Page 1

IMPROBATUR LEHTI LUKIOLAISILLE 5/2013

20 32

Saamen toivot

Phonebloks – melkein täydellinen idea

59

Studia-messuopas

AJATTELEN, OLEN SIIS LUKIOSSA

14

Jukka Lindström

– vakava koomikko


studiatarjous: vuoden 2015 kurssi ilmaiseksi

vuoden 2014 valmennuskurssin ostajalle vuoden 2015 vastaava kurssi ilmaiseksi, mikäli et saa opiskelupaikkaa. edun arvo on kurssin omavastuun suuruinen, jopa 460 €. tarjous voimassa 18.12.2013 asti. paikkoja rajoitetusti. lue lisää: www.eximia.fi

Valmennuskurssit yliopistoon — www.eximia.fi (09) 2727 130


Pääkirjoitus

Robert Sundman

Suomen toisella puolen HUOMASITKO, KUN LAPIN KANSA uutisoi kesäkuussa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin laatimasta, YK:n alkuperäiskansafoorumissa esitellystä raportista? Sen mukaan Pohjoismaissa asuvat saamelaiset nuoret ovat huolissaan rasismin lisääntymisestä. Saamelaisia koskevat uutiset nousevat harvoin valtakunnallisiin otsikkoihin, eikä niin käynyt tälläkään kertaa. Lapin Kansan verkkosivustolla uutinen kuitenkin herätti kiivasta keskustelua, johon osallistuivat niin suomalaiset kuin saamelaisetkin. Keskustelu jäi mietityttämään. Saamelaisuuteen tuntuu liittyvän paljon ristiriitoja, joista etelässä asuva suomalainen ei ole koskaan kuullutkaan. Kuka esimerkiksi saa kutsua itseään saamelaiseksi? Onko olemassa oikeita saamelaisia ja ”feikkisaamelaisia”? Kenen etua Saamelaiskäräjät ajaa? Voivatko saamelaiset ja suomalaiset asuttaa Lappia sulassa sovussa? Ovatko saamelaiset jumiutuneet auttamattomasti edellisille vuosisadoille? Toimittajamme Reeta Niemonen matkusti helsinkiläisen Noora Metsikön perässä Utsjoelle selvittämään, mitä saamelaislukion opiskelijoille kuuluu. Perillä odotti nuorisojoukko, joka pohtii poikkeuksellisen paljon omaa identiteettiään – ja syystä. Saamelaisnuoret elävät nyt eräänlaista kulttuurin murroskautta. Heitä puhututtaa muun muassa se, voiko saamelaisuus ylipäänsä modernisoitua. Ja jos haluaa toteuttaa unelmiaan, voiko niin tehdä pettämättä omaa kulttuuriaan? Kun tämä lehti tulee painosta, lähetän sen Utsjoen saamelaislukion jokaiselle opiskelijalle. Toivotan teille onnea ja menestystä tehtävässänne kulttuurin säilyttämiseksi.

ROBERT SUNDMAN PÄÄTOIMITTAJA

robert.sundman@lukio.fi  @ROBERTSUNDMAN

5 – 2 01 3

3


Tekijät

2013 / 05 IMPROBATUR Lehti lukiolaisille

Tässä lehdessä

Päätoimittaja Robert Sundman robert.sundman@lukio.fi Toimitussihteeri Rosa Kettumäki Ulkoasu Lauri Tolin lauri.tolin@apply.fi Kansi Meri Björn Kirjoittajat, valokuvaajat ja kuvittajat Meri Björn, Jenna Karas, Markus Kuokkanen, Reeta Niemonen, Iiro Rautiainen, Anna Tervahartiala Mediamyynti Markku Rytkönen, BF Media Oy 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Kustantaja Suomen Lukiolaisten Liitto ry. Ratavartijankatu 2B, 00520 Helsinki www.lukio.fi Pääsihteeri Sini Korpinen sini.korpinen@lukio.fi Ilmestyminen Lehti ilmestyy viidesti vuodessa vuonna 2013. Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2014. ISSN-L 0784-705X ISSN 0784-705X (painettu julkaisu) ISSN 2341-8923 (digitaalinen julkaisu)

3 | PÄÄKIRJOITUS 5 | TEKIJÄT JA SISÄLTÖ 6 | KULTTUURITENTISSÄ MUSTA BARBAARI 10 | AJANKOHTAISTA 12 | VAKAVASTI NAURAEN

14 | ”KUN KAIKKI MENEE PÄIN HELVETTIÄ, EI VOI KUIN NAURAA” ”Toimittaja-koomikko Jukka Lindström uskoo, että stand upin kautta ihmiset saavat myös yhteiskunnallisia oivalluksia.”

20 | SAAMEN TOIVOT ”Helsinkiläinen Noora Metsikkö kohtasi Suomineidon päälaella joukon kulttuuristaan huolestuneita nuoria.”

Aikakauslehtien Liiton jäsen. Painatus Lönnberg Print & Promo, 2013 Sisus: Galerie Fine Silk 70 g/m2, kansi: Art Silk 200 g/m2

32 |PHONEBLOKS – MELKEIN TÄYDELLINEN IDEA ”Voisiko modulaarinen älypuhelin olla ratkaisu jäteongelmaan?”

Osoitelähde Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset ja tilaajapalvelu Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalvelu toimisto@lukio.fi, p. 09 5842 1500

38 |TAIDETTA BOSTONIN KADUILLA ”Valokuvaaja Meri Björn kohtasi nuoria taiteilijoita Yhdysvaltain itärannikolla.”

Palautteet Toimitukselle voi lähettää palautetta ja julkaistavaksi tarkoitettua materiaalia osoitteeseen impro@lukio.fi. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista ja pidättää itselleen oikeuden muokata vastaanottamaansa materiaalia.

58 | PUHEENJOHTO: ”Lukiolaisliikkeen voima on sinusta kiinni!” 59 | STUDIA-MESSUOPAS

5 – 2 01 3

5


Kulttuuritentissä Musta Barbaari

Salil eka salil vika -hitillään pankin räjäyttänyt James Nikander eli Musta Barbaari tuottaa kulttuuria omanlaisella otteellaan. 1. MIKÄ ON SUOSIKKIELOKUVASI?

”Niitä on muutamia, esimerkiksi Rush Hour 1 ja sen jatko-osa Rush Hour 2 ovat suosikkikomediani. Niissä on todella hyvää itseironiaa, joka puree minuun ja piristää päivää. Toisaalta tipan linssiin saavat myös koskettavat ja tositapahtumiin perustuvat inspiroivat draamat. Myönnän olevani romantikko.” 2. MITÄ MUSIIKKIA KUUNTELET?

”Olen jo melko pitkään – tai oikeastaan aina – kuunnellut räppiä. Räpin lisäksi kuuntelen todella paljon klassista jazzia. Välillä kuuntelen myös smoothia loungea, jossa on puhtaita instrumentteja.” 3. MIKÄ ON KULTURELLEINTA, MITÄ OLET TEHNYT?

”Kulturellin teon määritteleminen on vaikeaa. Omien Painojen Herra –klippien tekeminen YouTubeen on kenties merkittävin kulttuuritekoni. Videoilla olen avannut ikkunan maahanmuuttajien kulttuuriin ja antanut useille mahdollisuuden katsoa heille täysin toiseen todellisuuteen.” 4. MIKÄ ON KOSKETTAVIN KIRJA, JONKA OLET LUKENUT?

”En lue paljon, mutta valitsen Raamatun. Siinä on monta kirjaa samojen kansien sisällä, enkä ole lukenut sitäkään vielä loppuun.” 5. KUINKA USEIN KÄYT TEATTERISSA? MITÄ NÄIT VIIMEKSI?

”Jos kouluesitykset lasketaan, niin sitten taisin käydä teatterissa viimeksi lukiossa. Vaikka en juuri teatterissa käy, arvostan teatterinäyttelijöiden ammattitaitoa. Teatterista lähtee positiiviset vibat. + 6. MIKÄ MOTIVOI SINUA OLEMAAN ”SALIL EKA JA SALIL VIKA”? ”Minua motivoi se,

että voin omalla toiminnallani ja tekemiselläni motivoida muita. Saadessani muut treenaamaan olen itsekin entistä motivoituneempi tekemään samoin.”

5 – 2 01 3

6


Teksti: Anna Tervahartiala / Kuva: Eino Manner

5 – 2 01 3

7


Luetko lehtesi mieluummin sormitietokoneelta? Lataa Improbatur #5 tabletillesi ilmaiseksi 29.11. alk. Saatavilla App Storesta ja Google Playsta. Lue lis채채: lukio.fi/improbatur


myfrank.fi

TIESITKÖ ETTÄ:

SLL:n jäsenenä olet oikeutettu myös opiskelijaetupalvelu Frankin tarjoamiin alennuksiin. Frank on ystäväsi, joka hoitaa sinulle parhaat edut parhaaseen opiskelijaelämään. Mitä sinä tarvitset?


Kalenteri

MARRASKUU 25.11. – 1.12. Suomen Lukiolaisten Liiton piirijärjestöjen piirikokoukset. Lisätietoja piirikokouksista saat piirisi hallitukselta tai osoitteesta www.lukio.fi/piirit/. JOULUKUU 3. – 4.12. Studia-messut Messukeskuksessa, Helsingissä. Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenelle sisäänpääsy on ilmainen. TAMMIKUU 24. – 26.10. Suomen Lukiolaisten Liiton Talvipäivät Oulussa. Ilmoittautuminen käynnistyy joulukuussa osoitteessa www. lukio.fi!

Mediaseuranta

”J OS TYTÖI LLÄ ON joskus jalkapalloa, sitä

ei pelata oikeilla säännöillä. Palloa ei esimerkiksi saa potkaista liian kovaa eikä sitä saa riistää toiselta. Paitsiokin on täysin vieras sana. Näin tytöt eivät opi pelaamaan oikein eivätkä ehkä juuri siksi innostu lajista. Kun koulussa on talviurheilukausi, tytöillä on taitoluistelua ja pojilla jääkiekkoa. Silloinkin, kun on tyttöjen vuoro pelata jääkiekkoa, pelataan tosiasiassa ringetteä, sillä onhan jääkiekko kovaa peliä. Pojat eivät taas tiedä eroa joogan ja zumban välillä, ja sana bodypump lähinnä naurattaa heitä. Nämä lajit eivät kuulosta kovin miehisiltä, vaikka kuntosaleilla miehet harrastavat niitä lähes yhtä paljon kuin naisetkin. Kummallakaan sukupuolella ei ole fyysistä estettä harrastaa mitään lajia. Ennen ajateltiin, että miehet tekevät raskaan työn pelloilla tai tehtailla, ja naiset ovat kotona kevyemmissä töissä. Nykyisin miehet ja naiset voivat olla samassa työssä. Miksi näin ei ajatella myös koululiikunnassa? Syynä voi olla opettajien muutosvastarinta, mutta toisaalta myös laiskuus.” – Lukiolainen Satu Koivusaari, Helsingin Sanomien Nuorten posti, 1.10.2013

Ilmoita oma tapahtumasi kalenteriin lähettämällä tapahtuman tiedot osoitteeseen impro@lukio.fi! Tutustu myös piirien toimintaan ja paikallistapahtumiin osoitteessa www.lukio.fi.

”ON G E LMAT TOI S E N ASTE E N ammatillisessa koulutuksessa ovat viime aikoina herättäneet valtakunnallista huolta, vaan ei ole helppoa lukiolaisillakaan. Ja lukion jälkeen ne vaikeudet vasta alkavatkin. Lukioon hakeudutaan usein siksi, että haaveissa siintävät jatko-opinnot. Siellä ei kuitenkaan ehditä valmistautua jatko-opintoihin – siellä valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Lukion opinto-ohjaukseen kuuluu lähinnä ammatinvalintatestejä ja bonuksena luento työmarkkinatuesta. Jos jatko-opintopaikan sattuu saamaan, ei ole ihme, jos pari ensimmäistä vuotta uudessa koulussa kuluvat lähinnä sormi suussa ihmetellessä.”

LUKIO.FI:SSÄ ”VALM I I N K I R JAN TAITTO siirtyy osittain automaattisesti sähköiseen alustaan. Tämän jälkeen alkaa käsityö: web-suunnittelija rakentaa digikirjan taitto-osista, kuten leipätekstistä, kuvista, kuvateksteistä ja kainaloteksteistä. Sen jälkeen lisätään rikasteet. Myös sisällön tuottajat eli oppikirjailijat suunnittelevat, millaisia pedagogisia ja havainnollistavia lisäelementtejä digikirjassa esiintyy. Tämän lisäksi kustannustoimittaja tarkistaa ja testaa sisältöä. Testausta tekevät myös opettajat ja opiskelijat ennen varsinaista julkaisua.”

– Otavan kustannuspäällikkö Mika Perttola digikirjan taittamisesta, Lukio.fi, 25.10.2013 PUHEENJOHTAJALTA ”TOI S E N ASTE E N E R I väylille ohjaaminen ja niiden menestyksekäs läpäiseminen edellyttävät pakon sijaan monipuolisia toimenpiteitä – muuten vaarana ovat virhevalinnat ja sitä kautta keskeyttämiset tai osaamisen kärsiminen. Keskeiseen rooliin nousevatkin Suomisen solvaamat kohdennetut tukipalvelut, jotka auttavat oppimisvaikeuksia tai muita haasteita koulutuspolullaan kohtaavia. Jos niistä luovutaan tai ne korvataan vain yhtäläisellä velvollisuudella, tehdään karhunpalvelus työmarkkinoille, yhteiskunnalle sekä ennen kaikkea nuorille itselleen.”

– Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Daniel Sazonov, Helsingin Sanomien Mielipide-osasto, 4.11.2013

– Aino Nieminen, Metron lukijakolumni, 21.10.2013

PIDITKÖ IMPROBATURIN UUDESTA ULKOASUSTA? ENTÄPÄ OLETKO TYYTYVÄINEN JÄSENPALVELUUMME? Osallistu 15. joulukuuta mennessä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenkyselyyn osoitteessa www.lukio.fi/jasenkysely ja auta meitä kehittämään toimintaamme. Osallistumalla kyselyyn voit voittaa Applen iPadin!

5 – 2 01 3

10


Haluaisitko nähdä lopputyösi 800 km korkeudessa? Aalto-yliopistossa taivaskaan ei ole rajana saavutuksille. Aalto-1 on pääosin opiskelijoiden rakentama satelliitti, joka laukaistaan avaruuteen piakkoin. Jos haluat rakentaa parempaa maailmaa tekniikan, taiteen ja talouden avulla, hae Aaltoyliopistoon. Meillä on vapaus onnistua. Katso video tästä ja muista opiskelijaprojekteista, joissa mm. suunnitellaan ihmeellinen bussi ja paketti täynnä parempaa maailmaa sekä inspiroidutaan maagisesta matematiikasta: aalto.fi/showroom

Vapaus onnistua 90 kiinnostavaa koulutusohjelmaa taiteen, tekniikan ja talouden aloilla. Lue lisää: aalto.fi/studies


Jukka Lindström

Vakavasti nauraen Pimennetyn salin lavalla Teemu Vesterinen kertoo masennuksen olevan siunaus, ja yleisö koomikon edessä purskahtaa epäuskoiseen nauruun. Myöhemmin Jukka Lindström puhuu samassa lauseessa Martin Luther Kingistä ja suomalaisista, jotka haluavat yhä käyttää sanaa neekeri. Sama yleisö pyyhkii jo naurunkyyneleitä. Suomalaista stand up -komiikkaa pidetään kilttinä höttönä. Olemme tottuneet siihen, että komiikka on aivotonta ja vailla sanomaa. Ajattelemme, että asioista voi puhua joko vakavasti tai hauskasti. Syksyllä 2013 keikkailun aloittanut koomikkoryhmä Paukutusjengi tekee kaiken toisin: se pyrkii naurattamaan vakavilla asioilla. Ryhmän jäsenillä ei tunnu olevan tabuja. Parhaat vitsit ja kovimmat naurut tulevat kipeistä aiheista, kuten taantumasta, alkoholismista ja rasismista. Kun koomikko puhuu kännykkäriippuvaisista suomalaisista, yleisö nauraa. Samalla vitsi osuu riipaisevan lähelle. Nauru on ihmisen puolustusmekanismi. Länsimainen yhteiskunta, riippuvuudet ja globaali talouskriisi eivät kuulosta hauskoilta aiheilta, eivätkä sitä olekaan. Paukutusjengin käsissä ne kuitenkin muotoutuvat ratkiriemukkaiksi jutuiksi. Vaikka takaraivossa kalvaa hetkittäin epäily naurun tahdikkuudesta, silti naurattaa. Lindströmin tavoin silloin ymmärtää, että kauheista ja absurdeista asioista tulee parasta viihdettä.

5 – 2 01 3

12


Teksti: Jenna Karas / Kuvat: Meri Björn

5 – 2 01 3

13


Jukka Lindström

”KUN KAIKKI MENEE PÄIN HELVETTIÄ, EI VOI KUIN NAURAA”  Toimittaja-koomikko Jukka Lindström ei anna uutisten masentaa, vaan haluaa saada muutkin nauramaan niille. Hän uskoo, että komiikan kautta ihmiset saavat myös yhteiskunnallisia oivalluksia. YLEX:N KESKIPÄIVÄN Etusivu-ohjelmasta

tuttu toimittaja-koomikko Jukka Lindström viihdyttää massoja sekä radiossa että stand up -lavoilla. Tiukkaa satiiria hän uskaltaa tehdä melkein mistä vain – globalisaatiosta, internetistä, yltiöisänmaallisuudesta ja ihmisten riippuvuudesta älypuhelimiin. Yleisradion kahvilassa Helsingin Pasilassa vastassa on mies, jota on vaikea kuvitella lavalle tilittämään vaikeista yhteiskunnallisista asioista. Kädenpuristus on lämmin, ja hymy leviää tummiin silmiin asti. Vuonna 1977 syntynyt Lindström kasvoi Lappeenrannassa. Puheessa ei kuitenkaan kuulu hiventäkään murretta. Lapsena hän haaveili näyttelijän urasta, mutta Teatterikorkeakoulun pääsykokeet keskeytyivät muutaman vaiheen jälkeen. Lukion jälkeen Lindström lähti opiskelemaan insinööriksi, mutta tajusi pian, ettei siitä tulisi mitään. Tampereen yliopistolla hän tutustui politiikan tutkimuksen opiskelijoihin ja vaihtoi pääainettaan. Harjoittelujen ja kesätöiden myötä Lindströmille kuitenkin selvisi, ettei hänestä tulisi koskaan virkamiestä. ”Kaikella kunnioituksella kaikkia virkamiehiä kohtaan, mutta mulle ei vaan sovi hidas paperien pyörittäminen. Siinä vaiheessa mietin kyllä oikeasti, että mitä helvettiä mä nyt teen.” Hänen onnekseen Tampereen yliopistossa sai vapaasti valita sivuaineensa, ja musiikista sekä radiosta kiinnostunut nuori mies päätti opiskella journalismia. Nyt hän kokee olevansa ennen kaikkea toimittaja, vaikka esiintyykin koomikkona keskimäärin kerran viikossa.

5 – 2 01 3

14

”Ei stand upia voi vaan harrastukseksi kutsua. Jotkut pelaa korista, mä käyn keikoilla.” SUOMESSA YHTEISKUNNALLINEN stand

up on vielä harvinaista. Perinteisiä komiikan aiheita ovat vitsit miehistä ja naisista sekä turkulaisista ja tamperelaisista. Välillä tuntuu, että suomalaisesta komiikasta puuttuu ytyä. Aiheesta puhuessaan Lindström vakavoituu. ”Helposti ajatellaan, että huumorintaju poistaa uskottavuuden. Että jos puhuu asiasta hauskasti, niin se vähentää puhujan asiantuntemusta kuuntelijoiden korvissa.” Tänä syksynä perustetussa Paukutusjengissä kohtaavat miehet, joiden harteille kantaaottavien koomikoiden viitta sopii. Anders Helenius, Joni Koivuniemi, Teemu Vesterinen ja Jukka Lindström löysivät toisensa, kun huomasivat käsittelevänsä omissa seteissään samoja teemoja. Lindströmin mukaan yhteiskunnallisista asioista ”vain päädyttiin puhumaan”. ”Se, mitä pitää kiinnostavana, vuotaa komiikkaan. Ei koomikko pysty valitsemaan aiheita, joista puhuu. Hän puhuu sitä maailmasta, jossa elää.” Paukutusjengi kiertää tällä hetkellä Suomea ahkerasti ja on saavuttanut kriitikoiden sekä yleisöjen suosion. ETUSIVU-OHJELMASSA Lindström puhuu lähes päivittäin kaksi tuntia yhteiskunnallisista ja ajankohtaisista asioista. Hän seuraa kaikkea, mitä maailmalla tapahtuu. Usein sanotaan, että

uutiset masentavat – eivät kuitenkaan Lindströmiä. Hänen päässään karmeatkin asiat muuttuvat koomisiksi. ”Kyllähän uutisista piirtyy sellainen kuva, että päin helvettiä ollaan menossa. Mutta kun omat vaikutusmahdollisuudet on niin pienet, tietyt ihmiset eivät pysty kuin nauramaan. Mä olen sellainen.” Lindström osaa nauraa myös sille, että länsimaissa eletään yltäkylläisyydessä ja etuoikeutetussa kuplassa. ”Onhan se nyt hirveän koomista: kun pitää ostaa iPad, mietitään sitä, voiko ostaa ison vai pienen. Jos ostaa ison, niin ranteet tulee kipeiksi.” Vuosia uutisia tehnyt toimittaja innostuu puhuessaan hyvinvointivaltiosta. Hänen vastauksissaan kuuluvat viittaukset luetuista kirjoista ja tunnettujen henkilöiden ajatuksista. Tumman, tuuhean tukan peittämässä päässä on selvästi enemmän tietoa kuin useimmilla. Lindström on huolissaan siitä, että ihmisiltä on katoamassa vaikuttamisen keinot. Ihmisen valittaessa yhteiskunnan asioista verkon keskustelupalstoilla, hän on jo etääntynyt siitä ajatuksesta, että ottaisi esimerkiksi yhteyttä kansanedustajaansa. Kauhuskenaarioissa Lindström näkee tämän reittinä ”tyhmien yhteiskuntaan.” ”Sen sijaan, että tekisimme jotain, painamme tykkää-nappia. Miksi?” Hän nauraa napatessaan älypuhelimensa käteensä. ”Tämä on pieni syndrooma meillä kaikilla.


Teksti: Jenna Karas / Kuvat: Meri Björn

5 – 2 01 3

15


Jukka Lindström

”Koomikoilta aina kysytään, että mitä jos yleisö ei naura. Se on vähän sama 5 – 2 01 3

16


kuin kysyisi lentokapteenilta, että mitä jos se kone ei nouse. Sen on noustava.” 5 – 2 01 3

17


Jukka Lindström Kyllähän nämä tuo uudenlaista yhteisöllisyyttä, mutta kasvonpiirteet ja nonverbaalinen viestintä puuttuu siitä välistä! Jotkut asiat olisi helpompi hoitaa soittamalla, mutta silti me tekstataan.” LINDSTRÖM ON VANGITSEVA puhuja. Hänen pehmeää ääntään ja terävää ajatteluaan kuuntelee mielellään. Hän tekee työkseen jotain, mikä tuntuu usein lähes mahdottomalta: puhuu vakavista asioista hauskasti. Yleensä vielä nuorille ja nuorille aikuisille, joiden ei pitäisi olla edes kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Miten hän sen tekee? ”Mä taistelen koko ajan sitä vastaan, että pitäisi olla kevyempää, pitäisi olla viihdyttävämpää, vaikka se todellinen juju on, ettei tyhmennä itseään. ” Hänen mukaansa huumori löytyy keskustelun kautta, ei yrittämällä olla väkisin hauska. Hän on oma itsensä ja tietää asioista tarpeeksi nähdäkseen yhteyksiä niiden välillä. Hauskuus tulee, jos on tullakseen. Komiikan eteen työtä on tehtävä eri tavalla. ”Koomikoilta aina kysytään, että mitä jos yleisö ei naura. Se on vähän sama kuin kysyisi lentokapteenilta, että mitä jos se kone ei nouse. Sen on noustava.” Lindström ei suostu kertomaan vitsiä lonkalta. Hän korostaa, ettei yleisön naurun määrällä ei ole ainakaan hänelle mitään väliä. Käsillään puhuen hän selittää työprosessistaan ja alleviivaa: nauru ei ole komiikan ainoa tarkoitus. ”Kun on hyvä ajatus tai juttu, sillä on aina joku muukin tarkoitus kuin halu naurattaa. Komiikan hienous tulee siitä, että saat sen hauskan ajatuksen omasta päästä yleisön päähän.” Kenties Paukutusjenginkään tarkoitus ei olekaan pelkästään naurattaa. Yhteiskunnallisella ja kantaaottavalla stand upilla on myös muita päämääriä. Oman määritelmänsä mukaan ryhmä ”poraa syvemmälle”. Mutta mitä tämä tarkoittaa: onko Lindström pelkkä yhteiskunnallinen kommentoija vai onko hänellä oma sanoma? Mies hiljentyy tuijottamaan kahvikuppiaan. ”Ei mulla mitään ratkaisuja ole. Jotain puutetta tai traumaa siellä lavalla kai paikataan. Norjalaisista metallibändeistä lähtien taiteen alateksti on aina ’hei äiti kato mua’.” Mutta täytyyhän suomalaista yhteiskuntaa työkseen havainnoivalla olla jokin mielipide siitä, minkä pitäisi muuttua! Mies nauraa. ”Tuntuu vähän, että me eletään 90-lukua uudelleen. Henkinen ilmapiiri on käpertynyt siihen, että meidän ei tarvitse välittää globaaleista asioista. Pidetään vain huoli itsestämme.” Hetken mietittyään hän jatkaa vastaustaan: ”Mikä Suomessa on pielessä? Me juodaan liikaa viinaa ja naisiin kohdistunut väkivalta. Ja lisäksi me kuunnellaan liian vähän hyvää rokkia.”

5 – 2 01 3

18


Jannika B Laulaja

Nuori, sinä onnistut! Meille kaikille on olemassa se mun juttu. Itse halusin musiikista ammatin jo lapsena. Uskalsin lopulta tarttua hetkeen ja onnistuin. Nuorisotakuu on mahdollisuus juuri sinulle. Kokeile rohkeasti, löydä oma juttusi ja onnistu. www.nuorisotakuu.fi

Nuorisotakuu tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan. Tutustu tarkemmin netissä!


Saamen toivot

Saamen toivot

Utsjoki on kaukana kaikesta Suomessa. Paikalliset oppaat Nigo Laiti, Jarkko Länsman ja Viljami Kallio esittelevät helsinkiläiselle Noora Metsikölle Norjan vuoria.

5 – 2 01 3

20


Teksti: Reeta Niemonen / Kuvat: Iiro Rautiainen

Helsinkiläinen Noora Metsikkö päätti lähteä vaihtooppilaaksi Utsjoelle selvittääkseen, mitä saamelaisuus on. Suomineidon päälaella hän kohtasi joukon kulttuuristaan huolestuneita nuoria.

U

tsjoen saamelaislukiossa on välitunti. Kaikki lukion kahdeksantoista opiskelijaa pelaavat yhdessä pokeria ja kuuntelevat YleX:ää. Joku kulauttaa energiajuomatölkin tyhjäksi ja asettaa sen huoneen takaseinällä nousevan tölkkitornin huipulle. Sitä on rakennettu jo pari vuotta. Tölkit peittävät koulun takana kohoavan tunturin kokonaan näkyvistä. Täällä saamelaisiin liitettävät stereotypiat ovat hyvin tiedossa. ”Ratsastatteko poroilla kouluun, ammutteko jousella kaiken ruokanne, onko siellä jääkarhuja…”, opiskelijat huutelevat vuorotellen. ”Osa kaupunkilaisista on ihan järkyttyneitä, että mikä sä oikein oot”, lukiolainen Piret Järvensivu naurahtaa. Niki Rasmus pyörittelee päätään, ja lisää: ”Multa tullaan Facebookissa kyselemään, että asutko iglussa. Mitä ne oikein kuvittelee, että olen siellä sisällä koneella ja mulla on joku antenni katolla?” Opiskelijoiden johtopäätös on tyly: suomalaiset tietävät varmaan intiaaneistakin enemmän kuin saamelaisista.

H

elsingissä monet aikuiset olivat huolissaan, kun kuulivat Noora Metsikön suunnitelmasta lähteä vaihto-oppilaaksi Utsjoelle. He ihmettelivät, miten tyttö pärjäisi. He kertoivat, että saamelaiset ovat sulkeutuneita ja juovat paljon: hänellä olisi varmaankin ikävää. Metsikön kaverit olivat innoissaan, sillä harva lähtee vaihto-oppilaaksi pohjoiseen. Sitä, että hän opiskelisi saamea, pidettiin siistinä – onhan muodikasta osata jotakin erikoista. Lappi ja saamelaisuus ovat kiehtoneet Metsikköä pienestä asti, mutta koulussa ei puhut-

5 – 2 01 3

21


Saamen toivot tu saamelaisista tai heidän elämästään yhtään mitään. Helsingistä ei löytynyt edes saamelaiskielten opetusta. Lopulta hän päätyi siihen, että ainoa keino päästä selville tästä kiinnostavasta maailmasta oli matkustaa pariksi kuukaudeksi maamme ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan.

N

oora Metsikkö on Utsjoella toivottu vieras. Saamelaislukion rehtori Eeva Vallittu on iloinen siitä, että kouluun on hakeutunut Lapista kiinnostuneita opiskelijoita myös etelästä. Rehtorin mukaan lukion opiskelijoiden itsetunnolle tekee hyvää tajuta, että myös helsinkiläisnuori arvostaa heitä ja sitä, millaista heidän elämänsä on. ”Kauan on ajateltu vain niin päin, että täältä lähdetään pois hienoon etelään.” Kaikki utsjokelaiset eivät ole yhtä valmiita hyväksymään eteläisiä vaikutteita. ”Jotkut tuntuvat vieläkin olevan vähän sillä kannalla, että ei teidän suomalaisten tarvitse tulla tänne, pysykää vain siellä etelässä. Ajatellaan, että saamelaisuus on ainoa oikea juttu”, kertoo eräs lukion opiskelija. Ei ole ihme, että utsjokelaisten päätä huimaa. Saamelaisuus on modernisoitunut kovin äkkiä. Utsjoelle pääsi etelästä tietä pitkin ensimmäistä kertaa vuonna 1958. Niin joulusta kuin sähköistäkin puhutaan täällä suhteellisen tuoreina juttuina. Vielä 1950- ja 60-luvuilla suomalaiset pyrkivät parhaansa mukaan hävittämään saamelaisten kielet ja kulttuurin. Edelleen mediasta saa sen käsityksen, että alkuperäiskansan ja valtaväestön suhteisiin liittyy vakavia ja vaikeasti sovitettavia poliittisia ristiriitoja: Kenellä on oikeus hallita pohjoisia alueita, saamelaisilla vai valtiolla? Entä kuka saa olla saamelainen? 1960-luvun suomalaistamispolitiikka teki saamelaisuudesta hävettävän asian. Silloin saamen kielen puhuminen kiellettiin useimmissa kouluissa. Kaikki vanhemmat eivät vieläkään näe syytä siirtää lapsille kotona kieltä, jolla ei pääse elämässä eteenpäin. Nykynuorille saamelaisuus on arvokas asia ja he haluavat myös hallita kielen – vaikka sitten joutuisivat opettelemaan menetetyn äidinkielensä vieraana kielenä koulussa. ”Monet nuoret eivät osaa kunnolla taivuttaa saamen sanoja. Mulla herää pakokauhu, kun kuulen sellaista: en halua äidinkieleni kuulostavan siltä omasta suustani”, Piret Järvensivu pohtii. ”Tuntuisi pahalta kadottaa saamen kieli. Samalla katoaisi iso osa identiteettiä ja persoonallisuutta.” Nuoret elvyttävät kieltä joka päivä. Saamenkielisiä sanoja pohtiville on Facebookissa oma ryhmänsäkin. Sieltä lukiolaiset ovat oppineet muun muassa, että raejuusto on saameksi cuorpmasvuostá.

5 – 2 01 3

22


”Utsjoelle pääsi etelästä tietä pitkin ensimmäistä kertaa vuonna 1958. Niin joulusta kuin sähköistäkin puhutaan täällä suhteellisen tuoreina juttuina.”

5 – 2 01 3

23


Saamen toivot

”Joskus kun puhun vanhemman saamelaisen kanssa, joudun käyttämään suomenkielisiä sanoja välissä. Silloin ajattelen, että tällekin asialle olisi varmasti ollut jokin saamenkielinen ilmaisu, ja olisin ollut parempi saamelainen, jos olisin keksinyt sen”, kertoo saamelaislukion ylioppilas, nykyään Oulussa opiskeleva Alpo Länsman. Muutamia vuosia sitten eräällä Utsjoen alakoulun opettajalla oli kirjanpito siitä, kuinka monta kertaa kukin oppilas käytti suomea välitunneilla. Se, jonka nimen perään kertyi eniten rakseja luokan seinällä olevaan tauluun, joutui rangaistukseksi tekemään penkkipunnerruksia. Kun asia tuli ilmi, keppi vaihtui nopeasti porkkanaan, ja vähiten rakseja kerännyt alkoi ansaita karkkipussin.

K

ello soi. Opettajat hakevat opiskelijat luokkiin kutsumalla heitä etunimeltä. Pääkaupungin stressiin tottuneelle Metsikölle lukion kotoisa rauha on tervetullutta vaihtelua: sekä opiskelijat että opettajat töpsöttelevät ympäriinsä villasukissa. Koko koulun lukujärjestyksen voi tarkistaa seinään teipatusta A4-arkista ja uusintakuulusteluun ilmoittautumisesta muistutetaan lapulla astiakaapin ovessa. Saamea äidinkielenään opiskelevien ryhmä kirjoittaa tänään yo-esseetä. Aiheissa pyydetään kertomaan muun muassa, miten Saamenmaata voisi kehittää ja millaisia asioita nuoret omalta kotiseudultaan näyttäisivät turisteille. Kotiseutukeskeisyyteen törmää Utsjoella usein. Tämä onkin varmaan yksi harvoista

5 – 2 01 3

24

vain reilun tuhannen asukkaan suomalaiskunnista, jonne lukioikäiset kertovat haluavansa palata kouluttauduttuaan ensin esimerkiksi Rovaniemellä tai Oulussa. Kotiseuturakkaudesta huolimatta nuorten mielestä on hyvä asia, että saamelaiskulttuuri muuttuu. ”Nyt on enemmän erilaisia mahdollisuuksia. Enää ei automaattisesti ajatella, että jos sulla ei ole poroja, niin olet sitten persaukisena tuolla kylällä”, toteaa Niki Rasmus. Hän itse haluaa kehittää saamelaista elokuvaa. Toki jotkut kulttuurin osa-alueet ovat myös kärsineet. Saamelaisten perinteisistä karvakengistä nutukkaista puhutaan kaihoten: niitä osaavat tehdä enää vain mummot. Samalla joiku muuttuu koko ajan enemmän ja enemmän lauluksi. ”Voihan olla, että tien tuleminen Utsjoelle oli paha asia perinteisen saamelaisuuden kannalta. Siitä piti vain sitten syntyä uudenlainen saamelaisuus”, Alpo Länsman tuumii. Hänen mukaansa tällä hetkellä saatetaan elää samankaltaista taitekohtaa kuin tien rakentamisen aikaan. Hän itse ei ole aivan varma siitä, voiko saamelaisuudesta päivittää nykyaikaista versiota. Joka tapauksessa juuri se pitäisi hänen mielestään tehdä: synnyttää sellainen saamelaisuus, johon kuuluisi esimerkiksi tietotekniikka. ”Saamelaisuuden tulevaisuus riippuu ihan saamelaisista itsestään. Siitä, osaavatko he pitää tasapainon yhteiskunnan muuttumisen ja saamelaisuuden säilyttämisen välillä.”

N

uoret kokevat, että heillä on kunniatehtävä. He aikovat ”hommata perheen ja opettaa lapset puhumaan saamea”. He uskovat, että kulttuurin siirtämin onnistuu parhaiten saamelaisessa ympäristössä. Mutta onko näiden nuorten tulevaisuudessa sijaa millekään muulle kuin kulttuurin siirtämiselle? Piret Järvensivu haluaa isona opettaa saamenkielisiä lapsia. Häntä kuitenkin huolestuttaa, pystyykö hän toteuttamaan haaveensa opettajan urasta, jos hänen tulevalla miehellään on poroja. ”Perinteisestihän poromiehen vaimo on ollut kotona, palvellut miestä ja osallistunut porotalouteen. Itse haluan kuitenkin myös tehdä vähän töitä.” Järvensivu aikoo siis laittaa lapsensa päiväkotiin siksi aikaa kun on itse töissä. ”Mutta kun tulen töistä kotiin, pitää varmaan alkaa pussittamaan lihoja tai ruokkimaan poroja. Kyllähän se aika karulta kuulostaa.” Ensimmäistä vuotta lukiossa opiskelevaa Marika Vuorisaloa hieman häiritsee se, että Utsjoella kaikki tuntevat toisensa. Kaupungissa voisi ehkä elää vapaammin – toisaalta ajatus kaupunkielämästä pelottaa. Vuorisalo on nimittäin päättänyt siirtää kulttuurin lapsilleen. Hän ei usko sen onnistuvan kaupungissa, jossa lapsille on tarjolla paljon muitakin kieliä ja vaikutteita. ”Jos muuttaisin pysyvästi etelään, musta saattaisi tuntua, että petän mun suvun”, hän miettii. ”Vaikka oikeasti kyllä pettäisin vain itseni.”


”1960-luvun suomalaistamispolitiikka teki saamelaisuudesta hävettävän asian. Silloin saamen kielen puhuminen kiellettiin useimmissa kouluissa.”

5 – 2 01 3

25


Saamen toivot

”Enää ei automaattisesti ajatella, että jos sulla ei ole poroja, niin olet sitten persaukisena tuolla kylällä.”

U

seimmat saamelaiset ovat jo muuttaneet työn ja palvelujen perässä kaupunkeihin. Yli 70 prosenttia saamelaislapsista ja -nuorista asuu perinteisten saamelaisalueiden ulkopuolella – itse asiassa Metsikön kotikaupunki Helsinki on Suomen suurin saamelaiskylä. Kaupungeissa asuvien saamelaisten elämässä saamelaisaktiviteetit kilpailevat harrastusten ja muiden menojen kanssa. Rovaniemeläinen, isänsä puolelta saamelainen Tuulia Paadar ottaisi mielellään osaa kaupungissa järjestettäviin saamelaisharrasteisiin – jos hänellä vain aika riittäisi.

5 – 2 01 3

26

Arjessaan Paadar tuntee elävänsä eri tavoin kuin saamelaiset. Hän käy töissä ja etsii opiskelupaikkaa jostakin etelämpää tai jopa ulkomailta. Paadarille saamelaisuus onkin lähinnä sisäinen asia. Se on tiettyä rentoutta ja kaipuuta luontoon. Hän kuitenkin arvostaa saamelaisuuttaan ja haluaa esimerkiksi pitää oman sukunimensä, vaikka menisikin naimisiin. ”Tajuan, että saamelaisuutta on vähän, ja siksi haluan jatkaa sitä.” Paadarin mielestä kulttuurin arvostuksen

lisäämiseksi olisi tärkeää, että Suomessa puhuttaisiin saamelaisista enemmän. ”Ehkä suomalaiset ajattelevat, että se ei ole tärkeää, koska saamelaiset ovat joka tapauksessa katoava kansa.” Oulussa opiskeleva Alpo Länsman kertoo identiteettinsä olevan kuin vaaka: tilanteesta riippuen se kallistelee saamelaisuuden ja suomalaisuuden välillä. Oulussa hän kokee olevansa enemmän suomalainen. ”Saamelaisuus on myös voimavara: se tuo itselle sellaista ainutlaatuisuuden tunnetta. Ja jos


”Saamelaisuuden tulevaisuus riippuu ihan saamelaisista itsestään. Siitä, osaavatko he pitää tasapainon yhteiskunnan muuttumisen ja saamelaisuuden säilyttämisen välillä.”

kaupunkielämä ei onnistu, pääsen aina Utsjoelle takaisin.” Voikin käydä niin, että saamelaiskulttuurin tulevaisuutta eivät ratkaise pohjoisen saamelaiskuntien asukkaat, vaan nimenomaan Paadarin ja Länsmanin kaltaiset citysaamelaiset. Tulevaisuudessa yhä useampi saamelainen asuu pohjoisten saamelaisalueiden ulkopuolella.

U

tsjoella koulu loppuu ja opiskelijaporukka hajaantuu. Illalla on mahdollisuus treenata kahvakuulilla koulun salissa tai mennä

seurakunnan nuorteniltaan kuulemaan sanaa ja keittämään soppaa. Monet haluavat ehtiä molempiin ja hyödyntää harrastusmahdollisuudet, kun niitä kerrankin on. Noora Metsikkö palaa koulun tiloissa olevaan asuntolaan. Hänen lisäkseen siellä asuu muutamia yli sadan kilometrin päästä Karigasniemeltä tulevia opiskelijoita. Metsikkö lämmittää yhteiskeittiössä kasvispihvejä iltapalaksi. Hän on koulun ainoa kasvissyöjä, ja saa siksi ystävällisiltä keittäjiltä ylimääräistä ruokaa mukaansa asuntolaan.

Keittiöön tulee seuraksi muutakin porukkaa. Tämä on hengailupaikka myös niille, jotka eivät asuntolassa edes asu. Ghettoblasterissa Rihannan kanssa kilpaa soi Ailu Valle, pohjoissaamenkielinen rap-artisti. Muutamien viikkojen kuluttua Metsikkö nousee tunturien pohjalla pujottelevaan bussiin, joka vie hänet Rovaniemelle, josta matka jatkuu junalla kohti kotia. Helsingissä vain harva on koskaan oppinut tuntemaan tätä maassamme vallitsevaa saamelaiskulttuuria.

5 – 2 01 3

27


Osaavat kädet luovat maailmoja Löydät meidät

7.1.2014 alkavat ryhmät:

Studiasta

Lasiala/korusuunnittelu- ja valmistus, ohjaustoiminta, näyttely- ja messurakentaminen - kysy vapaita paikkoja!

- tule osastolle

5m50

Yhteishaku 24.2. - 14.3.2014 osoitteessa: www.opintopolku.fi Opiskelu alkaa elokuussa 2013

Artesaaniksi seuraavilla aloilla: Erikoismetalli, harmonikanrakennus, hienopuusepäntyö, mallinrakennus, muotoilu ja mallintaminen, kitaranrakennus, sisustuslasi, vaatetus, huonekalurestaurointi, rakennusrestaurointi Kuva-artesaani: Graafinen suunnittelu

Suomen ryhdikkäin yliopisto

Keväällä 2014 haku aikuiskoulutukseen:

Sisustustekstiili, artesaani IKAALISTEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS

Maanpuolustuskorkeakoulu kouluttaa kaikki Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit. Valmistuneet upseerit työskentelevät monipuolisissa tehtävissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tie Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen johtaviin tehtäviin kulkee Maanpuolustuskorkeakoulun kautta.

puh. (03) 450 9327

www.lpkky.fi/ikata

3.3. - 1.4.2014

TAKUUVALMENNUS Markkinoiden paras valmennuskurssi

KAUPPAKORKEAAN! Sisäänpääsyprosentti yli 80 %* Kaikissa kursseissamme on 100 % takuu:

Tutkinto kauppakorkeakoulusta

MIKÄLI ET SAA HALUAMAASI OPISKELUPAIKKAA SAAT SEURAAVAN VUODEN KURSSIN ILMAISEKSI!

Estonian Business School on arvostettu yksityinen kauppakorkeakoulu, jolla on toimipiste Helsingissä, Technopolis Ruoholahdessa. Toimipisteessä voi opiskella International Business Administration-kanditutkinnon englanninkielellä. Maisteritutkinnon voi opiskella vuodesta 2015 lähtien. EBS:stä valmistuneet työskentelevät johtavissa asemissa ympäri maailman, mm. Baltian ja Pohjoismaiden alueella sekä Keski-Euroopassa. Seuraava haku järjestetään 14. tammikuuta 2014 Technopolis Ruoholahdessa. Toimipisteen kautta voi hakea myös EBS Tallinnaan – hakukriteerit ovat samat. Tervetuloa tutustumaan Estonian Business Schooliin STUDIA-messuille 3–4. joulukuuta 2013 Messukeskukseen.

*2012, 2011, 2010

www.takuuvalmennus.fi

(03) 356 1033


Tule mukaani, olen liekeissä pää kylmänä! Kehitän, tutkin ja opin kanssasi uutta. Synnyn 1.1.2014 Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluista. Sen jälkeen niitä ei enää ole, mutta kaikki tietämys jatkuu minussa. Sinulla on vain minut, mutta minä olen pohjoista tekoa.

www.lapinamk.fi

Avoin yliopisto

- löydä omA AlAsi jA käytä välivuosi hyödyksesi! Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit opiskella kymmeniä oppiaineita. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. Myös paljon verkko-opintoja! www.helsinki.fi/avoin

helsingin yliopisto Avoin yliopisto


Monta tapaataa

paran . maailmaa NUORTEN KOULUTUS

Hakuaika 3.3. – 1.4.2014. Opiskelu alkaa elokuussa 2014. • Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus • Asioimistulkkauksen koulutus • Sairaanhoitajakoulutus • Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus • Sosionomikoulutus • Sosionomikoulutus, diakoniatyö • Sosionomikoulutus, kirkon nuorisotyö

Application period: 7.1.-11.2.104 Degree Programme in Social Services Option 1 Focus on Community Development Work Option 2 Focus on Diaconal Youth and Community Development Work

Kysy lisää hakutoimistosta: 020 690 431 hakutoimisto@diak.fi

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Suomen Kauppakorkeakoulut www.sefe.fi/kauppatieteidenopiskelu

OVI

MAHDOLLISUUKSIIN


Hae Ilmasotakouluun Tikkakoskelle Lentoreserviupseerikurssille Lentotekniselle kurssille Johtokeskus- tai viestilinjalle Kuljettajakoulutukseen

ILMAVOIMAT


Phonebloks

Phonebloks – melkein täydellinen idea

5 – 2 01 3

32


Teksti: Markus Kuokkanen / Kuvat: Phoneblocks

YK:n ympäristöohjelma UNEP:in mukaan kehittyneissä maissa vain 0–5 prosenttia käytetyistä kännyköistä päätyy kierrätykseen. Olisiko Phonebloks ratkaisu tähän jäteongelmaan?

5 – 2 01 3

33


Phonebloks SE OLI VAIN YKSI VIDEO sosiaalisen median videovirrassa, mutta jotenkin se jäi vaivaamaan. Dave Hakkensin Phonebloks-video esitteli jännittävän idean kännykästä, joka koostuisi helposti irrotettavista ja vaihdettavista palikoista. Tässä alankomaalaisen muotoilijan visiossa kännykkävalmistajat tuottaisivat yhteensopivia komponentteja ja asiakkaat voisivat valita puhelimeensa juuri ne osat, joita he oikeasti tarvitsevat: ison muistin, paremman kameran tai vaikkapa uusimman näytön. Painavin argumentti mallin puolesta liittyi sen ekologisiin vaikutuksiin. Hakkensin mukaan elektroniikkajätteen määrä kasvaa nyt nopeasti erityisesti kännyköiden vuoksi, sillä laitteita ei suunnitella kestämään. Heitämme pois monia rikkinäisiä tai vanhentuneita laitteita, vaikka ne voisi korjata tai päivittää vaihtamalla yhden osan. Osan vaihtaminen olisi helppoa, jos kännykän komponentteja voisi irrottaa kuin legopalikoita. Konseptiin kuuluu se, että puhelimen vanhat osat voisi myydä komponenttikauppaan. Superjulkkikset kuten Edward Snowden ja Will.i.am ovat hehkuttaneet Phonebloksia. Hype saavutti huippunsa lokakuun lopussa, kun lähes miljoona ihmistä osallistui thunderclappiin. He siis lähettivät samanaikaisesti Facebookiin tai Twitteriin viestin Phonebloksista tukeakseen ideaa. Video havahdutti ajattelemaan elektroniikkajätettä ja legopalikkamallin mahdollisuuksia. Miksen saa kustomoida omaa puhelintani? Kunnon kameralla ja mikrofonilla voisin ehkä tehdä kännykästäni varsinaisen toimittajan MacGyver-yleistyökalun. Mitä kaikkia mahdollisuuksia malli avaisikaan, jos sitä sovellettaisiin kaikkeen muuhunkin elektroniikkaan? NOPEA GOOGLAUS SELVITTÄÄ, että elektroniikkaromu on jättimäinen ongelma. YK:n ympäristöohjelma UNEP:in lukujen mukaan kehittyneissä maissa vain 0–5 prosenttia käytetyistä kännyköistä päätyy kierrätykseen, ja Euroopassa vain reilut 40 prosenttia käytetyistä elektroniikkatuotteista kerätään talteen. Kulutus on hurjassa kasvussa. UNEP:in huhtikuisten raporttien mukaan esimerkiksi metallien kysyntä saattaa jopa yhdeksänkertaistua, kun vauraimpien maiden elämäntapa ja teknologia leviää kehittyvien talouksien maihin. Samaan aikaan laitteiden monimutkaistuminen vaikeuttaa materiaalien, esimerkiksi kännyköissä olevien harvinaisten metallien, kierrätystä. UNEP:in mukaan olisi tärkeää siirtyä materiaalikeskeisestä kierrätyksestä tuotekeskeiseen lähetymistapaan, jossa kierrätyksen kohteena ovat kokonaiset tuotteet ja niiden komponentit. Juuri näihin vaatimuksiin Phonebloks näyttää vastaavan, kun se helpottaa komponenttien vaihtamista ja estää monien toimivien osien päätymisen kaatopaikalle. Täydellistä!

5 – 2 01 3

34

Mutta kysytäänpä vielä asiantuntijoilta. Tietoverkkotalouden professori Heikki Hämmäinen Aalto-yliopistosta murskaa Phonebloks-unelman tylysti. Hänen mukaansa suurin ongelma konseptissa on, että komponentit muuttuvat nopeasti vanhanaikaisiksi. ”Kännyköissä on aika vähän osia, jotka eivät enää kehity. Niissä ei ole juurikaan ole osia, jotka olisivat vielä kolmen vuoden kuluttua käyttökelpoisia”, Hämmäinen sanoo. ”En usko että Phonebloks vaikuttaisi merkittävästi komponenttien kokonaismäärään, kun ala kehittyy niin nopeasti”, hän miettii. Pitkään käytössä säilyvä puhelin ei välttämättä olisi yhteensopiva tulevaisuuden tekniikan kanssa. Hämmäinen huomauttaa, että nyt visioidaan esimerkiksi taivuteltavaa elektroniikkaa. ”Ei ole lainkaan selvää, millaisia kännykät ovat viiden vuoden päästä.” Hän mainitsee, että jos palikoista koostuva, kustomoitava elektroniikka kiinnostaisi ihmisiä, se olisi luultavasti jo yleistynyt tietokoneiden puolella, jossa sille olisi hyvät edellytykset. PC:n peruskonsepti on nimitäin pysynyt samana jo viimeiset kaksikymmentä vuotta. HÄMMÄINEN USKOO, että Phonebloks törmäisi myös tyylivaatimuksiin ja ihmisten luontaiseen laiskuuteen. Hänen mukaansa ihmiset haluavat pieniä ja tyylikkäitä kännyköitä, eivätkä välttämättä jaksa paneutua puhelimen kokoamiseen osista. Lisäksi valmistusvolyymin pitäisi olla valtava, jota hinta putoaisi riittävän alas. Professori näkee koottavan Phonebloksin lähinnä hyvänä opetusvälineenä oppilaitoksissa. Hämmäisen mielestä uudenlainen suhtautuminen kännyköiden korjaamiseen voisi olla parempi ratkaisu jäteongelmaan. Hänestä korjaamista ei arvosteta tarpeeksi. Eikä ihme, kun uuden näytön ja korjaustyön hinnalla voi jo saada uuden puhelimen. ”Ehkä lukioissa voisi olla korjaustunteja, joissa korjataan kaikenlaista rikkinäistä kamaa”, Hämmäinen keksii. ”Nykyään käytöstä poistettuja toimivia kännyköitä siirretään massiivisia määriä kehitysmaihin, joissa niille on kysyntää. Mutta sekään ei välttämättä pitkään enää onnistu. Ja siinä siirretään romuongelma kehitysmaihin, mikä ei ole kovin reilua”, hän pohtii. Nettivideon käynnistämä tutkimusmatka päättyy synkkään päätelmään. Näyttää siltä, että luonnonvarojen haaskaus kiihtyy ja jätevuoret kasvavat, kun elektroniikan kulutus kasvaa ja kierrätyksestä tulee yhä vaikeampaa. Miljoonan ihmisen thunderclap jää nettiin kaikumaan yksinäisenä varoitushuutona. Hyvä yritys Dave. Oliko muita ideoita? Itse asiassa Dave Hakkensilla on jo vireillä seuraava projekti, johon hän aikoo paneutua heti, kun Phonebloks-kiireet helpottavat. Hakkesin blogin mukaan hän tutkii muovin kierrätys-

tä. Tavoitteena on luoda malli, jota soveltamalla melkein kuka tahansa voisi pistää pienen työpajan pystyyn ja valmistaa vanhoista muovipakkauksista uusia muoviesineitä. TOIMITUKSEN HUOMIO: Lokakuun lopulla elektroniikkavalmistaja Motorola esitteli uuden modulaarisen älypuhelinprojektinsa, jonka kehitystyössä myös Phonebloks on mukana. Project Ara -nimeä kantava hanke on saanut jo laajalti huomiota kansainvälisessä mediassa.


5 – 2 01 3

35


Kauppakorkeaan: Winner.fi Tehokas nettikurssi!

KUTSU KASVATUS- JA TAIDEALALLE Steinerpedagogisia yleissivistäviä ja ammatillisia opintoja -kokonaisvaltaisestiYleisopinnot välivuotena tai johdantona opettajakoulutukseen, luokanopettaja- ja varhaiskasvattajaopinnot , kuvataiteen aineenopettajaopinnot, kuvataideopintoja eri kokonaisuuksina sekä puheja draamataideopinnot Tutustu ja täytä hakemus:

www.snellman-korkeakoulu.fi


Taidetta Bostonin kaduilla

TAIDETTA BOSTONIN

KADUILLA Improbaturin valokuvaaja tutustui nuoriin taiteilijoihin Yhdysvaltain itärannikolla.

5 – 2 01 3

38


Teksti ja Kuvat: Meri Björn

5 – 2 01 3

39


Taidetta Bostonin kaduilla Ändrya Maria Suchyta ja Trail Duir Raya ovat soittaneet yhdessä jo pitkään. Raya soittaa muun muassa kitaraa ja bassoa – Suchyta puolestaan ukulelea. Molempien yhteinen kiinnostuksen kohde on noise, joka on elektronisen musiikin alalaji. Suchyta nimeää musiikilliseksi idolikseen Tiny Timin, Raya puolestaan useampiakin artisteja – muun muassa MC Riotin.

5 – 2 01 3

40


5 – 2 01 3

41


Taidetta Bostonin kaduilla Adahn ja Ian Westart aloittivat maalaamisen high schoolissa, ja ovat nyt taiteilleet noin kahdeksan vuoden ajan. Veljeksien mielestä oman veljen kanssa tyÜskentely

5 – 2 01 3

42


on samaan aikaan sekä antoisaa että rasittavaa. ”Joskus tuntuu siltä, että vastassa on samaan aikaan paras ystäväsi ja pahin vihollisesi.”

5 – 2 01 3

43


Taidetta Bostonin kaduilla Charles Murrell III on 26-vuotias muusikko. Saksofonin soiton hän aloitti 19-vuotta sitten. Mies nimeää suurimmiksi idoleikseen William Grant Stillin sekä opettajansa,

5 – 2 01 3

44


Dr. James Lee III:n.

5 – 2 01 3

45


LÄHEMPÄNÄ TYÖELÄMÄÄ. Metropoliasta valmistuneet opiskelijat työllistyvät nopeammin, ansaitsevat parempaa palkkaa sekä hyötyvät oppimistaan taidoista useammin työssään kuin ammattikorkeakouluissa keskimäärin. Tutkitusti.* Ota omasi: metropolia.fi/haku.

Yhteishaku 3.3.–1.4.2014 – nuoret, aikuiset ja ylemmät KULTTUURI, LIIKETALOUS, SOSIAALI- JA TERVEYSALA, TEKNIIKKA JA LIIKENNE

*Korkeakoulujen sijoittumisseurantatutkimus 2013

2911_Metropolia_kult_Improbatur_210x140.indd 1

30.10.2013 10.09

Onko lukion jälkeistä elämää – TYÖELÄMÄÄ? Metsässä on aina töitä ja mielenkiintoisia uravaihtoehtoja! Ammatilliset kädentaidot ja tietämys ovat hyvä perusta useaan metsä- tai metsäkonealan ammattiin. Oletko harkinnut myyntityötä metsäkoneiden parissa, puunkorjuun ohjausta, metsäteknologian tutkimusta tai sen kehittämistä laitevalmistajilla? Kiinnostaako luontoarvojen huomiointi osana työtä? Olisiko sinusta opettajaksi tai kouluttajaksi? Heitä tarvitaan aina ja muuallakin kuin oppilaitoksissa. Käy katsomassa, miten lukio- ja metsäopinnot avaavat ovia!

www.pkky.fi/valtimo Lukion jälkeen metsäkoneenkuljettajan ja -asentajan tutkinnot Valtimolta antoivat lisäkipinää tekniikan alan opintoihin – sitten yliopistoon. Nyt DI, toimitusjohtaja Timo Schäfer tekee haastavaa työtä ja väitöskirjaa – kolmekymppisenä. ”Hyvän startin jälkeen kaikki on mahdollista”. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100


www.hamk.fi

Yksilöllisesti, yhdessä. Tule opiskelemaan HAMKiin! Päiväopinnot: • Muotoilu • Liiketalous • Tietojenkäsittely • Maatilatalous • Hevostalous • Puutarhatalous • Maisemasuunnittelu • Metsätalous • Kestävä kehitys • Sosionomi • Sairaanhoitaja • Terveydenhoitaja • Tieto- ja viestintätekniikka • Kone- ja tuotantotekniikka • Liikenneala • Bio- ja elintarviketekniikka • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka / insinööri • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka / rakennusmestari Vieraskieliset päiväopinnot: • International Business • Mechanical Engineering and Production Technology • Construction Engineering • Automation Engineering

HAMKissa opiskelet AMK-tutkinnon aktiivisessa ja kansainvälisessä opiskelijayhteisössä, joka kannustaa eteenpäin ja tuo opiskeluun ison annoksen iloa ja positiivisuutta. Voit vaikuttaa omaan opintopolkuusi ja valita oman opiskelutapasi. Olemme panostaneet erityisesti verkkototeutuksiin ja projektioppimiseen. Sopivan kokoiset kampuksemme sijaitsevat hyvin kulkuyhteyksien varrella keskellä eteläistä Suomea. Lisätietoja koulutuksesta: www.hamk.fi/koulutus Lisätietoja hakemisesta

suomenkielinen koulutus: (03) 646 4501, hakutoimisto@hamk.fi vieraskielinen koulutus: (03) 646 4503, admissions@hamk.fi Vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. – 11.2.2014, www.admissions.fi. Kevään yhteishaku 3.3. – 1.4.2014, www.amkhaku.fi. FUAS-yhteistyö tuo lisää valinnanvaraa: Voit valita osan opinnoista Laureasta tai Lahden ammattikorkeakoulusta. Katso lisää: www.fuas.fi/opiskelijalle.


KULTTUURI | LIIKETALOUS | TEKNIIKKA | LUONNONVARA-ALA | RAVITSEMISALA | SOSIAALI- JA TERVEYSALA

Kevään yhteishaku

3.3.–1.4.2014

Haku International Business -koulutukseen 7.1.–11.2.2014

www.seamk.fi

Etsitkö tietoa oman alasi ammateista ja uravaihtoehdoista?

www.akavalaisetammatit.fi


Isona insinööriksi? Jos tekniikka kiinnostaa, korkeatasoinen suomalainen insinöörikoulutus antaa vankan pohjan monenlaisiin mielenkiintoisiin ja palkitseviin työtehtäviin. Insinööreiksi valmistutaan ammattikorkeakouluissa. Lisätietoja saat Insinööriopiskelijaliitto IOL:n sivuilta www.iol.fi. IOL on insinööriopiskelijoiden ammatillinen edunvalvoja, ja sinun kannattaa liittyä sen jäseneksi heti opintojesi alussa.


VALMENNUSKURSSIT 2013-2014 YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

SINÄ valitset tulevaisuutesi. YHDESSÄ onnistumme.

Diplomi-insinööritutkinto • Luokanopettajakoulutus • Maatalous-metsätiede • Hammaslääketiede • Arkkitehtikoulutus • Eläinlääketiede • Kasvatustiede • Kauppatiede • Oikeustiede • Valtiotiede • Lääketiede • Maantiede • Psykologia • Abikurssit • Taideteollinen • Farmasia • Teologia • Biologia • Historia • Kielet • AMK


OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto 15/30 Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä 2011). Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki keväällä 2013 yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi vuonna 2013 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Olemme järjestäneet valmennuskursseja jo 38 vuoden ajan. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2013 ja kevääksi 2014 valmennus-kurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuosittain kurssilaistemme mielipidettä jokai sen opetuskokonaisuuden päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteiYhteistyökumppanimme:

kolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2012-2013 oli noin 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen opetus on meille tärkeintä, kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. ”SINUN Mutta ennen kaikTYYTYVÄISYYTESI kea se on kiinni halusta opettaa, ha- JA ONNISTUMISESI lusta saada oppi- VALINTAKOKEESSA maan ja halusta ON MEILLE KAIKKEIN auttaa. Lupaan, että TÄRKEINTÄ.” koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme! Valmennuskeskus

VALMENNUSKESKUS Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

013 2012-2 e tesi u n u e s d i u a Ka lev mm litset tu umme laisista an i a s v s r ä u n i k S a a nist kaikist s suosittelem . ssä on i - Yhde m reilleen li val 98 % o urssiaan ka ve k


: lennus Frendia i valmennuse as utuess a saa tt Ilmoitta a verisi kanss %. ta 5 le k kurssil ma t alennus nnusta molem ukka saa ale por amman Kolmen neljän tai use a 10 % j rukka 15 %! po

si tuessa mme u a t t i o ”Ilm sille uskurs ssin n n e m l va ikur den Ab ittaudu h y t a a s mo ksi”! ll ilmaise aikkoja ,p ajoissa i! ust rajoitet

TUTKITTUA LAATUA! 1. Ylivoimainen kokemus Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssijärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää! 2. Opetuksen laatu Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin ar-

vosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valintakoe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa. 3. Kurssien rakenne ja aikataulutus Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin. 4. Harjoitusmateriaalit Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena

TUTKIMUS VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto 15/30 Research Oy:n 2011 tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2007. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa. ”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatu -suhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (15/30 Research, 2011)

Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea

omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö. 5. Oikea valmistautumistekniikka Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme. Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

Opetuksen taso

6

7

8

Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatu -suhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04

Tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä • 15/30 Research, 2011


Abikurssit: Abi kevät, Helsinki

25.1.-15.3.2014

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku

17.2.-15.3.2014

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Tampere

17.2.-15.3.2014

20-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen. Arkkitehtikurssit: Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi

1.3.-22.3.2014

43 ot

Arkkitehtimatematiikka

23.4.-13.5.2014

42 ot

480 € 420 €

Piirustus ja suunnittelukurssi

24.5.-30.5.2014

67 ot

710 €*

Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu, saatavilla marraskuusta 2013 lähtien

330 €

Matematiikka itseopiskelumateriaali, saatavilla marraskuusta 2013 lähtien

140 €

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille

995 €

Biologia: Biologia ILTA, Helsinki

2.4.-19.5.2014

71 ot

750 €

Biologia PÄIVÄ, Helsinki

2.4.-19.5.2014

71 ot

750 €

Etäopiskelukurssi

250 €

Itseopiskelu

140 €

Diplomi-insinööri tutkinto: DI SUPERTAKUU, Helsinki

18.1.-22.5.2014

252 ot

1 980 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

18.1.-22.5.2014

112 ot

1 120 €

DI tutkinto VIP -TAKUU 2014

18.1.-22.5.2014

252 ot

1 580 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

5.4-22.5.2014

112 ot

1 120 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

2.5.-22.5.2014

62 ot

790 €

DI TAKUU, Tampere

2.4-22.5.2014

104 ot

910 €

DI TAKUU, Turku

2.4-22.5.2014

104 ot

Itseopiskelumateriaalit

910 € 140 €/aine

Farmasia: Farmasia Helsinki

24.3.-14.5.2014

102 ot

Itseopiskelumateriaalit

1 070 € 140 €/aine

Historia: Historia, Helsinki

1.4.-15.5.2014

67 ot

Etäopiskelukurssi, Helsinki

630 € 300 €

Kasvatustieteet, Yleinen kasvatustiede: Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, Helsingin yliopisto

2.4.-22.5.2014

63 ot

Kasvatustiede, aineistokoe itseopiskelu ja harjoituskoepaketti, Helsingin yliopisto

650 € 150 €

Kasvatustieteet, Luokanopettajakoulutus: VAKAVA-kirjallisuuskurssi, Helsinki

27.3.-3.5.2014

39 ot

460 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi, Jyväskylä

1.4.- 3.5.2014

37 ot

460 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi, Oulu

1.4.- 3.5.2014

37 ot

460 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi, Tampere

1.4.- 3.5.2014

37 ot

460 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi, Turku

2.4.- 3.5.2014

37 ot

460 €

VAKAVA KOTI-kurssi, koko maa

28.3.-4.5.2014

32 ot

280 €

Luokanopettajakoulutus, Helsinki

27.3.-3.6.2014

63 ot

670 €*

Luokanopettajakoulutus, Jyväskylä

1.4.-28.5.2014

57 ot

520 €*

Luokanopettajakoulutus, Oulu

1.4.-28.5.2014

57 ot

520 €*

1.4.-3.6.2014

61 ot

570 €*

Luokanopettajakoulutus, Tampere

2.4.-3.6.2014

61 ot

570 €*

Soveltuvuuskoeharjoitukset Helsinki, Turku ja Tampere

Luokanopettajakoulutus, Turku

24.5.-3.6.2014

24 ot

290 €

Soveltuvuuskoeharjoitukset Jyväskylä ja Oulu

24.-28.5.2014

20 ot

240 €

*Luokanopettajakurssi koostuu VAKAVA-kirjallisuusosuudesta sekä soveltuvuusosuudesta. Kurssiin kuuluu takuu: Mikäli VAKAVA –kokeen pisteesi eivät riitä minkään hakemasi kohteen soveltuvuusosuuteen, saat ensi vuonna VAKAVA–kirjallisuuskurssin hintaan 140 euroa. Kauppatiede: Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

x.x.-28.5.2014

max 449 ot

5 490 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

x.x.-28.5.2014

max 429 ot

2 970 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

3.2.-28.5.2014

148 ot

1 460 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

25.3.-28.5.2014

148 ot

1 680 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

25.3.-28.5.2014

148 ot

1 460 €

Kauppatiede Takuu Intensiivi, Helsinki

15.4.-28.5.2014

103 ot

1 020 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

27.3.-28.5.2014

148 ot

1 680 €

Kauppatiede Takuu, Tampere

26.3.-28.5.2014

148 ot

1 460 €

Kauppatiede Takuu, Turku

27.3.-28.5.2014

148 ot

1 460 €


Kauppatiede Takuu, Lahti

9.4.-28.5.2014

116 ot

1 270 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

11.4.-28.5.2014

107 ot

1 020 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

12.4.-28.5.2014

107 ot

1 020 €

8.4.-28.5.2014

107 ot

1 020 €

Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

10.4.-28.5.2014

107 ot

1 020 €

Kauppatiede Koti

25.3.-28.5.2014

148 ot

Kauppatiede Takuu, Pori

Kauppatiede Verkko

790 € 520 €

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

440 € + lisämateriaali 220 €

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko –kurssista 50 %:n alennuksen. Kielet: Englannin kieli, Helsinki

31.3.-14.5.2014

65 ot

660 €

Englannin kieli, Tampere

11.4.-22.5.2014

56 ot

415 €

Lääketiede: Lääketiede matemaattiset apuneuvot, Helsinki

24.9.-7.11.2013

24 ot

250 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

23.9.2013-16.5.2014

281 ot

2 890 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

5.11.2013-16.5.2014

190 ot

2 290 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

5.11.2013-16.5.2014

187 ot

2 290 €

7.1.-16.5.2014

226 ot

5 490 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

18.1.-16.5.2014

185 ot

2 290 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Helsinki

22.3.-16.5.2014

167 ot

1 920 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Helsinki

22.3.-16.5.2014

175 ot

2 060 €

Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki

Lääketiede TAKUU PÄIVÄ INTENSIIVI, Helsinki

9.4.-16.5.2014

96 ot

1 250 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Espoo

22.3.-16.5.2014

175 ot

2 060 €

4.11.2013-16.5.2014

187 ot

1 990 €

23.3.-16.5.2014

175 ot

1 970 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Tampere, Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Tampere

23.3.-16.5.2014

167 ot

1 840 €

4.11.2013-16.5.2014

187 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Turku,

23.3.-16.5.2014

175 ot

1 970 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Turku

23.3.-16.5.2014

167 ot

1 840 € 1 830 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu

13.11.2013-16.5.2014

187 ot

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Oulu

23.3.-16.5.2014

167 ot

1 730 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

22.1.-16.5.2014

183 ot

1 670 € 1 560 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Kuopio

22.3.-16.5.2014

167 ot

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

23.1.-16.5.2014

183 ot

1 670 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Jyväskylä

21.3.-16.5.2014

167 ot

1 560 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Lahti

21.3.-16.5.2014

167 ot

1 560 €

Lääketiede TAKUU KOTI koko Suomi,

aloitus 6.11.2013 alkaen

169 ot

1 170 €

Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI

aloitus 24.9.2013 alkaen

24 ot

150 €

Lääketiede Itseopiskelumateriaalit

470 €, 165 €/aine

Maantiede: Maantiede, Helsinki

31.3.-14.5.2014

51 ot

670 €

Etäopiskelukurssi

250 €

Itseopiskelu

140 €

Maatalous-metsätiede: Kansantalous, Helsinki

9.4.-16.5.2014

40 ot

Liiketalous, Helsinki

9.4.-16.5.2014

40 ot

Itseopiskelu

1 aine 520 € / 2 ainetta 790 € 1 aine 520 € / 2 ainetta 790 € 105 € / aine, 160 € / 2 ainetta

Kansantalouden ja liiketalouden kurssit ovat eri päivinä. Luennot eivät siis mene päällekkäin! Oikeustiede: Oikeustiede Super-Takuu, HKI

x.x.-8.6.2014

max 450 ot

5490 € (aloitusajankohta valittavissa)

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI

x.x..-8.6.2014

max 349 ot

2960 € (aloitusajankohta valittavissa)

Oikeustiede Takuu 1, HKI

21.3.-8.6.2014

139 ot

1 350 €

Oikeustiede Takuu 2, HKI

27.3.-8.6.2014

139 ot

1 350 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

5.5.-10.6.2014

116 ot

990 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

23.5.-8.6.2014

52 ot

660 €

Oikeustiede Takuu-Koti koko Suomi

21.3.-8.6.2014

65 ot

690 €

Oikeustiede Johdantokurssi , koko Suomi

21.-27.3.2014

12 ot

120 €

Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super- Takuu ja VIP –kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 340 euron hintaan! Oikeustiede Takuu, Tampere

10.4.-8.6.2014

132 ot

Oikeustiede Takuu, Turku

8.4.-23.5.2014

141 ot

1 350 € 1 350 €

Oikeustiede Super-Takuu, Turku

x.x.-23.5.2014

185 ot

2200 € (aloitusaika valittavissa)

Oikeustiede Takuu, Oulu

2.4.-23.5.2014

116 ot

1 190 €

Oikeustiede Etäopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

570 €

Oikeustiede Itseopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

440 €


Opiskelutekniikka: Opiskelutekniikka I, viikonloppukurssi

11.-12.1 ja 18.1.2014

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka II, iltakurssi

4.3., 6.3. ja 13.3.2014

16 ot

260 €

1.7.2013-30.6.2014

9 ot

130 €

Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen, Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme saat opiskelutekniikkakurssista 50 %:n alennuksen. Psykologia: Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki

9.1.-23.1.2014

16,5 ot

150 €

Tilastotiede pitkä, Helsinki

27.1.-8.5.2014

76 ot +laskarit 17 t

800 €

Tilastotiede ilta, Helsinki

25.2.-8.5.2014

70 ot+ laskarit 14 t

740 €

Tilastotiede päivä, Helsinki

22.3.-8.5.2014

70 ot+ laskarit 14 t

760 €

Artikkelikurssi, Helsinki

26.3.-6.5.2014

48 ot

480 €

Psykologia Takuu, Tampere

22.3.-9.5.2014

113 ot

1 040 €*

Psykologia Takuu, Turku

22.3.-9.5.2014

113 ot

1 040 €*

Psykologia tilastotiede KOTI –kurssi, koko maa

27.1.-9.5.2014

40 ot

370 €

9.1.-9.5.2014

16,5 ot

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa Tilastotiede itseopiskelumateriaali

80 € 140 €

*Takuu –kurssi sisältää tilastomatematiikan sekä artikkeliosuuden. Kurssiltamme on myös mahdollista valita pelkkä tilastomatematiikan kurssi tai pelkkä artikkelikurssi. Tällöin kurssiin ei kuulu takuuta. Tilastomatematiikan hinta yksittäin otettuna on 750 euroa ja siihen sisältyy opetusta 78 ot, mukaanlukien laskuharjoitukset. Artikkelikurssin hinta yksittäin otettuna on 420 euroa ja se sisältää opetusta 43 ot. Taidealat: Taideteollinen

15.2.-16.3.2014

56 ot

TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2013 lähtien

640 € 330 €

Teologia: Teologia

3.4.-26.5.2014

65 ot

Teologia itseopiskelumateriaali

630 € 140 €

Valtiotiede: (Helsinki) Poliittinen historia

2.4.-26.5.2014

58 ot

580 €

Yhteiskuntapolitiikka

2.4.-26.5.2014

58 ot

580 €

Sosiaalityö

2.4.-22.5.2014

58 ot

580 €

Valtio-oppi: maailmanpolitiikan tutkimus

2.4.-26.5.2014

58 ot

580 €

Viestintä

2.4.-26.5.2014

58 ot

580 €

Yleinen aineistokoe

2.4.-26.5.2014

35 ot

360 €*

Valtiotiede itseopiskelumateriaali

140 €/aine

*Aineistokoekurssi kirjakurssin yhteydessä 275 e. Ammattikorkeakoulut: AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

1.10.-31.10.2013

50 ot

540 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

25.2.-27.5.2014

77 ot

720 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Helsinki

5.5.-28.5.2014

50 ot

540 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Tampere

5.5.-28.5.2014

50 ot

540 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku

5.5.-28.5.2014

50 ot

540 €

50 ot

260 €

lokakuu

26 ot

310 €

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki AMK, Liiketalous syksy, Koti

79 € lokakuu

26 ot

210 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

360 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

360 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

260 €


TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA 1. Haku-lehti Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi. 2. Alakohtaiset infotilaisuudet Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistuneesti

toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus. fi, soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340 tai seuraamalla paikkakuntasi sanomalehtiä. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. 3. Studia-messut Studia 2013 on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm. kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit, vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne. 4. Valintakoetietopalvelu Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä:

a) nimesi b) kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla) c) sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia. Jos sinulla ei ole sähköpostiosoitetta tai osoitteesi ei toimi, lähetämme tiedot sinulle postitse) c) puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä. Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton. 5. www.valmennuskeskus.fi Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa internetistä, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!


Lähettäkää minulle maksutta tietoa kevään 2014 valintakoevaatimuksista ja kursseista (max. 3 alaa).

Lähettäkää minulle maksutta tietoa kevään 2013 valintakoevaatiHuom! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. muksista ja Abikurssit

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Opiskelutekniikka

AMK Liiketalous

Farmasia

Lääketieteet

Psykologia

AMK Tekniikka ja liikenne

Historia

Maantiede

Taidealat

Arkkitehtuuri

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Teologia

Biologia

Kauppatieteet

Oikeustiede

Viestintä

Coaching uravalmennus

Kielet

Opiskelu ulkomailla

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Nimi

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 VASTAUSLÄHETYS

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen

Abi

Muu, mikä?

Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Haluan varata paikan seuraavalta kurssilta 1.

2. 3. Ilmoittaudun valmennus/ abikurssille Kurssiajankohta

4.

Kurssipaikkakunta

Opiskelija-alennus Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

Valmennuskeskuksen Eurooppalainen nuorisokortti Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin: kyllä ei Nimi

ei

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 VASTAUSLÄHETYS

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

Päiväys

Muu, mikä? Allekirjoitus

Tilaan itse- / etäopiskelumateriaalia 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Tilaan itse- / etäopiskelumateriaalia Opiskelija-alennus

Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nimi

Nordean Check In -asiakas

Puhelin

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen

Abi

Muu, mikä?

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


Puheenjohto

Lukiolaisliikkeen voima on sinusta kiinni!

VALTAKUNNALLINEN LUKIOLAISLIIKE

sai alkunsa Mikkelin koululakosta. Kunnanisät olivat päättäneet lakkauttaa alueen lukion, mutta opiskelijat asettuivat heitä vastaan. Vaikka Teiniliitto oli kuollut ja politiikka ajettu ulos oppilaitoksista, 1980-luvun puolivälin lukiolaiset uskoivat edelleen opiskelijoiden mielipiteen kuulemisen tärkeyteen. He ryhtyivät taisteluun ja onnistuivat ajamaan tahtonsa läpi: lakkautusuhan alla ollut koulu säästyi. Koululakko ja siihen johtaneet tapahtumat osoittivat, että opiskelijoilta tarvitaan jatkuvaa valppautta ja peräänantamattomuutta. Vain siten varmistetaan lukiolaisten äänen kuuluminen ja se, ettei päätöksiä jyrätä läpi opiskelijoiden mielipiteiden vastaisesti. Tähän tarvitaan elävää lukiolaisliikettä – siis aktiivisia lukiolaisia, jotka omissa kouluissaan ja oppilaskunnissaan vievät opiskelija-asiaa eteenpäin. Mikkelin koululakosta on kulunut lähes kolmekymmentä vuotta. Lukiolaisille on perustettu oma ammattimaiseksi kasvanut edunvalvontajärjestö Suomen Lukiolaisten Liitto, oppilaskunnat ovat vakiinnuttaneet asemaansa ja sanaparista ”nuorten kuuleminen” on tullut hallinnon trenditermi. Silti tarve koululakon kaltaiselle lukiolaisaktivismille ei ole kadonnut. Lista korjattavista epäkohdista on pitkä. Räikeitä esimerkkejä lukiolaisten sivuuttamisesta tulee esiin jatkuvasti. Vaatimus valppaudesta, aktiivisuudesta ja peräänantamattomuudesta pätee edelleen. Tällä hallituskaudella koulutukseen osuu ja kovaa. Säästöt pelkästään peruskoulusta ja toisen asteen koulutuksesta ovat yhteensä miljardin luokkaa. Näiden kiristysten lisäksi tulevat tukipalveluihin ja toimeentuloon tulevat säästöt. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa koulujen lakkautuksia, kurssitarjottimien karsimista, ryhmien suurenemista, heikkoja mielenterveyspalveluita ja homekorjauksien lykkäämisiä. Edellä mainitut asiat liittyvät rahaan, mutta usein moni epäkohta palautuu periaatteellisiin päätöksiin ja arvovalintoihin. Oli kysymys mikä tahansa, selvää on, että mikään niistä ei ratkea hiljaa sivusta seuraamalla ja odottamalla. Kun heikossa taloudellisessa tilanteessa jokainen taistelee omistaan, nuoret ja opiskelijat jäävät helposti kärsimään. Lukiolaismielipide ja lukiolaisten etu jää usein varjoon, kun muut poliittiset pyrkimykset jylläävät. Lukiolaisten ääntä ylläpitämään tarvitaan jatkuvaa Mikkelin henkeä. Tarvitaan vahvaa lukiolaisliikettä – aktiivisia tekijöitä kaikissa Suomen lukioissa. Tartu sinäkin haasteeseen omassa oppilaskunnassasi, sillä onnistumiset edellyttävät laaja porukkaa, joka on valmis astumaan esiin vastustamaan tyhmyyksiä ja järjettömyyksiä, kannattamaan edistystä ja tarjoamaan uusia ennakkoluulottomia avauksia. Lukiolaisliikkeen voima on sinusta kiinni. DANIEL / PUHEENJOHTAJA

5 – 2 01 3

58


S A P O U S MES

Tulevaisuutesi on täällä!

STUDIA 2013 ON KAIKKEA TÄTÄ: NEUVOJA VINKKEJÄ APUA

YLIOPISTOT KORKEAKOULUT

AMMATTIKORKEAT KURSSIT

OPISKELU SUOMESSA JA ULKOMAILLA LIITOT, JÄRJESTÖT, PALVELUT

3.–4.12.2013

TIETOA ERI ALOJEN AMMATEISTA

Messukeskus Helsinki

Avoinna: ti 3.12. klo 9–17 ke 4.12. klo 9–16

Suomen suurin nuorten opiskelu- ja uratapahtuma www.studiamessut.fi

Yhteistyössä:

Mediayhteistyössä:


Suuntana Suuntana tulevaisuus tulevaisuus Opiskelun aloittaminen on monelle alkusysäys itsenäistymiseen ja sillä on suuri vaikutus moniin elämänalueisiin; ammattiin, asuinpaikkakuntaan ja ystäviin. Opinto-ohjaus on tärkeä väline tulevaisuuden suunnittelussa, mutta aina se ei riitä. Oma aktiivisuus ja internet ovat hyvä lisä, ja niiden lisäksi messut on erinomainen foorumi etsiä tietoa ura- ja opiskeluvaihtoehdoista. Face-to-face-kohtaamiset eri oppilaitoksissa opiskelevien nuorten kanssa antavat arvokasta, kokemuspohjaista tietoa. Nuorekas ilmapiiri ja osastoilta jaettava materiaali tukevat hyvin muista tietolähteistä saatavaa informaatiota.

YLIOPISTOT TYÖNHAKU

NEUVOJA TIETOISKUJA OPINTO-OHJAUS TIETOA ERI ALOJEN AMMATEISTA

AMMATTIKORKEAT VÄLIVUOSI ULKOMAILLA

APUA VALMENNUSKURSSIT

VINKKEJÄ URAPOLUT

LIITOT, JÄRJESTÖT

Studia-messut järjestetään nyt 21. kertaa ja jälleen on saman katon alle koottu kattava tarjonta opiskelupaikosta. Mukana ovat lähes kaikki kotimaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä useita erikoisoppilaitoksia ja toisen asteen opinahjoja. Mikäli elämä ulkomailla houkuttelee, messuilta löydät opiskelu- ja välivuosivaihtoehtoja myös maamme rajojen ulkopuolelta. Tänä päivänä jatko-opiskelu kytkeytyy entistä tiiviimmin työelämään. Oppilaitosten lisäksi Studiassa esittäytyvät valmennuskursseja järjestävät yritykset, monet järjestöt ja liitot sekä tulevaisuuden työpaikat, muun muassa ABB, HUS, Kuntaliitto ja Nordea. Käytä tilaisuus hyödyksesi ja kysele rohkeasti osastojen henkilökunnalta lisätietoa opintolinjoista ja suuntautumisvaihtoehdoista päätöksesi tueksi. Nähdään messuilla!

ERIKOISOPPILAITOKSET

5.6 4.2

Ra

å Bang

äge rdsv

3

2

Pohjoinen sisäänkäynti Norra ingången Northern Entrance

1

is tielä

Pysäköintitalo Parkeringshus Multi Storey Car Park

Eteläinen sisäänkäynti Södra ingången Southern Entrance

tu

enka Järnv

6.12

n gata

anna ägsm

Avoinna: ti klo 9–17, ke klo 9–16 Paikka: Messukeskus, Helsinki Pasila, Messuaukio 1

4

n

a Raut

Pääsyliput: ovelta 10 € Ilmainen sisäänpääsy: Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenkortilla, varus- ja siviilipalvelusmiehet palvelutodistuksella, opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät. Huom! Maksuton sisäänpääsy edellyttää rekisteröitymisen kävijäksi. Rekisteröidy ennakkoon Studia-messujen nettisivulla www.studiamessut.fi ja tulosta rintamerkki mukaasi messuille. Esitä sisään tullessa rintamerkki ja SLL:n jäsenkortti. Työttömät pääsevät messuille maksutta esittämällä kassalla TE-toimiston asiakaskortin, jolloin ennakkorekisteröitymistä ei tarvita.

antie tapih

5

Holiday Inn Kongressi Congress

6

7

Kongressi Kongress Congress Itäinen sisäänkäynti Östra ingången Eastern Entrance

Saapuminen Messukeskukseen on helppo tulla kauempaakin. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on noin 5 minuutin kävelymatka Messukeskukseen. Helsingin keskustasta perille pääsee kätevästi myös raitiovaunuilla 7A, 7B ja 9.

Yhteisellä bussikuljetuksella tultaessa Tilausbusseille on varattu oma bussiparkkialue johon pysäköinninvalvojat ohjaavat. Tilausbussinkuljettajat ottavat sisään ajettaessa pysäköintilipukkeen, jonka voivat vaihtaa pysäköinninvalvojalta maksuttomaan poistumiseen oikeuttavaan lipukkeeseen. Pohjoinen ja Eteläinen sisäänkäynti ovat molemmat avoinna.


Mikä sinusta tulee isona? Minä olen aina ollut sellainen ihminen, jolle omaa elämää koskevien päätösten ja ratkaisujen tekeminen on ollut yksinkertaista ja helppoa. Olen pienestä asti tiennyt, mikä minusta tulee isona – vaikka suunnitelma toki on muuttunut kymmeniä kertoja matkan varrella. Ensin minusta piti tulla juristi, sitten opettaja, sitten psykologi. Vaikka kuvion piti olla selkeä, päädyin kuitenkin opiskelemaan omaa pääainettani vasta 23-vuotiaana. Eikä se pääaine ollut todellakaan se, mitä kuvittelin pääseväni opiskelemaan lukion jälkeen. Olin juuri lukionsa päättäneiden valtio-opin fuksien keskellä hieman outo lintu. Tein jo koulutusta vastaavaa työtä, enkä oikeastaan opiskellut täysipäiväisesti missään vaiheessa. En siis varmastikaan ollut poliitikkojen näkökulmasta unelmaopiskelija. Miksi kerron omasta koulutuspolustani? Koska haluan muistuttaa, että tärkeää ei lopulta ole vain se, että päädyt mahdollisimman pian opiskelemaan. Tärkeää ei ole se, ettet tee yhtään harha-askelta valintojesi kanssa. Tärkeää on se, että tiedät vaihtoehtoja olevan. Tärkeää on myös se, ettet pelkää muuttaa ratkaisujasi, jos ne eivät tunnu omilta. Minä tein niin, ja nyt teen juuri sellaisia asioita, joita rakastan. Studia-messut ovat sinulle, jolla on jo aavistus siitä, mitä haluaisit isona tehdä. Mutta ovat nämä messut myös sinulle, jolla ei ole mitään käsitystä lukiota seuraavasta askeleesta. Täältä löydät toinen toistaan kiinnostavampia koulutusaloja. Myös mahdollisuuksia välivuotta varten. Apua opintoihin. Nämä messut ovat juuri Sinua varten. Tehdäksemme sinun tiesi helpommaksi kulkea. Tervetuloa Studia-messuille. Täältä sinulle löytyy suunta. Tai ainakin siemen tulevaisuuden valintoja varten. Sini Korpinen pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto ry

Tutustu Suomen Lukiolaisten Liittoon Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) edistää, valvoo ja puolustaa lukiolaisten etuja. Liitto on lukiolaisista lähtöisin ja lukiolaisia varten. SLL:n jäsenkortti toimii virallisena opiskelijakorttina ja tarjoaa lukuisia valtakunnallisia ja paikallisia etuja. Tutustu tarkemmin: www.lukio.fi. Suomen Lukiolaisten Liitto esittäytyy Studiassa osastolla 4a60, tervetuloa!

Tietoa työelämästä Metron Uusi ura -lavalla työelämän nuorisolähettiläs motivoi nuoria ja vastavalmistuneita työnhaussa, kannustaa työnantajia palkkaamaan heitä ja pyrkii saamaan aikaan muutosta nuoriin ja työelämään kohdistuvissa ennakkoluuloissa.


OHJELMA • Tiistai 3.12. TIETOISKUSALI 1

METRON UUSI URA-LAVA Juontajana Aleksi Halen

AVAJAISET 10.30

• Messukeskuksen tervehdys • Suomen Lukiolaisten Liiton tervehdys

11.20

Tsemppiä työnhakuun! Aicha Manai, työelämän nuorisolähettiläs, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

• Uuden Lukiolaisoppaan julkistaminen • Lukiolaisstipendien jako

11.30

Hae poliisiksi - tule tekijäksi! Haku uudistuvaan poliisikoulutukseen alkaa

12.00

Näin onnistut valintakokeissa Toimitusjohtaja Jaakko Mikkonen, Valmennustiiimi Eximia

12.30

Vapaus onnistua – Opiskelu Aalto-yliopistossa Opiskelusta kertomassa kolme Aalto-yliopiston opiskelijaa

13.30

Lukiolaisoppaasta apua opinnoissa luovimiseen Suomen Lukiolaisten Liiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Milla Halme

12.00

Huipulta helvettiin ja takaisin Matti Lehikoinen, alamäkipyöräilijä, Metro- lehti

12.30

AKAVAN työlämätietoisku Miika Sahamies, asiantuntija, nuoret aikuiset ja työelämä, AKAVA

13.30

Mikä minusta tulee isona? Työ-ja elinkeinotoimisto

14.00

Tsemppiä työnhakuun! Aicha Manai, työelämän nuorisolähettiläs, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

14.30

Katse tulevaisuuteen: koulutus ja ura sumuverhon takana Alina Inkinen, KOUKKU koulutusvalinnat kuntoon -hanke, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS

15.00

Vaihtoehtona yksityinen korkeakoulu Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja, Helbus

Näin menestyt pääsykokeissa Valmennuskeskus Oy

TIETOISKUSALI 2 11.00

11.30

Studying in Germany Andreas Roger, EURES-Adviser, Saksan Helsingin suurlähetystö

11.30

Study in France Sandrine Testaz, Campus France

12.30

Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla Linda Tuominen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO / Centre for International Mobility CIMO

13.00

Vapaaehtoistyöhön ulkomaille – kulttuurienvälisiä oppimiskokemuksia nuorille aikuisille Maailmanvaihto ry – ICYE Finland

14.00

Yliopisto-opintoihin ulkomaille KILROYn kautta KILROY Finland Ab

Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma www.studiamessut.fi

OPO CAFÉ Opinto-ohjaajien kohtaamispaikka Sisäänkäynnin läheisyydestä löydät Opo Cafèn, johon voit pysähtyä tapaamaan kollegoitasi ja nauttimaan kupin kahvia. Saat mukaasi myös Opo-kassin, johon on kerätty näytteilleasettajien esitteitä.


OHJELMA • Keskiviikko 4.12. TIETOISKUSALI 1 11.00

Näin onnistut valintakokeissa Toimitusjohtaja Jaakko Mikkonen, Valmennustiiimi Eximia

12.30

Vapaus onnistua – Opiskelu Aalto-yliopistossa Opiskelusta kertomassa kolme Aalto-yliopiston opiskelijaa

12.00

Mene pidemmälle – hae Oulun yliopistoon Oulun yliopisto

13.00

Näin menestyt pääsykokeissa Valmennuskeskus Oy Taiteen ja median talo – oikeaan suuntaan kansanopistosta Laajasalon opisto

TIETOISKUSALI 2 11.30

12.30

13.00

Juontajana Aleksi Halen

Hae poliisiksi - tule tekijäksi! Haku uudistuvaan poliisikoulutukseen alkaa

11.30

13.30

METRON UUSI URA-LAVA 10.45

Tsemppiä työnhakuun! Aicha Manai, työelämän nuorisolähettiläs, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

11.00

Lukiolaisoppaasta apua opinnoissa luovimiseen Suomen Lukiolaisten Liiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Milla Halme

11.30

Soul searching & Dream catching – Where are you headed? Cristel Isberg, Master of social services, founder of 2BCn Personal Management Agency

12.00

Huipulta helvettiin ja takaisin Matti Lehikoinen, alamäkipyöräilijä, Metro-lehti

12.30

Mikä minusta tulee isona? Työ-ja elinkeinotoimisto

13.00

AKAVAN työlämätietoisku Miika Sahamies, Asiantuntija, nuoret aikuiset ja työelämä, AKAVA

14.00

Koulun penkiltä suoraan tapaturmaosastolle hoitajaksi Iiro Ruuska

14.30

Katse tulevaisuuteen: koulutus ja ura sumuverhon takana Alina Inkinen, KOUKKU koulutusvalinnat kuntoon -hanke, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS

15.00

Vaihtoehtona yksityinen korkeakoulu Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja, Helbus

Opiskelemaan Ranskaan? Ingrid Helander, Campus France Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla Linda Tuominen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO / Centre for International Mobility CIMO Yliopisto-opintoihin ulkomaille KILROYn kautta KILROY Finland Ab

Bassoradion suorat lähetykset Studiasta Bassoradio tekee Studia-messuilta tiistaina ja keskiviikkona radiolähetyksiä klo 9-14 välisenä aikana. Radio-ohjelmat lähetetään suorana Basson loungetilasta ja ohjelman juontaa Jaako Hurme. Bassoradion FM-taajuudet Helsingissä 102,4Mhz, Tampereella 103,1Mhz, Turussa 101,9Mhz, Jyväskylässä 99,7Mhz sekä Oulussa 105,4Mhz. Bassoradion nettistreami osoitteessa www.basso.fi

Opinto-ohjauspiste – opastusta ilman ajanvarausta Jos kaipaat vinkkejä ja neuvoja opiskelupaikan tai ammatin valintaan, pistäydy opinto-ohjauspisteessämme osastolla 5p51. Paikalla on koko tapahtuman ajan kolme opoa, jotka auttavat sinua mielellään ratkaisuissasi. Opinto-ohjauspisteestä vastaavat Uudenmaan opinto-ohjaajat.

Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma www.studiamessut.fi


SUOMEN SUURIN OPISKELUJA URATAPAHTUMA SUOMEN SUURIN OPISKELUJA URATAPAHTUMA TUTUSTU TYÖ- JA URAMAHDOLLISUUKSIIN

Opo Cafè Eteläisen sisäänkäynnin läheisyydessä


NÄYTTEILLEASETTAJAT

A Aalto-yliopisto www.aalto.fi

4b59

HELBUS Helsinki School of Business Oy www.helbus.com

5g28

5f41

Oy KILROY Finland Ab www.kilroy.fi

5k59

ABB Oy www.abb.fi

Helmi Liiketalousopisto Oy www.liiketalousopisto.fi

5p61

4d49

Kirkkohallitus evl.fi

5h39

Adventure Marketing & Visitoz www.visitoz.org/our-difference/ adventure-marketing/

Helsingin Evankelinen Opisto www.heo.fi

KK Valmennuskeskus Oy www.valmennuskeskus.fi

5f59

Akava ry www.akava.fi

5g31

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri www.hus.fi

Kokoomuksen Nuorten Liitto ry www.kokoomusnuoret.fi

5h31

Allianssin Nuorisovaihto www.nuorisovaihto.fi

5k58

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu www.kyamk.fi

4d68

B,C Oy Bassomedia Ltd www.basso.fi

5h71

Campus France www.france.fi

5k60

Centria ammattikorkeakoulu Oy web.centria.fi

4c67

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO maailmalle.net; www.cimo.fi

5k61

D,E

5g61

Kelloseppäkoulu www.kelloseppakoulu.fi

4c71

5f29

Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/opiskelijaksi www.helsinki.fi/ansokningen www.helsinki.fi/admissions

4a59

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto http://www.helsinki.fi/avoin

4a55

PRO Huippuvalmennus Oy huippuvalmennus.fi

5f49

Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy www.humak.fi Hämeen ammattikorkeakoulu www.hamk.fi

L Laajasalon opisto www.laajasalonopisto.fi

4e48

Lahden ammattikorkeakoulu www.lamk.fi

4d61

4c69

Lapin ammattikorkeakoulu www.lapinamk.fi

4a69

4d61

Lapin yliopisto hae.ulapland.fi

4a69

Lappeenrannan teknillinen yliopisto www.lut.fi

4c61

Laurea-ammattikorkeakoulu www.laurea.fi

4d61

I,J

4a51

IHTTI School of Hotel Management Switzerland www.ihtti.com

5m58

EF Education Oy & Cultural Care Au Pair www.ef.fi; www.culturalcare.fi

5m60

Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ikata.lpkky.fi

5m50

London Metropolitan University www.londonmet.ac.uk

Estonian Academy of Music and heatre EAMT www.ema.edu.ee

5n67

5m59

ISCTE- University Institute of Lisbon www.iscte-iul.pt/en/ Itä-Suomen korkeakoulut www.kuopionalue.fi

4a61

Lucerne University of Applied Sciences and Arts www.hslu.ch/businessengineering

Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi

4a61

5m59

Jyväskylän ammattikorkeakoulu www.jamk.fi

4b49

5h61

Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi

4a49

Diakonia-ammattikorkeakoulu www.diak.fi

Estonian Business School www.ebshelsinki.fi Estonian University of Life Sciences EMU www.emu.ee Embassy of Germany www.helsinki.diplo.de

5n59

H

K 4d59

Kajaanin ammattikorkeakoulu www.kamk.fi

4c68

Hanken Svenska handelshögskolan www.hanken.fi

4b52

Karelia-ammattikorkeakoulu / ISAK www.karelia.fi

4a61

Kela www.kela.fi

5h59

5m66

5n61

5n65

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 5g51 www.winnova.fi

M,N Maailmanvaihto ry - ICYE Finland www.maailmanvaihto.fi Maanpuolustuskorkeakoulu www.puolustusvoimat.fi/fi/ Maanpuolustuskorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu www.haaga-helia.fi

HeiHei! Travel www.heihei-ulkomaille.fi

Laureate Hospitality Education 5m62 www.swisshospitalityeducation.com

Matkailualan tutkimus-ja koulutusinstituutti matkailu.luc.fi Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy www.metropolia.fi

5m68 4a50

4a69 4e58


NÄYTTEILLEASETTAJAT

Mikkelin ammattikorkeakoulu www.mamk.fi

4d66

Studentum Oy www.studentum.fi

Nordea Pankki Suomi Oyj www.nordea.fi

5f39

Study in Estonia www.studyinestonia.ee

5m59

Suomen Ilmailuopisto Oy www.finaa.fi

O,P Opetushallitus www.oph.fi

4b50

Suomen Kansanopistoyhdistys ry www.kansanopistot.fi

Oulun seudun ammattikorkeakoulu www.oamk.fi

4b51

Oulun yliopisto www.oulu.fi/yliopisto

4c52

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry www.abs.fi

Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi

5h29

Poliisiammattikorkeakoulu www.poliisiammattikorkeakoulu.fi

4c59

Puolustusvoimat www.puolustusvoimat.fi

5h58

Päivölän Kansanopisto www.paivola.fi/

5h51

R Raja- ja merivartiokoulu www.raja.fi/rmvk

5h50

Riga Stradins University www.rsu.lv/eng/�

5p59

Rovaniemen kaupunki www.rovaniemi.fi

4a69

S Saimaan ammattikorkeakoulu www.saimia.fi

4c60

Satakunnan ammattikorkeakoulu www.samk.fi

4d48

Savonia-ammattikorkeakoulu www.savonia.fi

4a61

Seinäjoen ammattikorkeakoulu www.seamk.fi

4b71

Sosialidemokraattiset Nuoret ry demarinuoret.fi

5h30

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry www.sonk.fi Stiftelsen Arcada www.arcada.fi

5k51

Tietopoli Oy www.tietopoli.fi

4c64

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry www.sttk.fi

5g20

5g51

Turun ammattikorkeakoulu www.turkuamk.fi

4c66

4e46

Turun yliopisto www.utu.fi

4b61

4b67a

Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö www.akatemia.org

4b65

U

Suomen Keskustanuoret ry www.keskustanuoret.fi

5h38

Suomen Kiropraktikkoliitto ry www.suomenkiropraktikkoliitto.fi

5f12

Urheiluopistojen yhdistys ry www.urheiluopistot.fi

Suomen Kuntaliitto ry www.kuntatyo.fi

5f28

Utin Jääkärirykmentti www.puolustusvoimat.fi

Suomen Lukiolaisten Liitto ry www.lukio.fi

4a60

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 5f38 www.te-palvelut.fi/uusimaa

Suomen LVI-liitto SuLVI ry www.lvi-ala.fi

5m51

Suomen Metsäyhdistys ry www.smy.fi

5f20

5m48 5g59

V.W Vaasan ammattikorkeakoulu Oy www.puv.fi

4a67

Vaasan kaupunki www.vaasa.fi

4a67

Vaasan yliopisto www.uva.fi

4a67

4a60

Valmennustiimi Eximia Oy www.eximia.fi

5f58

Takuuvalmennus / Valmennustiimi Eximia 5g39 www.takuuvalmennus.fi; www.eximia.fi

Vasemmistonuoret ry www.vasemmistonuoret.fi

5h21

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 5k50 www.stul.fi

T Taideyliopisto www.uniarts.fi

Tallinn University of Technology TUT 5m59 www.ttu.ee/en Taloudellinen tiedotustoimisto Ekonomiska informationsbyrån ry www.tat.fi

5f11

Tampereen ammattikorkeakoulu www.tamk.fi

4c59

Tampereen teknillinen yliopisto www.tut.fi/

4c59

5h30

Tampereen yliopisto www.uta.fi/

4c59

4c48

Tekniikan Akateemiset TEK www.tek.fi

Y,Å Yrkeshögskolan Novia www.novia.fi

4c49

Åbo Akademi www.abo.fi

4b67

4d59a

www.studiamessut.fi Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 30.10.2013 mennessä jättämiin tietoihin. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä.


Abikur ss ilmoitt i ILMAISEKS valmen autuessas I i nusku rssille! Muista FREND myös (jopa 1 IALE 5 %)

VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN Valmennuskeskus on 38 vuoden kokemuksellaan Suomen luotetuin valmennuskurssijärjestäjä; joka vuosi noin 2 000 pyrkijää saa haluamansa opiskelupaikan kurssiemme avulla. “PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”. (Tutkimustoimisto 15/30 Research Oy 2011)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340


Improbatur 5/2013  

Lehti lukiolaisille – vuoden viides ja viimeinen numero.