Issuu on Google+

17. vuosikerta Keskiviikkona 28.4.2010

No 16

Vastaa netissä www.uusipori.fi

Riippumaton kaupunkilehti, Porissa, Ulvilassa, Luvialla ja lähiympäristössä. Painos 60.000 kpl.

Tullaanko Ulvila muistamaan surmatyön vuoksi uutena "bodominjärvenä"?

Kaupunginjohtaja Meri-Porin Sanomat Saarinen ei usko Ulvi- sivuilla 6-7 lan maineen tahraantumiseen sivulla 5

Naismotoristit ovat aivan oma lajinsa sivuilla 8-9


28.4.2010 No 16

2

Opiskelijavappu tutuksi Porilaiset opiskelijajärjestöt tahtovat tehdä kaupunkilaisille tutuksi opiskelijamaailman ehkäpä suurinta ja pitkäkestoisinta juhlaa, vappua. Suurin osa vapun tapahtumista on kaikkien korkeakoulujen yhteisiä. Wapprobatur on Satakunnan kevään suurin opiskelijatapahtuma, joka juhlitaan Porissa keskiviikkona 28. huhtikuuta 2010. Viikon suurimmat yleisötapahtumat järjestetään Etelärannan ja Raatihuoneenpuiston suunnalla. Perjantaina 30.4. opiskelijoiden Wappu-kulkue starttaa klo 16.30 Etelärannasta. Kulkueen saavuttua Raatihuoneenpuistoon alkaa klo 17.30 Pointer ry:n järjestämä Wapun lakitustilaisuus. Ohjelmassa on Porin yliopistokeskuksen Akateeminen kuoro, Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry:n puheenjohtajan Jari Palosaaren Wapputervehdys, Karhun pesu sekä Porin yliopistokes-

kuksen johtajan Harri Peltoniemen puhe ylioppilaille. Klo 18 perinteiden mukaan painetaan ylioppilaslakit päähän ja samalla myös Karhu saa lakkinsa Yliopistokeskuksen ainejärjestöjen edustajien toimesta. Wapunpäivänä Raatihuoneenpuistossa klo 10 alkaen Pointer ry tarjoilee silliaamiaisen ja SAMMAKKO jakaa Satakunta-makkaraa. Paikalla on myös Porin nuorisosoittokunta. Puistosta voikin sitten siirtyä hyisiin tunnelmiin klo 13 Etelärantaan seuraamaan, miten teekkarit ja muut yliopistoopiskelijat saavat kasteensa Kokemäenjoessa. Porin opiskelijatalo ry on perustettu hallinnoimaan opiskelijoiden ikiomaa opiskelijataloa osoitteessa Antinkatu 7. Opiskelijatalolle pääsee tutustumaan perjantaina 30.4. klo 18.30, virallisesti talo avataan syksyllä sen ollessa kokonaan valmis.


No 16 28.4.2010

3

Lemmikkiaitta eläinlääkäriasema

Tule mukaan!

TULE KOKEMAAN MAHTAVAA NAISENERGIAA JA MUKAVAA YHDESSÄOLOA! Menevästä fiiliksestä vastaa Kirmaus-bändi Bull Hide Boots Band featuring Julle Kallio. Kirmaus alkaa maauimalasta klo 13.00. Valittavana on 5 km tai 10 km matka. Kaikki osallistujat saavat Kevätkirmaus t-paidan, piknik-lounaan, kuntokalenterin, lahjakassin ja arvontalipukkeen. Osallistumismaksu 30.4. mennessä ilmottautuneille 20 €, tämän jälkeen 30 € . Ryhmät (vähintään 15 hlö) 15 €/hlö. Maksu: Sampo 800011400671. Tiedustelut: Elina Riippa (02) 621 1411 tai elina.riipppa@pori.fi


4

AJANKOHTAISTA

28.4.2010 No 16

PÄÄKIRJOITUS

Pori 28.4.2010

Nainen tappajana! Kuka olisi uskonut Ulvilan surman olevan jokapäiväinen uutinen lehdissä ja muissa tiedotusvälineissä useita päiviä, mutta niin vain on. Tilannetta analysoi yksi jos toinenkin. Ulvilan murhaa on puitu useita päiviä, se taitaa tulla kalliiksi valtiolle, joka muutenkin joutuu ottamaan 12 miljoonaa euroa lainaa joka arkipäivä selviytyäkseen kaikista menoistaan. Oikeuslaitos tästä hyötyy ja tietysti asianajajat. Mikä tässä rikoksessa oli ihmeellistä, sitäkin moni kysyy. Seuraavaksi nousee esiin käsite Ulvilan murhasta. Onko tämä murha sellainen, joka jää historian lehdille siivittämään tietoa Ulvilasta? Kaupunginjohtaja Arto Saarinen ei usko siihen, mutta jos äiti todellakin murhasi miehensä lasten silmien alla, jäähän se var-

masti ainutlaatuisena tekona historiaan. Äiti kaiken lisäksi vielä hämäsi poliisia ja kaikkia osapuolia. Ajatelkaapa niitä entisiä Outokummun työntekijöitä, joista otettiin dna-näyte, miten nöyryyttäviksi he kokivat sen. Heitä epäiltiin talon psykologin kuolemasta. Voin vain kuvitella, miltä minusta tuntuisi, jos olisin murhaepäilty? Loukkaantuminen on ehkä turhankin lievä ilmaisu. Epäilen tapauksen olevan niin harvinainen, että se jää rikoshistoriaan alaviiteotsikolla: Ulvilan surma. Ei siitä tarvitse olla pahoillaan, sillä Ulvila on kaikesta huolimatta vireä ja eteenpäin menevä kunta, joka ei tarvinnut edes liittymistä naapurikuntiin. Pekka Tauriainen

Olkiluoto 4 takaa Eurajoelle taloudellisesti tukevat ajat Eurajoen kunnanjohtaja Harri Hiitiön mukaan hallituksen päätös rakentaa Suomen neljäs ydinvoimala Eurajoelle on otettu kunnassa myönteisesti vastaan. Tomi Tuomi

S

uomen hallitus päätti keskiviikkona kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Toinen rakennusluvista myönnetään Teollisuuden Voimalle, joka rakentaa parhaillaan Olkiluoto 3 –voimalaa Eurajoelle. - Erittäin myönteisesti päätös on otettu kunnassa vastaan, Harri Hiitiö kertoo tyytyväisenä. Hiitiö muistuttaa, että

päätös ei ole vielä kirkossa kuulutettu – eduskunnan ennakoidaan antavan siunauksensa hallituksen päätökselle aikaisintaan keskikesällä. Hallitus perusteli lupien myöntämistä TVO:lle ja voimalan joko Simoon tai Pyhäjoelle rakentavalle Fennovoimalle muun muassa turvallisuustakeilla. Esimerkiksi ydinjätteiden käsittelystä on toimijoiden kanssa hyviä kokemuksia. Johtoajatuksena on, että vuonna 2012 käynnistyvät projektit takaavat omakustannushintaisen sähkön suomalaiselle elinkeinoelämälle ja takaavat Suomen itsenäisyyden energiamarkkinoilla. Eurajoen etuna on rakennustöiden jatkuminen suoraan siirryttäessä uuden ydinvoimalan

rakentamiseen. TVO:n ja Eurajoen kunnan välinen yhteistyö takaa myös uuden Olkiluoto 4 –projektin saumattoman käynnistämisen. - Uskoisin, että kolmosen ja nelosen välille syntyy luonnollinen jatkumo. Osaamisen säilyttäminen on mittavissa ja haastavissa projekteissa tärkeää, Hiitiö muistuttaa.

Miljoonapotti kunnan kirstuun - Talousvaikutukset tulevat näkymään toki paljon Eurajokea laajemmin koko maan tasolla. Kunnan kannalta tämä tietää sitä, että veropohja laajenee, kunnanjohtaja Hiitiö ennakoi. Pelkästään Olkiluoto 3:en talousvaikutukset ovat olleet kunnalle mittavat. Verokertymää

pekka.tauriainen@uusipori.fi

Viime viikolla kysyimme:

Onko Anneli Auer mielestäsi syyllinen?

kyllä 88%

ei 12%

Valta kansalla vai rahalla? Suomen henkilövaalijärjestelmä aiheuttaa sen, että yksittäiset ehdokkaat hoitavat tukiryhmineen vaalikampanjan. Siinä tarvitaan mm. mainontaa, joka taas edellyttää rahaa. Rahaa ehdokkaat saavat omista yhdistyksistään, yrityksilta ja joskus jopa yksityisiltä henkilöiltä. Ongelmallisinta on tietysti tuki yrityksiltä, sillä vastikkeetonta rahaa ei juuri ole saatavilla. Selvimmin tämä on nyt käynyt ilmi Suomen keskustan vaalirahoituksen osalta. Aika erikoista on se, että talourikoksista tuomittu Arto Merisalo kirjoittaa pääministeri Vanhaselle kuin hyvälle ystävälleen. Kirjoitus alkaa "Hyvä veli Matti" ja päättyy "terveisin Artsi". Käsitykseni on, että lähes kaikissa muissa demokratioissa tämänlaatuinen toiminta olisi johtanut pääministerin eroon. Suomessa kuitenkin pääministeri on "muistamaton", ja keskustan kannatus pysyy sitkeästi 20 prosentin tuntumassa. Sama Arto Merisalo ajoi voimakkaasti Marja Tiuraa ministeriksi annettuaan Tiuralle vaalitukea noin 30 000 euroa. Käytännössä tämä johti siihen, että Tiura oli rahoittajansa ohjauksessa, vaikka ystävyys Merisalon ja Tiuran välille alkoikin rakoilla. Kaikki tämä sekoilu vaalirahoituksen osalta tulee jatkumaan, vaikka meillä onkin uusi vaalrahoituslaki. Laissa on kuitenkin edelleen suuri aukko, sillä lain rikkomisesta ei seuraa mitään rangaistusta. Käytännössä ehdokas voi edelleen ilmoittaa mitä tahansa ilman minkäänlaisia seurauksia. Vain harvassa maassa - jos missään - ehdokaat ovat niin riippuvaisia rahoittajistaan kuin Suomessa. Voidaankin kysyä, onko Suomessa valta todella kansalla, kuten sen lain mukaan pitäisi olla, vai rahalla. Ei ole vaikea ennustaa, että ensi vaaleista on tulossa protestivaalit, mikä ilmenee äänestämättömyytenä. Nykyisestä tilanteesta päästään eroon vain muuttamalla valijärjestelmä ns. listavaaliksi, jossa äänestetään puoluetta, joka taas panee ehdokkaat järjestykseen, jonka mukaan heidät valitaan. Tämä järjestelmä on käytössä mm. Ruotsissa, jossa noin 85 prosenttia kansalaisista käy äänestämässä. Mikko Elo

Olkiluoto 4:n rakennuslupa toisi miljoonapotin Eurajoen kunnan kirstuun

lisää rakennusvaiheen edetessä lisääntyvä kiinteistöverotus ja yli kuusi kuukautta Suomessa työskentelevien maksama kunnallisvero. Niin sanotusti artistiverotuksen ulkopuoliset, yli puoli vuotta maassa työskentelevät ulkomaalaiset maksoivat kunnallisveroa vuonna 2008 Eurajoelle kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa euroa. - Ydinvoimaloiden työmailla tarvitaan osaavaa henkilökuntaa ja perehdyttämisjaksot ovat niin pitkiä, että suuri osa työntekijöistä työskentelee Olkiluodossa pidempään, Hiitiö tietää.

Kunnan tyhjeneminen ei pelota Vuoden 2012 aikana käynnistyvän Olkiluoto 4:en rakennustyöt saadaan ennakoidusti päätökseen vuoden 2020 aikana. Vaikka neljään ydinvoimalaan jää merkittävä määrä työntekijöitä, tietää ulkomaalaisten veronmaksajien poistuminen kunnalle uuden ajan alkua. - Ei maailma tule valmiiksi näillä päätöksillä, Hiitiö kuittaa väittämän tulevista vaikeista ajoista. Kunnassa elää vahva usko siihen, että teollisuuskeskittymä kokoaa ympärilleen myös muuta yritystoimintaa. - Nämä investoinnit poikivat ympärilleen uutta elinvoimaa, Hiitiö ennustaa.


No 16 28.4.2010

5

Ulvila ei ole murhakaupunki Saiko Ulvila kauhean ja järkyttävän maineen murhan vuoksi, missä aviovaimoa epäillään miehensä taposta lasten silmien alla? Haittaako se jo normaalielämää? Sitä lähti toimitus kysymään itseltään kaupunginjohtaja Arto Saariselta. Pekka Tauriainen

K

aupunginjohtaja Arto Saarinen istuu työhuoneessaan ihan kaikessa rauhassa ja kokee kysymyk- Kaupunginjohtaja Arto Saarinen ei halua, että Ulvila muistetaan rikoshissen lähinnä pikemmin- toriassa sinä kaupunkina, missä tapahtui ällistyvän traaginen perheenisän kin hämmentävänä kuin murha. asiallisena, mutta hänen mieleensä palautuvat muistikuvat muutamis- tavat Ulvilan murhan mäntyyppisiä yhteyden- tikauppa vilkastuu. Murta muistakin järkyttävis- vuoksi kartalle, vaikka ottoja. ha ei ole haitannut tonttä murhista. tikauppa lainkaan vaan Arto ei haluakaan saada Bodom-järven murhat, murhakaupungin mai- Tonttikauppa ei Ulvila tarjoaa peräti 50 Kyllikki Saaren murha netta. tonttia myyntiin. Muuhäiriinny ja ruumiin löytyminen tenkin Ulvila on taas Onko sitten kaupunIsojoella tai Jokelan sur- ginjohtajalle - Sitä en tiedä, mo- nostamassa mainettaan mat. Kaikki ovat jääneet tullut selniko yhdistää nykyaikaisena, energiihmisten mieliin kam- l a i s i a Ulvilan tähän senä kuntana. mottavina muistoina. - Kun tontteja on kysoitasiaan, mutta Murha ei siis haittaa toja, onhan meillä sytty, ei ole kertaakaan a t Ulvilan muuta elämää, misikäviä tapah- sanottu, että onko se rullis u s i jos asiaa kysyy kaupun- s ä s i l tumia ollut murhakaupunki, Arto a "O s Ulvil gintalolla. Saarisen mu- o n ennenkin, sanoo hymyillen, mutta jo siin i kaan poliisit sanovat, a s i a esim. Kau- mitä hän itse ajattelee t t te " s i a että se oli murha ja sitä a a t u hajoen ja murhasta? s m rha tutkitaan sen mukaan. u - Se on kauhea ratkaik y Jokelan surm - Se olisi todella surul- s y t t y ? vain mat, Bodom- su. Ratkaisu oli lopullista, jos Ulvila muistet- A l u s s a järven murhat linen ja entäs se, mitä taisiin tulevaisuudessa eli vuonja Kyllikki Saa- lapset kokivat. Miten vain murhasta, mutta na 2006 tuli ren hautapaikka se vaikuttaa lasten eläme haluamme, että mei- sellaisia soittoja, Isojoella. Se nyt vaan mään? Se on heillä aina dät muistetaan muista- joissa hämmästeltiin osui tänne, Arto Saari- mielessä. kin asioista, Arto Saari- murhaa, mutta tällä nen pohtii tilannetta. nen naurahtaa. hetkellä, jolloin oikeus Kevät lähestyy ja tontMonet lukijat sijoit- istuu, ei ole tullut tä-

JOHNNYN JOUTAVAT Kirosana sanotaan niin kuin se on Avitin pienellä panoksellani viisimiehistä rock-yhtyettä. Korvaukseksi bändi lupasi tulla haravoimaan pihaa. Viisi iloista nuorta miestä pihalla. Minä istuin muovituolilla kuin paavi ja katselin menoa. Säpinää ja pulinaa oli ehkä enemmän kuin roskia kertyi, mutta muuten meno oli melkoista. Joku seikka häiritsi minua, mutta en kyennyt selventämään mikä. Sitten valkeni! Nuorten keskusteluissa ei vilahtanut yhtään valkuista sanaa! Ei ainoatakaan. No, bändi muodostuikin uskossa olevista veijareista ja vaikka heidän musiikkinsa on kovaa räimettä, näyttävät he pärjäävän ilman kirosanojakin viestinsä perillemenoksi. Olinkohan toisella luokalla kansakoulussa, kun kouluumme saapui vierailulle neuvostoliit-

tolaisia vieraita. Kun vieraat kulkivat koulun pihan läpi, oli meillä juuri silloin välitunti. Tiesin keitä vieraat olivat ja kiljaisin kavereilleni, että katsokaa, ryssiä! Valveutunut välituntia valvova opettaja kuuli tämän ja vei asian johtajaopettajalle. Sain tunnin jälki-istuntoa. Tuollaisen lapun vieminen kotiin oli ainakin tuohon aikaan itsemurhaa pahempi asia. Isäni, ankara mies, kysyi syytä jälkkäriin. Vavisten kerroin syyn ja odotin kunnon selkäsaunaa. Isä veikin minut Valion jätskibaariin. Syy ei ollut niinkään isänmaallinen taikka neuvosvihamielinen. Kaksikielisessä perheessä ymmärrettiin asia toisin. Venäläinen kun on ruotsiksi en ryss. Johnny-Kai Forssell johnnymoi@luukku.com

Porin VPK:n nuorille Suomen mestaruus Tomi Tuomi Porin Vapaaehtoisen Palokunnan nuoriso-osasto kunnostautui palokuntanuorten kalustokäsittelyn SM-kilpailuissa Helsingin Senaatintorilla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön järjestämän tapahtuman voiton otti Porin VPK:n kuusihenkinen joukkue. Nuoriso-osastoa edustivat Hermanni Väisänen, Niko Aronen, Vesa Välitalo, Arttu Korhonen, Jarkko Koivumäki, Janina Holmström, varalla oli Nina Aronen.

Nuoriso-osaston johtajana toimii Joonas Kekki. Kilpailutehtäviä oli monenlaisia, haastavimmaksi muodostui kuitenkin nestepalon sammutus, jossa porilaiset kunnostautuivat parhaimpana joukkueena. Joukkueen loppuaika, 7 minuuttia 10 sekuntia, oli lopulta yli 40 sekuntia parempi ennen kakkostilalle yltänyttä, Inkeroisten VPK:n nuoriso-osastoa. Nuorten SM-tittelistä, eli niin sanotusta Veikon Maljasta on kisailtu jo 18 vuoden ajan.

Puoli kuuta peipposesta, tivolista ei päivääkään Johnny-Kai Forssell

T

ivolisuvut Sariola ja Seiterä ovat kotoisin Terijoelta. Ja ovat myös menneet yhteen ja ristiin monellakin tavalla. Ja aikoinaan lähteneet omille teilleen. Seiterällä on merkittävä panos sekä Linnanmäen että Särkänniemen huvipuistojen syntyyn. Linnanmäen kuuluisaan Vedenneitojen pudotus -telttaan tuli vieras. Hän sai pallot käteensä, heitti ja pallo laukaisi mekanismin, joka pudotti vienosti kirkaisevan, vähäpukeisen neitokaisen vesialtaa-

seen. Tarkka pallonheittäjä oli presidentti Urho Kekkonen. Seiterän nyrkkeilypallo houkutteli uljaita uroita lyömään kovia lukuja. Muuan hieman hennompi kaveri saapasteli paikalle ja pamautti ennätyksen, joka jäi voimaan tähän päivään saakka. Nuori mies oli Vesa-Matti Loiri. Tänä päivänä Tivoli Seiterä kiertää maata ja lähtee liikkeelle kun kentät ovat vielä viime lumien peitossa. Ja vappu vietetään aina Porissa ja tivoli viivähtää paikalla viikon päivät. Miksi? -Se ei nyt johdu siitä,

että täällä Porissa tapasin Tuomo Seiterän ensimmäisen kerran, naurahtaa Mari Seiterä. Tivolin nykyiset vetäjät Mari ja Tuomo Seiterä olivat ensitapaamisensa aikoihin tyystin eri alalla töissä. Sattumalta he kohtasivat porilaisen yrityksen tiloissa ja siitähän se lähti. -Porissa on tivolihenkinen yleisö, täällä meillä on myös luottohuoltomies ja saamme samalla hengähtää viikon koska alkuvauhti on aina kova, sanoo Mari Seiterä. Tivoli Seiterä kiertää kauden aikana noin 30 paikkakuntaa ja talvehtii Lopen Läyliäisissä.

Silloin on aikaa kunnostaa laitteita, käydä katsastamassa maailman messuilla uutuuksia ja paneutua myös Suomalaisien tivolien yhdistys ry:n toimintaan. Sen puheenjohtaja on Jyrki Sariola ja varapuheenjohtaja Tuomo Seiterä. Kuinkas muuten.

Tivolipariskunta Mari ja Tuomo Seiterä


6

Meri-Porin Sanomat • 1/2010

Meri-Porin Sanomat 1/2010 huhtikuu

Kotipalveluohjaaja tärkeä hoivatarpeen arvioinnissa Nuori Pori 2100 ry ja KSL:n Porin opintojärjestö järjestivät viime viikolla Meri-Porin lukion auditoriossa keskustelutilaisuuden ”Pysyykö Meri-Pori pinnalla?” Tilaisuudessa käytiin läpi lukuisia Meri-Poriin liittyviä aihekokonaisuuksia. Eniten keskustelua yleisössä aiheuttivat sosiaalipuolen palvelut, joista olivat tulleet keskustelemaan vanhustyön päällikkö Sanna-Mari Pudas-Tähkä sekä kotihoitopalvelujen päällikkö Katriina Virtanen. Kaksikko totesi, että hoivatarpeen selvittämisessä tärkeintä on ottaa yhteyttä alueen (MeriPori kuuluu Länsi-Porin lähipalvelualueeseen) kotipalveluohjaajaan. Viranomaiset suorittavat kotikäynnin tehdäkseen hoito- ja palvelusuunnitelman, joka pitää sisällään asiakkaan hoivan ja hoidon tarpeita vastaavat palvelut. – Palveluihin kuuluvat muun muassa säännöllinen kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, omaishoidontuki ja palveluseteli. Kotihoidossa käynti asiakkaan kotona voidaan tarvittaessa suorittaa jopa 2-3 kertaa vuorokaudessa. Tukipalveluihin kuuluvat muun muassa ateriointipalvelu, turvapuhelin, pyykkäys, kylvetys, kaupassa asiointi sekä tilapäinen kotihoito ja kotisairaanhoito.

Tilaisuudessa kysyttiin tukipalvelujen järjestämisestä, kuten siivouksesta, nurmikon leikkuusta ja lumenluonnista. SannaMari ja Katriina totesivat, että näitä palveluja ei kaupungin puolesta saa, vaan ne on tilattava muilta tahoilta, jotka palveluja tarjoavat.

Päivätoiminta virkeyttää Sen sijaan kaupunki järjestää muun muassa vanhuksille päivätoimintaa. Se pitää sisällään erityyppistä virikkeellistä toimintaa ja mahdollistaa asiakkaalle muiden samanikäisten tapaamisen. Päivätoiminnan hinta on 15 euroa, mikäli siihen kuuluu myös ateriointi. Ateriointipalvelut herättivätkin yleisössä kysymyksiä, kun ryhdyttiin muistelemaan sitä, että jokin aika sitten Porin vanhuksille tuotiin ruoka Turusta asti. – Turusta ei ruokaa enää tuoda, vaan sen valmistuksesta vastaa uusi palveluliikelaitos. Käytännön ruoan valmistus tapahtuu pääsääntöisesti Himmelin vanhainkodissa ja Viikkarissa. Tilaisuudessa keskusteltiin paljon myös siitä, onko hoitajilla riittävästi aikaa asiakkaan huomioimiseen. Kotihoitopalvelujen päällikön

Katriina Virtasen mukaan asia on ikuisuuskysymys ja hän totesi, että ajan löytyminen on osittain myös hoitajien asenteesta kiinni. Yleisöä kiinnosti, muistetaanko vanhuksia myös kuntouttaa hoidon yhteydessä. Katriina Virtasen mukaan kaupunki on palkannut yhden fysioterapeutin, minkä lisäksi lähtökohtaisesti yritetään saada asiakas itse tekemään mahdollisimman paljon asioita, mikä pitää ihmisen kunnossa. Palveluseteliä käytetään kaksikon mukaan lähinnä tilapäiseen kotihoitoon. Asiakas maksaa 20 euroa palvelusetelistä, millä voi tilata hoitoa etukäteen seulotusta toimijajoukosta. – Palvelusetelin kaikkia käyttömahdollisuuksia ei ole vielä katsottu loppuun asti, Sanna-Mari ja Katriina totesivat. Yleisöstä esitettiin kysymys myös lapsiperheiden kotihoidosta. Siihen ei tällä hetkellä ole osoitettu juurikaan voimavaroja. Lapsiperheet saavat kotihoitopalveluja lähinnä silloin, kun perhe tarvitsee erityistä tukea pärjätäkseen.

Pärjäävätkö puolisot? Yleisökysymyksellä herätettiin keskustelua myös palveluasumisen

Meri-Porin keskustelutilaisuuden alustajina toimivat muun muassa Terhi Räty (vas.), Otto Arponen, Niina Lindblad, Aki Nummelin, Katriina Virtanen ja Sanna-Mari Pudas-Tähkä.

piirissä olevien vanhusten puolisoiden pärjäämisestä. Porissa palveluasujien käteen jäävän rahan osuus nostettiin aikoinaan 150 euroon kuukaudessa, mutta tiputettiin vähän ajan kuluttua 120:een. – Se 30 euroa vaikuttaa jo niin paljon, että kotona asuva puoliso ei välttämättä pärjää taloudellisesti, yleisöstä vakuutettiin. Tähän vanhustyön päällikkö Pudas-Tähkä vakuutti, että asia on uusimpien päätösten myötä huomioitu paremmin.

Paarnoorintie 121

ti ja to 12-22

Mitä toikin tossa! Mitä jos paikka, johon olet menossa, on täynnä sellaisia ihmisiä, joiden lähellä tunnet olosi epämukavaksi tai joiden koet uhkaavan olemistasi? Menetkö sinne silti mielelläsi? Jos menet, voit onnitella itseäsi rohkeudesta. Näin siis teoriassa. Mutta entä jos paikka, johon haluaisit mennä odottelemaan vaikka linja-autoa siis bussipysäkki sateensuojaa tarjoavine katoksineen - onkin jo varattu. Ja lähemmäksi tultuasi huomaatkin, että aikatauluista tai seuraavan bussin tulemisesta ei juuri välitetä. Sen sijaan pullo kiertää ja hauskaa on. Menetkö silti sinne mielelläsi? Kaipa niin, jos tunnet jonkun heistä. Luulen kuitenkin, että useimmat jäävät kauemmaksi odottelemaan bussikyytiä. Ja tulisipa se pian! Ei tarvitsisi ajatella eikä

välittää enempää. Voisiko otsikon kysymys jatkua toisella tapaa: ”Mitä toikin tossa tarvitsisi?” Tämä olisi jo ihmisen arvoa osoittava kysymys kahdella tapaa. Ensiksikin, kysyjä huomaa olevansa itse ihminen ja toisekseen, huomaa lähimmäisensä. Vain tällä tavalla tässä ihmisten maailmassa päästään parempaan yhteiskuntaan.

Pekka Aalto

Kansan Sivistystyön Liiton Porin opintojärjestön puheenjohtaja


Meri-Porin Sanomat • 1/2010 ”Nuoret haluavat paikkaa, missä saa olla rauhassa!” – Pihlavan nuorten kanssa jutellessa päällimmäisenä toiveena nousee esille se, että he haluavat paikan, missä saisivat olla rauhassa; ilman, että kukaan tulee hätistelemään pois, kertoi Porin kaupungin nuorisotyöntekijä Niina Lindblad Meri-Porin keskustelutilaisuudessa. Hän vetää Putkea, Pihlavan nuorisotilaa. Yleisökeskustelussa nousikin esille kysymys, pitäisikö paikallisille nuorille saada oma

”leikkikenttä”. – Olisiko Pihlavan torille mahdollista saada paikka, missä nuoret viettäisivät aikaansa? Tori kaipaisi muutenkin elävöittämistä, yksi yleisökysyjä esitti. Keskustelussa nostettiin esille se, että Kaanaan, Yyterin ja Reposaaren alueen nuoret tarvitsisivat omia oleskelutiloja. Niina Lindblad joutui toteamaan kerta toisensa jälkeen, ettei kaupungilla ole resursseja vastata kaikkiin

tarpeisiin. Tähän paneelia vetänyt kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Aki Nummelin totesi, että Porissa nuorisotyö on muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna huonosti resursoitu. – Esimerkiksi Lahdessa, jossa asuu päälle 100  000 asukasta, on 60 nuorisotyöntekijää, kun Porissa päästään hädin tuskin kymmeneen. Nuorisotyöllä ei ole ollut Porissa riittävän vahvoja puolestapuhujia ja nuorisotyökin saisi pitää

itsestään enemmän meteliä, Nummelin sanoi. Myös Pihlavan seurakunnan nuorisotyöntekijä Terhi Räty kertoi omasta työstään. – Esimerkiksi Kyläsaaressa meillä toimii yökahvila, missä on iltaa kohden 40 nuorta, vaikka myös Putki on samaan aikaan auki Pihlavassa. Meri-Porin nuoriso on siis hyvin aktiivista, Terhi Räty vakuutti.

– Yksi asia, mikä lisää laivojen kokoa, on se, että ympäristönsuojelumääräysten vuoksi alusten pitää kulkea rikittömällä polttoaineella. Tämä vähentää kulussa olevien alusten määrää ja kuljetukset pitää hoitaa entistä isommilla laivoilla. Pori on tässä kehityksessä uuden väylänsä ansiosta vahvoilla, Nirhamo ennakoi.

satamassa olisi pääkaupunkiseutuun verrattuna edullisempaa toimia.

työpaikkoja ja vähentäisi laitoksen hiilidioksidipäästöjä arviolta 85 prosenttia. Porin sataman tulevaisuuden kannalta on tärkeää, miten sataman vieressä sijaitseva Technip Offshore – yritys pystyy saamaan öljynporauslauttatilauksia. Satamajohtajan mukaan euron kurssi on tällä hetkellä liian vahva dollariin verrattuna, mutta mikäli euron kurssi heikkenee dollariin nähden riittävästi, rupeaa Technipin kauppa taas käymään.

”Laivat suurenevat”

Jaakko Nirhamo puolusti voimakkaasti Porin 600 työpaikkaa sataman väyläsyvennystä. Porin sataman merkitys

Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamo kertoi Meri-Porin keskustelutilaisuudessa sataman merkityksestä ja tulevasta kehityksestä. Hänen mukaansa väylän syvennysoperaatio on sataman kannalta erittäin tärkeä asia. – Laivojen koko kasvaa jatkuvasti. Jos nyt tavanomainen Porin satamaan tuleva alus pystyy ottamaan vajaat 2000 konttia, niin lähivuosina 4000 – 6000 kontin alukset ovat normaalitilanne ja Koreassa on parhaillaan valmistumassa peräti 16 000 konttia kuljettamaan pystyvä laiva.

työllistäjänä on Nirhamon mukaan merkittävä. Sataman teettämän selvityksen mukaan satama vaikuttaa Satakunnassa suoraan 600 ihmisen työllistymiseen. Mukaan ei ole laskettu välillisiä vaikutuksia. Kehittämisen varaa on edelleen olemassa. – Tulli keskittää Satakunnan toiminnan Mäntyluodon satamaan ja sijoittuu rakenteilla olevan porttirakennuksen tiloihin. – Sataman alueella on runsaasti rakentamatonta tonttitilaa. Toiveena on saada houkuteltua alueelle logistiikka-alan yrityksiä sekä maahantuontiliikkeitä. Porin

Hiilivoiman kohtalo Keskustelutilaisuudessa nousi vahvasti esille hiilivoiman tulevaisuus, sillä Tahkoluodon satama on suureksi osaksi riippuvainen sen kuljetuksista. Tällä hetkellä suuntauksena on, että saastepäästöjen vähentämiseksi hiilivoimaa pyritään vähentämään. Satamajohtajan mukaan vuoteen 2014 mennessä Suomessa on tarkoitus sulkea ainakin neljä hiilivoimalaa. – Tahkoluodon hiilivoimala on varmasti viimeinen hiilivoimala, joka Suomesta suljetaan, sillä se käyttää jo nyt hiilivoimaloista ympäristöystävällisintä teknologiaa. Keskustelun puheenjohtajana toiminut Aki Nummelin muistutti, että mikäli EU sekä työ- ja elinkeinoministeriö ryhtyvät tukemaan Tahkoluodon voimalaan suunniteltua hanketta CCS-laitoksen perustamiseksi, toisi se Porin alueelle yli 9000 henkilötyövuoden edestä

Normaalivuosi Jaakko Nirhamo otti kantaa myös vastikään tiedotusvälineissä olleisiin tietoihin, että Porin sataman kuljetukset olisivat romahtaneet alkuvuonna. – Tosiasia on, että kun vertailukohteena käytetään vuotta 2009, niin kuljetukset ovat selvästi vähentyneet. Mikäli tilannetta verrataan 2000-luvun alkuvuosiin, niin tämä vuosi on ollut normaalivuosi. Mitään syytä paniikkiin siis ei ole, Nirhamo lupasi.

”Satakunnan lukioverkko tarkasteluun” Porin koulutoimenjohtaja Jari Leinonen piti luennon Porin kouluasioista Meri-Porin keskustelutilaisuudessa. Hän vahvisti julkisuudessa esillä olleet tiedot siitä, että Porin lukioverkkoa tullaan jossain vaiheessa tarkastelemaan uudelleen. Viime syksynä suoritettiin Kuninkaanhaan lukion alasajo ja mahdollisesti muitakin ratkaisuja on tulossa. Leinonen kuitenkin muistutti, että ratkaisuja ei tehdä kovinkaan nopeasti. – Katsomme tilannetta nyt joka tapauksessa 3-4 vuotta eteenpäin. Sen jälkeen on muun muassa tiedossa se, miten Meri-Porin lukion asema on vakiintunut. – Tällä hetkellä MeriPorin lukio on 2-sarjainen eli joka luokkaasteella on periaatteessa kaksi luokkaa. Tällä hetkellä Meri-Poriin on hyvin hakijoita ja nimenomaan heitä, jotka

Jari Leinonen kävi läpi koulutoimen haasteita, joista merkittävin on oppilasmäärän raju lasku.

ovat asettaneet Meri-Porin lukion ensisijaiseksi hakukohteekseen.

Ei pieni lukio Satakunnassa – Meri-Poriin otetaan

jatkossa vuositasolla 70 opiskelijaa, joten se ei ole satakuntalaisittain pieni lukio. Mielestäni lukioverkon tarkastelu pitäisi pystyä ulottamaan maakunnan laajuiseksi. Henkilökohtainen näkemykseni on, että maakunnassa ei pitäisi olla lukiota Porin lisäksi kuin Raumalla, Huittisissa, Säkylässä ja Kankaanpäässä. Muuten niiden koko jää liian pieneksi. – Taloudellisesti ajatellen 300–400 oppilaan yksiköt ovat parhaita. Jos opinahjon oppilasmäärä on lähellä 200, niin se aiheuttaa taloudellisesti ylimääräisiä kustannuksia, Leinonen laskeskelee.

Joukkoliikenne kuntoon! Hän muistutti, että MeriPorin lukion kannalta tärkeää on, että joukkoliikenne toimii hyvin.

Kun oppilaat pääsevät oppilaitoksen viereen bussilla nopeasti ja joustavasti, niin kynnys lähteä opiskelemaan pitkänkin matkan takaa laskee huomattavasti. Porin koulutoimen kannalta suurimmaksi haasteeksi Leinonen nimeää oppilasmäärien laskun. Se on ollut viime vuosina peräti 15 prosentin luokkaa. Nykyään ala-asteikäisten (7-12 – vuotiaat) määrän kehitys on tasaantunut ja suunta rupeaa nuorimpien ikäluokkien osalta olemaan jo vähän ylöspäin. Sen sijaan yläasteilla (13–16 – vuotiaat) määrä jatkaa putoamistaan. – Nykyisistä 2500 oppilaan määristä pudotaan kahteentuhanteen, mikä vastaa yhden yläasteen oppilasmäärää. – Tällä hetkellä keskimääräinen ryhmäkoko ala-asteilla on 20 oppilasta ja yläasteilla noin 23. Meri-Porin yläasteella päästään ensi luku-

7

Pääkirjoitus

Elämän koko kirjo esillä Meri-Porin keskustelutilaisuudessa tuntui olevan elämän koko kirjo esillä. Satama edusti elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja, joiden tuomilla verotuloilla pystytään rahoittamaan hyvinvointipalvelut, joita taas edustivat koulu-, sosiaali- ja nuorisotoimi. Keskustelutilaisuuden, joita on järjestetty myös Pohjois- ja ItäPorissa, tarkoituksena oli ja on edistää lähidemokratiaa. Demokratia on sananmukaisesti kansanvaltaa ja se voi toteutua ainoastaan, mikäli kansalaisilla on riittävästi tietoa siitä, mitä hänen lähiympäristössään tapahtuu ja mitkä ovat syynä erilaisiin kehityskulkuihin. Toimin syksyllä kaupungin järjestämän keskustelutilaisuuden juontajana Meri-Porin lukiossa. Silloin keskustelu oli laimeampaa kuin viime viikolla, kun tilaisuuden järjestivät porilaiset järjestöt. Varmasti yksi syy oli se, että viime viikon tilaisuudessa alustajien kirjo oli laajempi ja kokonaiskuva alueen tilanteesta muodostui näin selkeämmäksi. Keskustelun teemana oli ”Pysyykö Meri-Pori pinnalla?” Lopputulokseksi voidaan varmaankin ynnätä, että pysyy, mikäli sen eteen tehdään yhdessä töitä.

Esimerkiksi koulupuolella lähivuosina nousee ainakin harkintaan Meri-Porin lukion kohtalo. Lukion rakennus on erinomaisessa kunnossa ja lukio on tullut tunnetuksi ympäristöja ilmaisutaidon opetuksestaan. Opinahjon vahvuuksia on korostettava kaikissa julkisissa keskusteluissa sekä toimittava koulutoimenjohtaja Leinosen vihjeen mukaisesti, että joukkoliikennettä pitää vahvistaa, jotta taataan oppilasvirta koululle. Se taas edellyttää sitä, että meriporilaiset käyttävät mahdollisimman aktiivisesti busseja. Kaiken huipuksi se on ympäristöystävällistä.

Aki Nummelin Porin kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

Meri-Porin Sanomat Julkaisija: Nuori Pori 2100 ry Julkaisuajankohta: 28.4.2010 Uuden Porin liitteenä Päätoimittaja: Aki Nummelin, p. 0400-432428, s-posti aki.nummelin@nic.fi Muu toimituskunta: Pekka Aalto

kaudella noin 20 oppilaan ryhmäkokoihin. – Meri-Porin koulujen oppilaskehitys on suhteellisen tasaista. Yläasteella on nyt noin 330 oppilasta ja tulee jonkin verran laskemaan. Alaasteen kouluista Kyläsaaressa ollaan kasvuuralla ja noustaan yli 200 oppilaan. Pihlavan koulun oppilasmäärä on laskussa ja vakiintunee noin 130:een. Reposaari on pienin 60 oppilaalla, Mäntyluodossa on 70– 80 oppilasta ja Enäjärvellä lukema on sadan paikkeilla, Leinonen luettelee.

Kerhot takaisin Hän on iloinen siitä, että koulutoimessa on pysytty palauttamaan kerhotoiminta. – Vielä joitain vuosia sitten kerhoja ei kouluissa käytännöllisesti katsoen järjestetty lainkaan. Nyt niitä toteutetaan yhteistyössä yhdis-

tysten kanssa. Kuluvana lukuvuonna kerhotuntien lukumäärä on 3500 ja määrä kasvaa seuraavana lukuvuonna. Koulutoimessa on tapahtunut suuria muutoksia. Noormarkku liittyi Poriin, päivähoito siirrettiin sosiaalitoimesta koulutoimeen ja vastikään perustettu palveluliikelaitos otti koulutoimesta 200 työntekijää omiin hoteisiinsa ja he hoitavat ruokailun, siivouksen ja talkkaripalvelut. – Kouluruokailu ei siis enää kuulu koulutoimen hoidettavaksi. Ruoka on silti edelleen hyvää ja nyt on pystytty paremmin laskemaan kustannukset, jotka ruokailusta aiheutuvat. Kulu ateriaa kohden on vajaat kolme euroa, joista materiaalikustannukset muodostavat 70–75 senttiä.


8

28.4.2010 No 16

NAISMOTORISTI

Moottoripyöräily tuo ystäviä maailmalta Jatta Nurmi

E

ipä arvannut Leena Ryynäsen mies Ilpo Nevalahti vuonna 2002, millaisia kokemuksia hän vaimolleen lahjoitti ostaessaan synttärilahjaksi 500 GBC Kawasakin. - En todellakaan kuvitellut, että tästä tulee minulle näin tärkeä harrastus, sanoo Leena valmistautuessaan lentämään Japaniin tyttärensä kanssa. Japaninmatkakin liittyy moottoripyöriin, sillä Shizuoka on 27.4. – 3.5. kansainvälisen naismotoristien järjestön WIMAn kaukorallin kokoontumispaikka. Paikalle on tulossa 140 ulkomaista ja 120 japanilaista naismotoristia järjestäjien lisäksi. Leena on yksi Suomen osaston järjestäjistä, sillä hän on Ladies Bike Club WIMA Finland ry:n presidentti eli puheenjohtaja. Jäsenet ovat pääosin 35 – 50-vuotiaita naisia. Mitä harrastus on antanut? - Ensiksikin se on hyvä vastapaino työlle, sanoo

Leena Ryynänen

kiinteistövälittäjänä toimiva Leena. - Toiseksi se on tuonut hyviä ystäviä sukupuoleen ja ammattiin katsomatta. Tämä on yhdessäoloa, ajamista ja ajoharjoittelua. Nainen eroaa miehestä moottoripyöräilijänä siinäkin, että turvallisuus on hänelle yleensä tärkeämpää kuin miehelle myös varusteiden osalta. Nainen valitsee kypärän laadun eikä hinnan perusteella, samoin ajopuvun. Kaatuessa ainoa mikä suojaa kypärän lisäksi on kunnollinen puku, käsineet ja saappaat. Nykyisin puvuissa on selkä-, polvi- ja kyynärpääpanssarit. Puvun hyvä ulkonäkö on tietysti tärkeä, mutta istuvuus, vedenkesto ja lämpimyys ovat tärkeitä. Helteelläkään ei kannata ajella pelkissä shortseissa vaan ajopuvussa on oltava mahdollisuus saada ilma kiertämään. Kuvastojen seksiä tihkuvat nahka-asut napapaitoineen eivät ole todellisuutta. Leena aikoo ajaa niin kauan kuin se on mukavaa. Moottoripyöräily on harrastus joka muuttuu koko ajan.

Ohjeita naisille, jotka haaveilevat omasta pyörästä

- Mene ajamaan moottoripyöräkortti. Autokouluissa on kaikentehoisia moottoripyöriä, joilla voit harjoitella. Siellä et myöskään peri suoraan jonkun toisen vääriä ajomalleja. - Kun valitset pyörää, älä kuuntele muita. Valitse ajokki, jonka päältä molemmat jalkasi ylettyvät hyvin maahan. Toisin kuin kuvitellaan, matala custom ei olekaan niin helppo ajettava kuin luulisi. – - Kun perusasiat ovat kunnossa, tule ajokoulutukseen. Siellä ei kysytä kerhon jäsenkorttia. - Jonkin verran itseluottamusta on oltava. Kouluttajana olen tosin huomannut miehillä olevan sitä liikaakin. He luulevat osaavansa kaiken vanhasta muistista jopa kolmenkymmenen vuoden takaa. - Jos aiot ajaa takapenkkiläisen kanssa, älä tule ajokoulutukseen yksin. Matkatavarat ja kyytiläinen muuttavat koko pyörän käyttäytymisen.


No 16 28.4.2010

NAISMOTORISTI

Tarakalta oman pyörän ohjaksiin Moottoripyöräkausi on jo ehditty polkaista käyntiin. Naismot or is tien määrä kasvaa vuosi vuodelta, kun vuosia miehen pyörän takana istuneet prätkämimmit halajavat oman pyörän ohjaksiin. Tomi Tuomi - Kauan sitä jankkasin, että sitten joskus kun, Tiina Tuulinen muistelee naurahtaen. Tarkemmin sanoen, Tuulinen kuvailee hetkeä, jolloin hän sai kipinän siirtyä miehensä tarakalta itse moottoripyörän ohjaksiin. Varsinainen päätös syntyi vuoden 2008 kesällä Eurooppaan suuntautuneella reissulla. Alla olivat tietenkin moottoripyörät niin Tiina Tuulisen miehellä, kuin myös ystäväpariskunnalla. - Kaverini Anne ajoi jo tuolloin omaa pyöräänsä ja kun kävimme liikkeessä katselemassa hänelle uutta menopeliä, sovimme, että minä ostan häneltä vanhan pyörän alta. Sanoista tekoihin Tiina Tuulinen ryhtyi viime keväänä. - Aluksi kävimme mieheni Markun kanssa kokeilemassa kahdeksikkoja Kirjurinluodon Areenalla. Vaikka olin vuosikaudet istunut Markun takana, piti opetus aloittaa ihan alusta. Piti selvittää, mistä löytyvät kytkin, kaasu ja vaihteet, hymyilevä Tuulinen listaa. Viime kesänä varovaiseksi kuskiksi itseään luonnehtivalle Tiinalle kertyi moottoripyörän

mittariin 4000 kilometriä. - Rauahallista, jopa ylivarovaista menoahan se on, Tuulisen perheen kokenein kuski, Konepyöräklubin puheenjohtaja Markku Tuulinen luonnehtii vaimonsa ensimmäistä pyörän selässä vietettyä kesää. Tiina Tuulisen mielestä uudessa harrastuksessa antoisinta on ollut itsensä voittaminen. - Aina kun on selvittänyt tien päällä uuden tilanteen, kuten vaikka rekan ohituksen, saa mielessään onnitella itseään. Sitä kautta itseluottamus ja taidotkin kasvavat, naismotoristi sanoo.

Kahden matkustustavan motoristimimmi Nyt Tiina Tuulisen alla hyrrää 500 kuutioinen Suzuki GSF. - Tämä on naiskuljettajalle oikein passeli menopeli. Jalat yltävät maahan, eikä pyörä ole liian raskas, Tiina Tuulinen huikkaa pyöränsä selästä. Kokonaan Tuulinen ei ole hylännyt entistä matkustusmuotoaan. - Kyllä minä vieläkin pidemmillä matkoilla istun mielelläni miehen

Tiina Tuulisen ei ole tarvinnut katua oman pyörän hankintaa. Miehensä Markun takana vuosia istunut naismotoristi käskyttää nyt omaa Suzukiaan.

pyörän takana. Tilanteisiin liikenteessä suhtautuu aivan eri tavalla, kun on itsekin ajanut, Tiina Tuulinen kuvailee ilmiötä, jota hänen miehensä kutsuu takapenkiltä ajamiseksi. Konepyöräklubin yli viidestä sadasta jäsenestä oman pyörän omistavia naismotoristeja on viitisenkymmentä. Joukkoon liittyy vuosittain jokunen ”takapenkin naisista” Tiina ja Markku tuulinen ovat yhtä mieltä, että naismotoristeilla on omia piirteitään, joita harvemmin esiintyy miespuolisilla kuljettajilla – kuvaavin termi on varovaisuus. - Naiset ovat varovaisempia ja ennakoivampia. Toki vauhdin hurma voi tarttua naisiinkin, mutta ylipäätään naiset muistavat aina tärkeän säännön: moottoripyörällä törmätessä jäät aina kakkoseksi, Tiina Tuulinen kertoo vakavoituen.

9


10

HAE MEILTÄ KESÄFIILIS

28.4.2010 No 16

Lauri Tähkä & Elonkerjuu pääesiintyjänä Jämi Juhannus Festivaaleissa Johannes Honkanen

R

Kesäkahvila Mantansaaressa Kokemäenjoen Kyttälän haarassa Avoinna kesä- ja elokuussa viikonloppuisin ja heinäkuussa joka päivä kello 15 – 20.00 www.mantansaari.net

MP - Tapahtumat Oy järjestää ensimmäistä kertaa juhannustapahtuman Jämijärvellä 25-26 kesäkuuta, jossa esiintyy muun muassa Lauri Tähkä & Elonkerjuu, Popeda, Klamydia, Uniklubi, Fintelligens, T.A.P, Indica, Oliver, Tuhkalehto ja Nr. 83. Festarialueeksi on valikoitunut lentokenttä. Tapahtuman tavoitteena on noin 50 000 kävijää per päivä. Jämijärven vapaa-aikasihteeri Jonna Haavisto on toiminut RMP:n yhteistyökumppanina. - Jamijärven kunta on tukemassa juhannusfestareita molempina päivinä, Haavisto kertoo. Tapahtumassa on peli, ruokailu, anniskelualue ja muita kojuja, joista voi

Lauri Tähkä tähdittä Jämijärven juhannusfestivaaleja. (kuva: AJ Savolainen / Universal Music)

ostaa esimerkiksi bändituotteita. Mika Pusa, RMP:n puheenjohtaja kertoo, että

Jamijärven juhannustapahtuma ei tule poikkeamaan muista suurista festaritapahtumista.

On siis luvassa paljon bändejä ja sitä yleistä villiä festaritunnelmaa.

Mericamping ���� Merikarvia

�21 mökkiä 2-12 hengelle, 9:ssa oma sauna �70 asuntovaunu/autopaikkaa sähköllä �Telttapaikkoja �3 tilaussaunaa ja uimaranta �Vastaanotossa kahvila �Viihtyisä huoltorakennus �Lapsille leikkipaikka sisällä ja ulkona �Uusi Minigolfrata VASTANOTTO AVOINNA 1.6.-31.8. Mökkejä vuokrataan ympäri vuoden Kauttamme myös huonemajoitusta

Puh. 0400 719 589 Palosaarentie 67

Ensiapua

n e e s u u p i Mökin ka

www.mericamping.fi

mericamping.merikarvia@luukku.com

Palveleva Lauhansarven luontomatkailukeskus Lauhanvuorentie 490 64900 Isojoki puh. (06) 263 1258 lauhansarvi@lauha.fi Kirkasvesinen keidas Kangasjärven leirintäalue Kangasjärventie 633 64900 Isojoki puh. 046 851 2732 kangasjarvi@lauha.fi

Kaiman Kalamatkat Oy Yritykset, yhteisöt, vapaa-ajan kalastajat, mökkiläiset, kaikki...

Kun haluatte muutakin kuin raikasta ulkoilmaa. Esim. Pyhäjärvi/Saaristomeri tutuksi kalojen ottipaikoista. Kysy lisää, mm. hauen kalastuskursseista tai ravustuksesta sekä tutustu www-sivuilta muuhun tarjontaan!

www.lauha.fi lakaima.fi www.ka 548 0725 0 Puh. 04


HAE MEILTÄ KESÄFIILIS

No 16 28.4.2010

11

PÄREKORI SEKALAISET Tarvitsemme lehdenjakajia -6-osa -5-osa -Leppäkorpi -Keskusta -Impola -Mäntyluoto -Kaanaa -Tuuraajia eri puolille Poriin. Porin Jakelukeskus Oy, Puinnintie 10, Puh. 635 9760, www.porinjakelukeskus.fi

2€/min+pvm MissX PL102 Hki

Ympäristö

0700-122-31 Vain 1,67 e/min + pvm

Elco pl 96 00241 hki

HIEROO PORIN SEUDULLA!!!!

p. 99599-372 900 2299

Tanja seksiseuraksi

045 12 577 63

2€/min min velv 5min

N.N. pl317 hki10

AITOA SEURAA!

0700 900 911

TYTÖT PUHUVAT SUOMEA!

p. 99599-372 900 2233

SYNTISET NAUTINNOT KAHDEN KESKEN t oman Täältä löydä tit! immat kontak alueesi kuum soita 24h/vrk! ALE! Nyt vain 1,75e/min!!!

VAPAATA VIROLAISTA NAISSEURAA

1,95e/min+pvm

Hehkeitä tyttöja 0700570019

0700-122-10

KUUMAT JA UHKEAT NAISET

N.N. pl104 hki51

niin saat chat-seuraa henk.koht! Kerro rohkeasti toiveesi, ja nauti!

SEXISEURAA PORISTA

Kaupunki

1,95e/min+pvm

Tavoita lähialueesi naiset nyt tekstiviestillä! Lähetä vain oma viestisi numeroon 1 7 9 9 0 0

vain 2e/viesti

N.N. PL104 HKI 51

KUUMA LIVE CHAT!

Markiz pl 104 hki51

Lue lehti myös netissä! www.uusipori.fi

Night Networks PL 104 HKI 51 1,95e/min +pvm

ILTA- & YÖSEURAA

0700-9-6630

Tietokoneen huoltotyöt ja digiboxin asennus. Puh. 050 3011 418 Lasituksia 30 v:n kokemuksella. Lasi-Harri, Palokunnantie 7. P. 040 759 5256 Piha- ja ongelmapuidenkaadot ammattitaidolla. p. 044-2606914 Piha/ongelmapuiden kaadot. Hankalatkin puut pois. www.puunkaatoa.com. P. 0500-401 676

OSTETAAN

Romukultaa. 14k 7€/g, 18k 8€/g. JC-Design, Herttuantori, Isolinnankatu 24 28100 pori, p. 0400449016 Romuautot noudetaan pikaisesti. Käteisellä. Myös viikonloppuisin. 046-626 0843

MYYDÄÄN

Rakentajat! 21x120 Ulkopaneelit alk. 0,60e/m. 28x95 Kyllästetty terassilauta 0,90e/m. Mökkipaneelit alk. 3,50e/m2. 28x95 Mä lattialauta 10e/m2. Saunapaneeli kuusi 0,65e/m. Laudepuu kuusi 1,20e/m. Kuljetus sovittaessa. P.0400 669 540. WWW.PUUTAVARAA.NET


28.4.2010 No 16

12

KEVÄISET BAANAT KUTSUVAT AU TOB AH N BE RL IIN I HAMPURI 18/15/13 €

Nuori tasavalta on tuskin ehtinyt parantua kansalaissodasta, kun lama iskee. Miten käy Lindan sahan ja puukaupan? Löytääkö entinen punavanki paikkansa 1930 -luvun Suomessa?

SATAKUNTALAISEN RAKKAUSTARINAN LIPUT NYT MYYNNISSÄ!

Käännä kokka kohti Euroopp aa! Meren ylitys sujuu mukavas ti ja rennosti Finnline silla. Satamis tamme pääset suoraan autobaanalle. Ulottuvillasi on monien mahdollisuuksien Saksa ja aina yhtä mielenkiintoinen Keski-Eurooppa! Osallistu kilpailuun ja voita matkat neljälle Saksaan sekä käyttöösi Volkswagen Touran reissun ajaksi. www.finnlines.com/kiertue

HELSINKI– TRAVEMÜNDE

99

alk.

/hlö /suunta

Hinta laivamatkasta/aikuinen/ suunta, kun 3 maksavaa matkustajaa B3-sisähytissä. Varaa 30.4.10 mennessä, matkustusaika 1.3.–31.5.10.

I TÄ M E RTA E D E M M Ä S Lisätietoa www.finnlines.com – Varaa matkasi puh. 010 343 4500* tai 010 343 4600* ma–pe klo 8–17 *8,21 snt/puh. + 5,9 snt/min lankaverkosta tai 16,9 snt/min matkapuhelinverkosta


up16c