Page 1

Ärsyttäjä s.22


Valmennuskurssit yliopistoon — www.eximia.fi (09) 2727 130

Studia-messut puh

elimeesi

ältöön jo ustua messujen sis lluksen avulla voit tut tse suosikeiksi Messukeskus-sove puhelimeesi ja merki ainen applikaatio äly Sovellus on ennakkoon. Lataa ilm tykset ja ravintolat. vat ohjelmatärpit, yri juuri sinua kiinnosta droid-laitteille. saatavissa iOS- ja An

Opo Café

Opinto-ohjaajien kohtaamispaikka Opo Cafés sa hallis sa 5 voit leväh tää hetke n ja tavata kollegoitasi. Tarjo amm e opint o-oh jaajill e herku llisen aamiaisen klo 9–11. Kahv ilasta saat muka asi Opo-kassin, johon on koottu näytteilleasettajien esitte itä.

LUE LISÄÄ: WWW.EXIMIA.FI

TARJOUS VOIMASSA 17.12.2015 ASTI. PAIKKOJA RAJOITETUSTI. VERKKOKAUPASTA KOODILLA: STUDIA2015 KAIKKI KURSSIT -20 %

Biitsillä uratarinoita, musaa ja rantabaari

, Minttu mm. Paleface, Roope Salminen Biitsillä uratarinansa kertovat stetään in Riku ja Tunna. Alueella järje Mustakallio sekä Madventures ksi myös itse osallistua. Esimerki monenlaista ohjelmaa, johon voit rekalle Heu set kokeilemaan opiskelijoiden Aalto-yliopiston pisteessä pää Kuopion iä, jossa rennoin kisaaja voittaa. kehittämää Meditation Duel -pel ja Oamkin a itsesi unelma-ammatissasi, alueen osastolla voit kuvautta sa imismalliin. Biitsin Rantabaaris osastolla voit tutustua LAB-opp ltavaa. myydään smoothieita ja naposte

Kuva: Marko Rantanen

Ulkomaille? Studia-messut tarjoaa runsaasti tietoa opiskelusta, vaihto-opi skelu sta ja välivu odes ta ulkom ailla. Mukana on näytteilleasettajia Iso-B ritann iasta , Kypro kselt a, Viros ta, Liettuasta, Norjasta, Ruotsista ja Sveit sistä . Uusi Ura -lavan ohjelmassa on useita puheenvu oroja ulkomaille lähtemisestä. Aiheeseen liittyvien näytt eilleasettajien sijainnin näet messualueen kartasta.

20 % ALENNUS KOODILLA STUDIA2015

STUDIATARJOUS:

PlayStation 4 ja Star W

ars Battlefront Studia

ssa!

Studia-messuilla. rs™ Battlefront™ -peliä uuden testata Star Wa joavat upean mahdollis PlayStation 4 ja EA tar lelle ständillä 5H19. isi tai astu pimeän puo Vapauta sisäinen sankar


Aalto-yliopistosta saat enemmän kuin tutkinnon Opiskelijamme ovat monessa mukana. Energisessä Product Design Galassa monialaiset opiskelijatiimit esittelevät tuotekehityskurssin innovatiivisia keksintöjä. Mukana on mm. Robertin tiimin Yonder-palvelu seikkailunjanoisille. Alansa johtaville yrityksille opiskelijayhteistyö on mahdollisuus katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Aallosta opiskelijat saavat paitsi tutkinnon, myös arvokasta osaamista, käytännön kokemusta ja verkostoja, joista on hyötyä vielä pitkään valmistumisen jälkeen. Valitse oma koulutusohjelmasi ja tilaa hakijan uutiskirje: aalto.fi/studies


VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN!

Valmennuskeskus on 40 vuoden kokemuksellaan Suomen luotetuin valmennuskurssijärjestäjä; joka vuosi noin 2 000 pyrkijää saa haluamansa opiskelupaikan kurssiemme avulla. “PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”. (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy 2015)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340


kuva:

Pääkirjoitus

Meri Björn

”Todellisuudessa kukaan ei ole kieltämässä ’poikamaisuutta’ pojilta tai ’tyttömäisyyttä’ tytöiltä.”

LOKAKUUN ALKUPUOLELLA Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla alkoi kiivas keskustelu sukupuoli-identiteetistä ja sen huomioimisesta kouluissa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yliopistonlehtori Pekka Räihä ja hänen opiskelijansa Kaisa Mattila olivat rustanneet lehteen pitkän mielipidekirjoituksen, jossa he totesivat, että sukupuolesta on tullut peruskoulussa kielletty puheenaihe. Kirjoittajia tuntui erityisesti harmittavan se, että peruskoulun uudesta opetussuunnitelmasta oli pyyhitty pois kaikki opetus, joka on käytännössä aiemmin eriytynyt oppilaiden sukupuolen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi käsityötä ei enää opetettaisi kahtena erillisenä aineena ja liikunnassa olisi otettava huomioon enemmän oppilaiden yksilölliset toiveet ja tarpeet. Räihä ja Mattila visioivat, että voisimme mieluummin ”ottaa

huomioon tyttöjen ja poikien luontaiset taipumukset palaamatta tyttö- ja poikakoulujen sukupuoliseen erotteluun”. Niin. Tällainen keskustelu tuntuu kovin usein lähtevän liikkeelle juuri siitä olettamuksesta, että maailmassa on olemassa tyttöjä ja poikia, joilla on jonkinlaisia sukupuolesta kumpuavia ”luonnollisia” tarpeita ja taipumuksia. Sitten kun yritämme suojella ”tyttömäisiä poikia” ja ”poikamaisia tyttöjä”, emme anna ”tavallisten” tyttöjen olla reippaasti tyttöjä ja poikien poikia. Ja taas enemmistöä sorretaan vähemmistön ehdoilla! Todellisuudessa kukaan ei ole kieltämässä ”poikamaisuutta” pojilta tai ”tyttömäisyyttä” tytöiltä. Todellisuudessa kyse on siitä, ettei tulevaisuuden opetuksessa muodosteta odotuksia tai oletuksia oppilaista tai opiskelijoista pelkän sukupuolen perusteella. Eikös se kuulostakin sellaiselta järjestelyltä, jossa kaikki voittavat?

Robert Sundman päätoimittaja

robert.sundman@lukio.fi

Twitter: @RobertSundman

5


Tässä lehdessä

5

| PÄÄKIRJOITUS

14 | PALUU LUKIOON: Ronya

6

| TÄSSÄ LEHDESSÄ

17 | KUKA?: Tuomas Toivainen

8

| PROFIILIKUVAPALVELU: Nuori kapinallinen

22 | Ärsyttäjä

10 | AJANKOHTAISTA

28

13 | KOLUMNI: Oletko Abitti-valmiudessa?

| Ei se ollutkaan pitkittynyt flunssa, 34 vaan parantumaton syöpä

| Mikäs pakko sitä on Suomeen jäädä?

Jutut

34

| Ei se ollutkaan pitkittynyt flunssa, vaan parantumaton syöpä

Miltä tuntuu aikuistua, kun elämää on jäljellä ehkä vain muutama vuosi?

22

|

Ärsyttäjä

Aleksi ”Mentaalisavuke” Rantamaa tekee tv-ohjelmaa rivijampan näkökulmasta. Kritiikkiä tulee, mutta nuorta toimittajaa se ei juuri hetkauta.

28

| Mikäs pakko sitä on Suomeen jäädä Ilmassa leijuu uhka siitä, että lahjakkaat ja koulutetut nuoret suomalaiset jättävät kotimaansa.

6


46

| Humans of Lukio

52 | KULTTUURITENTISSÄ: Sanni 54 | ESSEE: Lukemisen lumot 56 | MUISTIKUVA: Rami Hanafi 58 | KOLUMNI: Nainen huoraa tai pihtaa

Aikuistuvien ihmisten asialla Lehti lukiolaisille 4/2015 Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Robert Sundman Ulkoasu Tuomas Järvenpää Toimitussihteeri Rosa Kettumäki Avustajina tässä numerossa Sonja Behm, Meri Björn, Rami Hanafi, Anne Hietaharju, Tatu Koivisto, Olli Korpela, Annika Leppäaho, Arttu Muukkonen, Melissa Mäntylä, Reeta Niemonen, Aleksi Poutanen, Jose Riikonen, Eetu Sihvonen, Nick Tulinen Kustantaja Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Lauri Puustinen, lauri.puustinen@lukio.fi Mediatiedot: www.improbatur.fi/mediatiedot Paino: Lönnberg Painot Oy Sisäsivujen paperi: Galerie Fine Silk 80 g/m2 Kannen paperi: Galerie Art Silk 200 g/m2

46

| Humans of Lukio

Onnea, 30-vuotias Suomen Lukiolaisten Liitto! Juhlavuoden kunniaksi etsimme, kuuntelimme ja kokosimme 30 lukiolaistarinaa yhteen ajankuvaksi nykypäivän lukiolaisuudesta.

Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs., 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi, etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (SLL:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur @Lukiolaiset ISSN-L 0784-705X ISSN 0784-705X ISSN 2341-8923 (Improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa

Kannessa: Meri Björn kuvasi vuoden viimeisen Improbaturin kanteen Mentaalisavukkeen eli Aleksi Rantamaan. Kuvat otettiin lokakuun lopulla Yleisradion Isossa Pajassa, Helsingin Pasilassa. Juttu alkaa sivulta 22.

29. vuosikerta. Tämä on vuoden 2015 viimeinen lehti. Improbatur 1/2016 ilmestyy ensi helmikuussa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna kaikille Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Mikäli olet liiton jäsen, ota yhteyttä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@lukio.fi, tai puhelimitse +358 9 5842 1500) osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa. Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa suoraan yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

7


NUORI KAPINALLINEN

KUVA: ALEKSI POUTANEN

”Lyhyen elämänsä ja uransa aikana James Deania kutsuttiin kapinalliseksi, sillä hänen työskentelymetodinsa erosivat muiden sen aikaisten näyttelijöiden tavoista ja tottumuksista täysin. Hän ei kapinoinut lakia vaan normeja vastaan. Ihailen häntä suuresti juuri sen takia. Haluan löytää itsestäni samaa sisua ja rikkoa normeja matkalla omiin unelmiini. Haluan uskaltaa toteuttaa asiat omalla tavallani. Haluan näyttää, ettei kapinallisuuden tarvitse olla vain nahkatakkiin pukeutuvien jätkien hommaa. Kapinallisuus ei katso sukupuolta tai aikakautta: se on asenteesta kiinni. Kapinallisuuden ei tarvitse olla ikkunoiden rikkomista, graffitien maalaamista tai mummojen tönimistä. Se voi olla itsensä toteuttamista muiden mielipiteistä piittaamatta. Sellainen kapinallinen minä olen.” – Hanna Kivimäki, abiturientti, Vaskivuoren lukio

Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat toteuttavat yhdelle lukiolaiselle hänen toiveidensa mukaisen profiilikuvan. Lue lisää ja osallistu osoitteessa www.improbatur.fi/profiilikuvapalvelu.

8


Profiilikuvapalvelu

9


Jamera

®

Ajankohtaista

-oppikirjat edullisemmin

T E D U U A J T Y K ÄY TET EDULLISEMMIN OPPIKIRJAT

Mistä tämän lehden jutusta tykkäsit eniten? Mikä jätti kylmäksi? Lähetä postia osoitteeseen improbatur@lukio.fi tai vastaa kysymyksiin verkossa, osoitteessa www.improbatur.fi/lukijoilta. Voit myös seurata meitä Instagramissa (@Lukiolaiset), ottaa kuvan suosikkijutustasi ja jakaa sen tunnisteella #Improbatur. Palautetta antaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja ja leffalippupaketteja. Edellisen numeron osalta kirjapalkinto lähtee Nooralle Rovaniemelle!

• Lukioon

• Pääsykokeisiin

• Ammatillisiin opintoihin • AMK-opiskeluun • Kansanopistoon

• Yliopistoon

Valikoimassamme suomalaisten kustantajien kirjat

Ostamme käytettyjä oppikirjoja Myymälät

V E R K K O K A U P P A

www.jamera.net


MEISTÄ PUHUTTUA @julilta: ”@PrincessIitu Liityin just Sakkiin ja olihan niillä joku lehti! Ubik! Mut sitä en tiiä onks se tosiaan yhtä hieno ku Improbatur.” @jussisalonranta: ”Improbaturilta taas tosi hyvä numero! Nuorten kansanedustajien jutussa @saarasofia @yanarozan http://improbatur.fi/ #kokoomus #vihreät” @heiliyy: ”Improbatur onnistuu kerta toisensa jälkeen viemään lukijan mielenkiinnon aiheisiin, jotka eivät välttämättä muuten kiinnostaisi. #Improbatur” @JohannaLaisaari: ”Loistava tarina! #Mehackit levittäytyy yli 30 lukioon ympäri maata #koulu #lukiokurssi #uskallus #rohkeus #teknologia http://improbatur.fi/henrietta-pelastaa-maailman/” ”-- enkä halua kuulua liittoon, jonka jäsenlehtien jutuissa on aivan sairaita aiheita.” ”Kovin on mitätöntä ja pinnallista muutenkin lehtenne sisältö.” ”Harvemmin saa kerralla näin paljon hyvää ja kiinnostavaa luettavaa. Kiitos näistä toimittajille ja kuvaajille. Odotan jo innolla seuraavaa numeroa.”

MUUALLA KUULTUA ”Perinteisesti lukiot on laitettu paremmuusjärjestykseen ylioppilaskokeiden arvosanojen mukaan. Hieman eri tavalla asiaa lähestyy Facebookiin elokuun puolivälissä ilmestynyt Suuri suomalainen lukiovertailu. Prameasti nimetyssä testissä Suomen lukiot arvioidaan nuolemalla koulurakennuksen ulkoseinää. Opinahjolle annetaan sen mausta sekä sanallinen arvio että virallinen arvosana. Arvosteluasteikko on sama kuin ylioppilaskirjoituksista. Erityisen hyvänmakuinen koulu voi saada Laudaturin, pahanmakuinen taas Improbaturin.Vertailun takana ovat Itä-Suomen yliopistossa erityisopettajiksi opiskelevat Lassi Salminen, 32, ja Niilo Paalanen, 26. -- ’Eräällä opiskelukaverillamme on tavoitteena käydä kaikissa Suomen kunnissa. Hänellä on jopa kartta, johon hän merkkaa rastilla käydyt paikat. Me naureskelimme asialle Niilon kanssa ja ihmettelimme, onko tuollaisessa mitään järkeä. Sanoimme, että yhtä hyvin me voisimme vaikka käydä nuolemassa kaikki Suomen lukiot. Pohdimme asiaa hetken, ja pian se alkoikin tuntua hyvältä idealta.’” – Nyt.fi, 4.9.2015

”Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallitus vieraili tasavallan presidentti Sauli Niinistön luona Presidentinlinnassa torstaina. Liittohallitus ja presidentti keskustelivat muun muassa siitä, kuinka lukiokoulutusta tulisi kehittää suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin. Samaa mieltä oltiin esimerkiksi digitalisaation merkityksestä ja sen mahdollistamisen tärkeydestä. Presidentti kertoi pohtineensa itsekin keinoja, joilla taata kaikille lukiolaisille tietokone opiskeluvälineeksi. -- ’Maailman ja Suomen tilanne on nyt kovin epävarma, joten nuorten on hyvin tärkeää säilyttää luottamuksensa tulevaan ja tehdä siitä aktiivisesti parempaa itselleen ja muille. Luotan siihen, että hoidatte homman’, sanoi presidentti vierailun päätteeksi.” – Lukio.fi, 10.9.2015 ”Aivan Suomen rajan tuntumassa Ruotsin Luppiossa aamu sarastaa ja koulupäivään valmistautuu 17-vuotias Ronja Kiira. Ronjan koulumatka alkaa varsin tavallisesti pienellä pyörämatkalla, mutta sen jälkeen matka jatkuukin soutuveneellä. Vene suuntaa suoraan vuolaan Tornionjoen yli Suomeen, Ylitornion puolelle. ’Pyöräilen ensin joenrantaan ja nostan polkupyörän veneen kyytiin. Jos vesi on oikein matalalla niin venettä pitää vetää veteen hieman enemmän’, Ronja kertoo. Muun muassa Torniossa aikaisemmin asunut Ronja Kiira haluaa vaalia äidinkieltään ja koulunkäynti Suomen puolella on nuorelle naiselle erityisen tärkeää. Edes kunnan järjestämän linja-autokyydityksen loppuminen ei saanut mieltä muuttumaan.” – Yle Uutiset, 6.10.2015

11


valitse paras

Oulun yliopistossa on todella asiantunteva henkilÜkunta ja tunnettuja professoreja. Soile Kukkonen, luonnontieteellinen, tähtitiede


Kolumni OLETKO ABITTI-VALMIUDESSA?

”Jos jokainen lukiolainen vaatii opettajiaan ottamaan Abitin käyttöön kurssikokeissa, tilanne paranee valtavasti.” YKSI LUKIOKOULUTUKSEN tämän

hetken suurimmista haasteista on digitalisaatio. Tällä kertaa ei nimittäin riitä, että vain osa lukioista tai opettajista panostaa uuden teknologian käyttöönottoon. Lukion kehityksen veturi, sähköiset ylioppilaskirjoitukset puksuttaa vauhdilla eteenpäin ja kaikkien lukioiden pitäisi ehtiä hyppäämään kyytiin. Sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten ylioppilastutkintolautakunta on kehittänyt Abitti-järjestelmän, jonka ensimmäinen versio tuli ulos viime tammikuussa. Abittia hyödyntäen opettajat ovat voineet tehdä omia sähköisiä kokeitaan ja valmistautua samalla sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Osa opettajista onkin lähtenyt todella aktiivisesti käyttämään ja testailemaan tuoretta järjestelmää. Opiskelijoille mahdollisuus harjoitella ennalta sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten on kullanarvoinen. Näitä harjoittelumahdollisuuksia tarjotaan kuitenkin hyvin vaihtelevasti. Lukiolaisella, jonka koulussa tehdään kaikki kokeet sähköisesti Abitti-järjestelmällä, on aika erilaiset valmiudet verrattuna lukiolaiseen, jonka koulussa on tehty vain muutama harjoituskoe. Koska on kyse ylioppilaskirjoituksista, asia ei ole yhdentekevä. Meidän on varmistettava, että kaikilla lukiolaisilla on mahdollisimman hyvät valmiudet sähköisten ylioppilaskirjoitusten tekemiseen. Helpoiten se onnistuu pitämällä huolen siitä, että omassa lukiossasi on asiat hyvin. Jos jokainen lukiolainen vaatii opettajiaan ottamaan Abitin käyttöön kurssikokeissa, tilanne paranee valtavasti. Jos minä olisin opettaja ja opiskelijat tulisivat pyytämään uuden koejärjestelmän käyttöönottoa, jotta olisivat valmiimpia ylioppilaskirjoituksiin, en todellakaan kehtaisi kieltäytyä. Enkä usko, että sinunkaan opettajasi kehtaa. Tatu Koivisto on Suomen Lukiolaisten Liiton väistyvä puheenjohtaja ja kevään 2014 ylioppilas.

kuvitus:

Eetu Sihvonen 13


Kaikkea vastaan piti kapinoida teksti:

Juuri toisen albuminsa julkaissut Ronya ei haluaisi elää sekavia lukioaikojaan uudelleen.

14

Jose Riikonen —

kuvat:

Nick Tulinen

R

onyan lukioon ei pääse sisälle. Helsingissä sijaitsevan Norsenin eli Svenska normallyceumin rakennus on huputettu remonttitöiden

merkiksi. Ehkä näin on hyvä. Ronyalla eli Ronja Gullichsenilla, 24, ei nimittäin ole hinkua takaisin. ”En haluaisi ikinä elää niitä aikoja uudestaan. Olin niin hukassa.” Koko lukio olisi saattanut jäädä kesken, ellei hän olisi kasannut ajatuksiaan ja siirtynyt iltalukioon Töölöön. Sieltä hän myös lopulta valmistui. Siksi suuntaamme sinne muistelemaan, miksi ne lukioajat olivat niin hankalia.


Paluu lukioon

KUKA? Ronja Gullichsen eli Ronya (s. 1990) on on suomenruotsalais-brittiläinen laulaja. Hänen debyyttilevynsä The Key Is The Key ilmestyi vuonna 2012, ja sitä seurannut Tides lokakuun lopulla.

”Kuka olen ja mihin kuulun? Ajattelin, että olen ainut, joka ajattelee näin, ja että kaikilla muilla on asiat selvillä.”

T

öölöstä Ronyalla on hyviäkin muistoja, tosin ei lukioajoilta. Hän kävi yläasteella musiikkikoulussa Sandelsinkadulla. Yläasteen jälkeen asiat alkoivat käydä monimutkaisemmiksi. Ronya oli nimittäin todella hankala teini. ”Kaikkea vastaan piti kapinoida.” Kapina näkyi muun muassa siinä, että musiikkia aina harrastanut Ronya ei mennyt musiikkilukioon – ihan vaan siksi, että kaikki odottivat hänen menevän sinne. ”Se oli tosi tyhmää. Musiikkilukiossa olisi varmaan ollut enemmän samanhenkistä porukkaa ja lukioajat olisivat olleet hauskempia.” Ja landellehan ei jäädä, ajatteli yläasteikäinen Ronya. Siksi kotoa pienestä Siuntiosta piti päästä lukioon Helsinkiin. Siellä hän asui yksin, kun perhe ja kaverit jäivät viidenkymmenen kilometrin päähän. Sitten asiat alkoivat mennä vaikeaksi.

A

luksi opiskelu Norsenissa sujui kohtalaisesti, vaikka koulu ei tuntunutkaan oikealta paikalta. Ronyaa ei kiusattu ja hänellä oli kavereita, mutta olo oli silti ulkopuolinen. Hän oli sellainen tupakkapaikalla hengaava mimmi. Se, joka kävi usein juhlissa tai baarissa siskon papereilla. ”Olin hyperaktiivinen hassuttelija. Röökimestalla hengaaminen ja mukamas kovismeininki antoivat itsevarmuutta. Tyypillisesti kaikki kielletyt asiat olivat kiehtovia silloin.” 16-vuotiaana Ronya allekirjoitti levytyssopimuksen levy-yhtiö Warnerin kanssa. Kun musiikkiura alkoi rullaamaan, ei koulu enää kiinnostanut. Kolmantena vuonna hän lähinnä lintsasi.

E

i se Norsenista johtunut. Opiskelijat olivat ihan mukavia ja opettajatkin hyviä. Silti musiikki kiinnosti enemmän kuin opiskelu. Lisäksi Ronya kertoo olleensa hukassa. Pahimmista jutuista hän ei halua kertoa julkisesti, mutta sanoo ”ryssineensä asiat aika pahasti”. ”Olin hysteerinen, että mitä pitäisi tehdä. Halusin tehdä musiikkia, mutta miten se onnistuisi? Kenen kanssa pitää hengata? Kuka olen ja mihin kuulun? Ajattelin, että olen ainut, joka ajattelee näin, ja että kaikilla muilla on asiat selvillä.” Lopulta Ronya lopetti kolmen vuoden jälkeen Norsenissa ja luki vuodessa itsensä ylioppilaaksi täällä Töölössä, iltalukiossa. Äidillä oli tärkeä rooli siinä, että homma onnistui. ”Äiti painosti hoitamaan koulun loppuun, ja hyvä niin. Olisi pitänyt kuunnella äitiä jo ihan alusta asti ja mennä sinne musiikkilukioon”, Ronya sanoo ja nauraa. Kaduttaako, että asiat piti tehdä vaikeimman kautta? ”Ei kyllä kaduta. En olisi sama ihminen, jos ne olisivat olleet helppoja aikoja. Jos olisi ollut samanhenkisiä tyyppejä, joita matkia, niin ehkä se oma persoonallisuus ei olisi kehittynyt niin paljon. Minulla on nyt paksumpi nahka.”

Juttusarjassa tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa.

15


LAPIN YLIOPISTO UNIVERSITY OF LAPLAND Pohjoisen puolesta − maailmaa varten

Hae Lapin yliopistoon

Kasvatustieteiden tiedekunta Oikeustieteiden tiedekunta Taiteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

hae.ulapland.fi opinto@ulapland.fi 040 485 6583

Sinne eivät pienetkään unelmat huku

Haku englanninkielisiin maisteriohjelmiin 1.12.2015–29.1.2016 Korkeakoulujen yhteishaku 16.3.–6.4.2016 Haku erillisvalintoihin 12.4.–3.5.2016 /ulapland

/ulapland

Haku englanninkielisiin

lapinyliopisto.blogspot.fi maisteriohjelmiin

1.12.2015–29.1.2016

@ulapland

@universityoflapland


KUKA?

“Tein lähes kaiken itse” 17-vuotias Tuomas Toivainen ohjasi, animoi ja käsikirjoitti Summerissa kesällä pyörineen animaatiosarjansa itse – alusta loppuun saakka. TEKSTI: Robert Sundman

Rovaniemen Lyseonpuiston lukiossa toista vuotta opiskeleva Tuomas Toivainen tiesi viimeistään yläasteella, että haluaa jonain päivänä tehdä oman animaatiosarjan. ”Pyörittelin jo silloin mielessäni ajatusta yläasteelle sijoittuvasta sarjasta, joka käsittelisi nuoren elämän kauneuksia ja kauheuksia satiirinomaisella tavalla”, hän kertoo. Kiinnostus animaatioihin tosin syntyi paljon aikaisemmin, oikeastaan jo päiväkodissa. ”Olen ollut tarhaikäisestä asti kiinnostunut televisiosta, elokuvista ja animaatiosta ja inspiroidun herkästi. Pienempänä sain taiteellista boostia katsomalla Aku Ankka -piirrettyjä tai Muumeja, myöhemmin Simpsoneita, Futuramaa ja South Parkia. Olen myös making ofien ja kommenttiraitojen suurkuluttaja. Niiden avulla oppii huomaamattaan paljon.” Toivaisen peruskoulun kuvataiteen päättötyönä syntyikin 21-minuuttinen animaatioelokuva Karin enkelit, jonka päähenkilöinä seikkailivat oman yläasteen opettajat sekä rehtori Kari. Animaatio nousi suureen suosioon koulun keskuudessa, ja yksi jakeluun laitetuista DVD-levyistä kulkeutui lopulta Ylen nuortentoimitukseen asti. Tarinan lopun moni jo tietääkin: nuoren animaattorin käsissä syntynyt Hullu – hullumpi – yläaste -sarja nähtiin Yle TV2:n Summeri-ohjelmassa viime kesänä. ”Tein sarjaan lähes kaiken itse: käsikirjoituksen, ohjauksen, animoinnin, äänisuunnittelun, musiikin, editoinnin ja tunnusgrafiikan. Onneksi apunani oli kuitenkin neljä nuorta taitavaa ääninäyttelijää sekä ammattilaismiksaaja”, Toivainen luettelee. ”Halusin päästä näyttämään kynteni sarjan tekemisen eri osa-alueilla. Samalla pyrin todistamaan, mihin kaikkeen nuorikin voi nykyään kovalla työllä ja suhteellisen pienellä budjetilla pystyä.” Neuvottelut sarjan toisesta tuotantokaudesta ovat vielä kesken, mutta jatkamishalua löytyy sekä tekijän että kanavan puolelta. Kauempana Toivaisen tulevaisuudensuunnitelmissa näkyy kiinnostus muutakin kuin animointia kohtaan. ”Tulevaisuudessa toivon voivani tehdä viihdetöitä monipuolisesti. Käsikirjoittaa, ohjata, näytellä, säveltää, enkä pelkästään animaatioita, vaan myös sketsejä, TV:tä ja elokuvia. Se on iso tavoite, mutta sellaisiakin tarvitaan”, hän kertoo. Juttusarjassa tavataan asialleen omistautuneita nuoria.

17


Yhdessä Pelituotanto

1.2. – 23.12.2016

Videopelien tekeminen on käsityötä ja tiimityötä, eikä sitä opi kirjekurssina. Pelilinjan opinnot ovat intensiivisiä ja tähtäävät korkeatasoiseen osaamiseen, josta on hyötyä pelialalla tai jatko-opinnoissa. Aluksi kaikki tutustuvat pelituotannon eri taitoihin kuten pelisuunnitteluun, ohjelmointiin ja 3D-mallinnukseen. Vuoden aikana kukin opiskelija rakentaa itselleen erikoisosaamisen valitsemaansa asiaan. Opittua sovelletaan jatkuvasti ryhmätöinä tehtävissä peliprojekteissa. Linjalaiset tutustuvat pelialaan ja pääsevät verkostoitumaan. Vuoden lopussa opiskelijalla on useiden toimivien pelien portfolio.

Urheilutoimittaja 1.2. – 23.12.2016

Perehdymme urheilutoimittajan ja selostajan työhön käytäntöihin painottuvassa koulutuksessa. Välineinä ovat televisio, kameratyö, videoeditointi, radio, kirjoittaminen, valokuvaus, kuvankäsittely, internet ja mobiilipalvelut. Vuoden aikana opimme valmiudet, joiden avulla voi hakeutua alan jatko-opintoihin tai toimia urheilumaailman tiedonvälittäjänä. Työelämän koulutusjaksot toteutetaan mediataloissa, urheilujärjestöissä ja -seuroissa. Merkittävä osa opinnoista tapahtuu Suomessa järjestettävissä kansallisissa ja kansainvälisissä urheilukilpailuissa ja -tapahtumissa. Opintovuoteen sisältyy opintolinjojen yhteinen sekä oppilaitosten välinen yhteistyö omilla mediakanavillamme: Kaupunkikanava, Kaupunki-tv ja Kaupunkiradio. Henkilökohtaisessa projektissa opiskelija valmistaa monimediallisen lopputyön, mikä toimii myös oman oppimisen portfoliona.

Valintakoe: 9.12.2015 klo 9 Tarkemmat tiedot netistä! www.laajasalonopisto.fi

Kansanopisto Helsingissä meren rannalla


MEILLÄ AJIA A S O N Ä Ä D TEH kata sasky.fi/i

Hae nyt tammikuussa 2016 alkaviin koulutuksiin, hakulomake nettisivuillamme:

Artesaani

Lasiala, korusuunnittelu ja -valmistus

Artesaani, aikuiskoulutus Näyttely- ja messurakentaminen Ohjaustoiminta

Keväällä 2016 Yhteishaussa 23.2. - 15.3.2016:

Artesaani, 8 eri alaa Kuva-artesaani, graafinen suunnittelu Haku suoraan oppilaitokseen:

KUTSU

KASVATUS- JA TAIDEALALLE Steinerpedagoginen luova ja elävä koulutustie Yleisopinnot / Steinerpedaogiikan perusopinnot 60 op Steinerpedagogiset yleisopinnot työn ohella 60 op Steinerkoulun luokanopettajaopinnot 280 op Steinerpäiväkodin varhaiskasvattajaopinnot 240 op Goetheanistiset kuvataideopinnot 60-300 op Puhe- ja draamataideopinnot 240 op

Artesaani, aikuiskoulutus, 5 eri alaa

IKAALISTEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS

Merellinen ympäristö ja oman keittiön luomukasvisruoka

Puh. (03) 450 9327, ikata@sasky.fi Ainoa vaihtoehtopedagogista opettajakoulutusta tarjoava oppilaitos Suomessa

w w w. s n e l l m a n - k o r k e a k o u l u . f i

Tukenasi työssä ja opinnoissa


Väylä kansainväliselle uralle Estonian Business School on arvostettu yksityinen kauppakorkeakoulu, joka tarjoaa kauppatieteiden yliopisto-opintoja Tallinnassa ja Helsingissä. EBS:ssa voi opiskella suosittua International Business Administration -kandidaatti- ja maisteriohjelmaa. Englanninkielinen tutkinto antaa erinomaisen pohjan kansainväliselle uralle. Seuraavat valintahaastattelut järjestetään Helsingissä tammikuussa 2016. Tervetuloa tutustumaan Estonian Business Schooliin Studia -messujen osastolla 4c65

www.ebshelsinki.fi

info@ebshelsinki.fi

Haku englanninkielisiin koulutuksiin

Haku suomenkielisiin koulutuksiin

8.1.–27.1.2016

16.3.–6.4.2016

TRADENOMI IT-TRADENOMI INSINÖÖRI TERVEYDENHOITAJA

HAE PARASTA PAIKKAA.

www.lapinamk.fi/hakijalle

Kemi • Rovaniemi • Tornio


www.hamk.fi

Ammatti Päivätoteutukset: • Bio- ja elintarviketekniikka • Hevostalous • Kestävä kehitys • Konetekniikka • Liikenneala • Liiketalous • Maaseutuelinkeinot • Metsätalous • Muotoilu • Puutarhatalous • Rakennettu ympäristö • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • Rakennusmestari • Sairaanhoitaja • Sosionomi • Terveydenhoitaja • Tieto- ja viestintätekniikka • Tietojenkäsittely Vieraskieliset päivätoteutukset: • Construction Engineering • Electrical and Automation Engineering • International Business • Mechanical Engineering and Production Technology Lisäksi tarjolla työn ohessa opiskeltavia monimuotototeutuksia. Katso lisää netistä www.hamk.fi/hakijalle

korkeakoulusta! Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelet AMK-tutkinnon aktiivisessa ja kansainvälisessä opiskelijayhteisössä, joka kannustaa eteenpäin ja tuo opiskeluun ison annoksen iloa ja positiivisuutta. Opiskelija keskiössä -periaate on HAMKille tärkeä. Se tarkoittaa oppimisen tukemista ja vaihtoehtoja. Opiskelija voi valita itselleen sopivan opiskelutavan oman opiskelutyylinsä ja elämäntilanteensa mukaan. Käytännönläheisessä opetuksessamme olemme panostaneet erityisesti verkkototeutuksiin ja projektioppimiseen. Sopivan kokoiset kampuksemme sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella keskellä eteläistä Suomea. Lisätietoja koulutuksesta: www.hamk.fi/hakijalle Lisätietoja hakemisesta suomenkielinen koulutus: (03) 646 4501, hakijapalvelut@hamk.fi vieraskielinen koulutus: (03) 646 4503, admissions@hamk.fi Ensimmäinen hakuaika (vieraskieliset koulutukset) 8.1. – 27.1.2016, www.studyinfo.fi. Toinen hakuaika (suomenkieliset koulutukset) 16.3. – 6.4.2016, www.opintopolku.fi.

Olemme Studia-messuilla! Tule tapaamaan meitä osastolle 4d41!

facebook.com/hamkuas instagram.com/hamk_uas


Ärsyttäjä teksti:

Robert Sundman – kuvat: Meri Björn

Aleksi Rantamaa tekee tv-ohjelmaa rivijampan näkökulmasta. Kritiikkiä tulee, mutta nuorta toimittajaa se ei juuri hetkauta.

22


23


ON SYYSKUUN ALKU. Koko Eurooppaa ravisutteleva pakolaiskriisi on paisunut jo valtaviin mittoihin. Mediatalot ympäri maailmaa seuraavat tilannetta silmä kovana ja lähettävät toimittajiaan Etelä-Eurooppaan, sinne missä pakolaiset saapuvat EU-alueelle. Erityisen huomion kohteeksi nousee Unkari, joka yllättäen päättää rakentaa aidan Serbian vastaiselle rajalleen. Maan pääkaupunkiin Budapestiin lähtee myös 22-vuotias Aleksi Rantamaa, joka tunnetaan paremmin Mentaalisavukkeena. Hän on tullut monelle tutuksi vloggaajana tai ”tubaajana”, kuten hän itse itseään kutsuu. Budapestiin Rantamaa lähtee kuitenkin Ylen uuden, nuorille suunnatun ajankohtaisohjelman Kioskin toimittajana. Hän on saanut tehtäväkseen raportoida suomalaisille, mitä Euroopan toisella laidalla tapahtuu. Rantamaa selostaa radiouutisille liikuttuneena, millaisia tuntemuksia inhimillisen hädän kohtaaminen hänessä herättää. Kaikkia Rantamaan tyyli ei sytytä. Radiouutisten jälkeen YleX:n shoutboxissa eli eräänlaisessa radiokanavan chat-ikkunassa tympiintynyt kuuntelija kysyy, mistä lähtien Ylellä on ollut lapsia ulkomaantoimittajina.

24

Rantamaa tuntuu ärsyttävän erityisesti muita toimittajia. Myöhemmin muun muassa vapaa toimittaja Kalle Kinnunen kirjoittaa Suomen Kuvalehden blogissaan, että uudessa Aleksi’s Wonderland -ohjelmassa ”itkupornoa sovitetaan journalismiin, ja se on jo ihan kauheaa”. Nuorta tekijää itseään palaute ei hetkauta. Hän viihtyy ärsyttäjän roolissa. Oikeastaanhan tämä koko juttu lähti liikkeelle… no, vittuilemisesta.

KUTEN MONEN MUUNKIN vloggaajan, alkoi myös Rantamaan ura alunperin blogin kirjoittamisesta. 17-vuotiaana aloitetun verkkopäiväkirjan piti aluksi olla vain vastaisku oman tyttöystävän blogille. ”Mä naureskelin ja sanoin, että jonkun blogin pitäminenhän on ihan nolojen hommaa. Se oli vähän sellainen puoliprotesti, että okei, jos sä teet blogin, niin mäkin alan kirjoittamaan omaa blogia”, hän kertoo. Jo silloin Rantamaan tunnusmerkiksi muodostui ranttaaminen: blogissa käsiteltiin lähinnä sellaisia aiheita, jotka kirjoittajaa itseään sattuivat häiritsemään tai jollain tasolla ärsyttämään.


”Se oli vähän sellainen puoliprotesti, että okei, jos sä teet blogin, niin mäkin alan kirjoittamaan omaa blogia.”

Hän ei halunnut tehdä postauksia, joissa käsiteltäisiin Starbucksreissuja tai viikonlopun puuhia. Rantamaa halusi käydä teksteissään läpi itseään ärsyttäviä, pienempiä ja suurempia ongelmia. Tavoitteena oli jonkinlainen yhteiskunnallinen ote. ”Ensimmäisessä postauksessa kirjoitin siitä, kuinka mua ärsyttää lihavat ihmiset, jotka valittavat olevansa lihavia. Eihän se ole mikään suuri yhteiskunnallinen ongelma, mutta se sattui ärsyttämään. Jotain vastapainoa lifestyle-jutuille sillä haettiin”, Rantamaa kertoo. Blogia oli tarkoitus pitää lähinnä omaksi iloksi, mutta samalla kiinnostuneille lukijoille pystyi jakamaan omaa maailmantuskaansa. Yllättäen nuoren porilaisen avautumiset alkoivat kiinnostaa muitakin. Ihmiset tulivat kehumaan ja pyysivät kirjoittamaan lisää. ”Jossain vaiheessa joku pyysi sitten tekemään videopostauksen. Ja mähän tein, ihan YouTubesta tietämättömänä. En miettinyt sen kummemmin mitään kanavanimiä. Se Mentaalisavuke oli sellainen, joka mulla oli jo olemassa käyttäjänimenä monen vuoden takaa.” Pikkuhiljaa postaukset alkoivat syntymään luonnollisemmin videoiden muodossa, ja lopulta blogi kuoli kokonaan YouTubekanavan alle. Tieto uudesta vloggaajasta levisi Facebookissa ja muualla sosiaalisessa mediassa. Yleisöä rupesi tulvimaan muualtakin, kuin omalta kotipaikkakunnalta Porista. ”Muistan kun intin aikaan oltiin leirillä Rovaniemellä ja kävin siellä kaupassa. Sitten yks tyttö tuli kysymään yhteiskuvaan. Mietin, että huh huh. Ihmiset katsoo tätä kanavaa Rovaniemellä asti”, Rantamaa muistelee.

BLOGISTA TUTTU kantaaottavuus jatkui myös YouTube-kanavalla. Videoissaan Rantamaa puhuu eniten uskonnosta ja seksuaalivähemmistöistä – siis aiheista, jotka tuntuvat herättävän paljon myös suuttumusta. ”Yllättävän hyvän vastaanoton ne videot kuitenkin saivat. Toki siellä kommentoijissa oli sellaisia mielensäpahoittajia, jotka olivat

sitä mieltä, ettei esimerkiksi uskontoa tai kirkkoa saa kritisoida. Totta kai saa, ja pitääkin”, hän pohtii. Rantamaan mielestä uskonto on aihe, josta ihmiset usein haluavat keskustella. Se herättää tunteita ja toisaalta jokaisella on jokin mielipide siitä. ”Jos mä puhuisin vaikka jääkiekosta, niin ei se kiinnostaisi kaikkia.” Hän itse määrittelee itsensä antiteistiksi eli julmaluskon ja jumalien vastustajaksi. Vaikka antiteistina hän on myös ateisti, on jumalia vastustava kanta ateismia tiukempi. Käytännössä antiteistin ja ateistin ero on siinä, että vaikka ateisti ei usko jumalien olemassaoloon, ei hän silti ota kantaa siihen onko uskonto hyvä tai huono asia. Antiteisti sen sijaan pitää jumaluskoa haitallisena ja siksi aktiivisesti vastustaa sitä. ”En mä tiedä kuinka paljon se sitten lopulta eroaa kiihkouskovaisuudesta tällainen kiihkouskomattomuus. Mutta joku joskus kommentoi, että mä oon Suomen nuorten ateistien ääni. Se tuntui tosi hyvältä”, Rantamaa kertoo. Seksuaalivähemmistöihin liittyvissä keskusteluissa häntä puolestaan ärsytti se, että ihmiset olivat niin kiinnostuneita toistensa asioista. ”Miten se kutittaa kenenkään elämää, ketä joku toinen panee? Se ei vaikuta kenenkään elämään negatiivisesti. Multa on kysytty usein, että mikä on mun elämänfilosofia. Oon vastannut, että jos sä haluat tehdä jotain, eikä se vahingoita mitenkään ketään muuta, niin tee. Se on ehkä se filosofia.” Rantamaa myöntää saavansa jonkun verran kiksejä muiden ärsyttämisestä. ”Tää nyt kuulostaa ihan kamalalta, mutta mä sanon tän silti: siinä on sellaiset aiheet, joista mun on tosi helppo puhua, koska mä koen olevani sataprosenttisesti oikeassa. Osaan vastata kaikkiin yleisimpiin vasta-argumentteihin, koska oon penkonut näitä kysymyksiä niin kauan”, hän paljastaa.

25


26


”Jos on kaks äijää baarissa, ja toinen sanoo olevansa televisiossa töissä ja toinen sanoo tekevänsä YouTube-videoita, niin kyllä vielä tässä kohtaa se televisiojäbä on coolimpi.”

”ISONA MÄ HALUAISIN olla Jaakko Saariluoma tai Juha Perälä”, Rantamaa pohtii. ”Radiojuontaminen on aina ollut sellainen juttu, mitä haluaisin tehdä, mutta mä en kyllä tiedä riittäisikö mulla rahkeet siihen. Jos loppuukin juttu kesken.” Askeleen lähempänä unelmaansa juontaa radiossa tai isossa primetime-ohjelmassa hän on nyt, kun YouTube-kanava vaihtui viime keväänä uraan Ylen Kioski-ohjelman toimittajana ja kasvona. Siihen hänet bongasi palkintojakin kahmineen Madventures-ohjelman tuottaja Elise Pietarila. ”Elise soitti ja kysy, että haluatko Ylelle hommiin. Ja ajattelin, että no perhana, mikäs siinä. Jos on kaks äijää baarissa, ja toinen sanoo olevansa televisiossa töissä ja toinen sanoo tekevänsä YouTube-videoita, niin kyllä vielä tässä kohtaa se televisiojäbä on coolimpi”, Rantamaa virnistää. Toisaalta syynä oli se, että omien sanojensa mukaan nuori tubettaja oli jo antanut kaikkensa Suomitubelle. Comebackia hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana. Sellaisen toteuttaminen vaatisi kuitenkin paljon töitä. ”Tekisin sen tosi paljon ammattimaisemmin ja oikeilla kameroilla – ehkä jopa niin, että mukana olisi kuvaaja. Sellainen, että siitä tulisi vähän enemmän televisiomaista, mutta kuitenkin YouTubeen”, Rantamaa pohtii. Hänen omaa nimeä kantavassa Kioskin maanantaiohjelmassa, Aleksi’s Wonderlandissa, on kyse maailman asioiden läpikäymisestä perusjampan silmin. ”Kun mä en oikeasti ole koulutukseltani toimittaja, niin lähestyn näitä asioita rivijampan näkökulmasta. Koitan kysyä sellaisia kysymyksiä, joita tavallinen kansalainen voisi kysyä. Siinä pieni ihminen lähtee isojen asioiden äärelle.” Rantamaan mukaan ohjelman tarkoituksena on juuri se, ettei katsojalle tarjota perinteistä toimittajan näkökulmaa asioihin. Hän myöntää, että käsittelee paljon sellaisiakin asioita, joista ei itse tiedä juuri mitään.

”Kun sä katot vaikka poliitikkohaastatteluja, niin ne kaikki sanat ja termit on sellaisia, ettei niitä ymmärrä, ellei seuraa aihetta. Mun ideana on, että koska mä en itse tajua siitä mitään, niin koitan tarkastella asiaa ja selittää sitä katsojille sellaisena, millaisena itse näen sen”, hän kertoo. Ohjelma on saanut vaihtelevan vastaanoton. Varsinkin toimittajien keskuudessa ohjelmaa on, no suoraan sanottuna, dissattu. ”No, yhyy. Mua ei kiinnosta muiden toimittajien itkut tästä ohjelmasta. Älä katso, jos ahdistaa.” Rantamaan tyyli esimerkiksi poliitikan käsittelemiseen on hyvin erilainen kuin perinteisessä politiikan journalismissa. Yhdessä ohjelmansa jaksossa hän kävelee ympäri eduskuntaa kysellen kansanedustajilta suoraan ”kuka sä oot ja mitä sä teet”. Sitten hän jo tiedusteleekin edustajan kantaa kannabiksen laillistamiseen. ”Tätä ohjelmaa tehdään nuorille. Mun mielestä on naurettavaa, että konkaritoimittajat ottavat itseensä tästä ohjelmasta. Tässä tehdään asiallista viihdettä, enkä oo väittänytkään, että oisin jotenkin superammattilainen.”

PALAUTTEESEEN RANTAMAA on tottunut. Nyt sitä tulee hänen mukaansa paljon vähemmän kuin aktiivisimpina YouTube-aikoina. ”On paskaa palautetta ja kritiikkiä. Kritiikkiä täytyy tietysti ottaa vastaan ja käsitellä asiallisesti, mutta pelkkään haukkumiseen toimii mun mielestä parhaiten rikkihalaaminen”, hän kertoo. Rantamaa sanoo, että jos joku tulee puhumaan hänelle ”paskaa”, hän vastaa olevansa todella pahoillaan siitä, ettei ole miellyttänyt juuri tätä palautteenantajaa. Sitten hän kiittää palautteesta ja lisää viestiin vielä loppusilauksena toimivan liitteen: ”Mun signaturena on se, että laitan vastauskommentteihin mukaan kuvan itsestäni, ja sanon, että ’ota siitä fanikuva’. Sehän on järkyttävä keskisormi. Mutta sillon sä oot myös asiallisesti vastannut negatiiviseen palautteeseen.”

27


28

kuvat:

Shutterstock


Mikäs pakko sitä on Suomeen jäädä? teksti:

Reeta Niemonen – kuvitus: Tuomas Järvenpää

Facebookissa se alkaa joka kerta, kun vaalitulos, kesäsää tai jokin muu tuottaa pettymyksen: moni nuori alkaa suunnitella lähtöä ankeasta kotimaasta. Mutta miten käy Suomen tulevaisuudeen, jos lahjakkain nuoriso karkaa maailmalle?

29


lmassa leijuu uhka siitä, että lahjakkaat ja koulutetut nuoret suomalaiset jättävät kotimaan ja lähtevät muualle. Siitä, että nuoret jättävät Suomen kamppailemaan yksin ongelmiensa kanssa ovat olleet huolissaan muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akava. ”Voi olla, että kirkkaimmat tähdet lähtevät ulkomaille, jos toimintaedellytykset ovat paremmat tai toimeentulo parempaa. Tämän takia on saatava Suomi-laiva kääntymään”, arvioi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Tilanteesta on syytetty esimerkiksi korkeaa verotusta, yrittämisen hankaluutta, sulkeutunutta ilmapiiriä ja perikansallista pessimismiä. Pääsyyllisen määrittäminen tuntuu riippuvan lähinnä puhujan ideologiasta. Onko siis kyseessä vain tarkoitushakuinen myytti tai populistinen uhkakuva? Vai onko tosiaan niin, että huolestuttavan monet suomalaiset nuoret näkevät tulevaisuutensa jossakin muualla?

30

uomalaisia muuttaa ulkomaille koko ajan enemmän. Vuonna 2008 alkaneen finanssikiriisin aikana muuttajien määrä on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna yli kymmenen tuhatta Suomen kansalaista jätti kotimaansa. Se on enemmän kuin vuosikymmeneen. Edellinen suuri muuttoliike nähtiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa kun Suomesta muutettiin töihin Ruotsiin. Kymmenet tuhannet tehdastyöläiset lähtivät perheineen länsinaapuriin paremman elintason perässä. Nyt muuttavat puolestaan korkeakoulutetut ja nuoret. Yli puolet lähtijöistä on alle 35-vuotiaita, joilla on keskimääräistä parempi koulutustaso. Myös ulkomaiset korkeakoulut kiinnostavat. Vuonna 2009 ulkomaalaista korkeakoulututkintoa suoritti 4 500 suomalaista, neljä vuotta myöhemmin heitä oli jo seitsemän tuhatta. Tänä syksynä ruotsalaiset yliopistot saivat Suomesta 13 600 hakemusta, kun vielä vuonna 2011 vastaava luku oli 8 600. Ei kuitenkaan ole aivan selvää, mistä nykyinen muuttointo johtuu. Lähtöjen syitä ei nimittäin tilastoida.


”Maan menestysresepti perustui pitkään Nokialle ja metsäteollisuudelle, mutta maailma on ajanut ohi kopiopaperista ja kapulakännyköistä.”

uomesta on perinteisesti lähdetty myös muista kuin taloudellisista tai työhön liittyvistä syistä, toteaa suomalaisten muutosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori Saara Koikkalainen Lapin yliopistosta. Yleisiä motiiveja ovat myös rakkaus ja uudenlaisten kokemusten tavoittelu. EK:n asiantuntija Marita Aho keksii helposti syitä nuorten halulle lähteä pois Suomesta. Täällä kilpailu korkeakoulupaikoista on kova. Valtaosa uusista ylioppilaista ei pääse haluamalleen alalle ainakaan heti. Samaan aikaan tietoisuus ulkomailla opiskelemisen mahdollisuuksista on lisääntynyt. ”Nuoruuteen kuuluu tietynlainen kunnianhimo, halutaan etsiä haasteita. Rohkeus on lisääntynyt ja siinä elämäntilanteessa voi olla, että moni kokee sopivansa paremmin muualle”, Aho pohtii. Koikkalaisen mukaan nykyistä tilannetta kuvaa kansainvälisellä tasolla aivovuotoa paremmin termi aivokierto: työnantajat kannustavat työntekijöitään ulkomaille hakemaan kokemuksia, kansainväliset suuryritykset siirtelevät ihmisiä haarakonttorista toiseen ja yliopistot lähettävät opiskelijoitaan vaihtoon. Monet vaihtavat maata useita kertoja elämäntilanteen mukaan, saattavat palata välillä kotiin ja lähteä sitten taas. Kokemuksien kierrättäminen levittää tuoretta näkemystä ja rikastuttaa lopulta kaikkia. Aho näkee koulutetut, liikkuvaiset ja eri maiden hyötyjä vertailevat nuoret sekä uhkana että mahdollisuutena. ”Kilpailu osaajista on lisääntymässä alueiden välillä.”

uuri nyt Suomi ei näytä olevan parhaassa kisakunnossa. Maan menestysresepti perustui pitkään Nokialle ja metsäteollisuudelle, mutta maailma on ajanut ohi kopiopaperista ja kapulakännyköistä. Elokuussa uutisoitiin, että vuoden aikana Suomen työttömyys oli kasvanut Euroopan Unionin maista eniten, 8,6 prosentista 9,5 prosenttiin. Vuoden 2011 jälkeen Suomen talous on kasvanut selvästi euroalueen keskiarvoa hitaammin. Korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt 15 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Työttömänä tai lomautettuna oli kesällä ennätykselliset 56 000 korkeakoulutettua. Se on enemmän kuin Mikkelissä asukkaita. EK:n Ahon mukaan moni suhtautuu tulevaisuuteensa epäluottavaisesti. ”Kiertäessäni korkeakouluja olen huomannut, että opiskelijat ovat epätietoisia siitä, tarvitaanko heidän osaamistaan mihinkään.” Tohtori Saara Koikkalaisen mukaan nykyisessä tilanteessa Suomesta saatetaan muuttaa ulkomaille työn perässä aiempaa herkemmin. ”Taantuman aikana esimerkiksi työttömäksi valmistuva maisteri saattaa olla aikaisempaa valmiimpi etsimään työllistymismahdollisuuksia ulkomailta. Jos taloudella menee hyvin, on ehkä luontevaa odotella pidempään, että työpaikka löytyy kotimaasta.”

31


a kyllähän ne korkeakoulutetut lähtevätkin. Akavalaisista eniten työttöminä on insinöörejä, tradenomeja, humanisteja, diplomi-insinöörejä ja kauppatieteiden maistereita. Juuri näiden alojen edustajia muutti eniten ulkomaille vuonna 2012 ja näistä ryhmistä muutto ulkomaille on myös selvimmin lisääntynyt vuosituhannen alkuun verrattuna. Tradenomi Hannu Pelli, 26, kertoo lähettäneensä 15 hakemusta Suomeen ja toisen samanlaisen nipun muihin Euroopan maihin. Suomesta hän sai vain yhden työtarjouksen, kun taas muualta niitä tuli yhteensä neljä – ja huomattavasti paremmalla palkalla. ”Tuntuu että ulkomailla työnantajat arvostavat suomalaisia työntekijöitä huomattavasti enemmän.” Pellillä ei ole valtavasti alan työkokemusta, mutta Tukholmassa se ei ole ongelma. Hänen asennettaan arvostetaan niin paljon, että hänet ollaan valmiita kouluttamaan. Teollisuustalouden tohtori Anna Kaunosella oli valmistuttuaan sama ongelma kuin Pellillä. Hänen mukaansa 25-vuotiaan naistohtorin ei ole helppoa löytää töitä Suomesta. Nuorina väitelleisiin liitetään herkästi stereotypioita, kuten että he olisivat ”kellarissa viihtyviä hiiriä”. Tämän Kaunonen sai kuulla eräässä työhaastattelussa. Hän oli kuitenkin elänyt kansainvälisen lapsuuden, eikä muutto Saksaan hyvän työpaikan perässä ollut mikään ongelma. Monet nuoret sanovat samaa: kotimaassa pelkkä koulutus ei riitä, vaan aiempi työkokemus ja suhteet ratkaisevat sen, kuka valtavasta hakijajoukosta lopulta saa paikan. Ulkomailla taas usein jo suomalaisen tutkinto ja kielitaito tekevät vaikutuksen.

32

ivovuodon voi nähdä myös positiivisemmin, jos ulkomailla kokemusta keränneet työntekijät palaavat lopulta kotimaahansa jakamaan kansainvälistä osaamistaan. Kukaan ei vain tunnu oikein tietävän, tulevatko Suomesta nyt lähtevät nuoret enää koskaan takaisin. Ainakin taantuman alusta alkaen enemmän suomalaisia on lähtenyt kuin palannut. Saksassa työskentelevä Anna Degerholm arvelee työtilanteen olevan uudessa asuinmaassaan Suomea turvallisempi. ”Ei tarvitse koko aikaa miettiä, kuinka hyvin firmalla menee ja tuleekohan kohta yt-neuvottelut. Jos olisin jäänyt Suomeen, työilmapiiri ja edut olisivat ehkä huonommat.” Tutkimustietoa on vähän, mutta se viittaa siihen, että monet ovat tyytyväisiä muuttopäätökseensä. Saara Koikkalaisen tutkimuksessa kolme neljästä ulkosuomalaisesta oli tyytyväisiä uuden asuinmaansa työmarkkinatilanteeseen. 70 prosenttia myös arveli saavansa parempaa palkkaa kuin Suomessa. Jos taantuma joskus loppuu, saattaa paluu Suomen työmarkkinoille kiinnostaa enemmän. Silti ulkosuomalaisia huolestuttaa usein se, arvostetaanko heidän kokemustaan täällä. Siirtolaisuusinstituutin Elli Heikkilän vuonna 2008 julkaisemassa tutkimuksessa vain puolet heistä, jotka haluaisivat palata Suomeen töihin, uskoi löytävänsä pestin ongelmitta. Joka neljäs pelkäsi työttömyyden uhkaavan paluun jälkeen.

luukirjaimet:

Olli Korpela


Oho, opiskelijaetuja!

Frankneljan ̈ nessivuRiina.indd 1

uoria tarvittaisiin nyt, kun perinteisten toimialojen Suomi etsii tapoja uudistua. Marita Ahon mukaan on olennaista, ettei Suomi lamaannu haasteen edessä: mitään ei ole vielä hävitty, ja esimerkiksi biotalouden ja terveysteknologian aloilla on uutta potentiaalia. ”Toivottavasti osaamme vastaanottaa näiden ulkomaille lähteneiden nuorten uudet näkökulmat, luovat avaukset ja heidän arvomaailmansa”, toteaa puolestaan eurooppalaisen työvoiman liikkuvuuden projektiasiantuntija Maija Niskavirta. Moni muuttanut harkitsee asuinmaataan uudemman kerran esimerkiksi perheen perustamisen yhteydessä. Tällaisessa tilanteessa voi Niskavirran mukaan näyttäytyä Suomen kaltaisen maan vahvuus. ”Täytyy huolehtia, että Suomi on näille nuorille edelleen houkutteleva paikka palata: siinä mitataan yhteiskunnan onnistuminen.”

33

15.1.2015 17

Olemme mukana Studia-messuilla osastolla 4c49.


Ei se ollutkaan pitkittynyt flunssa, vaan parantumaton syöpä teksti:

Reeta Niemonen – kuvat: Arttu Muukkonen

Joka vuosi noin viidelläsadalla alle 30-vuotiaalla suomalaisella todetaan syöpä. Valtaosa parantuu, mutta osa syövistä on parantumattomia. Silloin luotettavan elinajanodotteen antaminen voi olla vaikeaa. Miltä tuntuu aikuistua, kun tietää ettei elämää ole jäljellä kuin ehkä muutama vuosi?

34


35


36


E

nsimmäiseksi Joel Tainio, 24, soitti isälleen. Hänellä ei ollutkaan veritulppaa, kuten he olivat epäilleet. Isä helpottui tiedosta niin paljon, että Tainiota alkoi itkettää, eikä hän saanut toista uutista kerrottua. Lopulta hän kokosi itsensä. ”Soitin uudestaan ja sanoin, että tulkaa tänne sairaalaan.” Elokuvatuottajaksi opiskeleva Tainio oli kärsinyt epämääräisistä vatsakivuista ja huonovointisuudesta jo pari kuukautta. Hän ei kuitenkaan halunnut epäillä mitään pahempaa. Kesäkuussa 2013 Tainio päätti käydä sairaalassa näyttämässä turvonnutta jalkaansa ja sai tietää sairastavansa neuroendokriinistä syöpää. Hänellä oli kasvain ohutsuolessa ja etäpesäkkeitä maksassa. Huonoja uutisia tuonut lääkäri yritti piristää nuorta miestä ilmoittamalla rohkaisevaan sävyyn, että tämä saattaisi elää vielä ”jopa vuosia”.

P

arikymppisenä Nora Valkeeniemi, 27, työskenteli Siwassa, haaveili matkustamisesta ja jumitti parisuhteessa, joka ei tehnyt häntä onnelliseksi. Jälkeenpäin hän on syyttänyt itseään siitä, että heitti lukion jälkeen aikaa hukkaan. Vain pari viikkoa 20-vuotissynttäreidensä jälkeen Valkeeniemi oli päässyt sairaanhoitajakouluun. Saman aikaan hän sai diagnoosin Hodgkinin lymfoomaasta. ”Siitä elämä ajautuikin oikein kunnolla sivuraiteelle.” Ennen diagnoosiaan Valkeeniemi oli sairastellut puoli vuotta: hän kärsi epämääräisestä flunssasta ja kävi usein terveyskeskuksessa. Hän epäili syöpää jo itsekin, mutta sairaalassa väitettiin vastaan. Olihan hän nuori ja terve. Kun hoitajat viimein myönsivät asian, Valkeeniemi oli melkein helpottunut. Ainakin oireille oli nyt selitys.

K

un juuri syöpädiagnoosin saanut Joel Tainio pääsi pois sairaalasta, hän jaksoi hädin tuskin kävellä. Ja joutui pistämään itseensä kolme lääkeannosta päivässä. Silti Tainio osallistui moniin elokuvatuotantoihin kesän aikana ja palasi syksyllä takaisin kouluun. Ensimmäisenä vuonna diagnoosin jälkeen elämää määritti halu elää täysillä. ”Otin itselleni projekteja, joita pystyin käyttämään kilpenä sairautta vastaan, kun en halunnut kohdata aitoja tunteita. Se piti minut elämässä kiinni, mutta todella rajulla tavalla.” Tainio ei halunnut päästää syöpää elämäänsä, vaan esimerkiksi juhli silloin tällöin aivan kuten ennenkin. Kerran hän oli humalassa vielä mennessään aamulla sairaalaan hoitoihin. ”Nuorena tekee kyllä välillä tosi järjettömiä ratkaisuja, kun on vain niin peloissaan siitä, mitä tapahtuu.” Käännekohdaksi muodostui dokumenttiprojekti. Tainio oli päättänyt tehdä itsestään elokuvan, joka näyttäisi realistisesti nuoren syöpäsairaan elämää. Kuvaukset oli tarkoitus aloittaa Tainion viimeisessä lutetium-hoidossa kesällä 2014. Kaksi kaveria, kuvaaja ja äänittäjä, istuivat auton takapenkillä. He olivat Tainion kanssa matkalla sairaalaan seuratakseen häntä käytävillä ennen hoitoja. Jälkikäteen ajateltuna se tuntuu absurdilta. ”Se projekti kuoli kasaan siihen. Sen jälkeen rupesi kyllä miettimään omaa suhtautumista tähän sairauteen.”

37


J ”Musta on tullut sellainen suihkuitkeskelijä: siellä on niin kovin yksin ja yhtäkkiä aikaa miettiä.”

38


”Hän inhosi kehoaan, joka oli pettänyt hänet.”

Jouluksi Tainio lähti Laosiin ja keväällä hän ilmoittautui poissaolevaksi koulusta. Hän käytti paljon aikaa kirjojen lukemiseen ja pääsi lähemmäs omia tunteitaan. Tainion piti nyt hyväksyä se, että hän joutuu elämään vaikean sairauden kanssa kuolemaansa saakka. Tämä ei ollut helppoa. ”Musta on tullut sellainen suihkuitkeskelijä: siellä on niin kovin yksin ja yhtäkkiä aikaa miettiä.” Tainio ei mielellään arvioi jäljellä olevia elinvuosiaan. Todennäköisesti luku on jotakin viiden ja viidenkymmenen väliltä. Silloin tällöin unettomina öinä epätietoisuus oman elämän pituudesta vaivaa. ”Mietin, ettei missään ole mitään järkeä, jos kuolen viiden vuoden päästä. Pitää vain yrittää, joskus vähän väkisin, pysyä kiinni normaalissa elämässä ja innostua niistä asioista, joista innostui ennenkin.”

K

asvaneen infektioriskin takia sairaanhoitajan ura oli pakko unohtaa. Nora Valkeeniemi olisi halunnut olla kuten kaikki muut, käydä töissä ja saada lapsia, mutta jatkuvat hoidot pakottivat työkyvyttömyyseläkkeelle ja veivät hedelmällisyyden. Hän inhosi kehoaan, joka oli pettänyt hänet. Kun Valkeeniemeltä oli poistettu vasen keuhko vuonna 2011, hän luuli parantuneensa ja meni kesätöihin postiin. Oltuaan töissä kaksi viikkoa sairaalasta tuli puhelu. ”Vaikka itse olin jo sopeutunut siihen, että tämä on mun elämä, niin kyllähän se alkoi itkettää. Jouduin soittamaan sairaalan vessasta töihin ja sanomaan, etten tule sinne aamulla.” Vuonna 2013 Valkeeniemen syöpä todettiin parantumattomaksi. Silloin hän ajatteli, ettei eläisi yli kolmekymppiseksi. Jatkuvat huonot uutiset ovat tehneet hänestä realistin. ”En odota enää mitään ihmeparantumista. Jos tulee hyviä uutisia niin hienoa, mutta jos huonoja, niin that’s life.” Vaikeina aamuina koirat pakottavat Valkeeniemen nousemaan sängystä. Hän kävelee niiden kanssa korttelin ympäri ja antaa ruokaa. Näin hän pitää huolta myös itsestään.

”Ajattelen, että jos en tänään itseni puolesta jaksa lähteä kävelylle, niin lähden sitten rakkaiden vuoksi.” Kuolemasta on tullut tuttu ajatus vuosien aikana. Valkeeniemi ajattelee, että jos poismeno käy yhtä pehmeästi kuin nukutus, ei siinä varsinaisesti ole mitään mystistä tai pelottavaa. Sen jälkeen ei vain yksinkertaisesti enää ole paikalla. Mutta Valkeeniemi haluaa olla paikalla. Hän käy yksin sairaalassa, pysyttelee kärryillä hoitojen etenemisestä ja muistaa kysyä lääkäreiltä oikeat kysymykset. ”Kuntouttaminen on ollut koko ajan hirveän paljon itsestä kiinni, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Sitä on pakko haluta.”

J

os Joel Tainiolta kysyy, miksi hänen silmänsä punertavat, hänen on helpompi sanoa sen johtuvan kausiallergiasta. Todellisen syyn selittäminen tuntuu usein liian raskaalta. ”En halua joutua tilanteeseen, jossa joudun selittelemään itseäni. Vaikka häpeän takia oman elämän rajoittaminen onkin tosi tyhmää.” Mitä on normaali? Se on Tainiolle kinkkinen kysymys. Hän haluaisi elää normaalia elämää, mutta syöpä on vienyt siitä etäälle. Tuntuu, että koko normaaliuden käsite pitäisi määritellä uudelleen. Tämä kaikki tulee esiin esimerkiksi silloin, kun kaverit kertovat sairastavansa flunssaa. ”Minussa on tämä valtava asia, syöpä, joka estää minua osallistumasta siihen keskusteluun. Ajattelen vain, että ei hitto, olisipa kiva vain stressata siitä, että minulla on flunssa.” Syöpä on Tainion mielestä yllättävän suuri tabu yhteiskunnassamme. Matkustaessaan taksilla hän saattaa kertoa sairaudestaan kuskille vain nähdäkseen, miten tämä reagoi. Edellinen ”kokeilun” uhri suhtautui uutiseen Tainion arvion mukaan aikuismaisesti: taksikuski jäi kotioven eteen juttelemaan ja toivotti jaksamista. Nuori mies kuitenkin huomasi kuskin olevan järkyttynyt, ja tajusi yllätyksekseen olevansa sitä itsekin. ”Pelko oli molemminpuolista. Se asia on niin iso, että siitä on vähän vaikea keskustella. Yhtäkkiä en halunnut enää kuulla sitä voivottelua – maksoin vain nopeasti ja ryntäsin ulos taksista.”

39


”Silloin sanon suoraan, että olen kuitenkin ihminen enkä mikään kävelevä kasvain.”

H

elmikuussa 2015 Nora Valkeeniemi sai uutta lääkettä, joka käytännössä pysäytti hänen syöpänsä etenemisen. Hän arvelee, että uusi hoitomuoto voi antaa hänelle monia terveitä lisävuosia. Samalla voisi käydä jopa niin, että aikaa vastaan kisaava lääketiede ehtii kehittää taas jotakin uutta. Viime aikoina nuori nainen on saanut elämänsä takaisin omiin käsiinsä. Arkea eivät enää rytmitä kivut ja hoidot, vaan kalenteriin suunnitellut tavalliset asiat. Tuntuu upealta sopia menoja viikkoja etukäteen ja olettaa olevansa kunnossa. Valkeeniemi on päässyt aloittamaan painoviestinnän opinnot. Ennen tuntien alkua häntä väsyttää, kuten kaikkia opiskelijoita. Valkeeniemi uskoo olevansa paikalla, kun asiat tapahtuvat: pikkusiskon vauvan syntymä, tilaisuus Australian matkaan, oman kummipojan kasvaminen aikuiseksi. ”Olen päästänyt irti ajatuksesta, että tämä syöpä estäisi minua tekemästä jotakin. Yritän tehdä nyt kaikkea sitä, mikä on mahdollista – tulevaisuudessa niitä asioita voi olla enemmänkin.”

E

lämän helpottuminen on näkyvissä myös The Little Things –blogissa, jossa Valkeeniemi kertoo elämästään. Yhä useammin sinne ilmestyy ihan tavallisia lifestylepostauksia, shoppailuvinkkejä, söpöjä koirakuvia ja reseptejä. Tästä eivät kaikki lukijat innostu. Osittain blogi on suosittu juuri kirjoittajansa syövän vuoksi, ja syöpäsairaan normaali elämä tuntuu ärsyttävän niitä, jotka haluaisivat vain seurata dramaattista tarinaa. Valkeeniemi kirjoitti asiasta blogiinsa toukokuussa. ”On jotenkin huvittavan mielenkiintoista huomata, miten ihmisten kiinnostus sua kohtaan ns. vähenee kun yrität ja pystytkin elämään normaalimpaa elämää, joka ei ole niin täynnä sairaalaa, kamalia toimenpiteitä -- Kai se on sitten tylsää luettavaa että kroonista syöpää sairastava voikin elää ihan ok elämää.”

40

Valkeeniemen mukaan monet tuttavatkaan eivät ymmärrä, että hänessä on muutakin kuin syöpä, vaan ovat jatkuvasti säälimässä tai pahoittelemassa. ”Silloin sanon suoraan, että olen kuitenkin ihminen enkä mikään kävelevä kasvain, voidaanko nyt puhua jostain muusta.”

D

iagnoosinsa jälkeen Joel Tainiolta vei hetken muistaa, että hän oli edelleen sama ihminen kuin ennen. Hän oli aina ollut kunnianhimoinen ja halunnut vaikuttaa asioihin, mutta hetkeksi hän luopui unelmistaan ja tyytyi olemaan sairas. Aikuiseksi mieheksi kasvamisen ja heikkouden hyväksymisen välillä tuntui olevan ristiriita, jota hän ei osannut ratkaista. ”Varmaan joku tosi arvostettu filosofi on sanonut, että ilman unelmia elämässä ei hirveästi ole mitään järkeä. Minusta siinä on kyllä ajatusta.” Viime kevättalvena Tainio päätyi suunnittelemaan kampanjaa nuorista aikuisista syöpäsairaista Sylvalle, Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnalliselle yhdistykselle. Keväällä lanseerattavan Fuck Cancer -kampanjan kautta hän haluaa rohkaista nuoria sairaita syyllistämisen, pelottelun tai kauhistelun sijaan. ”Lopulta löytyi itselle oikea tapa samaan aikaan käsitellä omia tuntemuksia ja kuitenkin tehdä jotain yleishyödyllistä, eikä mitään ihan sekopäistä.” Tainion mielestä henkinen ja sosiaalinen vertaistuki on tärkeää. Sitä ei kuitenkaan ole tarpeeksi saatavilla. Hänelle itselleen on tarjottu satojen tuhansien eurojen arvosta fyysistä hoitoa, mutta häpeän, epänormaaliudentunteen tai kuolemanpelon kanssa ei sairaala juuri ole auttanut. Suora auttaminen tuntuu niin omalta, että Tainio haluaa kenties keskittyä siihen kokonaan. Hän miettii jopa luopumista rakkaasta elokuva-alasta, jonka kovat arvot välillä epäilyttävät.


N

Nora Valkeeniemellä on seitsemän vuoden hoitojen aikana ollut toimiva terapeuttisuhde vain puolitoista vuotta. Henkireiäksi on muodostunut oma blogi, jota hän on pitänyt sairauden alusta asti. Pitkien vuodelepojaksojen aikana Valkeeniemi on purkanut tuntemuksiaan blogiin. Muuten aika sairaalassa on kulunut lähinnä Netflixiä selaillen ja tekstiviestejä lähetellen. Blogi on auttanut myös muita. Valkeeniemi on saanut runsaasti yhteydenottoja ja kiitosta nuorilta syöpäsairailta, jotka kaipaavat juttuseuraa sekä heidän vanhemmiltaan, jotka kertovat ymmärtävänsä lapsiensa reaktioita paremmin blogia luettuaan.

Henkisen tuen lisäksi Valkeeniemi on jakanut blogissaan myös käytännön vinkkejä, kuten arvioita ja kokemuksia erilaisista hoitomuodoista. Yhdessä postauksessa on kuvalliset ohjeet siitä, miten kaljuuntumisen voi peittää huivilla ja hiuslisäkkeillä. Valkeeniemi kertoo pohtineensa paljon sitä, miksi juuri hän on selvinnyt hengissä poikkeuksellisen rajusta syövästään, kun monet muut eivät ole. Hän haluaa antaa tarinalleen tarkoituksen kertomalla sitä eteenpäin avoimesti. ”Kyllä nyt jotain hyvääkin pitää tulla tästä kaikesta pahasta.”

41


Laura Lerkkanen, Metropolian teollisen muotoilun opiskelija

Yhteishaku 16.3.–6.4.2016 Metropoliasta saat parhaat eväät tehdä tulevaisuudessa työksesi sitä mitä haluat. Valittavanasi on Suomen laajin valikoima AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia. Tiivis yhteistyömme työelämän kanssa mahdollistaa lukuisia tapoja verkostoitua ja hankkia työkokemusta jo opintojesi aikana. Hae päivä- tai monimuotototeutukseen: metropolia.fi/haku

VARUSMIESPALVELUKSEEN ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIKSI

Kulttuuri / Liiketalous / Sosiaali- ja terveysala / Tekniikka

TÖIHIN

RAJAVARTIOLAITOKSEEN

HAKUAIKA PÄÄTTYY 6.12.

WWW.RAJA.FI/RMVK

facebook.com/MahdollisuuksienRaja

Tule tutustumaan Raja- ja merivartiokouluun Studia-messuille 1.–2.12.2015!


Valmennuskurssi kauppakorkeaan Ekonomivalmennus on oman alansa markkinajohtaja kurssilaisten ja sisäänpäässeiden määrällä mitattuna. Yli 99 % kurssilaisista suosittelee

Parhaimmilla kursseilla yli 75 % saavuttaa tavoitteensa! Totea opetuksen korkea laatu ja verkkokurssin ylivertaisuus itse Tutustu kurssipalautteeseen ja katso esimerkkiluennot osoitteesta: www.ekonomivalmennus.com

Yli 370 opiskelupaikan saanutta vuonna 2015

e! d h u 90 €, s u t laa kurssi 8 90 € / a t in Aamu rssi 3 h n ne 790 €, nnusku i a om kurssi ovalme n i r E kk Ilta Ver


Kauppatieteet antaa työurallesi siivet Kansainvälinen moniosaaja

Osuva yritysviestijä

Luova työyhteisön rakentaja

Menestyvä yrittäjä

Laajaalainen tiimipelaaja

Verkostoituva moniosaaja

Vastuullinen visiönääri

Kekseliäs kehittäjä

Dynaaminen edelläkävijä

Kuinka haetaan? >>

Minne voi hakea? >>

Vastuunkantaja jo opiskelijana

Valintaperusteet >>

3D-tuotanto pelikoulutus radio- ja TV-tuotanto teatteri- ja esitystekniikka valokuvaus ja graafinen suunnittelu äänituotanto

Tehokas nettikurssi:

TANSSIJA

Kaikille avoin haku

Yhteishaku 23.2.–15.3.2016 Erillishaku 23.2.–31.3.2016

www.pkky.fi/amoo Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Lammenkatu 18, 83500 Outokumpu 013 244 3910 | amo.outokumpu@pkky.fi

www.kauppatieteet.fi

KORKEAAN

MEDIA-ASSISTENTTI

maalaus

Yhteisvalinnasta tietoja täällä:

KAUPPA-

Opiskele ammattiin!

KUVA-ARTESAANI

Tulokset >>

• • • •

Selkeät tiivistelmät Yli 2500 tehtävää Muistimylly-palvelu Opiskeluohjeita ym.

Winner.fi


HeLsingin yLiopiston Avoin yLiopisto

TAKUUVALMENNUS

TERVETULOA MATKALLE KOHTI

KAUPPAKORKEAA!

Löydä oma alasi ja käytä välivuosi hyödyksesi! Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit opiskella kymmeniä oppiaineita – ympäri vuoden. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. Myös paljon verkko-opintoja!

Sisäänpääsyprosentti yli 80 %* Kaikissa kursseissamme on Ikuinen takuu:

MIKÄLI ET SAA HALUAMAASI OPISKELUPAIKKAA, NIIN OLET OIKEUTETTU MAKSUTTOMAN TAKUUN KÄYTTÖÖN NIIN KAUAN KUNNES ONNISTUT!

*2014, 2013, 2012

VARAA PAIKKASI HETI!

www.takuuvalmennus.fi

(03) 356 1033

yleinen_juliste_2015 281013_V2.indd 1

www.helsinki.fi/avoin 30.9.2015 17:55:24

Minulla on parhaat ja t osaavimma työkaverit!

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta. Tervetuloa työkaveriksemme!

Marko, aja sairaanhoit

Tule meille! HUS:n 21 sairaalassa työskentelee noin 22 000 ammattilaista. HUS:ssa hoidetaan potilaita kaikilla suurimmilla erikoisaloilla. Lisäksi HUS vastaa valtakunnallisesti vaikeimpien ja harvinaisimpien sairauksien hoidosta, kuten elinsiirroista ja monista syöpähoidoista.

www.hus.fi/tyopaikat

Miksi HUS:iin töihin? • Merkityksellinen työ ja mielenkiintoiset työtehtävät • Erinomaiset kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet • Alan osaavimmat työkaverit • Hyvä yhteistyö eri ammattiryhmien kesken • Työsuhteen pysyvyys • Joustavuutta elämäntilanteen mukaan Suuren työpaikan etuna on se, että jokainen voi löytää itselleen sopivan työyhteisön. Oma työpaikka voi olla erikoissairaanhoidon perustason hoitoa antava lähisairaala tai koko maan vaativimmasta hoidosta vastaava yliopistoklinikka.

osoitteesta löydät tehtäväkohtaiset kriteerit ja kelpoisuusehdot.

HUS on savuton.


Teksti: Anne Hietaharju – Kuvat: Sonja Behm

HUMANS OF LUKIO

Onnea, 30-vuotias Suomen Lukiolaisten Liitto! Juhlavuoden kunniaksi etsimme, kuuntelimme ja kokosimme 30 lukiolaistarinaa yhteen ajankuvaksi nykypäivän lukiolaisuudesta. Impron sivuilla tarjoamme ainoastaan pienen kurkistuksen, mutta löydät kaikki tarinat kokonaisuudessaan osoitteesta www.lukio.fi/30 46


ROBIN PACKALEN 2. vuosikurssin opiskelija ”Lukio oli mulle ihan ainut vaihtoehto. En mä tiedä, mihin muuhun paikkaan mun olisi ollut järkevää mennä, kuin sellaiseen, josta saa yleissivistystä. Lukiossa on myös omanlainen arkensa: aamukahdeksalta herätään kouluun, ja siellä on ne samat kaverit odottamassa. Se pitää jalat maassa ja on myös aivan mahtavaa vastapainoa musahommille. On helpottavaa, että mulla on koulussa ne kaverit, jotka suhtautuu muhun ihan normaalisti. Myös opettajat suhtautuu muhun ihan samalla tavalla kuin muihinkin: samalla tavalla heitetään ulos luokasta, jos opettajalla on semmoinen olo. Ei tuu mitään armoa kyllä niiltä.”

47


LENITA SUSI abiturientti, Kallion lukio ”Yläasteella musta tuntui, että en edes kuulunut sinne. Oli koko ajan sellainen olo, että mä en ole osa tätä. Yläasteella vallitsee useimmiten jonkinlainen hierarkia ja se, missä kohtaa sä olet siellä, vaikuttaa aika paljon siihen, millaista elämänlaatu on sillä hetkellä. Mä olin se taiteilijaernu. Kallio on tehnyt mulle tosi hyvää. Oon saanut todella hyviä kavereita ja musta tuntuu, että saan olla just sellainen kun haluan olla ja puhua sellaisista asioista, jotka musta tuntuu tärkeiltä. Kalliossa on vähän sellaista, että pitää pitää puolensa, jotta saa äänensä kuuluviin. Mutta kun kaikki ovat niin innoissaan omista asioistaan, niin se on antanut myös mulle rohkeutta siihen, että mäkin voin olla innoissani ja mäkin voin sanoa, mitä mieltä mä olen.”

48


LEEVI RÄSÄNEN abiturientti, Savonlinnan Taidelukio ”Mä vaihdoin koulua vitosluokan jälkeen, koska mua kiusattiin niin paljon. Menin isompaan kouluun, jossa asiat alkoivat sujua paremmin. Mulle muodostui silloin myös hirmuvahva kaveripiiri, jossa me oltiin tiiviisti toistemme tukena kaikessa. Ilman Savonlinnan Taidelukiota mä en olisi törmännyt näihin kaikkiin ihmisiin. Essiinkin, jonka kanssa mä nyt asun samassa kämpässä, tutustuin lukion ykkösellä. Me ollaan oltu ihan parhaat kaverit siitä lähtien. Tuntuu varmasti haikealta saada lakki päähän, sillä tää elämäntilanne, jonka on nyt rakentunut tähän, pohjautuu niin paljon niihin ihmisiin, joiden kanssa on nyt lukiossa.”

49


MINKA VILJANEN 2. vuosikurssin opiskelija, Rauman lukio ”Mulla on ollut keikkoja nyt noin kerran viikossa. Opettajat luulivat aluksi, että mä itse esiinnyn jossain. Sitten kun niille selvisi, että käyn katsomassa keikkoja, niin ne alkoi ihmettelemään, että miksi teen tätä. Melko pian ne alkoivat kuitenkin ymmärtämään. Oon kotoisin pikkukylästä, kolkyt kilsaa Raumalta mettään päin, ja siellä mä oon asunut koko ikäni. Siellä mulla ei ole paljoa ikäkavereita. Ajattelen niin eri tavalla kuin ne. Meillä on erilainen musiikkimaku, eikä kaikki ymmärrä tätä mun keikkailua. Ne, jotka on käynyt vaan Cheekin stadionkeikalla ja nähnyt sen screeniltä, niin niille se on ehkä ihan riittävää. Ne ei tiedä, miltä tuntuu, kun bändi tuntee sut nimeltä.”

50


MIKI HEIKKILÄ abiturientti, Kouvolan lyseon lukio ”Mä olen ollut syntymästä asti sokea. Näen valoja, varjoja ja hahmoja, eli pystyn liikkumaan tutuissa paikoissa suhteellisen hyvin, mutta vieraissa paikoissa tarvitsen opastusta. Sille ei voi mitään, mutta sen kanssa oppii elämään. Pyrin siihen, että positiivisuudella mennään päivästä toiseen. Ihan hyvin se on onnistunutkin. Olen tykännyt lukiosta tosi paljon. Opettajat ja muut opiskelijat ovat ottaneet mut hyvin vastaan, enkä ole kokenut dissaamista tai sorsimista. Jos on joku pari- tai ryhmätyö, niin munhan on vähän hankala löytää paria luokasta, kun ne jakautuu niin nopeasti. Yleensä sitten joku aina tulee sanomaan, että mä voin olla sun pari.”

51


Kulttuuritentti

Kulttuuritentiss채 Sanni teksti :

Robert Sundman Jenni Salonen

kuva :

52


Whiplash-elokuva kolahti tuoreella Vain elämää -kaudella hurmanneeseen Sanniin.

1. Mikä on suosikkielokuvasi – ja miksi? ”Ehkä semmonen leffa ku Whiplash on viime aikoina kolahtanut muita kovemmin. Into the Wild oli myös huikee.”

+ 6. Mikä on suosikkisi omasta tuotannostasi? ”Apua, en mä osaa sanoa lempparia. Pojat on mun mielestä toistaseks sekopäisin biisi.”

2. Mitä musiikkia kuuntelet? ”Skaala kulkee aina Ben Howardista Drakeen ja The Weekndistä Royal Bloodiin. Phoebe Ryan on yks mielenkiintosimpii uutuuksia mulle.”

+ 7. Miten kappaleesi syntyvät? ”Joskus tekstin, joskus biitin, joskus fiiliksen pohjalta. Mennään Henkan (Henri Salonen eli Hank Solo) kans studioon ja ihmetellään mikä on päivän fiilis. Siitä sit lähtee aina kumpuumaan jotain ja illan päätteeks on parhaassa tapauksessa biisi valmis.”

3. Mikä on kulturelleinta, mitä olet tehnyt? ”Käynyt Lontoossa musikaalissa.” 4. Mikä on koskettavin lukemasi kirja? ”Kun olin junnu niin Iso kiltti jätti herkisti mut huhun mukaan kyyneliin.” 5. Kuinka usein käyt teatterissa? Mitä näit viimeksi? ”Liian harvoin tulee käytyä. Viimeksi olin katsomassa Töölön Q-teatterissa Jotain toista.”

+ 7. Mistä haaveilet artistina? ”Haaveilen pitkästä ja monisävyisestä urasta, jonka aikana löydän musasta ja itsestäni vielä uusia puolia. Niistä voin ammentaa siistejä biisejä, joita jengi voi fiilistellä ’ei vitsi, noin toi just menee’ -hengessä.”

53


Essee

teksti:

Venla Valtanen —

”Kirjoissa on enemmän aarteita kuin Aarresaaren merirosvojen koko saalissa... Ja mikä parasta, voit nauttia näistä rikkauksista elämäsi jokaisena päivänä.” Yhdyn Walt Disneyn kekseliääseen lausahdukseen täysin. Olen aina rakastanut lukemista. Jo pienenä pyysin jatkuvasti, voisiko äiti tai isä lukea vielä yhden iltasadun lisää. Franklin-, Muumi- ja Pupu Tupuna -kirjat olivat lähellä pientä sydäntäni. Maailmani avartui ja muuttui kuusivuotiaana mielettömästi, kun vihdoin opin serkkuni avustuksella lukemaan itse. Siitä lähtien kykenin sukeltamaan kirjallisuuden pohjattomaan mereen itsenäisesti, enkä tarvinnut enää muiden apua toteuttaakseni rakkainta harrastustani. Lukemiseni taso syventyi iän myötä. Kirjoista tuli yhä paksumpia ja paksumpia. Ensin kuvioihin tulivat Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat, seuraavaksi Astrid Lindgrenin teokset ja lopulta Narnian tarinat, Harry Potterit sekä muut perinteiset fantasiakirjat. Kuoro, partio, pesäpallo ja monet muut harrastukset ovat jääneet jossain vaiheessa elämääni matkan varrelle, mutta lukemisesta en ole malttanut luopua milloinkaan. Loistavaa kirjaa lukiessani olen nauranut ääneen, vuodattanut ilon ja surun kyyneleitä sekä menettänyt yöuneni. Harmaan ja masentavan

54

kuvitus:

Annika Leppäaho

sadepäivän on monesti pelastanut kupillinen höyryävää teetä ja kirjastoon juuri saapunut, uunituore suosikkikirjailijani teos. Useat kesäpäivät laiturinnokassa on kruunannut jokin lumoava opus. On mahtavaa ottaa hyvä kirja käteen ja astua hetkeksi jonkun toisen saappaisiin. Olen saanut kokea, millaista on olla yksin vaeltava vanhus autiomaassa, pikkulapsen mielikuvitusystävä ja maailman vahvin tyttö. Parasta lukemisessa onkin samaistuminen kirjoihin: tunne siitä, että joku on kuvaillut juuri minun sisimpäni tunteita ja ajatuksia. Olen saanut niistä lohtua ja tukea vaikeissa tilanteissa ja elämänmuutoksissa. On ällistyttävää, miten paljon lukeminen antaa minulle siihen näkemääni vaivaan verrattuna. Joukkuelajeja pelaavat ystäväni tuskailevat usein harrastustensa kalleuden, raskauden ja yksitoikkoisuuden vuoksi. Minä voin antautua kirjojen vietäväksi milloin vain, eikä se palauttamattomien kirjastolainojen lisäksi kustanna oikeastaan mitään. Jokaisella kirjalla on oma tarina kerrottavanaan, ja näin ollen jokainen opus on uusi ja ainutlaatuinen elämys. Kahta samanlaista lukukokemusta ei ole juuri, ja juuri lukemisen kiehtovuus saa


minut tarttumaan kirjoihin yhä uudelleen ja uudelleen. Luen enimmäkseen kaunokirjallisuutta, ja tällä hetkellä olen erityisen kiinnostunut romanttisista klassikkoromaaneista sekä nuorten kirjailijoiden novellikokoelmista. Romaanien lisäksi luen päivittäin sanomalehtiä, mutta toisinaan hyppysiini saattaa eksyä myös runoja, näytelmiä tai tietokirjoja. Lukeminen on paljon hauskempaa ja avartavampaa, kun uskaltaa kokeilla kirjallisuuden eri lajeja. Näkökulmani kirjallisuuteen olisi jäänyt paljon suppeammaksi, jos olisin jumittunut pelkkiin kaunokirjallisuusteoksiin. Lukuharrastukseni vaikuttaa koko elämääni positiivisella tavalla. Koulunkäynti on aina ollut minulle helpohkoa ja sujunut hyvin, sillä lukemisen myötä kehittyneen tekstin jäsentelykyvn ja lukunopeuden vuoksi pystyn hahmottamaan vaivattomasti ennestään tuntemattomasta tekstistä tärkeimmät asiat. Etenkin tietokirjat ja historialliset opukset antavat hyödyllistä perustietoa laaja-alaisista aiheista. Kun olin lukenut Täällä Pohjantähden alla -trilogian, Suomen monimutkaista sotahistoriaa oli huomattavasti helpompi ymmärtää. Kirjojen suomasta yleissivistyksestä on hyötyä koulun lisäksi aivan jokapäiväisessä elämässä, kuten uusiin ihmisiin tutustumisessa ja töiden etsinnässä. Lukeminen tukee myös omaa kirjoittamisharrastustani:

ammennan teoksista vaikutteita ja inspiraatiota sepittämiäni runoja ja tarinoita varten. Kirjat vilkastuttavat mielikuvitusta ja laajentavat sanavarastoa merkittävän paljon. Luen itse romaaneja myös englanniksi ja satukirjoja ruotsiksi, eikä lukemisen tärkeyttä muidenkaan kielien taitojen kartuttamiseksi sovi unohtaa. Salainen haaveeni on lukea minuun suuresti vaikuttanut lempikirjani Veljeni Leijonamieli jonain päivänä alkuperäiskielellään ruotsiksi. Lukemaansa on pakko pohtia syvällisesti, jotta tekstistä saa jotain irti. Tämä edistää asioiden näkemistä uudella tavalla ja yleisen älykkyyden tason nousemista. Arvokkain anti ja taito, jota lukeminen kehittää, ei kuitenkaan ole opiskelun helpottuminen, kielellinen kyvykkyys tai loistava yleissivistys, vaan sydämen viisaus. Tätä on kyky asettua toisten ihmisten asemaan ja heidän kunnioittamisensa. Kirjat opettavat rivien välistä tärkeitä asioita rakkaudesta, ystävyydestä, surusta ja onnesta – asioista, joita voi nähdä vain sydämellä. Todennäköisesti intohimoni lukemiseen ei tule koskaan sammumaan, ja toivon tulevan ammattini liittyvän jollain tavalla kirjallisuuteen. Kuka tietää, ehkäpä kahdenkymmenen vuoden kuluttua katselen maailmaa kirjallisuudentutkijan, kääntäjän tai jopa kirjailijan silmin?

Äidinkielen kursseilla kirjoitetaan paljon, mutta tekstit harvoin päätyvät mihinkään. Siksi julkaisemme tässä sarjassa lukiossa kirjoitettuja esseitä. Tämän tekstin kirjoittaja Venla Valtanen opiskelee Rauman lyseon lukiossa. Julkaisua varten voit toimittaa meille oman tekstisi sähköpostitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden julkaistavan tekstin muutoksiin.

55


Muistikuva

Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat palaavat omien suosikkivalokuviensa syntymähetkeen. Rami Hanafi on tamperelainen valokuvaaja ja ohjaaja. Hänen töitään on julkaistu kansainvälisesti yli 60:ssä julkaisussa. Pääosan ajastaan Hanafi kuvaa suomalaisille ja ulkomaisille brändeille kuten Microsoftille, Finnairille ja Nokian Renkaille.

56


MUISTIKUVA

RAMI HANAFI

”Harrastuksesta tulee parhaimmillaan elämäntyyli. Ja jos kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, voi elämäntyylistä saada itselleen ammatin. Intohimo vie meitä eteenpäin, ulos maailmaan kokemaan ja näkemään elämää. Olen kuvannut ammattilaislumilautailijoita lähes kymmenen vuoden ajan. Lähes kaikkia heitä yhdistää tällainen sisäinen polte mennä eteenpäin. Tämä kuva on otettu lumilautailija Greg Bretzistä Argentiinassa elokuussa 2014. Olimme muutaman viikon mittaisella kuvausmatkalla heti alkukaudesta. Huonot sää- ja lumiolosuhteet kuitenkin estivät suunniteltujen kuvauksien toteuttamisen. Kaava on muuttunut laskijoille ja kuvaajille vuosien kokemuksesta tutuksi: Ensin odotetaan parempaa säätä ja ollaan toiveikkaita. Pikkuhiljaa toiveikkuus laskee, mutta odottelu jatkuu edelleen. Vuorilla optimiolosuhteet voivat kestää viikkojenkin odotuksen jälkeen vain päivän, joten kaikkien on oltava jatkuvassa valmiudessa sekä hyvässä henkisessä ja fyysisessä latauksessa. Odottelun jatkuessa iskee turhautuminen. Mutta myös turhautumisesta voi joskus syntyä hyviä ideoita – sellaisia valokuuvajalle tärkeitä hetkiä. Kun turhautuminen tällä kertaa iski, vuokrasimme pienen auton. Lähdimme tien päälle etsimään kaunista metsää, josta olimme kuulleet. Luonnonrauha toimii turhautumiseenkin. Kuvassa Bretz näyttääkin coolilta ja levolliselta. Silti tiesin, että hänen sisällään oli levotonta. Olisi pian päästävä vuorille ja laudan päälle.”

57


Kolumni NAINEN HUORAA TAI PIHTAA

KUN NAINEN KERTOO käyvänsä seksijuhlissa ja saavansa satoja orgasmeja vuodessa tuntemattomien kanssa, hänet leimataan nopeasti kevytkenkäiseksi, lutkaksi tai huoraksi. Jos hän taas odottaa avioliittoon tai ei harrasta seksiä ensimmäisillä treffeillä, hän on automaattisesti pihtari. Nämä kaksi ääripäätä kertovat siitä, että naisen seksuaalisuus on tabu, jota ei osata käsitellä. Naisten ja tyttöjen seksuaalisuuden ilmaisua on yritetty rajoittaa vuosisatoja, koska se pelottaa miehiä. Se voi olla arvaamatonta, yllätyksellistä ja kontrolloimatonta. Naisen nimittäminen lutkaksi tai pihtariksi on kuitenkin voimakasta vallankäyttöä – se häpäisee naisen tai tytön seksuaalista toimintaa. Naisten ja tyttöjen aika vapautua häpeästä ja tehdä omalla seksuaalisuudellaan mitä huvittaa. Jos sinut häpäistään lutkaksi tai pihtariksi, sano vastaan! Sano, että tämä on minun elämäni, kehoni ja seksuaalisuuteni, eikä sinulla ole oikeutta määritellä minua ulkoapäin. Naisen seksuaalisuutta häpäisevät kusevat omiin muroihinsa järjestelmällisesti. Mitä enemmän naiset kokevat ja tuntevat häpeää omasta sukupuolestaan ja seksuaalisuudestaan, sitä vaikeampaa seksin harrastaminen heille on. Nauttiminen pahalta tuntuvasta asiasta on vaikeaa. Toisen ihmisen leimaaminen seksuaalisen käytöksen perusteella on vastenmielistä. Silloin ei oteta huomioon hänen halujaan, toiveitaan ja tarpeitaan. Häpäisyn uhri muistaa loukkaavat sanat pitkään ja kantaa niitä itsessään kauan.

Melissa Mäntylä kirjoittaa ja bloggaa seksistä, seksuaalisuudesta ja parisuhteista.

58

kuvitus:

Eetu Sihvonen


VALMENNUSKURSSIT 2015-2016

YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

Sinä valitset tulevaisuutesi. Yhdessä onnistumme! Abikurssit • AMK liiketalous • AMK tekniikka ja liikenne • Arkkitehtikoulutus Biologia • Diplomi-insinööritutkinto • Farmasia • Historia • Kasvatustiede Kauppatiede • Kielet • Luokanopettajakoulutus • Lääketiede • Maantiede Maatalous-metsätiede • Oikeustiede • Opiskelutekniikka • Psykologia Taideteollinen ja kuvataide • Teologia • Valtio- ja yhteiskuntatiede

A ITO JA A L KU PE RÄ IN E N VA L M E N N U SKU RSSIJÄ RJE STÄ JÄ V U O DE STA 1 97 5 .


OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä 2015). Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki keväällä yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Olemme järjestäneet valmennuskursseja jo 40 vuoden ajan. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2015 ja kevääksi 2016 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuosittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden

Y

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

< päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2014-2015 oli yli 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen opetus on meille kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme!

% e 98 m m . ista een ilais vereill s s r a u ta k an k ikis urssia a k 015 an k 4-2 elema 1 0 2 en tt iete den s suosi t u e a k i K lää alm ista mis oli v k ” i a 5k val leen 201 % on vereil 3 n ka 200 e 99 ien tamm rssiaa s o ”Vu ilaisis aan ku ss kur ittelem s suo


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

TUTKITTUA LAATUA!

<

1.

Ylivoimainen kokemus Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää!

2.

Opetuksen laatu Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valinta-

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

us kem n ja o k , o at avi ttaj uotett toimist e p l o s , , u nein taso tkim sen e. Koke jä. (Tu imus k u t ä tutk uhd ope jest ras laatus rssijär ekemä 15)” a P ” t u y:n ä 20 si inta in k ssa at ja h ipuolis arch O estäjist e u t e j ttau mon ink Res rssijär emm l u moi te mol 0 % l k o I s : n e u In ta 1 aat mm enn kse nssa s lennus u valm n a a en risi k saa dial ren e kave rukka 5 %!” f n po kka 1 tha urssill ista men ru k ”Mu ennus %. Kol an po m 5 m l m va nusta usea i alen ljän ta e n ja

koe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

3.

Kurssien rakenne ja aikataulutus Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4.

Harjoitusmateriaalit Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

5.

Oikea valmistautumistekniikka Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme.

Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA 2015 0

Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (Innolink Research Oy)

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

KURSSITAULUKKO ABIKURSSIT: Kaikkiin Abikursseihimme kuuluu ainekohtaisesti Abi KOTI –kurssin opetusvideot (19-28 ot), joihin on rajaton katseluoikeus yo-kokeeseen asti. Videot saat käyttöösi heti ilmoittautumisesi jälkeen, joten pääset aloittamaan valmistautumisesi välittömästi! Abi syksy, Helsinki (pitkä ja lyhyt matematiikka, B-ruotsi ja A-englanti)

17.8.-16.9.2015

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Helsinki (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, B-ruotsi ja A-engl.)

23.1.-12.3.2016

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku (pitkä matematiikka)

22.2.-12.3.2016

24-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Tampere (pitkä matematiikka)

22.2.-12.3.2016

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, biologia, B-ruotsi ja A-engl.) Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen. AMMATTIKORKEAKOULUT TEKNIIKKA JA LIIKENNE: Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot 50 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

29.9.-29.10.2015

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

23.2.-26.5.2016

81 ot

760 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Helsinki

25.4.-26.5.2016

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Tampere

23.2.-26.5.2016

81 ot

760 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku

25.4.-26.5.2016

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI

50 ot

310 €

AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMMATTIKORKEAKOULUT LIIKETALOUS: AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

400 € 300 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

300 €

ARKKITEHTIKURSSIT: Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

27.2.-19.3.2016

43 ot

490 €

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

25.4.-11.5.2016

42 ot

430 €

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU

21.5.-27.5.2016

67 ot

Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu

saatavilla marraskuusta 2015 lähtien

Matematiikka itseopiskelumateriaali

saatavilla marraskuusta 2015 lähtien

750 €* 330 € 140€

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille

1 020 €

Kurssitakuu Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. Kurssitakuu Arkkitehtimatematiikka: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. Kurssitakuu Piirustus ja suunnittelukurssi: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. BIOLOGIA: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

2.4.-13.5.2016

71 ot

750 €

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

2.4.-13.5.2016

71 ot

790 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

DIPLOMI-INSINÖÖRI TUTKINTO: DI SUPERTAKUU, Helsinki

16.1.-19.5.2016

252 ot

2 090 €

DI tutkinto VIP -TAKUU HELSINKI

16.1.-19.5.2016

252 ot

1 590 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

16.1.-19.5.2016

112 ot

1 180 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

5.4-19.5.2016

112 ot

1 180 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

2.5.-19.5.2016

62 ot

830 €

DI TAKUU, Tampere

5.4-19.5.2016

104 ot

950 €

DI TAKUU, Turku

5.4-19.5.2016

104 ot

950 €

Itseopiskelumateriaalit

140 € / aine

FARMASIA: Farmasia TAKUU PÄIVÄ Helsinki

2.4.-19.5.2016

102 ot

Farmasia TAKUU ILTA Helsinki

2.4.-19.5.2016

102 ot

Itseopiskelumateriaalit

1180 e 1130 e 140 € / aine


HISTORIA: Historia TAKUU, Helsinki

4.4.-17.5.2016

67 ot

Etäopiskelukurssi, Helsinki

660 € 300 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. KASVATUSTIEDE JA LUOKANOPETTAJAKOULUTUS: Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 32 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA TAKUU ilta, Helsinki

31.3.-30.4.2016

39 ot

490 €

VAKAVA TAKUU päivä, Helsinki

1.4.-30.4.2016

39 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Jyväskylä

1.4.-30.4.2016

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Oulu

1.4.-30.4.2016

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Tampere

1.4.-30.4.2016

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Turku

1.4.-30.4.2016

38 ot

490 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

1.4.-29.4.2016

32 ot

300 €

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

28.5.-1.6.2016

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

28.5.-1.6.2016

20 ot

260 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

28.5.-1.6.2016

20 ot

260 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

28.5.-1.6.2016

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

28.5.-1.6.2016

Luokanopettajakoulutus haastattelutilanne KOTI Luokanopettajakoulutus ryhmätilanne KOTI

24 ot

300 €*

2,5 ot

65 €

4 ot

65 €

*Yhteishinta VAKAVA kurssille ja luokanopettajakoulutuksen soveltuvuusharjoituksille: Helsinki 720 euroa, Tampere ja Turku 640 euroa sekä Oulu ja Jyväskylä 600 euroa. Kurssitakuu: Mikäli VAKAVA–kokeen pisteesi eivät riitä minkään hakemasi kohteen soveltuvuusosuuteen, saat ensi vuonna VAKAVA–kirjallisuuskurssin puoleen hintaan. KAUPPATIEDE: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 117 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-26.5.2016

max 449 ot

5 930 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-26.5.2016

max 429 ot

3 130 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

1.2.-26.5.2016

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

4.4.-26.5.2016

148 ot

1 820 € 1 570 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

4.4.-26.5.2016

148 ot

19.4.-26.5.2016

103 ot

1 110 €

5.4.-26.5.2016

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu pitkä, Tampere

8.2.-26.5.2016

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

6.4.-26.5.2016

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

9.2.-26.5.2016

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

7.4.-26.5.2016

148 ot

1 820 € 1 360 €

Kauppatiede Takuu Intensiivi, Helsinki Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

Kauppatiede Takuu, Lahti

12.4.-26.5.2016

116 ot

Kauppatiede Takuu, Oulu

14.4.-26.5.2016

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

15.4.-26.5.2016

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Pori

11 .4.-26.5.2016

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

13.4.-26.5.2016

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Jyväskylä

11.4.-26.5.2016

107 ot

1 150 €

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

148 ot

830 €

Kauppatiede Takuu, Koti Kauppatiede Verkko

540 €

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

480 € + lisämateriaali 230 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko –kurssista 50 %:n alennuksen. KIELET: Englannin kieli ja kääntäminen TAKUU, Helsinki

4.4.-16.5.2016

65 ot

670 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. LÄÄKETIEDE: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 164 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-19.5.2016

max 434 ot

6 590 €

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-19.5.2016

max 434 ot

3 490 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

21.9.2015-19.5.2016

282 ot

2 990 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

3.11.2015-19.5.2016

187 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

3.11.2015-19.5.2016

187 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

14.1.-19.5.2016

185 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU ILTA, Helsinki

31.3.- 19.5.2016

167 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Helsinki

31.3.- 19.5.2016

175 ot

2 170 €

Lääketiede TAKUU PÄIVÄ INTENSIIVI, Helsinki

8.4.- 19.5.2016

96 ot

1 320 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Espoo Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

31.3.- 19.5.2016

175 ot

2 170 €

4.11.2014-19.5.2016

187 ot

2 090 €


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki Puh. 0207 280 340 www.valmennuskeskus.fi

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Tampere

1.4.- 19.5.2016

175 ot

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU ILTA, Tampere

1.4.- 19.5.2016

167ot

1 890 €

5.11.2015-19.5.2016

187 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Turku

1.4.- 19.5.2016

175 ot

2 050 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU ILTA, Turku

1.4.- 19.5.2016

167ot

1 890 €

9.11.2015-19.5.2016

187 ot

1 930 €

1.4.- 19.5.2016

167 ot

1 830 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu Lääketiede TAKUU HUHTIKUU, Oulu

2 050 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

20.1.- 19.5.2016

183ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU, Kuopio

31.3.- 19.5.2016

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

21.1.- 19.5.2016

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU, Jyväskylä

30.3.- 19.5.2016

167ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

22.1.- 19.5.2016

183ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Lahti

25.1.- 19.5.2016

167 ot

1 740 €

aloitus 6.11.2015 alkaen

169 ot

1 290 €

24 ot

160 €

Lääketiede TAKUU KOTI, Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI Lääketiede Itseopiskelumateriaalit

520 €, 180 € / aine

Lääketiede Harjoituskoepaketti

240 €

MAANTIEDE: Maantiede TAKUU, Helsinki

30.3.-14.5.2016

51 ot

690 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN: Kansantalous Takuu, Helsinki

7.4.-13.5.2016

38 ot

1 aine 560 € / 2 ainetta 860 €

Liiketalous Takuu, Helsinki

7.4.-13.5.2016

38 ot

1 aine 560 € / 2 ainetta 860 €

Kansantalous Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

38 ot

1 aine 350 € / 2 ainetta 650 €

Liiketalous Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

38 ot

1 aine 350 € / 2 ainetta 650 €

Itseopiskelu

115 euroa / aine, 175 euroa / 2 ainetta

OIKEUSTIEDE: Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-24.5.2016

max 450 ot

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x..-24.5.2016

max 349 ot

3 130 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

1.4.-24.5.2016

139 ot

1 450 €

Oikeustiede Takuu 2, HKI

5 930 €

1.4.-24.5.2016

139 ot

1 450 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

25.4.-24.5.2016

116 ot

1 070 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

8.5.-24.5.2016

52 ot

715 €

Oikeustiede Takuu-Koti koko Suomi

25.4.-24.5.2016

65 ot

745 €

12 ot

120 €

Oikeustiede Johdantokurssi, koko Suomi Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super-Takuu ja VIP–kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 340 euron hintaan! Oikeustiede Takuu, Tampere

1.4.-24.5.2016

132 ot

1 417 €

Oikeustiede Takuu, Turku

8.4.-22.5.2016

141 ot

1 030 €

Oikeustiede Super-Takuu, Turku (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-22.5.2016

185 ot

2 190 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

1.4.-21.5.2016

116 ot

1 250 €

Oikeustiede Etäopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

590 €

Oikeustiede Itseopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

460 €

OPISKELUTEKNIIKKA: Opiskelutekniikka I, viikonloppukurssi

9.1., 10.1. ja 16.1.2016

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka II, iltakurssi

1.3.- 8.3.2016

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

1.7.2015-30.6.2016

9 ot

130 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen, Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme saat opiskelutekniikkakurssista 50 %:n alennuksen. PSYKOLOGIA: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 90 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki Tilastotiede TAKUU marraskuu, Helsinki

26.10.-9.11.2015

15 ot

160 €

26.10.2015-6.5.2016

108 ot + laskarit/tutorointi 15 t

940 € 830 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Helsinki

25.1.-6.5.2016

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

22.2.-6.5.2016

70 ot+ laskarit/ tutorointi 14 t

760 €

2.4.-6.5.2016

70 ot+ laskarit/ tutorointi 14 t

790 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

23.1.-6.5.2016

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

23.1.-6.5.2016

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Artikkelikurssi TAKUU, Helsinki

4.4.-6.5.2016

48 ot

510 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

5.4.-6.5.2016

48 ot

450 € 450 €

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

5.4.-6.5.2016

48 ot

Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

11.1.-15.5.2016

65 ot

520 €

Psykologia tilastotiede laskuharjoitukset KOTI –kurssi

7.1.-15.5.2016

26 ot

230 €


Psykologia tilastotiede Jyväskylään KOTI –kurssi

tammikuussa 2016

Johdatus psykologian tutkimukseen KOTI, koko maa

1.7.2015-15.5.2016

Laajuus ja hinta tarkentuvat syksyn aikana 7,5 ot

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

1.7.2015-15.5.2016

15 ot

120 € 90 €

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

140 €

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. TAIDETEOLLINEN: Taideteollinen TAKUU

20.2.-19.3.2016

56 ot

660 €

TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2015 lähtien

330 €

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. TEOLOGIA: Teologia aineistokoe itseopiskelumateriaali

80 €

VALTIOTIEDE: Helsinki: Poliittinen historia TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Sosiaalityö TAKUU

5.4.-16.5.2016

65 ot

660 €

Sosiologia TAKUU

5.4.-16.5.2016

65 ot

660 €

Talous- ja sosiaalihistoria TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 € 660 €

Valtio-oppi: hallinnon ja organisaatioiden tutkimus TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

Valtio-oppi: maailmanpolitiikan tutkimus TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Valtio-oppi: politiikan tutkimus TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Viestintä TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Yhteiskuntapolitiikka TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Valtiotiede itseopiskelumateriaali

140 € / aine

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA

1.

Haku-lehti Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi.

2.

Alakohtaiset infotilaisuudet Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistu-

neesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus.fi, tai soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

3.

Studia-messut Studia 2015 on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm.kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit , vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

4.

Valintakoetietopalvelu Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä:

a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia). c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä. Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

5.

www.valmennuskeskus.fi Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!


LÄHETTÄKÄÄ MINULLE MAKSUTTA TIETOA KEVÄÄN 2016 VALINTAKOEVAATIMUKSISTA JA KURSSEISTA (MAX. 3 ALAA). HUOM! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. Abikurssit

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Opiskelutekniikka

AMK Liiketalous

Farmasia

Lääketieteet

Psykologia

AMK Tekniikka ja liikenne

Historia

Maantiede

Taidealat

Arkkitehtuuri

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Teologia

Biologia

Kauppatieteet

Oikeustiede

Viestintä

Coaching uravalmennus

Kielet

Opiskelu ulkomailla

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Nimi

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

ILMOITTAUDUN VALMENNUS- / ABIKURSSILLE

HALUAN VARATA PAIKAN SEURAAVALTA KURSSILTA

1.

2.

3. 4. Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille Kurssiajankohta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Kurssipaikkakunta

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

EUROOPPALAINEN NUORISOKORTTI Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin:

kyllä

ei

ei

Nimi

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Muu, mikä?

Päiväys

Allekirjoitus

TILAAN ITSE- / ETÄOPISKELUMATERIAALIA 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija Suomen Lukiolaisten liiton jäsen Nordean Check In -asiakas

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

Tammasaarenkatu 1, PL 235 00181 Helsinki / vkinfo@valmennuskeskus.fi / puh. 0207 280 340 / www.valmennuskeskus.fi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


Improbatur 4/2015  

Lehti lukiolaisille – vuoden neljäs ja viimeinen numero. ISSUU-versio ei sisällä Studia-messuopasta eikä kääntölehtiosan takakantta.