Page 1

1/2017

Aikuistuvien ihmisten asialla

Ida Paul yhdistää opinnot Jenkeissä ja musiikkiuran Suomessa s. 18 3


SAAMME SINUT OPISKELEMAAN. ENNEN KURSSIN ALKUA

• • • •

Ilmoittautuminen alkanut: www.eximia.fi, 09 2727 130, info@eximia.fi Tunnukset verkko-oppimisympäristöön Tutustuminen valintakoevaatimuksiin Ennakkotehtävät 2 viikkoa ennen kurssin alkua

KURSSIN AIKANA

• Valintakoekeskeinen ja motivoiva opetus • Tiivis osaamisen edistymisen seuranta: Kotitehtävät ja tasotestit • Valintakoetilanteeseen valmentava harjoituspääsykoe ja kertaus

KURSSIN JÄLKEEN

• Onnistut valintakokeessa • Takuu: Voit osallitua seuraavana vuonna Eximian kurssille 60 % uusinta-alennuksella.

SUOSITUT VALMENNUSKURSSIMME YMPÄRI SUOMEA Kurssi

Aloitus esim. Hinta alkaen

Kurssi

Aloitus esim. Hinta alkaen

Abikurssit

20.2.

195 €

Liikuntatiede

4.4.

490 €

AMK Liiketalous

3.5.

190 €

Logopedia

3.4.

640 €

AMK Soteli

3.4.

390 €

Lääketiede

28.3.

1 100 €

AMK Tekniikka

2.3.

490 €

Maantiede

29.3.

670 €

Biologia

30.3.

490 €

Oikeustiede

2.3.

640 €

DI-osastot

4.4.

530 €

4.4.

470 €

Englanti

18.4.

590 €

Farmasia

3.4.

840 €

Politiikka ja viestintä Psykologia

28.3.

790 €

Hallintotieteet

5.4.

470 €

Ravisemustiede

28.3.

730 €

Kasvatustieteet

3.4.

490 €

Sosiaalitieteet

3.4.

470 €

Kauppatieteet

21.2.

490 €

Teologia

4.4.

490 €

Valmennuskurssit yliopistoon - 09 2727 130 - www.eximia.fi


Pääkirjoitus

Aleksi Tuomola

”Kokemus viikkojen lakosta toimi hyvänä pikakurssina ranskalaiseen yhteiskuntaan” Anna-Sofia Nieminen, päätoimittaja anna-sofia.nieminen@lukio.fi

Saavun ranskalaisen yliopiston pihalle ja hämmästyn. Ovien eteen on kasattua tuoleja ja pöytiä. Läpi ei pääse. Olen hiljattain muuttanut Ranskan Toulouseen au pairiksi ja kirjautunut siinä sivussa yliopistoon. Sitä varten ei tarvitse läpäistä pääsykoetta, täytyy vain maksaa parin sadan euron lukukausimaksu. Tarkoitukseni ei ole suorittaa tutkintoa, vaan opiskella kieltä ja tutustua ikäisiini ranskalaisiin. Ja sitten tämä. Ehdin käydä parilla luennolla, ja nyt yliopistoon ei pääse sisään. Selviää, että opiskelijat ovat menneet lakkoon. He vastustavat kaavailtua muutosta, jossa yrityksistä tulisi yliopistoille suuria rahoittajia. Lakkoja on käsittääkseni ympäri maata, Toulousenkin kolmesta yliopistosta kahdessa. Minun yliopistoni on humanistinen. On selvää, että muutos vaikeuttaisi sen elämää erityisen paljon. Kuka nyt humanistien opintoja rahoittaisi, kun vaihtoehtona on selkeämpää hyötyä tuottava teknillinen yliopisto? Humanistien lakko on sen mukainen. Kun se on kestänyt useita viikkoja, luovutan ja menen jonkun yrityksen kielikurssille. Toisessa Toulousen yliopistossa lakko kesti kuulemma tasan päivän.

Tämä kokemus vuodelta 2007 herätteli. Joku voisi ajatella, että minulle kävi huono tuuri. Minä ajattelen, että kokemus viikkojen lakosta toimi hyvänä pikakurssina ranskalaiseen yhteiskuntaan. Ranskalaiset todella uskovat lakkojen voimaan. Juuri tätä ulkomailla vietetty aika parhaimmillaan on: tutustumista uuteen kulttuuriin, maailmankuvan avartamista, erilaisten todellisuuksien ymmärtämistä. Tässä lehdessä kerrotaan opiskelusta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa (s. 18) ja Palestiinassa, jossa opiskelijoita häiritsevät muun muassa Israelin armeijan ratsiat yliopistoihin (s. 24). Olen varma, että kummassakin opiskelu olisi rikastuttava kokemus. Lehdessä pohditaan myös lukioiden kansainvälisyyttä. Suomen Lukiolaisten Liiton tuore puheenjohtaja Pietu Heiskanen kirjoittaa kolumnissaan (s. 11), että kansainvälisyyden pitäisi olla osa jokaisen lukion perustoimintaa. Niinpä. Jokainen opiskelija ei lähde ulkomaille, mutta jokaiseen lukioon voi tuoda hippusen kansainvälisyyttä. Se voi tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikka kansainvälisiä vierailijoita. Avartavia lukuhetkiä!

5


Tässä lehdessä

18

Kympin tyttö Harvardissa Miten sujui laulaja-lauluntekijä Ida Paulin ensimmäinen lukukausi maailman parhaassa yliopistossa?

Konfliktin korkeakoulut

24

Kävimme Palestiinassa ihmettelemässä, millaista yliopisto-opiskelu siellä on.

30

Kuntavaalit – mikä voisi olla kiinnostavampaa? Huhtikuun vaalit lähestyvät! On aika sukeltaa kuntapolitiikan ja muun vaikuttamisen maailmaan.

6


3 | Pääkirjoitus 4 | Tässä lehdessä

Haku kesälukioihin käynnissä nyt!

6 | Tekijät esittäytyvät Tuukka & Aapo

7 | Dear Impro, Meistä puhuttua & Oikaisut 8 | Ajassa kiinni 11 | Liitolta Pietu Heiskasen kolumni

12 | Paluu lukioon Juuli Niemi

14 | Näin teet kesätyö hakemuksen

17 0 2 T O I K U L Ä S KE ämuistoja

– Lukiokursseja ja

kes

Erotu selkeydellä ja ytimekkyydellä

38 | Kulttuuritentissä Jenni Pääskysaari

51 | Eka kerta Antti Holman ekat ja vikat festarit

52 | Elämästä Tuukka Tuomasjukan kolumni

53 | Maailmalta Sanna Raita-ahon kolumni Turkista

54 | Esseet • •

oulunkäynnin sietämätön keveys K Tarkoititko: seksuaalisuus

58 | Päivänavaaja

KESÄLUKIOSSA • voit suorittaa kursseja 21 eri lukioaineessa • voit kerrata kerrata peruskoulun tietoja ja valmistautua lukio-opintoihin • voit kerrata ylioppilaskirjoituksia varten • voit opiskella eri puolilla Suomea tai ulkomailla • voit saada kokemuksia kansainvälisestä opiskeluilmapiiristä • saat vinkkejä opiskeluun ja oppimiseen • opiskelu on intensiivistä ja opettajat päteviä

:

sta ja hakuohjeet

Tietoja kesälukioi

www.kesalukio.fi Kesälukioseura

@kesalukioseura

kesalukioseura

Vastuullinen järjestäjä opetusministeriön tuella Kesälukioseura ry


Improbatur 1/2017 Aikuistuvien ihmisten asialla – lehti lukiolaisille

Tekijät esittäytyvät

Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Anna-Sofia Nieminen Ulkoasu Antti Kyrö Toimitussihteeri Mari Uusivirta

Tuukka Tuomasjukka on 22-vuotias vapaa toimittaja, joka kirjoittaa Improbaturin Kulttuuritentissä-palstaa. Tässä lehdessä hän myös pohtii kolumnissa valintojen tekemistä ja niiden pysyvyyttä. Kuten juuri lopettanut rap-trio Ruger Hauer on ironisesti todennut: ei oo olemassa valintoja väärii / mut paras on usein sitä mikä on populäärii. Tuukka asuu Tampereella ja opiskelee journalistiikkaa yliopistossa. Hän seikkailee myös romanian, antropologian ja mediatutkimuksen luennoilla. Lukion Tuukka kävi Espoon Etelä-Tapiolassa, jossa opiskelukavereilla tuntui olevan noin neljä mahdollista suuntaa jatko-opinnoille: kauppis, lääkis, oikis ja teknillinen. Joukossa oli onneksi myös muutama valtsikalainen ja humanisti. Kulttuurista kiinnostunutta toimittajaa ovat viimeksi liikuttaneet vaihtoehtorockyhtye The Nationalin levyt, joissa vakuuttavat niin kappaleiden vahvuus kuin isot, surisevat kitaravallit.

Aapo Laakso on 26-vuotias vapaa toimittaja, joka kirjoitti tähän lehteen jutun yliopisto-opiskelusta Palestiinassa. Hänen työparinaan toimi kuvaaja Petri Kangas. Aapon mielestä varsinkin vieraassa kulttuurissa liikkuessa on tärkeää, että on työparin kanssa samalla aaltopituudella. ”Silloin on käytössä tuplasti silmiä ja korvia, jotka poimivat hälinästä jutun kannalta oleellisia asioita.” Aapo on käynyt Palestiinassa kahdella kolmen viikon mittaisella reissulla. Hän koulutti Kansanvalistusseuran hankkeessa paikallisia toimittajia ja viestinnän ammattilaisia journalismin etiikasta ja sananvapaudesta. Jos kiinnostaa perehtyä omaleimaiseen Palestiinaan tarkemmin, Aapo suosittelee lukemiseksi Tuomas Mustikaisen kirjaa Kielletty kansa – Elämää palestiinalaisalueilla. Aapo opiskelee Tampereen yliopistossa journalistiikkaa ja on työskennellyt aiemmin muun muassa sanomalehti Maaseudun Tulevaisuudessa.

Avustajina tässä numerossa Petri Kangas, Aapo Laakso, Sanna Raita-aho, Jose Riikonen, Jussi Särkilahti, Erkki Toukolehto, Nick Tulinen, Tuukka Tuomasjukka, Aleksi Tuomola, Mari Uusivirta, Annina Vainio Kannen kuva Jussi Särkilahti Kustantaja: Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Janni Pellinen Mediatiedot: www.improbatur.fi/ mediatiedot Paino: Forssa Print Oy Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs. 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (sll:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur Instagram: @Lukiolaiset issn-l 0784-705x issn 0784-705x issn 2341-8923 (improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 31. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa 2017. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta.

Tätä lehteä tehdessä AD:n tiskialtaaseen unohtunut joulukuusi alkoi kasvaa käpyjä.

8

Lehti postitetaan jäsenetuna Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Jäsenet voivat olla osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa yhteydessä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@ lukio.fi tai +358 9 5842 1500). Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).


Dear Impro

Meistä puhuttua

Tällä palstalla vastaamme lukijoidemme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

@pallomasii: ”Viimeisimmästä #improbatur numerosta on mukava huomata uuden päätoimittajan selkeä ja oma kädenjälki. #fresh @SofiaNieminen”

Lukiolainen kysyy Kuinka monta poissaoloa opiskelijalla saa olla?

@lukiogooglaa: ”meidän paskat jutut pääty lukiolaisten omaan lehteen. kai tästä nyt saa jo kursseja?”

tt

iK

yrö

Impro vastaa Annakaisa Tikkinen koulutuspoliittinen asiantuntija Suomen Lukiolaisten Liitto

@ronja_makitalo: ”En olis kyllä ite piru hoksannu jos improbatur ei olis huomauttanu. onneks saa lehdestä lukea että en ole kävelymatkan päässä pääkaupungista” [Viime lehden kannen otsikko oli Syrjä­ kylien nuorilla on pitkä matka kaikkialle]

A

n

”Lukiolain mukaan opiskelijan on osallistuttava opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Selvittämättömät poissaolot tai poissaolojen suuri määrä on tällöin riittävä peruste kurssisuorituksen hylkäämiseen tai keskeytymiseen. Laki ei kuitenkaan määrittele poissaolojen hyväksyttävää määrää, vaan tarkemmin näistä määrätään yleensä lukion omassa opetussuunnitelmassa, opinto-oppaassa tai järjestyssäännöissä. Entä voivatko poissaolot vaikuttaa arvosanaan? Se on kinkkinen kysymys. Toisaalta opiskelijaa on arvioitava monipuolisesti, ja tähän kuuluu myös tuntiaktiivisuus, joka voi jäädä poissaolojen vuoksi vähäiseksi. Toisaalta taas Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan arvioinnin kohteena ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Poissaolojen automaattisesti huonontava vaikutus arvosanaan on tällöin hieman erikoista, jos opiskelija on poissaoloista huolimatta kyennyt täyttämään kurssille asetetut tavoitteet. Myös arvioinnin käytännöistä määrätään lukion omassa opetussuunnitelmassa. Google löytää ’lukio poissaolot’ -sanaparilla kymmeniä tuhansia osumia. Kannattaa kuitenkin aina ensimmäiseksi tsekata oman lukion opetussuunnitelma tai järjestyssäännöt, sillä käytännöt eri lukioissa voivat olla hyvin vaihtelevat. Jos oman lukion käytännöt tuntuvat mielestäsi epämääräisiltä, tarkista, mitä SLL:n Lukiolaisopas sanoo asiasta tai ota yhteyttä opiskelijakuntaasi. Opiskelijakunnan hallitus on myös hyvä väylä ottaa rehtorin kanssa puheeksi, jos poissaolokäytännöt tuntuvat liian tiukoilta.”

Anna palautetta Palautetta voi antaa tuttuun tapaan Facebookissa (Improbatur), sähköpostilla (improbatur@lukio.fi) tai verkkolehden lomakkeella (improbatur.fi/lukijoilta). Twiitit ja Instagram-kuvat tavoittavat meidät, jos lisäät niihin tunnisteen #improbatur.

Keskustelu jatkuu Rakkaat lukijat, 91,1 prosenttia teistä on täysin tai osittain sitä mieltä, että Improbaturin jutut ovat hyvin kirjoitettuja. Olemme otettuja! Luku selviää Improbaturin lukijatutkimuksesta, jonka toteutimme vuodenvaihteessa osana Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) jäsenkyselyä. Lukijatutkimukseen vastasi 2 576 SLL:n jäsentä tai muuta Improbaturin lukijaa. Saimme muutenkin rohkaisevia tuloksia: esimerkiksi 87,6 prosenttia teistä pitää lehden kuvia laadukkaina ja kiinnostavina, ja 89,1 prosenttia pitää lehden rakennetta selkeänä ja helppolukuisena (täysin tai osittain samaa mieltä olevien osuudet). Jatkossa pyrimme tietysti vielä parempaan. Iso kiitos kaikille vastanneille. Palaute auttaa kehittämään lehteä entistäkin upeammaksi. Eli antaa tulla vaan sitä postia! Terkuin, lehden toimitus

Oikaisut Improbaturin 4/2016 Tottelematon kansalainen -jutussa luki, että Aino Tuomi-Nikula teki SPR:llä viestintää, mutta todellisuudessa hän teki monikulttuurista kehittämistyötä. Saman lehden Älä huoli, työelämän muutoksen kanssa voi pärjätä -jutussa luki, että Ammatinvalintakysymys-kirjaan haastateltu Samuli haluaa tulla Suomen ensimmäiseksi e-urheiluvalmentajaksi. Suomessa on kuitenkin tehty jonkin verran e-urheiluvalmennusta. Pahoittelut mokista! 9


u

ss

iS

är k ilahti

Ajassa kiinni

J

Laulajalauluntekijä Ida Paul suosittelee Ruisrock. Heinäkuussa Turussa järjestettävässä Ruisrockissa on todella usein hyvä ja helteinen sää. Se on siistissä paikassa, koska meri on ihan vieressä. Festarilla on mahtava fiilis, isoja nimiä pääesiintyjinä ja myös hyviä suomalaisia artisteja. Antti Tuiskun keikka oli yksi parhaita.

Opiskelijakortin saa tulevaisuudessa ilmaiseksi Anna-Sofia Nieminen Opiskelijoiden etupalvelu Frank tarjoaa tulevaisuudessa opiskelijakortin maksutta kaikille opiskelijoille. Vielä ei ole selvää, milloin lukiolaiset saavat ilmaiset kortit. ”Toisen asteen osalta ilmaisen opiskelijakortin tarjoaminen ja sen aikataulu on lopulta riippuvainen Koski-palvelun aikataulusta”, kertoo Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola. Koski on Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön rakenteilla oleva palvelu, joka kerää yhteen tiedot opintosuorituksista ja -oikeuksista. Sen on tarkoitus olla käytössä vuonna 2019. Korkeakouluopiskelijoiden on puolestaan tarkoitus saada ilmaiset opiskelijakortit jo tämän vuoden aikana. Frank ilmoitti asiasta joulukuussa. Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt – muiden muassa Improbaturia kustantava Suomen Lukiolaisten Liitto – omistavat enemmistön Frankista, joka tuottaa opiskelijatunnistepalveluja ja opiskelijaetuja. Frank on ainoa opiskelijoiden omistama yritys, joka tuottaa opiskelijakortteja Suomessa.

Kahvi Charlotan kaakao. Olen juonut elämäni parhaat kaakaot Helsingin Kampissa toimivassa Kahvi Charlotassa. Ne on tehty valkosuklaasta ja tummasta suklaasta. Kaakaot ovat valitettavan kalliita mutta hyviä, niin paksuja ja täyteläisiä.

”Räväkät ja suulaat oppilaat ovat tavallaan lempioppilaitani. Heiltä tulee niin hyvää juttua, ettei siinä voi pysyä vakavana.”

Netflixin komediasarjat. Olen komedianörtti ja rakastan erityisesti live-standupia. Netflixistä suosittelen komediasarjoja New Girl ja Family Guy sekä Gary Gulmanin standup-spesiaalia.

-Nimetön historianopettaja Demi-lehdessä

Henkilöjuttu Ida Paulista alkaa sivulta 18.

Vuonna 2017 tapahtuu! Ainakin näinä päivinä:

10.4.

26.5.

1.8.

6.12.

Kuntavaalit ovat vihdoin ohi, ja mediassa voidaan pikkuhiljaa alkaa puhua muistakin asioista.

On Suomessa muitakin MM-kisoja kuin Lahden hiihdot! Osoita tietämyksesi hashtagilla #AGGHelsinki2017.

Opiskelijat pääsevät yleisen asumistuen piiriin, eli opiskelijoiden asumislisä nousee ekaa kertaa yli 10 vuoteen.

Kirjailija ja näyttelijä Antti Holma täyttää 35, kaksplus.fin nimimerkki ”äitiii”:n lapsi 10 ja Suomi 100.

10


Improbatur ennustaa abilakanat

TYÖPAIKKOJA NUORILLE OSOITTEESSA KUNTAREKRY.FI

Anna-Sofia Nieminen & Mari Uusivirta Jos näitä teemoja ei nähdä abirekkojen kyljissä, päätoimittaja syö yo-lakkinsa. No ei. Mutta jos julisteen tekeminen jäi viime hetkeen, tässä vinkkejä! 1. Make abiturientti great again Trump nousi valtaan Yhdysvalloissa, ja lukioissa abit ovat valtansa huipulla. 2. Abiturientti lunttauskohusta: ”Toimin niin oikein kuin osaan” Jos pääministeri pääsee pälkähästä tällä perustelulla, miksei abikin? 3. Pyydä abilta anteeks kunnolla Me ollaan kärsitty lukiossa niin paljon.

7. Mä jätän lukion ja mä vaan hiihdän. Mun pää hajoo, mä hiihdän. Saan improbaturin, mä vaan hiihdän. Muut menee yliopistoon, mä hiihdän. Lukio on kohta ohi, mutta sen jälkeen on uusii mäkii. Jaksaa, jaksaa! 8. Ei haittaa mikään, kuha on abi Aina jokunen klassikko mahtuu mukaan. 9. Britanniassa Brexit, meillä abixit Mitä näitä nyt on. 10. Valitsen sinut, laudatur! Löytyykö rekan reitin varrelta hyviä pokestoppeja? Näpit jäätynevät joka tapauksessa. Jos käytät tai näet näitä lausahduksia, ota kuva ja lisää se Instagramiin hashtagilla #improbatur.

Ja ia

Tällä kertaa pyysimme elämänohjetta oikeushammaslääkäri, professori Helena Rannalta, joka on tutkinut esimerkiksi koulusurmia ja Aasian vuoden 2004 tsunami­katastrofia. Näin hän sanoo:

ar

6. mihin asti ehtii luku lomalla maailman ympäri matka @lukiogooglaa Koulutaipaleen päättyminen herättää paljon kysymyksiä.

/M

Terveisiä tädiltä!

n

5. Kohta sataa abeja Laita mut anelee, voit alkaa sanelee YTL.

in

4. Abit lopettivat koulunkäynnin, rehtori: ”Tämä viittaa suureen salajuoneen” Muistakaa nyt sitten siellä Munkkiniemessäkin kertoa, ennen kuin häivytte rekkoinenne.

S u o m e n UN W

om

e

Työssäni konfliktialueilla olen joutunut valitsemaan yhden huonoista vaihtoehdoista. Jälkikäteen on turha miettiä, olisiko joku toinen vaihtoehto ollut parempi. Et voi koskaan tietää kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä. Ole rehellinen sekä itsellesi että muille, jotta voit aamulla katsoa peiliin ja toivottaa itsellesi hyvää huomenta. 11


Hae Lapin yliopistoon

Sinne eivät pienetkään unelmat huku Hae Lapin yliopistoon Sinne eivät pienetkään unelmat huku

LAPIN YLIOPISTO UNIVERSITY OF LAPLAND

Pohjoisen puolesta − maailmaa varten

Korkeakoulujen yhteishaku 15.3.–5.4.2017

ulapland.f i

hakijapalvelut@ulapland.fi

VAUHTIA YLIOPISTOOPINTOIHIN TAI MATKALIPPU MAAILMALLE Kauppatiede 60 op ja 9 kk

Markkinointi, johtaminen, verotus ja laskentatoimi tai organisaatiopsykologia + väylä tutkintoopiskelijaksi yliopistoon

Oikeustiede 60 op ja 9 kk

Tule Päivölän opistoon Tule Päivölän opistoon Valkeakoskelle! Päivölän opistossa olemme erikoistuneet tiedeaineisiin ja teemme yhteistyötä Suomen eri yliopistojen kanssa. Lisäksi Päivölässä toimii Suomen ainoa matkaopaskoulu! Meiltä löydät kattavan valikoiman opiskelumahdollisuuksia. Kakki opintomme kuuluvat opintotukijärjestelmän piiriin.

Valmiuksia oikeustieteen jatko-opintoihin ja opiskelutekniikkaan + väylä HTK tutkintoopiskelijaksi

040 485 6583

Väylä kansainväliselle uralle

Estonian Business School on arvostettu yksityinen kauppakorkeakoulu, joka tarjoaa opintoja Tallinnassa ja Helsingissä. EBS:ssa voi opiskella suosittua International Business Administration – kandidaatti- ja maisteriohjelmaa. Englanninkielinen tutkinto antaa erinomaisen pohjan kansainväliselle uralle.

Kuvataide 8 kk

Kuvataiteen valmentavat opinnot + mahdollisuus perusopintojen 25 op suorittamiseen

Arkkitehtuuri 8 kk

Valmentaudu pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin kuvataiteen ja matematiikan alueilla

Luonnontiede 9 kk tai 4,5 kk

Kun tavoitteenasi teknillis- tai lääketieteellinen. Abeille, ylioppilaille tai ammatillisen tutkinnon suorittaneille

Matkaopaskoulu 4 kk

Hanki valmiudet ulkomaan matkaoppaan tehtäviin. Opinnoista 2 kk ulkomailla

Katso lisätiedot ja ilmoittaudu www.paivola.fi

Päivölän opisto | Päivöläntie 52 | Tarttila (Valkeakoski) | www.paivola.fi

Haku on parhaillaan käynnissä! Seuraavat valintahaastattelut järjestetään Helsingissä 10. toukokuuta 2017. www.ebshelsinki.fi info@ebshelsinki.fi


Liitolta Suomen Lukiolaisten Liiton väki jakaa ajatuksiaan

Kansainvälisyyden pitäisi olla osa jokaisen lukion perustoimintaa Pietu Heiskanen Kun oma lukiotaipaleeni alkoi Joensuussa reilu pari vuotta sitten, olin varma, että haen vaihtoon ulkomaille tai täytän lukujärjestykseni vieraiden kielten opinnoilla. Tarkoituksena oli toki saada kasaan kurssimerkintöjä, mutta ennen kaikkea halusin aidosti tutustua muihin kulttuureihin. Lopulta vaihtoon hakeutuminen kariutui, mutta aloin silti opiskella venäjää. Kansainvälistyminen ja välimatkojen merkityksen vähentyminen heijastuvat myös opetukseen. Lukion arki pystyy parhaimmillaan tarjoamaan aivan uusia elämyksiä. Yhteistyö muiden maiden lukiota vastaavien oppilaitosten kanssa tai runsas kielivalikoima voivat olla jopa suomalaisen lukion vetovoimatekijöitä. Ne lisäävät avointa mieltä ja muiden ihmisten taustan ymmärtämistä. Samalla lukio vastaa nykypäivän haasteisiin, kuten populismin nousuun tai disinformaatioon. Olisi enemmän kuin suotavaa, että lukioissa kansainvälinen toiminta koettaisiin kiinteänä osana opintoja niin lukiolaisten, opettajien kuin lukion muun henkilökunnan osalta. Lukiolaiset voisivat esimerkiksi tehdä opiskelijakunnan kautta aloitteita yhteistyöstä eri maiden lukioiden kanssa. Mahdollisuus avartaa maailmankuvaa pitäisi olla jokaisen suomalaisen nuoren perusoikeus riippumatta esimerkiksi asuin-

Antti Kyrö paikasta tai lompakon paksuudesta. Siksi kansainvälisyyden pitäisi olla osa jokaisen lukion perustoimintaa. Kansainvälisyys voi tarkoittaa paitsi yhteistyötä ulkomaisten oppilaitosten kanssa, myös esimerkiksi kansainvälisten vieraiden kutsumista omalle lukiolle. Maailmankuvan kaventuminen on iso kysymys. Poliittisten myllerysten ja vaikeuksien keskellä ihmiskunta tuppaa unohtamaan esimerkiksi sen, että ymmärtämisen jalo taito voi olla avain useampaan ongelmaan. Sen ääneen sanominen ei ole naiiviutta, vaan todellisuuden ymmärtämistä. Ongelmien ratkaisemisessa on usein kyse arkisista asioista, kuten vuorovaikutuksesta eri mieltä olevien ihmisten kanssa. Maailmaa voi yrittää ymmärtää ja muuttaa monella tapaa, mutta omasta kuplasta poistuminen, kielten opiskelu ja ennakkoluuloton asenne ovat hyviä keinoja aloittaa. Minäkin aion edelleen haastaa itseäni. Aion opiskella saksaa tai mandariinikiinaa ja lähteä suorittamaan tulevaisuudessa opintojani ulkomaille, sen voin luvata. Kolumnin kirjoittaja Pietu Heiskanen on Suomen Lukiolaisten Liiton tuore puheenjohtaja ja abiturientti. 13


Paluu lukioon tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa

Kaksi vuotta lukiota riitti, sitten alkoi aikuisuus Jose Riikonen

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Juuli Niemi oli väärän ikäinen, kunnes täytti kahdeksantoista.

14

Nick Tulinen

L

ukiossa on paljon hauskoja traditioita. Abiristeily. Vanhojen tanssit. Lakitus. Onhan näitä. Ne ovat tapahtumia, joissa tietty ikäluokka juhlii saavutuksiaan. Ne ovat tietynlaisia ihania ”meidän hetkiä”. Kirjailija Juuli Niemelle on jäänyt mieleen abiristeily, mutta ei ihan perinteisistä syistä. ”Siellä oli meidän koulusta minä, eräs suunnilleen 45-vuotias Marjatta ja yksi nuorempi, risteilyn järjestänyt tyyppi sekä sen kavereita – jotka eivät edes olleet mei-


”Kuulostaa tyhmältä, kun sen sanoo itse, mutta olin varmaan varhaiskypsä.” KUKA? Juuli Niemi (s. 1981) on helsinkiläinen runoilija, kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1999. Niemi voitti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2016 kirjallaan Et kävele yksin.

dän koulusta. Kun pääsimme laivalle, huomasimme, että ei se edes ollut mikään abiristeilylaiva.” Se oli omanlaisensa abiristeily, ja omanlaisensa oli koko Niemen lukioaika. Vanhojen tansseja ei ollut, kuten ei paljon muutakaan perinteistä. Tämä johtuu siitä, että Niemi on ollut väärän ikäinen, kunnes hänestä tuli täysi-ikäinen. Istumme nykyisen Helsingin aikuisopiston tiloissa Töölössä. Kun Niemi oli lukiossa, tässä rakennuksessa toimi Käpylän iltaoppikoulun päivälinja. Niemi aloitti siellä opiskelun jo ennen lukiota. Hän jäi kahdeksannen luokan puolivälissä pois perusopetuksesta ja tentti loppuvuoden itsekseen. Yhdeksännen luokan sekä lukion hän suoritti täällä iltaoppikoulussa. Järjestely vaati psykologin lausunnon, rehtorin puollon ja tietenkin vanhempien suostumuksen. Miksi tällainen valinta? ”En oikein ikinä sopeutunut tavalliseen kouluun. Koulu meni ihan hyvin, enkä ollut mikään huligaani. Mutta jo ennen yläastetta mietimme vanhempieni kanssa, olisiko minulle joku muu ratkaisu.” Niemen tilanne tiivistyy hyvin siinä, mitä eräs Niemen äidin ystävä sanoi. ”Hän sanoi, että tämä lapsuus ei vain tunnu sopivan Juulille. Se oli jotenkin helpottavaa. Mietin, että tämä nyt vain ei ole minun aikani. Melkein kaikki kaverinikin olivat vanhempia. Kuulostaa tyhmältä, kun sen sanoo itse, mutta olin varmaan varhaiskypsä.” Niemen kavereita yhdeksännellä luokalla ja lukiossa olivat muun muassa 75-vuotias Irma ja joukko varhaiskeski-ikäisiä perheenäitejä. Mitään yhteisöllisyyttä ei ollut, vaan kaikki suorittivat parhaansa mukaan opintoja sillä asenteella, että tulisivatpa ne pian valmiiksi. ”Juoksimme tunnilta toiselle, ja lounas hotkittiin naamaan.”

Tällainen työskentelytapa sopi Niemelle hyvin. Sekin oli mukavaa, että iltaoppikoulu oli sulatusuuni, jossa oli 75-vuotiaan Irman ja perheenäitien lisäksi vaikka minkälaista sakkia. ”Täällä oli paljon maahanmuuttajia, mikä oli siihen aikaan vielä harvinaista. Täällä oli myös kaiken maailman muusikkoneroja, jotka eivät ehtineet käydä tavallisessa koulussa, ja toisaalta drop-outteja. Olin tosi innoissani, kun minulla oli kaverina kokoomusnuori, koska olin ihan kommunistiperheestä.” Mutta oli lukioaika yksinäistäkin. On ihminen kuinka yksilöllinen tahansa, suurin osa on jollain tavalla laumasieluja. Moni tuntee, että tarvitsee jonkinlaisen oman jengin. Sellaisen, jonka kanssa viettää niitä ”meidän hetkiä”. Niemellä ei ollut mitään tällaista. ”Tavallaan se vapaus ja erilaisuus oli kivaa, mutta ei se poista sitä haikeutta: että ei saanut kokea niitä perusjuttuja. Minulla oli olo, että olen outo ja etten kuulu mihinkään.” Niemellä kului lopulta lukiossa kaksi vuotta. Sitten alkoi aikuisuus. Se sopi hänelle paljon paremmin. ”Ikä on niin hankala juttu. Minä jotenkin heilahdin iän suhteen väärään aikaan.” Kun Niemi alkoi kirjoittaa kirjoja, tutustui kirjallisuuspiireihin ja pääsi yliopistolle, asiat alkoivat loksahdella kohdalleen. Yksinäisyyden tunne, joka oli ollut paikoin todella läpitunkeva, alkoi väistyä. Nyt Niemi on kiitollinen siitä, että hänelle annettiin mahdollisuus käydä läpi vähän erilainen reitti aikuisuuteen. Perhe ja koko koulujärjestelmä antoivat hänelle luottamusta ja tukea. Sen sijaan, että hänet olisi heitetty systeemin syövereihin ja rattaiden puristuksiin, häntä kuunneltiin, kun hänellä oli hätä. Ihan hyvin Niemelle lopulta kävi. ”Olin ihan hirveän onnellinen, kun löysin sitä omaa jengiä aikuisena.” ▪ 15


Erotu selkeydellä ja ytimekkyydellä Anna-Sofia Nieminen

Antti Kyrö

Kesätyöpaikka hakusessa? Näillä rekrytoinnin ammattilaisten vinkeillä teet hyvän hakemuksen, on sinulla työkokemusta tai ei. Kun teet hakemusta, huomioi nämä (numerot viittaavat viereisen sivun hakemukseen):

Kirjoita lisäksi cv. Siinä on hyvä olla:

Muista laittaa oma nimesi ja yhteystietosi sekä hakemuksen että cv:n alkuun. Hakemus-sana on hyvä merkitä sivun oikeaan yläkulmaan. Vaihtoehtoisesti sen voi laittaa otsikkoon, tähän tyyliin: ”Hakemukseni avoinna olevaan myyjän paikkaan”.

Alussa oma nimi, yhteystiedot ja syntymäaika sekä oikeassa yläkulmassa siisti ja neutraali kuva itsestä – siis perinteinen kasvokuva, ei poseeraus.

Otsikossa on hyvä viitata haettavaan tehtävään ja työpaikkaan. Jos hakemuksen lähettää sähköpostitse, viittaus kannattaa kirjoittaa myös sähköpostin otsikkoon. Hakemusta ei välttämättä tarvitse osoittaa kenellekään. Aina ei ole edes tiedossa, kenelle hakemus pitäisi osoittaa, eikä sitä tarvitse lähteä selvittämään.

Jos työkokemusta ei vielä ole juuri kertynyt, yhteystietojen jälkeen voi kirjoittaa lyhyen itsensä esittelyn tähän tyyliin: ”Olen viisilapsisen perheen vanhin tytär ja tottunut pitämään huolta nuoremmista sisaruksistani. Näin olen oppinut vastuuntuntoa ja organisoimaan asioita aikataulullisesti. Uskon tästä olevan hyötyä myös työelämässä.”

Sitten koulutus ja työkokemus uusimmasta vanhimpaan. Jos työkokemusta on vain vähän tai ei lainkaan, voi kertoa muusta aktiivisuudesta, kuten harrastusten vastuutehtävistä ja isostoiminnasta. TET-harjoittelun voi myös kirjata.

Lopussa muita hyödyllisiä asioita, kuten kielitaito, relevantit kurssit (esimerkiksi hygieniapassi) ja it-taidot. Näiden järjestys ei ole kiveen kirjoitettu.

Lue työpaikkailmoitus kunnolla ja sisäistä, mitä haetaan. Kirjoita hakemus sitä ajatellen. Kirjoita hakemus – samoin kuin cv – sillä kielellä, millä työpaikkailmoituskin on. Hakemuksen ei tarvitse olla pitkä, muutama tekstikappale riittää. Mitä selkeämpi ja ytimekkäämpi hakemus, sitä helpompi rekrytoijan on lukea se. Jos hakemus pitää tehdä verkkolomakkeella, lomakkeen täyttäminen riittää. Halutessasi voit myös liittää mukaan perinteisen hakemuksen ja cv:n, mutta tärkeämpää on täyttää verkon hakemuslomake pyydetyllä tavalla. Kirjoita myös lomakkeeseen kokonaisia lauseita. Päätä hakemus kohteliaaseen tervehdykseen. Voit myös yhdistää lopetuslauseen tähän ja kirjoittaa esimerkiksi ”yhteydenottoa odottaen”. Tarkista lopuksi, että hakemuksessa ei ole kirjoitusvirheitä. 16

Vinkit antoivat HR-koordinaattorit Anne Juusola ja Heta Issakainen henkilöstöpalveluyritys Opteamista.


HAKEMUS Liisa Lukiolainen Keskimetsäntie 1 00000 HELSINKI +35840 123 123 com liisa.lukiolainen@gmail.

KESÄTYÖNTEKIJÄKSI

PAIKKAAN X

va. Tuo miksi olisit siihen soveltu , miksi haet tehtävää ja oin san in at om a om en ess mit uks ti, Mie Kerro hakem työtehtävän kannalta. aan jotka ovat relevantteja lmasta sopivat haettav aai lum itsestäsi esiin asioita, ske opi tai -, työ -, tus ras har u. esi rkk uks uvi em t kertoa, että olet aam luonteenpiirteesi tai kok aamiaistarjoilijaksi, voi in elli hot t t hae nee si itty rkik jotka ovat keh tehtävään. Jos esime aat hyvät tiimityötaidot, in, voit kertoa, että om an cv:ssä, eli sitä ei ana om yy Jos haet kassatehtävi näk en myötä. Työkokemus uks ast arr lloh apa jalk esimerkiksi esille. mpää hakemuksessa tarvitse tuoda sen ene . Aiotko aa töitä kesän jälkeen o sinulla toiveissa jatk onk ja a itta alo kuinka , sit toa voi lun ohessa? Voit ker Kerro myös, milloin uatko tehdä töitä opiske hal tai n ode ida ivu mio väl ä huo hyvä esimerkiksi pitä kaisesti. Hakiessa on osa-aikaisesti vai kokoai tuuko työskentely nis On t. paljon voit tehdä töitä: aja iolo auk kaupan tai ravintolan si rkik me esi t, aja työ yrityksen niiden puitteissa? rkiksi haussa jatkoon. Esime kiinnostunut pääsemään t ole että , oin . san use in sla lopetu Kerro lopuksi om stattelussa" on riittävä aan itsestäni lisää haa "tulen mielelläni kertom Ystävällisin terveisin, Liisa Lukiolainen

17


KUSTOMOI YLIOPPILASLAKKISI JUURI KUTEN HALUAT Vuori

Suomileijonabrodeeraus

Opiskelijakohtainen kaiverrus lipan alapintaan

Lyyra

Koulunnimen kirjailu

Kristallilyyra

Kirjonta eteen

Kirjonta taakse (Musta, kulta tai hopea)

Lippa

Koristemerkit

Leukaremmi & Koristenauha

Valitse iD-lakki ja päästä luovuutesi valloilleen! Muokkaa lakki juuri sellaiseksi kuin haluat alusta loppuun. LIPPA / LYYRA / LAKKIPANTA / LEUKAREMMI / PÄÄLLINEN / VUORI / HIKIREMMI / KORISTENAUHA / NIMIKIRJAILU / VUOSILUKUKIRJAILU / LIPAN KAIVERRUS / KORISTEMERKIT / PÄÄLLIBRODEERAUS / KOULUN NIMEN KIRJAILU

UNLIMITED OPTIONS By C.L. Seifert


iD . CAP Your Cap. – Your Identity.

clseifert.fi


KYMPIN TYTTÖ HARVARDISSA Annina Vainio

Jussi Särkilahti

Laulaja-lauluntekijä Ida Paul tehtailee hittejä ja opiskelee maailman parhaassa yliopistossa – vaikka sanoo, että tykkää laiskotella. 20


21


Kello lähestyi viittä aamuyöllä. Ida Paul kirjoitti esseetä Harvardin yliopiston kirjastossa. Koulutyön deadline olisi muutaman tunnin päästä. Kirjasto oli auki ympäri vuorokauden, eikä Paul ollut siellä yksin. Hän näki, miten osa opiskelijoista kokosi tuolit yhteen ja kävi torkkumaan niiden päälle hetkeksi. Sitten aherrus jatkui. Paul sai esseen valmiiksi ja lähti nukkumaan omaan huoneeseensa. ”Kirjastossa nukkuminen on ihan next leveliä. Sille tasolle en ole päässyt, vaikka olenkin viettänyt monta yötä esseiden kanssa tuskaillen”, Paul sanoo. 20-vuotias Paul muutti Suomesta Yhdysvaltoihin viime kesänä ja aloitti yliopisto-opinnot arvostetussa Harvardissa. Vaikka hän on aina ollut hyvä kirjoittamaan, yliopistotason esseiden akateemisen kirjoitustyylin ja argumentoinnin oppiminen ovat vaatineet kovaa työtä. Suomessa Paul tunnetaan lupaavana laulaja-lauluntekijänä. Hänen debyyttisinglensä oli Laukauksia pimeään. Sittemmin Paul ja muusikko, näyttelijä Kalle Lindroth aloittivat yhteistyön, jonka hedelmiä ovat hitit Hakuammuntaa ja Parvekkeella. Paulin kädenjälki näkyy myös kappaleissa Madafakin darra ja Nää yöt ei anna armoo. Yhdysvalloissa Paul on kuitenkin vain yksi opiskelijoista, olkoonkin, että hän tekee samalla musiikkiuraa kaukaisessa Suomessa.

Paul majoittuu kämppisten kanssa huoneessa, jossa sänkyjen päädyt ovat kiinni toisissaan. Luennot alkavat aina seitsemän minuuttia yli tasan. Pääaine pitää valita vasta noin vuoden kuluttua. Siihen asti tehdään yleissivistäviä opintoja. Ensimmäisellä lukukaudellaan Paul opiskeli draamaa ja tanssia ja kävi keskustelukurssin, jossa puhuttiin yhdysvaltalaisen koulujärjestelmän ongelmista. ”Artistipoloisena näin nopeasti, etten ole lukuaineissa joukon vahvimmasta päästä. Aloin kuitenkin saada hyviäkin arvosanoja, kun jaksoin tehdä tarvittavan duunin.” Paul myöntää olevansa täydellisyyden tavoittelija, jolla on ”käsittämättömän huonot ajanhallintataidot”. Hän tykkää laiskotella ja vihaa deadlineja. ”Olen laiskin perfektionisti, jonka olen ikinä tavannut. En ole koskaan ollut täysin tyytyväinen mihinkään, mitä olen tehnyt. Olen kuitenkin oppinut aiempaa terveemmän suhtautumisen enkä enää jaksa murehtia yksittäisistä arvosanoista.” Tie yhdysvaltalaiseen yliopistoon ei ollut helppo. Puoli vuotta kestäneen hakuprosessin aikana Paul kirjoitti useita esseetekstejä ja keräsi suosituksia opettajilta, työnantajilta ja kollegoilta sekä näytteitä harrastuksistaan. Hän kokosi kaikki todistukset peruskoulun ensimmäiseltä luokalta lukioon, kävi haastattelussa ja teki SAT-pääsykokeet, joissa mitattiin muun muassa matemaattista osaamista, luetun ymmärtämistä ja esseen kirjoitustaitoja. Esseissään Paul pohti muun muassa sitä, millaista on ollut kasvaa yhdysvaltalaisen isän ja suomalaisen äidin perheessä ruotsinkielisessä Tammisaaressa (nykyisin Raasepori) ja sitä, miksi hän rakastaa musiikkia. Hän kirjoitti myös organisoimastaan hyväntekeväisyyskonsertista, jonka tuotto annettiin Mannerheimin Lastensuojeluliitolle kiusaamisen vastaiseen toimintaan. Paul halusi tukea koulukiusattuja, koska tiesi, millaista kiusaaminen on. Pienellä paikkakunnalla kaikki eivät sulattaneet ”hikaritytön” korkealle kurottavia haaveita Yhdysvalloissa opiskelemisesta. Yläasteen jälkeen Paul halusi hyvään lukioon ja haki Ressuun Helsinkiin. Hän ei valinnut Ressun lukiossa IB-linjaa, vaikka opinto-ohjaaja sitä suositteli, kun hän kertoi yliopistohaaveistaan Yhdysvalloissa. Kukaan ei ollut tiettävästi aiemmin päässyt Ressusta Harvardiin käymättä IB-linjaa, mutta Paulia kiehtoi se, että suomenkielisellä lukiolinjalla oli vapaus valita enemmän esimerkiksi kieliä. Paul luki suomea, ruotsia, englantia, venäjää, ranskaa ja kiinaa. ”Tein toisin kuin muut, mikä sai yrittämään entistä kovemmin. Olen aina ollut hyvä koulussa, mutta tiesin, että monet lahjakkaat ja fiksut opis-

”Artistipoloisena näin nopeasti, etten ole lukuaineissa joukon vahvimmasta päästä.”

Harvard on niin sanotun Shanghain listan mukaan maailman paras yliopisto juuri nyt. Lista asettaa maailman yliopistot tulosten perusteella paremmuusjärjestykseen. Harvard tunnetaan presidenttien yliopistona, sillä entisiä opiskelijoita ovat muun muassa Barack Obama, John F. Kennedy, George W. Bush sekä Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg. Yliopistossa opiskelee Ida Paulin lisäksi vain neljä muuta suomalaista. ”Moikkailemme toisinaan, mutta emme ole koskaan hengailleet koko porukalla. Kaikilla on niin omat kuvionsa.” Kun Paul viime kesänä muutti Yhdysvaltoihin, hän yllättyi, miten vaikeaa uuteen maahan oli sopeutua. Hän ei odottanut kulttuurishokkia mutta koki sen silti. ”Yleinen ilmapiiri Jenkeissä ja Suomessa on aika erilainen, enkä puhu nyt vain small talk -kulttuurista. Kyse on siitä, miten ihmiset käyttäytyvät keskenään ja kantavat itsensä. Ne ovat pieniä nyansseja, joita on vaikea pukea sanoiksi.” Isoin muutos Suomen lukio-opintoihin verrattuna on ollut kampuselämä. Kampus on oma ekosysteeminsä ja kuplansa. Kaikkialle pääsee alle kymmenessä minuutissa: terveyskeskukseen, ruokalaan, kuntosaleille. 22


kelijat eivät pääse sisään yliopistoon Jenkeissä. Sisäänpääsy oli tavallaan arpapeliä, mutta olen aina halunnut haastaa itseäni.” Paul haki samanaikaisesti kuuteen yhdysvaltalaiseen yliopistoon. Hän pääsi kahteen: Berklee College of Musiciin ja Harvardiin. Unelmakoulu Yale ja Darthmouth antoivat kieltävän vastauksen, ja Vanderbiltiin ja Stanfordiin irtosi jonotuspaikka. Paul halusi mennä omien sanojensa mukaan against the odds ja valitsi Harvardin eikä musiikkikoulu Berkleetä. Harvardin verkkosivujen mukaan lukuvuosi 2016–2017 siellä maksaa 66 900–72 100 dollaria eli noin 65 000 euroa. Lisäksi on otettava sairausvakuutus, joka maksaa 2 630 dollaria eli noin 2 500 euroa lukuvuotta kohti. Paul kertoo, että Harvardiin on need blind -haku. Se tarkoittaa, että opiskelija maksaa sen verran kuin hän itse tai hänen vanhempansa pystyvät. Harvard maksaa loput lahjoittajien tuella. Stipendistä tai lainasta ei ole kyse. ”Koulua voi käydä maksutta, jos ei ole varaa pulittaa siitä penniäkään, mutta on tarpeeksi hyvä

päästäkseen sisään. Vanhempani auttavat minua taloudellisesti, mutta en halua kertoa siitä tämän enempää.” Suomessa opiskelu ei ollut Paulille vaihtoehto. Hän halusi nähdä maailmaa. ”Janoan uusia kokemuksia ja haluan tavata uusia ihmisiä. Rakastan sellaista tiedon over loadia”. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Paul asuu Yhdysvalloissa. Hän asui pikkutyttönä perheensä kanssa vuoden New Hampshiressa. Vuosi oli käänteentekevä kahdellakin tavalla: Ensinnäkin Paul alkoi haaveilla opiskeluista Yhdysvalloissa. Toisekseen hän näki sikäläisessä teatterissa Grease-musikaalin, joka sytytti esiintymiskipinän. ”Siitä asti olen rakastanut lavalla ja huomion keskipisteenä olemista, laulamista ja esiintymistä.” Paul oli ottanut aiemmin viulutunteja ja halusi oppia soittamaan myös kitaraa ja pianoa. Hän opetteli omin päin soittamaan sointuja Youtuben opetusvideoiden avulla. Omia kappaleita hän alkoi tehdä yläasteella. 23


”Artistius pitää kaivaa esiin oppimalla elämästä ja ihmisiltä.”

Ressun lukiossa Paul pääsi hengenheimolaistensa pariin. Kaverit vinkkasivat, että hänen kannattaisi tehdä omakustanteinen musiikkivideo ja ladata se Youtubeen. Niin saisi näkyvyyttä. Paul päätti laulaa oman kappaleensa Walk On By. Sitten tapahtui jotain uskomatonta. Nelosen uutiset bongasi Paulin videon tammikuussa 2014 ja vertasi häntä englantilaiseen laulaja-lauluntekijä Birdieen. Muutama levy-yhtiö otti yhteyttä heti saman vuorokauden aikana. Yksi niistä oli Warner Music. Levy-yhtiö kutsui Paulin keväällä 2015 mukaan biisintekoleireille, joista ensimmäinen oli suunnattu Roope Salmiselle ja Koirille. Leirillä oli 15 biisintekijää, jotka olivat kaikki Paulille entuudestaan tuntemattomia. Heidän joukossaan oli muuan Kalle Lindroth. Tekijät jaettiin pieniin ryhmiin, jotka kirjoittivat kappaleita bändille. Paulin ryhmä kirjoitti Madafakin darran. Paul lauloi kappaleen demolle, ja yhtye pyysi hänet fiittaamaan myös keikoille. Biisi oli yksi kesän 2015 suurimpia hittejä. Paul nousi Roope Salmisen ja Koirien kanssa Ruisrockin Niittylavalle helteisenä heinäkuun päivänä ja esiintyi 10 000 ihmiselle. ”En olisi villeimmissä unelmissani pystynyt kuvittelemaan sellaista hetkeä, mutta se oli siinä ja totta.” Pähkäillessään jatko-opintoja Paul tiesi, että hän haluaa yhdistää yliopisto-opinnot ja musiikin tekemisen. ”Kelasin, että jos musiikki, artistius ja taiteen tekeminen on intohimoni, niin haave toteutuu joka tapauksessa. Artistiutta ei mielestäni voi opetella, vaan se löytyy ihmisestä ja se pitää kaivaa esiin oppimalla elämästä ja ihmisiltä. Harvardissa saan tuttavapiiriini eri tieteen- ja taiteenalojen opiskelijoita pelkkien muusikkojen sijaan.” Keväällä 2015 Paul kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen, pitkän englannin ja ruotsin, pitkän matematiikan, lyhyen venäjän ja yhteiskuntaopin. Hän sai ällän paperit. Lukion päättodistuksessa aineiden keskiarvo oli täysi kymppi. ”Menin kirjoituksiin rennosti, koska olin jo päässyt opiskelemaan eikä ollut paineita. Hyvät paperit olivat piste i:n päälle.” 24

Valkolakin jälkeen Paul halusi pitää välivuoden, vaikka oli jo saanut paikan Harvardista. Hän päätti keskittyä välivuoden ajan artistiuraansa. Biisileirillä Warnerin kotimaisen tuotannon päällikkö Asko Kallonen oli ehdottanut, että Paul voisi alkaa tehdä soolobiisejä. Paulin ja tuottaja Jaakko Salovaaran tekemä debyyttisingle Laukauksia pimeään julkaistiin helmikuussa 2016. Paul kirjoitti biisejä sekä itselleen että muille artisteille, kuten Kaija Koolle, Anna Abreulle ja Mikael Gabrielille. Keväällä 2016 Berliinissä vietetyn, levy-yhtiön järjestämän biisileirin jälkeen Paul ja Lindroth päättivät yhdistää voimansa. Kaikki loksahti heti kohdalleen. Platinarajan ylittänyt eli yli neljä miljoona kertaa striimattu Hakuammuntaa oli ensimmäinen kappale, jonka Paul ja Lindroth sävelsivät ja sanoittivat yhdessä. He ovat jatkaneet biisintekoa, vaikka Paul aloitti opinnot Harvardissa. Se onnistuu, sillä Paul lentää lomillaan Suomeen. Opintojen aikana hän pitää yhteyttä Lindrothiin ja levy-yhtiöön Skypellä ja Facetimella. Seitsemän tunnin aikaeron takia osa palavereista pidetään hassuina vuorokaudenaikoina. Joululoman aikana hän ja Lindroth tekivät keikan ruotsinlaivalla ja Helsingin Nosturissa, ja uusi sinkku on luvassa lähikuukausina. He ovat myös solmineet Warnerin kanssa sopimuksen kokonaisen albumin julkaisemisesta. Ida Paul sanoo, että laulajan ura on nyt hänen elämänsä tärkein asia. Neljä vuotta kestävät opinnot Harvardissa tukevat Paulin urahaaveita. Hän uskoo saavansa laulun aiheita opiskelemalla yleissivistäviä aineita ja tapaamalla eri aloja opiskelevia lahjakkaita ihmisiä. ”Biisejä tehdään tavallisille ihmisille elävästä elämästä.” Plan B:tä ei ole, mutta kunnianhimoisen nuoren naisen tavoitteet ovat korkealla. Hän haluaa parantaa maailmaa ja tehdä jotain, jolla on oikeasti väliä. ”Haluan ajaa naisten asioita, ei vain hyvinvointivaltioissa vaan myös kehittyvissä maissa niin, että koulutettujen naisten määrä kasvaa. Haluan puhua sen puolesta ja olla vaikuttamassa koulutusprosentin nostoon jollakin tavalla.” ▪


25


Konfliktin korkeakoulut Aapo Laakso

Petri Kangas

Korkeakouluopiskelu on Palestiinassa lähes yhtä suosittua kuin Suomessa. Opiskelijoita kiusaavat kuitenkin Israelin armeijan ratsiat ja liikkumista hidastavat tarkastuspisteet.

26


27


A

avistuksen surumielinen ja runsaasti tupakoiva Nader Aboqthela nojaa eteenpäin terassipöydän ääressä, palestiinalaisen yliopiston pihamaalla. Hän puhuu hiljempaa aina, kun joku kävelee ohi. ”Uskonnollisen lain tentti oli vaikea ja meni todella surkeasti. En tiedä, miten kerron tästä isälle. Hän ei tule ilahtumaan.” Huoli on aiheellinen, sillä Aboqthelalla on aiemmin ollut isompaakin kitkaa vanhempiensa kanssa. ”Rakastuin kristittyyn tyttöön, mutta isäni ei hyväksynyt sitä. Isä heitti minut pois kotoa joksikin aikaa, ja minun oli pakko lopettaa tytön tapailu.” Kuten valtaosa palestiinalaisista, Aboqthela on muslimi. Hän rukoilee islamin hyveiden mukaisesti viisi kertaa päivässä, mutta ei pidä itseään kovin uskonnollisena. Kotikylä sen sijaan sijaitsee uskonnollisella seudulla, ja kotona eletään perinteisten arvojen mukaan. 19-vuotias Aboqthela opiskelee ensimmäistä vuotta oikeustieteitä Jeninin amerikkalaisessa yliopistossa. Oikeustieteiden perusopintoihin kuuluu pari kurssia islamilaista sharia-lakia, vaikka Aboqthela suuntautuu maalliseen oikeuteen. Palestiinalaiset arvostavat koulutusta suuresti. Se myös näkyy: Vuosituhannen vaihteessa perustettu Jeninin amerikkalainen yliopisto on vaikuttava ilmestys. Valkeat rakennukset hohtavat uutuuttaan, ja istutuksissa kasvaa palmuja ja sypressejä. Aluetta hallitsee mustavalkoinen kellotorni. Kampuksella on muun muassa Fifan

Opiskelijat pänttäävät Jeninin amerikkalaisen yliopiston pihalla.

28

standardit täyttävä jalkapallostadion, ja olympiamittainen uima-allas on tulossa. Yliopisto-opiskelu ei välttämättä ole ensimmäinen asia, joka Palestiinasta tulee mieleen. Uutisten perusteella Palestiina vaikuttaa äärimmäisen vaaralliselta konfliktialueelta, jossa ovat läsnä ainainen pelko ja kurjuus. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Palestiinan opiskelijamäärät ovat suuria verrattuna muuhun Lähi-itään. Euroopan komission selvityksen mukaan yli 25 prosenttia 18–24-vuotiaista palestiinalaisista on kirjoilla korkeakoulussa. Vertailun vuoksi: Suomessa noin 31 prosenttia 19–25-vuotiaista on korkeakouluopiskelijoita. Sekä Suomessa että Palestiinassa hieman yli puolet opiskelijoista on naisia. ”Palestiinalaiset pitävät koulutusta samalla tavalla perusarvona kuin suhdettaan tähän maahan. Kaikista arabimaista Palestiinassa on korkein koulutustaso” kertoo Said Abu Mualla, joka toimii Jeninin amerikkalaisessa yliopistossa mediatutkijana ja yliopisto-opettajana. Palestiinalla tarkoitetaan nykyään kahta maa-aluetta, Länsirantaa ja Gazaa. Nimensä mukaisesti ensimmäinen sijaitsee Jordan-joen länsirannalla, Jordanian ja Israelin välissä. Gaza puolestaan on pieni, vain vähän Vaasaa isompi maakaistale, joka rajautuu pohjoisessa ja idässä Israeliin, etelässä Egyptiin ja lännessä Välimereen. Palestiinaa ei voi sanoa valtioksi, sillä alue on Israelin miehittämä. Gazan kaista on ollut tiiviisti saarrettuna


”Haluan uskoa muutoksen tulevan politiikalla eikä aseilla”, Nader Aboqthela sanoo.

vuodesta 2007, eikä sieltä pääse liikkumaan Israeliin eikä Egyptiin. Länsirannan alueesta palestiinalaishallinnon vallan alla on täysin ainoastaan suurimmat kaupunkialueet. Israel vartioi kulkua Länsirannalle ja sieltä pois. Nader Aboqthela on ottanut haastatteluun mukaan omat muistiinpanot ja kertaa teesejään. ”Vanhemmat ihmiset pitävät Palestiinan nuorisoa huolettomana, työtä välttelevänä ja välinpitämättömänä siitä, kuinka maata johdetaan.” Nuorisotyöttömyys kyllä huitelee yli 40 prosentissa, mutta Aboqthelan mielestä nuoret eivät ole menettäneet kaikkea toivoa. Hänen mukaansa vanhempien pitäisi nyt antaa nuorille enemmän mahdollisuuksia osallistua Palestiinan rakentamiseen ja päätöksentekoon. Aboqthela lähti lukemaan lakia, koska haluaa saattaa pahat ihmiset vastuuseen teoistaan. Palo opiskeluun syttyi muutama vuosi sitten, kun hänelle läheinen isoisä kuoli. ”Isoisää hoitanut lääkäri ei välittänyt ihmisistä. Monia lääkäreitä täällä kiinnostaa vain raha. Haluan saada ihmiset välittämään toisistaan. Jos ei välitä ihmisistä, ei välitä mistään.” Työllistyminen ei alan valinnassa painanut, sillä kallis tutkintokaan ei takaa työnsaantia. Opiskelu Palestiinassa ei ole ilmaista, ja lähes aina maksajina ovat vanhemmat. Tutkintojen hinnat vaihtelevat alan mukaan noin 8 000:sta lähes 20 000 euroon. Aboqthela on poliittisesti aktiivinen ja kuuluu sosiaalidemokraattiseen Fatah-puolueeseen. Hän kantaa kaulassaan aina mustavalkoista kufiya-huivia, joka on Palestiinan kansallissymboli.

Fatah on toinen Palestiinan merkittävistä puolueista, jotka vaikuttavat yliopistopolitiikassakin. Toinen on islamistinen Hamas. Hamas harjoittaa myös aseellista toimintaa Israelia vastaan, mistä syystä esimerkiksi EU ja Yhdysvallat ovat listanneet sen terroristijärjestöksi. Yli kymmenen vuotta sitten puolueet sopivat, että Hamas hallitsee Gazaa ja Fatah Länsirantaa. Sittemmin vaaleja ei ole saatu järjestettyä. ”Monet näkevät Fatahin olevan nykyään pimeällä puolella, koska se on tehnyt monia myönnytyksiä Israelille ja Yhdysvalloille. Minä haluan silti uskoa muutoksen tulevan politiikalla eikä aseilla”, Aboqthela sanoo. Viime keväänä Fatah voitti Jeninin amerikkalaisen yliopiston ylioppilaskuntavaalit. Päällisin puolin opiskelijakuntien toiminta kuulostaa aika samanlaiselta kuin Suomessa: ne huolehtivat opiskelijoiden hyvinvoinnista ja hoitavat opiskelijoiden ja yliopiston hallinnon välisiä asioita. Tosin edellisen palestiinalaisten kansannousun aikaan 2000-luvun alkuvuosina ylioppilaskunnalla oli myös aseellisia taistelijoita. Yliopistoille pesiytynyt politiikka nyppii Israelia. Valtion edustajat uskovat, että yliopistoilla levitetään terrorismille suotuisia aatoksia. Israelin armeijan ratsiat Palestiinan yliopistoille ovat viime aikoina yleistyneet. Tavallinen ratsia etenee näin: armeija iskee yliopistolle aamuyön pimeinä tunteina, murtautuu ylioppilaskunnan tiloihin ja takavarikoi tavaroita. Yleensä samalla pengotaan muitakin yliopiston tiloja. Armeija aiheuttaa yliopistoille harmia myös pidättämällä opiskelijoita ja estämällä ihmisten liikkumista. Taustalla saattaa piillä terrorismin torjuntaa syvemmälle ulottuva syy. 29


”Palestiinalaiset uskovat, että miehittäjät haluavat meidän olevan kouluttamattomia. Israel pyrkii järjestelmällisesti tukahduttamaan älyllistä kehitystä”, Said Abu Mualla sanoo. Väitettä on mahdoton osoittaa vedenpitävästi todeksi. Totta on silti se, että monet asiat, joita Israel väittää tekevänsä valtion turvallisuuden nimissä, näyttäytyvät palestiinalaisille kiusantekona, syrjintänä ja ihmisoikeuksien polkemisena. Palestiinalaisten ja Israelin välinen konflikti on jatkunut yhtämittaisena Israelin valtion perustamisvuodesta 1948 asti. Konflikti on jumahtanut 1990-luvulla valonpilkahduksia näyttäneiden rauhanneuvottelujen tyrehdyttyä seisovaan tilaan. Birzeitin yliopisto näyttää päällisin puolin samanlaiselta kuin Jeninin amerikkalainen yliopisto: Lego-palikoista rakennetulta vaalealta kompleksilta. Kahden palestiinalaisen yliopiston kulttuurissa on kuitenkin suuri ero. Birzeitiä pidetään koko Länsirannan liberaaleimpana paikkana. Se on myös Palestiinan suosituin yliopisto. Siinä missä Jeninin amerikkalaisessa yliopistossa tyttöjen ja poikien keskinäistä kanssakäymistä paheksutaan ja sille naureskellaan, Birzeitissa eri sukupuolten edustajat viettävät ongelmitta aikaa keskenään. Yliopistolla on Palestiinan suurin naistutkimuksen yksikkö, ja iso osa naisista ei käytä huivia hiustensa peittona. Yksi huivittomista naisista on Ayala Anabtawi, 19-vuotias englannin kirjallisuuden opiskelija. Anabtawin perhe on korkeasti koulutettu, mikä Pales-

tiinassa yleensä kulkee käsi kädessä kaikkein vapaamielisempien asenteiden kanssa. Äiti opettaa yksityiskoulussa, ja isä on gynekologi. Anabtawin perhe asuu noin 200 000 muun palestiinalaisen tavoin Itä-Jerusalemissa, joka on Israelin hallinnon alla. Israel miehitti alueen 1967 kuuden päivän sodassa. Sitä ennen kaupunginpuolikas oli liitetty Jordaniaan, kuten koko Länsiranta. Itä-Jerusalemin palestiinalaiset tulevat keskimäärin vähän paremmin toimeen kuin Länsirannalla asuvat, sillä töitä on enemmän. Myös pukeutumiskulttuuri on vapaampaa. Se näkyy Birzeitissä, jossa noin joka neljäs opiskelija on Jerusalemista. Iso osa opiskelijoista tulee myös Ramallahista, joka on esimerkiksi Jeniniin verrattuna hyvin vapaamielinen kaupunki. Anabtawin matka miehitetystä Itä-Jerusalemista yliopistolle ei aina suju ongelmitta. Noin 30 kilometrin koulumatkaan menee tavallisesti tunti, joskus kaksikin. Välissä pitää läpäistä Qalandian tarkastuspiste, jota voisi kuvailla muurilla ympäröidyn Länsirannan pääportiksi. Välillä se ruuhkautuu pahasti, ja matka venyy. Vain Jerusalemissa asuvat palestiinalaiset pääsevät Israelin puolelle. Myös Länsirannan sisällä on lukuisia Israelin armeijan tarkastuspisteitä, joilla valvotaan ihmisten liikkumista. Osa pisteistä on käytössä vain välillä, ja niitä saatetaan avata tai sulkea yllättäen. Koskaan ei voi tietää, kuinka kauan koulumatka kestää.

Opiskelijat polttavat vesipiippua liberaalin Birzeitin yliopiston läheisessä kahvilassa.

30


”Ei ole väliä, oletko töissä vai työtön, kunhan olet koulutettu”, Ayala Anabtawi sanoo. Anabtawi kertoo, että kolme neljäsosaa Itä-Jerusalemin palestiinalaisista opiskelijoista on Birzeitissä. Hänen syynsä opiskella siellä kuulostavat yleismaailmallisen arkisilta. "Kaikki kaverinikin tulivat Birzeitiin, ja täällä tapaa ihmisiä kaikkialta Palestiinasta. Olisin voinut yrittää Jerusalemin heprealaiseen yliopistoon, mutta sinne on todella vaikea päästä, eikä minulla olisi siellä oikeastaan sosiaalista elämää." Birzeitistä on mahdollista päästä vaihto-opiskelemaan Eurooppaan, esimerkiksi Espanjaan tai Ranskaan. Anabtawille maalla ei ole niin väliä, mutta hän haluaa nähdä ja kokea, mitä Palestiinan ulkopuolella on. Anabtawi tuntuu suhtautuvan yliopisto-opiskeluun melko samalla tavalla kuin kuka tahansa suomalainen opiskelija. Mutta mikä saa palestiinalaiset janoamaan tietoa ja hankkimaan kalliin koulutuksen, vaikka työllistyminen on parhaimmillaankin epävarmaa? Ayala Anabtawilla on vastaus kysymykseen. ”Koulutus on ase. Ei ole väliä, oletko töissä vai työtön, kunhan olet koulutettu. Jos vihollinen näkee, että olet si-

vistymätön ja kouluttamaton, sitä käytetään miehityksen edistämiseksi.” Samaan ajatuksen törmää hyvin usein yliopistoilla opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa keskustellessa. Nader Aboqthela esittää myös tärkeän huomion: Hänen mukaansa vuosikymmeniä jatkunut konflikti ei johdu uskonnollisista syistä, vaan kiista on palestiinalaisten ja miehittäjien välinen. Hän uskoo, että molemmilla puolilla on ihmisiä, jotka haluavat ratkaista konfliktin inhimillisellä tavalla. Siinä auttaa koulutus. ”Uskonto on ihmisen ja jumalan välinen yksityisasia. Uskon, että jonain päivänä kristityt, muslimit ja juutalaiset tulevat elämään täällä rauhassa keskenään.” Aseellinen vastarinta miehitystä vastaan on kuin kävisi tulitikulla panssarivaunun kimppuun. Israel kuuluu maailman johtaviin sotilasmahteihin, ja kaupan päälle sillä on Yhdysvaltojen materiaalinen ja henkinen tuki. Koulutus tasoittaa palestiinalaisten puntteja älyllisessä kamppailussa ja pitää kaukaisuuteen karkaavaa konfliktin ratkaisua edes vähän lähempänä. ▪ Toimittaja ja kuvaaja toimivat kouluttajina Palestiinassa Kansanvalistusseuran mediakoulutushankkeessa. 31


Tässä jutussa kuulemme muun muassa nuoria kunnanvaltuutettuja, aktiivisia nuoriso­ valtuustolaisia ja nuorta miestä, joka järjesti abina mielenosoituksen. Annamme vinkkejä ehdokkaan valitsemiseen huhtikuun kuntavaaleissa ja muistelemme lämmöllä eeppisiä valtuustojen keskusteluja. Vaikuttaa voi monella tavalla!

Kuntavaalit – mikä voisi olla kiinnostavampaa? Anna-Sofia Nieminen & Mari Uusivirta

32

Antti Kyrö


Kuuluuko kunnan valvoa solariumeja?

V

astaus otsikon kysymykseen on: kyllä. Muutama vuosi sitten Suomessa puhuttiin kuntien älyttömistä tehtävistä. Samaan aikaan kävi yhä selvemmäksi, että moni kunta on pian rahapulassa ikääntyvän väestön kanssa – jos ei ollut jo. Hallitus alkoi karsia kuntien tehtäviä, mutta helppoja säästökohteita ei ollutkaan niin helppo löytää. Kunnat hoitavat noin noin kaksi kolmasosaa julkisista palveluista. Esimerkiksi sairaaloiden, koulujen ja teiden ylläpito on kallista hupia, jonka rinnalla solariumlaitteiden valvonnan lopettaminen olisi ollut mitätön säästö.

Nyt kuntien rahapulaa ratkotaan sote- ja maakuntauudistuksella. Sen tavoite on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja joitain muita kuntien vastuulla olevia tehtäviä siirtyy maakunnille. Kun kuntia isommat yksiköt järjestävät palveluja, on mahdollista säästää rahaa. Huhtikuun kuntavaaleissa ollaankin jännän äärellä. Ketä äänestetään kunnanvaltuustoihin murroskaudeksi? Miten he osaavat ottaa muuttuvan roolinsa, kun kuntien tehtäviä karsiutuu kesken valtuustokauden? Käytetäänkö sote-asioista vapautuva aika järkevästi? Miten nuoret huomioidaan?

Tärkeimmät päivät kevään kuntavaaleissa • Torstaina 9.3. vahvistuu, ketkä ovat ehdolla vaaleissa.

• Ennakkoon voi äänestää Suo-

messa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4.

• Sunnuntai 9.4. on vaalipäivä,

jolloin voi äänestää kello 9–20. Samana päivänä selviää, ketkä ehdokkaat pääsevät läpi.

• Torstaina 1.6. uudet kunnanvaltuustot aloittavat työnsä.

Mitä kannattaa vähintään tietää kunnallisesta päätöksenteosta?

Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija:

Kimi Uosukainen, Suomen Nuoriso­ valtuustojen Liiton pj:

Anu Vehviläinen, kunta- ja uudistus­ ministeri:

Jenni Airaksinen, kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori:

Ainakin se, mitkä ovat kunnan tehtävät ja millaisia palveluja kunta järjestää. Suomalainen kunta on tehtäviensä laajuuden mukaan ainutlaatuinen maailmassa. Usein kuulee sanottavan, etten minä käytä kunnallisia palveluja, vaikka kävelee kunnan ylläpitämillä kaduilla ja juo kunnan vesilaitoksen vettä hanasta – nämä esimerkkeinä. Tärkeää on tietää myös se, että vaaleissa valitut valtuutetut käyttävät kunnassa ylintä päätösvaltaa. Siksi äänestäminen on tärkeää.

Kuntapäätöksenteko ei ole House of Cardsia tai Game of Thronesia. Se on yhteispeliä ja sujuvan arjen mahdollistamista kuntalaisille. Yksikään kuntapäättäjä ei voi muuttaa asioita yksin, ja sotaisasta kuntapolitiikasta kärsivät aina kuntalaiset. Siksi kunnat tarvitsevat yhteisymmärrystä hakevia, asioihin paneutuvia ja tulevaisuuteen katsovia päättäjiä.

On tärkeää ymmärtää kuntien merkitys paikallisen päätöksenteon paikkana. Kunnanvaltuustossa ja lautakunnissa päätetään hyvin arkisista asioista: esimerkiksi kuinka paljon lukiossa tarjotaan opetusta ja minkä verran on valinnanmahdollisuuksia, mihin rakennetaan kevyen liikenteen väyliä, millä ehdoilla oppilas on oikeutettu koulukuljetukseen, ja kuinka paljon luokissa on keskimäärin oppilaita. Nuorten kannattaa tiedostaa, että luottamustehtäviin valittuihin saa ja pitää olla yhteyksissä vaalien välilläkin.

Kunnat vastaavat todella monista nuorten elämään voimallisesti vaikuttavista asioista. Osallistumalla kunnalliseen päätöksentekoon pääsee käytännössä sekä opiskelemaan yhteiskunnallista toimintaa että aidosti antamaan oman asiantuntemuksensa kuntien ja kaupunkien kehittämisen voimaksi. Hieno juttu nuorten kannalta on se, että uusi kuntalaki velvoittaa jokaista kuntaa asettamaan nuorisovaltuuston turvaamaan nuorten osallistumista.

33


Nuorisovaltuusto teki lehden vaikeasta aiheesta

E

iks jokainen meistä oo vähä päästään sekaisin, kysyy Joensuun nuorisovaltuuston toimittama Mielenrauhaa-lehti. Nuoret haluavat muuttaa mielenterveysongelmia koskevia asenteita tammikuussa ilmestyneellä lehdellä. Tempaus on hyvä osoitus siitä, että nuorten asiaa kunnissa ajavat nuorisovaltuustot voivat vaikuttaa monenlaisiin asioihin – ja mitä erilaisimmilla tavoilla. ”Lehdellä voi mahdollisesti vaikuttaa paljon laajemmin ihmisten asenteisiin ja mielipiteisiin kuin vaikka tekemällä kuntalaisaloitteen samasta asiasta”, lehden päätoimittanut nuorisovaltuutettu Enja Seppänen sanoo. Lehden tekijät halusivat tarjota kanavan oman tarinan kertomiseen ilman pelkoa leimatuksi tulemisesta. Siksi lehteä varten tehtiin verkkosivu, jonka kautta nuoret pystyivät palauttamaan nimettömästi omia tarinoitaan. Idea syntyi vuosi sitten syksyllä. Joensuun edellinen nuorisovaltuusto oli tehnyt lehden vanhempien eron vaiku-

tuksesta nuoreen, joten tuntui luontevalta ratkaisulta tehdä lehti myös mielenterveydestä. Seppänen kertoo, että koko lehti on tehty nuorisovaltuustolaisten omin voimin: yksi koodasi verkkosivut ja verkkolehden, toinen hoiti taiton ja valokuvat, muut auttoivat tarinoiden kokoamisessa ja kirjoittamisessa. ”Rankkojen tarinoiden kokoaminen oli välillä vaikeaa, mutta aiheen esille tuominen motivoi”, Seppänen kertoo. Palaute lehdestä on ollut positiivista, ja lukijamäärät ovat yllättäneet tekijät. Verkkolehden lisäksi Mielenrauhaa on ilmestynyt paperisena versiona, jota jaetaan Joensuun kouluihin ja nuorisotoimijoille eri puolille Suomea. ”Omasta ideasta kannattaa kertoa ihmisille, jotka voisivat mahdollisesti auttaa sen toteuttamisessa”, Seppänen sanoo. Mielenrauhaa-lehden verkkoversio: https://www.mielenrauhaa.com/

Näin suuressa osassa kuntia on ollut nuorisovaltuusto eri vuosina Vuosi

% kunnista

2000 2001 2005 2009 2016

15 % 28 % 45 % 57 % 70 % Lähde: Suomen Kuntaliitto

34

Nuoret pitää päästää ääneen viimeistään kesäkuussa Hieman alle sadassa Suomen kunnassa ei ole nuorisovaltuustoa, mutta tilanne muuttuu kesäkuun alussa. Uusi kuntalaki määrää, että siihen mennessä jokaisessa kunnassa tulee olla nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Lisäksi kuntalaissa todetaan, että ryhmän äänen on kuuluttava päätöksenteossa. Monissa kunnissa nuorten ääntä kuunnellaan jo. Parhaimmillaan vaikutusvalta ei jää siihen, että nuorilta pyydetään kommentteja valmiisiin päätöksiin. Esimerkiksi Tornion ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostot ovat yhdessä Inarin nuorisovaltuuston kanssa tehneet jo useana vuonna vaikuttamismatkan pääkaupunkiseudulle. Näillä matkoilla on tavattu päättäjiä ministeriä myöten ja tuotu esille pohjoista vinkkeliä. Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia vaikuttajaryhmiä, ja ne ajavat kunnissa paikallisten nuorten etuja. Nuorisovaltuuston lisäksi vaikuttajaryhmiä voidaan kutsua esimerkiksi nuorisoparlamentiksi tai nuorisoneuvostoksi. Pääkaupungissa toimii nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruuti. Kun nuorisovaltuustoilla on yleensä paikka lautakunnissa ja valtuustossa, Ruudilla ei tällaisia paikkoja ole. Helsinki on sen sijaan kokeillut nuorten osallistamista budjetin tekoon, ja nyt käytäntö on vakinaistettu. Nuoret saavat siis ideoida nuorten vapaa-ajan toimintaa ja päättää nuorisoasiainkeskuksen budjetin suunnan vuosittain.


Mitkä teemat kevään kuntavaaleissa ovat tärkeitä nuorille?

Äänestä, mutta älä miettimättä! Ajattele vähintään näitä, kun valitset ehdokasta:

Pietu Heiskanen, Suomen Lukiolaisten Liiton pj:

Jenni Airaksinen, kuntaja aluejohtamisen yliopistonlehtori:

Kimi Uosukainen, Suomen Nuoriso­ valtuustojen Liiton pj:

Lukiolaisille tärkeitä teemoja ovat terveellisen ja viihtyisän opiskeluympäristön edistäminen sekä laadukas ja monipuolinen lukiokoulutus. Lukiokoulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti kuntia. Isona yksittäisenä teemana tullaan puhumaan esimerkiksi lukiokoulutuksen saavutettavuudesta. Lähtökohtana on, että jokainen lukiolainen voisi halutessaan käydä lukion kotoa käsin. Yleisiä, mutta nuoria vahvasti koskettavia teemoja ovat esimerkiksi joukkoliikenne ja nuoriso- ja urheilutilojen määrä ja kunto.

Se riippuu tietenkin nuoresta itsestään ja myös asuinpaikasta. Osaa kiinnostaa kaupunkikulttuuri ja tapahtumat, osaa liikuntamahdollisuudet ja urheilu. Myös syrjäytymisen ehkäisyn ja yksinäisyyden teemat ovat monille nuorille tärkeitä, ja kyllä tuntemiani nuoria kiinnostavat myös lasten asiat ja vanhusten hyvinvointi.

Ensi kevään kuntavaaleissa tasapainottelevat kaksi vaakakuppia: yhtäältä nuoriin sekä tulevaisuuden kasvuun panostaminen ja toisaalta kuntatalouden tasapainottaminen sekä kestävä taloudenpito. Tämän vaa’an tulee olla tasapainossa niin, että jokainen Suomen kunta voi tarjota laadukkaat, riittävät ja tehokkaasti tuotetut koulutus-, sivistys- ja harrastuspalvelut. Tärkeäksi teemaksi nousee varmasti myös kuntien elinvoima, joka tarkoittaa niin yritysmyönteisiä kaavoitusratkaisuja kuin katufestareita.

Nuorten osuus kuntavaaleissa 2012 18–29-vuotiaiden osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valtuutetuista kuntavaaleissa 2012

1. Tulevaisuus on sumua. Kukaan ei oikeastaan tiedä, mihin me olemme menossa. On digitalisaatiota, sote- ja maakuntauudistusta ja mitä vielä. Mieti, kuka ehdokkaista pärjää, kun kunnanvaltuustojen työ muuttuu. 2. Multitaskaaja vai yhden asian ihme? Jos sinulle tärkeintä on kunnan lukion säilyminen, valitse ehdokas, joka keskittyy ajamaan juuri sitä asiaa. Jos taas arvostat laaja-alaisuutta, valitse ehdokas sen mukaan. 3. Vastaako ehdokas someviestiin? Pidät sitten jäyhästä tai avoimesta tyylistä, tärkeää on, että ehdokas kykenee vuorovaikutukseen äänestäjiensä kanssa. Kokeile! Jos ehdokkaasi on aktiivinen vaikka Twitterissä, kysy häneltä jotain ja katso, saatko vastauksen. 4. Esiintymistaidoilla on väliä. Kun juttua tulee sujuvasti ja hymy pysyy joka tilanteessa, asioihin vaikuttaminen helpottuu. Tarkkaile, kuka ehdokkaista osaa perustella kantansa ja esiintyä sulavasti. Hän pystyy ehkä vaikuttamaan virallista asemaansa laajemminkin. 5. Millaista ehdokasta et ainakaan halua? Onko sinulla arvoja, joista et halua tinkiä? Vaalikoneista voi usein tarkistaa ehdokkaan kannan keskusteluttaviin eettisiin kysymyksiin. Siitä sitten raksimaan ehdokkaita pois omalta listalta.

Äänioikeutetut

18,6 % Ehdokkaat

10 % Valtuutetut

5,7 %

6. Puolue vai ehdokas edellä? Vaalijärjestelmässämme ääni ehdokkaalle on aina myös ääni ehdokkaan puolueelle. Tutustu siis puolueen tavoitteisiin ja linjauksiin. Ovatko ne sellaisia, joille haluat antaa tukesi?

Lähde: Suomen Kuntaliitto 35


Valtuustojen kuopukset kertovat Viime kuntavaaleissa pääsi läpi useita 18-vuotiaita, ympäri Suomen kaikkiaan 26 kappaletta. Kukin heistä oli aloittaessaan paikkakuntansa valtuuston nuorin. Millaista se on?

Riikka Karppinen, Sodankylä

Essi Ervasti, Kempele

Jussi Kukkola, Hyvinkää

”Muita valtuutettuja nuorempana ”Kunnanvaltuustosta olen saanut ”Hyvinkään valtuutetuista kaksi minun on pitänyt todistaa, että minulla on taitoja, joita ei yliopistossa opi. Olen oppi- on alle 30-vuotiaita ja melkein puolet yli mielipiteitä ja pystyn perustelemaan ne. Nyt, nut paljon itsestäni ja siitä, miten politiik- 60-vuotiaita. Alussa mielipidettäni kysytkun valtuustouraa on takana neljä vuotta, kaa oikeasti tehdään. tiin lähinnä asioista, jotka selkeästi koskivat uskottavuus on tullut lunastettua. Kun valtuustoon lähti näin nuorena, nuoria. Minun piti ottaa oma tilani ja näytAlussa minulle sanottiin, että ethän si- omassa mielessä oli ajatus siitä, että on tää muille, että olen kiinnostunut muistakin nä voi tätä tietää, koska et ollut vielä syn- altavaastaja kokeneempiin ja vanhempiin asioista ja osaan ottaa niistä selvää. Näin olen tynytkään tai koska tästä päätettiin viime valtuutettuihin verrattuna. Se on nopeasti saanut luottamusta, ja viime lokakuussa mikaudella. Usein oletus oli, että nuorta ih- poistunut. nusta tuli valtuustoryhmäni puheenjohtaja. mistä kiinnostavat esimerkiksi talousMuut valtuutetut ovat suhtautuneet miEnsimmäinen aloitteeni velloi vuoden asioiden sijaan nuorten asiat ja kevyet nuun hyvin ja rohkaisseet. En ole kohdan- virkamieskoneistossa, kunnes valtuustossa aiheet. Näissä tilanteissa ei saanut jäädä nut minkäänlaista ikärasismia, ja minulta päätettiin, että rahat eivät riitä. Valtuustoarastelemaan. tullaan kysymään mielipidettä, jos tehdään aloitteen tekeminen on aika hidas ja kallis Olen puolueeni Sodankylän historian nuoria koskevia päätöksiä. Luulen sen joh- tapa vaikuttaa. ensimmäinen ja ainoa kunnanvaltuutettu. tuvan ainakin osin siitä, että Kempele on Onneksi tajusin, että on muitakin keiPuolueen ainoana edustajana on usein vai- pieni kunta, ja kaikki tuntevat kaikki. noja. Olen rakentanut virkamiehiin hyvät kea viedä asioita läpi, mutta voi herätellä Ensimmäisenä vuonna valtuustyöhön suhteet. Viime kesänä ehdotin sähköposkeskustelua asioista, joista muut puolueet meni paljon aikaa. Seuraavana syksynä tilla, että voisimme kokeilla samanlaisia haluavat vaieta. Olen muun muassa nosta- aloitin Vaasassa yliopisto-opiskelut, ja val- pyöränhuoltopisteitä kuin Kotkassa. Nyt nut kaivoskeskustelun pinnalle. tuustotyö on jäänyt vähemmälle. Kuntapo- asia etenee, ja sitä kokeillaan kesällä. Tuntuu, että viimeisten parin vuoden ai- litiikka on ollut minulle mukava harrastus, Hyvinkään kaupunginvaltuuston pääkana olen päässyt vasta vauhtiin. On haus- mutta ei päivätyö. töksenteko on kauniisti sanottuna aika ka huomata, kun asioita, joista olen ollut Minusta abi-ikäinen voi hyvin lähteä vanhaa, kun ikärakenne on mitä on. Valpäättämässä, ilmestyy katukuvaan. ehdokkaaksi. Pitää vain miettiä, mihin tuutetut ovat tavallisia ihmisiä mielipiteiVaikka asun Helsingissä, käyn paljon So- käyttää aikaa ja missä kokouksissa käy. neen, jotkut käyttäytyvät paremmin ja jotdankylässä. Viime vuonna olin poissa vain Kulkuneuvot kyllä kulkevat kaupunkien kut huonommin. Valtuustot kaipaavat lisää yhdestä valtuuston kokouksesta.” välillä.” nuoria valtuutettuja.” 36


Kuinka suuri osa 18–29-vuotiaista olisi halukas ottamaan vastaan kunnallisen luottamustehtävän? Ehkä 32 % Ei 60 %

Mikä hiton soteja maakunta­ uudistus? Uutisissa on vaahdottu loputtomiin sote- ja maakuntauudistuksesta, mutta et meinaa saada tolkkua, mistä oikein on kyse? Ei hätää, kokosimme tärkeimmät pointit:

1. Tavoite on, että sosiaali- ja terveys-

Kyllä 8 % Lähde: Suomen Kuntaliitto, vuoden 2015 ARTTU2-kuntalaiskysely, johon vastasi 18–29-vuotiaita yhteensä 1 156.

Mihin lukiolaisen kannattaa kiinnittää huomiota kevään kuntavaaleissa?

palvelujen järjestäminen ja muita aiemmin kuntien vastuulla olleita tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019. Maakunnat vastaavat esimerkiksi sairaaloista ja pelastuslaitoksista, kuntien vastuulle jäävät esimerkiksi koulut ja kirjastot.

2. Maakuntia tulee 18, ja ne ovat itsehallinnollisia. Se tarkoittaa, että niiden päätöksenteko perustuu omiin suoriin vaaleihin, maakuntavaaleihin. Vaaleilla valitaan maakuntavaltuustot.

3. Ensimmäiset maakuntavaalit on

tarkoitus järjestää tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä. Vuonna 2021 ja siitä eteenpäin maakuntavaalit pidetään huhtikuussa samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Siis lisää mahdollisuuksia äänestää!

4. Sote-uudistuksen myötä valinPietu Heiskanen, Suomen Lukiolaisten Liiton pj:

Anu Vehviläinen, kunta- ja uudistus­ ministeri:

Kimi Uosukainen, Suomen Nuoriso­ valtuustojen Liiton pj:

Vuoden 2017 kuntavaalit ovat koulutusvaalit. Se tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille tulevaisuuden kunnan merkittävimpiä tehtäviä ovat koulutuksen ja sivistyksen vaaliminen. Näistä teemoista on uskallettava puhua, ja niitä pitää uskaltaa nostaa rohkeasti keskustelunaiheiksi. Tässä lukiolaisten kannattaa ottaa roolia – ja uskon, että niin tulee tapahtumaan. Nuoret eivät ole pelkästään tulevaisuuden tekijöitä. Olemme myös tässä ja nyt.

Kuntien rooli tulee muuttumaan merkittävästi uuden kunnallisvaalikauden aikana. Kun maakunnat ottavat vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista 1.1.2019 alkaen, kuntien roolissa korostuu erityisesti koulutukseen, sivistykseen, vapaa-aikaan, elinvoimaan ja ympäristöön liittyvät tehtävät. Pidän erittäin tärkeänä, että kuntavaaleissa on paljon nuoria ehdokkaita, jotta nuorten ääni kuuluu entistä paremmin kuntien valtuustoissa ja luottamuselimissä.

Jokaisen lukiolaisen tulee kiinnittää kevään vaaleissa huomiota kunnan tehtävien muuttumiseen kesken vaalikauden, vuoden 2019 alusta. Kuntien valtuustoihin tarvitaan sivistys-, nuoriso- ja elinvoimapäättäjiä nykyisten sote-jäärien sijaan. Lasten ja nuorten palvelut tulevat olemaan kuntien keskiössä. Meidän nuorten tulee varmistaa, että jokaisella kuntapäättäjällä on näkemyksiä koulutus-, nuoriso- ja palveluverkkoasioista sekä siitä, miten nuoria kuullaan kunnan päätökseossa ja toiminnassa.

nanvapaus lisääntyy. Asiakas voi valita, meneekö hoitoon esimerkiksi yksityiseen yritykseen vai julkiselle puolelle, ja asiakasmaksu on sama. Vaativin hoito keskitetään 12 sairaalaan.

5. Uudistusta on perusteltu monien

kuntien rahapulalla. Rahapulan takia palveluiden laadussa ja saatavuudessa on kuntien välillä eroja. Tehokkuuden ja yhdenvertaisuuden uskotaan paranevan, kun kuntia suuremmat maakunnat saavat vastuun palveluista.

6. Moni asia on vielä epävarma,

koska sote- ja maakuntauudistus on vasta suunnitteluasteella. Käytäntö näyttää, tuoko uusi malli tehokkuutta, yhdenvertaisuutta ja säästöjä.

37


Hyvää työtä, kunnat! Kunnissa päätettävät asiat tuntuvat usein pitkäpiimäisiltä ja paikallaan junnaavilta. Mutta eihän se niin mene! Kunnat vain tekevät työtä vaikeiden ja pitkäjänteisyyttä vaativien asioiden kanssa. Koska onnistumisia ei ole aina helppo huomata, tässä muutama nappiin mennyt tarina viime vuodelta:

Juokse Seinäjoki, juokse! Etelä-Pohjanmaan pääkaupungilla menee yhtä lujaa kuin lapsella liukumäessä. Päiväkotien ja koulujen pihoja ja ruokalistoja muutettiin niin, että lasten ylipaino saatiin putoamaan. Vielä 2011 peruskoulun viidesluokkalaisista 16 prosenttia oli ylipainoisia, mutta nyt vastaava määrä on enää 8 prosenttia. Lapsia ei laihduteta, vaan elinympäristöstä tehdään liikuttava. Tätä härmäläisfilosofiaa on käyty ihmettelemässä ihan Etelä-Koreasta asti. Stadin stydit verkkosivut. Helsingin kaupungin verkkosivut valittiin yhdysvaltalaisen Rutgersin yliopiston tekemässä vertailussa Euroopan parhaiksi! Ai että. Maailmanlaajuisessakin skabassa Helsinki pääsi kakkoseksi, edellä vain Etelä-Korean Soul. Erikoiskehuja Helsingille annettiin kaupunkilaisten osallistamisesta ja sivuston turvallisuudesta. Yhteen hiileen, Kyyjärvi! Pieni 1 400 asukkaan kunta Keski-Suomessa sai ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Kynttiläpalkinnon. Kunta on ottanut turvapaikanhakijat hyvin vastaan sen jälkeen, kun äänestys vastaanottokeskuksen perustamisesta Kyyjärvelle meni täpärästi läpi. Vaikka vastustus oli kovaa, myönteisen päätöksen jälkeen vastustajatkin tekivät töitä yhteisen päämäärän eteen. 14 perhettä saatiin nopeasti asutettua kuntaan.

38

Eeppisimmät kunnanvaltuustojen kokoukset Aina ei ole helppoa päättää asioista, mutta onneksi kaikilla on kaikesta mielipide! Muistelemme lämmöllä näitä kaupungin- ja kunnanvaltuustojen kokouksia:

Tampereen ratikka­ keskustelu 2016

Pyhäjärven 150-vuotiskokous 2016

Tampereelle tulee raitiovaunulinja! Mutta vähällä oli, ettei tullut, koska tuntitolkuilla venyneet valtuuston kokoukset meinasivat tukehtua omaan järjettömyyteensä. Aikakirjoihin jäivät muun muassa filosofis-teoreettinen pohdinta: ”ratikka on vaarallinen, koska se on äänetön ja kuurot eivät kuule sitä” ja Tampereen oraakkelin Mikko Alatalon ennustus: ”jos ratikka tulee, täällä vaan työttömät ajelee ratikalla tylsyyttään”.

Pyhäjärvellä ei mihinkään suhtauduta turhan hartaasti. Valtuuston 150-vuotisjuhlakokouksessa äidyttiin riitelemään edellisen vuoden tilinpäätöksestä niin kiivaasti, että kokous piti keskeyttää. Eikä siinä vielä mitään, mutta kun kaupunginhallitus oli jo kerran joutunut kumoamaan samasta asiasta tehdyn päätöksen, koska valtuuston äänestykset oli järjestetty päin honkia. Rai rai!

Helsingin kasvisruoka- Tampereen delfinaario­ keskustelu 2010 jutustelu 2014 Eeppisen huonon argumentoinnin perusopintoihin kuuluu Helsingin kaupunginvaltuuston kasvisruokakeskustelu vuodelta 2010. Valtuutetut kokivat, että pinaattikeiton sijaan kyse on stalinismista ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Faktojen sijaan he puhuivat ilmavaivojen, diabeteksen ja anoreksian lisääntymisestä kasvisruuan takia. Huh huh.

Tampereella osataan keskustella! Kun vuonna 2014 kaupunginvaltuusto pohti kaupungin omistaman delfinaarion tulevaisuutta, valtuutetut arvioivat delfiinien sielunelämää luonto-ohjelmista saadun tietämyksen perusteella sekä esittelivät kuvia itsestään silittämässä delfiiniä. Alasajoa kannattanut Satu Hassi perusteli kantaansa muistelemalla, että oli jo 20 vuotta sitten ehkä näyttänyt valtuuston budjettikokouksen ruokatauolla dokumenttielokuvan aiheesta.


Abi järjesti mielenosoituksen Vaikuttaa voi muutenkin kun vaaleissa. Kun tarpeeksi ärsyttää, saattaa tulla järjestäneeksi vaikka mielenosoituksen.

Se jotenkin vain tapahtui”, Tuomas Sade­niemi muistelee kesällä 2015 Helsingissä järjestämäänsä mielenosoitusta. Homma meni suunnilleen näin: 19-vuotias, lukion kolmatta vuotta käyvä Sadeniemi kuuli uutisista, että hallitus leikkaa koulutuksen rahoitusta. Häntä suututti, ja hän laittoi asiasta WhatsApp-viestin kaverilleen. He päättivät järjestää mielenosoituksen, valitsivat itselleen sopivan päivän ja tekivät Facebook-tapahtuman parin viikon päähän. Jossain kohtaa kolmaskin kaveri lähti mukaan järjestelyjoukkoihin. Sadeniemi jakoi tapahtuman linkkiä minne ikinä keksi. Yhtäkkiä ilmoittautuneita oli

tuhansia. Seurasi kaksi intensiivistä viikkoa, joiden aikana Sadeniemi muun muassa neuvotteli opiskelija- ja ammattijärjestöjen kanssa. Myös nettipoliisi antoi neuvoja. Sitten mielenosoitus rysähti päälle. Eri arvioiden mukaan siihen osallistui 1 500–4 000 ihmistä. ”Sopersin jotain lavalla, ja marssimme läpi kaupungin. Sitten lähdimme kotiin. Se oli tosi outo kokemus.” Sadeniemi oli osallistunut vain kerran aiemmin mielenosoitukseen eikä ollut koskaan järjestänyt sellaista. Hänellä ei myöskään ollut kokemusta politiikasta. Koulutusleikkaukset olivat kuitenkin abiturientille niin tärkeä aihe, että hän halusi tehdä jotain.

Ei hän toki uskonut, että mielenosoituksella saisi kovin suoria vaikutuksia – päätös leikkauksista oli jo tehty. Tavoite oli ennemmin nostaa asiaa ihmisten tietoisuuteen. ”Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta, kun rahaa otettiin pois koulutuksesta. Nimenomaan se jatkuvuus oli meistä huolestuttavaa.” Sittemmin Sadeniemi on valmistunut ylioppilaaksi, tehnyt töitä ja käynyt armeijan. Itselleen tärkeissä asioissa hän aikoo jatkossakin vaikuttaa vähintään kahvipöytäkeskusteluissa ja äänestämällä. ”Jos riittävästi ärsyttää, niin varmaan sitten kerään taas pari tuhatta ihmistä kasaan, ja menemme huutamaan.”

Miten muuten kuin äänestämällä lukiolainen voi vaikuttaa lähiympäristössään?

Jenni Airaksinen, kuntaja aluejohtamisen yliopistonlehtori:

Pauliina Seppälä, yrittäjä ja vuoden 2016 yhteiskuntatieteilijä:

Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija:

Pietu Heiskanen, Suomen Lukiolaisten Liiton pj:

Monin tavoin. Vapaaehtoistyö on vaikuttamista. Sillä voi monin tavoin parantaa elinympäristönsä tilaa ja tuoda onnea sekä itselleen että muille. Myös nuorisovaltuustot ovat hieno tapa vaikuttaa. Kunnat myös ottavat mieluusti nuoria mukaan erilaisiin asiakasraateihin ja osallisuuden kehittämisprojekteihin. Olkaa yhteydessä omaan kuntaanne!

Voi olla itse aktiivinen kaikenlaisissa yhteisissä projekteissa – esimerkiksi aloittaa kaupunkiviljelyn kunnan alueella tai osallistua turvapaikanhakijoiden tukemiseen. Voi osallistua järjestöjen toimintaan tai toimia epävirallisesti. Kunnan virkamiehiltä voi kysyä neuvoa ja apua kunnan alueella toimimiseen. Kunnanvaltuuston jäseniin voi olla yhteydessä. Sekä virkamiehiin että kunnanvaltuustoon voi yrittää vaikuttaa adresseilla, yhteydenotoilla ja kampanjoinnilla.

Tapoja vaikuttaa on monia. Puolueet, eri järjestöt ja vaikkapa paikkakunnan nuorisovaltuustot ovat tällaisia. Kaiken ikäisillä on kunnallinen aloiteoikeus. Kesäkuusta lähtien 15 vuotta täyttäneet voivat myös tehdä aloitteen kunnallisesta neuvoa antavasta kansanäänestyksestä. Lisäksi nuoret voivat osallistua erilaisiin kuntalaisraateihin ja kuulemistilaisuuksiin. Asukkaat haluavat osallistua myös yhä useammin omaehtoisen toiminnan kautta, esimerkiksi järjestämällä tapahtumia.

Oikeastaan kaikki ihmisen toiminta on vaikuttamista jollain tasolla. Jos ostat kaupasta esimerkiksi sohvan, tuet päätökselläsi tuotteen valmistajaa ja hänen toimintatapojaan. Jos kerrot mielipiteesi ääneen, se voi vaikuttaa samalla kuulijoiden ajatuksiin. Ole siis rohkea ja kerro aina mielipiteesi, niin vaikutat siihen, mitä ympärilläsi tapahtuu.

39


Kulttuuritentissä

”Tasa-arvo ja feminismi ovat minulle tärkeitä arvoja” Tuukka Tuomasjukka     Dorit Salutskij / Otava

Lukioikäisenä Jenni Pääskysaari luki Batmansarjakuvia. Omissa kirjoissaan hän kehottaa lapsia ja nuoria haastamaan ulkopuoliset odotukset.

Hei Jenni! Aloit syksyllä juontaa MTV3:n keskusteluohjelmaa Pitääkö olla huolissaan. Mistä sinä olet huolissasi? Moi! Onneksi ohjelmassa ei ole kyse meidän huolistamme, sillä en ole kovin huolehtivaista tyyppiä. Pohdin mieluummin panelistiemme kanssa sitä, pitääkö kansalaisten olla huolissaan omista huolenaiheistaan. Jos on pakko sanoa jotain, niin olen ehkä hieman huolissani siitä, miten saan polkupyöräni kaivettua lumikinoksesta taloyhtiömme sisäpihalta. Sinut tunnetaan Poika, sinä olet… ja Tyttö, sinä olet… -kirjoistasi, mutta julkaisit ensimmäisen murrosikäisille tytöille suunnatun opaskirjasi Kompassi – Jennin kirja sinulle jo 15 vuotta sitten. Miksi palasit tauon jälkeen saman aiheen pariin? Kompassi oli niin sanottu tilaustyö, jonka pariin päädyin kustannusosakeyhtiö Otavan pyynnöstä. Kirja oli eräänlainen ensyklopedia: netti ei vielä vuonna 2002 tarjonnut

40

niin laajasti tietoa kuin nykyään, ja siksi halusimme kerätä yksien kansien väliin lähes kaiken, mitä teini-ikään voi kuulua. Kompassi muutti elämäni. Sen kirjoittamisen jälkeen olen tarkkaillut maailmaa erityisesti tyttöjen, lasten ja nuorten silmin. Haluan omalta osaltani vaikuttaa siihen, että maailmassa olisi tilaa erilaisuudelle ja että kaikki saisivat äänensä kuuluviin. Millaisia kirjoja sinä luit nuorena? Lukioikäisenä luin pääasiassa Batman-sarjakuvia, Woody Allenin tekstejä ja Eeva Kilven runoja. Kaikkien pitäisi jossain elämänvaiheessa löytää Eeva Kilven runot. Niissä on kaikki viisaus, lempeys, ymmärrys ja myötätunto, mitä elämässä tarvitsee. Koen äärimmäisen ahdistavaksi määritellä jotakin kirjallisuusgenreä omakseni, ja sama pätee musiikkiin ja elokuviin. Rakastan sekä Pedro Almodovarin ohjauksia että Leslie Nielsenin tähdittämiä elokuvia, kuten Hei, me lennetään! ja Mies ja alaston ase.


41


”Hyvin pian aloin saada kyselyjä siitä, missä on poikien voimakirja.”

Olet aikaisemmin kertonut määrittäväsi itsesi kirjoittajaksi, et kirjailijaksi. Kun julkaisee kolmessa vuodessa neljä kirjaa, eikö silloin kuitenkin ole jo kirjailija? Heh, hyvä pointti! Minulla ei ole mitään kirjailija-määrittelyä vastaan. Tittelin välttely johtuu ehkä siitä, että en halua määritellä tekemisiäni yhdellä sanalla. Kirjoittaja pitää sisällään niin kirjojen kirjoittamisen, käsikirjoittamisen kuin vaikkapa ohjelmien konseptien aukikirjoittamisen, jota teen Rabbit Films -tuotantoyhtiössä. Oikeastaan olen yrittäjä, sillä teen kaiken yritykseni kautta: kirjoitan, tuotan, juonnan, konsultoin ja puhekeikkailen. Myös Sinä olet… -kirjoissa lokeroita pidetään vaarallisina, mutta olet kirjoittanut erilliset opukset tytöille ja pojille. Miksi? Emme todellakaan tarvitsisi eri kirjoja, sillä sukupuolella on mielestäni hyvin vähän merkitystä elämässä. Kirjoissani ei tueta tai pidetä millään tavalla yllä perinteisiä sukupuolirooleja ja stereotypioita, vaan molempien viesti on juuri näiden haastaminen. Tasa-arvo ja feminismi ovat minulle tärkeitä arvoja, ja niitä haluan kirjoillani maailmassa edistää. Se, että kirjoja on kaksi, johtuu niiden syntyprosessista. Halusin ensin kirjoittaa kirjan tytöille ja itsensä tytöksi kokeville. Kirjan julkaisun jälkeen ajattelin, että maa42

ilma on valmis. Hyvin pian aloin kuitenkin saada kyselyjä siitä, missä on poikien voimakirja. Siksi tein sen. Siinä on uusia haastatteluja, uudet kuvat ja eri kannet, mutta muuten se on samaa shittiä eri käärepaperissa. Juonnat suositun SuomiLOVE-ohjelman kolmannen kauden. Mikä on oma suhteesi suomalaiseen musiikkiin? Olen intohimoinen musiikin ystävä. Kuuntelen arjessa laaja-alaisesti musiikkia eri genreistä ja eri aikakausilta, mutta en oikeastaan kuuntele kotimaista musiikkia kuin joskus sattumalta radiosta. Tästäkin syystä SuomiLOVEn nauhoitukset olivat mahtava elämys. Sain aitiopaikalta kuulla ja nähdä kotimaan eturivin artisteja ja bändejä, ja kuulla, miten tärkeitä heidän kappaleensa ovat suomalaisille olleet. Kirjojesi kansiliepeessä kerrotaan, että haluaisit olla taitava tanssija. Miten kuvailisit tanssityyliäsi? Olen mielestäni aika hyvä tanssija, vaikka kaverini tanssitunneilta saattavat olla eri mieltä. Jos haastat minut hiphopissa, afrossa tai moonwalkissa, joudut koville. Mutta jos haastat minut tangossa, baletissa tai tynnyrihypyissä, päädyt todennäköisesti voittoon – ja minä ensiapuun. ▪


PARAS PAIKKA. Etsi oma unelmasi, löydä oma paikkasi. Pohjoinen on sinun.

• AMK-tutkinnot päivä- ja monimuotototeutuksena • Ylemmät AMK-tutkinnot • Opinnot Avoimessa AMKissa Haku 15.3.–5.4.2017.

www.lapinamk.fi Kemi • Rovaniemi • Tornio


HANKI OPISKELIJAKORTTI. Raha ei kasva puussa, muua onneksi on Frank ja opiskelijaedut. SLL:n jäsenenä saat opiskelijakortin ja kaikki Frankin edut.

NISSEN Muista myös opiskelijan -10% lisä-alennus!

Lue lisää osoiieessa frank.fi ja lataa Frank App puhelimeesi App Storesta tai Google Play -kaupasta.


VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

vuodesta 1975

SINÄ VALITSET TULEVAISUUTESI. YHDESSÄ ONNISTUMME! Abikurssit • AMK liiketalous • AMK soteli • AMK tekniikka ja liikenne Arkkitehtikoulutus • Biologia • Diplomi-insinööritutkinto • Farmasia • Historia Kasvatustiede • Kauppatiede • Kielet • Luokanopettajakoulutus • Lääketiede Maantiede • Maatalous-metsätiede • Oikeustiede • Opiskelutekniikka Psykologia • Taideteollinen ja kuvataide • Valtio- ja yhteiskuntatiede


ilmoitus

OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä 2015). Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki keväällä yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Olemme järjestäneet valmennuskursseja jo 40 vuoden ajan. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2016 ja kevääksi 2017 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuosittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden

Y

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

< päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2014-2015 oli yli 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen opetus on meille kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme!

98 % me n. m ista lee ilais avereil s s r a ku an k ikist urssia a k k 6 201 aan 15- telem 0 2 it een den uos tiet e k Kau lmis s ä a a lä oli v ikist lmis ” a k 6 leen va 201 9% on avereil 3 nk 200 e9 sien stamm urssiaa o u k ”V isi sila aan kurs ittelem s suo


ilmoitus s mu a e k j ko Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi vin at, o ttaj otetta oimist e p u t o l s , , u taso enein tkim ksen de. Kok äjä. (Tu tkimus u t tu uh op e jest ras laatus rssijär ekemä 15)” a P t ” u i y:n inta in k ä 20 ssas t ja h ipuolis arch O stäjist e u t a e u je n itta olemm mo link Res rssijär o m u l k m e: I 10 % Inno ennus tte emm sa saa nnusta m s l k a u v s ale enn kan dial verisi ka saa %!” n e r f ka uk a 15 ille han p or stat skurss lmen porukk i u n ”M ennu %. Ko ma valm nusta 5 useam i alen ljän ta e n ja

TUTKITTUA LAATUA!

1. Ylivoimainen kokemus

Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää!

2. Opetuksen laatu

Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valintakoe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

<

3. Kurssien rakenne ja aikataulutus

Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4. Harjoitusmateriaalit

Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

5. Oikea valmistautumistekniikka

Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme.

Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA 2015 0

Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (Innolink Research Oy)

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04


ilmoitus Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

KURSSITAULUKKO ABIKURSSIT: Kaikkiin Abikursseihimme kuuluu ainekohtaisesti Abi KOTI –kurssin opetusvideot (19-28 ot), joihin on rajaton katseluoikeus yo-kokeeseen asti. Videot saat käyttöösi heti ilmoittautumisesi jälkeen, joten pääset aloittamaan valmistautumisesi välittömästi! Abi syksy, Helsinki (pitkä ja lyhyt matematiikka, B-ruotsi ja A-englanti)

17.8.-20.9.2016

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Helsinki (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, B-ruotsi ja A-engl.)

28.1.-18.3.2017

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku ja Tampere (pitkä matematiikka)

20.2.-18.3.2017

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, biologia, B-ruotsi ja A-engl.) Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen.

AMK TEKNIIKKA JA LIIKENNE: Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot (50 oppituntia), joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

26.9.-28.10.2016

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

21.2.-23.5.2017

81 ot

760 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Helsinki

24.4.-23.5.2017

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Tampere

21.2.-23.5.2017

81 ot

760 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku

24.4.-23.5.2017

54 ot

570 €

50 ot

310 €

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMMATTIKORKEAKOULUT LIIKETALOUS: Kaikkiin AMK Liiketalouden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Liiketalouden KOTI –kurssin opetusvideot 31 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

300 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

300 €

ARKKITEHTIKURSSIT:

si essa u t au , oitt Ilm urssille sin ! m k s Huo ennus abikur valm yhden t saa sutta. k ma

Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

25.2.-18.3.2017

43 ot

490 €

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

25.4.-11.5.2017

42 ot

430 €

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU

27.5.-2.6.2017

67 ot

Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu

saatavilla lokakuusta 2016 lähtien

Matematiikka itseopiskelumateriaali

750 €* 330 €

saatavilla marraskuusta 2016 lähtien

140€

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille

1 020 €

BIOLOGIA: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

4.4.-19.5.2017

71 ot

750 €

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

4.4.-19.5.2017

71 ot

790 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

DIPLOMI-INSINÖÖRI TUTKINTO: DI SUPERTAKUU, Helsinki

21.1.-25.5.2017

252 ot

2 090 €

DI tutkinto VIP -TAKUU HELSINKI

21.1.-25.5.2017

252 ot

1 590 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

21.1.-25.5.2017

112 ot

1 180 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

4.4-25.5.2017

112 ot

1 180 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

4.5.-25.5.2017

62 ot

830 €

DI TAKUU, Tampere

10.4-25.5.2017

104 ot

950 €

DI TAKUU, Turku

10.4-25.5.2017

104 ot

950 €

Itseopiskelumateriaalit

180 € / aine

FARMASIA: Farmasia TAKUU PÄIVÄ Helsinki

27.3.-19.5.2017

102 ot

1180 e

Farmasia TAKUU ILTA Helsinki

27.3.-19.5.2017

102 ot

1130 e

Itseopiskelumateriaalit

140 € / aine


ilmoitus HISTORIA: Historia TAKUU, Helsinki

29.3.-18.5.2017

67 ot

Etäopiskelukurssi, Helsinki

660 € 300 €

KASVATUSTIEDE JA LUOKANOPETTAJAKOULUTUS: Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 32 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA TAKUU ilta, Helsinki

30.3.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU päivä, Helsinki

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Jyväskylä

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Oulu

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Tampere

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Turku

3.4.-29.4.2017

38 ot

490 €

31.3.-29.4.2017

32 ot

310 €

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

20.-30.5.2017

24 ot

300 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

20.-30.5.2017

20 ot

260 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

20.-30.5.2017

20 ot

260 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

20.-30.5.2017

24 ot

300 €*

Opettajankoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

20.-30.5.2017

24 ot

300 €*

2,5 ot

90 €

4 ot

90 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

Opettajankoulutus haastattelutilanne KOTI Opettajankoulutus ryhmätilanne KOTI

KAUPPATIEDE: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 117 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-1.6.2017

max 449 ot

5 930 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-1.6.2017

max 429 ot

3 130 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

1.2.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

28.3.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

28.3.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Intensiivi, Helsinki

11.4.-1.6.2017

103 ot

1 110 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

29.3.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu pitkä, Tampere

7.2.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

3.4.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

8.2.-1.6.2017

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

31.3.-1.6.2017

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu, Lahti

3.4.-1.6.2017

116 ot

1 360 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

5.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

6.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

10 .4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Jyväskylä

7.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

4.4.-1.6.2017

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

148 ot

Kauppatiede Verkko

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

Kauppatiede Takuu, Pori

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

830 € 540 €

480 € + lisämateriaali 230 €

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko –kurssista 50 %:n alennuksen. KIELET: Englannin kieli ja kääntäminen TAKUU, Helsinki

28.3.-15.5.2017

65 ot

670 €

LÄÄKETIEDE: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 164 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-15.5.2017

max 434 ot

6 590 €

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-15.5.2017

max 434 ot

3 490 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

20.9.2016-15.5.2017

282 ot

2 990 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

1.11.2016-15.5.2017

187 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

1.11.2016-15.5.2017

187 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

11.1.-15.5.2017

185 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Helsinki

25.3.- 15.5.2017

167 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Helsinki

25.3.- 15.5.2017

175 ot

2 170 €

5.4.- 15.5.2017

96 ot

1 320 €

25.3.- 15.5.2017

175 ot

2 170 €

3.11.2016-15.5.2017

187 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Tampere

24.3.- 15.5.2017

175 ot

2 050 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Tampere

11.1.- 15.5.2017

185 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Tampere

24.3.2016-15.5.2017

167 ot

1 890 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

2.11.2016- 15.5.2017

187 ot

2 090 €

12.1.- 15.5.2017

185 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU INTENSIIVI, Helsinki Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Espoo Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Turku


ilmoitus Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Turku

24.3.-15.5.2017

175 ot

2 050 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Turku

24.3.- 15.5.2017

167 ot

1 830 €

7.11.2016- 15.5.2017

187 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Oulu

24.3.- 15.5.2017

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

18.1.- 15.5.2017

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Kuopio

25.3.- 15.5.2017

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

19.1.- 15.5.2017

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Jyväskylä

25.3.- 15.5.2017

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

17.1.- 15.5.2017

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Lahti

23.1.- 15.5.2017

167 ot

1 740 €

aloitus 4.11.2016 alkaen

178 ot

1 290 €

24 ot

160 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu

si essa u t au , oitt Ilm urssille sin ! m k s Huo ennus abikur valm yhden t saa sutta. k ma

Lääketiede TAKUU KOTI, Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI Lääketiede Itseopiskelumateriaalit

520 €, 180 € / aine

Lääketiede Harjoituskoepaketti

240 €

MAANTIEDE: Maantiede TAKUU, Helsinki

28.3.-10.5.2017

51 ot

690 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

MAATALOUS-METSÄTIEDE: Maatalous-metsätieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi maatalous-metsätieteen Koti –kurssin opetusvideot, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti.

Kansantalous Takuu, Helsinki

6.4.-12.5.2017

38 ot

1 aine 560 € / 2 ainetta 860 €

Liiketalous Takuu, Helsinki

6.4.-12.5.2017

38 ot

1 aine 560 € / 2 ainetta 860 €

Kansantalous Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

38 ot

1 aine 350 € / 2 ainetta 650 €

Liiketalous Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

38 ot

1 aine 350 € / 2 ainetta 650 €

Itseopiskelu

115 euroa / aine, 175 euroa / 2 ainetta

OIKEUSTIEDE: Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-24.5.2017

max 450 ot

5 930 €

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x..-24.5.2017

max 349 ot

3 130 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

1.4.-24.5.2017

146 ot

1 450 €

Oikeustiede Takuu 2, HKI

1.4.-24.5.2017

146 ot

1 450 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

15.4.-24.5.2017

116 ot

1 070 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

8.5.-24.5.2017

52 ot

715 €

15.4.-24.5.2017

65 ot

745 €

Oikeustiede Takuu-Koti koko Suomi

Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super-Takuu ja VIP–kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 350 euron hintaan! Oikeustiede Takuu, Tampere

1.4.-24.5.2017

132 ot

1 417 €

Oikeustiede Takuu, Turku

1.4.-24.5.2017

141 ot

1 030 €

Oikeustiede Super-Takuu, Turku (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-24.5.2017

200 ot

2 190 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

1.4.-23.5.2017

116 ot

1 250 €

Oikeustiede Etäopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

590 €

Oikeustiede Itseopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

480 €

OPISKELUTEKNIIKKA: Opiskelutekniikka I, viikonloppukurssi

14.1., 14.1. ja 21.1.2017

16 ot

260 €

2.3.- 9.3.2017

16 ot

260 €

1.7.2016-30.6.2017

9 ot

130 €

Opiskelutekniikka II, päiväkurssi Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen, Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme saat opiskelutekniikkakurssista 50 %:n alennuksen. PSYKOLOGIA: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 65 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki

24.10.-7.11.2016

15 ot

160 €

Tilastotiede TAKUU marraskuu, Helsinki

24.10.2016-5.5.2017

108 ot + laskarit/tutorointi 15 t

940 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Helsinki

16.1.-5.5.2017

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

830 €

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

16.2.-5.5.2017

70 ot+ laskarit/ tutorointi 10 t

760 €

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

28.3.-5.5.2017

70 ot+ laskarit/ tutorointi 10 t

790 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

16.1.-4.5.2017

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

16.1.-4.5.2017

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Artikkelikurssi TAKUU päivä, Helsinki

28.3.-5.5.2017

48 ot

550 €

Artikkelikurssi TAKUU ilta, Helsinki

28.3.-5.5.2017

48 ot

510 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €

Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

1.7.-30.5.2017

65 ot

520 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

30.3.-4.5.2017

48 ot

450 €


ilmoitus Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

1.7.-30.5.2017

65 ot

520 €

Psykologia tilastotiede laskuharjoitukset KOTI –kurssi

1.7.-30.5.2017

26 ot

230 €

Psykologia tilastotiede Jyväskylä ja Joensuu KOTI –kurssi

1.7.2016-30.5.2017

30 ot

270 €

Johdatus psykologian tutkimukseen KOTI, koko maa

1.7.2016-30.5.2017

7,5 ot

120 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

1.7.2016-15.5.2017

15 ot

Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki Puh. 0207 280 340 www.valmennuskeskus.fi

90 €

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

140 €

TAIDETEOLLINEN: Taideteollinen TAKUU

18.2.-18.3.2017

56 ot

TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2016 lähtien

660 € 330 €

VALTIOTIEDE: Helsinki: Poliittinen historia TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Sosiaalityö TAKUU

3.4.-18.5.2017

65 ot

660 €

Sosiologia TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Talous- ja sosiaalihistoria TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Valtio-oppi: hallinnon ja organisaatioiden tutkimus TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Valtio-oppi: maailmanpolitiikan tutkimus TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Valtio-oppi: politiikan tutkimus TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Viestintä TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

660 €

Yhteiskuntapolitiikka TAKUU

3.4.-19.5.2017

65 ot

Valtiotiede itseopiskelumateriaali

660 € 140 € / aine

TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA 1. Haku-lehti

Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi.

2. Alakohtaiset infotilaisuudet

Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistuneesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus.fi, tai soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kai-

kille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

3. Studia-messut

Studia 2016 on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm. kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit , vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

4. Valintakoetietopalvelu

Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä: a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia). c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä.

Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

5. www.valmennuskeskus.fi

Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!


ilmoitus

LÄHETTÄKÄÄ MINULLE MAKSUTTA TIETOA KEVÄÄN 2017 VALINTAKOEVAATIMUKSISTA JA KURSSEISTA (MAX. 3 ALAA). HUOM! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. Abikurssit

Coaching uravalmennus

Kielet

Opiskelu ulkomailla

AMK Liiketalous

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Opiskelutekniikka

AMK Tekniikka ja liikenne

Farmasia

Lääketieteet

Psykologia

AMK soteli

Historia

Maantiede

Taidealat

Arkkitehtuuri

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Viestintä

Biologia

Kauppatieteet

Oikeustiede

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Nimi

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

ILMOITTAUDUN VALMENNUS- / ABIKURSSILLE 1.

HALUAN VARATA PAIKAN SEURAAVALTA KURSSILTA 2.

3. 4. Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille Kurssiajankohta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Kurssipaikkakunta

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

EUROOPPALAINEN NUORISOKORTTI Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin: kyllä ei Nimi

ei

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Muu, mikä?

Päiväys

Allekirjoitus

TILAAN ITSE- / ETÄOPISKELUMATERIAALIA 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija Suomen Lukiolaisten liiton jäsen Nordean Check In -asiakas

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

Tammasaarenkatu 1, PL 235 00181 Helsinki / vkinfo@valmennuskeskus.fi / puh. 0207 280 340 / www.valmennuskeskus.fi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


Eka kerta

Eka kerta

tutut kasvot kertovat ensimmäisistä kerroistaan

Antti Holman ekat ja vikat festarit Anna-Sofia Nieminen

”En ole tänä päivänäkään sellainen ihminen, että viihtyisin väenpaljoudessa mutaisilla pelloilla, mutta kesällä -99 lähdettiin Sonkajärven poikaporukan kanssa Ilosaareen. Olisikohan meitä ollut joku neljä tai viisi, kaikki nukkui samassa teltassa. Ne oli mun ekat festarit. Koko ajan oli aurinkoista. Mulla oli festariasuna Marimekon liskokauluspaita, sellainen punainen. Olin 16-vuotias, aloittanut edellisenä syksynä Kallion lukion Helsingissä. Se oli ensimmäinen kesä, kun mulla oli jännästi kavereita sekä Helsingistä että Sonkajärveltä, jossa olin kasvanut. Oli jotenkin sellainen maailmanmiehen olo. Tapasin yhden pitkäaikaisimmista ystävistäni ekaa kertaa Ilosaaressa. Istuin mun uusien Helsinki-kavereiden kanssa lavan lähellä. Mun kaverit oli sen kavereita, ja meidät esiteltiin. Siellä oli joku keikka menossa, mutta se ei kiinnostanut ketään. Bändeistä näin Nylon Beatin ja Ultra Bran. Ne oli mun suosikit. Sain Ultra Bran Terhiltä nimmarin julisteeseen, ja se oli mun elämän kohokohtia. Myöhemmin me opiskeltiin samassa koulussa, Teatterikorkeassa. Tietenkin olin kännissä koko festarin. Pääkonsertista nukuin pommiin, se oli vielä joku iso esiin-

Dorit Salutskij / Otava

tyjä. Olin ihan järkyttynyt, kun heräsin krapulassa. Kello oli 11 illalla. Yhdellä hetkellä tajusin, että mun laukku oli hävinnyt. Mulla oli siihen aikaan olkalaukku aina mukana, ja siellä oli hirveän henkilökohtaista materiaalia. Kukkaro taisi sentään olla taskussa. Sain silmittömän paniikkikohtauksen, heittelin jotain tuoleja. Huusin mun kavereille, että etteks te tajua, mun elämä on loppu, mun laukku on hävinnyt. Lähdin kävelemään ja menin istumaan joidenkin punkkareiden autoon. Ne sanoi, että mitä helvettiä sä teet, ja mä sanoin turpa kiinni kaikki, mulla on ihan hirveä tragedia. Ne kuunteli ja ymmärsi mua ja sitten me juotiin kiljua ja salmaria. Kaksi viikkoa myöhemmin poliisilta tuli puhelu, että mun laukku on poliisilaitoksella. Se oli jäänyt kaupan laukkusäilytykseen, kun käytiin festareilta hakemassa karkkia ja muuta. Sen jälkeen tuli olo, että tämä riitti. Ne oli mun vikat festarit.” Kirjailija ja näyttelijä Antti Holma (s. 1982) tunnetaan muun muassa Järjestäjä-romaanistaan ja Antti Holma Show’sta. Hän näyttelee vankilasta vapautunutta Jaakkoa tuoreessa elokuvassa Armoton maa. 53


Elämästä vierailevat kolumnistit kirjoittavat asiaa

Tatuoidut tietävät, ettei valintoja kannata pelätä Tuukka Tuomasjukka

Oletko nähnyt elokuvan Mr. Nobody? Siinä Jared Leton esittämä Nemo-poika joutuu tekemään valinnan isänsä ja äitinsä väliltä. Ahdistus saa hänet käymään läpi kaikki mahdolliset elämänpolkunsa kuolinvuoteelleen asti. Valintojen tekeminen on vaikeaa myös elokuvien ulkopuolella. Uskallanko jättää pitkän fysiikan opinnot, jos minua kiinnostaa enemmän kielet ja psykologia? Jatkaako vaikeaa seurustelusuhdetta? Kuinka pitkälle nämä päätökset seuraavat minua? Epävarmuus herää helposti. Minua auttaa tatuoitujen ihmisten ajatteleminen. Heidän ihollaan valinnat näkyvät päivittäin. Rohkeaa päätöstä tekevältä kysytään herkästi, onko hän varma, ettei tule katumapäälle. Omassa lähipiirissäni olevat tatuoidut ajattelevat toisin. Vaikka he eivät enää ottaisi osaa kuvistaan, he kuitenkin muistavat, millaisessa hetkessä päätös tatuoinnista tehtiin. Tuolloin kuva oli tärkeä ja luonteva, eikä päätöstä siksi kadu myöhemminkään. Sama asenne on siirtymässä myös työelämään. Keski-ikäisetkin ovat tajunneet, että työurat eivät enää koostu vuosikymmenistä samalla työpisteellä, vaan monista eri mittaisista pätkistä. Välillä vaihdetaan suuntaa ja tarvittaessa tullaan takaisin. Valintojen ei tarvitse olla pysyviä ­– armollisuus omaa hapuilua kohtaan yleistyy. Mutta armo seuraavia sukupolvia kohtaan, noh, se on vielä 54

Antti Kyrö

vaiheessa. Edelliset sukupolvet kannustavat meitä tekemään varmoja valintoja ja ajattelemaan seurauksia hamaan tulevaisuuteen. Voi olla työn takana saada vanhempi ymmärtämään edes harrastuksen lopettaminen, kun toinen pelkää mahdollisuuksiesi puolesta. Tämä näkyy myös jatko-opintoihin hakiessa: koulutuspolun rikkonaisuudesta ei juuri palkita, kun ensikertalaiskiintiöt on otettu käyttöön. Nuori saa järjestelmässä vähiten raippaa, kun hän valitsee jatkokoulutuspaikkansa heti toisen asteen jälkeen ja kerralla oikein. Yritä siinä sitten selittää, että ”varmat” valinnat harvoin tuntuvat omilta. Mr. Nobodysta jäi elämään sitaatti: En tiedä tulevaisuutta, joten en osaa päättää tästä. Nyt kun tiedän tulevaisuuden, en siltikään osaa tehdä päätöstä. Epävarmassa maailmassa onkin hyvä elää hetkessä – ja kääntää kurssia, kun edellinen valinta ei tunnu hyvältä. Nykyään tatuoinnitkin ovat niin tavallisia, ettei muste iholla sulje pois vaikkapa virkamiehen uraa. Kolumnin kirjoittaja Tuukka Tuomasjukka on 22-vuotias vapaa toimittaja ja toimittajaopiskelija, jolla ei ole tatuointeja.


Maailmalta vierailevat kolumnistit havainnoivat elämää ulkomailla

Mitä naapurit meistä ajattelevat? Sanna Raita-aho

Viime kuussa turkkilainen ystäväni – moderni, suomalaista heavy-metallia rakastava nuori kaupunkilaisnainen – ilmoitti ostaneensa kihlasormuksen. Hän ei kuitenkaan ollut kihlautunut vaan vain muuttanut poikaystävänsä kanssa saman katon alle. Kihlasormus oli hankittu naapureita hämäämään, koska tytön vanhemmat näin pyysivät. Mitä naapurit muuten ajattelisivat tyttärestä ja tämän suhteesta? Perinteisesti turkkilaisnuoren toivotaan avioituvan nopeasti kumppaninsa kanssa ja hankkivan lapsia erilaisten irtosuhteiden sijasta. Toinen tuttavani taas kertoi, että on alkanut opiskella elokuva-alaa salaa vanhemmiltaan. Pojalla on jo insinöörin koulutus, mutta hän ei silti uskalla kertoa toisesta tutkinnosta vanhemmilleen. He eivät hyväksy taidealaa, sillä eihän sellaisella elä tai saa yhteiskunnassa arvostettua asemaa. Turkissa asuvana suomalaisena hämmennyn usein siitä, miten paljon arvoa turkkilaiset antavat toisten mielipiteille. Niistä johtuvat paineet ovat niin yleisiä, että ilmiölle on turkiksi oma sanansakin. Mahalle baskısı tarkoittaa suoraan käännettynä naapuruston painetta. Ilmiötä voi ymmärtää, kun tarkastelee syvemmin turkkilaista yhteiskuntaa. Toisin kuin Suomessa, jossa ihmisten ajatellaan olevan oman onnensa seppiä, Turkissa nojataan lähipiirin tukiverkostoon.

Antti Kyrö

Tämä johtuu siitä, että yhteiskunnan muut tukiverkot ovat heikot, ja muun muassa hyvä koulutus ja terveydenhoito maksavat. Samalla yhteisö pystyy rajoittamaan yksilön valinnanvapautta. Esimerkiksi avioliitto on tärkeä perinne ja samalla investointi omaan turvallisuuteen. Osa vanhemmista myös aidosti pelkää, että perinteistä luopuminen johtaisi esimerkiksi perhesuhteiden rapautumiseen ja moraalittomaan elämäntapaan. Muutosta kuitenkin tapahtuu. Deittailu ja avosuhteet ovat lisääntyneet Turkissa erityisesti suurkaupungeissa asuvien ja korkeakoulutettujen parissa. Perinteiden tuomista paineista on silti hankala päästä kokonaan eroon. Kyse on jatkuvasta köydenvedosta vapaamman elämäntyylin ja perinteiden välillä. Taistelu näkyy myös Turkin poliittisella kentällä. Valtapuolue AKP on pyrkinyt tuomaan politiikkaan yhä konservatiivisempia arvoja. Vaikka osa ihmisistä haluaisi jo löysätä perinteitä, nykyhallituksen aikana se on käynyt yhä vaikeammaksi. Kolumnin kirjoittaja Sanna Raita-aho on Turkkiin erikoistunut toimittaja, joka asuu Turkin suurimmassa kaupungissa Istanbulissa ja työskentelee Ylen Turkin avustajana. 55


Essee tekstejä äidinkielen tunneilta

Koulunkäynnin sietämätön keveys Aino Valkama

56

Erkki Toukolehto


Kun puhutaan koulunkäynnistä, tulee ensin määritellä, minkä tasoisesta koulunkäynnistä puhutaan. Lukio on Suomessa määrällisesti ja ajallisesti vaativin paikka opiskella: sen suorittamiseen vaaditaan vähintään 75 kurssia lukuisia eri aineita noin kolmessa vuodessa ja ainakin neljä ylioppilaskoetta. Tämä essee käsittelee sitä, miksi koulunkäynti erityisesti lukiossa ei ole liian vaativaa. Lukiolaiselta vaaditaan älyllistä ponnistelua. Meidän täytyy olla tarpeeksi kypsiä, vaikka olemme vasta aikuisuuden kynnyksellä. Meidän täytyy taitaa aikataulutus, itsekuri ja elämänhallinta. Meidän täytyy tuntea omat rajamme ja oma kapasiteettimme. Sosiaalisten taitojemme täytyy olla ainakin välttäviä. Jos lukiota käyvä luulee hallitsevansa nämä elämän osa-alueet paremmin kuin todellisuudessa, hän voi kuvitella, että koulunkäynti vaatii häneltä liikaa aina, kun hän kohtaa haasteita. Tosiasia kuitenkin on, että jos ei ole valmis parantamaan omaa suorituskykyään tai kompensoimaan heikkouksiaan vahvuuksillaan, ei voi syyttää lukiota. Kaikki on omasta tahdosta kiinni. Jos kokeesta saa välttävän arvosanan, vaikka opiskeli kuusi tuntia sitä varten, seuraavalla kerralla voi lukea kahdeksan ja puoli. Jos abstraktin ajattelun taso ei riitä 60 pisteen esseen kirjoittamiseen, voi kävellä kirjastoon ja lainata ylioppilasesseistä koottuja kirjasia: kun lukee vaikkapa 50 esseetä, voi saada aikaan hyvän tekstin imitoimalla muiden esseiden rakennetta ja tyyliä. Jos lukiolaisella on vaikeuksia opiskelun kanssa oman terveyden tai vaikkapa työnteosta johtuvan ajanpuutteen vuoksi, voi kokeilla esimerkiksi aikuislukiota, iltalukiota, etäopiskelua tai neljässä vuodessa lukion suorittamista. Lukio voi siis hyvinkin vaatia uhrauksia, mutta ongelmanratkaisukyvyn harjoittaminen ei ole liikaa vaadittu. Lukiossa ei myöskään ole kyse jokaisen kurssin suorittamisesta täydellisesti. Lukion tavoite on muotoilla oppilaasta itsenäinen ja tuottelias yhteiskunnan jäsen: ylioppilaskokeissa testataan kypsyyttä, joka tarkoittaa nyky-yhteiskunnassa valmiuksia loksahtaa paikoilleen aikuiselämän koneistoon ja pyörittää yhteiskuntaa yhdessä muiden kanssa.

Lukiossa opiskelijan on priorisoitava asioita menestyäkseen haluamallaan tavalla: on pakko keskittyä olennaiseen ja miettiä, mikä on tärkeää kokonaiskuvaa ajatellen. Jos yksi ratas aikuiselämän koneistossa yrittää hoitaa kolmen rattaan tehtävät, koko vehje menee rikki. Jos lukiolainen haluaa vain täysiä kymppejä myös kursseista, joilla ei ole väliä viiden vuoden päästä, tärkeiden aineiden opiskelu voi kärsiä ja vaikuttaa niinkin isoon asiaan kuin yliopistoon pääsyyn. Usein lukiolaiset joko ylisuorittavat ja polttavat itsensä puhki tai laiminlyövät opiskelun kokonaan. Kultaisen keskitien löytäminen onkin lukion tärkein opetus opiskelijalle: mikään ei ole liian vaativaa, jos osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja keskittyä olennaiseen. Lukiolaisen elämä on rankkaa. Niin on myös muiden ihmisten elämä, ja esimerkiksi maratonin juokseminen on todella rankkaa. Lukiota vaativaksi moittivilla sen suorittaminen saattaa olla ensimmäinen vaativa elämänvaihe tai lisärasite jo valmiiksi vaativassa arjessa. Mutta ei maratoonarikaan lähde juoksuun harjoittelematta, tankkaamatta ja valmistautumatta. Hän itse ilmoittautuu tunnetusti vaikeaan kisaan ja varmistaa, että sen koittaessa hän kykenee ylittämään maaliviivan siinä ajassa, minkä on ottanut tavoitteekseen. Näin lukiolaisenkin tulisi toimia: haaste nimeltä lukio täytyy ottaa vastaan omasta tahdosta ja päämäärä mielessä. Lukio ei ole liian vaativa, jos osaa vaatia itseltään tarpeeksi: jos osaa vaatia paljon, on lukio jo tehnyt tehtävänsä. Äidinkielen kursseilla kirjoitetaan paljon, mutta tekstit harvoin päätyvät mihinkään. Siksi julkaisemme tässä sarjassa lukiossa kirjoitettuja esseitä. Tämän tekstin kirjoittaja Aino Valkama opiskelee Kulosaaren Yhteiskoulussa Helsingissä. Julkaisua varten voit toimittaa meille oman tekstisi sähköpostitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden julkaistavan tekstin muutoksiin. 57


Essee

Tarkoititko: seksuaalisuus Iris Lehtonotko

58

Erkki Toukolehto


”Ihmistä ei tarvitse opettaa haluamaan seksiä. -Tässä mielessä seksuaalinen tarve on synnynnäinen ominaisuus. --” (Mielen maailma 4, 5.–7. painos 2014). ”-- Seksuaalista suuntautumista voidaan kuvata -- janalla, jonka toisessa päässä ovat homoseksuaalit ja toisessa heteroseksuaalit. Biseksuaalit asettuvat yksilöllisesti janan keskivaiheille. --” (Terve 1, 1.–7. painos 2014). Tätä oppikirjoissa toistetaan. Seksuaalisia suuntautumisia (orientaatioita) on enemmän kuin kolme, mutta suurin puute on aseksuaalisuuden kokonaisvaltainen sivuuttaminen. Aseksuaalisuus määritellään seksuaalisen suuntautumisen muodoksi, jossa henkilö kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa (engl. sexual attraction) tai seksuaalista halua (engl. sexual desire). Aseksuaaleja ei kuitenkaan voi ”opettaa” haluamaan seksiä, ja seksuaalinen tarve on synnynnäinen ominaisuus, joten ei lukion psykologian oppikirja väärin opeta. Ongelma onkin se, että oppikirjoissa jätetään täysin mainitsematta, ettei kaikilla ihmisillä tätä synnynnäistä ominaisuutta ole. Maailma näyttääkin aseksuaalin näkökulmasta osin kummalliselta, kunnes henkilö tajuaa olevansa aseksuaali. Tästä huolimatta asiaa on itsenäisesti hankala tajuta, koska aseksuaalisuus ei varsinaisesti ilmene, kuten esimerkiksi homoseksuaalisuus ilmenee seksuaalisen vetovoiman kokemisena samaa sukupuolta olevia henkilöitä kohtaan. Usein oman aseksuaalisuutensa huomaamiseen tarvitaankin tietoa siitä, mitä aseksuaalisuus on, ja ylipäätään tieto kyseisen termin olemassaolosta, mitä monella ei nykyäänkään vielä ole. Tämä aiheuttaa varsinkin aseksuaaleille suuria haasteita ensinnäkin oman seksuaalisen orientaation havaitsemisen ja hyväksymisen suhteen. Koska aseksuaalisuudesta ei puhuta, syntyy oravanpyörä. Puhumattomuus johtaa siihen, etteivät useat aseksuaalit havaitse olevansa erilaisia kuin seksuaalit (hetero-, homo-, yms. -seksuaalit), jolloin asia ei ole esillä senkään vertaa. Tämä taas aiheuttaa sen, etteivät ihmiset ymmärrä aseksuaalisuutta, jos sitä heille yrittää selittää. Ymmärtämättömyys voi johtaa asian tyrmäämiseen valheellisena tai mielenvikaisena. Aseksuaalisuus on suhteellisen vähän esillä mediassa, joten sitä ei mediassakaan täysin ymmärretä. Aseksuaali joutuu jälleen haasteen eteen, kun on ensin saanut tietää aseksuaalisuudestaan ja päässyt ainakin jollain tasolla sinuiksi asian kanssa. Vuorossa on asiasta muille ihmisille kertominen.

Kun aseksuaali saa asiansa sanottua, hän saattaa törmätä tietämättömyyden aiheuttamaan epäluuloon. Eihän noin nuori voi vielä tietää olevansa aseksuaali, se on vain vaihe. Hän ei vain ole tavannut sopivaa henkilöä vielä, ei ole kokeillut. Ei tuollaista ole olemassakaan. Ei sitä vielä tarvitse päättää. Tarkoittaako tämä, ettei hän halua parisuhdetta, ettei hän voi rakastua? Onko hän varma, ettei ole homoseksuaali? Hän on varma. Hän ei hetken mielijohteesta tällaista kertoisi. Hänen ei tarvitse ensin kokeilla; eihän sinunkaan tarvitse kokeilla kaktuksen halaamista, jotta tietäisit, ettet pidä siitä. Romanttisuus ja seksuaalisuus taas ovat ihmisen kaksi eri ominaisuutta. Aseksuaali voi olla romanttinen tai aromanttinen, aivan kuten seksuaalikin. Aseksuaali siis voi ihastua ja rakastua, mutta siihen ei kuulu mitään seksuaalista osaa, ja tällöin henkilö on esimerkiksi homoromanttinen aseksuaali, jos romanttinen suuntautuminen kohdistuu samaa sukupuolta oleviin. Myös esimerkiksi biseksuaali voi olla vaikkapa heteroromanttinen. Aseksuaalisuuden sivuuttaminen on vakava ongelma. Aseksuaalisuutensa hyväksyminen tässä paitsi heteronormatiivisessa, myös seksuaalinormatiivisessa yhteiskunnassa, jonka ajatuksia syötetään jopa koulukirjoissa, voi olla joskus hyvinkin vaikeaa. Parhaiten asiassa päästään eteenpäin nostamalla aseksuaalisuus ihmisten tietouteen ja levittämällä siitä oikeaa tietoa. Aseksuaaleja on erilaisia, ja siksi aseksuaalisuuteen kannattaakin tutustua enemmän kuin mitä tästä tekstistä saa irti. Kun googlaa sanan aseksuaalisuus, ensin luulee kirjoittaneensa sanan väärin. Sitten huomaa, että hakukentän alapuolella lukeekin ”Tarkoititko: seksuaalisuus”, vaikka tuloksia tulee hakukenttään kirjoitetulla sanallakin. Word 2016 ei tunnista sanaa aseksuaalisuus (tai sen taivutusmuotoja), vaan alleviivaa sen punaisella aaltoviivalla. Julkaisemme poikkeuksellisesti tässä lehdessä kaksi esseetä. Tätä toista esseetä ei ole kirjoitettu äidinkielen kurssilla, vaan pidempi versio siitä on julkaistu aiemmin Schildtin lukion Viitaniemen toimipisteen koululehdessä. Tekstin kirjoittaja on kyseisen lukion opiskelija Iris Lehtonotko. Julkaisua varten voit toimittaa meille oman tekstisi sähköpostitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden julkaistavan tekstin muutoksiin. 59


An

tt

iK

yrö

Pakina

Verkottuneet huomenet! Tiedättehän oppilaat, te kuulutte tähän diginatiivi-sukupolveen. Eli olette ikään kuin koko ajan ”onlinessa”. Siellä onlinessa teille on kehittynyt kaikenlaisia taitoja, joita meillä ennen 1980-lukua syntyneellä väestöllä ei olekaan. Te esimerkiksi olette saattaneet pelata tietokonepelejä jo ennen kouluun menoa! Ajatella. Mutta nyt kehotan teitä höristämään korvianne, sillä uusimman viimevuotisen tiedon mukaan on kaikenlaista uutta faktaa diginatiiveista ja teidän osaamisestanne. Osaankohan minä täti-ihminen edes lukea näitä digituloksia tästä, heh heh. Tämän ensimmäisen tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret käyttävät tekniikkaa ehkä eniten kaikista. No niin! Hieno juttu! Ja samaan aikaan sitten teidän tietotekniikkataitonne ovat EU:ssa… Keskitasoa. Ja huonompia kuin Ruotsissa? Hetkinen? No, kuitenkin! Mennään seuraavaan. Yhden nettijutun mukaan monet opettajat ovat mie-

tiskelleet sitä, että vaikka te teininerot osaatte käyttää hyvin sitä sosiaalista meediaa ja kännyköitä, teidän taitonne joissakin perusasioissa on... Aika huono? Niin tässä lukee. Opettajat kertovat, että sähköpostien liitetiedostot, tekstinkäsittely Wordissä ja vaikkapa pilvipalvelut ovat oppilaille vaikeita. Ja sitten tässä varoitetaan, että juuri niitä asioita käytetään työelämässä! No sehän on ihan totta. Täällä opettajanhuoneessakin sähköposti on meille hyvin tuttua. En olisi itsekään opiskellessani arvannut, että nyt mapin sijaan käytänkin pilveä päivittäin, mutta niin nyt on. Onneksi täällä meidän koulussa on kuitenkin ne hipaisunäyttökoneet käytössä ekaluokkalaisilla, että eiköhän tästäkin selvitä! Ja päivä lähtee vauhtiin kuuntelemalla yhden diginatiivin näkemys atk-asioista. Päivänavauksen musiikista vastaa Jenni Vartiainen laulullaan Nettiin. Hei vain!

PÄIVÄNAVAAJAN VAATIMUS

Vuosien saatossa monet tärkeät taidot ovat vaipuneet unholaan kohtalokkain seurauksin. Päivänavaaja vaatii, että opetussuunnitelmaan lisätään mahdollisimman ripeästi: 1. Käpylehmien teko. Jos tulee sähkökatkos, niin milläs sitten leikitään, ellei osata tehdä käpy­lehmiä? 60

2. Nyrkkipyykki. Mikään ei palauta tähän hetkeen paremmin kuin pata tulikuumaa vettä ja kasa likaisia vaatteita.

3. Kirjoituskoneella kirjoittaminen. Raskas ja epäergonomisesti nouseva näppäimistö – tuskasta syntyy paras essee!


#UniOulu #ArcticAttitude

Oulu ei ehkä ole New York, mutta täältä voi tulla kovempaa porukkaa. Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asennetta. Meillä sekä tieteen tekeminen että opiskelijaelämä hoidetaan tinkimättömällä pohjoisen tyylillä. Ja sitä joko rakastaa tai sitten oppii rakastamaan. Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat.

Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan

Tutustu koulutustarjontaamme www.oulu.fi/haku

Hei lukiolainen, sinun asioistasi päätetään pian!

Vaikuta kuntavaaleissa:

kuntaremppa.fi


IRTONUMERO 5 €

VALMENNUSKURSSIT vuodesta 1975

“PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”. (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy 2015)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340 62

Improbatur 1/2017  

Lehti lukiolaisille – vuoden ensimmäinen numero.