imetyksen lohtukirja
Kriisistä hyväksymiseen Imetyksen herättämät tunteet yllättävät. Sitä luulisi, että asiaan voi suhtautua järkevästi. Vielä raskausaikana imetys tuntuu vain järjen asialta: jos ei voi imettää, sitten ei vain voi. Kun vauva on syntynyt, mukana ovat tunteet. Kysymys ei ole vain tiedosta, että imetys on tärkeää, vaan siitä, että vauva on imeväinen, ja rinnoissa tapahtuu. Imetyksen arvon kieltämällä tunteet eivät vähene, ainakaan lopullisesti. “Lapseni oli hyvin vaativa ja lyhytpinnainen, joten koin hänen imetyksensä hyvin vaikeaksi. Tuskastuin itse, kun vauva ei saanut otetta jättiläismäisiksi paisuneista rinnoistani ja huusi. Se huuto meni suoraan sydämeen ja tunsin epäonnistuneeni äitinä. Imetyksen onnistuminen oli minulle yllättäen tärkeämpää kuin mikään muu asiassa.” Äidin on kohdattava omia ja ympäristön asenteita ja odotuksia, sekä omia oletuksiaan ympäristön asenteista. Siinä missä uusiä äitejä ujostuttaa sekä imetys että pullolla syöttäminen julkisesti, muita lähinnä ihastuttaa pikkuinen vauva. Imetyspettymystä käsittelemällä siitä on mahdollista päästä yli ja sen voi jättää taakseen, ehkä siitä voi ottaa jotain opikseen tai se voi kääntyä jopa voimavaraksi. Eräs imetystukiäiti pohti, että kun jotain menee pieleen heti aluksi, äitiyteen löytyy rentoutta. Kun äiti on menettänyt hallinnan tunteen ja selvinnyt siitä, hän voi antaa tilaa myös lapselle kasvaa ja kukoistaa ilman liiallista kontrollia. Surutyön ja muun käsittelyn avulla oman imetystarinan voi hyväksyä osaksi äitiyttä. Käsittelyllä tarkoitetaan yleensä tunteiden ja tapahtumien tunnistamista, sanoittamista ja ymmärtämistä. Tällaiseen käsittelyyn ei ole yhtä oikeaa tapaa, sillä sanoja voi etsiä myös sanattoman kautta. Jollekin on tärkeää puhua paljon tai kirjoittaa kokemuksistaan, toiset ovat toiminnan ja tekemisen ihmisiä. Liikunta, musiikki, käsillä tekeminen ja kuvallinen ilmaisu voivat purkaa tunteita ja antaa aikaa ajatella. Imetyksen loppuminen ennen aikojaan on menetys, jota saa surra ja jonka menettämisestä saa olla vihainen. Sen puuttuminen vaikuttaa arjen rutiineihin sekä äidin ja vauvan terveyteen. Imetyksen loppumiseen voi liittyä paljonkin kipua, huolta ja kamppailua, turhia toiveita ja arjen jännittyneisyyttä. Imetyspettymys on vauvaperheen hoivaamisen kriisi. Jos imetykseen on liittynyt paljon vaikeuksia, sen loppuminen myös vapauttaa voimavaroja. “Imetys oli ihanaa. Rauhallinen rakkaudellinen hetki lapsen kanssa. Oli ihanaa nukahtaa tuhiseva lapsi rinnalla ja herätä samaan ihanaan tuhinaan. Kaikki lihakset rentoutuivat ja tuli pakahtuva rakkausolo aina imettäessä. Oli älyttömän kätevää, kun oli valmiit eväät aina mukana. Lisäksi lohdun antaminen rinnalla oli ihanaa.
– 124 –