Ilonpalautuksia - yhdessä tekemisen lyhyt oppimäärä

YHDESSÄ TEKEMISEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Versio 1.0

LUET PARHAILLAAN KAHDEN YRITTÄJÄN YHTEISTYÖN TUOTOSTA, ILONPALAUTUKSIA-E-KIRJAA, JOKA ON ALKUPALA… Meitä yhdistää Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikkö Proakatemia, josta valmistuimme yrittäjyyden tradenomeiksi vuonna 2013.

Proakatemiassa opiskellaan yrittäjyyttä tiimiyrityksissä.

Tiimissä oppiminen ja yrittäminen on ollut meille (ja sadoille muille) käänteentekevä tapa opiskella, työskennellä ja tavoitella unelmia. Tiimissä opitaan (työ)elämässä tarvittavia tärkeitä taitoja, kuten itsensä johtamistaitoja, vertaisjohtamista, vuorovaikutus­ ja yhteistyötaitoja, erilaisten näkökulmien arvostamista sekä rohkeutta kokeilla ja luoda uutta. Ponnistimme eri tiimeistä ja valmistumisen jälkeen jatkoimme kumpikin tahoillamme yrittäjinä, mutta intohimo yhteistä asiaa kohtaan sai meidät löytämään toisemme ja yhdistämään osaamisemme Ilonpalautuksia varten.

Kokemaamme oppimisen ja tekemisen tapaa ja hyödyllisiä työkaluja haluamme Ilonpalautuksia­projektin avulla jakaa auttaaksemme esimiehiä, tiimejä ja yksilöitä kehittymään, kehittämään, rikastamaan ja rakastamaan.

Kiitos, kun olet mukana matkassa!

Maria Ruokonen tiimivalmentaja Less Miserables osk

Johanna Vuorenmaa visuaalinen ajattelija Hehku visual

SISÄLLYS ESITTELYT JOHTAVAT AJATUKSET 5 Jaettu visio ja työn merkitys YKSILÖN POLKU 10 Yksilön kehittyminen ja kasvu TOISIAAN TÄYDENTÄVÄ TIIMI 15 Erilaisuudesta voimavara DIALOGI 19 Rakentava vuorovaikutus LUOVUUS JA OPPIMINEN 24 Kannustava ja kokeileva kulttuuri LOPUKSI 30

Ilonpalautuksia­e­kirja toimii työkaluna esimiehille, tiimeille ja yksilöille ja on suunnattu sinulle, joka haluat kehittää yhteisösi toimintaa tulokselliseksi ihmislähtöisesti.

Ilonpalautuksia on jaettu viiden eri teeman alle, joihin voit tutustua järjestyksessä tai poimia sinulle kulloinkin ajankohtaisimmat aiheet.

Mukaan kokosimme myös käytännön esimerkkejä työelämästä.

Haastattelimme kahta eri yritystä, joissa ajatellaan toisin ja toimitaan rohkeasti sekä ihmislähtöisesti. Seuraavalta sivulta löydät nämä organisaatiot lyhyesti esiteltyinä.

ESITTELYT Heini Ala­Vannesluoma, Gofore Crew Coach

Gofore Oy on sähköisten palveluiden arkkitehtuuri­ ja rakennustoimisto toimipisteinään Tampere ja Helsinki.

Goforelaiset haluavat pelastaa Suomen huonoilta tietojärjestelmiltä ja luoda uudenlaista työkulttuuria.

Goforessa panostetaan yhdessä tekemiseen, avoimeen ilmapiiriin, iloon, innostukseen sekä osaamisen kehittämiseen parhaimmilleen. Goforen henkilöstön työviihtyvyys on alan yritysten kärkeä.

Teo­Ilmari Tuovinen, Toimitusjohtaja

Asuinyhteisö Kontu toimii Tampereella Rauhaniemessä, Koukkuniemen alueella. Konnussa lähtökohtana on ihminen: jokaisen omia yksilöllisiä voimavaroja ja itsenäisen toimintakyvyn säilymistä tuetaan. Yhteisön asukkaat, omaiset ja työntekijät osallistetaan tekemään Konnusta oma koti ja luomaan itselleen ja toisilleen virikkeellistä ja mukavaa arkea.

4

JOHTAVAT AJATUKSET "Se näyttää mahdottomalta, kunnes se on tehty." ­ Nelson Mandela

JAETTU VISIO JA TYÖN MERKITYS

"Se näyttää mahdotomalta kunnes se on tehty"

6

Jotta yhteisössä syntyy menestystarinoita ja tavoitteita saavutetaan, on yhteisön olemassaololle oltava selkeä tarkoitus. Miksi olemme olemassa? Miksi juuri minä teen sitä työtä mitä teen? Arvot ohjaavat toimintakulttuurin toteutumista; työn tekemistä ja yhteisen tavoitteen ja vision saavuttamista.

Kun yhteisön johtavat ajatukset ovat kirkkaita, ihmiset jakavat samat arvot ja uskovat yhteiseen asiaan. Se lisää yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunnetta, mikä taas vahvistaa sitoutumista ja sisäistä motivaatiota. Jokainen yksilö kokee olevansa merkityksellinen.

KIRKASTA Tiedätkö miksi organisaationne on olemassa?

Katso Simon Sinekin herättelevä TED talk: http://www.ted.com/talks/simon_sinek _how_great_leaders_inspire_action

7

Me halutaan pelastaa Suomi huonoilta tietojärjestelmiltä.

Merkityksellisyys on meille kaikille erittäin tärkeä asia.

Meillä on kulttuurillisesti hyvin vahva työn ilo ja innostus. Porukka tuppaa innostumaan työnteosta aika paljon.

Olemme syntyneet kehittämään ikäihmisten hoivaa ja lisäämään hyvinvointia yhteiskunnallisesti. Pyrimme luomaan mielekästä elämää.

Ihmistä ei tule nähdä potilaana vaan ihmisenä.

On luotava sellainen tila, johon voit itsekin tulla ihmisenä, etkä pelkästään työroolissa suorittamaan siihen rooliin kuuluvia toimenpiteitä.

8

Johtajana haluan olla samalla tasolla ja tehdä samoja arjen askareita kuin muutkin. Haluan olla rehellinen, oikeudenmukainen ja johdonmukainen.

Siten pystyn rakentamaan luottamusta.

Pyrin luomaan sellaisen fiiliksen, että olen vain yksi hyvä tyyppi, jolle voi tulla kertomaan asioista ja aika hyvin tullaankin. Pitää olla läsnä arjessa, että voi puuttua asioihin, se lisää uskottavuutta ja luotettavuutta. Yritän mahdollistaa sen, että ihmiset voivat tehdä sitä, mitä he osaavat hyvin.

Johtajan pitää viestiä minne ollaan menossa. Eri näkökulmat täydentävät suuntaa, mutta johtajan tehtävänä on maalata se visio, miltä tulevaisuus näyttää. Siitä syntyy luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta.

Kontukodin visiona on olla koti, jossa väki viihtyy. Väki tarkoittaa tietysti asukkaita, joiden koti tämä on, mutta myös omaisia, vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Tämä on heidän kaikkien yhteinen koti, jossa kaikki viihtyvät ja jossa asiakkaan ja työntekijän välillä on aito ihmissuhde.

9

YKSILÖN POLKU "Mitä tekisit, jos et pelkäisi?" ­ Spencer Johnson

YKSILÖN KEHITTYMINEN JA KASVU

11

Menestyvä yhteisö kannustaa yksilöitään unelmoimaan, tavoittelemaan kehitystä ja ylittämään itsensä. Yksilön henkilökohtaiset tavoitteet nivotaan koko yhteisön yhteiseksi suunnaksi ja kehittymistä peilataan sekä itsenäisesti että yhteisön kesken. Aito sitoutuminen ja halu yhteisön sekä itsensä kehittämiseen syntyy sisäisestä motivaatiosta, johon vaikuttavat vastuun ja hallinnan tunne, koettu kehitys, yhteenkuuluvuuden tunne ja tarkoituksen ymmärtäminen.

Miksi teemme sitä mitä teemme? Tekemisen flow syntyy, kun osaaminen ja haaste ovat tasapainossa, ja se pysyy yllä aina vaativimpiin haasteisiin tarttumalla. Omat tavoitteet ja unelmat kannattaa jakaa muiden kanssa. Ääneen sanottu ja ylöskirjattu tavoite auttaa sen saavuttamisessa.

KOKEILE Minkälainen on oma/organisaatiosi kehittymisen polku?

Kokeile soveltaa kuvan kysymyksiä omassa yhteisössäsi esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä.

12

Meillä myydään osaamista, joten sen on oltava timanttia. Osaamisen johtaminen on tänä päivänä henkilön omaa osaamisen johtamista.

Keskeistä omassa tekemisessä on tietoisuus omasta tekemisestä ja sen vaikutuksesta omaan työyhteisöön ja asiakkaisiin. Asiantuntijan pitää pystyä tarkastelemaan omaa osaamistaan monesta näkökulmasta: Minkälaista arvoa tuotan asiakkaalle omalla osaamisellani? Miten tekeminen näkyy loppukäyttäjälle?

Meillä kartoitetaan heti rekrytoinnin jälkeen mitä muuta osaamista ihmisellä on varsinaisen ammatillisen osaamisen lisäksi.

Tuemme jokaisen omia mielenkiinnon kohteita.

Kun kehittymistä tapahtuu koko ajan, pitää osaamisen näkyväksi tekemistä vahvistaa. Näin ihmiset kykenevät havainnoimaan omaa kehittymistään, ettei mennä kiireessä laput silmillä. Arvokkain kehittyminen tapahtuu itse työtä tehden.

Tätä tarkoitusta varten olemme kehittäneet meille oman työkalun.

13

Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus toteuttaa omia vahvuuksiaan, suunnitella vapaasti ja ottaa vastuuta. On vapaus ja vastuu ja yhdessä suunnitellaan ja tehdään.

Otetaan selvää siitä, mitä asukkaat haluavat tehdä ja minkälaista elämää he ovat aiemmin viettäneet.

Jokaisen olisi hyvä välillä tarkastella mitä elämässään haluaa tavoitella ja miksi. Mikä on elämässä tärkeää? Mikä on oma arvomaailma? Mitä haluan?

Minkälaisia asioita haluan tehdä?

Minkälaiseen rooliin haluan kasvaa?

On tärkeää, että joku haastaa tarkastelemaan kehitystä. Ja on tärkeää, että palaute saadaan niiltä, joiden kanssa töitä tehdään, tiimiltä, mutta myös asiakkaalta.

14

TOISIAAN TÄYDENTÄVÄ TIIMI 1+1=3 "Tiimin vahvuus on sen jokaisessa yksilössä.

Jokaisen yksilön vahvuus on tiimissä." ­ Phil Jackson

ERILAISUUDESTA VOIMAVARA

16

Työelämä on yhä monimuotoisempaa ja kerroksellisempaa. Monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan monimuotoisia tiimejä ja yhteisöjä.

Ihmisten erilaisuus on rikkaus, ja hyvin toimiva tiimi tarvitsee sopivassa suhteessa toisiaan täydentäviä erilaisia pelaajia. Usein jokaisen oma tapa toimia ja ajatella tuntuu ainoalta oikealta, ja toisten sähläys, pilkunviilaus, saamattomuus tai kaikkitietävyys ihmetyttää ja ärsyttää. Kun tutustumme itseemme ja myös toisiin, opimme ymmärtämään paremmin omia ja toistemme ajattelu­ ja toimintatapoja.

TESTAA Tiedätkö mikä on synnynnäinen temperamenttityylisi tai luontainen tiimiroolisi?

Alkuun pääset tekemällä esimerkiksi suomalaisen psykologin Tony Dunderfeltin Tunnista temperamentit ­testin. https://www.ps­ kustannus.fi/tunnistatemperamentit.html

17

On hyvä tiedostaa miksi olemme erilaisia ja miksi se on tärkeää. Meillä on erilaisuuden arvostamisen kulttuuri.

Meillä luottamuksen syntymiseen on auttanut se, että ihmiset ovat oppineet tuntemaan toisensa ja sitä kautta luottamaan.

Meillä ihminen rekrytoidaan, ei se osaaminen mikä hänellä on. Rekrytoimme työkavereita itsellemme.

18

DIALOGI "Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, joten meidän tulisi kuunnella enemmän kuin puhua." ­ Zenon Kitionilainen

RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS

20

Dialogi juontuu kreikan kielen sanoista dia (kautta, lävitse) ja logos (sanan merkitys/ymmärrys). Dialogi on yhdessä ajattelua, rakentavaa vuoropuhelua, ymmärryksen virtausta keskustelijoiden kautta.

Dialogissa pyritään luomaan yhteisiä merkityksiä yhdistämällä ja laajentamalla näkökulmia, kokemuksia ja ajatuksia.

Dialogia kannattaa rikastaa avoimilla kysymyksillä, jotka tarkentavat ja kartoittavat jo sanottua sekä avaavat ja haastavat ajattelua. Avoimet kysymykset alkavat esimerkiksi sanoilla mitä, miten, miksi, mistä, mihin, miltä, koska ja kuka. Suljettuja, johdattelevia ja monivalintaisia kysymyksiä kannattaa välttää, sillä ne rajaavat ajattelua. Ajattelua laajentavan dialogin jälkeen on ratkaisujen, johtopäätösten ja kiteytysten aika.

EDISTÄ Varaa aikaa erikseen yhdessäajattelulle ja avoimille palavereille ilman agendaa.

Muista dialogin neljä perusperiaatetta: kunnioitus odotus kuuntelu suora puhe (Isaacs, William: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito, 2001)

21

Alkuun yhteisen keskustelun ja varsinkin päätöksenteon kulttuurin luominen oli kivinen tie. Keskustelu ei ollut hedelmällistä vaan syntyi blokkeja, ja keskustelu oli haastavaa. Tällä alalla ei välttämättä olla totuttu toiminnan kehittämiseen ­ että siihen annettaisiin mahdollisuutta ­ ja että työtä voi tehdä eri tavoin. Nyttemmin siihen on opittu.

Pyrimme tekemään päätökset enimmistöpäätöksinä, ja ihmiset ovat oppineet hyväksymään sen, ettei oma mielipide välttämättä saa kannatusta.

Rakentavan keskustelun oppiminen ja luottamuksen rakentuminen otti kuitenkin aikansa.

Me yritämme löytää tilaisuuksia ja paikkoja, että ristipölytystä tapahtuu.

Meillä on esimerkiksi Perjantaiklubi, missä tapahtuu projektien kuulumisten jakamista. Äänessä on aina yksi projekti/perjantai. Kerrotaan mitä projektissa on oivallettu, mitä opittu, mitä haasteita on ollut, miten ne on selätetty ja mitä vaikutusta omalla tekemisellä on ollut.

22

Meillä on kerran viikossa yhteisökokous, jossa omaiset, vapaaehtoiset, asukkaat ja työntekijät kokoontuvat yhdessä kehittämään toimintaa.

Kun itsellä on vahva näkemys siitä, mitä halutaan tehdä, on dialogin käymisessä ollut kehittämistä. Pitää antaa myös muille tilaa tuoda omia ajatuksiaan ja näkökulmiaan keskusteluun, ja oppia kysymään kysymyksiä.

23

LUOVUUS JA OPPIMINEN "Elämä on kuin polkemista pyörällä.

Tasapainon yllä​ pitämiseksi on pysyttävä liikkeessä." ­ Albert Einstein

KOKEILEVA JA KANNUSTAVA LUOVUUS KULTTUURI

JA OPPIMINEN

25

Luovuus ei ole luonteenpiirre tai periytyvä ominaisuus vaan jokainen, ihminen tai organisaatio, voi olla luova. Luovuutta ruokkiva ja uudistuva organisaatio antaa tilaa ja kannustaa kokeiluihin, sietää epävarmuutta, kykenee rohkeasti tekemään päätöksiä ja kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa.

Luovuuden tärkein lähde on häiriö tai muutostilanne. Mitä mahdollisuuksia muutokseen voi liittyä?

TOIMI Tekemällä syntyy.

Luovuudesta ja ideoista ei ole iloa ellei ideoita viedä rohkeasti käytännön tasolle. Pienelläkin muutoksella tai parannuksella voi olla iso merkitys ja vaikuttavuus. Think small!

Mitä voisit tehdä jo tänään?

26

Meillä asuu 26 erilaista ihmistä, joilla kaikilla on oma elämänhistoriansa.

Omaohjaajien vastuulla on mahdollistaa arjessa asioita, joita asukkaat ovat elämässään kokeneet merkityksellisinä.

Esimerkiksi eräs asukas on tehnyt Kontukodissa pöydän jätehuoneesta askarteluhuoneeksi muuttamassamme tilassa. Omaohjaaja on voinut käyttää rahaa tarvikkeisiin ja olla ohjaamassa asukasta pöydän tekemisessä. Pöytä on samanlaisella tekniikalla tehty ja samannäköinen kuin asukkaan parisen kymmentä vuotta sitten tekemä pöytä.

Olemme innokkaasti kehittäneet hoitotyön prosesseja ja myös varastaneet hyviä käytäntöjä muualta. Olemme paketoineet ne meille sopiviksi puhaltamalla niihin hyvän hengen. Oikeastaan koko tässä hommassa on kyse johtamis­ innovaatiosta.

Me ajattelemme luovuuden eteenpäinmenemisen näkökulmasta.

Se on meidän tapamme tehdä asioita. Kokeillaanpa tällaista ja katsotaan toimiiko se. Jos toimii, kerrotaan siitä muillekin, ja jos ei niin kerrotaan siitäkin.

27

Tällainen yhteisöllinen tapa toimia vaatii aitoa kiinnostusta ihmisiä kohtaan ja halua olla läsnä.

Vaaditaan myös kykyä ja halua ottaa vastuuta, itsensä johtamista, kykyä tehdä päätöksiä ja sietää epävarmuutta.

Kyllä me iltä on lä htenyt p ihmistä s ari illä ajatu ksella, e haluavat ttä he palata e ntiseen tehdasm aiseen r utiiniin, k tämä on oska erilainen tapa toi mia.

Maailma menee ohi, jos ei pidä silmiään auki, mutta toisaalta tässä ollaan perusasioiden äärellä. Jos vain löydät ne perusasiat ja purat estävät asiat niin on suhteellisen helppo tehdä hyvää.

Innostuminen ja flow­tilan saavuttaminen tulee onnistumisista ja asiakkaalta saadusta hyvästä palautteesta. Siitä syntyy positiivisuuden kierre. Sitä kannattaa tavoitella.

28

LOPUKSI

Tämä ei ollut tässä.

Tämä siis oli vasta alkupala.

Parhaillaan laadimme kokonaista menua työyhteisöä ja yhteistyötä rikastavista työkaluista ja kirjaprojektille on myös luvassa jatkoa. Kuulemme mielellämme ajatuksiasi: Kolahtiko jokin erityisesti? Mistä haluaisit oppia lisää? Mitä tarpeita juuri sinun työyhteisössäsi on?

Haluatko jakaa omia hyväksi havaittuja kokemuksiasi kanssamme?

Ollaan yhteydessä: Maria Ruokonen Less Miserables osk maria@lessmiserables.com www.lessmiserables.com

@lessmsrbls

Johanna Vuorenmaa Hehku visual johanna@hehkuvisual.fi www.hehkuvisual.fi

#ilonpalautuksia

@JohannaKarolii

30