Page 1

Se aika kuukaudesta s.28


Matikka haltuun! Tuemme opiskeluasi ja teemme siitä nopeampaa, tehokkaampaa ja syvällisempää.

sti ä v e Kät yös m sta! a p ikau t t e n

ClassPad II Manager Symbolinen laskinohjelma on sallittu lukioissa ja sitä käytetään sähköisissä kurssikokeissa sekä sähköisissä yo-kirjoituksissa. Nopein ja helpoin ohjelma on ClassPad II Manager. Alasvetovalikoista valittavat komennot ovat nopeita käyttää.

Matematiikan tutkiminen ClassPadilla on mielenkiintoista ja havainnollista. Sopii sekä lyhyelle että pitkälle matikalle!

Nettikauppa ClassPad II Managerin lisenssin voit ostaa kätevästi Casion nettikaupasta https://edu.casio.com tai kirjaostosten yhteydessä kirjakaupasta. Lisenssin voi valita joko 1 vuodeksi tai 3 vuodeksi. Vuoden lisenssin hinta Casion nettikaupassa on 24,74€ ja kolmen vuoden lisenssin hinta 65,31€. ClassPad II Manager on ylioppilastutkintolautakunnan hyväksymä ja se on mukana sähköisessä Abitti-koejärjestelmässä.

Ilmainen kokeilu 90 päivän ajan Voit ladata ClassPad II Managerin ilmaiseksi osoitteesta https://edu.casio.com/softwarelicense/index.php ja tutustua siihen kolmen kuukauden ajan esim. lyhyen ja pitkän matematiikan yhteisellä kurssilla MAY.

Funktiolaskin Moni opettaja suosittelee tietokoneen rinnalle funktiolaskinta. Paras valinta softan kaveriksi on ClassWiz-sarjan fx-85EX tai fx-991EX. Ne käyvät myös lukion jälkeen korkeakoulujen pääsykokeissa ja jatko-opinnoissa. Katso havainnolliset esittely- ja tukivideot • bit.ly/Abitti-Casio • bit.ly/fx-cp400 • bit.ly/ClassWiz-fx-991EX


kuva:

Pääkirjoitus

Aleksi Tuomola

”Moni asia tapahtuu lukioikäisenä ensimmäistä kertaa. Kertoihin liittyy kipuilua: jännittää, osaanko, entä jos en onnistu?” SEURUSTELIN KOKO LUKIOAJAN erään pojan kanssa. Se

oli ensimmäinen pitkä suhteeni. Sen aikana opettelin, miten toisen ihmisen kanssa ollaan. Yhtenä kesänä kävimme Tukholmassa – ensimmäinen itsenäinen ulkomaanmatka. Koska rahaa ei juuri ollut, kulkuvälineenä toimivat pyörät ja majapaikkana teltta tai tuttujen nurkat. Miten hienoa olikaan, että sai mennä ja tulla miten huvitti, mutta kyllähän satojen kilometrien polkeminen tuntui välillä kamalalta. Samaisen poikaystävän kanssa harrastin myös ensimmäistä kertaa seksiä. Jännitin niin paljon, että se sattui ihan tolkuttomasti. Moni asia tapahtuu lukioikäisenä ensimmäistä kertaa. Kertoihin liittyy kipuilua: jännittää, osaanko, entä jos en onnistu? Ja toisaalta, ekoihin kertoihin kuuluu myös pakahduttava riemu. Pienetkin asiat voivat tuntua erityisiltä: kun kuulee jonkun biisin ensimmäistä kertaa tai aloittaa uuden harrastuksen. Tunnetut henkilöt alkavat kertoa Improbaturissa ensimmäisistä kerroistaan. Palstan aloittaa kirjailija Salla Simukka, joka muistelee ensihumalaansa päivää vaille täysi-ikäisenä (s. 61). Ekat kerrat eivät kuitenkaan rajoitu lukioaikoihin. Tämä on ensimmäinen minun päätoimittamani lehti. Tätä tehdessä olen käynyt läpi koko tunteiden kirjon: jännittää, en osaa, tämä on mahtavaa.

Onneksi asioilla on tapana helpottua ja muuttua entistäkin kivemmiksi, kun ne tapahtuvat toista tai kymmenettä kertaa. Ensimmäinen kerta surffilaudalla tuntui huikealta, mutta kesti ehkä sekunnin. Kerta kerralta siitä saa nauttia pidempään. Halusin tuoda heti ensimmäiseen lehteeni jotain uutta, kuten Eka kerta -palstan ja lehden viimeisellä sivulla seikkailevan Päivänavaajan. Seuraavassa numerossa on luvassa lisää uudistuksia, kun lehden ulkoasusta vastaava ad vaihtuu. Iso kiitos väistyvälle ad:lle Tuomakselle, jonka kokemus ja näkemys ovat olleet korvaamattomia aloittelevalle päätoimittajalle! Kaipaan näkemystä myös teiltä lukijoilta. Mitä sinä toivot lehdeltä? Mitä ajatuksia tämän lehden jutut herättävät? Voit lähettää palautetta suoraan minulle: anna-sofia.nieminen@lukio.fi. Toivottavasti viihdyt lehden parissa!

Ps. Monilla teistä on edessä ensimmäinen lukiovuosi ja käsissä ensimmäinen Improbatur. Tervetuloa lukijaksi! Saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Improbaturin jatkossakin kotiisi, kun liityt Suomen Lukiolaisten Liiton jäseneksi esimerkiksi osoitteessa lukio.fi. Voit myös tilata lehden osoitteessa improbatur.fi/tilaa.

Anna-Sofia Nieminen päätoimittaja anna-sofia.nieminen@lukio.fi

3


Tervemenoa lukioon! OPPIMINEN TAPAHTUU YHDESSÄ

HYVÄ UUSI LUKIOLAINEN!

Olet aloittamassa lukio-opintosi. Onnea opintojesi alkuun. Elämäsi tulee muuttumaan, kun siirryt peruskoulusta lukio-opetukseen: päivät pitenevät, vastuu kasvaa ja sinun on tultava itsenäisemmäksi. Opinnoissa menestymistä tukee, jos omaksuu uteliaan, tavoitteellisen ja ahkeran asenteen. Samalla kun siirtymä lukio-opintoihin on muutoksen aikaa omassa elämässäsi, myös lukiokoulutus on murrosvaiheessa: uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan syksyllä 2016, mikä tuo mukanaan uudistuksia lukio-opetukseen. Opiskelijoiden rooli toimintakulttuurin kehittämisessä on merkittävä, joten ole lukioyhteisössäsi aktiivinen osa tätä muutosta. Keskustele, ideoi ja kunnioita muita. Lukiokoulutuksen tehtävä on rakentaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia sekä antaa kokemuksia tavoitteellisesta toiminnasta, aktiivisesta tiedon tuottamisesta ja kriittisyydestä. Sinulla on henkilökohtainen vastuu kestävän elämäntavan rakentamisessa niin ihmisten hyvinvoinnin kuin luonnon kannalta. Lähiympäristösi, kuten lukiosi, on luonnollinen paikka edistää näitä haastavia tavoitteita. Myönteinen asenteesi opiskelua, opiskelukavereita ja henkilökuntaa kohtaan lisää kaikkien viihtyvyyttä. Samoin opiskeluympäristön siisteydestä ja kierrättämisestä huolehtiminen sekä vastuulliset kulutusvalinnat edistävät ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamista. Aktiivisuus ei tarkoita sitä, että sinun tarvitsisi selvitä yksin kaikesta. Oppiminen tapahtuu yhdessä muiden kanssa, ja tukea on aina saatavilla. Ryhmänohjaaja, rehtori sekä muu henkilökunta ovat lukiossa sinua varten, joten ota rohkeasti yhteyttä heihin. Nyt edessäsi on lukio-opintojen vaihe, ja opinnot tulevat pitkälti määrittelemään elämääsi seuraavan kolmen vuoden ajan. Vaikka kulutat paljon aikaa oppitunneilla ja läksyjen parissa, muista, että lukio tarjoaa myös paljon muuta tärkeää sisältöä elämääsi: ihmissuhteita, itsevarmuutta, kriittisyyttä ja rutkasti eväitä tulevaisuuteen. Jatko-opintojen ja työelämän haasteet ovat edessäsi aikanaan. Ota nyt kaikki irti lukioajastasi, ahkeroi ja unelmoi!

Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

4


kuvitukset:

Antti Kyrö

LUKIOSSA SAA HAAVEILLA SUURIA

TERVETULOA UUTEEN ELÄMÄNVAIHEESEEN, uusi lukiolainen! Tulet muistamaan vaiheen

koko loppuelämäsi. Muutin itse lukio-opiskelujen perässä uuteen kaupunkiin, pois kotoa. Noin 2 300 asukkaan kotikunta vaihtui yli 35 000 asukkaan kaupunkiin. Suuri omakotitalo vaihtui 20 neliön yksiöön kaupungin keskustassa. Ikkunasta ei näkynytkään enää tuttua puutarhaa ja naapurin rivitaloja, vaan satamakatu, Saimaa ja höyrylaivoja. Olin vastuussa opiskelustani, mutta myös asunnon kunnosta ja arkiaskareista. Pääsin käymään elokuvissa, vaatekaupoissa tai Hesburgerissa milloin halusin. Paljon muutakin muuttui. Aloitin lukiotaipaleen koulussa, josta en tuntenut ennestään kuin muutaman ihmisen. Vastassa oli valtavasti uusia kasvoja, uusi koulurakennus, ensimmäiset kerrat lähikahvilassa ja uusien käytänteiden läpikäyntiä. Ensimmäiset viikot tuntuivat osittain häslingiltä. Aluksi näytti välillä siltä, että kaikki muut solahtivat joukkoon kuin kalat veteen. Muistan avautuneeni eräälle ystävälle, etten varmasti tule löytämään omaa kaveriporukkaa lukiosta. No, täyttä höpöhöpöähän se oli. Lukiovuodet olivat toinen toistaan parempia ja kaikki ihania. Kirjoitin ylioppilaaksi reilu vuosi sitten ja muistelen opinahjoani suurella lämmöllä ja sydän läikkyen. Löysin ystäväporukan, montakin, joiden kanssa olen edelleen tekemisissä päivittäin. Löysin uusia haaveita ja tulevaisuuden suunnitelmia – sekä valtavasti uutta itsestäni. Kun aloitin lukion, luotin lähinnä musiikilliseen lahjakkuuteeni. Nyt työskentelen päivittäin muun muassa koulutus- ja sosiaalipolitiikan parissa ja opiskelen yliopistossa slaavilaisia kieliä ja kulttuureja. Ovat naamat ympärilläsi vanhoja tai uusia, joka tapauksessa edessäsi on elämänvaihe täynnä uutta. Rakennat polkuasi kohti tulevaa, mutta muista nauttia joka hetkestä juuri silloin, kun se osuu kohdallesi. Kokeile uutta, heittäydy täysillä siihen mitä teet ja uskalla tehdä virheitä. Haaveile niin suuria, ettet heti itsekään uskoisi unelmien toteutuvan. Kun teet töitä jonkun haaveen eteen, tulet huomaamaan, kuinka mahdottomasta tehdäänkin mahdollista. Ihanaa uuden syksyn alkua niin uusille kuin vanhoillekin lukiolaisille. Toivottavasti nähdään SLL:n tapahtumissa! Elli Luukkainen puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto

5


Tässä lehdessä

3

| PÄÄKIRJOITUS

Lukiolaiset käyvät nuorten | turvapaikanhakijoiden tylsistymistä vastaan

10

4

| TERVEMENOA LUKIOON!

14 | DEAR IMPRO

6

| TÄSSÄ LEHDESSÄ

15 | LYHYESTI: #BlackLivesMatter

8

| TEKIJÄT ESITTÄYTYVÄT: Mari & Viivi

16 | PROFIILIKUVAPAVELU: Kuppi kädessä

9

| AJANKOHTAISTA

18 | PALUU LUKIOON: Junnu ”Xmies” Naumanen

28

|

Verta!

Jo oli aikakin: nyt kuukautisista puhutaan avoimesti.

22 kaksikymppinen

| Kohtalaisen menestynyt

Tapasimme Kasimir Sandmanin, joka ryhtyi lukion ohessa matkailuyrittäjäksi.

Sääntömääräisen kutsun SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO ry:n XXXII liittokokoukseen Ouluun löydät lehden sivulta 64.

6


| EVELINA: ”En ole vain nätti tyttö, joka 48 on sattunut saamaan tilaisuuden”

61

Aikuistuvien ihmisten asialla Lehti lukiolaisille 3/2016

62

Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta.

| EKA KERTA: Salla Simukan ensihumala | ESSEE: Arvojen uhri

65 | KOLUMNI: Onko pakko osallistua, jos ei jaksa? 66 | PÄIVÄNAVAAJA

Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Anna-Sofia Nieminen Ulkoasu Tuomas Järvenpää Toimitussihteeri Mari Uusivirta

34 monitieteisemmin

| Nopeammin, korkeammalle,

Suomalainen opetussuunnitelma on luonnontieteissä muita maita jäljessä, pohtivat Suomen edustajat EU:n tiedeolympialaisissa.

38

| Once upon a time

on a summer day… Kesäinen Helsinki ja retrovaatteet – siinä lehden muotijutun ainekset!

Avustajina tässä numerossa Meri Björn, Viivi Huuska, Markus Kuokkanen, Antti Kyrö, Miikka Pirinen, Jose Riikonen, Antti Sepponen, Tuija Siltamäki, Jussi Särkilahti, Erkki Toukolehto, Tuukka Tuomasjukka, Aleksi Tuomola, Mari Uusivirta Kustantaja Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Janni Pellinen Mediatiedot: www.improbatur.fi/mediatiedot Paino: Forssa Print Oy Sisäsivujen paperi: Novapress Silk 80 g/m2 Kannen paperi: Maxi Silk 200 g/m2 Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs., 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi, etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (SLL:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur @Lukiolaiset ISSN-L 0784-705X ISSN 0784-705X ISSN 2341-8923 (Improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 30. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljä kertaa vuonna 2016. Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna kaikille Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Mikäli olet liiton jäsen, ota yhteyttä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@lukio.fi, tai puhelimitse +358 9 5842 1500) osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa. Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa suoraan yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

7


Tekijät esittäytyvät

Mari Uusivirta

Viivi Huuska

on pikkulukion kasvatti Haapajärveltä ja elää nykyisin vapaana toimittajana Tampereella. Jos Mari saisi ottaa mukaansa autiolle saarelle – tai oikeastaan yhtään mihinkään – vain yhden asian, se olisi kuukuppi. Tähän lehteen Mari kirjoitti menkoista ja hämmästeli, kuinka vähän 18 vuotta opiskelua on opettanut hänelle naisena elämisestä. Siispä hän luki juttua varten Liv Strömquistin sarjakuvakirjan Kielletty hedelmä. Hän suosittelee kaikille paitsi kuukuppia myös tuota sarjakuvaa. Toimittajana Mari kirjoittaa muun muassa ihmisistä ja taloudesta. Aiemmin hän on työskennellyt esimerkiksi pop up -lehti Uuden Inarin päätoimittajana. Mari on myös Improbaturin uusi toimitussihteeri, joka ideoi ja editoi juttuja päätoimittajan kanssa.

on helsinkiläinen valokuvaaja ja ohjaaja, joka kuvasi tämän lehden menkka-aiheisen jutun ja oli siitä todella innoissaan. Hänelle menkat ovat ylpeyden eikä salailun aihe, sillä ne tekevät naisista naisia. Viivin kuukautiset ovat lähes aina ajallaan – paitsi heinäkuussa, jolloin ne alkoivat neljä päivää myöhässä eli menkkajutun kuvauspäivän aamuna. ”Ajattelin, että apua, tämä on niin tarkoitettua.” Viivi tekee paljon töitä artistien kanssa. Hän on ohjannut useita musiikkivideoita, kuten Cheekin Me Ollaan Ne Part 2, sekä ottanut promokuvia muun muassa Sannille ja Vesalalle. Valokuvauksen hän aloitti lukion loppupuolella, kun ymmärsi, ettei hänestä tule tanssijaa. Hän on kotoisin Kankaanpäästä, mutta muutti teininä tanssilukion perässä Vantaalle.

Tukenasi työssä ja opinnoissa www.akava.fi/opiskelijat 2016-04-12 Imbrobatur1 210x140 mm indd.indd vihreä.indd 1

8

12.4.2016 14:21:05


Ajankohtaista

MEISTÄ PUHUTTUA @SaarikoskiAki: ”Päästiin @MolsanEetu kanssa sitten ihan @Lukiolaiset n Improbatur-lehteen. Nyt on valtakunnallista glooriaa saatu!” @Trioxide_: ”Pakko rakastaa viimeisintä #Improbatur lehden kansikuvaa. Hiemankin huonommassa valaistuksessa tekstiä on hyvin vaikea lukea.” @Nimbbu: ”@RobertSundman Loistava Improbatur Paljon mielenkiintoisia näkökulmia pinnalla oleviin aiheisiin.”

Improbaturia saa nyt kirjakaupasta

Mitä ajatuksia lehti herättää? Kerro meille!

Improbaturin irtonumeroita voi tästä lehdestä lähtien ostaa Rosebudin kirjakaupan Kulttikiskasta. Kauppa sijaitsee Helsingin yliopiston pääkirjastorakennuksessa (Vuorikatu 7, toinen kerros). Valikoimissa on Improbaturin lisäksi kymmeniä muita kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä.

Mikä tämän lehden juttu säväytti, entä mille et lämmennyt? Millaisia juttuja toivot lehteen? Lähetä sähköpostia osoitteeseen improbatur@lukio.fi tai vastaa kysymyksiin verkossa osoitteessa improbatur.fi/lukijoilta.

Digitaalinen lehtikioski puolestaan löytyy osoitteesta kulttikiska.fi. Sieltä voit tilata Improbaturin irtonumeron tai vuosikerran kotiisi!

Voit myös antaa palautetta Facebookissa Improbaturin sivulla. Tai voit ottaa kuvan esimerkiksi suosikkijutustasi ja jakaa sen Instagramissa tunnisteella #improbatur. Myös samaisella tunnisteella merkityt twiitit tavoittavat meidät. Ja sitten on tietysti etanaposti (osoite löytyy sivulta 7)… Kanava kuin kanava, kiitämme palautteesta!


Lukiolaiset käyvät nuorten turvapaikanhakijoiden tylsistymistä vastaan teksti:

Anna-Sofia Nieminen —

kuva:

Aleksi Tuomola

Helsinkiläiset lukiolaiset Oona Oksanen ja Somaieh Bayat tapaavat nuoria turvapaikanhakijoita kerran viikossa. Tapaamisia on ollut esimerkiksi Kiasmassa ja Korkeasaaressa.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) koordinoi hanketta, mutta SLL:n ja Suomen Punaisen Ristin kouluttamat lukiolaiset ovat itse vastuussa toiminnan pyörittämisestä. Lukiolaiset Oona Oksanen ja Somaieh Bayat ovat osa Helsingin reilun kymmenen aktiivisen vapaaehtoisen joukkoa. He kertovat, että tapaamisissa käy yleensä viidestätoista pariinkymmeneen turvapaikanhakijaa. Improbatur kysyi Oksasen ja Bayatin kokemuksia hankkeesta.

NUORET TURVAPAIKANHAKIJAT ovat hankalassa asemassa:

MIKSI HALUSITTE MUKAAN TOIMINTAAN?

eivät enää peruskoulun piirissä, mutta eivät pääse myöskään toisen asteen opintojen pariin. Heillä on Suomessa hyvin vähän tekemistä, eivätkä he juuri pääse tapaamaan ikäisiään suomalaisnuoria. Helsingissä, Oulussa ja Tampereella starttasi keväällä hanke, jossa lukiolaiset kehittävät viikoittaista toimintaa noin 15–20-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden kanssa. Joskus pelaillaan vastaanottokeskuksessa, mutta enimmäkseen lähdetään muualle, Helsingissä esimerkiksi Heurekaan tai Linnanmäelle. Syksyllä hanke laajenee uusiin kaupunkeihin.

Somaieh Bayat: Oman taustani takia. Olen afganistanilainen, mutta perheeni lähti pois Afganistanista, kun olin pieni. Jos olisin turvapaikanhakijoiden tilanteessa, olisi varmaan kiva tutustua muihin nuoriin. Halusin myös päästä käyttämään äidinkieltäni daria muuallakin kuin kotona. Oona Oksanen: Mä olin ajatellut jo pitkään – varsinkin silloin, kun pakolaisia tuli tosi paljon – että olisi kiva päästä auttamaan. Oli sellainen olo, että Suomessa on nihkeä ilmapiiri. Halusin osoittaa, että täällä on myös suvaitsevaisia ihmisiä. Ajattelin, että turvapaikanhakijoilla ei varmaan ole kauheasti tekemistä.

10


MITÄ SAATTE TOIMINNASTA?

SB: Tässä pääsee vähän joka paikkaan, arjesta pois, ja tutustuu uuteen kulttuuriin. Turvapaikanhakijoissa on aika paljon irakilaisia ja Lähi-idästä tulleita. Tämän myötä osaa katsoa asioita aika monista näkökulmista. Samalla oppii kantamaan vastuuta. OO: Tämä on aika avartavaa, oppii uudesta kulttuurista ja kokee kaikkea kivaa uutta. Esimerkiksi turvapaikanhakijat järjestivät meille vapaaehtoisille kiitosjuhlan. Se oli tosi ihana kokemus, kun sai syödä heidän tekemiään ruokia ja kuunnella heidän valitsemaansa musiikkia ja kaikki tanssivat. SB: Myös monilla hankkeen vapaaehtoisilla on ulkomaalaistaustaa. On hyvä, että mukana on ihmisiä vähän eri kulttuureista. Mä esimerkiksi olen muslimi, ja se helpotti tosi paljon toiminnan suunnittelua. Esimerkiksi meillä piti olla juhannuksena piknik. Huomautin, että muslimeilla on ramadan-kuukausi menossa ja suuri osa turvapaikanhakijoista paastoaa, eikä mikään piknik silloin käy.

”En lue kirjoja. Tiedän muutenkin, että algebra on nisäkäs.”

MITÄ TURVAPAIKANHAKIJAT PITÄVÄT TOIMINNASTA?

OO: Mun mielestä he ovat suurimman osan ajasta tykänneet. Mutta huomaa, että jotkut museokäynnit eivät ehkä ole heidän mieleensä. He eivät oikein jaksa katsella. SB: He ovat tosi aktiivisia. Pitää olla koko ajan jotain tekemistä, tai he tylsistyvät. Tykkään siitä, että he lähtevät innolla mukaan vaikka tutustumisleikkeihin. Ajattelin etukäteen, että voisi olla vaikea saada heitä mukaan. OO: Leikkejä pitää suunnitella sen mukaan, että kaikki eivät puhu suomea eivätkä englantia. Se on välillä hankalaa. MILLAISIA KESKUSTELUJA OLETTE KÄYNEET TURVAPAIKANHAKIJOIDEN KANSSA?

SB: Aika moni heistä osaa, ei nyt täydellistä, mutta tosi hyvää englantia. Toiset pyytävät kielitaitoisia tulkkaamaan. He toimivat ihan kuin olisivat perhe: pitävät huolta ja auttavat aina toisiaan. OO: Kielimuuri näkyy enemmän, jos haluaa puhua jonkun kanssa kahdestaan. Silloin keskustelu saattaa jäädä nimeen ja ikään. On vaikea puhua mitään syvällisiä, jos ei ole yhteistä kieltä. SB: Olisi kiva tuntea heidät paremmin. Aina ei oikein ehdikään jutella, kun on niin paljon tekemistä. Kahden daria osaavan afganistanilaisen kanssa olen puhunut eniten. He ovat itse alkaneet kertoa taustoistaan. Välillä heillä on rankkojakin tarinoita, mutta on jännä, miten he kääntävät ne positiiviseksi. OO: Joskus meinaa vähän unohtua, että turvapaikanhakijoilla voi olla taustalla kovia kokemuksia. He ovat kuitenkin ihan tavallisia nuoria ja ottavat rennosti ja naureskelevat. SB: Yhdeltä kuulin, että hän sai kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen. Alkoi oikeasti itkettää. Juuri kun olin tutustunut häneen ja hän oli oppinut vähän suomea, niin yhtäkkiä hän joutuukin lähtemään. Pettymykset ovat ehkä hankalinta tässä. OO: On tosi kurjaa, etenkin kun ei tiedä, millaisiin oloihin he joutuvat palaamaan. SB: Toisaalta on kiva pystyä itse vaikuttamaan edes jonkin verran siihen, että heille jää hyvä kokemus Suomesta.

LUKIOKIRJAT GYMNASIEBÖCKERNA

-20 %

Tarjous voimassa heinä–elokuun. sti. Erbjudandet i kraft i juli och augu

Hankkeesta voi lukea lisää osoitteesta bit.ly/tphn2016. Hanketta koordinoiva Suomen Lukiolaisten Liitto on myös Improbaturin julkaisija.

Tervetuloa myymälöihimme ostoksille. Helsinki, Itis, Tapiola, Jumbo, Turku ja Tampere


SUOMEN SUURIN NUORTEN OPISKELU- JA URATAPAHTUMA

KURKISTUS TULEVAISUUTEEN

29.–30.11.2016 Messukeskus Helsinki Avoinna: ti klo 9–17 ja ke klo 9–16 Pääsyliput: 12 € Ilmainen sisäänpääsy: Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet (jäsenkortti), varus- ja siviilipalvelusmiehet (palvelutodistus), työttömät (todiste työttömyydestä), opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon netissä: studiamessut.fi.

Lataa sovellus! Messukeskussovelluksen avulla voit tutustua suosikkimessujesi sisältöön. messukeskus.com/mobiili

studiamessut.fi Yhteistyössä:

Mediayhteistyössä:


Dear Impro

?????? VOIKO OPETTAJA POISTAA KURSSILTA OPPIKIRJAN PUUTTUMISEN VUOKSI? ”LUKIOSSA OPISKELIJAT hankkivat opiskelumateriaalinsa pääsääntöisesti itse. Kirjan puuttuminen ei kuitenkaan ole este opiskelulle eikä opettajalle riittävä syy poistaa oppitunnilta tai koko kurssilta. Lukiolain mukaan opiskelijan velvollisuus on suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Kirjan puuttuminen ei ole syy jättää opettajan määrittelemiä tehtäviä tekemättä, eikä opettajalla ole velvollisuutta esimerkiksi kopioida tehtäviä opiskelijoille. Oppitunnilta voidaan poistaa ainoastaan opetusta häiritsevä opiskelija. Kirjan puuttuminen harvemmin täyttää häiritsevän käytöksen tunnusmerkkejä. Pelkkä kirjan puuttuminen ei siis tee opiskelijasta lainsuojatonta, mutta käytännössä opettajan määrittelemien opiskelumateriaalien puuttuminen voi muodostua esteeksi tehtävien tekemiselle ja näin ollen myös kurssin suorittamiselle. Kannattaa muuten tänä syksynä olla erityisen tarkka kirjahankinnoissa. Uusien opetussuunnitelmien astuessa voimaan osa kursseista on muuttunut aiemmista, eikä vanha painos välttämättä vastaa enää uuden kurssin sisältöjä. Lisää opiskelijan oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä ja vastauksia on osoitteessa lukiolaisopas.fi.” – Annakaisa Tikkinen, koulutuspoliittinen asiantuntija, Suomen Lukiolaisten Liitto

Tällä palstalla vastaamme lukijoidemme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

14


Lyhyesti

###### #BLACKLIVESMATTER MIKÄ? Sosiaalisesta mediasta alkanut Black Lives Matter -liike vastustaa tummaihoisiin kohdistuvaa rasismia, erityisesti poliisiväkivaltaa. Liikkeen kannattajat ovat jalkautuneet kaduille pääosin rauhanomaisiin mielenosoituksiin varsinkin Yhdysvalloissa. MISTÄ LIIKE SAI ALKUNSA? Helmikuussa 2012 vapaaehtoiseen asukasvartioon kuulunut George Zimmerman ampui kuoliaaksi tummaihoisen nuorukaisen Trayvon Martinin Yhdysvaltain Floridassa. Vaikka Martin oli aseeton, Zimmermanin mukaan kyse oli itsepuolustuksesta. Hänet vapautettiin syytteistä heinäkuussa 2013. Sen jälkeen aktivisti Alicia Garza kirjoitti Facebookiin päivitykseen, että mustien elämillä on väliä (black lives matter). Lause tuli tunnetuksi ympäri maailmaa. Garza perusti kahden ystävänsä kanssa Black Lives Matter -järjestön (blacklivesmatter.com). MITÄ SITTEMMIN ON TAPAHTUNUT? Poliisiväkivalta on pysynyt puheenaiheena. Sanomalehti The Washington Post laski toukokuussa 2015, että Yhdysvaltain poliisi tappoi viidessä kuukaudessa lähes 400 tummaihoista. Tänä kesänä Yhdysvaltain poliisi ampui erillisissä tapauksissa kaksi aseetonta mustaa miestä. Mielenosoitukset kiihtyivät, ja Dallasissa tilanne kärjistyi niin, että asemies tappoi viisi poliisia. Liikkeen arvostelijat saivat poliisien kuolemista pontta. He ärähtivät, että #BlueLivesMatter (sinisten eli poliisien elämillä on väliä) ja että on turha nostaa esiin vain tummaihoiset, koska #AllLivesMatter (kaikkien elämillä on väliä). Ja niin edelleen. #BlackLivesMatter ei kuitenkaan tarkoita, etteikö jokaisen elämällä olisi väliä. Sen sijaan se nostaa esiin mustiin kohdistuvan rakenteellisen syrjinnän. ENTÄ MEILLÄ SUOMESSA? Rakenteellinen syrjintä nousi myös Suomessa keskusteluun heinäkuun alussa. Tuolloin muusikko Musta Barbaari eli James Nikander kertoi Facebookissa, että poliisi vaati tämän äidiltä ja siskolta passeja syytä kertomatta ja otti nämä kiinni tunnin ajaksi Helsingissä. Nikanderin mukaan poliisien otteet olivat erittäin röyhkeät. Syyttäjä selvittää parhaillaan, onko poliisien toiminnasta syytä aloittaa esitutkinta. -Anna-Sofia Nieminen

Tällä palstalla perehdytään lyhyesti ajankohtaisiin ilmiöihin.

15


KUPPI KÄDESSÄ

KUVA: MIIKKA PIRINEN

”Kahvilat ovat minulle erittäin inspiroivia paikkoja. Rakastan viettää aikaani niissä, niin yksin kuin muidenkin kanssa. Jokaisen kahvilan omanlainen tunnelma ja henki kiehtoo minua, ja tahdoin tuoda sitä kuvaan. Olen sekä teen että kahvin suuri litkijä, joten kuppi sopii käteeni mainiosti. Ammattivalokuvaajan kuvattavana oleminen on aivan eri asia kuin se, että kaveri ottaa pari kuvaa, ja toivotaan yhden niistä olevan ihan ok. Valokuvaaja ottaa todella paljon kuvia, joista valitaan parhaat, ja kuvauksissa kestää helposti yli tunti. Jo sopivan kuvauspaikan löytäminen vei aikansa. Minulle oli haastavaa olla kameran edessä luonnollisesti, ilman vaivaantunutta poseerausilmettä. Miikka oli kuitenkin aivan huipputyyppi ja sai minut nauramaan ja tuntemaan oloni mukavaksi, minkä ansiosta syntyi hyviä kuvia. Kokemus oli ihana, ja muistoksi jää mukava kuva itsestä. Ihan kaikki kuvat kun eivät välttämättä ole sellaisia. Oli myös hienoa tutustua uuteen ihmiseen ja samalla kuulla hänen ammatistaan ja elämästään.” – Ellimaija Tanskanen, viime kevään abiturientti, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu

Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat toteuttavat yhdelle lukiolaiselle hänen toiveidensa mukaisen profiilikuvan. Lue lisää ja osallistu osoitteessa www.improbatur.fi/profiilikuvapalvelu.

16


Profiilikuvapalvelu

17


Turpaan tuli, rakkaus säilyi teksti:

Jose Riikonen —

Xmies on Kotkan poika, jonka siivet meinattiin katkoa useaan otteeseen lukioaikoina.

18

kuvat:

Antti Sepponen

K

esäinen Kotka: on nurmikkoa, aurinkoa, veneitä, merta ja nätisti hoidettuja istutuksia. Tapaamme Lyömättömät-hiphop-ryhmän Xmiehen eli Junnu Naumasen näissä maisemissa. Naumanen istuskelee Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston pihalla muurin päällä istutusten vieressä. Tuuli keinuttaa viherkasveja. Kotka on kesällä kaunis paikka. Ei uskoisi, että pinnan alla on jotain perin synkkää. Täällä on ollut melkoinen meno 1990-luvun alkupuolella. ”Ei tarvinnut olla isokaan velka, että jengiä tapettiin”, Naumanen sanoo.


Paluu lukioon

”Oli natsiryhmät, punk-ryhmät, metalliryhmät ja satanistiryhmät.”

KUKA? Junnu Naumanen (s. 1977) on suomalainen muusikko, tuottaja, DJ ja räppäri. Hänet tunnetaan Lyömättömät-hiphop-ryhmän Xmiehenä. Hän juontaa muiden Lyömättömien kanssa YleX:llä hiphopiin ja freestyleen keskittyvää radio-ohjelmaa.

V

uonna 1993 Naumanen mietti 9. luokan jälkeen, että olisi kiva saada ammatti. Toisaalta poika oli aina ollut kova lukemaan ja kiinnostunut vähän kaikesta mahdollisesta. Noihin aikoihin oli ensimmäisiä kertoja mahdollista suorittaa kaksoistutkinto. Täydellistä, mietti Naumanen. Hän päätyi suorittamaan sekä lukion että ATK-mekaanikon ammattiopintoja. Naumanen oli jo lapsena ollut innostunut tietokoneista ja koodaili ja pelaili senaikaisella amiga-tietokoneellaan innokkaasti. ”Osasin jo käytännössä aika paljon niitä juttuja, joita ammattioppilaitoksen puolella opiskeltiin, mutta pitihän niistä tiedoista saada paperi.” Kaksoistutkinnon takia Naumanen kävi suurimman osan lukionkin kursseista täällä ammattikoulun puolella. Joskus Naumanen vähän kadehti pelkkää lukiota käyvää porukkaa. ”Meillä oli aina, siis ihan aina, koulua kahdeksasta neljään. Ei tarvinnut paljoa katsoa lukujärjestystä.”

N

aumanen oli vähän nörtti. ”Olin surullisen kuuluisa siitä, että jäin mieluusti himaan pelaamaan amigalla. Tytöt tulivat hakemaan himasta, mutta mä sanoin, että mitä jos mieluummin jäätäisiin pelaamaan.” Myös musiikki kiinnosti. Naumanen soitti koskettimia death metal -yhtyeessä. Hän sai jopa ujutettua räppäämistä bändinsä musiikkiin, kun innostui hiphopista 90-luvun alussa. ”Me olimme tavallaan nu-metallia ennen nu-metallia. Tein myös tietokoneella paljon konemusiikkia, mutta ei sitä oikein Kotkassa kukaan ymmärtänyt. Metallin päälle täällä ymmärrettiin.”

B

änditouhuissa oli varjopuolensa. Monet bändin jäsenet sekä yhtyeen ympärillä pyörivät porukat olivat kytköksissä ryhmiin, joissa väkivalta ja huumausaineet olivat arkipäivää.

Naumanen kertoo, ettei vetänyt ketään turpaan, mutta sai aika monta kertaa turpaan 1990-luvulla. Oli väkivaltaa, ja jengiä tapettiin. ”Kotka on aika lähellä Venäjän rajaa, mikä saattoi vaikuttaa siihen, että täällä tapahtui kaikkea aika kuumottavaa.” Tällainen meno oli läsnä myös Naumasen bändin keikoilla. Yleisössä oli erilaisia musiikin yhdistämiä porukoita. ”Oli natsiryhmät, punk-ryhmät, metalliryhmät ja satanistiryhmät. Varsinkin satanistit ja punkkarit pistivät usein keikoilla aika hyrskyn myrskyn. En tiedä, mitä piriä he vetivät, mutta he hommasivat usein jostain sian verta ja sotkivat kaikki paikat.” Naumanen ei ollut mikään gangsteri, pikemminkin kiltinpuoleinen. Rajusta menosta oli kuitenkin vaikeaa pysyä erossa, koska bänditouhuissa pyöri paljon rajua porukkaa. Jossain vaiheessa meno alkoi käydä liian kuumottavaksi, ja Naumanen päätti, ettei Kotkaan voi enää jäädä. Hän lopetti bändissä ja lähti kolmen vuoden opiskelun jälkeen Turkuun. Siellä hän suoritti viimeisen lukiovuoden ja sai kaksoistutkinnon suoritettua. ”Se oli aika helpotus. Tosi vapauttavaa. Meininki oli paljon letkeämpää Turussa.”

K

uulostaa siltä, että Naumanen varmaan vihaa Kotkaa, koska siellä on ollut niin kuumottavaa olla? ”Ei! Päinvastoin. Mä rakastan tätä paikkaa.” Tavallaan tämä ei ole lainkaan ristiriitaista. Paljon lukevana ja maailmaansa mieluusti avartavana miehenä Naumanen arvostaa sitä, että hänellä on näkökulmaa vähän rajummistakin ympyröistä. Se antaa perspektiiviä: kun on juossut monta kertaa karkuun turpaan vedolla uhkailevaa piripäätä, osaa arvostaa, ettei sellaista tarvitse enää pelätä. ”Ne ajat piti käydä läpi, jotta kasvoi sellaiseksi kuin on.” Juttusarjassa tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa.

19


KYSYLUKIOLAISELTA.FI “Apua oon menossa uuteen lukioon, josta en tunne ketään! Mistä saa halvimmat lukiokirjat? Miten voin tilata opiskelijakortin?”

?

KYSYLUKIOSTA

Kerro, mikä kummastuttaa – lukiolaiset vastaavat verkossa ja Snapchatissa. Kampanjan takana on Suomen Lukiolaisten Liitto.


Koukuttavampi kuin Pokémon. app Vapautimme opiskelija-alennukset. Lataa ja kerää parhaat!

Opiskelijahintaan leffaan! Suicide Squad, Jason Bourne, ja muut kesän uutuuselokuvat jopa -30% edullisemmin!

Löydä opiskelijan kaikki osoitteesta frank.fi


KOHTALAISEN MENESTYNYT KAKSIKYMPPINEN teksti:

22

Anna-Sofia Nieminen – kuvat: Jussi Särkilahti


Kasimir Sandman perusti 17-vuotiaana yrityksen lehtien jakamista varten. Nyt kolme vuotta myöhemmin hän pyörittää 50 000 euron liikevaihdon teemapuistoa ja neuvottelee yli puolen miljoonan investoinnista.

23


L

OKAKUUSSA 2013 KASIMIR SANDMAN meni kahville erään tutun kunnallispoliitikon toimistolle. He tapasivat, koska Facebookissa oli tullut puhetta matkailualan kehittämisestä heidän kotipaikkakunnallaan Outokummussa. Ei sillä, että Sandmanilla olisi tuolloin ollut mitään roolia kaupungin päätöksenteossa tai matkailualalla – 17-vuotias lukiolainen vain tykkäsi osallistua keskusteluun. Kuten monessa muussakin asiassa, keskustelukumppanit olivat erimielisiä. Sandmanin mielestä Outokummun pitäisi kehittää matkailua, tutun poliitikon mielestä se olisi rahanhukkaa. Poliitikko tuli kuitenkin maininneeksi, että kaupunki etsi kaivosaiheiselle teemapuistolle yrittäjää. Teemapuisto oli rakenteilla entiseen kuparikaivokseen, jossa oli jo muun muassa Kaivosmuseo ja tapahtuma-areena. Puistoon tulisi leikkikaivostunneli vaunuineen, kaivinkoneita, liukumäkiä, kiipeilytelineitä ja kaikenlaista muuta kaivosaiheista. Keskustelukumppani oli sitä mieltä, että Sandman sopisi puiston vetäjäksi. ”Sanoin, että kuulostaa aika isolta bisnekseltä meikäläiselle. Samana iltana mietin, että olisihan se aikamoinen mahdollisuus”, Sandman kertoo. Hänen äitinsä oli työskennellyt pitkään matkailualalla ja isä yritysjohtajana, joten ihan puskista ei tarvitsisi alkaa matkailuyrittäjäksi. Tuona lokakuisena iltana Sandman soitti isälleen ja kysyi, alkaisiko tämä hänen mentorikseen. Kun isä vastasi kyllä, poika laittoi viestiä Outokummun matkailun kehittämispäällikölle. Neuvottelut kaupungin kanssa alkoivat seuraavana aamuna. -- Lapsia ei enää sotkemaan asiaa,,aivan sairasta hommaa, Onko muut puolueet samaa mieltä ,,,et 17v voi tehdä muuta kuin hallaa. -- Nimimerkki: kkkwqrq+å¨r @Suomi24.fi Kun marraskuussa 2013 julkisuuteen tuli tieto, että Sandmanista saattaa tulla Lasten Kaivoksen vetäjä, Suomi24-keskustelupalstalla päästiin vauhtiin. Epäilyksiä herättivät paitsi 17-vuotiaan lukiolaisen kyvyt, myös koko viiden miljoonan euron matkailun kehittämisohjelma, jonka osana Lasten Kaivosta rakennettiin. Ohjelma oli ulkopuolisen yrityksen suunnittelema ja toteutettiin pitkälti EU-rahalla, josta kymmenisen prosenttia menisi Lasten Kaivoksen rakentamiseen. Kaupunki vastasi Lasten Kaivoksen kiinteistöjen ja laitteiston omistajana investoinneista, ja yrittäjän rooliksi jäisi toiminnan pyörittäminen.

24

-- Siis alkaa olla suunnilleen ls-asia [lastensuojeluasia] jos kaupunki käyttää hyväkseen tällä tavoin fiksua ja aikaansaavaa nuorta miestä. Nimimerkki: ei jee @Suomi24.fi Kyllä ollaan Outokummussa epätoivoisia, hyväksytään lapsi yrittäjäksi hankkeeseen joka ei kelpaa aikuisille kokeneillekkaan konkareilla. -- Nimimerkki: 20133 @Suomi24.fi Sandman luki kommentit ja ajatteli, että minä näytän vielä. Hän laskeskeli, että 30 000 euron pääomalla pääsisi vauhtiin. Sillä voisi tehdä tarvittavat hankinnat, teettää logot ja markkinoida puistoa. Isä lainasi rahat. ”Ja näytinkin epäilijöille. Maksoin velan pois heti ensimmäisenä vuonna.”

H

ELPPOA EI KUITENKAAN OLE OLLUT. Ensimmäinen ongelma tuli vastaan alkumetreillä: alaikäinen ei saa perustaa osakeyhtiötä eikä siten saa EU-tukia. Sandmanilla oli valmiiksi lehtien jakamista varten perustettu yritys, mutta se oli osakeyhtiötä kevyempi toiminimi. Hän päätti kuitenkin pärjätä ilman tukia ja aloitti Lasten Kaivoksen pyörittämisen toiminimellään. Ensimmäisen vuoden jälkeen hän muutti sen osakeyhtiöksi. Puisto oli kannattava heti ensimmäisenä kesänä. Kävijöitä ei ollut ihan niin paljoa kuin Sandman olisi toivonut, mutta enemmän kuin kauhuskenaariossa. Velkojen maksamisen jälkeen Sandmanille jäi käteen muutama tuhat euroa. Viime vuonna sää meinasi pilata kaiken. Tuli sadetta sateen jälkeen, ja Sandmanista tuntui, että kävijämäärät eivät kasva millään. Heinäkuussa paikalle löysivät kuitenkin säätä pelkäämättömät eteläsuomalaiset, jotka lomailivat Itä-Suomessa. Kävijämäärät nousivat edellisvuoden lukemiin. Mikä parasta, rahaa jäi käteen ensimmäistä vuotta enemmän, koska alkuinvestoinnit eivät enää painaneet ja kulut oli saatu pienemmiksi. Sandman pystyi nostamaan itselleen palkkaa 20 000 euroa, lähes puolet yrityksen liikevaihdosta. Yritykseen tuli rahaa paitsi lipputuloista, Sandmanin puhuja- ja juontokeikoista. Hän tekee yrityksessään töitä ympäri vuoden ja saa lisäksi rahaa erinäisistä luottamustoimista. Sandman uskoo yrityksen liikevaihdon kasvavan tänä vuonna, mutta se ei riitä hänelle. Hän haluaisi laajentaa yrityksensä toimintaa. Palataan siihen kuitenkin myöhemmin ja kurkataan ensin, miten tähän tilanteeseen on tultu.


Oppituntien jälkeen alkoi työpäivä. Hyppytunneilla oli usein kokouksia.

E

I OLE MITENKÄÄN itsestään selvää, että Sandman päätyi yrittäjäksi Pohjois-Karjalaan, reilun 7 000 asukkaan Outokumpuun. Hän on syntynyt ja kasvanut Helsingissä. Isä on paljasjalkainen stadilainen. Sandman puhuu äidinkielenään ruotsia, ja päiväkoti, koulut ja koko kaveripiiri olivat Helsingissä ruotsinkielisiä. Perhe on reissannut paljon erityisesti Euroopassa. Kun Sandman sitten ilmoitti 16-vuotiaana, että aikoo lähteä lukioon Outokumpuun, se oli vanhemmille shokki. Isä sanoi aluksi, että et varmana mene. Keskustelujen jälkeen vanhemmat kuitenkin taipuivat. Asiaa helpotti se, että äiti on kotoisin Outokummusta ja että siellä asuu edelleen paljon sukulaisia. Sandman vuokrasi ukin tyhjillään olleen yläkerran ja asui siellä koko lukioajan. ”Olen aina tykännyt pienen paikkakunnan meiningistä.” Sandman haaveili pitkään rekkakuskin ammatista. Lapsena hän opetteli tarkoituksella puhumaan suomea murteella, teininä lempivaatteet olivat lenkkarit ja verkkarihousut. ”Ehkä siinä oli olevinaan jotain pohjoiskarjalaisuutta.” Kun Sandman sitten muutti Outokumpuun, iski jonkinlainen identiteettikriisi. Hän tajusi, miten hyvään elintasoon oli tottunut Helsingin Vuosaaressa. Outokummussa hän näki paljon kouluttamattomia, työttömiä ja alkoholisoituneita ihmisiä. Enää hän ei halunnutkaan rekkakuskiksi, vaan pitää hyvän elintason. Moni ikätoveri pukeutui lökäreihin ja huppareihin, mutta Sandman alkoi ostaa farkkuja ja kauluspaitoja. Hän otti aktiivisen roolin kaupungissa: osallistui Outokumpu-seuran toimintaan ja poliittisiin keskusteluihin. Sandman arvelee, etteivät outokumpulaiset juurikaan yllättyneet, kun hän sitten ryhtyi yrittäjäksi.

”Helsingissä kaverit muistivat minut sellaisena, joka halusi rekkakuskiksi. He ehkä hämmästyivät, että nyt se rekkakuski onkin teemapuiston toimitusjohtaja.”

S

ANDMAN KÄVI TOISTA vuotta lukiota, kun hän otti Lasten Kaivoksen pyörittääkseen. Se tarkoitti, että oppituntien jälkeen alkoi työpäivä. Hyppytunneilla oli usein kokouksia esimerkiksi kunnan eri tahojen kanssa. Välillä puhelin soi kesken oppitunnin, mutta se ei haitannut. Opettajat kyllä tiesivät Sandmanin tilanteen ja antoivat tämän hoitaa velvollisuuksiaan. Heidän ei tarvinnut huolehtia koulumenestyksestä: keskiarvo pyöri 8,5 hujakoilla. Ylioppilaskirjoituksissa arvosanat vaihtelivat C:n ja L:n välillä. Sandman kertookin keskittyneensä tunneilla hyvin. Hän on sitä tyyppiä, joka ei juuri lue kokeisiin, vaan oppii kuuntelemalla. ”Luettu ei vain jää päähän. Alan aina miettiä lukiessa kaikkea muuta.” Sandman pääsi ylioppilaaksi keväällä 2015 eikä hakenut heti opiskelemaan, sillä yritys ja asevelvollisuus veivät huomion. Tänä keväänä hän kävi ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin pääsykokeissa, mutta oli lukenut väärän kirjan. Muutenkin ajatus yliopisto-opiskelusta Helsingissä on alkanut arveluttaa. Nyt Sandman suunnittelee hakevansa ensi keväänä opiskelemaan matkailualaa Karelia-ammattikorkeakouluun Joensuuhun. Lähellä olevat opinnot olisi helppo yhdistää yrityksen pyörittämiseen. Sitä paitsi pääsykoemateriaalia on 53 sivua, kun Hankenille piti lukea yli 500 sivua.

25


”Luulen, että armeija olisi käynyt raskaaksi ilman yritystä.”

26


Jonain päivänä Sandman haluaa johtaa kokonaista yritysrypästä.

”A

RMEIJAAN MENNESSÄ oli ihan hyvä fiilis”, Sandman muistelee vuoden takaista heinäkuuta. ”Kolmen päivän jälkeen halusin pois.” Sandmanin oli vaikea luopua itsenäisyydestään armeijassa. 16-vuotiaana omilleen muuttanut yrittäjä oli tottunut hoitamaan asiansa miten halusi. Yhtäkkiä ei voinut mennä edes syömään yksin. Lisäksi päivät olivat tylsiä. Sandman oli suojelupioneeri. Hän liikkui pitkin metsiä karmeassa puvussa mittaamassa säteilyä, jota ei tietenkään oikeasti ollut. Leireillä tehtävänä oli istua tuntikaupalla kuopassa ja vahtia vihollisia. Iltavapailla Sandman hoiti yrityksen asioita. Hän oli jättänyt päivittäisten asioiden pyörittämisen yhden kesätyöntekijän vastuulle, mutta iltaisin riitti silti sen verran tekemistä, että se piti järjissään. ”Luulen, että armeija olisi käynyt raskaaksi ilman yritystä.” Muutenkin Sandman käyttää energiansa ennemmin työntekoon kuin esimerkiksi bilettämiseen. 20-vuotispäivänään tämän vuoden toukokuussa hän pyöritti 300 jäätelöpalloa Lasten Kaivoksen kioskissa. Sandman ei koe jääneensä paitsi mistään. ”Joku voi miettiä, että bileissä kävijät ovat jääneet paitsi siitä, mitä minä olen tehnyt.” Toki monesti täytyy sanoa kavereille ei, kun he pyytävät mukaan jonnekin. Mutta jos on jotain erityisen tärkeää, hän järjestää aikaa. Ja koska Sandman tykkää reissata, sillekin löytyy aikaa. Jos ei muuta, voi ajaa jonkun kaverin kanssa illaksi Kolille.

S

ANDMANIN PUHELIN SOI. ”Lasten Kaivos Oy Kasimir Sandman.” ”Ai sinä! Valot menivät? Älä. No tulivatko ne takaisin? Niissä menee aina muutama minuutti, että ne tulevat takaisin.” Hätääntynyt työntekijä kertoo puhelimessa, että sähköt olivat katkenneet. Sandmania ei haittaa vastata puhelimeen, vaikka hän on periaatteessa lomalla, juuri käymässä Helsingissä ennen Tukholman reissua. Toimitusjohtajan hommaan kuuluu olla tavoitettavissa. Tänä kesänä Sandmanilla on kolme alaista, siis paikkakuntalaista, häntä itseään nuorempaa kesätyöntekijää. Hän antaa mielellään vastuuta alaisilleen. He saavat esimerkiksi itse suunnitella työvuorolistat, eikä Sandman huomauttele yksittäisistä virheistä. ”Kyllä he tajuavat, että ovat tehneet väärin, jos he tulevat joskus myöhässä töihin.” Alaisten lisäksi Sandmanilla on mentoroitava: 15-vuotias yrittäjä, joka alkaa tehdä cheerleader-joukkueille rusetteja. Sandman on mukana myös Karelia-ammattikorkeakoulun

hankkeessa, jonka tarkoitus on, että opiskelijat perustavat yrityksen opiskeluiden aikana. Hän neuvoo ja on kontaktina yritysmaailmaan. Niin, ja sitten on Outokummun Yrittäjien puheenjohtajuus. Ja jäsenyys kaupungin matkailun kehitys- ja markkinointiyhtiön hallituksessa. Kuuluupa hän myös kokoomuksen paikallisyhdistyksen hallitukseen. ”Kun on aktiivinen, halutaan joka paikkaan mukaan. Se vaatii sitä, että verkostoituu ja käy eri tilaisuuksissa. Kotoa ei tulla hakemaan.” Eipä sillä, että 20-vuotias yrittäjä jaksaisi kotona odotellakaan.

J

UURI NYT Sandmanin mielessä pyörivät suuret kuviot. Ensinnäkin Sandman neuvottelee koko Outokummun Vanhan Kaivoksen toiminnan ottamisesta haltuunsa, lukuun ottamatta Kaivosmuseota. Vaikka Lasten Kaivos on alueen vetonaula, Sandman arvioi, että tapahtumaareenan ja muiden palveluiden pyörittäminen kolminkertaistaisi hänen yrityksensä liikevaihdon 50 000 eurosta 150 000 euroon. Vanhan Kaivoksen pyörittäminen on kuitenkin vain varavaihtoehto varsinaiselle suunnitelmalle. Sandman haluaa rakentaa uuden, ison sisäaktiviteettipuiston Joensuuhun. Se maksaisi yli puoli miljoonaa euroa. Lasten Kaivos jäisi sivuprojektiksi. Sisäaktiviteettipuisto nostaisi Sandmanin bisnekset ihan uudelle tasolle. Se voisi olla auki ympäri vuoden, ja 75 000 asukkaan Joensuussa asiakkaita riittäisi enemmän kuin Outokummussa. Liikevaihto olisi Sandmanin laskelmien mukaan vähintään puoli miljoonaa. Puiston toteutuminen on kiinni siitä, saako Sandman pankilta ja valtion erityisrahastoyhtiöltä Finnveralta puoli miljoonaa euroa lainaa. Neuvottelut ovat käynnissä. Tarkoitus on, että elokuun loppuun mennessä hän pystyisi jättämään hakemuksen EU-tuista. ”Ei hirvitä, kun ei mieti vaan.” Vireillä on myös pienempiä hankkeita. Sandman on esimerkiksi valmis lähtemään osakkaaksi kuntosaliin heti, kun sellaiselle löytyy sopiva vetäjä. Jonain päivänä hän haluaa johtaa kokonaista yritysrypästä. Sandmania ajavat eteenpäin onnistumiset. Se, kun Lasten Kaivoksessa on paljon tyytyväisiä asiakkaita ja hyvä meininki. Hän nauttii myös siitä, että on ikäisekseen ”kohtalaisen menestynyt”, kuten hän itse kuvailee. Siitä, kun voi vaihtaa auton uudempaan ja pääsee ajelemaan sillä. ”Minulla on jo mielessä, että Barcelonaan voisi avata puiston. Se nyt on vain haave, mutta ovat ne haaveet toteutuneet tähänkin asti.”

27


Verta! teksti:

Mari Uusivirta – kuvat: Viivi Huuska maskeeraus: Piia Hiltunen – malli: Ada / Fondi

28


TÄLLÄKIN HETKELLÄ MILJARDILLA IHMISELLÄ ON KUUKAUTISET. SILTI ASIAA YMPÄRÖI HILJAISUUS JA HÄPEÄ, JOKA HEIKENTÄÄ NAISTEN ITSETUNTOA JA LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA YMPÄRI MAAILMAN. SIKSI HANNI HAAPANIEMI PAKASTAA KUUKAUTISVERENSÄ JA TEKEE SIITÄ TAIDETTA, JA SIKSI CHARLOTTE FORSGÅRD KERTOI NOLOIMMAN KUUKAUTISTARINANSA KOKO INTERNETILLE. 29


RUUDULLA PURSOTETAAN SINISTÄ NESTETTÄ munakoisoviipaleen muotoiselle valkealle pehmikkeelle. Pehmike imee sisäänsä kaiken sinisen nesteen. Eikä tippaakaan vuoda yli! Nainen pyöräilee valkoisissa housuissaan. Kukaan ei aavista mitään! Hetkinen. Tiukat valkeat farkut. Si-nis-tä nestettä. Viime vuosina naiset ympäri maailman ovat alkaneet äänekkäästi vastustaa kuukautissuojamainoksia: MEIDÄN KUUKAUTISEMME OVAT PUNAISIA, RUSKEITA, PAAKKUISIA. Kun me menstruoimme, emme joka päivä pukeudu piukeisiin housuihin! Vatsa turpoaa! Näillä mainoksilla ei ole mitään tekemistä meidän mensojemme kanssa! Eikä niillä olekaan. Mutta näin kauas vaikeneminen on vienyt meidät maailman luonnollisimmasta asiasta. Elämän mahdollistajasta. Verestä.

KUN HANNI HAAPANIEMELLÄ on kuukautiset, hän ei tyhjennä kuukuppiaan vessanpönttöön. Hän ottaa veren talteen ja pakastaa kaiken. Haapaniemi on taiteilija, ja hän tuntee ruumiistaan vuotavan veren läpikotaisin. ”Kuukautisten alkaminen oli minulle nuorena vaikea asia. Niistä ei oltu keskusteltu äidin kanssa, eikä niiden alkua juhlittu. Oli kauheaa, jos side rapisi julkisessa vessassa”, hän kertoo. Taiteen ansiosta Haapaniemen suhtautuminen on muuttunut. Nykyisin veri on hänen mielestään esteettistä, kaunista, myönteinen merkki hedelmällisyydestä. Hänelle kuukautisveri on materiaalia, käyttötavaraa, inspiraation lähde. Kun verta on pakastimessa tarpeeksi, Haapaniemi alkaa maalata. Kaikki eivät ymmärrä sitä. Haapaniemi aloitteli kuukautisveren kanssa työskentelyä kuusi vuotta sitten, kun hän opiskeli Edinburghin yliopistossa kuvataiteita. Hän ehti tehdä muutaman projektin verestä, ennen kuin koulussa hoksattiin, mitä tapahtui. Kuukautisveren käyttö kiellettiin ”turvallisuus- ja terveyssyistä”. Samaan aikaan yliopistossa oli näyttelyssä esillä raaka naudanlihapihvi, ilman vitriiniä tai muuta suojausta. Ihmisten kosketeltavissa. ”Vähän sellainen kutina jäi, että turvallisuuspelko ei ollut varsinainen syy”, Haapaniemi sanoo. Haapaniemi palasi Suomeen. 6 VUOTTA JA 3 KUUKAUTTA, yhteensä 2 280 päivää. Sen verran nainen keskimäärin vuotaa verta elämässään. Meidät on totutettu ajatukseen siitä, että tuona-aikana-jota-ei-pidä-nimetä täytyy olla raikas ja vessaan mennessä ottaa mukaan koko laukku, ettei kukaan – SHOKKI – näe naisen kantavan tamponia, sidettä tai kuukuppipyyhettä. Meidän häpeilymme ei kuitenkaan ole mitään sen rinnalla, mitä naiset kehittyvissä maissa kokevat. Menksuihin liitetty stigma johtaa useissa kehittyvissä maissa siihen, että naiset eivät voi kuukautisten aikaan tehdä arkisia asioita. Esimerkiksi Keniassa joillain seuduilla tytöt voivat menettää jopa viidesosan kouluvuodesta, koska heillä ei ole varaa tai mahdollisuutta ostaa hygieniatuotteita ja koska häpeä kuukautisista on niin suuri.

30

Unescon arvion mukaan jopa yksi kymmenestä murrosikäisestä tytöstä Afrikassa jää pois koulusta menkkojen takia ja lopulta keskeyttää koulunkäynnin. Nepalissa tietyillä syrjäisillä alueilla naiset eristetään hilloviikkojen ajaksi yhteisöstä täysin. He eivät voi astua koteihinsa, vaan nukkuvat ulkorakennuksissa. He eivät saa käyttää yhteisiä vesivarantoja tai ruokaa. Heidät nähdään epäpuhtaina. Häpeää ja saastaisuuden leimaa seuraavat piilottelu ja pelko. Kun tytöt eivät voi puhua verenvuodosta kenenkään kanssa, heillä ei ole tietoa kuukautisiin liittyvistä perusasioista. Jotkut vuotavat millilitrakaupalla verta ymmärtämättä, mistä se johtuu. Bangladeshissa työssäkäyvät naiset yrittävät kätkeä kuukautiset keinolla millä hyvänsä. Epäpuhtaat kuukautissuojien korvikkeet aiheuttavat emätintulehduksia, ja tekstiilitehtaiden naistyöntekijät joutuvat pitämään palkatonta vapaata noin 6 päivää kuukaudessa tulehdusten vuoksi. Vaikka kuukautisista vaiettaisiin, ne vaikuttavat kaikkiin, sukuelimiin katsomatta. Esimerkiksi siten, että YK:n ympäristöohjelma on arvioinut tyttöjen koulunkäyntiin satsaamisen olevan yksi tehokkaimmista tavoista vähentää köyhyyttä. ”Naisten päivät” siis voivat hidastaa taloudellista kasvua. Tai esimerkiksi sen vuoksi, että kuukautissuojat eivät katoa perhosina ilmaan. Menkkojen ympäristövaikutukset ovat valtavat eivätkä pysy kurissa, ellei asiasta voida puhua.

VIIME VUODEN HELMIKUUSSA helsinkiläinen Charlotte Forsgård avasi suunsa. Hän kertoi noloimman mensutarinansa videokameralle ja latasi sen Youtubeen. Nyt video on katsottu jo yli 10 000 kertaa, ja katsojiin kuuluvat muun muassa hänen opettajansa ja isovanhempansa. Kyllähän se nolotti. Mutta oli se kuitenkin lopputuloksen arvoista. Oman tarinansa jakamalla Forsgård pääsi ruuduille ympäri maapallon. Kenialainen Chantell nauroi hänen videolleen niin, että putosi sängyltään ja joutui selittelemään perheelleen, mikä on näin hauskaa. Sitten hän kuvasi oman juttunsa videolle ja lähetti klipin Forsgårdille. Samoin tekivät useat naiset eri puolilta maailmaa. Forsgård teki videoista dokumentin nimeltä Period Stories. Palkittua dokumenttia on esitetty kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla muun muassa Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Venäjällä. ”Kaikilla on joku tarina menkoista. Ja ne tarinat ovat niin hyviä! On sääli, ettei niitä tule jaettua. Normaalisti hassut jutut kerrotaan kavereille ja päivitetään Facebookiin, mutta näitä kerrotaan harvoille ja valituille, yleensä ei kenellekään”, elokuva- ja televisiotuotantoa opiskeleva Forsgård sanoo. Kaikki eivät kuitenkaan ole pitäneet Forsgårdin ideasta. Tuntemattomat naiset twiittasivat englanniksi Forsgårdille, kuinka menkat ovat ÄLLÖTTÄVIÄ eivätkä he halua nähdä Twitteriin kirjautuessaan kuvaa vulvasta ja tamponin narusta (sellainen on Period Storiesin logo). Miksi tästä pitää puhua, naiset kysyivät. Nimenomaan naiset. ”Vaikea spekuloida, mistä tämä johtuu. Minusta tuntuu, että he kokivat minun paljastavan heistä jotain, mitä he eivät itse halua paljastaa. Rikon kuvan naisesta, joka ei ole biologinen olento vaan joku barbi.”


Jopa yksi kymmenestä murrosikäisestä tytöstä Afrikassa jää pois koulusta menkkojen takia. 31


Sukupuolielintä paljastamalla saattoi langettaa vihoja vihollisen ylle, mutta myös siunata karjaa tai perhepiiriä. 32


VUOSI 2015 OLI MAHTAVA. Menxojen vuosi! Oli kansainvälinen kuukautispäivä, jonka suosio räjähti ja joka järjestettiin muun muassa Suomessa ensimmäistä kertaa. Oli taiteilija Rupi Kaur, joka lisäsi kuvan itsestään veritahra housuissaan Instagramiin yhä uudelleen, vaikka se poistettiin ”sopimattomana” julkaisuna. Oli muusikko Kiran Gandhi, joka juoksi Lontoon maratonin ilman tamponia puolukkapäivinään. Oli jenkkipoika, joka kantoi koulussa mukanaan terveyssiteitä auttaakseen tyttöjä, joiden menkat pääsivät yllättämään. Oli Kanada, jossa lopetettiin kuukautistuotteiden verotus kokonaan. Nyt menkkersoneista puhutaan. Samaan aikaan on muistettava, että nyt äänessä ovat ne, joille tästä puhuminen on helppoa. Vaikka taistelemme häpeää vastaan, teemme sen aika mukavista oloista. Vapaus häpeästä kuuluu kaikille, myös esimerkiksi vammaisille, transsukupuolisille, kaikille ihonväreille ja kehonmuodoille. Sillä kaikilla meillä on jotain yhteistä: suunnilleen 28 päivän välein kohdun limakalvo uusiutuu ja valmistautuu ovulaatioon, munasolun irtoamiseen munasarjasta. Menstruaatiossa on kyse seksuaalisuudesta, lisääntymisestä. Ilman sitä aikaa kuukaudesta ei tulla raskaaksi. Eespäin!

FORSGÅRD EI OLE AINA OTTANUT MENKKOJA RENNOSTI. Ennen dokumentin tekoa hän mutisi jotain ”naisten ongelmista”, kun asia piti ottaa puheeksi. Esimerkiksi poikaystävä ei aina ymmärtänyt, mistä oli kyse. ”Minulla oli ollut fiilis, että olen avoin ihminen, joka ei kovin helposti häpeile mitään. Ja sitten tajusin, että minulla oli tällainen täysin sokea kohta!” Omituisen suhtautumisen menkkoihin täytyi johtua häpeästä, Forsgård arvelee nyt. Siitä, että hän oli tottunut ajatukseen, ettei menkoista kuulu puhua. ”En tiedä, mitä pelkäsin tapahtuvan, jos kertoisin suoraan, että minulla on menkat”, Forsgård sanoo. Ja kun hän alkoi puhua kuukautisista niiden oikealla nimellä, hän huomasi, että: Mitään. Ei. Tapahtunut. Ihmiset jatkoivat elämäänsä ja suhtautuivat rennosti. Lähipiirin rentouden lisäksi Forsgård sai yllättyä siitä, kuinka helppoa asenteisiin vaikuttaminen oli. Tuntemattomatkin ihmiset tulivat kertomaan Forsgårdille juhlissa tarinoita, joita kukaan ei ollut ennen kuullut, ja Twitter-vihaajat muuttivat mielipiteitään Forsgårdin viestiteltyä heidän kanssaan. Kun Forsgård nyt miettii aiempaa suhtautumistaan menkkoihin, turhauttavinta hänestä on, että menkkoja hävetessään hän yhdisti häpeän biologisiin naisen sukuelimiin. Hän häpesi sitä, että ylipäätään on nainen.

JOIDENKIN MUKAAN Täti Punaisen vierailujen häpeäminen liittyy nimenomaan patriarkaalisiin yhteiskuntiin ja uskontoihin. Tiedättehän, niihin, joissa miehet pitävät vallankahvoista kiinni viikset tutisten. Esimerkiksi yhdysvaltalainen naistutkimuksen professori Chris Bobel on todennut patriarkaatin tarvitsevan sitä nimeltä-

mainitsematonta-asiaa, jotta miehet voivat perustella, mikseivät naiset kelpaa johtajiksi. On vedottu niin tieteeseen kuin uskontoonkin: esimerkiksi sekä Raamatussa että Koraanissa kerrotaan, kuinka nainen on kuukautisten aikaan epäpuhdas ja siksi eristettävä muista ihmisistä. Asiat voisivat olla toisinkin. Muinaisina aikoina, myös Suomessa, kuukautisia pidettiin pelottavana niiden voiman, ei saastaisuuden ja yököttävyyden vuoksi. Olihan omituista, että joku vuotaa verta ilman kuolemaa tai haavoittumista. Suomalaisessa mytologiassa puhuttiin vaginan väestä. Se oli naisen voima, jota tuli kunnioittaa. Sukupuolielintä paljastamalla saattoi langettaa vihoja vihollisen ylle, mutta myös siunata karjaa tai perhepiiriä. Kuukautisverta on myös käytetty lemmenjuomana. Menstruoiva tai juuri synnyttänyt nainen saatettiin eristää, koska hänet voitiin nähdä joko suojelun tarpeessa olevana tai vaarallisena yhteisön muille jäsenille.

IHMISET KYSELEVÄT Haapaniemeltä jatkuvasti: Eikö teos pilaannu? Ole epähygieeninen? Haise pahalta? Haapaniemi on kuitenkin kehittänyt tekniikkansa sellaiseksi, ettei vaaraa moisesta ole. Muinaistekniikan artesaaniksi opiskellessaan hän oppi käsittelemään ja säilömään eloperäisiä materiaaleja, kuten raatoja, nahkaa ja verta. Kuukautisveri haisee verelle ja kuivuttuaan ei millekään. Haapaniemi maalaa teoksensa pohjille, jotka eivät läpäise happea, ja päällystää valmiit teokset epoksihartsikerroksella. Näin työ ei pääse hapettumaan pilalle, eikä vereen pääse käsiksi. Haapaniemi pohtii, että Suomessa kuukautisista voidaan puhua, mutta häpeillen. Voidaan voivotella tai vitsailla. ”Kun ihmiset eivät tiedä teosteni materiaalia, he sanovat ai että on kaunis, ihan kuin karkkia, sitä tekisi mieli nuolla. Kun he kuulevat tai lukevat, mitä teoksessa on, he järkyttyvät”, Haapaniemi kertoo. Yleensä pöyristys menee nopeasti ohi. Haapaniemi kertoo saavansa enemmän positiivista kuin negatiivista palautetta. Kun Haapaniemen teini-ikäinen tytärpuoli tuo kavereitaan kylään, nämä saattavat ihastella seinillä riippuvia taideteoksia. ”Ja kun he kuulevat, että ne on maalattu kuukautisverellä, he sanovat että ai, siistiä, ja jatkavat matkaansa”, Haapaniemi kertoo. VIDEOLLA NAINEN kertoo päivästä ala-asteella, jolloin luokan pojat löysivät hänen laukustaan siteitä. Nainen on Meagan, ja hän kertoo tarinansa Period Stories -dokumentissa. Tuo päivä tuntui maailmanlopulta. Koulupäivän päätteeksi KAIKKI tiesivät, että Meaganin menkat olivat alkaneet. Kun oppilaat odottivat kyytejään, naapurin tyttö tuli Meaganin luokse. Meagan kertoi, mitä oli tapahtunut, ja naapurin tyttö totesi: ”Kuulehan. Meillä kaikilla on menkat, ja ellei vielä ole, niin kohta on. Minullakin on. Ja tiedätkö mitä, nyt kerron sen kaikille.” Sitten naapurin tyttö nousi pöydälle ja huusi kolmensadan lapsen kuullen ”MINUN NIMENI ON MARY SMITH JA MINULLA ON MENKAT!” Muut lapset alkoivat nauraa. Kaikki unohtivat, että vain hetki sitten Meaganin kuukautisten alkaminen oli ollut nolointa ikinä. Omituinen suhtautuminen kuukautisiin luo valta-asetelmia, jotka eivät perustu mihinkään. Siksi verestä pitää puhua.

Jutussa on käytetty lähteinä Liv Strömquistin teosta Kielletty hedelmä (Sammakkokustannus, 2016), Laura Karhapään pro gradua Vaginadialogeja : kuukautisveren tabu Hanni Haapaniemen Neitsyt Maria -maalauksissa (2015), Open Society Iniative for Southern Africa -sivustoa, Menstrual Hygiene Day -sivustoa ja Lunette-blogia.

33


34


NOPEAMMIN, KORKEAMMALLE, MONITIETEISEMMIN teksti:

Markus Kuokkanen – kuvitus: Tuomas Järvenpää

Lentäviä koeputkia, tuomarien lobbaamista ja muistutus Suomen lukio-opetuksen puutteista. EU:n tiedeolympialaiset avaavat silmiä monella tavalla.

35


"Muut täällä ovat maidensa parhaita. He ovat oikeasti treenanneet paljon"

K

un toukokuinen maanantaiaamu valkenee Virossa, kaikki on viimein valmista Tarton yliopistolla. Laboratorioiden pöydillä odottaa pino sinetöityjä kirjekuoria. Niihin on suljettu tehtävät, joiden kääntäminen eri kielille venyi edellisen yön pikkutunneille asti. Suomen olympiajoukkue istuu keskittyneenä pöydän ääressä valkoisissa takeissaan. EU:n lukiolaisten tiedeolympialaisten taso on kova, ja suomalaisten tavoite on selvä: Ruotsi pitää voittaa. EU:n tiedeolympialaiset – tuttavallisemmin EUSO – vaatii kilpailijoilta huolellista valmistautumista. Munkkiniemen yhteiskoulun lehtorit ovat valinneet joukkueeseen luonnontieteen kovimmat lupaukset. Harjoitusleirillä Aalto-yliopistossa on treenattu gramvärjäystä, näytteidenottoa ja laitteiden käyttöä. Elämä lyhyt – matematiikka erikoispitkä lukee joukkueen konkarin hupparissa. Rasmus Sarkanen oli mukana jo viime vuoden kilpailussa Itävallassa. Silloin tiimi sai tehtävässä purkillisen ravun raajoja, jotka piti asettaa oikeille paikoilleen. Se oli painajainen: 20 äyriäisen raajaa, joista ei erottanut, ovatko ne suun ulokkeita vai jalkoja. Suomalaiset ottivat kilpailusta pronssia, mutta sillä ei pääse vielä leuhkimaan. EU:n tiedeolympialaisissa kaikki saavat mitalin. Kultaa annetaan parhaalle 10 prosentille, ja hopeaa saa seuraavat 30 prosenttia. Pronssi on lohdutuspalkinto huonoimmalle 60 prosentille. Tuskin kukaan sai Itävallassa ravun raajoja paikoilleen. Sarkanen uskoo, että tänä vuonna tehtävät ovat helpompia. On aika avata kirjekuori.

VIROLAISET JÄRJESTÄJÄT OVAT päättäneet, että tänään tutkitaan maidon ominaisuuksia. Neljän tunnin aikana pitää muun muassa valmistaa juustoja ja tehdä niille monenlaisia kokeita. Laboratorion sentrifugi, jolla koeputkissa olevia näytteitä sekoitetaan, näyttää vähän oudolta. Suomalaiset ovat harjoitelleet toisenlaisella laitteella. Mutta ei kai sen käyttö voi olla niin vaikeaa? Sentrifugointi sujuu hyvin kolme sekuntia. Sitten laite heittää koeputken seinään. Kun neljän tunnin määräaika lähenee, yksikään juusto ei ole valmis. Ei toivoakaan, että ehtisi tehdä juustoilla kokeita, joita monivalintatehtävät vaativat. Keskittyminen lipsuu, naurussa kuuluu pieni hysteria. Mike Bäck vetää monivalintavastaukset hatusta. ”Annapa joku viiden sarja plussia ja nollia”, hän pyytää Sarkaselta, joka ei ole edes nähnyt kysymyksiä. ”Plus nolla nolla plus nolla”, Sarkanen arpoo, ja Bäck kirjaa lottorivin koepaperiin. Suoritusta seuraavat virolaisvalvojat räjähtävät nauramaan.

36

MUNKKINIEMEN LUKIOLAISILLE ENSIMMÄINEN kilpailupäivä on tyly muistutus realiteeteista. ”Muut täällä ovat maidensa parhaita. He ovat oikeasti treenanneet paljon”, Kaisa Antikainen Suomen tiimistä sanoo. Suurin osa EUSO:n kilpailijoista on seulottu moninkertaisissa karsinnoissa. He ovat voittaneet paikalliset, alueelliset ja kansalliset karsinnat päästäkseen tänne. Monissa maissa pidetään tärkeänä laajaa kilpailutoimintaa, jossa oppiaineiden huiput pääsevät näyttämään taitonsa ja joka motivoi huippuja tulemaan entistä paremmiksi. Suomen edustajat on kerätty vähän pienemmästä joukosta, Munkkiniemen yhteiskoulun lukion ekaluokkalaisista. Yksi yksityiskoulu hoitaa edustustehtävää koko valtakunnan puolesta. Matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori Mari Vesala kertoo, että EUSO:n järjestäjät kysyivät Munkkiniemen yhteiskoululta, haluaisiko se lähettää kilpailuun Suomen edustajia. Hänen mukaansa järjestäjät olivat ensin yhteydessä Suomen opetusministeriöön, mutta sitä kautta ei löytynyt järjestäjää kilpailun karsinnoille ja valmennukselle. ”Kun ministeriöstä ei ollut vastattu, minä vastasin, että me voimme lähteä.” Opettajajärjestöt MAOL ja BMOL järjestävät Suomessa kansallisia karsintoja useisiin tiedeolympialaisiin. Opetusneuvos Leo Pahkin Opetushallituksesta kertoo, että valtio antaa toimintaan rahoitusta, mutta avustus pienenee koko ajan. Kilpailutoiminnan laajentaminen on hankalaa, koska nykyinenkin toiminta on uhattuna. Jossain vaiheessa koko kilpailutoiminnan jatkaminen voi käydä mahdottomaksi. Pahkinin mielestä Suomeen pitäisi saada katto-organisaatio, joka järjestää kansalliset karsinnat kaikkiin tiedeolympialaisiin, EUSO mukaan lukien. ”Meillä ei ole lahjakkaille lapsille hirveästi mahdollisuuksia päästä näyttämään omaa osaamistaan. Sen takia tämä on tärkeää”, Pahkin sanoo. Pitkän päälle on mahdotonta jatkaa niin, että Suomen EUSO-edustus on yhden yksityiskoulun varassa. Kunkin maan pitää vuorollaan isännöidä EU:n tiedeolympialaisia, eikä Munkkiniemen yhteiskoululla ole varaa järjestää suurta kansainvälistä kilpailua.

VIIME VUOSIEN KILPAILUTULOKSET paljastavat ehkä myös jotain vakavampaa. Tarton kilpailuun osallistuvista lukiolaisista tuntuu, että suomalainen opetussuunnitelma on luonnontieteissä muita maita jäljessä. Samaa mieltä on biologian ja maantieteen lehtori Anna Hahtola


Ek = ½

mv 2

Munkkiniemen yhteiskoulusta. Hänen mukaansa luonnontieteiden opetus on Suomen lukioissa turhan teoriapainotteista. Monissa Euroopan maissa opetus on käytännönläheisempää. ”Yläasteen puolella tehdään kyllä vaikka mitä, mutta lukiossa tuntityöskentely on aivan liian teoreettista”, Hahtola sanoo. Hänen mukaansa käytännön työlle on vaikea löytää aikaa kurssien tiiviistä aikataulusta. Lehtorit Hahtola ja Vesala vyöryttävät sarjatulella pitkän listan olympiajoukkueen ongelmia: tiimi ei ole juurikaan päässyt titraamaan byretillä, pipetoimaan tarkkuuspipeteillä, kokoamaan tislauslaitteistoa ja käyttämään spektrometriä tai yleismittareita. He toivovat Suomeen kansallista karsintaa. Vesala huomauttaa, että EUSO sopisi täydellisesti uusittuun opetussuunnitelmaan, joka korostaa tieteiden välisten rajojen ylittämistä. Tiedeolympialaisia on paljon, mutta EUSO on ainoa monitieteinen kilpailu. Se yhdistää fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Kolmihenkisissä joukkueissa kukin jäsen vastaa yhden tieteenalan osaamisesta. Tehtävien selvittäminen vaatii kaikkien alojen osaamisen yhdistämistä.

Kun Suomen A-joukkue asentaa akun autoon, sen renkaat hurahtavat lupaavasti pyörimään. Radalla virta ei kuitenkaan riitä liikuttamaan ajoneuvon painoa. Auto ei pääse edes lähtöviivan yli. Kansakunnan toiveet ovat siis Suomen B-joukkueen harteilla. B-tiimin formulavarikolla mekaanikot ovat käärineet hihansa. Akkua rakentava Mike Bäck leikkaa vähän suurpiirteisesti metalliverkkoa – ja katuu heti. Materiaali loppuu kesken. Kilpailun valvoja pelastaa tilanteen. Hän tarjoaa suomalaisille lisää rakennusmateriaalia yhden pisteen menetystä vastaan. Kun joukkue tuo akkunsa kilparadalle yliopistorakennuksen aulaan, paikka on täynnä uteliaita. Tilaisuus on avattu yleisölle, ja tv-kameratkin ovat paikalla. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Pojat kytkevät virtalähteen autoon, mutta mitään ei tapahdu. Renkaat eivät edes liikahda. Vasta vara-akku tuo kilpa-autoon eloa. Lopulta suomalaisten auto surahtaa radalle ja rullaa lattian poikki 7,1 sekunnissa. Tiimi tuulettaa. Tällä tuloksella pääsee B-joukkueiden kuuden kärkeen. Se on kova tulos 23 maan kilpailussa.

MYÖHEMMIN KULISSEISSA KÄYDÄÄN kovaa vääntöä TARTON TOINEN KILPAILUPÄIVÄ on hyvä esimerkki biologian ja fysiikan yhdistämisestä. Silloin lukiolaisten pitää muun muassa tuottaa sähköä bakteerien avulla. Päivän teemana ovat akut. Kilpailu huipentuu tehtävään, jossa joukkueet rakentavat kierrätysmateriaaleista akun ja asentavat sen pieneen kilpa-autoon. Lopulta auton nopeus mitataan kilparadalla. Irlantilainen Michael A. Cotter keksi monitieteisten EU:n tiedeolympialaisten idean vuonna 2003. Nyt hän myhäilee tyytyväisenä selittäessään virolaisten suunnittelemaa tehtävää. ”Omat lapseni tykkäävät leikkiä Meccano-sarjoilla. Tässä sama konsepti on viety pidemmälle, kun auton akkukin pitää valmistaa itse.” Autourheiluhan on suomalaisten vahva alue. Ehkä tässä lajissa on lupa toivoa menestystä.

tehtävien pisteytyksestä. Opettajat käyvät läpi vastauksia tuomarien kanssa ja lobbaavat opiskelijoidensa puolesta. ”Kyllä se kannattaa. Me saimme pari pistettä tingattua. Jotkut maat vääntävät pisteistä niin, että saavat niitä korotettua tyyliin kymmenen pistettä”, Hahtola kertoo. Mutta miksi sijoitus on opettajille niin tärkeä? ”Tuo on hyvä kysymys. Samat maat ovat aina olleet kärjessä, ja kai se on vähän kasvojen menetys, jos jonain vuonna ei pääsisi kultamitaliin”, Vesala sanoo. Suomen tiimit sijoittuvat lopulta heikoimpien joukkoon. Tiedeolympialaisten konkari Rasmus Saaranen sanoo, että tehtävät tuntuivat jopa edellisvuotta vaikeammilta. Mikä pahinta, myös autokilpailussa ruotsalaiset kiilaavat Suomen edelle parilla sekunnilla.

37


Once upon a time on a  summer day... kuvat: Meri Björn — tyyli: Sami Järvinen meikki ja hiukset: Anne Flink — malli: Beata ja Santeri / paparazzi Model Management

38


Inspiroidu retrosta! Improbaturin muotijutun kaikki vaatteet on hankittu kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista Helsingistä ja Lohjalta.

39


40


41


42


43


44


46


47


“ En ole vain nätti tyttö, joka on sattunut saamaan tilaisuuden” teksti :

Tuukka Tuomasjukka Eeva Kaipainen

kuvat :

Voice of Finlandin jälkeen Evelina on päässyt tekemään omaa juttuaan. Debyyttialbumiaan valmisteleva laulaja toivoo, että hänen intohimonsa huomataan.

Moi Evelina! Eevil Stöön kanssa tekemälläsi sinkulla laulat: “Teen tän rakkaudesta lajiin, se on osa mun habii”. Mitä tämä tarkoittaa? Tämä kuulostaa ehkä vähän nössöltä, mutta se tarkoittaa avun antamista. Ajattelen, että pitää auttaa kaveria, vaikkapa vinkata toiselle, mitä kannattaa tehdä onnistuakseen. Se on mulle luonnollista. Joudun tekemään noin harvemmin, sillä mulla on sulavia frendejä. Olet tähän mennessä vieraillut Asteen, Brädin, Cheekin, JVG:n ja Robinin kappaleilla. Miksi teet niin paljon featteja? Musiikkibisneksessä on huomattu, että yhteistyöllä tulee siistejä juttuja. Nyt sitä on alettu hyödyntää enemmän, ja kyllähän se on avannut mulle tosi paljon ovia. Vierailut eivät ole multa pois, koska ei ole lähdetty tekemään sellaista, mikä ei olisi synkassa mun oman jutun kanssa.

48

Kenen kappaleella haluaisit vierailla seuraavaksi? Julma-Henri on sellainen artisti, jota olen kuunnellut paljon yläasteella. Siinä musiikissa on viehättävää synkkyyttä. Yhteistyö hänen kanssaan voisi olla mielenkiintoista. Etunimesi on Eveliina, mutta artistinimesi Evelina. Mitä eroa näillä kahdella naisella on? Toinen on siviiliminä ja toinen on artistiminä. Luonne ei muutu näiden kahden välillä, mutta siviiliminällä saa olla asioita, joita ei tarvitse kertoa muille. Nyt kun olen ollut pidempään julkisuudessa, olen näistä koko ajan tiedostavampi ja osaan vetää rajan, että hei, nämä asiat kuuluvat vain mulle. Perhe, ihmissuhteet, koti, terveydentila – niistä ei ole tarkoitus lähteä huutelemaan julkisuudessa.


49


50


Nousit julkisuuteen vuoden 2013 Voice of Finlandissa, mutta et ole puhunut kisasta omalla artistiurallasi. Miksi? Voice of Finland ei tehnyt minua, enkä koe olevani heille velkaa. Se oli tosi hyvää käytännön harjoittelua ja pääsin tutustumaan ihmisiin, mutta en saanut tehdä siellä itseni näköistä juttua. Kisassa oltiin muiden armoilla: pompittiin genrestä toiseen, vedettiin toisten biisejä eikä ulkonäöstä saanut päättää itse. Olisi turha sekoittaa näitä kahta juttua. Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä nuorten naisartistien buumista näin: ”Levy-yhtiöillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luottaa määrään, heitellä singlejä seinään ja katsoa, mikä jää kiinni.” Miten vastaat tähän? Olen nähnyt tuon tekstin, mutta en ihan osta tuota. Nuoria naisartisteja ei ole ennen ollut samalla tavalla. On ollut ikoneja, kuten Jenni Vartiainen ja Chisu, mutta ei nuorempia. Nyt vastataan kysyntään. Kaikki eivät tietenkään voi breikata, mutta en usko, että ketään otetaan musiikkibisnekseen muuten vain. Mukaan otetuissa on pakko olla omaperäisyyttä ja jokin oma kulma. Se kiinnostaa levy-yhtiöitä, jotka etsivät karismaa, persoonaa ja artistiutta. Myös sinut mainittiin kyseisessä artikkelissa. Miltä syytös tuntuu? Huomaan, että menen vähän puolustuskannalle. Toivon, että intohimoni näkyisi ulospäin ja muutkin ymmärtäisivät, etten ole vain nätti tyttö, joka on sattunut saamaan tilaisuuden. Tietenkin se voi olla vaikeaa, kun ihmiset pitävät eri jutuista ja tulkitsevat musiikkia eri tavalla. Mitä odotat syksyltä? Miljoonaa eri asiaa! Eniten odotan sitä, että ei tule tylsää, kun pääsee taas tekemään ja tutustumaan uusiin tyyppeihin. Odotan lokakuussa ilmestyvää levyä ja sitä, millaisiksi uudet kappaleet jalostuvat. Tässä on vielä monta kuukautta aikaa, joten vielä ei tiedä, mitä kaikkea biiseille ehtii tapahtua. Nykyään artistit keskittyvät yhä enemmän singlejulkaisuihin. Miksi teet levyn? Siitä on toki ollut keskustelua, onko albumin tekeminen enää kannattavaa. Haluan ottaa vastaan mulle tarjotun mahdollisuuden ja tehdä kokoelman tältä ajalta. Mulla on sellainen olo, että haluan laittaa ulos kokonaisen paketin. Se on myös etappi. Vanhana voi sitten muistella, että kun julkaisin ekan levyn, homma meni näin ja näin.

51


Jamera

®

Jamera @jameraoppikirjat asiakaspalvelu@jamera.net

OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN

www.jamera.net

SÄÄSTÄ SATASIA LUKIOKIRJOISSA! UUDET JA KÄYTETYT OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN • Lukioon

• Ammatillisiin opintoihin • Kansanopistoon • Pääsykokeisiin • Korkeakouluihin

OSTAMME KÄYTETTYJÄ OPPIKIRJOJA! Meiltä saat uuden ja vanhan opetussuunnitelman mukaiset lukiokirjat sekä Otavan digikirjat!

TERVETULOA, HALUAMME PALVELLA SINUA HYVIN! VERKKOKAUPPA www.jamera.net HELSINKI

JYVÄSKYLÄ

LAHTI

OULU

TAMPERE

HÄMEENTIE 26 KALEVANKATU 26

GUMMERUKSENKATU 5

MARIANKATU 17

ASEMAKATU 29

KUNINKAANKATU 32


VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

vuodesta 1975

SINÄ VALITSET TULEVAISUUTESI. YHDESSÄ ONNISTUMME! Abikurssit • AMK liiketalous • AMK soteli • AMK tekniikka ja liikenne Arkkitehtikoulutus • Biologia • Diplomi-insinööritutkinto • Farmasia • Historia Kasvatustiede Kauppatiede • Kielet • Luokanopettajakoulutus • Lääketiede Maantiede • Maatalous-metsätiede • Oikeustiede • Opiskelutekniikka Psykologia • Taideteollinen ja kuvataide • Valtio- ja yhteiskuntatiede


OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä 2015). Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki keväällä yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Olemme järjestäneet valmennuskursseja jo 40 vuoden ajan. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2016 ja kevääksi 2017 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuosittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden

Y

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

< päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2014-2015 oli yli 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen opetus on meille kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme!

98 % me n. m ista lee ilais avereil s s r a ku an k ikist urssia a k k 6 201 aan 15- telem 0 2 it een den uos tiet e k Kau lmis s ä a a lä oli v ikist lmis ” a k 6 leen va 201 9% on avereil 3 nk 200 e9 sien stamm urssiaa o u k ”V isi sila aan kurs ittelem s suo


us kem ja o k , Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi vin at o ttaj otetta oimist e p u t o l s , , u taso enein tkim ksen de. Kok äjä. (Tu tkimus u t tu uh op e jest ras laatus rssijär ekemä 15)” a P t ” u i y:n inta in k ä 20 ssas t ja h ipuolis arch O stäjist e u t a e u je n itta olemm mo link Res rssijär o m u l k m e: I 10 % Inno ennus tte emm sa saa nnusta m s l k a u v s ale enn kan dial verisi ka saa %!” n e r f ka uk a 15 ille han p or stat skurss lmen porukk i u n ”M ennu %. Ko ma valm nusta 5 useam i alen ljän ta e n ja

TUTKITTUA LAATUA!

1. Ylivoimainen kokemus

Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää!

2. Opetuksen laatu

Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valintakoe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

<

3. Kurssien rakenne ja aikataulutus

Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4. Harjoitusmateriaalit

Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme. Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

5. Oikea valmistautumistekniikka

Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA 2015 0

Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (Innolink Research Oy)

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

KURSSITAULUKKO ABIKURSSIT: Kaikkiin Abikursseihimme kuuluu ainekohtaisesti Abi KOTI –kurssin opetusvideot (19-28 ot), joihin on rajaton katseluoikeus yo-kokeeseen asti. Videot saat käyttöösi heti ilmoittautumisesi jälkeen, joten pääset aloittamaan valmistautumisesi välittömästi! Abi syksy, Helsinki (pitkä ja lyhyt matematiikka, B-ruotsi ja A-englanti)

17.8.-20.9.2016

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Helsinki (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, B-ruotsi ja A-engl.)

28.1.-18.3.2017

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku ja Tampere (pitkä matematiikka)

20.2.-18.3.2017

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, biologia, B-ruotsi ja A-engl.) Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet Allianssin, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen.

AMK TEKNIIKKA JA LIIKENNE: Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot (50 oppituntia), joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

26.9.-28.10.2016

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

21.2.-23.5.2017

81 ot

760 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Helsinki

24.4.-23.5.2017

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Tampere

21.2.-23.5.2017

81 ot

760 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku

24.4.-23.5.2017

54 ot

570 €

50 ot

310 €

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMMATTIKORKEAKOULUT LIIKETALOUS: Kaikkiin AMK Liiketalouden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Liiketalouden KOTI –kurssin opetusvideot 31 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

300 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

300 €

ARKKITEHTIKURSSIT:

sasi ues t u itta , lmo rssille in I ! u m k ss o s r Hu ennu abiku m n l va de t yh saa sutta. k ma

Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

25.2.-18.3.2017

43 ot

490 €

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

25.4.-11.5.2017

42 ot

430 €

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU

27.5.-2.6.2017

67 ot

Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu

saatavilla lokakuusta 2016 lähtien

Matematiikka itseopiskelumateriaali

750 €* 330 €

saatavilla marraskuusta 2016 lähtien

140€

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille

1 020 €

BIOLOGIA: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

4.4.-19.5.2017

71 ot

750 €

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

4.4.-19.5.2017

71 ot

790 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

DIPLOMI-INSINÖÖRI TUTKINTO: DI SUPERTAKUU, Helsinki

21.1.-25.5.2017

252 ot

2 090 €

DI tutkinto VIP -TAKUU HELSINKI

21.1.-25.5.2017

252 ot

1 590 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

21.1.-25.5.2017

112 ot

1 180 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

4.4-25.5.2017

112 ot

1 180 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

4.5.-25.5.2017

62 ot

830 €

DI TAKUU, Tampere

10.4-25.5.2017

104 ot

950 €

DI TAKUU, Turku

10.4-25.5.2017

104 ot

950 €

Itseopiskelumateriaalit

180 € / aine

FARMASIA: Farmasia TAKUU PÄIVÄ Helsinki

27.3.-19.5.2017

102 ot

1180 e

Farmasia TAKUU ILTA Helsinki

27.3.-19.5.2017

102 ot

1130 e

Itseopiskelumateriaalit

140 € / aine


HISTORIA: Historia TAKUU, Helsinki

29.3.-18.5.2017

67 ot

Etäopiskelukurssi, Helsinki

660 € 300 €

KASVATUSTIEDE JA LUOKANOPETTAJAKOULUTUS: Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 32 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA TAKUU ilta, Helsinki

30.3.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU päivä, Helsinki

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Jyväskylä

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Oulu

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Tampere

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Turku

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

31.3.-29.4.2017

32 ot

310 €

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

20.-30.5.2017

24 ot

300 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

20.-30.5.2017

20 ot

260 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

20.-30.5.2017

20 ot

260 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

20.-30.5.2017

24 ot

300 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

20.-30.5.2017

24 ot

300 €*

2,5 ot

90 €

4 ot

90 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

Opettajankoulutus haastattelutilanne KOTI Opettajankoulutus ryhmätilanne KOTI

KAUPPATIEDE: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 117 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-1.6.2017

max 449 ot

5 930 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-1.6.2017

max 429 ot

3 130 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

1.2.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

28.3.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

28.3.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Intensiivi, Helsinki

11.4.-1.6.2017

103 ot

1 110 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

29.3.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu pitkä, Tampere

7.2.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

3.4.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

8.2.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

31.3.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu, Lahti

3.4.-1.6.2017

116 ot

1 360 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

5.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

6.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

10 .4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Jyväskylä

7.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

4.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

148 ot

Kauppatiede Verkko

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

Kauppatiede Takuu, Pori

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

830 € 540 €

480 € + lisämateriaali 230 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko –kurssista 50 %:n alennuksen. KIELET: Englannin kieli ja kääntäminen TAKUU, Helsinki

28.3.-15.5.2017

65 ot

670 €

LÄÄKETIEDE: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 164 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-15.5.2017

max 434 ot

6 590 €

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-15.5.2017

max 434 ot

3 490 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

20.9.2016-15.5.2017

282 ot

2 990 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

1.11.2016-15.5.2017

187 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

1.11.2016-15.5.2017

187 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

11.1.-15.5.2017

185 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Helsinki

25.3.- 15.5.2017

167 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Helsinki

25.3.- 15.5.2017

175 ot

2 170 €

5.4.- 15.5.2017

96 ot

1 320 €

25.3.- 15.5.2017

175 ot

2 170 €

3.11.2016-15.5.2017

187 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Tampere

24.3.- 15.5.2017

175 ot

2 050 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Tampere

11.1.- 15.5.2017

185 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Tampere

24.3.2016-15.5.2017

167 ot

1 890 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

2.11.2016- 15.5.2017

187 ot

2 090 €

12.1.- 15.5.2017

185 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU INTENSIIVI, Helsinki Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Espoo Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Turku


Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Turku

24.3.-15.5.2017

175 ot

2 050 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Turku

24.3.- 15.5.2017

167 ot

1 830 €

7.11.2016- 15.5.2017

187 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Oulu

24.3.- 15.5.2017

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

18.1.- 15.5.2017

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Kuopio

25.3.- 15.5.2017

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

19.1.- 15.5.2017

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Jyväskylä

25.3.- 15.5.2017

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

17.1.- 15.5.2017

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Lahti

23.1.- 15.5.2017

167 ot

1 740 €

aloitus 4.11.2016 alkaen

178 ot

1 290 €

24 ot

160 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu

si essa u t u itta , lmo rssille in I ! u m k ss Huo ennus abikur valm yhden t saa sutta. k a m

Lääketiede TAKUU KOTI, Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI Lääketiede Itseopiskelumateriaalit

520 €, 180 € / aine

Lääketiede Harjoituskoepaketti

240 €

MAANTIEDE: Maantiede TAKUU, Helsinki

28.3.-10.5.2017

51 ot

690 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

MAATALOUS-METSÄTIEDE: Maatalous-metsätieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi maatalous-metsätieteen Koti –kurssin opetusvideot, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti.

Kansantalous Takuu, Helsinki

6.4.-12.5.2017

38 ot

1 aine 560 € / 2 ainetta 860 €

Liiketalous Takuu, Helsinki

6.4.-12.5.2017

38 ot

1 aine 560 € / 2 ainetta 860 €

Kansantalous Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

38 ot

1 aine 350 € / 2 ainetta 650 €

Liiketalous Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

38 ot

1 aine 350 € / 2 ainetta 650 €

Itseopiskelu

115 euroa / aine, 175 euroa / 2 ainetta

OIKEUSTIEDE: Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-24.5.2017

max 450 ot

5 930 €

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x..-24.5.2017

max 349 ot

3 130 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

1.4.-24.5.2017

146 ot

1 450 €

Oikeustiede Takuu 2, HKI

1.4.-24.5.2017

146 ot

1 450 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

15.4.-24.5.2017

116 ot

1 070 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

8.5.-24.5.2017

52 ot

715 €

15.4.-24.5.2017

65 ot

745 €

Oikeustiede Takuu-Koti koko Suomi

Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super-Takuu ja VIP–kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 350 euron hintaan! Oikeustiede Takuu, Tampere

1.4.-24.5.2017

132 ot

1 417 €

Oikeustiede Takuu, Turku

1.4.-24.5.2017

141 ot

1 030 €

Oikeustiede Super-Takuu, Turku (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-24.5.2017

200 ot

2 190 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

1.4.-23.5.2017

116 ot

1 250 €

Oikeustiede Etäopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

590 €

Oikeustiede Itseopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

480 €

OPISKELUTEKNIIKKA: Opiskelutekniikka I, viikonloppukurssi

14.1., 14.1. ja 21.1.2017

16 ot

260 €

2.3.- 9.3.2017

16 ot

260 €

1.7.2016-30.6.2017

9 ot

130 €

Opiskelutekniikka II, päiväkurssi Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen, Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme saat opiskelutekniikkakurssista 50 %:n alennuksen. PSYKOLOGIA: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 65 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki

24.10.-7.11.2016

15 ot

160 €

Tilastotiede TAKUU marraskuu, Helsinki

24.10.2016-5.5.2017

108 ot + laskarit/tutorointi 15 t

940 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Helsinki

16.1.-5.5.2017

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

830 €

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

16.2.-5.5.2017

70 ot+ laskarit/ tutorointi 10 t

760 €

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

28.3.-5.5.2017

70 ot+ laskarit/ tutorointi 10 t

790 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

16.1.-4.5.2017

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

16.1.-4.5.2017

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Artikkelikurssi TAKUU päivä, Helsinki

28.3.-5.5.2017

48 ot

550 €

Artikkelikurssi TAKUU ilta, Helsinki

28.3.-5.5.2017

48 ot

510 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €

Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

1.7.-30.5.2017

65 ot

520 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €


Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

1.7.-30.5.2017

65 ot

520 €

Psykologia tilastotiede laskuharjoitukset KOTI –kurssi

1.7.-30.5.2017

26 ot

230 €

Psykologia tilastotiede Jyväskylä ja Joensuu KOTI –kurssi

1.7.2016-30.5.2017

30 ot

270 €

Johdatus psykologian tutkimukseen KOTI, koko maa

1.7.2016-30.5.2017

7,5 ot

120 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

1.7.2016-15.5.2017

15 ot

Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki Puh. 0207 280 340 www.valmennuskeskus.fi

90 €

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

140 €

TAIDETEOLLINEN: Taideteollinen TAKUU

18.2.-18.3.2017

56 ot

TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2016 lähtien

660 € 330 €

VALTIOTIEDE: Helsinki: Poliittinen historia TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Sosiaalityö TAKUU

3.4.-18.5.2017

65 ot

660 €

Sosiologia TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Talous- ja sosiaalihistoria TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Valtio-oppi: hallinnon ja organisaatioiden tutkimus TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Valtio-oppi: maailmanpolitiikan tutkimus TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Valtio-oppi: politiikan tutkimus TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Viestintä TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Yhteiskuntapolitiikka TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

Valtiotiede itseopiskelumateriaali

660 € 140 € / aine

TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA 1. Haku-lehti

Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi.

2. Alakohtaiset infotilaisuudet

Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistuneesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus.fi, tai soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kai-

kille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

3. Studia-messut

Studia 2016 on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm. kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit , vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

4. Valintakoetietopalvelu

Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä: a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia). c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä.

Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

5. www.valmennuskeskus.fi

Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!


LÄHETTÄKÄÄ MINULLE MAKSUTTA TIETOA KEVÄÄN 2016 VALINTAKOEVAATIMUKSISTA JA KURSSEISTA (MAX. 3 ALAA). HUOM! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. Abikurssit

Coaching uravalmennus

Kielet

Opiskelu ulkomailla

AMK Liiketalous

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Opiskelutekniikka

AMK Tekniikka ja liikenne

Farmasia

Lääketieteet

Psykologia

AMK soteli

Historia

Maantiede

Taidealat

Arkkitehtuuri

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Viestintä

Biologia

Kauppatieteet

Oikeustiede

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

AMK soteli Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

ILMOITTAUDUN VALMENNUS- / ABIKURSSILLE 1.

HALUAN VARATA PAIKAN SEURAAVALTA KURSSILTA 2.

3. 4. Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille Kurssiajankohta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Kurssipaikkakunta

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

EUROOPPALAINEN NUORISOKORTTI Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin: kyllä ei Nimi

ei

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Muu, mikä?

Päiväys

Allekirjoitus

TILAAN ITSE- / ETÄOPISKELUMATERIAALIA 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija Suomen Lukiolaisten liiton jäsen Nordean Check In -asiakas

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

Tammasaarenkatu 1, PL 235 00181 Helsinki / vkinfo@valmennuskeskus.fi / puh. 0207 280 340 / www.valmennuskeskus.fi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


Eka kerta

Salla Simukan ENSIHUMALA Olin lukiolaisten filosofian kesäkurssilla Virossa pari viikkoa. Päivät opiskelimme filosofiaa, kirjallisuutta ja viron alkeita, illat olivat vapaita. Yhtenä iltana siellä olin ensimmäistä kertaa humalassa. Muistan sen päivämäärän tarkkuudella: 15.6.1999. Olin täyttämässä seuraavana päivänä 18 vuotta. Yläaste- ja lukioaikaiset ystäväni olivat sellaisia, että tapaamme olla yhdessä ei kuulunut alkoholinkäyttö. Kyse ei ollut niinkään mistään vakaumuksellisesta kieltäytymisestä kuin siitä, ettei se vain ihmeemmin kiinnostanut. Olin siis luontevasti ehtinyt päivää vaille 18-vuotiaaksi olematta kertaakaan elämässäni humalassa. Sitten: Viro, aurinkoinen kesäilta, terassi, poissa kotoa, vapauden tunne, uudet kurssikaverit. Äkkiä tuntui maailman luontevimmalta asialta käydä ostamassa iso päärynäsiideri. Papereiden perään ei kukaan kysellyt, enkä kokenut tekeväni mitään erityisen ”väärää”, ”KESÄ 1999.

kun kuitenkin jo heti seuraavana päivänä olisin saanut ostaa siiderini täysin laillisesti. Jos tämä tarina olisi kliseinen nuorten tv-sarja, niin kohta aurinko vaihtuisi tummiin pilviin ja ties monenteenko siideriin ja lopulta noloon oksentamiseen jonkun kurssiopettajan kengille. Onneksi elämä noudattelee usein täysin omia lakejaan. Niinpä me istuimme terassilla. Aurinko paistoi. Join siiderini. Nauroin ystävieni kanssa. Kun nousin käydäkseni vessassa, maa tuntui keinahtavan vähän jalkojeni alla. Ei niin paljon, että tasapaino olisi mennyt. Ei niin paljon, ettenkö olisi pystynyt kävelemään vessaan. Mutta sen verran, että tajusin: tältä tuntuu olla humalassa. Se oli hyvä ja kevyt ja iloinen ja kupliva ja rento tunne. Hilpeä hiprakka. En juonut enempää sinä iltana. Minun ei tarvinnut. Olin saanut humalan parhaan hetken.”

Juttusarjassa tutut kasvot kertovat jostakin ekasta kerrastaan. Sarjan avaa tamperelainen nuortenkirjailija Salla Simukka (s. 1981), jonka Lumikki-trilogia on ollut maailmanmenestys. Lumikista on suunnitteilla elokuva Hollywoodissa.

kuva:

Hanna Poropudas / Tammi 61


Essee

Arvojen uhri teksti:

Leo Taanila —

”Onko tällä tekstillä mitään väliä? Onko se aivan sama, pitääkö siitä kukaan, edes minä itse? Onko elämässä yleensä millään mitään väliä? Ei taida olla, jos uskominen on Albert Camus’n Sivullisen (1942) päähenkilöä Meursaultia. Mies vaeltaa päivästä toiseen vailla kunnon kiinnekohtia elämään ja päätyy sattumalta murhaamaan erään arabialaisen. Mutta sekin on merkityksetöntä. Äiti. Lähes kaikille ihmisille äiti on yksi läheisimmistä ja tärkeimmistä henkilöistä. Ei herra Meursaultille – tai ehkä onkin, emme voi tietää. Saadessaan ilmoituksen äitinsä kuolemasta vanhainkodista hän reagoi omituisesti: samantekevää. Hän ei kysyttäessä muista äitinsä ikää, mutta veikkaa hänen olleen kuutisenkymmentä. Hautajaisissa hän ihmettelee muiden

62

kuvitus:

Erkki Toukolehto

henkilöiden surua ja koettaa itsekin surea, mutta paahtava aurinko ja kuumuus vievät hänen keskittymiskykynsä. Meursault kapinoi – tietämättään – yhteiskunnan arvoja vastaan. Nykypäivänäkin on hirveän tärkeää näyttää kokevansa voimakkaita tunteita, vaikka niin ei oikeasti tekisikään. Omassa tavoitteessaan onnistunutta pitää riemuiten onnitella ja pettymyksiä kokeneen kanssa tulee toipua, vaikka itseä ei kiinnostaisi tämä lainkaan. Yhdysvaltalaisesta kulttuurista Suomeenkin kotiutunut toisen ihmisen tunteiden kanssaeläminen ei kuulu Mersaultin repertuaariin. Miksi surkutella ja nyyhkiä muiden kera, jos ei itse tunne samoin? Meursault ei itke, koska häntä ei kiinnosta itkeä. Hänen elämäs-


sään esiintyvät henkilöt – ystäviksi hän ei heitä osaa myöntää – ja työtoverinsa kysyvät huolestuneina hänen vointiaan, mutta ei Meursault mitenkään huonosti voi, hänen äitinsähän tässä on kuollut. Olisin mieluummin ollut pahoittamatta hänen mieltään, mutta en nähnyt mitään syytä muuttaa elämääni. Ei Meursault pahaa halua kenellekään, hän ei vain osaa välittää. Raymond on lahjoittanut rahaa eräälle neidille jo pidemmän aikaa elättääkseen tätä. Neito on kuitenkin käyttänyt rahat turhuuksiin, vastoin Raymondin toivetta. Raymond haluaa rangaista naista. Kutsua luokseen, rakastella tämän kanssa, sylkeä naista naamaan ja piestä hänet. Raymond ei osaa kirjoittaa naiselle kutsukirjettä. Hän tarvitsee haamukirjoittajan. – – ja hän kysyi vielä, tahdoinko olla hänen kaverinsa. Sanoin sen olevan minulle yhdentekevää: hän oli tyytyväisen näköinen. Meursault alkaa naapurinsa Raymondin kaveriksi ja kirjoittaa tämän ideoiman kirjeen, sillä hänelle asia on se ja sama. Tähän tilanteeseen Meursault vain ajautuu vaikuttamatta itse sen kummemmin tilanteen kehitykseen. Hän ei osaa valehdella eikä täten myöskään kieltäytyä mistään, koska hänelle kaikki on täysin samantekevää, joten miksipä olla toteuttamatta muiden pyyntöjä. Valehtelu on meille arkipäivää. Teemme asioita – joita emme oikeasti haluaisi tehdä – vain miellyttääksemme muita ihmisiä. Onko se nautinnollista elämää? Elää siten, ettemme vain suututa ketään tai poikkea liikaa massasta. Kirjoitin kirjeen. Kyhäsin sen vähän umpimähkäisesti, mutta koetin tehdä sen Raymondin mieleiseksi, koska minulla ei ollut syytä olla tekemättä sitä hänen mieleisekseen. Ei ollutkaan, koska Meursaultilla ei ole omaa tahtoa. Samanlaiselta tuntuu myös monista muista. Elo on jatkuvaa vaikutuksen tekemistä muihin ja muottiin sopimista. Omakohtaisesti tämänlaisia tunteita koen koulumaailmassa, jossa helposti tuomitaan, jos teet jotain, mikä on kaverisi tai kaveriesi mielestä väärin. Toinen asia on se, tulisiko tällaisten henkilöiden kanssa olla kaveri. Ainoa kehotus, josta Meursault kieltäytyy, on vankilapapin mainostama kääntyminen uskoon, mutta senkin hän ilmaisee omalla tyylillään: Minä puolestani en tahtonut, että minua autettaisiin, ja juuri aikaahan minulla ei ollut kiinnostua sellaiseen, mikä minua ei kiinnostanut. Marie esiintyy Meursaultin elämässä satunnaisin väliajoin. Ensi kertaa Meursaultin välinpitämättömyys ärsyttää minua, enkä ihaile hänen tapaansa elää. Heidän seksuaaliset halut toisiaan kohtaan täsmäävät, ja Marien kanssa oleminen onkin yksi harvoista asioista, joista Meursault selkeästi nauttii. Marie haluaisi naida hänet, ja Meursaultille asia sopii, mutta hän lisää, ettei silläkään oikeastaan ole mitään väliä. Hän ei näet luultavasti edes rakastanut Marieta, mutta jos naimisiinmeno olisi naisesta mukavaa, niin mikä ettei. Hän huomautti sitten, että avioliitto on vakava asia. Vastasin: ”Eikä ole.”

Vaikka en itse kannata yleisesti konservatiivisia arvoja, mielestäni avioliitto on yksi niistä asioista, joita solmiessa tulisi olla varma siitä eikä hypätä kelkkaan ajatuksella ”kai se on ihan hyvä”. Ehkä pyhin ihmisten välinen liitto on aikojen saatossa muovautunut sellaiseksi, että jo puolet näistä sopimuksista päättyy eroon. Monet heittäytyvät välinpitämättömästi ja itsekkäästi liittoon tietäen jo valmiiksi, etteivät rakasta kumppaniaan tarpeeksi niin, että suhde kestäisi. Näin tapahtuu siksi, että pelkäämme myös näissä tilanteissa normista poikkeamista. Haluamme omien vanhempiemme hyväksynnän, haluamme sukulaistemme hyväksynnän – meidän täytyy näyttää heille olevamme normaaleja. Päättelemme, että on parempi avioitua turvallisesti tutun henkilön kanssa, sillä emme uskalla perääntyä, koska pelkäämme yksinjäämistä. Emme ymmärrä kuunnella omia halujamme. Totta kai avioeroja tulee myös muiden syiden takia, mutta tästä on valitettavan usein kyse. Meursault on kuin äärimmilleen venytetty parodia 2000luvun suomalaisesta teinistä, jota ei kiinnosta mikään. Me nuoret ajattelemme niin, koska meillä on niin hyvä olla. Miksi tehdä mitään, jos mikään ei kuitenkaan muuttuisi paremmaksi? Meursault ajattelee samoin: Vastasin, ettei elämä koskaan muutu, ettei se missään tapauksessa ole elämää kummempaa – –. Hänen elämässään muodissa oleva ilmaisu oli samantekevää, kun meidän aikanamme sama aate ilmaistaan tokaisemalla ihan sama. Hei, äitisi on valitettavasti menehtynyt. Samantekevää. Haluaisitko mennä kanssani naimisiin? Yhdentekevää. Miksi tapoit arabin? Se oli sattuma. Meursault kertoo asianajajalleen olevansa luonteeltaan sellainen, että hänen ruumiin tarpeensa usein häiritsevät hänen tunteitaan. Näin käy tarinan käännekohdassa protagonistin surmatessa arabin rannalla. Tässäkin tilanteessa Algerian porottava aurinko sumentaa Meursaultin tajunnan, ja hän päätyy ampumaan toisen miehen. Tähän tilanteeseen hän on ajautunut sattumien kautta, välinpitämättömyytensä ohjaamana. Kuollut mies oli Raymondin pieksemän naisen veli, joka oli yhdessä kavereidensa kanssa lähtenyt seuraamaan Meursaultin, Raymondin ja Marien retkeä rannalle. Surman myötä Meursaultin menneisyys ja tunteettomuus tuodaan oikeudenkäynnissä esille sillä seurauksella, että hänet tuomitaan kuolemaan. Ehkä ei olisi kannattanut kirjoittaa sitä kirjettä. Ehkä olisi pitänyt itkeä hautajaisissa. Ehkä olisi kannattanut olla normaali. Onko ajopuun lailla ajelehtimalla, välinpitämättömästi eläminen järkevää? Onko ihminen sillä lailla eläessään onnellisimmillaan? Kostautuuko kepeä suhtautuminen asioihin lopulta? Kannattaako ihmisen koittaa sulautua muottiin? Onko Meursault yhteiskunnan arvojen uhri? Samantekevää.

Äidinkielen kursseilla kirjoitetaan paljon, mutta tekstit harvoin päätyvät mihinkään. Siksi julkaisemme tässä sarjassa lukiossa kirjoitettuja esseitä. Tämän tekstin kirjoittaja Leo Taanila opiskelee Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa. Julkaisua varten voit toimittaa meille oman tekstisi sähköpostitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden julkaistavan tekstin muutoksiin.

63


KUTSU SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXII LIITTOKOKOUKSEEN OULUUN Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) liittokokous järjestetään syksyllä Oulussa, Lasaretin Aurora-salissa (Kasarmintie 13, 90130 Oulu) 11.–13.11.2016. Kokoukseen osallistuville on varattu majoittautumismahdollisuus Original Sokos Hotel Arinassa (Pakkahuoneenkatu 16, 90100 Oulu). Ilmoittautuminen tapahtuu Lasaretissa perjantaina 11.11.2016 kello 10:00–11:45 ja liittokokous avataan kello 12:00. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sääntömuutokset ja valitaan SLL:n puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle 2017. XXXII liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piiri- ja jäsenjärjestöjen nimeämillä liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n ja kyseisen piiri- tai jäsenjärjestön henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden 2016–2017 jäsenmaksun. Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina, voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan. Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin 30.9.2016 tilanteen mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät 7.10.2016 mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä. Jokaisella SLL:n henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä SLL:n jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä. Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse SLL:n järjestösuunnittelijalle viimeistään 17.10.2016. Liittokokous on maksuton. SLL:n kautta on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus 17.10.2016 mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa: Pauliina Pajunen järjestösuunnittelija (pauliina.pajunen@lukio.fi tai 0504007200) Tervetuloa mukaan liittokokoukseen! Kesälahdella 27.6.2016 Liittohallitus

64


Kolumni ONKO PAKKO OSALLISTUA, JOS EI JAKSA?

ollut vaikea sanoa, elämmekö poikkeuksellisen passiivista vai tolkuttoman aktiivista aikaa. Suuret ideologiat ovat kuulemma kuolleet, insinöörit ovat kaapanneet politiikan, eikä ketään kiinnosta enää yhtään mikään. Poliittisen passiivisuuden rinnalla kuohuu hyperaktiivinen some. Joka viikko on joku #gate, johon pitäisi reagoida – ja mielellään heti. On somekampanjoita, teemapäiviä ja kaiken maailman haasteita. Eihän tässä enää tiedä, mitä priorisoida. Myös valtiovalta vaatii aktiivisuutta. Pitäisi osallistua taloustalkoisiin ja olla tuottavampi, tai muuten käy hullusti. On ainakin yksi, johon pelottelu ei tepsi: slovenialainen filosofi Slavoj Žižek. Žižek ajattelee, että passiivisuutta suurempi uhka on pseudoaktiivisuus. Hänen mielestään nykyaikaa hallitsee jatkuva vaatimus aktiivisuudesta ja osallistumisesta. Niillä ei saada aikaan todellista muutosta, vaan ne vain peittävät nykyisen elämänmenon tyhjyyden. Osallistuminen antaa meille mahdollisuuden kokea, että sanomamme on kuultu, että meillä on merkitystä. Otan kantaa, siis olen. MINUN ON JO PITKÄÄN

Ilmiöiden elinkaari on kuitenkin lyhyt, eivätkä parhaitenkaan trendanneet hashtagit välttämättä saa aikaan mainittavaa muutosta. Aktiivisuuden tuputtamisesta voi paradoksaalisesti seurata passivoituminen. Mitä järkeä on yrittää vaikuttaa, jos mitään ei tapahdu? Žižek sanoo, että joskus paras tapa toimia on olla toimimatta mitenkään. Jos poliittiset päättäjät vaativat osallistumista, osallistumattomuus on poliittista toimintaa. Žižekin mielestä se pakottaisi vallanpitäjät kohtaamaan nykyisten demokratioiden teennäisyyden. Samaa voisi soveltaa somekampanjoihin. Parasta somevaikuttamista voi joskus olla päivittäisen kohuvirran boikotoiminen. Totaalinen passivoituminen kuulostaa kuitenkin arveluttavalta. Jos kansa lamaantuu, voi vallan kulisseissa puuhailla ihan mitä huvittaa. Toisaalta jos kansa on harhautettu osallistumaan joutavanpäiväisiin keskusteluihin somessa, ei se silloinkaan jouda vahtimaan päättäjiään. Mistä sitten tietää, mikä on oikeaa aktiivisuutta ja mikä ei? Ei aavistustakaan. Ehkä tärkeintä on pysähtyä ajattelemaan ja miettiä, mihin meidät yritetään saada mukaan. Joskus pieni vainoharhaisuus on ihan hyvästä.

Tälle palstalle kirjoittavat Improbaturin vierailevat kolumnistit. Tuija Siltamäki on lahtelaistaustainen toimittaja ja toimittajaopiskelija.

kuvitus:

Antti Kyrö 65


OIKEIN SÄHKÖISTÄ HUOMENTA! TÄNÄÄN ONKIN MIELENKIINTOISTA KERROTTAVAA!

Meillä täällä lukiossa koettiin eilen ennennäkemätön tilanne. Kymmeniä peruskoulunsa päättäneitä nuoria ja muutamia vähän vanhempiakin ikäihmisiä suorastaan rynnisti kanslistin huoneeseen ja vaati ilmoittautumislomakkeita. Kanslistin kansliaan syntyi suorastaan jono! Tai monihan teistä varmaan näkikin jo, kun se tapahtui täällä koululla. No, kuitenkin! Nuoret olivat kuulleet tästä meidän kampanjastamme, jossa lukion uudet opiskelijat saavat käyttöönsä ilmaista teknologiaa. Niin, kysehän on niin sanotuista tableteista, eli hipaisuilla toimivista näytöistä, ikään kuin pienistä ”tietokoneista”. Niillä voi muun muassa opiskella ja kirjoittaa ja... Vierailla internetissä ja verkkosivuilla ja… Kaikenlaista. Joka tapauksessa! Nyt minulla on tässä ihan tuoreet luvut, jotka kävin hakemassa tuolta. Näyttää siltä, että meidän lukiossa aloittaa tänä syksynä melkein kolminkertainen määrä uusia opiskelijoita viime vuoteen verrattuna!

Tämä ilahduttaa erityisesti sen vuoksi, ettei naapurikunnan ammattikouluun ole täten yhtä paljon menijöitä. Toisin sanoen näyttää siltä, että kolmen vuoden päästä meidän kunnassa on enemmän ylioppilaita kuin koko muussa maakunnassa yhteensä. Heh heh, onhan tässä syytä myhäillä. No niin, nyt meidän rehtorimme Toivasen Pirkko tulikin tähän paikalle ja oikein paukuttelee henkseleitään. Kertoisitko vielä, minkä takia tähän tablettiasiaan lähdettiin? ”Maailma muuttuu. Tänä syksynä alkavat ne sähköiset ylioppilaskokeetkin.” Aivan, aivan. Niin että oppilaat tekevät ne kirjoitukset tableteilla. ”No ei nyt sentään! Kokeissa opiskelijat tulevat käyttämään omia laptop-tietokoneitaan, jotka he kustantavat itse. Tabletit ovat opiskelijoille vähän niin kuin ylimääräistä ekstraa.” No mutta sehän onkin hienoa! Sellaisia uutisia siis tänään, kiitos vain Pirkko sinulle. Sitten soitamme – teemaan liittyen, heh heh – Leevi and the Leavingsin kappaleen Onnelliset. Mukavaa päivänjatkoa!

PÄIVÄNAVAAJAN EHDOTUS

Nyt kun nuoret jo asuvat vanhainkodeissa, voisivat vanhukset seuraavaksi tulla lukioihin. Sehän olisi mahtavaa: 1. Matematiikan tunneista tulee mielenkiintoisempia, kun välissä kuullaan Pentti-papan, 91, sotamuistoja.

66

2. Opiskelijat alkavat vihdoin syödä tarpeeksi, kun lautasen tyhjenemistä tarkkailevat ja santsauksesta huolehtivat Kerttu, 76, ja Pirkko, 81.

3. Kaikille riittää villasukkia, eikä kenenkään pyörässä enää koskaan ole tyhjät kumit.

kuvitus:

Antti Kyrö


HALUATKO YLIOPISTOON? TUTKITUSTI PARAS VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJÄ

Riippumaton tutkimus 2014

SYKSYN PITKÄT KURSSIT MYYNNISSÄ. ILMOITTAUDU HETI!

Valmennuskurssit yliopistoon - 09 2727 130 - www.eximia.fi Abikurssit Ammattikorkeakoulut Biologia DI-osastot Englanti Farmasia

Kasvatustieteet Kauppatieteet Liikuntatiede Lääketiede Maantiede Maatalous-metsätieteet

Oikeustiede Psykologia Ravisemustiede Teologia Valtiotieteet Yhteiskuntatieteet


IRTONUMERO 5€

VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN!

Valmennuskeskus on 40 vuoden kokemuksellaan Suomen luotetuin valmennuskurssijärjestäjä; joka vuosi noin 2 000 pyrkijää saa haluamansa opiskelupaikan kurssiemme avulla. “PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”. (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy 2015)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340

Improbatur 3/2016  

Lehti lukiolaisille – vuoden kolmas numero.