{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

1/2020

Gogin väsyneinkin läppä kiinnostaa tuhansia 22

Mistä tunnistaa valheen verkossa?

Lukiolaiset ryhtyivät yrittäjiksi

16

26

Adina Nivukoski valvoo lukiolaisten etuja 32


#UniOulu #ArcticAttitude

Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan Oulu ei ehkä ole New York, mutta täältä voi tulla kovempaa porukkaa. Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asennetta. Meillä sekä tieteen tekeminen että opiskelijaelämä hoidetaan tinkimättömällä pohjoisen tyylillä. Ja sitä joko rakastaa tai sitten oppii rakastamaan. Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat.

Hae Oulun yliopistoon www.oulu.fi/haku


Pääkirjoitus

Aleksi Tuomola Improbatur 1/2020 Aikuistuvien ihmisten asialla – lehti lukiolaisille

Pelasin taannoin elämäni intensiivisimmän Alias-pelin. Siihen suhtauduttiin kahtalaisesti: minä, joukkuetoverini ja toisessa parissa pelannut ystäväni halusimme intohimoisesti voittaa. Kolme muuta pelaajaa suhtautuivat asiaan tyynemmin. Heille voitto ei merkinnyt mitään, vaan he halusivat pelata mukavan ajanvietteen ja seuran takia. Seurasi nälvintää, bluffausyrityksiä, täriseviä käsiä ja lähes suoranaista sabotaasia. Minä ja parini hävisimme, mutta se ei haitannut. Päinvastoin olimme tyytyväisiä, kun pelissä oli kerrankin kunnolla tunnetta ja adrenaliinia mukana. Sen sijaan osa muista pelaajista koki tilanteen ahdistavana. Ylioppilaskirjoitukset lähestyvät, ja keskustelu niiden ympärillä käy kuumana. Millainen on tarpeeksi hyvä ylioppilastodistus? Tarvitsenko parhaan mahdollisen arvosanan pitkästä matikasta, että pääsen yliopistoon? Miksi mediassa haastatellaan vain vähintään kuuden ällän kirjoittaneita? Joillekin meistä vertailu muiden kanssa sopii hyvin. Se luo motivaatiota ja antaa positiivista energiaa. Jos hänkin pystyy, niin enköhän minäkin. On kuitenkin suuri joukko ihmisiä, joille kilpaileminen ei sovi. Se alkaa ahdistaa. Kun nämä henkilöt temmataan väkisin suorituskeskeisen yhteiskuntamme oravanpyörään, alkavat ongelmat toden teolla kasautua. Nuorten uupumus ja stressi ovat kasvussa, sen

Vi

it a

la

Yhteiskuntamme tarvitsee myös ceetä ja ämmää

v Ku

a:

Si

lj a

osoitti viimeisimmäksi marraskuussa julkaistu Lukiolaisbarometri. Alias-pelissämmekin tukalinta oli sillä pelaajalla, joka joutui kilpailuhenkisen ystäväni pariksi. Yhteiskuntamme voi hyvin, kun sen kaikkia jäseniä kohdellaan tasavertaisesti. Me tarvitsemme sekä Improbaturin että Laudaturin kirjoittaneita ylioppilaita, ja sitäkin enemmän tarvitsemme keskivertosuorituksia. Keskivertosuoritukset ovat aliarvostettu, jokapäiväinen voimavaramme. Niitä tehdään päivittäin työpaikoilla, kouluissa, harrastusten ja perheen parissa. Jos yrittäisimme kaikessa yltää parhaimpaan mahdolliseen, emme jaksaisi kuin murto-osan siitä, mitä saamme aikaan keskivertosuorituksilla. On hienoa, että osa haluaa tavoitella huippusuorituksia. Kaikkien ei sitä kuitenkaan tarvitse tehdä. Usein sanotaan, että hyvä riittää, paras ei tarvitse olla. Haluan viedä ajatuksen pidemmälle ja väittää, että keskinkertainenkin riittää, jos sen tavoittelu auttaa esimerkiksi suojelemaan omaa mielenterveyttä ja jaksamista. Yksi peliseurueessamme mukana ollut sanoi mittelön jälkeen, ettei enää koskaan tahdo pelata Aliasta. Se on sääli, sillä Alias on ihan loistava seurapeli. Se taisi jäädä meiltä meuhkaajilta huomioimatta. Säde Mäkipää, päätoimittaja sade.makipaa@lukio.fi

Tekijät esittäytyvät

Emilia Kangasluoma

Leo Pahta

Valokuvaaja

Toimittaja

Emilia nukkuu mielellään päiväunia. Hereillä ollessaan hän haaveilee luontoretkistä.

Leolla oli lapsena yritys. Sen slogan oli ”litistää, kutistaa ja keksii.”

Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Säde Mäkipää Art Director Antti Kyrö Toimitussihteeri Silja Viitala Avustajina tässä numerossa Aleksi Airaksinen, Toni Ahva, Tuomas Ikonen, Emilia Kangasluoma, Reetta Niemensivu, Martta Nääränen, Alma Onali, Leo Pahta, Jose Riikonen, Nick Tulinen, Saara Tuominen, Anton VanhaMajamaa Kannen kuva Saara Tuominen Kustantaja: Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Janni Pellinen Mediatiedot: www.improbatur.fi/ mediatiedot Paino: PunaMusta Oy Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs. 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (sll:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur Instagram: @improbaturlehti issn-l 0784-705x issn 0784-705x issn 2341-8923 (improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 34. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2020. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Jäsenet voivat olla osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa yhteydessä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@lukio.fi tai +358 9 5842 1500). Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

3


26

Oman työnsä johtajat

Yrittäjyyteen kannustetaan Suomessa entistä enemmän, sillä työelämä on muutoksessa. Joel Klemola ja Aida Helimäki ovat lukiolaisia ja nuoria yrittäjiä. Nyt he kertovat, miten yrittäjäksi ryhtyminen alaikäisenä onnistuu.

4


16

Valheita näytöllä

Mistä tiedät, että tämä artikkeli on totta? Testaa tutkivan journalistin taitosi ja erota valeuutiset tosista.

|

3 4

9

22

Constantinos Mavromichalis eli Yle Kioskin Gogi tekee verorahoilla Instagram-sketsejä, joista huonoimmillakin on satoja tuhansia katsojia.

38

Täydelliset eväät

Mitä kannattaa ottaa välipalaksi kirjoituksiin? Ensimmäinen vinkki: jos ei normaalisti juo kahvia, ylppärit eivät ole oikea paikka aloittaa.

|

Tässä lehdessä

|

Ajassa kiinni

7 | Dear Impro & Meistä puhuttua 8

Viihdyttäjä

Pääkirjoitus

| Abilakanaennustus

11 | Liitolta

Toni Ahvan kolumni

12 | Paluu lukioon

F Puolalanmäen lukiossa

32 | Lukiolaisten etujen valvoja

Adina Nivukoski on Suomen Lukiolaisten Liiton uusi puheenjohtaja.

41 | Maailmalta

Alma Onalin kolumni

42 | Ihan luokatonta

Elämästäkolumni

”Miehen ruumiin­ rakenne on minulle fiksaatio. Ihailen pulleita hauiksia, erottuvia rintoja ja teräs­ reisiä.”

40

– Anton Vanha-Majamaa

5


TILAA UNIIKKI YO-LAKKI

15% ALE KOODI FRANK-APPISSA

-


Dear Impro

Meistä puhuttua

Tällä palstalla vastaamme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

Lukiolainen kysyy

”Kouluun meneminen ei innosta ja kaikki uuvuttaa. Mistä voisin saada uutta motivaatiota ja apua tilanteen korjaamiseksi?”

A n tt i K y r ö

Impro vastaa

tu

vi

K

u

Lukioissa toimii paljon ammattilaisia, joiden puoleen voit kääntyä. Opiskelijan tukena ovat opettajien lisäksi terveydenhoitaja, kuraattori, opinto-ohjaaja, koulupsykologi ja -lääkäri. Palvelut ovat maksuttomia ja keskustelut luottamuksellisia. Jos valinta tuntuu hankalalta, kysy apua keneltä tahansa tutulta aikuiselta lukiossasi - luultavasti hän osaa ohjata sinut oikeaan paikkaan. Minultakin löytyy pari ehdotusta! Onko sinulla liikaa opintoja? Voit jutella opinto-ohjaajallesi kurssien karsimisesta seuraaville jaksoille. Muodostakaa sinulle sellainen lukujärjestys, ettei kouluun tuleminen olisi niin uuvuttavaa ja mukana olisi sinua eniten kiinnostavia kokonaisuuksia. Onko opiskelutavoissasi hiottavaa, tai painaako jokin muu asia mieltäsi? Tällaisia asioita voi purkaa yhdessä koulupsykologin kanssa. Hänen tehtävänsä on tarjota tukea opiskelukykysi parantamiseen ja keinoja kehittää esimerkiksi ajanhallintaa sekä uusia ajatus- ja toimintatapoja. Hän osaa myös ohjata sinut terveydenhuollon piiriin, mikäli sellaiselle löytyy tarve. Tukimuodosta riippumatta tärkeintä on, ettet jää yksin, vaan haet apua. Jo se, että puhut asioistasi ääneen jollekin luotettavalle ihmiselle, voi auttaa. Suomen Lukiolaisten Liitto on Improbaturin julkaisija.

Anna palautetta, seuraa somessa Pysyt kärryillä Improbaturin menosta ja meiningistä seuraamalla meitä Instagramissa @improbaturlehti ja Facebookissa! Somessa pääset muun muassa osallistumaan erilaisiin arvontoihin ja antamaan palautetta.

@the_mentalboss: ”Usein tiedämme kyllä sydämissämme, kun joku porukassa jää sivuun”, Emilia Nikkinen sanoo. [linkki juttuun] #yksinäisyys #emotionaalinenyksinäisyys #nuoret #mielenterveys #yeesi #vahvistamo @yeesaamaan @vahvistamo

s:

Iiris Hynönen Sosiaalipoliittinen asiantuntija Suomen Lukiolaisten Liitto

@AllianssiRy: Uusimmassa @Lukiolaiset Improbaturissa pysäyttävä juttu #nuoret kokemasta yksinäisyydestä. Yksinäisyydestä tulee puhua sensitiivisesti & jokaisen nuoren tilanne on yksilöllinen. Isoja ratkaisuja tarvitaan siihen, ettei nuoret syrjäytyisi. #suurinongelma

Kuulemmekin mieluusti palautetta lehdestä. Kerro mietteesi Insta­gramissa tai Twitterissä ja tägää #improbatur. Voit kommentoida lehteä myös Facebookissa tai sähköpostilla (improbatur@ lukio.fi).

Sekasin 24/7: Tämä! Yksinäisyys, näkymättömyys ja ulkopuolisuuden tunne. Mitä voisi tehdä, kuinka parantaa tilanteita ja kohtaamisia? Miten vähentää yksinäisyyttä? Jotta jokainen tulisi nähdyksi. [Linkki juttuun] Lähde: "Vaikka ratkaisujen pohtiminen on tärkeää, on olemassa riski, että syrjäytymiseen keskittyvä huolipuhe syventää entisestään yksinäisyyden stigmaa, eli leimautumista. Se saattaa näyttäytyä esimerkiksi oletuksena, että yksinäinen olisi jotenkin outo, vääränlainen tai hyvästä syystä yksin. Oikeasti yksinäisyyden kokemus voi osua kenen tahansa kohdalle ja näyttää miltä tahansa." #lähdeliike Improbatur [Linkki juttuun] Suosittele kulttuuria Oletko jäänyt juuri koukkuun johonkin huikeaan suoratoistosarjaan tai kuullut jonkin eeppisen biisin? Kerro siitä meille! Julkaisemme lukiolaisten kulttuurisuosituksia, ja ne voi bongata seuraavalta sivulta. Suositella voi mitä vain kulttuuria, esimerkiksi kirjoja, pelejä, leffoja, näyttelyitä, teatteriesityksiä, biisejä tai levyjä. Jos haluat omasi mukaan, lähetä meille lyhyt suositus esimerkiksi Instagram-viestillä tai sähköpostitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Julkaisemme kaikki suositukset anonyymisti.

7


Ajassa kiinni

se t

yk

K ul t t

uu

Olet mitä puet, vai mitä?

r iel ä m

”Veronica Rothin Outolintu-kirjaan perustuva Divergent - Outolintu -elokuva oli mielestäni todella hyvä. Toiminnantäyteinen ja mukaansatemapaava. Suosittelen!” ”Roxane Gayn Bad feministkirja nostaa esille aiheita, joista hiljetään. Kirja osoittaa, että kaikesta tulee voida puhua avoimesti, koska ilman ajatusten vaihtoa maailmamme ei voi muuttua parempaan suuntaan. Kirja tuo esille epäkohtia maailmassamme, johon jokainen meistä voi vaikuttaa. Kirjassa parasta on se, että se saa lukijan aidosti miettimään maailmaa suurempana kokonaisuutena.” ”Ehdoton lukuvinkki kaikille lääketieteestä kiinnostuneille, ja miksei myös kiinnostumattomille, on Adam Kayn kirja Kohta voi vähän kirpaista. Kirjaan on kasattu Kayn omia päiväkirjamerkintöjä kandi- ja lääkäriajoilta, joista ei huumorin sävytteisiä kommentteja puutu. Ehdotonta lisäplussaa on myös se, että osa vieraammista termeistä on kirjassa selitetty kansantajuisesti, niin ikään pilke silmäkulmassa.” Lähetä meille oma kulttuurisuosituksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi!

Martta Nääränen

Mihin kiinnitämme huomiomme, kun näemme henkilön ensimmäistä kertaa? Näemmekö hänet uhkaavana tai mukavana ja kilttinä pelkän oman tyylin perusteella? Entä voimmeko muodostaa hänestä tietyn käsityksen vain ulkonäön perusteella? Vastaus kysymyksiin on kyllä. Usein ennakkoluulot pääsevät syntymään jo ennen kuin ehditään vaihtaa yhtäkään sanaa toisen kanssa. Silmämme kiinnittyvät luonnollisesti ulkonäköön, sillä se on ensimmäinen asia, jonka pystymme kyseisessä henkilössä näkemään. Jokaisella on oma persoonallinen ulkonäkö. Kasvojasi tai kehoasi ei löydy mistään täysin identtisinä, ja se tekee sinusta jo ainutlaatuisen yksilön. Ulkonäköä voi korostaa esimerkiksi pukeutumisella, jonka kautta on helppo ilmaista itseään. Mielestäni jokaisella on oikeus pukea päälleen mitä itse haluaa. Pukeutuminen on jokaisen henkilökohtainen asia, eikä kenelläkään ole oikeutta arvostella sitä sukupuolesta, suuntautumisesta, ihonväristä, uskonnosta, kulttuurista tai mistään piirteestä riippumatta. Lue ysiluokkalaisen Martta Nääräsen kolumni kokonaisuudessaan verkosta: improbatur.fi

Jengi ylistää näitä ällän kirjoittajia, vaikka he ovat missanneet käytännössä koko lukiokokemuksen.” – Syksyn ylioppilas Kiia Von Gross Yle.fi:n artikkelissa 5.12.2019.

Mitä opiskella tulevaisuudessa? Viime vuoden Lukiolaisbaro­ metriin vastanneet kertoivat, mitkä alat heitä kiinnostavat:

31%

28%

20%

51%

vastanneista oli eniten kiinnostunut terveys- ja hyvinvointialoista.

vastanneista kiinnosti yhteiskunnallisten alojen opiskelu.

Joka viides vastanneista oli varma siitä, mille koulutusalalle he haluavat valmistuttuaan.

halusi tehdä tulevaisuudessa töitä ihmisten kanssa ja 36% haluaisi myös matkustaa ulkomailla.

8

Lähde: Lukiolais­ barometri 2019


Improbatur ennustaa:

abilakanoissa nälvitään tänä vuonna boomereille ja kannustetaan huuhkajia Klassikko tekee paluun! Nimittäin Improbaturin suuri abilakanaennustus on taas täällä. Tällä kertaa toimituksen kanssa kortteja ja teelehtiä on tarkkaillut Improbaturin lukijaraati. Yhdessä koostimme tuttuun tapaan ennusteen siitä, millaisia iskulauseita tänä vuonna abirekkojen kyljissä näkyy. Jos kaipaat viime hetken ideaa omaan lakanaan, nämä ovat vapaasti käytettävissä!

Säde Mäkipää

★ Mahdottomasta tehtiin taas mahdollista - Huuhkajat pääsivät kisoihin ja me ylioppilaiksi Kristallipallo näytti myös, että lakanoissa voi nähdä myös variaatioita Huuhkajien jalosta kannatuslaulusta, tähän tapaan: ”Oi abit on, oi abit on, oi abit on niin ihanii! On meillä ytl, abitti ja uupumus.” ★ Ei enää duunii, päähän painan lakkii, syvemmälle skutsiin meen JVG tietää, että elämä koettelee myös lukion jälkeen. ★ Opo: ”Mee yliopistoon ja äkkiä oikeisiin töihin” Abi: ”Ok, boomer” Ennen kaikki oli paremmin, sen tietävät aikuiset. ★ Löikö YTL ällät sisään? Suomi menestyi viime vuonna hyvin myös kiekkorintamalla. ★ Rise and Graduate! Kylie Jenner opastaa, kuinka lukio vedetään läpi.

Antti Kyrö

★ Pääsykoe­ uudistus made me do it Vuoden puhuttavimmat aiheet näkyvät tunnetusti aina lakanoissa. ★ How dare you! Kun sun matikka lähtee E:nä ja tulee takaisin C:nä. Gretan hengessä barrikaadeille! ★ 5-vuotissuunnitelma: ylioppilaaksi, kaupan kassalle, pääministeriksi Sanna Marinin työkokemus on puhuttanut, ja kesäduunit kolkuttelevat jo. ★ Taakse jää, taakse jää, lukio vanha taakse jää! Unhoittaa kokeet julmat saan, lakki liehukoon! Let It Go, aina yhtä hyvä! ★ I pitkästä matikasta? FAKE NEWS! Ei pidä paikkaansa! Kristallipallo kertoi myös, että baby Yoda on tämän vuoden lakanahitti!

9


Frank App avaa ovet mahtaviin opiskelijaetuihin! Frank Appin käyttäjänä hankit ylioppilaslakkisi C. L. Seifertilta 15% alennuksella. Katsot myös ajankohtaisimpia leffoja ja sarjoja Viaplaysta 3 kuukautta 1 hinnalla. Tsekkaa muita huippuetuja Frank Appista!

frank.fi/lataa frank.fi @frankstudents


Liitolta Suomen Lukiolaisten Liiton väki jakaa ajatuksiaan.

Katsoin kortit ja nyt tiedän, miltä 2020-luku näyttää lukioissa Toni Ahva

Hei sinä, joka satut lukemaan tätä vuonna 2030. Yritin 2020-luvun alussa ennustaa, mitä lukiokoulutukselle käy vuosikymmenen aikana. Voit ruksia oikein menneet visiot – lopuille voit vain nauraa. Vain muutos on pysyvää. Uuden vuosikymmenen kunniaksi olen kiillottanut kristallipalloni ja olen valmis katsomaan tulevaisuuteen. Näköpiirissäni on seuraavia muutoksia: Sähköiset opettajat ja arvosanat tekoälyllä. 2020-luvulla teknologia kehittyy niin pitkälle, että opettaja on etäyhteydellä samanaikaisesti useassa koulussa. Näin lukioiden lakkauttamisilta on pitkälti säästytty, eikä kurssivalikoimaakaan ole tarvinnut leikata. Matematiikassa ja luonnontieteissä arvosana tulee heti kokeen päättymisen jälkeen, koska kokeita arvioi tekoäly. Pakkoruotsista vihdoin eroon! Sen tilalla on useita valinnaisia kieliä - ja paljon kansainvälistymistä edistäviä vaihto-opiskelumahdollisuuksia. ”Vähemmän pakkoa, enemmän vapautta” on 2020-luvun trendi. Ei anneta hallitusohjelman pakkoa lisäävän kirjauksen lannistaa vielä vuosikymmenen alussa, vaan uskotaan, että jäykkyys, pakko ja byrokratia väistyvät vielä lukioista. Koulumatkat lentävillä sähköbusseilla? No ei ehkä vielä, vaikka kauan on jo lentäviä autoja ennustettu. Kuitenkin

Antti Kyrö

matkustamisesta on tullut todennäköisesti nopeampaa, turvallisempaa ja ekologisempaa. Win-win! Pelaamista, pelaamista ja pelaamista. Digikirjojen tilalla on digipelejä, joissa tarkoituksena on suorittaa kaikki tasot läpi – ja kurssimerkintä on sinun! Teksti alkaa olla boomereiden juttu, videot ja virtuaalitodellisuus ovat nykypäivää. Kyniä ja kirjoja ihastelemme pian ainoastaan museoissa. Välitunneista somevartteja. Kavereiden kanssa smalltalk on kiusallista, koska olet nähnyt somesta jo kaiken, kuten ruuat, sijainnin ja tosi-tv-kommentit. Facebookia käyttävät vanhat, Twitteriä (nahistelevat) poliitikot, Instagramia moni ja TikTokia vielä useampi. Emojien määrä viesteissä ylittää viimein kirjainten määrän! Wanhojen tanssit ja penkkarit – still here! Villien visioiden ohella kuitenkin uskon, että mukavat perinteet säilyvät. Tanssit voivat osin vaihtua (kun mukaan on tullut däppäyksen ja flossauksen kaltaisia hilpeitä liikkeitä), ja varmaan karkitkin. Toivottavasti vähemmän niitä tosi kovia karkkeja! PS. All rights reserved. Pidätän oikeuden muutoksiin. Kolumnin kirjoittaja Toni Ahva työskentelee koulutuspoliittisena asiantuntijana Suomen Lukiolaisten Liitossa (SLL). SLL on Improbaturin julkaisija. 11


Paluu lukioon Tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa.

Kolme vuotta huoletonta faijarokkia Jose Riikonen

Nick Tulinen

Fanni Sjöholmille eli artisti F:lle lukioaika oli kuin aikuisrockbiisi täynnä musiikkia, bändejä, tanssia ja ystäviä vailla huolen häivää. 12


Lukio: Puolalanmäen lukio

Kuka: Fanni Sjöholm (s. 1993)

Perustettu: 1928 Turun Toinen Suomalainen Lyseo -nimellä. Nykyisellä nimellä koulu on toiminut vuodesta 1976.

Lukiovuodet: 2009–2012

Opiskelijoita: Noin 450. Mistä tunnetaan: Puolalanmäen lukiossa on musiikkipainotteinen linja, jota noin 40 prosenttia opiskelijoista käy. Peruslinjan sisäänpääsykeskiarvo on yksi Turun korkeimpia, mutta musiikkipuolelle pääsyssä auttavat musiikilliset näytöt.

A

OR eli Adult Orientated Rock eli aikuisrock eli ”faijarokki” on musiikkia, josta on mahdotonta stressaantua. Kun kuuntelee AOR-jättiläisiä kuten Totoa tai Dire Stratsia, se on kuin pilvillä leijailisi: ei ristiriitaisia sointuja, haastavia tahtilajeja tai liian repiviä lyriikoita, vaan rentoa ja tervehenkistä jammailua, jonka äärellä voi rentoutua. AOR:stä on syytä kertoa, kun kertoo Fanni Sjöholmin eli F:n lukiovuosista. Hänen lukioaikansa oli nimittäin kuin AOR-musiikki: huoletonta ja miellyttävää. Lienee välitunti, sillä Puolalanmäen lukion tiloissa käy kakofonia, kun oppilaat parveilevat ja pälättävät keskenään. Sukkuloimme pitkin käytäviä Fanni Sjöholmin kanssa. Kuten moni muu tässä juttusarjassa lukioonsa palannut, myös Sjöholm sanoo, että hänellä on jännä olo olla liki kymmenen vuoden tauon jälkeen vanhan lukionsa tiloissa. Muistot palaavat mieleen. ”Minulla ei ole lukiosta oikeastaan huonoja muistoja. Tuntuu, että olin jo silloin hyvin sa-

Opiskelumenestys: ”Kirjoitin ihan minimimäärän aineita. En muista arvosanoja, mutta E oli yleisarvosana ja yhtään laudaturia en kirjoittanut. Olin ihan tyytyväinen.” Mistä tunnetaan: Artistinimeä F käyttävä Fanni Sjöholm on artisti, joka yhdistelee musiikissaan hiphopia ja elektronista musiikkia. Ensimmäinen albumi Mä en oo viel tarpeeks iso julkaistiin vuonna 2019. F on ollut mukana myös D.R.E.A.M.G.I.R.L.S -kollektiivissa.

manlainen kuin nyt. Olin jo vähän seestynyt ja hyväksynyt sen, millainen olen: hiljaisempi tarkkailija tuntemattomassa porukassa, mutta ihan päinvastainen tutussa porukassa.” Toki Sjöholm tunsi lukioaikoinakin olevansa jossain määrin keskeneräinen ja puutteellinen. ”Sama hommahan se on nykyään. Sitä ajattelee, että aikuisena asiat selviävät, mutta eiväthän ne mihinkään selviä. Keskeneräisyys vaan muuttaa luonnettaan”, Sjöholm sanoo ja nauraa. Se ei ole eikä ollut lukioaikoinakaan huono asia. Se oli kuin AOR-biisi, jonka rakennetta ei ihan täysin hahmota, mutta joka vain toimii.

”Ei ahdistusta tulevaisuudesta tai ulkonäköpaineita. Minimimäärä kursseja ja opiskelua.”

Heti alkuun lukio alkoi sujua helposti. Sjöholmille oli luonnollista tulla Puolalanmäen lukioon, sillä hän oli käynyt yläasteen samassa koulussa. Parhaat kaverit tulivat yhtä matkaa samaan lukioon, joten yksinäisyyttä ei tarvinnut koskaan kokea. 13


14

Puolalanmäen lukio on hyvä lukio, jonne on hankalaa päästä, mutta Sjöholmilta sekin sujui verrattain helposti, sillä musiikkipuolelle ei tarvittu niinkään kovaa keskiarvoa kuin musiikillisia näyttöjä. Sjöholm soitti viulua ja oli monin tavoin musikaalinen, joten hän pääsi sisään. Sjöholm ei myöskään ryhtynyt hankaloittamaan elämäänsä lukiossa ottamalla liikaa stressiä opiskelija-aktiivina saatika opiskelijana. ”Olin tosi epäaktiivinen kaikissa oppilaskunnan jutuissa, huppu vaan päähän heti, jos oli jotain vastuuasioita! En myöskään ollut mikään kova opiskelija tai läksyjen tekijä, vaan luin tyyliin viimeisenä päivänä kokeisiin.”

tä kukaan heistä ei ole nykyään musiikkialalla eikä osa sitä musiikkiskenen kuplaa.” Porukka solahti lukion muuhun väkeen ilman kitkaa. ”Me oltiin hyvällä tavalla väliinputoajia, keskikastia. Ei mitään hyljeksittyjä eikä todellakaan mitään kuningattaria.” Sjöholm uskoo, että se oli juuri oikea paikka olla. ”Joskus ajattelen, että ne, jotka rakentavat sen valtakuntansa jonkin tuollaisen suljetun instituution sisälle, saattavat jälkeenpäin yllättyä, että maailma ei olekaan pelkästään heitä varten.”

Kovasti AOR:ää oli myös Sjöholmin sosiaalinen tilanne. Vajaan kymmenen hengen tiivis ystäväpiiri oli nimittäin turvallinen vanha porukka yläasteajoilta. ”Ne lukioaikojen parhaat kaverit ovat edelleen parhaita kavereitani. On superfreesiä, et-

AOR on tervehenkistä rockmusiikkia, johon

harvemmin liittyvät (ainakaan näkyvästi) perinteiset ”vaaralliset” sex and drugs and rock’n roll -elementit. Tervehenkistä oli myös Sjöholmin lukioaika. ”Kaikkia lukiolaisia yhdisti harrastuneisuus.


Muisto tärkeästä paikasta lukiossa

”Äidinkielen luokka, koska äidinkieli oli lempiaineeni. Syynä oli silloinen opettaja, joka on nyt jo eläkkeellä. Kaikki tunnit hänen opetuksessaan olivat kuin pitkä keskustelu, jossa kaikki olivat tasavertaisia. Ammennan edelleen kirjoittaessani niistä opeista, joita sain äidinkielen tunneilla.”

Minä esimerkiksi tanssin todella aktiivisesti, olin kaikki illat tanssitreeneissä. Täällä oli sellainen kliseinen eliittilukion tervehenkinen meininki.” Sjöholm oli myös mukana useissa bändeissä – joista ensimmäisen kitaristi tuottaa nykyään Sjöholmin musiikkia. Bändeihin Sjöholm pääsi helposti. ”Minua tultiin pyytämään bändeihin laulamaan. Meillä oli myös siskon kanssa bändi, ja perhebändi, jossa faija soitti. Soitimme myös humppaa yhdessä bändissä ja tienasimme sillä ihan fyrkkaakin häissä ja sen sellaisissa.” Toki bileitäkin oli ja niissä käytiin, mutta Sjöholmin ei saanut niistäkään pahempia kriisejä järjestettyä. ”Minulla oli niin hyvä suhde vanhempiini, että he tiesivät aina, missä olen. Ei tarvinnut peitellä mitään tai valehdella.” Kirjoituksetkin sujuivat hyvin. Kaikki sujui hyvin. ”Nyt kun oikein muistelee, niin lukioaika oli poikkeuksellisen huoletonta. En muista, että mitään maailmantuskaa tai sellaistakaan olisi ollut. Ei ahdistusta tulevaisuudesta tai ulkonäköpaineita. Minimimäärä kursseja ja opiskelua. Tietenkin kaikkia poikaystäväjuttuja ja muita,

mutta en niissäkään saanut vissiin kunnolla nenilleni ikinä.”

Vaikka AOR on helppoa musiikkia, jotain pientä kitkaa siinä pitää olla. Sjöholminkin lukioajoista sellaista löytyy. Koska kyseessä on musiikkipainotteinen lukio, musiikki ja musiikkityylit olivat tiukan arvioinnin alla. Tiettyä musiikkia sai ja piti kuunnella, mutta tietyistä jutuista piti niiden nolouden vuoksi vaieta. ”Se oli tarkkaa! Fiilistelin esimerkiksi Justin Timberlakea ja Black Eyed Peasia ja muuta 2000-luvun alun MTV-musiikkia, mutta siitä ei sopinut puhua ääneen”, Sjöholm sanoo ja nauraa. Esimerkiksi Jamiroquai sen sijaan oli hyväksytty. Räppiporukkaa ei ollut ollenkaan, mutta Emo-jengiä My Chemical Romance- ja Fall Out Boy -intoiluineen oli. Ja tietysti myös se pakollinen proge-porukka Dream Theatreineen lukiossa vaikutti. ”Proge oli isosti esillä. Kaikella rakkaudella – Miksi?!”, Sjöholm sanoo ja nauraa. Ja vielä oli yksi musiikkityyli, jota oli ok kuunnella, joka yhdisti lähes kaikkia lukiolaisia ja jota lukolaiset monissa bändeissään soittivat. Se oli AOR. ✦ 15


Näin toimii valheiden verkko

Miksi osa ihmisistä ottaa todesta sellaisiakin valeuutisia, jotka monille tuntuvat itsestään selviltä huijauksilta? Miten vaaleihin pyritään vaikuttamaan? Kokosimme tähän juttuun kaiken, mitä jokaisen on hyvä tietää valeuutisista ja disinformaatiosta netissä.

Säde Mäkipää

Tuomas Ikonen

M

itä yhteistä on paavilla, Brexit-vaaleilla, pakolaiskriisillä ja Frozen 2 -elokuvalla? Vastaus: niistä kaikista on liikkunut väärää tietoa internetissä. Termi valeuutinen on ollut viime vuosina esillä paljon. Fake news -sanapari on tuttu kaikille Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia Twitterissä seuraaville, ja muutkin poliitikot ovat käyttäneet termiä edistämään omaa agendaansa: esimerkiksi Syyrian johtaja Bashar al-Assad ja hänen hallintonsa viranomaiset ovat käyttäneet fake news -termiä kieltäessään tietoja teloituksista ja kidutuksista. Kiinan armeijalla taas on verkkosivu, jolla kansalaiset voivat ilmiantaa armeijalle haitallisia uutisia valeuutisina. Mikä valeuutinen tarkalleen ottaen siis on? Kysyimme sitä toimittaja Johanna Vehkoolta. Hän on seurannut digitaalisten valeuutisten kehitystä vuodesta 2011 lähtien. Vehkoo kirjoittaa Ylen Valheenpaljastaja -artikkelisarjaa ja hänen teoksensa Valheenpaljastajan käsikirja ilmestyi viime syksynä. ”Valeuutinen yrittää esittää journalismia mutta ei ole sitä. Olennaista termissä on sana uutinen: ihmisiä pyritään harhauttamaan perinteisen uutisen ulkoasulla. Näin ollen valeuutisiksi ei pidä nimittää muita disinformaation muotoja”, Vehkoo sanoo. Disinformaatio tarkoittaa harhaanjohtavaa tai väärää tietoa, jota levitetään tahallisesti. Misinformaatio

taas tarkoittaa sellaista väärää tietoa, jota levitetään tahattomasti tai vahingossa.

Valeuutisia on ollut olemassa jo vuosisatojen ajan. Vehkoo esittelee kirjassaan esimerkin vuodelta 1835. Silloin yhdysvaltalainen sanomalehti The Sun julkaisi kuuden artikkelin sarjan, jossa väitettiin, että Kuussa eläisi majavia, biisoneita, yksisarvisia ja lepakonsiipisiä humanoideja. Uskomattoman löydön elämästä kuussa oli artikkelisarjan mukaan tehnyt tähtitieteilijä Sir John Herschel. Ja uskomatonta se olikin. Myös digitaalisia valeuutisia ja valeuutissivustoja on ollut olemassa jo pitkään, mutta maailmanlaajuinen puheenaihe niistä tuli Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikaan vuonna 2016. Yksi esimerkki on Buzzfeed-uutissivuston julkaisema paljastusjuttu makedonialaisesta pikkukaupungista Velesistä, jossa lukiolaiset tehtailivat valeuutissivustoja ja erityisesti Trumpin kannattajille suunnattuja valeuutisartikkeleita esimerkiksi tämän vastaehdokkaasta Hillary Clintonista, ja tienasivat sivuilla olevista mainoksista rahaa. Klassinen valeuutinen mukailee journalistista artikkelia rakenteeltaan ja ulkoasultaan. Esimerkiksi sivusto ABCnews.com.co jäljitteli URL-soitteellaan, logollaan ja visuaalisella ilmeellään yhdysvaltalaista isoa uutissivustoa ABC Newsiä. Valesivusto julkaisi muun muassa uutisen, jonka mukaan Clintonin tukijoille olisi maksettu palkkio Trumpin kampanjakiertueella protestoinnista. 17


Mihin valeuutisilla pyritään? Motiiveja niiden tekemiseen ja levittämiseen on monia, mutta yhteinen nimittävä tekijä on mielipidevaikuttaminen. Yleinen ja globaali ilmiö on yritys vaikuttaa ihmisten äänestyspäätöksiin ja vaalituloksiin. ”Keskustelu pyörii Jenkkien ja Venäjän ympärillä, mutta vaalivaikuttamista on havaittu kymmenissä maissa. Valeuutisten tekijät voivat olla ulkomaisia tai kotimaisia toimijoita”, kertoo Johanna Vehkoo. Valeuutisilla tai disinformaatiolla vaaleihin vaikuttaminen ei aina tarkoita yksittäisten ehdokkaiden mustamaalaamista. Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 2018 käytyjen parlamenttivaalien aikana verkossa kierrätettiin huhuja siitä, että vaaleihin olisi liittynyt vilppiä. Näillä väitteillä pyrittiin rapauttamaan äänestäjien luottamusta demokraattiseen järjestelmään ja sen toimivuuteen. Suomessa valeuutisia tuotetaan eniten rasistisin motiivein. Vehkoon mukaan vuosi 2015 oli suomalaisten valeuutisten niin sanottu kulta-aika, sillä samana vuonna Suomeen tuli poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Valeuutisia levittivät ja levittävät yhä erilaiset vihasivustot, mutta niiden lisäksi erilaiset huhut ja disinformaatio lähtevät usein liikkeelle postauksista sosiaalisessa mediassa.

”Silloin liikkui paljon turvapaikanhakijoita ja esimerkiksi sosiaaliturvan väärinkäyttöä koskevia, keksittyjä juttuja. Niitä levittivät yhdessä sekä Facebook-ryhmät että valeuutissivustot. Joskus huhut lähtivät liikkeelle esimerkiksi Facebook-ryhmään tehdystä tai yksittäisten henkilöiden postauksista, joista vale- tai vihasivustot tekivät uutisen, tai sitten toisin päin.” Vehkoo on ollut mukana Huhumylly-sivuston tekemisessä ja ylläpitämisessä. Sivustolle kerättiin tietoa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevista huhuista ja nettihuijauksista vuosina 2015 ja 2016. Sivustolle kootut huhut ovat poliisin tai perinteisen median, kuten Ylen tai paikallislehtien korjaamia ja perättömiksi osoittamia. Sivustolta löytyy esimerkiksi paikallislehti Alasatakunnan juttu, jossa kerrotaan sosiaalisessa mediassa levinneestä valeuutisesta, joka näyttää kuvakaappaukselta lehden sivulta. ”Kuvakaappaus”, jonka mukaan Kauttuan Toipilaskotiin olisi tulossa vastaanottokeskus, oli kuitenkin väärennös. Lehti oli tehnyt asiasta rikosilmoituksen. Osa kansainvälisistä ja suomalaisista valeuutisista ja disinformaatiosta on kuitenkin päätynyt myös perinteisen median uutisoimiksi. Se on valeuutisten

”Keskustelu pyörii Jenkkien ja Venäjän ympärillä, mutta vaalivaikuttamista on havaittu kymmenissä maissa.”

18


levittäjille lottovoitto. Johanna Vehkoo toivookin viestimiltä malttia. ”Perinteisessä mediassa tehdään usein juttuja aiheista, joista tulee viraaleja, vaikka ne olisivat vain huhuja. Harhaanjohtavien huhujen uutisointi vahvistaa asian todentuntuisuutta, ja ihmiset uskovat niihin entistä enemmän. Myös toisto vahvistaa asian todentuntuisuutta. Perinteisen median pitäisi olla tässä varovainen.”

Perinteisistä uutisia ulkomuodoltaan muistuttavista uutisista on puhuttu viime vuosina paljon, ja ihmisten tietoisuus niistä on lisääntynyt. Disinformaatiota voidaan levittää kuitenkin monilla muillakin tavoin. Kuva- ja äänimanipulaatiota, niin sanottuja deepfake-videoita ja somen yksityisissä ryhmissä jaettuja valheita pidetään lähitulevaisuuden informaatiovaikuttamisen isoimpina ongelmina, mutta vähempikin voi riittää. Marraskuussa somessa levisi video eduskunnan kyselytunnilta. Kyseisellä videolla kansanedustaja Jussi Halla-Aho (ps) kysyy sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr) meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle. Kyselytunnilla Ohisalo vastasi kysymykseen, että ihmisiä ei pitäisi oikeusvaltiossa asettaa vastakkain. Feikkivideolla Ohisalo kuitenkin vastaa, että hallitus pitää kiinni siitä, että ulkomaalaisten turvallisuus menee suomalaisten edelle. Manipuloidulle videolle oli leikattu osa Ohisalon vastauksesta täysin toiseen kysymykseen. Disinformaation levittämiseen riitti siis aivan tavallinen videon editointi, leikkaaminen ja liittäminen. Videota jaettiin somessa tuhansia kertoja, ja Facebook- sekä Twitter-kommenttien perusteella moni otti sen todesta. ”Niin kauan kun näin ilmiselvät huijaukset menevät läpi, ei mitään deepfakea edes tarvita. Tämän videon

kohdalla vahvistusharha on astunut peliin, ihmiset ovat jakaneet videota poliittisessa innossaan. On haluttu uskoa, että se on totta”, sanoo Vehkoo. Vahvistusharha tarkoittaa sitä, että ihmiset uskovat helpommin sellaisiin väitteisiin, jotka tukevat omaa maailmankuvaa, kuin sellaisiin, jotka ovat sen kanssa ristiriidassa. Hakeudumme siis sellaisen tiedon pariin, joka vahvistaa omaa maailmankuvaamme. Kukaan ei ole sille immuuni.

Miten voisimme erottaa valeuutiset ja disinformaation luotettavasta tiedosta verkossa? Tutkimusten mukaan vanhemmat ihmiset jakavat nuoria enemmän valeuutisia. Valheiden levittäjät kehittävät kuitenkin jatkuvasti uusia tapoja tehdä disinformaatiosta uskottavaa. Johanna Vehkoo kehottaa käyttämään maalaisjärkeä: kun uutisen tai somepostauksen lukee, kannattaa miettiä, mistä tiedot on saatu. Onko jutussa linkkejä alkuperäisiin lähteisiin tai käykö tekstistä ilmi, mistä tiedot on saatu? Kuka on tekstin kirjoittaja ja millä alustalla se on julkaistu? Tietoja voi myös tarkistaa itse. Vehkoo neuvoo Valheenpaljastajan käsikirjassaan, että sivuston osoitetta voi tutkia hakukoneilla, ja kyseisen sivuston voi rajata pois hakutuloksista kirjoittamaan hakukenttään ensin miinusmerkin (esimerkiksi -improbatur.fi). Näin pääsee näkemään, mitä esimerkiksi muut mediat ovat sivustosta kirjoittaneet. Kuville voi tehdä käänteisen kuvahaun, joka paljastaa muun muassa, onko kuvaa käytetty joillakin muilla sivustoilla tai muissa yhteyksissä. Videoiden alkuperää on hankalampaa jäljittää, mutta videosta voi ottaa ruutukaappauksia ja tehdä niille käänteisiä kuvahakuja. Lopuksi kannattaa miettiä, kuulostaako asia liian hyvältä ollakseen totta. Olemme kaikki alttiita vahvistusharhalle, joten omaan ideologiaan sopivat aiheet kannattaa syynätä läpi erityisen tarkasti.

19


Alla on otsikoita jutuista, jotka ovat joko tosia tai valeuutisia. Löydätkö joukosta viisi valeuutista? Testaa tutkivan toimittajan ja salapoliisin taitosi. Voit halutessasi käyttää apuna – oi kyllä – internetiä. Vastaukset löydät viereiseltä sivulta. Maanantaina 10.2.2020

1. UUSI TUTKIMUS VAROITTAA: Ihmisten loppuunpalamisen CO2-päästöt huomattavasti luultua suuremmat 2. Riita ruumiin kanssa poseeranneesta SEAL-sotilaasta johti laivastoministerin potkuihin Yhdysvalloissa

5. Trumpin erikoiset käsinkirjoitetut muisti­laput tallentuivat kameralle, pian niiden pohjalta tehtiin biisi – Internet riemastui emorock-videosta

3. PELOTTAVA HAVAINTO: Puhelimen kamera napsahti päälle, kun Facebook oli auki 4. Ranskassa keltaliiveiksi kutsutut mielen­ osoittajat sytyttivät Notre Damen palon

20

6. GRETA THUNBERGIN JUNATWIITISTÄ TULI SOMEKOHU SAKSASSA: Ilmastoaktivisti kuvasi itsensä istumassa junan lattialla – myöhemmin rautatieyhtiö kertoi Thunbergin matkustaneen ykkösluokassa

7. Hillary Clintonin meilejä tutkinut FBI-agentti löytyi murhattuna

8. Mies kuoli ruohon­leikkurin alle, seura­kunta ja työntekijä tuomittiin työturvallisuus­ rikoksesta 9. Ulkomaalainen pedofiili houkutteli koululaisia taksiin Espoossa 10. Marko Salmi­ kunnas pukeutuu Ferrarin punaiseen – Hirvensalmelainen sai yllättävän työtarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä

11. IISALMELAINEN MISKA NAPPASI HUIPPUPESTIN HOLLYWOODISTA: nähdään Moderni perhe -sarjassa Ariel Winterin aisaparina – heittää jaksossa vitsin selvällä suomella


21

Oikeat vastaukset: 1. Valetta. Uutinen on huumorisivusto Lehden (lehtilehti.fi) tekemä juttu. Lehti parodioi suomalaista ja kansainvälistä journalismia ja mediaa. Satiiri on kuitenkin eri asia kuin valeuutisointi. ”Satiirin tarkoitus on kiinnittää huumorin avulla huomio johonkin yhteiskunnalliseen epäkohtaan. Eli tarkoitus ei ole johtaa ihmisiä harhaan vaan naurun avulla käsitellä asiaa”, tarkentaa Johanna Vehkoo. 2. Totta. Kansainväliset ja suomalaiset mediat uutisoivat marraskuussa, että Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper on erottanut maan laivastoministerin Richard Spencerin. Spencer ajoi pursimies Edward Gallagherin erottamista erikoisjoukoista ja hänen Seal-tunnustensa perumista, koska hänet oli tuomittu Isis-epäillyn ruumiin kanssa poseeraamisesta Irakissa 2017. Otsikko on Ilta-Sanomien verkkosivuilta. 3. Totta. Jotkut Facebook-käyttäjät raportoivat viime syksynä, että puhelimen kamera meni päälle itsestään, kun Facebook-sovellus oli auki. Facebook vahvisti vian tiedotteessaan ja kertoi korjanneensa ongelman uudessa päivityksessään. Otsikko on Ilta-Sanomien verkkosivuilta.

sessä junassa istumapaikan. Gretan sanomiset vahvisti hänen kanssaan matkustanut Dagens Nyheterin toimittaja.

7. Valetta. Kyseessä on klassinen valeuutinen, joka julkaistiin Denver Guardian -nimisellä sivustolla. Juttu mukaili journalistista kieltä ja visuaalisuutta. ”Tämä valeuutinen osui niin sanotusti salaliittohermoon”, sanoo Vehkoo. 8. Totta. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Ikaalisten seurakunnan ja työntekijän työturvallisuusrikoksesta. Kyseessä oli onnettomuus, jossa kausityöntekijän kuljettama ruohonleikkuri kaatui ja meni ympäri. Mies jäi leikkurin alle ja kuoli. Uutinen on peräisin uutistoimisto STT:ltä. 9. Valetta. Vuonna 2016 Espoon poliisi selvitti saamaansa ilmoitusta, jonka mukaan sinisen pakettiauton kuljettaja oli koettanut saada koululaisen kyytiin. Poliisi tiedotti pian, että kyseessä oli tavallinen koulutaksikuljetus. Huhuja siitä, että kyseessä olisi ollut ulkomaalainen pedofiili, levisi Facebookissa valeuutissivusto MV-lehden tehtyä siitä jutun.

4. Valetta. Notre Damen katedraalin palosta kiersi 10. Valetta. Välillä perinteisetkin mediat menevät verkossa erilaisia salaliittoteorioita, joista yksi oli se, halpaan. Hirvensalmelainen mies kertoi saaneensa että ranskalaiset mielenosoittajat, pukeutumisensa pe- työpaikan Ferrarilta, ja huijasi tarinallaan sekä alurusteella keltaliiveiksi nimetty joukko, olisi sytyttänyt eellisten medioiden, kuten Länsi-Savon ja Yle Etelä-Sapalon. Ranskan syyttäjänviraston mukaan Notre Da- von toimittajia sekä Hirvensalmen kuntaa. Mies teki men katedraalin tulipalossa ei epäillä tahallista rikosta. yhteistyösopimuksen kunnan kanssa, ja tarkoituksena ”On aika tyypillistä, että kun tapahtuu jokin katast- oli pitää videoblogia Formula 1 -kisoista ja mainostaa rofi tai esimerkiksi terrori-isku, lähdetään siitä no- videoilla Hirvensalmen kuntaa. Toimitetuilla videoilla peasti levittämään valeuutisia. Pyrkimyksenä voi olla näkyi kuitenkin lähinnä verkosta kopioituja kuvia ja jonkun tahon lavastaminen tekijäksi, tai valeuutisilla videoita. Kun kunta lähetti miehelle ohjeita videoiden voidaan pyrkiä peittelemään oikeaa tekijää”, sanoo tekoon, niiden toimittaminen loppui. Lopulta Yle selvitti, että koko tarina kyseisestä työpaikasta oli valetta. Vehkoo. Testin otsikko on Länsi-Savo-lehdestä. ”Jos jokin kuulostaa liian hyvältä, se ei usein ole tot5. Totta. Kuvatoimisto Getty Imagesin kuvaaja Mark Wilson onnistui ottamaan valtaisaksi meemiksi muo- ta. Aika paljon uutisoidaan yksilöiden kertomuksia todostuneen otoksen presidentti Donald Trumpin muis- tena, ja niiden kohdalla pitäisi olla kriittisempi. Tämä tiinpanoista. Otsikko on Helsingin Sanomien Nytistä. on aika klassinen huijaus, ja somessa kiertää paljon vastaavia sankaritarinoita”, sanoo Vehkoo. 6. Totta. Jutun otsikko ja sisältö pitävät paikkansa, mutta tapahtumasarjassa esitettiin kärjistettyjä väitteitä. Joulukuussa ilmastoaktivisti Greta Thunberg twiittasi kuvan itsestään junan lattialla saatetekstillä ”Matkustamassa ylitäysissä junissa Saksan läpi.” Tämän jälkeen saksalainen rautatieyhtiö vastasi Thunbergin twiittiin ja kiitti häntä, mutta lisäsi myös, että Thunberg olisi voinut kiittää yhtiötä ”tiiminsä ammattimaisesta palvelusta ykkösluokan istumapaikalla”. Deutsche Bahn siis vihjasi, että Thunberg jakoi perätöntä tietoa matkastaan. Tämän jälkeen Thunberg twiittasi uudestaan, että hänen ensimmäinen junansa oli peruttu, joten hän istui lattialla, kunnes sai viimei-

11. Totta. Otsikkotasolla tämä uutinen muistuttaa edellistä. Juttua lukiessa voi kuitenkin panna merkille tiettyjä yksityiskohtia, jotka saavat epäilemään edellistä Ferrari-tarinaa. Ensinnäkin, roolin saanut Miska Kajanus on näyttelijä, joka on esiintynyt suomalaisissakin sarjoissa ja opiskellut teatteria yliopistossa Miamissa. Nämä tiedot ovat helposti tarkistettavissa. Kajanuksen verkkosivuilta löytyy myös esimerkiksi hänen yhdysvaltalaisen agenttinsa tiedot ja agentuurin verkkosivut. Lopullisesti uutisen voi todentaa tietenkin katsomalla Modernin perheen jakson, jossa Kajanus esiintyy. ✦


22


Gogi ulostaa timantteja Instagramissa

Constantinos Mavromichalis eli Yle Kioskin Gogi penkoo työkseen tyttöystävänsä laukkua kameran edessä verorahoilla, ja tuhannet ihmiset katsovat hänen videoitaan somessa. Aleksi Airaksinen

T

ummatukkainen mies tulee kotiin ja kuulee tyttöystävänsä puhuvan puhelimessa. ”Mul on kyl semmonen olo, että se aikoo kosia kohta”, tämä sanoo ja lisää, että sormukseen on käytettävä vähintään kolmen kuukauden palkka. Mies katsastaa kauhuissaan pankkitilinsä saldoa: 14 euroa. Onneksi apu on lähellä ja kaapista löytyy ripulilääkettä. Pöntöllä suoritetun tuskaisen operaation jälkeen mies nostaa vedestä kimaltelevan kiven, hiomattoman timantin. Hieman hitsausta ja voilá, kihlasormus on valmis. Sketsin lopussa mies katsoo kameraan ja iskee silmää. Hän on Constantinos ”Gogi” Mavromichalis, ja kyseistä videota on katsottu @ylekioskilife-Instagram­ tilillä yli 600 000 kertaa. Gogin (kuten hän toivoo itseään kutsuttavan) puhelimen muistio on täynnä erilaisia, hyvinkin karkeita sketsi-ideoita, joita hän selaa töissä ideointipalavereissa. ”Ideat tulevat aika usein suihkussa, paskalla ja kun on käymässä nukkumaan ja asiat pyörivät päässä. Paikoissa, joissa niitä ei pitäisi tulla, niitä sitten tulee. Kaikki ideat kannattaa aina sanoa ääneen, sillä joskus joku saa omasta mielestäni huonosta ideasta jatkoidean, ja siitä tulee lopulta hyvä sketsi.” Yle Kioski on sekoitus nopeatempoista

uutiskerrontaa ja samaistuttavia sketsejä. Gogi tuottaa pääosin sisältöä Kioskin sketsivideoista koostuvalle life-tilil-

Saara Tuominen

le. Videoiden aiheina ovat niin erilaiset ihmistyypit kuin tapahtumat. Kioskissa on tehty videoita esimerkiksi hyttysistä, tuliaisista ja lomalta töihin palaamisesta. Kioskissa Gogi on päässyt tekemään aivan kaikkea, sillä niin käsikirjoitus ja editointi kuin kuvaus ja näytteleminen hoidetaan itse. Kioskissa työskentelee lisäksi kuvaamisen ja leikkaamisen ammattilaisia. Gogi tunnustaa, että asioiden antaminen muiden hoidettavaksi on usein vaikeaa. ”Meillä ollaan aika tarkkoja omasta tuotteesta, tai ainakin voin omasta puolestani puhua. Sen takia välillä ainakin itselläni on vaikeuksia delegoida, koska pelkään, että lopputulos on erilainen kuin mitä itse haluaa. Se on yksi isoista heikkouksistani, että välillä on vaikea pyytää apua ja haluan, että kaikki on hallinnassani.”

Seuraavia trendejä tai someilmiöitä Gogi ei osaa ennustaa, mutta uskoo Tiktokin jatkavan kasvuaan. ”Tiktok on ehkä sellainen, jonka Kioskikin alkaa ottaa jossain vaiheessa tosissaan. Sanoisin, että siellä ovat tulevaisuuden katsojat.” Gogi on pitänyt Kioskin Instagram-tilillä puolen vuoden ajan Paska aamu -nimistä aamuliveohjelmaa. Puoli vuotta jatkunut ohjelma on Gogin uusimpia tuotteita. ”Kioskissa yritetään koko ajan kehittyä ja pysyä aallon harjalla siinä, mikä 23


on ja mikä ei ole trendikästä. Meidän pitää myös pystyä tekemään rohkeita päätöksiä ja tarvittaessa luopua jostain tuotteesta ja vaihtaa lennosta johonkin toiseen. Henkilövetoiset jutut ovat tällä hetkellä ehkä se juttu.” Nelisen vuotta Kioskissa työskennellyt Gogi kuvailee työyhteisöään aivan käsittämättömäksi ja hauskimmaksi työpaikaksi, missä on koskaan ollut. ”Toimituksessa kaikki ovat yhdessä isossa huoneessa, koko ajan huudellaan ja jutellaan, joku heittää jonkun läpän ja mennään yhdessä lounaalle. Koko ajan tapahtuu jotain. Vietämme Kioskin porukalla aikaa myös työajan ulkopuolella. Kioski on kuin toinen perhe.”

täynnä hän päätyi opiskelemaan crossmediatuotantoa. Kyseiseltä linjalta saa valmiudet tuottaa erilaista sisältöä verkkoon, sosiaaliseen mediaan, televisioon ja radioon. ”Totesin, että sehän on vielä hauskempaa, kun pääsee kameran eteenkin.” Gogi panosti opintoihin, tsemppasi opiston läpi ja sai työharjoittelupaikan Iltalehdeltä. Siellä hän sai ensikosketuksen journalismiin. Koulussa hän oli tehnyt paljon viihdepuolen asioita, ja Iltalehti oli ensimmäinen journalistinen työ. ”Iltalehdessä yritin tehdä niin sanotusti hupihommiakin. Poliitikkojen haastattelu ei niinkään kiinnostanut. Jätän sen mielummin niille, keitä se kiinnostaa ja ketkä Animaattoriksi opiskellut Gogi työskenteli muu- ovat siinä hyviä.” taman vuoden pelifirmassa, mutta hän tiesi, että esiinGogia ei häiritse, jos joku tunnistaa hänet kadultyminen on enemmän hänen juttunsa. Gogi haki en- la. Hän pitää sitä jopa hyvänä ja toivottavana asiana. sin Laajasalon opistoon radiolinjalle, mutta sen ollessa ”Onhan se imartelevaa, ja kertoo siitä, että mun tuot-

24


Constantinos ”Gogi” Mavromichalis Kuka: 32-vuotias sisällöntuottaja Opinnot: Kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiosta 2006. Opiskeli animaattoriksi Bristolissa Briteissä 2008-2011. Opiskeli journalismia Laajasalon opistossa 2013-2014. Lempiaine lukiossa: Ilmaisuaineet Inhokkiaine lukiossa: Ruotsi, fysiikka Paras muisto lukiossa: Vesisota Torkkelin lukiota vastaan

teet ovat menneet perille. Haluan tehdä tätä mahdollisimman monelle ja viihdyttää mahdollisimman montaa tyyppiä.” 2000-luvun puolivälissä Gogi tuli tunnetuksi Salattujen elämien hurmurina ja pahana poikana, Romeo Arona. ”Hauskimmat kohtaamiset ovat olleet niiden kanssa, jotka muistavat, että olen ollut Salkkareissa. Näytän aika erilaiselta kuin silloin yli 10 vuotta sitten. Nykyään saan hyvin harvoin negatiivista palautetta. Ihmiset ja varsinkin nuoret on tosi kohteliaita.”

Gogin on vaikea myöntää, että aina Kioskin videot eivät ole olleet mestariteoksia. Välillä on ollut pakko painaa sisältöä ulos, vaikka hän olisi alkanut olla jo loman tarpeessa. Loman tarpeesta Gogi teki videonkin, omasta mielestään todella huonon. Siinä hän pitää silmiä auki sormillaan ja pyytää ihmisiä taputtamaan. Video keräsi yli 150 000 näyttökertaa ja yli 600 kommenttia. ”Joskus olen sortunut siihen, että teen todella huonon videon. Lempparivideoita taas ovat muun muassa ne aamulivet, joissa kaivelen tyttöystävän laukkua tai arvailen hänen tavaroitaan. Niillä videoilla olen oma itseni." Mahdollisesti media-alalle pyrkiville Gogi haluaa antaa vinkin: ei kannata ajatella, että osuisi maaliin heti, sillä menestys vaatii kärsivällisyyttä ja työtä. ”Mielestäni työnteolla ei ole aikamäärettä. Sen ei tarvitse tarkoittaa kahdeksan tunnin päivää. Sitä omaa juttua tekee niin pitkään innoissaan kunnes se on valmis. Kun tekee sitä, mitä rakastaa, niin susta tulee hyvä siinä ja se palkitaan. ✦ 25


Yritys ennen lakkia

26

Yrittämisestä puhutaan paljon, mutta mitä yrittäjäksi ryhtyminen oikeastaan tarkoittaa? Onko pakko pyrkiä valloittamaan maailma Mark Zuckerbergin tai Jeff Bezosin tavoin? Pitääkö luopua kaikesta tutusta ja keksiä maailmaa mullistava liikeidea, jonka jälkeen elämä ei ole entisensä, vai voiko yritystoimintaa pyörittää myös pieni­ muotoisemmin? Varmasti voi, sillä yrittämisen ei tarvitse olla hyppäys tuntemattomaan – lukioopintojenkin sivussa voi keksiä idean, jolla oman yrityksen pyörät saa pyörimään.


Leo Pahta

Emilia Kangasluoma

S

anomalehtiä ja julkista keskustelua seuraaville nuorille yrittäjyys voi vaikuttaa hankalalta aloittaa ja sitäkin hankalammalta saada kannattavaksi. Kuitenkin pohjimmiltaan kyse on siitä, että keksii idean ja lähtee edistämään sitä. Ideat voivat syntyä mistä tahansa ja liittyä mihin vain. Joel Klemola, 17, ja Aida Helimäki, 16, istuvat Lauttasaaren yhteiskoulun kansainvälisen liiketoiminnan linjan opettajainhuoneessa. Molemmat opiskelevat samaisen koulun lukiossa, ja molemmat ovat nuoria yrittäjiä. Klemolalla yrittäminen lähti käyntiin hänen koodausharrastuksestaan. Hän on aina puuhaillut tietokoneiden parissa, ja jossain vaiheessa hän sai ajatuksen verkkosivujen suunnittelusta. Hän otti yhteyttä useaan pieneen yritykseen, ja yllätyksekseen useampi näistä tarttui nopeasti tarjoukseen. Nykyisin Klemola suunnittelee verkkosivuja yrityksille HTMLja CSS-koodauksesta graafiseen suunnitteluun. Nyt työn alla on myös sovellus, joka yhdistää rahoittajat start-up-yrityksiin. Sellaiselle on Suomessa Klemolan mukaan tarvetta, sillä vaikka start-upeja löytyykin roppakaupalla, tietoa niistä ei ole koottu yhden palvelun alle. ”Olimme koulumme kautta Slushissa, jossa kävin paljon keskusteluja eri yrittäjien ja rahoittajatahojen kanssa tästä sovelluksesta, ja yleisesti ideasta oltiin innoissaan. Työstämme ystäväni kanssa tällä hetkellä ensimmäistä versiota, joka on tarkoitus julkaista mahdollisimman pian”, Klemola sanoo.

Yrittäjyys on ollut Suomessa laajalti esillä uu-

tisissa. Siihen kannustetaan entistä enemmän, sillä työelämä on muutoksessa: Työura vietetään tätä nykyä harvemmin turvallisesti yhdessä yrityksessä, ja yhä useampi vaihtaa niin työpaikkaa kuin alaakin useampaan otteeseen elämänsä aikana. Kauppalehdessä viime vuonna uutisoidun tutkimuksen mukaan kuitenkin vain hieman alle 40 prosenttia lukiolaisista on valmiita yrittäjyyteen. Kiinnostuneempia ollaan jo olemassa olevan yritystoiminnan jatkamisesta kuin uuden yrityksen perustamisesta. Lauttasaaren yhteiskoulun kansainvälisen liiketoiminnan linja on yksi monista liiketoimintaan kasvattavista linjoista. 27


Paikan päällä käy vierailemassa ja luennoimassa jatkuvasti asiantuntijoita, jotka voivat jakaa elämänsä aikana kertyneet yrityselämän opit uteliaille kuuntelijoille. Linjan kummeista löytyy niin Suomen pankin pääjohtaja kuin EU-komissaarikin. Kuitenkin yrittäminen itsessään onnistuu ilman siihen ohjaavaa linjaakin: ainoastaan idea tarvitaan. Helimäkeä ja Klemolaa yrittäminen on kiinnostanut nuoresta saakka, joten Lauttasaaren yhteiskoulu oli selkeä ykkösvalinta lukioon siirtyessä. Helimäellä on kokemusta yrittämisestä entuudestaan, sillä hänen vanhempansa ovat pyörittäneet konsultointialan yritystä jo useita kymmeniä vuosia.

Helimäki on nyt lukio-opintojensa yhteydessä ottanut ensiaskeleensa yrityksen perustamiseen. Hän on perustanut ystäviensä kanssa lastenhoitopalveluja tarjoavan yrityksen. Tämänkin yrityksen idea lähti liikkeelle oman elämän havainnoista. ”Näimme ystävieni kanssa kadulla naisen lapsensa kanssa. Keksimme siitä, että lastenhoito voisi olla jotain, jota me kaikki osaamme. Tämän pohjalta pohdimme, miten voisimme itse tehdä lastenhoitoa jollain uudella twistillä”, Helimäki kertoo. Helimäen ystäviensä kanssa perustama yritys pääsi Yhdysvaltain suurlähetystön järjestämän, nuorille suunnatun yrityspitchauskilpailun finaaliin, joka järjestettiin joulukuun alkupuolella Helsingin Oodi-kirjastossa. Kaksipäiväisen Entrepreneurial Challenge 2019:n ohjelmaan kuului muun muassa työpajoja ja vierailu suurlähetystössä. ”Nyt käymme keskusteluja hotellien kanssa lastenhoidon tarjoamisesta kansainvälisille vieraille erilaisilla teemoilla. Näitä ovat esimerkiksi suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen tai yhteinen ajanvietto vaikkapa lautapelien äärellä.” Myös Klemola kertoo päätyneensä tulevan sovelluksensa osalta jännittäviin tilanteisiin. Hän ja hänen yhtiökumppaninsa ovat kehittäneet yritysideaansa ja pallotelleet ideoita muiden yrittäjien kanssa toimistotiloja tarjoavan Startup Saunan tiloissa. Hän kävi myös Slushissa Arabiemiraateista vierailemaan tulleen sijoitusrahaston kanssa keskustelun, jossa heidän ideaansa kehitettiin edelleen. Näin omaa ideaa hoivaamalla voi yllättäen löytää itsensä monista mielenkiintoisista tilanteista, joihin ei muuten päätyisi. Yrittämisen ehdottomana etuna onkin se, että voi tehdä itselleen mielekkäitä juttuja omaehtoisesti. Palkkatyössä kun toimii aina lopulta jonkun toisen näkemyksen mukaisesti.

28

”Pohdimme, miten voisimme itse tehdä lastenhoitoa jollain uudella twistillä.” – Aida Helimäki


Haluan perustaa yrityksen, mitä teen? Alle 18-vuotiaana yrittäjäksi ryh-

tyminen vaatii edunvalvojan suostumuksen. Nuorten yrittämistä on pyritty kehittämään helpommaksi ja houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi esimerkiksi kesätöille. Toiminnan aloittamisessa on kuitenkin omat kiemuransa. Nuorille helppoja tapoja aloittaa yrittäjyys ovat muun muassa NY-yrittäjyys, eli yrityksen perustaminen Nuori Yrittäjyys -ohjelman kautta, sekä yrityksen perustaminen 4H-yhdistyksen kautta. Vaikka yhteiskuntamme onkin jatkuvasti liikkumassa digitaalisempaan suuntaan, pitää alaikäisen täyttää hakupaperit paperisina. Lomakkeen lähettäminenkin hakkaa pienen loven nuoren yrittäjän katteeseen, sillä se maksaa 110 euroa. Byrokratiaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä se valmistaa yrittäjyyden mukanaan tuomaan velvollisuuteen pitää kirjaa omasta yritystoiminnasta. Lomakkeen täyttäminen antaa myös mahdollisuuden miettiä valmiiksi kaikki palaset omasta yritystoiminnasta kuntoon jo ennen kuin varsinainen työ alkaa. Siitä voi kuitenkin syntyä turhautumista. ”Viivästymistä syntyi, sillä olin täyttänyt hakupapereihin jonkin kohdan väärin, ja minulle tuli postissa pyyntö sen korjaamisesta. Yhteensä aikaa toiminimen perustamisessa kesti kuukauden verran”, Joel Klemola kertoo. Yksi erityisesti nuorille suunnattu yrittämiseen kannustava toimija on Nuori Yrittäjyys ry. Yhdistyksen toiminta käynnistyi Suomessa neljännesvuosisata sitten, ja sen kautta tuetaan 7–29-vuotiaita yrittäjiksi ryhtymisessä. Yhdistys tarjoaakin verkkosivujensa mukaan ohjelmia, joiden kautta oppii ”yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa”. Yksi ohjelmista on Vuosi yrittäjänä, johon myös Aida Helimäki osallistui. Hyvä ensiaskel yrittämiseen on jutteluajan varaaminen oman opinto-ohjaajan kanssa. Yritystoiminnasta voi jopa saada opintopisteitä.

29


Yrittämisen ehdottomana etuna on se, että voi tehdä itselleen mielekkäitä juttuja omaehtoisesti.


Mikä yritysmuoto juuri minulle? Suomessa on Suomen Yrittäjien mukaan hieman yli 285 000 yritystä. Niistä suurin osa on alle 10 työntekijän yrityksiä, eli mikroyrityksiä. Kaikista yrityksistä sellaisia on yli 93 prosenttia. Tästä suuremmat yritykset viiteenkymmeneen työntekijään asti ovat pienyrityksiä, 250 työntekijään keskisuuria ja sen yli suuryrityksiä. Yritystoimintaa voi harjoittaa toiminimellä, osakeyhtiössä, avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä, osuuskunnassa tai Franchising-yrittäjänä.

★★ Toiminimi: Kevyt yrittämisen muoto,

josta syntyy vähän juoksevia kustannuksia. Ei vaadi monimutkaista tilinpitoa tai hallintoa, jolloin toiminimen voi myös helposti pistää jäihin, kun sitä ei enää tarvitse. Voi perustaa myös alaikäisenä. Sopii sinulle, jos haluat yrittää kevyttä yritystoimintaa vaikkapa opintojen sivussa.

★★ Osakeyhtiö: Yleisin suomalainen yri-

tysmuoto. Vaatii toiminimeen verrattuna enemmän vaivannäköä, sillä yhtiölaki velvoittaa osakeyhtiöt muun muassa kahdenkertaiseen kirjanpitoon, joka hoidetaan yleensä tilitoimiston kautta, sekä säännöllisesti kokoustavan hallituksen muodostamiseen. Voi pyörittää yksinkin, mutta tällöin yhtiön hallitukseen tarvitaan joka tapauksessa varajäsen. Osakeyhtiö on samanlainen oikeushenkilö kuin kuka tahansa ihminenkin, eli sillä on tiettyjä lainalaisia oikeuksia ja velvoitteita. Sopii sinulle, jos yrityksesi toiminta kasvaa siihen osallistuvien henkilöiden tai rahavirtojen osalta tarpeeksi suureksi vaatiakseen vankempaa rakennetta.

★★ Avoin yhtiö: Avoimessa yhtiössä kak-

si tai useampi yhtiömiestä sopii elinkeinon harjoittamisesta yhteisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Verraten harvinainen yrittämisen muoto, joka kuitenkin antaa paljon vapauksia yrityksen sisäisten vastuiden ja velvollisuuksien järjestämiseksi verrattuna osakeyhtiöön. Sopii sinulle, jos sinulla

on luotettava yhtiökumppani, jonka kanssa haluatte sopia yrityksen pyörittämisestä vapaamuotoisemmin.

★★ Osuuskunta: Osuuskunnan toiminnas-

sa pyritään yleensä tuottamaan jotain, joka palvelee kyseisen osuuskunnan jäsenten tarpeita. Esimerkkejä osuuskunnista ovat osuuspankit sekä osuuskaupat. Vaikka osuuskuntia on Suomessa melko vähän, on niiden jäsenyys todella yleistä. Sopii sinulle, jos haluat vaikkapa testata yritysideoita ystäviesi kanssa ilman sen suurempaa alkupääomaa.

★★ Kommandiittiyhtiö: Saman tyyppinen

kuin avoin yhtiö. Eroaa kuitenkin siten, että kommandiittiyhtiössä toimii päätöksiä tekevien vastuunalaisten yhtiömiesten ohella vielä äänetön yhtiömies, jolla ei ole päätäntävaltaa, mutta jolle maksetaan voitto-osuus. Tunnetuin esimerkki suomalaisesta kommandiittiyhtiöstä on Lidl Suomi Ky. Sopii sinulle, jos yritykselläsi on selkeät kasvutavoitteet ja tunnet jonkun, jolla on pääomaa sekä luottoa yritysideaasi, muttei halua itse osallistua yrityksen toimintaan.

★★ Franchising-yrittäjyys: Yrittämisen

muoto, jossa liiketoimintaa pyöritetään tietyn, ennalta määritetyn toimintakonseptin mukaisesti. Franchising-yrityksistä esimerkkeinä toimivat vaikkapa sellaiset ketjut kuin R-kioskit tai Kotipizzat. Sopii sinulle, jos haluat perustaa tunnetun brändin alle oman yrityksen. ✦

31


Lukiolaisten etujen valvoja

Suomen Lukiolaisten Liiton uusi puheenjohtaja Adina Nivukoski vietti vuoden Yhdysvalloissa ja tajusi, kuinka suuri etuoikeus on suomalainen koulutusjärjestelmä. Säde Mäkipää

32

Silja Viitala


hmisille-nimiselle Instagram-tilille postatussa kuvassa pitkätukkainen saksalainen nuori nainen istuu ruohikolla ja hymyilee vieressään iso rinkka. Kuvatekstissä hän kertoo, mikä estää häntä olemasta onnellinen: ”Joskus en näe merkitystä asioissa, joita teen. Tällä hetkellä visioni siitä, mitä haluan saavuttaa elämässä, on epäselvä, ja onni tuntuu vaikeasti tavoitettavalta. Kuten yliopistoon meno, ja merkityksellisten töiden tekeminen, nämä asiat elämässäni ovat epäselviä, ja se tekee minut onnettomaksi.” Samankaltaisia tuntemuksia käyvät läpi lukemattomat nuoret. Olisi suorastaan poikkeuksellista, ellei oma tulevaisuus joskus huolettaisi tai tuntuisi vaikeasti hahmotettavalta. Omat päämäärät eivät ole aina olleet kirkkaita myöskään kyseisen Instagram-tilin ylläpitäjälle Adina Nivukoskelle. 20-vuotias Nivukoski perusti viime kesänä vähän People of New York -tiliä muistuttavan @ihmisille-instatilin, sillä hän on kiinnostunut valokuvaamisesta ja haastattelujen tekemisestä. Tilillä on kuvia ja lyhyitä haastatteluja satunnaisten ihmisten kanssa. ”Keskusteleminen muiden kanssa on minulle tärkeää, se on rauhoittumishetki omasta elämästä. Aloitin haastattelujen tekemisen, kun lähdin reilaamaan Britanniaan. Olin todella stressaantunut, mutta kun kuuntelin ihmisten tarinoita, sain ymmärrystä siihen, että oman elämän jutut eivät olekaan niin isoja. Keskustelut laittavat omaa elämää perspektiiviin. Välillä paineita kasautuu, ja tuntuu, että koko maailma kaatuu päälle. Tulee olo, että on epäonnistunut ihan kaikessa. Keskustelut auttavat ymmärtämään, että eihän se niin tietenkään ole. Omaa suuntaa elämässä etsivät kaikki. Välillä oman elämän käänteisiin vaikuttavat kuitenkin aivan muut tekijät kuin omat valinnat.

33


Adina Nivukoski on syntynyt Etiopiassa, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. Kun Nivukoski oli vuoden vanha, hän oli sairastunut vakavasti. Lääkkeet ovat monille paikallisille liian kalliita, mutta Nivukosken lääkkeet ja rokotukset maksoi Suomen Ylihärmässä asuva pariskunta. Tervehtyneen lapsen tulivat hakemaan uuteen suomalaiseen kotiin isä ja pappa. Perhe muutti lähemmäksi sukulaisia Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan Nurmoon, missä Nivukoski meni päiväkotiin ja peruskouluun. Lukion hän kävi Seinäjoella. Perheeseen kuuluvat vanhemmat, kaksi isoveljeä ja koira. Nyt Adina Nivukoski on juuri muuttanut Seinäjoelta Helsinkiin, sillä hänet valittiin marraskuun alussa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajaksi vuodeksi 2020. ”Olen varsinkin parin viime vuoden aikana ajatellut, että elämä olisi voinut mennä hyvin erilaisella tavalla”, hän sanoo.

”Lukiolaisilla on tähtitieteelliset kuvitelmat siitä, kuinka moni niitä useita älliä kirjoittaa.”

Nivukoski valmistui ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta keväällä 2019. Suuntaviivat tulevaisuudelle alkoivat hahmottua lukion toisena opiskeluvuonna. Silloin Nivukoski vietti vaihto-opiskeluvuoden Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa. ”Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnan toiminnasta, mutta Suomessa maailma tuntui aika valmiilta. En oikein osannut tarttua mihinkään, mitä haluaisin muuttaa. Vaihtovuosi muutti maailmankuvaani paljon. Jenkeissä monet asiat olivat niin ääripäissä, että pystyin erittelemään, mitkä asiat menevät pieleen ja mitkä eivät.” Erityisesti yksi epäkohta painui Nivukosken mieleen: epätasa-arvoinen koulutus. ”Yhdysvalloissa koulutus periytyy vielä vahvemmin kuin Suomessa. Siellä kaikilla ei ole mahdollisuutta samanlaiseen ja saman tasoiseen koulutukseen, ja koulutuksen puute muovaa koko loppuelämää. Samaa tietoa ei ole tarjolla kaikille toisin kuin Suomessa. Minulle tuli vahva fiilis siitä, että tämä on asia, jota haluan edistää. Koulutus on se, minkä haluan Suomessa pysyvän hyvänä.” Nivukoski on oppinut, että laadukas ja tasa-arvoinen koulutus muovaa yhteiskuntaa ja on läsnä sellaisissakin asioissa, joissa se ei ensimmäisenä tulisi mieleen. ”Jos et saa koulutusta, et ymmärrä mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Yhdysvalloissa tätä käytettiin hyväksi. Monet nuoret menivät esimerkiksi armeijaan, koska halusivat päästä kouluun, mutta siihen ei ollut muuten varaa. Neljän palvelusvuoden jälkeen yhteiskunta maksaa koulutuksen. Tässäkin kohtaa käytettiin hyväksi huonompiosaisuutta.”

ja kun tulin takaisin, ne eivät oikein sopineet enää jalkaan. Olin aika alamaissa sinä vuonna.” Nivukoski päätti lähteä mukaan lukionsa opiskelijakuntatoimintaan, ja tuli valituksi opiskelijakunnan puheenjohtajaksi. Sen jälkeen hän osallistui ensimmäistä kertaa myös Suomen Lukiolaisten Liiton toimintaan. SLL on Improbaturin julkaisija. ”Toiminta liitossa antoi pohjan sille vuodelle. Tuntui, että olin löytänyt paikan, missä voisin saada aikaan jotakin hyvää.” Vuodeksi 2019 Nivukoski valittiin liittohallituksen jäseneksi ja täksi vuodeksi liiton puheenjohtajaksi. Uudessa pestissä hän on paraatipaikalla vaikuttamassa lukiolaisten edunvalvontaan.

Keskeisimmiksi tavoitteiksi hän listaa viime vuonnakin laajasti puhuttaneet aiheet: opiskelijavalintauudistuksen eli ”pääsykoeuudistuksen” ja lukiolaisten henkisen hyvinvoinnin. ”Opiskelijavalintauudistuksesta on liikkeellä kauhukuvia siitä, ettei korkeakouluihin enää päästä sisään. Todellisuudessa kuitenkin sama määrä ihmisiä pääsee sisään tulevaisuudessakin. Lukiolaisilla on myös tähtitieteelliset kuvitelmat siitä, kuinka moni niitä useita älliä kirjoittaa. He ovat hyvin pieni osa ylioppilaista. Haluan, että lukiolaiset tuntevat, että heillä on mahdollisuus saada tulevaisuus, josta he unelmoivat, eikä maailma kaadu siihen, että kolme vuotta sitten teki väärän valinnan vaikka jossakin aineessa.” Pääsykoeuudistus on ollut viime vuonna paljon esillä julkisessa keskustelussa, ja se on saanut osakseen myös kritiikkiä. Improbaturissa uudistusta on käsitelty viime vuoden toisessa ja kolmannessa numerossa. Toinen ajankohtainen teema, johon Nivukoski haNivukoski tuli vaihtovuoden jälkeen takaisin Suo- luaa tänä vuonna puuttua, on lukiolaisten hyvinvointi. meen uusien päämäärien kanssa. Sopeutuminen takai”Lukiovuodet ovat tärkeitä vuosia elämässä. Silloin sin vanhaan arkeen oli kuitenkin hankalaa. otetaan uusia askelia kohti itsenäisyyttä. Sen ei pitäisi ”Tuntui, että olin jättänyt vanhat saappaat Suomeen, olla pelkkää paahtamista tai riittämättömyyden tunnet-

34


ta, vaan lämmin kokemus. Opiskelijahuoltoon tarvitaan enemmän resursseja. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä vaikka koulupsykologin puheille, mutta esimerkiksi omassa lukiossani kaikki eivät päässeet yhtenä vuonna edes lääkärintarkastukseen, koska sinä vuonna koulullamme ei ollut täysipäiväistä lääkäriä.” Nivukoski toivoo, että mediassa esiteltäisiin parhaiden ylioppilaiden lisäksi enemmän niitä, jotka ovat kirjoittaneet ihan keskivertopaperit, pitäneet välivuosia tai hakeneet korkeakouluun monta kertaa. ”Itselläni ei ole varsinaisesti kokemusta kilpailuhenkisyydestä lukiossa, mutta olen silti huomannut omista kavereistani, että omia tuloksia vertaillaan helposti

vaikka juuri lehdissä esitettyihin ylioppilastuloksiin.” Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajuus on hektinen pesti, eivätkä työtunnit rajoitu arkipäiviin. Kuinka Nivukoski aikoo huolehtia omasta jaksamisestaan? ”Saan voimaa työhön liittymättömistä harrastuksista, jotka ovat minulle rakkaita. Olen harrastanut pitkään laulamista monissa eri kuoroissa, ja kirjoitan myös omia lauluja. Lisäksi harrastan valokuvausta ja kirjoittamista. Minulla on myös paljon ystäviä, joiden kanssa voin puhua ja purkaa henkilökohtaisia asioita. Se onkin ehkä supervoimani: saan helposti ystäviä, ja he lukeutuvat elämäni tärkeimpiin asioihin.” ✦ 35


Oletko etsimämme kesätyöntekijä? Tule varmistamaan maistuva kesä kanssamme! Haemme työntekijöitä kevään ja kesän sesonkiin HKScanissa liityt osaksi moninaista työyhteisöä. Meillä kausityöntekijöiden vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään sopivasti asteittain, taitojen ja vastuunottokyvyn karttuessa. Kiinnitämme huomiota henkilöstömme kehittymiseen, turvallisuuteen ja terveyteen ja tuemme sinua työssäsi, kun vastaat maailman vaativimman asiakaskunnan kasvaviin tarpeisiin. Sinulla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta alalta — saat meiltä tarvittavan perehdytyksen. Kunhan sinulla on motivaatio ja oikeanlainen asenne työntekoa kohtaan. Lue lisää kesätyöntekijöidemme kokemuksista: news.calcus.com/kesatoista-urapolulle

Löydä oma reittisi.

HAE YLIOPISTOON AVOIMEN VÄYLÄLTÄ Tutustu kevään 2020 hakukohteisiin:

bit.ly/avoinvayla

Katso avoimet työpaikkamme paikkakunnilla: www.hkscan.com/fi/ura/avoimet-tyopaikat HKScan on johtava pohjoismainen liha- ja ruokatalo, jolla on yli sadan vuoden kokemus vastuullisesta ruoantuotannosta asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin. HKScanilla on toimipisteet Vantaan lisäksi Forssassa, Raumalla, Mikkelissä, Outokummussa, Paimiossa ja Turussa. Lue lisää www.hkscan.com

Tietoa hakijalle avoimen väylästä ja TRY-hankkeesta Apua opinto-ohjaukseen: Mikä on avoimen väylä? Valtakunnallinen lista kevään 2020 hakukohteista Toinen reitti yliopistoon | jyu.fi/try

> Kasvatustieteet > Oikeustieteet > Taide ja muotoilu > Yhteiskuntatieteet

HAE OPISKELIJAKSI LAPIN YLIOPISTOON

Korkeakoulujen yhteishaku 18.3.–1.4.2020

ulapland.fi

hakijapalvelut@ulapland.fi


Haluatko olla mukana kehittämässä tulevaisuuden teknologiaa, tuotteita tai palveluita datan ja tekoälyn ympärille? KAMKin ainutlaatuinen oppimisympäristö tarjoaa sinulle mahdollisuuksia tekevään oppimiseen. Opiskelijoiden ylläpitämä konesali ja supertietokone yhdessä Datasta tekoälyyn-koulutuksen kanssa antavat sinulle työkalut tulevaisuuden työelämään. HAE NYT! YHTEISHAKU 18.3. -3.4.2O2O opintopolku.fi Lue lisää iamai.fi | kamk.fi


Riittävä energian­ saanti on ongelma osalle opiskelijoista. Karjalanpiirakka on hyvä klassikkoeväs, sillä siinä on energiaa enemmän kuin leipäsiivussa ja sitä saa erityisruokavalioille sopivana versiona. Piirakka on ravitseva välipala, kun sen lisukkeet ovat kunnossa: hyvälaatuista rasvaa, eli margariinia tai vaikka avokadosiivuja, proteiinia eli liha- tai kasvisleikkelettä ja vihanneksia. Kirsikkatomaatit ovat helppoja ja terveellisiä naposteltavia, jotka myös täyttävät vatsaa.

Ällä e

Ylioppilaskirjoituksissa mitä on tottunut m

Monipuolisuus on eväiden avainsana! Pähkinäsekoitusta on helppo napostella ja pähkinöistä saa paljon energiaa ja hyviä rasvoja. Parhaita ovat maustamattomat pähkinät, jotka eivät sotke sormia. Pähkinöitä voi ottaa kirjoitusevääksi reilustikin, vaikka 50-100 grammaa, sillä ylijääneet voi viedä mukana takaisin kotiin. Jos haluaa lisämakeutta ja -energiaa, pähkinöiden joukkoon voi sekoittaa kuivattuja hedelmiä. 38


Makeiset eivät sellaisenaan riitä tai sovi kirjoituseväiksi. Mellejä voi kuitenkin olla mukana osana monipuolista kokonaisuutta, vaikka 100-200 grammaa. Makeisten avulla hereillä pysyminen voi olla helpompaa. Evääksi voi ottaa myös kahvia, jos sitä on tottunut juomaan. Kirjoitustilanteessa ei kuitenkaan kannata lähteä testailemaan uusia makuelämyksiä, vaan pitäytyä ruuissa ja tuotteissa, joita on syönyt aiemminkin. Tottumattoman vatsan kahvi vain sekoittaa.

eväistä

a kannattaa syödä sitä, muutenkin syömään. Silja Viitala

Hedelmät täyttävät vatsaa ja tuovat kylläisyyden tunnetta. Esimerkiksi viinirypäleitä ja banaanin voi ottaa mukaan sellaisenaan, omenasta ja appelsiinista voi leikellä mukaan siistejä lohkoja rasioihin. Kirjoitusaamuna olisi hyvä saada syötyä edes jotain, vaikka jännittäisikin. Pieni pala banaania tai annos jugurttia on parempi kuin ei mitään, ja suolisto käynnistyy. Varaudu kirjoituksiin ottamalla mukaan myös sopivasti vettä: vähintään puoli litraa läpinäkyvässä pullossa!

Juttua varten on haastateltu laillistettua ravitsemusterapeuttia Leena Putkosta. 39


Elämästä Vierailevat kolumnistit kirjoittavat asiaa.

Ulkonäköpaineet koskevat myös poikia Anton Vanha-Majamaa

Hartiat, hauikset, rintalihakset. Nuo ovat kolme ensimmäistä ruumiinosaa, joihin kiinnitän huomiota miesoletetuissa. Niiden koko ja muoto määrittävät minulle paljolti miehuutta. Enemmän massaa, enemmän miestä. Tämän tunnustaminen saattaa tuottaa kiusallisia tilanteita työpaikalla ja kuntosalin pukukopissa, joten voin vain toivoa, että samalla edes yksi lukija voi huoahtaa helpotuksesta: huh, en ole ainut! Miehen ruumiinrakenne on minulle fiksaatio. Ihailen pulleita hauiksia, erottuvia rintoja ja teräsreisiä. Haluaisin sellaiset itselleni. Käyn kuntosalilla, teen viidentoista hauiskäännön sarjoja ja katson peiliin. Kiroan, etten näytä siltä kuin haluaisin. Haaveilen Hollywood-tähtien kuntokuurista, jossa löllykkäruhosta treenataan kuudessa kuukaudessa atleettinen tykki. Mankelin jäljiltä minäkin olisin sellainen kuin miehen pitää olla. Vartuin Vantaalla 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Yläasteella yksi miespuolinen luokkakaveri pelasi lätkää, toinen hikoili folio päällä saunassa ennen painikisoja. Muut pojat pelasivat salibandya sekä kori-, jalka- ja lentopalloa. Minä en urheillut. Kerran yksi luokkaani dominoinut kiusaaja huomautti, että hartiani ovat kovin kapeat, ja kutsui minua kissaksi. Kommentti satutti. Aloin vetää hartioitani leveiksi ja suosia vaatteita, joissa näytän rotevammalta. Poikien ulkonäköpaineista ei puhuta hirveästi, koska heihin ei kohdistu samanlaista patriarkaalisen, misogynistisen 40

Antti Kyrö

ja erotisoivan alistamisen tykistöä kuin tyttöihin. Poikia ei pueta pikkuisiin hameisiin ja avonaisiin kaula-aukkoihin, jotta maailmaa pyörittävät miehet pääsisivät kuolaamaan. Perusongelma on kuitenkin sama kaikilla sukupuolilla: Ulkonäkökeskeisessä kulttuurissa on vaikea olla oma itsensä. Odotuksia on niin paljon ja sallittuja olemisen tapoja vähän. Kauneusihanteet eivät ole häviämässä, ja sosiaalinen media tuo ne entistä likemmäs. Mutta ainakin ihanteiden kirjo on rikkaampi kuin 20 vuotta sitten. Ysärillä ei ollut pitsiin pukeutuvaa Harry Stylesiä, jättihuppareissa viihtyvää kalmankalpeaa Billie Eilishiä tai Tuure Boeliusta, joka tuli kaapista 15-vuotiaana ja vuoraa itsensä paljetteihin. Ei ollut Lizzoa ja kehopositiivisuutta, ei transmalleja Victoria’s Secretin katalogissa. Pride-marssiin osallistui parhaimmillaan joitain tuhansia ihmisiä. Muutos inspiroi ja auttaa minuakin 31-vuotiaana hyväksymään sen, etten näytä The Rockilta – tai edes Robert Pattinsonilta. Voiman ja ”maskuliinisuuden” ihaileminen tuntuu suorastaan vanhanaikaiselta. Kiitos teille nuoremmille ja rohkeammille, jotka näytätte siltä kuin haluatte. Kiitos, kun ette välitä luutuneista sukupuolirooleista tai siitä, millainen on kaunis mies, nainen tai muu. Kolumnin kirjoittaja Anton Vanha-Majamaa on toimittaja, joka ei kävele yhdenkään peilin ohi vilkaisematta.


Maailmalta Vierailevat kolumnistit havainnoivat elämää ulkomailla.

Kodin tekemisen taito parantaa sitku-taudin Alma Onali

Antti Kyrö

Äitini antoi minulle vuosia sitten neuvon, joka on osoit- täydellisen asunnon etsimisestä. Oikeastaan kannustan asu-

tautunut paljon reissaavalle ja alati muuttavalle ihmiselle tärkeäksi: minne menetkin, tee itsellesi koti. Elän itse melko kaoottista ja nopeatempoista elämää, joka vie minua kaupungista ja maasta toiseen. En useinkaan pode koti-ikävää, sillä kodin tekemisen taito on auttanut olemaan kotonaan maailmassa. Päällisin puolin neuvo on selkeä. Kodin tekeminen tarkoittaa sitä, että omaa viihtymistä ei saisi laiminlyödä ainakaan liian pitkään. Kotoisuus lähtee estetiikasta, eikä siinä ole mitään väärää. Itsensä saa ympäröidä kivoilla tavaroilla, se olisi jopa suotavaa. Itselle tärkeistä tavaroista tulee pidettyä hyvää huolta. Tässä ylikulutuksen maailmassa tavaroita pitäisi rakastaa enemmän, mutta harkitusti. Aina koko elämää ei voi viedä muutossa mukanaan, esimerkiksi ulkomaille lähdettäessä. Silloin kodin voi tehdä tuttu juliste tai postikortti, lempimuki, pari omaa kirjaa hyllyssä tai pikkuruinen huonekasvi. Koti voi löytyä vaikka tutun konsolipelin kautta avautuvasta maisemasta. Kodin tekeminen syntyy myös rutiineista. Tuttuja harrastuksia kannattaa jatkaa uusissa paikoissa. Iltateen keittäminen oudossa paikassa hälventää kummasti huolia. Wienissä asuessani tein huoneestani kodin polttamalla kynttilöitä iltaisin ja hankkimalla huoneeseen tuoreita kukkia. Kodin tekemisessä ei ole suinkaan kyse vain estetiikasta tai

maan kaiken maailman luukuissa ja keräämään kokemuksia värikkäistä kämppiksistä. Australiassa asuin jonkin aikaa vetoisassa, vinossa mökissä kahden karjanhoitajan kanssa. Valtavia hämähäkkejä kipitteli seinänraoista sisään, ulkosuihku näytti murhapaikalta ja kerran sohvan alta löytyi kilpikonna. Silti se oli silloin koti. Kodin tekeminen tarkoittaa ennen kaikkea elämän jatkamista uudessa paikassa. Pidän viron ja englannin kielten asumista ilmaisevista verbeistä, koska ne tarkoittavat samalla elämistä. I live here. Ma elan siin. Näissä sanoissa on viisautta. Jos kodin tekeminen jää puolitiehen, saattaa sairastua sitku-tautiin. Silloin sitä viettää arkeaan jonkinlaisena oman elämänsä sivuhenkilönä, joka ajattelee, että elämä alkaa vasta jossain muualla. Kodin tekeminen on parasta lääkettä sitku-tautia vastaan. Se on vallitsevan olotilan hyväksymistä ja sen kääntämistä parhain päin. Minä olen nyt tehnyt kotini Tallinnaan. Tämäkin järjestely on todennäköisesti väliaikainen. En kuitenkaan mieti milloin tämä päättyy, mitä sitten tapahtuu tai missä sen jälkeen asun. Keskityn mieluummin elämään nyt, äidin neuvoa noudattaen. Kolumnin kirjoittaja Alma Onali on ulkomaantoimittaja, joka muutti 2010-luvun aikana yli 20 kertaa. 41


Ihan luokatonta

Reetta Niemensivu on lahtelainen sarjakuvantekijä, kuvittaja ja graafikko. Lisää käden jälkeä voi katsoa vaikka Instagramista: @reettabeetta. 42


MATHBOOSTER

Aivan uudenlainen tapa matematiikan opiskeluun! Päivittäin 3 tehtävää. Tee missä haluat. Seuraa edistymistäsi suhteessa muihin. Opi ja kertaa!

Vain

5,49 €

L

MATIKASTA! Lataa puhelimeesi: mathbooster.com


IRTONUMERO 5 €

Suomen suosituimmat

VALMENNUSKURSSIT 98 prosenttia

kurssilaisista suosittelee valmennuskurssejamme!

14.2.-29.2. Ystävänpäivä-

TARJOUS! Kaikki valmennuskurssit

-20% koodilla YSTAVA20

valmennuskeskus.fi

Profile for Improbatur

Improbatur 1/2020  

Suomen Lukiolaisten Liiton lehti lukiolaisille – vuoden ensimmäinen numero.

Improbatur 1/2020  

Suomen Lukiolaisten Liiton lehti lukiolaisille – vuoden ensimmäinen numero.

Advertisement