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


Eka kerta tutut kasvot kertovat ensimmäisistä kerroistaan

Johannes Brotheruksen eka leffa ilmestyi lukion alussa Anna-Sofia Nieminen Viivi Huuska

”Mun eka pitkä leffa tuli ulos sinä syksynä, kun aloitin lukion. Oli hauskaa, kun uudet lukiokaverit meni kattomaan sitä. Betoniyö ei ole massayleisöjen suomileffa kuitenkaan. Kyllä se herätti kiinnostusta niissä, jotka eksyi sen kattomaan. Suomen ensiesitys oli Rakkautta ja Anarkiaa -festareilla, ja sit leffa tuli vähän myöhemmin teattereihin. Se oli aika hurjan tuntusta, nähdä oma eka iso duuni. Kuvausten ja valmiin leffan välillä oli kuitenkin aikaa. Osa asioista oli jo unohtunut. Oli hirvee jännitys, miltä leffa näyttää. Ensiesityksen jälkeen käytiin lavalla puhumassa ja tehtiin ehkä jotain haastatteluja. Mä olin niin täpinöissäni, että yksityiskohdat on unohtunut. Se oli mahtava ilta, lähdettiin vähän juhlimaan, ja varmaan menin sit aamulla myöhässä kouluun taas. Oon tosi iloinen, että lukiossa suhtauduttiin niin hyvin siihen, että toinen ravaa koko ajan jossain muualla. Saattoi tulla vähän sanomista myöhästymisistä ja poissaoloista, mutta ei mitään sen traagisempaa. Kävin loppujen lopuksi lukion kol-

messa ja puolessa vuodessa. Viime syksynä vähän itsekin yllättyneenä valmistuin. Betoniyön kohdalla oli tosi kiinnostava ja magee juttu, että pääsi ulkomaille, Puolaan ja Italiaan. Leffaa näytettiin aika paljon ja vissiin vieläkin näytetään ulkomaisilla festareilla. Ois hassua olla ajattelematta, että Betoniyö ei ois vaikuttanut isosti seuraaviin askeleisiin. Se oli käänteentekevä juttu. Sen virallinen ensi-ilta oli marraskuussa 2013, ja kutsuvierasjuhlissa oli ihan älytön, käsikirjoitetun oloinen tilanne: on elokuvan ensi-ilta, ja siellä tulee yks ohjaaja, että tavataanko ensi viikolla. Sain siitä roolin Kätilöön. Kätilö kuvattiin Liettuassa. Lensin edestakaisin koulusta kuvauksiin. Lukion ohella kuvattiin myös Ollaan vapaita -leffa ja tv-sarjoja. Lukioaika oli aika edestakaisin juoksemista.” Johannes Brotherus (s. 1997) on näyttelijä, muusikko ja laulaja, jonka Kuumaa-bändi valmistelee esikoisalbumiaan. Brotherus on näytellyt muun muassa elokuvissa Betoniyö, Ollaan vapaita ja Kätilö. 61


Elämästä vierailevat kolumnistit kirjoittavat asiaa

Luulin olevani länsimaalainen mulkku Sonja Parkkinen

Kuvassa armeijanvihreään pukeutunut arabimies hymyilee rennosti ja istuu moottoripyörän päällä, rynnäkkökivääri toisessa kädessään. ”Here’s my father during the war”, libanonilainen kaverini kertoi näyttäessään kuvaa puhelimestaan. Yritin peittää järkytystäni. En ollut tiennyt, että Libanonissa oli vasta kymmenen vuotta sitten sodittu. Vuoden 2006 kesällä Israel hyökkäsi islamistista Hizbollah-järjestöä vastaan, ja sota käytiin pitkälti Libanonin alueella. Itse vietin vuoden 2006 kesäaamut Summerin parissa ja odottelin kuudennen luokan alkamista ilman huolen häivää. Armeijanvihreän sijaan isäni pukeutui verkkareihin ja teki pihatöitä. Kun sitten tutustuin kahteen ikäiseeni libanonilaiseen pari vuotta sitten kansainvälisellä partioleirillä, sain huomata, kuinka hävettävän länsimaalainen olen. Kerta toisensa jälkeen osoitin tietämättömyyteni Lähi-idästä. ”But at least you have peace, right?” totesin ja kaduin välittömästi, kun kaverini tuhahtelivat huvittuneesti. Juu aivan, rauhaa on, tässä Syyrian ja Israelin vieressä. Libanonin lähes kuudesta miljoonasta asukkaasta yli miljoona on syyrialaispakolaisia, eikä Hizbollahin räjäyttämistä autoista ja ihmisistä enää jakseta länsimaisissa medioissa huudella. 62

Antti Kyrö

Olin todistanut olevani oma painajaiseni: länsimaalainen mulkku. Leirillä nähty armeijan lentonäytös sai minut kauhistelemaan, miten hirveää on tehdä lentonäytöksestä viihdettä joukolle, josta osa on kärsinyt ja traumatisoitunut sotien takia. Libanonilaiset kaverini kohauttivat olkiaan. Pommikoneet kuulostavat kuulemma erilaiselta. En kuitenkaan ollut pahimmasta päästä. Erään päiväreissun päätteeksi minä ja libanonilainen kaverini päätimme kävellä juna-asemalta leirialueelle. Kävelyyn menisi puoli tuntia, junamatkaan vartti. Yhtä matkaa kanssamme tulleiden kanadalaisten mielestä kävelyintomme oli outoa. ”Hey bro, I can pay for you, no big deal”, eräs heistä sanoi katsoen libanonilaiseen kaveriini. Kommentista ärsyyntyneinä nousimme junaan. Miksi oletuksena oli, että Lähi-idästä tulevalla ei ole rahaa? Muutaman euron junalippu ei ollut kaverilleni mikään ongelma. Hän loukkaantui ja ryöpytti kotimatkalla kanadalaisia. Olin salaa hieman tyytyväinen. Ehkä länsimaalainen mulkku ei olekaan se, joka ei tiedä, vaan se, joka toimii ennakkoluulojensa pohjalta. Kolumnin kirjoittaja Sonja Parkkinen on journalistiikan opiskelija Tampereen yliopistossa ja vapaa toimittaja.


Maailmalta vierailevat kolumnistit havainnoivat elämää ulkomailla

Suunnitelmallisuus on turha sana Islannissa Satu Rämö

Olen asunut Islannissa kymmenen vuotta, enkä vieläkään tiedä, mitä sanat suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys ovat islanniksi. Niille ei ole ollut käyttöä, sillä tässä maassa on tapana saada idea ja toteuttaa se, ennen kuin idea ehtii edes kunnolla kirkastua. Islantilaiset rakastavat isoa pensseliä ja nopeita liikkeitä yhtä lujasti kuin suomalaiset saunaa, korvapuustia ja hiottuja opintosuunnitelmia. Juttelin reykjavikilaisella jumppasalilla treenikaverini kanssa hänen uudesta työpaikastaan suuren konsulttifirman palveluksessa. Sain samalla kuulla koko uratarinan: Hän oli mennyt lukion jälkeen opiskelemaan espanjaa. Valmistumisen jälkeen löytyi talouspäällikön pesti eräästä seurakunnasta. Muutaman vuoden kuluttua hän lähti opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä. Nykyään kaverini koodaa. Tuollainen urapolku on Islannissa hyvin tyypillinen. Lukion jälkeinen opiskelupaikka ei määrää mitään, vaan antaa pelkkiä mahdollisuuksia tulla ihan miksi tahansa. Työpaikassa kun on vain yksi varma asia, ja se on se, että työpaikan voi vaihtaa. Tunnen pankkiirin, josta tuli lastentarhanopettaja, puusepän, josta tuli kahvilayrittäjä ja vaihtelunhaluisen kiinteistövälittäjän, joka meni töihin autovuokraamoon. Islantilaisille kaikki on mahdollista, jos vain taidot riittävät – ja nehän riittävät.

Antti Kyrö

Pääasia on, että haluaa yrittää. Ikivanha paikallinen sanonta osuu totuuden ytimeen: Þeir fiska sem róa. Ne, ketkä soutavat, saavat myös kalaa. Jos ei ole aivan varma, mitä haluaa tehdä, kannattaa silti tehdä jotain. Voi kokeilla vaikka ihan huvikseen. Olen täällä asuessani oppinut sen, että kaikesta tehdystä ja koetusta on jossakin kohtaa elämää hyötyä. Jatko-opiskelupaikka tai pääaine ovat vain valintoja muiden valintojen joukossa. Ymmärrys lisääntyy ja verkosto kasvaa myös juhlia järjestäessä, kiinalaisia dekkareita lukiessa, roolipelejä harrastaessa – tai jumpatessa. Treenikaverini laittoi muutaman päivän päästä tapaamisestamme sähköpostia ja kysyi, ehtisinkö toteuttaa hänen työnantajalleen pienen markkinatutkimuksen. Vastasin myöntävästi, vaikka toimiala oli minulle ihan vieras enkä ollut lainkaan varma, suoriutuisinko tehtävästä hyvin. Ei voi tietää, ennen kuin kokeilee. Kolumnin kirjoittaja Satu Rämö opiskeli ekonomiksi, mutta ei ole tehnyt perinteisiä ekonomin töitä. Hän asuu Reykjavíkissa ja kirjoittaa työkseen kirjoja, lehtijuttuja, markkinointitekstejä ja Salamatkustaja-blogia. 63


Essee tekstejä äidinkielen tunneilta

Vapaus, sisaruus ja tasa-arvo Mimi Mokka

64

Erkki Toukolehto


Kohutun uuden opetussuunnitelman myötä kupuolisyrjintä olisi mahdotonta. Blogikirjoituksessa sysukupuolineutraalista kasvatuksesta on tullut paitsi muo- vennytään erityisesti siihen, kuinka ”heikompi sukupuoli” ti-ilmiö, myös osa koulutusta. Uudistuksen tavoitteena on todella on meidän modernissa, pohjoismaisessa yhteiskunturvata sukupuolten tasa-arvo ja poistaa kaikki sukupuo- nassamme toisarvoinen. leen liittyvä erottelu opetuksessa. Kansankielellä tämä Reaktiot feminiinisiä poikia kohtaan ovat erityisen vahtarkoittaa tietysti sukupuolten poistamista. voja juuri siksi, että naisellisuus nähdään epätoivottavana With a Grain of Salt -blogissa julkaistiin 1. kesäkuuta ja vääränlaisena, heikkoutena. Kuin tyttö -ilmaisusta tulee 2015 kirjoitus Tytöntylleröiset ja pojankoltiaiset, joka käsit- loukkaus. Nuorelle, lähes murrosikäiselle tytölle tilanne on telee moderniin yhteiskuntaamme pinttyneitä sukupuo- ristiriitainen – miten oma sukupuoli voi edustaa jotain niin lirooleja ja -syrjintää. Kirjoittaja kritisoi erityisesti tyttö- epätoivottavaa ja kelvotonta? Sukupuolineutraali kasvatus mäisiin poikiin kohdistuvaa ivaa ja sitä, kuinka se ilmentää siis turvaa sen, ettei sukupuoliin liitetä minkäänlaisia tarnykypäivän naisvihaa. peettomia, jopa negatiivisia, ominaisuuksia tai odotuksia. Se, mitä sukupuolineutraali kasvatus todella tarkoitProfessori Jouni Välijärvi teki hiljattain tutkimuksen taa, tuntuu usein varioivan. Sukupuolineutraali kasvatus suomalaisten lasten ja nuorten koulumenestyksestä. Proei tarkoita lapsen sukupuolen kieltämistä, poistamista fessoria hämmästytti tulokset tyttöjen ja poikien välillä. Tytai tukahduttamista. Sukupuolineutraalin kasvatuksen töt olivat poikia parempia lukutaidossa ja kirivät kiinni jotavoitteena ei ole tehdä pojista tyttöjä tai tytöistä poikia. pa matematiikassa, mikä on ilman muuta huutava vääryys. Sukupuolineutraalin kasvatuksen seurauksena ei synny Välijärvi kommentoi tyttöjen koulumenestyksen johtuvan sukupuoletonta, hämmentynyttä nuorisoa. siitä, että peruskoulu suosii tyttöjen oppimista ja että pojilSanakirjan ratkaisu ongelmaan on: sukupuolineutraali: la on yläkoulussa murrosikä – tytöillähän tunnetusti ei ole. sukupuolesta riippumaton, kaikki sukupuolet tasapuolisesti huoMitä professori ei ottanut lukuun ja mitä blogikirjoitukmioon ottava. Sukupuolineutraali kasvatus siis yksinkertai- sessakin sivutaan sanoin pojat on vähän rasavillejä, ei ehkä sesti pohjautuu vallankumoukselliseen ajatukseen, jonka jaksa keskittyä pikkutarkkuuksiin on, että tytöiltä odotetaan mukaan kaikki sukupuolet ovat tasa-arvoisia ja niiden edus- kypsyyttä ennen poikia. Peruskoulu ”suosii” tyttöjä, sillä tajia tulisi kasvatuksessa kohdella samoin periaattein. tytöille on opetettu vastuuta ja tarkkuutta jo pienestä piBlogikirjoituksessa nostetaan esille yleinen käsitys, jon- täen, mutta pojat saavat tuudittautua pojat on poikia -hoka mukaan sukupuolirooleja ei enää ole. Sukupuoli ei il- kemaan. Tämänkin seikan sukupuolineutraali kasvatus meisesti ohjaa millään tapaa yksilön valintoja ja toimintaa korjaisi hyvin vikkelästi. – kyllä pojat voi pukea punaiseen. Ongelma sukupuolta käsittelevissä jutuissa on yleensä Nimellisesti väite on tosi. Suomen lainsäädäntö turvaa se, että ne sivuuttavat täysin sukupuolet, jotka eivät yksisesukupuolten välisen tasa-arvon, mutta tilastot puhuvat to- litteisesti sovi kahteen perinteiseksi katsottuun lokeroon. dellisuuden karua kieltä. Sukupuoliroolit pinttyvät lapsen Näin tekee myös With a Grain of Salt -blogi. tajuntaan hienovaraisesti vuosien saatossa. Transsukupuolisten nuorten mielenterveysongelmien Ensimmäiset roolit omaksutaan vanhemmilta. Jos van- ja itsemurhien yleisyys on yhä hälyttävää. Muunsukupuohemmat onnistuvatkin säästämään lapsensa sukupuoli- lisia ei Suomessa edes tunnusteta. Sukupuoli täytyy määvankilalta, roolit pakotetaan päähän viimeistään päiväko- ritellä joka käänteessä: henkilötunnuksessa, vessaa valitdissa, koulussa ja harrastuksissa. taessa ja jopa bussikorttia ostaessa. Viime tammikuussa tein tuttavuutta neljävuotiaan Onko tällainen sukupuolten kahtiajako todellisuudessa kummityttöni kanssa, ja tulimme jutelleeksi lempiväreistä. tarpeellista? Ja kuinka paljon helpompaa muunsukupuoHän kertoi, kuinka ei päiväkodissa ollut saanut askarrella lisen lapsen on kasvaa, kun vaihtoehtoja tarjotaan enemsinistä penaalia. Tytöt kun tykkäävät vaaleanpunaisesta. män kuin kaksi? Blogitekstissä pohditaan paljon sitä, kuinka aikuiset Sukupuolineutraalin kasvatuksen tavoite on mielestäni suhtautuvat feminiinisiin poikalapsiin. ”Vääränlaiset” tehdä loppu tyttöjen ja poikien erottelulle, mutta ennen vaatteet ja mielenkiinnon kohteet kielivät tyhmyydestä kaikkea tehdä loppu käsitykselle, jonka mukaan sukupuotai parhaassa tapauksessa siitä, että tulevaisuudessa lap- lia on vain kaksi. Sukupuolineutraali vallankumous on saasen seksuaalinen suuntautuminen poikkeaa normaalista. nut tuulta purjeisiinsa nyt jo jonkin aikaa, ja edistystä on Huomiotta kuitenkin jätetään se, minkälainen vaikutus nähty erityisesti kasvatuksen saralla. Lakeja vaikeampi on näkemyksillä on lapseen itseensä. kuitenkin muuttaa sitä fundamentaalista, konservatiivista Useille tuttu esimerkki voidaan ottaa Frendit-sarjasta. sukupuolikäsitystä, joka on kurottanut juurensa syvälle Lesboparin kasvattama pikkupoika sattuu valitsemaan le- yhteiskunnan ytimeen. lukaupasta itselleen nuken, mitä lapsen isä ei voi sulattaa. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Pojastahan voi kasvaa kummajainen. 90-luvulla ilmestyneelle tv-sarjalle tyypillisesti isä luonnollisesti saa tahtonsa Äidinkielen kursseilla kirjoitetaan paljon, mutta tekstit harvoin läpi, ja lapsi jää ilman nukkea. päätyvät mihinkään. Siksi julkaisemme tässä sarjassa lukiossa Teoriassa sukupuolineutraali kasvatus siis vähentää kirjoitettuja esseitä. Tämän tekstin kirjoittaja Mimi Mokka on lapseen kohdistuvaa sosiaalista painetta ja kiusaamista. kevään ylioppilas Turun klassillisesta lukiosta. Käytännössä muutos tietysti ottaa aikansa, sillä sukupuolittunut ajattelu on jotain niin tehokkaasti omaksuttua, Julkaisua varten voit toimittaa meille oman tekstisi sähköettei sitä kitketä yhden sukupolven elinaikana. postitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Toimitus pidättää Sukupuolineutraalin kasvatuksen toimiessa myös su- itsellään oikeuden julkaistavan tekstin muutoksiin. 65


An

tt

iK

yrö

Pakina

Häpstäk hyvää huomenta! Ja näin käynnistyi tämä koulusyksy! Tervetuloa vaan kaikille. Tänä vuonna ajattelin puhaltaa vähän uusia jännittäviä tuulia tänne meidän lukioon. Luin nimittäin kesällä sanomalehdestä ihan mahdottoman mielenkiintoisesta jutusta. Sen mukaan yhä useammin työelämässä luodaan sellaisia työpaikkojen someohjeita ja palkitaan niin sanottuja työntekijälähettiläitä, jotka lähettävät hyvää kuvaa työpaikasta internettiin. Aika mahtava idea! Koska tekin astutte täältä sinne työelämään, tein meidän lukiolle – tadaa – Oppilaiden someohjeet! Keskustelin tästä rehtorin kanssa, ja hän lupasi, että ohjeiden noudattamisesta voi saada, heh heh, henkisiä kurssimerkintöjä työelämään valmistavista opinnoista. Ja mikä parasta, keväämmällä palkitaan lukion oma lähettiläs. Miettikääpä mikä kunnia! No kuitenkin. Ihan ensinnäkin tärkeintä on kannustaa, ei pelotella. Niin on tosi hyvä, jos olette siellä somessa ja kerrotte avoimesti mielipiteitä.

Sitten somessa on hyvä muistaa, että mitä nettiin laittaa, sitä ei saa pois. Koska oppilaina edustatte siellä koulua, erityisen hyvä olisi, jos laittaisitte kivoja asioita vaikka opettajista. Sillä tavalla, että meidän häpstäkissä olisi myönteisiä juttuja enimmäkseen. Tein näes meidän lukiolle niin sanotun aihetunnisteen eli häpstäkin. Ohjeissa sanottiin, että aihetunnisteen pitäisi olla sellainen, joka kuvaa hyvin yritystä. Meidän koulusta voi käyttää tällaista #meidänlukioonparas-häpstäkiä. Koska meidän lukiohan on paras. Ei mutta hei nyt minä sen keksin! Tehän voisitte kommentoida näitä ohjeita siellä somessa, ihan niin kuin työelämässä käydään sellaista ”aktiivista vuoropuhelua”. Minä käyn sitten lukemassa niitä teidän kommenttejanne. No niin, eipä sitten muuta kuin nyt kaikki somettamaan! Ja laitetaanpa tuosta loppuun Anna Puun kappale Säännöt rakkaudelle. Hyvää päivän­ jatkoa!

PÄIVÄNAVAAJAN SOITTOLISTA

Vanhassa vara parempi. Päivänavaaja on huomannut, että monet menneiden vuosien hitit kuvaavat hyvin nykylukiolaisten elämään. Kuunnelkaapa vaikka Leevi and the Leavingsia: 1. Vasara ja nauloja käsittelee kunnanisien kipuilua homekoulujen ja sisäilmaongelmien kanssa. 66

2. Vakosamettihousuinen mies kertoo sisäisen sivistyksen löytymisestä hämärien yläastevuosien jälkeen.

3. Mitä kuuluu Marja-Leena kuvaa kauniin universaalilla tavalla ensirakkauden menetyksen pelkoa.


VALMENNUSKURSSIT vuodesta 1975

“PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”. (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy 2015)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340


IRTONUMERO 5 €

VERKKOKURSSIT SYKSYN YO-KOKEISIIN A-englanti B-ruotsi Biologia Lyhyt matematiikka

Pitkä matematiikka Terveystieto Yhteiskuntaoppi Äidinkieli

145 €

KAIKKI VERKKOKURSSIT YO-KOKEISIIN

Kuva: Teemu Mäntynen

Kurssi sisältää:

Aloita missä tahansa ja milloin tahansa!

-Luentotallenteet Helsingin abikurssin lähiopetuksesta -Verkko-oppimisympäristö Moodlen -Kattavan teoriatiivistelmän kotiin toimitettuna -Runsaasti harjoitustehtäviä malliratkaisuineen -Yo-kirjoituksiin valmistavan sähköisen harjoituskokeen

Luentotallenteiden ja verkko-oppisympäristön lisäksi kotiin toimitettava teoria- ja tehtävämateriaalimme auttaa sinua kehittämään osaamistasi ja hiomaan vastaustekniikat kuntoon ylioppilaskirjotuksia varten. Kurssi rytmittää siis itsenäistä valmistautumistasi tehokkaasti.

Valmennuskurssit yliopistoon - 09 2727 130 - www.eximia.fi Abikurssit - AMK Liiketalous - AMK Soteli - AMK Tekniikka - Biologia - Biotieteet - DI-osastot - Englanti - Farmasia - Hallintotieteet Kasvatustieteet - Kauppatieteet - Kulttuurien tutkimus - Liikuntatiede - Logopedia - Lääketiede - Maantiede - Oikeustiede - Politiikan tutkimus Psykologia - Ravitsemustiede - Taiteiden tutkimus - Teologia - Valtiotieteellinen - Yhteiskuntatutkimus E spo o - H el s i nk i - J o e ns uu - J y v äs k y l ä - K uopi o - Lahti - Lappeenranta - Oulu - Seinäjoki - Tampere - Turku - Ve r k k ok u r s s it

Improbatur 3/2017  

Lehti lukiolaisille – vuoden kolmas numero.