Page 1

Alisa Vainio ei malta olla juoksematta s.18


HALUATKO YLIOPISTOON? TUTKITUSTI PARAS VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJÄ Riippumaton tutkimus 2014

Valmennuskurssit yliopistoon - 09 2727 130 - www.eximia.fi Abikurssit Ammattikorkeakoulut Biologia DI-osastot Englanti Farmasia

Kasvatustieteet Kauppatieteet Liikuntatiede Lääketiede Maantiede Maatalous-metsätieteet

Oikeustiede Psykologia Ravisemustiede Teologia Valtiotieteet Yhteiskuntatieteet


Tässä lehdessä

SUOMI SAATTAA KOHISTA pikkuleijonien MM-voitosta, mutta

urheilun superlupauksia löytyy muualtakin kuin lätkäkaukaloista. Abiturientti Alisa Vainio, 18, juoksi viime kesänä itsensä Suomen mestariksi ensimmäisessä 10 000 metrin kilpailussaan. Syyskuussa hän lähti maratonille ja tuli alittaneeksi olympiarajan. Tuolloin 17-vuotiaasta urheilijasta puhuttiin lehdistössä ”yleisurheilulupauksena” ja ”juoksusensaationa”. Vainio pokkasi saavutuksistaan Vuoden nuori urheilija -pystin tammikuussa Suomen Urheilugaalassa. Myös hänen taustansa on

alun perin jääkiekossa. Suorassa lähetyksessä voittajaa haastatellut toimittaja ihmettelikin, miten on mahdollista, että nuori jääkiekkoilijalupaus lähtee urheilulukiosta juoksijalupauksena. ”No, vaihtoaitiossa ei jaksanut istua. Teki mieli mennä vaan kokoajan”, Vanio sanoi ja sai yleisön nauramaan. Keväällä Vainio aikoo kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa englannin, äidinkielen ja terveystiedon. Se tulee tuottamaan hänelle vaikeuksia, sillä kirjoituksissa istuessaankin hänen tekisi mieli mennä. Jalat nimittäin puutuvat ikävästi, kun ei saa juosta. • RS

Annaleena Kurosen kirjoittama juttu alkaa sivulta 18. Valokuvat Alisa Vainiosta otti Meri Björn.

sivulla

24

30

36

... pohdimme, mitä käy verkossa vilahtaneille ”persikoille” ja ”munakoisoille”.

... on Improbaturin Suuri Tulevaisuusopas, joka (ainakin yrittää) auttaa sinua kesätöiden ja jatko-opintopaikan hommaamisessa.

… vierailemme startup-festareilla.

Lyhyempien juttujen sivunumerot löydät sisällysluettelosta eli sivulta 7.


n e n i a l o i k u L ovatko lukion jälkeiset suunnitelmasi avoinna?

Suorita ammaঞllinen tutkinto työsi yhteydessä!

Ota yhtey‚ä lähimpään oppisopimuskeskukseen ja tule keskustelemaan kanssamme!

www.keuda.fi/oppisopimus Puh. 040 1745 627

www.omnia.fi/oppisopimus omnia.fi/oppisopimus | puh. 09 2319 9890 Puh. 09 2319 9890

www.opso.fi Puh. 0400 360 731

www.oppisopimus.hel.fi Puh. 09 310 88431


kuva:

Pääkirjoitus

Meri Björn

”Naisurheilijoihin suhtaudutaan usein kovin erilaisella tavalla, kuin miesurheilijoihin.” KUN ALISA VAINIO, 18, tuli alittaneeksi olympiarajan ensimmäisellä maratonillaan, hän ei pelännyt puhua isoista tavoitteistaan ääneen. Arto Nybergin keskusteluohjelmaan vieraaksi kutsuttu nuori juksijalupaus sanoi suoraan, että toivoo Suomen urheiluliiton hakevan hänelle poikkeuslupaa osallistua Rion olympialaisiin. Urheiluliiton päässä oli toisenlainen ääni kellossa. Toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä nimittäin lyttäsi Vainion täysin: ”Nuorella tytöllä on omat illuusionsa. Se on ihan ymmärrettävää, sillä kaikki on hänen urallaan nyt tapahtunut kovin nopeasti”, hän totesi Ilta-Sanomien haastattelussa. Mäkelän tytöttelyä ei onneksi katsottu hyvällä. Muun muassa urheiluasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) toivoi julkisesti, että toimitusjohtaja punnitsisi sanavalintojaan uudelleen. Keskustelupalstoilla jäätiin pohtimaan, olisiko Mäkelän sävy ollut erilainen, jos poikkeuslupaa toivova nuori urheilija olisikin ollut mies. Se on valitettavasti hyvin mahdollista. Naisurheilijoihin nimittäin suhtaudutaan usein kovin erilaisella tavalla, kuin miesurheilijoihin.

Kun uimari Emilia Pikkarainen pääsee uutisotsikoihin, hän on ensisijaisesti ”formulakuski Valtteri Bottaksen kihlattu” – ei kansainvälisen tason kilpauimari. Kun Pikkaraisen nimeä googlaa, liittyy suurin osa hakutuloksista hänen ja Bottaksen suhteeseen tai Pikkaraisen Instagram-kuviin, joissa hän esiintyy bikineissä. Niistä lehdet uutisoivat mielellään, mutta jättävät samalla kertomatta uimarin kilpailumenestyksestä. Ja onhan niinkin, että Suomi meni aivan sekaisin pikkuleijonien MM-kullasta, mutta ei juurikaan juhlinut naisten ringeten MM-voittoa vain pari päivää aiemmin. Urheilijat – niin miehet kuin naisetkin – tekevät suunnattoman määrän työtä tavoitteidensa eteen. He harjoittelevat ja kilpailevat tuhansia ja taas tuhansia tunteja ollakseen yhä vain parempia lajeissaan. On tietysti selvää, ettei esimerkiksi media voi aina nostaa jokaista suoritusta tai kilpailua otsikoihin. En silti voi olla pohtimatta, miltäköhän Pikkaraisesta tuntuu, kun toimittajat ovat kerta toisensa jälkeen kiinnostuneita hänen bikineistään. Tai mitä Vainio ajattelee, kun suuri urheilupomo tytöttelee häntä maan isoimpiin kuuluvan lehden haastattelussa. Ajattelevatkohan he, että urheilumaailmassa saattaisi – valitettavasti – olla helpompaa miehenä?

Robert Sundman päätoimittaja

robert.sundman@lukio.fi

Twitter: @RobertSundman

5


LAPIN YLIOPISTO UNIVERSITY OF LAPLAND Pohjoisen puolesta − maailmaa varten

Hae Lapin yliopistoon

Kasvatustieteiden tiedekunta Oikeustieteiden tiedekunta Taiteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

hae.ulapland.f i hakijapalvelut@ulapland.fi 040 485 6583

Sinne eivät pienetkään unelmat huku

Korkeakoulujen yhteishaku 16.3.–6.4.2016

Haku erillisvalintoihin 12.4.–3.5.2016 /ulapland

6

@ulapland

/ulapland

@universityof lapland

lapinyliopisto.blogspot.fi


Sisällysluettelo & tekijät

3

| TÄSSÄ LEHDESSÄ

5

| PÄÄKIRJOITUS

7

| SISÄLLYSLUETTELO JA TEKIJÄT

8

| PROFIILIKUVAPALVELU: Tarina on tärkein

10 | AJANKOHTAISTA 12 | KOLUMNI: Elli Luukkainen 13 | MAAILMA KUVASSA 14 | DEAR IMPRO 15 | LYHYESTI: #lääppijä 16 | PALUU LUKOON: Riku Rantala 18

| Levottomat jalat

24 | Kuvajahti 30

| Improbaturin suuri tulevaisuusopas

36 | ”Ystävät, älkää epäröikö tuhlata”

- IMPROBATUR VIERAILI SLUSHISSA

40 | Anna Puun levy on täynnä kirjeitä matkan varrelta

54 | ESSEE: Loppuun harkittu sijoitus? 56

| MUISTIKUVA: Touko Hujanen

Aikuistuvien ihmisten asialla Lehti lukiolaisille 1/2016 Improbatur on neljästi vuodessa ilmestyvä, rohkeita aiheita pelkäämätön lukiolaisten aikakauslehti. Se on journalistisesti itsenäinen julkaisu, joka käsittelee yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kulttuuria lukiolaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Robert Sundman (RS) Ulkoasu Tuomas Järvenpää Toimitussihteeri Rosa Kettumäki Avustajina tässä numerossa Meri Björn, Touko Hujanen, Annaleena Kuronen, Elli Luukkainen, Arttu Muukkonen, Reeta Niemonen, Jose Riikonen, Anna Salmi, Eetu Sihvonen, Erkki Toukolehto, Nick Tulinen Kustantaja Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Lauri Puustinen, lauri.puustinen@lukio.fi Mediatiedot: www.improbatur.fi/mediatiedot Paino: Scanweb Oy, Kouvola Sisäsivujen paperi: Novapress Silk 80 g/m2 Kannen paperi: Maxi Silk 200 g/m2 Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs., 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi, etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (SLL:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur @Lukiolaiset ISSN-L 0784-705X ISSN 0784-705X ISSN 2341-8923 (Improbatur.fi) Tilaukset, peruutukset ja muutokset tilauksiin: www.improbatur.fi/tilaa 30. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljä kertaa vuonna 2016. Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna kaikille Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Mikäli olet liiton jäsen, ota yhteyttä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@lukio.fi, tai puhelimitse +358 9 5842 1500) osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa. Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa suoraan yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

7


Profiilikuvapalvelu

8


TARINA ON TÄRKEIN

KUVA: ARTTU MUUKKONEN

”Lähettiin Artun kanssa fiilispohjalta kuvailemaan Savitaipaleelle, Kuolimon järven jäälle. Kyllä me pohdittiin ennen kuvauspäivää, että minkähenkistä kuvaa haetaan. Päädyttiin kuitenkin siihen, että tilanne sitten näyttää, mitä muistikortille tallentuu. Kun päästiin jäälle, höpöteltiin vielä hetki omista visioistamme kuvan suhteen. Juteltiin selfieistä, Tinderistä ja mun muista kuvauskokemuksista. Päätettiin, että tänään ei oteta selfietä tuhannella filtterillä, vaan lähetään hakemaan jotain erityistä. Jotain uutta. Käppäiltiin luistelurataa kohti pientä saarta pienessä lumisateessa, joka häivytti edessä häämöttävää horisonttia coolisti. Siihen suuntaan alettiin ottaa kuvia toinen toisensa jälkeen, elävästi, mitään sen kummempaa yrittämättä ja tulevaisuuteen haahuillen. Monien otosten jälkeen seasta löytyi juuri se oikea. Hyvän kuvan ei tarvitse olla kuva kasvoista. Sen ei tarvitse sisältää hienoja vaatteita, hymyä tai Mr. Universum -lookia. Jokainen kuva kertoo tarinaa, ja jokaisella se tarina on erilainen. Ja jokaisessa kuvassa se tarina, se hetki on tärkein. Tämä kuva kertoo siitä, ettei sillä ole väliä mistä olet tulossa. Väliä on sillä, minne olet menossa.” – Henri Keränen, abiturientti, Savitaipaleen lukio

Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat toteuttavat yhdelle lukiolaiselle hänen toiveidensa mukaisen profiilikuvan. Lue lisää ja osallistu osoitteessa www.improbatur.fi/profiilikuvapalvelu.

9


HAE!

seamk.fi/haku 16.3.–6.4.2016

Ajankohtaista Kevään Water-opiskelijakuntafestivaalit järjestetään Rovaniemellä 9.-10. ja Lahdessa 16.-17. huhtikuuta Watereilla saat konkreettisia apuvälineitä esimerkiksi opiskelijakunnan kokousten ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyen. Lisäksi viikonloppu tarjoaa ideoita ja työkaluja tukemaan osallisuus- ja demokratiakulttuurin rakentamista lukiossa. Tällä tapahtumalla pääset vaihtamaan kokemuksia lukiolaisten kanssa ympäri Suomen sekä osallistumaan paikallisen piirin järjestämiin mielettömiin iltabileisiin. Opiskelijakuntafestivaalit ovat suunnattu ihan jokaiselle Suomen lukiolaiselle, eikä siis vain lukioiden opiskelijakuntien hallitusten jäsenille. Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa www.lukio.fi/water.

Mistä tämän lehden jutusta tykkäsit eniten? Mikä jätti kylmäksi? Lähetä postia osoitteeseen improbatur@lukio.fi tai vastaa kysymyksiin verkossa, osoitteessa www.improbatur.fi/lukijoilta. Voit myös seurata meitä Instagramissa (@Lukiolaiset), ottaa kuvan suosikkijutustasi ja jakaa sen tunnisteella #Improbatur. Palautetta antaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja ja leffalippupaketteja. Edellisen numeron osalta kirjapalkinto lähtee Ainolle Vantaalle! P.S. Kysyimme Lukiolaisten Liiton jäsenkyselyssä lukijoiltamme, mitä mieltä olette Improbatur-lehdestä. Lähes 90 prosenttia vastanneista yli kahdestatuhannesta lukijasta piti kuviamme laadukkaina ja juttujamme hyvin kirjoitettuina. Iso kiitos teille!


MEISTÄ PUHUTTUA @samturu: ”Some ei ole ainoa: ’Monelle nuorelle Improbatur on eka aikakauslehti minkä he saavat, ja siksi se on heille tärkeä.’ #magazinesymposium” @niinriina: ”Improbatur tuli ja teki minut iloiseksi” @Riikka_Suominen: ”Kun omaa kuolemaa pitää miettiä jo nuorena, niisk. Miten hieno artikkeli. http://improbatur.fi/ei-se-ollutkaanpitkittynyt-flunssa-vaan-parantumaton-syopa/” @valtterita: ”Yllättävän nopeesti menee aika kun lukasee kaikki vuoden kertyneet lehdet läpi. Kiitos @Voima_lehti @Ylioppilaslehti #Improbatur +muut.” @Aikakausmedia: ”#viikonaikkari 1/2016 on rohkea & laadukas lukiolaisten lehti #Improbatur! --”

MUUALLA KUULTUA ”Suomen Lukiolaisten Liiton XXXI liittokokous valitsi sunnuntaina Tampereella 19-vuotiaan Elli Luukkaisen uudeksi puheenjohtajakseen vuodelle 2016. Luukkainen on valmistunut Savonlinnan taidelukiosta viime keväänä ja opiskelee nyt Helsingin yliopistossa länsi­ja eteläslaavilaisia kieliä ja kulttuureja. -- Ensi vuoden varapuheenjohtajiksi valittiin Matin Moradi, 20, Tampereelta ja Auli Piiparinen, 19, Leppävirralta. -- SLL:n liittohallitukseen liittokokouksessa valittiin Pietu Heiskanen (Joensuu), Matleena Inget (Isojoki), Venla Kinnunen (Vantaa), Kaisla Luukkainen (Kesälahti), Viljami Miekkavaara (Viitasaari), Henri Miettinen (Helsinki), Mikaela Ranto (Viitasaari) ja Niko Ylä-Poikelus (Kaarina).” Lukio.fi, 16.11.2015

”Täytyykö meidän käyttää tietokoneita, parahtavat nuoret, kun he astuvat Kaarinan SOS-lapsikylän liikuntasaliin, joka on torstaiksi muuntunut Mehackitin teknologiatyöpajaksi. Puolessa tunnissa on toinen ääni kellossa ja nuoret koodaavat keskittyneesti. ’On kivaa oppia jotain uutta. Luulimme, että koodaaminen olisi vaikeaa, mutta tämähän on yllättävän helppoa’, toteavat Jenna Valkonen ja Sabina Majuri. -- Työpajassa nuoret käyttävät MIT:n kehittämää visuaalista Scratch-ohjelmointikieltä, joka löytyy ilmaiseksi netistä. ’On mahtava nähdä, miten nopeasti nuoret pääsevät kärryille koodauksesta. Ja tämä on meidän tarkoituksemmekin. Haluamme altistaa nuoret teknologialle, jotta he huomaavat, ettei se olekaan pelottavaa tai vaikeaa’, kertoo työpajan ohjaaja, Mehackitin Juha-Matti Santala.” – Turkulainen, 17.12.2015 ”Norjalaisessa lukiossa saa kohta pelata videopelejä oppitunnilla ihan luvan kanssa, kertoo Ars Technica. Bergenissä sijaitsevassa Garnesin lukiossa aloitetaan nimittäin elokuusta lähtien opettaa elektronista urheilua eli käytännössä tietokonepelien pelaamista. Opetus tapahtuu erityisellä e-urheilu-linjalla, johon hyväksytään 30 opiskelijaa. Muiden aineiden ohessa oppilaiden kolmivuotiseen lukiokoulutukseen kuuluu joka viikko viisi tuntia peliharjoittelua. Harjoittelu ei ole pelkkää pelaamista, vaan siihen kuuluu myös fyysistä treeniä kuten refleksien ja kestävyyden harjoittamista.” – Tivi.fi, 12.1.2016

11


Kolumni TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT JA ELÄMÄN HEDELMÄPELI

LUKIOSSA SAA VASTAILLA usealta taholta kysymyksiin siitä, mitä tulevaisuudessa aikoo tehdä. Kun yhteishaku abikeväänä lähestyy, pommitus vain kiihtyy. Tuntuu kuin kaikki odottaisivat valmista vastausta – ja jos sellaista ei ole antaa, on tippunut kelkasta. Silloin mieleen kannattaa palauttaa, ettei nyt ole oikea hetki miettiä sitä, mitä muut sinulta odottavat. Nyt täytyy keskittyä vain ja ainoastaan omaan itseensä ja siihen, mitä itse tahtoo tehdä. Oma kultainen sääntöni tulevaisuuden suunnittelussa on yksinkertainen, mutta ei läheskään aina itsestäänselvyys: tee vain asioita, joista koet saavasi jotain hyvää irti ja jotka vievät sinua jollain tavalla eteenpäin. Silloin elämä heittelee sinua juuri oikeisiin suuntiin. Aseta itsellesi tavoitteita, joiden eteen on mukava tehdä töitä ja pidä kiinni haaveista, joista innostut. Yhteishaun kohdalla sääntö kuuluu näin: älä hae opiskelemaan paikkaan, johon et halua. Vietät korkeakoulussa monta vuotta, pidempään kuin lukiossa. Taival käy raskaaksi ilman intoa ja motivaatiota. Jos ajatus aineen opiskelemisesta ja pääsykoemateriaalin hypistely ei saa mahanpohjassasi minkäänlaista liikehdintää aikaan, mieti vielä kerran miksi olet suuntaamassa juuri sinne. Mikä siinä saa sinut innostumaan? Vai saako mikään? Mistä kaivat motivaatiosi? Aloittaessani lukion omat suunnitelmani olivat olleet selvillä jo yli kymmenen vuotta. Abisyksyyn mennessä nuo suunnitelmat olivat ehtineet muuttua täysin. Alttoviulu ja laulu vaihtuivat serbian kieleen ja Balkanin alueen historiaan. Ei ollut helppoa luopua lapsuuden ja nuoruuden unelmista, mutta muualla syttynyt intohimo oli vahva. Pääsykokeisiin luin intoa puhkuen ja ajatus eteläslaavin tunneista yliopistolla saivat välittömästi hymyn korviin. Samanlainen hymy oli huulillani myös pitkin viime syksyä, kun haaveeni olivat käyneet toteen ja aloitin länsi- ja eteläslaavilaisten kielten ja kulttuurien opinnot Helsingin yliopistossa. Hullut ideat ja haaveet ovat juuri niitä, joita täytyy tavoitella. Ne toteutuvat tekemällä. On toki mahdollista, että ensimmäinen polku ei olekaan se oikea tai suunnitelmat muuttuvat radikaalistikin. Se ei kuitenkaan tapa! Mikä parasta, kaikesta oppimastasi ja kokemastasi on varmasti joskus hyötyä. Aina löytyy seuraava kiinnostava polku. Tälle palstalle kirjoittavat Improbaturin vierailevat kolumnistit. Elli Luukkainen on Suomen Lukiolaisten Liiton tuore puheenjohtaja ja viime kevään ylioppilas.

12

kuvitus:

Eetu Sihvonen


Maailma kuvassa

kuva:

testing / shutterstock.com

TÄMÄ KUVA on otettu muutama päivä ennen joulua Taivaallisen rauhan aukiolla, Kiinan pääkaupungin Pekingin keskustassa. Hengityssuojainta käyttävä sotilas ei ole maassa mitenkään tavaton näky, mutta tällä kertaa suojautumiseen oli erityisesti aihetta. Viranomaiset antoivat nimittäin joulukuun alussa ensimmäistä kertaa ikinä kaupungin ilmanlaadusta punaisen tason hälytyksen. Jopa terveitä ihmisiä kehotettiin välttämään ulkona liikkumista. Kiinassa on kuitenkin tahtoa päästä eroon jatkuvista saastesumuista. Se voikin olla yksi syy siihen, että samoihin aikoihin kun Pekingissä annettiin hälytyksiä, päästiin Pariisissa YK:n ilmastokokouksessa historialliseen sopuun. Kaikki maat sitoutuivat pitämään maapallon lämpötilan nousun selvästi alle kahdessa asteessa. • RS

Tällä palstalla näytämme uutiskuvin, mitä maailmalla tapahtuu.

13


Dear Impro

?????? VOIKO LUKION OPETTAJA TAI REHTORI MÄÄRÄTÄ WANHOJEN TANSSIEN PARIT? ”PERIAATTEESSA VOI. Tanssiparien valitsemisesta tai määräämisestä ei ole olemassa erityisiä säännöksiä. Periaatteessa opettaja voi organisoida kurssiin liittyvät tehtävät haluamallaan tavalla ja vaikuttaa myös wanhojen tanssien pareihin. Esimerkiksi matematiikan tunnillakaan mikään ei estä opettajaa muodostamasta pareja vaikkapa laskutehtävää varten. Wanhojen tansseissa kyse on kuitenkin jostain aivan muusta kuin vartin mittaisesta paritehtävästä. Tanssiparien määrääminen ei missään tapauksessa olekaan hyvä toimintatapa. Yksi tärkeimpiä asioita tanssien harjoittelun ja itse päivän sujumisen kannalta on se, että kaikki osallistujat tuntevat olonsa luontevaksi. Viime kädessä wanhojen tanssit ovat opiskelijoiden oma, yhteishenkeä luova perinne – eivät väkinäinen kurssisuoritus. Niinpä tanssijoilla tulisi olla vapaus sopia parit itse. Parien määrääminen sotii myös lukion opetussuunnitelman perusteiden ajatuksia vastaan. Wanhojen tanssit järjestetään yleisimmin liikunnan syventävänä kurssina, joka kulkee nimellä ’Yhdessä liikkuen’ (LI4). Kurssin valtakunnallisessa kuvauksessa painotetaan nimenomaan opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden edistämistä sekä aktiivista osallisuutta ja yhteistoimintaa. Kaikki tämä on sellaista, jota ei pakottamalla saavuteta, eikä parien määrääminen sovi kurssin keskeisimpään ideaan.” – Otso Salvi, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Suomen Lukiolaisten Liitto

Tällä palstalla vastaamme lukijoidemme lukio-opintoihin liittyviin (ja niihin liittymättömiin) kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen improbatur@lukio.fi.

14


Lyhyesti

###### #LÄÄPPIJÄ MIKÄ? Tammikuisena viikonloppuna tuhannet suomalaiset jakoivat sosiaalisessa mediassa kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä tunnisteilla #lääppijä ja #lääppijät. Kampanjan käynnisti oululainen Satu Lapinlampi. Viikonloppua seuraavana maanantaina Twitteristä löytyi tunnisteella jo yli 15 000 twiittiä. MIKSI? Seksuaalista häirintää tapahtuu valitettavan paljon, mutta samalla siitä puhutaan aivan liian vähän. Lapinlampi halusi tuoda kampanjan avulla näkyviin vaietun ilmiön. ”Toivon että ongelma pysyy jatkossakin esillä näkyvämpänä ja tuomittavampana. Jostain syystä asiaa on vähätelty kauhean paljon. Jos joku puristaa pakarasta tai tarttuu tissiin, niin sitä ei ole välttämättä koettu, että se on iso itsemääräämisoikeuden loukkaus”, hän tuumi Yle Uutisten haastattelussa. ENTÄPÄ LUKIOLAISET? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n viime vuonna toteuttaman kouluterveyskyselyn mukaan viisitoista prosenttia lukiota käyvistä tytöistä ja viisi prosenttia pojista on kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti. Kyselyssä väkivallaksi määriteltiin vastentahtoinen intiimi koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen sekä maksun tarjoaminen seksistä. Lukioilla on oltava suunnitelma seksuaalisen häirinnän torjumiseksi. Laki määrää, että opetuksen järjestäjän on laadittava paikallisen opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Opetuksen järjestäjän vastuulla on myös suunnitelman toimeenpaneminen sekä sen noudattamisen valvominen. Suunnitelmassa on otettava huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Tällaiseen suunnitelmaan on myös kirjattava, miten asiat käsitellään ja kuka tukee opiskelijaa mahdollisissa häirintätapauksissa. Yleensä apua on saatavissa terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta. Myös muun lukiohenkilökunnan kuuluu puuttua seksuaaliseen häirintään. • RS

Tällä palstalla perehdytään lyhyesti ajankohtaisiin ilmiöihin.

15


Pohjimmiltaan hikari teksti:

Jose Riikonen —

Riku Rantala oli huippulukio Ressussa kiireinen nahkarotsihikari bleisereiden, salkkujen ja EU-jengin seassa.

16

kuvat:

I

Nick Tulinen

stumme rauhallisesti Ressun lukion luokkahuoneessa, kun Riku Rantalan puhelin soi. ”Haloo. Joo. Joo. Joo. Mitä helvettiä? No olisi soittanut mulle! Juttu on se, että Jarmon piti hoitaa se pönttö. Lavuaari on siellä autotallissa.” (Silmien pyörittelyä.) ”Siellä vitun autotallissa.” (Hermostunutta kävelyä edes takaisin.) ”Se hana on se perus. Se Oras Vega. Oras Vega!” Puhelu loppuu. ”Meillä tehdään remonttia. Hirveä vesivahinko. Kaipasin sitä ihan todella vitusti nyt, kun vaimo on raskaana kolmannen kakaran kanssa, pitäisi kirjoittaa kirja ja tehdä vittu sitä, tätä, tota ja näin. Sen takia tämä on nyt tällaista, sori.” Tämä Rantalan haastattelu on myöhästynyt puolisen vuotta, mutta emme kanna siitä hänelle kaunaa. Mies on ollut kiireinen lukiosta lähtien.


Paluu lukioon

“Tajusin vasta Ressussa, että on pakko tehdä töitäkin. Räkä valui nenästä, kun jengi ympärillä oli todella fiksua.”

KUKA? Riku Rantala (s. 1974) on suomalainen toimittaja, tuottaja ja juontaja. Hän on suurelle yleisölle tuttu erityisesti Tuomas ”Tunna” Milonoffin kanssa tehdyistä Madventures- ja Docventures-sarjoista, joista parivaljakko on palkittu Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla ja Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla.

H

elsingin lähiössä kasvanut Rantala meni ensin vuodeksi Puistolaan lukioon syksyllä 1990. Silloin lukioissa opiskeltiin vielä luokissa, kuten peruskoulussa edelleen. Rantalan aikatauluihin se sopi huonosti. Rantalalla oli duuni (Prismassa ensin kärryjen työntelyä ja sitten hedelmä- ja vihannesosaston hoitamista), harrastuksia (kuten partio) ja niin edespäin. ”Silloin Ressu oli ainoita lukioita, joissa sai itse suunnitella opintonsa ja aikataulunsa. Soitin silloiselle reksille ja kysyin, että voisinko tulla nyt vuoden myöhässä sinne.” Huippuoppilaana hän pääsi Ressuun, mutta kiire jatkui.

R

antala oli älykäs. Se teki hänestä pikkuisen ylimielisen. Sellaisen näsäviisaan, joka ajattelee, että lahjoilla pärjää loppuun asti. ”Tajusin vasta Ressussa, että on pakko tehdä töitäkin. Räkä valui nenästä, kun jengi ympärillä oli todella fiksua.” Rantalalla ei ollut enää saumoja olla se älykkäin. Ehkä osittain siksi hänestä tuli vähän kovanaama. Nahkarotsi, buutsit ja rokkitukka. Ei hän kavereille ilkeillyt, mutta aina välillä piti päästä pätemään. ”Kerran täällä esiintyi joku kristillinen rockyhtye. Olin eturivissä ja huusin tyyliin ’soittakaa Paranoid!’ Ne ärsyyntyi, ja sanoi, että tule sinä tänne lavalle. Kyllä mä sinne sitten menin, mutta otin opikseni.”

H

uippulukion meininki oli, jos ei nyt kilpailuhenkistä, niin ainakin erilaista kuin ihan tavallisessa lukiossa. ”Täällä jengi veti bleiserit päällä ja salkut kädessä. Tunnakin (Milonoff) oli jossain vaiheessa bleiserimies. Ja täällä oli EU-jengi. Kelaa nyt! Niillä oli EU-sateenvarjot, EU-sukat ja näin. Ne oli siis tyyppejä, jotka halusivat, että Suomi liittyy Euroopan Unioniin.” Rantalan mukaan hyvää Ressussa oli se, ettei mitään erityistä hierarkiaa päässyt syntymään erilaisten porukoiden välille.

Hän arvelee, että huippulukiossa saatettiin olla tavallista suvaitsevaisempia. ”Kaikki me oltiin kuitenkin pohjimmiltaan hikareita, se yhdisti.”

J

oillekin lukio on mukavaa kellumisen aikaa lapsuuden ja aikuisuuden välissä. On aikaa miettiä, mitä sitä meinaa aikanaan tehdä. Rantalalla oli se kiire. ”Mä menin kalenterin orjana.” Kiirettä enemmän ahdisti se, ettei tiennyt, mitä olisi alkanut tehdä lukion jälkeen. Kun kirjoitukset olivat ohi (5 laudaturia), moni opiskelukaveri sai heti opiskelupaikan ja oli jo pian oman alan kesätöissä. ”Mulla ei ollut mitään.” Rantala haki lukon jälkeen oikeustieteelliseen ja teatterikorkeakouluun, muttei päässyt. ”Koulu oli mennyt hyvin, joten akateeminen ura olisi varmaan ollut odotettavissa, tai ainakin sitä odotettiin.” Lopulta hän päätyi Tampereen yliopistoon opiskelemaan tiedotusoppia. Tutkinnon suorittaminen jäi tosin kesken – kuten kaksi muutakin yliopistotukintoa. ”Se ei sittenkään ollut mun juttu.” Ja se on Rantalan tärkein viesti.

N

uoren kuin nuoren – ja etenkin huippulukiossa opiskelevan – kohdalla on usein odotuksia siitä, millainen hänestä pitäisi tulla. Virka, ura, talo, auto ja niin edespäin. ”Jos saisin nyt puhua sille ahdistuneelle 17-vuoiaalle Rikulle, sanoisin, että ota rauhassa. Anna intuition viedä. Tee mistä tykkäät. Ei tarvitse mennä sen putken mukana, vaan sen ulkopuolelta voi tulla paljon kiinnostavia juttuja vastaan.” Mutta nyt alkaa taas olla kiire. Alkamassa on seuraava tapaaminen, ja kotonakin odottaa remontti ja Oras Vega. Juttusarjassa tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa.

17


Levottomat jalat teksti:

Annaleena Kuronen —

kuvat:

Meri Brjörn

Juoksusensaatio Alisa Vainio, 18, ei pidä itseään sensaationa. Tammikuussa Vuoden nuoreksi urheilijaksi valittu abiturientti käy koulua siinä missä muutkin, vaikka istuminen käy hänelle toisinaan kärsimyksestä.

18


19


Aika on hurja. Aivan tajuttoman hurja. Vainion ik채luokassa nopeammin on tiett채v채sti juossut ainoastaan yksi kenialainen.

20


A LISA VAINIO herää kotikaupungissaan Lappeenrannassa joka aamu kuuden ja seitsemän välillä, vetää lenkkarit jalkaansa ja lähtee juoksemaan. Välillä nappikuulokkeissa on seurana NRJ:n aamushow’n juontaja, toisinaan isä tai äiti pyöräilee vierellä. Silloin tällöin myös paikalliset papat tunnistavat Vainion ripeän askeleen. Hekin saattavat tulla hetkeksi pyöräilemään rinnalle ja juttelemaan. Useimmiten nuori nainen juoksee kuitenkin yksin hiljaisuudessa, keskellä itäsuomalaista korpimetsää, pimeyden syleilemänä. Ja hän juoksee kovaa. Vainion vauhti on niin päätähuimaava, että tämän talven historiallisilla plussakeleillä hän sai juosta mikroshortsessa joulukuun puoleen väliin saakka. Ennen pakkasen tuloa yhtään lämpimämpi varustus olisi ollut hänelle liikaa.

A

lisa Vainion nimi nousi otsikoihin syyskuussa, kun hän juoksi Kullervo-maratonin Joutsenossa aikaan 2.33,24. Se tarkoittaa, että hänen keskinopeutensa oli lähes 17 kilometria tunnissa. ”Teinisensaatio”, ”monilahjakkuus”, ”nuori juoksijalupaus” ja ”koko kansan Alisa”, huusivat otsikot, ja Vainio joutui salaamaan puhelinnumeronsa. Ennen syyskuuta hän oli jo voittanut ison pinon SM- ja EM-mitaleita omassa ikäluokassaan, mutta ne saavutukset eivät olleet päässeet lööppeihin asti. Vainio itse suhtautui juoksuunsa vitsikkäästi. ”Kävin vähän purkamassa kirjoitusten paineita #marathon #Rio2016”, hän twiittasi pari päivää kisojen jälkeen. Tulos oli poikkeuksellinen kolmesta syystä. Yksi: Aika on hurja. Aivan tajuttoman hurja. Se on kuudenneksi kovin aika, jonka kukaan suomalaisnainen on koskaan juossut maratonilla. Sen lisäksi aika on juniorien eli alle 20-vuotiaiden kaikkien aikojen Euroopan ennätys. Vainion ikäluokassa nopeammin on tiettävästi juossut ainoastaan yksi kenialainen. Maratonin naisten maailmanennätyksen on puolestaan juossut brittiläinen Paula Radcliffe vuonna 2003 aikaan 2.15,25. Kaksi: Vainio on 18-vuotias, eli hän ei saa Kansainvälisen olympiakomitean sääntöjen mukaan vielä edes kilpailla 42 kilometrin eli maratonin matkalla. Maratonille ja kävelymatkoille on asetettu 20 vuoden suojaikäraja, sillä lajeja pidetään äärimmäisen kuluttavina. Vaikka Vainio siis haluaisikin, ei hän ensi kesän olympialaisissa voi maratonia juosta. Hän aikoo kuitenkin yrittää olympiarajan alittamista vielä kymmenen ja viiden kilometrin matkoilla kevään kisoissa.

Kolme: Kullervo-maraton oli Vainion ensimmäinen. Miten 18-vuotias suomalainen kestävyysjuoksija on onnistunut kapuamaan maailman huipulle? Vastauksen saadakseen täytyy matkustaa Lappeenrantaan.

U

rheiluseuran toimiston seinät on koristeltu kauttaaltaan palkintopokaalein ja lehtileikkein. Lappeenrannan Urheilu-Miehet on kasvattanut monta menestynyttä suomalaisurheilijaa. Herää kysymys, onko paikalliseen juomaveteen lisätty steroideja. Lumihiutaleet putoilevat hiljaa asfalttiin, maa on joulukuun puolivälissä ensimmäistä kertaa jäässä. Toimistossa tarjoillaan karjalanpiirakoita ja glögiä. Vainio, jonka hiusten latvat on värjätty pinkeiksi, istuu äijänkäppyröiden keskellä vakavailmeisenä. 162-senttinen juoksija voisi pienen kokonsa puolesta mennä kymmenvuotiaasta. Yksisanaiset vastaukset ja tiukka katse kuitenkin paljastavat, että hän on henkiseltä kantiltaan luultavasti huoneen päättäväisin ihminen. Tänään hän on median tavattavissa, yhden päivän varoitusajalla. Se on poikkeuksellista. Yleensä arki on niin rutinoitunutta, että päiviin ei mahdu ylimääräisiä menoja. ”Olemme pyrkineet vaikuttamaan siihen, ettei Alisa voi olla joka päivä ja joka viikko jossain tilaisuuksissa, vaan hänen täytyy tehdä omaa juttuaan”, sanoo valmentaja Rami Virlander. Vainion viikko-ohjelmaan kuuluu 140 kilometriä juoksua, vähintään kolme tuntia treeniä päivässä. Päälle tulevat vielä venyttelyt, hieronnat ja ruokailut. Lisäksi on harjoitusleirit ulkomailla muutaman kerran vuodessa. Ai niin – ja koulunkäynti. Huippu-urheilijan elämä on suunniteltu niin, että jokainen juostu kilometri vie lähemmäs tavoitteita: tiettyä vauhtia, tiettyä kisaa, parempaa suoritusta, Rion kesäolympialaisia, voittamista. Koulu tulee sivussa. ”Koulussa muilla on hirveästi meikkiä ja hienot vaatteet. Mie oon ehkä just ja just ehtinyt vaihtaa treenikamat pois päältä. Kun muut miettivät, mitähän sitä tekisi koulun jälkeen, miulla on jo fokus seuraavassa treenissä”, Vainio sanoo. Vainio käy Kimpisen lukiota ja Lappeenrannan urheiluakatemiaa. Poissaoloja kertyy paljon, vaikka hän onkin järjestänyt opinto-ohjaajan kanssa itselleen joustoa. ”Mie en ole ehkä paras esimerkki huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämisestä. Koetulokseni eivät ole mitenkään mainittavia. Opinnot sujuvat ihan hyvin siihen nähden, miten vähän teen töitä. Jos tekisin paljon enemmän töitä, niin sitten varmaan menisi paremminkin.”

21


”En voisi istua koulussa, jos en olisi tehnyt aamulla lenkkiä. En pystyisi lähtemään sängystä suoraan kouluun, en selviäisi siitä koulupäivästä. Syksyllä istuin lyhyen matikan kirjoituksissa kolme tuntia, ja se oli tosi vaikeaa.”

Jotkut opettajat suhtautuvat Vainion urheilu-uraan kannustavasti. Heille riittää, että Vainio tulee tunneille silloin kuin kerkeää ja käy kokeissa. Toiset taas pistävät hänet tekemään ylimääräisiä lisätehtäviä jokaisesta poissaolosta. ”Ei se harmita, kyllä mie ne teen. Lähinnä se, miten kerkeän tehdä ne, menee tiukille.” Myös koulukaverit kannustavat ja onnittelevat Vainiota hyvistä suorituksista, mutta välillä hän saa nyrpeitä katseita osakseen. ”Vähän tuntemattomammat saattavat katsoa siihen malliin, että toi ei koskaan käy tällä kurssilla. Sen takia nolottaa välillä mennä tunnille, jos olen ollut vaikka viisi poissaoloa putkeen.” Toisaalta poissaoloihin on aika hyvä syy? ”Niin.” Ja se on sen arvoista? ”On.”

K

un Vainio oli pieni, hän haaveili korkeintaan poliisin tai palomiehen ammatista – silloin kun ei ajatellut ryhtyvänsä urheilijaksi. Hän kilpaili nuorempana SM-tasolla jääkiekossa, pikaluistelussa, jalkapallossa ja jääpallossa. Monipuolinen lajitausta on tehnyt Vainiosta vahvan ja ketterän. ”Alisan taustat ovat erittäin monipuoliset ja tuntimäärältään kovat. Sen takia hänellä on ollut poikkeuksellisen hyvät edellytykset lähteä tekemään kestävyysjuoksun lajiharjoittelua”, valmentaja Virlander sanoo. Vainion molemmat isoveljet pelaavat jääkiekkoa, ja Vainiokin halusi pitkään jääkiekkoilijaksi. ”Päätin muutama vuosi sitten, että se on miun päälaji.” Mutta jääkiekkoilijanakin Vainio juoksi alku- ja loppuverryttelyissä enemmän ja nopeammin kuin muut. Vaihtoaitioissa hän turhautui nopeasti. ”Tuli sellainen olo, että en mie halua istua täällä. Mieluummin vaikka juoksisin tämänkin ajan ja käyttäisin sen hyväksi.” Vainiolla on selvästi vaikeuksia pysyä pitkiä aikoja paikoillaan. Kovaan rasitukseen tottuneet jalat puutuvat nopeasti. Haastattelunkin aikana hän kiemurtelee tuolillaan monta kertaa. ”En voisi istua koulussa, jos en olisi tehnyt aamulla lenkkiä. En pystyisi lähtemään sängystä suoraan kouluun, en selviäisi siitä koulupäivästä. Syksyllä istuin lyhyen matikan kirjoituksissa kolme tuntia, ja se oli tosi vaikeaa”, Vainio sanoo. Vainion tavallinen treenikerta kestää vähintään puolitoista tuntia, pitkä treeni kolme tuntia tai yli. Hän ei pidä välipäiviä,

22

ellei ole ihan pakko. Aikaisemmin Vainio pakotti itsensä treenaamaan, vaikka oli kuinka rättiväsynyt tai jalka oli kipeä. ”Lähdin silti, koska mie vaan halusin, että saan ne reenit tehtyä.” Nykyään hän on huomannut pääsevänsä parempiin tuloksiin, kun lähtee lenkille vain silloin, kun juokseminen tuntuu hyvältä, eikä pakota itseään. ”Sitten pystyy tekemään kovemmilla tehoillakin, kun on kunnolla palautunut.” Vainion kohdalla treeni jää tosin väliin vain poikkeustilanteissa – ei siis niinä tavallisina maanantai-iltoina, kun räntää sataa vaakasuoraan päin naamaa ja tekee mieli kellahtaa sohvalle jäätelöpurkki kädessä katsomaan Netflixiä. Hän rakastaa juoksemista siksi, että hän kokee olevansa juostessaan paljon isompi kuin tavallisesti, sekä henkisesti että fyysisesti. ”Kun mie nyt tälleen oon tässä [haastattelussa], niin miusta tuntuu että en mie oo mitenkään tärkeä”, Vainio sanoo. ”Mutta kun juoksen, miulle tulee hyvä ja vahva olo.”

V

ainio ei pidä itseään poikkeuksellisena, mutta joiltakin osin urheilijan elämä on erilaista kuin muiden. 18-vuotissyntymäpäivänään Vainio twiittasi, etteivät häntä kiinnosta baarit tai röökinpoltto: ”’nyt voit sitten mennä baariin ja polttaa tupakkaa’ ..ei ole käynyt mielessäkään :D #aikuinen #nainen #18” Juhlimisen sijaan hän rentoutuu katselemalla Salattuja elämiä, elokuvia tai hengailemalla kavereidensa ja koiriensa kanssa. Tosin perheen labradorinnoutajat, Viivi ja Lumikki, juoksevat yläkerran vaatehuoneeseen piiloon, kun Vainio vetää lenkkivaatteet ylleen. Koirat eivät suostu enää lenkille Vainion kanssa. ”Kyllä ne äidin kanssa suostuvat lähtemään, mutta minusta niillä on liikaa huonoja kokemuksia. Ne ovat hyytyneet matkalle, eikä se ole enää ollut juoksua se loppumatka”, Vainio virnistää. Vainion äiti on pankkialalla, isä työskentelee vesilaitoksessa. Isä jää tänä keväänä vuorotteluvapaalle, jotta voi olla treeneissä täysillä mukana. Kotiin on hankittu kuntopyörä ja tästä talvesta lähtien myös juoksumatto. ”Kyllä he [perheenjäsenet] tietävät, että mie teen tosi paljon töitä joka päivä. Olisi se nyt ihme, jos mitään ei tapahtuisikaan. Varmaan he ajattelevat ihan samalla tavalla.”


V

ainio suhtautuu menestykseensä hämmentävän käytännönläheisesti. Pitkäjänteisen, oikeastaan koko elämän kestäneen harjoittelun takia jotkut viime syksyn ennätysmaratonista revityt otsikot naurattivat häntä. ”Ei se juoksu miun mielestä mikään sensaatio ollut. En mie ole mitenkään yhtäkkiä vaan ilmestynyt ja juossut maratonia noin kovaa. Kaikki ajattelee, että mie oon jostain sohvalta lähtenyt, joillain lahjoilla juossut. Ei se ole niin. Kyllä mie oon ihan töitä tehnyt.” Haastattelun aikaan Vainio on juuri joutunut jättämään tärkeät kisat väliin jalkapohjassa olevan tulehduksen takia. Viikon juoksutauko harmittaa häntä silminnähden todella paljon. ”Pelottaa, että kun lähden huomenna taas juoksemaan, miltä se tuntuu. Ärsyttää, jos ei ole sama vauhti kuin aikaisemmin. Miulla on tietty vauhti, joka pitää olla kevyillä ja kovilla lenkeillä. En tiedä, miten selviän siitä, jos ekalla lenkillä en pääsekään samaa vauhtia.”

Vainion valmentajankin mukaan Vainio on ennen kaikkea intohimoinen harjoittelija, jolla on valtava halu kehittyä. Mutta mistä halu tulla maailman parhaaksi oikein syntyy, jos ei lappeenrantalaisesta juomavedestä? ”Miksi ei asettaisi tavoitteita korkealle, jos haluaa pärjätä? Alisa on kulkenut ikäluokissaan aina aika korkeaa rataa, joten totta kai tavoitteena pitää olla, että se kehitys jatkuu ja johtaa myös aikuisvaiheessa menestymiseen. Oma tekeminen ratkaisee. Valmennuksessa on tärkeää keskittyä päivittäiseen tekemiseen ja menestys tulee sen mukaan miten siinä sitten onnistuu, mutta eihän siinä menestymisessä mitään kattoa ole. Kaikki on mahdollista”, sanoo Virlander. ”Suurin tavoitteeni on saavuttaa kenialaisten taso. Ei ole mitään syytä hävitä heille”,Vainio sanoo vakavana ja lisää: ”Ovathan kenialaisetkin ihan samanlaisia ihmisiä. Eivät he ole millään tavalla poikkeuksellisia.” Niin. Näin puhuu vain poikkeuksellinen ihminen.

23


24


KUVAJAHTI teksti:

Robert Sundman – kuvitus: Anna Salmi

Somessa pelataan kovaa peliä, jossa kalastellaan, varastellaan ja levitetään ihmisten henkilökohtaisia alastonkuvia. Improbatur selvitti, mistä on kyse.

25


K

anadan länsirannikolla, noin 30 kilometrin päässä Vancouverista, sijaitsee suunnilleen Mikkelin kokoinen Port Coquitlamin kaupunki. Kaupunkia syleilevä syyskuinen perjantai-iltapäivä on leuto ja aurinkoinen. Kun moni vielä palailee töistä ja koulusta kotiin, valmistautuu 15-vuotias Amanda Todd kertomaan tarinansa YouTuben kautta koko maailmalle. Hän kaipaa nyt kipeästi apua. Kaikki alkoi Toddin ollessa seitsemännellä luokalla, vuosien 2009 ja 2010 vaihteessa. Hänen vanhempansa olivat eronneet jo jonkin aikaa sitten, ja tämä oli juuri muuttanut isänsä luokse asumaan. Todd oli löytänyt juttuseuraa Omeglesta ja Chatroulettesta – verkkopalveluista, joissa internetin käyttäjät voivat keskustella ja videochattailla tuntemattomien ihmisten kanssa ympäri maailman. Palvelut arpovat aina keskustelukumppanin, eikä ohjelmaan voi etukäteen vaikuttaa. Kun siis joku lopulta ilmestyy langan päähän, et voi tietää kuka hän todella on. Yksinäinen Todd viihtyi palvelussa: Monet juttukaverit kutsuivat häntä kauniiksi ja upeaksi, jopa täydelliseksi naiseksi. Kehut olivat imartelevia. Niistä tuli hyvä ja itsevarma olo. Toisinaan viestit muuttuivat astetta tuhmemmiksi. Lopulta erään kerran tuntematon mies maanitteli Toddin näyttämään web-kameralle rintansa. Hän epäröi hetken, mutta päätti suostua.

S

e, että joku pyytää netissä vilauttamaan, ei ole harvinaista. Oikeastaan se on melko arkipäiväistä myös Suomessa. Asian osoitti viimeksi Yle TV1:n MOT-ohjelma pari vuotta sitten. Toimittaja Kirsi Skön loi siinä nuorten avustuksella valeprofiilit IRC-Galleriaan ja Kuvake.netiin 13-vuotiaalle ”Jennalle” ja 14-vuotiaalle ”Emmalle”. Profiileja ei juurikaan tarvinnut ylläpitää tai rakentaa. Jo tarpeeksi aidonoloiset kuvat riittivät takaamaan huomion. Yhteydenottoja alkoi tulla välittömästi, enimmäkseen 20–30-vuotiailta miehiltä. Miehet olivat suorasanaisia. Moni halusi puhua seksistä, osa jopa ehdotti suoraan sen harrastamista. Toiset puolestaan toivoivat tytöiltä vähäpukeisempia kuvia:

13 ja niin jumalaisen kaunis ;) Ooks neitsyt? haluuks menettää?

Saanko yhen kuvan tiiän jos et suostu mut tahtoisin koko vartalokuvan sust alusvaatteil ;) Koska oot seksikäs

26


Kuvat oli onnistuttu hakkeroimaan Applen iCloud-pilvipalvelusta, jossa suurin osa iPhone-puhelinten käyttäjistä säilyttää kuviaan.

Tällainen viestittely ei tietenkään itsessään tapahdu IRC-Gallerian julkisella seinällä, vaan muissa sosiaalisen median palveluissa. Toiminnan kaava on tämä: Ensin kuvia kehutaan galleriassa tai vaikkapa Instagramista. Sitten keskustelua yritetään jatkaa esimerkiksi Kikissä tai Snapchatissa. Sävy saattaa muuttua nopeasti seksuaalisemmaksi. Jos sille asteelle päästään, vaihtavat kuvat omistajaa usein juuri näissä palveluissa. Intiimien kuvien jakamisen tai verkossa vilauttelun voisi ajatella olevan jokaisen oma asia. Näin ei kuitenkaan ole. Alle 18-vuotiaan alastonkuvat määritellään Suomen laissa lapsipornoksi. Niiden levittäminen ja hallussapito on siten laitonta. Myös seksuaalissävytteinen viestittely alaikäisen kanssa täyttää jo itsessään lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkit.

Toinen, myös täysi-ikäisiä piinaava ongelma, liittyy tietoturvaan ja kuvien leviämiseen. Esimerkiksi syksyllä 2014 yhdysvaltalaiset viihdelehdet mekastivat fappeningista, kun useamman julkkiksen yksityiset alastonkuvat levisivät internetin keskustelupalstoille. Joukossa oli muun muassa Nälkäpeli-tähti Jennifer Lawrencen henkilökohtaisia kuvia. Kuvat oli onnistuttu hakkeroimaan Applen iCloud-pilvipalvelusta, jossa suurin osa iPhone-puhelinten käyttäjistä säilyttää kuviaan. Tällöin moni viimeistään kyseenalaisti sen, voivatko henkilökohtaisiksi tai vain jollekin tietylle tarkoitetut intiimit kuvat jäädä todella yksityiseksi omaisuudeksi. Niin, ja ainahan kuvia ei tarvitse edes varastaa. Joskus luotettavaksikin arvioitu vastaanottaja voi vuotaa yksityiset tissikuvat tahallaan nettiin.

27


V

uoden päästä tuntematon mies otti Amanda Toddiin yhteyttä. Hän tuntui tietävän tytöstä kaiken: osoitteen, perheenjäsenten nimet, koulun sijainnin, kaveripiirin. Miehellä oli myös kuva Toddin rinnoista. Hän uhkaili levittää sitä, ellei tämä järjestäisi hänelle pientä verkkoshowta. YouTubessa julkaistussa videossaan Todd ei koskaan kertonut, järjestikö hän showta vai ei. Joulukuussa 2010 poliisi saapui kuitenkin perheen ovelle kertomaan, että kiristykseen käytetty kuva oli lähtenyt leviämään verkossa. Kun tapaus tuli ilmi Toddin koulussa, karkasi tilanne nopeasti käsistä. Kiusaamista seurasi lukuisat koulujen vaihdot, itsensä satuttaminen ja päihteiden käyttäminen. Amanda Todd oli ahdistunut ja masentunut. Koko hänen elämäänsä hallitsi epätoivo siitä, ettei verkkoon jäänyttä kuvaa saisi koskaan sieltä pois. Hän ei ollut tuntenut kiristäjää, eikä tiennyt, miten tämä oli kuvan käsiinsä saanut. On melko todennäköistä, että Toddin rinnat nähnyt keskustelukumppani oli ottanut keskustelusta näyttökaappauksen – siis eräänlaisen kuvan siitä, mitä näytössä juuri sillä hetkellä näkyy. Sen jälkeen hän on lähettänyt kuvan tai kuvat jollekin keskustelupalstalle, josta ne ovat lähteneet edelleen leviämään. Monet anonyymiuteen eli nimettömyyteen perustuvat keskuste-

28

lupalstat, kuten 4chan ja reddit ovat suosittuja tällaisen materiaalin levittämisessä. Näille palstoille levisivät myös fappening-kuvat yhdysvaltalaisista julkkiksista. Toisinaan joitain keskusteluja poistetaan esimerkiksi mahdollisen lapsipornoepäilyn vuoksi, mutta monet kuvista saavat jäädä verkkoon. Vasta rikosilmoitukset poistavat ne. Tämän lisäksi kuvia jaetaan myös esimerkiksi anonyymissa Tor-verkossa, jonne lain koura ei ulotu. Tor on vapaa ohjelmisto, joka mahdollistaa internetin anonyymin käytön. Se ohjaa verkkoliikennettä yli viidestä tuhannesta solmusta koostuvan verkoston kautta salatakseen käyttäjän sijainnin ja käytön verkkoa valvovilta tahoilta, kuten poliisilta. Verkon ytimessä toimii useita niin kutsuttuja dark web -sivustoja, jonne Tor-verkon ulkopuolelta ei pääse käsiksi. Siellä kuvat saavat olla ikuisesti rauhassa. Kuvia löytyy myös suomalaisilta, julkisilta verkkofoorumeilta. Muun muassa Ylilauta on täynnä keskusteluja, joissa jaetaan sekä kahdenvälisiksi tarkoitettuja alastonkuvia että vinkkejä niiden kalastelemiseen. Kuvien mukana levitellään usein muitakin tietoja uhreista, kuten nimiä ja asuinpaikkakuntia. Sitä, miksi esimerkiksi Amanda Toddin keskustelukumppani levitti ottamansa kuvat, voidaan vain arvailla. Sama koskee monien suomalaistenkin kuvanmetsästäjien ja -levittäjien motiiveja. Toiminta on kuitenkin usein sekä rikollista että uhreilleen erittäin haitallista.


T

eknologian kehittyminen on muuttanut suhdettamme alastonkuviin. Hyvänä esimerkkinä toimii sosiaalisen median palvelu Snapchat, jonka koko idea perustuu kuvan katoavaisuuteen. Periaate on hauska ja yksinkertainen: kun minä lähetän sinulle kuvan, se on nähtävissä vain korkeintaan kymmenen sekunnin ajan. Saan itse päättää, kuinka pitkään kuva näkyy ruudussa. Tämä tekee juuri Snapchatista houkuttelevan alustan flirttailulle ja pikkutuhmalle sisällölle. Moni nimittäin uskoo, ettei kuvia voi mitenkään tallentaa. Myös palvelu vakuuttaa, että mikäli vastaanottaja ottaa kuvasta näyttökaappauksen, välittyy tästä tieto kuvan lähettäjälle. Valitettavasti järjestelmä ei kuitenkaan ole aukoton: monenlaisilla sovelluksilla on mahdollista tallentaa Snapchatissa vastaanotetut kuvat ilman, että niiden lähettäjä saa siitä koskaan tietää. Usein verkossa leviävät kuvat ovatkin nykyään peräisin juuri Snapchatista. Verkosta löytyy esimerkiksi liuta blogeja, jotka on omistettu ihmisten snäppien keräilemiselle ja julkaisemiselle. Jotkut bloggaajat vakuuttavat tarjoavansa jopa palveluita, joiden ideana on yrittää saada haluttu Snapchat-käyttäjä lähettämään alastonkuvia, jotta nämä voitaisiin julkaista. Tällaisessa toiminnassa käytetään usein aidolta vaikuttavia valeprofiileja houkuttimina. Tällaisen houkuttelun yleisyyttä on vaikea arvioida, mutta laitonta sekin on. Uusimpana sovellusten joukkoon on tullut Periscope. Muun muassa Iltalehti ja MTV uutisoivat joulun alla useaan otteeseen

Periscopessa vilahtelevista rinnoista ja härskeistä viesteistä, jotka ovat kenen tahansa nähtävissä. Joidenkin lähetysten otsikko on jopa suoraan: ”Jos 100 katsoo, näytän tissit.” Periscope ei halutessa tallenna lähetyksiä, mutta ulkopuolisilla palveluilla suorat lähetykset on mahdollista kaapata talteen.

A

manda Todd ei saanut koskaan kuviaan pois verkosta. Sen sijaan hän kertoi koko tarinansa videolla, jonka otsikko oli My Story: Struggling, bullying, suicide and self-harm. Hän postasi videon YouTubeen 7. syyskuuta 2012. Vajaan kuukauden kuluttua hän tappoi itsensä. Videolla on jutun kirjoittamisen aikaan noin 11,5 miljoonaa katsojaa. Kandassa poliisi aloitti nopeasti tutkinnan itsemurhasta ja käynnisti selvityksen myös Toddin kiristäjän jäljittämiseksi. Hänet saatiinkin lopulta kiinni. Selvisi, ettei Todd suinkaan ollut ainoa kiristäjän uhriksi joutunut. Suomessa poliisi ei erikseen tilastoi netissä tapahtuvia seksuaalirikoksia, mutta niiden kirjo vaihtelee tuhmista viesteistä web-kameran kautta tapahtuneisiin hyväksikäyttöihin. Tekijöillä on täälläkin usein useampia uhreja. Poliisin mukaan nuorten on usein vaikea kertoa, mikäli he joutuvat vastaavanlaisten rikosten uhreiksi. Sen vuoksi kärsijäksi joutuukin usein rikoksen uhri eikä sen tekijä. Suurin osa verkon kuvajahtia pyörittävistä rikollisista – tavallisista ihmisistä – jää vaille rangaistuksia.

29


? 30


A

HDISTUTKO SUKUJUHLISSA, kun sinulta kysytään kymmenettä kertaa, mihin aiot lukion jälkeen? Saatko netin ammatinvalintatesteistä kerta toisensa

jälkeen tulokseksi teurastajan? Tunnetko ajautuvasi kohti suurta ja tuntematonta ilman, että itse pystyt millään tavalla hallitsemaan tilannetta? Ota ohjat käsiisi Improbaturin Suuren Tulevaisuusoppaan avulla! Keskity ongelmiin, joihin voit vaikuttaa tällä hetkellä. Hanki kesätyökokemusta ja punnitse jatkoopiskelupolkuja. Parhaimmillaan erilaiset kokemukset saattavat viedä sinua kuin huomaamatta lähemmäs myös sitä kaikkein suurinta ja mahtavinta, vastausta, jota isotädit janoavat: tietoa siitä, mitä haluat tehdä isona.

teksti:

Reeta Niemonen – kuvitus: Tuomas Järvenpää

31


Miten saada työkokemusta, kun työpaikat vaativat työkokemusta?

O

N TAAS SE AIKA VUODESTA, kun tulevan kesän työpaikat jaetaan. Ahdistaako? Taloyhtiön nurmikonleikkaajalta vaaditaan kiinteistöalan koulutus, 18 vuoden ikä ja ajokortti. Kymmeneen lähetettyyn työhakemukseen tulee vain yksi vastaus: siinä kiitetään kiinnostuksesta

ja ilmoitetaan, että samaa paikkaa on hakenut myös 95 muuta.

O K Ö TY KOU

M

ISTÄ LÖYTÄÄ UNELMIEN TYÖPAIKAN? Ole luova – ja sinnikäs.

Läheskään kaikkia avoimia työpaikkoja ei täytetä ilmoitusten perusteella. Siksi kannattaakin ottaa suoraan yhteyttä työnantajiin, jotka sinua kiinnostaisivat. Monesti suhteet ratkaisevat. Jos et satu olemaan von Edelbaum, tämä voi äkkiseltään masentaa, mutta tarkemmin ajateltuna sinullakin varmasti on suhteita. Tee lista tet-paikoista, harrastusseuroista ja tutuista hyödyllisistä henkilöistä, ja käy itse paikan päällä. Avoimia työpaikkoja kannattaa käydä kyselemästä vaikkapa vakikahvilasta, jonka henkilökunta ja tuotevalikoima on sinulle tuttu.

32

S U M KE

S U T LU

S O U S

T E S ITUK


T

M

ITEN TULLA VALITUKSI? Erotu eduksesi.

Linnanmäen henkilöstöpäällikkö Heikki Pitkäsen mukaan kausityöntekijöiltä ei välttämättä edellytetä aiempaa työkokemusta, sillä aito palveluhalukkuus, oma-aloitteisuus ja huolellisuus ovat olennaisempia. Mutta miten todistaa työnhaussa, että sinulla todella on juuri näitä ominaisuuksia?

1.

Näytä kiinnostuksesi työtehtävää kohtaan. Hae yrityksestä ja työtehtävästä tietoa etukäteen. Jos saat kutsun haastatteluun, saavu paikalle täsmällisesti ja ole aktiivinen. Linnanmäen työnhakijat saapuvat haastatteluun pienissä ryhmissä, ja Pitkänen suosittelee esiintymään edukseen koko tilaisuuden ajan. Kannattaa siis suhtautua muihin hakijoihin positiivisesti ja vaikkapa kysyä esimiehiltä jotakin odottaessaan omaa haastatteluvuoroaan.

2.

Perustele, miksi juuri sinä olisit sopiva työtehtävään. Pitkänen paljastaa, että tämä kysymys kysytään kaikissa Linnanmäen työhaastatteluissa – siksi vastausta kannattaa miettiä jo hakemusta täyttäessä. Pohdi myös, miten voisit todistaa omat vahvuutesi. Esimerkiksi urheiluharrastus tai kilpailukokemus paljastavat, että sinulla on kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

3.

Ole oma itsesi. Älä väitä sinulla olevan taitoja, joita sinulla ei todellisuudessa ole. Jäät valheesta kiinni viimeistään kesän aikana, jos et pystykään hoitamaan työtäsi. Toisaalta omia taitojaan ei myöskään kannata vähätellä. Haastattelussakaan ei kannata esittää muuta, kuin mitä on: epäluonteva yliyrittäminen on pahempaa kuin ujostelu tai jännitys!

M

ITÄ SITTEN JOS EN SAA TYÖPAIKKAA? Tee se itse.

Mickey Åman, 17, oli jäädä kesätyöttömäksi lukiota edeltävänä kesänä, mutta keksi ongelmaan epätavallisen ratkaisun. Hän päätti perustaa perheen matkailuautoon jäätelökioskin. Vaikka tuntipalkka ei lopulta päätä huimannutkaan, Åman piti yritystään kannattavana erityisesti saamansa työkokemuksen ansioista. Mutta miten lukioikäinen muka voi perustaa oman yrityksen?

1.

Mitään ei kannata jättää kokeilematta siksi, että arvelee sen olevan vaikeaa. Åman yllättyi esimerkiksi siitä, että parkkipaikan vuokraaminen juna-asemalta ja jäätelön tilaaminen Ruotsista kävi lopulta helposti. Jäätelön maahantuoja lähetti hänelle jopa ilmaiseksi lippalakkeja ja t-paitoja työasuiksi. Hetken aikaa Åman pelkäsi sähkön hinnan estävän yrityksen perustamisen, sillä uuden sähkötolpan pystyttäminen olisi maksanut tuhansia euroja. Lopulta tilanne ratkesi, kun VR ymmärsi nuoren yrittäjän ongelman ja tarjoutui vuokraamaan kioskille sähköt.

2.

Yrityksensä menestykseen voi myös itse vaikuttaa. Åman mainitsee, että jäätelö menee paremmin kaupaksi, kun myyjä on ulospäin suuntautunut ja lähestyy aktiivisesti mahdollisia asiakkaita.

3.

Tekemällä oppii. Tilaukset, inventaariot ja tilittäminen sujuivat kesän lopussa jo helposti, ja Åmanin mukaan kynnys perustaa omia yrityksiä tulevaisuudessa on laskenut – silti juuri jäätelökioskia hän ei välttämättä enää perustaisi. Joka tapauksessa oman kädenjäljen näkeminen yrityksessä on erittäin palkitsevaa.

Jos kaikesta tästä huolimatta löydät itsesi kesän kynnyksellä täysin vailla suunnitelmaa, ei hätää. Työnteon lisäksi voit hankkia myös muita hyödyllisiä kokemuksia, jotka parantavat seuraavan kesän työllistymismahdollisuuksiasi. Jätä siis kesästäsi jälkiä ansioluetteloon: ilmoittaudu kielimatkalle tai kesäopiston kurssille, hoida sukulaislapsia, myy käsitöitä kirpputorilla tai tee vaikkapa vapaaehtoistyötä pakolaisten parissa!

33


Miten selviytyä abivuoden jälkeen yllättävästä vapaudesta?

S

OLUBIOLOGIAA, KIRKKOHISTORIAA JA VEKTORILASKENTAA on vihdoin paketissa 75 kurssin verran. Sinun ja vapautesi välissä on enää pari hassua viikkoa lukulomaa ja yo-kirjoituksia. Ahdistaako? Vaikka oletkin odottanut tätä hetkeä hartaasti, saatat silti huomata välillä toivovasi, että putki jatkuisi vielä vähän. Että joku edelleen kertoisi sinulle aamuisin,

mitä tänään on tehtävä. Mutta ei, nyt saatkin päättää ihan itse, mitä opiskelet seuraavaksi. Ja mielellään aika nopeasti, sillä valtaosaan korkeakouluista haetaan yhteishaun toisella kierroksella 16.3.-6.4.2016.

M

IKÄ ON MINUN UNELMIENI ALA? Tähän voit vastata vain itse!

Entiset teekkarit, nykyiset kuvajournalismiopiskelijat Tiina Hautamäki ja Uwa Iduozee ovat todenneet olevansa onnellisempia, kun opiskelevat alaa, joka heitä aidosti kiinnostaa. Mutta miten sellaisen alan voi löytää?

1.

Pidä huolta, että teet kouluvalinnan oikeasta syystä. Älä mieti liikaa työllistymistä, palkkaa tai sitä, mitä sinun odotetaan tekevän. Sellaista alaa et kuitenkaan jaksa opiskella kauan.

2.

Älä sekoita sitä, mistä nautit, siihen, missä olet hyvä. Tiina Hautamäki kertoo ajautuneensa opiskelemaan sähkötekniikkaa Tampereen teknilliseen yliopistoon, koska oli pärjännyt lukion pitkässä matematiikassa ja fysiikassa. Abikeväällä helppo sisäänpääsy houkutteli, vaikkei hän koskaan ollutkaan erityisemmin nauttinut aiheesta. Vei useamman vuoden huomata, että vaikka opiskelijaelämä oli mukavaa, itse opiskelun sisältö ei juurikaan motivoinut.

1.

3.

Kokeile rohkeasti uusia asioita. Iduozee varoittaa luomasta itselleen turhia rajoitteita. Itse hän oli ajatellut luovuuden kuuluvan vain niille, jotka koulussa loistivat kuvataiteessa. Kun Iduozee muutama vuosi sitten hankki järjestelmäkameran, hän huomasi olleensa väärässä.

34


M

a) b) c)

ITEN VOIN PÄÄSTÄ UNELMIENI KOULUUN? Parin kuukauden kärsimys palkitaan.

Korkeakoulujen hakukriteerit vaihtelevat paljon, joten yhtä reseptiä ei ole. Yliopistojen lisäksi myös yhä useammat ammattikorkeakoulut ovat siirtymässä käyttämään pääosin pääsykokeiden ja yo-tulosten yhdistelmää. Ei mitään paineita, mutta abikevät siis ratkaisee.

1.

Käännä raskas abikevät voitoksi. Turun Lyseon lukion opintoohjaaja Heidi Autero muistuttaa, että aivot ovat viisaimmillaan ja lukutekniikka huipussaan heti kirjoitusten jälkeen. Eli jos vain mahdollista, kannattaa samaa putkea pidentää vielä pari kuukautta pääsykokeisiin asti.

2.

Etsi oma lukutekniikka. Voit esimerkiksi puhua nauhalle pääsykoesisältöjä ja kuunnella äänitteitä bussimatkalla, Tiina Hautamäki suosittelee. Lopulta yhtä parasta tekniikkaa ei ole, vaan jokaisen täytyy löytää omansa itse. Selkeä lukuaikataulu auttaa aloittamaan ajoissa ja hyödyntämään ajan tehokkaasti, lisää Autero.

2.

M

ITÄ JOS EN HETI ONNISTUKAAN? Älä panikoi – aikaa on.

On totta, että alanvaihto on vaikeutumassa, sillä monet korkeakoulut suosivat sisäänotossa niitä hakijoita, joilla ei vielä ole korkeakoulupaikkaa. Asiaa ei kuitenkaan kannata dramatisoida. Väärin saa valita edelleen, ja aina ei välttämättä ole pakko heti valita mitään.

1.

Kokeile jotakin, ja vaihda alaa jos tarpeen. Hautamäen ja Iduozeen mukaan erilaisista kokemuksista ei ole koskaan haittaa. He ovat oppineet paljon itsestään teekkarivuosien aikana, vaikkei ala lopulta tuntunutkaan omalta.

2.

Pidä välivuosi. Iduozee muistuttaa, ettei abikeväällä ole mikään pakko hakea mihinkään. Välivuosi tai kaksi voi avata silmiä paljonkin, jos ne käyttää hyvin: monet kokeilevat erilaisia aloja avoimessa yliopistossa, keräävät rahaa iltatöillä tai hankkivat kokemuksia ulkomailla.

3.

Hae toiselle asteelle. Heidi Autero toteaa, että esimerkiksi kokin tutkinnon saa hankittua lukiopohjalta kahdessa vuodessa: samalla voittaa lisää miettimisaikaa ja usein myös takuun työllistymiselle. Toisen asteen yhteishaussa 23.2.-15.3. voi hakea vaikka vain varmuuden vuoksi, eikä ammatillinen tutkinto ainakaan huononna mahdollisuuksia päästä myöhemmin korkeakouluun.

35


”Ystävät, älkää epäröikö tuhlata” – IMPROBATUR VIERAILI SLUSHISSA

teksti:

36

Rosa Kettumäki & Robert Sundman


Teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush järjestettiin marraskuussa isompana kuin koskaan. Mutta mitä siellä oikein tapahtuu? Improbatur lähti katsomaan.

M MARRASKUISENA AAMUNA Helsingin Itä-Pasilassa on pimeä ja kylmä. 1970-luvulla rakennettu harmaa betonilähiö huokuu kaikkea muuta kuin startup-henkeä ja uusia, maailmaaparantavia innovaatioita. Siitä huolimatta Pasilan elementtiviidakossa sijaitsevaan Messukeskukseen saapuu seuraavan kolmen päivän aikana noin 15 000 vierasta yli sadasta maasta seuraamaan startup-konferenssi Slushia. Slush tarkoittaa suomeksi loskaa. Startup-konferenssi tarkoittaa suomeksi kasvuyritystapahtumaa. Jos et vielä tiedä, mitä kasvuyrityksellä tarkoitetaan, älä hätäänny. Selitämme kohta. Slush järjestettiin marraskuussa 2015 kahdeksannen kerran. Ensimmäisen kerran syksyllä 2008 järjestetty tapahtuma on vajaassa kymmenessä vuodessa kasvanut massiiviseksi ilmiöksi, jonka kehittymisen huomaa hyvin sen historiaan perehtymällä:

valokuva:

Ensimmäinen, Kulttuuritehdas Korjaamolla järjestetty tapahtuma keräsi paikalle noin 250 ihmistä. Nyt osanottajajoukko on jo kuusikymmenkertainen. Kun Slush järjestettiin kuudetta kertaa syksyllä 2013, oli osallistujajoukko kasvanut jo seitsemään tuhanteen. Tapahtumassa puhuivat sellaiset nimet kuin Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ja maailman suurimman pelitalon Electronic Artsin toimitusjohtaja John Riccitiello. Kansainvälistä huomiota saatiin The New York Timesin ja The Wall Street Journalin ylistävien lehtijuttujen kautta. Sen jälkeen mikään ei voinut estää tapahtuman maineen kiirimistä. Vuonna 2014 kävijäjoukko tuplaantui edellisestä vuodesta, ja suurikokoiseksi paisunut Slush siirrettiin Helsingin Messukeskuksen.

Samuli Pentti

37


Oikeasti sanalla ”startup” tarkoitetaan enintään muutaman vuoden ikäistä yritystä, jonka tarkoituksena on keksiä uudenlainen liikeidea.

E

nnen aamukymmentä tohina messuosastoilla käy jo kuumana. Googlen osastolla innokas mies pitää esitystä, jonka otsikko on ”How to improve your YouTube presence?” Hän näyttää kaksi esimerkkiä videopalvelun voimasta. Ensimmäisessä kaksi nuorta jalkapalloilijaa ovat videoidensa ansiosta niin tunnettuja, että he pystyvät kilpailuttamaan sponsoritarjouksia Niken ja Adidaksen välillä. Tuosta noin vain! Toinen esimerkki kertoo Justin Bieberistä. Tapahtuman aikaan suositun kanadalaisartistin Baby-musiikkivideolla on YouTubessa yli neljä miljoonaa dislikeä, ”epätykkäystä”. Toisin sanoen musiikkivideo on siis onnistunut keräämään Tanskan kokoisen maan verran vihaajia. Tätä kuuntelee joukko keskittyneen näköisiä ihmisiä. Se ei ole mikään ihme, sillä onhan YouTube verkon merkittävimpiä palveluita. Sinne ladataan 400 tuntia videota päivässä. Siksi omaan YouTubepresenssiin on panostettava, sillä vain harva erottuu massasta tai saa sponsorisopimuksia ja miljoonia peukutuksia suuntaan tai toiseen. Yleisössä tehdään kiivaasti muistiinpanoja. Opimme muun muassa, että hyvän YouTube-kanavan etusivun tulee toimia myös mobiilissa.

S

lushin aikana Messukeskuksessa on todella hämärää. Tunnelmaltaan tapahtuma muistuttaakin monilta osin diskoa. Ihmiset eivät kuitenkaan tule tänne tanssimaan. Jotkut haluavat olla osa pöhinää. He haluavat nähdä, mistä startup-maailmassa, kasvuyrityksistä ja uusissa teknologioissa – tai niiden ympärillä käytävässä keskustelussa – on kyse. He haluavat nähdä, kun Skypen perustaja Niklas Zennström pitää keynote-puheen. He haluavat päästä kokeilemaan virtuaalilaseja ennen muita. He haluavat nähdä, millaisia ovat ne paljon puhutut tulevaisuuden innovaatiot. Näitä ihmisiä on paljon. Joukossa on opiskelijoita, mediaa, muu-

38

ten vain kiinnostuneita vieraita ja vapaaehtoisia, jotka ovat tulleet talkooduuniin tapahtumaan päästäkseen osaksi sen tekijäjoukkoa. (Toim. huom: Tähän joukkoon lasketaan myös jutun toimittajat.) Sitten on startup-yrittäjiä – eli rahasta haaveilevia kasvuyrittäjiä, jotka unelmoivat Slush-kohtaamisesta rahakkaan sijoittajan kanssa. Rahakkaat sijoittajat puolestaan ovat tapahtumalla valmiita antamaan rahansa tulevaisuuden yrittäjästaroille, jos he uskovat näiden todella menestyvän.

J

ätämme YouTube-luennon kesken, sillä haluamme saada hyvät paikat avajaisseremoniassa. Show alkaa DJ Orkidean setillä. Hetken ajan olemme elektonisen musiikin keikalla. Basso jytisee ja strobovalo vilkkuu. Taululle ilmestyy lause: “What we will leave behind?” Seuraava esiintyjä on tyyliltään hieman erilainen: Orkidean lämmittämälle lavalle astelee pääministeri Juha Sipilä. Hän kertoo omasta ”startup-taustastaan” ja vakuuttaa vahvalla suomiaksentillaan olevansa näissä ympyröissä kuin kotonaan. Hän haluaa selvästi luoda hyvää Suomi-kuvaa kansainvälisten sijoittajien silmissä. ”Dear friends. Do not hesitate to spent a lot”, pääministeri sanoo veikeästi ja saa aikaan naurahduksia sekä aplodit. Takana istuva intialaismies naurahtaa myös. Samalla hän sanoo vieruskaverilleen, ettei ole ikinä ollut yhtä lähellä oman maansa pääministeriä. Niin. Suomi on maa, jossa yksi yritystapahtuma aiheuttaa valtiojohdossa niin suunnatonta ylpeyttä, että pääministerin kalenterista löytyy aikaa avausseremonialle.

S

tartup-henkisyydestä ja startup-kulttuurista puhutaan nykyään paljon. Oikeasti sanalla ”startup” tarkoitetaan enintään muutaman vuoden ikäistä yritystä, jonka tarkoituksena on keksiä uudenlainen liikeidea. Se liittyy usein uusiin


teknologioihin. Yritys tavoittelee nopeaa kasvua – siksi startupeja kutsutaan usein nimellä kasvuyritys. Jotkut tarkoittavat sanalla yksinkertaisesti jokaista nuorta ja kasvavaa yritystä. Siinä missä monille Slush on paikka tulla pöhisemään ja inspiroitumaan, on startupeille tapahtuma elinehto. Startupit tarvitsevat rahaa, ja täällä sitä on jaossa. Slushiin osallistuu useita bisnesenkeleitä ja erilaisten pääomasijoittajien edustajia. Bisnesenkelit ovat usein rikkaita yksityishenkilöitä, jotka rahoittavat startup-yrityksiä omilla varoillaan ja saavat vastineeksi palan yrityksestä – eli osakkeita. Pääomasijoittajat ovat puolestaan nimenomaan starttaavien yritysten rahoittamiseen erikoistuneita jättiyrityksiä. Rahaa saadakseen yritysten on vakuutettava kirstunhaltijat siitä, että oma idea on kannattava. Tämä tehdään pitchaamalla eli myymällä. Yksi osa Slush-tapahtumaa onkin kilpailu, jossa startupit pitchaavat liikeideaansa sijoittajille. Kilpailussa on mukana noin sata yritystä ympäri maailmaa. Pitchauskilpailun pääpalkinto oli tänä vuonna 650 tuhatta euroa. Yritysten joukossa oli vajaa kolmekymmentä suomalaisyritystä, muun muassa Venuu ja Paptic. Venuu on sivusto, jonka kautta voi tarjota vuokralle tai vuokrata esimerkiksi juhlatiloja. Paptic puolestaan on kehitellyt kierrätettävään materiaalin, jolla voi korvata muovin kasseissa ja pakkauksissa.

N

obelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari on myös Slushissa. Green Stage -lavalla hän puhuu liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kanssa. Saavumme paikalle kun keskustelua jo lopetellaan. Ahtisaari kiittää Berneriä vuolaasti lastensairaalahankkeen saavutuksista. Black Stage -lavalla keskitytään puolestaan musiikkibisneksen tulevaisuuteen. Puhujat vaihtuvat tiuhaan. Pääviesti on kuitenkin

valokuvat aukeamalla:

selvä: Musiikin kuluttaminen on muuttunut lyhyessä ajassa. Vuonna 2005 ei vielä ollut iPhoneja, mutta nyt kaikesta siitä, mistä vuosituhannen vaihteessa vasta unelmoitiin, on tullut totta. Kuuminta hottia Slushissa näyttää kuitenkin olevan VR eli virtual reality eli virtuaalitodellisuus. Eri valmistajien virtuaalitodellisuuslaseja on esillä useammalla messuosastolla. Aiheesta pidetään puheenvuoroja, joissa ennustetaan jotakuinkin näin: Jos onnistut olemaan merkittävä pelaaja virtuaalitodellisuusbisneksessä viiden vuoden päästä, olet saanut jättipotin. Muun muassa Nokia kehittää kameraa, jolla virtuaalitodellisuuksien vaatimaa 360 asteen videokuvaa voidaan tuottaa. Slushin vavahduttavimman virtuaalitodellisuuskokemuksen tarjoaa kuitenkin Samsung, jonka tekniikan avulla älypuhelin liitetään osaksi virtuaalilaseja. Esillä on virtuaalitodellisuusdokumentti, jossa nuori nainen kertoo kokemuksistaan Syyriassa. Katsoja voi tutkia ympärillään olevaa pakolaisleiriä, syyrialaista kotia tai nettikahvilaa. Sisältö on tuotettu yhteistyössä YK:n kanssa.

M

itä tästä kaikesta pitäisi sitten ajatella? Rahan tarpeessa oleville kasvuyrittäjille ja uusia sijoituskohteita etsiville massikeisareille Slush on varmasti tärkeä kohtaamispaikka. Vapaaehtoisten into lahjoittaa omaa vapaa-aikaansa pöhinän rakentamiseen tuntuu oudolta. Samoin diskotunnelma ja startup -skenen ytimen ulkopuolella pyörivät pöhisijät. Improbaturin fiilispojainen tiivistelmä on: Ihan kiva, että Suomessa järjestetään jotain, mikä pöhisyttää marraskuun ankeudessa. Mutta mitä merkitystä valtavan mediahuomion saamalla tapahtumalla todella on? Se kai riippuu siitä, syntyykö sijoitustreffeillä niitä kaivattuja uusia nokioita vai ei.

Sami Välikangas

39


Anna Puun levy on täynnä kirjeitä matkan varrelta teksti:

kuvat :

Robert Sundman Kristin Barlowe

Viimeisimmän levynsä tekstit itse kirjoittanut laulajatar sanoo tietävänsä rakkaudesta jo paljon, mutta myös oppivansa siitä jatkuvasti lisää.

Moi Anna! Onks sulla edelleen ”kaikki melankolian riemut – hyvää musaa ja lentäviä lauseita”? No todellakin on! ”Melankolian riemut” on muuten meidän settilistassa yleensä koodinimellä ”Melan kolina” tai ihan vain tuttavallisesti ”Mela”. Olet kotoisin Outokummusta. Kuinka karjalainen olet asteikolla yhdestä kymmeneen? Varmaankin sellainen vankka vitonen. Mun vanhemmat eivät ole Outokummusta kotoisin – mä olen itse asiassa ainut meidän koko perheestä, joka on syntyperäinen ”okulainen”. Multa puuttuu joitakin pohjoiskarjalaisille ominaisia luonteenpiirteitä, enkä normaalioloissa puhu ”miesietä”. Muutta odottapa kun ollaan Outokumpu-tyttöjen kanssa koolla, niin johan lähtee!

40

Välillä intoudun lukemaan mun tytölle iltasatua murteella, ja se nauraa ihan kippurassa. Ja onhan se niin, että aina kun ollaan mun bändin kanssa keikkamatkalla siellä päin Suomea, niin tuntuu siltä, kuin olisi palannut sielunmaisemiin. Mutta vitonen ennen kaikkea sen takia, etten pysty kuvittelemaan muuttavani takaisin vanhoille kotiseuduilleni. Valmistuit Turun yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2008. Miten maisterimuusikko eroaa tavismuusikosta? Jaa-a. On mulla varmasti parempi ymmärrys raha-asioiden hoidosta kuin keskivertomuusikolla. Plus että mulla ei ole niin sanotusti kaikki munat yhdessä korissa. Vaikka juuri tällä hetkellä on vaikea kuvitella, että tekisin jotain muuta kuin muusikon hommia.


41


42


Uusi albumisi ilmestyi syyskuussa. Miltä nyt tuntuu? Tuntuu, kuin siitä olisi jo ikuisuus! Mutta silloin kun levy ilmestyi, niin olo oli kuin debyyttialbumia julkaistaessa. Rakkaudella, Anna Puu -albumin tekeminen avasi jonkun flown. Nyt on jo sellainen olo, että tekisi mieli alkaa tehdä uusia biisejä! Miten albumi eroaa aiemmista levyistäsi? Isoin ero on tekstimaailmassa. Koska kaikki lyriikat on mun kynästä, niin koko levy on selkeä otos mun elämästä, laulujen muodossa tietysti. Eräänlainen soundtrack tietyistä elämäntilanteista. Musiikillisesti levy on muhkeampi ja popimpi kuin aiemmat albumit. Ihaninta oli, että pääsin tekemään levyä Jenkkeihin! Se on ollut mun pitkäaikainen haave ja nyt se toteutui. Niin. Teit levyn kaikki tekstit itse, ja niistä jokainen kertoo rakkaudesta. Miksi juuri rakkaus? No, oikeastaan ne kaikki eivät kerro rakkaudesta, mutta rakkaudesta tulevat fiilikset on niissä pohjalla. Ja niitä tunteita on paljon: iloa, uhoa, hekumaa, pelkoa, pettymystä, epävarmuutta, hämmennystä, itsensä löytämistä, ikävää, surua, irti päästämisen vaikeutta ja kaikkia muita yhtä suuria mysteereitä. Rakkaudesta kumpuavat tunteet ovat ehtymätön lähde mun kaltaiselleni rakkaudennälkäiselle melankoliaromantikolle. Lisäksi se on aihe, josta tiedän paljon ja opin koko ajan lisää. Jokainen kirjoittamani biisi tällä levyllä on ikään kuin otos yhdestä hetkestä ja ajattelin, että ne on vähän niin kuin kirjeitä tai postikortteja matkan varrelta. Siksi levyn nimi on loppusigneerauksenomainen Rakkaudella, Anna Puu. Miten tekstisi sitten syntyivät? Kirjoitin mun puhelimeen paljon pieniä pätkiä jo Antaudunkiertueen aikana. Siinä keikkabussissa reissatessa Suomea ristiinrastiin on yllättävän paljon aikaa pohdiskella kaikenlaista. Mutta kuten mikä tahansa kirjoittaminen, niin myös biisien tekstit vaati pyllyn istuttamista penkkiin ja ihan oikeaa työtä. Osa lyriikoista oli helpompia ja nopeampia kirjoittaa kuin toiset, osa syntyi vanhoista muistiinpanoista, osa samalta istumalta ja jotkut tekstit saivat lopullisen muotonsa vasta levynteon viimemetreillä. Mitä aiot tehdä seuraavaksi? Mulla alkaa helmikuussa taas keikkarundi, joka kestää huhtikuun loppuun asti. Sitten pieni huili ennen kesän festareita! Ja ehkä siinä välissä teen jonkun uuden biisin. Tekstejä kirjoitan nykyään säännöllisesti, koska haluan kehittyä siinä. Lisää juttuja musiikista, kirjoista, elokuvista ja teatterista löydät osoitteesta www.improbatur.fi.

43


www.laurea.fi

Hae Laureaan opiskelemaan! Hakuaika:

16.3.-6.4.2016

Me Laureassa koulutamme tulevaisuuden työelämän asiantuntijoita.

t o i k u l Kesä 2016 MNASIER

SOMMARGY

Kesälukiossa

Lisätietoja koulutuksista: www.laurea.fi

Arkkitehtuurin valmentavat opinnot 8kk - pääsykokeisiin kuvataidetta ja matematiikkaa Kasvatustiedelinja 14kk, 73 op - väylä yliopistoon kurssin tavoitteiden saavuttaminen mahdollistaa jatkoväylän yliopistoon Kuvataidelinja 8kk - taiteen opintoihin tähtääville valmentavat, erikoistumisopinnot sekä aineopintomahdollisuus 25 op

Luonnontiedelinja 9 ja 4,5 kk - pääsykokeisiin matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa, biologiaa tai osa näistä Matkaopaskoulu 6kk - matkalippu maailmalle opintoihin sisältyy 2 kk:n opiskelujakso Espanjassa Matematiikkalinja - peruskoulusta ylioppilaaksi täältä loistavat valmiudet yliopisto-opintoihin kahdessa vuodessa Oikeustiedelinja 9kk ja 60 op - väylä yliopistoon kurssin tavoitteiden saavuttaminen avaa jatkoväylän suoraan yliopistoon

.fi o i k u l a s e k . w ww @kesalukioseura

Monimuotototeutus sopii erityisesti opiskelijoille, jotka käyvät opiskelun ohella töissä.

Päivölän opistosta suoraan yliopistoon, matkaoppaaksi maailmalle tai valmiuksia pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin

• voit suorittaa lukiokursseja • voit kerrata lukiossa opittua ja valmistautua ylioppilaskirjoituksiin • saat vinkkejä opiskeluun • voit saada kokemuksia kansainvälisestä opiskeluilmapiiristä niin Suomessa kuin ulkomailla • opiskelu on intensiivistä ja opettajat päteviä

Kesälukioseura

Fysioterapeuttikoulutus Kauneudenhoitoalan koulutus Liiketalouden koulutus, myös monimuotototeutuksena Tietojenkäsittelyn koulutus Turvallisuusalan koulutus Sosionomikoulutus, myös monimuotototeutuksena Sosionomikoulutus, rikosseuraamusala Sairaanhoitajakoulutus, myös monimuotototeutuksena Terveydenhoitajakoulutus Matkailu- ja palveluliiketoiminnan koulutus

kesalukioseura

Vastuullinen järjestäjä opetusministeriön tuella Kesälukioseura ry

Syksyn linjoille hakuaika jo nyt! Lisätiedot ja hakuohjeet www.paivola.fi

www.paivola.fi


VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

SINÄ VALITSET TULEVAISUUTESI. YHDESSÄ ONNISTUMME! Abikurssit • AMK liiketalous • AMK tekniikka ja liikenne • Arkkitehtikoulutus Biologia • Diplomi-insinööritutkinto • Farmasia • Historia • Kasvatustiede Kauppatiede • Kielet • Luokanopettajakoulutus • Lääketiede • Maantiede Maatalous-metsätiede • Oikeustiede • Opiskelutekniikka • Psykologia Taideteollinen ja kuvataide • Teologia • Valtio- ja yhteiskuntatiede

vuodesta 1975


OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä 2015). Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki keväällä yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Olemme järjestäneet valmennuskursseja jo 40 vuoden ajan. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2015 ja kevääksi 2016 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuosittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden

Y

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

< päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2014-2015 oli yli 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen opetus on meille kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme!

98 % me n. m ista lee ilais avereil s s r a ku an k ikist urssia a k k 5 201 aan 14- telem 0 2 it een den uos tiet e k Kau lmis s ä a a lä oli v ikist lmis ” a k 5 leen va 201 9% on avereil 3 nk 200 e9 sien stamm urssiaa o u k ”V isi sila aan kurs ittelem s suo


us kem ja o k , Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi vin at o ttaj otetta oimist e p u t o l s , , u taso enein tkim ksen de. Kok äjä. (Tu tkimus u t tu uh op e jest ras laatus rssijär ekemä 15)” a P t ” u i y:n inta in k ä 20 ssas t ja h ipuolis arch O stäjist e u t a e u je n itta olemm mo link Res rssijär o m u l k m e: I 10 % Inno ennus tte emm sa saa nnusta m s l k a u v s ale enn kan dial verisi ka saa %!” n e r f ka uk a 15 ille han p or stat skurss lmen porukk i u n ”M ennu %. Ko ma valm nusta 5 useam i alen ljän ta e n ja

TUTKITTUA LAATUA!

1. Ylivoimainen kokemus

Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää!

2. Opetuksen laatu

Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valintakoe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto Innolink Research Oy:n tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

<

3. Kurssien rakenne ja aikataulutus

Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4. Harjoitusmateriaalit

Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme. Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

5. Oikea valmistautumistekniikka

Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA 2015 0

Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (Innolink Research Oy)

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

KURSSITAULUKKO ABIKURSSIT: Kaikkiin Abikursseihimme kuuluu ainekohtaisesti Abi KOTI –kurssin opetusvideot (19-28 ot), joihin on rajaton katseluoikeus yo-kokeeseen asti. Videot saat käyttöösi heti ilmoittautumisesi jälkeen, joten pääset aloittamaan valmistautumisesi välittömästi! Abi syksy, Helsinki (pitkä ja lyhyt matematiikka, B-ruotsi ja A-englanti)

17.8.-16.9.2015

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Helsinki (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, B-ruotsi ja A-engl.)

23.1.-12.3.2016

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku (pitkä matematiikka)

22.2.-12.3.2016

24-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Tampere (pitkä matematiikka)

22.2.-12.3.2016

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti (pitkä ja lyhyt matem., fysiikka, kemia, biologia, B-ruotsi ja A-engl.) Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen. AMMATTIKORKEAKOULUT TEKNIIKKA JA LIIKENNE: Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot 50 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

29.9.-29.10.2015

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

23.2.-26.5.2016

81 ot

760 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Helsinki

25.4.-26.5.2016

54 ot

570 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Tampere

23.2.-26.5.2016

81 ot

760 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku

25.4.-26.5.2016

54 ot

570 €

50 ot

310 €

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMMATTIKORKEAKOULUT LIIKETALOUS: AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

300 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

400 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

300 €

ARKKITEHTIKURSSIT: Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

27.2.-19.3.2016

43 ot

490 €

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

25.4.-11.5.2016

42 ot

430 €

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU

21.5.-27.5.2016

67 ot

Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu

saatavilla marraskuusta 2015 lähtien

Matematiikka itseopiskelumateriaali

saatavilla marraskuusta 2015 lähtien

750 €* 330 € 140€

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille

1 020 €

Kurssitakuu Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. Kurssitakuu Arkkitehtimatematiikka: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. Kurssitakuu Piirustus ja suunnittelukurssi: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. BIOLOGIA: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

2.4.-13.5.2016

71 ot

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

2.4.-13.5.2016

71 ot

750 € 790 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

DIPLOMI-INSINÖÖRI TUTKINTO: DI SUPERTAKUU, Helsinki

16.1.-19.5.2016

252 ot

DI tutkinto VIP -TAKUU HELSINKI

16.1.-19.5.2016

252 ot

1 590 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

16.1.-19.5.2016

112 ot

1 180 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

5.4-19.5.2016

112 ot

1 180 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

2.5.-19.5.2016

62 ot

830 €

DI TAKUU, Tampere

5.4-19.5.2016

104 ot

950 €

DI TAKUU, Turku

5.4-19.5.2016

104 ot

950 €

Itseopiskelumateriaalit

2 090 €

140 € / aine

FARMASIA: Farmasia TAKUU PÄIVÄ Helsinki

2.4.-19.5.2016

102 ot

1180 e

Farmasia TAKUU ILTA Helsinki

2.4.-19.5.2016

102 ot

1130 e

Itseopiskelumateriaalit

140 € / aine


HISTORIA: Historia TAKUU, Helsinki

4.4.-17.5.2016

67 ot

Etäopiskelukurssi, Helsinki

660 € 300 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. KASVATUSTIEDE JA LUOKANOPETTAJAKOULUTUS: Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 32 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA TAKUU ilta, Helsinki

31.3.-30.4.2016

39 ot

490 €

VAKAVA TAKUU päivä, Helsinki

1.4.-30.4.2016

39 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Jyväskylä

1.4.-30.4.2016

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Oulu

1.4.-30.4.2016

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Tampere

1.4.-30.4.2016

38 ot

490 €

VAKAVA TAKUU, Turku

1.4.-30.4.2016

38 ot

490 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

1.4.-29.4.2016

32 ot

300 €

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

28.5.-1.6.2016

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

28.5.-1.6.2016

20 ot

260 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

28.5.-1.6.2016

20 ot

260 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

28.5.-1.6.2016

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

28.5.-1.6.2016

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus haastattelutilanne KOTI Luokanopettajakoulutus ryhmätilanne KOTI

2,5 ot

65 €

4 ot

65 €

*Yhteishinta VAKAVA kurssille ja luokanopettajakoulutuksen soveltuvuusharjoituksille: Helsinki 720 euroa, Tampere ja Turku 640 euroa sekä Oulu ja Jyväskylä 600 euroa. Kurssitakuu: Mikäli VAKAVA–kokeen pisteesi eivät riitä minkään hakemasi kohteen soveltuvuusosuuteen, saat ensi vuonna VAKAVA–kirjallisuuskurssin puoleen hintaan. KAUPPATIEDE: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 117 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-26.5.2016

max 449 ot

5 930 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-26.5.2016

max 429 ot

3 130 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

1.2.-26.5.2016

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

4.4.-26.5.2016

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

4.4.-26.5.2016

148 ot

1 570 €

19.4.-26.5.2016

103 ot

1 110 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

5.4.-26.5.2016

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu pitkä, Tampere

8.2.-26.5.2016

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

6.4.-26.5.2016

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

9.2.-26.5.2016

148 ot

1 570 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

7.4.-26.5.2016

148 ot

1 820 €

Kauppatiede Takuu, Lahti

12.4.-26.5.2016

116 ot

1 360 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

14.4.-26.5.2016

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

15.4.-26.5.2016

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Pori

11 .4.-26.5.2016

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Lappeenranta

13.4.-26.5.2016

107 ot

1 150 €

Kauppatiede Takuu, Jyväskylä

11.4.-26.5.2016

107 ot

1 150 €

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

148 ot

Kauppatiede Takuu Intensiivi, Helsinki

Kauppatiede Takuu, Koti Kauppatiede Verkko

830 € 540 €

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

480 € + lisämateriaali 230 €

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko –kurssista 50 %:n alennuksen. KIELET: Englannin kieli ja kääntäminen TAKUU, Helsinki

4.4.-16.5.2016

65 ot

670 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. LÄÄKETIEDE: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 164 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus heti ilmoittautumisen jälkeen pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-19.5.2016

max 434 ot

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki, Tampere, Turku

aloitus valittavissa-19.5.2016

max 434 ot

3 490 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

21.9.2015-19.5.2016

282 ot

2 990 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

3.11.2015-19.5.2016

187 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

3.11.2015-19.5.2016

187 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

14.1.-19.5.2016

185 ot

2 390 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU ILTA, Helsinki

31.3.- 19.5.2016

167 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Helsinki

31.3.- 19.5.2016

175 ot

2 170 €

Lääketiede TAKUU PÄIVÄ INTENSIIVI, Helsinki

8.4.- 19.5.2016

96 ot

1 320 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Espoo

31.3.- 19.5.2016

175 ot

2 170 €

4.11.2014-19.5.2016

187 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

6 590 €


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki Puh. 0207 280 340 www.valmennuskeskus.fi

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Tampere

1.4.- 19.5.2016

175 ot

2 050 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU ILTA, Tampere

1.4.- 19.5.2016

167ot

1 890 €

5.11.2015-19.5.2016

187 ot

2 090 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU PÄIVÄ, Turku

1.4.- 19.5.2016

175 ot

2 050 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU ILTA, Turku

1.4.- 19.5.2016

167ot

1 890 €

9.11.2015-19.5.2016

187 ot

1 930 €

1.4.- 19.5.2016

167 ot

1 830 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

20.1.- 19.5.2016

183ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU, Kuopio

31.3.- 19.5.2016

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

21.1.- 19.5.2016

183 ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU HUHTIKUU, Jyväskylä

30.3.- 19.5.2016

167ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

22.1.- 19.5.2016

183ot

1 740 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Lahti

25.1.- 19.5.2016

167 ot

1 740 €

aloitus 6.11.2015 alkaen

169 ot

1 290 €

24 ot

160 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu Lääketiede TAKUU HUHTIKUU, Oulu

Lääketiede TAKUU KOTI, Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI Lääketiede Itseopiskelumateriaalit

520 €, 180 € / aine

Lääketiede Harjoituskoepaketti

240 €

MAANTIEDE: Maantiede TAKUU, Helsinki

30.3.-14.5.2016

51 ot

690 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN: Kansantalous Takuu, Helsinki

7.4.-13.5.2016

38 ot

1 aine 560 € / 2 ainetta 860 €

Liiketalous Takuu, Helsinki

7.4.-13.5.2016

38 ot

1 aine 560 € / 2 ainetta 860 €

Kansantalous Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

38 ot

1 aine 350 € / 2 ainetta 650 €

Liiketalous Takuu, Koti

ilmoittautumisesta pääsykoepäivään

38 ot

1 aine 350 € / 2 ainetta 650 €

Itseopiskelu

115 euroa / aine, 175 euroa / 2 ainetta

OIKEUSTIEDE: Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-24.5.2016

max 450 ot

5 930 €

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x..-24.5.2016

max 349 ot

3 130 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

1.4.-24.5.2016

139 ot

1 450 €

Oikeustiede Takuu 2, HKI

1.4.-24.5.2016

139 ot

1 450 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

25.4.-24.5.2016

116 ot

1 070 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

8.5.-24.5.2016

52 ot

715 €

25.4.-24.5.2016

65 ot

745 €

12 ot

120 €

Oikeustiede Takuu-Koti koko Suomi Oikeustiede Johdantokurssi, koko Suomi

Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super-Takuu ja VIP–kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 340 euron hintaan! Oikeustiede Takuu, Tampere

1.4.-24.5.2016

132 ot

1 417 €

Oikeustiede Takuu, Turku

8.4.-22.5.2016

141 ot

1 030 €

Oikeustiede Super-Takuu, Turku (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-22.5.2016

185 ot

2 190 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

1.4.-21.5.2016

116 ot

1 250 €

Oikeustiede Etäopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

590 €

Oikeustiede Itseopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

460 €

OPISKELUTEKNIIKKA: Opiskelutekniikka I, viikonloppukurssi

9.1., 10.1. ja 16.1.2016

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka II, iltakurssi

1.3.- 8.3.2016

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

1.7.2015-30.6.2016

9 ot

130 €

160 €

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen, Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme saat opiskelutekniikkakurssista 50 %:n alennuksen. PSYKOLOGIA: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 90 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki

26.10.-9.11.2015

15 ot

Tilastotiede TAKUU marraskuu, Helsinki

26.10.2015-6.5.2016

108 ot + laskarit/tutorointi 15 t

940 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Helsinki

25.1.-6.5.2016

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

830 €

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

22.2.-6.5.2016

70 ot+ laskarit/ tutorointi 14 t

760 €

2.4.-6.5.2016

70 ot+ laskarit/ tutorointi 14 t

790 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

23.1.-6.5.2016

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

23.1.-6.5.2016

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Artikkelikurssi TAKUU, Helsinki

4.4.-6.5.2016

48 ot

510 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

5.4.-6.5.2016

48 ot

450 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

5.4.-6.5.2016

48 ot

450 €

Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

11.1.-15.5.2016

65 ot

520 €

Psykologia tilastotiede laskuharjoitukset KOTI –kurssi

7.1.-15.5.2016

26 ot

230 €


Psykologia tilastotiede Jyväskylään KOTI –kurssi

tammikuussa 2016

Johdatus psykologian tutkimukseen KOTI, koko maa

1.7.2015-15.5.2016

Laajuus ja hinta tarkentuvat syksyn aikana 7,5 ot

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

1.7.2015-15.5.2016

15 ot

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

120 € 90 € 140 €

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

TAIDETEOLLINEN: Taideteollinen TAKUU

20.2.-19.3.2016

56 ot

TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2015 lähtien

660 € 330 €

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. TEOLOGIA: Teologia aineistokoe itseopiskelumateriaali

80 €

VALTIOTIEDE: Helsinki: Poliittinen historia TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Sosiaalityö TAKUU

5.4.-16.5.2016

65 ot

660 €

Sosiologia TAKUU

5.4.-16.5.2016

65 ot

660 €

Talous- ja sosiaalihistoria TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Valtio-oppi: hallinnon ja organisaatioiden tutkimus TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Valtio-oppi: maailmanpolitiikan tutkimus TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Valtio-oppi: politiikan tutkimus TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Viestintä TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

660 €

Yhteiskuntapolitiikka TAKUU

5.4.-23.5.2016

65 ot

Valtiotiede itseopiskelumateriaali

660 € 140 € / aine

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA 1. Haku-lehti

Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi.

2. Alakohtaiset infotilaisuudet

Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistuneesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus.fi, tai soit-

tamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

3.

Studia-messut

Studia 2015 on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm. kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit , vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

4. Valintakoetietopalvelu

Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä: a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia).

c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä. Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

5. www.valmennuskeskus.fi

Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!


LÄHETTÄKÄÄ MINULLE MAKSUTTA TIETOA KEVÄÄN 2016 VALINTAKOEVAATIMUKSISTA JA KURSSEISTA (MAX. 3 ALAA). HUOM! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. Abikurssit

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Opiskelutekniikka

AMK Liiketalous

Farmasia

Lääketieteet

Psykologia

AMK Tekniikka ja liikenne

Historia

Maantiede

Taidealat

Arkkitehtuuri

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Teologia

Biologia

Kauppatieteet

Oikeustiede

Viestintä

Coaching uravalmennus

Kielet

Opiskelu ulkomailla

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Nimi

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

ILMOITTAUDUN VALMENNUS- / ABIKURSSILLE 1.

HALUAN VARATA PAIKAN SEURAAVALTA KURSSILTA 2.

3. 4. Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille Kurssiajankohta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Kurssipaikkakunta

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

EUROOPPALAINEN NUORISOKORTTI Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin: kyllä ei Nimi

ei

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Muu, mikä?

Päiväys

Allekirjoitus

TILAAN ITSE- / ETÄOPISKELUMATERIAALIA 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija Suomen Lukiolaisten liiton jäsen Nordean Check In -asiakas

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

Tammasaarenkatu 1, PL 235 00181 Helsinki / vkinfo@valmennuskeskus.fi / puh. 0207 280 340 / www.valmennuskeskus.fi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


Essee

Loppuun harkittu sijoitus? teksti:

Leo Taanila —

7,2 magnitudia. Mittavia henkilö- ja omaisuusvahinkoja läpi Länsi-Suomen. Suurin osa selviytyneistä on saatu turvaan, mutta useita henkilöitä on vieläkin kateissa. Tilanne on rauhoittumaan päin. Ihmiset eivät kuitenkaan tiedä, että pahin on vasta edessä: maanjäristys on vaurioittanut pohjakalliota ja aiheuttanut lohkeamia syvällä maaperässä. Tarkalleen 16 283 vuotta sitten puolen kilometrin syvyyteen haudatut kapselit ovat alkaneet vuotaa ydinjätettä. Järistyksen seurauksena pohjaveden kulkemat reitit ovat muotoutuneet uusiksi niin, että säteilevä jäte sekoittuu nyt pohjaveteen, jota pumpataan ylös ihmisille juoma- ja peseytymiskäyttöön. Seuraa tuhoisia sairauksia ja kuolemia, jota kukaan ei pysty selittämään. Kuvattu tilanne on täysin fiktiivinen, mutta myös mahdollinen tilanne tulevaisuuden Suomesta. Mannerlaattojen liikkeestä johtuen vuosituhansien päästä maamme saattaa olla altis erilaisille luonnonkatastrofeille, joista nykypäivänä emme joudu huolehtimaan. Suureksi vaaratekijäksi voi muodostua myös Suomen maaperään näillä näkymin sijoitettava ydinjäte, joka on vaarallisesti säteilevää vielä yli sadan tuhannen vuoden päästä. Sen lisäksi, että Suomi on maailman ensimmäisenä maana tehnyt päätöksen loppusijoittamisesta, aikoo se myös rakennuttaa lisää ydinvoimaloita alueelleen, kun maailmalla trendi on täysin päinvastainen. Onko siinä mitään järkeä? Huhtikuussa 1986 Prypjatissa, silloisessa Neuvostoliitossa, nykyisessä Ukrainassa, sattui merkittävä ydinonnettomuus, kun

54

kuvitus:

Erkki Toukolehto

Tshernobylin ydinvoimalassa räjähti. Onnettomuuden johdosta vapautunut säteily on vaikuttanut suorasti ja epäsuorasti kymmenien tuhansien ihmisten kohtaloihin tämän jälkeen. Syöpäsairauksien määrä voimalan lähialueilla runsastui huomattavasti ja vaikutuksia on havaittu muun muassa Suomessa asti. Maailmalla suhtautuminen ydinvoimaan viileni ankarasti räjähdyksen jälkeen ja monissa paikoissa reaktoreita alettiin ajaa alas. Vuonna 2004 Suomessa alkoi Olkiluoto 3 -ydinvoimalan – joka oli tarkoitus avata vappuna 2009 – rakentaminen suomalaisen Teollisuuden Voiman (TVO), hollantilaisen Siemensin ja ranskalaisen Arevan yhteistyönä. Valmistuessaan reaktori tulisi olemaan maailman modernein sekä tehokkain ydinvoimala, joka parantaisi merkittävästi Suomen asemaa omavaraisena energian tuottajana. Samalla Olkiluoto 3 on myös maailman ensimmäinen ydinvoimala, jota on alettu rakentamaan Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Kyllä, ensimmäinen. Eletään vuotta 2015, ja Olkiluoto 3:n virallisesti arvioitu valmistumisaika on vuonna 2018. Siitä on muodostunut jonkunlainen riippakivi, joka on arvioiden mukaan yksi maailman kalleimmista rakennuksista (noin 9 miljardia euroa tällä hetkellä). Areva ja TVO ovat riitautuneet viivästymisten seurauksena ja vaativat toisiltaan noin kahden miljardin euron korvauksia. Siemens on jättänyt laivan jo aikaisemmin. Runsas myöhästyminen johtuu siitä, että rakentaminen aloi-


tettiin ennen kuin suunnitelmia oli viimeistelty. Miten tällainen voi olla mahdollista, kun kyseessä on näin iso projekti ja yleensä niin luotettava Suomi? Seuraamukset voisivat olla valtaisia, mutta monia tämä ei näemmä kiinnosta, sillä Suomeen ollaa kovaa vauhtia luomassa lisää ydinvoimaa. Suomen valtionjohto antoi vastikään Fennovoimalle luvan alkaa suunnitella uutta ydinvoimalaa Pyhäjoelle. Fennovoima on solminut yhteistyösopimuksen venäläisen Rosatomin kanssa, ikään kuin Suomen energiatuotanto ei olisi jo tarpeeksi riippuvainen Venäjästä ja sen maakaasusta, kivihiilestä sekä öljystä. Miksi Suomeen aiotaan rakentaa lisää ydinvoimaloita, jos edellistäkään ei olla vielä saatu valmiiksi? Jos kerta on tehty päätös ydinvoiman lisäämisestä, miksi rakennusvastuuta ei voi antaa täysin uudenlaisesta tekniikasta kokemusta omaavalle yritykselle, vaan kuvioihin tuodaan kilpailevia valmistajia? Mielestäni täytyisi uskaltaa luottaa TVO:hon, joka on varmasti ottanut opikseen meneillään olevasta rakennusurakasta. Toki paras vaihtoehto olisi se, ettei uusia ydinvoimaloita enää luotaisi, vaan keskitettäisiin näihin kuluvat valtavat rahavirrat uusiutuvan energian tutkimiseen ja tuottamiseen. Isäni on ohjannut vastikään julkaistun dokumenttielokuvan – Atomin paluun – Olkiluoto 3:n rakentamisesta. Oheistuotteena syntyneen noin vartin mittaisen kolmen videokuvan installaation – Suomen sähköisin kunta – seurauksena perheemme on päässyt matkaamaan erilaisille festivaaleille. Videoissa kuvataan Eurajoen asukkaiden ja rakennusmiesten elämää kunnassa ja ydinvoimala-alueella. Japanissa teos esitettiin vuonna 2013 Nagoyan triennaalissa, jonka teemana oli ydinvoima, sillä Fukushimassa 2011 sattuneen ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen aihe oli polttava puheenaihe. Japanissa monet ydinvoimalat suljettiin onnettomuuden seurauksena ja paikalliset ihmettelivätkin Suomen myönteistä suhtautumista. Sama reaktio oli myös saksalaisilla Kasselissa, jossa kävimme dOCUMENTA (13) -festivaalin tiimoilta kesällä 2012. Saksa reagoi Japanin katastrofiin vielä voimakkaammin ja päätti hiljalleen lakkauttaa kaikkien ydinreaktoreidensa toiminnan ja panostaa uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen. Tähän myös Suomen tulisi pyrkiä, sillä vaikka ydinvoima ei tuotakaan

välittömästi ympäristöhaittoja, kuten esimerkiksi kivihiili, sen haitat saattavat sijoittua tuhansien vuosien päähän eikä niistä ole kellään varmaa tietoa. Mutta ei. Suomi on ensimmäisenä maana päättänyt loppusijoittaa ydinjätettä maaperäänsä. Eurajoelle, Olkiluodon ydinvoimala-alueen alle on valmistumassa Onkalo, johon on tarkoittaa alkaa haudata ydinjätettä 2020-luvulla. Jätettä sullotaan maan alle aina 2100-luvun alkupuolelle, minkä jälkeen käytävät ja itse loppusijoituskammio on tarkoitus tukkia lopullisesti. Suunnitelma ei kuitenkaan koske ainoastaan Suomessa syntyvää lopputuotetta, vaan ideana on myös alkaa rahdata sitä korvauksia vastaan ulkomailta Eurajoelle turvaan. Siis mitä? Suomi haluaa muiden maiden huippusäteilevää ja riittämättömästi tutkittua ydinmoskaa omaan maaperäänsä, sillä se voisi olla oiva vientituote. Isäni on työnsä puolesta tutustunut ydinvoimaan liittyviin aineistoihin hartaasti ja onkin löytänyt lukuisia kritisoinnin aiheita. Yksi niistä liittyy juuri loppusijoitukseen. Kun Suomessa alettiin suunnitella loppusijoitusta 1970-luvulla, etsittiin sille sopivaa paikkaa. Geologit laativat monien vuosien kartoittamisen jälkeen sadan kohteen listan, jolta paikka lopulta valittaisiin. Myöhemmin kun joku taho – kenties TVO tai Eurajoen kunta – ehdotti, että voisiko Olkiluodon alle sijoittaa, lisättiin tämä kohde listalle numeroksi 101. Vuosien saatossa havaittiin, että Olkiluoto onkin maaperältään niin täydellinen, että sinne on päätetty valmistaa maailman ensimmäinen loppusijoituspaikka. Ei kuulosta järin luotettavalta energiapoliitikalta. Eräs mielenkiintoinen seikka, mitä päättäjät luultavammin eivät ole pohtineet, on loppusijoituspaikan merkkaaminen. Ei ole takeita, että suomi tai muukaan nykyään verrattain iso kieli säilyisi voimissaan kymmeniä, ellei satoja tuhansia vuosia. Miten paikka tulisi merkata? Kuvasymboleilla vai jollain kielellä? Helpointa olisi toki jättää paikka merkkaamatta. Mutta auta armias, kun jonain päivänä joku vahingossa löytäisi loppusijoitetut kapselit kaivaessaan maan alle. Käytettäisiinkö säteilevää uraania sotimiseen, energiantuotantoon vai päästettäisiinkö se säteilemään luontoon tietämättä ollenkaan sen vaaroista? Toivottavasti viisaat ihmiset keksivät jotain tämän ratkaisemiseksi. Jos eivät: anteeksi jälkeläiset.

Äidinkielen kursseilla kirjoitetaan paljon, mutta tekstit harvoin päätyvät mihinkään. Siksi julkaisemme tässä sarjassa lukiossa kirjoitettuja esseitä. Tämän tekstin kirjoittaja Leo Taanila opiskelee Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa. Julkaisua varten voit toimittaa meille oman tekstisi sähköpostitse osoitteeseen improbatur@lukio.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden julkaistavan tekstin muutoksiin.

55


Muistikuva

Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat palaavat omien suosikkivalokuviensa syntymähetkeen. Touko Hujanen on helsinkiläinen freelance-valokuvaaja. Hän on kuvannut muun muassa The New York Timesille, Damn Magazinelle, Suomen Kuvalehdelle ja Helsingin Sanomille. Hujanen on palkittu Vuoden lehtikuvaajana vuonna 2011 ja Vuoden nuorena lehtikuvaajana vuonna 2009.

56


MUISTIKUVA

TOUKO HUJANEN

”Vuonna 2014 osallistuin Burning Man -festivaaleille Yhdysvalloissa. Festarit nostattavat viikoksi kokonaisen kaupungin Nevadassa sijaitsevaan Black Rockin autiomaahan, keskelle ei mitään. Lähdin matkalle etsimään yhteisöä, mutta tunsin olevani enemmän yksin kuin koskaan aiemmin. Paikalla oli noin 60 000 ihmistä, mutta kaikki olivat tulleet etsimään itseään. Vihasin aluksi koko hommaa. Kun saavuin Black Rock Cityn porteille, heittivät alastomat hipit minut hiekkaan. Minun oli lyötävä isoa kelloa pampulla ja huudettava: ’Olen neitsyt!’ Sen jälkeen kaikki maailman sienet syönyt jätkä ajoi päälleni pyörällä. Vaikutti siltä, että ekshibitionistit ja miljonäärit olivat tulleet larppaamaan vapautta viikoksi vain palatakseen sykemittarin orjiksi jälleen seuraavalla viikolla. Sitten olkiukot alkoivat räjähdellä ja hiekkamyrskyn keskeltä tuli teknolaiva. Päätin jättää ennakkoluuloni hetkeksi ja tanssin papan kanssa salsaa kahvijonossa. Kävellessäni kaupungin keskellä olevalla aukiolla eräs humanoidimummo antoi minulle jäätelön. Silloin tajusin, että festivaaleilla on muukin tarkoitus kuin paljon mainostettu ’radikaali itseilmaisu’. Hiekkakaupunki antaa hetkeksi ihmiselle mahdollisuuden olla joku toinen: empaattinen tyyppi, joka antaa jäätelön tuntemattomalle – tai sitten itsensä unohtanut sienipyöräilijä. Näennäinen yhteisöllisyys saa aikaan henkilökohtaiseen vapautumiseen. Parhaassa tapauksessa tämä aiheuttaa jonkin pysyvän muutoksen. Toisaalta välillä se ei aiheuta mitään. Toisille kyseessä on utopia paremmasta maailmasta ja toisille yksi kyllästyttävä kulutusjuhla muiden joukossa.”

57


Yo-/lukio pohjalta monipuoliseksi osaajaksi

Opinnot hand-in-hand työelämän kanssa yrittäjämäisellä tatsilla

1–1,5 v:ssa ammattiin tai ammatti-/ tiedekorkeakouluun

Käänny Opintopolulta Helmi highwaylle innostumaan & onnistumaan

Lukuvuoden aikana 25 % helmistä hankkii osaamista ulkomailla

Haku koulutuksiin 16.3. – 6.4.2016

HAE parasta paikkaa Etsi oma unelmasi, löydä oma paikkasi. Pohjoinen on sinun.

AMK –tutkinnot päivä- ja monimuoto-opintoina • Ylemmät AMK –tutkinnot • Opinnot avoimessa AMKissa

www.lapinamk.fi/hakijalle

Kemi • Rovaniemi • Tornio


www.frank.fi

Pääset käsiksi yli 600 etuun ja alennukseen liittymällä omaan opiskelijajärjestöösi ja tilaamalla opiskelijakortin. MITEN HOMMA TOIMII

LÖYDÄ KIINNOSTAVA ALENNUS

NÄYTÄ OPISKELIJAKORTTI TAI KIRJAUDU OMILLE SIVUILLESI

SÄÄSTÄ RAHAA MUUHUN MUKAVAAN


IRTONUMERO 5€

VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN!

Valmennuskeskus on 40 vuoden kokemuksellaan Suomen luotetuin valmennuskurssijärjestäjä; joka vuosi noin 2 000 pyrkijää saa haluamansa opiskelupaikan kurssiemme avulla. “PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”. (Tutkimustoimisto Innolink Research Oy 2015)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340

Improbatur 1/2016  

Lehti lukiolaisille – vuoden ensimmäinen numero. Mukana muun muassa Alisa Vainio, Riku Rantala ja Anna Puu!