Page 1


Jamera

®

-oppikirjat edullisemmin

A I S A T A S SÄÄSTÄ A! S S I O J R I K O LUKI

KÄYTETYT JA UUDET

OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN • Lukioon

• Ammatillisiin

opintoihin • Kansanopistoon • Pääsykokeisiin • AMK-opiskeluun • Yliopistoon Valikoimassamme suomalaisten kustantajien kirjat

OSTAMME KÄYTETTYJÄ

OPPIKIRJOJA

KÄYTETYT JA UUDET OPPIKIRJAT EDULLISEMMIN

• Lukioon • Ammatillisiin opintoihin • Kansanopistoon • Pääsykokeisiin • AMK-opiskeluun • Yliopistoon Valikoimassamme suomalaisten kustantajien kirjat

VERKKOKAUPPA

www.jamera.net

Myymälät HELSINKI

JYVÄSKYLÄ

LAHTI

OULU

TAMPERE

HÄMEENTIE 26 KALEVANKATU 26

GUMMERUKSENKATU 5

MARIANKATU 17

ASEMAKATU 29

KUNINKAANKATU 32


Pääkirjoitus

Robert Sundman

Perinteitä ja ”perinteitä” ”MENIMME HIEKKAKENTÄLLE, meidät laitettiin riviin ja aloimme palvoa abeja. Sitten päällemme heitettiin esimerkiksi piimää, ketsuppia ja viinietikkaa”. Näin helsinkiläinen ensimmäisen vuoden opiskelija kuvailee oman lukionsa oppilaskastetta eli ”nasutusta”, jolla uudet opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi lukioyhteisöön. Opetusvirasto kielsi vastaavanlaiset nöyryyttävät ”perinteet” Helsingin kaupungin lukioissa vuonna 2007. Silti ne tuntuvat elävän joissain oppilaitoksissa yhä sitkeästi: kun nasujaisia ei voida enää järjestää kouluaikana, tehdään niistä koulun jälkeen vietettävä epävirallinen tilaisuus. Rehtorin valvonta kun ei yletä vapaa-ajalle asti. Lukioaika on täynnä hienoja perinteitä. Wanhojen tanssit, penkkarit ja potkiaiset takaavat, että jokainen muistaa vielä kymmenien vuosienkin jälkeen kuuluneensa joskus sellaiseen joukkoon, joka on antanut jäsenelleen valkolakin lisäksi hyviä muistoja ja tärkeitä ystäviä. Valitettavasti näiden hienojen perinteiden rinnalla elää myös ”perinteitä”, joista halutaan kovasti pitää kiinni – vaikka kukaan ei oikeastaan pidä niistä. Onhan se toisaalta ymmärrettävää: niin kauan kun on joku, joka on saanut ketsuppia päälleen, on myös joku, joka haluaa sitä jonkun päälle heittää. Mitäpä iloa on olla sotkettavana, jos et parin vuoden päästä saa itse sotkea? Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja yhteishengen luominen ei kuitenkaan vaadi piimää tai viinietikkaa. Se vaatii tutorin, joka on valmis järjestämään monipuolista ja yhteishenkeä luovaa ohjelmaa ryhmälleen. Tai sellaisia uusia perinteitä, joita lukiossa voidaan keksiä esimerkiksi yhdessä opiskelijakunnan kesken. Ja sitä, että vanhoista ”perinteistä” vihdoin luovutaan. Luopuminen kysyy rohkeutta. Ehkä sinä olet se rohkea, joka haluaa toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi 2010-luvun tyyliin? Robert Sundman päätoimittaja robert.sundman@lukio.fi Twitter: @RobertSundman

3 – 2 014

3


Tervemenoa lukioon!

Oppia ikä kaikki HYVÄ UUSI LUKIOLAINEN! Edessäsi ovat lukio-opinnot, jotka alkavat elokuussa. Menestystä ja intoa opintoihisi. Peruskoulun jälkeen lukiossa opiskelusi muuttuu melkoisesti. Lukiossa sinulta odotetaan vastuullisuutta ja itsenäisyyttä, koulupäiväsi ovat pidempiä ja kotitehtäviä on enemmän. Hyviin tuloksiin pääsemiseksi tarvitset myönteisen asenteen ja perustietojen lisäksi oma-aloitteisuutta, sosiaalisia taitoja, itseluottamusta, luovuutta, kykyä tehdä valintoja sekä tavoitteellisuutta ja rohkeutta. Opiskelu lukiossa on pitkälti oppitunteja, kotitehtäviä, esseitä ja koeviikkoja, mutta koulutyöhön kuuluu myös paljon muuta: opintoretkiä, vierailuluentoja, teemapäiviä, oppilaskuntatoimintaa, koulun juhlia, vanhojen tansseja ja penkkareita. Osallistu aktiivisesti ja muista, että sinäkin voit vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri teidän koulussanne on. Muista myös, että apua on aina saatavilla. Käänny tarvittaessa ryhmänohjaajan, opintoohjaajan tai rehtorin puoleen. He ovat koulussa sinua varten ja auttavat mielellään. Lukiovuosiesi aikana opiskelu on päätehtäväsi, mutta muista, että sen lisäksi on tärkeää viettää yhteistä aikaa perheen ja ystävien kanssa sekä käyttää aikaa harrastuksiin. Ne tuovat vaihtelua ja myös niiden parissa oppii monenlaisia asioita, joista on hyötyä myös opinnoissasi. Sanotaan, että oppia ikä kaikki. Sinun opintosi jatkuvat lukion jälkeen ja omia jatko-opintosuunnitelmia kannattaa ryhtyä miettimään jo ensimmäisenä opiskeluvuotena, sillä suunnitelmasi vaikuttaa lukioaikaisiin valintoihisi. On kuitenkin hyvä muistaa, että valintojasi ja suunnitelmiasi voit muuttaa tarpeen niin vaatiessa. Hyvää lukio-opintojen alkua sinulle. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

3 – 2 014

4


Kuvat: OPH & Meri Björn

Tervetuloa lukioon ONNITTELUT! Olet nyt lukiossa – olet siis opiskelija. Seuraavien vuosien aikana tulet keräämään itsellesi yleissivistystä, valmiuksia jatkoopintoihin ja työelämään sekä monipuolisesti tietoa ja taitoa. Kohtaat monenlaisia perinteitä Wanhojen tansseista penkkareihin, voit hypätä opiskelijakuntatoimintaan ja vaikuttaa koulusi arkeen tai lähteä mukaan Suomen Lukiolaisten Liiton toimintaan. Erityisesti saat vapautta: voit itse päättää mitä opiskelet, missä aikataulussa opiskelet ja miten itse parhaiten opiskelet. Käytä tätä vapautta harkiten ja vastuullisesti! Lukio on murroksessa: lukion tuntijako, ylioppilastutkinto ja oppivelvollisuusikä ovat muuttumassa. Vapautta opiskella yli kolmessa vuodessa kiristetään. Lukiokirjat maksavat edelleen hävyttömän paljon. Opintotuki on jatkuvasti vaakalaudalla. Tämän takia on olemassa Suomen Lukiolaisten Liitto – lukiolaisten oma edunvalvoja, joka huolehtii, että lukiolaisten mielipide ei jää huomiotta. Me seuraamme päivittäin, mitä tapahtuu ja ärähdämme, kun siihen on tarve. Me kehitämme lukiota eteenpäin ja haluamme, että Suomessa on tuore, 2020-luvulle päivitetty ja maailman paras lukio. Suomen Lukiolaisten Liitosta voit myös saada opiskelijastatuksesi todistavan opiskelijakortin, jonka avulla pääset nauttimaan yli puolen miljoonan muun opiskelijan kanssa Frank-jäsenetupalvelun eduista. Osoitteesta myfrank.fi löydät edut VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alennuksesta aina Zalandoon ja Hesariin. Tervetuloa siis lukioon ja Suomen Lukiolaisten Liittoon. Me olemme olemassa sinua varten, valvomassa sinun parastasi ja tarjoamassa sinulle parhaita etuja. Todista, että olet opiskelija ja liity mukaan. Siihen sinulla on nyt valta. Otto Ahoniemi puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto

3 – 2 014

5


ClassPad fx-CP400 Enemmän aikaa matematiikan opiskeluun vähemmän aikaa laskimen opetteluun.

Tekee pitkästä ja lyhyestä matikasta lempiaineen. Värillinen kosketusnäyttö

Suomenkielinen, selkeä valikko. Käytät laskinta kätevästi sormella tai kosketuskynällä suuren ja tarkan värillisen kosketusnäytön avulla. Kuvaajia voi zoomata sormilla - kuten kännyköissä!

Liukupalkit grafiikassa

Geometrian piirtäminen ja tutkiminen ei ole ikinä ollut näin helppoa ja hauskaa! Tee animointeja tai säädä liukupalkeilla esim. kolmion kulman suuruutta ja tutki, kuinka pinta-ala muuttuu!

PicturePlot

Voit rakentaa matematiikkaa kuvien tai videoiden päälle. Merkitset vain kosketuskynällä pisteet, joiden kautta laskin piirtää kuvaajan ja laskee mm. huiput ja nollakohdat.

Käytön helppous

ClassPadia on helppo oppia käyttämään vaikeissakin tehtävissä: kirjoita lasku, maalaa kosketuskynällä ja poimi valikosta laskutoimitus. fx-CP400 täydentää komennot puolestasi.

Kuvaajat

Kuvaajan piirto onnistuu vetämällä funktion lauseke koordinaatiston päälle. Yhdellä kynän kosketuksella käännät laskimen näytön myös vaakasuuntaiseksi, mikäli tehtäväsi vaatii enemmän tilaa. (Kuvat ovat OS2 -versiosta)

fx-991ES PLUS Hyvä valinta niille, jotka eivät tarvitse CAS-laskentaa tai graafisen laskimen ominaisuuksia opiskelussa. fx-991 ES PLUS mm. derivoi numeerisesti, ratkaisee yhtälöt ja laskee normaalijakauman arvot. Luonnolisen kirjoitustavan ansiosta tehtävä ja vastaus näyttävät samalta kuin oppikirjoissakin.

ClassPad fx-CP400 Käyttäjärjestelmän voi päivittää syksyllä ilmaiseksi versioon OS2. Mukana huikeita uudistuksia! Sormizoomi, liukupalkit grafiikassa, PicturePlot, ... Laskin toimii paristoilla, jolloin virta riittää tärkeiden kokeiden ajan ilman yllätyksiä. Tutustu YouTube-kanavaamme

bit.ly/fx-cp400

ja päivitettyyn webbisivuumme

www.casio-laskimet.fi


Tässä lehdessä

3 | PÄÄKIRJOITUS 4 | TERVEMENOA LUKIOON! Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja ja Opetushallituksen pääjohtaja tervehtivät sinua, uusi lukiolainen! 7 | TÄSSÄ LEHDESSÄ 9 | TEKIJÄT 11 | AJANKOHTAISTA 12 | KULTTUURITENTISSÄ NOAH KIN 16 | PROFIILIKUVAPALVELU: ”Hiljaista Helsinkiä etsimässä”

18 | YKSI PIENI LISÄYS 20

Kuin yksi heistä

Ohjaaja-kuvaaja Tapio Sovijärvi on tehnyt seitsemän vuotta televisiosarjoja pelastuslaitoksen ja poliisin työstä. Samalla elämälle on löytynyt uusi suunta. 26

Isoäitini postaa Cheekille sydämiä Vanhukset valtaavat somen – oletko valmis? 32

Kesäfestarit Jeesukselle

Uskonnolliset kesätapahtumat keräävät parhaimmillaan enemmän väkeä kuin Provinssirock. Improbatur vieraili Evankeliumijuhlilla Lahdessa ja Herättäjäjuhlilla Lapualla. 41

”Naisvaltaisessa koulussa ei nähty tarvetta miesten vessoille”

Miltä tuntuu olla ainoana naisena lentäjäkurssilla? Tai miehenä sairaanhoitajakoulussa, jossa luokalla on 25 naista ja kaksi miestä?

56 | MITÄ EUROOPASTA TULEE ISONA? Lukiolaisten Huipputapaamisessa pohdittiin Eurooppaan ja eurooppalaisuuteen liittyviä teemoja. 58 | MISTÄ EDULLISET LUKIOKIRJAT? 60 | MUISTIKUVA: Ossi Ahola 62 | PUHEENJOHTO – ”Oppivelvollisuuslaki valmisteltiin kiireellä, suljettujen ovien takana.”

Sääntömääräisen kutsun Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n XXX liittokokoukseen Vaasaan löydät lehden sivulta 15.

3 – 2 014

7


Tulevaisuutesi on täällä! 2.–3.12.2014 Messukeskus Avoinna ti 2.12. klo 9–17 ja ke 3.12. klo 9–16 Suomen suurin ja kansainvälisin jatkokoulutustapahtuma Studia järjestetään Messukeskuksessa joulukuun alussa. Voit yhdellä kertaa tutustua koko jatkokoulutustarjontaan yliopistoista ammattikorkeakouluihin ja erikoisoppilaitoksiin. Tule yksin tai kokoa porukka kasaan ja lähde ottaamaan selvää vaihtoehdoista ja jututtamaan oppilaitosten edustajia!

STUDIA 2014 ON KAIKKEA TÄTÄ: NEUVOJA VINKKEJÄ APUA

YLIOPISTOT KORKEAKOULUT

AMMATTIKORKEAT KURSSIT

OPISKELU SUOMESSA JA ULKOMAILLA LIITOT, JÄRJESTÖT, PALVELUT

TIETOA ERI ALOJEN AMMATEISTA

Pääsyliput: 10 € Ilmainen sisäänpääsy: Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenkortilla, varus- ja siviilipalvelusmiehet palvelutodistuksella, työttömät TE-toimiston asiakaskortilla, opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät. Ilmainen sisäänpääsy edellyttää rekisteröitymisen kävijäksi. Rekisteröidy tai tilaa edulliset ryhmäliput netissä 1.9. alkaen. www.studiamessut.fi

Suomen suurin nuorten opiskelu- ja uratapahtuma www.studiamessut.fi

Yhteistyössä:

Mediayhteistyössä:


Tekijät 2014 / 3 IMPROBATUR Lehti lukiolaisille 28. vuosikerta Päätoimittaja Robert Sundman robert.sundman@lukio.fi Ulkoasu Lauri Tolin Editointi Rosa Kettumäki Kansi Meri Björn Tekijät Ossi Ahola, Meri Björn, Kalle Heino, Mia Hemming, Hanna Kivimäki, Arttu Muukkonen, Reeta Niemonen, Sakari Piippo, Lauri Silvander, Aleks Talve Mediamyynti BF Media Oy Markku Rytkönen, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen Lukiolaisten Liitto ry. Töölönkatu 35 B 00260 Helsinki www.lukio.fi Pääsihteeri Anna Munsterhjelm anna.munsterhjelm@lukio.fi Ilmestyminen Lehti ilmestyy neljä kertaa vuonna 2014. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa. ISSN-L 0784-705X ISSN 0784-705X (painettu julkaisu) ISSN 2341-8923 (digitaalinen julkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Painatus ja paperi PunaMusta Oy, Joensuu 2014 Sisus: Galerie Fine Silk 80 g, kansi: Galerie Art Silk 200 g Osoitelähde Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset ja tilaajapalvelu Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalvelu toimisto@lukio.fi, p. 09 5842 1500 Mikäli et ole Suomen Lukiolaisten Liiton jäsen, voit olla tilaaja-asioissa suoraan yhteydessä lehden toimitukseen sähköpostitse (impro@lukio.fi). Tilaaminen Lehden saa kotiinsa liittymällä Suomen Lukiolaisten Liiton jäseneksi. Mikäli et ole liiton jäsen, voit tilata lehden osoitteessa www.improbatur.fi. Palautteet Toimitukselle voi lähettää palautetta ja julkaistavaksi tarkoitettua materiaalia osoitteeseen impro@lukio.fi. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista ja pidättää itselleen oikeuden muokata vastaanottamaansa materiaalia.

3 – 2 014

9


Liity Liittoon

lukio.fi

OVET AUKI

Liittyessäsi Suomen Lukiolaisten Liittoon saat virallisen opiskelijakortin, joka toimii avaimenasi edukkaamman opiskelijaelämän iloihin niin rautateillä, busseissa, kahviloissa, ravintoloissa, optikkoliikkeissä, kirjakaupoissa, autokouluissa kuin verkkokaupoissakin.

OPISKELIJAELÄMÄÄN. @lukiolaiset @lukiolaiset Suomen Lukiolaisten Liitto


Kalenteri

Mediaseuranta

LOKAKUU

”LUKIOLAISTEN LIITON PUHEENJOHTAJA Otto Ahoniemi sanoo,

18.–19.10. järjestetään vuoden kolmannet Water-opiskelijakuntafestivaalit Hämeenlinnassa! Water-opiskelijakuntafestivaalit ovat SLL:n suurimpia ja menorikkaimpia tapahtumia, jossa opiskelijakuntatoimijat tapaavat kautta maan. Neljästi vuodessa ympäri Suomen järjestettävät Waterit keräävät vuosittain noin 800 lukiolaista kouluttautumaan viikonlopuksi. Tapahtuma on omiaan aloittelevalle opiskelijakuntatoimijalle, mutta kokeneempikin ammentaa sieltä uusia ideoita ja hyödyllistä tietoa. 

että opiskelijoille on tärkeämpää lukion läheisyys kuin lukion koko. Ahoniemi sanoo, että lukioiden katoaminen pienemmiltä paikkakunnilta eriarvoistaisi maata alueellisesti. Lukiolaiset ovat opettajien tavoin huolissaan hallituksen säästöpäätösten seurauksista. Viidensadan oppilaan rajaa lukio-opetuksen järjestäjälle Ahoniemi pitää kankeana. Hän sitoisi luvat vaikka opetustarjonnan minimimäärään tai muihin laatukriteereihin.”

työnteko opintojen lomassa lykkää esimerkiksi maisteriopintojen valmistumista noin puoli vuotta. ’Tutkimus tuo esiin sen, että puheet opiskeluaikojen lyhentämistarpeesta ja opintotuen ehtojen kiristämisestä ovat turhia. Pitäisi enemminkin keskustella siitä, että opiskelijat saisivat laadukasta opetusta. Opintojärjestelyistä voisi tehdä joustavia’, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Piia Kuosmanen.” – Iltalehti.fi, 12.6.2014 ”SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITON SLL:n

– Turun Sanomat/STT (ts.fi), 14.5.2014

SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITON JÄSENPALVELU ON JÄLLEEN AUKI

– Yle.fi Uutiset, 31.5.2014

puheenjohtaja Otto Ahoniemi tähdentää, että oppivelvollisuus on nyt sidottu peruskoulun oppimäärän suorittamiseen. ’Uudistuksessa on siis kyse oppivelvollisen oppimäärän pidentämisestä, ja se koskee perusopetusta sekä toisen asteen ensimmäistä vuotta.’ Esitys valmisteltiin Ahoniemen mielestä kiireellä suljettujen ovien takana, mikä näkyy epätasaisena lopputuloksena. ’Sidosryhmien asiantuntemus olisi pitänyt ottaa huomioon valmistelussa alusta lähtien. Nyt lausuntokierros kirvoittaa varmasti sangen kriittisiä kommentteja.’ Ahoniemenkään mielestä uudistukseen varatut 15 miljoonaa euroa eivät riitä todellisiin kuluihin alkuunkaan. SLL:n laskelmien mukaan uudistus maksaa vuosittain 63 miljoonaa euroa, mikäli se toteutetaan perustuslain edellyttämällä tavalla. Tällöin oppivelvollisille kustannetaan oppimateriaalit, koulumatkat ja mahdolliset asumiskustannukset. ’Ministeriö on esitystä laatiessaan joutunut dumppaamaan kustannuksia, koska poliittisesti uudistukseen ei tippunut enempää rahaa. Tämä on tuottanut mielenkiintoisia venkoiluja. Esityksen mukaan oppivelvollinen on esimerkiksi edelleen velvoitettu maksamaan koulumatkoista omavastuuosuutta, mikäli hän omaehtoisesti hakeutuu toiselle asteelle. Toiselle asteelle pakolla ohjatun oppivelvollisen koulumatkat korvataan kuitenkin täysimääräisesti.’”

”OPINTOJEN SAATTAMINEN LOPPUUN

– Opettaja-lehti, 24/2014 (kesäkuu 2014)

Heinäkuun suljettuna ollut jäsenpalvelumme päivystää jälleen! Olemme auki maanantaisin klo 13-16. Muina arkipäivinä palvelemme klo 9-12 ja klo 13-16.

kannattaa. Eläketurvakeskuksen ja Tampereen yliopiston laajassa tutkimuksessa havaittiin, että yhdeksän kymmenestä valmistuneesta on ollut työssä muutama vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Näin käy sekä ammattioppilaitoksista, ammattikorkeakouluista että yliopistoista valmistuneille. ’He kiinnittyvät hyvin työelämään’, kuvailee Eläketurvakeskuksen ekonomisti Janne Salonen. Enemmistö tutkintonsa sitkeästi tehneistä sai töitä riippumatta siitä, oliko töitä tehty paljonkin tai vain satunnaisesti opiskeluaikana. Noin joka kymmenes oli vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta opiskelun jälkeen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista puolet tekee töitä koko opiskeluajan, ammattikorkeakoululaisista lähes puolet ja ammattikoululaisista neljännes. Ahkera

25.– 26.10. puolestaan pärähtävät samat festarit käyntiin Jyväskylässä! Ilmoittautuminen molempiin alkaa elokuussa, viikolla 32, osoitteessa www.lukio.fi/water. MARRASKUU 14.–16.11. järjestetään Vaasassa Suomen Lukiolaisten Liiton XXX liittokokous. Liittokokous on maksuton, mutta liiton toimiston kautta on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus 13.10.2014 mennessä. Lisätietoja kokouksen ohjelmasta löydät virallisesta kokouskutsusta, tämän lehden sivulta 15. Marraskuun loppupuolella järjestetään myös SLL:n piirijärjestöjen piirikokoukset. Lisätietoja piirien toiminnasta löydät osoitteesta www.lukio.fi/piirit. Ilmoita oma tapahtumasi kalenteriin lähettämällä tapahtuman tiedot osoitteeseen impro@lukio.fi!

Mikäli sinulla on kysyttävää opiskelijakorttiin, lukuvuositarraan tai jäsenyyteen liittyvissä asioissa, ota reippaasti yhteyttä. Jäsenpalvelun tavoitat joko puhelimitse (09 5842 1500) tai sähköpostitse, toimisto@lukio.fi. Mikäli et saa yhteyttä, tarkistathan osoitteesta www.lukio.fi/yhteystiedot, ettei jäsenpalvelu ole esimerkiksi sairaustapauksen vuoksi kiinni. Vanha lukuvuositarra on voimassa aina elokuun loppuun saakka.

”SUOMEN LUKIOLAISSÄÄTIÖ MYÖNSI

lakkiaispäivänä 2 000 euron arvoisen stipendin kemijärveläiselle Kaisa Alaräisäselle. Erityisestä yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta jaettava stipendi myönnettiin nyt toista kertaa, ja se lukeutuu arvokkaimpiin Suomessa myönnettäviin lukiolaisstipendeihin. Stipendi jaettiin lauantaina Kemijärven lukion kevätjuhlassa, ja sen luovutti säätiön puheenjohtaja Otto Ahoniemi. ’Demokratia elää ihmisistä, jotka jaksavat painaa ja puurtaa epäonnistumisista ja vaikeuksista huolimatta. Lukiolaisstipendillä palkitaan juuri niitä arkielämän demokratian ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden sankareita, joiden varassa huomisen Suomi lepää’, Ahoniemi sanoo. Lukion ensimmäisen vuoden oppilasta, 16-vuotiasta Alaräisästä ehdotti stipendin saajaksi opiskelutoveri. Suomen Lukiolaissäätiön hallitus oli erityisen vakuuttunut siitä, että Alaräisänen toimii useilla eri tavoilla lähiympäristössään aina käytännön tekemisestä paikallispoliittiseen vaikuttamiseen. Alaräisänen on toiminut aktiivisesti muun muassa lukionsa oppilaskunnassa, partiossa sekä Kemijärven nuorisoneuvoston puheenjohtajana.”

3 – 2 014

11


Kulttuuritentissä Noah Kin

Rap-artisti Noah Kin haaveilee Kanye Westin tapaamisesta, ja saattaa vielä jonakin päivänä julkaista magnum opuksensa. 1. MIKÄ ON SUOSIKKIELOKUVASI – JA MIKSI?

”Suosikkielokuvani on Jaco Van Dormaelin Mr. Nobody. Pidän elokuvista, jotka saavat ajattelemaan. Olen pienestä pitäen pohtinut elokuvassa esiteltyjä teemoja, siksi elokuva kosketti.” 2. MITÄ MUSIIKKIA KUUNTELET?

”Ruuan suhteen saatan olla nirso, mutta mitä tulee musiikkiin, harvemmin kieltäydyn tutkimasta erilaisia genrejä tai ’genrettömyyksiä’. Tällä hetkellä olen sekaisin Future Islandsin viimeisimmästä levystä. Nostalgiapäissäni hurahdin jälleen myös doom metal -yhtye Electric Wizardin Dopethronealbumiin.” 3. MIKÄ ON KULTURELLEINTA, MITÄ OLET TEHNYT?

”Kävin vuosia sitten katsomassa Kansallisteatterissa modernin tulkinnan Rudyard Kiplingin Viidakkokirjasta. Se oli mielenkiintoinen. Ja tuli ensimmäisenä mieleeni.” 4. MIKÄ ON KOSKETTAVIN LUKEMASI KIRJA?

”Eniten minua on koskettanut kirja, jonka olen lukenut melkein yhtä monta kertaa kuin kirjoja yhteensä. Kyseessä on Kurt Vonnegutin Slaughterhouse-Five, suomenkieliseltä nimeltään Teurastamo 5 eli Lasten ristiretki. Kirja on kirjoitettu täydellisesti kaltaiselleni keskittymishäiriöiselle nuorelle.” 5. KUINKA USEIN KÄYT TEATTERISSA? MITÄ NÄIT VIIMEKSI?

”Harvemmin tulee käytyä. Nautin enemmän taidenäyttelyistä ja elokuvista sekä tietenkin musiikista.” + 6. MIKÄ ON SUOSIKKISI OMASTA TUOTANNOSTASI?

”Eräs julkaisematon kappale, joka on magnum opukseni (suuri teokseni). Se on erityisen henkilökohtainen, ja siksi minulle tärkeä kappale. Ehkä se joskus pääsee julkiseen ensiesitykseen.” + 7. MITEN KAPPALEESI SYNTYVÄT?

”Tilanteesta riippuen syntyvät joko tekstit, taustat tai vain konsepti kappaleesta. Useimmiten kappaleen saattaminen ensimmäiseen muotoon vie vain kymmeniä minuutteja. Prosessi etenee pitkään mietintä- ja hiomisvaiheeseen, kunnes olen tyytyväinen työhöni.” + 8. MISTÄ HAAVEILET ARTISTINA?

”Haaveilen tapaavani Kanye Westin. Se meinasi itse asiassa toteutua noin vuosi sitten, mutta silloin Yeezus päätti muuttaa suunnitelmiaan täysin. Harmitti kyllä, mutta en lannistunut – one day!”

3 – 2 014

12


Teksti: Robert Sundman / Kuva: Joni Kuusisto

3 – 2 014

13


Näytä suuntaa

lukio.fi

MAAILMA MUUTTUU, MUUTTUUKO LUKIO? Suomalaisella lukiokoulutuksella on edessään historiansa suurin remontti. Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenenä voit olla mukana rakentamassa ajantasaisempaa, viihtyisämpää ja hyödyllisempää tulevaisuuden lukiota.

@lukiolaiset @lukiolaiset Suomen Lukiolaisten Liitto

3 – 2 014

14


Kutsu SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXX LIITTOKOKOUKSEEN VAASAAN Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) liittokokous järjestetään syksyllä 2014 Vaasassa, Vaasan yliopiston Levón-salissa (Wolffintie 34, 65101 Vaasa) 14.-16.11.2014. Kokoukseen osallistuville on majoittautumismahdollisuus Radisson Blu Royal Hotel Vaasassa (Hovioikeudenpuistikko 18, 65100 Vaasa). Ilmoittautuminen alkaa perjantaina kello 10:00 ja liittokokous avataan kello 12:00. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksessa valitaan SLL:n puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle 2015. XXX liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piiri- ja jäsenjärjestöjen nimeämillä liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n ja kyseisen piiri- tai jäsenjärjestön henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden 2014-2015 jäsenmaksun. Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina, voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan. Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piirija jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin 30.9.2014 tilanteen mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät 7.10.2014 mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä. Jokaisella SLL:n henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä SLL:n jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä. Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse SLL:n järjestösuunnittelijalle viimeistään 23.10.2014. Liittokokous on maksuton. SLL:n kautta on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus 13.10.2014 mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa järjestösuunnittelija Pauliina Pajunen: pauliina.pajunen@lukio.fi tai 045 129 6782. Tervetuloa mukaan liittokokoukseen! Helsingissä 26.5.2014 Liittohallitus


Profiilikuvapalvelu

3 – 2 014

16


Kuva: Sakari Piippo

HILJAISTA HELSINKIÄ ETSIMÄSSÄ ”Olen aina asunut kaupungissa ja rakastan urbaania elämää. Vaikka kaupunki on kaikessa vilkkaudessaan ja kiireessään kiehtova ja innostava, haluan kuitenkin välillä ottaa aikaa itselleni ja pysähtyä. Siitä sain idean kuvaani: halusin löytää hiljaisen Helsingin. Kerroin ajatuksistani valokuvaaja Sakari Piipolle, jonka kanssa aloimme pohtia kuvan toteutusta ja sopivaa paikkaa. Päätimme lähteä kiertämään Helsingin keskusta-aluetta ja etsiä kiinnostavia paikkoja. Löysimmekin noin tunnin etsinnän jälkeen täydellisen spotin keskellä kaikkea, näkyvillä mutta piilossa. Tämä sisäpiha Forum-kauppakeskuksen yhteydessä Yrjönkadun puolella kiinnitti sekä minun että kuvaajan huomion, ja vaikka jatkoimmekin kiertelyä, tiesimme molemmat että sieltä se kuva löytyisi. Ennen kuvaushetkeä jännitin kamalasti, sillä vaikka kavereiden kanssa on tullut otettua paljon kuvia, en ollut aiemmin poseerannut ammattikuvaajalle. Jännitys kuitenkin laantui nopeasti, sillä tulimme kuvaajan kanssa hyvin toimeen ja juttu luisti. Kameran edessä keikistely oli itse asiassa yllättävän hauskaa ja tuntemattomiltakin tuli positiivista huomiota. Kuvauspäivästä jäi erittäin hyvä maku suuhun. Tutustuin kotikaupunkini mysteereihin ja hiljaisiin nurkkiin parin tunnin aikana paremmin kuin koko aiemman elämäni. Kuvausretki muistutti minua siitä, mistä kuvanikin halusin minua muistuttavan: pysähdy joskus ja katso ympärillesi. Voit huomata asioita, joita et ole aiemmin edes tajunnut ajatella!” – Viivi Nuuttila, abiturientti, Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat toteuttavat yhdelle lukiolaiselle hänen toiveidensa mukaisen profiilikuvan. Lue lisää ja osallistu osoitteessa www.improbatur.fi/profiilikuvapalvelu!

3 – 2 014

17


Tapio Sovijärvi

3 – 2 014

18


Teksti: Kalle Heino / Kuva: Aleks Talve

Yksi pieni lisäys Yhteydenotot ovat menneet jo monta kertaa ristiin ja tapaamisehdotukset toistuvasti uusiksi. Alun perin haastattelua puuhailtiin tammikuulle, ja jossain vaiheessa juttua oli tarkoitus käydä tekemässä työvuorossa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Eletään kuitenkin jo toukokuuta, kun viimein tapaan tv-ohjaaja ja -kuvaaja Tapio Sovijärven ravintolassa Helsingin Kalliossa. Sovijärvellä riittää tarinaa sadoista tunneista tv-kameran kanssa palomiesten, poliisien ja ensihoitajien matkassa. Tärkeää on tietenkin se, mitä kameralle on saatu tallennettua, mutta lähes yhtä tärkeää on sekin, mitä televisiossa ei näytetty. Se ei ole sensuroitua materiaalia, vaan aikaa, jonka mies on käyttänyt pelastusalan ammattilaisiin tutustumiseen. Lopputulos näkyy ohjelmien kunnioittavassa ja päähenkilöidensä sielunmaisemaa läheltä seuraavassa tyylissä. Luottamus on selvästi voitettu – Sovijärvi ei ole vain käynyt työehtosopimus takataskussa ja kellokortti kädessä kuvaamassa, kun Espoon poliisi syö donitsia. Jutustelun aikana Sovijärvi puhuu paljon pelastusalan koulutuksesta, jopa yllättävän paljon. Miehellä on näkemyksiä aiheesta. Vaikka asiaa ei tuolloin tajua, jotain tuntuu jäävän kertomatta. Kesällä Sovijärvi lähettää yllättäen sähköpostia. Arvaatko jo, mitä hän kertoo? JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

3 – 2 014

19


Tapio Sovijärvi

KUIN YKSI HEISTÄ Ohjaaja-kuvaaja Tapio Sovijärvi on tehnyt seitsemän vuotta televisiosarjoja pelastuslaitoksen ja poliisin työstä. Hän on nähnyt kuinka ruumis kaivetaan maasta. Samalla elämälle on löytynyt uusi suunta. VARHAINEN KESÄAAMU. Tapio Sovijärvi viettää tuttuun tapaansa aikaa Helsingin Kallion keskuspelastusasemalla dokumentoiden palomiesten ja ensihoitajien työtä. Yhtäkkiä puhelin soi. Tutut poliisit soittavat: viisi henkirikoksesta epäiltyä on otettu kiinni ja samalla on selvinnyt, että uhrin ruumis on kaivettu maahan Nurmijärvellä. Pian Sovijärvi istuu autossa kameransa kanssa matkalla tallentamaan poliisien toimintaa metsässä. ”Tämän työn absurdius kiteytyi jotenkin siihen hetkeen. Aamukaste sammaleella ja kesäaamun auringonsäteet puiden takana. Samalla valkohaalariset miehet kaivavat maata, josta alkaa pilkistää ruumis sininen pilkkihaalari päällään”, Sovijärvi muistelee. Ohjaajana, kuvaajana ja leikkaajana toimiva Tapio Sovijärvi on mies useiden televisiossa nähtävien poliisien ja pelastuslaitosten työtä kuvaavien realitysarjojen takana. Seitsemän vuoden aikana Sovijärvi on ehtinyt tehdä Pelastajat- ja Lainvalvojat-sarjoja sekä tuoreimpana hyvät katsojaluvut kerännyttä 112:ta, joka nähtiin Subilla viime keväänä. Pitkään rakennetun luottamuksen avulla Sovijärvi on päässyt seuraamaan hyvin läheltä palomiesten, ensihoitajien ja poliisien työtä – nimenomaan alalla toimivien henkilöiden näkökulmasta. Sovijärven lähtökohtana ei ole ollut vain satunnainen kuvaaminen auttajien matkassa. Esimerkiksi 112-sarjaa varten hän arvioi viettäneensä jopa 70 työvuoroa pelastuslaitoksilla ja poliisien matkassa. ”Välillä on vuoroja, joilta ei saa mitään käyttökelpoista materiaalia. Kärsivällisyyttä vaaditaan. Lainvalvojia tehdessä olen joskus

3 – 2 014

20

SOVIJÄRVI TYÖSKENTELI aikanaan

Epäilty saatiin kiinni asunnostaan joitakin tunteja rikoksen jälkeen. Hänellä oli lentoliput pois Suomesta seuraavalle päivälle. Kiinniottokin tallentui Sovijärven kameralle. ”Tiedän, että jos kerrankin pettäisin poliisin luottamuksen, ei kameran kanssa olisi enää asiaa näihin tilanteisiin.”

uutiskuvaajana Neloselle ja Ylelle. Hän piti nopeista tilanteista ja huomasi olevansa usein tulipalo- ja onnettomuuspaikoilla. Siinä samassa hän ehti tutustua pelastajiin ja poliiseihin. Myöhemmin luottamussuhde muun muassa rikospoliisin kanssa on ollut tärkeää. Nurmijärven murhatapauksen lisäksi hyvä esimerkki on taannoinen törkeä raiskaustapaus, jossa tavaratalon siivooja raiskasi myyjän kaupan pukutiloissa. Sovijärvi sattui tuona iltana olemaan väkivaltarikosyksikön matkassa. ”Kun saavuttiin paikalle, kuvasin tuttuun tapaan pelkästään poliiseja ja heidän reaktioitaan. Ehdin kuitenkin vaihtaa muutaman sanan myös asianomistajan kanssa”, Sovijärvi sanoo. Paikalla ollut vanhempi rikoskonstaapeli Riku Kytölä soitti jälkeenpäin Sovijärvelle ja sanoi, että asianomistaja haluaisi poikkeuksellisesti kertoa tarinansa julkisesti. Aiheesta syntyi erikoisjakso, jossa tarinaa seurataan tapahtumapaikalta aina oikeuskäsittelyyn asti. ”Tämä ylipäätään on herkkä ala, joten kameran kanssa on koko ajan pakko miettiä hienotunteisuutta ja kunnioittaa asianomistajia ja omaisia. Pääpaino on nimenomaan auttajissa, joiden kautta tilanteita seurataan”, Sovijärvi sanoo. Kytölä ja rikosylikonstaapeli Jussi Wahe selvittivät raiskaustapausta vielä samana yönä.

SOVIJÄRVEN MIELESTÄ oleellista on se, että hän tuntee sekä pelastuslaitoksen että poliisien työn ja toimintatavat tarkkaan. Näin kuvattavat voivat keskittyä omaan työhönsä ja luottaa siihen, ettei takapenkillä istuvaa kuvaajaa tarvitse paimentaa tai opastaa. ”Yritän olla mahdollisimman huomaamaton ja vähän häiriöksi. Parempi tietysti, jos en ole häiriöksi ollenkaan. On yksi seikka, josta Sovijärvi tietää homman toimivan. Kun kuvattavat eivät enää huomaa puhuvansa kameralle ja puolelle miljoonalle tv-katsojalle vaan takapenkin “Tapsalle”. Silloin kuvaaja on saavuttanut riittävän luottamuksen. Pelastajat-sarjassa on nähty kohtaus, jossa palomiehet pohtivat radion välityksellä, tulikohan “Tapsa” keikalta palatessa jonkun paloauton kyytiin vai tuliko kuvaajalle kävelyreissu. 112-sarjassa porvoolaiset poliisit naureskelivat, että takaa-ajotilanteessa Sovijärvi juoksi kameransa kanssa melkeinpä nopeammin kuin poliisit. Jotakin tutustumisen asteesta kertoo myös se, että kun Sovijärvi viime kesänä vietti häitään, puolet vieraista oli poliiseja tai palomiehiä. Palomestari Kimmo Tuominen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kertoo, että on ollut mielenkiintoista nähdä, miltä omat ”keikat” televisiossa näyttävät. Hän on esiintynyt Pelasta-

istunut kahdeksan tuntia kenttävalvontapartion kyydissä kerrostalon edessä odottamassa epäiltyä. Epäiltyä ei tullut, eikä tuosta tietenkään saanut mitään ohjelmaan. Mutta kokemus sekin oli”, Sovijärvi sanoo.


Teksti: Kalle Heino / Kuvat: Aleks Talve

”TIEDÄN, ETTÄ JOS KERRANKIN PETTÄISIN POLIISIN LUOTTAMUKSEN, EI KAMERAN KANSSA OLISI ENÄÄ ASIAA NÄIHIN TILANTEISIIN.” 3 – 2 014

21


Tapio Sovijärvi

”KUN SOVIJÄRVI VIIME KESÄNÄ VIETTI HÄITÄÄN, PUOLET VIERAISTA OLI POLIISEJA TAI PALOMIEHIÄ.”

Kimmo Tuominen, Mika Jyrkämö, Tommi Sarvikivi ja Petri Korhonen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta ovat tuttuja kasvoja realitysarjasta Pelastajat. Kuvaaja Tapio Sovijärvi (keskellä) on tullut kuvausten aikana tutuksi. ”On ollut erittäin mielenkiintoista katsoa, miltä omat keikat ovat televisiossa näyttäneet”, Kimmo Tuominen sanoo.

3 – 2 014

22


3 – 2 014

23


Tapio Sovijärvi

jat-sarjassa kolmella tuotantokaudella. ”Meidän työ ei tietenkään poikkea normaalista mitenkään, vaikka on kamera matkassa. Sovijärvellä on myös pelisilmää ja hän kysyy aina, mitkä ovat hänen rajansa. Kun ne kertoo, hän toimii varmasti niiden mukaisesti”, Tuominen sanoo. Tuoreessa 112-sarjassa yhdistettiin pelastuslaitoksen ja poliisien työn seuraamiseen myös hätäkeskuksen näkökulma. Mukana oli siis koko auttamisen ketju. ”Hätäkeskus on tietysti sellainen paikka, jossa on tarkat rajat mitä voi kuvata. Jotain puheluita on lavastettu jälkeenpäin, jotta saimme sarjaan samat tehtävät kuin mitä poliisien, palomiesten ja ensihoitajien kanssa näytettiin.” Sarjoja kuvatessa ei ole vuosien varrella juuri tullut esiin mitään sellaista, jota ei olisi voitu televisiossa esittää. ”Pyrin aina kertomaan tarinan ja kaikki aiheet pelastajien kautta. Melkein kaikkeen on aina löytynyt sopiva ja hyvän maun mukainen käsittelytapa”, Sovijärvi sanoo. Kuvatessa on tärkeää pitää mielessä myös yksityisyydensuoja sekä asianomistajien ja omaisten kunnioitus. Jokaisessa tilanteessa kuvaamiseen on kysytty lupa. Lisäksi henkilöille on jätetty lappu, jossa kerrotaan mistä on kyse ja samalla on tarjottu mahdollisuutta vielä jälkikäteen kieltäytyä esiintymisestä televisiossa. Myös kuvatuilla viranomaisilla on oikeus sanoa, jos jotakin ei saa näyttää, mutta näin ei ole juuri käynyt. SOVIJÄRVI ON itsekin ehtinyt nähdä rankkoja

tilanteita. Väkivaltarikosyksikön matkassa rajuja ihmiskohtaloita näkee melkein joka vuorossa. Näiden lisäksi sarjoissa on nähty esimerkiksi junan alle jääneiden henkilöiden etsimistä. ”Kun aloitin tätä, ajattelin että tämä

olisi paljon rankempaa. Tilanteissa kuitenkin kameran takana oleminen etäännyttää ja jälkeenpäin tilanteet aina puretaan muiden kanssa laitoksella.” Vaaratilanteitakin on ollut, myös kuvaajalle. Lainvalvojissa jäljitettiin miestä, joka oli lähtenyt ison veitsen kanssa kotoaan uhaten tappaa tyttöystävänsä. Miestä etsittiin Pakilan pimeistä metsistä. Silloin Sovijärvi näki, että poliisitkin joutuivat keskittymään etsintään todella tarkasti. ”Oli pakko itsekin perääntyä tilanteesta.” Kun aamuyön tunteina tunteet ovat käyneet kuumina kaupungilla, ei kuvaajan läsnäolo ole kaikkia miellyttänyt. Kuvattavat poliisit ovat tietenkin aina olleet turvana vieressä. Myöhemmin etua on ollut myös siitä, että Sovijärven sarjat ovat tulleet tunnetuiksi ja ihmiset ovat jo kuvaajasta tienneet, mistä on kyse. Mutta mikä on satojen kuvaustuntien aikana ollut kaikista pysäyttävin tilanne? ”Olen kysynyt alalta toimivilta samaa usein ja ihmetellyt, miksi kaikki vastaavat aina samalla tavalla. Sittemmin ymmärsin miksi näin on, ja oma vastaukseni on nyt sama: rankinta on kohdata huonokuntoinen lapsi tai lapsen elvytys. Tai täysin sivullisiin ihmisiin kohdistunutta silmitöntä väkivaltaa.” PITKÄT TYÖVUOROT pelastajien matkassa

ovat tehneet Sovijärveen myös toisenlaisen vaikutuksen. Tänä vuonna Sovijärvi toteutti yhden haaveistaan ja haki opiskelemaan alaa, jota hän oli pitkään seurannut vierestä. Mies läpäisi pääsykokeet, ja nyt syksyllä suuntana on Savonia-ammattikorkeakoulu ja ensihoitajan tutkinto. ”Mulle kävi sama, mitä monelle katsojalle, jotka ovat löytäneet pelastus- ja ensihoitoalan näiden meidän sarjojemme kautta. Tv-alaa en aio kuitenkaan kokonaan hylätä”, Sovijärvi toteaa.

”RANKINTA ON KOHDATA HUONOKUNTOINEN LAPSI TAI LAPSEN ELVYTYS.” 3 – 2 014

24


3 – 2 014

25


Isoäitini postaa Cheekille sydämiä

Isoäitini postaa Cheekille sydämiä Yli 70-vuotiaat ovat viettäneet lapsuutensa sotienaikaisessa ja -jälkeisessä Suomessa. Nuoren aikuisuutensa he ovat eläneet nousevassa yhteiskunnassa ja osan työiästään keskellä syvää lamaa. Nyt heidät on haastettu todistamaan ihmiskunnan historian nopeinta teknologista murroskautta. Istuin alas ja kysyin, millaisena sosiaalinen media näyttäytyy isoäidilleni.

3 – 2 014

26


Teksti: Lauri Silvander / Kuvat: Arttu Muukkonen

3 – 2 014

27


Isoäitini postaa Cheekille sydämiä

ISOÄITINI ANNELI seisoo isäni selän takana ja

kuikuilee olan yli. Punaiset kiharat kohoavat. Katse tavoittaa tietokoneen näytön. Kummatkin ovat hiljaa. Isoäiti tuhahtaa kärsimättömästi. Netti on ollut viimeiset kaksi päivää pimeänä, mikä tarkoittaa mamman elämässä välitöntä hätätilaa. Verkkouutiset jäävät lukematta, päivittäinen klikkaus Seinäjoen Tangomarkkinoiden yleisöäänestykseen tekemättä ja Joel Hallikaisen seinä tarkastamatta. Tangotähti Leif Lindeman on menettänyt tähän mennessä jo kaksi ääntä. Isoäitini virtuaalielämä nojaa kahteen palveluun: Facebookiin ja Gmailiin. Ensimmäisestä mamma näkee, missä sukulaiset ja tuttavat liikkuvat. Toisesta hän pääsee lähettämään kuvia ja viestejä. Silloin tällöin on turvauduttava myös Skypeen.

3 – 2 014

28

”Salasanat, salasanat. No, ovathan ne minulla jossain.” Jostakin syvien kaappien syövereistä ilmestyy pieni muistikirja. Fagebook löytyy lopulta omalta riviltään – c-kirjain on vahingossa vaihtunut g:ksi. Tarvittavat tiedot on lisätty kuluneella lyijykynällä ja tarkalla kaunokirjoituksella. Isäni naputtelee salasanan hitaasti oikeaan paikkaan. Paratiisi aukeaa. Netti- ja some-maailman on parhaillaan vyörymässä mummo- ja pappa-aalto. Tai tältä tilanne näyttää tilastojen valossa. NELJÄN VIIME vuoden aikana internetin

käyttö ei enää ole nuorten ja aikuisten ikäluokissa lisääntynyt. Syy tähän on se, että suurin osa heistä yksinkertaisesti käyttää jo nettiä. Eläkeikäisten netinkäyttö on kuitenkin

moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Samalla moni sosiaalisen median palvelu on muuttunut yhä keski-ikäisemmäksi, etenkin Facebook. Mennäänpä vuoteen 2006. Nintendo esitteli taikasauvalla toimivan videopelin, robotti oppi ajamaan polkupyörällä ja Google osti Youtuben 1,65 miljardin dollarin kauppahinnalla. Samaan aikaan suomalaisvanhukset kiertelivät verkkoa hivenen hämmentyneinä. Erikoinen virtuaalimaailma oli ehtinyt vetää mukaansa vasta joka kymmenennen yli 70-vuotiaan. Ihmiset puhuivat Naamakirjasta ja Juutuubista, mutta paperilehti tuli postilaatikkoon ja pankkiasiat hoidettiin tiskillä. Vuonna 2013 joka toinen yli 70-vuotias oli jo verkossa. Pankkipalvelut, sähköiset reseptit ja tiedonhaku ovat helpottuneet vuosi vuodelta, ja moni vanhus on selättänyt nettipelkonsa


”MAMMANI NOSTAA PEUKALON PYSTYYN KAIKKEIN RAILAKKAIMPIENKIN BILEKUVIENI KUNNIAKSI.”

esimerkiksi kansanopiston kursseilla. Ensimmäiset kuvat isovanhempieni merkkipäiviltä ilmestyivät Facebook-seinälleni vuonna 2008. Tuosta hetkestä eteenpäin olen voinut luottaa siihen, että mammani nostaa peukalon pystyyn kaikkein railakkaimpienkin bilekuvieni kunniaksi. ISOÄITI ISTAHTAA ruskealle nojatuolille ja nojaa

eteenpäin kotonaan Kaarinassa. Hänellä on utelias katse ja lähes aina hymyssä oleva suu. 71-vuotias nainen puhuu suoraan ja rehellisesti, eikä juurikaan epäröi sanomisiaan. Mamma opetteli monen ikätoverinsa tavoin netinkäytön töissä. Hän huolehti VR:n omistamista vuokra-asunnoista, ja tietokone oli auki kahdeksan tuntia päivässä. Nykyään mamma tyytyy neljään tai viiteen tuntiin, päivän ohjelmasta riippuen. ”Ajattelin, etten tarvitse konetta enää

eläkkeellä. Huomasin kuitenkin heti, että olen ihan ulalla ilman sitä.” Rahapelit, veikkaus, urheilun tulospalvelut, uutiset, julkkikset, juorut ja vanhat kyläyhteisöt. Isoäidin mukaan tekemistä löytyy etsimällä ja kokeilemalla. Kun uteliaisuus kasvaa, pelot väistyvät. ”Potilastiedotkin saa netistä. Voin mennä vaikka Ouluun ja yhtäkkiä tiedot saa koneelle. Ja urheilukierroksilla voin siirtää tulospalveluikkunan näytön alakulmaan.” Sosiaalinen media on mammalle ennen kaikkea seurannan väline, jossa hän jakaa kiinnostavien ihmisten näkökulmia. Teksteiltä hän odottaa näkökulmaa ja luonnetta. Juhani ”Tami” Tamminen ja Jari ”Siltsu” Sillanpää saavat isoäidin nauramaan. Omiin statuksiinsa mamma linkkaa yleispäteviä elämänohjeita. Kuvat hän lähettää Facebookin chattiin tai sähköpostiin, ettei julkaisu

häiritsisi ketään. Kavereita on tullut vähitellen lisää, mutta suurin yleisöryntäys on isoäidin mielestä jo ohi. ”Ovat varmaan Twitterissä. Minä en siitä niin tykkää, vaikka olenkin rekisteröitynyt.” SUOMESSA VANHUSTEN sosiaalisen median

käyttöä ei ole tilastoitu kovinkaan tarkasti. Some on ollut tähän saakka nuorten ja työikäisten juttu. Tilastokeskuksen kansalliseen netinkäyttöä kartoittavaan tutkimukseenkin yli 75-vuotiaat sisällytettiin vasta viime vuonna. Yhdysvalloissa vanhusten sosiaalisen median käyttöä on sen sijaan seurattu jo pitkään. Seniorit ovat Suomen tapaan hakeutuneet voimakkaasti sosiaaliseen median palveluihin ja ottaneet käytännöt yllättävän nopeasti haltuun. Samalla vanhimmat ikäryhmät ovat kuitenkin jakautuneet pelottavalla tavalla kahtia.

3 – 2 014

29


Isoäitini postaa Cheekille sydämiä

Ensimmäisen ryhmän seniorit ovat yhä vahvemmin yhteydessä läheisiinsä ja ajankohtaisiin tapahtumiin. Toinen ryhmä on edelleen lähes täysin erossa digitaalisesta maailmasta. Verkkopalvelujen ja koko yhteiskunnan digitalisoituminen on tavallaan ajanut nämä pudokkaat ulkopuolisiksi siitä yhteiskunnasta, jonka heidän ikäluokkansa ovat rakentaneet. Etenkin syrjäseuduilla asuvat digikieltäytyjät pitävät edelleen internetiä turhana riskinä, joka uhkaa vapautta, elämäntyyliä, terveyttä ja turvallisuutta. YHTEISKUNTATIETEIDEN TOHTORI Noora

Talsi keräsi suomalaisilta digipudokkailta omaelämäkerallisia kirjoituksia teknologia-asenteisiin liittyvää väitöskirjaansa varten. Hän teki työssään erään erittäin merkittävän havainnon: vanhusten motivaatio uuden teknologian omaksumiseen häviää vuosien kuluessa riippumatta aikuisiässä opetellusta teknologiasta. On siis lähes yhdentekevää, onko

3 – 2 014

30

teknologisella kärkipaikalla myllännyt mullistava astianpesukone vai varhainen tietokone. Motivaatio vähenee iän myötä, ja se pitää vain kestää. Vai pitääkö? Kymmenen vuoden päästä eläkeiän saavuttaa yhä teknologisesti taitavampia ihmisiä, mikä venyttää aktiivista digielämää yhä pidemmälle. Samaan aikaan teknologian ennustaminen edes viiden vuoden päähän on käytännössä mahdotonta. Talsi jarruttelee suoraviivaisia ennustuksia teknologianatiiveiksi kasvavista vanhuksista. Uudella teknologialla on tapana muuttua vanhusten silmissä tarpeettomaksi ja jopa ahdistavaksi – ajasta riippumatta. ”Olen tavannut useita parikymppisiäkin ihmisiä, jotka kokevat pudonneensa teknologisen kehityksen aallonharjalta. Ajattele, miltä tämä kaikki näyttää yli 70-vuotiaan näkökulmasta. Tabletit tai älypuhelimet voivat olla jopa ahdistavia, jos käyttötarkoitus ei ole omistajalleen selvä.” Tässä onkin tulevaisuuden vanhusten suuri haaste. Ovatko paljon hehkutetut tabletit ja

esimerkiksi älykellot muutaman vuoden päästä jo täysin vanhentunutta teknologiaa? Pitääkö aina oppia uutta? Mikä riittää? Varmaa on kuitenkin se, että vanhukset ja nuoret tulevat lähivuosina törmäilemään sosiaalisessa mediassa vielä monta kertaa. SENIORI- JA KESKI-IKÄISTEN kasvanut

kiinnostus sosiaalista mediaa kohtaan on monelle teini-ikäiselle pahin mahdollinen kiirastuli. Se on kuin äiti avaamassa huoneen ovea kesken eroballadiharjoitusten. No, tiedätte varmaan. Noloa. Oman isoäitini some-harjoitukset tuntuivat ajoittain veitsenterällä tanssahtelulta. Vuosien kuluessa hänestä on kuitenkin kasvanut piristävä ja sopivan varovainen kommentoija. Nuorten verkkokäyttäytymistä tutkinut mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen kertoo, että nuorten reaktio netin ikääntymiseen on ollut karu – mutta luonnollinen. Pakene vielä kun voit. ”Nuorten pako etenkin Facebookista on


”NUORILLE FACEBOOK ON JOPA HÄVETTÄVÄN VANHENTUNUT PAIKKA. MONELLE AIKUISELLE SE TAAS EDUSTAA KOKO SOSIAALISTA MEDIAA.”

suhteellisen luonnollinen ilmiö. Jossakin vaiheessa on normaalia tuntea tietynlaista häpeää omista vanhemmistaan. Se on kasvua ja itsenäistymistä.” Yhdysvaltalaisen iStrategyLabs-digitoimiston tekemän tutkimuksen mukaan neljännes amerikkalaisteineistä on jättänyt Facebookin viimeisten kolmen vuoden aikana. Samaan aikaan palvelussa olevien yli 55-vuotiden määrä on kasvanut noin 80 prosentilla. Facebook näyttäytyy siis aikuisten ja nuorten silmissä hyvin erilaisena. Nuorille Facebook on jopa hävettävän vanhentunut paikka. Ei siis pelkästään tylsä, vaan oikeasti vanhentunut. Monelle aikuiselle se taas edustaa koko sosiaalista mediaa. Nuoret ovat jo ehtineet juosta Twitterin läpi seuraaviin palveluihin – kuten Instagramiin, Vineen ja Snapchatiin. Aikuiset olivat myöhässä, ja vanhukset ovat vasta löytämässä perille. ISOÄITINI TOIVOO sosiaalisesta mediasta sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota me kaikki tietoa ja näkökulmia jakaessamme janoamme. Hän haluaa monen ikätoverinsa tavoin

tuoda kaukaiset läheiset lähelle ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. Mamma ei ole diginatiivi, eikä hänen tarvitsekaan olla. Hän ajattelee somessa rehellisesti ja kommentoi aidosti brändejä tai imagoa miettimättä. Uteliaisuudellaan hän on löytänyt oman tapansa liikkua verkossa ja selvitä ongelmista. Isovanhempieni yläkerrassa sijaitsevassa työhuoneessa on mammani pyhäkkö. Pienessä datanurkkauksessa hän pudottautuu bittien varaan tutussa ympäristössä. Lasilintujen ja maatuska-nukkejen täyttämien hyllyjen alta löytyy kymmeniä valokuva-albumeita. Ikkunan edessä on puolestaan ruuveilla korjattu läppäri, kaiuttimet ja viereisellä pöydällä tulostin-skanneri. Osan vanhoista kuvistaan mamma on skannannut ja siirtänyt konelle digitaaliseen arkistoonsa. Toiset on puolestaan tulostettu koneelta valokuvapaperille perinteisiin kuva-albumeihin. Muutama kuva on lähtenyt sotalapseksi Ruotsiin muuttaneen siskon tyttärille. Sukulais-

ten lisäksi Facebookista on löytynyt lapsuudesta tuttuja kasvoja. Mamma istuu tietokoneen ääressä, siirtää hiiren kursoria ja napsauttaa auki vanhan valokuvan Metsämaa-nimisestä Facebook-ryhmästä. Isoisäni vanhan luokkakuvan alle on kertynyt lista nimiä muilta alueella lapsuutensa viettäneiltä. Toimintaa voisi kuvailla jonkinlaiseksi joukkoistamisen, sukututkimuksen ja tiedonhankinnan välimuodoksi. Kuvan sumentuneet kasvot saavat nimet ja tilanne tarinan. Olen vasta ehtinyt nojata eteenpäin kohti ruutua, kun mamma siirtyy jo seuraavalle sivulle. Singahdamme noin 70 vuotta ajassa eteenpäin ja ruutuun ilmestyy tuttu mies, Jare Henrik Tiihonen eli Cheek. Mamma kertoo seuraavansa Cheekin uraa lähes päivittäin. Ryhmässä on tapana kirjoittaa Cheekille sydämiä. Mamma osoittaa näppäimistöä: < ja 3. Cheek seisoo uima-altaassa ja hymyilee. Isoäitini hymyilee takaisin.

3 – 2 014

31


Kesäfestarit Jeesukselle

KESÄFESTARIT JEESUKSELLE

3 – 2 014

32


Teksti: Reeta Niemonen / Kuvat: Meri Björn

Evankelisluterilainen kansankirkko kuihtuu, mutta sen sisällä herätysliikkeet voivat hyvin. Eviksillä ja Heriksillä tapasimme Jumalastaan ja toisistaan innostuneita nuoria, jotka pohtivat uskontonsa suhdetta ympäröivään maailmaan.

L

ahden Vesijärven rannalla on bileet. Lavalla hyppii rap-duo Immanuel ja yleisö nostaa kätensä ilmaan. Nuoria on monta sataa, tytöillä on korkokengät kädessä ja limupullot kiertävät kädestä toiseen kesäkuun auringonpaisteessa. ”Kädet, kädet, Jumalan miehii”, huudetaan lavalta. Nämä festarit ovat evankelisen herätysliikkeen vuotuiset Evankeliumijuhlat, tuttavallisemmin Evikset. Täällä ei ryypätä tai rellestetä, sellaista kun ei kristityiltä hyväksytä. Mutta hauskanpitoa ei Jumala ole kieltänyt. ”Taivas on vähän niin kuin täällä nyt: hyvä ilma, hyvä meno ja paljon kivaa porukkaa”, kuuluu välispiikki. Joku vastaa yleisöstä spontaanisti ”aamen”. Evankelisen herätysliikkeen jäsenet juhlivat sitä, että Jeesus on armollaan pelastanut heidät, eikä heidän tarvitse enää murehtia. Heidän elämänsä täyttymys on päästä taivaaseen.

A

i ihanaa, pitkästä aikaa!” Matka kohti keikan jälkeen alkavia ”siikkarijameja” keskeytyy jatkuvasti. Kaikilla on täällä paljon tuttuja, joista suurta osaa on nähty viimeksi vuosi sitten – edellisillä Eviksillä. ”Meillä on tässä kohtaa aina sukukokous. Mun mummo loukkaantuu, jos kaikki ei mene sinne”, Sari Aho, 19, sanoo ja katoaa Lahden olympiastadionin penkeille järjestäytyvien lapsiperheiden ja vihreiden heliumpallojen sekaan. Joanna Lindqvist, 19, ja Veronica Puntila, 19, ahtautuvat kavereineen seuraamaan jameja yläkatsomon penkeille. Sukukokouksissa olijoille varataan vapaita paikkoja. Alhaalla

3 – 2 014

33


Kesäfestarit Jeesukselle

lavalla hyväntuulinen orkesteri soittaa Siionin virsiä. Kaveriporukka räpsii yhä yhteiskuvia ja hieroo toistensa niskoja. Välillä joku keskeyttää jutustelun laulaakseen stemman lempivirrestään. ”Uskovien kavereiden kanssa on helppo olla. Täällä ei tarvitse esittää mitään”, nuoret kertovat. Heistä monia on kiusattu koulussa uskonnon takia. Siksi he pyrkivät nykyään tietoisesti pitämään uskonnollisen ja arkisen elämän erillään toisistaan.

E

vankelisluterilainen kirkko on kriisissä. Tapauskovaisten joukkopako kirkosta kiihtyy: viime vuonna kirkosta erosi 58 965 ihmistä. Enää reilu 75 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, kun vielä 1990-luvun alussa vastaava luku oli 90.

3 – 2 014

34

Lahdessa Evankeliumijuhlilla käy viikonlopun aikana 14 000 vierasta. Samaan aikaan Pyhäjoella järjestettäville Suviseuroille kokoontuu 75 000 vanhoillislestadiolaista. Kun Eviksillä yleisöä pyydetään huutamaan, mistä he ovat tulleet paikalle, stadion raikaa kaikkia Suomen kuntia. Kirkon ahdingosta huolimatta herätysliikkeet pitävät pintansa. Viime vuoden helmikuussa Yle TV1:llä esitetyssä MOT-ohjelmassa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki arvioi, että yli puolet kirkossa aktiivisesti käyvistä suomalaisista kuuluu johonkin herätysliikkeeseen. Suomessa herätysliikkeillä tarkoitetaan tavallisesti neljää suurta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa syntynyttä liikettä. Vanhat herätysliikkeet ovat rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus. Näistä monet

ovat jakautuneet kahteen tai useampaan suuntaan, jotka muodostavat omia liikkeitään, kuten vanhoillislestadiolaisuuden. Vanhojen herätysliikkeiden lisäksi Suomessa vaikuttaa vielä joukko pienempiä herätysliikkeitä, joista osa toimii evankelisluterilaisen kirkon sisällä ja osa sen ulkopuolella. Siinä missä yhteisöllisyys muualla yhteiskunnassa vähenee, herätysliikkeille se on edelleen tyypillistä. Nuoret eivät juuri kyseenalaista omaa kuulumistaan liikkeeseen. ”Musta on ihanaa että mulla on tällainen kotipaikka ja tukikohta. Tänne juurtuu ja jää voimakkaasti kiinni”, Lindqvist kuvailee. ”Ihmiset on vähän kuin lammaslauma, joka tarvitsee johtajan ja säännöt”, Henriikka Keskinen, 18, toteaa. Nuoret uskovat, että toinen ihmisiin vetoa-


”Kun sääntöjä tutkiskelee tarkemmin, huomaa, että ne on rakkaudella laadittuja.” va asia herätysliikkeissä on selkeä oppi. Evankeliseen liikkeeseen tuleva tietää, mitä saa. ”Olen iloinen, että tällä liikkeellä on omat mielipiteet, koska kaikki menevät nykyään niin helposti median mukana. Siitä vain joutuu maksamaan kovan hinnan”, Keskinen jatkaa. Konservatiivinen opintulkinta painottaa luterilaisen tunnustuksellisuuden tärkeyttä eikä siten hyväksy esimerkiksi homoutta tai naispappeutta. Evankelinen herätysliike onkin ollut useasti median hampaissa. Kohua aiheutti muun muassa Nuotta-median keväällä 2011 julkaisema Älä alistu! -kampanja, jonka teossa oli mukana evankelisen liikkeen nuoria. Kampanjaan kuuluvassa videossa 20-vuotias ”Anni” kertoo tarinansa: Kun Pyhä Henki ilmestyi hänelle, hän jätti tyttöystävänsä ja ”eheytyi” heteroksi. Kampanja kertoi sivuillaan

rohkaisevansa nuoria ”etsimään kestäviä ratkaisuja elämänsä suuriin kysymyksiin yleisen mielipiteen sijaan Raamatusta”. Jotenkin tämä ei sovi mielikuvaan vapautuneista Vesijärven rannalla hyppivistä nuorista. Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen nuorisotyönjohtaja Juha Heinonen myöntääkin, että harvat pitivät kampanjaa kovin onnistuneena. Näin henkilökohtaisista asioista puhuttaessa pitää Heinosen mukaan olla hienotunteinen ja varovainen, ja sitä kampanja ei ollut. Liikkeen kanta seksuaalisiin vähemmistöihin on joka tapauksessa yksiselitteisen kielteinen. Heinosen mukaan asia ei normaalisti juuri mietitytä tai puhututa liikkeen nuoria. Hän vakuuttaa kuitenkin ymmärtävänsä myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. ”Yksittäisen ihmisen näkökulmastahan on

toki hankalaa ja ahdistavaa, jos omaa seksuaalista suuntautumista ei yleisesti hyväksytä. Mutta Raamatun totuuden edessä ihminen joutuu pienelle paikalle. En uskalla lähteä sitä vastaan, ja tätä opetan myös nuorille.” Omassa työssään Heinonen ei kuitenkaan pyri väkisin käännyttämään ketään. Hän näkee luonnollisena, että seksuaalivähemmistöjen edustajat hakeutuvat liikkeen piiristä johonkin muuhun, paremmin heitä suvaitsevaan ryhmään.

I

llansuussa evankeliset nuoret kokoontuvat vapaamuotoiseen iltagaalaan. Siellä villi nauru ja ilo vaihtuvat hartaaseen rukoukseen ja raikuviin aplodeihin Taivaan Isän kunniaksi. Henriikka Keskinen on tullut uskoon vasta koettuaan Jumalan läsnäolon 11-vuotiaana ja

3 – 2 014

35


Kesäfestarit Jeesukselle

”Nuorille on tärkeää, että heidänkin äänensä kuuluu liikkeessä.”

3 – 2 014

36


3 – 2 014

37


Kesäfestarit Jeesukselle

”kasvanut maailmassa”, kuten hän itse sanoo. Hän kokee, että Raamatun ja yhteiskunnan moraalien välillä on ristiriita. ”Kun kaverit menee bileistä bileisiin, sängystä sänkyyn, sitä välillä hyppää itsekin mukaan.” Joskus epätäydellisyyden tunne saa Henriikan lähes luovuttamaan uskostaan. ”Usein jaksan vääntää mielessäni, että eihän tässä ole mitään järkeä, kun tämä on niin kamalan vaikeaa.” Evankeliseen perheeseen kasvanut Eemil Kulju, 17, toteaa tekevänsä syntiä jatkuvasti, mutta pitää kristityn elämään liittyviä ihanteita hyödyllisinä. ”Kun sääntöjä tutkiskelee tarkemmin, huomaa, että ne on rakkaudella laadittuja. Esimerkiksi kiellot alkoholin tai ennen avioliittoa olevan seksin suhteen – ne on asioita, joilla on tosi helppoa rikkoa itsensä. En mä näe menettäväni elämää, kun mä uskon, vaan mä mielestäni elän sitä enemmän täysillä ja paremmin Jeesuksen kanssa.”

”K

örttipastilleja ostamaan / ne sun juhlas paremmaksi saa / yksi pussi, kolme euroa / kaksi pussia, viisi euroa”, raikaa lapualaisella ruohokentällä. Perinnepastilleja nuorisotyön hyväksi kaupitteleva teinijoukko parkkeeraa kärrynsä pitkien puupenkkien väliin. Pohjanmaalaisesta pellosta törröttää ankaran suora puuristi, lakkipäiset keittäjät kauhovat

3 – 2 014

38

soppaa jonottaville ja kaiuttimista kaikuu ympäri kenttää saarna kaipuusta ja haavoista. Herännäisten eli körttien jokavuotiset Herättäjäjuhlat ovat nopealla vilkaisulla hyvin tyypilliseltä vaikuttava uskonnollinen tilaisuus. Juhlat on pistetty pystyyn talkoovoimin. Yksi talkoolaisista on koko viikonlopun nuorisoteltassa työskentelevä Aino Tuppurainen, 19, joka pitää parhaillaan taukoa kavereidensa kanssa. He nauravat ajatellessaan sitä päivää, kun heidän lastenvaununsa kymmenen vuoden kuluttua törmäävät toisiinsa täällä ”Heriksillä”. Vaikka körtit elävät eri puolilla Suomea keskenään hyvin erilaista elämää, heillä on edelleen joka kesä ”halu kokoontua yhteen ja veisata”. Tuppurainen haluaa tehdä asian heti selväksi. Hän ei ole uskovainen. Koko sana on hänestä inhottava ja leimaava. Uskonnollisten asioiden pohtiminen kuitenkin kiinnostaa häntä. ”Olen aika open-minded tämän suhteen: voi olla, että joku päivä hurahdan johonkin buddhalaisuuteen”, Tuppurainen toteaa kevyesti ja katselee ympärilleen Herättäjäjuhlien kojujen välissä. ”Mutta tulisin kyllä silti tänne Herättäjäjuhlille. Eikä täällä kukaan varmaan sen enempää kyselisi.” Tuppuraisen kaveri Eveliina Savolainen, 19, on kasvanut tavallisessa evankelisluterilaisessa perheessä. Hän osallistui körttiläisten riparille neljä vuotta sitten, sillä ei pitänyt kotiseurakunnastaan, jossa uskontoa tunnuttiin tuputtavan. Tänne hän myös jäi.

”Körttien joukossa on niin helppo olla: kaikki otetaan lämpimästi vastaan, sellaisina kuin he ovat.” Myös muiden kaverusten elämässä rippikoulu on ollut tietynlainen käännekohta. ”Sen jälkeen mun elämään on tullut lumipalloefektinä kaikkea hyvää”. Tuppurainen on päässyt matkustelemaan, löytänyt elämäänsä erilaisia ihmisiä ja lähtee syksyllä Helsinkiin opiskelemaan.

S

iinä missä evankelisille yhtenäinen opintulkinta on tärkeää, körttinuoret eivät edes suostu vastaamaan kysymykseen siitä, mihin he tarkalleen ottaen uskovat. He eivät halua vertailla sellaisia asioita. Sen sijaan perinteisemmät tabut eivät täällä juuri hätkähdytä. Esimerkiksi homoavioliitoista nuoret keskustelevat mielellään, myös liikkeen aikuisten kanssa. Mitään mielipidettä ei tarvitse salailla. ”Se, miten Raamatun tulkitsee, on jokaisen oma asia. Mä en ainakaan pystyisi siihen, että joku muu olisi mun aivot”, Tuppurainen ilmoittaa. Hän tietää, että liikkeen piirissä on myös konservatiivisempia näkökulmia. ”Ihan varmasti nytkin joku ajattelee, että ei vitsi tuolla on lyhyet shortsit. Mutta kyllä me mahdutaan näille juhlille kaikki.” Paikalle saapuu raha-astiaa pyytävästi ojenteleva mies. ”Ai minkä hyväksi tätä kerätään? Ai herännäisyyden perustehtävän? Mikä se on?”


”Se, miten Raamatun tulkitsee, on jokaisen oma asia.” Nuoret eivät päästä kolehdinkerääjää helpolla. ”Ei kun hei, se on varmaankin hädänalaisten auttaminen”, keksii joku. Osa kaivelee lompakkoaan jo esiin, toiset eivät. ”Vitsi toi on helppoa, toihan voi olla mikä tahansa yksinäinen Paavo ja sanoa vain, että kerää rahaa herännäisyyden perustehtävälle. Pitääkin kokeilla”, joku naureskelee hyväntuulisesti, kun mies on jo jatkanut matkaansa. Nuorille on tärkeää, että heidänkin äänensä kuuluu liikkeessä. Edellisenä päivänä poikkeuksellisen laaja joukko nuoria on ollut mukana liikkeen keskusjärjestön, Herättäjä-yhdistyksen, vuosikokouksessa kumoamassa äänillään konservatiivisempaa opintulkintaa kannattavan, yhdistyksen hallitukseen pyrkineen ryhmän – niin kutsutun ”körttikapinan”.

”J

eesus, sinä olet näissä haavoissa”, kantautuu saarnaajan värisevällä äänellä Herättäjäjuhlien juhlakentältä. Körttinuoret pitävät ihmisen loputonta syntisyyttä lohdullisena: vaikka kuinka yrittäisi, on silti huono. Sitä paitsi heillä on jo kiire lataamaan kännyköitä viereiselle lukiolle – täytyyhän heidän valmistautua omiin, iltayöhön painottuviin konsertteihinsa ja lettukahviloihinsa. Mutta mites se taivas? Nuoret kohauttelevat olkiaan. ”Jos sinne pääsee, oishan se ihan ok. Siis jos sellainen ees on.” Ikääntyneempien körttiläisten otsalle ilmestyy ryppy, kun he miettivät jälkikasvunsa kohta-

loa. Juhlaseurat ovat juuri päättyneet, ja monet suunnittelevat vetäytyvänsä hetkeksi lepohuoneeseen. Alueen laidoilla muutamat lapset potkiskelevat palloa tai muksahtelevat hiekkalaatikolla. Monien lastenlapset kuitenkin puuttuvat joukosta. ”Ymmärtäähän sen, lapsillani on paljon tehtävää, muita tärkeitä asioita... Ja uskonto ei vain yksinkertaisesti ole yhtä kiinteä osa heidän elämäänsä kuin se on ollut aiemmille sukupolville”, mummot ja vaarit pohtivat. Herännäisyys on muuttunut ja monipuolistunut jäsentensä mukana. Vielä sata vuotta sitten muutosta karttaneesta liikkeestä on kehittynyt herätysliikkeistä avarakatseisin. ”No, minun poikani on homo”, pitkään mustaan körttipukuun ja mustaan kolmiohuiviin sonnustautunut vanha rouva toteaa ykskantaan. ”Ja hän on opettanut minulle paljon hyväksyntää.” Täällä rouvan lapset eivät kuitenkaan ole. Hänen poikansa erosi kirkosta Ajankohtaisen kakkosen homoillan jälkeen. ”Ei siksi, mitä Päivi Räsänen sanoi. Vaan siksi, että piispa vaikeni.” Herättäjäjuhlilla käyminen ei kuitenkaan ole ainoa tapa toteuttaa uskoa. Poika asuu nykyään kumppaninsa kanssa kehitysmaassa ja pyrkii auttamaan köyhissä oloissa elävää paikallisväestöä monin tavoin. ”He elävät elämässään todeksi tämän uskon ja toisten arvostamisen, vaikka eivät puhu-

kaan näitä fraaseja. Minusta on oikein, että jokainen aikakausi puhuu omaa kieltään.” Pienen pohdinnan jälkeen ryppy myös muiden isoisien ja -äitien otsalta alkaa silitä. ”Tosipaikan tullen, onko se muuttunut? Meillä on juuri mummo kuollut perheessä, ja kyllä se uskonto tuollaisiin tilanteisiin liittyy vielä. Nuoret ihan itse haluaa laulaa hengellisiä lauluja.”

A

inakin näiden kahden festarikokemuksen perusteella herätysliikkeistä tuntuu olevan vaikeaa sanoa mitään yhteistä. Evankeliset ovat tiukkoja oppinsa suhteen, mutta iloitsevat avoimesti Jumalastaan. Körtit taas suvaitsevat itseltään ja toisiltaan paljon enemmän, kun he ajattelevat olevansa vaivaisia ja syntisiä Jumalan edessä joka tapauksessa. Kahtakymmentä pehmistä suurella tarjottimella sukulaisilleen kuljettavaa perheenisää, ”Taivaan isän ikioma” –tarra selässään juoksentelevia pikkulapsia ja rinkka päänalusenaan maahan nukkumaan asettuneita kaveriporukoita tuntuu silti yhdistävän jokin. Turva: sillä sanalla evankelinen Henriikka Keskinen kuvailee uskoaan. ”Jumalalle voi kertoa kaikesta ilman, että katsotaan mitenkään kylmästi tai sanotaan, että mä en jaksa kuunnella sua”, hän toteaa. ”Tai kun tietää, että kukaan muu ei voi antaa anteeksi, niin Jumala voi. Vaikka asiaa ei uskaltaisi kertoa kenellekään, niin tietää kuitenkin, että sen pystyy puhumaan ulos – ja että joku kuulee.”

3 – 2 014

39


Käytä ääntäsi

lukio.fi

KESKUSTELUN AIKA ON

Jokaisen lukion toiminnan kehittäminen vaatii onnistuakseen keskustelua opiskelijoiden kanssa. Opiskelijakunnan jäsenenä myös sinulla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

@lukiolaiset @lukiolaiset Suomen Lukiolaisten Liitto


”Naisvaltaisessa koulussa ei nähty tarvetta miesten vessoille”

Teksti: Mia Hemming / Kuvat: Meri Björn

”NAISVALTAISESSA KOULUSSA EI NÄHTY TARVETTA MIESTEN VESSOILLE”

Vaikka puheet miesten ja naisten töistä ovat jo lähes historiaa, on joillakin aloilla sukupuolijakauma edelleen vahvasti vinksallaan. Miltä tuntuu olla ainoana naisena lentäjäkurssilla? Tai miehenä sairaanhoitajakoulussa, jossa luokalla on 25 naista ja kaksi miestä?

3 – 2 014

41


”Naisvaltaisessa koulussa ei nähty tarvetta miesten vessoille”

3 – 2 014

42


Maisemien ihailu käy työstä SARI HAKOLAN, 28, unelmasta tuli totta kaksi vuotta sitten. Hän eteni lentäjän urallaan kapteeniksi. ”Rakastan tätä työtä. Tein 19-vuotiaana aivan nappiin menneen valinnan”, Hakola huokaa tyytyväisenä. Nuorena taitoluistelijana Hakola matkusti paljon ja lentomatkoilla ehti miettiä, mitä ohjaamossa tapahtuu. Ajatus lentäjän urasta heräsi abivuonna. ”Näin lehdessä silloisen Finncomm Airlinesin mainoksen lentäjäkoulutuksesta, jonka menestyksekkäästi suorittanut aloittaisi perämiehenä yhtiön palveluksessa.” Perusvaatimuksina kurssille on ylioppilastutkinto tai vastaava sekä hyvä englannin kielen osaaminen. Terveydentilan täytyy olla normaali. ”Soveltuvuustestit olivat mielestäni sen verran vaativia, etten osannut etukäteen arvioida, pääsenkö kurssille vai en. Niissä testattiin esimerkiksi avaruudellista hahmotusta ja motorisen työskentelyn tarkkuutta. Hakijat kävivät myös yhtiön haastateltavina. Valmistauduin hakuprosessiin ajattelemalla, että olen oma itseni – jos se ei riitä, en ole ammattiin sopiva.” Hakola valittiin ainoana naisena Finncom Airlinesin ab initio -oppilaaksi. Samalla kurssilla ammattilentäjän opinnot aloitti hänen lisäkseen yksitoista miestä. Suurin osa kouluttajistakin oli miehiä, ja naiskouluttajista tulikin Hakolalle erityisen tärkeiltä. ”Kokenut nainen oli minulle esikuva.”

”FLYBE FINLANDIN 140 KAPTEENISTA NAISIA ON VIISI.”

ELOKUUSSA 2011 Finncom Airlinesista tuli Flybe Finland. Jos yhtiön lentäjäkoulutuksen aloittasi nyt, kurssi maksaisi 108 000 euroa. ”Tehokas työpaikan takaava koulutus on mielestäni myös kalliin kurssimaksun väärti”, Hakola miettii. Kahden vuoden tehokkaan opiskelun jälkeen Hakola valmistui liikennelentäjäksi ja aloitti uransa perämiehenä. Kapteenikurssille hänet valittiin neljä vuotta myöhemmin. ”Kurssi oli kohtalaisen lyhyt, sillä käytännön työt ovat perämiehelle aika tuttuja. Uudet opit liittyivät esimerkiksi miehistön esimiehenä toimimiseen. Lisäksi yhtiöllä on tiettyjä muita osaamisvaatimuksia kapteenille, joka edustaa yhtiötä matkustajille.” Flybe Finlandin 140 kapteenista naisia on viisi. Hakolan mielestä sukupuolella ei ole merkitystä käytännön työssä. ”Minut on otettu erittäin hyvin vastaan, enkä ole kohdannut esimerkiksi auktoriteettiongelmia. Mielestäni kunnioitus ansaitaan omilla taidoilla. Olen ollut oma itseni ja sillä varmaankin vakiinnuttanut oman asemani miesvaltaisessa työyhteisössä.” Lentäjän on pidettävä jatkuvasti yllä ammattitaitoaan osallistumalla lisäkoulutuksiin ja tarkastuksiin. ”Tulee esimerkiksi uusia konetyyppejä teknisiä järjestelmiä. Aina voi myös lentää taloudellisemmin.” LENTÄJÄ JOUTUU jatkuvasti tarkkailemaan muuttuvia sääolosuhteita,

jotka saattavat pahimmillaan viivästyttää lentoa. Jatkuva keskittyminen ja vaihtoehtojen miettiminen kuormittaa mieltä. ”On myös muita tilanteita ja teknisiä vikoja, joita voi joutua selvittämään. Lisäksi vuorotyö on itsessään haasteellista riittävän levon ja epäsäännöllisten ruokailujen kannalta”, Hakola listaa työn haasteita. Hakola toivoo lentäjien joukkoon enemmän naisia. Hänen mielestään nainen pärjää työssä siinä missä mieskin. ”Työ on mielestäni kaiken vaatimansa opiskelun ja panostuksen väärti. Mikäs siinä tuolla taivaalla hyvällä säällä ihailla upeita maisemia. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen.”

3 – 2 014

43


”Naisvaltaisessa koulussa ei nähty tarvetta miesten vessoille”

Sairaanhoitajille riittää töitä TIMO RÄMÖ, 32, ei ole kertaakaan lähes nelivuotisen sairaanhoitajauransa aikana pelännyt työttömyyttä. Tämä oli yksi syy siihen, että hän aloitti sairaanhoitajaopinnot 25-vuotiaana – kesken valtiotieteen maisteriopintojen. ”Olin alkanut miettiä opintojen aikana, että mitä teen työkseni. Totesin, että haluan selkeän ammatin, jonka myötä työ tulee annettuna. Äitini on sairaanhoitaja, joten sieltä ajatus hoitotyöstä osittain tuli”, Rämö kertoo. Rämö miettii, että kesken jääneistä valtiotieteen opinnoista saattaa olla hänelle vielä hyötyä. ”Tehdessäni täyskäännöksen toiseen ammattiin vähän jännitin, että pidettäisiinkö minua ajan ja resurssien tuhlaajana. Olin opiskellut kandidaatiksi Irlannissa hyvämaineisessa yliopistossa. Mutta ne opiskelut eivät koskaan ole minulta pois tai minulle haitaksi. Ja mielestäni tällaisessa persoonalla tehtävässä työssä elämänkokemus on vain hyväksi.” KUN RÄMÖ aloitti sairaanhoitajaopinnot ammattikorkeakoulussa, 27 opiskelijan joukossa oli vain kaksi miestä. ”Äkkiä tuollaiseen sukupuolijakaumaan tottui. Eihän se tullut minulle yllätyksenä”, Rämö muistelee. ”En koskaan opiskelujeni aikana kokenut, että minuun olisi suhtauduttu kielteisesti sukupuoleni vuoksi. Naisvaltaisessa koulussa ei kuitenkaan nähty tarvetta esimerkiksi miesten vessoille ja muistan opettajistakin vain yhden miehen.” Rämö sai opiskelujen aikana helposti harjoittelupaikkoja sairaaloista ja myöhemmin sijaisuuksia. Ensimmäisen vuoden aikana hän vielä epäröi, oliko tehnyt oikean ratkaisun. ”Toisessa työharjoittelupaikassa sattui niin sopivasti, että minulla oli miessairaanhoitaja ohjaajana. Harjoittelu meni todella mukavasti, ja silloin minulle alkoi kirkastua, että olen omalla alallani.” Valmistuttuaan vuonna 2010 hän jatkoi silloista sijaisuuttaan ja on nyt ollut pari vuotta vakituisessa työsuhteessa. Ammatinvalinta ei ole kaduttanut: sairaanhoitajan työssä näkee työnsä tulokset, eikä kolmivuorotyökään haittaa. ”Arkivapaat ovat mahdottoman kivoja. En ymmärrä, miten ihmiset saavat ilman niitä asioitaan hoidettua. Onhan kolmivuorotyö rankkaa ja tuo sosiaaliseen elämään jonkin verran rajoitteita, mutta kyllä niiden kanssa pärjää”, Rämö sanoo. OSASTONSA RUNSAASTA 70 sairaanhoitajasta miehiä on noin

kymmenen. Rämö ei ole kokenut sukupuolijakaumaa häiritseväksi. Sosiaali- ja terveysalalla on huutava työvoimapula. Se tarkoittaa valinnanmahdollisuuksia ammattilaiselle. ”Yksi tämän ammatin hyvä puoli on, että on paljon erilaisia työpaikkoja ja työnkuvia. Niistä voi etsiä itselleen sopivimman. Erityisesti nuoremmat sairaanhoitajat vaikuttavat siirtyvän työpaikasta toiseen ja kokeilevan eri paikkoja. Ympäri Suomen tarvitaan sairaanhoitajia ja myös ulkomailla on työskentelymahdollisuuksia.”

”MUISTAN OPETTAJISTAKIN VAIN YHDEN MIEHEN.”

3 – 2 014

44


3 – 2 014

45


MEITÄ ON

Hei omistaja!

MONEEN

Joko otit opiskelijaedut haltuusi?

JUNAAN Itsenäinen asuminen altistaa aikuiselle elämälle.

la pi Op

0% lv (a kk t 12 / sa: ulu 9e ees ko 19 itt r.fi/ lk. oso te t a ä as na lisä gm in in sh Lue typ . ito w w w

Nuorisosäätiö on tukenut nuorten itsenäistymistä tarjoamalla koteja vuokralle sekä ohjausta elämään jo vuodesta 1961. Olemme auttaneet aikuisuuteen yli 11 000 nuorta. Tutustu meihin: nuorisosaatio.fi

)

09 - 8240 8350 www.typingmaster.fi myynti@typingmaster.com

Frankneljännessivu.indd 1

myfrank.fi

24.4.2014 2


VALMENNUSKURSSIT 2014-2015

YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN AITO JA ALK U PE R ÄIN EN VALMEN N U SKU R SS IJÄR JE STÄJÄ VU ODES TA 1 975.

SINÄ VALITSET TULEVAISUUTESI. YHDESSÄ ONNISTUMME!

Abikurssit • AMK liiketalous • AMK tekniikka ja liikenne • Arkkitehtikoulutus • Biologia • Diplomi-insinööritutkinto • Farmasia • Historia • Kauppatiede • Kielet • Kasvatustiede ja luokanopettajakoulutus • Lääketiede • Maantiede • Maatalousmetsätiede • Oikeustiede • Opiskelutekniikka • Psykologia • Taideteollinen ja kuvataide • Teologia • Valtio- ja yhteiskuntatiede

3 – 2 014

47


OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto 15/30 Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä 2011) Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki viimeisimmän virallisen hakijatilaston mukaan keväällä 2013 yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi vuonna 2013 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kevään 2014 tilastoja ei ole vielä julkaistu. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Valmennuskeskus on perustettu 40-vuotta sitten. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2014 ja kevääksi 2015 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuo-

Y

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

< sittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2013-2014 oli noin 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen on opetus on meille tärkeintä, kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme! Valmennuskeskus

% 98 me . m a n st illee aisi ssil kavere r u k sta aan aiki kurssi k 4 201 aan 13- telem 0 n 2 t i tee os den etie k Kau lmis su ä a ta lä oli v ikis almis a k en” 014 % on v ereille 2 v 3 n ka 200 e 99 ien tamm rssiaa s o ”Vu ilaisis aan ku ss kur ittelem s suo


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

TUTKITTUA LAATUA!

<

1.

Ylivoimainen kokemus Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää!

2.

Opetuksen laatu Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valinta-

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto 15/30 Research Oy:n 2011 tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2007. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

us kem n ja o k i jat, tav sto etta luotet stoimi p o , , u ein aso kim en t . Koken ä. (Tut us s k j u hde pet tkim estä as o aatusu ssijärj emä tu 1)” r a l 1 ”P ur n tek ä 20 inta in k : asi ja h ipuolis rch Oy estäjist ess at u j t a n r u m mo 0 Rese rssijä itta lem u 3 Ilmo tte mo 10 % : e 15/ ennusk sta saa emm valm uks anssa alennu n n k e i saa dial eris fren lle kav orukka 15 %!” n a th ssi men p rukka ista kur ”Mu ennus %. Kol an po m valm nusta 5 useam i n ale ljän ta e ja n

koe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

3.

Kurssien rakenne ja aikataulutus Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4.

Harjoitusmateriaalit Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

5.

Oikea valmistautumistekniikka Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme. Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (15/30 Research, 2011)

0

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

KURSSITAULUKKO ABIKURSSIT: Abi kevät, Helsinki

26.1.-13.3.2015

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku

16.2.-14.3.2015

24-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Tampere

16.2.-14.3.2015

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

MMikäli olet Allianssin, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen. AMMATTIKORKEAKOULUT TEKNIIKKA JA LIIKENNE: Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot 50 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus kurssin alusta pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

6.10.-31.10.2014

54 ot

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

23.2.-26.5.2015

81 ot

740 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Helsinki

4.5.-29.5.2015

54 ot

560 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Tampere

23.2.-29.5.2015

81 ot

740 €

4.5.-29.5.2015

54 ot

560 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Seinäjoki

25.2.-27.5.2015

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI

560 €

71 ot

650 €

50 ot

300 €

AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMMATTIKORKEAKOULUT LIIKETALOUS: AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

280 €

toukokuu

31 ot

380 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

380 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

280 €

490 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

380 €

ARKKITEHTIKURSSIT: Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

28.2.-21.3.2015

43 ot

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

25.4.-13.5.2015

42 ot

430 €

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU

23.5.-29.5.2015

67 ot

730 €*

Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu,

saatavilla marraskuusta 2014 lähtien

Matematiikka itseopiskelumateriaali,

saatavilla marraskuusta 2014 lähtien

330 € 140€

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille

1 020 €

Kurssitakuu Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. Kurssitakuu Arkkitehtimatematiikka: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. Kurssitakuu Piirustus ja suunnittelukurssi: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. BIOLOGIA: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

1.4.-21.5.2015

71 ot

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

2.4.-19.5.2015

71 ot

740 € 770 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

DIPLOMI-INSINÖÖRI TUTKINTO: DI SUPERTAKUU, Helsinki

17.1.-21.5.2015

252 ot

1 990 €

DI tutkinto VIP -TAKUU 2014

17.1.-21.5.2015

252 ot

1 590 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

17.1.-21.5.2015

112 ot

1 150 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

7.4-21.5.2015

112 ot

1 150 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

2.5.-21.5.2015

62 ot

810 €

DI TAKUU, Tampere

7.4-21.5.2015

104 ot

935 €

DI TAKUU, Turku

7.4-21.5.2015

104 ot

935 €

Itseopiskelumateriaalit

140 € / aine

FARMASIA: Farmasia Helsinki

23.3.-21.5.2015

Itseopiskelumateriaalit

102 ot

1100 e 140 € / aine

HISTORIA: Historia TAKUU, Helsinki Etäopiskelukurssi, Helsinki

31.3.-18.5.2015

67 ot

650 € 300 €


KASVATUSTIEDE JA LUOKANOPETTAJAKOULUTUS: Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 32 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA-kirjallisuuskurssi TAKUU, Helsinki

26.3.-2.5.2015

39 ot

470 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi TAKUU, Jyväskylä

26.3.- 2.5.2015

37 ot

470 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi TAKUU, Oulu

26.3.- 2.5.2015

37 ot

470 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi TAKUU, Tampere

26.3.- 2.5.2015

37 ot

470 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi TAKUU, Turku

26.3.- 2.5.2015

37 ot

470 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

27.3.-3.5.2015

32 ot

290 €

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

23.5.-4.6.2015

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

23.5.-28.5.2015

20 ot

250 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

23.5.-28.5.2015

20 ot

250 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

23.5.-2.6.2015

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

26.3.-2.5.2015

20 ot

300 €*

*Yhteishinta VAKAVA kurssille ja luokanopettajakoulutuksen soveltuvuusharjoituksille: Helsinki 690 euroa, Tampere ja Turku 580 euroa sekä Oulu ja Jyväskylä 540 euroa. Kurssitakuu: Mikäli VAKAVA –kokeen pisteesi eivät riitä minkään hakemasi kohteen soveltuvuusosuuteen, saat ensi vuonna VAKAVA–kirjallisuuskurssin puoleen hintaan. KAUPPATIEDE: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 117 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-28.5.2015

max 449 ot

5 650 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-28.5.2015

max 429 ot

2 990 € 1 490 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

2.2.-28.5.2015

148 ot

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

24.3.-28.5.2015

148 ot

1 730 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

24.3.-28.5.2015

148 ot

1 490 € 1 050 €

Kauppatiede Takuu Intensiivi, Helsinki

14.4.-28.5.2015

103 ot

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

25.3.-28.5.2015

148 ot

1 730 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Tampere

9.2.-28.5.2015

148 ot

1 490 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

26.3.-28.5.2015

148 ot

1 730 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

10.2.-28.5.2015

148 ot

1 490 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

27.3.-28.5.2015

148 ot

1 730 €

Kauppatiede Takuu, Lahti

8.4.-28.5.2015

116 ot

1 290 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

10.4.-28.5.2015

107 ot

1 050 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

11.4.-28.5.2015

107 ot

1 050 €

Kauppatiede Takuu, Pori

7 .4.-28.5.2015

107 ot

1 050 €

Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

9.4.-28.5.2015

107 ot

1 050 €

24.3.-28.5.2015

148 ot

Kauppatiede Takuu, Koti Kauppatiede Verkko

790 € 540 €

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

460 € + lisämateriaali 240 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko –kurssista 50 %:n alennuksen. KIELET: Englannin kieli ja kääntäminen TAKUU, Helsinki

30.3.-18.5.2015

65 ot

670 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. LÄÄKETIEDE: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 164 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus kurssin alusta pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki

aloitus valittavissa-21.5.2015

max 434 ot

6 590 €

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki

aloitus valittavissa-21.5.2015

max 434 ot

3 490 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

29.9.2014-21.5.2015

282 ot

2 950 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

4.11.2014-21.5.2015

187 ot

2 340 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

4.11.2013-21.5.2015

187 ot,

2 340 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

15.1.-21.5.2015

185 ot

2 340 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Helsinki

21.3.-21.5.2015

167 ot

1 970 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Helsinki

21.3.-21.5.2015

175 ot

2 110 €

6.4.-21.5.2015

96 ot

1 290 €

Lääketiede TAKUU PÄIVÄ INTENSIIVI, Helsinki Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Espoo

21.3.- 21.5.2015

175 ot

2 110 €

13.11.2014-21.5.2015

187 ot

2 040 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Tampere,

22.3.- 21.5.2015

175 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Tampere

22.3.- 21.5.2015

167ot

1 890 € 2 040 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

10.11.2014-21.5.2015

187 ot

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Turku,

21.3.- 21.5.2015

175 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Turku

21.3.- 21.5.2015

167ot

1 890 € 1 880 €

12.11.2014-21.5.2015

187 ot

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Oulu

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu

22.3.- 21.5.2015

167 ot

1 780 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

21.1.- 21.5.2015

183ot

1 690 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Kuopio

21.3.- 21.5.2015

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

22.1.- 21.5.2015

183 ot

1 690 €


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

22.1.- 21.5.2015

183ot

1 690 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Lahti

28.1.- 21.5.2015

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU KOTI koko Suomi,

aloitus 5.11.2014 alkaen

169 ot

1 270 €

Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI

aloitus 29.9.2014alkaen

24 ot

150 €

Lääketiede Itseopiskelumateriaalit

470 €, 165 € / aine

MAANTIEDE: Maantiede TAKUU, Helsinki

31.3.-14.5.2015

51 ot

690 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN: Kansantalous Takuu, Helsinki

9.4.-18.5.2015

40 ot

1 aine 535 € / 2 ainetta 820 €

Liiketalous Takuu, Helsinki

9.4.-18.5.2015

40 ot

1 aine 535 € / 2 ainetta 820 €

Kansantalous Takuu, Koti

9.4.-18.5.2015

40 ot

1 aine 335 € / 2 ainetta 620 €

Liiketalous Takuu, Koti

9.4.-18.5.2015

40 ot

1 aine 335 € / 2 ainetta 620 €

Itseopiskelu

110 euroa / aine, 170 euroa / 2 ainetta

OIKEUSTIEDE: Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-8.6.2015

max 450 ot

5 650 €

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-8.6.2015

max 349 ot

2 990 € 1 390 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

21.3.-8.6.2015

139 ot

Oikeustiede Takuu 2, HKI

27.3.-8.6.2015

139 ot

1 390 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

5.5.-10.6.2015

116 ot

1 020 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

23.5.-8.6.2015

52 ot

680 €

Oikeustiede Takuu-Koti koko Suomi (Hki, Lappi)

21.3.-8.6.2015

65 ot

690 €

21.-27.3.2015

12 ot

120 €

1 350 €

Oikeustiede Johdantokurssi , koko Suomi

Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super- Takuu ja VIP –kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 350 euron hintaan! Oikeustiede Takuu, Tampere

10.4.-8.6.2015

132 ot

Oikeustiede Takuu, Turku

8.4.-23.5.2015

141 ot

990 €

Oikeustiede Super-Takuu, Turku (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-23.5.2015

185 ot

2 200 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

2.4.-23.5.2015

116 ot

1 190 €

Oikeustiede Etäopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

590 €

Oikeustiede Itseopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

460 €

OPISKELUTEKNIIKKA: 10.-11.1 ja 17.1.2015

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka II, iltakurssi

Opiskelutekniikka I, viikonloppukurssi

26.2., 2.3. ja 4.3.2015

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

1.7.2014-30.6.2015

9 ot

130 €

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija tai Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme, saat 50 %:n alennuksen. SLL jäsenille KOTI -kurssi on ilmainen. PSYKOLOGIA: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 100 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki Tilastotiede TAKUU marraskuu, Helsinki

27.10.-10.11.2014

15 ot

155 €

27.10.-8.5.2015

100 ot + laskarit/tutorointi 15 t

920 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Helsinki

26.1.-8.5.2015

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

820 €

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

24.2.-8.5.2015

70 ot+ laskarit/ tutorointi 14 t

750 €

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

21.3.-8.5.2015

70 ot+ laskarit/ tutorointi 14 t

770 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

31.1.-7.5.2015

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

31.1.-7.5.2015

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Artikkelikurssi TAKUU, Helsinki

31.3.-6.5.2015

48 ot

490 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

31.3.-6.5.2015

48 ot

430 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

31.3.-6.5.2015

48 ot

430 €

Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

13.11.-7.5.2015

100 ot

680 €

Psykologia tilastotiede KOTI –kurssi, pelkkä teoriaopetus

13.11.-7.4.2015

51 ot

430 €

Psykologia tilastotiede KOTI –kurssi pelkät laskuharjoitukset

4.12.-7.5.2015

24 ot

230 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

27.10.-8.5.2015

15 ot

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

85 € 140 €

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. TAIDETEOLLINEN: Taideteollinen TAKUU

14.2.-15.3.2015

TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2014 lähtien KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

56 ot

660 € 330 €


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

TEOLOGIA: Teologia aineistokoe itseopiskelumateriaali

80 €

VALTIOTIEDE: Helsinki: Poliittinen historia TAKUU

1.4.-26.5.2015

65 ot

Yhteiskuntapolitiikka TAKUU

1.4.-26.5.2015

65 ot

650 €

Sosiaalityö TAKUU

1.4.-18.5.2015

65 ot

650 €

Valtio-oppi: maailmanpolitiikan tutkimus TAKUU

1.4.-26.5.2015

65 ot

650 €

Viestintä TAKUU

1.4.-26.5.2015

65 ot

650 €

Valtiotiede itseopiskelumateriaali

650 €

140 € / aine

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA

1.

Haku-lehti Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi .

2.

Alakohtaiset infotilaisuudet Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistuneesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus. fi, soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340 tai seuraamalla paikkakuntasi sanomalehtiä. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

<

3.

Studia-messut Studia on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm.kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit , vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

4.

Valintakoetietopalvelu Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä: a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia. Jos sinulla ei ole sähköpostiosoitetta tai osoitteesi ei toimi, lähetämme tiedot sinulle postitse.) c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä. Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän

kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

5.

www.valmennuskeskus.fi Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa Internetistä, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!


LÄHETTÄKÄÄ MINULLE MAKSUTTA TIETOA KEVÄÄN 2014 VALINTAKOEVAATIMUKSISTA JA KURSSEISTA (MAX. 3 ALAA). HUOM! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. Abikurssit

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Opiskelutekniikka

AMK Liiketalous

Farmasia

Lääketieteet

Psykologia

AMK Tekniikka ja liikenne

Historia

Maantiede

Taidealat

Arkkitehtuuri

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Teologia

Biologia

Kauppatieteet

Oikeustiede

Viestintä

Coaching uravalmennus

Kielet

Opiskelu ulkomailla

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Nimi

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

ILMOITTAUDUN VALMENNUS- / ABIKURSSILLE

HALUAN VARATA PAIKAN SEURAAVALTA KURSSILTA

1.

2.

Kurssiajankohta

Kurssipaikkakunta

3. 4. Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

VALMENNUSKESKUKSEN EUROOPPALAINEN NUORISOKORTTI Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin:

kyllä

ei

ei

Nimi

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Muu, mikä?

Päiväys

Allekirjoitus

TILAAN ITSE- / ETÄOPISKELUMATERIAALIA 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija Suomen Lukiolaisten liiton jäsen Nordean Check In -asiakas

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

Tammasaarenkatu 1, PL 235 00181 Helsinki / vkinfo@valmennuskeskus.fi / puh. 0207 280 340 / www.valmennuskeskus.fi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


Elisa Lompakko

- lompakko puhelimessasi Rahapussi, kukkaro, lompsa ompssa – men menneen nneen talv talven ven llumia! umia! sisssä, miks set käytt täisi sitä myös Puhelin on aina messissä, mikset käyttäisi ompakkko kulk kee aina muk kanasi maksamiseen? Elisa L Lompakko kulkee mukanasi upasssa kuin n etissäkin n. ja sillä maksat niin kaupassa netissäkin.

Ota Lompakko puhelimeesi pian, sillä Elisa tarjoaa 4000:lle ensimmäiselle 5 euroa käyttörahaa! Rahaetu siirretään Lompakko –tilillesi sen jälkeen, kun olet tehnyt sinne ensimmäisen siirron verkkopankista.*

Rekisteröidy maksutta Elisa Wallet allet -mobi -mobiilisovelluksella biiliisovelluks ksel ella tai verkkopal verkkopalvelussa. lve velu luss ssa. a. Puhelimella lähimaksun mahdollistavan ollis ista t van Maks Maksutarran ksut u arran saat at v veloituksetta e oituksetta SLL:n el jäsenkorttia näyttämällä Elisan n myym myymälöistä. ymälöistä. R Rekisteröitymiseen ekisteröitymisee ek en ta tarvitset verkkopankkitunnukset ja suomalaisen m laisen ma nh henkilöturvatunnuksen. enkilöturvat atun u nuksen. *rahaetu maksetaan 15.9. ja 15.10. 0.


Teksti: Robert Sundman / Kuva: Meri Björn

Mitä Euroopasta tulee isona?

MITÄ EUROOPASTA TULEE ISONA? Mitä saadaan, kun laitetaan lähes 300 lukiolaista ympäri Suomen käsittelemään yhdessä Eurooppaan ja eurooppalaisuuteen liittyviä teemoja?

VUODEN 2014 SUURIN lukiolaistapahtuma järjestettiin Helsingissä 9. toukokuuta eli Eurooppa-päivänä. Lukiolaisten Huipputapaamiseen kutsuttiin edustajat kaikista Suomen lukioista, ja paikalle ilmaantuikin lähes 300 edustajaa 142 lukiosta ympäri Suomen. Päivän aikana pienryhmissä käsiteltiin eurooppalaisuuteen, Euroopan unionin tehtäviin ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä teemoja yhdessä europarlamentaarikkojen ja alan asiantuntijoiden kanssa. Keskustelujen pohjalla toimi syksyllä 2013 toteutetun ”Mitä Europpasta tulee isona?” –kyselyn tulokset. Ky-

3 – 2 014

56

selyyn vastasi lähes 1750 lukiolaista. Päivän kestäneen työryhmätyöskentelyn lopputuloksena syntyi viisi päätavoitetta, jotka yhdessä muodostavat Lukiolaisten Eurooppavision. Visiossa toivotaan Euroopalta muun muassa yhtenäistä ääntä, jotta se pystyisi toimimaan vahvempana maailmanpoliittisena toimijana. Eurooppavisio korostaa myös nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä. Unionissa nuoria koskevia päätöksiä tehdään monessa eri toimielimessä. Visiossa arvioidaan, että EU:n tulisi luoda toimielin, jonka tehtävänä on lisätä vuorovaikutusta nuorten, nuorisojärjestöjen ja

-verkostojen välillä. Nuorisoasiaintoimiston tehtävänä olisi seurata kaikkea unionin päätöksentekoa nuorten ikäluokkien näkökulmasta, tuottaa tietoa ja ylläpitää nuorten edustuksellista toimielintä, kuten nuorten parlamenttia. Visiossa vaaditaan, että demokratiakasvatus on aloitettava jo perusopetuksen varhaisessa vaiheessa. Tämä tähtäisi siihen, että jäsenmaat olisivat tulevaisuudessa valmiita laskemaan eurovaalien äänestys- ja ehdolleasettumisikärajaa. Lukiolaisten Eurooppavision sekä tapahtuman materiaalit löydät osoitteesta www.lukio.fi/eurooppa.

GGG


FI/SV/EN

INFO

KORTTI

BLOGI

SUOMI

OPISKELIJA

G

KUUKAUDEN EDUT

OPISKELIJAETUJA?

Kyllä, ole hyvä! SLL:n jäsenenä olet oikeutettu opiskelijaetupalvelu Frankin -30% REPUISTA JA LAUKUISTA MUOTI- JA LIFESTYLE-LEHTI -50% tarjoamiin alennuksiin. Frank on ystäväsi, joka hoitaa sinulle parhaat edut parhaaseen opiskelijaelämään. Mitä sinä tarvitset?

OPISKELIJALLE TYÖKALUPAKKI

myfrank.fi

-10% KENGISTÄ JA VAATTEISTA


Mistä edulliset lukiokirjat?

MISTÄ EDULLISET LUKIOKIRJAT? Lukio-opintojen alkaessa tai jatkuessa kirjakauppojen jonot pitenevät. Hyllyt tyhjenevät vauhdilla, ja samoin käy usein opiskelijan lompakollekin. Improbatur selvitti, miten säästät eniten kirjaostoksia tehdessä. KIRJOJA HANKKIVA aloittaa etsintänsä

usein joko Suomalaisesta Kirjakaupasta tai käytettyjä kirjoja myyvä Jamerasta. Valitsimme englannin, historian, biologian, matematiikan ja espanjan kirjoista eniten käytetyimmät sarjat ja vertasimme hintoja. Erot paljastuivat yllättävän suuriksi. Vertailussa olivat mukana Suomalainen Kirjakaupan ja Jameran lisäksi nettikauppa Adlibris sekä kustantamoilta suoraan tilatut kirjat. Oppikirjojen kustantajista suurimpia ovat Otava sekä Sanoma Pro. Molemmilta kustantamoilta on saatavilla myös sähköisiä oppikirjoja. Sanoma Pro tarjoaa lisenssejä eli käyttöoikeuksia materiaaleihin 12 tai 48 kuukauden paketteina. Otava sen sijaan myy lisenssejä vain 4 vuoden versioina, mikä ei kuitenkaan vaikuta hintaan huomattavasti. Sähköisten oppikirjojen materiaalit toimivat lähes poikkeuksetta sekä tietokoneilla ja tableteilla

3 – 2 014

58

että älypuhelimilla. Sähköisten oppikirjojen hinta määräytyy halutun lisenssin pituuden mukaan. Ne ovat usein muutaman euron edullisempia kuin painetut kirjat. Helpoin tapa tilata lisenssi sähköiseen oppikirjaan on suoraan kustantajan nettikaupasta, mutta niitä on saatavilla myös esimerkiksi Suomalaisen Kirjakaupan sivuilta. Lisenssin pituutta pohtiessa kannattaa pitää mielessä, aikooko kyseisen oppiaineen kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa vai tarvitseeko kirjaa vain hetken ajan. Useimmat opiskelijat suosivat käytettyjä kirjoja uudelleenmyyvää Jameraa, jonka hinnat ovat yleensä kolmanneksen uuden kirjan hinnasta. Käytettyjen kirjojen hinta määrittyy kunnon ja tehtyjen merkintöjen mukaan. Jamera lajittelee käytetyt kirjat kolmeen kuntoluokkaan. Myös Suomalainen Kirjakauppa tarjoaa käytettyjä kirjoja liikekohtaisesti.

Vaikka vertailun avulla voi säästää kirjaostoksissa, edullisin tapa hankkia kirjat on silti koulun sisällä vanhemmilta opiskelijoilta tai koulujen kirjatoreilta. Lukioissa opiskelijakuntien sisällä tapahtuva kirjamyynti on yleistynyt viime aikoina paljon, ja se on yksi helpoimmista tavoista säästää kirjojen hankinnassa – silläkin varauksella, ettei kaikkia kirjoja ole saatavilla. Suomalainen Kirjakauppa ja Jamera ostavat myös kirjoja takaisin myyntiin, ja hyväkuntoisista kirjoista maksetaan yleensä noin puolet alkuperäisestä ostohinnasta takaisin. Suomalainen Kirjakauppa ei kuitenkaan ota vastaan vanhoja painoksia tai hyvin huonokuntoisia oppikirjoja, toisin kuin Jamera. Nettitilauksia tehdessä joudut maksamaan toki myös toimituskuluja, ja toimitusajat vaihtelevat kolmesta arkipäivästä muutamaan viikkoon riippuen tarjontatilanteesta.


Teksti: Hanna Kivimäki / Kuva: Shutterstock

Entre Amigos –sarja sisältää koko oppimäärän materiaalit. Särmän tietokirja sisältää koko oppimäärän materiaalit. Kirjavertailua varten saadut tiedot ovat peräisin suoraan Suomalaisen kirjakaupan, Jameran, Adlibriksen sekä Otavan ja Sanoma Pron hinnastoista. Jameran hinnat vaihtelevat kunnon mukaan. Improbatur ei vastaa hintojen muutoksista.

3 – 2 014

59


Muistikuva

3 â&#x20AC;&#x201C; 2 014

60


Ossi Ahola

”Vihasin suunnistusta ala-asteella kouluaikana. Halusin olla kaikissa urheilulajeissa hyvä, mutta en koskaan ymmärtänyt metsässä säntäilyn tarkoitusta. Liian usein lenkkitossu jäi juostessa kiinni suonsilmäkkeeseen, tai äkäinen paarma häiritsi kartanlukua. Paljon mieluummin kehittelin kavereiden kanssa juonia liikunnanopettajan pään menoksi kuusenoksien suojassa mustikoita mutustellen. Tajusin armeija-aikana, että osaan suunnistaa suhteellisen hyvin. Löysin lähes aina oikeaan paikkaan kartan ja kompassin avulla, ja tämä vahingossa opittu taito auttoi pärjäämään kansalaisvelvoitetta suorittaessa. Opin jopa nauttimaan suunnistuksesta jollain mystisellä tavalla. Ehkä tämä nautinto liittyi siihen

rauhoittavaan tunteeseen, että tiedän missä olen, ja mihin olen menossa. Muutama kesä sitten pääsin kuvaamaan suunnistusta ensimmäistä kertaa elämässäni. Virolahdella järjestetty Jukolan viesti oli massiivinen suunnistustapahtuma, jonne kokoontui yli 35 tuhatta suunnistajaa ympäri Suomen. Valokuvaajan näkökulmasta työskentely suunnistuskilpailuissa on jännittävää puuhaa. Kuvaajat hiipivät omia reittejään metsän keskelle rasteille odottamaan toisesta suunnasta lähestyviä suunnistajia. Jokainen kuvaaja valitsee rastin läheltä oman kannon tai mättään, jolla saapuvaa urheilijaa odotetaan hiirenhiljaa. Yhtäkkiä jossain räsähtää oksa, ja läähättävä

suunnistaja saapuu rastille metsän siimeksestä. Vaikuttavin näky Virolahden suunnistuskisoissa oli kesäkuinen aamuyön aurinko, joka valaisi ensisäteillään suunnistajien teltat kisapaikalla. Koko yön valvonut valokuvaaja oppi viimeistään silloin arvostamaan vihaamaansa urheilulajia.”

Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat palaavat omien suosikkivalokuviensa syntymähetkeen. Ossi Ahola työskentelee tällä hetkellä vapaana valokuvaajana Tampereella, ja on opiskellut valokuvausta Lapin ja Tampereen yliopistoissa sekä Haagin kuninkaallisessa taideakatemiassa, Alankomaissa.

3 – 2 014

61


Puheenjohto

Suljettujen ovien takana TÄNÄ SYKSYNÄ lukionsa aloittavilla opiskelijoilla on edessään mielenkiintoinen uudistus. Syksyn aikana eduskunnan on tarkoitus säätää uusi laki oppivelvollisuuden pidentymisestä perusopetuksen lisäksi toisen asteen ensimmäiselle vuodelle. Tämä laki astuisi voimaan 1.1.2015, ja vaikuttaisi siten ensi kevään ajan nyt aloittaviin opiskelijoihin. Esitys valmisteltiin kiireellä, suljettujen ovien takana. Tämä näkyy epätasaisena lopputuloksena. Opiskelijoiden, opettajien, rehtoreiden ynnä muiden asiantuntemus olisi pitänyt ottaa huomioon valmistelun alusta lähtien, sillä nyt ongelmia tupsahtelee esiin tasaisin väliajoin, vaikka lain pitäisi olla kohta hyväksyttävänä eduskunnassa. Suurin ongelma on, että toteuttamiseen varatut 15 miljoonaa euroa eivät tule alkuunkaan riittämään. Laskelmiemme mukaan uudistus maksaa vuositasolla noin 63 miljoonaa euroa, mikäli se toteutetaan perustuslain edellyttämällä tavalla – eli kustantamalla tarvittavat oppimateriaalit, koulumatkat ja mahdolliset asumiskustannukset. Kustannuksia on kuitenkin jouduttu leikkaamaan, koska poliittisesti uudistukseen ei ole tippunut enempää rahaa. Tämä on tuottanut mielenkiintoisia tulkintoja: jos opiskelija ei ole hakeutunut yhteishaussa toiselle asteelle, hän ei maksa omavastuuosuutta matkakuluistaan – ja toisin päin. Esityksessä ei mainita sanallakaan sähköisiä oppimateriaaleja, läppäreitä tai tabletteja. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten edetessä hyvää vauhtia eteenpäin on linjaus ainoastaan paperisten kirjojen kustantamisesta uhka koko toiselle asteelle: digitalisoituminen ei tule ainakaan nopeutumaan Esityksessä ei ole huomioitu kunnolla muuta lainsäädäntöä. Esimerkiksi laki nuoresta työntekijästä rajoittaa oppivelvollisen päivittäisen työajan koulupäivinä kahteen tuntiin. 1. vuoden opiskelijoiden työnteolle asetetaan melkoisia esteitä. En usko, että yksikään pikaruokaketju palkkaa ketään kahden tunnin vuoroihin koulupäiville. Pakko on heikko kannustin, ja uudistuksella nitistetään koulukammoiselta nuorelta ne viimeisetkin opiskeluinnon rippeet. Nuori tarvitsisi jo aiemmin yksilöllisempää ja täsmällisempää huolenpitoa, joten järjestelmän tasolla pitäisi lisätä opinto-ohjausta, nuorisotyön ja koulun yhteistyötä sekä joustavuutta perusopetuksen oppimäärän opiskelemiseen. Nyt kuitenkin koko ikäluokkaan kohdistuva kallis uudistus toteutetaan ja samalla kavennetaan entisestään opetukseen ja ohjaukseen varattuja resursseja. Kuulostaako yhdenmukaiselta? Tai kannustavalta? Tai järkevältä? Ei minustakaan. Vielä olisi myös mahdollista perua koko kafkamainen uudistus ja sijoittaa nämä vähäisetkin resurssit niitä tarvitseville.

OTTO / PUHEENJOHTAJA

3 – 2 014

62


Hanki opiskelijaelämä

lukio.fi

OLET OPISKELIJAETUOIKEUTETTU.

SLL:n jäsenenä saat käyttöösi kaikkien Suomen opiskelijoiden yhteisen opiskelijaetupalvelu Frankin mahtavat opiskelijaalennukset. Tutustu Frankiin osoitteessa myfrank.fi ja säästä selvää rahaa.

@lukiolaiset @lukiolaiset Suomen Lukiolaisten Liitto


Uusia valmennuskursseja alkaa jo lokakuussa. Varmista hyvät tulokset aikaisella aloituksella.

SYKSYN PITKÄT KURSSIT MYYNNISSÄ. ILMOITTAUDU HETI!

Valmennuskurssit yliopistoon www.eximia.fi — 09 2727 130

Improbatur 3/2014  

Lehti lukiolaisille – vuoden kolmas numero.