Page 1

Itä-Turun ja Kaarinan oma kaupunkilehti jo 27 vuotta

Kauko Röyhkä kiertää Kaarinaa s. 3

Keskiviikkona lokakuun 21. päivänä 2009

Yksinäinen mies on ansassa Kaarina-Teatterissa s. 4

Piikkiön urheilukentän suunnitteluun kaivataan malttia s. 5

N:o 40


2 - N:o 40 21.10.2009

Sauvakävely täyttää jo 12 vuotta

Liikuntapalveluvastaava Minna Inkinen (oik.) näyttää Emilia Virtaselle, miten askel pitää ottaa sauvoilla. Sauvat rasittavat olkapäitä

Kun lukee sauvakävelyn historiaa, ei ikinä uskoisi, miten se alkoi. Oikeastaan pelkkä sattuma riitti siihen, että sauvoista tuli suurten massojen jokaviikkoinen ja tärkeä harrastus. Lyhyessä historiassa, joka yltää vain 12 vuoden taakse, mainitaan yksi nimi. Se on Tuomo Jantunen, joka toi olympiastadionille 5.1.1988 nipun sauvoja ja kutsui paikalle varusmiehiä kävelemään niiden kanssa Lauri ”Tahko” Pihkalan patsaan julkistamistilaisuudessa. Tavallista kansaa tuli paikalle ja käveli sauvojen kanssa Maunulasta stadionille. Televisio kuvaa tapahtuman ja

ihmiset liikkuvat sauvoilla. Tuomo Jantusesta tuleekin pian sauvakävelyn todellinen mannekiini ja levittäjä, vaikka suksisauvat eivät oikein sovi sauvakävelyyn. Sauvakävely täytti 10 vuotta 2007. Siitä tuli todellinen kansanvillitys. Suksiteollisuus kiinnostui myös ja kun Turun kaupungin liikuntapalveluvastaava Minna Inkinen vei Kulmakunta-lehden väen opettelemaan sauvakävelyä, esitteli hän aivan uudentyyppiset, yksilöidyt sauvat. Samalla hän näytti hidastetusti, miten kävely lisää askelten pituutta ja samalla kehon rasittavuutta. Sauvakävely

edistää kyynärvarren ja yläselän verenkiertoa ja lihaskuntoa sekä sopii hyvin ryhmässä tapahtuvaan liikuntaan. Oikeastaan pitää ihmetellä, miksi näinkin suuressa kaupungissa kuin Turussa ei siitä ole tehty yleistä massaliikuntatapahtumaa, missä joka viikko

ryhmä lähtisi yhdessä kävelemään esim. kahden kilometrin lenkkipolkua ympäri? Pekka Tauriainen Historiaa netistä: sauvakävely


21.10.2009 N:o 40 3

Monitoimimies Kauko Röyhkä on asettunut uudelleen Turkuun. Hän pitää edelleen Aurajoesta ja näkee kaupungissa paljon kaunista.

– Onhan tässä paluumuutossa hieman nostalgiaakin, miettii kirjailija ja muusikko Kauko Röyhkä paluutaan Turkuun 20 Helsingin-vuoden jälkeen. Röyhkä on katsellut vanhaa kotikaupunkiaan nyt puolisen vuotta. Hänen mukaansa Turussa on vieläkin paljon kaunista. – Turussa on vanhan pääkaupungin hillittyä charmia. Helsinki on paljon hektisempi, ja Turku sopii paremmin minun luonteelleni. Joissakin paikoissa vain on kova liikenne, ja se on negatiivinen asia.

Ympäristönvaihdos säteilee viiveellä Röyhkä arvelee, että Turku alkaa vaikuttaa hänen töihinsä vasta viiveellä. – Ympäristönvaihdoksella voi olla oma säteilynsä. Jossakin vaiheessa uudet paikat voivat herättää mielikuvia, jotka vaikuttavat biiseihin. Vältän paikkojen nimien mainitsemista, mutta kyllä Turussa asuminen edelliselläkin kerralla vaikutti kappaleisiin.

Usein luullaan edelleenkin, että Röyhkän tuotannossa viitataan ainoastaan Ouluun. Hän on sanonut ennenkin ja sanoo nyt, että Paska Kaupunki ei suinkaan kerro Oulusta. – Ei, se ei ole nurkkakuntainen biisi, hän vahvistaa. Röyhkällä on edelleen työhuone Helsingissä, jossa voi tarvittaessa yöpyä. Parhaillaan miestä kuljettaa nykyiseen pääkaupunkiin Riku Mattilan kanssa työn alla oleva levy, jonka kappaleita he parhaillaan tekevät. – Minulla on ollut rokkibändi 25 vuotta, mutta viime vuosina olen halunnut kokeilla muutakin. Mattilan kanssa meillä on bändi, joka soittaa ne biisit, jotka yleisö haluaa kuulla.

Uutta näkökulmaa etsimässä Soolokeikkoja, kirjoja, levy Mika Rätön ja Jussi Lehtisalon kanssa, musiikkia jousiorkesterin kanssa, 500 kg Lihaa... Lista on lähes loputon. Usein tuntuu siltä, että yleisö ei anna artistin muuttua, mutta Röyhkältä jo osataan odottaa irtiottoja. – Pikemminkin artistit itse kuvittelevat, että yleisö vaatii aina samaa, mikä ei pidä paikkaansa, tai he ovat epävarmoja. Minä osaan tehdä kaikkea, eikä minun yleisöni ole konservatiivista. – Levyjen ja kirjojen teke-

minen yhtä aikaa on antanut minulle tiettyjä vapauksia. Tulihan ensimmäinen levyni samana syksynä vuonna 1980 kuin ensimmäinen kirjanikin, muistuttaa Röyhkä. Melkein 30 vuoden ura ja parikymmentä levyä. Röyhkä myöntää, että hänen sanoituksensa saattavat osin toistaa samoja teemoja. – Ne biisit, joissa on uusi näkökulma, ovat tärkeitä. Helvetistä sanottiin, että se ei kuulosta minulta. Se on vain hyvä. Silloin olen löytänyt jotakin uutta. Teen paljon materiaalia ja jos löydän jotakin erilaista, tartun siihen. Vaikeinta on välttää omat kliseensä. Tällä hetkellä Röyhkä työstää materiaalia Uhrijuhla-yhtyeelle, jossa vaikuttaa 500 kg Lihaa -yhtyeen soittajia. Laulupuolesta vastaavat Olga sekä muun muassa edesmenneestä Xysmasta tuttu Helge Kontio. – Teemme sitä pikkuhiljaa eikä meillä ole kiirettä päästä esiintymään. Se on sellaista miellyttävää puuhastelua. Marraskuun alussa Röyhkä puolestaan kiertää Kaarinan kirjastoja ja puhuu lauluteksteistään sekä suomalaisesta rock-lyriikasta. Hän aikoo ottaa mukaansa akustisen kitaransa. Kauko Röyhkä arvelee, että paluumuutto Turkuun alkaa vaikuttaa hänen lauluteksteihinsä vasta viiveellä.

Avoinna ark. 7-21, la 7-18, su 12-21 taina.jansen@k-supermarket.fi


4 - N:o 40 21.10.2009 Itä-Turku 21.10.2009

Kiitos palkinnosta! Toimitustyössä on tottunut kirjoittamaan toisten saamista palkinnoista ja kunnianosoituksista, mutta harvemmin on käynyt mielessä se, voisinko minäkin saada sellaisen. Kun sellainen nyt annettiin elämäntyöstä, tienraivaaja-nimellä, en voi muuta kuin kiittää Kaupunkilehtien liiton hallitusta, joka päätöksen teki. Pieniä yksityisiä yrityksiä tälläkin alalla on enää vähän, koska suuret lehtikonsernit ja yhtymät ovat vallanneet markkinat. Ne myös aiheuttivat sen, että liitto sulautuu pikku hiljaa Sanomalehtien liittoon, mikä on suuri ja arvostettu yhteenliittymä. Kaupunkilehtien liitto ehti vaikuttaa työni aikana voimallisesti. Sieltä sai runsaasti tietoa ja

vinkkejä siitä, miten lehtiä pitää tehdä. Talousneuvot olivat varsinkin erittäin tärkeitä. Tulevaisuudessa lehdet jatkavat kuten ennenkin, vaikka internet uhkaa olemassaoloa. Netti on tärkeää ja uhkaa jopa postia, mutta lehdet säilyvät, jos ne satsaavat edelleen sisältöön eivätkä mieti sitä, millaisia nettisivujen pitää olla. Ei uutisia synny ilman tekijöitä. Jos haluaisin tietää, minne menen parturiin, joutuisin ottamaan yhteyden kaikkiin alan tekijöihin. Lehdestä näen heti, mikä voisi olla se minun parturini. Ilmoittajan arvonantoa nostaa lehti-ilmoittelu. Ja vielä kerran kiitos tienraivaajatittelistä! Se kieltämättä liikutti.

Mielipide myös tekstiviestillä Lukijoiden mielipiteet voi lähettää myös tekstiviestillä. Napakat viestit näppäilet numeroon 050-467 5935. Tekstiviesti maksaa vain normaalin operaattorimaksun, ei yhtään enempää. Kulmakunta pidättää oikeuden muokata tekstiä. KIRJOITTELE!

• Pakolaisten vastaanottokeskuksista on pulaa. Turussa Kakola on tyhjänä ja jo valmiiksi valtion omistuksessa, joten siinä ratkaisu. Ei ovia tarvitse lukossa pitää, onhan muun muassa Helsingissä Katajanokan entisestä vankilasta tehty hotelli. Portit ja muurit suojaavat rasistihäiriköiltä ja paikassa lienee ruokasalit ym. tilat. Eikä vastaanottokeskuksen loistolukaali tarvitse olla, kunhan asialliset, siistit ja lämpimät tilat saataisiin hyötykäyttöön nuokin! – Esa

Yksinäinen mies on ansassa Kaarinassa Kaarina Teatteri yllättää tämän syksyn näytelmävalinnallaan. Yksinäisen miehen ansa ei ole sellainen näytelmä, joita on totuttu Kaarinan teatterilavalla näkemään. Se ei ole etukäteen tuttu puskakomedia eikä rakkausfarssi. Jotta en pilaisi tulevaa yllätystä paljastamalla koko juonta, tyydyn pelkkiin näytelmän asiatietoihin: Yksinäisen miehen ansa on jännityskomedia, joka välillä heilahtaa farssin puolelle. Käsikirjoitus on Robert Thomasin käsialaa, ajanmukainen käännös Raoul af Hällströmin ja ohjaus Mikko Rantasen. Näytelmässä on eräältä mieheltä vaimo kadonnut. Tapahtumat sijoittuvat 60-luvulle vuoristomajaan Ranskan Alpeille.

Raikas ja erilainen esitys Rantasen ohjaus, näytelmän puvustus ja lavastus tukevat toisiaan. Näyttämökuvan värimaailma keskittyy kolmeen väriin. Juttu toimii käsikirjoituksen kanssa mahdottoman hyvin, ja lopputulos on virkistävän tuore. Elokuvan käyttäminen osana näytelmää on onnistunut ratkaisu. Dekkarei-

Pekka Tauriainen

Pastori (Jarmo Kujala), kohtalokas nainen (Emilia Virtanen) ja Daniel Corban (Hannu Pajunen) ovat ansassa.

den tapaan viimeinen kohtaus yllättää yleisön. Hannu Pajunen urakoi tänä syksynä päärooleissa useammalla harrastajanäyttämöllä. Hänen hermoromahduksen partaalla oleva Daniel Corbaninsa pysyy kuosissa, joskin yltyy välillä liiankin suuriääniseen ja -eleiseen ilmaisuun. Emilia Virtanen ensimmäisessä isossa roolissaan yllättää positiivisesti ilmeiden pieniä yksityiskohtia myöten. Jarmo Kujala hengenmiehenä on riemastuttava ja hallit-

see niukan ilmaisun. Kaarinan näyttämöhän on siitä haastava, että se ei anna mitään anteeksi vaan näyttelijän on pysyttävä koko ajan roolissa. Pienikin herpaantuminen näkyy katsomoon. Pentti Kallio rikospoliisina on uskottavan ranskalainen repsottavine paidanhelmoineen kaikkineen. Risto Nurmion ulkoinen habitus taiteilija Kapakalana on kohdallaan ilman sen kummempia maskeeraamisia. Jatta Nurmi

pekka.tauriainen@kulmis.fi

Sirkka-Liisa Kavénille uusi luottamustoimi

Alueen parhaat jutut

Varissuo-Seuran ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kavén valittiin edellissunnuntaina Vesaisten Keskusliiton hallitukseen vuosille 2010-2012. Vesaisten Keskusliitto on valtakunnallinen lasten ja perheiden järjestö, joka tarjoaa harrastus- ja virkistystoimintaa koko perheelle. Arvoiltaan keskustalainen liitto painottaa, että lasten ja perheiden parissa tehtävä toiminta on epäpoliittista.

Viime viikolla kysyimme: Saako puistoja kaavoittaa asumiselle?

kyllä 25%

ei 75%

15 VUOTTA SITTEN

Mikkeliläisen Mille Häkkisen kanssa kuvattu Sirkka-Liisa Kavén tunnetaan erityisesti Varissuo-Seura ry:n puheenjohtajana. Nyt Kavén valittiin Vesaisten Keskusliiton hallitukseen.

Helsingintie eteni, Martti Ilmoselle ”laudaturin paperit” Kulmakunta (19.10.1994) uutisoi kiinteistö- ja rakennuslautakunnan hyväksyneen Helsingintien kaavan. Hyväksynnän sai Kaarinan rajalta Hämeensillan kohdille kulkeva tieosuus. Hämeensillan jälkeen alkavan Helsinginkadun kaava jäi valtuustossa vielä pöydälle Osmo Kivivuoren (vihr.) pyynnöstä. Kivivuori vastusti koko Helsingintie-hanketta ylipäätään. Kivivuoren hampaissa oli myös Jaanintien jatke. Hänen mielestään Itäharjun liikenneratkaisut, joita tuolloin pyrittiin uusimaan, voitaisiin hoitaa muutenkin kuin Jaanintien jatkeen avulla. Kivivuori uskoi jatkeen houkuttelevan itäiseen Turkuun muutama tuhat autoilijaa lisää. Kivivuori myös arvioi Jaanintien lisääntyvän liikenteen tekevän kiusaa varsinkin Hannunniitun, Kohmon ja Jaanin asukkaille. Kulmakunta oli jututtanut vasta hieman yli vuoden Kaarinaa luotsannutta kaupun-

ginjohtaja Martti Ilmosta. Ensimmäinen vuosi uudessa toimessa oli mennyt ilmeisen mukavasti. Ilmonen sai kaupunginhallituksella teettämässään kyselyssä ”laudaturin paperit” kaupungin asioiden hoidosta. Lehdessä kerrottiin myös Itäkeskuksen tyhjiksi jääneistä toimitiloista. Kauppakeskukseen mahtuisi laskutavasta riippuen kuusi tai seitsemän uutta yritystä. Tilaa oli uutisen mukaan tyhjillään enemmän, kuin pahimpana lama-aikana. Isännöitsijä Leo Saarinen oli kuitenkin toiveikkaalla päällä. Saarinen kertoi, että esimerkiksi useampi kukkakauppias oli kiinnostunut avaamaan kauppakeskuksessa. 15 vuotta sitten Itäkeskuksen liiketiloja omistivat seurakunnan lisäksi muun muassa Arsenal ja TOP. Nykyisin kauppakeskusta luotsaa Aberdeen Property Investors. Lauri Simola

Itäkeskuksen paikoitustalo saneerataan Itäkeskuksen Pihkalankadun puoleisen paikoitustalon kunnostustyöt alkoivat viime viikon tiistaina. Uuteen uskoon saneerattava parkkitalo on loppuvuoden käytössä vain osittain. Näkyvin muutos on paikoitustalon pohjakerroksesta Itäkeskuksen alakertaan puhkaistava uusi katettu kulkureitti. Muuten saneerauksen avulla lisätään muun muassa parkkialueiden valoisuutta ja yleistä viihtyvyyttä. Itäkeskuksen omistavan Aberdeen Property Investorsin aluepäällikkö Tuula Paasio kehottaa Itäkeskuksessa asioivia käyttämään saneerauksen ajan muita paikoitusvaihtoehtoja. Pysäköintitilaa löytyy esimerkiksi Kousankadun puolella levittäytyvältä parkkialueelta ja Jösse Sakon kadun puolella

sijaitsevasta parkkihallista. Muutamia ulkopaikkoja löytyy myös samaisen parkkihallin

sisäänajon tuntumasta. Littoistentielle on suunnitteilla remontin ajaksi opasteet,

jotka ohjaavat autoilijat korvaaville parkkipaikoille. Lauri Simola

Toni Laaksonen aloitti työt Pihkalankadun paikoitustalossa viime viikon tiistaina. Laaksosen ensimmäinen urakka oli paikoitustalon saneerauksen vaatimien purkutöiden tekeminen.


UUTISET

21.10.2009 N:o 40 5

Piikkiön urheilukenttä on suunniteltava maltilla

Piikkiön kentällä poliittista peliä

Piikkiön urheilukentän ympärillä vellova kiista on saanut pitkän linjan piikkiöläisen urheilumiehen sanomaan painavan sanansa. Jo 1950-luvulla Piikkiön keskusurheilukenttää hoitanut Vilho Nummila kertoo olevansa kenttäasiassa samoilla linjoilla, kuin Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Ranne (sd.): kiire pois ja jäitä hattuun. Erityisessä yhteisymmärryksessä Ranne ja Nummila ovat siitä, ettei nyt pitäisi lähteä suin päin toteuttamaan Salvelan koulukeskuksen yhteyteen suunniteltua urheilukentän riisuttua mallia, eli urheilupaikkaa. Kaarinan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Mäen (kok.) ajatusta siitä, että uuden urheilupaikan voisi rakentaa koulukeskuksen kylkeen jo vuonna 2011, Nummila pitää hätiköintinä. Nummilalla on hyvässä muistissa vielä itsenäisen Piikkiön aikana laaditut urheilukenttäsuunnitelmat, joita tehtailtiin kaikkiaan kolme. Yksikään suunnitelmista ei lopulta ollut toteutumiskelpoinen. - Kolmen suunnitelman tekoon kului hulvattomasti veronmaksajien rahoja. Vielä neljäs vastaava olisi käsittämätöntä, Nummila päivittelee. Hän ei ylipäätään hyväksy ajatusta siitä, että Salvelan yhteyteen rakennettaisiin täysimittaisen urheilukentän sijasta urheilupaikka. Hän viittaa Littoisten kokemuksiin, jossa urheilupaikaksi saneerattu kenttä käytännössä lopetti yleisurheilun alueella Nummila ehdottaa, että Salvelan koulun hiekkakentän takaiselle peltoaukealle suunniteltaisiin kokopitkä urheilukenttä, jossa olisi kuusi

Vilho Nummila seuraa huolestuneena, kun osa Kaarinan valtuutetuista hätiköi Piikkiön urheilukentän suunnittelua.

400 metrin pituista rataa. Hän uskoo, että kenttä voitaisiin toteuttaa vaiheittain. - Ensin tehtäisiin pohjatyöt, jotka mahdollistaisivat kuusirataisen urheilukentän rakentamisen aikanaan. Aluksi voitaisiin tehdä kaksi rataa. - Kentän sisäpuolinen osuus olisi nurmikenttää, minne sopisi hyppyjen ja heittojen suorituspaikat. Mou-

karin harjoitusheitot voitaisiin suorittaa läheisellä hiekkakentällä. Nummila katsoo vaiheittain toteutettavan suunnitelman valmistuvan koko komeuteensa, kun yleisurheiluaktiivisuus taas aikanaan nousee. Erityisesti Nummila korostaa Salvelan koulukeskuksen kyljen aukean otollisia ilmavirtauksia. Vierellä kohoava

Huttalanmäki kun estäisi mereltä puhaltavat tuulet, ja kenttä voitaisiin suunnitella niin, että Hepojoen laaksoa pitkin tulevat virtaukset olisivat myötäisiä pikajuoksulle ja hyppypaikoille. Nykyisen keskusurheilukentän aluetta Nummila ei kaavoittaisi rakentamiseen, vaan säilyttäisi kentän nykyisessä kunnossaan ”vapaa-

ajan toiminta-alueena”. Vanhan kentän ympäristöön jäisi Nummilan mukaan tilaa, joka voitaisiin kaavoittaa pientaloalueeksi. Lauri Simola

Onko Piikkiön urheilukenttä pelkkä politiikan pelinappula? Vastaa osoitteessa: www.kulmis.fi.

Pekka Tauriaiselle tienraivaajapalkinto Kaupunkilehtien Liitto ry:n 50-vuotisjuhlatilaisuudessa Tampereella ojensivat liiton edustajat päätoimittaja-kustantaja Pekka Tauriaiselle, 57, tienraivaajapalkinnon pitkällisestä ja monipuolisesta työstä kaupunkilehtien saralla. Pekka Tauriaisen ura on kestänyt lehtialalla jo 35 vuotta. Tauriainen pääsi ensimmäisen kerran lehden toimitukseen töihin toimitusharjoittelijaksi19-vuotiaana Kuusamossa ilmestyvään Koillissanomat-aluelehteen. Hän toimi myöhemmin kahden lehden päätoimittajana Ulvilassa 1980-90 ja Pälkäneellä 1990-91, kunnes ryhtyi itsenäiseksi yrittäjäksi Turussa 1991. Tällä hetkellä hän vetää 28vuotiasta Kulmakunta-lehteä Turussa ja 16 vuoden ikään ehtinyttä Uusi Pori –lehteä Porissa. Lehdet työllistävät yhteensä 13 henkeä sekä muutamia alihankintatehtävissä olevia työntekijöitä kuten sivunval-

mistuksessa. Kiitospuheessaan Tauriainen otti esille taas internetin uhkan, joka on saanut monen lehden satsaamaan siihen pian enemmän kuin lehtiversion tekemiseen.

- Paperia ja lehteä ei ohiteta koskaan, jos teemme edelleen hyvää lehteä. Olen kirjoittanut monen muun journalistin tapaan amerikkalaisesta älyköstä, Samir Husnista, joka herättää lehden

näkemään oman erinomaisuutensa. Miksi me tuhlaamme hyvän sisällön nettiin ja ihmettelemme sitten, miksi tilattavia päivälehtiä ei osteta? – Iltapäivälehdet ovat il-

meisesti jo havahtuneet ongelmaan, Tauriainen sanoi kiitospuheessaan. Kaupunkilehti elää mainoksilla, mutta saadakseen mainoksia lehdessä pitää olla hyviä juttuja. - Onneksi meillä on hyviä toimittajia, nuoria journalisteja, jotka ovat nytkin mukanamme täällä juhlassa. Lauri Simola Turussa on 26-vuotias ja Tomi Tuomi Porissa, niinikään 26-vuotias. Tulevaisuus on heidän. Ihan niin kuin myyjienkin toimittajien pitää olla hyviä. Huonoilla ei ole nyt töitä. Myyjille lähetän myös terveiset, sillä ilman hyviä myyjiä ei ole mitään asiaa menestyä tällä alalla. Voin sanoa, että olen ylpeä jokaisesta myyjästämme, Tauriainen jatkoi. 50-vuotisjuhla onnistui loistavasti, sillä paikalla oli lähes 200 henkeä ympäri Suomen lähes 60 lehdestä. Juhlapuheen piti viestintäministeri Suvi Lindén. Illan juonsi Musiikkiteatteri PalatJuontaja Simo Frangén ojentaa mikrofonin päätoimittaja Pekka Tauriaiselle, joka kiitti sissa tv-koomikko Simo saamastaan palkinnosta Kaupunkilehtien liiton hallitusta. Frangén.

Piikkiön Kehitys ry:ssä aktiivisesti mukana oleva Vilho Nummila katsoo, että Piikkiön urheilukentän kaavoittaminen tonttimaaksi ja urheilupaikan rakentaminen Salvelaan on tiettyjen poliittisten tahojen tietoista toimintaa. Toiminnalla tähdätään Nummilan mukaan Piikkiön yleisurheilutoiminnan näivettämiseen. - Ei sellaisella kentällä kuin Littoisissa on tee mitään, hän tuomitsee. Yleisurheilua ajavat Nummilan mukaan alas nimenomaan Piikkiön Palloseuran taustalla vaikuttavat poliittiset voimat. Tällaisen poliittisen pelin Nummila mieluusti puhaltaisi poikki. Poliittisten pelien pelaamisen sijasta päättäjien olisi hänen mielestä tehtävä kaikkien kuntalaisten arkea parantavia päätöksiä. Lauri Simola

Humalainen kuski kolaroi Mustionkadun ja Itäkaaren risteyksessä rytisi pelti kello 15.15 aikaan. 42-vuotias mies ajoi henkilöautolla toisen henkilöauton perään. Kolaroinut mies poistui paikalta, eikä jäänyt selvittämään tilannetta. Poliisi tavoitti kortittoman miehen ajosta lähistöltä ja puhallutti hänet. Puhallus osoitti 2,74 promillen lukemia.

Variskivi paljastetaan sunnuntaina Varissuo-Seura ja VarissuoSeuran Imago-ryhmä paljastavat sunnuntaina Katteluksenkadun päätepysäkillä Variskiveksi ristityn varis-patsaan. Veikko Koskisen ja Helga Martikaisen yhteistyöstä syntyneen varisfiguurin toteutumiseen ovat myötävaikuttaneet myös Itä-Turun kaupunki- ja yhteisöhankkeet. Katteluksenkadulle pystytettävä patsas kuvastaa muun muassa Varissuon erityispiirteitä. Esimerkiksi variksien avoimet selkäaukot kuvaavat avoimuutta, mikä korostuu etenkin kulttuurien ennakkoluulottomassa vuorovaikutuksessa ja keskinäisessä kunnioittamisessa. Variskivi paljastetaan sunnuntaina kello 14.00.


6 - N:o 40 21.10.2009

AUTOILU

Autokatsastusalan voittoprosentteja liioiteltu Autokatsastuksen liikevoittoprosentteja on paisuteltu. Alan voittoprosentit liikkuvat kymmenen tuntumassa. Turussa määräaikaiskatsastuksen hintataso on vakiintunut ja hintaerot ovat muutamien eurojen luokkaa.

Autojen vuosikatsastusten hinnat ovat nousseet muuta kustannustasoa enemmän sen jälkeen, kun katsastusala vapautettiin kilpailulle vuonna 1994. Siihen aikaan Suomessa oli noin sata katsastusasemaa. Alan vapauduttua katsastusasemien määrä on noussut 300:een. Tällä hetkellä määräaikaiskatsastuksen hinta näyttää vakiintuneen Turussa ja www. katsastushinnat.fi -sivuston hintavertailujen perusteella enintään 3.500 kilon ajoneuvon määräaikaistarkastuksen hinta maksaa tällä hetkellä 48 euroa turkulaisilla katsastusasemilla. Hajontaa sen sijaan on pakokaasumittausten hinnoissa, jotka vaihtelevat 18 eurosta 36 euroon käytettävästä polttoaineesta riippuen. OBD-mittauksen hinnassa on myös vaihtelua alkaen 15 eurosta ja päätyen 19 euroon.

Markkinat sanelevat hinnat Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan katsastuksen

keskihinta on Suomessa noin 85 euroa. K1 Katsastajat Oy:n toimitusjohtaja Aki Juhakorpi oikaisee keskihinnan liikkuvan 66 eurossa. Hänen mukaansa julkisuudessa on esitetty vääriä tietoja. – Meidän alalla käytetään listahintoja, ja joskus on erilaisia kampanjoita, kuten millä tahansa alalla. Markkinat sanelevat alan hintatason. Eihän ruoan hinnassakaan ole oleellisia eroja, Juhakari toteaa. Katsastuksen hinnoissa voi olla suuriakin alueellisia eroja. Tätä Juhakari perustelee osin vaihtelevalla vuokratasolla. Myös laitteiden huollon ja kunnossapidon kustannukset voivat vaihdella suuresti. – Pohjoisessa ei välttämättä ole lähellä laitehuoltajaa, ja hänet joudutaan ajattamaan jopa parinsadan kilometrin päästä. Se maksaa. Katsastusalaa on pidetty omistajilleen hyvänä bisneksenä, sillä voittomarginaalit ovat keskimääräistä suuremmat. Juhakari ja johtaja Petri Kalmi A-Katsastus Oy:stä toteavat, että voittoprosentteja on julkisuudessa liioiteltu. – Tilastokeskuksen mukaan katsastusalan kannattavuus on ollut kymmenen prosentin luokkaa, Kalmi oikaisee. Heidän mukaansa myös alan käyttöaste on varsin heikko, noin 38 prosenttia. – Tulevaisuudessa tilanne käyttöasteen osalta pahenee. Yrityksiä tulee lisää, mutta katsastusten määrä ei nouse. En usko hintojen silti laskevan. Turun alueella on tällä hetkellä terve kilpailutilanne, sanoo

Kalmi.

Turun seudulla hintataso kohdallaan Autokatsastuksen hinta ei ole määräävä tekijä, kun autoilija valitsee käyttämänsä katsastusaseman. Tärkeintä on sijainti ja seuraavaksi arvostetaan palvelun laatua ja ystävällisyyttä. – Edustaahan määräaikaiskatsastuksen hinta vain prosenttia autoilun kokonaiskustannuksista, huomauttaa Juhakari. Lietoon on juuri avattu uusi katsastusalan yritys, joka on asettanut hintatasonsa piirun verran Turun hintoja alemmas. Jouko Pursiainen WP Katsastuksesta sanoo, että Turun seudulla katsastusalan markkinat alkavat nyt olla aika täynnä. – Hintatasokin on aika kohdallaan. Tällä hetkellä alan yrityksillä on vielä pelivaraa tarjouksille. Muutaman euron hintaero ei juuri vaikuta katsastusaseman valintaan. Kyllä asiakkaat arvostavat sijaintia ja palvelun nopeutta.

Erkki Jääskeläinen tarkistaa henkilöauton pohjan K1-Katsastajat Oy:n Lausteen katsastusasemalla.


AUTOILU

Talvi tulee maanteille Tiehallinto tiukentaa maanteiden talvihoidon laatuvaatimuksia. Muutoksia on tulossa sekä pääteille että alemmalle tieverkolle. Tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta ja erityisesti raskaan liikenteen työolosuhteita. Muutoksen johdosta talvikunnossapito on samanlaatuista ympäri vuorokauden. Aiemman käytännön mukaan yöllä talvikunnossapidon laatutaso on ollut päiväsaikaa hieman alhaisempi vilkkaimpia teitä lukuun ottamatta. Samalla on tarkoitus tehostaa vilkkaiden teiden ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Talvikunnossapitoon käytetään vuosittain rahaa noin sata miljoonaa euroa. Laatutason nostaminen on suhteellisen

kallista. Koko uudistuksen hinta on tässä vaiheessa noin neljä miljoonaa euroa ja koko laajuudessaan kahdeksan miljoonaa euroa. Lisääntyvät kustannukset katetaan samasta perusväylänpidon määrärahasta, jolla rahoitetaan väylien koko kunnossapito, peruskorjaukset, pienet investoinnit ja liikenteen ohjaus. Tiehallinnon maanteiden yhteispituus on noin 79.000 kilometriä. Talvihoidon tehostamistoimet koskevat noin 16.000 tiekilometriä eli 20 prosenttia maantieverkosta. Talvinopeusrajoituksia on otettu käyttöön vaiheittain eri puolilla Suomea ja viimeisetkin nopeusrajoitukset on vaihdettu 23. lokakuuta mennessä. Alen-

netut rajoitukset ovat voimassa maalis-huhtikuuhun saakka. Moottoriteillä korkein sallittu talvinopeus on sata kilometriä tunnissa ja pääosalla muita teitä 808 kilometriä tunnissa. Eniten muutoksia tulee satasen rajoitusalueille, kun nopeudet laskevat 8.300 tiekilometrillä. Moottoriteillä muutos koskee noin 500 tiekilometriä. Nopeusrajoituksia alentamalla parannetaan liikenneturvallisuutta vuodenaikana, jolloin onnettomuusriski on suurimmillaan. Matalammilla ajonopeuksilla on myös ympäristövaikutuksia, kun polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt vähenevät. Alhaisemmat nopeudet säästävät lisäksi renkaita ja tien päällystettä.

21.10.2009 N:o 40 7

KATSASTUSPALVELUITA


OMA KOTI

8 - N:o 40 21.10.2009

Ikkunoiden energiatehokkuutta voi lisätä tyylikkäästi koille myös muualta kuin ikkunoista. Eli ovat ikkunat sitten miten tiiviitä tahansa, ne eivät yksistään pysty muuttamaan vanhaa taloa täydelliseksi energiansäästäjäksi. A-energialuokkaan päästään nykyisin jo vain kolmen lasinkin ratkaisulla. Tämä on mahdollista, kun lasituslistana käytetään alumiinin sijasta energiaa säästävää komposiittia. Kolmen lasin A-energialuokan mallissa lasitukseen käytetään selektiiviä ja argonia.

ja reiät, joista vesi ohjautuu ulos – ei rakenteisiin, sanoo

Vesi ohjautuu ulos

ka väli

ty s

paik tön

Kutvonen sanoo, että tällä hetkellä ikkunoita saneerataan enimmäkseen 60-, 70-, 80ja 90- luvuilla rakennettuihin taloihin.

teis

Puupuitteet vaihtuvat alumiiniin

- Puupuitteisia ikkunoita vaihdetaan alumiinipuitteisiin. Autonpinnan tapaan pulverimaalatut alumiinipuitteet ovat lähes ikuisia, Kutvonen toteaa. Useimmiten vanhat ikkunat korvataan niin sanotulla 2+1 –lasiratkaisulla. Tämä tarkoittaa kahta sisälasia ja yhtä ulkolasia. Useampia laseja sisältäviä malleja käytetään Kutvosen mukaan lähinnä uudisrakentamisen puolella. Esimerkeiksi hän nostaa matalaenergia- ja passiivitalot. Tämä perustuu siihen, että vanhemmissa kohteissa lämpöä pääsee hara-

tön

ikkunapuitteiden ohessa myös lukuisia muita yksityiskohtia, kuten esimerkiksi kukkalaudan muotokieli. Lisäksi laaja värikartta tarjoilee kattavan valikoiman eri värivaihtoehtoja, joiden puitteissa ikkunan ulkopuolisen alumiininvärin voi valita.

ki n

Ikkunasaneerausurakkaan lähdetään tavallisesti, kun vanhojen ikkunoiden elinkaari alkaa olla lopuillaan tai halutaan muuten vaan parantaa talon energiatehokkuutta. Sinänsä varsin pätevät järkisyyt eivät kuitenkaan tarkoita, että hommaa ei voisi hoitaa tyylikkäästi myös sisustusratkaisuiden näkökulmasta. Tiivituote Oy:n aluemyyntipäällikkö Jari Kutvonen esittelee yrityksen ikkunamallistoja, joita löytyy kolmea eri tyyppiä: skandinaavinen-, moderni-, ja klassinen mallisto. Mallistoissa on huomioitu

näy

Tiivituote Oy:n aluemyyntipäällikkö Jari Kutvonen tietää, että tällä hetkellä ikkunoita saneerataan etenkin 60-, 70-, 80- ja 90-luvulla valmistuneissa taloissa.

Kutvonen muistuttaa edellisviikkoisesta, miltei vaakasuorassa kulmassa, Turkua kurittaneesta rankkasateesta, joka sai monin paikoin ikkunat päästämään vettä myös sisätiloihin. Uudet ikkunamallistot olisivat estäneet tämän vahingon. - Ikkunan ulkopuolella on tiivisteen lisäksi riittävät vesiurat

Kutvonen.

Lauri Simola


OMA KOTI

21.10.2009 N:o 40 9

Homekämpässä asuva vuokralainen on heikoilla Kati Keskihannu muutti idylliseen pientaloon Nummenmäelle vuonna 2005. Kaikin puolin mieluisan vuokra-asunnon kunto alkoi kuitenkin epäilyttää Keskihannua muutaman vuoden asumisen jälkeen. - Köhä alkoi olla siinä vaiheessa niin paha, että aloin epäillä hometta, Keskihannu kertaa. Hän ei kuitenkaan vienyt asiaa heti eteenpäin, sillä Keskihannu ei millään halunnut uskoa, että lähes hänen unelmatalolle asettamansa kriteerit täyttävä asunto olisi asuinkelvoton. Lopullinen niitti homeasian eteenpäin viemiseksi oli, kun Keskihannu huomasi, että myös hänen lapsensa oli alkanut köhiä samaan tapaan kuin äiti itse. Vuokranantaja ei ottanut kuuleviin korviinsa Keskihannun homehaittailmoitusta. - Minulle selvitettiin, että ”kai sinä tyttö ymmärrät, ettei siellä voi olla hometta, kun talo kerran on rakennettu hyvän sokkelin päälle”. Kun vuokraisäntä ei ottanut vuokralaistaan vakavasti, kääntyi Keskihannu seuraavaksi Turun kaupungin terveystarkastajan puoleen. Terveystarkastaja opasti Keskihannua lähettämään vuokranantajalleen niin sanotun varmistetun viestin, eli esimerkiksi kirjeen, jossa vaaditaan homemittauksen tekemistä tiettyyn päivämäärään mennessä. Jos mitään ei eräpäivään mennessä tapahdu, tulee terveystarkastaja suorittamaan silmämääräisen homekatselmuksen. Jos katselmus antaa aihetta epäillä talon olevan homeessa, pitää vuokranantajan suorittaa maksullinen hometutkimus. Keskihannun annettiin ymmärtää, että kyseessä oleva vuokranantaja ei liiemmin

Kerrostaloasuntoon hometta pakoon muuttanut Kati Keskihannu toivoo, että vakuutusyhtiö korvaisi homeen irtaimistolle aiheuttamat vahingot. – Vakuutusyhtiöstä tulee paikalle tarkastaja, joka tarkistaa tilanteen.

katselmuksista huoli. Keskihannu katsookin, että näissä tapauksessa on totuttu siihen, että homehaitasta kärsivä vuokralainen muuttaa vähin äänin muualle, minkä jälkeen homeloukko vuokrataan taas eteenpäin. Keskihannu itsekin päätti lähteä muualle, eikä jäädä terveytensä uhalla taistelemaan oikeuksistaan, joiden toteutuminen voisi pahimmillaan ottaa melkoisesti aikaa. Muutto oli erityisen houkutteleva ratkaisu etenkin, kun Keskihannun itsensä lisäksi pelissä oli myös lapsen terveys. Homeasunnossa vuokralla asuvia vuokralaisia Keskihannu kehottaa viemään asiaa eteenpäin heti, kun edes pieni epäily mahdollisesta homeongelmasta herää. Näin aikaa vievän hometaistelun rattaat lähtevät pyörimään välittömästi. Päällimmäisenä Keskihan-

nun mieleen koko urakasta jäi pettymys vuokralaisen heikkoon oikeusturvaan. - Tuntuu siltä, että vuokralaisen oikeus hometapauk-

sessa on muuttaa pois, hän kiteyttää. Lauri Simola

Laki turvaa vuokralaisen oikeudet Asuinhuoneiston vuokrausta koskeva laki on ainakin paperilla kovin yksiselitteinen. Laki sanoo muun muassa, että: ”… vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos puutteellisuudella on olennainen merkitys eikä vuokranantaja kehotuksen saatuaan viivytyksettä tai sovitussa ajassa huolehdi puutteellisuuden poistamisesta taikka puutteellisuutta ei voida korjata. Jos vuokranantaja laiminlyö puutteellisuuden

korjauksen, vuokralainen saa vuokrasopimuksen purkamisen sijasta korjata puutteellisuuden vuokranantajan kustannuksella paitsi, jos puutteellisuus johtuu rakennuksen keskeneräisyydestä tai viranomainen on kieltänyt huoneiston käyttämisen.” Selkeistä säännöksistä huolimatta, eivät vuokralaisen ole tosielämässä lain edellyttämällä tasolla, kuten esimerkiksi Kati Keskihannun tilanne osoittaa. Lauri Simola

VUOKRA-ASUNTOJA

KOTI KÄYTTÖÖN

-

Katto- ja seinäpellit Sadevesijärjestelmät Kattoturvatuotteet Rakennuslistat

lk. a i l i i p ro f

OK-20

Turku

6,90 m 2

Soita ja kysy lisää!

(02) 469 5224, 0500 112 250 Rydöntie 24,

Meillä on viihtyisiä kerros-, rivi- ja pientaloasuntoja eri puolella Turkua. Tule asumaan taloon, jossa asumisen asiat ovat aina etusijalla. Ota yhteyttä meihin, kerromme lisää!

Salo (02) 731 5627, 0440 112 250 Inkereentie 171

Meiltä myös pienkelat, arkit ja rainat suoraan varastosta

Käsityöläiskatu 3, 20100 Turku Avoinna: ma 9.00–17.00, ti 10.00–15.45, ke–pe 9.00–15.45 Vuokraus, puh. (02) 262 4888

Tee hakemus kätevästi:

www.tvtasunnot.fi


AJANKOHTAISTA

10 - N:o 40 21.10.2009

HAUTAUSPALVELUITA ����������������

����������������������� ���������������� �������������������� ������������������ �������� ������������������� ������������������

Pyhän Katariinan kirkko: su 25.10. klo 10 messu; Laaksonen, Paatere, Lautjärvi Varissuon kirkko: pe 23.10. klo 9.30 perhekerho – su klo 12 sanajp; Paatere, Kerokoski, kirkkokahvit – ti klo 13 vanhusten iltapäivä – ke klo 18 Lauluja särkyneille; Anna Mari Kaskisen laulujen ja runojen ilta – pe klo 9.30 perhekerho Nummen srk.koti: ti 27.10. klo 13 varttuneen väen piiri – to klo 18 lapsikuoron harj. Hannunniitun srk.talo: su 25.10. klo 12 ehtoollisjumalanpalvelus; Laaksonen, Lautjärvi – ke klo 11 Annan tupa Hurttivuoren srk.koti: to 29.10. klo 13 varttuneen väen kerho Petkeltie 5, kerhohuone: pe 23.10. klo 15 rukouspiiri Diakoniatyö: Ajanvaraus syyskaudella ti ja to klo 10-12 puh. 02-2617172, vast.otto Varissuon kirkolla, Kousankatu 6. SALVADOR-päivä la 24.10. Katariinan pappilassa: klo 16 seminaari, mukana David Caceres, Heli Aaltonen ja Riku Laukkanen, klo 17 Pupusa-iltapala. Klo 19 salvadorilainen messu Pyhän Katariinan kirkossa, mukana Viis papeista ja SKY:n lauluryhmä. Tervetuloa! KUULUTUKSET: Kastetut: Matias Johannes Santalahti Kuolleet: Esko Kalevi Mäkilä 81 v, Raimo Matti Ruohonen 63 v

LUKIJAN RIVI-ILMOITUS

Halutaan vuokrata Raitis ja savuton mies etsii kaksiota keskustasta tai ItäTurusta.Tarvitsen työharjoittelua/työtä varten asunnon 1.11. alkaen. Puh: 040 861 7272.

                 

                              Ostetaan    Sotilasasuja,kunniamerkkejä,     Suojeluskunta ja Lotta esin.     sotavalokuvia, pistimiä ym.        sotatav. Nouto ja kät.maksu.       050-4381969                                                                                                                                                                                                                                                                                                                     

Ylösnousemuskappeli: Su 25.10 klo 10 Messu, Mäntylä, Laakkonen. Koivulan srk-koti: To 19 Rukousilta, Kallio, rukousryhmä, rukouslaulua 18.30 alkaen – Pe 9.30 Perhekerho – La 11-14 Avoimet ovet srk-kodin 15vuotisjuhlan kunniaksi, taidemyyntinäyttely. – Ti 9.30 Vauvakahvila. Lausteen srk-koti: To 10 Perhekerho. Ispoisten srk-koti: To 22.10 klo 18 Yksinhuoltajat, rentoutusilta aikuisille, Selin.

                                           

Rattijuoppo kiinni Talpiankujalla Poliisi pysäytti Varissuon Talpialnkujalla maanantain ja tiistain välisenä yönä rattijuopon. Virolainen kuski puhalsi huimat 2,4 promillen lukemat kello 00.35 aikaan.

                                              

������������������������� ��������������������������������������

Uutta ilmettä Majanummeen Majanummen toimitalon sisätilojen ilmettä piristetään alkuvuoden aikana. Tammihuhtikuussa alkaa Majanummessa pyöriä Reparera-hanke, jonka puitteissa tiloja muun muassa maalataan ja tapetoidaan. Taiteilijan on määrä suunnitella Majanummen seinille kokonaan uusi visuaalinen ilme. Reparera-hanketta toteutetaan lyhytkurssien aikana ja talkootyönä.

Tarjolla erilaisia teemoja

moilla. Tarjolla on muun muassa seinämaalauksia, sabluunatekniikkaa ja tapetointia. Pajoja toteutetaan eri teePajoihin voi ilmoittautua moilla, esimerkiksi seinä- Majanummen toimitalossa. maalauksiin tai tapetointiin keskittyen. Yhteensä pajoja järjestetään viisi kappaletta tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana, ja niistä jokainen on kolmen päivän, eli noin 67 tunnin mittainen. Pajoja toteutetaan eri tee-


MENOVINKIT

21.10.2009 N:o 40 11

Kulmakunnan kultakurkku Rakkauden haudalla ratkaisi Vanhassa Variksessa

Pub Vanhaan Varis pullisteli karaokekansaa, kun Kulmakunnan Kultakurkun kolmas osakilpailu pyörähti käyntiin torstai-illalla. Jo täydet asiakaspaikat antoivat odottaa runsaslukuista laulajajoukkoa, eivätkä ennakkoodotukset osoittautuneet vääriksi. Osallistujia oli kaikkiaan 14, mikä on tämänvuotisten osakilpailuiden osanottajaennätys. Laaja osanottajakaarti tarjoili yleisölleen ja tuomareille kirjavan karaokekattauksen. Illan esiintyjistä mainittakoon elegantin iloisesti kuulijansa jonnekin menneisiin vuosiin johdattanut Ritva-Anneli, jonka tulkinnat Uralin pihlajasta ja Orpopojan valssista saivat mielen kuljeksimaan jonnekin kauas. Pentti Virolainen taasen tulkitsi Irwinin tutuksi tekemän St. Pauli ja Reeberbahnin tavalla, jonka perusteella voisi kuvitella, että Pentti olisi itsekin ollut osallisena laulussa kuvatulla reissulla. Positiivinen piristys oli osallistujajoukon keskivaiheilla esiintynyt Ilona. Persoonallisella äänellä varustetusta varmasta esiintyjästä suorastaan paistoi vankka karaokekokemus. Kun koko 14 hengen kisaporukka oli kukin laulanut kaksi laulua, oli tuomareiden aika sanoa painava sanansa

ja pistää laulajat järjestykseen. Tehtävä oli aiempien karsintojen tapaan haastava. Tasaisesta taistosta kertoi myös todella tasan jakautuneet yleisöäänet: yleisöääniä eniten saanut kolmen kärki oli lopulta keskenään tasatuloksessa.

Tervomaa toi voiton Tuomariston päätöksen ratkaisi viimeiseksi kilpailukappaleeksi jäänyt koskettava tulkinta Jonna Tervomaan Rakkauden haudalla –kappaleesta, josta vastasi Carina Kalliomäki. Ensimmäisellä kierroksella hän esitti niin ikään kauniin Täältä ikuisuuteen –kappaleen. Vierailevana tuomarina Vanhassa Variksessa toiminut Ravintola Basson Terhi Järvinen kiitteli etenkin Carinan jälkimmäistä esitystä. - Hänellä on selkeä, puhdas ja vahva ääni, Terhi luonnehti. Carina itse oli voittonsa johdosta ällikällä lyöty. Saavutuksesta teki entistä arvokkaamman Carinan selviytyminen ikävästi vihloneesta päänsärystä, mikä miltei piti naisen sivussa kilpailusta. - Mietin osallistumista ihan viimehetkiin asti, särkylääkkeiden voimin laulanut Carina kertoi. Elämänsä ensimmäiseen karaokekilpailuun voitok-

Yllätys oli melkoinen myös tuomareiden pöydässä, kun osakilpailun voittajan palkitsemaan tullut Vanhan Variksen Anne (vas.) osoittautui voittoon laulaneen Carina Kalliomäen äidiksi.

kaasti osallistunut Carina lupaili, että Kultakurkun finaalissa vaihtuu ainakin toinen voittoisista alkueräkappaleista. - Se on yllätys. Muita biisivaihtoehtoja on kolme,

voittaja hymyili. Kulmakunnan Kultakurkun seuraava alkuerä järjestetään Ravintola Bassossa torstaina kello 19.00 alkaen. Lauri Simola

Kulmakunnan Kultakurkku karaokekisan aikataulu

osakilpailut:

TO 1.10. klo 20.00 Bar Oliver Varissuon liikekeskus Kellonajat ovat kisan PE 9.10. klo 19.00 Akselin Tupa Littoistentie 48, Littoinen alkamisaikoja, joten TO 15.10. klo 19.00 Pub Vanha Varis Varissuon Liikekeskus ilmoittaudu hyvissä ajoin TO 22.10. klo 19.00 BassoVarissuon liikekeskus ja varaa omat kilpailuKE 28.10. klo 21.00 Ravintola Koivu Koivulan liikekeskus kappaleesi. TO 5.11. klo 20.00 Mr. Fox Vanha Hämeentie 105 (kaksi laulua / kilpailija) Finaali keskiviikkona 11.11. klo 21 alkaen Ravintola Koivussa

Salaista seuraa

044 5039683 2€/min, min velv 5min MissX PL102 Hki


12 - N:o 40 21.10.2009

Etuohjelman avainasiakkuudesta on sinulle paljon hyötyä. Paras etusi on henkilökohtainen pankkineuvoja, joka tuntee sinut ja on perillä tavoitteistasi. Avainasiakkuus tuo sinulle myös muita kullanarvoisia etuja tuotteista ja palveluista. Tule konttoriimme keskustelemaan Etuohjelmaan liittymisestä. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 ja varaa aika.

Hämeenkatu 5 Nordea nordea.fi

Teemme sen mahdolliseksi

Nordea Pankki Suomi Oyj

Tervetuloa Hämeenkadun konttoriin – saat etuja

kk40  
kk40  

kulmis, kulmakunta

Advertisement