Page 1

1/2018

Aikuistuvien ihmisten asialla

”Usein huomaan kantavani koko Saamenmaata harteillani.” s. 28 Paluu lukioon uudistui 

14 

Maalivahdin matka maailmalle 

22 

Inspiraatiota alan valitsemiseen 

36


MITÄ LÄHTIS OPISKELEEN? TSEKKAA #MUSTATULEEISONA-KAMPANJA @LUKIOLAISET -SNÄPISSÄ JA IG STORIESISSA! Korkeakouluopiskelijat kertovat omasta alastaan ja vastaavat lukiolaisten kysymyksiin!


Pääkirjoitus

Aleksi Tuomola

”Stressaaminen ja päätön säntäily eivät auta alan valinnassa” Anna-Sofia Nieminen, päätoimittaja anna-sofia.nieminen@lukio.fi

Lukion jälkeisen välivuoden päätteeksi koin pai­ neita lähteä opiskelemaan. Aloin lukea kolmen eri alan pääsykoekirjoja, koska en osannut päättää, mihin haki­ sin. Lopulta sinnittelin suurella vaivalla silloisen tiedotus­ opin kirjat loppuun, kävin pääsykokeessa, enkä todella­ kaan päässyt sisään. Jos nyt voisin sanoa tuolloiselle itselleni jotain, sanoi­ sin: Rauhoitu. Stressaaminen ja päätön säntäily eivät au­ ta alan valinnassa. Keksit kyllä vielä, mitä haluat alkaa tehdä, ja saavutat tavoitteesi. Tai jos et saavuta, keksit uusia tavoitteita. Jälkiviisastelu on tietysti helppoa. Sen sijaan ei ole help­ poa olla stressaamatta, kun joka puolelta luodaan paineita ja kysellään tulevaisuudensuunnitelmista, eikä itsellä ole vastauksia. Kyselyille ei ehkä voi mitään, mutta niistä voi yrittää olla välittämättä liikaa. Voi pysähtyä hengähtämään ja kuulostella rauhassa vaihtoehtoja. Improbatur haluaa tässä lehdessä tarjota inspiraatiota alan valitsemiseen ja auttaa näkemään erilaisia vaihtoehtoja. Sivulta 36 alkavassa jutussa muun muassa mainitaan 18 am­ mattia, päästetään ääneen prinsessayrittäjä ja listataan, mitä muita aloja lääkiksestä kiinnostunut voisi harkita. Taustalla

on ajatus, ettei kenenkään tarvitse valita loppuelämän am­ mattia. Ensikertalaiskiintiöistä ja muista huolimatta alan vaihtaminen tai lisäkouluttautuminen ovat ihan mahdol­ lisia. Todennäköisesti muuttuvat työtehtävät vaativat joka tapauksessa kouluttautumista uran aikana. Myös lehden muissa jutuissa kuullaan kokemuksia uraan liittyen. Esimerkiksi Nasima Razmyar kertoo si­ vulta 14 alkavassa jutussa, ettei päässyt kolmesta yrityk­ sestä huolimatta opiskelemaan valtio-oppia, jonka hän ajatteli olevan ainoa tie poliitikoksi. Silti hän on edennyt kansanedustajaksi ja Helsingin apulaispormestariksi. Se on kannustava ajatus. Kun minä en päässyt opiskelemaan tiedotusoppia, läh­ din Ranskaan au pairiksi. Sen jälkeen pääsin yliopistoon lukemaan ranskan kieltä – ja huomasin pitäväni enemmän sivuaineestani, tiedotusopista. Keväällä hain uudestaan tiedotusoppiin, sillä kertaa hyvällä menestyksellä. Nyt olen tyytyväinen toimittaja, mutta silti on vaikea uskoa, että teen tätä lopun elämääni. Ehkä koko ammattia ei ole olemassa parinkymmenen vuoden päästä, tai se on muuttunut niin paljon, että teen mieluummin jotain muuta. Viimeistään silloin on aika keksiä uusia tavoitteita. 3


Tässä lehdessä

22

Nyt puhuvat saamelaiset

Futis vei maailmalle Otto Huuhtanen pelaa Englannissa jalkapalloa ja suorittaa samalla lukion etänä.

28

Suomessa valtaväestö tietää yllättävän vähän saamelaisista. Siksi päästämme ääneen Sammelin, Petran ja Sunnan.

36 4

Se suuri valinta Tästä jutusta voi hakea inspiraatiota alan valitsemiseen!


2018

KESÄLUKIOT

3 | Pääkirjoitus 4 | Tässä lehdessä 7

|

Tekijät esittäytyvät

Jose & Aleksi

LUKIOKURSSEJA JA KESÄMUISTOJA

Nyt abikursseja myös lukulomalla iltaisin!

9 | Dear Impro & Meistä puhuttua 10 | Ajassa kiinni

Kiire suorittaa kursseja?

13 | Liitolta Aleksi Airaksisen kolumni

Yo-koe tulee, oletko valmis?

14 | Paluu lukioon Nasima Razmyar

17 | Kyllä, lukioissa voidaan hillitä ilmastonmuutosta!

Ulkomaille oppimaan kieltä?

42 | Kulttuuritentissä Juuso Kekkonen

Harrastuksesta kurssimerkintä?

53 | Eka kerta Kerttu Niskanen muutti ekan kerran omilleen lukion takia

54 | Elämästä Sean Ricksin kolumni

55 | Maailmalta

Eri ope, puhdas pöytä?

Reeta Niemosen kolumni Pariisista

56 | Essee

Uusi rytmi elämälle

58 | Päivänavaaja

Noniin, heipä hei.

Tule kesälukioon! Lue lisää ja hae heti:

www.kesalukio.fi KESÄLUKIOSEURA

@KESALUKIOSEURA

KESALUKIOSEURA

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Kesälukioseura ry


S U O M E N L U K I O L A I S E T KO H TA AVAT L U M E N KO O R D I N A AT E I L L A 6 . - 8 . 4 . 2 0 1 8 H i n ta lu kiola ist en liiton opiskelijakortilla a lkaen 1 2 6eur/ hlö (si s. majo i tus 2 yötä, hissilippu 3pv.) Rin n eseikkai l ua, tub i n g i a, af ter par ty by DJ ja paljon muuta! Sam a p a ketti i l man l uki o laisten liiton kor ttia alkaen 1 46 e ur. Katso myös edulliset yhteisbussikuljetukset

r u ka.f i /hui p p u h u i p p u@l uk i o.f i A l e n n u k s i a l ukiola ist en liit o n o pi ske l ij a kort illa r a v i n t o l o i s t a y m . !

6

. 8 .-

2 . 4

8 1 0


Improbatur 1/2018 Aikuistuvien ihmisten asialla – lehti lukiolaisille

Tekijät esittäytyvät

Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Anna-Sofia Nieminen Ulkoasu Antti Kyrö Toimitussihteeri Mari Uusivirta

Jose Riikonen on 31-vuotias freelance-toimittaja, joka tekee Improbaturin Paluu lukioon -juttusarjaa. Hän on vienyt esimerkiksi Toni Wirtasen muistelemaan lukioaikojaan Heinolaan ja Palefacen Hämeenlinnaan – ja todennut, että lukio on selkeästi tärkeää aikaa. "Moni haastateltava on sanonut, että on kasvanut lukion aikana siksi ihmiseksi, mikä nyt on." Tässä lehdessä juttusarja hieman uudistuu: sivulta 14 alkavassa Nasima Razmyarin haastattelussa uutta on esimerkiksi kuva tietystä paikasta, johon liittyy tärkeä muisto lukioajoilta. Jose on itse käynyt lukion Nummi-Pusulassa. Hän muistaa pitäneensä ylioppilaan puheen ja kuulleensa jälkikäteen vinoilua siitä, että lakki sojotti puheen aikana hassusti. "Itse puheen pitämisestä en muista mitään, koska minua jännitti niin paljon." Jose on opiskellut Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa journalismia, mutta ei ole valmistunut. Hän kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin.

Aleksi Tuomola kuvasi tämän lehden kansijutun, jossa kolme nuorta saamelaista kertoo, millaista on elää suomalaisen ja saamelaisen kulttuurin välissä. Kuvauksissa kivaa oli se, mikä yleensäkin: pääsi kohtaamaan uusia, erilaisia ihmisiä. "Oli upeaa kuunnella nuoria, joilla on vahvat juuret ja jotka ovat niistä ylpeitä." Kuvaukset olivat osin Inarissa. Kunta on Helsingissä asuvalle Aleksille entuudestaan tuttu, koska hän teki siellä alkuvuodesta 2015 pop up -lehti Uutta Inaria. Sillä reissulla syttyi myös kiinnostus saamelaisten kulttuuria kohtaan. "Koko projekti oli tosi kummallinen sukellus tuntemattomaan. Perustimme oman lehden. Mitään sen tyyppistä en ollut aiemmin tehnyt." Nyt 28-vuotias Aleksi työskentelee freelancerina muun muassa Suomen Tietotoimistolle eli STT:lle. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa kuvajournalismia ja valmistunut kandidaatiksi, mutta pohtii vielä, mitä alkaisi tehdä isona.

Tätä lehteä tehdessä Improbatur liittyi Instagramiin. Vihdoin! Käy tsekkaamassa: @improbaturlehti.

Avustajina tässä numerossa Elias Lahtinen, Reetta Niemensivu, Reeta Niemonen, Sean Ricks, Jose Riikonen, Erkki Toukolehto, Nick Tulinen, Tuukka Tuomasjukka, Aleksi Tuomola, Mari Uusivirta, Annina Vainio Kannen kuva Aleksi Tuomola Kustantaja: Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Janni Pellinen Mediatiedot: www.improbatur.fi/ mediatiedot Paino: Forssa Print Oy Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs. 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (sll:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur Instagram: @improbaturlehti issn-l 0784-705x issn 0784-705x issn 2341-8923 (improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 32. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2018. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Jäsenet voivat olla osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa yhteydessä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@ lukio.fi tai +358 9 5842 1500). Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

7


Improbatur on on Improbatur aikuistuvien ihmisten ihmisten aikuistuvien asialla nyt nyt myรถs myรถs asialla Instagramissa! Instagramissa! Seuraa: @improbaturlehti


Dear Impro

Meistä puhuttua

Tällä palstalla vastaamme lukijoidemme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

@turunmisha: Löysin eilen yöllä yhtäkkiä aikaa kaivaa #improbatur käteeni. Vitsit kuinka siisti lehti se on. Se on ainoo lehti, jonka jokainen artikkeli on täyttä kultaa ja oon nyt koko päivän vaa miettiny niit juttui

Lukiolainen kysyy Onko heikko opintomenestys lukiosta erottamisen peruste?

iK

tt

Annakaisa Tikkinen koulutuspoliittinen asiantuntija Suomen Lukiolaisten Liitto

yrö

Impro vastaa A

n

"Jos opiskelija häiritsee opetusta, rikkoo järjestystä tai menettelee vilpil­ lisesti eli esimerkiksi lunttaa, lain mukaan hänelle voidaan antaa kirjal­ linen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai epäasiallinen käytös jatkuu varoituksesta huolimatta, opiskelija voidaan erottaa enintään vuodeksi. Lisäksi opiskelija katsotaan eronneeksi, jos hän ei ole suorittanut lukion oppimäärää säädetyssä ajassa eli enintään neljässä vuodessa. Tästä voidaan kuitenkin joustaa, sillä opiskelija voi hakea lisäaikaa perustellusta syystä. Eronneeksi katsotaan myös opiskelija, joka on poissa opetuksesta il­ moittamatta pätevää syytä ja on ilmeisestä, että hänen tarkoituksenaan ei ole jatkaa opintoja. Opiskelijan aikomuksia voidaan joutua hieman tul­ kitsemaan – kannattaa siksi pitää huoli siitä, että selvittää poissaolonsa oppilaitoksen käytäntöjen mukaisesti. Heikko opintomenestys ei siis ole syy erottamiselle, mutta se voi mer­ kittävästi hankaloittaa opinnoissa etenemistä ja lukion oppimäärän saat­ tamista valmiiksi. Jos opinnot takkuilevat, kannattaa ehdottomasti mennä lukion henkilökunnan puheille." Suomen Lukiolaisten Liitto on Improbaturin julkaisija.

Seuraa somessa ja anna palautetta Improbatur on nyt myös Instagramissa! Seuraa @improbaturlehti, niin pysyt kärryillä Improbaturin kuulumisista ja pääset esimerkiksi osallistumaan arvontoihin. Facebook-sivuakin (@improbatur) päi­ vitämme vanhaan malliin! Kuulemme mieluusti palautetta lehdestä. Kerro mietteesi Insta­ gramissa tai Twitterissä ja tägää #improbatur. Voit kommentoida lehteä myös Facebookissa tai sähköpostilla (improbatur@lukio.fi).

@MariPulkkinen: Nuorten ääni #suru'keskustelussa pahasti paitsiossa - mutta miten viisas ääni se olisikaan kuultavaksi. Johannes Roviomaan rehellisen tarkkanäköinen, omakohtainen kuvaus siitä, kun teini menettää äitinsä #itsemurha'ssa. [Linkki juttuun.] @Alkeishiukkanen #improbatur @henritapsa: Suru sekoitti lukiovuodet – Vain viikko äitini itsemurhan jälkeen olin jo koulussa [Linkki juttuun.] Koskettava juttu @alkeishiukkanen @erikavik_author: "On helpompaa pitää huolta jokseenkin ehjistä nuorista kuin korjata täysin rikkinäisiä aikuisia." Tärkeä ja viisas kirjoitus vaikeasta aiheesta. Lukekaa. #mielenterveysviikko [Linkki juttuun.] @yeesaamaan: Hyviä vinkkejä stressin vähentämiseen [Linkki Kamilla Rajanderin kolumniin.] #improbatur #stressi #mielenterveys @JussiSutinen1: Improbatur-lehdessä hyvä kirjoitus opiskelijavalinnoista. Syytä oikoa harhaluuloja. #opiskelijavalinnat #uusilukio [Linkki juttuun.] Improbatur on ihan mahtava lehti, juuri täydellinen lukiolaisille. Jatkakaa samaan malliin! Johannes Roviomaan kirjoitus äidin menetyksestä on parasta, mitä olen koskaan suruun ja itsemurhiin liittyen lukenut. Kaunis kiitos hänelle kirjoituksesta, joka on koskettava ja hieno taideteos. Kaikkea hyvää hänelle ja läheisilleen. Itkien ja samalla kirjoittajan ilmaisukykyä syvästi ihaillen luin sitä. Tällaisesta kirjoituksesta jää jälki. Täällä kirjoittaa viiskymppinen abiturientin äiti. En tiedä miten tarkkaan tyttäreni lehtenne lukee, mutta minä luen yleensä melkein jokaisen jutun. Joskus jopa palaan uudelleen lukemaan jonkun jutun toistamiseen. Teette hienoa lehteä - ja arvokasta työtä, kun kirjoitatte nuorille (ja äidille) isoistakin aiheista. Kiitos. 9


Ajassa kiinni

li

as

Lah

ti ne n

Pisteytysmalleista tulossa erilaiset

E

Maalivahti Otto Huuhtanen suosittelee

Anna-Sofia Nieminen

Tammelan stadion. Entisen futisseurani Ilveksen eli Ipan kotistadionilla Tampereen Tammelassa näkee aina hyvää futista, kun Ipa ja sieltä tutut pelikaverini Tariq Kazi, Jusif Ali, Niklas Jokelainen ja Santeri Haarala pelaavat. Stadionilla on hyvä tunnelma, ja katsomot sijaitsevat lähellä kenttää. Ravintola 4 vuodenaikaa. Ravintolasta saa aina hyvää ranskalaistyyppistä ruokaa, paikka Tampereen kauppahallissa on kiva, ja ruoka on halvempaa kuin muissa saman tasoisissa ravintoloissa. Yksi suosikkiannoksistani on naudan ulkofilee à la Béarnaise.

Marraskuussa julkaistut luonnokset ylioppilastutkinnon pis­ teytysmalleista muuttuvat todennäköisesti vielä paljon. Korkeakoulujen on tarkoitus hyödyntää pisteytysmalleja syksystä 2020 alkaen, kun ne valitsevat osan opiskelijoista ylioppilastutkinnon perusteella. Keskustelua on herättänyt erityisesti yliopistojen luonnos, jossa rei­ lusti eniten pisteitä sai matematiikasta ja vähiten filosofiasta. Tämän­ hetkiseen luonnokseen eroja on hieman pienennetty, mutta pisteiden määrä perustuu silti lukion kurssimäärään, kertoo yliopistojen hanketta koordinoiva Sari Lindblom. Hänen mukaansa suunnitelmissa on myös, että pisteitä saa kaikista arvosanoista eikä vain C:stä L:ään. Ammattikorkeakoulujen pisteytys­ mallissa näin oli heti ensimmäisessä luonnoksessa. Ammattikorkeakoulujen pisteytysmallista on tulossa melko erilainen kuin yliopistojen. Ammattikorkeakoulujen hanketta koordinoiva Marko Borodavkin kertoo, että tämänhetkisessä luonnoksessa esimerkiksi äidin­ kielestä, pitkästä matematiikasta ja pitkästä vieraasta kielestä saisi yhtä paljon pisteitä, ja kaikki reaaliaineet olisivat keskenään yhtä arvokkaita. Lopulliset pisteytysmallit pyritään saamaan valmiiksi ennen kesää.

Rukan hiihtokeskus. Olen viettänyt Rukalla monta kivaa laskettelulomaa ja pyörinyt pikkuveljeni kanssa rinteissä aamusta iltaan. Rukalla on myös kivoja rinneravintoloita. Niistä kannattaa ehdottomasti kokeilla Peakia ja Riipisen riistaravintolaa, jossa olen syönyt usein poronkäristystä ja muikkuja.

Kaikki ei aina ole niin seesteistä kuin me aikuiset ajattelemme tai opetusja kulttuuriministeriön työryhmässä ajatellaan.” – Professori Juha T. Hakala opiskelijavalinta­ uudistuksesta Ylellä 8.1.2018.

Henkilöjuttu Otto Huuhtasesta alkaa sivulta 22.

Valtiontalouden säästöt vaikuttavat lukioihin! Esimerkiksi näin:

85%:lla 25,1%

34,6%

98%

peruskoulun päättäneistä oli vuonna 2015 lukio alle 10 kilometrin päässä kotoa. Saatavuus on heikentynyt hieman.

lukiokoulutuksen järjestäjistä vähensi soveltavia kursseja kuuden vuoden aikana. Tyypillisimmin tarjonta pysyi samana.

lukio-opettajista oli muodollisesti päteviä vuonna 2016. Eli myös hyviä uutisia! Vielä vuonna 2010 osuus oli vain 93%.

10

lukiokoulutuksen järjestäjistä kasvatti pakollisten kurssien vähimmäisryhmäkokoa lukuvuodesta 2010–2011 lukuvuoteen 2016–2017.

Lähde: Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen raportti 2017


Improbaturin suuri abilakanaennustus on täällä taas! Anna-Sofia Nieminen & Mari Uusivirta

Improbaturin toimitus on katsonut jälleen kristallipalloonsa ja nähnyt paitsi Cheekin paluun myös railakkaat penkkarinne. Nämä ideat saa varastaa! 1. Mis sie tarvitset oikei hyvvää yli­ oppilasta. Täs siul on sellane. #suomi100 #suomisota #tuntematonylioppilas #aikavelikultia 2. Taas mennään lakin takii, ei rakkaudest lajiin vaan lakin takii Antti Tuisku, abien iki-inspiraatio. <3 3. Valmis kuin Länsimetro! Seuraava pysäkki: Aalto-yliopisto? 4. ”Mental stABIlity and being, like, really smart” Jos ei muuta, ainakin Trump osaa sanoittaa yo-koetta edeltävän yön rukoukset.

5. Tehdään näistä yo-kokeet! Vanhas-Matti ja abit samassa linjassa: itsestään­ selvyyksillä voittoon. 6. I survived sähköinen ylioppilaskoe Olkoon voima kanssanne myös tänä keväänä. 7. Abit, Suomen Sininen tulevaisuus Ainakin abeilta voi odottaa vähän kekseliäämpiä mottoja kuin ex-perussuomalaisilta. 8. Me tehtiin tää! Lukio paljon antaa, paljon myös vaatii. Robin tie­ tää mistä puhuu. 9. ”Time, it is for You to Look Past a Pile of Old Books, hmm?” Yoda siunaa maaliskuussa alkavan elämän. Sitä odotellessa! 10. Kuha pääsee läpi! Kuha klassikko on mukana tälläkin kertaa. Jos käytät tai näet näitä iskulauseita abirekoissa, ota kuva, julkaise se Instagramissa ja tägää @improbaturlehti.

Terveisiä tädiltä! Tällä kertaa elämänohjeensa jakaa ex-taitoluistelija, tohtori ja johtamisen konsultti Susanna Rahkamo, joka voitti 1995 jäätanssissa EM-kultaa ja MM-hopeaa. Ohje kuuluu näin:

”Valmentajani opetti kysymään kaikesta: miksi? Koska aikaa ja jaksamista on aina liian vähän, on panostettava asioihin, joilla on merkitystä ja jotka vievät eniten eteenpäin. Joskus se asia on rauhoittuminen, koska palautuminen on edellytys seuraavalle huippusuoritukselle.” 11


-15% ale KOODIN LÖYDÄT FRANK APPISTA

JOKO TILASIT YO-LAKKISI? Vielä ehdit myös osallistua Abiskabaamme 31.3.2018 mennessä. Ehdota, miten voimme parantaa lakkejamme ja osallistut ilmaisen yo-lakin arvontaan. Osoitteessa www.clseifert.fi/abiskaba

C.L. Seifert OY

info@clseifert.fi

09 315 77077


Liitolta Suomen Lukiolaisten Liiton väki jakaa ajatuksiaan

Sivari on rohkea valinta Aleksi Airaksinen

Reilu vuosi sitten astuin kutsunnoissa kotipaikkakuntani kunnantalolla lautakunnan eteen. Olin miettinyt pitkään asepal­ veluksen ja siviilipalveluksen välillä, pohtinut molempien hyviä ja huonoja puolia. Mitä lähemmäs kutsuntapäivä tuli, sitä vahvem­ maksi ajatus sivarista muodostui – siitä huolimatta, että en tunte­ nut ketään, joka olisi menossa sivariin tai olisi sen jo suorittanut. Asuin silloin vielä melko pienellä paikkakunnalla ja mietin, mi­ ten ihmiset reagoisivat päätökseeni. Siviilipalveluksen valitsemi­ nen vaatii rohkeutta, sillä voi olla pelottavaa poiketa valtavirrasta. Ei armeijaan menevältä 19-vuotiaalta mieheltä kysytä, miksi hän menee armeijaan. Minulta taas on udeltu lukuisia kertoja, miksi valitsin sivarin. Olen päätynyt siihen, että ihmisten kysymykset kumpuavat tie­ tämättömyydestä, vanhentuneista ajattelumalleista sekä Suomen auttamatta jälkeen jääneestä lainsäädännöstä. Valitettavasti jotkut kuvittelevat, että sivariin menevät he, jot­ ka eivät pysty suoriutumaan armeijasta. Sivariin hakeutumiseen on kuitenkin lukuisia erilaisia syitä, ja on se sitten pasifistinen maailman­kuva, normaalin elämänrytmin vaativa musiikkiprojekti tai uskonnollinen vakaumus, se on aina henkilökohtainen. Toki

Antti Kyrö

syistä voi ja pitäisi puhua, mutta täytyy osata myös kunnioittaa, jos joku ei halua avautua aiheesta. Monet ajattelevat, että armeija tekee pojista miehiä, mutta en ole missään vaiheessa ymmärtänyt tätä ajatusmallia. Jos miehis­ tyminen tarkoittaa kärjistetysti sitä, että ensin sinulle huudetaan alokaskauden verran ja sen jälkeen sinä huudat uusille alokkaille, en ole menettänyt mitään. En tahdo olla sellainen mies. Nykyisen lain mukaan sivari kestää lähes 12 kuukautta. Ihmis­ oikeusjärjestö Amnestyn mukaan kesto on rangaistuksenomainen, ja lisäksi Amnesty luokittelee totaalikieltäytymisestä tuomitut mielipidevangeiksi. Suomi on saanut nykyisestä lainsäädännös­ tään huomautuksia myös yk:n ihmisoikeuskomitealta. En ole kertaakaan katunut päätöstä valita siviilipalvelus, päin­ vastoin. Jo nyt viidessä kuukaudessa olen oppinut paljon hyödyl­ lisiä taitoja, saanut rutkasti arvokasta työkokemusta ja hankkinut uusia ystäviä. Kolumnin kirjoittaja Aleksi Airaksinen suorittaa siviilipalvelustaan Suomen Lukiolaisten Liiton (sll) tapahtumasihteerinä. sll on Impro­ baturin julkaisija. 13


Paluu lukioon tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa

Lapsuus loppui lukioon Jose Riikonen

Nick Tulinen

Nasima Razmyar ei saanut olla tavallinen lukiolainen, koska hänellä oli ylimääräinen taakka kannettavanaan.

14


Lukio: Töölön yhteiskoulun lukio Helsingissä

Kuka: Nasima Razmyar (s. 1984)

Perustettu: 1912

Lukiovuodet: 2001–2004

Opiskelijoita: Noin 300 (+yläkoulussa noin 320)

Opiskelumenestys: Muistelee kirjoittaneensa C:tä ja M:ää.

Mistä tunnetaan: Yhdessä tekemisestä, innostuneisuudesta, hyvästä ilmapiiristä sekä aktiivisesta opiskelijakunta- ja tutortoiminnasta, sanoo rehtori Pirkko Majakangas. "Teemme paljon yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä yritysten ja järjestöjen kanssa."

Mistä tunnetaan: Nasima Razmyar on Afganistanissa syntynyt, Suomeen 8-vuotiaana muuttanut poliitikko. Hän on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja apulaispormestari, joka opiskelee työn ohessa kulttuurituottajan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

N

asima Razmyarilla on sekavat tunteet, kun hän tulee käymään vanhassa luki­ ossaan Helsingin Töölössä. "Jännitys, vapina, ilo", Razmyar ku­ vailee Töölön yhteiskoulun lukion aulassa. Ympä­ rillä kuuluu oppilaiden puheensorinaa ja naurua. "Noista nauruista tulee flashbackeja vuosien ta­ kaa", hän sanoo ja näyttää jos ei surulliselta, niin vähän melankoliselta. Hän kertoo miettivänsä joskus, nauttiko lukio­ vuosistaan tarpeeksi. Ottiko niistä kaiken irti? Ei ehkä, koska siihen ei oikein ollut mahdolli­ suutta.

Afganistanissa syntynyt Razmyar muut­ ti Suomeen 8-vuotiaana. Kouluun mennessään hän ei osannut suomea melkein ollenkaan, mutta hän oppi: peruskoulu päättyi 9,5 keskiarvoon. Se tarkoitti, että Razmyar pääsi melkein mihin lukioon tahansa. Hän valitsi Töölön yhteiskoulun lukion. "Rakastan vanhoja rakennuksia. Tästäkin huo­ kuu tietynlainen arvokkuus. Olin Käpylässä perus­ koulussa, ja tämä oli ihan erilainen kuin Käpylän koulu. Se kontrasti viehätti, ja kulkuyhteydet Kä­ pylästä tänne olivat hyvät."

Razmyar tiesi jo varhain, että hänestä tulisi po­ liitikko, ja lukiossa se huomattiin. Häntä pyydettiin puhumaan ja esiintymään tämän tästä, kun sellai­ nen tehtävä oli tarjolla. Hän muistelee olleensa ainoa maahanmuut­ tajataustainen opiskelija koulussa, mutta siitä ei koitunut juurikaan ongelmia, ainakaan suoraan. "Yläasteella vielä selkeästi huomasi, että ihmi­ set auttoivat ja huomioivat eri tavalla. Mutta lukioon olin päässyt itse. Sen jäl­ keen ei enää ilmeisesti aja­ teltu, että olisin tarvinnut erityishuomiota." Sen sijaan Razmyarin vanhemmille maahan­ muuttajataustaisuudesta saattoi olla harmia. He oli­ vat aina työttömiä, eikä lukioikäisellä Razmyarilla ollut paljonkaan rahaa käytettävänään. Hän päätti mennä töihin.

Razmyarista tuntui, että hänen piti kannatella itsensä lisäksi osittain myös perhettään.

Razmyar lähetti useisiin paikkoihin työ­ hakemuksen, mutta läheiselle Tullinpuomin Shellille hän meni henkilökohtaisesti viemään hakemuksensa. Häntä lykästi, sillä paikan pomo 15


Muisto tärkeästä paikasta lukiossa

"Kirjastossa oli ihana kirjastonhoitaja, jonka kanssa juttelimme kaikki maailman asiat läpi. Lainasin tosi paljon kirjoja."

oli juuri tullut kahville. Pomo näki Razmyarin hakemuksen ja kysyi täl­ tä, hänkö sen toi. 17-vuotias Razmyar vastasi ujosti, että juu. Pomo kutsui Razmyarin juttelemaan, ja vartin päästä töistä oli sovittu. "Olin niin onnellinen! Viimeinkin minulla olisi rahaa. Viimeinkin voisin viedä vaikkapa perheeni Ruotsin-risteilylle tai jotain", Razmyar kertoo. Razmyarista tuntui, että hänen piti kannatella itsensä lisäksi osittain myös perhettään, koska van­ hemmat olivat työttömiä. Viimeinen lukiovuosi oli raskas. Razmyar oli en­ sin koulussa päivän, odotteli usein koulupäivän jäl­ keen kirjastossa ja meni sitten iltavuoroon huolto­ asemalle. Työt loppuivat illalla yhdentoista aikaan, ja aamulla oli taas mentävä lukioon. Siksi hän käy hieman haikeaksi nyt, kun on käy­ mässä vanhassa lukiossaan: hän joutui kantamaan nuorena niin paljon vastuuta, että se riisti häneltä osan huolettoman teinitytön elämästä. Lukioaikoja varjostivat myös identiteet­ tiasiat ja ristiriidat, jotka kumpusivat esimerkiksi maahanmuuttajastatuksesta. "En ollut teini, joka paiskoi ovia. Kävin ihan toi­ senlaisia kamppailuja pääni sisällä: Olenko afgaani vai suomalainen? Olenko maahanmuuttaja vai osa tätä yhteiskuntaa? Pääsenkö eteenpäin? Miksi en osaa riittävän hyvin suomea? Voiko minulla olla 16

suomalainen poikaystävä, ja mitä vanhempani siitä ajattelevat? Voinko käydä baarissa, ja mitä vanhem­ pani siitä ajattelevat?" Lukion jälkeen hiersi se, että Razmyar ei pääs­ syt kolmesta yrityksestä huolimatta opiskelemaan valtio-oppia, joka oli hänen mielestään ainoa tie poliitikoksi. Nyt hän ymmärtää, että hakkasi tur­ haan päätään seinään. "Jos nykyisille lukiolaisille saisi selitettyä tämän: vaikka unelma esimerkiksi opiskelupaikasta ei to­ teudu, se ei tarkoita, ettei lopullinen päämäärä voisi toteutua." Razmyar pääsi kansanedustajaksi ja Helsingin apulaispormestariksi, vaikkei koskaan päässytkään opiskelemaan valtio-oppia. Hän on opiskellut yh­ teisöpedagogiksi. Kamppailua, vastuuta ja identiteettikriisiä, työtä ja ahkeraa opiskelua – kuulostaa siltä, että Razmyarin lukioajat menivät kovan suorittamisen ja vastuunkannon merkeissä. Oliko tosiaan niin, ettei hän ehtinyt nauttia lain­ kaan lukioajoista? "Kyllä me joskus viikonloppuisin osasimme pitää hauskaa", Razmyar kertoo. "Sitä väistämättä tarvitsi: että lukioaikana pääsi joskus elämään normaalia teinin elämää. Kasvu ihmisenä tavallaan vaati sen, että avasi joskus sii­ deripurkin." ▪


Kyllä, lukioissa voidaan hillitä ilmastonmuutosta! Ilmastonmuutos etenee tutkijoiden mukaan hirmuisella vauhdilla. Tässä jutussa kerromme, mitä kuka tahansa lukiolainen voi tehdä asialle omassa koulussaan. Mari Uusivirta

Verkko ja media ovat pullollaan vinkkejä sii­ tä, miten kukin voi omilla valinnoillaan vähentää päästöjä. Mutta nyt on aika ajatella isosti. ”Päätöksiä pitää tehdä globaalisti, valtiotasolla ja paikallisesti, jotta ilmastonmuutosta saadaan hil­ littyä”, Essi Aarnio-Linnanvuori wwf:stä sanoo. Kansalaisten aktiivisuudella voi olla huimia seu­ rauksia: Alankomaissa 900 kansalaista haastoi val­ tion oikeuteen, koska maa ei vähentänyt päästöjään tarpeeksi nopeasti. Kansalaiset voittivat. Aarnio-Linnanvuori on ympäristöjärjestö wwf:n ympäristökasvatuksen asiantuntija ja an­ toi tätä juttua varten neuvoja siihen, miten lukio­ laiset voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen omissa kouluissaan. Hänen mukaansa koulut ovat erin­ omainen paikka vaikuttaa siihen, millaista elämä maapallollamme tulee olemaan. Kouluissa työs­ kentelee vähintään kymmeniä, yleensä satoja ih­ misiä joka päivä. Ympäristöasiat eivät ratkea pelkästään jätteitä lajittelemalla. Suurimpia päästöjen aiheuttajia ovat energia, ruoka ja liikkuminen. Siispä Suomen lukiolaiset, ottakaa tulevaisuus käsiinne! Improbatur ja Aarnio-Linnanvuori antavat alkuvauhdit: seuraavalla sivulla

Antti Kyrö

on ehdotuksia, mitä lukioissa voi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Leikkaa vaikka sivu talteen ja vie lukiosi seinälle! Sitä ennen vielä muutama yleinen vinkki: Kaik­ kea ei voi muuttaa kerralla. Siksi kannattaa aloit­ taa ensin pienestä, omalle koululle tärkeästä ja suhteellisen konkreettisesta asiasta. Kun ensim­ mäinen tavoite on saavutettu, seuraava on jo hel­ pompi puskea läpi. Parhaimmillaan ilmastoasioita edistää ryhmä opiskelijoita. Sille voi yrittää hankkia virallisen aseman esimerkiksi opiskelijakunnan hallituksen alajaostona. Aarnio-Linnanvuori kehottaa heti aluksi hankkimaan jonkun opettajan liittolaisek­ si ja luomaan keskustelusuhteen koulun johtoon tai rehtoriin. ”Kun tekijöitä on monta, saa usein vaikutettua paremmin kuin yksin”, Aarnio-Linnanvuori sanoo. Hänen mukaansa monissa kouluissa hyödynne­ tään ympäristötyötä opiskelussa. Eikä ihme, sillä ilmastonmuutos liittyy jokaiseen lukiossa opetet­ tavaan aineeseen. Käännä sivua ja tsekkaa vinkit ilmasto­tekoihin! →

17


Näin ilmastonmuutosta voi hillitä lukiossa:

Energia:

Ruoka:

Liikkuminen:

Koulukin voi käyttää uusiutuvaa energiaa. Energiamuodolla on valtava merki­ tys ilmaston kannalta. Lukiossa voi miettiä porukalla opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa, miten uusiu­ tuvien energialähteiden osuutta voi­ daan lisätä. Esimerkiksi Jyväskylässä Korpilahden yhtenäiskoulun energi­ asta merkittävä osa tulee aurinkopa­ neeleista, jotka asennettiin koulun katolle peruskoulun oppilaiden toi­ veesta. Nykyään useissa Jyväskylän kouluissa ja rakennuksissa on omat aurinkopaneelit.

Ruokalistoille enemmän kasviksia. Se voi tarkoittaa esimerkiksi lisää kas­ visruokapäiviä tai -vaihtoehtoja. Tie­ detään, että liha ja muut eläinperäiset tuotteet kuormittavat ympäristöä. Jos lukion ruoka tehdään omassa keittiös­ sä, muutoksia voi ehdottaa suoraan keittiöön tai oman koulun johdolle. Jos ruoka tulee usean koulun yhtei­ sestä keskuskeittiöstä, pitää selvit­ tää, kuka on tehnyt kilpailutuksen ja missä ruoka tehdään. Keskuskeit­ tiöön vaikuttaminen on vähän han­ kalampaa, mutta palautteella saattaa muuttaa kerralla monen koulun asioi­ ta. Esimerkiksi Asikkalassa Vääksyn yhteiskoulussa tarjotaan joka päivä vapaavalintainen kasvisvaihtoehto.

Ääntä omien jalkojen puolesta. Kävely, pyöräily ja julkiset kulkuväli­ neet ovat ympäristön kannalta parhai­ ta tapoja kulkea kouluun. Myönteinen kampanjointi tai kisailu on hyvä tapa kiinnittää huomiota kanssaopiskeli­ joiden ja koulun henkilökunnan kul­ kutapoihin.

Valaistus kuntoon. Loisteputkista led-lamppuihin siirty­ minen säästää merkittävästi sähköä. Opiskelijat voivat tehdä aloitteen va­ laistuksen muuttamisesta ja vaatia kestävämpiä ratkaisuja.

18

Suosi lähiruokaa. Läheltä tuleva ja sesongissa oleva ruo­ ka kuormittaa ilmastoa vähemmän kuin toiselta puolelta maapalloa rah­ dattu riisi. Esimerkiksi Sodankylässä kunnan keskuskeittiö alkoi muutama vuosi sitten panostaa siihen, että sen raaka-aineista mahdollisimman iso osa on lähiruokaa. Tieto näkyville. Monissa lukioissa on tehty kampanjoi­ ta, joissa tieto ruokavalintojen vaiku­ tuksista on viety sinne, missä syödään. On eri asia lukea tomaatin vesijalanjäl­ jestä salaattia popsiessa kuin maantie­ don tunnilla. Vesijalanjäljellä kuvataan sitä, kuinka paljon jokin tuote tai pal­ velu kuluttaa maailman vesivarantoja koko elinkaarensa aikana ja miten se vaikuttaa vesistöihin.

Juttu on julkaistu alun perin improbatur.fissä marraskuussa 2017.

Leikkaa talteen ja kiinnitä lukiosi seinälle!

Lämpömittari töihin. Onko luokissa niin lämmintä, että lämpötilaa voi vähän laskea? Jo parin asteen lämpötilan laskulla voi saada merkittävän energiansäästön. Usein lämpötilaa on mahdollista säätää al­ haisemmaksi yöaikaan, kun koulussa ei ole ketään.

Kuntaan voi vaikuttaa. Kaavoitukseen tai muihin kunnan asioihin vaikuttaminen voi olla hi­ dasta ja turhauttavaa, mutta se on myös merkityksellisempää kuin kou­ lun seinien sisällä toimiminen. Luki­ olaisilla on todistetusti vaikutusval­ taa: Espoossa Etelä-Tapiolan lukion kestävän kehityksen kurssilaiset vai­ kuttivat aktiivisesti alueen pyöräteis­ tä tehtäviin päätöksiin joitakin vuo­ sia sitten. ▪


Aloita kokemuksesi

osoitteessa aiesec.fi

ehtoisek s i a a p va e d h ä L ja tee maailmasta parempi!

AIESEC on maailmanlaajuinen alusta nuorille, jossa he voivat tutustua ja kehittää omaa johtajuuspotentiaaliaan.

Tietoa ja ohjausta työhön, koulutukseen ja arjen kysymyksiin. Löydä oma Ohjaamosi: ohjaamot.fi


Hae Lapin yliopistoon

Sinne eivät pienetkään unelmat huku

Korkeakoulujen yhteishaku 14.–28.3.2018

> Kasvatustiede > Oikeustiede > Taide ja muotoilu > Yhteiskuntatiede

ulapland.fi

hakijapalvelut@ulapland.fi 040 485 6583

Hae Oulun yliopistoon www.oulu.fi/haku #UniOulu #ArcticAttitude

Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan

Oulu ei ehkä ole New York, mutta täältä voi tulla kovempaa porukkaa. Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asennetta. Meillä sekä tieteen tekeminen että opiskelijaelämä hoidetaan tinkimättömällä pohjoisen tyylillä. Ja sitä joko rakastaa tai sitten oppii rakastamaan. Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat.


PÄIVÖLÄSTÄ VAUHTIA YLIOPISTO-OPINTOHIN TAI MATKALIPPU MAAILMALLE! Kauppatiedelinja

Markkinointi, johtaminen, verotus ja laskentatoimi + väylä tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon.

Oikeustiedelinja

Valmiuksia oikeustieteen jatko-opintoihin ja opiskelutekniikkaan + väylä HTK tutkintoopiskelijaksi.

Tule Päivölän opistoon

Kuvataidelinja

Kuvataiteen valmentavat opinnot + mahdollisuus perusopintojen 25 op suorittamiseen.

Arkkitehtuurilinja Tule Päivölän opistoon Valkeakoskelle! Päivölän opistossa olemme erikoistuneet tiedeaineisiin ja teemme yhteistyötä Suomen eri yliopistojen kanssa. Lisäksi Päivölässä toimii Suomen ainoa matkaopaskoulu! Meiltä löydät kattavan valikoiman opiskelumahdollisuuksia. Kaikki opintomme kuuluvat opintotukijärjestelmän piiriin.

Valmentaudu pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin kuvataiteen ja matematiikan alueilla.

Luonnontiedelinja

Ota askel kohti kansainvälisempää sinää! HIGH SCHOOL, 14–18 -vuotiaille Toteuta vaihtarihaaveesi ja ryhdy turistista paikalliseksi opiskelijaksi suosikkikohteessasi! Haku auki syksyille 2018 ja 2019 sekä keväälle 2019. SUMMER ACADEMY, 10–19 -vuotiaille Unohtumattomat kesälomaviikot maailmalla yhdessä muiden kaltaistesi globetrottereiden kanssa! Valitse suosikkisi 25 kohdevaihtoehdosta. Lisätietoa kohteista ja ohjelmavaihtoehdoista, oppilaiden kuulumisia, uutuuksia ja uutisia sts.fi

Kun tavoitteenasi teknillis- tai lääketieteellinen. Abeille, ylioppilaille, ammattitutkinnon suorittaneille.

Matkaopaskoulu

SYKSYN 2019 VAIHTARIHAKU ON ALKANUT!

Hanki valmiudet ulkomaan matkaoppaan tehtäviin. Opiskelut sisältävät jakson ulkomailla.

Katso lisätiedot ja ilmoittaudu www.paivola.fi

www.sts.fi Päivölän opisto | Päivöläntie 52 | Tarttila (Valkeakoski) | www.paivola.fi

STS Finland stsfinland, stsworldwide

/ #HAAGAHELIA @HAAGAHELIA HAAGAHELIA.FI


Futis vei maailmalle Annina Vainio

Elias Lahtinen

Maalivahti Otto Huuhtanen oli vain 16-vuotias, kun hän muutti Englantiin pelaamaan jalkapalloa ammatikseen. Pelaamisen ohessa hän käy suomalaista lukiota etänä.

22


23


A

amupäivällä futistreenit, sen jälkeen lounas­ tauko, iltapäivällä yleensä ohjattu kuntosali­ harjoitus tai toiset futistreenit. Sitten kotiin isäntäperheen luo, kannettava tietokone auki ja aikuislukion kotitehtävien kimppuun. Tällaista on 17-vuotiaan jalkapallomaalivahdin Otto Huuhtasen arki Newcastlessa Englannin koillisosassa. Ainoastaan keskiviikko on vapaa treeneistä, ja yhtenä päivänä on vain yksi harjoitus. Viikonloput ovat oma lu­ kunsa: lauantaina on pelipäivä ja sunnuntaina puhdas­ oppinen vapaapäivä. Huuhtanen muutti Englantiin lokakuussa 2016, jotta voi pelata ammatikseen jalkapalloa Valioliigan U18-sar­ jassa. Se on tarkoitettu seurojen akatemiajoukkueille, joi­ den pelaajat ovat alaikäisiä. Huuhtanen edustaa Newcastle United Academya. Englantiin muuttaessaan Huuhtasen piti tehdä valinta: käydäkö suomalainen lukio etänä vai mennäkö englanti­ laiseen collegeen? Hän asui Tampereen naapurikunnassa Kangasalla ja oli ehtinyt aloittaa opinnot Tampereen Sam­ mon lukion urheilulinjalla. Huuhtanen valitsi etäopinnot, ja siihen on hyvä syy. Sel­ vitään kuitenkin ensin, miten englantilainen jalkapallo­ seura kiinnostui nuoresta suomalaisesta maalivahdista.

Valmentajat huomasivat Huuhtasen lahjakkuuden jo varhain. Huuhtanen oli viisivuotias, kun hän ilmoitti van­ hemmilleen haluavansa pelata jalkapalloa. Hän tutustui lajin saloihin perinteikkäässä tamperelaisseurassa Ilvek­ sessä, Vehmaisten kaupunginosajoukkueessa. Melkein heti alussa Huuhtanen mieli tolppien väliin maalivahdiksi. Hän ei osaa selittää, miksi. "Tykkäsin torjua palloa. Se oli se kivoin homma. Ei kai siinä sen kummempaa." Jo parin vuoden päästä Huuhtanen siirtyi Ilveksen edustusjuniorijoukkueeseen. 8-vuotiaana hän aloitti fu­ tiksen ohella jääkiekon ja torjui kiekkoja Kangasalan Kisa-Eaglesissa. Tahti muuttui nopeasti kovaksi. Kun Huuhtanen oli 10-vuotias, hänellä saattoi olla sekä jalkapallo- että jää­ kiekkoharjoitukset kuutena päivänä viikossa. Äiti Satu Huuhtanen kertoo, että välillä vanhemmat kuskasivat Ot­ toa samana päivänä jalkapallokentältä jäähallille tai toisin päin. Varusteet takapenkillä vain vaihtuivat. 24

"Joskus oli pakko valita, kumpiin treeneihin mennään. Eihän poikaa puoliksi voi halkaista", Satu Huuhtanen sanoo. Jo 12-vuotiaana Otto Huuhtanen joutui tekemään lopul­ lisen lajivalinnan. Se oli vaikeaa, sillä hän olisi voinut näh­ dä itsensä niin jääkiekko- kuin jalkapalloammattilaisena. Äiti neuvoi häntä kirjoittamaan paperille plussat ja mii­ nukset molemmista lajeista. Jalkapallo sai enemmän plussia. "Futis vain tuntui lopulta kivemmalta", Huuhtanen sanoo. Valmentajat huomasivat Huuhtasen lahjakkuuden ja tinkimättömän harjoitteluasenteen jo varhain. Hänet va­ littiin ikäluokkansa maajoukkuerinkiin 15-vuotiaana eli heti, kun se oli mahdollista. "Se oli mukava yllätys. Iskä oli saanut sähköpostin va­ linnastani ja kertoi minulle siitä autossa treenien jälkeen. Itse en ollut vielä ehtinyt lukea sähköpostiani." Niin ikään 15-vuotiaana Huuhtanen nostettiin Ilveksen edustusjoukkueeseen Veikkausliigaan, joka on jalkapallon korkein sarjataso Suomessa. Siellä häntä valmensi entinen huippumaalivahti Mikko Kavén. Huuhtanen kuitenkin pelasi pääasiassa vielä alemmalla sarjatasolla ja B-junio­ reiden pelejä. Vuotta myöhemmin, 16-vuotiaana, Huuhtanen pääsi ensimmäistä kertaa näyttämään taitojaan ulkomaille. Hän kävi silloin peruskoulun yhdeksättä luokkaa. Huuhtasella on ollut jo pari vuotta oma pelaaja-agentti, suomalainen Sami Salonen. Agenttinsa kontaktien ansios­ ta Huuhtanen pääsi testileirille Englannin Norwichiin. Tes­ tileiri oli alkuvuodesta 2016 eikä lopulta poikinut sopimusta. Uusi mahdollisuus aukesi saman vuoden heinäkuussa. Sen soi Newcastle United, joka on perinteikäs englantilais­ seura ja jonka miesten edustusjoukkue pelaa maan ylim­ mällä sarjatasolla Valioliigassa. Testileirillä Huuhtanen harjoitteli viikon Newcastle Unitedin akatemiajoukkueen mukana ja pelasi pari ottelua. Näytöt olivat ilmeisen vahvat, sillä pian leirin jälkeen manageri otti yhteyttä ja kertoi, että seura haluaa Huuh­ tasen Englantiin. "Se tuntui totta kai hienolta, mutta mietin silti aika kauan, mitä kannattaa tehdä. Ilveksessä oli hyvät olosuh­ teet, ja valmentaja Kavén on tosi hyvä", Huuhtanen kertoo. Vaaka kallistui lopulta Newcastlen puolelle. Huuhtasen mukaan sieltä on paremmat mahdollisuudet jatkaa pelaa­ mista ulkomailla ja taso on Suomea kovempi. "Ilveksessä olisin joutunut kilpailemaan peliajasta maa­ livahti Mika Hilanderin kanssa. Olisi pitänyt vaihtaa seuraa ja muuttaa, jotta olisin saanut tarpeeksi kovata­ soisia pelejä ja voinut siten kehittyä." Äidille oli kova paikka, kun alaikäinen poika päätti läh­ teä ulkomaille pelaamaan. "Mutta kyseessä on Oton elämä, eikä tällaisia mahdolli­


25


suuksia välttämättä toista kertaa tule. En halua, että hän olisi joutunut jossittelemaan myöhemmin", Satu Huuh­ tanen sanoo. Lokakuussa 2016 Otto Huuhtanen pakkasi tavaransa kolmeen matkalaukkuun ja muutti Englantiin kolmivuoti­ nen pelaajasopimus taskussaan. Ennen muuttoa piti tehdä valinta etälukion ja paikallisen collegen välillä. Huuhtaselle oli alusta asti selvää, että hän jatkaisi koulunkäyntiä jalkapallon ohessa. Siihen on kaksi syy­ tä: Ensinnäkin hän haluaa varmistaa, että hänellä on va­ ravaihtoehto, jos pelaajaura tyssää esimerkiksi vakavaan loukkaantumiseen. Toisekseen Newcastle United yksin­ kertaisesti edellyttää alaikäisiltä pelaajiltaan opiskelua. Valinnan suomalaisen ja englantilaisen koulun vä­ lillä ratkaisi lopulta kieli. Huuhtanen haluaa opiskella suomeksi. "Suomen lukio on ihan hyvä, en­ kä usko, että kielitaitoni olisi aina­ kaan aluksi riittänyt englannin kie­ lellä opiskeluun. Nykyään englanti sujuu jo aika hyvin." Sammon urheilulukion opiskeli­ jana Huuhtanen olisi joka tapauk­ sessa suorittanut lukion neljässä vuodessa, mutta opis­ kelu Englannista käsin vaatii pientä kikkailua ja ennen kaikkea kurinalaisuutta. Huuhtanen onkin tunnollinen opiskelija. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 9.0, vaikka hän oli yläasteella välillä poissa koulusta esi­ merkiksi maajoukkueleirien takia. "Opettajat ovat aina suhtautuneet urheilemiseeni hyvin. Osallistuminen jalkapallotapahtumiin ei ole koskaan jää­ nyt kiinni siitä, että en saisi vapaata koulusta", hän kertoo. Lukion ensimmäisen jakson kurssit Huuhtanen ehti käydä Tampereella. Englantiin muutettuaan hän suorit­ ti aluksi verkkokursseja Sammon lukioon, mutta vaihtoi sitten opinto-ohjaajan suosituksesta Tampereen aikuislu­ kion puolelle. Se taipuu etäopiskeluun tavallista lukiota paremmin, koska läsnäolopakkoa ei ole ja verkkokursseja on tarjolla enemmän. Sammon lukion ja Tampereen aikuislukion opinto-oh­ jaajien apu on ollut kullanarvoista. "Opo on valinnut kaikki kurssini. Olen päätoiminen jal­ kapalloilija, ja hän osaa parhaiten valita kurssit niin, että pystyn suorittamaan ne järkevässä järjestyksessä." Tahti ei ole etäopiskelussa yhtä kova kuin tavallisessa lukiossa. Esimerkiksi viime jaksossa Huuhtanen opiskeli vain kahta ainetta: historiaa ja kemiaa. Kaikkiaan hänen pitää suorittaa 44 pakollista kurssia, kun tavallisessa lu­ kiossa määrä on 75. Etäopiskelu tuo mukanaan myös rajoitteita. Huuhta­ nen on matemaattisesti lahjakas, mutta ei voinut valita pitkää matematiikkaa. ”Sen opiskelu etänä ei kuulemma olisi onnistunut.” Huuhtanen tekee paljon esseetyyppisiä tehtäviä, palaut­ taa ne verkkoalustalle ja saa opettajaltaan palautteen säh­ köpostitse. Koeviikkoina hän tekee kokeet netissä. Luntta­ us ei pohdintaa vaativissa tehtävissä auta, eikä Huuhtanen haluaisi edes yrittää huijata. "Illat kuluvat tiiviisti koulutehtävien parissa. Välillä etä­ opiskelu tuntuu rankalta, mutta luonteeni on sellainen, että en herkästi luovuta tai kysy apua. Haluan oppia itse."

Vaikka tekemistä on paljon, arki Englannissa sujuu jouhevasti. Seura hoitaa kuljetukset kotoa harjoituksiin. Huuhta­ nen asuu paikallisen perheen luona, ja hänellä on oma huo­ ne, jota hänen ei tarvitse edes itse siivota. Isäntäperheen äiti työskentelee erityisopettajana, isä on eläkkeellä oleva urheilu- ja jalkapallofani, ja heidän aikuiset lapsensa ovat muuttaneet pois kotoa. Perhe on aiemminkin majoittanut Huuhtasen kaltaisia nuoria pelaajia. "He tekevät lähes kaiken puolestani, vaikka tarjoudun usein auttamaan. Joskus tiskaan lautaset, jos teen itse ruo­ kaa, mutta yleensä perheen äiti kokkaa. Huonekin oli ka­ lustettu valmiiksi – vain pleikkarin jouduin ostamaan itse." Kaikesta huolimatta Huuhtanen on potenut koti-ikä­ vää. Yleensä se on pahimmillaan ensimmäiset päivät sen jälkeen, kun hän palaa Suomesta takaisin. "Se helpottaa nopeasti, mutta kaipaan perhettä ja ka­ vereita joka päivä. Viihdyn silti hy­ vin, kun pääsen pelaamaan futista, ja joukkuekaverit sekä isäntäperhe ovat kivoja." Huuhtanen pitää yhteyttä ka­ vereihin ja perheeseen Skypellä, Snapchatilla ja Whatsappilla. Jou­ lulomalla hän pääsi Suomeen noin puoleksitoista viikoksi. Seura maksaa vuosittain kuusi edestakaista matkaa ul­ komaisten akatemiapelaajien kotimaahan. Loput pitää pulittaa omasta kukkarosta. Matkustaminen vie aikaa. Usein Huuhtanen lentää Newcastlesta Amsterdamiin Hollantiin ja jatkaa sieltä välilaskun jälkeen Helsinkiin. Helsinki-Vantaalla vastas­ sa on isä tai äiti, jonka autokyydillä Huuhtanen pääsee kotiin Kangasalle Pirkanmaalle. "Matka Newcastlesta kotiin on yleensä koko päivän reissu." Huuhtasen lisäksi Newcastle Unitedin akatemiajouk­ kueessa on yksi tanskalainen ja yksi irlantilainen pelaaja. Muut ovat brittejä.

Opiskelu Englannista käsin vaatii pientä kikkailua.

26

Huuhtasen pelaajasopimus päättyy vuonna 2019. Sen jälkeen edessä on kilpailu jatkosopimuksesta miesten edustusjoukkueessa tai lähtö muualle. Joka ta­ pauksessa hän tähtää täysillä jalkapalloammattilaiseksi. Sellainen hän on tavallaan jo nyt, sillä Newcastle Unit­ ed maksaa hänelle kuukaudessa nelinumeroisen sum­ man. Huuhtanen on pitänyt pelaamisesta Englannissa. Hä­ nen mielestään peli on nopeampaa ja fyysisempää kuin Suomen junioritason peleissä. Pelaajat ovat myös tekni­ sesti taitavampi kuin Suomessa. Kotimaassa Huuhtanen on mukana alle 18-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueessa. Tavoite on päästä tulevaisuu­ dessa Huuhkajiin eli miesten jalkapallomaajoukkueeseen. Opiskelun tämänhetkiset tavoitteet eivät ole yhtä kor­ kealla, mutta tarkoitus on valmistua ylioppilaaksi keväällä 2020. Huuhtanen aikoo kirjoittaa neljä ainetta: äidinkielen, matematiikan, englannin ja reaaliaineista todennäköisesti terveystiedon tai kemian. "Pyrin aina tekemään parhaani, mutta ylioppilaskirjoi­ tuksiin minulla ei ole erityisempiä tavoitteita. Kunhan sen valkolakin nyt saa." ▪ Jutun kuvat on otettu Tampereella Tammelan stadionilla.


27


28


Nyt puhuvat saamelaiset Sammeli, Petra ja Sunna ovat kasvaneet aikuisiksi saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin välissä. Heidän arkeensa kuuluu stressiä omasta riittämättömyydestä, ylpeyttä omasta kulttuurista ja pelkoa kulttuurin puolesta. Mari Uusivirta

Aleksi Tuomola 29


Kerrataanpa alkuun perusasiat: Saamelaiset ovat neljän valtion alueella asuva kansa. Suomessa heitä on noin kymmenentuhatta. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Tiesitkö muuten, että saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta?

Ja nyt annamme puheenvuoron nuorille saamelaisille.

Sammeli Salonen, 23:

”Olen asunut Inarissa koko ikäni” ”Isäni äitiä kiellettiin lapsena puhu­ masta saamea koulussa, mutta myös koto­ na, koska vanhemmat pelkäsivät leimau­ tumista. En tiedä miksi, mutta isäni ei ole juurikaan käyttänyt saamea. Äitini on suo­ malainen, ja minun äidinkieleni on suomi. Inarinsaamea puhun aika vähän. Kävin päiväkodin inarinsaamenkieli­ sessä kielipesässä, mutta olin suomenkie­ lisessä koulussa. Saamea olisi pitänyt jää­ dä opiskelemaan koulun jälkeen kolmeksi tunniksi kaksi kertaa viikossa. En jäänyt. Kieli taitaa olla yksi tärkeimmistä asiois­ ta kulttuurissa. Jos ei ikinä opi kieltä, se jo­ tenkin syö sitä kulttuuria, ja on ihan sama, kuinka tärkeäksi yhteisö näkee ihmisen pe­ rinteessä. Kunhan tässä aikuistun ja rau­ hoitun, haluan todellakin opetella kielen. Minua ei stressaa ollenkaan, jos joku etelässä käydessäni kysyy, että mistä olet 30

ja oletko saamelainen. Siitä tulee vain hyvä fiilis. Kovin stressi tulee niiltä muilta saa­ melaisilta, jotka mittaavat saamelaisuutta sen mukaan, kuinka paljon joku on tehnyt saamelaisuuden eteen. Aika moni nuori lähtee Inarista jossain vaiheessa. Minä olen asunut täällä koko ikäni. Olen töissä perheeni yrityksessä, jossa tein ensimmäiset työharjoittelut ja kesätyötkin. Myymme ohjelmapalveluja turisteille, ja itse tykkään eniten eräoppaan hommista. Meillä on kiinteistö Inarin ky­ lällä ja matkamuistomyymälä ja kahvila Karhunpesäkiven lähellä. Karhunpesäkivi on luonnonnähtävyys, ontto siirtolohkare. Karhunpesäkiven myymälä ja kahvila ovat olleet meidän perheellämme kymme­ nisen vuotta, ja vanhempani olivat täällä töissä jo edellisen omistajan aikana. Lap­ sena jännintä oli täällä silloin ollut pomp­

pulinna, mutta aikuisena olen alkanut hoksata, että luonnolla on vähän enem­ män annettavaa. Tässä Karhunpesäkiven ympärillä on Fennoskandian vanhimpiin kuuluva metsä, ja täältä lähettyviltä saa tal­ vella pienriistaa. Pilkkimään pääsen omas­ ta pihasta. Olen asunut vuoden ajan kahvilan yh­ teydessä asunnossa, joka on tehty entisestä taukotuvasta. On erittäin vaikea kuvitella elämää ilman metsää, eläimiä ja kaloja tai metsän- ja maankäyttöoikeuksia tai kalas­ tamista. Minulle on tosi tärkeä ajatus, että pääsen joskus kuvailemaan omille lapsille ja lapsenlapsille tätä elämänmenoa ja ver­ tailemaan, mitä ennen on ollut ja mitä on nykypäivänä. Haluan jatkaa perinteitämme. Yritän ky­ sellä mummulta ja ukilta asioista ja kuunte­ len vanhoja ja nuoria inarinsaamelaisia op­ piakseni, sillä eri perheillä on ollut erilaisia tapoja. Täällä päin on asuttu kaukana muis­ ta ihmisistä, ja kehitys on ollut hidasta. Silti on kuljettu samaan suuntaan kuin muualla maailmassa ja saavutettu samoja asioita. On hyvä, että saamelaiskulttuuria uudis­ tetaan ja esimerkiksi uudet ihmiset tekevät saamenpukuja. Internetin avulla saa aiem­ paa enemmän yleisöä saamelaisten asioille. Mutta ennen ihmiset eivät olleet niin jakautuneita kuin nykyään. Internet on muuttanut meininkiä erittäin paljon, nyt monista asioista loukkaannutaan pahasti. Asioista pitäisi puhua kasvotusten, kuten ennen tehtiin. Minä en ota ollenkaan paineita netti­ kirjoittelusta, luen toki ja pohdin, mutta naureskellen. Kutsun sitä energian varas­ tamiseksi, kun joku luo omaa vihaa ja ha­ luaa purkaa sitä saamelaiseen, jota ei ole koskaan tavannut. Varmasti tulen vaikuttamaan yhteisön asioihin, kun olen vanhempi. Olen ollut yhden kauden saamelaisten itsehallinto­ elimen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvos­ tossa, ja olihan se kiinnostavaa. Töiden takia olen selittänyt saamelai­ suudesta enemmän ulkomaalaisille kuin suomalaisille. Kaikki ovat tosi kiinnos­ tuneita ja kuuntelevat, kun selitän heille mytologiastamme metsän keskellä tulen äärellä. Se on mukavaa. Onhan täällä nii­ täkin, jotka pukevat saamenpuvun päälle ja vetävät turisteja poroilla ahkiossa eli ja­ laksettomassa pororeessä. Itse en viitsisi käyttää saamenpukua tässä tarkoituksessa, pitää vanhoja ihmisiä sen verran kuunnella. Olen erittäin kiinnostunut metsänhoi­ dosta ja haluaisin opiskella luonnon mo­ nimuotoisuutta. Mutta vielä en ole valmis menemään paikkaan, jossa on yhtä paljon taloja ja ihmisiä kuin täällä on puita."


31


32


Petra Laiti, 22:

”Olen ollut jokaisen luokkani ainoa saamelainen” ”En voi suunnitella elämääni kovin pitkälle, sillä en ikinä tiedä, milloin pitää reagoida nopeasti johonkin saamelaisten oikeuksiin liittyvään asiaan. Esimerkiksi viime kesästä käytin suurimman osan Uts­ joella Tenojoen uutta kalastussopimusta vastustavan Ellos Deatnu -ryhmän aktivis­ tina. Protestoimme, koska sopimus rajoit­ taa merkittävästi saamelaisten perinteistä lohenpyyntiä Tenojoella, eikä saamelaisia kuultu sopimusta tehdessä. Asuin osan ai­ kaa saaressa keskellä Tenojokea. Se oli pa­ ras kesä koskaan. Minulla ei käytännössä ole vapaa-ai­ kaa. Opiskelen neljättä vuotta Helsingissä Svenska Handelshögskolanissa kauppa­ tieteitä. Viime vuoden olin kouluni oppi­ laskunnan hallituksessa ja vuoden alussa aloitin Suomen ylioppilaskuntien hallituk­ sessa. Olen myös Suomen Saamelaisnuoret -yhdistyksen puheenjohtaja ja kaupunki­ saamelaisten yhdistyksen järjestöaktiivi. Lisäksi twiittaan ja bloggaan saamelais­ asioista. Tämä on tie, jonka olen tarkoituksella va­ linnut, mutta en yhtään ihmettele, että ko­ kemukseni mukaan moni alkuperäiskansa­aktivisti polttaa itsensä loppuun. Sukuni on kotoisin Inarijoelta. Lapsuu­ denkotini on Inarissa, jossa olen käynyt päi­ väkotia. Ison osan elämästäni olen asunut Etelä-Suomessa ja Ruotsissa. Äidinkieliäni ovat suomi ja pohjoissaame, ja osaan myös ruotsia yhtä sujuvasti. Lukion jälkeen muu­ tin Tampereelta Helsinkiin opiskelemaan. Perheeni on muuttanut paljon, mut­ ta saamelaisuus on ollut aina pysyvä asia. Minun ei ole sen erityisemmin tarvinnut tehdä identiteettityötä, esimerkiksi kysyä itseltäni, tunnenko yhteyttä saamelaiskult­ tuuriin. Saamenmaan ulkopuolella asuneena minulla ei kuitenkaan aiemmin ollut pal­ joa omanikäisiä kavereita yhteisössä. Äi­ tini on suomalainen, joten pääasiallisesti olen käyttänyt saamea isäni kanssa. Halu­ sin vahvistaa kielitaitoa ja kulttuurin tun­ temusta, joten liityin Suomen Saamelais­ nuoriin pari vuotta sitten.

Luulen, että moni maahanmuuttaja voi­ si ymmärtää syyn sille, miksi puhun niin mielelläni saamelaisuudesta. Kun on tot­ tunut elämään tietyn kulttuurin ympäril­ lä, tuntuu oudolta, että se ei ole itsestään selvää kaikille muille. Meni useampi vuosi ennen kuin tajusin, miten vähän ihmiset oikeasti tietävät saamelaisuudesta. Olen saanut elämässäni jonkun verran kokea vihapuhetta ja kiusaamista. On tie­ tenkin mahdotonta sanoa, mistä syystä minua milloinkin koulukiusattiin. Jokaiki­ sessä luokassani olen kuitenkin ollut ainoa saamelainen, ja koulukiusattu ja saamelai­ nen ovat molemmat minussa olevia asioita. Nyt olen nuori nainen, jolla on mielipi­ teitä internetissä, joten onhan siinä mate­ riaalia vihapuhujille. Mitä aikuisemmaksi tulen, sitä rumemmaksi heittelyt käyvät. Minulle on sanottu, että olen likainen ja saastainen, kerran olen nähnyt viitattavan itseeni jopa alemman rodun edustajana. Se on aika rujoa läppää. Saamelaisten oikeuksien puolustami­ sessa työ ei lopu koskaan. Esimerkiksi opin­ toni tai opiskelijoiden edun ajaminen jär­ jestöissä eivät missään nimessä ole turhia, ja haluan tehdä niitä. Silti ajattelen koko ajan, että nytkin kun teen asiaa x, voisin saamelaisuuden puolesta tehdä asiaa y. Alkuperäiskansoihin kuuluville ihmisil­ le on tyypillistä, ettei koskaan ajatella pel­ kästään nykyhetkeä. Ajatellaan, että koska näin esimerkiksi käsityöt on aina tehty tai elinkeinoja aina harjoitettu, minun tehtä­ väni on varmistaa, että näin voidaan tehdä tulevaisuudessakin. Haluan opetella tekemään perinteisiä käsitöitä ja muuttaa takaisin pohjoiseen. Toivottavasti se on jonain päivänä mahdol­ lista. Nyt jokainen ylimääräinen minuutti ja euro menee siihen, että matkustan poh­ joiseen. Helsingissä suorin ja helpoin keino pi­ tää yllä yhteyttä kulttuuriin on ujuttaa jo­ ka päivään jotain saamenkielistä: uutisia, twiittejä, tekstailua. Sain loppuvuodesta saamenkieliset aakkoset kännykkääni, ja se on parasta ikinä!" 33


Sunna Nousuniemi, 24:

”Uudessa-Seelannissa juttelin itselleni saameksi suihkussa” ”Vietin Uudessa-Seelannissa väli­ vuotta, kun tajusin, että identifioin itseni enemmän saamelaiseksi kuin suomalai­ seksi. Kaipasin saamen kieltä ja kulttuuria niin paljon, että se sai minut huomaamaan niiden suuren merkityksen. Juttelin itselleni saameksi suihkussa, koska pelkäsin unohtavani kielen. Minul­ la oli ikävä oman saamenpuvun pitämistä, perinteisiä ruokia ja perheen yhteistä aikaa pääsiäisenä. Poissaoleminen sai näkemään kotikyläni Inarin uusin silmin. Olin tehnyt päätöksen lähteä Uu­ teen-Seelantiin ensimmäisenä opis­ kelutalvenani. Olin silloin käymässä alkuperäiskansojen Skábmagovat-eloku­ vafestivaaleilla Inarissa. Festareilla näin elokuvia maorien, Uuden-Seelannin alku­ peräiskansan, kulttuurista ja se sai minut kiinnostumaan maasta. Olin tuolloin tosi väsynyt, enkä ollut yhtään varma, mihin ammattiin olisin opinnoillani suuntautu­ nut. Opiskelin Oulun yliopistossa pohjois­ saamen kieltä pääaineena ja lisäksi avoi­ messa yliopistossa markkinointia. Kun tulin välivuoden jälkeen takaisin Suomeen, olin kasvanut tosi paljon ja ajat­ telin, että pystyn tekemään mitä vain. Ai­ ka moni varoitteli, että opinnot voivat väli­ vuoden takia jäädä kesken. Ja tässähän olen yhä neljän vuoden jälkeen. Mutta minulla ei ole kiire, ja olen työllistynyt hyvin. Olen päätynyt Inariin toiminnanjohtajaksi sa­ moille festareille, jotka saivat minut lähte­ mään maailmalle. 34

Matkustan työn takia paljon. Olen ollut ainakin Alaskassa, Komin tasavallassa ja Norjassa näyttämässä saamelaiselokuvia. On hienoa nähdä, miten saamelaiskulttuu­ ri menestyy maailmalla ja on omaleimai­ nen. Välillä tuntuu, että Suomessa kulttuu­ rimme hukkuu. Festivaaleilla toisten alkuperäiskulttuu­ rien ihmiset tulevat kiittämään elokuvis­ ta. Usein elokuvat käsittelevät vaikeitakin asioita, ja alkuperäiskansojen historiassa ja kulttuureissa on paljon yhtäläisyyksiä. Taiteessa voi tehdä lähes mitä tahansa, ja siksi taide on hyvä tapa vahvistaa ja uudis­ taa saamelaiskulttuuria. Sen avulla voi opet­ taa kulttuuria sekä meille että valtaväestölle. Teenkin nyt kavereiden kanssa dokumenttia saamelaiskulttuurin aiheista, joita ei ole en­ nen käsitelty dokumenttielokuvissa. Isäni on saamelainen ja äitini suoma­ lainen. Vasta aikuisiällä havahduin siihen, että olen kahden kulttuurin välissä. Kum­ mastakin kulttuurista olen ylpeä, mutta mi­ nulla kesti kauan tajuta, että kaksikulttuu­ risuus vaikuttaa persoonaani. Vaikka olen oppinut syntymästä asti pohjoissaamen kielen, suomi on ollut hal­ litsevampi kieli. Saamen kieleen liittyy herkkyyttä, jota en osaa selittää. Kun än­ kyttää yhden sanan, pelkää muiden ajat­ televan, että ai kauhia tuo ei osaa, se ei ole oikea saamelainen. Suomeksi taas voin sönköttää mitä sattuu. On ihanaa, että nykyään saamen kielen puhuminen on minulle arkipäiväistä. Ope­

tan saamea Grönlannista kotoisin olevalle poikaystävälleni, joka muutti vasta Inariin. Olen aiemmin ollut yhtä aikaa neljässä eri saamelaisyhdistyksessä vaikuttamas­ sa. En pidä itseäni aktivistina, vaan minus­ ta on tärkeää toimia oikeuksieni puolesta. Aikuisena olen tajunnut, että aiemmat su­ kupolvet ovat tehneet kovasti töitä oikeuk­ siemme eteen. Joku tietty osa saamelaisten nuoruu­ desta saattaa jäädä kokematta, koska huo­ li kulttuurista ja oikeuksista on kova. Mo­ ni saamelaisnuori laittaa saamelaisasiat ja yhdistystoiminnan helposti ykkössi­ jalle etenkin nyt, kun poliittinen tilanne on niin epävarma. Keskustelu kiehuu, on puhetta Tenon sopimuksesta ja saamen­ puvun väärinkäytöstä, ja monissa asioissa meitä ei kuulla ollenkaan. Usein huomaan kantavani vahingossa koko Saamenmaata harteillani. Viime keväänä koin loppuunpalamisen ja olen elänyt jo pidempään ahdistunei­ suushäiriön ja masennuksen kanssa. Ina­ rissa on pieni yhteisö, ja sellaisissa ei hel­ posti tuoda ilmi omia ongelmia. Haluan tehdä asiaan muutoksen, ja siksi aloin jul­ kaista joka viikko Instagramissa postauk­ sen näistä teemoista. Yritän muistuttaa itselleni, että teen tar­ peeksi, kun edistän saamelaiskulttuuria festivaalin kautta, puhun kieltä tai vaikka syön samanlaisia poronverestä ja jauhoista tehtyjä kumpuksia kuin isoisovanhempani söivät tunturissa." ▪


35


Se suuri valinta Alaa valitessa ei kannata lukkiutua itsestäänselvyyksiin, sillä vaihtoehtoja riittää. Seuraa paljastus: prinsessakin voi olla ammatti.

Anna-Sofia Nieminen

36

Reetta Niemensivu


37


Limnologi. Naprapaatti. Controller. Tiedätkö, mitä nämä sanat tarkoittavat? Esimerkiksi naprapaatti on terveydenhuollon am­ mattihenkilö, joka on erikoistunut tuki- ja liikuntaelin­ sairauksien tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Naprapaatiksi voi opiskella ammattikorkeakoulussa, ja moni naprapaatti työskentelee yrittäjänä. Sanat tarkoittavat siis ammatteja, eivätkä ne todella­ kaan ole ainoita näin kummallisen kuuloisia. Maailma on ammatteja pullollaan! Silti perinteiset lääkäri, opettaja ja psykologi korostuivat, kun lukiolaisilta kysyttiin vuoden 2016 Kun koulu loppuu -tutkimuksessa avoin kysymys: mitä haluaisit tehdä työksesi? "Nuoret vastaavat sillä osaamisella ja ymmärryksellä, mikä siinä hetkessä on", toteaa tutkimusta tehneen T-Me­ dian tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen. Miten kysymykseen voisi vastata limnologi, jos ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa? Vuoden 2017 Kun koulu loppuu -tutkimuksessa 61 prosenttia lukiolaisista kertoi, että kai­ paisi lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. Toki nuorten perinteisille toiveammateille voi olla mui­ takin syitä kuin tietämättömyys. Ammatit periytyvät van­ hemmilta lapsille, perinteiset ammatit voivat tuntua var­ moilta epävarmassa maailmassa ja niin edelleen. Oli syy mikä hyvänsä, nyt on aika tutustua ei-niin-­ perinteisiin vaihtoehtoihin! Milja Korpelaa ei voi syyttää mielikuvituksen puut­ teesta: hän työskentelee prinsessana. Kyllä, luit oikein: prinsessana. Korpelan voi tilata esiintymään lastenjuhliin tai esimer­ kiksi kauppakeskukseen. Puolentoista tunnin synttärikei­ kan aikana prinsessa ehtii vaikka tehdä kasvomaalauksia, leikkiä ja ottaa yhteiskuvia. Kaikkinensa tällaiseen keik­ kaan kuluu viitisen tuntia, sillä esimerkiksi Lumikiksi tai Kaunottareksi laittautuminen vie aikaa. Korpela aloitti prinsessana vuoden 2016 alussa, ja en­ simmäiset puolitoista vuotta työ oli sivutoiminen. Syys­ kuussa 2017 asiakkaita oli sen verran, että hän uskalsi jättäytyä pelkästään prinsessayrittäjäksi. Nyt hän arvioi laskuttavansa suunnilleen 2000 euroa kuukaudessa. "Eihän se leipä ole kovin leveä, mutta saan tehdä sitä, mistä tykkään", Korpela kertoo puhelinhaastattelussa, jon­ ka hän antaa – kyllä, joskus totuus on tarua ihmeellisem­ pää – suoraan Prinsessa Ruususen linnasta Pariisin Dis­ neylandista! (Häntä myös kosittiin samaisessa linnassa, ja häämatka suuntautui Floridan Disney Worldiin.) Aiemmassa kampaaja-maskeeraajan työssä ei Korpe­ lan mielestä ollut mitään vikaa, päinvastoin. Se oli unel­ ma-ammatti, johon hän oli tähdännyt yläasteelta saakka. Mutta kun prinsessafani näki kuvia ulkomaisista prinsessa­ esiintyjistä, tuli tunne, että tuota on pakko päästä kokei­ lemaan. Prinsessat ovat Korpelasta loistavia roolimalleja, ja hänellä meni joka tapauksessa paljon aikaa esimerkiksi prinsessaelokuvien katsomiseen ja Disneyland-matkoihin. "Laitoin Facebookiin ilmoituksen, että haluaisin tulla ilmaiseksi harjoituskeikalle synttäreille. Taisin saada sa­ ta vastausta." Kysyntä rohkaisi jatkamaan, vaikka hän ei löytänyt Suo­ mesta muita ammattiprinsessoja. Nykyään pelkästään Kor­ pelan kotikaupungissa Tampereella työskentelee hänen mukaansa neljä muuta prinsessaa. 38

Jokaisella sadulla on kuitenkin loppunsa. 28-vuotias Korpela tietää, ettei mene ikuisuuksia nuoresta prinses­ sasta. Onneksi unelmia riittää. Tulevaisuudessa Korpela haluaisi ainakin kirjoittaa satuja.

”Ei pitäisi miettiä, mitä tekee elämässään, vaan mitä tekee seuraavaksi.” Korpelan valintoja on ohjannut vahva intohimo, mutta entä jos ei tiedä, mikä se oma juttu on? No, ihan aluksi voi huokaista helpotuksesta: ei tarvitsekaan tietää. Oma juttu joko löytyy tai ei löydy, ja on myös ihan ok tehdä työtä vain toimeentulon vuoksi. "Tulevaisuudessa ammatit ja työtehtävät muuttuvat ko­ vassa tahdissa. Ei pitäisi miettiä, mitä tekee elämässään, vaan mitä tekee seuraavaksi", sanoo Suomen opinto-­ ohjaajien yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vuorinen. Hän työskentelee Tampereen normaalikoulun lukion opin­ to-ohjaajana ja rohkaisee jokaista lukiolaista käymään ai­ nakin kerran oman oponsa juttusilla. Vuorisen mielestä sitä, minne hakee opiskelemaan, pi­ täisi miettiä ennen kaikkea opiskelijan omien vahvuuksien kautta. Niitä voi tunnistaa opon, lähipiirin ja harrastusten avulla. Esimerkiksi suunnistuksen harrastaja todennä­ köisesti ymmärtää karttojen päälle, joten voi olla harkit­ semisen arvoista opiskella vaikka geoinformatiikkaa tai maanmittausalaa. Jatko-opintojen suunnittelua voi myös helpottaa, jos opiskelija on kiinnostunut tietystä aineesta. Vuorinen kui­ tenkin varoittaa lukkiutumasta täsmälleen yhteen ainee­ seen. Jos pitää vaikka historiasta tai äidinkielestä, ainoa vaihtoehto ei ole lähteä lukemaan yliopistoon historiaa tai suomen kieltä ja valmistua aineenopettajaksi tai tutkijaksi. Otetaanpa esimerkiksi informaatiotutkimus: alan asian­ tuntijat voivat työskennellä muun muassa kirjastoissa, ar­ kistoissa ja erilaisissa informaatioalan tehtävissä, ja näissä historia ja kirjallisuus ovat vahvasti läsnä. Pidätkö historiasta? Vuorinen teki pyynnöstä listan haku­kohteista, joita historian lisäksi voisi harkita: ●● yhteiskuntatieteet (yliopisto) ●● politiikantutkimus tai poliittinen historia (yli­ opisto) ●● hallintotieteet (yliopisto) ●● informaatiotutkimus (yliopisto) ●● kasvatustieteet (yliopisto) ●● kulttuuriala (AMK) Pidätkö äidinkielestä? Suomen kielen lisäksi kannattaa Vuorisen mielestä harkita näitä hakukohteita: ●● kirjallisuustieteet (yliopisto) ●● informaatiotutkimus (yliopisto) ●● kasvatustieteet (yliopisto) ●● journalistiikka ja viestintä (yliopisto ja AMK) ●● liiketalous (AMK) ja kauppatieteet (yliopisto) ●● kulttuurin tutkimus ja kulttuuriala (AMK)


Opintojen jälkeen voi päätyä vaikka minkälaisiin työ­ tehtäviin. Siihen ei vaikuta pelkästään opiskeltu ala, vaan myös esimerkiksi suuntautuminen opinnoissa, sivuaineet, työkokemus ja vaihto-opinnot – ja ne omat vahvuudet. Mutta miten ihmeessä hakukohteista, mahdollisista työ­ tehtävistä ja ammateista voi saada tietoa? Vuorinen kehottaa opinto-ohjaajien lisäksi käyttämään muitakin lähteitä, vaik­ ka haastattelemaan korkeakoulussa opiskelevaa isosiskoa ja lukemaan ammattilehtiä. Jos on kiinnostunut sairaanhoita­ jan ammatista, voi lukea Sairaan­ hoitajaliiton lehteä. Tutkimuspäällikkö Reeta Suti­ nen kannustaa seuraamaan mo­ nipuolisesti mediaa. Jos aamun sanomalehteen on haastateltu meteorologia, joukkoliikenne­ suunnittelijaa tai hallitusneuvos­ ta, voi selvittää, mitä sellainen oikein tekee. Sutinen myös roh­ kaisee katsomaan itsestäänsel­ vien vaihtoehtojen taakse. "Vaikka suvussa olisi ollut diplomi-insinöörejä sukupol­ vien ajan, kannattaa miettiä, mitä itse haluaa."

Hollannissa halutaan varmistaa, että opiske­ lijat tekevät alusta lähtien oikeita ratkaisuja. Yliopistoon valittujen hollantilaisten pitää täyttää ennen opintojen alkua Study Choice Check -testi. Testi selventää opiske­ lijoille, ovatko he valinneet itselleen sopivan ja tarpeeksi motivoivan alan. Oli tulos mikä hyvänsä, opiskelupaikka ei lähde alta, mutta halutessaan opiskelija voi vaihtaa alaa ennen opintojen alkua. Hollannin ja Suomen hakumenettelyt ja korkeakoulu­ järjestelmät ovat varsin erilaisia, mutta ajatus testistä on kiinnos­ tava. Entä jos Suomessakin mi­ tattaisiin, hakeutuvatko ihmi­ set oikeista syistä opiskelemaan vaikkapa lääketiedettä, oikeus­ tiedettä tai psykologiaa? Kaikki kolme ovat niin sa­ nottuja hakupainealoja, joita pääsee opiskelemaan vain pieni osuus hakijoista. Moni hakkaa päätään seinään pääsykokeissa vuosi vuoden perään, vaikka joku muu opiskeluala voi­ si motivoida yhtä paljon tai jopa enemmän. Monia aloja voi opiskella myös ulkomailla. Oli sopiva lääkäriksi tai ei, opinto-ohjaaja Jukka Vuori­ sesta olisi aina järkevää miettiä vähintään varavaihtoehtoja, koska hyviä hakijoita on paljon. Eli mietitäänpä!

”Vaikka suvussa olisi ollut diplomiinsinöörejä sukupolvien ajan, kannattaa miettiä, mitä itse haluaa.”

Tommi Uusimäki ei vielä lukiossa osannut päättää, mitä hakisi opiskelemaan. Hän on aina ollut kiinnostunut taloudesta ja tekniikasta, joten mielessä pyörivät esimer­ kiksi tuotantotalouden tai markkinoinnin opinnot. Armeijassa valinta lopulta kirkastui: maanmittaustek­ niikka. "Piirtelin kasarmilla iltaisin karttoja, kun ei ollut muuta tekemistä." Siinä piirtäessä tuli mieleen, että maanmittausalalla pääsisi yhdistämään kiinnostuksen tekniikkaan ja kart­ toihin. Uusimäki oli harrastanut suunnistusta 5-vuotiaasta asti ja alkanut piirtää suunnistuskarttoja jo lukioaikoina, jolloin työskenteli pari kesää suunnistusseuroille. Armeijan jälkeen Uusimäki opiskeli maanmittaustek­ niikan insinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Suunnistuskarttojen tekeminen jatkui opintojen rinnalla. Toisena opiskeluvuonna Uusimäki perusti yrityksen, ja hiljalleen hän alkoi tehdä karttoja myös esimerkiksi ta­ pahtumiin ja ulkoilureiteille. Uusimäki työskentelee edelleen pääasiassa yrittäjänä, mutta se ei ole tyypillisin ratkaisu. Hänen opiskelukave­ rinsa ovat työllistyneet mitä erilaisimpiin paikkoihin: yksi suunnittelee kaavasuunnittelijana kunnalla asemakaavoja, toinen työskentelee mittamiehenä kaivoksessa, kolmas tekee kiinteistötoimituksia toimitusinsinöörinä Maanmit­ tauslaitoksella. Pari vuotta insinööriksi valmistumisen jälkeen Uusi­ maa päätti lähteä jatkamaan alan opintoja ja pääsi Aal­ to-yliopistoon kiinteistötalouden koulutusohjelmaan. Ku­ vioihin astui siis Uusimäen kolmas kiinnostuksen kohde, talous. Opinnoissa ratkottiin esimerkiksi, mikä on oikea korvaus alueen omistajalle, jos halutaan perustaa vaikka luonnonsuojelualue. Uusimäki valmistui Aallosta diplomi-insinööriksi jou­ lukuussa, 29-vuotiaana. Hän jatkaa karttojen tekemistä ja miettii, miten tuoreita opintoja alkaisi hyödyntää. "Nyt kaikki ovet ovat auki. Se on mahtava homma."

Jos on hyvä fysiikassa, kemiassa ja biologiassa ja haluaa auttaa ihmisiä, mitä muita vaihtoehtoja on kuin lääkärin ammatti? Vuorinen listasi joitain ehdotuksia: ●● farmasia (yliopisto) ●● biokemia (yliopisto) ●● bioteknologia (yliopisto) ●● biotekniikka (yliopisto) ●● bio- ja elintarvike- sekä prosessitekniikka (AMK) ●● monet terveysalan vaihtoehdot (AMK) Kuulostaa aika monipuoliselta, eikö? Jäitkö muuten vielä miettimään, mitä alussa maini­ tut limnologi ja controller tekevät? Limnologi on sisävesien asiantuntija, jonka tehtäviin voi kuulua muun muassa vesinäytteiden ottamista ja ana­ lysointia sekä vesiensuojelun suunnittelua. Limnologik­ si opiskellaan yliopistossa bio- ja ympäristötieteellisessä. Työpaikka voi löytyä esimerkiksi yliopiston tutkijana tai ympäristökeskuksen asiantuntijana. Controller puolestaan on taloushallinnon asiantuntija, joka esimerkiksi tuottaa taloudellista tietoa ja osallistuu budjetointiin. Controllereilla on usein kaupallisen alan koulutus yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Yri­ tykset, tilitoimistot, kunnat ja valtio tarvitsevat kaikki controlloreita. Tällaiset kuvaukset ovat tietysti karkeita yksinkertais­ tuksia. Jossain vaiheessa täytyy vain heittäytyä ja katsoa, mihin valinta vie. "Eihän tässä kukaan loppuelämän ammattia valitse. Jos ei kerralla mene oikein, voi vaihtaa", Reeta Sutinen kiteyttää. ▪

41


Kulttuuritentissä

”Seksuaalisuudesta pitäisi puhua rehellisemmin ja suoremmin” Tuukka Tuomasjukka     Mira Eskelinen

Koomikko Juuso Kekkonen päätti lopettaa tunnetuimman esityksensä, koska sen esittäminen tuntui vielä hauskalta.

Hei Juuso! Olet 37-vuotias esiintyvä taiteilija ja stand up -koomikko. Kerro vitsi? Ei. En. Minä en ole se koomikko, joka kertoo vitsejä. Kerron sellaisia tarinoita, joiden nä­ kökulma riemastuttaa minua. Ahaa-elämyk­ sen ja hahaa-elämyksen risteyskohta kiinnos­ taa minua, mutta ahaa-elämys on minulle yleisön naurua tärkeämpää. Haluan saada ihmisen ajattelemaan hetken ajan eri tavalla jostain asiasta. Yritän kuitenkin tehdä esi­ tyksistäni hauskoja, koska sillä tavalla ihmi­ set jaksavat kuunnella minua kolme tuntia putkeen. Olet nyt viiden vuoden ajan esittänyt Outo homo -monologia, jossa käsittelet muun muassa poikaystäväsi sukupuolenkorjausprosessia. Eikö viisi vuotta ole pitkä aika samoille jutuille? Jos esitys olisi pysynyt täysin samana, kyllä, olisin kyllästynyt siihen täysin. Olen tehnyt Oudosta homosta itselleni hauskaa tekemällä esitykseen jatkuvasti pieniä muutoksia. Lo­ petan shown keväällä, koska pelkään, että jossain vaiheessa minulla ei enää olisi haus­ kaa. Esityksen jäähyväiskiertue on myös väline tuoda translain uudistaminen vielä kerran keskusteluun. Lain ongelmista huu­ 42

taminen ja kiroilu on ollut iso osa Outo homo -esitystä. Vasta kun kumppanini tuli kaapis­ ta transsukupuolisena, tajusin, että heidät pakkosteriloidaan. Translain uudistaminen tuntuu olevan sateenkaari-ihmisten seuraa­ va ihmisoikeuskysymys, jonka korjaamiseksi on kääritty hihat. Puhut työksesi parisuhteista ja seksuaalisuudesta. Mitä aiheita aiot käsitellä esityksissäsi seuraavaksi? En halua, että minut tunnetaan tyyppinä, joka puhuu vain sukupuoli- ja ihmissuhdeaiheis­ ta. Toisaalta voin syyttää itseäni, koska teen Yle Kioskille videoita niistä aiheista. [Nauraa.] Olen kiinnostunut ihmisen pimeimmistä puo­ lista. Helmikuun puolivälissä ensi-iltaan tulee elämänkertaesitykseni Donald Trumpista ennen hänen vaalivoittoaan. Esitys on myös tekosyy päästä luennoimaan yhdysvaltalaisen politiikan lähihistoriasta. Olet tehnyt myös Outo homo menee kouluun -esityksen, jota kierrät esittämässä yläasteilla ja lukioissa. Miksi Oudosta homosta piti tehdä oma versio kouluihin? Koska mikään koulu ei haluaisi noin kolme­ tuntista esitystä, jossa olen hetkittäin alasti


43


”On täysin ok, jos joku tulee Outoon homoon katsomaan friikkishowta.” ja puhun esimerkiksi polyamoriasta ja bdsm:stä. [Nauraa.] Sain Oudosta homosta paljon palautetta, että kun­ pa tämän olisi kuullut jo 15-vuoti­ aana. Minusta olisi kuitenkin ollut tosi kiusallista esittää Outoa homoa teineille, koska se on tehty aikuisille. Outo homo menee kouluun menee niin pitkälle kuin opetussuunnitelman ra­ joissa on mahdollista. Seksuaalisuu­ desta, sukupuolesta ja ihmissuhteista pitäisi puhua nuorille paljon nykyistä rehellisemmin ja suoremmin. Vaikka Outo homo loppuu, jatkan kouluesi­ tyksiä.

valtakunnallinen esimerkki erilaisesta elämäntavasta?

Omien esitystesi lisäksi olet puhunut parisuhteistasi avoimesti myös podcasteissa, Yle Kioskin vlogeissa ja tv-haastatteluissa. Miltä tuntuu olla

Mitä aiheita et käsittelisi julkisuudessa?

44

Onneksi en ajattele sitä noin. Hyi. [Nauraa.] En halua edustaa muita kuin itseäni, mutta ymmärrän, että muut voivat nähdä minut stereotypioiden kokoelmana. Olen laittanut itseni tuo­ hon asemaan tahallani, jotta ihmiset voisivat käyttää minua osana keskus­ telujaan ja avartaa maailmaansa. On myös täysin ok, jos joku tulee Outoon homoon katsomaan friikkishowta. Sil­ loin vain joutuu kuuntelemaan kol­ men tunnin moraalisaarnaa, lälläslää.

Sellaisia aiheita, jotka eivät kiinnos­ ta minua ja joihin en pysty lisäämään

mitään uutta. Olen huono kommen­ toimaan päivänpolttavia kysymyksiä, koska niistä on jo sanottu tuhat nok­ keluutta. Yksi rajanveto on myös se, mistä kumppanini kieltävät minua puhumasta. Oikea elämä on aina tär­ keämpää kuin teos. Pidät Helsingissä Kekkosklubi-nimistä stand up -klubia. Mikä on suhteesi presidentti Urho Kekkoseen? Urho Kaleva Kekkonen oli ukkini pikkuserkku, mutta he eivät koskaan tavanneet. Kekkonen on hassu hahmo. Olen saanut lahjaksi lukemattomia la­ sinalusia, pyyhkeitä ja t-paitoja, joissa on hänen naamansa. On myös hauskaa, että sukunimeen liittyy voimaa. Kyllä minä hyväksikäytän sitä. ▪


ilmoitus

VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

vuodesta 1975

SINÄ VALITSET TULEVAISUUTESI, YHDESSÄ ONNISTUMME! Abikurssit • AMK liiketalous • AMK soteli • AMK tekniikka ja liikenne • Arkkitehtikoulutus Biologia • Diplomi-insinööritutkinto • Farmasia • Historia • Kasvatustiede • Kauppatiede Kielet • Luokanopettajakoulutus • Lääketiede • Maantiede • Maatalous-metsätiede • Oikeustiede Opiskelutekniikka • Psykologia • Taideteollinen ja kuvataide • Valtio- ja yhteiskuntatiede


ilmoitus

OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä 2015). Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki keväällä yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Olemme järjestäneet valmennuskursseja yli 40 vuoden ajan. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2017 ja kevääksi 2018 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuosittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden

Y

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

< päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2016-2017 oli yli 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen opetus on meille kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme!

98 % me n. m ista lee ilais avereil s s r a ku an k ikist urssia a k k 7 201 aan 16- telem 0 2 it teen den uos etie Kau lmis s k ä a a lä oli v ikist almis een. a k ill nv 17 -20 99% o kavere 3 0 20 mme siaan sien a rs Vuo ilaisist an ku s a s r m ku ittele s suo


ilmoitus s mu a e k j ko Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi vin at, to ttaj otetta toimis e p u s o l u , , taso enein utkim ksen de. Kok äjä.” (T tkimus u t tu uh op e jest ras laatus rssijär ekemä 15). a P t ” u y:n inta in k ä 20 sasi ja h ipuolis arch O stäjist ues mat t e e j n s u r o e ä a m link R sij itt olem mo kurs e: Il atte m ta 10 % Inno ennus m sem nus a sa valm nuk i kanss a alen n e l dia ! eris a sa fren lle kav orukk a 15 % n a i p k s h s k t n r u a e st ku or Mui ennus %. Kolm an p m 5 m l m va nusta usea i alen ljän ta e n ja

TUTKITTUA LAATUA!

1. Ylivoimainen kokemus

Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää!

2. Opetuksen laatu

Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valintakoe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

<

3. Kurssien rakenne ja aikataulutus

Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4. Harjoitusmateriaalit

Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

5. Oikea valmistautumistekniikka

Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme.

Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA 2015 0

Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (Innolink Research Oy)

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04


ilmoitus Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

KURSSITAULUKKO ABIKURSSIT: Kaikkiin Abikursseihimme kuuluu ainekohtaisesti Abi KOTI –kurssin opetusvideot (19-28 ot), joihin on rajaton katseluoikeus yo-kokeeseen asti. Videot saat käyttöösi heti ilmoittautumisesi jälkeen, joten pääset aloittamaan valmistautumisesi välittömästi! Abi syksy, Helsinki (pitkä ja lyhyt matematiikka)

28.8.-21.9.2017

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Helsinki (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, B-ruotsi ja A-engl.)

27.1.-17.3.2018

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku ja Tampere (pitkä matematiikka)

19.2.-17.3.2018

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti (pitkä ja lyhyt matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, B-ruotsi ja A-englanti sekä äidinkieli) Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet eurooppalaisen nuorisokortin haltija, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen.

AMK TEKNIIKKA JA LIIKENNE: Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot (75 oppituntia), joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

25.9.-31.10.2017

54 ot

585 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

22.2.-30.5.2018

81 ot

780 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU ILTA, Helsinki

27.4.-30.5.2018

54 ot

585 €

4.5.-30.5.2018

54 ot

585 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU PÄIVÄ, Helsinki AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Tampere

28.2.-30.5.2018

81 ot

780 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku

24.4.-30.5.2018

54 ot

585 €

75 ot

320 €

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMK SOTELI: Kaikkiin AMK Soteli esivalintakoe lähiopetuskursseihimme kuuluu AMK Soteli esivalintakoe KOTI –kurssin opetusvideot (42 oppituntia), joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. 5.9.-7.10.2017

44 ot

AMK, Soteli SOVELTUVUUSHARJOITUKSET SYKSY 2017, Helsinki

AMK, Soteli esivalinta SYKSY 2017, Helsinki

23.-27.10.2017

8 ot

80 €

AMK, Soteli esivalinta KEVÄT 2018, Helsinki

27.3.-18.4.2018

44 ot

390 €

AMK, Soteli SOVELTUVUUSHARJOITUKSET KEVÄT 2018, Helsinki

22.-29.5.2018

AMK, Soteli esivalinta KOTI SYKSY 2017/KEVÄT 2018

390 €

8 ot

80 €

44 ot

390 €

AMK LIIKETALOUS: Kaikkiin AMK Liiketalouden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Liiketalouden KOTI –kurssin opetusvideot 31 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti.

si essa

utu itta ille o m Il ss m! kur ssin Huo ennus abikur valm yhden t saa sutta. k ma

AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

430 €

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

330 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

430 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

430 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

330 €

Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

24.2.-17.3.2018

43 ot

510 €*

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

25.4.-16.5.2018

42 ot

450 €

26.5.-1.6.2018

67 ot

770 €*

ARKKITEHTIKURSSIT:

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu, saatavilla lokakuusta 2017 lähtien

330 €

Matematiikka itseopiskelumateriaali, saatavilla marraskuusta 2017 lähtien

140 €

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille 1050 e Kurssitakuu Arkkitehti ennakkotehtävä-, matematiikka sekä piirustus- ja suunnittelukurssi: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

BIOLOGIA: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

4.4.-15.5.2018

71 ot

740 €

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

4.4.-15.5.2018

71 ot

810 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

DIPLOMI-INSINÖÖRI TUTKINTO: DI SUPERTAKUU, Helsinki

20.1.-25.5.2018

252 ot

2490 €

DI tutkinto VIP -TAKUU 2014

20.1.-25.5.2018

252 ot

1630 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

20.1.-25.5.2018

112 ot

1210 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

4.4-25.5.2018

112 ot

1210 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

4.5.-25.5.2018

62 ot

830 €


ilmoitus DI TAKUU, Tampere

9.4-25.5.2018

104 ot

DI TAKUU, Turku

9.4-25.5.2018

104 ot

Itseopiskelumateriaalit

970 € 970 € 180 € / aine

FARMASIA: Farmasia TAKUU HELMIKUU Helsinki

20.2.-15.5.2018

102 ot

1290 €

Farmasia TAKUU PÄIVÄ Helsinki

27.3.-15.5.2018

102 ot

1210 €

Itseopiskelumateriaalit

140 € / aine

HISTORIA: Historia TAKUU, Helsinki

4.4.-14.5.2018

67 ot

680 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

KASVATUSTIEDE JA OPETTAJANKOULUTUS: Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 34 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA TAKUU ilta, Helsinki

29.3.-23.4.2018

38 ot

530 €

VAKAVA TAKUU päivä, Helsinki

29.3.-23.4.2018

38 ot

530 €

VAKAVA TAKUU, Jyväskylä

29.3.-23.4.2018

38 ot

530 €

VAKAVA TAKUU, Oulu

29.3.-23.4.2018

38 ot

530 €

VAKAVA TAKUU, Tampere

29.3.-23.4.2018

38 ot

530 €

VAKAVA TAKUU, Turku

29.3.-23.4.2018

38 ot

530 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

28.3.-23.4.2018

34 ot

350 €

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

19.-26.5.2018

24 ot

330 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

19.-26.5.2018

20 ot

290 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

21.-25.5.2018

20 ot

290 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

19.-26.5.2018

24 ot

330 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

19.-26.5.2018

24 ot

330 €*

Opettajankoulutus haastattelutilanne KOTI Opettajankoulutus ryhmätilanne KOTI

3,5 ot

90 €

4 ot

90 €

*Yhteishinta VAKAVA kurssille ja opettajankoulutuksen soveltuvuusharjoituksille: Helsinki, Tampere ja Turku 730 euroa sekä Oulu ja Jyväskylä 700 euroa. Kurssitakuu: VAKAVA -kurssimme on TAKUU –kurssi ja mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat vastaavan kurssin ensi vuonna puoleen hintaan.

KAUPPATIEDE: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 75 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-1.6.2018

max 449 ot

4 930 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-1.6.2018

max 429 ot

2 980 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

8.1.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

27.3.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

27.3.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

28.3.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Tampere

10.1.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

3.4.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

11.1.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

4.4.–1.6.2018

144 ot

1 450 €

Kauppatiede Takuu, Lahti

5.4.–1.6.2018

105 ot

1 200 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

10.4.–1.6.2018

105 ot

1 200 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

11.4.–1.6.2018

105 ot

1 200 €

6.4.–1.6.2018

105 ot

1 200 €

12.4.–1.6.2018

105 ot

1 200 €

9.4.-1.6.2018

105 ot

1 200 €

Kauppatiede Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

99 ot

830 €

Kauppatiede Verkko

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

Kauppatiede Takuu, Pori Kauppatiede Takuu, Jyväskylä Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

560 € 490 € + lisämateriaali 230 €

Mikäli olet eurooppalaisen nuorisokortin haltija, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko – kurssista 50 %:n alennuksen.

KIELET: Kielten kandiohjelma, Englanti TAKUU, Helsinki

4.4.-14.5.2018

64 ot

690 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

LÄÄKETIEDE: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 181 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-11.5.2018

max 395 ot

6590 €

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-11.5.2018

max 395 ot

3490 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

19.9.2017-11.5.2018

282 ot

3065 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

1.11.2017-11.5.2018

187 ot

2450 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

1.11.2017-15.5.2017

187 ot

2450 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU ILTA, Helsinki

9.1.- 11.5.2018

185 ot

2450 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU PÄIVÄ, Helsinki

9.1.- 11.5.2018

185 ot

2450 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Helsinki

27.3.- 11.5.2018

167 ot

1990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Helsinki

27.3.- 11.5.2018

175 ot

2225 €

Lääketiede TAKUU INTENSIIVI, Helsinki

20.2.- 11.5.2018

96 ot

1320 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Espoo

27.3.- 11.5.2018

175 ot

2225 €

25.9.2017-11.5.2018

239 ot

2590 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Tampere


ilmoitus Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

3.11.2017-11.5.2018

187 ot

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Tampere

10.1.- 11.5.2018

185 ot

2140 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Tampere,

27.3.- 11.5.2018

175 ot

2100 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Tampere

si essa

utu itta ille o m Il ss m! kur ssin Huo ennus abikur valm yhden t saa sutta. k ma

2140 €

27.3.- 11.5.2018

167 ot

1940 €

2.11.2017-11.5.2018

187 ot

2140 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Turku

11.1.- 11.5.2018

185 ot

2140 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Turku,

27.3.- 11.5.2018

175 ot

2100 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

27.3.- 11.5.2018

167 ot

1940 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Oulu

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Turku

25.9.2017-11.5.2018

239 ot

2430 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu

7.11.2016-11.5.2018

187 ot

1980 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Oulu

27.3.- 11.5.2018

167 ot

1875 € 1780 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

15.1.- 11.5.2018

183 ot

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Kuopio

27.3.- 11.5.2018

167 ot

1630 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

15.1.- 11.5.2018

183 ot

1780 € 1630 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Jyväskylä

25.3.- 11.5.2018

167 ot

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

15.1.- 11.5.2018

183 ot

1780 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Lahti

15.1.- 11.5.2018

167 ot

1780 €

aloitus 1.11.2018 alkaen

181 ot

1320 €

24 ot

160 €

Lääketiede TAKUU KOTI, Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI Lääketiede Itseopiskelumateriaali

520 €, 180 € / aine

Lääketiede Harjoituskoepaketti

240 €

MAANTIEDE: Maantiede TAKUU, Helsinki

27.3.-23.4.2018

51 ot

710 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

MAATALOUS-METSÄTIEDE Maatalous-metsätieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi maatalous-metsätieteen Koti –kurssin opetusvideot, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Maatalous-metsätiede Takuu, Helsinki

10.4.–17.5.2018

Maatalous-metsätiede Takuu Koti

68 ot

860 €

60 ot

650 €

Maatalous-metsätiede, Itseopiskelu

185 €

OIKEUSTIEDE: Oikeustieteelliset tiedekunnat ovat yhteisvalinnassa, joten kurssit valmentavat kaikkien oikeustieteellisten tiedekuntien valintakokeisiin. Paikkakunta kurssin nimen yhteydessä tarkoittaa kurssin pitopaikkaa. Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-13.5.2018

max 450 ot

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x..-13.5.2018

max 349 ot

6590 € 3280 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

1.3.-13.5.2018

146 ot

1480 €

Oikeustiede Takuu 2, HKI

1.3.-13.5.2018

146 ot

1480 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

1.4.-13.5.2018

116 ot

1100 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

1.3.-13.5.2018

52 ot

720 €

Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super- Takuu ja VIP –kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 350 euron hintaan! Oikeustiede Takuu-Koti

1.4.-13.5.2018

65 ot

780 €

Oikeustiede Takuu, Tampere

1.3.-13.5.2018

132 ot

1480 € 1080 €

Oikeustiede Takuu, Turku

1.3.-13.5.2018

141 ot

Oikeustiede Super-Takuu, Turku (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-13.5.2018

200 ot

2280 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

1.3.-18.5.2018

116 ot

1280 €

Oikeustiede Etäopiskelu

590 €

Oikeustiede Itseopiskelu

480 €

OPISKELUTEKNIIKKA: Opiskelutekniikka I, Opiskelutekniikka II, viikonloppukurssi

19.10., 21.10. ja 25.10.

16 ot

260 €

13.1., 14.1. ja 20.1.2018

16 ot

260 €

1.3.- 8.3.2018

16 ot

260 €

1.7.2017-30.6.2018

9 ot

130 €

Opiskelutekniikka III, päiväkurssi Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

Mikäli olet eurooppalaisen nuorisokortin haltija, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen, Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme saat opiskelutekniikkakurssista 50 %:n alennuksen.

PSYKOLOGIA: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 65 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia SUPERTAKUU

loka 2017 -tammi 2018 – 4.5.2018

249 ot

3490 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki

10.10.-24.10.2017

15 ot

160 €

10.10.2018-4.5.2018

108 ot + laskarit/tutorointi 15 t

970 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu päivä, Helsinki

8.1.-4.5.2018

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

890 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu ilta, Helsinki

8.1.-4.5.2018

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

860 €

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

8.2.-4.5.2018

70 ot+ laskarit/ tutorointi 10 t

790 €

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

27.3.-4.5.2018

70 ot+ laskarit/ tutorointi 10 t

810 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

13.1.-3.5.2018

77 ot sis.laskarit / tutorinti

790 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

16.1.-3.5.2018

77 ot sis.laskarit / tutorinti

790 €

12.1.-11.5.2018

43 ot

450 €

Artikkelikurssi TAKUU päivä, Helsinki

5.4.-4.5.2018

48 ot

570 €

Artikkelikurssi TAKUU ilta, Helsinki

5.4.-4.5.2018

48 ot

540 €

Tilastotiede TAKUU lokakuu, Helsinki

Tilastotiede Jyväskylään ja Joensuuhun TAKUU, Helsinki


ilmoitus Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

3.4.-3.5.2018

48 ot

460 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

3.4.-3.5.2018

48 ot

460 €

Artikkelikurssi Jyväskylään TAKUU, Helsinki

28.3.-11.5.2018

43 ot

450 €

Pääsykoekirjallisuus Joensuuhun TAKUU, Helsinki

28.3.-11.5.2018

43 ot

450 €

Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi

1.7.2017-20.5.2018

65 ot

540 €

Psykologia tilastotiede laskuharjoitukset KOTI –kurssi

1.7.2017-20.5.2018

26 ot

250 €

Psykologia tilastotiede Jyväskylä ja Joensuu TAKUU KOTI –kurssi

1.7.2015-31.5.2018

30 ot

290 €

Johdatus psykologian tutkimukseen KOTI -kurssi, koko maa

1.7.2017-31.5.2018

7,5 ot

120 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

1.7.2017-31.5.2018

15 ot

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki Puh. 0207 280 340 www.valmennuskeskus.fi

90 € 140 €

SUPERTAKUU: Täystakuu, saat kaikki rahasi takaisin, mikäli et saa opiskelupaikkaa Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

TAIDETEOLLINEN: TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2017 lähtien

330 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

VALTIOTIEDE: Helsinki: Sosiaalitieteiden kandiohjelma TAKUU

10.4.-22.5.2018

65 ot

670 €

Politiikan ja viestinnän kandiohjelma TAKUU

10.4.-22.5.2018

65 ot

670 €

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelma TAKUU

10.4.-22.5.2018

65 ot

670 €

Sosiaalityön yhteisvalinta TAKUU

27.3.-11.5.2018

52,5 ot

550 €

Sosiaalityön yhteisvalinnan itseopiskelumateriaali

140 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA 1. Haku-lehti

Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi.

2. Alakohtaiset infotilaisuudet

Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistuneesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus.fi, tai soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kai-

kille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

3. Studia-messut

Studia 2017 on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm. kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit , vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

4. Valintakoetietopalvelu

Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä: a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia). c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä.

Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

5. www.valmennuskeskus.fi

Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!


ilmoitus

LÄHETTÄKÄÄ MINULLE MAKSUTTA TIETOA KEVÄÄN 2018 VALINTAKOEVAATIMUKSISTA JA KURSSEISTA (MAX. 3 ALAA). HUOM! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Abikurssit

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Psykologia

AMK Liiketalous

Farmasia

Lääketieteet

Taidealat

AMK Soteli

Historia

Maantiede

Viestintä

AMK Tekniikka ja liikenne

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Arkkitehtikoulutus

Kauppatieteet

Oikeustiede

Biologia

Kielet

Opiskelutekniikka

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

ILMOITTAUDUN VALMENNUS- / ABIKURSSILLE 1.

HALUAN VARATA PAIKAN SEURAAVALTA KURSSILTA 2.

3. 4. Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille Kurssiajankohta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Kurssipaikkakunta

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

EUROOPPALAINEN NUORISOKORTTI Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin: kyllä ei Nimi

ei

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Muu, mikä?

Päiväys

Allekirjoitus

TILAAN ITSE- / ETÄOPISKELUMATERIAALIA 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija Suomen Lukiolaisten liiton jäsen Nordean Check In -asiakas

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

Tammasaarenkatu 1, PL 235 00181 Helsinki / vkinfo@valmennuskeskus.fi / puh. 0207 280 340 / www.valmennuskeskus.fi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


Eka kerta tutut kasvot kertovat ensimmäisistä kerroistaan

Kerttu Niskanen muutti ekan kerran omilleen lukion takia Anna-Sofia Nieminen Andreas Rösler

"Lähdin 15-vuotiaana Sotkamoon urheilu­ lukioon. Oli ihan hirveää muuttaa pois kotoa Vie­ remältä, vaikka en lähtenyt kuin 130 kilometrin päähän. Meidän perhe on tosi tiivis, meitä on neljä sisarusta. Kävin kotona todellakin joka viikonloppu. Äiti ja isä ei ikinä pistäneet hanttiin, vaan hakivat joka kerta. Ja pakko myöntää, että alussa saatoin käydä kotona arkenakin. Isä ja äiti haki mut vaikka keski­ viikkoiltana ja vei torstaiaamuna suoraan kouluun. Se helpotti alun koti-ikävää. Tosi pian tutustuin kuitenkin ihmisiin, ja ajan kuluessa aloin viihtyä. Ensimmäisen vuoden asuin kahden mun luok­ kalaisen hiihtäjätytön kanssa solussa. Se oli urhei­ lulukiolaisille tarkoitetussa asuntolassa eli Som­ palassa. Jos olisin heti muuttanut yksin, olisin varmaan ollut entistä yksinäisempi. Mutta kun tokana vuonna pääsin asumaan omaan yksiöön, oli sekin todella kivaa, koska pik­ kuveli Iivo pystyi majoittumaan mun luona. Iivo kävi usein hiihtämässä Sotkamossa. Yksiössä sain myös sisustaa niin kuin halusin, ja oli oma rauha.

Silti kaverit löytyivät Sompalassa muutaman aske­ leen päästä naapurista. Opiskelu sujui helposti. Olin jo vanhempien luona asuessa pessyt pyykkiä ja laittanut ruokaa, eli sellaisetkaan jutut ei tulleet uutena. Huomasin kyllä eron omiin luokkakavereihin. Siellä oli pojilla melkoisia roiskeläppäpitsakuureja. Taisinpa jonkun kerran käydä tekemässä jollekin ruokaa, kun säälitti. Lukiossa sain ensimmäisen henkilökohtaisen valmentajan ja ensimmäisiä harjoitusohjelmia. Hiihdin ja harjoittelin myös ennen lukiota, mutta silloin tein mitä mieleen juolahtaa. Meidän vuosikurssin valmentaja oli Paavolan Esko. Hän valmensi mua monta vuotta vielä luki­ on jälkeenkin. Eskosta tuli jonkinlainen varaisä, joka laittoi suksia ja huolehti ihan mistä vaan. Jos tarvitsin vasaraa tai porakonetta, soitin Eskolle – ja soitan itse asiassa edelleen." Kerttu Niskanen (s. 1988) on suomalainen maastohiih­ täjä ja kaksinkertainen olympiahopeamitalisti. Hän edustaa Suomea talviolympialaisissa, jotka pidetään 8.–25. helmikuuta Etelä-Korean Pyeongchangissa. 53


Elämästä vierailevat kolumnistit kirjoittavat asiaa

Meistä jokainen voi olla roolimalli Sean Ricks

Kokeilepa googlata hakusanat Tino Singh, passi ja ham­ masharja. Löydät YouTubesta klippejä matkailuohjelmasta, jossa intialaissyntyinen tv-juontaja Tino naurattaa juopunutta ruotsin­ laivayleisöä valtakunnallisessa televisiossa 90-luvulla. Minulla ja Tinolla ei ollut muuta yhteistä kuin ruskea iho. Olin tummaihoinen suomalaislapsi, ja turbaanissa ja viitassa hyppe­ lehtivä Tino oli minulle lähimpiä vastineita julkisuudessa, vaikka pidin häntä ihan pellenä. Aika surullista, eikö? Kai minä olin jonkun mielestä vitsi, kun vuonna 2005 aloitin tv-kuuluttajan työt: kerroin noloissa vävypoikapaidoissa TV2:lla, että mitäs tänään Pikku Kakkosessa oikein puuhastellaan. En pitä­ nyt työtä kovin merkittävänä. Sitten muutama vuosi sitten eräs nainen pysäytti minut kadul­ la ja sanoi, että hänen tummaihoinen poikansa ihaili minua. Olin pojan roolimalli. Ajattelin sen johtuvan saavutuksistani toimitta­ jan työssä, mutta ei, syynä olikin silloin vähäpätöiseltä tuntunut kuuluttajantyöni. En tiennyt, mitä ajatella. Meistä jokainen voi olla roolimalli, yllättävissäkin paikoissa. Ysi­ luokalla fransiskaanimunkin pälvikaljun ajellut koulukaverini Antti ei varmasti tiennyt, että ihailin vastahakoisesti hänen rohkeuttaan 54

Antti Kyrö

toteuttaa itseään. En ikimaailmassa olisi myöntänyt sitä hänelle. Roolimallina oleminen ei vaadi omaa YouTube-kanavaa, tv-nä­ kyvyyttä tai Nobelin rauhanpalkinnon voittamista. Roolimalli on ihminen, joka uskaltaa edes hetken olla oma itsensä, silloinkin kun se näyttää muista typerältä, turhalta tai muuten vain erikoiselta. Jos se kannustaa yhtäkään toista ihmistä toteuttamaan itseään, se on todellista vaikuttamista. Minua on tultu kadulla kiittämään työstäni useampaan kertaan. Muutama ihminen, usein tummaihoinen, on sanonut olevansa ylpeä minusta ja siitä, että olen puhunut ruskeaihoisen identitee­ tistäni julkisuudessa. Vaikka olisin mieluummin ollut sen pikkupojan esikuva muista syistä, olen todella iloinen, jos tv-kuuluttajan pestini auttaa häntä olemaan rohkeasti ja ylpeästi oma itsensä. Aion tänään etsiä klippejä omasta esikuvastani Tinosta, joka uskalsi ruotsinlaivalla tehdä omaa juttuaan, vaikka monia – myös minua – se ehkä nauratti. Kuten todettu: meistä jokainen voi olla roolimalli. Kolumnin kirjoittaja Sean Ricks on Ylen Perjantai-ohjelman juontaja ja toimittaja.


Maailmalta vierailevat kolumnistit havainnoivat elämää ulkomailla

Ranskassa jokaisella on oma lokeronsa Reeta Niemonen

Kun luentoni viime keväänä loppuivat, tein mielestäni kuten kuka tahansa politiikan opiskelija: menin kesätöihin tarjoilijaksi. Tämä tosin ei tapahtunut Suomessa vaan Ranskassa. Sain melko nopeasti huomata, että Ranskassa yliopisto-opiskelijoilla ja tar­ joilijoilla ei ole mitään tekemistä keskenään, ei ainakaan samalla puolella myyntitiskiä. Opiskelen Pariisin keskustassa pienehkössä yksityiskoulus­ sa, josta ovat valmistuneet viisi Ranskan edellistä presidenttiä ja jonne opiskelijat saapuvat aamuisin puku päällä ja taksilla. Saan sähköposteja, joissa markkinoidaan Hermès-luksusmerkin suun­ nittelemia, kouluni väreissä valmistettuja kravatteja 170 euron ”opiskelijahintaan”. Kesällä taas työskentelin kolme kuukautta minimipalkalla Parii­ sin Disneylandissa. Tiimini toinen määräaikainen kesätäydennys oli katkeroituva kuusikymppinen työnhakija, joka matkusti ilta­ vuoron jälkeen puolitoista tuntia lähijunalla vahtimaan lapsenlap­ siaan ja päästämään lähihoitajatyttärensä yövuoroon. Virallisesti Ranska on hyvinvointivaltio, jossa on korkeat verot ja julkinen, ilmainen yliopisto. Todellisuudessa ranskalaiset eivät voi liikkua vapaasti omassa yhteiskunnassaan. Muutin Ranskaan tietämättä maasta juuri mitään ja päädyin

Antti Kyrö

Sciences Po -yliopistoon käytännössä sattumalta. Sain pian huo­ mata, että samalla kun valitsin tietyn yksityisen korkeakoulun, tulin suljetuksi hyvin eristettyyn yhteiskunnalliseen lokeroon. Ja Ranskassa jokaisella on oma lokeronsa. Niin koulussa kuin kesätyöpaikassakin omaa viimekesäistä luokkaloikkimistani pidettiin täysin päättömänä. Tarjoilijakol­ legani alkoivat kutsua minua prinsessaksi, kun kuulivat yliopis­ toni nimen. Imuroin ravintolan vapaaehtoisesti usean viikon ajan todistaakseni olevani muutakin kuin piloille hemmoteltu eliittivesa. Kun taas kerroin kesästäni syksyllä koulussa, opiskelukave­ rini ihmettelivät ja säälivät minua. He olivat viettäneet kesänsä amerikkalaisyliopistojen kesäkursseilla tai Nepalissa vapaaeh­ toistöissä. Ranskassa perhetausta tuntuu usein määräävän ihmisten puo­ lesta, millaista elämää he elävät. Suomalaisena huomaan mones­ ti toivovani, että voisin asua maassa, jossa saan mennä vapaasti kaikkialle – vaikka sitten baaritiskin taakse. Kolumnin kirjoittaja Reeta Niemonen on politiikan tutkimuksen opis­ kelija ja sivutoiminen freelance-toimittaja, joka asuu Pariisissa. 55


Essee tekstej채 채idinkielen tunneilta

Uusi rytmi el채m채lle Saaga Salonen

56

Erkki Toukolehto


Vielä muutama vuosi sitten elämäni oli yksitoikkoi­ avulla. Musiikki on toiminut jakoavaimena avaten monet sempaa kuin golfin katselu televisiosta. Päivärytmini oli patoutuneet tunteet ja vasarana korjaten särkyneen sydä­ sama kuukaudesta ja vuodesta toiseen: aamulla herätys men taas vähän ehjemmäksi. kello kahdeksan, koulua yhdeksästä kolmeen, loppuilta ne­ Elämässäni musiikki on ottanut roolin myös opastava­ nä kiinni kirjoissa ja kymmeneltä nukkumaan. Oli suoras­ na tienviittana ohjaten kohti oikeaa suuntaa. Maailma on taan ihme, jos päivän päätteeksi pystyin toteamaan olleeni täynnä mahdollisuuksia ja valintoja, joihin olisin tuskin sosiaalisessa kanssakäymisessä ikäisteni kanssa, enkä vain uskaltanut tarttua vielä muutama vuosi sitten. käyneeni keskustelua ajatusteni ja koulukirjojen välillä. Suurin musiikin tarjoama mahdollisuus on ollut luo­ Ihmeitä kuitenkin tapahtuu. Minun kohdallani sen da sosiaalisia kontakteja ja kasvattaa sosiaalista pääomaa. ihmeen sai aikaan yksi pieni sovellus uudessa älypuheli­ Se vanha minä, joka olisi mennyt naimisiin koulukirjo­ messani: Spotify. Olin tottunut siihen, että pystyin sukel­ jen kanssa, jos se olisi vain ollut mahdollista, uskaltau­ tamaan hetkeksi pois arjesta kirjojen avulla, mutta Spotify tui ottamaan askeleen kohti muutosta ja poistui omasta avasi eteeni maailman, joka oli vielä jotain parempaa. Ja kuplastaan. onneksi avasi, sillä elämäni alkoi saada sisältöä. Musiikki Rohkeus muuttua ihmisenä ja ottaa askel kohti uutta oli pelastusrengas, joka heitettiin juuri oikealla hetkellä. vaati minulta itseluottamuksen rakentamista, minkä tein Aluksi, kun vasta tutustuin kaikkiin lukemattoman myös musiikin avulla. On niitä päiviä, kun vihaa kaikkea moniin musiikin tarjoamiin vaihtoehtoihin ja etsin omaa itsessään ja tekee mieli luovuttaa kaiken suhteen. Tuntuu, paikkaani siinä valtavassa kirjossa, en osannut aavistaa kuin purjehtisi myrskyssä laivan lahotessa ympäriltä pala löytäväni itselleni näin selkeää paikkaa. Eri musiikkityy­ palalta ympärillä pauhaavaan mereen. Jossain vaiheessa lien, artistien ja levyjen viidakosta löysin mielenkiintoisen korviin kantautuu kuitenkin aaltojen lomasta säveliä, jotka artistin, Sannin, jonka kappaleet tuntuivat olevan kuin palauttavat pikku hiljaa uskon paremmasta huomisesta. omasta elämästäni kirjoitettuja. Tämän löydön myötä al­ Pitkällä aikavälillä oppii luottamaan, että musiikin tuo­ koi matka kohti sitä, millainen olen nyt. mat tuki ja turva eivät katoa minnekään, vaan ne ovat aina Sannilla ja hänen keikoiltaan saamillani ystävillä on elä­ valmiina toimimaan trampoliinin tavoin: nostavat takaisin mässäni korvaamattoman arvoinen rooli. En ole koskaan jaloilleen, kun kaatuu. Oppii huomaamaan, että sävelet osannut puhua läheskään kaikista asioista vanhempieni muodostavat lämpimän halauksen, kun tarvitsee lohdu­ tai muiden aikuisten kanssa, joten musiikin mukana tuo­ tusta, ja taputtavat olalle, kun onnistuu. mat ihmiset ovat täyttäneet tämän aukon. On helpompaa Nykyään olen saanut mahdollisuuksia työskennellä puhua asioistaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat musiikkitapahtumien tuotannon parissa, unelmoin jat­ kokeneet saman. ko-opiskelupaikasta kulttuurituotannon alalla ja tunnen Pidämme musiikin kautta saamieni ystävien kanssa monia tekijöitä kyseisiltä aloilta. Monet haaveilevat työs­ huolta toisistamme niin keikkamatkojen aikana kuin nii­ kentelystä harrastuksensa tai intohimonsa parissa, mutta den ulkopuolellakin. Vietämme kaikki niin paljon aikaa joutuvat ainakin toistaiseksi tyytymään muuhun. Se, että tien päällä erosta perheistämme, että olemme ottaneet roo­ muutuin musiikin avulla lähes uudeksi ihmiseksi, on mah­ liksemme olla toisillemme tarvittaessa perheenomainen dollistanut minulle tämän kaiken jo näin nuoressa iässä. turva. Kannustamme toisiamme tekemään töitä unelmien Mikään ei ole mahdotonta niin kauan, kun uskoo kaiken eteen olemalla itse eläviä esimerkkejä siitä, ettei kenelle­ olevan mahdollista. kään tuoda toteutuneita unelmia valmiiksi elämään, vaan Olen ylpeä siitä, että uskalsin antautua musiikin vie­ jokaisen täytyy itse kulkea mutkikas polku saavuttaakseen täväksi ja ottaa selvää, mihin se halusi minut johdattaa. unelmansa. Monien nuorten lempilaulajan, Robinin, kappaleen en­ Olen todennut, ettei elämän linkouksessa ole hienope­ simmäiset sanat kiteyttävät täydellisesti musiikin merki­ suohjelmaa. Unelmat vaativat töitä, ja jokainen kohtaa jos­ tyksen omassa elämässäni: Tää alko kun mä olin vasta 13 ja sain vaiheessa elämäänsä vaikeasti käsiteltäviä asioita, jois­ ilman sua mun elämä ois jotain ihan toista. ta puhumisen siirtäisi mielellään seuraavalle päivälle. Olen itse oppinut purkamaan näitä vaikeita asioita musiikin Äidinkielen kursseilla kirjoitetaan paljon, mutta tekstit har­ avulla, sillä minulle musiikki on muutakin kuin sanoja, voin päätyvät mihinkään. Siksi julkaisemme tässä sarjassa melodiaa ja ääntä. Se pitää sisällään myös tarinoita, tun­ lukiossa kirjoitettuja esseitä. Tämän tekstin kirjoittaja Saaga teita ja elettyjä hetkiä, eli monesti joku on jo onnistunut Salonen opiskelee kolmatta vuotta Lyseonpuiston lukiossa pukemaan käsittelemäni vaikeat asiat ja ajatukset kappa­ Rovaniemellä. leiden muotoon. Musiikista on muodostunut minulle kaiken kattava työ­ Julkaisua varten voit toimittaa meille oman tekstisi sähkö­ kalu. Talonrakentajat eivät saa taloa pystyyn ilman työkalu­ postitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Toimitus pidättää ja, minä puolestani rakennan itseäni ja elämääni musiikin itsellään oikeuden julkaistavan tekstin muutoksiin. 57


Ku

vi

tu

s:

A nt

ti Kyrö

Pakina

Noniin, heipä hei. Minulla piti olla teille taasen mukavaa ker­ rottavaa, mutta eipä olekaan. Nythän meillä on mukavasti käynnistyneet nämä digikokeet ja muut uudistukset, mistä ennen joulua kerroin. Joten olimme rehtori Toivasen Pirkon kanssa miettineet jo pitkälle seuraavaa askelta. Ai että! Uudistettu, täysin sosiaalisessa me­ diassa hoidettava ja oppilaista itsestään lähtevä opinto-ohjaus. Siinäpä olisi ollut sitä jotain. Se konsultti, joka kertoi meille tästä mallista, vai­ kutti niin asiantuntevalta ja mainosti edullisia hintojakin. Kuulemma teille jäätähti-, vai mikäs se oli, kuukletan… lumihiutale! Lumihiutalesukupol­ velle on tärkeää, että teitä valmennetaan eikä komennella. Ette tykkää ryhmätöistä tai luen­ noista, vaan kaipaatte ainutlaatuista räätälöi­ tyä sisältöä. Meidänkin lukiossa olisi voitu alusta asti pai­ nottaa sitä itseohjautuvuutta. Ei niin, että joku tuntee vaikkapa korkeakoulujen tutkinto-ohjel­

mat puolestanne, vaan että menette sinne inter­ nettiin ja teette mitä teettekin ja löydätte oman polkunne! Se konsulttikin sanoi, ettei siellä työ­ elämässä enää kukaan kerro, mitä tehdä. Itse luo­ daan omat tavoitteet. Siksi tässä uudessa mallissa ei olisi kontaktiopetusta ollenkaan. Kuvitelkaapa, tähän olisi kuulunut sellainen tsemppirobotti, joka sanoo kivoja juttuja viiden minuutin välein. Eikö olekin kannustava ajatus! Ja sitten opon tavoittaa vain Snäptsätissä, vaikka keskellä yötä, jos se on itselle sopivin aika. Noh, olimme jo vanhempainillassa esitelleet idean, kun uusi opo Pyrtikäisen Paavo tuli sano­ maan, että tämä ei toteuta opetussuunnitelman henkeä. Että hänelläkin on virka-aika. Että pitää huolehtia tarkemmin, että teillä on tarvittavat tiedot ja taidot. Ihan kuin te ette osaisi itse hank­ kia niitä kaikkein parhaiten! Normaalisti soitan tässä jotain musiikkia, mutta enpä nyt taida. Ehkäpä Paavo laulaa abeille jotain. Päivänjatkoja vaan.

PÄIVÄNAVAAJAN URAVINKIT

Nykyään mikään työpaikka ei ole varma, ja maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Näillä Päiväna­ vaajan bongaamilla neuvoilla selviää uraan liittyvästä epävarmuudesta: 1. Kaikki aikanaan, ei noin nuorella ole mikään kiire. (Kaikki yli 50-vuotiaat koko 2000-luvun) 58

2. Oma intohimo ei löydy yrittä­ misellä, se löytää luoksesi, kun­ han maltat pysähtyä ja odottaa. (MTV 1.1.2018)

3. Uskon siihen, että kun uni­ versumilta pyytää, se myös antaa. (Vappu Pimiä Trendissä 9/2017)


student.frank.fi Löydä kaikki tarvittava parempaan opiskelijaelämään.

Frankin uudistunut opiskelijapalvelu tarjoaa sinulle edut, alennukset sekä tarpeelliset vinkit, jotta sinulle jäisi vain opiskelu.

frank.fi frankstudents


IRTONUMERO 5 €

VALMENNUSKURSSIT VALMENNUSKURSSIT vuodesta 1975

“PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”. (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy 2015)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340

Improbatur 1/2018  

Lehti lukiolaisille – vuoden ensimmäinen numero.

Improbatur 1/2018  

Lehti lukiolaisille – vuoden ensimmäinen numero.

Advertisement