__MAIN_TEXT__

Page 1

2/2019

Perttu Pölönen yrittää nähdä tulevaisuuteen

26 Onko lukion jälkeen elämää?

32

Nopeammin, korkeammalle, Counter-Strike

18


TERVETULOA OPISKELEMAAN HÄMEEN KESÄYLIOPISTOON! AVOIN YLIOPISTO-OPETUS 2019–2020 HUMANISTISET TIETEET Kirjoittamisen perus- ja aineopinnot 25 op, 35/50 op Musiikkiterapian perus- ja aineopinnot 30 op/50 op Ruotsin kielen perusopinnot 25 op

PSYKOLOGIA Psykologian perusopinnot 25 op OIKEUSTIETEET Oikeustieteiden (HTK/HTM) opinnot HTK-info 3.6.2019, Hämeenlinna

KASVATUSTIETEET Draamakasvatuksen perusopinnot 25 op TAITEET Esi- ja alkukasvatuksen perusopinnot 25 op Kulttuurihistorian perusopinnot 25 op Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op Kuvataiteen perus- ja aineopinnot 25op/30 op Kasvatustieteiden perus ja aineopinnot 25 op/35 op Palvelumuotoilun perusopinnot 25 op Taidehistorian perusopinnot 25 op KAUPPA- JA HALLINTOTIETEET Kauppatieteiden perusopinnot 30 op YHTEISKUNTATIETEET Tulevaisuudentutkimuksen perusopinnot 25 op Hallintotieteiden ja johtamisen perusopinnot 25 op Monikulttuurisuuden opintokokonaisuus 25 op LIIKUNTA-, LÄÄKE- JA TERVEYSTIETEET Sosiaalityön perusopinnot 25 op Ravitsemustieteen perusopinnot 25 op Valtio-opin perusopinnot 25 op LUONNONTIETEET Kemian perusopinnot 25 op Tietojenkäsittelytieteiden perusopinnot 23 op

ABI- JA LUKIOLAISKURSSIT HÄMEENLINNASSA ABI2019: Biologia 06.08. - 20.08.2019

Löydät meidät myös:

ABI2019: Englanti 22. - 31.07.2019 ABI2019: Matematiikka (lyhyt) 24.07. - 02.08.2019 ABI2019: Matematiikka (pitkä) 24.07. - 02.08.2019 ABI2019: Ruotsi 10.-20.6.2019 ABI2019: Terveystieto 03. - 19.06.2019 ABI2019: Äidinkieli 01. - 05.08.2019 Hyvä startti lukioon: Ruotsi 25.06-25.07.2019 Hyvä startti lukioon: Englanti 02.07.-01.08.2019

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hameenkesayliopisto.fi


Pääkirjoitus

Aleksi Tuomola Improbatur 2/2019 Aikuistuvien ihmisten asialla – lehti lukiolaisille

V

iit

al

a

Juo ES, pelaa CS ja näytä niille :S va u K

ilj

a

Aloitin ratsastuksen yhdeksänJoillekin harrastus voi olla myös tulevuotiaana. Tallilla pääsin maailmaan, vaisuuden unelmatyö. E-urheilulla voi jossa koulu- ja muut huolet unohtuivat. nykyisin tienata elantonsa, ja huipulla Se oli ihanaa. voittosummat pyörivät jo miljoonissa. Kaikki eivät tosin olleet samaa miel- Vanhasta pilkkalauseesta ”juo ES, pelaa tä. Ala-asteella eli alakoulussa minua CS” (juo energiajuomia, pelaa Counterkiusoiteltiin harrastuksesta jatkuvasti, Strikea) on tullut oikea menestysresepti ja sain parin muun ystäväni kanssa luo- (toim. huom: energiajuomat ovat tutkikan virallisten heppatyttöjen maineen. tusti epäterveellisiä, joten varovasti niitä Minua se ei haitannut, mutta joku muu litkiessä!). olisi saattanut kutsua sitä kiusaamiseksi. Nuoret ovat ryhtyneet pitämään äänLukiossa suurin intohimoni kohde tä aktiivisesti myös ilmastonmuutoksesoli musiikki, enkä pahemmin huudel- ta, kun vanhemmilla sukupolvilla ei ole lut ratsastusharrastuksestani. Kerroin ollut munaa tehdä ratkaisevia päätöksiä siitä kyllä mielelläni, mikäli joku kysyi. sen torjumiseksi. Nuorten ilmastoaktivisKohtasin monia yllättyneitä reaktioita – mia on sitäkin silloin tällöin vähätelty, ja aivan kuin ratsastus olisi ollut minulle asialla ovat olleet he, jotka eivät ilmastojotenkin epäsopiva laji. marsseja harrasta. Me Improssa haluamOliko ratsastus sitten jotenkin huo- me, että nuorten ääni otetaan vakavasti, nompi harrastus kuin vaikkapa kori- tai ja siksi julkaisemme tässä lehdessä Samjalkapallo? Ei tietenkään. Toisten harras- mon keskuslukion opiskelijoiden teketusten pilkkaamisessa ja vähättelyssä on miä juttuja ilmastonmuutoksesta sivulta kyse samasta ilmiöstä kuin muussakin 46 alkaen. syrjinnässä: kykenemättömyydestä tai Ystävystyin sattumalta aikuisena haluttomuudesta ymmärtää ja ottaa sel- uudestaan erään ala-asteella ratsastukvää asioista, jotka ovat itselle vieraita. sesta nälvineen henkilön kanssa. Kävi Tässä lehdessä neljä lukiolaista ker- ilmi, että hän oli aikuisiällä innostutoo videopelaamisesta sivulta 18 alkaen. nut kyseisestä lajista, koska no, onhan Heidän opettajansa Juha Tolonen sanoi se nyt cool. haastattelussa, että kun hän aikanaan kertoi harrastavansa videopelejä, siihen suhtauduttiin kuin television katseluun: Säde Mäkipää, ”Ai sä vaan pelaat”. Myöhemmin hänestä päätoimittaja tuli suomalaisen e-urheilun huippunimi. sade.makipaa@lukio.fi

Tekijät esittäytyvät

Silja Viitala

Aleksi Airaksinen

Lehtikuvaaja

Toimittaja

Silja puhuu paksua poria, on unelma-ammatissaan ja haluaisi leijonakaulakorun Alman tyyliin.

Aleksi on journalistiopiskelija, joka suhtautuu intohimoisesti matkailuun, ruokaan ja Euroviisuihin.

Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Säde Mäkipää Art Director Antti Kyrö Toimitussihteeri Ida Kannisto Avustajina tässä numerossa Jose Riikonen, Nick Tulinen, Mari Uusivirta, Silja Viitala, Reetta Niemensivu, Anni Koivisto, Aleksi Airaksinen, Juliana Hyrri, Johannes Roviomaa, Tuukka Tuomasjukka, Salla Simukka, Sammon lukion viestintälinjan opiskelijat, Hyvän sään aikana -toimituskollektiivi Kannen kuva Nick Tulinen Kustantaja: Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Janni Pellinen Mediatiedot: www.improbatur.fi/ mediatiedot Paino: Forssa Print Oy Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs. 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (sll:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur Instagram: @improbaturlehti issn-l 0784-705x issn 0784-705x issn 2341-8923 (improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 33. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2019. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Jäsenet voivat olla osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa yhteydessä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@lukio.fi tai +358 9 5842 1500). Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

3


Tässä lehdessä

Kiillottaisitko kristallipalloni, Perttu Pölönen?

Perttu Pölösestä tuli keksijä 15-vuotiaana. Kuusi vuotta myöhemmin hän vietti puolisen vuotta Piilaaksossa Kaliforniassa. Siellä hän tajusi, ettei ole mitään syytä, miksi emme voisi muuttaa maailmaa. Nyt kaikki haluavat kuulla häneltä, kuinka se tehdään.

26 4


3 | Pääkirjoitus 7 | Dear Impro & Meistä puhuttua

10

Kaksi uraa ihan hiessä Urheilulukiolaisista jopa 32 prosenttia on vaarassa uupua. Miten tavoitteellisen urheilun ja lukion voi yhdistää ilman fyysistä tai henkistä ylirasitusta?

8 | Ajassa kiinni 9 | Some älähti 13 | Liitolta Anni Koiviston kolumni

14 | Paluu lukioon Miisa Nuorgam Ylöjärven lukiossa

32 | Lukio loppuu, mitä teen? 44 | Maailmalta Tuukka Tuomasjukan kolumni

46 | Pop-up-toimitus

18

Tähtää, ammu, toista, nuku Videopelit olivat ennen pienen piirin piipertelyä, mutta nyt siitä on tullut massojen harrastus. Parhaat tähtäävät e-urheilun ammattilaisiksi. Neljä pelaavaa lukiolaista kertoo, miksi näytön äärellä kannattaa kuluttaa tuntikausia.

40

Miksei Kivi kiinnosta? Kysyimme räppäri Hätä-Miikalta eli Miikka Niiraselta, onko nuorison kulttuurin kulutuksesta syytä olla huolissaan.

Sammon keskuslukion opiskelijat ja Hyvän sään aikana -toimituskollektiivi kirjoittivat juttuja ilmastonmuutoksesta.

50 | Ihan luokatonta Elämästäkolumni ”Itkenkö todella sen äärellä, että ihminen saa tehtyä elämänsä hienoimman jälkiruuan?” – Salla Simukka

45

5


AVOIN – MYÖS LUKIOLAISELLE

OPISKELE HELSINGIN YLIOPISTOSSA JO LUKIOAIKANA • • • • •

Ei ikärajoja eikä valintakokeita. Verkkokursseille voi osallistua mistä vaan. Opinnot voi liittää myöhemmin yliopistotutkintoon. Kesäopintoja alkaa toukokuun alusta elokuun loppuun saakka. Löydät lukiolaisille soveltuvat opinnot helposti opintotarjonnastamme!

HELSINKI.FI/AVOIN

Mietityttääkö

millaisia asioita työelämässä tulee vastaan. Akavan Uraguru ohjaa ja tsemppaa työelämäasioissa.

www.uraguru.fi


Dear Impro

Meistä puhuttua

Tällä palstalla vastaamme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

@UljasJulius: Paras vaaleihin liittyvä juttu hetkeen; PuolueTinder. Nauratti, mutta mukana oli paljon asiaa   Kiitos tästä #Improbatur ja @Lukiolaiset

Lukiolainen kysyy Olen alaikäinen ja käyn lukiota nyt ensimmäistä vuotta. Olen muuttamassa ensi syksynä kaverini kanssa vuokralle. Kuinka minun ja huoltajani tulot vaikuttavat asumistukeen ja opintotukeen?

A n tt i K y r ö

Impro vastaa vi

K

u

Oikeus opintotukeen alkaa 17-vuotiaana. Tällä hetkellä huoltajien tulot vaikuttavat kaikkien alaikäisten opintotukiin, mutta syksystä alkaen ne eivät enää vaikuta alentavasti itsenäisesti asuvan 17-vuotiaan opintorahan määrään. Käytännössä se tarkoittaa, että 17-vuotiaat itsenäisesti asuvat lukiolaiset saavat syksystä alkaen perusmääräisen opintorahan eli 101,74 euroa/kk ilman tarveharkintaa, ja tämä summa voi korottua vanhempien pienituloisuuden perusteella. Alaikäiset voivat saada opintolainan valtiontakausta 300 euroa. Omat tulosi vaikuttavat opintotukeen siten, että jos esimerkiksi nostat opintotukea 10 kuukautta lukuvuodessa, voit tienata 10 650 euroa vuodessa ilman vaikutusta opintotukeen. Opintotuen lisäksi voit saada asumistukea. Kämppiksen tulot eivät vaikuta asumistuen määrään, mikäli ette kuulu samaan ruokakuntaan. Eri ruokakuntaan kuuluminen vaatii joko omia vuokrasopimuksia tai keskinäistä alivuokrasuhdetta. Asumistukihakemuksessa täytyy selvittää asumisen olosuhteet ja Kela arvioi sen perusteella, onko kyse kimppakämpästä vai avoliitosta. Mikäli teidät katsotaan avopuolisoiksi, kuulutte myös samaan ruokakuntaan ja teille maksetaan yhteinen asumistuki, johon molempien tulot vaikuttavat. Mikäli saat asumistukea yksin, vain omat tulosi vaikuttavat asumistuen määrään. Lisätietoja etuuksista ja tulorajoista löytyy Kelan nettisivuilta! Suomen Lukiolaisten Liitto on Improbaturin julkaisija.

Anna palautetta, seuraa somessa Oletko bongannut Impro­ baturin Instagramista? Seuraa @improbaturlehti, niin pysyt kärryillä lehden kuulumisista ja pääset esimerkiksi osallistumaan arvontoihin. Päivitämme myös Facebook-sivua (@improbatur)!

@elmoeklund: Uusimmassa @Lukiolaiset Improbatur-lehdessä #vihreät ovat kiva ja söpö ympäristöpuolue, mutta #kokoomus haluaa mummojen pärjäävän omillaan ja ”ilmastonmuutos ratkee kuluttamalla”. Onko tämä mielestänne reilu tapa viestiä nuorille politiikasta? @SadeMaki @roosapajunen?

tu

s:

Anni Koivisto sosiaalipoliittinen asiantuntija Suomen Lukiolaisten Liitto

@iiperi: Huikee juttu uusimmassa #improbatur’issa - millaisilta eri puolueiden Tinder-profiilit näyttäisivätkään?   Kiitos @Lukiolaiset jälleen laadukkaasta lehdestä, kyllä tätä näin korkeakouluopiskelijanakin mielellään lukee

Kuulemme mieluusti palautetta lehdestä. Kerro mietteesi Insta­ gramissa tai Twitterissä ja tägää #improbatur. Voit kommentoida lehteä myös Facebookissa tai sähköpostilla (improbatur@ lukio.fi).

Moi!!! En tiiä miten saada parhaiten palaute perille, mut tän uusimman lehden ”Svaippaa mun puolue” -osio on nokkelan taituruuden huipentuma, nerokas!!!! Kiitokset Mari Uusivirralle, ihana piristys, ihan mahtavaa tekstiä. !!!

Moi, Mä vaan halusin välittää kiitokseni Mari Uusivirralle onnistuneesta ”Swaippaa mun puolue” -jutusta teidän viimeisimmässä lehdessä! Kokonaisuus oli tosi onnistunut, jokaista puoluetta tarkasteltiin huumorilla, mutta kuitenkin tyylillä. Jutun lopussa mainitut kansalliset ”deittipäivät” herättivät huvitusta ja jokaiseen puolueeseen suunnattu ironia suurta tyydytystä nyky-politiikkaa kohtaan. Muutama puolue jopa herätti mun rinnassa eritasoista värinää – taitaa olla treffit tiedossa! PS. Näin sitä herätetään meidän politiikan suhteen uinuvien nyky-nuorten kiinnostus klaustrofobiaa aiheuttavia äänestyskoppeja kohtaan!

Suosittele kulttuuria Oletko jäänyt juuri koukkuun johonkin huikeaan suoratoistosarjaan? Kerro siitä meille! Lähetä meille lyhyt suositus Instagram-viestillä tai sähköpostitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Julkaisemme suositukset anonyymisti. 7


Kult t

yk set

Ajassa kiinni

uu rieläm

”Alec Benjamin – Narrated for You on ihanan rauhallinen ja tunnelmallinen albumi, jota voi kuunnella keskittyen ja mukana lauleskellen tai luukuttaa taustalla läksyjä tehdessä.” ”Oona Kuutin En voi luvata kuin lumetta on eläväisesti kirjoitettu romaani, joka herättelee ajatuksia siitä, miten erilaista ihmisten elämä voikaan olla siihen verrattuna, miltä ulkopuolisen silmiin näyttää. Hahmot ovat realistisia ja samaistuttavia kaikkine vikoineen, ja vaikka kirjassa käsitellään myös raskaita aiheita, se on silti mielenkiintoinen eikä ainakaan omasta mielestäni kuitenkaan liian synkkä, minkä vuoksi se onkin pysynyt mun ykkössuosikkina jo kauan.”

Huumausainekeskustelun uusi aika Johannes Roviomaa Huumeisiin on iät ja ajat liittynyt ennakkoluuloja, tabuja, väärää tietoa, käyttäjien stigmatisointia, myyttejä, glorifiointia, romantisointia, mystifiointia, kaikkea. Koko inhimillisen elämänkierron kauneus ja rumuus, kuolemiin, rikoksiin, tajunnan laajentamiseen ja euforiaan. Vloggaaja Kokemusten Summa haluaa muuttaa huumausainekeskustelua Youtube-videoillaan, joita on katsottu yli kaksi miljoonaa kertaa. Videoillaan hän ei kannusta ihmisiä käyttämään huumeita, mutta ei myöskään halua saarnata. Hän kehottaa ihmisiä hakemaan tietoa ja ennen tuomitsemista ottamaan asioista selvää. Ensimmäisen videon hän latasi Youtubeen tasan vuosi takaperin. Hän ei odottanut saavansa tuhansia seuraajia, haastattelupyyntöjä tai mainostuloja, mutta niin kuitenkin kävi. Kokemusten Summa esiintyy aiheen arkaluontoisuuden takia haastatteluissa taiteilijanimellä. Huumausaineisiin liittyvä keskustelu on muuttumassa Suomessa, ja yksi esimerkki tästä on se, että Kokemusten Summan videoita on näytetty yläasteen terveystiedon tunnilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa on noin 18 000–30 000 huumeiden ongelmakäyttäjää, joista lähes puolet on 25–34-vuotiaita. Tilastokeskuksen mukaan noin 200 ihmistä kuolee vuosittain huumeisiin. Lue juttu kokonaisuudessaan verkosta: improbatur.fi

”Katoin vasta Studio Ghiblinin Grave of the Fireflies -anime-elokuvan, ja ei voi muuta sanoa kuin että kyynel silmissä aina kun kuulee taas sen taustamusiikkia Youtubessa   Suosittelen lämpimästi jos klassikko kiinnostaa.”

Ilman tieteiskirjallisuutta maailma olisi aika paljon tylsempi ja takaperoisempi.”

Julkaisemme tällä palstalla lukijoidemme kulttuurisuo­ situksia. Lähetä meille oma kulttuurisuosituksesi osoit­ teeseen improbatur@lukio.fi!

– Lastenkirjailija ja ohjelmoinnin opettaja Linda Liukas Yle.fi:n kolumnissa 13.3.2019.

Pian juhlitaan valmistuvia – tilastot kertovat ylioppilaista seuraavaa:

9

6 809

5

25,4%

henkilöä ilmoittautui keväällä 2019 kirjoittamaan äidinkielenään pohjoissaamen kielen.

opiskelijaa ilmoittautui tänä keväänä fysiikan kokeeseen, mikä teki fysiikasta kevään suosituimman reaaliaineen.

ainetta oli suosituin lukumäärä kevään 2018 ylioppilastutkinnon suorittaneiden keskuudessa.

niistä, jotka kirjoittivat keväällä 2018 äidinkielenään suomen saivat arvosanan B.

8

Lähde: Ylioppilastutkinto.fi


Some älähti Palstalla käydään läpi somessa kuohuttaneita asioita ja pohditaan, mitä niistä seurasi.

Näin d  nitsikaupasta tuli viraali Säde Mäkipää

1

Se tunne kun ei kauppa käy

2

Yhdysvalloissa Texasissa, Missouri Cityn kaupungissa avattiin uusi donitsikauppa helmikuun lopulla. Asiakkaita Billy’s Donuts -nimisessä kaupassa ei kuitenkaan vieraillut niin paljon kuin kaupan perustanut Satharith By olisi toivonut. Siksi hänen poikansa Billy By twiittasi lauantai-iltana 9. maaliskuuta kuvan isästään tiskin takana ja kirjoitti: ”Isäni on surullinen, koska kukaan ei tule häneen uuteen donitsikauppaansa.”

Twitter-kansa osoitti tukensa Byn perheen donitseille. Billy Byn twiitistä tykättiin tunneissa tuhansia kertoja, ja parissa päivässä sitä jaettiin Twitterissä yli 300 000 kertaa. Jakajien joukossa olivat muun muassa näyttelijä James Woods ja Youtube-tähti Casey Neistat. Jopa Twitter-yhtiön virallinen sivu jakoi donitsi­ twiitin.

4

5

Mainos, joka ei näytä mainokselta

Yksi syy voi olla se, että Twitterin uutispainotteisessa virrassa henkilökohtainen, jopa surumielinen postaus erottuu massasta. Se ei myöskään ole ammattimainen mainos, jollaiseen somen käyttäjät ovat tottuneet. ”Jos markkinointisisältöä tulee kanavalle, jota ei ole tehty sitä varten, yhteisö yleensä torppaa sen”, sanoo Koskela. Tämä on havaittavissa esimerkiksi Facebookissa: kun raivokas mainostus alustalla alkoi, nuoret poistuivat Instagramiin ja Snapchattiin.

Sympatia herä ä

Miksi ju uri täm ä twiitti?

Viestinnän tutkija Merja Koskela Vaasan yliopistosta sanoo, että tunteisiin vetoaminen on yksi keskeinen ominaisuus viraaleissa eli laajalle levinneissä somesisällöissä. Henkilökohtaiset ja niin sanotusti pehmeät sisällöt ovat kuitenkin tyypillisempiä esimerkiksi Instagramissa. Miksi juuri donitsitwiitti saavutti niin suuren suosion?

6

Kuka saa mainostaa?

Somemainonnassa pärjäävät nykyisin hyvin ne, jotka osaavat hyödyntää algoritmien logiikkaa. Usein mainostajat etsivät myös niin sanottuja somelähettiläitä, joilla on jo valmis kohdeyleisö. Tällaisia ovat esimerkiksi bloggaajat ja vloggaajat. Heidän on kuitenkin tasapainoteltava mainonnan määrän kanssa: kukaan ei pidä siitä, jos suosikkiblogi muuttuu hyvinvointituotteiden mainos­kanavaksi.

3

Loppuunmy yty!

Seuraavana päivänä Billy’s Donuts -liikkeen Twitter-tilille ilmestyi uusi twiitti. Tällä kertaa isä-By näytti erittäin iloiselta – nimittäin kaupasta oli ostettu kaikki donitsit. ”Halusin päivittää tilanteen, me myimme loppuun donitsimme ja kolache-leivonnaisemme. Olette kaikki upeita! En voi kiittää kylliksi kaikkia siitä, että tulitte ja tuitte paikallista yrittäjyyttä. Tämä merkitsee todella paljon perheelleni”, Billy By twiittasi.

7

ulli isen p Tavall ia g strate

aisen

Tavallinen tallaaja voi saada viestilleen suuren yleisön, jos sen bongaa perinteinen media tai jos hänen seuraajissaan sattuu olemaan ”some-influensseri”. Tai, kuten Billy’s Donutsin tapauksessa: kun sanoma on oikeassa paikassa oikeaan aikaan – tai tarpeeksi tärkeä. Aina ei tarvita kallista mainostoimistoa tai konsulttia.

Lähteet: Twitter, NBC, Independent, Nyt.fi, Forbes, professori Merja Koskelan haastattelu. 9


Kaksoisura uuvuttaa Ida Kannisto

Antti Kyrö

Monella urheilulukiolaisella on kunnianhimoisia tavoitteita sekä koulussa että treeneissä. Kahden uran tavoittelu sata lasissa voi kuitenkin uuvuttaa. Kysyimme kahdelta urheilulukiolaiselta, mikä heitä auttaa jaksamaan.

A

amutreenit seitsemän−kahdeksan aikaan, oppitunteja iltapäivään, koulusta treeneihin ja illalla läksyjä tai kokeisiin valmistautumista. Tältä näyttää monen urheilulukiolaisen arki. Lukiolaisten uupumisesta puhutaan paljon, ja viime vuosina keskustelua on herännyt myös kaksoisuraa suorittavien urheilulukiolaisten jaksamisesta. Kaksoisuraksi kutsutaan urheilu-uran ja opiskelun yhdistämistä, joka tiedetään erittäin vaativaksi. Näin käy ilmi urheilulukiolaisten uupumista selvittäneestä Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 400 suomalaista urheilulukiolaista. Tutkimus on osa nelivuotista Voitto pitkällä aikavälillä -hanketta, joka tarkastelee kaksoisuraan liittyviä asioita. Hankkeeseen liittyvästä tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että urheilulukiolaisista peräti 32 prosenttia on vaarassa uupua lukion aikana. Keskivertoryhmään, jossa uupumisoireita oli jonkin verran, sijoittui 60 prosenttia, ja matalan riskin ryhmään kahdeksan prosenttia tutkimukseen osallistuneista. ”Siirryttäessä lukioon kouluvaatimukset saattavat kasvaa merkittävästi. Jo siirtymävuotena näkyi se, että koulu- ja urheilu-uupuminen lisääntyivät ja koulussa koettu uupumus levisi urheilun osa-alueelle, vaikka aluksi näytti, että koulu- ja urheilu-uupumus ovat kaksi erillistä ilmiötä. Pitkittyessään uupuminen saattaakin muistuttaa masennusoireilua”, kertoo tutkijatohtori Matilda Sorkkila.

10

K

ysyimme kahdelta urheilulukiolaiselta, Lotta Eerolalta ja Iivari Räsäseltä, mikä heitä motivoi jaksamaan. Molemmat opiskelevat urheilulinjalla Sammon keskuslukiossa Tampereella. Eerola on suunnistuksen nuorten sarjan Euroopan mestari vuodelta 2016. Hän harjoittelee Suomen nuorten maajoukkueen mukana kolmatta kautta. Räsänen taas kuuluu jääkiekon alle 18-vuotiaiden maajoukkueeseen ja toivoo mahtuvansa tulevissa arvokilpailuissa MM-joukkueeseen. ”On vaikeaa oppia omat rajansa eli se, paljonko voi opiskella”, toteaa Lotta Eerola. Eerola on opetellut rajojaan kantapään kautta. Hän kärsi ylirasitustilasta edellisellä kaudella, ja kesän kilpailukausi jäi väsymyksen takia väliin. Ylirasitustilassa elimistö on uupunut ja sen seurauksena suorituskyky laskenut. Ylikuormituksen syntyyn voivat vaikuttaa henkiset ja fyysiset rasitteet. Eerola kertoo laittaneensa hetkeksi stopin kaikelle tekemiselle, sillä kesä on loma-aikaa myös lukio-opinnoista.


”Välillä tuntuu, ettei jaksa ja menee rajan yli, mutta siitä pitää oppia. Vastoinkäymisistä oppii tuntemaan, miten paljon jaksaa”, Eerola sanoo. Uupumisriskiin vaikuttaa resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky. Se viittaa kykyyn palautua nopeasti stressistä ja vastoinkäymisistä. Sorkkilan ja hänen kollegoidensa uusimman tutkimuksen mukaan palautumiskyky suojaa uupumiselta. ”Resilienssi nähdään usein pysyvänä ominaisuutena, mutta tutkimusten mukaan siihen liittyviä taitoja voi myös oppia.” Sorkkilan mukaan tällaisia taitoja ovat optimismi, johon liittyy kyky nähdä asiat myönteisessä valossa ja suhtautuminen vastoinkäymisiin oppimiskokemuksina, mutta myös tietoisuustaidot, kuten se, että on tietoinen omista tunteistaan, eikä jää murehtimaan asioita. Keskeistä uupumisen ehkäisyssä on myös verrata omia suorituksiaan itseensä, eikä muihin sekä se, että omia tekemisiä ohjaa sisäinen motivaatio, eikä esimerkiksi halu miellyttää muita. ”On tärkeää olla tietoinen siitä, että on ihmisenä arvokas, vaikka joku suoritus ei onnistuisi”, Sorkkila sanoo.

”Urheilulukiolaiset ovat paras otanta, joista voisi olla huipulle. Jos sinne haluaa, harjoittelun on oltava kovaa. Opiskelijat joutuvat koville, mutta niin heidän kuuluukin. Huipulle pääseminen on, ja sen pitääkin olla, vaikeaa. Meidän tarkoituksemme on jeesata heitä siinä, että rasitus on järkevä.”

U

rheilulukiolaisten koulu- ja urheilu-uupumusoireiden kehitystä ensimmäisen kouluvuoden aikana väitöskirjassaan selvittänyt Matilda Sorkkila kysyy, voisiko kouluvaatimuksia helpottaa urheilevien lukiolaisten kohdalla. Sama ajatus on herännyt Sammon keskuslukiossa. Kososen mielestä kevennystä voisi olla nykyistä enemmän. ”Olisi kiva, jos lukio tulisi enemmän vastaan. Esimerkiksi kansallisoopperan balettioppilaitoksen toisen asteen tanssijan ammattitutkintoa tekevät selviävät huomattavasti vähemmillä lukio-opinnoilla kuin urheilulukiolaiset.” Tällä hetkellä nuorten jaksamista pyritään helpottamaan lukujärjestyksillä. Eri lajien urheilijoiden lukujärjestykset suunnitellaan lajien tarpeisiin. Lisäksi lukiolaisten jaksamisen apuna on erilaisia tukipalveluita, kuten psykologi ja kunko mahdollista saaraattori. Urheiluakatemian kanssa – urheilukoordinaattori da kaikki vai joutuuko tehtävän yhteistyön kautta urheiHeikki Kosonen jostain luopumaan? lijoiden käytössä on myös urheiluSammon urheilupsykologi. linjan opinto-ohjaaja Jaana Puranen kertoo, että moni Sorkkila ehdottaa, että kouluvaatimusten kevennyksen yrittää kunnianhimoisesti suorittaa molempia, mutta ohella urheilulukiot voisivat tarjota nykyisten opintojen kaikkea ei kuitenkaan voi saada – toisesta voi joutua jous- rinnalle kursseja, joissa käsiteltäisiin stressin- ja ajanhaltamaan. lintamenetelmiä sekä tietoisuustaitojen harjoittamista. Iivari Räsänen suorittaa lukiota kahteen ja puoleen vuo”Armollisuus itseä kohtaan on tärkeää. Tarvitseeko koteen: Hän on harkinnut jääkiekkouraa Yhdysvalloissa. Se ko ajan suoriutua mahdollisimman tehokkaasti”, Sorkkila vaihtoehto vaatisi lukion suorittamista nopeasti. pohtii. Kovat tavoitteet vaativat asioiden asettamista tärkeysjärIivari Räsäsen tapaan myös lukiolainen Lotta Eerola jestykseen, ja Räsänen sanoo, että lukujärjestys on täynnä. tähtää ammattilaisuuteen. Eerola kertoo, että lukioaikaa Päivät kuluvat koulussa ja treeneissä ja illat on keskityttä- on helpottanut oman jaksamisen miettiminen ja se, että vä kouluun. Vapaa-aika keskittyy lähinnä viikonlopuille. opinnoissa etenemistä voi suunnitella urheilun ehdoilla. ”Jos aikoo Amerikkaan pelaamaan, koulu on saatava ”Parin viikon etelän leirit onnistuvat lukujärjestystä nopeasti alta pois.” suunnittelemalla. Jos urheilussa on rankka jakso, yritän Tavoitteet kuitenkin auttavat jaksamaan: Räsänen on sitä ottaa lukujärjestykseen vähemmän koulua.” mieltä, että jos lajista haluaa ammatin, siihen kuluu aikaa. Eerola ja Räsänen ovat yhtä mieltä siitä, että jaksamisSammon keskuslukion urheilukoordinaattori Heikki ta auttaa säännöllinen elämänrytmi. Lisäksi kilpaurheilu Kosonen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa valinta opettaa hallitsemaan suoritusta, jonka ansiosta myös kourheilla ammattimaisesti on tehtävä jo nuorena. keessa pystyy tekemään parhaansa. ”Urheilijalle harjoittelu, uni, lepo ja syöminen ovat tärkeitä asioita. Ne kaikki tulevat ennen opintoja. Toki poikkeustilanteita on”, Räsänen sanoo.

O

”Opiskelijat joutuvat koville, mutta niin heidän kuuluukin.”

11


Bomfunk MC’s/JVG/Apulanta/Ellinoora/SANNI Pikku G/Vesala/Popeda/Gasellit/Elastinen Kaija Koo/Teflon Brothers/Evelina/Juha Tapio Ellips/STEREO/Roope Salminen & Koirat Reino Nordin/Jannika B/Lukas Leon Movetron/Pariisin Kevät/Portion Boys Pasi ja Anssi/Raskasta Suomipoppia #enkoskaanpaitsihimoksella #thejuhannus

himosjuhannus.fi


Liitolta Suomen Lukiolaisten Liiton väki jakaa ajatuksiaan.

Rakas päihderiippuvaisen läheinen, sinä saat olla rikki Anni Koivisto

Tämä on sinulle, joka olet joskus tai usein nähnyt, kokenut, kuullut tai tuntenut läheisen päihderiippuvuuden elämässäsi. Sinulle, joka olet tuntenut olevasi yksin, rikki, hajalla, voimaton ja hukassa. Sinulle, joka olet ajatellut, ettet tiedä, mitä tehdä. Ennen kaikkea sinulle, jonka elämässä tämä kaikki tapahtuu nyt. Kirjoitan tämän, koska päihdeongelma koskettaa monia. Vuoden 2015 kouluterveyskyselyssä 12,3 prosenttia lukiolaisista kertoi, että läheisen alkoholin käyttö oli aiheuttanut ongelmia, ja vuonna 2017 lukiolaisista 6,4 prosenttia arvioi vanhemman liiallisen alkoholinkäytön aiheuttaneen haittaa. Päihderiippuvuus ei aiheuta haittaa vain siitä kärsivälle, vaan koskettaa ihmisiä hänen ympärillään. Se voi näkyä esimerkiksi jatkuvana huolena ja stressinä tai vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteisiin. Olen kyllästynyt siihen, että lehtien palstat tyrkyttävät ajatusta siitä, että päihderiippuvaisen läheisen kuuluu olla rationaalinen. ”Älä piilota pulloja, älä kanna häpeää, älä välitä, kehota hakemaan apua!” Aivan hyviä vinkkejä, mutta ne unohtavat sen tosiasian, että elämä päihdeongelmaisen kanssa on usein henkisesti äärimmäisen raskas ja satuttava. Pahimmillaan tämän kaltaiset kehotukset

Antti Kyrö

tuottavat vain syyllisyyttä siitä, ettei pysty toimimaan oikein. Läheisen ei pidä pystyä olemaan tilanteen sankari. Sinä saat huutaa, piilotella pulloja, tarkistaa kaapit, kaataa viinat lavuaarista. Sinä saat olla huolissasi ja on luonnollista, että sinulle tärkeän ihmisen ongelma aiheuttaa sinussa erilaisia tunteita. Sinun ei tarvitse olla looginen, vaikka kuka sanoisi mitä. Sinä saat olla rikki ja tehdä ne asiat, jotka auttavat sinua selviämään tilanteesta. Sinun tehtäväsi on pelastaa itsesi ja tehdä juuri ne asiat, jotka helpottavat omaa oloasi. Ainoa neuvo, jonka haluan sinulle antaa on, että älä jää yksin. Mene juttelemaan sille henkilölle, jolle puhuminen tuntuu helpoimmalta – oli se sitten ystävä, sukulainen, opiskeluhuollon ammattilainen, opettaja tai kaupan kassa. Tärkein kehotus, joka ympäröivän maailman täytyy sinulle tarjota on, että sinäkin tarvitset apua. Kolumnin kirjoittaja Anni Koivisto työskentelee sosiaalipoliittisena asiantuntijana Suomen Lukiolaisten Liitossa (SLL). SLL on Improbaturin julkaisija. 13


Paluu lukioon Tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa.

Äitihahmo PVC-saappaissa ja lateksihameessa Jose Riikonen

Nick Tulinen

Lukiossa Miisa Nuorgam ystäväporukoineen piinasi opettajia, pelasi tietokoneella, toimi järjestöissä ja poltti hiuksia sekä Raamattuja. 14


Lukio: Ylöjärven lukio

Kuka: Miisa Nuorgam (s. 1992)

Perustettu: 2012

Lukiovuodet: 2008-2011

Opiskelijoita: Noin 450

Opiskelumenestys: Yleisarvosana B.

Mistä tunnetaan: Nykyinen Ylöjärven lukio sijaitsee 2012 valmistuneessa Koulutuskeskus Valossa Pirkanmaalla. Valossa on lukio-opetusta, ammattiopisto-opetusta, aikuiskoulutuskeskus, yrittäjyysopintoja ja kymppiluokka. Aiemmin lukio sijaitsi muutaman kilometrin päässä nykyisestä rakennuksesta. Vanhan Ylöjärven lukion tiloissa on peruskoulu.

Mistä tunnetaan: Miisa Nuorgam on media-alan freelancer. Tällä hetkellä hän toimii Electronic Artsin sosiaalisen median vastaavana ja tekee Yle Kioskille peliohjelmia. Tunnetaan aktiivisena pelimaailman tasa-arvon puolestapuhujana. Esiintyi Diili-ohjelmassa 2018. Vaikutti viimeiset kaksi vuotta Suomen elektronisen urheilun liiton hallituksessa.

I

stumme Ylöjärven lukion aulassa, ja Miisa Nuorgam kertoo lukioajan kaveriporukastaan. Siihen kuuluivat poika, jolla oli aina mukanaan saksofoni. Toisella pojalla oli pitkä punainen tukka ja kolmas kulki yhden vuoden kokonaan ilman kenkiä kesät ja talvet, koska halusi olla yhtä Maan kanssa. Sitten olivat kaksi tyttöä sekä kaksi samannimistä poikaa, joista käytettiin erottumisen vuoksi etuliitteitä hyvä ja paha. Ja sitten oli Miisa Nuorgam, siilitukkainen lateksihameisiin ja PVC-saappaisiin pukeutuva tyyppi. Aikamoinen poppoo.

Jos tarkkoja ollaan, Nuorgam ei käynyt lukiota tässä rakennuksessa, jossa nyt istumme. Hän vietti valtaosan lukioajastaan parin kilometrin päässä silloisessa Ylöjärven lukiossa, jossa on nykyään yhtenäiskoulu. ”Meille sanottiin joka vuoden alussa, että ensi vuonna muutamme tänne, mutta lopulta en ehtinyt olla täällä melkein ollenkaan.” Nuorgamin lukioajoista ei voi puhua ilman, että puhuu siitä porukasta, jossa hän vietti aikaansa. Nuorgam nimittäin keskittyi opiskelun sijaan

heihin, koska lukio-opiskelu ja pänttääminen muutenkaan eivät olleet hänen juttunsa. Hän haki ensimmäisen lukiovuoden jälkeen ammattikouluihinkin, kun lukio-opiskelu ei kiinnostanut. ”Olisin päässyt ammattikouluihin, mutta sitten tajusin, että niihin oli matkaa niin paljon, että olisi pitänyt herätä joka aamu puoli kuusi.” Vaikka Nuorgam ei vaihtanut koulua, asuntoa hän vaihtoi. Lukion kakkosella Nuorgam muutti yksin asumaan. ”Laitoin hakemuksen Ylöjärven kunnan vuokra-asunnosta. Kerroin, että en tule toimeen ollenkaan isäpuoleni kanssa, että tarvitsen kovasti asunnon. Se oli täysi vale mutta se toimi, ja sain kämpän.”

”Tiesin, että lukion jälkeen muutan Inariin opiskelemaan pohjoissaamea, mutta siihen tulevaisuuden suunnittelu päättyi.”

Nuorgam oli päättänyt jo varhain, että häntä ei kiinnostaisi perinteinen opintoputki: lukio, korkeakoulu ja johonkin ammattiin. ”Tiesin, että lukion jälkeen muutan Inariin opiskelemaan pohjoissaamea, mutta siihen tulevaisuuden suunnittelu päättyi. Ajattelin, että ei niillä arvosanoilla ole sitten niin väliä.” 15


”En ole tarpeeksi hyvä pelaamaan, enkä halua hävitä. Olen maailman surkein häviäjä.”

Nuorgam ei tullut kaikkien opettajien kanssa kovin hyvin toimeen. Esimerkiksi maantieteen- ja biologianopettajan kanssa sukset menivät ristiin heti, kun opettaja oli tullut ensimmäisenä päivänään kouluun töihin. Ensimmäisellä tunnilla opiskelijoiden piti kertoa, mistä heidän vanhempansa ovat kotoisin. Nuorgamin isä on saamelainen. ”Opettajan kartta loppui Rovaniemen alapuolelle – niin, eihän Rovaniemen yläpuolella ilmeisesti ole mitään! Sanoin, että isäni on kotoisin Tenojoen varrelta. Opettaja sanoi, että niin, eikös se Teno ole siinä Oulun alapuolella.” Nuorgam alkaa nauraa. ”En antanut sen asian ikinä olla! Se ei tykännyt minusta yhtään.” Nuorgamilla oli tavallaan kaksi kaveriporukkaa. Toinen oli vuoden vanhempien tyyppien porukka, jonka kanssa Nuorgam pelasi atk-luokas16

sa esimerkiksi Flat Outia. Toinen porukka oli se alussa kuvailtu jengi. Sen kanssa Nuorgam vietti paljon aikaa koulussa ja vapaa-ajalla. ”Me oltiin kaikki musiikki-ihmisiä, oltiin kaikissa koulun bändeissä.” Tähänkin harrastukseen liittyy tietynlaista kansalaistottelemattomuutta kuvastava tarina. Nuorgamin musiikinopettaja oli harras uskovainen, eikä hyväksynyt sitä, että Nuorgam ja hänen kaverinsa esittäisivät John Lennonin Imaginen koulun juhlissa. Siinä kun lauletaan ”imagine there’s no heaven”. ”Esitimme sen kuitenkin. Piti vaan harjoitella salaa.” Eräs juttu pysyi onneksi salassa hartaalta musiikinopettajalta. ”Kerran poltimme Raamattuja siinä lukion lähellä. En muista yhtään, että miksi. Paloivat tosi huonosti.”


Muisto tärkeästä paikasta lukiossa

”Lukion vieressä oli Teboil, ja kävimme täällä usein ostamassa kahvia ja karkkia ja sellaista – ja tupakalla Teboilin takana. Äidille ei kerrottu.”

Nuorgamin rooli kaveriporukassa oli olla tietynlainen äitihahmo. Sellainen, joka järjesteli asioita ja piti huolen, että kaikki hommat hoituvat ja niin edespäin. Tämä sopii yhteen sen kanssa, että Nuorgamia kiinnosti esimerkiksi järjestötoiminta. Hänen lukionsa tuki tätä, sillä Nuorgam kävi Y-linjan, joka painottaa yrittäjyyttä, mediaa ja kansain­ välisyyttä. Nuorgam oli järjestämässä vuonna 2009 lukion kakkosella ensimmäistä LanTrek-lanitapahtumaa lukion liikuntasaliin. Myöhemmin LanTrek on kasvanut suureksi tapahtumaksi. LanTrekissä Nuorgam näki, millaista e-urheilu eli kilpapelaaminen voi olla ja innostui siitä. Hän itse ei tosin ole koskaan ollut kilpapelaaja, vaan järjestäjä ja esimerkiksi tuomari. ”En ole tarpeeksi hyvä pelaamaan, enkä halua hävitä. Olen maailman surkein häviäjä.” Eräs silloinen järjestötoiminta naurattaa Nuor-

gamia. ”Olin – tämä on synkkä salaisuus – kokoomusnuori! Mutta silloin kokoomusnuorissa oli sentään jotain järkeä.” Nuorgam sanoo, että lukio oli ihanaa aikaa, koska hän sai olla rakkaiden ystäviensä kanssa koko ajan. Koulunkin hän hoiti siinä sivussa lopulta ihan kunnialla ja kirjoitti lopulta kolmessa vuodessa ylioppilaaksi, vaikka oli alun perin suunnitellut nelivuotista lukiota. Kun lukio oli ohi ja ihmiset lähtisivät eri teille, Nuorgam ystävineen järjesti lähtöriitin. He leikkasivat sen erään kaverin pitkän punaisen tukan ”puoliksi”. Sitten he menivät uimarannalle. Oli viileä toukokuun ilta. He uivat hyisessä vedessä, joivat viskiä ja söivät jäätelöä. He polttivat hiukset rannalla ja katsoivat, kun savu nousi taivaalle. ▪ 17


18


E-urheilu on muuttunut pienen piirin hupailusta massojen harrastukseksi ja tuntikausien treenaamista vaativaksi lajiksi, jonka parhaimmistoa kohdellaan kuin kansallissankareita. Entinen huippupelaaja Juha Tolonen luotsaa Kuninkaantien lukiossa tulevaa pelaajasukupolvea.

S채de M채kip채채 Silja Viitala

19


Loading…

sademaki joined. suironkalttaani joined. idakann joined. 1mpr0b4tur joined.

-urheilu on kokoajan enemmän läsnä myös tyttöjen ja tavallisten ihmisten elämässä. Ennen se oli ehkä vähän sellainen nörttien juttu”, pohtii Aava Marte, Kuninkaantien lukion abi. ”Heeei”, protestoi Martea yli vuosikymmenen vanhempi Juha Tolonen, 34. Kaikkia naurattaa. Tolonen edustaa juuri tätä ”nörttisukupolvea”. Jopa siinä määrin, että hän pelasi Counter-Strikea lukion jälkeen Euroopan parhaissa e-urheilujoukkueissa ja Suomen maajoukkueen kapteenina. Samalla hän oppi taitoja, joilla mahdollisti nykyisen pestinsä Espoossa sijaitsevan Kuninkaantien lukion matematiikan ja peliohjelmoinnin opettajana. Mutta palataan siihen myöhemmin. Nyt Tolonen nimittäin luotsaa Kuninkaantien lukion e-urheilukerhoa ja -joukkueita, eikä niihin kuuluminen tai peliharrastus ylipäätään ole tippaakaan epäcoolia. ”Tietoisuus pelaamisesta on lisääntynyt. Enää ei ajatella sen olevan vain sitä, että ollaan yksin kotona ja juodaan energiajuomia ja pelataan. Ollaan tajuttu, että se on oikeasti vuorovaikuttamista ja että siinä on paljon hyviä ja positiivisia puolia. Teknologian kehitys on vaikuttanut asenteisiin paljon, mehän kasvetaan noiden pelien keskuudessa”, sanoo toisen vuoden opiskelija Meri Manninen. Hän on pelannut muutaman vuoden ajan League of Legendsia ja liittyi juuri Tolosen vetämän kerhon Discord-kanavalle. Discord on pelaajien oma some, chat-alusta, jolla voidaan esimerkiksi tavata muita pelaajia ja muodostaa omia joukkueita. Kuninkaantien lukion Discord-kanavalla uudet tulijat voivat liittyä omiin ryhmiin, joita on muodostettu eri pelien ja eri vuosikurssien mukaan. Esimerkiksi Counter-Strikesta kiinnostuneet lukion ykköset ovat oma porukkansa. Tolosen e-urheilukerhossa on mukana kaikentasoisia pelaajia. Mukana voi harrastella, mutta Tolonen luotsaa myös tavoitteellisesti kilpailevia 20

joukkueita. Abien League of Legends eli LoL -kanavalle kuuluu Leevi Toivonen, joka ylsi Kuninkaantien oman e-urheilujoukkueen kanssa viime syksynä pohjoismaisessa toisen asteen ja korkeakoulujen välisessä League of Schools -turnauksessa sijalle 13. Osallistuneita joukkueita oli yhteensä 64. ”Se oli ensimmäinen turnaus, jossa olen pelannut. Olisi ehkä ollut mahikset vähän korkeammallekin, mutta olisi pitänyt treenata enemmän joukkueena.” Juuri kyseistä turnausta silmällä pitäen Kuninkaantien lukion kerho oikeastaan perustettiinkin, vain paria päivää sitä ennen. Juha Tolonen oli aiemmassa työpaikassaan Helsingin kielilukiossa vetänyt samanlaista kerhoa ja luotsannut oppilaita turnauksissa. Hän ehdotti Kuninkaantien lukion rehtori Merja Rytsylle, että voisi perustaa kerhon myös ”Kunkkuun”, kuten lukion lempinimi kuuluu. Tolonen tiedusteli Wilmassa, olisiko kukaan kiinnostunut tällaisesta kerhosta. 57 opiskelijaa oli. Se ylitti sekä Tolosen että rehtorin odotukset. Kerhotoiminnan avulla voi suorittaa teemaopintoja, eli saada kurssisuorituksen. Silloin pelaamisen lisäksi tehdään kirjoitustehtävä, jossa muun muassa pohditaan omaa oppimista ja suunnitellaan omaa harjoittelua. E-urheilu ja kirjoitustehtävät sopivat opetusohjelmaan, sillä ne kehittävät Tolosen mukaan muun muassa vuorovaikutustaitoja, kriittistä ajattelua ja itseohjautuvuutta. ”Peleissä luovuus pääsee valloilleen, mutta erilaisella tavalla kuin perinteisissä taideaineissa musiikissa ja kuvataiteessa. Peleissä esimerkiksi suunnitellaan jatkuvasti uusia taktiikoita.” Tolonen puhuu myös omasta kokemuksesta, sillä ylioppilaskirjoituksista jäi käteen kolme improbaturia, yksi pitkästä matematiikasta. Lukion ja armeijan käytyään Tolonen alkoi pelata Counter-Strike: Sourcea, ensin kavereiden kanssa huvikseen ja myöhemmin kilpaa. Nimimerkillä Eversor hän pelasi lopulta Euroopan

Sademaki eliminated suironkalttaani with a rifle

HP 29/40


PELAAJAPROFIILI

!

Aava Marte Ikä: 19 Peli: Fortnite Peliaika: noin 5 tuntia viikossa Fortnite: Battle Royale on Epic Gamesin luoma ammuntapeli, jossa sata pelaajaa taistelee samalla alueella. Viimeisenä henkiin jäänyt voittaa. Fortniten hahmot ja kirkasvärinen maailma tuovat mieleen sarjakuvasankarit. Peli on niin sanottu kolmannen persoonan ammuntapeli, eli pelaaja näkee pelimaailman oman hahmonsa takaa. Fort­ nite julkaistiin vuonna 2017 ja siitä tuli valtavan suosittu: maaliskuussa Fortnitella oli yhteensä 250 miljoonaa pelaajaa. Fortniten hahmojen voitontansseista on tullut viraaleja meemejä. Tansseista tunnetuin on flossaus. ”Fortnitessa parasta on se, että peli on ilmainen, joten sitä on mahdollista pelata kenen kanssa vain. Se on myös helposti opittava ja yksinkertainen, joten sen pelaaminen on helppo aloittaa. Aseita ei esimerkiksi voi muokata, eikä tarvitse olla ammattilainen nauttiakseen pelaamisesta. Pelin kautta olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin.”

XP +4500

LVL UP!

Press any key to continue

21


huippujoukkueissa vuosina 2006-2008 ja johdat- men e-urheiluhistorian kovimpiin saavutuksiin ti Suomen maajoukkueen voittoon Counter-Stri- lukeutuva Encen finaalipaikka tämän vuoden Maken Nations Leaguessa. jor-turnauksessa sai liikkeelle meemuilijat, The Counter-Striken tavoitteellisen harjoittelun kaut- Verkkarks -yhtyeen Ez4nce-kannatuslaulua toista hän oppi muun muassa itsekuria ja tavoitteiden tettiin yli miljoona kertaa Youtubessa ja Helsinasettamista, ja käytti paljon aikaa pääsykokeisiin gin Senaatintorille viriteltiin lähinnä jääkiekon ja valmistautumiseen. Tolonen pääsi opiskelemaan euroviisujen voitoista tuttuja juhlia. ja valmistui lopulta insinööriksi ja matematiikan aineenopettajaksi. Kilpapelaajista on tullut kansan sankareiTolosen omina lukiovuosina pelaamiseen suh- ta, mutta ennakkoluulot videopelaamista kohtaan tauduttiin vähän kuin television katseluun: ajan eivät ole vielä kuolleet. tappamisena. 15 vuodessa asiat ovat muuttuneet, ”Osa suhtautuu vähättelevästi siihen, että pelaa ja yksi suuri syy siihen on teknologian kehitys. Nyt tabletilla tai kännykällä”, sanoo Onni Salminen, videopelit ovat aina käsillä, mobiilipelien kehityk- Kuninkaantien lukion ensimmäisen vuosikurssin sen myötä jopa taskussa. opiskelija. Hän pelaa Critical Ops -mobiilipeliä SuoKun Tolonen pelasi kilpaa, palkintosummilla ei men parhaimmassa joukkueessa. Myös vanhemmilvoinut elättää itseään. Nyt parhaimmista pelaajis- ta on tullut välillä palautetta pitkistä pelisessioista. ta voi tulla upporikkaita. Esimerkiksi Dota 2 -pelin ”Omat vanhemmat tosin alkoivat ymmärtää pamaailmanmestaruuden voitosta Topias Taavitsai- remmin kun he tajusivat, että voin voittaa turnauknen ja Jesse Vainikka tienasivat molemmat kaksi sessa rahaa”, virnuilee Leevi Toivonen. miljoonaa euroa. Maaliskuussa Counter-Strike: Go’n Toivonen arvioi, että hänen vuosikurssinsa poMajor-turnauksen finaaliin päässyt suomalaisjouk- jista 75 prosenttia pelaa videopelejä jonkin verran. kue ENCE koppasi kakkossijastaan 132 000 euroa. Pelaavien tyttöjen määrä on edelleen paljon paljon Rahan lisäksi on kasvanut myös maine: Suo- pienempi.

!

PELAAJAPROFIILI

Meri Manninen Ikä: 18 Peli: League of Legends Peliaika: 10-15 tuntia viikossa League of Legends eli LoL on vuonna 2009 julkaistu strategiapeli, jossa viiden pelaajan joukkueet ottavat mittaa toisistaan. Pelin tarkoituksena on tuhota toisen joukkueen tukikohdassa oleva Nexus eli suojattu rakennus. LoLissa pelataan fantasiahahmoilla, joita pelissä on yli 130, ja niillä kaikilla on erilaisia kykyjä. Pelaajat pyrkivät pelin aikana kehittämään hahmojaan esimerkiksi keräämällä rahaa parempiin varusteisiin. LoLissa pelataan erilaisia karttoja, jotka pelaaja näkee ylhäältäpäin. ”Innstuin LoLista, kun yläasteella kaikki kaverit pelasivat sitä. Peli on aika helppo aloittaa, koska siinä on niin paljon erilaisia hahmoja, joista osa on helpompia kuin toiset. Pelissä voi oppia kokoajan uutta eikä koskaan tule täyteen sitä mittaria, jolloin olisi oppinut kaiken.”

22

idakann 'sploded sademaki

sademaki ragequit


PELAAJAPROFIILI

Onni Salminen Ikä: 16 Peli: Critical Ops Peliaika: monta tuntia päivässä Critical Ops on kajaanilaisen pelifirman Critical Forcen vuonna 2016 julkaisema mobiilipeli. Se on Counter-Strikea muistuttava niin sanottu ensimmäisen persoonan räiskintäpeli, jossa maailma esitetään pelihahmon näkökulmasta. Yleensä ruudulla näkyy myös hahmon kädessä oleva ase. Critical Opsis­ sa, samoin kuin Counter-Strikessa, on kaksi joukkuetta, terroristit ja eliittijoukot, jotka kilvoittelevat siitä, onnistuvatko terroristit asentamaan ja räjäyttämään pommin. ”Peli on helppo aloittaa, koska se on kaikkien ladattavissa ilmaiseksi. Siinä on helppo olla ok, mutta on pelattava paljon, jos haluaa todella hyväksi. Luokkakaverini löysi pelin yläkoulussa ja aloimme pelata sitä. Meillä oli sellainen höntsäjoukkue. Kun olin pelannut jonkin aikaa, huomasin kehittyneeni, ja nyt kilpailen pelissä.”

24

1mpr0b4tur fragged suironkalttaani

XP +14500

!


Aava Marte ja Meri Manninen eivät kuitenkaan ole kohdanneet pelimaailmassa syrjintää. ”Ennemmin se on ollut positiivinen juttu. Vientiä on, kun naiset ovat vielä harvassa tässä pelimaailmassa”, sanoo Marte. ”Joskus jos olen tehnyt jonkun tyhmän teon pelissä, se on kuitattu sillä, että olen tyttö. Mutta olen sanonut että ei, se johtuu vain siitä että olen huono”, kommentoi Manninen. Juha Tolosen mielestä e-urheilu on demokraattinen laji: se ei vaadi perinteisessä urheilussa tarvittavia fyysisiä kykyjä, jotka erottavat sukupuolia toisistaan. Olympialajiksi videopelejä ei kuitenkaan ole kelpuutettu niiden väkivaltaisuuden takia. Suosituimmissa pelissä vastustaja pyritään eliminoimaan erilaisin asein. Aiheen ympärillä on käyty pari vuotta tiukkaa keskustelua, joka varmasti jatkuu tulevaisuudessa. Kuninkaantien lukiossa on jo muutama tavoitteellisesti harjoitteleva pelaaja, heidän joukossaan Onni Salminen. Mitä suositummaksi e-urheilu kasvaa, sitä enemmän tunteja pelaamisen harjoitteluun on käytettävä. Toiminta on ammattimaistunut: maailman huippujoukkueilla on nykyisin omat valmentajat ja urheilupsykologit. ”Kyllä sen huomaa, jos on vaikka yhden viikon pelaamatta, mutta onneksi taso palautuu aika nopeasti”, sanoo Salminen, joka treenaa joukkueensa kanssa lähes päivittäin. Kaikki Tolosen e-urheilukerhoon osallistuvat opiskelijat eivät kuitenkaan halua kilpailla, vaan tavoitteet ovat maltillisempia, kuten Aava Martella: ”Kun sain ensimmäisen soolovoittoni Fortnitessa, siitä oli pakko laittaa Snapchatiin mystory!” ▪

!

PELAAJAPROFIILI

Leevi Toivonen Ikä: 18 Peli: League of Legends Peliaika: 2–3 tuntia päivässä League of Legends on yksi maailman suosituimmista videopeleistä. Vuonna 2016 sitä pelasi 100 miljoonaa pelaajaa kuukaudessa. LoL-turnauksia järjestetään ympäri maailman, ja LoL on myös yksi suosituimmista kilpapeleistä. Viime vuoden maailmanmestaruusturnauksen finaalia katsoi parhaimmillaan 44 miljoonaa katsojaa samanaikaisesti. Se on lähes yhtä paljon kuin Yhdysvaltojen suurimpiin televisiotapahtumiin kuuluvalla Super Bowlin finaalilla. Voittajajoukkue Invictus palkittiin noin kahden miljoonan euron voittosummalla. ”LoLissa voit olla ihan ok pienelläkin määrällä pelaamista, mutta todella hyväksi ei pääse helpolla. Pitää miettiä paljon, mikä hahmo sopii mihinkin eri tilanteeseen ja miten ne toimivat toistensa kanssa. Jokainen peli on aina erilainen ja se tuo haastetta, mikä on kivaa. Rankan koulupäivän jälkeen pelaaminen voi olla rentouttavaa, saa ajatukset muualle.”

Game Over

25


Perttu ja inhimillinen vallankumous

Perttu Pölönen vietti 21-vuotiaana puolisen vuotta Piilaaksossa ja tuli takaisin futuristina. Nyt yritysjohtajat ja merkkihenkilöt kuuntelevat, kun Pölönen saarnaa toivorikkaan tulevaisuuden sanomaa.

Mari Uusivirta

T

Nick Tulinen

ätä tarinaa Perttu Pölönen tykkää kertoa. Nuorena hänellä oli pitkä tukka, ulottui tänne asti. Pitihän sitä sitten kokeilla, miten siihen saisi rastat, ja ne tehtiin kaverin kanssa. Muutenkin hän oli vähän hippi. Hänestä tuli vähän vahingossa keksijä. Hän pukeutui nepalilaiseen ponchoon ja osti vaatteensa kirpputorilta. Hän tapasi usein kiivetä puuhun ja saattoi istua oksalla useamman tunnin. Jutteli lintujen kanssa käkipillillä – näin se soi. Ja sitten Pölönen puhaltaa käsiinsä ja päästelee hämmästyttävän aidon kuuloisia linnunääniä. ”Että sieltä”, Pölönen sanoo ja liikuttaa kättään pari kierrettä sivulle, ”päätyy Nasan tutkimuskeskukseen leirille, voi olla monelle, että mitä ihmettä.” Jos Pölönen oli nuorena tuollainen, ei hän nytkään vanha ole. Näin 24-vuotiaana hän on lyhyttukkainen, siististi pukeutuva esiintymislavahaukka, joka kantaa repussaan tarraharjaa vaatteilleen ja tarkkailee untaan älysormuksella. Viime vuonna hän valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin kandidaatiksi ja sai säveltäjän akateemisen tutkinnon. Sitten opiskelut jäivät toistaiseksi. Vientiä on niin paljon, ettei opiskeluille malta antaa aikaa. Ennen juhannusta puhujakeikkoja kertyy tälle vuodelle ainakin 70. Viime vuoden saldo oli 117. Pölönen puhuu kuulijoilleen muun muassa koulutuksen tulevaisuudesta, työelämästä, robotiikasta, mutta ennen kaikkea disruptiosta ja eksponentiaalisista teknologioista. Eli suomeksi siitä, kuinka uudet innovaatiot pakottavat 26

markkinoita muuttumaan, esimerkiksi auto aikoinaan mullisti hevosvankkuribisneksen tai Airbnb hotellialan, ja siitä, kuinka teknologian kehitys kiihtyy yhä nopeammaksi. Tätä futuristi eli tulevaisuusvalmentaja tekee. Hän tutkii ja yrittää ennustaa, mihin maailma on menossa ja miten siellä voi pärjätä, ja kertoo muille näkemyksistään. Pölösen mielestä kaikkein tärkeintä on inhimillisyyden puolustaminen. Että emme käyttäisi internetiä niin, että se tekee meistä riippuvaisia ja yksinäisiä, vaan niin, että se auttaisi meitä löytämään toisemme. Siksi meidän pitää hallita teknologiaa, eikä sen meitä. ”Se vaatii inhimillistä vallankumousta. Että ymmärrämme, miten olemme erilaisia koneen kanssa, mikä tekee meistä toiselle ihmiselle arvokkaan, mikä on se, mitä pystymme antamaan toisillemme nyt ja viidenkymmenen vuoden päästä, mikä ei muutu”, Pölönen sanoo. Nämä ajatukset herättävät kuulijoissa vastakaikua, hän kertoo. Siksi hänen puheenvuoronsa ovat niin suosittuja ja lisää kutsuja sataa. Siksi hänet valittiin viime vuonna MIT Tech Reviewin Innovators Under 35 Europe -listalle ja Nordic Business Forumin 25 Under 25 in Northern Europe -listalle. Molemmat ovat arvostettuja listauksia, joihin nostetaan kiinnostavia nuoria ajattelijoita. Nostetut saavat mukavaa huomiota, ja MIT:n listalle päässeet esimerkiksi kutsuttiin verkostoitumistilaisuuteen. Suurille yleisöille puhuminen on Pölösestä etuoikeus.


”Jos tämä talentti menee siihen, että meidät saadaan klikkaamaan lisää mainoksia tai tehdään koirien deittailuappeja, mahdollisuus menee hukkaan.”

”Vetää nöyräksi, kun tajuaa, että yleisössä on satapäin ihmisiä, ja he ovat kaikki antaneet ajastaan tunnin minulle. Mikä siinä tilanteessa ansaitsee tulla sanotuksi?” Millainen tyyppi tämä humaaniuden hurraajahaikara on? Parikymmenvuotiaille tyypilliseen tapaan hän vierastaa titteleitä, vaikka niitä tässä kuusikymppisten rakentamassa maailmassa tykätään jaella. Pölönen ajattelee, että me ihmiset olemme paljon monimutkaisempia kuin sanat, joita itsestämme käytämme. ”Laula, älä tule laulajaksi”, hän sanoo, sillä identiteetti pitää näyttää tekemällä. Katsotaanpa. Tässä on neljän lapsen perheen nuorimmainen Klaukkalasta, Nurmijärven kunnasta, Uudeltamaalta. Vanhemmat eivät olleet musiikkialalla tai yrittäjiä, eli kuopuksen urapolkua ei oltu kirjoitettu tähtiin. Kiinnostunut monista asioista. Harrasti eri juttuja, kuten sählyä, aitajuoksua, futista. SM-mestaruus kolmiloikasta. Soitti selloa, opetti itselleen pianonsoiton. Ei ollut luokkansa paras. Hyvässä helsinkiläisessä koulussa Pertun vitsailtiin olevan maalaisjuntti. Kun joku kommentoi Pölösen käytettyjä vaatteita, hän päätti ostaa kaikki vaatteensa kirpputorilta. ”Vedin sen yli, ettei siitä voinut kiusata.” Vaskivuoren musiikkilukiossa Vantaalla Pölönen vietti siihen astisen elämänsä parhaat vuodet. Vasta myöhemmin hän ymmärsi, kuinka hienoa oli olla niin tiiviisti läsnä ystävien parissa joka päivä. Parasta oli, että päätoiminen työ oli oppia uutta. ”Vitsi, kun saisi olla ikuisesti koulussa.” 15-vuotias Pölönen tuskaili musiikin teorian läksyjen kanssa Klaukkalan kirjastossa. Nuottiviivat ja termit eivät auenneet, joten hän alkoi miettiä, miten asian voisi 28

selittää helpommin. Hän tajusi, että säveliä on yhtä paljon kuin kellotaulussa numeroita, ja hahmotteli muistivihkoonsa sävelkellon (jos opiskelet musiikkia, kannattaa googlata). Hän teki sävelkellon ensimmäiset prototyypit vanerilevyistä: kaksi kiekkoa, joita pyörittämällä selviää miten muodostuu haluttu sävellaji. Seuraavana vuonna hän osallistui idealla lukiolaisten keksintökilpailuun. Ja voitti. Sitten alkoi tapahtua. 2013 Pölönen voitti EU:n nuorten keksintökilpailun ja pääsi palkintona Nobel-juhlaan. Tästä innostuneena hän perusti veljensä kanssa yrityksen, patentoi sävelkellon ja teki siitä mobiiliversion MusiClockin. Sovellus julkaistiin vuonna 2015 ja se herätti kiinnostusta. Vuoden päästä tuli voitto Global Impact Challenge -innovaatiokisan Suomen osakilpailussa. Palkinto oli Singularity University -tulevaisuusyliopiston kesäkurssi Kalifornian Piilaaksossa. Piilaakso on Yhdysvaltojen legendaarinen teknologiakeskittymä, jossa on muun muassa Facebookin päämaja. Kesäkurssi järjestettiin Nasan tutkimuskeskuksen alueella. Noin 100 metrin kokoisella alueella vietetään koko kurssi: asutaan, syödään ja opitaan. Pölönen sanoo leiriä aivopesuksi – myönteisessä mielessä. ”Siellä tajusin, että ei ole mitään syytä, miksemme voisi muuttaa maailmaa.” Osallistujat kutsuvat kurssia unettomaksi yliopistoksi, sillä kymmenen viikkoa on ahdettu täyteen ohjelmaa. Aluksi opiskeltiin kellon ympäri huippuasiantuntijoiden kanssa. Luentoja ja harjoituksia pitivät niin yritysjohtajat, entinen CIA:n agentti kuin astronauttikin. Kurssin toisen puolikkaan 80 osallistujaa viettivät miettien teknologisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Pölösen tiimikaveri oli opettaja Myanmarista, joka oli pitkään eristyksissä muusta maailmasta. Piilaaksossa kaksikko perusti järjestön, joka kehittää Myanmarin opettajankoulutusta lisätyn ja virtuaalitodellisuuden avulla. He


29


”Moni asia on mennyt pieleen. Ulospäin näkyy vain se, mikä on onnistunut.”

osallistuivat tulevaisuuskampuksella kahdeksan viikon jatkokurssille. Nyt järjestö on 60 henkeä työllistävä yritys. Pölönen on mukana mentorin roolissa ja vierailee Myanmarissa, kun voi. Viimeksi maaliskuussa. Sävelkellon kanssa asiat etenevät pikkuhiljaa. Pölönen kertoo suunnittelevansa yhteistyökumppaninsa avulla Singa­poreen ensimmäistä musiikkikoulua, jossa opetetaan sävelkellometodilla. Sillä Singaporessa, Pölönen sanoo, jos missä, on kasvun mahdollisuuksia. Arki on aikamoista vuoristorataa. Osa päivistä menee ”semmoista vauhtia, ettei mitään rajaa”, rutiineja ei käytännössä ole ja ajoittain Pölönen vain matkustaa ristiin rastiin. Saman päivän aikana voi yhtenä hetkenä olla onnensa kukkuloilla ja toisena itkeä huutoitkua, kun kaikki menee päin prinkkalaa. ”Moni asia on mennyt pieleen. Ulospäin näkyy vain se, mikä on onnistunut.” Hän kokee olevansa onnekas, koska on löytänyt niin monta intohimoa ja puhtia työntekoon riittää. Hän haluaa korostaa, että mikään ei ole syntynyt itsestään. Neljän firman perustaminen (sävelkello, Myanmarin 360ed, osakeyhtiö puhujakeikoille ja toiminimi satunnaisia toimeksiantoja varten) on vaatinut ”duunia”. Pölönen kertoo, että kokee hyvin pärjäävänä suomalaisena vastuuta siitä, että vaikuttaa maailman menoon. Kuten ilmastonmuutokseen, siihen, mihin teknologiaa käytetään, kuinka selviämme globaaleista haasteista. Valmiita vastauksia ei Pölönen tarjoa, vaan esimerkkejä ja filosofista pohdiskelua. Esimerkiksi syyllistämisen sijaan ilmastonmuutoksen hidastamisessa pitää hänestä miettiä, millä teolla on eniten vaikutusta. Monen futuristin futurismi toimii näin. He haistelevat muiden ideoita ja valavat tulevaisuustoivoa. Tähän tapaan: ”Elämme ihmiskunnan kiinnostavinta aikaa. Nyt tässä tilanteessa me voimme saada jotain hyvää aikaan. Jos tämä talentti menee siihen, että meidät saadaan klikkaamaan lisää mainoksia tai tehdään koirien deittailuappeja, mahdollisuus menee hukkaan.” Vuoristoradassa pärjääminen ja oman aseman hyödyntäminen ovat Pölöselle lähtökohtaisesti samoja asioita. Arvojen mukaan elämistä. Kiireistä hän palautuu parhaiten viettämällä aikaa hyvien ystävien kanssa. Ystäviä eivät kiinnosta työasiat, jotka tuntemattomat Pölösessä näkevät. Pölönen ajattelee, että kaiken informaatiomelskeen keskellä me ihmiset olemme yhä huonompia olemaan läsnä. Vaikka nimenomaan muiden kuuntelemista ja auttamista tarvitaan lisää, jotta selviämme. Ne auttavat myös etenemään uralla, missä on ennen 30

kaikkea kysymys verkostoista. Pölönen kertoo, että mahdollisuudet tulevat siitä, keitä tapaa ja miten heitä kohtelee. Tarvitaan tilannetajua, jota ei voi olla, ellei kuuntele muita. ”Menestyminen ei minulle ole sitä, että yksi päivä löytää itsensä tai on saanut nämä tittelit, paikat tai kutsun linnan juhliin.” Kristitystä perheestä tuleva Pölönen harvemmin puhuu omista arvoistaan, koska kokee, että kristillisyyttä pitää selittää niin paljon. Mutta hän myös ajattelee, että on syynsä, miksi kristinuskon, muiden uskontojen tai mytologioiden teemat ovat olleet niin pitkään esillä. ”Kun puhutaan tulevaisuudesta, pitää puhua niistä asioista, mitkä eivät ole muuttuneet. Silloin tietää, että tämä ei tule lähtemään täältä, ja voi rakentaa sen varaan.” Tässä ajassa tällaiset asiat, pyhyys ja intuitio, ohitetaan helposti pikkulintujen tarpeettomana sirkutuksena. Arvot eivät pääse otsikoihin tai saa palstatilaa. Piilaaksossa Pölönen yllättyi. Tavatessaan eri alojen maailman huippuja hän sai huomata, etteivät nämä olleet analyyttisia ja supernopeita akateemikkoja. He puhuivat intuitiosta, sisäisestä kuuntelusta, kauneudesta ja rakkaudesta. ”Ehkä tämä on juuri se asia, minkä he ovat hiffanneet, siinä missä muut ovat ajatelleet, että se on turhaa tai tyhmää.” Pölönen kertoo mielellään, kuinka taidekoulu on opettanut hänelle enemmän keksimisestä kuin mikään muu. Siksi hänen mielestään ihmiskunnan pitää – ja pian – alkaa arvostaa asioita, joita on vaikea mitata, kuten luovuutta, rohkeutta, myötätuntoa, spontaaniutta, anteeksiantoa ja rakkautta. Näiden taitojen avulla saa hyvää aikaan ja niitä varten pitää Pölösen mielestä olla valmis ottamaan riskejä. Hän kirjoittaa paraikaa aiheesta kanssanuorilleen kirjaa nimeltä Tulevaisuuden lukujärjestys. Se ilmestyy ensi vuoden alussa. Pölönen haluaa tähdentää moneen kertaan, että hänenkin kovan kiiltokuva-arkensa ja uran nousukiidon takaa löytyy tavallinen ihminen, joka ”on saanut kolhuja” elämässä. Sen enempää hän ei halua kolhuistaan kertoa kuin, että: ”Asia on arvo vasta sitten, kun on valmis maksamaan hintaa sen eteen.” Riskinotto on futuristin vastaus silloinkin, kun häneltä kysyy näkemystä omasta tulevaisuudestaan. Miksi miettiä yhtä ammattia tai titteliä, kun ei voi tietää mitä kaikkea haluaa tehdä? Miksi sitoa itseään yhteen rooliin, kun kaikkia tulevaisuuden ammatteja ei ole nyt olemassakaan? Ei Pölönenkään lukiolaisena olisi voinut suunnitella, että hänestä tulee säveltäjä, joka päätyy opiskelemaan tulevaisuutta Piilaaksoon ja perustaa opetusprojektin Myan­ mariin.


31


32


Lukio loppuu, mitä teen? Jos ovet korkeakouluun eivät heti avaudu, ei hätää! Lukion päättymisen jälkeen vain noin 28 prosenttia valmistuneista jatkaa suoraan seuraaviin opintoihin.

Suurimmalle osalle on edessä ainakin yksi välivuosi. Mutta mitä sen aikana oikein tekisi? Hyviä uutisia: mahdollisuuksia on lukuisia, ja tässä jutussa esittelemme niitä.

Aleksi Airaksinen Juliana Hyrri

33


Kansan­opistoon?

m

a

Uu

s i-

Kokk o

”Teatterialalla on tavallista, että ennen teatterikorkeakoulua käydään jokin kansanopiston linja, joka valmentaa korkeakouluun pääsyyn.”

m

K

ansanopisto voi olla hauska ja hyödyllinen tapa viettää välivuotta niille, jotka haluaisivat kokeilla, olisiko esimerkiksi psykologian opinnot oma juttu. Opistoissa on nimittäin mahdollisuus valmistautua pääsykokeisiin tai suorittaa korkeakouluopintoja. Opistoissa voi myös suorittaa erilaisia ammatillisia perustutkintoja kuten lastenohjaajan, matkailualan tai audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnot. Vaihtoehtoisesti voi sivistää itseään ja opiskella esimerkiksi korean kieltä tai pelisuunnittelua. Kansanopistot ovat yhdistysten, säätiöiden tai kuntien ylläpitämiä ”sisäoppilaitoksia”. Osalla opistoista on arvo- tai aatetaustaa, osa on sitoutumattomia. Kansanopistojen linjat kestävät yleensä lukuvuoden verran. Lisäksi tarjolla on lyhyempiä kursseja, esimerkiksi kesäisin tai viikonloppuisin. Suomessa on noin 90 kansanopistoa ympäri maan aina Hangosta Rovaniemelle. Haku opistoihin tapahtuu yleensä keväällä tai kesällä opistosta saatavalla lomakkeella tai vapaamuotoisella hakemuksella. Kolme neljäsosaa kansanopistojen linjoista on opiskelijoille maksullisia. Joskus hinta kattaa opetuksen lisäksi myös ruuan, asumisen sekä mahdolliset materiaalit. Opistojen järjestämä ammatillinen peruskoulutus on pääsääntöisesti maksutonta. Lisätietoja maksuista kannattaa selvittää suoraan oppilaitokselta.

: va Ku

E

Emma Uusi-Kokko (19):

Mitä tukia ja etuuksia voi saada? ••Voit saada opintotukea, jos opinnot

kestävät yhtäjaksoisesti yli 2 kuukautta. Opintotuki koostuu tällöin opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta.

••Kansanopistossa opiskeleva voi olla

oikeutettu opintosetelityyppiseen avustukseen. Tästä lisää kannattaa kysyä opistolta, jonne on hakemassa.

••Vähintään lukuvuoden verran

opiskelevat ovat oikeutettuja VR:n ja Matkahuollon yhteiseen opiskelijakorttiin, joka oikeuttaa alennuksiin julkisilla matkustettaessa.

34

”Opiskelen teatteri-ilmaisun linjalla ohjaamista Työväen akatemiassa Kauniaisissa. Aloitin opinnot viime vuoden elokuussa ja linjan opinnot kestävät huhtikuun loppupuolelle saakka. Teatterialalla on tavallista, että ennen teatterikorkeakoulua käydään jokin kansanopiston linja, joka valmentaa korkeakouluun pääsyyn. Kansanopisto oli minullekin jo pitkään vaihtoehto, mutta tästä kyseisestä kansanopistosta kuulin ensi kertaa viime keväänä, kun kaikille teatterikorkeakoulun pääsykokeissa olleille lähetettiin täältä sähköpostia. Opetus on täällä monipuolista ja vaihtelevaa. Meillä on kaksi vakio-opettajaa sekä lisäksi paljon vierailevia opettajia, jotka ovat ammattilaisia teatterialalla. Työväen Akatemian teatteri-ilmaisun linjalla suoritetaan teatterikorkean ja Turun amk:n Taideakatemian avoimia kursseja. Esimerkiksi eurooppalaisen teatterin historian saa myöhemmin hyväksiluettua automaattisesti, mikäli pääsee opiskelemaan teatteri­ korkeaan. Tämä linja maksaa noin 2500 euroa, ja se sisältää pääosin pelkät opinnot. Koulu auttoi meitä jonkin verran rahallisesti opintomatkassa Skotlantiin sekä maksaa joitain teatteriesityksiä, mutta asuminen, ruoka ja muut kulut on hoidettava itse.”


Au pairiksi?

Mitä tukia ja etuuksia voi saada? •• Au pair saa oman kalustetun huoneen, ylläpidon sekä taskurahaa perheeltä.

•• Perheeltä saatava taskuraha on usein muutamia satoja euroja viikossa kohteesta riippuen.

iR

ou

ta

va a

ra

A

u pairiksi lähteminen on hyvä vaihtoehto, jos haluaa tutustua syvemmin yhden maan kulttuuriin ja tapoihin, parantaa kielitaitoa ja on hyvä toimimaan esimerkiksi lasten kanssa. Au pair auttaa isäntäperhettään lastenhoidossa ja muissa kotitöissä, joista on yhteisesti sovittu. Au pairiksi lähteminen alkaa yleensä ottamalla yhteyttä johonkin au pair -paikkoja välittävään tahoon. Tämän jälkeen tulevaa au pairia haastatellaan sopivuudesta tehtävään ja hänet esitellään muutamalle mahdolliselle perheelle. Jos he ovat kiinnostuneita, sovitaan haastattelu au pairin ja perheen kesken. Perhe tekee päätöksen au pairin ottamisesta itsenäisesti. Myönteisen päätöksen jälkeen voikin alkaa varaamaan lentolippuja ja huolehtia vakuutukset sekä mahdolliset viisumit kuntoon. Au pair -paikkoja välittävät erilaiset järjestöt sekä yksityiset yritykset, Suomessa esimerkiksi Allianssin nuorisovaihto, EurAuPair, Nordic Nannies sekä AuPairWorld.

: va Ku

E

ll

Elli Routavaara (21): ”Valmistuttuani lukiosta keväällä 2017 lähdin au pairiksi Australiaan. Siskoni oli ollut myös au pairina ja hän innosti minuakin lähtemään au pairiksi. Lisäksi pidän lasten kanssa olemisesta ja halusin pois Suomesta. Au pairiksi lähteminen oli melko pitkä prosessi. Piti etsiä perhe, hakea viisumit, ostaa lennot ja muuttaa pois vuokra-asunnosta Suomessa. Kun kaiken sai hoidettua, loppu meni nopeasti. Perheen löysin aupairworld.com -sivustolta. Perheeseeni kuuluivat vanhemmat, kaksi tyttöä, jotka olivat aloittaessani kuusi kuukautta ja neljä vuotta vanhoja, sekä koira. Töihini perheessä kuuluivat yleisesti lastenhoito, ruuan laittaminen, yleinen siisteys, pyykinpesu sekä koko talon siivoaminen kerran viikossa. Parhaita puolia au pair -ajassa olivat muun muassa kielen ja kulttuurin oppiminen sekä lasten kanssa työskentelysta saatu kokemus. Oli parasta olla osa ihanaa perhettä. Olin au pairina seitsemän kuukautta, mutta lopulta asuin perheen kanssa melkein puolitoista vuotta tehden töitä samalla, kun aloitin opinnot Australiassa. Minulle kuului ilmaisen asumisen lisäksi viikoittainen palkka. Sain säästettyä melko hyvin rahaa. Lisäksi tein ylimääräisiä lastenhoitotöitä myös muille perheille. Sain perheeltä myös aina tarvittaessa tukea ja heille pystyi kertomaan huolista ja murheista. Au pairina olon jälkeen jäin asumaan Australiaan. Tällä hetkellä opiskelen ja työskentelen päiväkodissa.”

35


Mitä tukia ja etuuksia voi saada? ••Opiskelu avoimessa korkeakoulussa

katsotaan sivutoimiseksi opiskeluksi eikä siihen ole mahdollista saada Kelan opintotukea.

••Mikäli opiskelet avoimessa yliopistossa esimerkiksi kansanopiston kautta, saatat olla oikeutettu hakemaan opintoseteliä.

••Tällä hetkellä avoimen väylän

opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta saada opiskelijakorttia, sillä avoimen opiskelijat eivät voi liittyä ylioppilastai opiskelijakuntaan.

"Avoimessa AMK:ssa opiskelu eroaa melko vähän tutkintoopiskelijoiden opinnoista. Parhaiten sen, että olen avoimen linjan opiskelija, huomaa tiedonkulussa."

36

lti Aa

ni a

A

voimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa voi opiskella kuka tahansa ja melkeinpä mitä vain. Molemmissa voi opiskella niin yksittäisiä kursseja kuin laajempia kokonaisuuksia. Opiskelu avoimessa korkeakoulussa antaa mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin ja itseä kiinnostavaan alaan, hakea korkeakouluun avoimen väylän kautta tai esimerkiksi vain kehittää yleissivistystä. Avoimessa korkeakoulussa ei voi suorittaa tutkintoa. Opintoja avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittanut voi hakea tutkinto-opiskelijaksi joko erillishaun tai yhteishaun kautta. Pääsyvaatimukset avoimen linjan kautta vaihtelevat korkeakouluittain ja aloittain. Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot ovat maksullisia. Maksut vaihtelevat kouluittain, mutta ovat maksimissaan 15 euroa per opintopiste.

o

Opiskelemaan avoimeen?

: va Ku

p Ta

Anton Aaltio (22): ”Kun syksyksi suunniteltu työpaikka ei toteutunutkaan, aloin selvittää erilaisia vaihtoehtoja ja löysin avoimen AMK:n. Soitin Haaga-Heliaan, kyselin lisää avoimesta väylästä ja ilmoittauduin syksyn kursseille. Nyt opiskelen journalismia avoimella linjalla Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Aloitin opinnot syksyllä 2018 sen jälkeen, kun en päässyt opiskelijaksi yhteishaun kautta. Totesin, että paras vaihtoehto on aloittaa opinnot avoimessa. Avoimessa AMK:ssa opiskelu eroaa melko vähän tutkinto-opiskelijoiden opinnoista. Parhaiten sen, että olen avoimen linjan opiskelija, huomaa tiedonkulussa. Kaikki viestit eivät aina tule perille saakka. Itse pitää olla todella aktiivinen. Kursseille ilmoittautuessa avoimen väylän opiskelijat eivät ole etusijalla. Vaikka olisin ilmoittautunut ensimmäisten joukossa, niin tutkinto-opiskelijat otetaan kursseille ensimmäisinä. Mikäli tämän jälkeen on tilaa, otetaan kursseille avoimen opiskelijoita ilmoittautumisjärjestyksessä. Tähän mennessä olen kuitenkin päässyt kaikille haluamilleni kursseille. Avoimessa ammattikorkeakoulussa on käytössä lukukausimaksu, joka on Haaga-Heliassa 150 euroa lukukaudessa. Saan vanhemmilta vielä jonkin verran apua opiskeluun liittyvissä asioissa. Lisäksi syksyllä tein opiskelujen ohella kahta työtä ja nyt keväällä kolmea. Näillä pystyy melko hyvin paikkaamaan sen, ettei ole oikeutettu opintotukeen. Keväällä haen yhteishaussa avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi ja periaatteessa se vaatii 60 suoritettua opintopistettä sekä vähintään kolmen keskiarvon. Lisäksi on motivaatiohaastattelu, jossa mitataan soveltuvuutta alalle.”


Matkustamaan?

Töihin?

Maailmalle lähteminen tavalla tai toisella on myös monen mielessä välivuoden aikana. Mahdollisuuksia ulkomaille lähtemiseen on lukemattomia. Voit pakata elämäsi esimerkiksi pariksi kuukaudeksi rinkkaan ja lähteä kiertämään Aasiaa ja yhdistää siihen esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Tätä voi tehdä muutamista viikoista aina kokonaiseen vuoteen saakka niin opetuksen, ympäristön kuin sosiaalialojen parissa. Vapaaehtoistyötä ulkomailla tarjoavat esimerkiksi Allianssin nuorisovaihto, GoXplore tai Maailmanvaihto. Myös muita vaihtoehtoja on: miltä kuulostaisi esimerkiksi rypäleiden kerääminen viinitilalla Ranskassa majoitusta vastaan? Monet yritykset ja yhdistykset tarjoavat myös lyhyempiä muutaman viikon mittaisia kielikursseja. Interrail on hyvä keino nähdä ja kokea Eurooppaa joko lyhyemmän tai pidemmän ajan. Tarjolla on reilipasseja parista viikosta aina kolmeen kuukauteen. Interrail on edullinen ja ympäristöystävällinen tapa matkustaa Euroopan halki ja tutustua uusiin kulttuureihin. Euroopan parlamentti rahoittaa DiscoverEU-hanketta, jossa jaetaan vuosittain jopa 15 000 interrail-passia 18-vuotiaille. Lisä­ tietoa tästä löytyy Euroopan unionin sivuilta. VR myy sekä kaikissa interrail-maissa kelpaavaa reilipassia, että maakohtaisia passeja.

Välivuonna on loistava mahdollisuus päästä kokeilemaan työskentelyä erilaisilla aloilla, vaikka alan koulutusta ei olisikaan. TE-toimistojen kautta voi hakeutua työkokeiluun, joka antaa mahdollisuuden tutustua mahdollisesti itseä kiinnostavaan alaan ennen opintoja. Työkokeilu ei ole työsuhde, joten siitä ei myöskään makseta palkkaa. Työkokeilun aikana on mahdollista saada työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Armeijaan tai siviilipalvelukseen? Moni siirtyy lukiosta suoraan suorittamaan maanpuolustusvelvollisuutta joko armeijaan tai siviilipalvelukseen ja pitää näin myös välivuoden ennen mahdollisia korkeakouluopintoja. Molemmissa vaihtoehdoissa on mahdollisuus oppia uusia taitoja erilaisilta osa-alueilta ja saada jopa työpaikka palveluksen jälkeen. Kaikille velvollisille maksetaan palvelusajalta päivärahaa, joka on verotonta tuloa. Lisäksi tilanteesta riippuen velvollinen saa muitakin tukia. ▪ 37


LUKIOLAINEN!

Lataa ilmainen Frank App ja avaat ovet mahtaviin opiskelijaetuihin!

Adlibris

-10% ensimmäisestä ostostasi

Nextory

E- ja äänikirjat 30 päivää ilmaiseksi

frank.fi/lataa


Keskimatalan kulttuurin sanansaattaja Säde Mäkipää

Universal Music Finland

Keski-ikäisten keskustelupalstoilla pohditaan, osaavatko nuoret enää lukea, ja ymmärtävätkö he edes korkeakulttuurin päälle. Kysyimme Gasellit-yhtyeen Hätä-Miikalta eli Miikka Niiraselta, onko nuorison kulttuurin kulutuksesta syytä olla huolissaan. Nuoriso on pilalla, kun ei Aleksis Kivi enää kiinnosta. Näin ajattelevat monet nuorten lukutaidosta ja sanomalehtien myyntiluvuista huolestuneet sedät ja tädit. Sosiaalinen media ja vloggaajat ovat haukanneet leijonanosan nuorten vapaa-ajasta, eikä kukaan enää halua kirjailijaksi tai näyttelijäksi, vaan some-influensseriksi tai tubettajaksi. Nuorison ”pilaantumisesta” on tullut suorastaan meemi, jota viljellään sekä mielipidekirjoituksissa että populaarikulttuurissa. Siitä räppää esimerkiksi dj Ibusal eli Tuomas Pietikäinen suositulla kappaleellaan Pilalla. Ehkä paremmin Thube Hefner -nimellä tunnettu Pietikäinen on yksi Gasellit-yhtyeen räppäreistä. Gaselleihin kuuluvat hänen lisäkseen MusaJusa, Päkä ja Hätä-Miikka. Yhdessä he edustavat juuri sitä, minkä pitäisi jo mädäntyä: nuorisoa kiinnostavaa kulttuuria. Vuonna 2009 perustetun räppibändin viimeisimmät sinkut, kuten Mitä mä Malagas? ja Riks Raks Poks ovat keikkuneet Spotifyn Top 50 -listan kärkisijoilla, ja Gasellit palkittiin helmikuussa Emma-gaalassa vuoden 2018 parhaana yhtyeenä. Se, että räppäreitä palkitaan parhaina suomalaisina muusikoina, on melko uusi ilmiö. ”Jos sanoi vuonna 2012 olevansa suomiräppäri, niin jengi vähän naureskeli ja kysyi, että teettekö jotain Poika saunoo -juttua. Räppi ei ollut kovin arvostettua, ja vaikka sitä kuunneltiin, niin se oli tavallaan vitsi. Nyt jälkikäteen ajatellen Cheek ja JVG ovat tehneet meille räpin tekijöille ison palveluksen tuodessaan genreä valtavirtaan”, pohtii Hätä-Miikka eli Miikka Niiranen. 40

Niiranen, 30, löysi räpin yläkoulussa. Sitä ennen olivat maittaneet muutkin musiikkigenret: lapsena kuunneltiin isän vinyyleiltä Genesistä, J. Karjalaista ja Talking Headsia. Ensimmäiset omat rahat menivät Nirvanan Nevermind-grungealbumiin. Räppääminen alkoi freestylaamalla eli improvisoimalla lyriikkaa kotibileissä. Niiraselle oli heti selvää, että räppiä hän tekisi suomen kielellä. Aiemmissa bändeissä kappaleet olivat olleet aina englanniksi, ja vieraan kielen taakse pääsi piiloon. ”Räpissä on niin paljon tekstiä, että hävetti ja jännitti aina, kun oli saanut jotain kirjoitettua. Nuorena ja epävarmana tuntui todella ahdistavalta paljastaa omat räppilyriikat. Suomen kieli tuntui aluksi tosi kuumottavalta. Sitten kun aloimme tehdä Pekan ja Thuben kanssa yhdessä musaa, saimme rohkeutta joukosta.” Nuorison suosimaa musiikkia on aina pidetty paheellisena vanhempien sukupolvien keskuudessa. Ennakkoluuloja ovat kohdanneet niin The Beatles 60-luvulla kuin Madonna 80-luvulla. 2000-luvulla vuorossa oli räppi. Nyt, kun isoäidit ovat nähneet Cheekin ja Mikael Gabrielin Vain elämäässä, genrestä on kuitenkin tullut valtavirtaa, joka soi keski-ikäisten suosimilla radiokanavilla. Jotain räpin valtakaudesta kertoo sekin, että äidinkielen esseekokeessa vuonna 2016 saattoi valita tehtävän, jossa kysyttiin, mihin suomalaisen räpin suosio perustuu. Räppi on kaikkialla: osana teatteriesityksiä ja Alkon tilinpäätöksiä. Silti räppäreille myönnetään harvemmin valtion taiteilijoille suunnattuja apurahoja. Miikka Niiranen sanoo, että välillä hänellekin vinoil-


41


Thube Hefner eli Tuomas Pietikäinen (vas.), Musa-Jusa eli Jussi Mikkonen, Päkä eli Pekka Salminen ja Hätä-Miikka eli Miikka Niiranen ovat Gasellit.

laan ”oikeisiin töihin” menemisestä. ”Jengillä on aika keposia luuloja tästä hommasta, ja vähänhän siitä arjen työstä edes näkyy ulospäin. Osa luulee että saadaan vaan nauttia ja pitää hauskaa, mutta on tässä helvetisti kaikkea muutakin hommaa, keikat ovat vain jäävuoren huippu. Ja keikkatahti on todella tiukka, parhaimmillaan saattaa tulla 2000 kilsaa viikossa matkustamista. Yritän pitää maanantait vapaina, jotta viikossa olisi edes yksi vapaapäivä.” Työelämään liittyvistä ihanteista palautetta ovat saaneet osakseen muutkin kuin muusikot: bloggarit ovat viime vuosina joutuneet jatkuvasti perustelemaan, miksi he ovat yhtä oikeutettuja toimeentuloonsa blogillaan kuin metsurit sahallaan. Tai kuten dj Ibusal asian muotoilee: kansantalous – pilalla. Pilalla on myös Suomen nuorison lukutaito, väittävät tutkimukset. Mutta miksi? Miikka Niiranen ja Gasellien Päkä eli Pekka Salminen ovat kirjoittaneet kirjan Sä Maksat, joka julkaistiin vuonna 2017. Yksi syy kirjan kirjoittamiseen oli Niirasen mukaan se, että heille, nuorille miehille, ei yksinkertaisesti tehdä heitä puhuttelevia tai heille suunnattuja kirjoja. ”Kirjallisuus kartoittaa alueita, jotka eivät

15–30-vuotiaan kaupunkilaisen elämässä ole ehkä niitä kiinnostavimpia aihioita. On magee ajatus, että olisi alle 20-vuotiaita kirjailijoita, jotka oikeasti kuvaisivat sen ikäisten ihmisten mielenmaisemaa.”

levia tasoja. Sellainen Netflix-kirja, joka ei näytä liian paksulta ja työläältä, vaan jossa olisi kepeä tempo, mutta myös syvempiä tasoja. Ei yritetty tehdä korkeakulttuuria, vaan tuoda sitä lähemmäs sellaista lukijaa, joka ei välttämättä lue niin paljon kirjoja.” Tavoite taidettiin saavuttaa: ”Ollaan saatu paljon palautetta, että 'luin aikoinaan Bertin päiväkirjat 12-vuotiaana ja nyt sitten heti perään tän teidän kirjan 22-vuotiaana'.” Vaikka Niiranen tekee musiikkia ja kirjoja sillä ajatuksella, että ne ovat helposti kenen tahansa haltuun otettavissa, ei hän kaihda korkeakulttuuria. ”Ei minulla ole mitään sitä vastaan. Sehän on rikkaus, että tehdään erilaista taidetta. Bändillemme on ihan vahingossakin kasvanut oma linja, jossa yhdistetään sellaista mainstreamimpaa ilmaisua ja haasteellisempaa ja taiteellisempaa puolta. Olen itse aina tykännyt molempien ääripäiden jutuista. Mutta itse pyrin kuitenkin tekemään ennemmin matalakulttuuria.” Seuraa lyhyt hiljaisuus. Sitten Niiranen hihkaisee vielä: ”Tai oikeastaan sellaista keskimatalaa! Sellaista, johon on helppo päästä mukaan.” ▪

”Jengillä on aika keposia luuloja tästä hommasta.”

42

Niirasen mielestä nuoria kyllä kiinnostavat kulttuuri ja kirjatkin, mutta niin sanottuja sunnuntailukijoita voi olla vähemmän kuin ennen. Ne, jotka hurahtavat kirjoihin, hurahtavat kunnolla. Kirjallisuus ei ole nuorisokulttuurissa kovin esillä: itseä kiinnostavia kirjoja ei kävele vastaan, vaan niitä saa metsästää esimerkiksi kavereiden kautta pitkäänkin. Sä maksat kertoo helsinkiläisissä lähiöissä hengailevista nuorista, joiden suuri intohimo on graffitimaalaus. Se myi niin hyvin, että kustantamo Johnny Knigan kanssa tehtiin kustannussopimus toisestakin kirjasta. ”Lähtökohtainen ajatus meillä oli se, että teemme viihdyttävän, mutta sellaisen kirjan, josta löydettäisiin myös pohdiske-


Mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista

Koti ja kämppikset: hoas.fi SEURAA LUKIOLAISIA INSTAGRAMISSA!

@lukiolaiset

ALOITA YLIOPISTOSI HEOssa! 19.8.2019-29.5.2020

SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO. Arkkitehtuuri ja

Oikeustiede

muotoilu

Psykologia

Kasvatustiede

Sisustussuunnittelu

Kauppatieteet

Teologia ja historia

Liikunta- ja terveystieteet Valtiotieteet Lääketiede

VALMISTAUDU YLIOPISTOON JA AMKIIN KESKELLÄ HELSINKIÄ!

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi


Maailmalta vierailevat kolumnistit havainnoivat elämää ulkomailla.

Ruotsinopettajat, olitte oikeassa Tuukka Tuomasjukka Törmään siihen busseissa, Tinderissä ja kantakuppilani tupakkapaikalla. Yliopiston vahtimestari ja kahvilan tarjoilija puhuvat sitä sujuvasti, ihan kuin yläasteaikoinani Kauniaisissa tai kesätöissäni Vaasassa – mutta tämä ei ole ruotsia, vaan unkaria. Vietän yliopisto-opintojeni vaihtovuotta Pohjois-Romanian Transilvaniassa. Alue on monikulttuurinen. Kotikaupungissani, reilun 300 000 asukkaan Cluj-Napocassa viidennes väestöstä on unkarilaisia, minkä lisäksi maassa on iso romanivähemmistö. Täällä, Itä-Euroopassa, olen alkanut arvostaa pakkoruotsia. Sillä yhtä paljon kuin olen oppinut vähemmistökielistä, olen oppinut niihin kohdistuvista asenteista. Kun kerron paikallisille opiskelevani romanian ohella unkaria ja romanikieltä, seuraa useimmiten eksoottista ihmettelyä. Yliopistoni on maan suurin ja kaksikielinen, mutta romanialaisille suunnatulla unkarin kurssilla istuu ainoastaan neljä opiskelijaa. Usein ihmiset eivät tunnista romanikielen oikeaa nimeä, limba rromani, vaan käyttävät huoletta loukkaavaa nimitystä țiganească, mustalaiskieli. Niin kuin ruotsinopettajilla on tapana, myös omani yläasteella 44

Antti Kyrö ja lukiossa kertoivat vanhoista opiskelijoistaan, jotka olivat vasta myöhemmin tajunneet kielenopiskelun merkityksen. Käännekohtana esitettiin ruotsinkielinen kumppani tai työpaikka, jossa tarvittiinkin skandinaviskaa. Mutta mitä jos vähemmistön kieltä ei opiskeltaisikaan? Pakollisilla ruotsin tunneilla vietettävät vähintään kolme vuotta tekevät ruotsin kielestä vähemmän vieraan ja osoittavat, että meidän on mahdollista perehtyä toisiin todellisuuksiin – niihin, jotka ovat jääneet valtaväestön vetämien rajojen väliin ja joista valottuu erikokoisia hetkiä myös muiden arkeen. Kun Euroopassa keskustellaan yhä enemmän oman ryhmän oikeuksista, tuntuu etuoikeudelta, että meitä opetetaan ymmärtämään myös naapureitamme. Sitä olisi mahdollista viedä pidemmällekin: muita vähemmistökieliä Suomessa ovat esimerkiksi venäjä, arabia, saamen kielet, viittomakieli, karjala, suomen romanikieli ja lukemattomat muut. Niidenkin puhujia olisi hyvä ymmärtää. Kolumnin kirjoittaja Tuukka Tuomasjukka on kulttuuriin ja tasa-arvokysymyksiin erikoistunut vapaa toimittaja.


Elämästä Vierailevat kolumnistit kirjoittavat asiaa.

Liikutusitkeminen tekee hyvää Salla Simukka Tunnustan: minusta on tullut aivan armoton liikutusitkijä. Katson uutta Sillä silmällä -sarjaa ja itken. Katson Sohvaperunoita ja itken. RuPaul’s Drag Race, Masterchef Australia, netin lyhyet, viraalit videot – itkua itkun perään. Olen aina ollut herkkä liikuttumaan, mutta tuntuu, että mitä enemmän ikävuosia tulee, sitä herkemmin liikutus lainehtii yli kyyneleiksi saakka. Joskus se vähän nolottaa. Itkenkö todella sen äärellä, että ihminen saa tehtyä elämänsä hienoimman jälkiruuan? Tai koska hän katsoo itseään peilistä ja näkee paljon itsevarmemman tyypin kuin koskaan aiemmin? Tai kun koira pelastaa kissanpennun pinteestä? Kyllä itken – ja sitten taas toisaalta en. Olen tullut siihen tulokseen, että liikutusitkussa on aina kyse muustakin kuin siitä kaikkein ilmeisimmästä liikutuksen syystä. Minua koskettaa syvästi toisten ihmisten (tai toisinaan myös eläinten) empaattisuus, huolenpito, rakkaus, hyväksyminen, epävarmuuden kohtaaminen, uskallus, kyky heittäytyä ja nauttia, itsensä ylittäminen, lahjakkuuden löytäminen, armo. Kun liikutun, liikutun värien kirjosta ja elämän moninaisuudesta. Antaudun tunteelle siitä, että maailma on täynnä pieniä ja suuria ihmeitä. Altistun ja avaudun. Uskon, että se on minulle tärkeää niin kirjai-

Antti Kyrö lijana kuin ihmisenäkin. Vierivä kivi ei sammaloidu ja vuotavat kyyneleet eivät jähmety sisään ja tukahduta herkkyyttä. Itkeminen on myös siitä armollista, että kyyneleet eivät kysy, mistä syystä ne ovat lähteneet virtaamaan. Joskus voi olla vaikeaa, suorastaan mahdotonta, purkaa ahdistusta tai surua tai huolta tai kipua itkuksi saakka. Kun liikutuskyyneleet lähtevät liikkeelle, mukana kulkeutuu usein paljon muutakin. Olo helpottuu ilman että on tarvinnut velloa murheessa. Olen vaikeina ihmissuhdeaikoina itkenyt kevään ensimmäiselle leskenlehdelle tai sitruunoiden keltaisuudelle, vaikka todellisuudessa olen tietenkin kyynelehtinyt jotain aivan muuta. Elämä ja maailma ovat täynnä niin raskaita ja suurta surua aiheuttavia asioita, että jos niitä ajattelisi jatkuvasti, ei pystyisi olemaan. Silti ratkaisu ei voi myöskään olla silmien sulkeminen. Itse olen valinnut sen, että pidän silmät auki kaikille väreille, annan itseni altistua kaikille tunteille – ja itken ylivuotavat kyyneleet pois liikuttavien asioiden äärellä. Kolumnin kirjoittaja Salla Simukka on kirjailija, joka ei aio enää hävetä liikuttumisherkkyyttään. 45


Pop-up-toimitus Tämän ja seuraavan aukeaman artikkelit on toteutettu yhteistyössä Hyvän sään aikana -toimituskollektiivin ja Sammon keskuslukion viestintälinjan opiskelijoiden kanssa.

Kertamuodista kestomuotiin Siiri Piirainen

 Malli: Veera Naumanen Vaatteet kirpputoreilta ja UFF:lta, housut Gina Tricot'sta. ”Tykkään ostaa vaatteita kirppareilta, sillä niistä löytää helpommin persoonallisempia

Jessika Laakkonen

Vaatebisnes perustuu ylikulutukseen. Asiantuntija ja muotiyrittäjä kertovat, miten muodista tehdään taas kestävää. ”Tyylikäs vaate on hyvillä materiaaleilla ja laadukkaalla työllä tehtyä”, toteaa muotoilija ja yrittäjä Elina Korri. Lukioaikanaan biologin urasta haaveillut Korri yhdisti ympäristökiinnostuksensa vaatteisiin. Hänellä on ollut Mea-niminen vaateyritys vuodesta 2012 lähtien. Yritys valmistaa naisten vaatteita, koruja ja kodin pientekstiilejä. Tuotteet tehdään kierrätysmateriaaleista, joita Korri hankkii esimerkiksi vastaanottamalla käytettyä farkkukangasta. Korrilla itsellään on haastatteluun saapuessaan päällään musta neule, jonka hän on löytänyt tietenkin kirpputorilta. Idea ekologisesta mallistosta syntyi ajatuksesta, että oman malliston asioista voi päättää itse. ”Rakastan muodin ilmaisuvoimaa, mutta toisaalta inhoan sen negatiivisia vaikutuksia”, Elina kuvailee ristiriitaista suhdettaan muotiin. Tällä hetkellä Korrin tuotteita on myynnissä nettikaupassa, Helsingissä kahdessa eri liikkeessä ja erilaisissa tapahtumissa. Korri uskoo kestävän muodin kasvuun. Siitä puhutaan paljon, mutta toteuttajia on vielä vähän. Vaatejätteihin pyritään vaikuttamaan juuri keskustelulla, ja asialla ovat usein Korrin kaltaiset tiedostavat pienyrittäjät. Hän on esimerkiksi kansainvälisen Vaatevallankumous-liikkeen (engl. Fashion Revolution) tiimin vetäjä Tampereella. Järjestö lanseerasi kampanjansa Finlaysonin alueella Tampereella huhtikuun lopussa. Vaatevallankumous-liike sai alkunsa, kun suuri tekstiilitehdas, Rana Plaza -rakennus, romahti Bangladeshissa vuonna 2013. Onnettomuudessa kuoli 1 138 ompelutehtaan työntekijää ja yli 2 000 ihmistä loukkaantui. ”Vaatevallankumouksen tavoitteena on tuoda läpinäkyvyyttä vaateteollisuuden työoloihin ja saada ihmisiä ottamaan vastuuta vaatteistaan”, Korri kertoo. Toimintaan voi matalimmillaan osallistua esimerkiksi jakamalla kuvan omasta vaatteestaan somessa ja liittämällä oheen kysymyksen tunnisteella #whomademyclothes. 46

Vaateteollisuus on ohimenevine trendeineen armotonta bisnestä. Vaatekauppojen valikoimat vaihtuvat viikoittain, ja tällä hetkellä keimaileva takki näyteikkunassa voi olla entinen muutaman kuukauden kuluttua. Vaatteiden kulutus maailmanlaajuisesti on kaksinkertaistunut 15 vuoden aikana samalla, kun vaatteiden käyttöaika on lyhentynyt dramaattisesti. Selvityksissä on todettu, että vaateteollisuus tuottaa jopa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Raaka-aineen tuotanto, tekstiilimateriaalien valmistus, värjäys ja viimeistely, lopputuotteiden valmistus, jakelu, käyttö ja tuotteesta luopuminen kuormittavat kaikki ympäristöä. WWF esimerkiksi arvioi, että yksi kilo puuvillaa vaatii 10 000 litraa vettä tuotannossaan. Joissakin arvioissa määrää pidetään suurempana, jopa 22 500 litrana. ”Jokaisen tulisi ostaa vain todelliseen tarpeeseen”, sanoo Aalto-yliopiston muotisuunnittelun tohtoriopiskelija Essi Karell, joka on keskittynyt väitöskirjassaan kestävään vaatesuunnitteluun kiertotaloudessa. Vaateteollisuuden päästöjen vähentämiseksi on kulutusta yksinkertaisesti vähennettävä, mikä voi olla vaikeaa. Pikamuodin halpatuotanto ja tehokas logistiikka ovat mahdollistaneet sen, että uuden näköistä ja edullista tuotetta on jatkuvasti tyrkyllä. ”Vaikka kuluttaja olisi tietoinen alan eettisistä ja ekologisista epäkohdista, välillä sitä saattaa harhautua hyvän hinnan ja uutuuden viehätyksen huumassa, jolloin tuotteen valmistusmaan, hoito-ohjeiden, materiaalin ja laadun tsekkaus helposti unohtuvat.” Hän uskoo, että palveluihin perustuvat liiketoimintamallit ovat avainasemassa. ”Uuden ostamisen sijaan kuluttajia tulisi motivoida käyttämään vaatteiden lainaus- ja korjauspalveluita”, toteaa Karell.

vaatteita.”


 Malli: Sibilla Melkas Anton Vaatteet UFF:lta, housut Monkista. ”Ostan mahdollisimman ison osan vaatteistani käytettyinä. Haluaisin myös oppia ompelemaan ja muokkaamaan vaatteita itse”.

Suurin haaste on muuttaa kulutustottumuksia kestä- Modelia, Sidoste, Sukkamestarit ja Voglia. Tekstiilituotteivämmälle tasolle siten, että yritykset voivat edelleen tehdä den alkutuotanto tapahtuu pääasiassa Suomen ulkopuolella. kannattavaa liiketoimintaa. Alaan voi vaikuttaa tehokkaasti muuttamalla kansainväliSuomi pyrkii olemaan kiertotalouden edelläkävijä. Suo- siä sopimuksia ja lainsäädäntöä palvelemaan kestävämpää malainen yritys Infinited Fiber testaa Otaniemessä mene- tuotantoa. EU:n tasolla on esimerkiksi päätetty tekstiilijättelmää, jolla vaatejätteestä saatu puuvilla palautetaan al- teen erilliskeräyksen järjestämisestä vuoteen 2025 mennessä. kuperäiseen muotoonsa kuiduksi ja takaisin jalostukseen. Systeemin muutos lähtee kuitenkin sen joka tasolta. Merkkejä Niin sanottu resurssitehokkuus on nousussa. Suomalaiset siitä on ilmassa. Suomessa ekologisesta ajattelusta on tullut yritykset käyttävät jo nyt vaatteissa yhä enemmän ekologi- osa tämän päivän muotia. Minimaalisuus, kirpputorit ja vintage sempia materiaaleja, kuten kierrätyspolyesteria. ovat nousseet viime vuosina nuorison suosioon. Harva kotimainen yritys kuitenkaan ompeluttaa vaatteiVaatesuunnittelija Korri kannustaa nuoria toteuttamaan taan Suomessa. Karhun kenkiin tai Marimekon vaatteisiin tyyliään omalla tavallaan. painettu ”Made in China” ei varsinaisesti herätä kansallis­ ”Kestävään vaatteeseen kannattaa säästää ja investoida.” ylpeyttä. 1990-luvulla alkanut massatuotannon sekä kanKaikki lähtee arvoista. Jos niitä noudattaa, täytyy enää sainvälisten brändien vallankumous sai suomalaiset vaa- löytää keinot. tevalmistajat lähtemään halpatyövoiman perään. Osaavan työvoiman pula Suomessa tekee tuotannon säilyttämisestä Juttua varten on haastateltu myös vastuullisuuden ja kierto­ vaikeaa. Nykyisin vaatteita valmistavia yrityksiä Suomessa talouden asiantuntija Satumaija Mäkeä Suomen Tekstiili & on reilu 300, joihin kuuluvat muun muassa Agtuvi, Tam-Silk, Muoti ry:stä. 47


Pop up -toimitus

Tehdäkö vai eikö tehdä lisää väestöä? Taru Siirilä

Väestönkasvun sanotaan pahentavan ilmastonmuutosta. Faktahan on se, että mitä enemmän kuluttajia maailmassa on, sitä enemmän täällä kulutetaan. Tuotanto lisää päästöjä, ja siksi väestönkasvu voi osaltaan pahentaa ilmastonmuutosta. Silti mediasta, poliitikoiden puheista ja koulukirjoista välittyy tämän tästä huoli siitä, kuinka Suomen syntyvyys on huolestuttavan alhaalla ja vauvoja pitäisi tehdä enemmän. Mitä tässä siis  oikeasti  pitäisi tehdä?  Sanotaan, että nuorten käsissä on maapallomme tulevaisuus ja ilmastonmuutoksen pahentaminen tai pysäyttäminen. Pitäisikö meidän siis aikuistuttuamme ruveta tekemään jokaiseen talouteen viisi kuluttajaa lisää pelastaaksemme Suomen huoltosuhdelukemat, vai unohtaa perheenlisäyshaaveet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Koska molempia toimia toivotaan ja tarvitaan, on tilanne erittäin hämmentävä ja ristiriitainen. Nuorten ei voida olettaa pystyvän pelastamaan maailmaa, kun toimintaohjeet ovat kaksipiippuisia. Suomessa asiasta paasaavat poliitikot haluavat saada väkiluvun nousuun muun muassa veronmaksajien määrän lisäämiseksi. Joissakin kehittyvissä maissa sen sijaan ihmisiä on liikaa, ja heitä tulee jatkuvasti lisää. Väestönkasvu on siis toivottavaa joillakin alueilla, mutta päinvastaisesti ei-toivottua muualla. Esimerkiksi työperäinen maahanmuutto on auttanut väkilukujen tasaamista jonkin verran, mutta maahanmuuttokysymykset aiheuttavat pal-

48

Jessika Laakkonen

jon erimielisyyksiä eri maiden keskuudessa. Sen sijaan, että maailman väkilukua alettaisiin kasvattaa entisestään, esimerkiksi Suomen väkiluvun suurentamiseksi voitaisiin ennemminkin hyödyntää juuri maahanmuuttopolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön, ja jos se vaatii syntyvyyden laskua, sitten se vaatii. Toimivalla maahanmuuttopolitiikalla kaikki osapuolet hyötyisivät: sekä väkiluvultaan turhan suuret kuin pienetkin maat ja mikä tärkeimpänä, ympäristö. Väestönkasvuun ja siitä aiheutuviin ongelmiin on vaikeaa keksiä ratkaisuja, koska kaikki maailman suuret ongelmat ilmastonmuutoksesta maahanmuuttopolitiikkaan nivoutuvat jollain tavalla yhteen. Tällaisten asioiden ratkomista ei voida jättää nuorten harteille, eikä ole oikein sekoittaa meidän mieliämme synnytystalkoiden vaatimisella ja muiden ristiriitaisten toimintaohjeiden tuputtamisella. Meillä on vain yksi maailma, ja sitä uhkaavien ongelmien ratkominen on kaikkien ihmisten yhteinen asia. Kun isot kokonaisuudet, kuten juuri maahanmuutto- ja ilmastoasiat saadaan kuntoon, alkavat pienemmätkin ongelmat ratketa – yhteispelillä.  Kirjoittaja Taru Siirilä on Sammon keskuslukion viestintälinjan opiskelija, joka osallistui Hyvän sään aikana -verkkomedian ilmastojournalismityöpajaan.


Postikortti maailmanlopun reunalta Johannes Roviomaa

Rakas Johannes, jos luet tätä kirjettä, olet elossa. Onnea siitä! Olet 39-vuotias, mikä tarkoittaa sitä, että on vuosi 2030. Vuoden päästä olet lähempänä 80-vuotiasta kuin vastasyntynyttä. Vieläkö sinulla on hiuksia päässä? Senkin vanha pantteri! Et kai ole mennyt juomaan itseäsi hengiltä? Kenties asut Itä-Timorissa alpakoiden kanssa ja olet maailman onnellisin ihminen. Kirjoitan tätä kirjettä vessapaperirullaan opettajanpöydän alta. Rakensimme Hyvän sään aikana -toimituskollektiivin voimin ilmastonmuutokseen keskittyvän pop-up-toimituksen tänne Tampereelle, Sammon keskuslukioon. Olen kuunnellut huolestuneita ja ahdistuneita medialuokan nuoria. Olen opastanut heitä journalismin saloihin siinä toivossa, että tieto ei lisää tuskaa, päinvastoin. He eivät ole ahdistuksensa kanssa yksin: sadattuhannet nuoret ovat osoittaneet mieltä ympäri maailmaa ilmaston puolesta kuluvana keväänä, ruotsalaisaktivisti Greta Thunbergin jalanjälkiä seuraten. Haastattelin Gretaa ilmastomarssilla. Hän sanoi, että ei tarvitse toivoa toimiakseen. Katastrofin taakka ei kevene, vaikka se iskee meihin kaikkiin. Miten kertoa maapallon suurimmasta uutisesta, ilmastonmuutoksesta? Miten saada päättäjät ymmärtämään, että aika loppuu, jos jäämme riitelemään pikkuasioista? Tutkijat puhuvat keikahduspisteestä, jonka jälkeen mitään ei ole enää tehtävissä. Edesmennyttä laulajaa Warren Zevonia lainatakseni: My shit’s fucked up. Nuoret yrittävät nyt kääntää kohti maailmanloppua laukkaavia vankkureita toiseen suuntaan. He ovat saaneet tarpeekseen hilseisten setien ja tätien horinoista. Vanhempien sukupolvien pitäisi

Henri Salonen

istuttaa puita, vaikka he eivät koskaan ehtisi nauttia elämästä niiden varjossa. Nuorten taakka tuntuu lähes mahdottomalta. Heidän pitää ratkaista aivan käsittämättömän vaikeita asioita, kuten ilmastonmuutos, globaali sosiaalinen ja taloudellinen epätasa-arvo, rauhankysymykset. Muutoin olemme riippuliitämässä kohti tulivuorta. Toivottavasti nuorten ääni kuuluu kymmenen magnitudin voimalla siellä, missä ikinä oletkin, Johannes. Toivon jokaisella solullani, että ilmastonmuutosta torjutaan kaikin kuviteltavissa olevin keinoin. Miltä öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta irtaantuminen näyttää siellä tulevaisuudessa? Mihin suuntaan Suomi, Eurooppa ja maailma ovat menossa? Miltä tähdet tuoksuvat? Ovatko päivistä kauneimmat vielä elämättä? Sinä tulevaisuuden minä, missä lie asutkaan, toivon, että olet saanut elämääsi tasapainoa. En tiedä, onko sinulla lapsia, omistusasuntoa tai enemmän varaa valita asioita. Jos saan arvata, sinulla ei ole mitään näistä, mutta oletan, että naurat siitäkin huolimatta yksin pimeässä. Vaikka oletkin uskonnoton niljake, päätän kirjeen sanoihin, jotka toivottavasti antavat sinulle edelleen toivoa: Suokoon kaikkivaltias kosmos sinulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita et voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voit, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Kirjoittaja Johannes Roviomaa on yksi Hyvän sään aikana -toimituskollektiivin jäsenistä, ja kuratoi Sammon lukion pop-up-toimitusta. 49


Sarjakuva

Reetta Niemensivu on lahtelainen sarjakuvantekijä, kuvittaja ja graafikko. Lisää käden jälkeä voi katsoa vaikka Instagramista: @reettabeetta. 50


Improbatur Improbatur on on aikuistuvien aikuistuvien ihmisten ihmisten asialla asialla myรถs myรถs Instagramissa! Instagramissa! Seuraa: @improbaturlehti


IRTONUMERO 5 €

TUU MUKAAN LUKIOLAISIIN! WWW.LUKIO.FI/LIITY

@lukiolaiset

Profile for Improbatur

Improbatur 2/2019  

Lehti lukiolaisille – vuoden toinen numero.

Improbatur 2/2019  

Lehti lukiolaisille – vuoden toinen numero.

Advertisement