Page 1

Teiniäiti s.16 8

Sini Sabotage palaa lukioon

25

Liian tyhmä yliopistoon ja muita harhaluuloja

40

Lastenohjelmasta lähiöteinin rooliin

1


VALMENNUSKURSSIT YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN!

Valmennuskeskus on 40 vuoden kokemuksellaan Suomen luotetuin valmennuskurssijärjestäjä; joka vuosi noin 2 000 pyrkijää saa haluamansa opiskelupaikan kurssiemme avulla. “PARAS opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä”. (Tutkimustoimisto 15/30 Research Oy)

valmennuskeskus.fi • puh. 0207 280 340


KUVA: MERI BJÖRN

Pääkirjoitus

SUHTAUTUMINEN INTERNETIIN, ja hyvännäköiseltä, joskin vähän turhan ”Voimme vain arvailla, miksi sen mahdollisuuksiin ja uhkiin on muutkikkailunhaluiselta espoolaisnuorelta. suomalainen internetinkäyttäjä tunut merkittävästi viimeisen kymmenen Kuvissa oli kuitenkin jotain epäaitoa ja vuoden sisällä. Vielä vuonna 2005 yleinen muualta tuttua. Hetken salapoliisituokion latailee Instagramiin kuvia nettikasvatusmantra kuului, ettei internejälkeen Googlen käänteinen kuvahaku tissä pidä koskaan esiintyä omalla nimellä paljastikin, ettei kuvissa esiintynyt suinjenkkijulkkiksesta, merkitsee – eikä mielellään omalla kuvallakaan. Ja kaan kukaan Tumppi vaan Ryan Nassif jos jonkun nettitutun halusi tavata, piti – Los Angelesissa elelevä ja suomalaisille ne tunnisteella #finnishboy ja tapaamiset sopia vähintäänkin Helsingin pääosin tuntematon teinijulkkis. odottaa tyttöjen kik-viestejä.” Tuomiokirkon portaille, jotta lähellä olisi Vuonna 2006 Mannerheimin lastenmahdollisimman paljon muita ihmisiä. Siis suojeluliitto julkaisi sarjan valistusvisiltä varalta, että kiva tyyppi paljastuisikin deoita, joiden tavoitteena oli kiinnittää epämiellyttäväksi tapaukseksi. nuorten huomio siihen, miten netissä kannattaa toimia säästyäkseen harmeilta. Miian yleisö -videossa Facebookin myötä myös lasten ja nuorten vanhemmat ovat tottuneet ajatukseen sosiaalisesta mediasta, jossa oma nimi ja katsojalle valkenee, että tytön profiilikuvia tuijottaa kavereiden kuva ovat julkista tietoa. Ilmapiiri on nykyään paljon vapautulisäksi myös parrakas setä, jonka punchlinesta ”Mä tykkään neempi, ja toisaalta hyvä niin: turha pelon ja paniikin lietsominen sun kuvista” syntyi varsin hyvää läppää ainakin omassa kaveei olekaan koskaan tarpeen. Ei ole kuitenkaan rehellistä väittää, riporukassa. että kymmenen vuotta sitten esillä pidetyt uhat olisivat jotenkin Kun meille kaverini kanssa selvisi Tumpin todellinen olemus, kadonneet. Päinvastoin. Netissä voi edelleen esittää olevansa mieleemme palasi heti tuo läppä ja sama video. Voimme vain kuka vain, ehkä jopa helpommin kuin koskaan aiemmin. arvailla, miksi suomalainen internetinkäyttäjä latailee InstaAidolta vaikuttavan nimen keksii hetkessä, sähköpostiosoitteen gramiin kuvia jenkkijulkkiksesta, merkitsee ne tunnisteella luominen kestää pari minuuttia ja valeprofiiliin sopivat kuvat #finnishboy ja odottaa tyttöjen kik-viestejä. Samaan aikaan itse toivon, että Tumpin kanssa juttelemaan tulleet pitävät kaivaa korkeintaan viidessä minuutissa. Muutama viikko sitten eräs ”Tumppi” alkoi tykkäilemään järjen päässä ja saattavat punnita sitäkin mahdollisuutta, ettei naispuolisen ystäväni kuvista Instagramissa hyvinkin innokespoolaispoika ole se kuka hän väittää olevansa. Valistusvideon hyvässä läpässä oli nimittäin sittenkin totuuden siemen. kaasti. Ystäväni silmään Tumppi vaikutti ihan sympaattiselta

Robert Sundman päätoimittaja robert.sundman@lukio.fi

Twitter: @RobertSundman

3


Tässä lehdessä

3

| PÄÄKIRJOITUS

11

| KUKA?: Ilari Juusela

4

| TÄSSÄ LEHDESSÄ

12

| KULTTUURITENTISSÄ Vilma Alina

6

| KOLUMNI: Melissa Mäntylä

14

| PROFIILIKUVAPALVELU: Aika pysähtyi

6

| AJANKOHTAISTA

16

| Teiniäiti

8

| PALUU LUKIOON: Sini-Maria Makkonen

25

| Liian tyhmä yliopistoon ja muita harhaluuloja

Jutut

16

|

Teiniäiti

Demi Aulos sai lapsen 17-vuotiaana. Nyt hän kirjoittaa suosittua blogia nuoren perheen arjesta.

25

| Liian tyhmä yliopistoon ja muita harhaluuloja

35

| ”Isot puolueet on kuin nolo setä”

Suomalaisnuoret eivät usko puoluepolitiikkaan. Tapasimme kuusi eduskuntavaaliehdokasta, jotka uskovat – ja jopa lietsovat kaikkia nuoria hyödyntämään joukkovoimaansa päätöksenteon uudistamiseen.

Lukio loppuu, ahdistaa. Jottei sinun tarvitsisi istua kolmea välivuotta vellit housussa vanhempien sohvalla, Improbatur kumoaa muutaman lukion jälkeisiin opintoihin liittyvän ennakkoluulon.

28

| Kokenut kassa, kummilapsi tai muuten vaan reipas työntekijä saa paikan

Kesätyönhaussa pomon tunteminen tai tutun suositus saattaa toisinaan painaa hakukirjettä enemmän. Onneksi usein palkitaan myös sinnikkyys ja huolellisuus.

4

40

|

Lastenohjelmasta lähiöteinin rooliin

Mimosa Willamo päätyi puolivahingossa Päin seinää -elokuvan koekuvauksiin ja sai vihaisen teinitytön roolin. Jussiehdokas hurmaa valkokankaalla, muttei osaa sanoa haluaako tulevaisuudessa olla kameran edessä vai jossain sen lähistöllä.


28

| Kokenut kassa, kummilapsi tai muuten vaan reipas työntekijä saa paikan

35

| ”Isot puolueet on kuin nolo setä”

40

| Lastenohjelmasta lähiöteinin rooliin

45

| Eläinkuiskaaja

60

| MUISTIKUVA: Arttu Muukkonen

62

| KOLUMNI: Tatu Koivisto

Aikuistuvien ihmisten asialla Lehti lukiolaisille 1/2015 Improbatur on journalistisesti itsenäinen lukiolaisten aikakauslehti. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja tavoittaa lähes 50 000 lukiolaista ympäri Suomen. Improbatur on Aikakauslehtien Liiton sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehti. Päätoimittaja Robert Sundman Ulkoasu Tuomas Järvenpää Toimitussihteeri Rosa Kettumäki Avustajina tässä numerossa Meri Björn, Touko Hujanen, Stella Kallionpää, Tatu Koivisto, Kristiina Markkanen, Arttu Muukkonen, Melissa Mäntylä, Reeta Niemonen, Konsta Punkka, Jose Riikonen, Aleks Talve Kustantaja Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ilmoitusmyynti: Markku Rytkönen, BF Media Oy (p. +358 40 544 4027) Mediatiedot: www.improbatur.fi/mediatiedot Paino: Lönnberg Painot Oy Sisäsivujen paperi: Galerie Fine Silk 80 g/m2 Kannen paperi: Galerie Art Silk 200 g/m2 Improbatur Töölönkatu 35 B, 1. krs., 00260 Helsinki improbatur@lukio.fi, etunimi.sukunimi@lukio.fi +358 9 5842 1500 (SLL:n vaihde) www.improbatur.fi www.facebook.com/improbatur @Lukiolaiset

45

|

Eläinkuiskaaja

”Haluan ikuistaa erilaisia tunteita ja ilmeitä eläinkuvissani. Tunsin eläinten lähelle pääsemisen tärkeäksi ja päätin juuri tästä syystä erikoistua ottamaan lähipotrettikuvia eläimistä.” Kannessa: Aleks Talve kuvasi Improbaturin kanteen palkitun Kiljuva pikkunälkä -blogin kirjoittajan Demi Auloksen tämän kotona Keravalla 18. joulukuuta 2014. Juttu alkaa sivulta 16.

ISSN-L 0784-705X ISSN 0784-705X ISSN 2341-8923 (Improbatur.fi) Tilaukset: www.improbatur.fi/tilaa 29. vuosikerta. Improbatur ilmestyy neljä kertaa vuonna 2015. Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa 2015. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Lehti postitetaan jäsenetuna kaikille Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n jäsenille. Mikäli olet liiton jäsen, ota yhteyttä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenpalveluun (toimisto@lukio.fi, tai puhelimitse +358 9 5842 1500) osoitteenmuutoksiin ja muihin tilauksiin liittyvissä asioissa. Mikäli et ole liiton jäsen, voit olla vastaavissa asioissa suoraan yhteydessä lehden toimitukseen (improbatur@lukio.fi).

5


Kolumni

Ajankohtaista VOIKO AJATUKSEN TASOLLA PETTÄÄ?

”NÄHTY 03.32.” Vastausta ei ole saapunut. Tämä on harmillisen tuttu tilanne monelle seurustelevalle parille, kun toinen on viettämässä iltaa kaveriporukalla. Pitäisikö nyt huolestua ja soitella kaikki tutut läpi, että missä se yksi oikein menee? Mitä jos se on jäänyt auton alle – tai vielä pahempaa, on jonkun toisen sängyssä? En vieläkään tiedä, mitä terve mustasukkaisuus tarkoittaa. Lähtökohtaisesti kaikki parit määrittelevät itse, missä menee pettämisen raja. Mustasukkaisuutta voi tuntea ilman, että toinen varsinaisesti pettää: joillekin riittää, että kumppani tykkää Instagramissa vähäpukeisen ihmisen kuvasta. Mobiililaitteet ja muut elektroniset värkit ovat tuoneet aivan uuden ulottuvuuden parisuhteisiin ja rajojen vetämiseen. Virtuaalinen pettäminen on jo termi, sillä netissä voi tehdä kaikenlaista toisen ihmisen kanssa omalta tietokoneelta käsin. Monissa suhteissa käydään keskusteluja esimerkiksi siitä, voiko vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa puhua tuhmia Facebook-chatissa. Kiukkuraivarit kumppanin Facebook-flirttailusta ei kuitenkaan hyödytä ketään. Ihminen on hyperseksuaalinen apina, joka ei aina osaa kontrolloida halujaan ja varsinkaan ajatuksiaan. Jos kuvittelet olevasi saman ihmisen kanssa parisuhteessa vuosikymmeniä, sinun on hyväksyttävä, että hän tulee varmasti ajattelemaan seksuaalisessa mielessä muitakin ihmisiä. Ongelmaa kannattaakin lähestyä määrittelemisen ja kommunikoinnin kautta. Ei ole mitään järkeä yrittää ylläpitää intiimiä suhdetta sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei uskalla puhua. Monen kohdalla onkin niin, ettei terve parisuhde oikeilla rajoilla onnistu ensimmäisellä yrityksellä. Eikä varsinkaan ennen itsenäistymistä ja aikuistumista. Meidän kaikkien mieli tekee joskus katsella vieraita laitumia. Mutta jos kumppanisi välittää sinusta todella, hän palaa kyllä instapimujen tai -pojujen luota lämpimään syliisi.

----------------------------------------Melissa Mäntylä kirjoittaa ja bloggaa seksistä, seksuaalisuudesta ja parisuhteista.

6

Loppuvuodesta toteutetun lukijatutkimuksemme mukaan lähes 90 prosenttia Improbaturin lukijoista pitää juttujamme hyvin kirjoitettuina sekä kuviamme laadukkaina ja kiinnostavina. Toimitus kiittää! Lukijatutkimukseen vastasi 4056 Improbaturin lukijaa ympäri Suomen.

Neljästi vuodessa ilmestyvän lehden sisältö kokonaisuudessaan verkossa. Lähes viikoittain ilmestyviä lisäjuttuja. Sitä on uudistunut Improbatur.fi! Uusi mobiili- ja tabletlaitteilla toimiva sivustomme korvaa tästä numerosta alkaen Improbaturin tabletversion. Sivusto toimii myös verkkosovelluksena iOS-laitteilla.

Mistä tämän lehden jutusta tykkäsit eniten? Mikä jätti kylmäksi? Lähetä postia osoitteeseen improbatur@lukio.fi tai vastaa kysymyksiin verkossa, osoitteessa www.improbatur. fi/lukijoilta. Voit myös seurata meitä Instagramissa (@ Lukiolaiset), ottaa kuvan suosikkijutustasi ja jakaa sen tunnisteella #Improbatur. Palautetta antaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja ja leffalippupaketteja!


MEISTÄ PUHUTTUA @KimRantala: ”Järjestelin kirjahyllyssäni @Lukiolaiset:n jäsenlehteä #Improbatur:ia vuosijärjestykseen. Nyt harmittaa kun huomasin että numeroita puuttuu.” @HeliHeinola: ”Ihana @RoopeSalminen #Improbatur’issa! @Lukiolaiset”

@soikkuu: ”Meitsi #improbatur -lehdessä: http://instagram.com/p/ v5Z3B3tebd/” @Laura_Tuulia: ”@tumey_ @soikkuu MIS MUN IMPRO?!? kerranki ku voisin lukeeki sitä” ”Improbaturissa ei ole mitään luettavaa!!”

MUULLA KUULTUA ”Suomen Lukiolaisten Liiton XXX liittokokous valitsi tänään Vaasassa 19-vuotiaan Tatu Koiviston liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2015. Varapuheenjohtajiksi liittokokous valitsi Juuso Kurttilan Kontiolahdelta ja Henni Roinin Tampereelta. Puheenjohtajiston lisäksi liittohallitukseen valittiin Juuso Heikkinen (Nurmijärvi), Iiris Hynönen (Kuopio), Jonathan Karvonen (Raasepori), Elli Luukkainen (Savonlinna), Markus Nieminen (Tampere), Viivi Nuuttila (Helsinki), Matti Pajari (Rovaniemi) ja Mikki Wasara (Helsinki).” – Lukio.fi, 16.11.2014 ”Lindgrenin mukaan liitto ei kerro tarpeeksi toiminnastaan. ’Mainoksia ja uutisia liitosta tulee harvoin vastaan.’ Samaa sanoo kuvataidelukiolainen Elaine Banks, 16. Hän on kuullut liitosta vain muilta lukiolaisilta ja opettajilta eikä siksi ole liittynyt liittoon – ainakaan vielä. Banks ei ole varma, mitä etuja SLL tarjoaa jäsenilleen. Hän on kuitenkin saanut muiden puheista positiivisen kuvan liitosta. ’Jos tietäisin enemmän, ehkä kritiikkiäkin löytyisi enemmän.’ Banks uskoo, että liitto kuulee tavallisia lukiolaisia, vaikkei hän itse tiedäkään paljon sen kannoista. ’Eräs opettaja sanoi, että SLL teki kannanotoillaan viikon syyslomasta mahdollisen, kun Helsingin kaupungin opetusvirasto yritti kieltää sen. Mielestäni se on merkki siitä, että lukiolaisia on kuultu.’ Banks arvostaa sitä, että liiton lausunnot otetaan vakavissaan.” – Helsingin Sanomat/Kaupunki, 30.12.2014 ”Jyväskylän kaksi suurlukiota ovat aloittaneet toimintansa säästöpaineissa. Vuoden vaihteessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Cygnaeus-lukio ja Voionmaan lukio yhdistyvät Schildtin lukioksi sekä Jyväskylän Lyseon lukio ja Sepän lukio

Tikkakosken toimipisteineen yhdistyvät Jyväskylän Lyseon lukioksi. Alkuvuoden aikana ajetaan sisään yhteisiä toimintatapoja, kertoo lukiokoulutuksen johtaja Antti Rastela Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä. ’Tässä on jo pitkin vuotta mietitty näiden koulujen toimintakulttuurien yhdenmukaistamista. Mahdollisesti ensi syksystä lähtien nämä yksiköt ovat entistä tiiviimmin ison lukion sisällä yhtä myös työjärjestyksellisesti.’ Molemmissa kouluissa on kolme rehtoria ja heistä yksi on vastuurehtori. Vielä syksyllä kaavailuissa ollut yhden lukion malli on kuopattu ja lukioiden kehittämistä jatketaan kahden suurlukion mallin mukaisesti.” – Yle.fi Uutiset, 8.1.2015 ”Taantuma ei ole vähentänyt nuorten oppilasvaihtoa. Vaihto-oppilasjärjestöistä kerrotaan, ettei oppilasmäärissä ole tapahtunut laskua. Nähtävissä on jopa hienoista kasvua lamasta huolimatta. ’Pientä kasvua on kävijämäärissä sekä Suomeen tulijoissa että lähtijöissä. Parin vuoden takaisiin lukuihin on parinkymmenen prosentin kasvu, kun katsotaan suomalaisia vaihto-oppilaita’, kertoo toiminnanjohtaja Mikko Sainio AFS Intercultural Programs ry:stä. Lukioikäiset nuoret lähtevät yhä mielellään kansainvälistymään kokonaiseksi lukukaudeksi. ’Tuntuu, että vaihto-oppilasvuosi nähdään enemmän investointina nuoren tulevaisuuteen kuin pelkkänä kulueränä’, Sainio tietää. AFS-järjestön kautta Suomeen tulee vuosittain noin 230 oppilasta, eniten Saksasta, Italiasta ja Japanista. Suomesta matkataan edelleen eniten rapakon taakse. AFS lähettää maailmalle vuosittain pari sataa nuorta. ’Reilu kolmasosa nuorista lähtee Pohjois-Amerikkaan. Australian ja Uuden-Seelannin jälkeen seuraavaksi suosituimpia ovat Aasian ja latinalaisen Amerikan maat, jotka ovat nousussa’, Sainio toteaa.” – Yle.fi Uutiset, 9.1.2015

7


Lukio teki Sinistä Sabotagen TEKSTI:

Jose Riikonen —

KUVA:

Aleks Talve


Paluu lukioon

Sini-Maria ”Sabotage” Makkoselle lukion tärkein anti ei liittynyt varsinaisiin oppiaineisiin. Hän löysi sieltä jotain tärkeämpää.

O

lemme eksyneet. ”Miten voi olla, ettei muista”, Sini-Maria Makkonen pohtii. Olemme Sibelius-lukiossa paikantamassa ”kellaria”. Se oli Makkosen suosikkihuone silloin, kun hän kävi tätä lukiota yli kymmenen vuotta sitten. Sitten: ”Tuo ovi se on!” Menemme porraskäytävään maan uumeniin ”kellariin”, jossa on erilaisia soittimia ja äänityslaitteita, muun muassa mikrofoneja, rummut, sähköurut ja erilaisia vahvistimia. Täällä Makkonen löysi kymmenen vuotta sitten tärkeitä asioita. Niiden ansiosta hänestä tuli Sini Sabotage.

M KUKA? Sini-Maria Makkonen (s. 1986) on suomalainen räppäri ja DJ. Hänet tunnetaan paremmin nimellä Sini Sabotage. Makkosen esikoisalbumi 22 m2 julkaistiin joulukuussa 2013. Hänet muistetaan myös Idolsin seitsemännen tuotantokauden tuomaroinnista syksyllä 2013.

akkonen tiesi jo pienenä, että Sibelius-lukioon pitää päästä. Tuusulan Jokelassa koulut käynyt Makkonen halusi sinne ennen kaikkea siksi, että sieltä hän saisi koulutusta musiikki-intohimoonsa. Lähes yhtä tärkeää oli päästä pois Tuusulasta. ”Yläasteaikani oli vähän vaikeaa. Kuuluin siihen taidefriikkiporukkaan”, Makkonen sanoo. Pienellä paikkakunnalla on hankalaa olla erilainen. Sibelius-lukio oli mahdollisuus muuttaa Helsinkiin sellaisten ihmisten pariin, jotka ovat samanlaisia. Sellaisten, jotka eivät katso kieroon tyyppiä, joka haluaa soittaa, laulaa, piirtää ja pukeutua erilailla. Yksi kirje – jonka postittamiseen johtivat Makkosen pääsykokeissa esittelemät piano- ja laulutaidot – teki tästä mahdollista. Makkonen oli hyväksytty Sibelius-lukioon. 16-vuotiaana hän muutti Malminkartanoon kämppiksen kanssa. ”Se oli itsenäistymisen vuosi. Ja kyllä, varmasti vaikutti tosi paljon siihen, mikä olen nyt.”

M

illaisena me sitten näemme hänet nyt? Sini Sabotagena. Kauniina, sosiaalisena, seksikkäänä ja vähän hyökkäävänä typpinä. Sellaisena, jolle on luontaista vaatia vähän ”kovempaa kyytii”. Siksi on vaikeaa uskoa, että Makkonen oli lukioaikoina Sabotage-imagon vastakohta. ”Moni kanssaopiskelija ei varmasti ollut tietoinen olemassaolostani”, Makkonen sanoo ja nauraa. Vaikka hän oli ujo ja vetäytyvä tyttö, jonka ei ollut helppoa sopeutua uusiin ympyröihin, hän teki sen silti. ”Jotenkin päätin, että kun pääsin unelmieni lukioon, niin sitten sopeudutaan!” Se meni ihan hyvin. Makkonen ei ollut se suosituin ja riehakkain tyyppi, mutta hänellä oli muutama hyvä ystävä. Parhaiten mieleen muistuu se, kuinka hän koulun jälkeen ja hyppytunneilla vetäytyi usein kellariin, tähän samaan paikkaan, jossa istumme nyt. Täällä hän äänitti ensimmäisiä englanninkielisiä pianopop-biisejään. ”Ei sieltä lukioajoilta mitään elämää suurempia tarinoita jäänyt käteen.” Ei se haittaa. Hullut tarinat eivät ole tärkeintä. Tärkeintä ei myöskään ole se, miten Makkonen sai kartutettua tietojaan erilaisista asioista – lukuaineet eivät oikein kiinnostaneet.

O

piskelu jäi etenkin toisena vuonna vähälle. Makkonen jäi jälkeen. Sitten hän rakastui. Ongelma oli se, että rakkaus asui Kokkolassa. Makkonen suoritti viimeisen lukiovuotensa Kokkolassa aikuislukiossa. Se oli itse asiassa pelastus. ”Se oli loppukiri, vähän kuin tukiopetusta. Olin jäänyt jälkeen etenkin matematiikassa, ja suoritin intensiivisesti lähes kaikki matikankurssit Kokkolassa. Siellä oli niin pienet ryhmät, että opettajilla oli minulle hyvin aikaa.” Häntä ei haittaa, vaikka hän ei kirjoittanut siitä maineikkaasta Sibelius-lukiosta. ”Ehkä merkittävintä oli se, että olin päässyt sinne. Ja pärjäsin siellä. Tavallaan olin niiden kahden vuoden aikana saanut Sibelius-lukiosta kaiken sen, mitä tarvitsin.”

N ”Moni kanssaopiskelija ei varmasti ollut tietoinen olemassaolostani.”

iin. Ylioppilastodistus on lopulta paperia. Se, mitä lukiosta voi parhaimmillaan saada, on paljon enemmän. Lukiossa voi löytää paljon muutakin, kuin triviaalia tietoa. Siellä voi löytää itsevarmuutta ja näkemystä. Siellä voi löytää itsenäisyyttä. Siellä voi löytää sen kadoksissa olevan, pikkuhiljaa kehittyvän vision iänikuisesta kysymyksestä ja saada siihen valmiuksia: mikä minusta tulee isona? Sini-Maria Makkonen löysi sen. Täällä Sibelius-lukion kellarissa kylvettiin se siemen, josta kasvoi Sini Sabotage. Juttusarjassa tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa.

9


Made in Aalto:

Lenkkarit, jotka tiesivät enemmän

Aalto-yliopiston opiskelijat suunnittelivat navigoivat älylenkkarit, jotka värähtelevät kun on aika vaihtaa suuntaa. Minkä idean sinä haluaisit toteuttaa? Meillä on vapaus onnistua. Ehkä siksi 96 % alumneistamme suosittelee Aalto-yliopistoa opiskelupaikkana.* Kandidaattihaku 17.3.–9.4.2015 Kaikki 30 tekniikan, taiteiden ja kauppatieteen alan koulutusohjelmaa sekä tietoa hakemisesta löydät osoitteesta: aalto.fi/studies/welcome * Lähde: Alumni-kysely / Aalto-yliopisto 2011


KUKA?

Näin syntyi Wilu Ilari Juusela tuumaili, että Wilmaa olisi helpompi käyttää kännykkäsovelluksena. Sitten hän teki sellaisen. TEKSTI: Rosa Kettumäki & Robert Sundman

17-vuotias Ilari Juusela opiskelee kaksoistutkintoa Jyväskylän ammattiopistossa. Hän valmistuu ylioppilaaksi ja merkonomiksi keväällä 2016. Idea Wilman käyttöä helpottavasta mobiilisovelluksesta syntyi jo yläasteella, kun Juusela oli juuri aloittanut ohjelmointiharrastuksen. Innoissaan hän näki kaikkialla erilaisia ohjelmointimahdollisuuksia. Wilma-sovellus jäi kuitenkin sikseen, kun Juusela keskittyi tekemään nettisivuja ja ohjelmia omaksi ilokseen. ”Lopulta usean vuoden muhimisen jälkeen päätin toteuttaa idean, kun löysin Wilman kehittäneen yrityksen Starsoftin sivuilta tiedon, että Wilmaan on olemassa rajapinta. Rajapinta mahdollistaa pyyntöjen ja käskyjen lähettämisen Wilma-palvelimille”, Juusela kertoo. Juuselan kehittämä Wilu sai hyvän vastaanoton. Starsoftilta tuli positiivista palautetta ja opettajat innostuivat. Juusela itse haluaa kuitenkin pitää matalaa profiilia. ”Luokkalaisilleni en sen tekijää ole pahemmin mainostanut ja olen pyytänyt opettejia olemaan ’hys hys’. Vanhemmat ovat tietenkin asiasta aivan tohinoissaan ja julkaisun jälkeisinä päivinä tiheään tarkastivat latausten ja arvostelujen sen hetkisen tilanteen.” Vaikka Wilu on saanut hyvän vastaanoton, muita sovelluksia Juusela ei ole vielä kehittänyt. ”Wilun ylläpito, virheenkorjaukset ja palaute vie jo itsessään leijonanosan vapaa-ajastani.” Juusela ei halunnut valokuvaansa jutun yhteyteen, vaan pysyy mieluummin kasvottomana. Juttusarjassa tavataan asialleen omistautuneita nuoria.

11


Kulttuuritentti

12


Kulttuuritentissä Vilma Alina teksti : kuva :

Robert Sundman Sara Lehtomaa

Robinin kosketinsoittajana uraansa aloitelleen Vilma Alinan tavoitteena on kirjoittaa biisejä myös muille artisteille.

1. Mikä on suosikkielokuvasi – ja miksi? ”En osaa valita yhtä suosikkia, mutta on paljon elokuvia, joiden pariin palaan kerta toisensa jälkeen. Yksi näistä on Sofia Coppolan Lost in Translation. Se on aidosti koskettava, hauska ja visuaalisesti upea elokuva.” 2. Mitä musiikkia kuuntelet? ”Tosi laajasti eri genrejä! Etsin koko ajan uutta kiinnostavaa musaa. On ihanaa löytää levy, josta innostuu niin paljon, että luukuttaa sitä repeatilla tuntikausia. Viimeisin levy joka kolahti oikein kunnolla oli Kendrick Lamarin good kid, m.A.A.d city.” 3. Mikä on kulturelleinta, mitä olet tehnyt? ”Taidegallerioiden kiertäminen Berliinin Kreuzbergissä on ehkä ainakin kliseisin kultturelli juttu, mitä on tullut tehtyä.” 4. Mikä on koskettavin lukemasi kirja? ” Näitäkin on hirveästi! Yksi todella koskettava oli Sofi Oksasen Puhdistus. Lukeminen on jäänyt ihan liian vähälle viime vuosien aikana. Pitääpä taas ryhdistäytyä!” 5. Kuinka usein käyt teatterissa? Mitä näit viimeksi? ”Käyn teatterissa ehkäpä kolme tai neljä kertaa vuodessa. Viimeisin oli Lahden Kaupunginteatterin Chicago. Viimeaikojen ilahduttavin esitys oli ehdottomasti Q-teatterin Kaspar Hauser.” + 6. Mikä on suosikkisi omasta tuotannostasi? ”Tällä hetkellä ehkäpä yksi ihan uusi biisi, joka syntyi pari viikkoa sitten. Se on vielä kesken, enkä ole vielä nimennytkään sitä, mutta tunnelma jotenkin loksahti kohdilleen.” + 7. Miten kappaleesi syntyvät? ”Yleensä kirjoitan tekstin ensimmäisenä. Mun mielestä on helpompi lähteä säveltämään biisiä, kun tarina on valmiina. Se pitää sitten vaan ’kuvittaa’. Välillä biisi syntyy tosi nopeasti, parissa tunnissa voi muotoutua kokonainen kappale. Sitten on taas niitä kappaleita joiden kanssa painitaan puoli vuotta, hinkataan ja heitetään roskikseen ja revitään auki ja kirjoitetaan uudestaan kunnes ollaan tyytyväisiä.” + 8. Mistä haaveilet artistina? ”Haaveilen siitä, että voisin tehdä pitkän uran artistina ja biisintekijänä. Odotan hulluna sitä, että pääsen kiertueelle oman bändin kanssa. Tien päällä on ihan oma tunnelma. Mulla on tavoitteena kirjoittaa biisejä myös muille artisteille.”

13


Profiilikuvapalvelu

14


AIKA PYSÄHTYI

KUVA: TOUKO HUJANEN

”Halusin profiilikuvaani lämmintä kahvilatunnelmaa, josta huokuisi pysähtyneisyys, ajattomuus ja tyylikkyys. Lähdimme hakemaan sitä valokuvaajan kanssa The Ounce -nimiseltä teehuoneelta Helsingistä. Kyseessä oli viktoriaanista tyyliä noudattava, pieni teepaikka keskellä kaupunkia. Valokuvaajan kertoessa paikasta innostuin siitä koko ajan vain enemmän ja enemmän. Päästessämme kuvauspaikalle häkellyin täysin, miten niinkin upean paikan voi löytää keskeltä Helsingin hälinää. Kuvausympäristö oli juuri sitä mitä olin hakenut – jopa tarjoilijoilla oli roolipuvut päällään. Itse kuvaustilanne sujui todella helposti ja luontevasti. Sain valokuvaajalta jatkuvalla syötöllä vinkkejä, miten kuvasta saisi parhaimman näköisen. Kokeilimme montaa eri kuvakulmaa ja vaihtelimme kuvauspaikkaa teehuoneen sisällä. Saimme apua myös henkilökunnalta, joka oli todella innoissaan kuvauksista. Kameran edessä en enää jännittänyt, vaan katseet, eleet ja asennot tulivat melkein luonnostaan. Kuvista jokainen oli todella mahtava, mutta yksi niistä kuvasi täydellisesti sitä, mitä olin lähtenyt hakemaankin: mahdollisuutta löytää suurenkin kaupungin keskeltä paikka, jossa aika on täysin pysähtynyt.” – Artturi Kortelainen, ensimmäisen vuoden opiskelija, Porin Lyseon lukio

Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat toteuttavat yhdelle lukiolaiselle hänen toiveidensa mukaisen profiilikuvan. Lue lisää ja osallistu osoitteessa www.improbatur.fi/profiilikuvapalvelu.

15


TEKSTI:

Robert Sundman – KUVAT: Aleks Talve

Teiniäiti

Demi Aulos sai lapsen 17-vuotiaana. Nyt hän kirjoittaa suosittua blogia nuoren perheen arjesta.

17


K

”Sillon kun mä just täytin 17 ja Viima syntyi, niin ajattelin, että oonhan mä jo ihan aikuistunut ja valmis tähän. Mut nyt kun on mennyt pari vuotta, niin tajuaa, että ehkä olisin voinut olla vähän vanhempi.”

18

KERROSTALOKAKSIOSSA KERAVALLA eletään tavallista nuoren perheen arkea. Kaksivuotias Viima on päiväkodissa. Isä Ilkka ”Ile” Viitanen, 21, käy töissä. Äiti Demi Aulos, 19, opiskelee, ja valmistuu näillä näkymin ylioppilaaksi ja lähihoitajaksi keväällä 2016. Syksyllä 2012 Viima oli vasta kaksikuinen. Silloin Aulos päätti perustaa blogin, jossa hän kertoo teiniäidin perhe-elämästä. ”Näin silloin joitain muita blogeja ja ajattelin, että mäkin voisin kokeilla. Ei siinä ollut mitään sellaista, et nyt teen maailman mahtavimman blogin. Purin lähinnä omia ajatuksiani äitiydestä ja elämäntilanteestani”, Aulos kertoo. Nyt Kiljuva pikkunälkä -blogista on tullut nuoren äidin päätyö. Perheen arkea seuraavat monet, sillä blogi on yksi suosituimmista suomalaisista perheblogeista. Lokakuussa 2014 se voitti Indiedays Blog Awardsissa Vuoden inspiroivin perheblogi -palkinnon. Suosio on yllättänyt Auloksen. Hänelle on tärkeintä, että blogin kautta on saanut mahdollisuuden käydä keskustelua teiniäitiydestä muiden kanssa. Ja purkaa tuntoja.

”H

aluisin sanoo koko maailmalle että ’MITÄÄÄÄÄÄÄÄ VITTUAAAAAAAAAA?!?’” Näin 16-vuotias Aulos kirjoitti Facebook-statukseensa 24.10.2011. Hän oli aloittanut opintonsa vain pari kuukautta aiemmin. Yhtäkkiä kädessä oli raskaustesti, jonka tulos oli positiivinen. Reilun kolmen vuoden takaiset tunnelmat tuntuvat nyt kaukaisen utuisilta. ”Kaikki aina kysyy, että mitä sä silloin ajattelit. No, mä olin paniikissa, hämmentynyt ja kaikkea muuta samaan aikaan. Ei siitä ajasta oikein jälkikäteen mitään muista”, Aulos pohtii. Jos Aulos olikin raskaudestaan hämmentynyt, niin olivat kaikki läheisetkin. ”Me kerrottiin aika varhaisessa vaiheessa tästä raskaudesta koko meidän lähipiirille. Ja siinä vaiheessa kaikki melkeinpä painosti aborttiin. Minä ja Ile pidettiin päämme, vaikka kyllähän nyt ymmärtää myös sen toisen puolen. Että ei se painostus ollut mitenkään tahallista, vaan syntyi vanhempien huolesta”, Aulos kertoo. Hän myöntää, että uskoi tuolloin olevansa valmiimpi äidiksi kuin ehkä todellisuudessa olikaan. ”Sillon kun mä just täytin 17 ja Viima syntyi, niin ajattelin, että oonhan mä jo ihan aikuistunut ja valmis tähän. Mut nyt kun on mennyt pari vuotta, niin tajuaa, että ehkä olisin voinut olla vähän vanhempi. Ei se oo mitään katumista, vaan sellaista tervettä itsetutkiskelua”, Aulos pohtii.


19


”Tajusin, että hei, nyt oikeasti pesen omat pyykkini. Sellaista omaa elämää olisi pitänyt treenata jo ennen lapsen syntymää.”

Helpompaa olisi ollut, jos Aulos olisi ehtinyt itsenäistyä ennen lapsen syntymää. Koko raskausajan hän asui äitinsä kanssa omassa lapsuudenkodissaan. Ensimmäiseen omaan asuntoon muutettiin jo perheenä, johon kuului myös poikaystävä ja vain kuukauden ikäinen Viima-vauva. ”Se oli ihan kulttuurishokki. Tajusin, että hei, nyt oikeasti pesen omat pyykkini. Sellaista omaa elämää olisi pitänyt treenata jo ennen lapsen syntymää.” Aulos ymmärtää hyvin myös niitä nuoria, jotka samankaltaisessa tilanteessa päätyvät toisenlaiseen ratkaisuun. ”Mun mielestä aborttikin on vastuunkantoa. Omat voimavarat pitää tunnistaa, ja niiden mukaan pelata. Lapsi muuttaa koko elämän – taloustilanteen, asumisen ja opiskelut. Ihan kaiken. Jos siihen muutokseen ei oo valmis, niin silloin abortti on varmasti oikea ratkaisu”, hän pohtii. Nyt perheen elämä sujuu mukavasti. Aulos ei enää pidä itseään ”sellaisena apua tarvitsevana teiniäitinä”. Hän kokee olevansa jo aikuinen, nuori äiti. ”Me ollaan tavallinen pieni perhe. Toinen opiskelee, toinen käy töissä ja yks on päiväkodissa. Silleen se elämä rullaa. Mitään isompia, dramaattisia muutoksia ei oo tullut pitkään aikaan”, Aulos kertoo.

O

piskelujen lisäksi suositun blogin ylläpitäminen vie paljon Auloksen aikaa. Hänen mielestään bloggaamista voi pitää työnä. ”Yhden postauksen tekeminen vie suunnilleen neljä tuntia, jos sen tekee tosi huolellisesti. Ja sit tietysti kaikki kommentit ja sähköpostit, niihin vastaaminen, sosiaalinen media ja tapahtumat. Ne vie ihan älyttömästi aikaa. Jos kirjoittaa sellaista isoa blogia, niin kyl sitä mun mielestä vois pitää ihan kokopäivätyönä”, Aulos pohtii. Auloksen blogin suosio nousi huimasti syksyllä 2013. Silloin hän oli yksi neljästä äidistä, jonka elämää seurattiin Yle TV2:n Teiniäidit-sarjassa. Julkisuuden myötä nuori äiti onkin joutunut pohtimaan myös, kuinka paljon oman lapsen elämästä voi muille paljastaa. Viime aikoina äitien pitämistä perheblogeista on puhuttu paljon. Joidenkin mielestä bloggaajaäidit myyvät lapsensa julkisuudelle. ”Ei se mun mielestä ihan sellaista ole, mut kyl mä oon miettinyt tosi paljon sitä, mitä kaikkea mä voin Viimasta kirjoittaa. Mun mielestä kuvat ei oo mitenkään hirveen paha juttu, koska me eletään kuitenkin sellaista aikaa, että tosi monesta lapsesta on kuvia netissä. Sitä mä oon miettinyt, et miten mä kerron Viiman luonteesta ja persoonasta. En halua kertoa siitä, millainen Viima on, sillä mun mielestä hän saa luoda oman verkkojalanjälkensä sitten kun on tarpeeksi vanha. Mä en tee sitä valmiiksi.”

20


”Yritän olla mahdollisimman rehellinen. En glorifioi meidän arkea tai välitä sellaista sanomaa, et nyt paksuks kaikki.”

B

logi on tuonut elämään paljon – kullanarvoisia neuvoja, tuttuja ja uusia ystäviäkin. ”Viime keväänä kun Ile oli intissä ja mulla oli ylppärit, niin tuli tosi paljon vertaistukea ja konkreettista apuakin blogin kautta. Sikshän mä sitä pidänkin, että siihen muodostuu ympärille se oma yhteisönsä. Muutenhan voisin kirjoittaa vaan päiväkirjaa”, Aulos nauraa. Viime marraskuussa Auloksen blogikirjoituksesta syntyi pienimuotoinen kohu. Hän julkaisi kirjoituksen otsikolla Älä ryhdy teiniäidiksi. Monia provosoinut teksti keräsi reilusti yli kaksi sataa kommenttia ja päätyi myös Iltalehden sivuille. Kirjoitus oli vastaus Rovaniemen teiniäitibuumiin: Korkalovaaran koulun yhdeksännellä luokalla havaittiin samaan aikaan viisi raskaustapausta. Rehtori epäili, että Teiniäidit-sarjalla oli yhteys buumiin.

”Sarja kuulemma luo liian ruususen kuvan teiniäitiydestä. Siitä mä en kyllä oo samaa mieltä, mutta kyllä mullekin on tullu sellaisia viestejä, et vitsi mä hankkiudun nyt raskaaksi. Niin oon sitten vastannut vaan, että et todellakaan hankkiudu – ainakaan mun tai jonkun TV-sarjan takia. Teiniäitiydessä ei oo mitään hävettävää, mut ei siinä oo mitään ihailtavaakaan. Yritän olla mahdollisimman rehellinen. En glorifioi meidän arkea tai välitä sellaista sanomaa, et nyt paksuks kaikki”, Aulos kertoo. Aulos on itse ottanut paljon selvää teiniäitiyteen liittyvistä tilastoista ja tutkimuksista. ”Joskus oon kuullut jonkun viisaan sanovan, et jos nuori tulee rikkinäisestä perheestä, niin hän saattaa haluta lasta vaan siks että pääsis pois siitä omasta elämäntilanteesta. Että saa elämälle jonkun tarkoituksen ja syvemmän merkityksen.”

21


”Teinit ja lapset ansaitsevat parempaa. Lapset voivat syntyä paljon parempiin lähtökohtiin kuin johonkin ailahtelevaan parisuhteeseen tai huonoon taloustilanteeseen.”

Kuvaamalla arkeaan mahdollisimman totuudenmukaisesti Aulos haluaa korostaa myös pääviestiään. Siis sitä, että äidiksi kerkeää kyllä myöhemminkin. ”Teinit ja lapset ansaitsevat parempaa. Lapset voivat syntyä paljon parempiin lähtökohtiin kuin johonkin ailahtelevaan parisuhteeseen tai huonoon taloustilanteeseen.” Lukijoita kerännyt Älä ryhdy teiniäidiksi -kirjoitus oli omiaan sanoman välittämisessä. ”Tosi paljon tuli sellaista kommenttia, et en aiokaan ryhtyä teiniäidiksi, koska luin tämän postauksen. Se oli tosi hienoa. Toisaalta samalla tuli paljon sellaisia kommentteja, että jonkun käsitys teiniäitiydestä on muuttunut positiivisempaan suuntaan, kun on lukenut mun blogia”, Aulos kertoo.

V

alitettavan usein teiniäiteihin kohdistuu ikäviä ennakkoluuloja. Aulos on kohdannut näistä monet ja törmää ikäviin asenteisiin edelleen. ”Joskus sanoin jollekin, et mä oon 18-vuotias ja mul on yksivuotias lapsi. Hän totes, et ai jaa, missäs lapsen isä on, ei varmaan oo kuvioissa, ’heh heh’. Tosi monet nuorten liitot päättyy kyllä eroon, et siinä mielessähän mä oon tosi onnellinen.” Aulos myös tietää, ettei tilanne tule muuttumaan. ”Mä oon kyllä hyväksynyt sen, että tuun varmaan olemaan nuorin kaikissa vanhempainilloissa koko loppuikäni. Nytkin taitaa ensisynnyttäjien keski-ikä olla lähes 30, et kyllähän sen yli kymmenen vuoden ikäeron huomaa”, hän naurahtaa.

22


23


LIIAN TYHMÄ YLIOPISTOON JA MUITA HARHALUULOJA TEKSTI: Kristiina Markkanen KUVITUKSET: Shutterstock

Lukio loppuu, ahdistaa. Jottei tarvitsisi istua kolmea välivuotta vellit housussa vanhempien sohvalla, on hyvä kumota muutama lukion jälkeisiin opintoihin liittyvä ennakkoluulo.

25


V

almistuuko yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta ammattiin? Ylioppilastutkinnon edellyttävistä opinahjoista ei välttämättä valmistuta suoraan yhteen ammattiin. Yliopistosta valmistutaan kandidaateiksi, maistereiksi, diplomi-insinööreiksi ja lääketieteen lisensiaateiksi. Esimerkiksi valtiotieteen maisteri voi työskennellä vaikkapa politiikan asiantuntijana monissa eri tehtävissä. Toisaalta lääketieteen opiskelijoista suurin osa kouluttautuu työskentelemään juuri lääkärin ammatissa. Ammattikorkeakoulututkinnot valmistavat usein yliopistotutkintoa selkeämmin konkreettiseen ammattiin, kuten kulttuurituottajaksi tai sairaanhoitajaksi. Toisaalta jos haluat selkeästi esimerkiksi sellaiseen ammattiin kuin kosmetologi, talonrakentaja tai kalastaja, kannattaa mennä lukiosta amikseen. Toisen asteen ammatillinen koulutus on vaihtoehto myös lukion jälkeen.

O

nko opiskelijan elämä köyhää? Jos ajatus rahattomasta opiskelija-arjesta pelottaa, tässä pientä lohdutusta: Kela maksaa opintotukea yhdeksänä kuukautena vuodessa, kunhan suorittaa 45 opintopistettä niiden aikana. Opintotuki koostuu opintorahasta (korkeintaan 335,32 e/kk), asumislisästä (korkeintaan 201,60 e/kk) ja vapaaehtoisesta opintolainasta (400,00 e/kk). Ilman lainaa kuukaudessa voi saada tukea hieman alle 540 euroa. Opintojen jälkeen takaisin perittävän lainan kanssa tukia voi parhaimmillaan saada reilut 900 euroa kuukaudessa. Tukiviidakko on kuitenkin monimutkainen. Tuen määrään vaikuttaa esimerkiksi asumismuoto. Lisäksi palkkatulojen saaminen saattaa vähentää tuen määrää. Suurin opiskelijan menoerä on asumiskustannukset. Vuokran suuruus vaihtelee paljon eri kaupunkien välillä.

26

Yliopistokaupungeissa on onneksi tarjolla myös opiskelija-asuntosäätiöiden omistamia asuntoja, joiden vuokrataso on usein huomattavasti edullisempi. Opiskelijalle monet asiat ovat halvempia kuin työssäkäyville. Opiskelijat saavat muun muassa juna- ja bussiliput usein puoleen hintaan. Lisäksi ylioppilaskunnan tai ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsenmaksun maksamalla pääsee nauttimaan monista opiskelijaeduista. Jäsenmaksun suuruus vaihtelee viidestä kympistä reiluun sataseen. Sen maksaminen on kuin laastarin repäiseminen haavan päältä: kirpaisee kerran hetken verran – opiskelijakunnan jäsenille kun monet asiat ovat edullisempia. Yliopisto-opiskelijoille piste i:n päälle on jäsenmaksuun kuuluvat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) terveyspalvelut. Lisäksi Kela tukee korkeakouluopiskelijoiden ruokailuja siten, että opiskelijaruokalasta lounaan saa usein alle kolmella eurolla.

O

nko ammattikorkeakoulussa helpompaa kuin yliopistossa? Ammattikorkeakoulussa on erilaista kuin yliopistossa. Ammattikorkeakouluopinnoissa painopiste on käytännön tekemisessä ja teorialla on opetuksessa pienempi rooli. Yliopistossa tilanne on melko lailla päinvastainen. Olit kummassa opinahjossa tahansa, vastaan tulee vääjäämättä hetkiä, joina toivoisit olevasi juuri siinä toisessa. Jos haluamaasi alaa voi opiskella hieman eri painotuksilla sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa, kannattaa miettiä minkälaiset opiskelutavat sopivat sinulle itsellesi parhaiten. Yliopisto-opinnot ovat hyvin itsenäisiä kun taas ammattikorkeakoulussa opiskellaan enemmän tiiviissä ryhmässä.


O

lenko liian tyhmä yliopistoon? Varmasti yksi jos toinenkin on lukenut tilastoja yliopistojen sisäänpääsymääristä ja kuullut kauhutarinoita lukulomalla pimahtaneista. Ne luovat hieman vääristynyttä kuvaa itse opinnoista. Moniin pääaineisiin sisäänpääsy on vaikeampaa kuin minkään tentin läpäiseminen. Pääsykokeet mittaavat omaksutun tiedon lisäksi muistia, paineensietokykyä, ajanhallintataitoja ja soveltamiskykyä. Ei olekaan ennenkuulumatonta, että pääsykoemateriaalin kauttaaltaan tunteva panikoi koetilanteessa ja unohtaa oman nimensä. Sisäänpääsyn ympärille syntyy helposti tämä on ihan mahdotonta kukaan ei pääse sisään -kupla. Ihmekös tuo, kun monta stressaantunutta nuorta kilpailee kourallisesta opiskelupaikkoja. Kupla kannattaa kuitenkin puhkaista mahdollisimman nopeasti, koska se vain lietsoo turhaa paniikkia. Yliopistoon pääseminen ei vaadi ihmettä. Sisäpiirin salaisuus: sisällä on myös tyhmiä ihmisiä. Kukaan ei oleta, että korkeakouluun päästyäsi osaat ja tiedät automaattisesti kaiken. On täysin ok olla ihan pihalla. Monet muutkin ovat. Siksi on johdantokursseja, alkeiskursseja ja lukupiirejä. Opiskelu ajaa vaikeudellaan vain harvan epätoivon partaalle: on vaihtoehtoisia suoritustapoja, verkkotenttejä ja massaluentoja, joilla ei tarvitse päästää pihahdustakaan jos julkinen puhuminen ahdistaa.

O

nko valmennuskursseista hyötyä? On totta, että esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan ei yleensä pääse ilman valmennuskurssia. Toisaalta on myös sellaisia koulutusaloja, joiden pääsykokeisiin ei järjestetä valmennuskursseja lainkaan. Maksullisten valmennuskurssien tasa-arvoisuudesta on keskusteltu paljon. Helsingissä järjestettiin viime keväänä ensimmäistä kertaa ilmaisia varjovalmennuskursseja, joissa opetuksesta vastasivat vapaaehtoiset. Se, onko kursseista hyötyä, riippuu siitä, minkälaista hyötyä hakee. Edes valmennuskurssilla kukaan ei kädestä pitäen opeta pääsykoemateriaaleja, vaan työt on tehtävä itse. Pelkästään valmennuskurssille osallistuminen ei helpota sisäänpääsyä. Kurssit valmentavat itse pääsykoetilanteeseen tehtävien ja simulaatiokokeiden avulla. Jos kurssilla tekee töitä, siellä luultavasti oppii toimivan vastaustekniikan ja saa rutiinia. Kurssit rytmittävät lukemista, tarjoavat jatkuvaa tietoa omasta etenemisestä ja ennen kaikkea motivoivat rämpimään rankan luku-urakan läpi.

27


KOKENUT KASSA, KUMMILAPSI TAI MUUTEN VAAN REIPAS TYÖNTEKIJÄ SAA PAIKAN TEKSTI: Stella Kallionpää KUVAT: Aleks Talve & Shutterstock

Kesätyönhaussa pomon tunteminen tai tutun suositus saattaa toisinaan painaa hakukirjettä enemmän. Onneksi usein palkitaan myös sinnikkyys ja huolellisuus.

28

K

evään mittaan uusia kesätyöpaikkoja avautuu viikoittain. Monella työnhakusivustolla on työpaikkavahti, jonka avulla saat sähköpostiisi ilmoituksen sinua mahdollisesti kiinnostavista työpaikoista. Jos mielessä ei siis ole mitään tiettyä kesätyöpaikkaa jota hakea, voi tämä olla hyvä alku. Työpaikkoja löytyy usein yllättävilläkin tavoilla. Seuraavan kerran kun törmäät tuttuun aikuiseen mainitse, että etsit kesätöitä. Ehkäpä sukulainen, perhetuttu tai vaikka kaveri osaa vinkata jonkun yrityksen, joka etsii kesätyöntekijöitä? Tarkista myös lähikauppojen ilmoitustaulut ja asuinalueesi Facebook-ryhmän ilmoitukset. Joku saattaa etsiä lastenhoitajaa tai koiranulkoiluttajaa. Toinen vaihtoehto on lähestyä työpaikkoja suoraan. Voit esimerkiksi ottaa yhteyttä lähikauppaasi ja kysyä onko heillä tarvetta kesätyöntekijöille. Satunnainen työpaikan kyseleminen saattaa tuntua vaikealta, mutta parhaassa tapauksessa voit saada paikan, jota kukaan muu ei keksinyt edes kysyä.


on n i k ä l l K es ä a! i p p o a l up

SOMMARGYMNASIER

KESÄLUKIOT 2015 Kesälukiossa

S

elkein tapa parantaa mahdollisuuksiaan työpaikan saantiin on lähettää mahdollisimman monta hakemusta. ”Jos työpaikka ei hae, ei sitä voi saadakaan” -mantraa on ihan hyvä toistella itselleen. Työhakemusten määrä ei kuitenkaan saa korvata niiden laatua. Tottuneet rekrytoijat lukevat paljon massahakemuksia ja näkevät heti, jos hakija on kopioinut samaa pohjaa kaikkiin paikkoihin. Mieti hakemusta kirjoittaessasi, miten erotut muista hakijoista. Pelkät luonteenpiirteet eivät riitä, vaan kannattaa myös kertoa, mitä hyötyä luonteenpiirteistä on hakemassasi työssä. Moni kirjoittaa olevansa ystävällinen, reipas ja tulevansa toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Korosta siis myös siitä, minkälaisissa tilanteissa nämä piirteet tulevat esiin. Muista tallentaa lähettämäsi hakemukset. Jos hakemus poikii työhaastattelun, työnantaja voi kysymyksissään viitata hakemukseesi. Silloin on hyvä muistaa, mitä on kirjoittanut. Jos lähettää kymmeniä hakemuksia kannattaa myös listata työpaikat, joihin

• voit suorittaa lukiokursseja

• voit kerrata lukiossa opittua ja valmistautua ylioppilaskirjoituksiin • saat opinto-ohjausta ja tietoa jatko-opintomahdollisuuksista • voit saada kokemuksia kansainvälisestä opiskeluilmapiiristä niin Suomessa kuin ulkomailla • opiskelu on intensiivistä ja opettajat päteviä

www.kesalukio.fi Kesälukioseura

@kesalukioseura

kesalukioseura


”Lukioikäisellä kesätyöhakijalla harvoin on paljoa työkokemusta tai ammatillista osaamista, joten asenne ratkaisee.”

on hakenut. On erittäin kiusallista, jos työnantaja kutsuu haastatteluun, eikä silloin ole muistikuvaa mitä paikkaa on hakenut. Kurjinta on, kun kaiken vaivannäön jälkeen vastaukseksi sataa ”kiitos mutta ei kiitos” -viestejä. Fiilis laskee sitä mukaan kun kesä lähestyy, etenkin jos tutut hehkuttavat saamiaan duunipaikkoja Facebookissa. Älä ota kieltäytymisiä henkilökohtaisesti. Muista, että kaikista lähettämistäsi hakemuksista huolimatta tarvitset vain yhden työpaikan.

O

nneksi olkoon, sait kutsun haastatteluun! Vielä ei voi tuulettaa, sillä olet vasta herättänyt työnantajan mielenkiinnon – nyt on aika vakuuttaa hänet. Haastattelua ei kuitenkaan kannata jännittää. Muista, että haastattelussa työnantajan tavoite on selvittää, oletko sinä paras työntekijä haettuun tehtävän. Ikävä haastattelutilanne ei ole työnantajan edun mukaista, sillä hekin haluavat antaa työpaikasta hyvän kuvan. Tärkeintä haastattelussa on olla oma itsensä ja

30

vastata kysymyksiin rehellisesti. Silti työpaikan saannin todennäköisyyttä voi edesauttaa valmistautumalla: laita haastatteluun siistit vaatteet, ole ajoissa paikalla, esittele itsesi haastattelijalle reippaasti kätellen, hymyile ja muista ottaa koulu- ja työtodistukset mukaan haastatteluun. Googlaamalla löytyy nopeasti yleisimmät työhaastattelukysymykset. Niihin kannattaa miettiä vastaukset etukäteen. Lukioikäisellä kesätyöhakijalla harvoin on paljoa työkokemusta tai ammatillista osaamista, joten asenne ratkaisee. Haastatteluun pääseminen on loistojuttu – nyt voit näyttää haastattelijalle, miten hakemuksessa mainitsemasi luoteenpiirtet ilmenevät. Mieti myös muutama kysymys työnantajalle. Hyvä kysymys voi liittyä esimerkiksi hakemasi pestin tarkempaan työnkuvaan. Näin voi osoittaa aktiivisuutta ja erottua edukseen. Älä kuitenkaan väkisin keksi kysyttävää: liian yksinkertaisilla kysymyksillä voi syntyä vaikutelma siitä, ettet ole lukenut työpaikkailmoitusta huolellisesti.


Lasse Kaartinen, 18 ”Olin ensimmäistä kertaa kesätöissä 17-vuotiaana. Tein avustavia toimistohommia Helsingin kaupungin liikelaitos-palveluyhtiö Palmialle. Työhakemuksen perusteella pääsin ensin videohaastatteluun ja sitten varsinaiseen haastatteluun. Minulle sanottiin, että hakemukseni oli yksi parhaista. En oikein tiedä miten osasin kirjoittaa ensimmäisiä työhakemuksiani. Kai sitä pitää vain uskaltaa kehua itseään. Peruskoulun opo-tunneilla opeteltiin hakemuksen tekoa. Harjoitukset olivat kaavamaisia: ’kirjoita kolme luonteenpiirrettäsi tähän’ ja sen jälkeen 1990-lukua huokuvista oppikirjoista katsottiin mallia kuinka hakemuksen loppuun pitää kirjoittaa ’odotan innolla kirjettänne takaisin’. Ei työnhaku toimi niin! Hakemuksesta pitäisi huokua oma persoona, eikä siihen ole yhtä kaavaa. Viime vuonna aloitin kesätyönhaun tammikuussa. Lähetin kymmeniä hakemuksia ja kävin monissa haastatteluissa. Silti sähköpostiin tippui vain tylsiä ’kiitos mielenkiinnostasi yritystämme kohtaan’ -viestejä. Se harmitti. Kaikista ikävimpiä olivat ne työpaikat, joista ei hakemuksen

jättämisen jälkeen kuulunut mitään. Yhdeltä yritykseltä tuli torjumisviestin mukana koodi, jolla sai hakea itselleen jäätelön. Ele oli kiva, mutta tuntui omituiselta. Kesäkuussa olin jo hyväksynyt, etten saa töitä. Silloin Ikeasta soitettiin. Olin käynyt heillä jo aiemmin haastattelussa kassatyöntekijäksi, mutta nyt he tarjosivat osastotyöntekijän paikkaa. Työ oli pitkälti sitä mitä odotinkin. Yllätyin vain siitä kuinka jalat olivat iltaisin kipeät koko päivän seisomisesta. Asiakkaiden palveleminen oli kivempaa kuin arkistojen järjestely. Työkaveritkin olivat kivoja. Oli mukavaa oppia tuntemaan oman osastonsa tuotteet ja vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. Kesän jälkeen minulle tarjottiin Ikeasta vakkarisopimusta 10 viikkotyötunnilla. Aika harva tutuistani käy abivuonna töissä. Työ ei kuitenkaan ole sellaista, että se uuvuttaisi niin paljon, etten jaksaisi opiskella. Ennen harrastin uintia ja siihen upposi 12 tuntia viikossa: nyt käytän nuo tunnit työssäkäyntiin. Ensi kesänä minulla on jopa reilu kolme viikkoa palkallista lomaa.”

31


Sara Saarimaa, 17 ”Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen hain aktiivisesti kesätöitä. Täytin netissä Helsingin kaupungin työnhakulomakkeen, jossa kysyttiin, missä tehtävässä ja mihin aikaan haluaisin työskennellä. Mikä tahansa työ kelpasi, koska halusin tienata rahaa ja helpottaa tulevaisuuden työnhakua hankkimalla työkokemusta. Touko-kesäkuun vaihteessa sain kuukauden kesätyöpaikan Laakson sairaalan vanhusten osastolta. Olin iloinen, sillä kaikki kaverini eivät saaneet töitä ollenkaan. Työtehtäviini kuului pitää vanhuksille seuraa: luin lehtiä ja vein heitä ulos. Aluksi ajattelin, että työ saattaisi olla tylsää. Lopulta vanhuksille seuran pitäminen olikin ihan kivaa. He olivat kiinnostuneita lehdistä ja katsoimme uutisia monta kertaa päivässä. Työ ei ollut rankkaa, mutta aluksi jotkut työtehtävät jännittivät. Kun olin menossa ulos erään potilaan kanssa niin sain hoitajilta mukaan puhelimen ja ohjeet: jos mies

32

yrittää karata, soita tällä apua. Onneksi mitään ei tapahtunut, kun kävelimme käsikynkässä pihalla. Työjakson aikana huomasi, että on tosi hyvä, että sairaalassa on myös kesätyöntekijöitä. Vakituisilla hoitajilla ei ole juurikaan aikaa pitää vanhuksille seuraa. Opin olemaan vanhusten kanssa ja ymmärtämään, että vaikka jotkut olisivat ilkeitä, niin eivät he tarkoita pahaa. Vanhusten kanssa pitää osata olla rennosti. Aikaisemmin olin ollut töissä kaupassa ja päiväkodissa. Lisäksi olin tehnyt koulun TET-harjoittelun, joten ehkä minulla on hieman enemmän työkokemusta kuin muilla ikäisilläni. Suhteet helpottavat etenkin alaikäisten työnhakua, mutta esimerkiksi kauppaan pääsin aikanaan töihin kun itse soitin ja kysyin, tarvitsevatko he työntekijää. Uskon, että työnantajat etsivät työntekijöitä, jotka oikeasti tekevät duunia eivätkä yritä päästä helpolla.”


Jusa Saarimaa, 17 ”Hain viime kesänä kaupungin kesätöitä, mutta haastattelukutsua ei koskaan saapunut. Enollani on Hämeenkoskella maitotila, jonne hän palkkaa kesäksi apua. Soitin hänelle ja kysyin olisiko minullekin hommia, ja hän otti minut mielelläään töihin. Matkustin reilun sadan kilometrin matkan Helsingistä Hämeenkoskelle heti koulun loputtua ja asuin enoni maatilalla kaksi viikkoa. Juhannuksena olin viikon kotona ja sen jälkeen matkustin töihin vielä kahdeksi viikoksi. Aluksi kahden viikon putki maatilalla mietitytti, mutta ei se lopulta ollut niin paha juttu. Kyseessä oli kuitenkin tuttu paikka ja sain oman huoneen. Sain sitä paitsi parempaa palkkaa kuin mitä olisin saanut esimerkiksi kaupungilta. Lisäksi hommia oli niin paljon, että aika kului nopeasti. Työ oli enimmäkseen tilan noin neljänkymmenen lehmän hoitamista. Autoin esimerkiksi lypsämisessä, ruokinnassa ja siivouksessa. Lisäksi leikkasin nurmikkoa ja tein muita

pihatöitä. Välillä tilalla oli yksinäistä, kun työpäivä oli ohi ja kaikki kaverit olivat Helsingissä. Hämeenkoskea lähin iso kaupunki on kolmenkymmenen kilometrin päässä sijaitseva Lahti. Iltaisin luin, kävin sienimetsällä tai ajoin skootterilla kauppaan. Uskon, että useimmat lukiolaiset haluaisivat töitä. Kun taloustilanne on vaikea ja vakituiset työntekijätkin menettävät työpaikkoja, niin nuorille ei tunnu riittävän töitä. Puhelinmyyntiin pääsee aina, mutta se ei ole hirveän mukavaa. Olen tehnyt sitä ja työnantajan kannustaminen tuntui tosi teennäiseltä. Olin auttamassa enoani maatilalla myös syyslomalla, ja jos pääsen, niin menen sinne varmaan töihin myös ensi kesänä. Maatilan arki on ihan mukavaa ja opin myös ajamaan traktorilla.”

33


Humanistit päätyvät hanttihommiin. Faktaa vai fiktiota? Selvitä, mitä korkeakoulutetut tekevät työkseen.

Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö

OPISKELE KAUPPATIETEITÄ PORISSA!

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta Hae 17.3.–9.4.2015!

Liiketalouden tradenomista kauppatieteiden maisteriksi Hae 7.1.–2.3.2015!

töissä.fi

www.utu.fi/tse/pori

KAIKKI OPISKELIJA-ALENNUKSET YHDESTÄ PAIKASTA.

myfrank.fi


”Isot puolueet on kuin nolo setä”

TEKSTI:

REETA NIEMONEN KUVAT: SHUTTERSTOCK

Suomalaisnuoret eivät usko puoluepolitiikkaan. Tapasimme kuusi eduskuntavaaliehdokasta, jotka uskovat – ja jopa lietsovat kaikkia nuoria hyödyntämään joukkovoimaansa päätöksenteon uudistamiseen.

35


E

n halua, että isot puolueet on niin kuin se nolo setä, joka sukujuhlissa yrittää leikkiä nuorekasta”, toteaa kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko, 31. ”2010-luvun puolueet eivät ole löytäneet keinoja puhua nuorten kieltä tai toimia siellä, missä nuoret ovat.” Tutkimusten mukaan suomalaisnuorilla on maailman parhaat tiedot yhteiskunnallisissa asioissa. He käyttävät sosiaalista mediaa mielipidevaikuttamiseen, tiedostavat kuluttamisen merkityksen ja ottavat kiivaasti kantaa yksittäisiin, erityisesti arvoihin liittyviin kysymyksiin. Sellaisiin kuten tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Mutta perinteiset, lainsäädännön kautta tapahtuvat vaikuttamisprosessit eivät nuoria kiinnosta. 1990-luvulta lähtien alle 30-vuotiaiden äänestysprosentti eduskuntavaaleissa on jäänyt 55 tuntumaan. Se on jopa noin 15 prosenttiyksikköä yleistä äänestysprosenttia matalampi. Kansainvälisten vertailujen mukaan ainoastaan eteläkorealaisia nuoria kiinnostavat puolueet suomalaisia vähemmän. Espoolaisessa Viherlaakson lukiossa syödään kanaviillokkia ja ajatellaan, että nuoret on jätetty politiikan ulkopuolelle. ”Politiikasta yritetään tehdä aikuisten juttu. Itsenäisyyspäivän mielenosoitusten kaltainen mellakointi näytetään mediassa sitten nuorten säälittävänä yrityksenä puuttua siihen”, hymähtää Anni Lehtinen, 18. ”Eikä politiikka oikeastaan nuoria kiinnostakaan, koska se on niin byrokraattista ja tuntuu, ettei mitään oikeasti tapahdu.” ”Kansanedustajien pitäisi kuunnella enemmän ihan tavallisia ihmisiä”, lisää Jarno Vatanen, 18, vierestä.

36

”Kansainvälisten vertailujen mukaan ainoastaan eteläkorealaisia nuoria kiinnostavat puolueet suomalaisia vähemmän.” Nuoret poliitikot myöntävät, että nuorten kiinnostuksen herättäminen on puolueille ongelma. ”Multa kysytään usein, että mitä ajattelet nuorten ajattelevan jostain kysymyksestä. Kyllähän siitä tulee aika voimaton olo, että edustan kaikkia 15–30-vuotiaita. Poliitikot ja puolueet kohtelevat nuoria massana, vaikka kaikissa muissa ikäryhmissä nähdään erilaisia vivahteita”, Saarikko toteaa. Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen, 31, on samoilla linjoilla. ”En yhtään ihmettele, ettei nuoria kiinnosta puoluepolitiikka. Jos katsoo vaikka eduskunnan kyselytuntia, niin siellähän hoetaan usein sellaista poliittista jargonia ja painetaan toisia alas. Sellaiset toimintatavat ei vain enää houkuta, niissä kaikuu vanha aika.”

O

lisi helppoa kuvitella, että nuorten mielenkiinnon herättämiseen riittää se, että puolue perustaa tilit Facebookiin ja Twitteriin. Nuorten poliitikkojen mielestä asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. ”Sosiaalinen media on viestinnän väline siinä missä perinteisemmätkin mediat. Poliittisen viestin ja sisällön pitää itsessään olla kiinnostava, jotta se tavoittaa. Pelkkä läsnäolo somessa ei siis yksistään riitä”, pohtii sosiaalidemokraattien varapuheenjohtaja Sanna Marin, 29. ”Mielestäni someakin käytetään tällä hetkellä vielä enemmän sen oman asian rummuttamiseen kuin aitoon vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Oikeasti ihmisten pitäisi voida itsekin nostaa esiin aiheita ja agendoja, joista he haluavat keskustelua.” Nuorimmat eduskuntapuolueissa merkittävästi vaikuttavat, kolmekymppiset poliitikot haluaisivat tuoda puoluepolitiikkaa lähemmäs nuorten suosimia vaikuttamistapoja. Monet kannattavat suoran demokratian keinojen lisäämistä. Tällainen keino on esimerkiksi kansanäänestys. Kansalaisaloitteita pidetään askeleena oikeaan suuntaan. Tästä vanhemmat poliitikot ovat usein eri mieltä.


”Osa poliitikoista ei luota siihen että niin sanottu tavallinen kansalainen pystyisi hahmottamaan kokonaisia poliittisia prosesseja tai esimerkiksi päätösten laajempia taloudellisia vaikutuksia. Kyse ei siis ole pahansuopeudesta vaan luottamuspulasta”, arvelee Marin. ”Ja onhan totta, että suorempi demokratia vaatii rinnalleen myös laadukkaampaa ja avoimempaa kansalaiskeskustelua.” Myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton entinen puheenjohtaja Maria Ohisalo, 29, toivoo, että poliitikot luottaisivat ihmisiin enemmän. Hän kannattaa äänestysikärajan laskemista jopa 15 ikävuoteen. Ohisalon mielestä nuorilla on tällä hetkellä Suomessa sama tilanne kuin aiemmin naisilla tai työväenluokalla: he ovat äänestyskykyisiä ihmisiä, joilla ei ole sitä valtaa, joka heille kuuluisi. ”Meidän pitäisi vain uskaltaa antaa enemmän vastuuta ihmisille. Kyllähän tämä on edelleen keskiikäisten, jopa vanhempien, miesten hallitsema maa.”

V

aikka ideoita on, seinä tulee aina ennen pitkää vastaan. Uudistuksia on vaikea toteuttaa, jos muutoshalua ei vain ole tarpeeksi. Puolueissa pitävät pintansa vanhakantaiset, sulkeutuneet ja joustamattomat rakenteet, jotka osaltaan pitävät nuoria loitolla. ”Puolueissa on paljon formaaleja rakenteita ja puoluetyö yleensä vaatii aika pitkäaikaista sitoutumista”, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, 27. ”Mun mielestä ihmisillä pitäisi olla mahdollisuuksia lähteä vaikuttamaan myös lyhytaikaisesti ja kevyesti. Vasemmistoliitossa on puhuttu aika paljon siitä, että puolueita pitäisi muuttaa kansalaisjärjestömäisempään suuntaan.” Myös Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen, 25, ymmärtää miksi nuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta. ”Monia nuoria varmasti ahdistaa. He eivät halua muuttua pönöttäviksi, kirjakieltä puhuviksi tyypeiksi. Eduskunnassa miehillä ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin käyttää pukua”, sanoo skeittilippikseen ja

pillifarkkuihin sonnustautunut nuori mies. Hän on itsekin joutunut pohtimaan, missä määrin on valmis luopumaan nuoruudestaan edetessään politiikassa. ”Että enkö voi enää vaikkapa tehdä nettiin viihteellisiä videoita tai muuten elää niin kuin ennenkin ilman, että aletaan haukkua, että se on ihan läppä poliitikko.” Jos Tynkkynen pääsee eduskuntaan, hän aikoo kritisoida vanhanaikaisia säädöksiä. ”Poliitikon arvovallan pitää tulla siitä, että puhuu oikeista asioista ja saa Suomea vietyä oikeaan suuntaan, eikä siitä että onko sulla 400 tai 500 euron hintainen Turo Taylorin takki päällä.” Maria Ohisalon mukaan osa poliitikoista myös etäännyttää itseään kansasta tarkoituksellisesti, esimerkiksi kapulakielen avulla. ”He haluavat estää sen, että ihmiset tulee turhaan siihen väliin vaikuttamaan. Monellahan saattaa olla sellainen ajatus, että olisi paljon helpompaa päättää jollei jatkuvasti pitäisi olla odottamassa että kansa kertoo mielipiteensä.” Ohisalon mukaan ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin prosessin alusta lähtien ja eri keinoin.

37


”Jos nuoret ottaisivat itselleen sen vallan mikä heille kuuluu, he pystyisivät ihan oikeasti heilauttamaan politiikan suuntaa.”

L

opulta pallo päätyy kuitenkin takaisin nuorille. Poliitikkojen viesti on selvä: puoluepolitiikka vaikuttaa nuoriin, sillä sen avulla päätetään Suomen tulevaisuudesta. Vaikka äänestäminen tuntuisi naurettavalta, äänestämättä jättäminen vain pahentaa asioita. Silloin vanhemmat ihmiset saavat enemmän valtaa, eivätkä asiat muutu siihen suuntaan, johon nuoret haluaisivat. ”Kyllähän se on selvää, että me nuoret ollaan tällä hetkellä vaikuttamassa negatiivisesti meidän tulevaisuuteen. Toiset ajavat meidän puolesta omaa etuansa, ja silloin meillä voi olla aika raskaita taakkoja kannettavana tulevaisuudessa”, kommentoi Tynkkynen nuorten matalaa äänestysprosenttia. Nuoret ovat eduskunnassa aliedustettuina. Tällä hetkellä kansanedustajien keski-ikä on 52. Se on noin 10 vuotta suomalaisten todellista keski-ikää korkeampi. ”Eduskuntaan tarvitaan lisää nuoria ja lisää uusia ajatuksia. Kokemustakin tarvitaan, mutta lisäksi uutta näkemystä”, pohtii nuorena naisministerinä paljon arvostelua kohdannut Grahn-Laasonen. Grahn-Laasosen mukaan muutos vaatii asenteiden uudistumista yhteiskunnassa. Hän lisää kuitenkin heti, että positiivista kehitystä on havaittavissa. Edellisissä eduskuntavaaleissa valitusta kahdestasadasta edustajasta 10 on syntynyt 1980-luvulla. ”Eduskunnassa me pidämme kyllä yhtä, ja huomaamme usein, että joissain asioissa meillä on enemmän yhteistä keskenämme yli puoluerajojen, kuin omien puolueidemme vanhempien edustajien kanssa”, Grahn-Laasonen toteaa.

38

S

anna Marinin mielestä nykytrendin mukaisen yksilöllisen vaikuttamisen lisäksi nuorten pitäisi löytää yhteinen tahto vaikuttaa sukupol-

vena. ”18–30-vuotiaiden ikäluokissa on aika iso osa ihmisiä, joista aivan liian harva käyttää omaa äänivaltaansa. Jos nuoret ottaisivat itselleen sen vallan mikä heille kuuluu, he pystyisivät ihan oikeasti heilauttamaan politiikan suuntaa. Tämä vaatii kuitenkin yhteistä tahtoa ja joukkovoimaa.” Viherlaaksossa kanaviillokki alkaa olla lopuillaan. ”Nuoria ei ehkä kiinnosta politiikka, koska systeemi ei tunnu sillä tavalla omalta. Me emme ole enää joutuneet taistelemaan oikeuksistamme, toisin kuin ehkä aiemmat sukupolvet”, Anni Lehtinen kavereineen summaa. Ehkä pieni taistelu ei olisi huono idea.


www.hamk.fi

MITÄ TASA-ARVO TARKOITTAA?

Li Andersson (vas): ”Puhumme lähinnä miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta ja koko sukupuolijärjestelmän normittavuudesta. Laajemmin ajateltuna on tarkoitus tehdä politiikkaa, jossa ihmisiä kohdellaan ihmisinä ja joka huomioi olemassa olevan moninaisuuden.” Sanni Grahn-Laasonen (kok): ”Tasa-arvo on sitä, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita riippumatta ihonväristä, sukupuolesta, kotitaustasta tai esimerkiksi siitä, keneen rakastuu. Teen töitä mahdollisuuksien tasa-arvon puolesta ja toivon, että jokainen saisi ponnistaa elämässä kohtia omia unelmia.” Sanna Marin (sdp): ”Tasa-arvon minimitaso on se, että jokainen on lainsäädännön edessä yhdenvertainen eikä ketään perusteettomasti syrjitä. Tämän ajatuksen moni jakaa ja hyväksyy, puolueesta riippumatta. Tasa-arvon toteutuminen käytännössä vaatii kuitenkin rinnalleen hyvinvointiyhteiskunnan, joka tukee ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja mahdollistaa oman elämän rakentamisen lähtökohdista riippumatta.” Maria Ohisalo (vihr): ”Haluan tehdä aktiivisesti töitä tasa-arvon toteuttamiseksi, ja tätä toimintaa kutsun feminismiksi. Feminismi on kaikkien sukupuolten tasa-arvon lisäämistä. Se on sitä, että samasta työstä saadaan sama palkka ja sukupuoli ei määritä sitä, mitä meistä tulee isoina.” Annika Saarikko (kesk): ”Tasa-arvo tarkoittaa esimerkiksi, että kannatin tasa-arvoista avioliittolakia. Keskustalle erityisen tärkeää on alueiden välinen tasa-arvo.” Sebastian Tynkkynen (ps): ”Tasa-arvo on tasapuolisuutta, mutta se ei saa olla tasapäistämistä. Se on myös mahdollisuuksien tasa-arvoa: kaikilla ihmisillä pitää olla samat mahdollisuudet pärjätä tässä yhteiskunnassa, sen takaa esimerkiksi maksuton koulutus. Mutta negatiivinen tai positiivinen syrjintä eivät ole tasa-arvoa.”

Kuvan mallit ovat HAMKin opiskelijoita

Ei ole ihme, että lukiolaisille politiikan kieli tuntuu joskus mahdottomalta ymmärtää. Esimerkiksi tätä kivan kuuloista arvoa monet puolueet ilmoittavat ajavansa, mutta jopa puolueille itselleen sen määrittely tuntuu olevan hankalaa. Tai ainakin se merkitsee kaikille eri asiaa.

Ammatti korkeakoulusta! Mitä lukion jälkeen? Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa sinulle iloisen ja innostuneen 7000 opiskelijan yhteisön, roppakaupalla mahdollisuuksia kansainvälistymiseen sekä tiiviit yhteydet työelämään. Työelämä tulee todellakin tutuksi heti opintojen alusta erilaisten projektien ja yritysten toimeksiantojen myötä. Meillä teoria ja käytäntö paiskaavat kättä. HAMKista valmistuneiden työllistymisprosentti on huippuluokkaa. Koulutusta jo 175 vuotta! Koulutuksemme juuret ulottuvat vuoteen 1840, jolloin ammatillinen korkea-asteen koulutus alkoi Hämeessä. Pitkät perinteet, moderni opetus ja soveltava tutkimus antavat sinulle parhaat eväät työelämään. Osoitteesta www.hamk.fi/hakijalle löydät HAMKin amktutkintoon johtavat opiskeluvaihtoehdot: • 22 päivätoteutusta (8 – 16-malli), joista 4 englanniksi • 8 työn ohessa opiskeltavaa monimuotototeutusta (18 – 100-malli). Amk-tutkinnon jälkeen voit opiskella ylemmän amk-tutkinnon (8 eri hakukohdetta) tai pätevöityä opettajaksi.

Hae!

Yhteishaun toinen hakuaika, suomenkieliset amk-tutkinnot, yamk-tutkinnot 17.3. – 9.4.2015 klo 15.00 www.opintopolku.fi.

Lisätietoja hakemisesta: (03) 646 4501, hakijapalvelut@hamk.fi


Lastenohjelmasta lähiöteinin rooliin TEKSTI:

Kristiina Markkanen —

KUVAT:

Meri Björn

Mimosa Willamo päätyi puolivahingossa Päin seinää -elokuvan koekuvauksiin ja sai vihaisen teinitytön roolin. Jussiehdokas hurmaa valkokankaalla, muttei osaa sanoa haluaako tulevaisuudessa olla kameran edessä vai jossain sen lähistöllä.

U Uhmakas huppupäinen tyttö lyö villatakkiin pukeutunutta opettajaa turpaan. Arkea lähiössä? Ei, vaan kohtaus Antti Heikki Pesosen Päin seinää -draamakomediasta. Pääosassa on vihanhallintaongelmista kärsivä yksinhuoltajaäiti Essi (Armi Toivanen), ja koulusssa riehuu hänen teini-ikäinen tyttärensä Takku, jolla on vaikeuksia hillitä temperamenttiaan. Takun roolia näyttelee 20-vuotias Mimosa Willamo, jonka työskentely kokeneiden ammattinäyttelijöiden kuten Toivasen ja Eero Ritalan rinnalla näyttää rennolta. Silti Willamo myöntää, että välillä kuvauksissa jännitti.

40

”Kun menin ekoihin koekuvauksiin, en ihan tarkalleen tiennyt, minkälaisesta leffasta on kyse. Sitä mukaa kun tapasin ohjaajan ja muuta työryhmää alkoi käydä selväksi, että todellakin haluan olla mukana tässä, jos siihen kerran annetaan mahdollisuus”, hän kertoo. Tämä on Willamon ensimmäinen elokuvarooli. Valmistautumiseen ei siis ollut valmista kaavaa. ”Tein roolin aika lailla intuition varassa, mutu-tuntumalla. Käsikirjoituksesta kävi hyvin ilmi, minkälaisesta tyypistä on kyse. Pohdin sen pohjalta itsekseni paljon, minkälaista Takun kengissä on kävellä.”


41


V ”Vaikka olisi minkälaisesta lintukodosta, uskon että teini kuin teini ymmärtää vihan, jota siinä iässä koetaan.”

42


”Ei tässä maassa noin vain kävellä Teakiin sisään, menestytä ja elätetä itseään näyttelemällä.”

V

aikka Willamo on valkokankaalla ensikertalainen, kameran edessä oleminen ei ole hänelle uutta. Lukion ohella hän juonsi ja käsikirjoitti Ylen Galaxi-nuortenohjelmaa, ja oli hetken mukana saman kanavan Onks noloo -ohjelmassa. ”Galaxin tekeminen oli aika helppoa, koska työskenneltiin juontaja-pareittain. Meillä oli aina joku teema, jonka mukaan ohjelmaa käsikirjoitettiin. Välillä kokattiin, välillä tehtiin kauhutarinoita”, hän muistelee. ”Kohderyhmän nuorimmat olivat vasta seitsemänvuotiaita. Kirjoitettiin aiheista, jotka kiinnostivat meitä, mutta piti silti keksiä aika puhtoisia teemoja.” Loikkaus ala-asteikäisille sopivien vitsien parista lähiöteinin saappaisiin kuulostaa radikaalilta, mutta sujui Willamolta luontevasti. Hän ei ollut nuorempana Takun kaltainen häirikkö, mutta muistaa hyvin, miltä tuntui olla ärhäkkä koululainen. ”Vaikka olisi minkälaisesta lintukodosta, uskon että teini kuin teini ymmärtää vihan, jota siinä iässä koetaan. Teini-ikäisillä tuntuu aina olevan joku ongelma vanhempien tai koulun kanssa. Sain itsekin ammennettua omasta teini-iästä raivoa Takun rooliin, mutta se oli vain hauskaa”, hän toteaa. Välillä raivoa tuli ammennettua niin paljon, että Willamo yllättyi itsekin. ”Kuvattiin tappelukohtausta. Oli kuvausjakson sateisin, kylmin ja ärsyttävin päivä. Läppäsin astma-Mikaa näyttelevää Konsta Väliheikkiä kovaa avokämmenellä poskelle. Se ei ollut parhaita hetkiäni. Konstan puolesta olisi pitänyt jatkaa kuvaamista, mutta menin vähän paniikkiin”, hän naurahtaa. Willamo ei ollut työryhmän ainoa ensikertalainen. Päin seinää on ohjaaja Pesosen ensimmäinen kokoillan elokuva. Aiemmin hän on ohjannut lyhytelokuvia ja myös työskennellyt monien Päin seinää -elokuvan näyttelijöiden kanssa. ”Antti Heikillä oli kaikki maailman langat käsissään jatkuvasti, mä olin ehdottomasti enemmän ensikertalainen!”, hän sanoo. ”Kaikki vastanäyttelijöistä valomiehiin vaikuttivat olevan alansa

ammattilaisia. Oli helppo seurata, miten elokuva syntyy. Muut olivat turvallisesti pro, olin hyvissä käsissä.” Kuvausten ilmapiiriä paransi se, ettei kukaan yrittänyt kädestä pitäen opettaa nuorta näyttelijää. Vastanäyttelijät antoivat työn lomassa konkreettisia vinkkejä muun muassa huutamistekniikkaan silloin, kun se tuntui luontevalta. Tärkeintä Willamolle oli kuitenkin vain jutella konkareiden kanssa. ”Puhuttiin Jari Virmanin kanssa paljon yhteisen kohtauksemme tahdista. Tehtiin kohtaus lopulta reilusti hitaammin kuin olin ajatellut ja yhtäkkiä se näyttikin ihan erilaiselta. Siinä oli paljon parempaa materiaalia vain viiden minuutin juttelun ansiosta”, Willamo muistelee.

L

aadukkaasta debyytistä huolimatta Mimosa Willamo ei miellä itseään näyttelijäksi. Muita kiinnostuksen kohteita on paljon, eikä hän näytä viihtyvän pitkään yhdessä paikassa. Juuri nyt meneillään on neljän kuukauden opintokokonaisuus tanskalaisessa kansanopistossa, jota ennen hän vietti puoli vuotta Luxemburgissa au pairina ja toimistotöissä. ”Mun piti valita kahdessa päivässä, lähdenkö Ruotsiin yliopistoon vai Tanskaan kansanopistoon. Olin tylsistynyt, enkä halunnut muuttaa vielä kolmeksi vuodeksi Ruotsiin. Päätin, että mikäpä ettei, neljä kuukautta Tanskassa voisi olla hauska kokemus.” Kun Willamolle esittää kiertoteitse sukulaistätien lempikysymyksen ”mikä sinusta tulee isona”, vastaus on ennen kaikkea realistinen. ”Tässä vaiheessa kaikki tietysti kysyvät, että ’no haethan Teatterikorkeakouluun’. Olisihan se upeaa, jos pystyisi opiskelemaan näyttelijäksi, mutta ei tässä maassa noin vain kävellä Teakiin sisään, menestytä ja elätetä itseään näyttelemällä”, hän toteaa. ”Haluaisin silti ehdottomasti jatkaa elokuvien maailmassa. Jos ei kameran edessä, niin jossain sen lähistöllä.” Willamo oli ehdolla Parhaan naissivuosan Jussi -palkinnon saajaksi. Palkinnot jaettiin sunnuntaina 1.2., jolloin tämä lehti oli mennyt jo painoon.

43


“Merkityksellinen työ on meille tärkeintä.” opintopolku.fi fb.com/diakamk diak.fi

Kevään yhteishaku 17.3.–9.4.2015 Jari-Pekka Hietsilta Sosionomi (YAMK), mediatuottaja, sosiaalipedagogiikan säätiö

Sari Ilvonen

Sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (YAMK), koordinaattori, päihde-, mielenterveystyö ja pelihaitat

Marianna Sohlberg Sairaanhoitaja (AMK)-diakonissa, mielenterveystyöntekijä, kuntoutujien tuettu asuminen

Lähimmäisenrakkaudesta voi tehdä ammatin.

Opiskele tutkinto jolla työllistyt!


ELÄINKUISKAAJA ”Valokuvausharrastukseni alkoi noin viitisen vuotta sitten, kun sain mahdollisuuden päästä kuvaamaan sääksiä piilokojuun. Sain käsiini ammattilaisen kaluston, ja siitä se lähti. Jäin koukkuun siltä istumalta.”

45


Päätin silloisilla kesätyörahoilla ostaa ensimmäisen järjestelmäkamerani. Sen jälkeen en enää paljoa muuta tehnytkään, kun kuvannut. Aloin itse opiskelemaan valokuvaustekniikoita ja kuvasin melkein joka aamu ja ilta. Luonto on aina ollut lähellä sydäntäni. Siksi luonnon ikuistaminen tuli varmaan ensimmäisenä mieleeni. Kuvailin aluksi pelkästään luontoa, mutta opintojen myötä siirryin kuvaamaan myös erilaisia ihmispotretteja ja tekemään aika paljon keikkakuvausta. Haluan ikuistaa erilaisia tunteita ja ilmeitä eläinkuvissani. Jotenkin tunsin eläinten lähelle pääsemisen tärkeäksi ja päätin juuri tästä syystä erikoistua ottamaan lähipotrettikuvia eläimistä. Kaukaa teleobjektiivilla otetut eläinpotretit eivät tuntuneet omalta jutulta, joten päätin kärsivällisyyteni avulla päästä lähelle eläimiä ja tehdä siitä oman juttuni. ’Eläinkuiskaajan’ tittelin sain taannoin, kun aloin saamaan näkyvyyttä Instagramissa. Julkaisin paljon otoksia eläimistä, kuten oravista ja ketuista, jotka tulivat hyvin lähelle minua – tästä kuviini alkoi ilmestyä kommentteja, kuten: ’Wow you get so close, you’re like a squirrel whisperer’.

Aluksi pidin juttua hyvänä vitsinä, kunnes lopulta päätin liittää myös Instagram-profiiliini tekstin ’squirrel whisperer from Finland’. Siitä lähtien minua on kutsuttu Instagramissa oravakuiskaajaksi. Olen aina rakastanut luonnossa liikkumista, joten eläinten kanssa toimeen tuleminen on yllättävän helppoa. Lähelle pääseminen vaatii todella paljon kärsivällisyyttä ja pienen määrän pähkinöitä tai muuta eläimille sopivaa ruokaa. Kannattaa aluksi aloittaa jo valmiiksi kesyhköistä eläimistä, joita löytyy usein kaupunkien lähistöiltä.” Konsta Punkka on 20-vuotias valokuvaaja. Hän opiskelee tällä hetkellä valokuvausta kansanopistossa Tampereella. Punkka on valmistunut ylioppilaaksi Sibelius-lukiosta keväällä 2013. @kpunkka

46


47


MATKAILU...ALA VETAA !

TAKUUVALMENNUS Markkinoiden paras valmennuskurssi

KAUPPAKORKEAAN! Sisäänpääsyprosentti yli 80 %*

TILAA ILMAISEKSI!

stutkinto alan peru Matkailu UVPUUBKB QBMWFMVKFO t .BULBJMV virkailija t Matkailu lan catering-a vintola- ja ra , ill te o H into perustutk J L L t ,P t 5BSKPJMJKB JKB PUUPWJSLBJM t 7BTUBBO AKU YHTEISH .2015 24.2.-17.3 polku.fi to www.opin

OPAS KAUPPAKORKEAAN 2015 -kirja takuuvalmennus@takuuvalmennus.fi tai soita (03) 356 1033

sällyttää voidaan si Opintoihin soja MTI:n ak oj nt pi uo korkeakoul ottimelta. opintotarj yhteiseltä

.fi

uopisto inmatkail www.lap

*2013, 2012, 2011

www.takuuvalmennus.fi

(03) 356 1033

Kevään yhteishaku 17.3.–9.4.2015 Hakeminen International Business -koulutukseen 7.–27.1.2015

u

Seam

k a h / k.fi

kulttuuri liiketalous tekniikka luonnonvara-ala ravitsemisala sosiaali- ja terveysala

www.twitter.com/seamk www.facebook.com/seamk www.instagram.com/SeAMK_official


VALMENNUSKURSSIT 2015

YLIOPISTOIHIN JA KORKEAKOULUIHIN

Sinä valitset tulevaisuutesi. Yhdessä onnistumme! Abikurssit • AMK liiketalous • AMK tekniikka ja liikenne • Arkkitehtikoulutus • Biologia • Diplomi-insinööritutkinto • Farmasia • Historia • Kauppatiede • Kielet • Kasvatustiede ja luokanopettajakoulutus • Lääketiede • Maantiede • Maatalousmetsätiede • Oikeustiede • Opiskelutekniikka • Psykologia • Taideteollinen ja kuvataide • Teologia • Valtio- ja yhteiskuntatiede


OPISKELEMAAN YLIOPISTOON TAI KORKEAKOULUUN! Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssijärjestäjä! (Tutkimustoimisto 15/30 Research Oy:n tekemä tutkimus valmennuskurssijärjestäjistä 2011) Yliopisto-opintojen suosio kasvaa joka vuosi. Yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen pääainevalintojen koulutuksiin haki viimeisimmän virallisen hakijatilaston mukaan keväällä 2013 yhteensä 89.000 hakijaa, eli 6 % enemmän kuin edellisvuoden haussa. Opiskelupaikan sai vain 27 % hakijoista. Koko korkeakoulusektorin hakijamäärä nousi vuonna 2013 168.000 hakijaan, kun se vuotta aiemmin oli ollut 158.000. Kevään 2014 tilastoja ei ole vielä julkaistu. Kilpailun kiristyessä pyrkijä tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Tästä esitteestä löydät tiedot valmennuskursseista, kotikursseista, abikursseista, opiskelutekniikkakursseista sekä itseopiskelumateriaaleista. Valmennuskeskus on perustettu 40 vuotta sitten. Tämän ylivoimaisen kokemuksen perusteella olemme suunnitelleet syksyksi 2014 ja kevääksi 2015 valmennuskurssit, joiden opetussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki pyrkimisen kannalta tärkeät asiat: laadukkain mahdollinen opetus, monipuolinen harjoittelu, henkinen tuki, kattavat materiaalit ja optimoidut kurssiaikataulut. Sinun tyytyväisyytesi ja onnistumisesi valintakokeessa on meille kaikkein tärkeintä. Siksi kysymmekin vuo-

Y

Janne Nousiainen Pääopettaja, toimitusjohtaja janne.nousiainen@valmennuskeskus.fi

< sittain kurssilaistemme mielipidettä jokaisen opetuskokonaisuuden päätyttyä. Kurssilainen antaa meille arvosanan asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erinomainen) opetuksen asiantuntevuudesta, innostavuudesta ja opettajan opetustaidosta. Kaikkien kurssilaistemme antamien arvosanojen keskiarvo kaudella 2013-2014 oli noin 4,5. Uskallankin tämän perusteella sanoa, että meillä on ollut tärkeä rooli niiden 2.000 pyrkijän valmistautumisprosessissa, jotka vuosittain saavat kursseiltamme opiskelupaikan. Korkeatasoinen on opetus on meille tärkeintä, kunnia-asia. Kurssin onnistuminen on viime kädessä kiinni kurssinjärjestäjän kokemuksesta ja opetuksen tasosta sekä opettajien ammattitaidosta ja kyvykkyydestä. Mutta ennen kaikkea se on kiinni halusta opettaa, halusta saada oppimaan ja halusta auttaa. Lupaan, että koko Valmennuskeskuksen henkilökunta – opettajat, kurssipäälliköt, kurssikoordinaattorit, tutorit ja valmentajat – tekevät kaikkensa Sinun onnistumisesi hyväksi. Sinä valitset tulevaisuutesi – yhdessä onnistumme! Valmennuskeskus

% 98 me . m a n st illee aisi ssil kavere r u k sta aan aiki kurssi k 4 201 aan 13- telem 0 n 2 t i tee os den etie k Kau lmis su ä a ta lä oli v ikis almis a k en” 014 % on v ereille 2 v 3 n ka 200 e 99 ien tamm rssiaa s o ”Vu ilaisis aan ku ss kur ittelem s suo


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

TUTKITTUA LAATUA!

<

1.

Ylivoimainen kokemus Valmennuskeskuksella on ylivoimainen kokemus valmennuskurssien järjestämisestä, sillä järjestimme ensimmäiset kurssimme jo vuonna 1975. Valmennuskeskuksen valmennuskurssit ovat tänä päivänä Suomen suosituimmat kurssit. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on lähtökohtana jokaista kurssiamme suunniteltaessa. Kursseiltamme pääseekin vuosittain opiskelemaan huomattavasti enemmän kurssilaisia kuin kenenkään muun kurssinjärjestäjän kursseilta, noin 2.000 pyrkijää!

2.

Opetuksen laatu Laadukas opetus on valmennuskurssiemme ydin. Opettajamme ovat ansioituneita oman alansa asiantuntijoita, minkä lisäksi jokainen opettajamme on suorittanut erinomaisin arvosanoin Valmennuskeskuksen oman opettajankoulutusohjelman. Opettajamme tietävät, mitä tietoja ja taitoja valinta-

Tutkimus Valmennuskeskus uusi paikkansa laadukkaimpien valmennuskurssien järjestäjänä Suomessa tutkimustoimisto 15/30 Research Oy:n 2011 tekemässä tutkimuksessa valmennuskurssijärjestäjistä. Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2007. Tutkimukset toteutettiin Tilastokeskuksen sattumanvaraiselle otokselle 18-25 -vuotiaita henkilöitä.

us kem n ja o k i jat, tav sto etta luotet stoimi p o , , u ein aso kim en t . Koken ä. (Tut us s k j u hde pet tkim estä as o aatusu ssijärj emä tu 1)” r a 1 ”P -l ur n tek ä 20 inta in k : asi ja h ipuolis rch Oy estäjist ess at u j t a n r u m mo 0 Rese rssijä itta lem u 3 Ilmo tte mo 10 % : e 15/ ennusk sta saa emm valm uks anssa alennu n n k e i saa dial eris fren lle kav orukka 15 %!” n a th ssi men p rukka ista kur ”Mu ennus %. Kol an po m valm nusta 5 useam i n ale ljän ta e ja n

koe Sinulta vaatii ja kuinka menestyt elämäsi tärkeimmässä kokeessa.

3.

Kurssien rakenne ja aikataulutus Kurssimme on aikataulutettu siten, että saavutat parhaan ”tuloskuntosi” juuri valintakokeeseen. Kurssin rakenne pakottaa Sinut tehokkaaseen ja järjestelmälliseen valmistautumisprosessiin, jossa huomio kiinnitetään valintakokeen kannalta olennaisiin asioihin.

4.

Harjoitusmateriaalit Opetuksen lisäksi harjoittelu on olennainen osa valmennuskurssejamme. Harjoitusmateriaalimme on laadittu siten, että kurssilaisena omaksut oikean vastaustekniikan, ymmärrät kokeen vaatimukset ja opit alakohtaiset tehtävätyypit. Useilla kursseillamme on lisäksi käytössä sähköinen oppimisympäristö.

5.

Oikea valmistautumistekniikka Oppiminen on taito, jota voit harjaannuttaa. Hallitessasi oikean opiskelutekniikan voit moninkertaistaa oppimistuloksesi. Oikea opiskelutekniikka on keskeisessä roolissa kaikilla valmennuskursseillamme. Jos haluat varmistaa paikkasi Suomen suosituimmilla valmennuskursseilla, ilmoittaudu ajoissa. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Julkaisemme myös itseopiskelumateriaaleja useimmille aloille. Kysy lisää!

VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJISTÄ JA KURSSEISTA Valmennuskeskus ja muut valtakunnalliset kurssinjärjestäjät Tutkimuksessa vertailtiin Suomen kolmea suurinta valmennuskurssijärjestäjää. Tutkimukseen osallistuneet antoivat yrityksille kouluarvosanat valmennuskursseihin liittyvissä seikoissa.

”Paras opetuksen taso, opettajat, kokemus ja hinta-laatusuhde. Kokenein, luotettavin ja monipuolisin kurssinjärjestäjä” (15/30 Research, 2011)

0

2

4

6

8

Opetuksen taso Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,39 7,99 7,55

Palvelun luotettavuus Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

8,21 7,76 7,35

Hinta-laatusuhde Valmennuskeskus Kilpailija 1 Kilpailija 2

7,82 7,51 7,04


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

KURSSITAULUKKO ABIKURSSIT: Abi kevät, Helsinki

26.1.-13.3.2015

20-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Turku

16.2.-14.3.2015

24-28 ot / aine

520 €

Abi kevät, Tampere

16.2.-14.3.2015

24-28 ot / aine

520 €

19-28 ot / aine

360 €

Abi Koti Abi-itseopiskelumateriaalit

100 €

Mikäli olet Allianssin, Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat abikursseista ja abi-itseopiskelumateriaaleista 50 %:n alennuksen. AMMATTIKORKEAKOULUT TEKNIIKKA JA LIIKENNE: Kaikkiin AMK Tekniikka ja liikenne lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi AMK Tekniikka ja liikenne KOTI –kurssin opetusvideot 50 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus kurssin alusta pääsykokeeseen asti. AMK, Tekniikka ja liikenne LOKAKUU, Helsinki

6.10.-31.10.2014

54 ot

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Helsinki

23.2.-26.5.2015

81 ot

740 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Helsinki

4.5.-29.5.2015

54 ot

560 €

AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Tampere

23.2.-29.5.2015

81 ot

740 €

4.5.-29.5.2015

54 ot

560 €

AMK, Tekniikka ja liikenne TOUKOKUU, Turku AMK, Tekniikka ja liikenne HELMIKUU, Seinäjoki

25.2.-27.5.2015

AMK, Tekniikka ja liikenne KOTI

560 €

71 ot

650 €

50 ot

300 €

AMK, Tekniikka ja liikenne itseopiskelu

140 €

AMMATTIKORKEAKOULUT LIIKETALOUS: AMK, Liiketalous ilta syksy, Helsinki

lokakuu

31 ot

AMK, Liiketalous syksy, Koti

lokakuu

31 ot

280 €

toukokuu

31 ot

380 €

AMK, Liiketalous aamu kevät, Helsinki

toukokuu

31 ot

380 €

AMK, Liiketalous kevät, Koti

toukokuu

31 ot

280 €

490 €

AMK, Liiketalous ilta kevät, Helsinki

380 €

ARKKITEHTIKURSSIT: Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi TAKUU

28.2.-21.3.2015

43 ot

Arkkitehtimatematiikka TAKUU

25.4.-13.5.2015

42 ot

430 €

Piirustus ja suunnittelukurssi TAKUU

23.5.-29.5.2015

67 ot

730 €*

Piirustus ja suunnittelu etäopiskelu,

saatavilla marraskuusta 2014 lähtien

Matematiikka itseopiskelumateriaali,

saatavilla marraskuusta 2014 lähtien

330 € 140€

* Yhteishinta ennakkotehtävä- sekä piirustus- ja suunnittelukurssille

1 020 €

Kurssitakuu Arkkitehti ennakkotehtäväkurssi: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. Kurssitakuu Arkkitehtimatematiikka: Mikäli et pääse jatkoon kyseisen kurssiosuuden jälkeen, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. Kurssitakuu Piirustus ja suunnittelukurssi: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. BIOLOGIA: Biologia TAKUU ILTA, Helsinki

1.4.-21.5.2015

71 ot

Biologia TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

2.4.-19.5.2015

71 ot

740 € 770 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

DIPLOMI-INSINÖÖRI TUTKINTO: DI SUPERTAKUU, Helsinki

17.1.-21.5.2015

252 ot

1 990 €

DI tutkinto VIP -TAKUU 2014

17.1.-21.5.2015

252 ot

1 590 €

DI TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

17.1.-21.5.2015

112 ot

1 150 €

DI TAKUU PÄIVÄ, Helsinki

7.4-21.5.2015

112 ot

1 150 €

DI INTENSIIVI, Helsinki

2.5.-21.5.2015

62 ot

810 €

DI TAKUU, Tampere

7.4-21.5.2015

104 ot

935 €

DI TAKUU, Turku

7.4-21.5.2015

104 ot

935 €

Itseopiskelumateriaalit

140 € / aine

FARMASIA: Farmasia Helsinki

23.3.-21.5.2015

Itseopiskelumateriaalit

102 ot

1100 e 140 € / aine

HISTORIA: Historia TAKUU, Helsinki Etäopiskelukurssi, Helsinki

31.3.-18.5.2015

67 ot

650 € 300 €


KASVATUSTIEDE JA LUOKANOPETTAJAKOULUTUS: Kaikkiin VAKAVA –kursseihimme kuuluu lisäksi VAKAVA KOTI –kurssin opetusvideot 32 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. VAKAVA-kirjallisuuskurssi TAKUU, Helsinki

26.3.-2.5.2015

39 ot

470 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi TAKUU, Jyväskylä

26.3.- 2.5.2015

37 ot

470 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi TAKUU, Oulu

26.3.- 2.5.2015

37 ot

470 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi TAKUU, Tampere

26.3.- 2.5.2015

37 ot

470 €

VAKAVA-kirjallisuuskurssi TAKUU, Turku

26.3.- 2.5.2015

37 ot

470 €

VAKAVA KOTI-kurssi TAKUU, koko maa

27.3.-3.5.2015

32 ot

290 €

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Helsinki

23.5.-4.6.2015

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Jyväskylä

23.5.-28.5.2015

20 ot

250 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Oulu

23.5.-28.5.2015

20 ot

250 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Tampere

23.5.-2.6.2015

24 ot

300 €*

Luokanopettajakoulutus soveltuvuusharjoitukset, Turku

26.3.-2.5.2015

20 ot

300 €*

*Yhteishinta VAKAVA kurssille ja luokanopettajakoulutuksen soveltuvuusharjoituksille: Helsinki 690 euroa, Tampere ja Turku 580 euroa sekä Oulu ja Jyväskylä 540 euroa. Kurssitakuu: Mikäli VAKAVA –kokeen pisteesi eivät riitä minkään hakemasi kohteen soveltuvuusosuuteen, saat ensi vuonna VAKAVA–kirjallisuuskurssin puoleen hintaan. KAUPPATIEDE: Kaikkiin kauppatieteiden lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Kauppatiede Koti –kurssin opetusvideot 117 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Kauppatiede SuperTakuu, Helsinki

xx.x.-28.5.2015

max 449 ot

5 650 €

Kauppatiede VIP-Takuu, Helsinki

xx.x.-28.5.2015

max 429 ot

2 990 € 1 490 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Helsinki

2.2.-28.5.2015

148 ot

Kauppatiede Takuu Aamu, Helsinki

24.3.-28.5.2015

148 ot

1 730 €

Kauppatiede Takuu Ilta, Helsinki

24.3.-28.5.2015

148 ot

1 490 € 1 050 €

Kauppatiede Takuu Intensiivi, Helsinki

14.4.-28.5.2015

103 ot

Kauppatiede Takuu Aamu, Espoo

25.3.-28.5.2015

148 ot

1 730 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Tampere

9.2.-28.5.2015

148 ot

1 490 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Tampere

26.3.-28.5.2015

148 ot

1 730 €

Kauppatiede Takuu Pitkä, Turku

10.2.-28.5.2015

148 ot

1 490 €

Kauppatiede Takuu Aamu, Turku

27.3.-28.5.2015

148 ot

1 730 €

Kauppatiede Takuu, Lahti

8.4.-28.5.2015

116 ot

1 290 €

Kauppatiede Takuu, Oulu

10.4.-28.5.2015

107 ot

1 050 €

Kauppatiede Takuu, Kuopio

11.4.-28.5.2015

107 ot

1 050 €

Kauppatiede Takuu, Pori

7 .4.-28.5.2015

107 ot

1 050 €

9.4.-28.5.2015

107 ot

1 050 €

24.3.-28.5.2015

148 ot

Kauppatiede Takuu, Lappeenranta Kauppatiede Takuu, Koti Kauppatiede Verkko

790 € 540 €

Kauppatiede Itseopiskelumateriaali

460 € + lisämateriaali 240 €

Mikäli olet Allianssin tai Suomen Lukiolaisten liiton jäsen tai Nordea Check-in asiakas, saat kauppatiede Verkko –kurssista 50 %:n alennuksen. KIELET: Englannin kieli ja kääntäminen TAKUU, Helsinki

30.3.-18.5.2015

65 ot

670 €

Kurssitakuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. LÄÄKETIEDE: Kaikkiin lääketieteen lähiopetuskursseihimme kuuluu lisäksi Lääketiede KOTI –kurssin opetusvideot 164 oppituntia, joihin on rajaton katseluoikeus kurssin alusta pääsykokeeseen asti. Lääketiede SUPERTAKUU, Helsinki

aloitus valittavissa-21.5.2015

max 434 ot

6 590 €

Lääketiede VIPTAKUU, Helsinki

aloitus valittavissa-21.5.2015

max 434 ot

3 490 €

Lääketiede TAKUU SYYSKUU, Helsinki

29.9.2014-21.5.2015

282 ot

2 950 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Helsinki

4.11.2014-21.5.2015

187 ot

2 340 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU VIIKONLOPPU, Helsinki

4.11.2013-21.5.2015

187 ot,

2 340 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Helsinki

15.1.-21.5.2015

185 ot

2 340 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Helsinki

21.3.-21.5.2015

167 ot

1 970 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Helsinki

21.3.-21.5.2015

175 ot

2 110 €

6.4.-21.5.2015

96 ot

1 290 €

Lääketiede TAKUU PÄIVÄ INTENSIIVI, Helsinki Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Espoo

21.3.- 21.5.2015

175 ot

2 110 €

13.11.2014-21.5.2015

187 ot

2 040 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Tampere,

22.3.- 21.5.2015

175 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Tampere

22.3.- 21.5.2015

167ot

1 890 € 2 040 €

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Tampere

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Turku

10.11.2014-21.5.2015

187 ot

Lääketiede TAKUU MAALISKUU PÄIVÄ, Turku,

21.3.- 21.5.2015

175 ot

1 990 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU ILTA, Turku

21.3.- 21.5.2015

167ot

1 890 € 1 880 €

12.11.2014-21.5.2015

187 ot

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Oulu

Lääketiede TAKUU MARRASKUU, Oulu

22.3.- 21.5.2015

167 ot

1 780 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Kuopio

21.1.- 21.5.2015

183ot

1 690 €

Lääketiede TAKUU MAALISKUU, Kuopio

21.3.- 21.5.2015

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Jyväskylä

22.1.- 21.5.2015

183 ot

1 690 €


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Seinäjoki

22.1.- 21.5.2015

183ot

1 690 €

Lääketiede TAKUU TAMMIKUU, Lahti

28.1.- 21.5.2015

167 ot

1 590 €

Lääketiede TAKUU KOTI koko Suomi,

aloitus 5.11.2014 alkaen

169 ot

1 270 €

Lääketiede Matemaattiset apuneuvot KOTI

aloitus 29.9.2014alkaen

24 ot

150 €

Lääketiede Itseopiskelumateriaalit

470 €, 165 € / aine

MAANTIEDE: Maantiede TAKUU, Helsinki

31.3.-14.5.2015

51 ot

690 €

Etäopiskelukurssi

260 €

Itseopiskelu

140 €

MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN: Kansantalous Takuu, Helsinki

9.4.-18.5.2015

40 ot

1 aine 535 € / 2 ainetta 820 €

Liiketalous Takuu, Helsinki

9.4.-18.5.2015

40 ot

1 aine 535 € / 2 ainetta 820 €

Kansantalous Takuu, Koti

9.4.-18.5.2015

40 ot

1 aine 335 € / 2 ainetta 620 €

Liiketalous Takuu, Koti

9.4.-18.5.2015

40 ot

1 aine 335 € / 2 ainetta 620 €

Itseopiskelu

110 euroa / aine, 170 euroa / 2 ainetta

OIKEUSTIEDE: Oikeustiede Super-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-8.6.2015

max 450 ot

5 650 €

Oikeustiede Vip-Takuu, HKI (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-8.6.2015

max 349 ot

2 990 € 1 390 €

Oikeustiede Takuu 1, HKI

21.3.-8.6.2015

139 ot

Oikeustiede Takuu 2, HKI

27.3.-8.6.2015

139 ot

1 390 €

Oikeustiede Takuu-Intensiivi, HKI

5.5.-10.6.2015

116 ot

1 020 €

Oikeustiede Vastaustekniikka, HKI

23.5.-8.6.2015

52 ot

680 €

Oikeustiede Takuu-Koti koko Suomi (Hki, Lappi)

21.3.-8.6.2015

65 ot

690 €

21.-27.3.2015

12 ot

120 €

1 350 €

Oikeustiede Johdantokurssi , koko Suomi

Oikeustiede Vastaustekniikkakurssi kuuluu Oikeustiede Super- Takuu ja VIP –kurssin hintaan. Mikäli osallistut Oikeustiede 1, 2 tai Intensiivi –kurssille, saat vastaustekniikkakurssin 350 euron hintaan! Oikeustiede Takuu, Tampere

10.4.-8.6.2015

132 ot

Oikeustiede Takuu, Turku

8.4.-23.5.2015

141 ot

990 €

Oikeustiede Super-Takuu, Turku (aloitusajankohta valittavissa)

x.x.-23.5.2015

185 ot

2 200 €

Oikeustiede Takuu, Oulu

2.4.-23.5.2015

116 ot

1 190 €

Oikeustiede Etäopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

590 €

Oikeustiede Itseopiskelu (Hki, Tku, Joensuu, Lappi)

460 €

OPISKELUTEKNIIKKA: Opiskelutekniikka I, viikonloppukurssi

10.-11.1 ja 17.1.2015

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka II, iltakurssi

26.2., 2.3. ja 4.3.2015

16 ot

260 €

Opiskelutekniikka KOTI, kurssi

1.7.2014-30.6.2015

9 ot

130 €

Mikäli olet Eurooppalaisen nuorisokortin haltija tai Nordea Check-in asiakas tai osallistut muulle kurssillemme, saat 50 %:n alennuksen. SLL jäsenille KOTI -kurssi on ilmainen. PSYKOLOGIA: Kaikkiin tilastotieteen kursseihimme kuuluu lisäksi Tilastotiede TAKUU –kurssin opetusvideot 100 ot, joihin on rajaton katseluoikeus pääsykokeeseen asti. Psykologia, matemaattiset apuneuvot, Helsinki Tilastotiede TAKUU marraskuu, Helsinki

27.10.-10.11.2014

15 ot

155 €

27.10.-8.5.2015

100 ot + laskarit/tutorointi 15 t

920 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Helsinki

26.1.-8.5.2015

76 ot+ laskarit/ tutorointi 15 t

820 €

Tilastotiede TAKUU helmikuu, Helsinki

24.2.-8.5.2015

70 ot+ laskarit/ tutorointi 14 t

750 €

Tilastotiede TAKUU maaliskuu päivä, Helsinki

21.3.-8.5.2015

70 ot+ laskarit/ tutorointi 14 t

770 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Tampere

31.1.-7.5.2015

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Tilastotiede TAKUU tammikuu, Turku

31.1.-7.5.2015

78 ot sis.laskarit / tutorinti

770 €

Artikkelikurssi TAKUU, Helsinki

31.3.-6.5.2015

48 ot

490 €

Artikkelikurssi TAKUU, Tampere

31.3.-6.5.2015

48 ot

430 €

Artikkelikurssi TAKUU, Turku

31.3.-6.5.2015

48 ot

430 €

Psykologia tilastotiede TAKUU KOTI –kurssi, koko maa

13.11.-7.5.2015

100 ot

680 €

Psykologia tilastotiede KOTI –kurssi, pelkkä teoriaopetus

13.11.-7.4.2015

51 ot

430 €

Psykologia tilastotiede KOTI –kurssi pelkät laskuharjoitukset

4.12.-7.5.2015

24 ot

230 €

Psykologia, matemaattiset apuneuvot KOTI –kurssi, koko maa

27.10.-8.5.2015

15 ot

Tilastotiede itseopiskelumateriaali

85 € 140 €

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan. TAIDETEOLLINEN: Taideteollinen TAKUU

14.2.-15.3.2015

TaiK etäopiskelukurssi, saatavilla marraskuusta 2014 lähtien KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

56 ot

660 € 330 €


Tammasaarenkatu 1, PL 235, 00181 Helsinki • Puh. 0207 280 340 • www.valmennuskeskus.fi

TEOLOGIA: Teologia aineistokoe itseopiskelumateriaali

80 €

VALTIOTIEDE: Helsinki: Poliittinen historia TAKUU

1.4.-26.5.2015

65 ot

Yhteiskuntapolitiikka TAKUU

1.4.-26.5.2015

65 ot

650 €

Sosiaalityö TAKUU

1.4.-18.5.2015

65 ot

650 €

Valtio-oppi: maailmanpolitiikan tutkimus TAKUU

1.4.-26.5.2015

65 ot

650 €

Viestintä TAKUU

1.4.-26.5.2015

65 ot

650 €

Valtiotiede itseopiskelumateriaali

650 €

140 € / aine

KURSSITAKUU: Mikäli et saa opiskelupaikkaa, saat seuraavana vuonna vastaavan kurssin puoleen hintaan.

TIETOA PYRKIMISESTÄ JA ALOISTA

1.

Haku-lehti Haku-lehti on yliopistoon ja korkeakouluun pyrkijän oma lehti. Haku ilmestyy joulukuussa. Lehti sisältää yli 140 sivua faktaa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia opiskelemaan pyrkimisestä, opiskelusta, valmennuskursseista ja akateemisista ammateista. Haku-lehti käsittelee perusteellisesti pyrkimiseen ja valintakoevaatimuksiin liittyvät asiat. Mukana on mm. eri alojen valintakoevaatimukset, valintakoeanalyysit, valmistautumisvinkit sekä lähtöpistetaulukot. Akateemisten alojen edustajat kuvailevat työnsä hyviä ja huonoja puolia. Opiskelijat kertovat, millaista on opiskelijan arki ja juhla. Haku-lehti on maksuton ja voit tilata sen suoraan kotiisi numerosta 0207 280 340, kotisivujemme www.valmennuskeskus.fi kautta tai sähköpostilla vkinfo@valmennuskeskus.fi .

2.

Alakohtaiset infotilaisuudet Järjestämme alakohtaisia infotilaisuuksia Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa. Tilaisuuksissa analysoidaan edellisvuosien valintakokeet ja niiden kysymystyypit sekä käydään läpi tehokkaimmat valmistautumis- ja vastaustekniikat. Lisäksi opettajat ja kurssipäälliköt käsittelevät uudet valintakoevaatimukset ja esittelevät valmennuskursseja. Infotilaisuuksissa ovat mukana myös tutorit, jotka kertovat omat tuoreet kokemuksensa onnistuneesti toteutetusta pääsykoeprosessista. Lisätietoa alakohtaisista infotilaisuuksista saat osoitteesta www.valmennuskeskus. fi, soittamalla Valmennuskeskukseen 0207 280 340 tai seuraamalla paikkakuntasi sanomalehtiä. Infotilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille kiinnostuneille avoimia. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

<

3.

Studia-messut Studia on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma. Messut järjestää yhdessä Valmennuskeskuksen virallinen yhteistyökumppani Suomen Lukiolaisten Liitto ry. (SLL) ja Helsingin Messut Oy. Messuilla näytteilleasettajina ovat mm.kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot, Valmennuskeskus, ammattikorkeakoulut, viranomaiset, pankit , vakuutusyhtiöt, kirjakaupat sekä kirjojen kustantajat jne.

4.

Valintakoetietopalvelu Kun olet ilmoittanut kiinnostuksesi kohteena olevat alat, valintakoetietopalvelu kertoo sinulle mm. valintakoevaatimukset, valintakoekirjat, valmistautumisvinkit sekä tiedot valintakokeeseen ilmoittautumisesta. Tällöin voit keskittyä olennaiseen eli opiskeluun. Valmennuskeskuksen valintakoetietopalvelu on maksuton ja voit ilmoittautua siihen puhelimitse 0207 280 340 tai sähköpostitse vkinfo@valmennuskeskus.fi. Kerro seuraavat asiat ilmoittautumisen yhteydessä: a) Nimesi b) Kiinnostuksesi kohteena olevat alat (valintakoetietopalvelu toimii 20 suosituimmalla alalla.) c) Sähköpostiosoitteesi ja postiosoitteesi. (valintakoetietopalvelu käyttää pääkanavanaan sähköpostia. Jos sinulla ei ole sähköpostiosoitetta tai osoitteesi ei toimi, lähetämme tiedot sinulle postitse.) c) Puhelinnumerosi, jotta saat nopeasti tiedon esim. valintakoekirjojen ilmestymisestä tekstiviestinä. Pyrkimisesi aikana tulet saamaan sähköpostiisi tai puhelimeesi noin 4-6 viestiä. (Jos ilmoitat kiinnostuksesi kohteeksi enemmän

kuin yhden alan, tällöin myös saamiesi viestien määrä kasvaa.) Voit halutessasi lakkauttaa palvelun soittamalla numeroon 0207 280 340 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vkinfo@valmennuskeskus.fi. Valintakoetietopalvelu on maksuton.

5.

www.valmennuskeskus.fi Jos etsit opiskeluun, pyrkimiseen tai valmennuskursseihin liittyvää tietoa Internetistä, etsintä kannattaa aloittaa osoitteesta www.valmennuskeskus.fi. Sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa sekä paljon hyödyllisiä linkkejä pyrkimiseen ja opiskeluun liittyen. Seuraamme jatkuvasti pääsykokeissa ja pyrkimisessä tapahtuvia muutoksia ja raportoimme havainnoistamme nettisivuillamme. Katso kotisivuiltamme myös alakohtaiset esittelyvideot!


LÄHETTÄKÄÄ MINULLE MAKSUTTA TIETOA KEVÄÄN 2015 VALINTAKOEVAATIMUKSISTA JA KURSSEISTA (MAX. 3 ALAA). HUOM! Numeroi alat kiinnostavuusjärjestyksessä. Abikurssit

Diplomi-insinööritutkinto

Luokanopettajakoulutus

Opiskelutekniikka

AMK Liiketalous

Farmasia

Lääketieteet

Psykologia

AMK Tekniikka ja liikenne

Historia

Maantiede

Taidealat

Arkkitehtuuri

Kasvatustiede

Maatalous-metsätiede

Teologia

Biologia

Kauppatieteet

Oikeustiede

Viestintä

Coaching uravalmennus

Kielet

Opiskelu ulkomailla

Valtio- ja yhteiskuntatiede

Nimi

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

ILMOITTAUDUN VALMENNUS- / ABIKURSSILLE

HALUAN VARATA PAIKAN SEURAAVALTA KURSSILTA

1.

2.

Kurssiajankohta

Kurssipaikkakunta

3. 4. Ilmoittaudun valmennus- / abikurssille

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija

Suomen Lukiolaisten liiton jäsen

Nordea Check In -asiakas

VALMENNUSKESKUKSEN EUROOPPALAINEN NUORISOKORTTI Olen alle 30-vuotias, osallistun kursseille ja haluan itselleni ilmaisen Eurooppalaisen nuorisokortin vuodeksi. Yhteystietoni ja syntymäaikani saa siirtää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n korttirekisteriin: Kyllä Allianssi saa käyttää tietojani suoramarkkinointiin: kyllä ei Nimi

ei

Syntymäaika

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Puhelin

Olen

Abi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Muu, mikä?

Päiväys

Allekirjoitus

TILAAN ITSE- / ETÄOPISKELUMATERIAALIA 1. Ala

Aine

Hinta

2. Ala

Aine

Hinta

Valmennuskeskus maksaa postimaksun

OPISKELIJA-ALENNUS Eurooppalaisen nuorisokortin haltija Suomen Lukiolaisten liiton jäsen Nordean Check In -asiakas

Nimi

Puhelin

Lähiosoite Postinumero

Toimipaikka

Sähköposti Olen:

Abi

Muu, mikä?

Tammasaarenkatu 1, PL 235 00181 Helsinki / vkinfo@valmennuskeskus.fi / puh. 0207 280 340 / www.valmennuskeskus.fi

KK Valmennuskeskus Oy Tunnus 5010101 00003 Vastauslähetys

Tietoja voidaan käyttää nimettömänä tilastolliseen tutkimukseen.


ssä? ä m i s t e a a r Uutta u

sasky.fi

IKAALISTEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS Yhteishaku 24.2. - 17.3.2015 osoitteessa: www.opintopolku.fi Opiskelu alkaa elokuussa 2015

Hae Laureaan opiskelemaan

Artesaaniksi seuraavilla aloilla: Erikoismetalli, harmonikanrakennus, hienopuusepäntyö, mallinrakennus, muotoilu ja mallintaminen, sisustuslasi, lasinpuhallus, vaatetus, huonekalurestaurointi, rakennusrestaurointi Kuva-artesaani: Graafinen suunnittelu

AMK-tutkinto päivä- tai monimuotototeutuksena Hakuaika 17.3.–9.4.2015 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset: Liiketalouden koulutus Tietojenkäsittelyn koulutus

24.2. - 12.4.2015 haku aikuiskoulutukseen,

Turvallisuusalan koulutus

haku suoraan oppilaitokseen

Matkailu- ja palveluliiketoiminnan koulutus

Opiskelu alkaa elokuussa 2015

Sairaanhoitajakoulutus Terveydenhoitajakoulutus Fysioterapeuttikoulutus Sosionomikoulutus Sosinomikoulutus, rikosseuraamusala

Monimuotototeutus sopii erityisesti opiskelijoille, jotka käyvät opiskelun ohella töissä.

Kauneudenhoitoalan koulutus

Artesaaniksi seuraavilla aloilla: Sisustustekstiili, asesepäntyö, kitaranrakennus

Puh. (03) 450 9327

www.laurea.fi

D IK IR JA

www.editapublishing.fi

IG

Hanki Editan lukion digikirjat osoitteesta

COOLISTI DUUNIIN! Haluatko tuplata työllistymismahdollisuutesi ja päästä asiakaspalvelun huippuosaajaksi?

Opiskele puutarhuri-merkonomiksi ja suorita puutarhuri- ja merkonomiopinnot samanaikaisesti!

Yhteishaku: 24.2.- 17.3.2015 Hakeminen: www.opintopolku.fi

Luonnonvara-ala | Kirkkoahontie 115 87910 Linnantaus | www.kao.fi


Muistikuva

Tässä sarjassa 11-kollektiivin valokuvaajat palaavat omien suosikkivalokuviensa syntymähetkeen. Arttu Muukkonen työskentelee tällä hetkellä vapaana valo- ja elokuvaajana. Hän opiskelee Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin maisteriohjelmassa.

60


MUISTIKUVA

ARTTU MUUKKONEN

”Mitä tiesin etukäteen Iranista? Uutisissa näkyy lähinnä huiveihin piilotetut naiset, kansainvälisestä yhteisöstä eristämisestä johtuva köyhyys sekä äärimmäisen tiukasti islamia tulkitseva hallintokoneisto. Eihän mikään maa voi olla niin yksipuolinen, ajattelin. Halusin mennä paikan päälle Teheraniin katsomaan, millaista on nuorten iranilaisten, kaltaiseni, arki. Kaikki mielikuvani olivat vääriä – tietenkin. Tapasin ensimmäisten päivien aikana taideopiston pihalla Negarin, Maryamin ja Jinoosin. Hehän meikkaavat, ovat värjänneet hiuksensa, eivät pidä huivia tiukasti otsalla, tupakoivat ja hengaavat miesten kanssa. Ennen kuvan ottamista jännitin, miten he suhtautuvat ulkomaalaiseen mieskuvaajaan. Tunnin päästä tapaamisesta olin jo heidän kaverinsa Facebookissa. Ymmärsin, että hallinnon todellisuus ja kansan arki ovat kaksi eri asiaa. Rukouskutsujen aikaan kahviloissa puheensorina jatkui samanlaisena kuin aiemmin – skeittiparkissa musiikkia vain väännettiin kovemmalle. Vaikka sosiaalinen media on sensuroitu, jokainen osaa käyttää kiertoreittejä päästäkseen Instaan, Viberiin ja Twitteriin. Twitterissä myös Iranin uskonnollisella johtajalla ja presidentillä on tilit. Iranin-kuvia julkaistiin useissa medioissa. Koin, että matka oli tärkeä monella tapaa: kuvajournalismin perusidea on kertoa maailmasta visuaalisilla välineillä. Pystyin näyttämään Iranista muutakin kuin diplomaattisia neuvotteluja. Osoittamaan, että ihmiset elävät pääpiirteittäin samanlaista arkea ympäri maailmaa, emmekä lopulta ole kovin erilaisia.”

61


Kolumni Ă&#x201E;Ă&#x201E;NESTĂ&#x201E;MISEN PITĂ&#x201E;Ă&#x201E;

Kansanopistosta yliopistoon - matkaoppaaksi maailmalle tai lisää valmiuksia pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin

KIINNOSTAA!

OIKEUSTIEDELINJA 9 kk ja 60 op - väylä yliopistoon tLVSTTJOUBWPJUUFJEFOTBBWVUUBNJOFOBWBBKBULPWĂ&#x160;ZMĂ&#x160;OTVPSBBOZMJPQJTUPPO

KASVATUSTIEDELINJA 14 kk, 73 op - väylä yliopistoon tLVSTTJOUBWPJUUFJEFOTBBWVUUBNJOFOBWBBKBULPWĂ&#x160;ZMĂ&#x160;OTVPSBBOZMJPQJTUPPO

MATKAOPASKOULU 6 kk - matkalippu maailmalle tPQJOUPJIJOTJTĂ&#x160;MUZZLLOPQJTLFMVKBLTP&TQBOKBTTB)BOLJNBULBMJQQVOZU

MATEMATIIKKALINJA 2 v - alan ammattilaiseksi aikoville

tQFSVTLPVMVOKĂ&#x160;MLFFO6TFJNNBUPQJTLFMJKPJTUBTVPSJUUBWBUTBNBMMBNZĂ&#x161;TMVLJPO7BMLFB kosken Tietotien lukiossa. )BLVBJLBQĂ&#x160;Ă&#x160;UUZZKBPQJTLFMVBMLBB

LUONNONTIEDELINJA 9 ja 4,5 kk - pääsykokeisiin

tNBUFNBUJJLLBB LFNJBB GZTJJLLBB CJPMPHJBBKBUJFUPUFLOJJLLBBUBJWBJOPTBOĂ&#x160;JTUĂ&#x160; -Ă&#x160;Ă&#x160;LF UFLOJMMJTUBJMVPOOPOUJFUFFMMJTJJOKBULPPQJOUPJIJOIBLFVUVWJMMF

KUVATAIDELINJA 8 kk - taiteilijoiksi aikoville

tMJOKBMMBPNBUBMBMJOKBUTFLĂ&#x160;BMPJUUFMFWJMMFFUUĂ&#x160;KPUBJUFFOQBSJTTBUZĂ&#x161;TLFOOFJJMF opiskelijoille ja taitelijoille.

SELKĂ&#x201E;Ă&#x201E;N PUUKOTTAMISTA, nälvimistä ja toisten haukkumista. Sellaisen kuvan voi helposti saada politiikasta uutisia lukiessa. Ja vaalien alla peli muuttuu vielä entistä likaisemmaksi: poliitikot huutelevat kilpaa, miksi toisten puolueet on huonompia ja miksi oma on niin paljon parempi. Tätä seuratessa tulee monesti â&#x20AC;?pitäkää tunkkinneâ&#x20AC;? -fiilis. Ei huvita kiinnostua. Tiedän, etten ole tunteitteni kanssa yksin. Monen nuoren kiinnostus politiikkaa kohtaan on pohjalukemissa. Kiinnostuksen puute näkyy ehkä kaikista konkreettisimmin eduskunnassa: kun moni nuori on jättänyt äänestämättä, on kansanedustajien keski-ikä kohonnut 52 ikävuoteen. On selvää, että vanhempien kansanedustajien on haastavaa edustaa meitä nuoria. Olemme varttuneet täysin eri maailmoissa: yli puolet kansanedustajista on elänyt Suomessa, jossa homous oli rikos ja kaikki kansanedustajat ovat eläneet sitä aikaa, kun itänaapurina oli vielä Neuvostoliitto. Kansanedustajien ja nuorten arvot ovat syystäkin erilaiset. Ensi keväänä valitsemme Suomelle uudet kansanedustajat. Silloin tilannetta on onneksi mahdollisuus muuttaa. Vaikka politiikka ei kiinnostaisi, äänestämisen pitää kiinnostaa. Puoluetta tai hyvältä tuntuvaa poliittista suuntausta voi olla vaikea valita, mutta onneksi voit äänestää myĂśs hyvää tyyppiä. Esimerkiksi jotain nuorta, joka edustaisi sinua ja arvojasi. Niin aion ainakin itse tehdä!

Syksyn linjoille hakuaika nyt, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätiedot ja hakuohjeet www.paivola.fi Linjoille voidaan ottaa noin 25 opiskelijaa/linja,varmista paikkasi! Opiskelu alkaa 1.9.2015 Kaikki opinnot ovat opintotuen piirissä.

HAKUAIK A NYT! www.pa

ivola.fi

PäivÜlän opisto - Valkeakoski - www.paivola.fi - 03 233 2200

Oho, opiskelijaetuja!

----------------------------------------Tatu Koivisto on Suomen Lukiolaisten Liiton tuore puheenjohtaja ja viime kevään ylioppilas.

62

myfrank.fi

myfrank.fi


HAKU suomenkielisiin koulutuksiin 17.3.–9.4.

Yhteishaku suomenkielisiin koulutuksiin 17.3.–9.4.2015 Kuvataiteilija Agrologi PMetsätalousinsinööri Tradenomi, liiketalous P Tradenomi, tietojenkäsittely Restonomi, matkailu- ja palveluliiketoiminta Fysioterapeutti P Sairaanhoitaja Liikunnanohjaaja P Sosionomi Terveydenhoitaja P Geronomi Opiskele insinööriksi! P Konetekniikka P Maanmittaustekniikka P Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka P Sähkö- ja automaatiotekniikka P Tieto- ja viestintätekniikka

Oletko sinä pohjoista tekoa? Jos olet liekeissä pää kylmänä, hae Lapin ammattikorkeakouluun. Siinä on sama henki kuin sinussa.

Osa koulutuksista toteutetaan päiväopintojen lisäksi myös monimuoto-opintoina, jolloin opiskelu onnistuu myös kampuskaupunkien ulkopuolella. Tutustu Lapin AMKin koulutustarjontaan! www.lapinamk.fi/hakijalle

Kemi ¤ Rovaniemi ¤ Tornio


IRTONUMERO 5€

HALUATKO YLIOPISTOON? TUTKITUSTI PARAS VALMENNUSKURSSIJÄRJESTÄJÄ

Riippumaton tutkimus 2014

PAIKKOJA RAJOITETUSTI. ILMOITTAUDU HETI!

Valmennuskurssit yliopistoon — www.eximia.fi (09) 2727 130

Improbatur 1/2015  

Lehti lukiolaisille – vuoden ensimmäinen numero.