Page 1

Tiedätkö, kuka on Henrietta Kekäläinen?

Kannattaisi, sillä hän pelastaa maailman. s.16


ClassPad ja ClassWiz

s!

u utu

U

Enemmän aikaa matematiikan opiskeluun vähemmän aikaa laskimen opetteluun.

CASIOn laskimet tekevät matikasta lempiaineen. Tarkat näytöt

ClassPadissa on värillinen kosketusnäyttö sekä suomenkielinen, selkeä valikko. Laskin toimii sormella tai kosketuskynällä - kuten puhelimesi. ClassWiz-sarjan malleissa uudistettu näyttö on 4-kertaa aiempaa tarkempi, mikä mahdollistaa ikonipohjaisen valikon ja lähes lyhenteettömän kielen käytön.

Edelläkävijä

CASIO kehittää jatkuvasti laskimia opiskelijoiden tarpeet huomioiden. ClassPadissa on mm. sovellukset kaikkiin lukion laskuihin, liukupalkit graafien tutkimiseen ja sormizoomi kuvaajille. ClassWiz fx-991EX tuo ensimmäisenä QR-koodin ja taulukkolaskennan funktiolaskimiiin. Casion pilvipalvelu Keisan näyttää grafiikan graafisten laskinten tavoin.

Käytön helppous

CASIOn laskimet ovat tunnettuja helposta ja miellyttävästä käyttöliittymästä. Meidän mielestämme laskimen pitää olla opiskelun apuväline, ei opettelun kohde.

ClassWiz fx-991EX

ClassPad fx-CP400

Paras valinta niille, jotka eivät hanki CAS-laskinta. Laskin sopii hyvin myös jatko-opiskeluun ja läppärin rinnalle.

CAS-laskinten ykkönen. Helppokäyttöinen ja paras valinta sekä lyhyen että pitkän matikan opiskeluun. Sisältää ohjelmistolisenssin vuodeksi.

Ominaisuuksina mm. yhtälönratkaisu, taulukkolaskenta, tilastoaineiston tunnusluvut, yksikkömuunnokset, vektorilaskut ja jakaumat. Katso lisää

bit.ly/1FC5sL3 Laskimen QR-koodin skannaus kännykällä tai tabletilla näyttää kuvaajat, diagrammit, jakaumat ja käyttöohjeet ruudullasi. Kokeile!

Käyttöjärjestelmä kannattaa päivittää ennen syksyn ylkkäreitä ilmaiseksi sivulta edu.casio.com. Näin saat laskimestasi parhaan hyödyn kokeisiin. Paristokäyttöisessä ClassPadissa virta riittää varmasti tärkeissä tilanteissa. Tutustu YouTube-kanavaamme

bit.ly/fx-cp400

ja päivitettyihin nettisivuihimme

www.casio-laskimet.fi


kuva:

Pääkirjoitus

MITÄ YHTEISTÄ on miehiä koskevalla yleisellä asevelvolli-

suudella ja itsetyydytyksellä? Ainakin kaksi asiaa: 1) Ne ovat molemmat hieman vaikeita aiheita. Moni meistä vemputtaa tai lirputtelee jopa päivittäin, mutta kokee asian jotenkin häpeällisenä ja kiusallisena. Miksi? Ehkä siksi, että harva muistaa runkkaamisen olevan oikeasti täysin harmitonta, jopa terveellistä ajanvietettä. Jotkut tietysti saattavat elää siinäkin valheellisessa uskossa, että itsensä hyväileminen olisi jotenkin vaarallista tai syntistä. Toisaalta armeijaan meneminen tuntuu monesta nuoresta miehestä epäreilulta, koska naisten ei tarvitse käyttää aikaansa lukion jälkeen rymyten metsässä pyssy kainalossa. Silti harvoin oikeasti keskustelemme aiheesta ja pohdimme, voisiko isänmaan puolustamista hoitaa kenties tasa-arvoisemmalla tavalla. Kun aiheet ovat vaikeita eikä niistä haluta puhua, ne ovat tabuja. Jonkin tasoinen tabun asema liittyy siis sekä asevelvollisuuteen että masturboimiseen. Yhdistävä tekijä numero 2) onkin, että tästä huolimatta käsittelimme molempia aiheita edellisessä, huhtikuussa ilmestyneessä Improssa. Jutut ovat

Meri Björn

edelleen luettavissa osoitteessa www.improbatur.fi. Vastaanotimme tavallista enemmän lukijapalautetta liittyen juuri näihin kahteen juttuun. Suurin osa palautteesta oli positiivista ja kannustavaa. Lukijat kiittelivät, että lehdellämme oli kanttia käydä kiinni myös herkkiin aiheisiin. Jotkut tuntuivat kuitenkin ihmettelevän, miksi lukiolaisten lehdessä käsitellään tällaisia kysymyksiä. Nehän eivät kuulemma varsinaisesti liity lukioon tai lukiossa opiskelemiseen. Silloin muistutin, että Improbatur on lehti lukiolaisille – ei siis lehti lukio-opiskelusta. Haluamme käsitellä kaikkia lukiolaisten elämään liittyviä aiheita maan ja taivaan välillä. Eikä kai kukaan kehtaa pokkana väittää, etteivät asevelvollisuus (koskee kaikkia miespuolisia lukiolaisia, jotka ovat Suomen kansalaisia) tai itsetyydytys (todennäköisesti suurin osa lukiolaisista harrastaa sitä) koskettaisi mitenkään lukiolaisia? Improbatur ei tule tuntemaan tabuja myöskään alkavana lukuvuonna. Jos mielestäsi meidän olisi ehdottomasti käytävä jonkun vaikean teeman kimppuun, ota ihmeessä yhteyttä. Toteutamme toiveenne mielellämme!

Robert Sundman päätoimittaja robert.sundman@lukio.fi

Twitter: @RobertSundman

P.S. Monelle teistä tämä on ensimmäinen kotiin kolahtanut Improbatur ikinä. Tervetuloa laajaan lukijajoukkoomme! Improbatur on Suomen toiseksi suurin nuorten lehti ja ainoa lukiolaisten oma aviisi. Saat sen kotiisi neljästi vuodessa liittymällä lukiolaisten oman opiskelijajärjestön, Suomen Lukiolaisten Liiton jäseneksi esimerkiksi osoitteessa www.lukio.fi. Tilaaminen onnistuu myös osoitteessa www.improbatur.fi/tilaa. Seuraavalta aukeamalta löydät Opetushallituksen pääjohtajan ja Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan terveiset sinulle, uusi lukiolainen!


Tervemenoa lukioon! EI KOULUA, VAAN ELÄMÄÄ VARTEN

HYVÄ UUSI LUKIO-OPISKELIJA!

Edessäsi ovat lukio-opinnot. Menestystä ja intoa opintoihisi. Kun nyt siirryt peruskoulusta lukioon, sinun opiskelusi muuttuu melkoisesti. Lukiossa sinulta odotetaan vastuullisuutta ja itsenäisyyttä, koulupäiväsi ovat pidempiä ja kotitehtäviä on enemmän. Hyviin tuloksiin pääsemiseksi tarvitset myönteisen asenteen ja perustietojen lisäksi oma-aloitteisuutta, sosiaalisia taitoja, itseluottamusta, luovuutta, kykyä tehdä valintoja sekä tavoitteellisuutta ja rohkeutta. Lukioaika kannattaa käyttää hyödyksi: pohdiskele, ihmettele, syvenny, innostu, kyseenalaista, ota selvää, väitä vastaan ja etsi aina uusia näkökulmia. Niin pysyt hereillä ja kiinnostut uusista asioista. Ja kotityönkin määrä pienenee. Opiskelu lukiossa on pitkälti oppitunteja, kotitehtäviä, esseitä ja koeviikkoja, mutta koulutyöhön kuuluu myös paljon muuta: opintoretkiä, vierailuluentoja, teemapäiviä, opiskelijakuntatoimintaa, koulun juhlia, vanhojen tansseja ja penkkareita. Sinäkin voit vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri teidän koulussanne on. Myönteinen asenteesi opiskeluun, opiskelutovereihin, opettajiin, rehtoriin ja koulun muuhun henkilökuntaan lisää myös muiden viihtyvyyttä. Muista myös, että apua on aina saatavilla. Käänny tarvittaessa ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai rehtorin puoleen. He ovat koulussa sinua varten. Sanotaan, ettei tule opiskella koulua, vaan elämää varten. Se on hyvä pitää mielessä, vaikkakin lukiovuodet rytmittävät kolmen vuoden ajan elämääsi. Sinun opintosi jatkuvat lukion jälkeen jatko-opinnoissa ja niiden jälkeen on edessä työelämä monine mielenkiintoisine haasteineen. Opiskelu, harrastukset, ystävät ja työelämä aikanaan ovat tärkeä osa elämää – nyt edessäsi on lukio-opintojen vaihe. Aurinkoista alkusyksyä!

Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

4


kuvitukset:

Eetu Sihvonen

LUKIOSSA ON VAPAUS VALITA

OLET MUUTTUNUT yhdessä yössä oppilaasta opiskelijaksi. Kyseessä on iso muutos, sillä

lukiossa kaikki on toisin. Tajusin itse jo ensimmäisellä viikolla uudessa koulussa, ettei lukio ole mikään yläaste – moni asia oli muuttunut positiiviseen suuntaan. Ensinnäkin lukion opettajat olivat erilaisia: heidän työnsä ei ollut enää valvoa opiskelijoita ja pitää huolta, ettei kukaan pidä pipoa päässä sisällä. Sen sijaan he olivat koulussa opettamassa meille tärkeitä valmiuksia, joilla selviämme tulevaisuuden pääsykokeista ja opiskeluista. Opettajien lisäksi myös opiskelijat olivat muuttuneet: tunneilla keskityttiin oikeasti opiskeluun eikä metelöintiin. Kaikki olivat saaneet itse valita opiskelemansa aineet, joten tunneilla istuttiin omasta tahdosta. Jos jotakuta ei kiinnostanut opiskella, hänellä oli oikeus lähteä tunnilta pois. Ihmisillä oli vapaus valita. Tätä valinnanvapautta myös Suomen Lukiolaisten Liitto on ollut aikanaan ajamassa. Opiskelijoiden oikeus valita itse kurssinsa on Lukiolaisten Liiton pitkäaikainen tavoite. Vaikka tavoite onkin toteutunut lukioissa pääosin hyvin, työtä sen eteen on kuitenkin jatkettava. Meidän on varmistettava, että kaikilla lukiolaisilla – riippumatta asuinkunnasta tai lukiosta – on kattavat mahdollisuudet valita juuri ne kurssit, joista itse kokee hyötyvänsä. Tähän tavoitteeseen Suomen Lukiolaisten Liitto pyrkii puhumalla sähköisten kurssien ja digitalisaation paremman hyödyntämisen puolesta. Lukiolaisten Liitto on lukiolaisten oma etujärjestö, joka ajaa lukiolaisten asiaa ympäri Suomea. Liittymällä Suomen Lukiolaisten Liiton jäseneksi edistät siis kaikkien lukiolaisten parasta. Samalla saat käyttöösi virallisen opiskelijakortin sekä etupalvelu Frankin alennukset, jotka toimivat niin netissä kuin livenäkin. Opiskelijakorttia näyttämällä pääset myös esimerkiksi kulkemaan junalla ja Matkahuollon busseilla puoleen hintaan, joten jäsenyys on taloudellisestikin kannattavaa. Onnea vielä kerran lukiolaisuudestasi! En tiedä kuinka hyviä neuvoja osaan antaa tulevalle lukiotaipaleellesi, mutta miettiessäni, mitä tekisin itse eri tavalla, tulee mieleeni kaksi asiaa: opiskelisin enemmän matematiikkaa ja lähtisin jo ykkösellä mukaan mukaan SLL:n toimintaan.

Tatu Koivisto puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto

5


Tässä lehdessä

3

| PÄÄKIRJOITUS

12

4

| TERVEMENOA LUKIOON!

15 | KOLUMNI: Siskoille

6

| TÄSSÄ LEHDESSÄ

16

8

| PROFIILIKUVAPALVELU: Unelmatalot

24 | Toivot

10 | AJANKOHTAISTA

38

| PALUU LUKIOON: James Nikander

| Henrietta pelastaa maailman

| Fleur is French for Flower

Jutut

24

|

Toivot

Improbatur tapasi eduskunnan nuorimmat kansanedustajat.

Henrietta pelastaa 16 maailman |

Henrietta Kekäläinen on nyt Nasan kouluttama maailmanparantaja, joka järjestää robotiikan ja ohjelmoinnin kursseja ympäri Suomea. Vielä muutama vuosi sitten hän ei ollut pätkääkään kiinnostunut teknologiasta.

Sääntömääräisen kutsun SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO ry:n XXXI liittokokoukseen Tampereelle löydät lehden sivulta 58.

6


59 | KOLUMNI: Kamala, ihana ihastuminen 60 | KULTTUURITENTISSÄ: Henrik Illikainen 62 | ESSEE: Mikä vitseissä naurattaa? 64 | MUISTIKUVA: Konsta Leppänen

Aikuistuvien ihmisten asialla Lehti lukiolaisille 3/2015 Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Robert Sundman Ulkoasu Tuomas Järvenpää Toimitussihteeri Rosa Kettumäki Avustajina tässä numerossa Meri Björn, Anne Flink, Anne Hietaharju, Sami Järvinen, Miisa Kaartinen, Sini Korpinen, Annaleena Kuronen, Annika Leppäaho, Konsta Leppänen, Melissa Mäntylä, Jose Riikonen, Eetu Sihvonen, Nick Tulinen Kustantaja Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Lauri Puustinen, lauri.puustinen@lukio.fi Mediatiedot: www.improbatur.fi/mediatiedot Paino: Lönnberg Painot Oy Sisäsivujen paperi: Galerie Fine Silk 80 g/m2 Kannen paperi: Galerie Art Silk 200 g/m2 Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs., 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi, etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (SLL:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur @Lukiolaiset

38

| Fleur is French for Flower

Mais oui! Hyppäsimme jälleen muodin maailmaan – tällä kertaa Pariisissa. Kannessa: Meri Björn kuvasi vuoden kolmannen (ja syksyn ensimmäisen!) Improbaturin kanteen Mehackitin perustaneen Pia Henrietta Kekäläisen. Kuvat otettiin toukokuun alkupuolella Helsingin Ullanlinnassa. Juttu alkaa sivulta 16.

ISSN-L 0784-705X ISSN 0784-705X ISSN 2341-8923 (Improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 29. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljä kertaa vuonna 2015. Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna kaikille Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Mikäli olet liiton jäsen, ota yhteyttä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@lukio.fi, tai puhelimitse +358 9 5842 1500) osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa. Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa suoraan yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

7


UNELMATALOT

KUVA: MIISA KAARTINEN

”Kun muutamia vuosia sitten Tampereen Ratinaan rakennettiin uudet kerrostalot, innostuin heti niiden sijainnista. Puhuin silloin mun frendeille, että tuolla mä haluaisin asua. Myöhemmin vuokria katsellessa tajusin, ettei mulla yksinkertaisesti oo rahaa asua asunnossa, joka sijaitsee Tampereella, mutta jonka vuokra on samaa tasoa kuin Stadissa. Käyn silti välillä jätskillä, lenkillä tai ihan vaan istuskelemassa talojen lähellä. Silloin saan edes pienen palan noista asunnoista ja unelmasta itselleni. Ehkä tulevaisuudessa haluan asua jossain muualla. Helsingissä tai Keski-Euroopassa. Tällä hetkellä kuitenkin juuri nuo asunnot ovat osa unelmaani. Unelmat tietenkin vaihtuvat. Mutta haaveita on (ja pitääkin olla) aina.” – Emilia Joensuu, ylioppilas, Tampereen normaalikoulun lukio

Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat toteuttavat yhdelle lukiolaiselle hänen toiveidensa mukaisen profiilikuvan. Lue lisää ja osallistu osoitteessa www.improbatur.fi/profiilikuvapalvelu.

8


Profiilikuvapalvelu

9


Ajankohtaista

MUUALLA KUULTUA Mistä tämän lehden jutusta tykkäsit eniten? Mikä jätti kylmäksi? Lähetä postia osoitteeseen improbatur@lukio.fi tai vastaa kysymyksiin verkossa, osoitteessa www.improbatur.fi/lukijoilta. Voit myös seurata meitä Instagramissa (@Lukiolaiset), ottaa kuvan suosikkijutustasi ja jakaa sen tunnisteella #Improbatur. Palautetta antaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja ja leffalippupaketteja. Edellisen numeron osalta kirjapalkinto lähtee Miikalle Joensuuhun!

”Tämä kohta hallitusohjelmassa kuulostaa äkkiseltään hyvältä: ’Opintorahan, asumislisän ja lainan taso on oltava vähintään 1100 euroa.’ Opintotuki siis nousee noin 900 eurosta 1100 euroon. Jes! Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan ilo on ennenaikaista. Samalla opintotukea nimittäin leikataan. Säästötavoitteena on 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljonaa euroa. Miten tämä on mahdollista? Esimerkiksi nostamalla lainan osuutta opintotuessa. Opiskelijat eivät kuitenkaan -- uskalla ottaa lainaa, koska töistä ei ole takuuta. Jos vanhemmat ovat matalasti koulutettuja tai matalasta työmarkkina-asemasta, he voivat kokea pitkän koulutuksen kustannukseksi. -- Erityisesti lainanottoa kaihtavat tutkimusten mukaan alemmista sosiaaliluokista tulevat.” – Yle Kioski, 11.6.2015 ”Suomen Lukiolaissäätiö myönsi lakkiaispäivänä 2000 euron arvoisen stipendin Pielaveden lukion abiturientille Topi Remekselle. Yhteiskunnallisesti aktiivista Remestä oli ehdottanut stipendin saajaksi opiskelijatoveri. Erityisen hieno osoitus Remeksen aktiivisuudesta oli hänen käynnistämänsä sosiaalisen median kampanja #pientenlukioidenpuolesta, jolla hän puolusti pieniä lakkautusuhan alla olevia lukioita. Stipendi myönnetään erityistä yhteiskunnallista aktiivisuutta osoittaneelle lukiolaiselle, ja se on yksi arvokkaimmista Suomessa jaettavista lukiolaisstipendeistä. Stipendin Remekselle luovuttivat Suomen Lukiolaissäätiön puheenjohtaja Tatu Koivisto sekä Pielaveden kunnanjohtaja Mika Sivula.” – Maaseudun Tulevaisuus, 31.5.2015

10


MEISTÄ PUHUTTUA @vihanneskaappi: ”Viola Wallenius kyllä inspiroi omalla ahkeruudellaan ja loistavalla asenteella #improbatur” @hshry14: ”#Improbatur lehden juttu on herättänyt mahtavaa säpinää! Jos et vielä ole tsekannut niin: http://improbatur.fi/ koti-keniaan/” @OhionFi: ”Vapaaehtoismalli ratkaisisi kaikki Improbaturlehdessä mainitut asevelvollisuusjärjestelmän ongelmat: https:// www.facebook.com/Kansalaisaloit… #asevelv” @Hannaino: ”Välillä elämässä täytyy ottaa riskejä, kiitos #Improbatur että puhutte runkkaamisesta avoimesti. #vedäkäteen http://improbatur.fi/veda-kateen-runkkari/” @mikamatikainen: ”Jänniä polkuja sitä on kepsuteltu: ’Hyvän designin puolesta’ http://improbatur.fi/hyvan-designin-puolesta/ cc @mehackit @woltapp #cats” ”Selailin tässä nettiä ja tajusin että improbatur.fi on ihan mielettömän hieno! Kaunis ja erilainen. Se inspiroi. Halusin vaan kertoa :)” ”Huomattuani lehden itsetyydytysjutun, jossa kerrotaan, kuinka normaalia itsetyydytys, porno yms. on, olin tyrmistynyt. Kuinka näin yleinen ja laajalevikkinen lehti voi julkaista tällaista?”

”Lukiolaisten liiton mukaan ylioppilaiden lakkiaisjuhlia varjostaa tänä vuonna poikkeuksellisen suuri huoli koulutuksen tulevaisuudesta. Uuteen hallitusohjelmaan kirjatut, noin 600 miljoonan euron koulutusleikkaukset olivat järkytys, liitto toteaa tiedotteessaan. Liiton mukaan valtavat säästöt tulevat koulutusjärjestelmän lisäksi jättämään jälkensä jokaisen opiskelijan opintopolkuun. -- Lukiolaisten liitto ei hyväksy myöskään opintotuen leikkauksia. Liiton mukaan toimeentulon heikentäminen on kevään ylioppilaille isku vasten kasvoja.” – Kymen Sanomat, 30.5.2015

11


Musta Barbaari oppi lukiossa, mitä ei halua elämältään teksti:

Jose Riikonen —

Laiha poika James Nikander kärsi lukiossa jääkiekkoilijoiden kukkoilusta, kunnes meni salille.

kuvat:

Nick Tulinen

T

untuuko tutulta: Ahdistaa, kun ei tiedä, mitä alkaisi isona tehdä. Ei kiinnosta käydä koulussa eikä oikein mitään tartu päähän. Omaa roolia ei oikein löydy. Tuntuu, ettei pysty puhkeamaan kukkaansa. Että jokin ihmeellinen muuri estää olemasta täysillä sitä, mitä itse haluaisi olla. Tällaista oli James ”Musta Barbaari” Nikanderin lukioaika, ennen kuin tapahtui jotain.

”S

isään vaan!”, Nikander huikkaa. Olemme Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Täällä Nikander opiskeli 2,5 vuotta. Samalla hän suoritti merkonomitutkintoa. Kumpaakaan koulua hän ei tosin vienyt maaliin asti. Palataan syihin myöhemmin.

12


Paluu lukioon

Koulu ei maistunut. ”En ole tyhmä. Opin kyllä, jos opetus tehdään kiinnostavaksi. Mutta se oli sellaista passiivista meininkiä, että kuunnellaan vaan siellä luokassa. Ei se sopinut minulle. Kirjoittelin tunneilla aika usein riimejä.” Hän ei ollut kovis eikä nyhverö, ei kiusaaja eikä kiusattu. ”Olin sellainen hangaround.” Jalkapallo häntä kiinnosti ja siihen hän halusi panostaa. Siitä hän olisi halunnut uran itselleen. Mutta se ei onnistunut.

N

KUKA? James Nikander (s. 1990) on parhaiten Mustana Barbaarina tunnettu suomalainen rap-artisti ja kehonrakentaja. Hän nousi kansan tietoisuuteen syksyllä 2013 musiikkivideollaan ”Salil eka salil vika”.

N

ikander esittelee aulassa pöytiä. ”Tuossa istuivat jalkapalloilijat. Tuossa oli jääkiekkoilijoiden pöytä. Täällä on eri urheilulajeihin painottuneita opiskelijoita. Saman lajin tyypit jakaantuivat omiin kasteihinsa”, Nikander sanoo. ”Tuossa istuivat muodostelmaluistelijat”, Nikander sanoo ja hymyilee. Hän nostaa käden pystyyn ja muodostaa ympyrän peukalolla ja etusormella: ”Just jees! Sellaisia tiimalasityttöjä.” Ketkä olivat kovimpia tyyppejä? ”Jääkiekkoilijat ainakin luulivat olevansa. Kun tulin ensimmäistä päivää kouluun, en tiennyt, että tietyissä pöydissä – myös ruokalassa – istuu tietyn lajin tyypit. Menin pöytään, ja neljä aika skrodea tyyppiä tuli sanomaan tyyliin ’painu vittuun siitä’. Pistin ensin vähän hanttiin, ’että mitä sä oikein selität?’ Mutta laihana poikana tajusin sitten luikkia tieheni.”

”L

aiha poika” ei ole sellainen kuvailu, joka Nikanderista nykyään tulee ensimmäisenä mieleen, mutta sellainen hän lukioaikoina oli. Se laiha poika ei kuulunut oikein mihinkään porukkaan. Hän sai ”ansaittua respektiä” jalkapalloilijoiden keskuudessa hyvistä jalkapallosuorituksistaan, mutta oli lopulta vain kaksoistutkintoa suorittava väliinputoaja.

ikander loukkaantui pahasti 18-vuotiaana. Hän ei voinut enää pelata jalkapalloa. ”Masennuin. Voit kuvitella, miten paljon sen jälkeen kiinnosti enää käydä koulua, kun ei se ollut ennenkään juuri kiinnostanut. Ahdisti todella paljon, kun ei tiennyt, mitä sitä oikein isona olisi ryhtynyt tekemään.” Nikander oli aloittanut kuntosaliharjoittelun Mäkelänrinteen lukion vieressä olevan uimahallin kuntosalilla jo ennen loukkaantumista, jotta olisi pärjännyt jalkapallokentällä paremmin. Loukkaantumisen jälkeen hän alkoi panostaa kuntosaliin vielä enemmän. Nikander jättäytyi yhä enemmän pois koulusta ja alkoi käydä varastolla hanttihommissa. Sieltä saaduilla rahoilla Nikander läksi pian kahdeksi kuukaudeksi Aasiaan kavereiden kanssa. Mukana kaveriporukassa oli muuan Ruudolf.

R

eissun ja armeijan jälkeen Nikander yritti vielä käydä iltalukiossa, koska lukiota ei olisi ollut paljoa jäljellä, mutta ei siitä mitään tullut. Sen sijaan hän lyöttäytyi Ruudolfin, Karri Koiran ja muiden matkaan keikkareissuille paitamyyjäksi. ”Aina välillä menin lavallekin repimään sen paidan päältäni. Oli jo sen verran fysiikkaa kuntosalilta. Kun ei ollutkaan päässyt 50 000 ihmisen eteen pelaamaan jalkapalloa, niin parin sadan tyypin hurratessa paidan repiminen oli ihan hyvä korvike”, Nikander sanoo ja nauraa. Hän alkoi myös tehdä Youtubeen videosarjaa nimeltään Taru painojen herrasta. Eräänä päivänä Ruudolf kysyi porukkaan jo vakiintuneelta Nikanderilta, osaisiko tämä räpätä. Hän vastasi: ”Mä olen 2-pacin tasoa.” Nikander oli pikkuhiljaa päässyt mukaan viihdebisnekseen ja löytänyt sellaisen maailman, johon hän sopii. Vanhaa kliseetä mukaillen: loppu on historiaa.

”H

armittaa, että lukiossa jengi ei päässyt kokemaan minua sellaisena, kuin oikeasti olen”, Nikander sanoo. Sillä tavalla varmaan moni lukiolainen tuntee. Mutta tässä on esimerkki, että sellaisen tunteen ei ole pakko kestää kauaa. ”Minä pääsin kehittymään perhoseksi. Eikä lukioaikakaan hyödytöntä ollut. Sieltä opin, mitä en ainakaan halua tehdä.” Juttusarjassa tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa.

13


Kolumni SISKOILLE

KAIKKI HYVÄT TEKSTIT alkavat fraasilla kun minä olin nuori.

pidettyjen piirteiden, kuten tunteellisuuden, on katsottu haitSiispä: taavan esimerkiksi liiketoimintaa. Todellisuudessa tutkimusten Kun minä olin nuori, elettiin maailmassa huikeaa girl powerin mukaan ne yritykset, joissa on naisia johdossa, menestyvät nousuaikaa. Populaarikulttuurissa oli valtavan raivokkaita paremmin kuin ne, joissa naiset loistavat poissaolollaan. nuoria naisia, jotka nousivat ennen näkemättömään suosioon. Elämme ihmeellistä taantuman aikaa. Kahdeksan eduskunGwen Stefani lauloi No Doubtin riveissä olevansa vain tyttö, tapuolueen puheenjohtajista yksi on nainen. Valtakunnan koska maailma ei anna hänen olla muuta. Alanis Morissette johtavista poliitikoista yhtä harvempi on nainen. Talousvaikutkirjoitti mielettömiä lyriikoita itsensä piilottamaan pyrkivästä tajista edelleen hyvin pieni osa on naisia. Entäpä pörssiyhtiöiden Mary Janesta. Spice Girls teki hyvin selväksi, että tyttökaverit hallituksissa? No, hiljaista on. tulivat paljon ennen poikia. Meillä on edelleen poliittisia nuorisoAmmensin aivan valtavasti noiden järjestöjä, jotka ovat saaneet ensimmäisen naisten sanomasta. Samoihin aikoihin naispuolisen puheenjohtajansa vasta hil”Jos sanon sinulle, että nainen nousi ensimmäistä kertaa Suomen jattain. Kun olin mukana itse sellaisen tasavallan presidentiksi. Kasvoin siihen, toiminnassa, pojat hoitivat puheenjoh’Marko työnsi kuulaa kuin tamisen ja tytöt hoitivat hommat – piiriettä minusta voi tulla ihan mitä vain. tyttö’, niin miten Marko mieOlen edelleen samaa mieltä – tytöistä järjestöjen puheenjohtajista suurin osa voi ja pitää tulla ihan mitä vain. Mutta oli poikia, mutta piirisihteereistä tyttöjä. lestäsi kuulaa työnsi?” mitä vanhemmaksi olen kasvanut, sitä Suomen Lukiolaisten Liitto on melkoisen enemmän olen kiinnittänyt huomiota edistyksellinen järjestö, mutta pääsihteeodotuksiin, joita meillä on poikia ja tyttöjä rikauteni toisena vuonna puheenjohtajissekä miehiä ja naisia kohtaan. tossa oli pelkkiä poikia. Miksi näin? Eräs toinen järjestömaailmassa kohtaamani tyttöihin ja Nyt sinä, parinkympin korvilla oleva nuori nainen tai mies, saatat ajatella, että sinä et ole koskaan huomannut sitä. Mutta naisiin liittyvä ilmiö oli se, että hyvän ja huolettoman jätkän pohdipa hetki. Seuraa viikon ajan vaikkapa lööppejä. Miten maineen hankkimisessa käytettiin mielellään omaa vartaloa. naisista uutisoidaan? Entä miehistä? Ja antakaapa, kun kerron teille: Se ei tee sinusta tiukkista, jos Kuuntele sanontoja – kuinka monta kertaa joku liittää tyttösuhtaudut itseesi arvostaen. Kenenkään asema ei ole kiinni mäisen tekemisen positiiviseen? Entä millaisiin asioihin? Tai siitä, kuka saa ja kenelle annetaan. Asioita pitää tehdä tai jättää tekemättä siksi, että haluaa itse tehdä niin. Ei siksi, että joku kuuntele ihan vain itseäsi. Jos sanon sinulle, että ”Marko työnsi kuulaa kuin tyttö”, niin ihminen tai yhteisö painostaa. miten Marko mielestäsi kuulaa työnsi? Lopuksi haluan sanoa, että harva asia ärsyttää minua yhtä paljon kuin toistensa tielle asettuvat naiset. Se ei tarkoita sitä, Niinpä. On ikävä tosiasia, että joskus sukupuoli voi estää etenemisen. etteikö siskon kanssa saisi olla eri mieltä. Se ei sido ketään Ehkä herättävin hetki itselleni oli se, kun ystäväni totesi minulle äänestämään aina naista. Mutta se tarkoittaa sitä, että toisen yhden hävityn nuorisojärjestövaalin jälkeen: mustamaalaaminen ja kamppaaminen on kiellettyä. Jokaisen menestyvän ihmisen on tehtävä töitä edistymisensä puolesta, ”Jos olisit mies, sinut olisi valittu.” Silloin voimakas luonteeni, vahvat sanani ja anteeksipyymutta meidän tyttöjen ja naisten pitää monesti tehdä vielä vähän telemättömyys olisivat olleet hyveitä, eikä paheita. Toisaalta enemmän noustaksemme samalle tasolle kuin pojat ja miehet. jännittävää on sekin, että monesti naisten täytyy häivyttää Tsempatkaamme siis toisiamme tällä reissulla. omaa sukupuoltaan ollakseen uskottavia. Monien naisellisina

Sini Korpinen on viestinnän ammattilainen, Suomen Lukiolaisten Liiton entinen pääsihteeri ja pahamaineinen ”#koffgate-femakko”.

kuvitus:

Eetu Sihvonen 15


Henrietta pelastaa maailman teksti:

Annaleena Kuronen – kuvat: Meri Björn

Henrietta Kekäläinen on Nasan kouluttama maailmanparantaja, joka järjestää robotiikan ja ohjelmoinnin kursseja ympäri Suomea. Vielä muutama vuosi sitten hän ei ollut pätkääkään kiinnostunut teknologiasta. Miten tässä näin kävi?

16


O ON KAKSI ASIAA , jotka paljastavat heti kättelyssä, että Henrietta Kekäläinen, 26, on poikkeuksellisen sujut teknologian kanssa. Yksi: Kun Kekäläinen ei löydä ajoissa haastattelupaikalle, hän twiittaa toimittajalle. Kaksi: Kun Kekäläinen lopulta kurvaa pyörällään kahvilan pihaan 35 minuuttia myöhässä, hänen päässään ei ole tavallista styroksikypärää. Sen sijaan kaulan ympärillä on aerodynaamiselta kaulurilta näyttävä pääsuojain, joka auton turvatyynyn tapaan aktivoituu vasta törmäyksessä. ”Vähän kuin pään pelastusrengas”, Kekäläinen nauraa. Näitä kahta asiaa lukuun ottamatta Kekäläinen ei vastaa tavallista mielikuvaa teknologiaintoilijasta. Silti hänen nimensä tulee esiin yhä useammin, kun puhe on alan tulevaisuudesta tai koulutuksesta. Kaksi vuotta sitten Kekäläinen perusti Mehackit-nimisen yrityksen, joka järjestää lapsille ja nuorille alkeistason työpajoja ja kursseja teknologiasta, joilla voi oppia koodauksen perusteet tai rakentamaan yksinkertaisen robotin. Tänä syksynä Mehackit levittäytyy yli 30 suomalaislukioon ympäri maata. Käytännössä tämä tarkoittaa vapaavalintaista kurssia, joka kestää seitsemän viikkoa normaalin lukiokurssin tapaan. Kursseja vetävät korkeakouluopiskelijat. ”Tarkoituksena ei ole tehdä kenestäkään valmista koodaajaa, vaan tarjota tilaisuus tutustua teknologiaan”, Kekäläinen kertoo. Vielä kymmenen vuotta sitten Kekäläinen ei ollut lainkaan kiinnostunut luonnontieteistä. Nyt hän luennoi maailman pelastamisesta teknologian avulla. Miten tässä näin kävi?

18

LAPSENA KEKÄLÄISEN HAAVEAMMATTI vaihtui viikoittain: ammattiurheilija, maatilan emäntä, ravintoloitsija, purjehtija… ”Kun katsoin Ally McBealia, mietin, että vitsi kun lakimiehet on makeita. En osannut valita yksittäisiä kiinnostuksen kohteita. Olin innostunut kaikesta.” Kekäläisen vanhemmat olivat yrittäjiä. Kotona puhuttiin suomen lisäksi myös englantia, sillä isä oli puoliksi kanadalainen. Lukiossa Kekäläinen pänttäsi lähinnä kieliä ja oli aktiivinen partiossa, oppilaskunnan hallituksessa ja Suomen Lukiolaisten Liitossa. Kirjoitusten jälkeen hän lähti Intiaan. Kekäläinen möi matkoja turisteille ja järjesti tapahtumia aina Bacardi Blast -bileistä intialaisiin häihin. ”Olin rämäpää, eikä mikään pelottanut minua. Intia oli silmiä avaava kokemus, mutta puolentoista vuoden jälkeen aloin haaveilla opiskelusta.” Kekäläinen lähti Wieniin opiskelemaan kauppatieteitä, vaikka oli lukenut lukiossa vain yhden kurssin saksaa. Hän elätti itsensä baarimikon töillä eikä päässyt saksankielisiä tenttejään läpi. Kekäläinen haaveili diplomaatin urasta ja pääsi lopulta Suomen ulkoministeriöön kesätöihin. Samaan aikaan näköpiiriin ilmestyi kuitenkin vielä jotain paljon kiinnostavampaa: yrittäjyyspiirit. Koska Kekäläisellä oli aiempaa kokemusta tapahtumien järjestämisestä, kaverit pyysivät häntä mukaan yrityshautomo Aalto Entrepreneurship Societyn toimintaan. Sitten alkoi tapahtua.


”Tuli huijariolo. Että kohta ne hoksaa, etten kuulu tänne.”

Kekäläinen toi AaltoES:n kanssa amerikkalaisen sarjayrittäjä Steve Blankin Suomeen, alkoi auttaa Linda Liukasta tyttöjen koodauskoulun eli Rails Girlsin levittämisessä ulkomaille ja oli mukana perustamassa Wieniin Pioneers-nimistä teknologiafestivaalia. ”Kaikki vähän niin kuin räjähti. Se porukka tempaisi minut mukaansa. Siihen aikaan mahtuu aivan sumea määrä meilejä ja Skype-puheluja.” Kekäläinen tajusi, että tällaisessa porukassa hän oppii ja saa aikaan hetkessä paljon enemmän kuin ministeriössä olisi koskaan mahdollista. Hän innostui teknologiayrittäjyydestä niin paljon, että diplomaattihaaveet ja opinnot Wienissä saivat jäädä. ”On outo ajattelutapa, että jos ei ole konsultti, lakimies tai uraputkessa ennen kuin täyttää 25, olisi jotenkin epäonnistunut. Se ajattelutapa pitäisi unohtaa. Maailma on ihanan täynnä mahdollisuuksia joka suuntaan.” Kekäläinen ei ole vieläkään valmistunut – paitsi yhdestä hyvin erityisestä koulusta.

KEKÄLÄINEN EI OLLUT KOSKAAN kuullutkaan Singularity University -nimisestä opinahjosta, kunnes vuonna 2013 eräs Pioneers-festivaalin puhuja vinkkasi, että Kekäläinen sopisi sinne. Singularity University on Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan järjestämä kesäkoulu, jonne valitaan 80 osallistujaa ympäri maailman. Kymmenen viikon ohjelman päämääränä on etsiä ratkaisuja maailman suurimpiin ongelmiin, kuten nälänhätään, köyhyyteen tai ympäristön tuhoutumiseen. Kekäläinen pääsi ensimmäisenä suomalaisena mukaan ohjelmaan. Ainoa ongelma oli koulun hintalappu: 30 000 dollaria. ”Olin ihan peeaa, ja sain kaksi päivää aikaa saada rahat kasaan.” Kekäläinen marssi Aalto-yliopiston rehtorin kansliaan, pyysi apua ja sai kehotuksen soitella teknologia-alan säätiöihin. Kesällä yhteydenotot kaikuivat kuuroille korville. Kun kahden päivän takaraja umpeutui, Kekäläinen vakuutti Nasalle saaneensa rahat kasaan. Todellisuudessa kipeästi tarvitut rahat olivat kasassa vasta muutamia päiviä myöhemmin.

19


20


”Yksikään osallistuja ei paranna syöpää vielä huomenna tai ylihuomenna, mutta moni voi avartaa näkemystä omasta tulevaisuudestaan.”

”Oli vain pakko uskoa itseensä, vaikka yksikään suomalainen säätiö ei ollut aikaisemmin kuullut ohjelmasta. Kaikkiin asioihin pätee sama sääntö: joku on joskus aloittanut. Ei se ole sen kummempaa.” Nasan kesäkoulussa koulukavereina oli tutkijoita, yrittäjiä ja eri alojen ammattilaisia 36 eri maasta. Ainoa yhdistävä tekijä oli palava halu pelastaa maailma. Eräs intialainen astrobiologi suunnitteli, mitä Marsissa voisi syödä, ja toinen tiedenainen tutki aivokudoksen uusiutumista. Ratkottiin ongelmia kyberhyökkäyksistä mehiläisten katoamiseen. Kekäläinen ei ollut opiskellut päivääkään mitään teknologiaan liittyvää. ”Tuli huijariolo. Että kohta ne hoksaa, etten kuulu tänne”, Kekäläinen kertoo. Sitten hän ymmärsi oman tehtävänsä. Jos on huone täynnä tekniikan tohtoreita kehittämässä uutta teknologiaa, tarvitaan myös joku pitämään huolta siitä, että tekniikka on helppokäyttöistä ja ihmisläheistä. Näin keksinnöt saadaan huoneesta ulos maailmalle. Toisin sanoen: kun kotimaa on täynnä insinöörejä, tarvitaan henriettakekäläisiä selittämään muille, miten heidän keksinnöillään voidaan pelastaa maailma. ”Edustin Singularityssa tekijää. Olin se tyyppi, joka raahasi tiedemiehet ja -naiset ulos laboratorioistaan ja pakotin heidät kokeilemaan löydöksiään käyttäjien parissa.”

KEKÄLÄISEN MIELESTÄ monet lokeroivat itsensä ei-teknologiaihmisiksi ihan turhaan: en osaa, en tajua, ei kiinnosta. ”Aiemmin teknologia oli minustakin pelottava asia. Sitten tajusin, että se onkin mieletön maailma, josta voi oppia koko ajan lisää. Kaikki osaavat käyttää kännyköitä ja läppäreitä, mutta harva uskaltaa omin päin ryhtyä kurkkimaan laitteiden sisään.” Siksi Mehackit-kursseilla käydään käsiksi myös piuhamereen ja opitaan käytännön harjoitusten kautta, miten laitteet toimivat. Osallistujat oppivat ymmärtämään, mitä kaikkea esimerkiksi 3D-tulostus tai koodaaminen mahdollistavat. ”Kun alkaa soittaa pianoa, tajuaa nopeasti, kuinka siistejä ovat klassisen musiikin huippusävellykset. Sama pätee teknologiaan. Vaikkei itse osaisikaan kaikkea, pitää ymmärtää perusteet, jotta näkee mahdollisuuksia ja uskaltaa tarttua niihin.” Aluksi Mehackit järjesti kokeiluluontoisia työpajoja lähinnä 6–12-vuotiaille lapsille. Näiden lasten vanhemmat olivat kuitenkin jo valmiiksi kiinnostuneita aiheesta ja puskemassa jälkikasvuaan teknologian pariin. Kekäläinen halusi saada aikaan jotakin suurempaa. Siksi Mehackit leviää tänä syksynä lukioihin.

”Jos tuhannet nuoret saavat mahdollisuuden innostua teknologiasta, sillä on jo yhteiskunnallista ja taloudellista vaikutusta. Yksikään osallistuja ei paranna syöpää vielä huomenna tai ylihuomenna, mutta moni voi avartaa näkemystä omasta tulevaisuudestaan.”

VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ yhä useampi ammatti syntyy uusien teknologioiden ympärille. Kaikkia ammatteja ei ole vielä edes keksitty. Se tarkoittaa, että jonkun on oltava ensimmäinen. Jos en minä, kuka sitten? Kysymys tiivistää, miksi Kekäläisellä on pokkaa luennoida Slush-konferenssin lavalla tai pommittaa teknologiasäätiöitä puheluilla. Kekäläinen ei usko, että teknologia yksinään tulee ratkaisemaan maailman isoimpia ongelmia. Tarvitaan ihmisiä, jotka ovat riittävän optimistisia ja pelottomia tarttuakseen toimeen. ”Mitä enemmän seuraan, mitä tällä planeetalla tapahtuu, sitä vaikeampaa on olla sivustakatsojana.” Eikä loppujen lopuksi omalla asuinpaikkakunnallakaan ole sen suurempaa merkitystä. ”Aiemmin ajattelin, että pitää lähteä ulkomaille, jos haluaa tehdä siistejä juttuja. Se ei pidä paikkaansa. Niitä voi tehdä juuri siellä missä itse on.” Siksi Kekäläinen keskittyy nyt innostamaan suomalaisnuoria teknologian pariin. Toisin kuin Amerikassa, Suomessa kukaan ei valmistu koulusta 300 000 dollarin opintolaina taakkanaan. Lisäksi suomalainen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaista. Kekäläisen mielestä jo se velvoittaa toimimaan paremman maapallon puolesta. Kekäläiselle maailman pelastaminen ei tarkoita hippeilyä ja downshiftausta, vaan kovaa työtä ja kestävän liiketoiminnan rakentamista. Hän muistuttaa, että maailman isoimmissa haasteissa on myös maailman isoimmat liiketoimintamahdollisuudet. ”Jokainen luo tulevaisuutta joka päivä. Ne asiat, joita joku tekee tai ei tee nyt, vaikuttavat ihan kaikkeen. Tulevaisuus ei ole mikään valmis paikka, jonne mennäkseen pitää olla skarppi tai täyttää muiden vaatimuksia.” Niin. Miksi edes mukautua toisten odotuksiin tulevaisuudesta, kun tulevaisuutensa voi rakentaa ihan itsekin? ”On outoa ajatella, että pitäisi pysyä samanlaisena ihmisenä parikymppisestä eläkeikään. En usko, että on koskaan sellaista yhtä juttua, joka minusta tulee. Maailmasta voi lohkoa asioita palanen kerrallaan.”

21


VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN!

AI TO J A ALK UPERÄI N EN VALMEN N US K URSS I J ÄRJ ES TÄJ Ä V UOD ES TA 19 75.

Valmennuskeskus on 40 vuoden kokemuksellaan Suomen luotetuin valmennuskurssijärjestäjä; joka vuosi noin 2 000 pyrkijää saa haluamansa opiskelupaikan kurssiemme avulla.

“PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”. (Tutkimustoimisto 15/30 Research Oy)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340


Syksyn yhteishaku

8.–22.9.2015 k.fi/ Seam

haku

Päivätoteutus

• Sairaanhoitaja (AMK) • Sosionomi (AMK) • Terveydenhoitaja (AMK)

Monimuotototeutus • • • • •

Agrologi (AMK) Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys, Kauhava Sosionomi (AMK) Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka, Jyväskylä

twitter.com/seamk facebook.com/seamk instagram.com/SeAMK_official

Jäitkö ilman opiskelupaikkaa?

Kuva: Mari Kaakkola

Ei hätää. Vielä ehdit hakea.

Oho, opiskelijaetuja!

Elokuva | Ilmaisu- ja mediataidot | Kasvatus- ja opetusala Kuvataide | Sarjakuva ja animaatio | Valokuvaus

lahdenkansanopisto.fi | facebook.com/lahdenkansanopisto | (03) 878 10

Frankneljan ̈ nessivuRiina.indd 1

15.1.2015 1


TOIVOT TEKSTI: Robert Sundman – KUVAT: Nick Tulinen

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Eduskunnan jäseniä ovat ne 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein eduskuntavaaleilla. Edelliset vaalit toimitettiin huhtikuussa, vajaa neljä kuukautta sitten. 18–29-vuotiaita Suomen kansalaisia oli vuodenvaihteessa 760 798. Se on 13,9 prosenttia väestöstä. Mikäli eduskunnan ikärakenne vastaisi suomalaisten ikärakennetta, tälle kansanosalle kuuluisi siis lähes 28 paikkaa. Vastavalitussa eduskunnassa alle kolmekymppisillä on kuitenkin vain 14 paikkaa.

24


Ketkä näillä paikoilla sitten istuvat? Halusimme saada tuohon kysymykseen vastauksen. Siksi päätimme jututtaa nuoria kansanedustajia. Ehdot olivat seuraavat: haastattelisimme jokaisesta puolueesta yhtä kansanedustajaa, jonka ikä oli vaalipäivänä korkeintaan 28 vuotta*. Mikäli samassa puolueessa olisi useampia alle 29-vuotiaita kansanedustajia, valittaisiin heistä kaikista nuorin. Löysimme kuudesta eduskuntaryhmästä sopivan henkilön. Kristillisdemokraateista ja Rkp:sta nuoria ei löytynyt. Juttuun valitut edustajat esitellään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

* Nuorisolain mukaan nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiasta.


TIINA ELOVAARA Suorapuheisuus veti perussuomalaisiin

Tiina Elovaara myöntää sen suoraan. Hän olisi nauranut, jos joku oli ennustanut perussuomalaisille yli 10 prosentin kannatusta vuonna 2007. Silloin Elovaara itse liittyi ”peeässään”, kuten hän puoluettaan kutsuu. ”Mä ajattelin, että en liity mihinkään valtapuolueeseen. Ja perussuomalaiset viehätti mua”, hän kertoo. ”Vertailin eri puolueiden nuorisojärjestöjen nettisivuja, ja kävin parissakin eri kokouksessa paikan päällä. Mietin perussuomalaisten lisäksi myös demarinuoria, koska sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemat ovat mulle itselleni tosi tärkeitä.” Kiinnostus näihin teemoihin syntyi jo lapsena Tampereen Kaukajärven lähiössä, jossa asiat eivät Elovaaran mielestä aina olleet hyvin. Ympärillä oli työttömyyttä, mielenterveysongelmia ja koulukiusaamista. Yksinhuoltajaisän lapsi halusi muuttaa ympäristöään vaikuttamalla tilanteeseen ja auttamalla muita. Lopulta oman puoluevalinnan ratkaisi se, että perussuomalaisista häntä pyydettiin mukaan. Elovaara liittyi puolueeseen lähtiessään sen eduskuntavaaliehdokkaaksi vain 21-vuotiaana. Viime kevään vaaleissa perussuomalaisten kannatus oli lähes 18 prosenttia. Se on nyt eduskunnan toiseksi suurin puolue, ja muodostaa hallituksen yhdessä keskustan ja kokoomuksen kanssa. Muutamassa vuodessa perussuomalaisista on tullut yksi suomalaisen politiikan vaikutusvaltaisimmista toimijoista. Elovaaraa viehättävät kuitenkin edelleen samat tekijät. ”Se on se suorapuheisuus. Me ollaan elävöitetty ja virkistetty poliittista keskustelua. Perussuomalaiset ovat pystyneet nostamaan keskusteluun kipeitä ja vaikeita aiheita, joista ei ole rohjettu puhua suoraan”, hän pohtii.

”Esimerkiksi monet EU-asiat ovat sellaisia.” EU-asiat nousevat keskusteluun vielä hallituksessakin, sillä monet puolueen kannat ovat hyvin erilaisia kuin keskustan tai kokoomuksen. Tämä nähtiin heti yhteisen taipaleen alussa, kun perussuomalaiset vastustivat muista poiketen Välimeren alueen turvapaikanhakijoiden jakamista EU-maiden kesken. Elovaara myöntää, että perussuomalaisten roolin on muututtava, kun oppositiossa räksyttävän kriitikon tehtävä on vaihtunut hallitusvastuuseen. ”Sen on myös näyttävä, että ei olla enää oppositiossa. Tärkeintä on kantaa hallitusvastuu kunniallisesti eli rohkeasti toteuttaa ne vaaditut uudistukset, joita nyt tarvitaan.” Hallitusohjelma perustuu tavoitteelle hidastaa Suomen valtion velkaantumista. Se näkyy verohelpotuksina, joiden tavoitteena on edistää kuluttamista, ja toisaalta isoina leikkauksina esimerkiksi koulutuksesta. Kaikki ratkaisut eivät välttämättä miellytä. Monet edustajat joutuvat hallituksessa puolustamaan samoja asioita, joita aikanaan oppositiossa vastustivat. Sen Elovaarakin myöntää. ”Mutta se on pelin henki”, hän toteaa. Työnsarkaa riittäisi myös julkisuuskuvassa. Kun perussuomalaisia ajattelee, mieleen putkahtaa kuva Timo Soinista kumppaneineen. Elovaara muistuttaa, etteivät kaikki perussuomalaiset ole keski-ikäisiä miehiä. ”Me ei olla keski-ikäisten, konservatiivisten miesten armeija. Tuore sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä on siitä hyvä esimerkki.”

”Perussuomalaiset ovat pystyneet nostamaan keskusteluun kipeitä ja vaikeita aiheita, joista ei ole rohjettu puhua suoraan.”

26


KUKA? Tiina Elovaara (s. 1986) on perussuomalaisten kansanedustaja Tampereelta. Hän opiskelee kasvatustieteitä Tampereen yliopistossa. Veimme Elovaaran kokikselle Helsingin Bottalle, jossa perussuomalaiset juhlivat jytkyä ensimmäisen kerran vuonna 2011 ja uudelleen viime keväänä.


KATRI KULMUNI Keskusta ei ole vain jyväjemmareiden puolue

Joskus opettaja voi muuttaa kaiken. Niin kävi esimerkiksi Katri Kulmunille, jonka kohdalle sattui yläasteella erityisen hyvä yhteiskuntaopin lehtori. Hän sai nuoren torniolaisen kiinnostumaan siitä, miten systeemimme oikein toimiikaan. Ja nopeasti kiinnostuttuaan Kulmuni tajusi, että puolueet ovat melko luonteva paikka vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. ”Kävin puolueiden nettisivuilla ja lueskelin ohjelmia. Sieltä valikoitui sitten keskusta, ja siitä se oikeastaan lähti. Kun on kerran ehdolla joissain edustajistovaaleissa tai kunnallisvaaleissa, niin aika nopeasti tullaan kysymään taas uusiin vaaleihin”, hän kertoo. Keskustassa Kulmuniin vetosi yrittäjien asioiden puolustaminen ja toisaalta inhimillinen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Siis se, että samaan aikaan täytyy itse yrittää, mutta toisaalta huolehtia myös siitä, että kaikki pysyvät matkassa. Kaikissa isoissa puolueissa on omat valtajännitteensä, eikä keskusta tee tässä asiassa poikkeusta. Puolueen sisällä on erilaisia ihmisiä, jotka pitävät tärkeinä eri asioita. Tällä hetkellä keskustelua käydään – ei niin yllättäen – Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta. Kulmuni toistaa useasti, että hänen mielestään keskustan hienous on juuri siinä, ettei se ole osa oikeistoa eikä vasemmistoa. Mutta puoluehan päätti muodostaa kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa hallituksen, joka ajaa suuria leikkauksia? ”Talouden tasapainottamista on tehtävä. Ja samalla on mietittävä, miten se tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Keskustalainen retoriikkahan pohjaa voimakkaasti Santeri Alkion perintöön eli köyhän asian puolustamiseen ja sivistyksen henkeen”, Kulmuni kertoo.

”Mie en niele sitä porvarileimaa, ja haluaisin kyllä nähdä sen keskustalaisen joka pitää itseään porvarina.” Eikä puolue Kulmunin mukaan ole valmis, vaan elää ja muuttuu jatkuvasti. ”Siinä vaiheessa kun alkaa tuntumaan siltä, että kaikki on hyvin, niin ollaan tiputtu kelkasta lopullisesti.” Porvarileiman lisäksi Kulmunia tökkii ajatus keskustasta maaseudun puolueena. Se olisi hänen mukaansa jo väestörakenteenkin vuoksi mahdotonta. ”Ei me pelkästään maatalousväestön äänillä oltaisi pääministeripuolue. Mutta toki on helppo sanoa, että te olette vaan jyväjemmareiden asialla. Vähän niin kuin demareille sanotaan, että te olette ammattiyhdistysliikkeen asialla. Tai kokoomus suurpääoman asialla.” Kulmunin mukaan keskustan äänestäjäkunta on hyvinkin moninaista. Mukana on niin yrittäjiä, pienituloisia, maanviljelijöitä kuin palkansaajiakin. Toisaalta se tekee politiikan tekemisestä hankalaa. ”Kun jonnekin kumartaa, niin toisaalle pyllistää. Mutta sitten pitää miettiä, että mitkä on niitä yhdistäviä tekijöitä”, hän pohtii. Sama ongelma on toki kaikilla puolueilla. Keskustalaisille yhdistävä tekijä on löytynyt tavoitteesta pitää maaseutu asumiskelpoisena ja palvelut toimivina myös syrjäisemmillä seuduilla. Juuri alueellisen tasa-arvon tavoitteleminen on myös Kulmunille hyvin tärkeää. ”Välillä tuntuu, että elämisen oikeutusta joutuu jatkuvasti perustelemaan, kun tulee pohjoisesta.”

”Siinä vaiheessa kun alkaa tuntumaan siltä, että kaikki on hyvin, niin ollaan tiputtu kelkasta lopullisesti.”

28


KUKA? Katri Kulmuni (s. 1987) on keskustan kansanedustaja Torniosta. Hän on opiskellut kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistossa sekä Pietarin Eurooppalaisessa yliopistossa. Veimme Kulmunin kahville Puu-Vallilassa sijaitsevaan Kahvila Suvantoon. Sen lähemmäs keskustalaista maaseutuidylliä oli mielestämme vaikea päästä Helsingin kantakaupunkialueella.


ILMARI NURMINEN Sdp:n ei pidä pelätä gallupeja

Ilmari Nurminen on eduskunnan ensimmäinen 1990-luvulla syntynyt kansanedustaja. Juuri siksi on hieman huvittavaa, että hänen on sanottu päässeen parlamenttiin vanhusten äänillä. Väite voi hyvin pitää paikkansa, sillä Nurmisen kampanjan kärkiteemana oli muun muassa ikäihmisten hyvinvointi. Miksi ihmeessä eduskunnan nuorin kansanedustaja haluaa profiloitua vanhusten ongelmien ratkojana? Nurmista naurattaa. ”Tästä on kyllä kysytty niin paljon”, hän aloittaa. ”Mä oon itse kokenut asian niin, että pystyn esimerkiksi opiskelijana puolustamaan omia oikeuksiani, mutta monet ikäihmiset eivät enää pysty ajamaan omia asioitaan. Siksi on tärkeää, että myös me nuoret kannetaan huolta vanhemmista sukupolvista.” Toki Nurminen tiesi myös, ettei eduskuntaan pääse vain yhden kansanosan äänillä – varsinkin jos kyseessä on nuoret, jotka äänestävät melko laiskasti suhteessa eläkeläisiin. Vaaliteemaa voisi siis pitää taktisena vetona. Tämän Nurminen kiistää. Hänen mukaansa kyse on heikompiosaisten puolustamisesta eli juuri siitä asiasta, joka hänet alunperin veti mukaan politiikkaan ja demareihin. ”Kyllä mä mietin myös vihreitä jonkin aikaa, mutta mulle oli kuitenkin vielä tärkeämpiä sosiaalipoliittiset kysymykset. Siksi sosiaalidemokraatit oli mun vaihtoehto”, hän kertoo. Kun valinta oli selvä, Nurminen käveli Vammalan demareiden kokoukseen ja ilmoitti halustaan olla aktiivinen. Kovin moni niin ei tee.

Nuorista on pulaa varsinkin demareiden joukossa – niin puolueen toiminnassa kuin äänestäjäkunnassakin. Sdp onkin tällä hetkellä kovassa kriisissä. Kannatus on niin matalla, että jopa Hakaniemessä sijaitseva perinteikäs puoluetalo piti laittaa myyntiin. ”Ongelma on siinä, ettei me pystytä kertomaan, keitä me ollaan ja mitä me ajetaan. Jos ympäristöasiat on sulle tärkeitä, niin sä lähdet vihreisiin etkä ajattele demareita. Tai jos puhut vaikka sosiaaliturvasta ja oot kiinnostunut perustulosta, liityt mieluummin Vasemmistoliittoon.” Nurmisen mukaan Sdp on arvopuolue, joka ei halua leimautua ainoastaan tiettyjen kysymysten puolueeksi. Sen vuoksi sanoma ei aina näyttäydy kovin kirkkaana. ”Ja jos nuoria ajattelee, niin sen sanoman täytyisi olla kirkkaampi. Mä uskon toisaalta, että aika monessa puolueessa on tällä hetkellä sama tilanne”, Nurminen pohtii Hänen mielestään nuorten demareiden pitäisi siis pitää ääntä itsestään. Kertoa, mitä halutaan muuttaa ja mihin suuntaan puoluetta viedä. Gallupien liika tuijottelu ja turha miellyttäminen eivät Nurmista sytytä. ”Kannattaa vaan tehdä rohkeasti sitä omaa politiikkaa ja puolustaa omaa näkemystään. Ja jos gallupit näyttää, että nyt mennään huonoon suuntaan, niin sitten tehdään vaan vielä rohkeammin”, hän sanoo ja naurahtaa. ”Ei gallupeja pidä pelätä, eikä niiden vuoksi pidä tehdä kompromisseja.”

”Kannattaa tehdä rohkeasti omaa politiikkaa ja puolustaa omaa näkemystään.”

30


KUKA? Ilmari Nurminen (s. 1991) on Sdp:n kansanedustaja Sastamalasta. Hän on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa 1990-luvulla syntynyt kansanedustaja. Nurminen opiskelee kunta- ja aluejohtamista Tampereen yliopistossa. Veimme hänet kokikselle ravintola Juttutupaan. Se sijaitsee aivan Sdp:n puoluetoimiston vieressä ja on tunnettu demareiden kohtauspaikka. Haastattelumme aikana Nurminen törmäsi ainakin neljään puoluetoveriinsa.


HANNA SARKKINEN Vasemmistoliiton sukupolvenvaihdos on jo tehty

”Tajusin, että eihän mulla ois monissa maissa ollut tällaisella perhetaustalla mitään mahdollisuuksia kouluttautua. Eikä se ole mikään luonnonlaki, vaan siitä on kiittäminen poliittisia päätöksiä, joita Suomessa on tehty. Eikä näin ole aina ollut, eikä esimerkiksi maksuton koulutus säily itsestään”, Hanna Sarkkinen kertoo. Tavallisen duunariperheen kasvatille se oli yksi niistä käänteentekevistä ajatuksista, jotka vahvistivat omaa poliittista identiteettiä ja ajatusta siitä, että juuri vasemmistoon hän haluaa kuulua. ”Kyllä mä itseni punavihreäksi mielsin jo ennen kun lähdin Vasemmistonuorten toimintaan mukaan. Ja sitten kun lukioikäisenä lähdin, niin tuli heti sellainen tunne, että oon löytänyt ihmisiä, jotka ajattelee samalla tavalla ja joiden kanssa viihdyn.” Vasemmistonuorista Sarkkista pyydettiin Oulun kunnallispolitiikkaan mukaan, ja siitä edelleen eduskuntavaaliehdokkaaksi ensimmäisen kerran vuonna 2011. ”Takana ovat nyt kahdet kuntavaalit, kahdet eduskuntavaalit ja yhdet europarlamenttivaalitkin. Ja ylioppilaskunnan vaaleissakin olen ollut ehdolla kaksi kertaa”, hän luettelee. Nuoren kansanedustajan poliittinen CV on melko pitkä. Sarkkinen muistuttaakin, että kovin harva nuori poliitikko tai ensimmäisen kauden kansanedustaja on mitenkään kokematon: eduskuntaan tultaessa monella on jo useamman vuoden ura takana. ”Mulla on itsellänikin. Oon ollut kaupunginvaltuutettuna ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajana Oulussa.

Sitten kaupunginhallituksessa ja nyt kaks vuotta Vasemmistoliiton puoluehallituksen puheenjohtajana. Monilla vanhemmilla poliitikoilla, jotka valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan, voi olla paljon vähemmän kokemusta. Ikä ei kerro mitään.” Vaikka Sarkkista onnisti ja paikka eduskunnasta irtosi nyt toisella yrittämällä, ei omalla puolueella mene kuitenkaan kovin hyvin. Vasemmistoliitto menetti kaksi paikkaa eduskunnassa ja joutui irtisanomaan omaa henkilöstöään vaikean tilanteensa vuoksi. ”Suurin syy tappioon oli varmaan talouskeskustelu. Me ei puolustettu leikkauksia vaan elvyttävää talouspolitiikkaa, ja oltiin aika yksin linjamme kanssa. Eikä oikein osattu konkretisoida tarpeeksi hyvin, että mitä se oikeasti tarkottaa”, Sarkkinen pohtii. Häviöön on kuitenkin turha jäädä vellomaan. Sarkkisen mielestä nyt pitää katsoa, mitä voidaan tehdä paremmin, ja lähteä eteenpäin. Yhdeksi kehittämisen kohteeksi hän nostaa viestinnän. Politiikan tekeminen kun on pitkälti juuri viestintää, eikä nykyajan yhteiskunnallisessa keskustelussa pärjää ilman kunnollista viestintäosaamista. Helpotusta tuo se, että oman puolueen sisällä on kuitenkin paljon nuorta, aktiivista porukkaa. ”Toiminnassa on mukana tosi paljon nuoria eri puolilla Suomea. Sukupolvenvaihdos on ikään kuin jo tehty. Puoluetta on uudistettu tosi paljon viimeisen viiden vuoden aikana.”

”Monilla vanhemmilla poliitikoilla voi olla paljon vähemmän kokemusta. Ikä ei kerro mitään.”

32


KUKA? Hanna Sarkkinen (s. 1988) on Vasemmistoliiton kansanedustaja Oulusta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta, pääaineenaan aate- ja oppihistoria. Veimme Sarkkisen kahville Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle. Vasemmistoliittoa äänestetään Helsingissä eniten juuri Kumpulassa, ja nimenomaan opiskelijoiden keskuudessa.


SAARA-SOFIA SIRÉN Kokoomuksen uudistumisen aika on nyt

Saara-Sofia Sirénin suunnitelmiin politiikka tai ura kansanedustajana ei kuulunut. Poliittisten nuorisojärjestöjen sijaan hän oli pitkään aktiivinen omassa urheiluseurassaan ja erilaisissa liikuntajärjestöissä. ”Voimistelu-urani katkesi selkävammaan aika nuorena. Siirryin sitten valmentajaksi ja aluksi oman seurani johtokuntaan. Siellä mulla heräsi sellainen taistelutahto, että asiat on täällä pielessä ja nuoria olisi kuultava enemmän.” Lopulta Sirén nousikin voimisteluseuransa puheenjohtajaksi ja pääsi sitä kautta tekemisiin myös Turun kaupungin liikuntalautakunnan kanssa. Politiikkaa hän ei vieläkään ajatellut tekevänsä – kysehän oli vain oman seuran asioiden hoitamista ja rakkaasta harrastuksesta. ”Vuonna 2007 mua sitten kysyttiin useampaan otteeseen ehdolle kunnallisvaaleihin. Kerkesin aika monta kertaa kieltäytymään, kunnes havahduin miettimään, että itse asiassa mähän teen jo liikunnan parissa politiikkaa. Ehkä se ei olisikaan niin iso hyppy siirtyä kaupunginvaltuustoon”, Sirén muistelee. Kunnallispolitiikassa tie vei jo tutuksi tulleen liikuntalautakunnan puheenjohtajan paikalle. Kun oma urapolku vielä vei avustajaksi eduskuntaan, tempaisi politiikka Sirénin lopulta kokonaan mukaansa. Oman puolueensa kokoomuksen Sirén valitsi ensimmäisten kunnalisvaaliensa aikaan. ”Tein valinnan vihreiden ja kokoomuksen välillä. Kokoomuksessa viehätti se, että puolueeseen mahtuu hyvin paljon erilaisia näkemyksiä”, hän kertoo.

Se, että puolueen seinät ovat leveät ja katto korkealla, on siis Sirénille tärkeää. Puolueen jäsenten joskus keskenäänkin poikkeavia näkemyksiä kunnioitetaan yhtälailla. Kaikilla on kuitenkin taustalla samankaltainen arvopohja, jossa yhdistyvät ajatukset yksilön vapaudesta ja toisaalta omasta vastuusta elämänsä suhteen. Siréniä itseään kiinnostavat liikunta- ja nuorisoasioiden lisäksi ympäristöasiat. Hän istuukin eduskunnan ympäristövaliokunnassa. ”Oon puhunut paljon kestävästä kehityksestä ja myös opiskellut esimerkiksi vastuullista liiketoimintaa sekä yritysvastuuta. Näitä asioita mulla on hyvä mahdollisuus edistää myös kokoomuksen sisällä.” Sirén näkee kokoomuksen tulevaisuuden nimenomaan keskusta-oikeistolaisena puolueena, ei siis jyrkän oikeistolaisena likeenä. Omaa poliittista vakaumustaan hän luonnehtii liberaaliksi. ”Koen olevani sekä arvo- että markkinaliberaali. Ja oon aika toiveikas sen suhteen, että tämä on myös sellainen sukupolvikysymys. Tähän suuntaan ollaan toivottavasti tulevaisuudessa menossa puoluekannasta riippumatta”, Sirén pohtii. Puolueen uudistumisen aika olisi hänen mielestään nyt. Vaikka kokoomus onkin hallituksessa, se hävisi vaaleissa seitsemän paikkaa. Vaaleja edeltävät gallupit ennustivat vieläkin huonompaa tulosta. ”Mä pidän tärkeänä sitä, että puolue uudistuu, ja osaa katsoa itseään kriittisesti.”

”Kokoomuksessa viehätti se, että puolueeseen mahtuu hyvin paljon erilaisia näkemyksiä.”

34


KUKA? Saara-Sofia Sirén (s. 1986) on kokoomuksen kansanedustaja Turusta. Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun yliopistosta. Veimme Sirénin vissylle Helsingin Mattolaiturille. Saamiemme tietojen mukaan Mattolaituri on kokoomuslaisten suosima, juuri sopivan porvarillinen paikka Kaivopuiston rannassa. Sirén ei kuitenkaan ollut aiemmin siellä käynyt.


OZAN YANAR Vihreät on ympäristöasioiden ykköspuolue

Jos eduskunnan alla lepäävä Arkadianmäki olisi Ankkalinna, Ozan Yanar saattaisi olla sen Hannu Hanhi. Hän ei ole ärsyttävän nenäkäs menestyjä, mutta monelle tuoreelle kansanedustajalle parlamenttiin pääseminen on vaatinut vuosien työn. Yanarin nousukiito sen sijaan on tapahtunut poikkeuksellisen nopeasti. Hän myöntää sen itsekin. ”Mä liityin puolueeseen vuoden 2013 loppupuolella. Kahden päivän päästä liittymisestä mut valittiin Helsingin vihreiden hallitukseen”, Yanar naurahtaa. Pian tämän jälkeen kaverit kysyivät, koska pääsisivät jakamaan Yanarin flaikkuja. Siksi hän päätti ottaa riskin. ”Tulin baarista kotiin, ja rupesin miettimään, että kohta on eurovaalit. Soitin vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettiselle ja kysyin, että oisko ihan hullu idea, jos lähtisin ehdolle. Lasse sanoi, että hei, mietitään asiaa. Ja sitten puoluehallitus nimesi mut ehdokkaaksi.” Ja kun oli saanut epämediaseksikkäissä eurovaaleissa tuoreena kasvona hieman reilu pari tuhatta ääntä, oli syyhy seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin jo kova. Niissä onnisti. Vaikka olisi tietysti huijausta väittää, ettei Yanar olisi ajatellutkaan politiikkaa ennen vuotta 2013. Vuoden verran piti kuitenkin pohtia sitä, kumpaan puolueeseen taloustieteilijä lähtisi: vihreisiin vai demareihin.

”Lopulta mä koin, että juuri vihreät ottaa huomioon parhaiten myös ne ryhmät, joita nykyjärjestelmä ei ehkä ota. Me puhutaan paljon uusista työn muodoista ja esimerkiks freelance-yrittäjyydestä. Lisäksi vähemmistöjen asiat on meille tosi tärkeitä”, Yanar kertoo. Hänen mielestään vihreät on myös ehdottomasti ykköspuolue, jos haluaa vaikuttaa ympäristöasioihin. ”Se on meillä läpileikkaava teema. Kun tehdään kompromisseja, puolueet saavat yleensä vain pari juttua läpi. Vaikka monet puolueet sanoo olevansa vihreitä, niin ympäristöasiat saattaa jäädä kuitenkin muiden asioiden jalkoihin. Vihreissä näin ei ole.” Yanar innostuu, kun hän puhuu taloudesta tai kun häntä pyytää arvioimaan tuoretta hallitusohjelmaa. Silti hänen kanssaan harvemmin keskustellaan näistä teemoista. Useimmin ihmisiä tuntuu kiinnostavan nuoren kansanedustajan maahanmuuttajatausta. ”Ensimmäisen parin kolmen viikon aikana valintani jälkeen annoin aika paljon haastatteluja, joissa puhuttiin tosi paljon mun maahanmuuttajataustasta. Mutta kun on ollut tutkijana töissä työja elinkeinoministeriössä ja uskon tietäväni aika paljon talousasioista, niin mä koen, että mulla on paljon enemmän annettavaa just niissä asioissa. Mä haluan olla asiaosaaja”, Yanar toteaa. No, mitä mieltä Yanar sitten on tuoreesta hallitusohjelmasta? ”Eipä tätä voi kovin ozanmaiseksi hallitukseksi kutsua”, hän nauraa.

”Vihreät ottaa huomioon parhaiten myös ne ryhmät, joita nykyjärjestelmä ei ehkä ota.”

36


KUKA? Ozan Yanar (s. 1987) on vihreiden kansanedustaja Helsingistä. Hän opiskelee taloustiedettä Helsingin yliopistossa. Veimme Yanarin kahville Ravintola Rytmiin. Sitä pidetään Helsingin vihreiden kohtaamispaikkana aivan Kallion ja punavihreän kuplan ytimessä.


38


fleur is french for flower kuvat: Meri Björn — tyyli: Sami Järvinen meikki ja hiukset: Anne Flink — malli: Ira Sunbaeva / Major Models Paris

Pariisissa kesäkuussa kuvattu Improbaturin muotijuttu on stailattu käyttäen secondhand-vaatteita. Vaatteita on ostettu niin Lohjan kierrätyskeskuksesta, Tuusulan Euroset-kirpputorilta kuin Berliinin maineikkaasta Coloursvintagekaupastakin.


40


41


42


43


44


45


46


47


Tukenasi työssä ja opinnoissa

2014-10-03 Akava_Liittokokousmateriaali 210x140 mm.indd 1

3.10.2014 11:49:08

Syksynku ha yhteis 2.9. 8. – 2 uss a

u ammik Haku t16 alkaviin 20 uksiin koulut

Oletko sinä pohjoista tekoa? Jos olet liekeissä pää kylmänä, hae Lapin ammattikorkeakouluun. Siinä on sama henki kuin sinussa.

Kemi • Rovaniemi • Tornio

www.lapinamk.fi/hakijalle

IT-tradenomi


VALMENNUSKURSSIT 2015-2016

YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

Sinä valitset tulevaisuutesi. Yhdessä onnistumme! Abikurssit • AMK liiketalous • AMK tekniikka ja liikenne • Arkkitehtikoulutus Biologia • Diplomi-insinööritutkinto • Farmasia • Historia • Kasvatustiede Kauppatiede • Kielet • Luokanopettajakoulutus • Lääketiede • Maantiede Maatalous-metsätiede • Oikeustiede • Opiskelutekniikka • Psykologia Taideteollinen ja kuvataide • Teologia • Valtio- ja yhteiskuntatiede

A ITO JA A L KU PE RÄ IN E N VA L M E N N U SKU RSSIJÄ RJE STÄ JÄ V U ODE STA 1 97 5 .


OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto 15/30 Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä). Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki keväällä yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi vuonna 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Olemme järjestäneet valmennuskursseja jo 40 vuoden ajan. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2015 ja kevääksi 2016 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuosittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden

Y

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

< päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2014-2015 oli yli 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen opetus on meille kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme!

% e 98 m m . ista een ilais vereill s s r a u ta k an k ikis urssia a k 015 an k 4-2 elema 1 0 2 en tt iete den s suosi t u e a k i K ä alm ta lä oli v ” ikis almis a k 5 v leen 201 % on vereil 3 n ka 200 e 99 ien tamm rssiaa s o s ”Vu ilaisi aan ku ss kur ittelem s suo


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

TUTKITTUA LAATUA!

<

1.

Ylivoimainen kokemus Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää!

2.

Opetuksen laatu Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valinta-

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto 15/30 Research Oy:n tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

us kem n ja o k , o at avi ttaj uotett toimist e p l o s , , u in m so ene utki n ta kse de. Kok täjä. (T imus u t ope tusuh järjes ä tutk i ras ”Pa ta-laa kurss tekem )” i n n i i s y h li jistä sas O :n ja ues mat ipuo search järjestä t n u o i e m tta olem urss moi 30 R e: Il aatte m ta 10 % 15/ ennusk m us as sem valm nuk i kanss a alenn n e l sa dia eris fren lle kav orukka 15 %!” n a i p th ka ss men ista ruk kur ”Mu ennus %. Kol an po m valm nusta 5 useam i n a e al nt eljä ja n

koe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

3.

Kurssien rakenne ja aikataulutus Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4.

Harjoitusmateriaalit Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

5.

Oikea valmistautumistekniikka Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme.

Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (15/30 Research)

0

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

KURSSITAULUKKO ABIKURSSIT: Kaikkiin Abikursseihimme kuuluu ainekohtaisesti Abi KOTI –kurssin opetusvideot (19-28 ot), joihin on rajaton katseluoikeus yo-kokeeseen asti. Videot saat käyttöösi heti ilmoittautumisesi jälkeen, joten pääset aloittamaan valmistautumisesi välittömästi! Abi syksy, Helsinki (pitkä ja lyhyt matematiikka, B-ruotsi ja A-englanti)

17.8.-16.9.2015

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Helsinki (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, B-ruotsi ja A-engl.)

23.1.-12.3.2016

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku (pitkä matematiikka)

22.2.-12.3.2016

24-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Tampere (pitkä matematiikka)

22.2.-12.3.2016

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, biologia, B-ruotsi ja A-engl.) Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet Allianssin, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen. AMMATTIKORKEAKOULUT TEKNIIKKA JA LIIKENNE: Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot 50 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

29.9.-29.10.2015

54 ot

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

23.2.-26.5.2016

81 ot

560 € 740 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Helsinki

25.4.-26.5.2016

54 ot

560 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Tampere

23.2.-26.5.2016

81 ot

740 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku

25.4.-26.5.2016

54 ot

560 €

50 ot

300 €

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMMATTIKORKEAKOULUT LIIKETALOUS: AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

380 € 280 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

380 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

380 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

280 €

490 €

ARKKITEHTIKURSSIT: Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

27.2.-19.3.2016

43 ot

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

25.4.-11.5.2016

42 ot

430 €

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU

21.5.-27.5.2016

67 ot

740 €*

Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu,

saatavilla marraskuusta 2015 lähtien

Matematiikka itseopiskelumateriaali,

saatavilla marraskuusta 2015 lähtien

330 € 140€

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille

1 020 €

Kurssitakuu Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. Kurssitakuu Arkkitehtimatematiikka: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. Kurssitakuu Piirustus ja suunnittelukurssi: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. BIOLOGIA: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

2.4.-13.5.2016

71 ot

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

2.4.-13.5.2016

71 ot

740 € 770 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

DIPLOMI-INSINÖÖRI TUTKINTO: DI SUPERTAKUU, Helsinki

16.1.-19.5.2016

252 ot

1 990 €

DI tutkinto VIP -TAKUU HELSINKI

16.1.-19.5.2016

252 ot

1 590 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

16.1.-19.5.2016

112 ot

1 150 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

5.4-19.5.2016

112 ot

1 150 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

2.5.-19.5.2016

62 ot

810 €

DI TAKUU, Tampere

5.4-19.5.2016

104 ot

935 €

DI TAKUU, Turku

5.4-19.5.2016

104 ot

935 €

Itseopiskelumateriaalit

140 € / aine

FARMASIA: Farmasia TAKUU PÄIVÄ Helsinki

2.4.-19.5.2016

102 ot

Farmasia TAKUU ILTA Helsinki

2.4.-19.5.2016

102 ot

Itseopiskelumateriaalit

1100 e 1100 e 140 € / aine


HISTORIA: Historia TAKUU, Helsinki

4.4.-17.5.2016

67 ot

Etäopiskelukurssi, Helsinki

650 € 300 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. KASVATUSTIEDE JA LUOKANOPETTAJAKOULUTUS: Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 32 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA TAKUU ilta, Helsinki

31.3.-30.4.2016

39 ot

470 €

VAKAVA TAKUU päivä, Helsinki

1.4.-30.4.2016

39 ot

470 €

VAKAVA TAKUU, Jyväskylä

1.4.-30.4.2016

38 ot

470 €

VAKAVA TAKUU, Oulu

1.4.-30.4.2016

38 ot

470 €

VAKAVA TAKUU, Tampere

1.4.-30.4.2016

38 ot

470 €

VAKAVA TAKUU, Turku

1.4.-30.4.2016

38 ot

470 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

1.4.-29.4.2016

32 ot

290 €

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

28.5.-1.6.2016

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

28.5.-1.6.2016

20 ot

250 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

28.5.-1.6.2016

20 ot

250 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

28.5.-1.6.2016

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

28.5.-1.6.2016

Luokanopettajakoulutus haastattelutilanne KOTI Luokanopettajakoulutus ryhmätilanne KOTI

20 ot

300 €*

2,5 ot

60 €

4 ot

60 €

*Yhteishinta VAKAVA kurssille ja luokanopettajakoulutuksen soveltuvuusharjoituksille: Helsinki 690 euroa, Tampere ja Turku 580 euroa sekä Oulu ja Jyväskylä 540 euroa. Kurssitakuu: Mikäli VAKAVA–kokeen pisteesi eivät riitä minkään hakemasi kohteen soveltuvuusosuuteen, saat ensi vuonna VAKAVA–kirjallisuuskurssin puoleen hintaan. KAUPPATIEDE: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 117 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-2.6.2016

max 449 ot

5 650 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-2.6.2016

max 429 ot

2 990 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

1.2.-2.6.2016

148 ot

1 490 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

4.4.-2.6.2016

148 ot

1 730 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

4.4.-2.6.2016

148 ot

1 490 € 1 050 €

19.4.-2.6.2016

103 ot

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

Kauppatiede Takuu Intensiivi, Helsinki

5.4.-2.6.2016

148 ot

1 730 €

Kauppatiede SuperTakuu, Tampere

8.2.-2.6.2016

148+117 ot

2 250 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Tampere

8.2.-2.6.2016

148 ot

1 490 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

6.4.-2.6.2016

148 ot

1 730 €

Kauppatiede SuperTakuu, Turku

9.2.-2.6.2016

148+117 ot

2 250 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

9.2.-2.6.2016

148 ot

1 490 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

7.4.-2.6.2016

148 ot

1 730 €

Kauppatiede Takuu, Lahti

12.4.-2.6.2016

116 ot

1 290 € 1 050 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

14.4.-2.6.2016

107 ot

Kauppatiede Takuu, Kuopio

15.4.-2.6.2016

107 ot

1 050 €

Kauppatiede Takuu, Pori

11 .4.-2.6.2016

107 ot

1 050 €

Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

13.4.-2.6.2016

107 ot

1 050 €

Kauppatiede Takuu, Jyväskylä

16.4.-2.6.2016

107 ot

1 050 €

1.2.-pääsykoepäivä

148 ot

Kauppatiede Takuu, Koti Kauppatiede Verkko

790 € 540 €

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

460 € + lisämateriaali 240 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko –kurssista 50 %:n alennuksen. KIELET: Englannin kieli ja kääntäminen TAKUU, Helsinki

4.4.-16.5.2016

65 ot

670 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. LÄÄKETIEDE: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 164 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-19.5.2016

max 434 ot

6 590 €

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-19.5.2016

max 434 ot

3 490 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

21.9.2015-19.5.2016

282 ot

2 950 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

3.11.2015-19.5.2016

187 ot

2 340 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

3.11.2015-19.5.2016

187 ot

2 340 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

14.1.-19.5.2016

185 ot

2 340 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU ILTA, Helsinki

31.3.- 19.5.2016

167 ot

1 970 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Helsinki

31.3.- 19.5.2016

175 ot

2 110 €

Lääketiede TAKUU PÄIVÄ INTENSIIVI, Helsinki

8.4.- 19.5.2016

96 ot

1 290 €


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki Puh. 0207 280 340 www.valmennuskeskus.fi

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Espoo

31.3.- 19.5.2016

175 ot

2 110 €

4.11.2014-19.5.2016

187 ot

2 040 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Tampere

1.4.- 19.5.2016

175 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU ILTA, Tampere

1.4.- 19.5.2016

167ot

1 890 € 2 040 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

5.11.2015-19.5.2016

187 ot

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Turku

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

1.4.- 19.5.2016

175 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU ILTA, Turku

1.4.- 19.5.2016

167ot

1 890 €

9.11.2015-19.5.2016

187 ot

1 880 €

1.4.- 19.5.2016

167 ot

1 780 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

20.1.- 19.5.2016

183ot

1 690 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu Lääketiede TAKUU HUHTIKUU, Oulu Lääketiede TAKUU HUHTIKUU, Kuopio

31.3.- 19.5.2016

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

21.1.- 19.5.2016

183 ot

1 690 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU, Jyväskylä

30.3.- 19.5.2016

167ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

22.1.- 19.5.2016

183ot

1 690 €

25.1.- 19.5.2016

167 ot

1 590 €

aloitus 6.11.2015 alkaen

169 ot

1 270 €

24 ot

150 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Lahti Lääketiede TAKUU KOTI, Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI Lääketiede Itseopiskelumateriaalit

470 €, 165 € / aine

Lääketiede Harjoituskoepaketti

240 €

MAANTIEDE: Maantiede TAKUU, Helsinki

30.3.-14.5.2016

51 ot

690 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN: Kansantalous Takuu, Helsinki

7.4.-13.5.2016

40 ot

1 aine 535 € / 2 ainetta 820 €

Liiketalous Takuu, Helsinki

7.4.-13.5.2016

40 ot

1 aine 535 € / 2 ainetta 820 €

Kansantalous Takuu, Koti

7.4.-pääsykoepäivä

40 ot

1 aine 335 € / 2 ainetta 620 €

Liiketalous Takuu, Koti

7.4.-pääsykoepäivä

40 ot

1 aine 335 € / 2 ainetta 620 €

Itseopiskelu

110 euroa / aine, 170 euroa / 2 ainetta

OIKEUSTIEDE: Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-24.5.2016

max 450 ot

5 490 €

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x..-24.5.2016

max 349 ot

2 960 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

1.4.-24.5.2016

139 ot

1 350 €

Oikeustiede Takuu 2, HKI

1.4.-24.5.2016

139 ot

1 350 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

25.4.-24.5.2016

116 ot

990 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

8.5.-24.5.2016

52 ot

660 €

Oikeustiede Takuu-Koti koko Suomi

25.4.-24.5.2016

65 ot

690 €

12 ot

120 €

1 350 €

Oikeustiede Johdantokurssi, koko Suomi Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super-Takuu ja VIP–kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 340 euron hintaan! Oikeustiede Takuu, Tampere

1.4.-24.5.2016

132 ot

Oikeustiede Takuu, Turku

8.4.-22.5.2016

141 ot

1 350 €

Oikeustiede Super-Takuu, Turku (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-22.5.2016

185 ot

2 200 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

1.4.-21.5.2016

116 ot

1 190 €

Oikeustiede Etäopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

570 €

Oikeustiede Itseopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

440 €

OPISKELUTEKNIIKKA: Opiskelutekniikka I, viikonloppukurssi

9.1., 10.1. ja 16.1.2016

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka II, iltakurssi

1.3.- 8.3.2016

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

1.7.2015-30.6.2016

9 ot

130 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen, Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme saat opiskelutekniikkakurssista 50 %:n alennuksen. PSYKOLOGIA: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 90 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki Tilastotiede TAKUU marraskuu, Helsinki

26.10.-9.11.2015

15 ot

155 €

26.10.2015-6.5.2016

108 ot + laskarit/tutorointi 15 t

940 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Helsinki

25.1.-6.5.2016

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

820 €

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

22.2.-6.5.2016

70 ot+ laskarit/ tutorointi 14 t

750 €

2.4.-6.5.2016

70 ot+ laskarit/ tutorointi 14 t

770 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

23.1.-6.5.2016

78 ot sis.laskarit / tutorinti

740 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

23.1.-6.5.2016

78 ot sis.laskarit / tutorinti

740 €

4.4.-6.5.2016

48 ot

490 €

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

Artikkelikurssi TAKUU, Helsinki Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

5.4.-6.5.2016

48 ot

430 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

5.4.-6.5.2016

48 ot

430 €


Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

11.1.-15.5.2016

65 ot

520 €

Psykologia tilastotiede laskuharjoitukset KOTI –kurssi

7.1.-15.5.2016

26 ot

230 €

Psykologia tilastotiede Jyväskylään KOTI –kurssi

tammikuussa 2016

Johdatus psykologian tutkimukseen KOTI, koko maa

1.7.2015-15.5.2016

Laajuus ja hinta tarkentuvat syksyn aikana 7,5 ot

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

1.7.2015-15.5.2016

15 ot

100 € 85 €

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

140 €

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. TAIDETEOLLINEN: Taideteollinen TAKUU

20.2.-19.3.2016

56 ot

660 €

TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2015 lähtien

330 €

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. TEOLOGIA: Teologia aineistokoe itseopiskelumateriaali

80 €

VALTIOTIEDE: Helsinki: Poliittinen historia TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

Sosiaalityö TAKUU

5.4.-16.5.2016

65 ot

650 € 650 €

Talous- ja sosiaalihistoria TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

650 € 650 €

Valtio-oppi: hallinnon ja organisaatioiden tutkimus TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

Valtio-oppi: maailmanpolitiikan tutkimus TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

650 €

Valtio-oppi: politiikan tutkimus TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

650 €

Viestintä TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

650 €

Yhteiskuntapolitiikka TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

650 €

Valtiotiede itseopiskelumateriaali

140 € / aine

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA

1.

Haku-lehti Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi.

2.

Alakohtaiset infotilaisuudet Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistu-

neesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus.fi, tai soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Studia-messut Studia 2015 on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm.kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit , vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

3.

4.

lintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia. Jos sinulla ei ole sähköpostiosoitetta tai osoitteesi ei toimi, lähetämme tiedot sinulle postitse.) c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä. Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

Valintakoetietopalvelu Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä:

www.valmennuskeskus.fi Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa Internetistä, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme.

a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (va-

Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!

5.


LÄHETTÄKÄÄ MINULLE MAKSUTTA TIETOA KEVÄÄN 2016 VALINTAKOEVAATIMUKSISTA JA KURSSEISTA (MAX. 3 ALAA). HUOM! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. Abikurssit

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Opiskelutekniikka

AMK Liiketalous

Farmasia

Lääketieteet

Psykologia

AMK Tekniikka ja liikenne

Historia

Maantiede

Taidealat

Arkkitehtuuri

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Teologia

Biologia

Kauppatieteet

Oikeustiede

Viestintä

Coaching uravalmennus

Kielet

Opiskelu ulkomailla

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Nimi

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

ILMOITTAUDUN VALMENNUS- / ABIKURSSILLE 1.

HALUAN VARATA PAIKAN SEURAAVALTA KURSSILTA 2.

3. 4. Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille Kurssiajankohta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Kurssipaikkakunta

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

EUROOPPALAINEN NUORISOKORTTI Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin: kyllä ei Nimi

ei

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Muu, mikä?

Päiväys

Allekirjoitus

TILAAN ITSE- / ETÄOPISKELUMATERIAALIA 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija Suomen Lukiolaisten liiton jäsen Nordean Check In -asiakas

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

Tammasaarenkatu 1, PL 235 00181 Helsinki / vkinfo@valmennuskeskus.fi / puh. 0207 280 340 / www.valmennuskeskus.fi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


Nautintoja kaikille aisteille. Korean demokraattinen kansantasavalta on tuhansien tarinoiden maa, jossa riemukas kansanmusiikki ryydittää monimuotoista kulttuuria ja koskematon luonto kohtaa kaupungin lempeän sykkeen. Inspiroidu idän ainutlaatuisesta eksotiikasta ja tee matka vapauden maahan, jossa on tilaa hengittää. Täällä sielu ja ruumis lepää henkeäsalpaavissa maisemissa ja hurmeisilla niityillä. Vertaansa vailla olevat ruokaelämykset saavat arjen murheet unohtumaan.

Pohjois-Korea yllättää aina!

SÄÄNTÖ NRO 5 OLE AITO. Tiedätkö sinä, millainen on hyvä matkailumainos? Me tiedämme. Selvitimme mikä saa aikakauslehden lukijan pysähtymään mainoksen kohdalla, ihastumaan ja muistamaan sen. Matkailun lisäksi meillä on vaikuttavaa tutkimustietoa kosmetiikka-, auto-, pukeutumis-, sisustamis-, hyvinvointi- sekä ruokamainonnasta. Ota vinkit käyttöön ja tehosta mainontaasi!

Katso matkailumainonnan 10 kultaista sääntöä osoitteessa bit.ly/matkailumainontaa


KUTSU SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXI JUHLALIITTOKOKOUKSEEN TAMPEREELLE Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) juhlaliittokokous järjestetään syksyllä 2015 Tampereella, Tampere-talon pienessä salissa (Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere) 13.-15.11.2015. Kokoukseen osallistuville on varattu majoittautumismahdollisuus Cumulus Hotelli Rautatienkadulla (Rautatienkatu 21, 33100 Tampere). Ilmoittautuminen tapahtuu Tampere-talolla perjantaina 13.11.2015 kello 9.00-10.15 ja liittokokous avataan kello 14.00. Varsinaista liittokokousta edeltää klo 10.30-13.00 Suomen Lukiolaisten Liiton 30-vuotisjuhlaseminaari, johon liittokokousedustajat on kutsuttu. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sääntömuutokset ja valitaan SLL:n puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle 2016. XXXI liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piiri- ja jäsenjärjestöjen nimeämillä liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n ja kyseisen piiri- tai jäsenjärjestön henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden 2015-2016 jäsenmaksun. Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina, voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan. Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin 30.9.2015 tilanteen mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät 7.10.2015 mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä. Jokaisella SLL:n henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä SLL:n jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä. Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse SLL:n järjestösuunnittelijalle viimeistään 23.10.2015. Liittokokous on maksuton. SLL:n kautta on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus 19.10.2015 mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa: Pauliina Pajunen järjestösuunnittelija ( pauliina.pajunen@lukio.fi tai 045 129 6782 ) Tervetuloa mukaan liittokokoukseen! Helsingissä 26.6.2015 Liittohallitus

58


Kolumni KAMALA, IHANA IHASTUMINEN

IHASTUA VOI KENEEN VAAN, vaikka julkkikseen tai kurssikaveriin. Jos osaa nauttia ihastumisen tunteesta, se saa sukat pyörimään jaloissa ja ajatukset harhailemaan ihanasti pitkäksi aikaa. Toisaalta epävarmuus kuuluu olennaisena osana ihastuksen alkuvaiheeseen, jos vastakaikua omiin tunteisiinsa ei heti saa. Kaukainen ihastus jäytää sielua, sillä toista haluaisi koskettaa niin kovasti tai edes katsoa. Kun ihastumiseen tulee varmuutta, tunne voi kantaa kuukausia. Kouluun tai töihin voi olla vaikea keskittyä, sillä tekee vain mieli vilkuilla kännykkää uusien viestien toivossa. Minä lähetän ihastuksilleni jatkuvasti viestejä siitä, kuinka ihania ja haluttavia he ovat. Yleensä ihastun ihmisiin, jotka ovat persoonallisia ja itsevarmoja. Ihastuessaan ihminen haluaa tehdä mahdollisimman hyvän vaikutuksen toiseen. Omaa ulkonäköä kohennellaan ja puheita muunnellaan hieman. Kannustan kuitenkin kaikkia olemaan omia itsejään, ihastumisvaiheessakin! Se voi tuntua vaikealta, mutta on todellista rohkeutta, että pystyy näyttämään herkässäkin paikassa aidon minänsä. Jos ihastuksesta syntyy suhde, alkuvaiheen pienet valkoiset valheet voivat olla kiusallisia tulevaisuudessa. Voiko koskaan sitten ihastua väärään ihmiseen? Ei periaatteessa. On vain tärkeää pohtia tarkasti, mitä sillä tunteella tekee. Parisuhteessa elävään ihastuminen tuntuu raastavalta, sillä peliliikkeitä pussailun suhteen ei voi tehdä. Täytyy kunnioittaa myös ihmisten päätöstä elää yksiavioisissa suhteissa. Muuten kannattaa antaa vain mennä ja kertoa ihastukselle rohkeasti tunteistaan. Pakkeja voi tulla, mutta ne eivät koskaan ole maailmanloppu.

Melissa Mäntylä kirjoittaa ja bloggaa seksistä, seksuaalisuudesta ja parisuhteista.

kuvitus:

Eetu Sihvonen 59


Kulttuuritentti

Kulttuuritentiss채 Henrik Illikainen teksti : kuva :

60

Anne Hietaharju Marek Sabogal


Tiisun laulaja-kitaristi Henrik Illikainen nolostuu kuunnellessaan omaa musiikkiaan ja tekee biiseihin viimeisenä sanat. Tiisun debyyttilevy julkaistaan elokuussa.

1. Mikä on suosikkielokuvasi – ja miksi? ”Forrest Gump tai Elefanttimies. Parhaita leffoja ovat sellaiset, joissa on vähän kömpelö ja sympaattinen päähahmo. Niihin on helppo samaistua, ja lopputeksteissä alkaa aina itkemään.” 2. Mitä musiikkia kuuntelet? ”Mulle tärkeintä ovat hyvät melodiat tai mielenkiintoinen harmoninen maailma. Tärkeimpiä juttuja ja bändejä nuoruudessa, jotka ajoivat tälle tielle, olivat lastensarjojen tunnarit, kuten Hopeanuolen ja Ruohometsän kansan soundtrackit, sekä Apulanta ja Nirvana.” 3. Mikä on kulturelleinta, mitä olet tehnyt? ”En tiedä, sana kulturelli luo mulle niin paljon negatiivisia fiiliksiä. Tulee jotenkin mieleen itsensä korkeammalle asettaminen. Jokainen kaduntallaaja on yhtä pätevä antamaan analyysia taiteesta tai mistä tahansa. Kulturellein teko on nenän kaivaminen julkisesti.” 4. Mikä on koskettavin lukemasi kirja? ”En ole paljoa lukenut kirjoja, vain tusinoittain muusikkoelämänkertoja, ja niistä kiinnostavat ne kaikkein traagisimmat. Hassu tuo ihmisen mieli ja sen sikamainen uteliaisuus rikkinäisyyttä kohtaan. Irvine Welshin Paskan loppu sai hiljaiseksi.”

+ 6. Mikä on suosikkisi omasta tuotannostasi? ”Elokuussa julkaistavan ensimmäisen levyn kappale Tähdet hymyilevät meille tai Youtubesta löytyvä Partiolapset. Ne ovat harvoja biisejä, joissa koen saaneeni sanottavani sellaisenaan lopulliseen biisiin. Yleensä mulle tärkeimpiä biisejä ovat kaikki hitaat ja kauniit kappaleet, olen aika nössö.” + 7. Miten kappaleesi syntyvät? ”Mielessä pauhaa erilaisten ideoiden myrsky. Mietin niitä aina kun on mahdollista, joskus jopa muiden kanssa keskustellessa. Yleensä kuitenkin yksin kävellessä, tunnilla koulussa tai bussissa. Sitten kuuntelen hullun paljon omia demoja ja biisejä. Välillä nolottaa, kun seisoo ratikassa ja luukuttaa omaa musaa. Kaiken tämän kelailun jälkeen ne ideat jossain vaiheessa törmäävät toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuksia. Sanat joutuu yleensä sitten tekemään jälkeenpäin, mulle musiikki on tärkeämpää.” + 7. Mistä haaveilet artistina? ”Haaveilen siitä, että saisin tehdä tätä lopun elämääni ilman mitään rajoituksia juuri niin kuin itse tahdon. Elämä on ollut helvetin kivaa hommaa viimeiset 20 vuotta. Unelma olisikin, että tämä jatkuisi samanlaisena kuin se on ollut: Tää elämä on ihanan epätäydellinen juuri tällaisena, kaikkine ristiriitoineen ja hirveyksineen: siitä me biisintekijät eletään.”

5. Kuinka usein käyt teatterissa? Mitä näit viimeksi? ”En koskaan oma-aloitteisesti, mikä on todella sääli. Kun sinne sitten päätyy koulun kautta tai jotain muuta väylää pitkin, niin ne kerrat ovat aina olleet päräyttäviä kokonaisvaltaisia elämyksiä. Viimeksi näin Uuden Iloisen Teatterin Kivaa ja Korkealta!, koska meidän kappale Elämältä turpiin sain oli jotenkin päätynyt sinne. Se oli mukavan harmitonta viihdettä.”

61


Essee

teksti:

Oona Eskeli —

Mitä pappi sanoi vihkiessään kaksi saimaannorppaa? - Älkää hyljeksikö toisianne. Nauru pidentää ikää. Naurun ehkäpä tärkeimpiä välittäjiä ovat vitsit. Vitsit ovat monimuotoisia humoristisia kokonaisuuksia, jotka voivat olla esimerkiksi lyhyttä kysymys ja vastaus -tyyppiä tai jopa lyhyitä tarinoita. Niiden perimmäinen tarkoitus on hauskuuttaa ja tehdä ihmisiä iloisiksi. Vitsit pyrkivät vaikuttamaan monin tavoin, kuten sarkasmilla, ironialla ja sanaleikein tai -muunnoksin. Ne voivat aluksi vaikuttaa aivan tavallisilta tarinoilta tai teksteiltä, mutta viimeistään lopusta löytyy jokin koukku, joka tuo niihin humoristisuuden. Vitsejä ja niiden lajeja on runsaasti, sillä kuten arvata saattaa, makuja on monia. Kuuluisimpia vitsilajeja ovat blondi-, basisti-, laihialais-, ammatti-, julkimo- ja ajankohtaisvitsit. Kaikki muistavat varmasti myös ”suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen” -tarinat, suorapuheisen Pikku-Kallen seikkailut sekä lukuisat hehkulampun vaihtamiset. En myöskään tohdi jättää mainitsematta suosikkivitsilajiani: kaksimielisiä vitsejä! Soitan itse bassokitaraa bändissä, joten basistivitsit ovat tulleet minulle ajan mittaan hyvin tutuiksi. Mitä yhteistä on salamalla ja basistin sormella? - Kumpikaan ei osu kahdesti samaan paikkaan. Mistä tunnistaa kunnollisen Lotto-basistin? - Se soittaa 39:stä sävelestä seitsemän oikein! Kuulutus konserttisalista: ”Arvoisat muusikot ja basisti, voitte astua lavalle!” 

62

kuvitus:

Annika Leppäaho

Samantyylisiä vitsejä on murjaistu iät ja ajat muistakin väestöryhmistä, kuten vaaleaveriköistä ja insinööreistä. Itseäni eivät basistivitsit loukkaa, mutta ei niitä jaksa jatkuvasti kuulla. Stereotypioilla eli ennakkokäsityksillä vitsaillessa hauskan ja mauttoman, jopa loukkaavan raja on hyvin häilyvä. Monien vitsinikkareiden mielikuvitus saa eniten energiaa juuri ylemmyydentunteesta, toisen aliarvioimisesta sekä vahingonilosta. Siinä on aina riskinsä. Nykyaikana entistä suosituimmiksi ovat nousseet mustan huumorin kanssa parijonossa kulkevat mauttomat vitsit. Erityisesti nuoret nauravat vedet silmissä internetissä leviäville rasistisille heitoille tai vitseille, joissa pahoinpidellään ja jopa tapetaan vauvoja. Sanomattakin on selvää, että lapsenmurha ja rasismi ovat käytännön tasolla aivan hirvittäviä asioita. Kyseisille vitseille nauraminen edellyttää erittäin mustan huumorintajun omaamista sekä ymmärtämistä, ja monet, ehkä jopa hieman häpeissään, löytävät itsensä nauramasta niille. Pitääkö kaikelle voida nauraa? Selvittääkseen, miksi ja miten vitsit naurattavat, täytyy ajatella mitkä asiat ylipäätään vaikuttavat vitsiin suhtautumiseen.      Käsitän vitseihin suhtautumisen olevan monien tekijöiden summa: iän, luonteen, esitystavan, kulttuurin, kiinnostuksen sekä ajan. Kulttuuri-, aika- ja kiinnostustekijät voi mainiosti niputtaa yhteen seuraavan esimerkin avulla: 


Ahti Karjalainen sattui asumaan kerran Lontoon vierailullaan hotellin kahdeksannessa kerroksessa. Yöllä jostain palatessaan ei hississä muistunutkaan mieleen, mitä kahdeksan on englanniksi. Niinpä hän pyysi hissipojalta: ”Seven up”, ja hissin pysähtyessä seitsemänteen: ”One more, please.” Kulttuurillisesta perspektiivistä katsoen vitsi on hauska vain suomalaisille. Ajallisesti vitsi on selvästi vuosien takaa, eikä välttämättä naurata kuin vain murto-osaa 2010-luvun väestöstä. Politiikasta kiinnostuneet ymmärtävät vitsin nanosekunneissa. Esitystavan ja esittäjän rooliakaan ei vitsin hauskuudessa sovi väheksyä. Kumman henkilön vitsin uskot naurattavan enemmän: koomikon totisena kertoman vai nauruun tukehtumaisillaan olevan henkilön?     Iän vaikutus vitsin ymmärtämiseen ja suhtautumiseen on selkeästi havaittavissa verrattaessa esimerkiksi päiväkoti-ikäisiä, yläkoululaisia ja aikuisia. Päiväkodissa ilmavaivat ovat todennäköisesti hauskinta ikinä, yläasteikäisillä vitsit ovat saattaneet kehittyä jo puberteettipervertikko-asteelle, mutta aikuiset, ja epäilemättä jotkut nuoretkin, kykenevät ymmärtämään nokkelimpiakin sanaleikkejä. On tärkeää muistaa, etteivät vitsit ole vain valmiiksi pureskeltuja, aivot narikkaan -tokaisuja, vaan yhä useammin ne vaativat lukijaltaan tai kuulijaltaan yleissivistystä ja tietoa sekä historiasta että maailman nykytilasta.  Presidentti Vladimir Putin on ravintolassa hallituksen kanssa. Tarjoilija kysyy, haluaako Putin lihaa vai kalaa. Putin vastaa, lihaa. Tarjoilija kysyy, entä vihannekset. He ottavat myös lihaa, Putin vastaa.  Edellinen vitsi on hiukan vaikeasti ymmärrettävissä, ellei tunne yhtään kuinka vaikutusvaltainen henkilö Vladimir Putin varsinkin kotimaassaan Venäjällä on.

Joidenkin luonteeseen ei yksinkertaisesti sovi nauraa auton tuhkakupissa kuudentena matkustajana kulkevalle juutalaisille saatika isojen silmiensä avulla paremmin nälkäänäkevälle afrikkalaiselle. Toisaalta, jotkut ovat edenneet siihen pisteeseen, etteivät vekkulit sananmuunnokset tai seksijutut yksinkertaisesti enää naurata, vaan mauttomien vitsien katsotaan olevan vitsien eliittiä. Onhan tämä jotenkin absurdi tilanne. Holokaustin hyväksyjää pidettäisiin todennäköisesti uusnatsina, mutta huulta siitä saa heittää niin historianopettaja kuin perheenisäkin. Mielestäni melko rajukin musta huumori on loppupeleissä ihan hyvästä. Niiden avulla voidaan prosessoida myös tabuja eli asioita, joista ei yleensä puhuta. Sanotaan, että itsellensä on hyvä oppia nauramaan, ja sama pätee myös kipu- ja ongelmakohtia vitseiksi väännettäessä. Kaiken kaikkiaan on vaikeaa yksiselitteisesti kertoa, mikä vitseissä naurattaa. Joku nauraa Tikulle ja toinen Takulle. Eikä vitseille ole edes pakko nauraa, se on vain vitsin todennäköisin seuraus. Itseasiassa mikään ei ole pakko. Paitsi elää, kuolla, maksaa veroja ja Ruisrock kerran elämässä.

Äidinkielen kursseilla kirjoitetaan paljon, mutta tekstit harvoin päätyvät mihinkään. Siksi julkaisemme tässä sarjassa lukiossa kirjoitettuja esseitä. Tämän tekstin kirjoittaja Oona Eskeli opiskelee Akaan lukiossa.. Julkaisua varten voit toimittaa meille oman tekstisi sähköpostitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden julkaistavan tekstin muutoksiin.

63


Muistikuva

Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat palaavat omien suosikkivalokuviensa syntymähetkeen. Konsta Leppänen on rovaniemeläislähtöinen Tampereella asuva freelancer-valokuvaaja. Työn ohessa hän opiskelee Tampereen yliopistossa visuaalisen journalismin maisteriohjelmassa.

64


MUISTIKUVA

KONSTA LEPPÄNEN

”Naaraspuolinen suomileijona on vaeltanut syrjään lajitovereidensa melusta. Löydettyään sopivan rauhallisen paikan suomileijona venyttelee pitkässä heinikossa ennen kuin laskee vartalonsa keskikesän auringon lämmittämään hiekkaan. Kuvan rouva teki minuun suuren vaikutuksen: kääntyillessään Yyterin hiekkarannalla kesällä 2012 hän oli niin raukea ja vapautunut. Paljolti tietenkin siksi, että hän luuli olevansa yksin. Vaihto-opiskelijana olleet kertovat usein, kuinka vaikea esimerkiksi eteläeurooppalaisten on ymmärtää suomalaisia. Onko suomalainen kämppis suuttunut jostain, kun hän haluaa olla huoneessaan ovi kiinni? Olenko loukannut suomalaista jotenkin, kun hän ei ole sanonut moneen minuuttiin yhtään mitään? Ja miksi hän vilkuttaa tai kättelee, kun voisi suudella poskelle? Suomalaisilla on tyypillisesti ylikorostunut tunne henkilökohtaisesta tilasta. Se näkyy tavassamme käyttäytyä vuorovaikutustilanteissa: jonotamme bussiin käsivarren mitan päässä toisistamme emmekä istu ruokalassa tuntemattomien pöytään, jos tyhjiä pöytiä vain löytyy. Vastavuoroisesti me rentoudumme silloin, kun ympärillämme on tilaa. Silloin voimme olla omana itsenämme. Eräässä kuvausprojektissani tutkin juuri tuota meidän suomalaisten suhdetta ympäröivään tilaan. Metodini oli yksinkertaisuudessaan harhailla ja toivoa, että jotain kuvattavaa tulee eteen. Toisin sanoen: olla yksin.”

65


FI/SV/EN

INFO

KORTTI

BLOGI

SUOMI

OPISKELIJA

KUUKAUDEN EDUT

1

50 kpl

OPISKELIJA- JA VARUSMIESKAHVI ärrällä vain 1,50!

OPISKELIJAETUJA?

Kyllä, ole hyvä! SLL:n jäsenenä olet oikeutettu opiskelijaetupalvelu Frankin -10% LISÄALENNUS LASKUSTA JA VAATTEET -10% tarjoamiin alennuksiin. Frank onKENGÄT ystäväsi, joka hoitaa sinulle parhaat edut parhaaseen opiskelijaelämään. Mitä sinä tarvitset?

KUVATUOTTEET -60%

frank.fi

KIRJAT, LEFFAT & MUSA -10%


Jamera

®

-oppikirjat edullisemmin

A I S A T A S SÄÄSTÄ A! S S I O J R I K LUKIO

KÄYTETYT JA UUDET

OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN • Lukioon

• Ammatillisiin

opintoihin • Kansanopistoon • Pääsykokeisiin • AMK-opiskeluun • Yliopistoon Valikoimassamme suomalaisten kustantajien kirjat

OSTAMME KÄYTETTYJÄ

OPPIKIRJOJA

KÄYTETYT JA UUDET OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN

• Lukioon • Ammatillisiin opintoihin • Kansanopistoon • Pääsykokeisiin • AMK-opiskeluun • Yliopistoon Valikoimassamme suomalaisten kustantajien kirjat

VERKKOKAUPPA

www.jamera.net

Myymälät HELSINKI

JYVÄSKYLÄ

LAHTI

OULU

TAMPERE

HÄMEENTIE 26 KALEVANKATU 26

GUMMERUKSENKATU 5

MARIANKATU 17

ASEMAKATU 29

KUNINKAANKATU 32


IRTONUMERO 5€

HALUATKO YLIOPISTOON? TUTKITUSTI PARAS VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJÄ

Riippumaton tutkimus 2014

SYKSYN PITKÄT KURSSIT MYYNNISSÄ. ILMOITTAUDU HETI!

Valmennuskurssit yliopistoon — www.eximia.fi (09) 2727 130

Improbatur 3/2015  

Lehti lukiolaisille – vuoden kolmas numero.