Page 1

Itä-Turun ja Kaarinan oma kaupunkilehti jo 28 vuotta

Lähipoliisitoiminnan tulevaisuus huolettaa s. 5

Dreamdriver autokoulu

Dreamdriver B-KORTTI autokoulu

1200e B-KORTTI

850e

Aloitus huomenna tiistaina klo 16:15 yhteystiedot & muu Turuntie 9, 24240 Salo kurssitarjonta Puh. 040 5929 852 www.dreamdriver. www.dreamdriver.´

Keskiviikkona syyskuun 15. päivänä 2010

Sari Essayah viihtyy kirpputoreilla s. 11

Piia Koriseva pukeutuu nahkaan s. 13

N:o 37


2 - N:o 37 15.9.2010

As. Oy. Nummenkorvassa juhlittiin viisikymppisiä Tänä vuonna tulee täyteen 50 vuotta siitä, kun ensimmäiset asukkaat muuttivat As. Oy Nummenkorvaan. Kulttuuripääkaupungin hengen mukaisesti Nummenkorvan asukkaat kokoontuivat juhlistamaan taloyhtiön 50-vuotistaivalta lauantaina 4. syyskuuta taloyhtiön pihapiiriin. Entisiä sekä nykyisiä asukkaita saapui paikalle runsas joukko. Juhlavieraat saivat vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia siitä, miten Nummi ja Nummenkorva sekä asumiskulttuuri ovat muuttuneet 50 vuoden aikana. Taloyhtiö on rakennettu vuonna 1960, jolloin yhtiöön muutti paljon lapsia. Taloyhtiössä on erityisesti juhlavuoden kunniaksi pyritty tuomaan esille Nummen alueen historiaa ja yhdistää menneisyys ja nykyisyys osaksi taloyhtiön tulevaisuutta. Taloyhtiön 50-vuotisjuhli-

en teemana oli Kohtaamisia rappukäytävässä: Minkälainen ympäristö Nummi ja Nummenkorva on ollut elää ja asua? Millainen sen pitäisi olla? Uudet sekä vanhat asukkaat saivat kohdata toisensa mukavan yhdessäolon merkeissä ja vaihtaa

ajatuksia taloyhtiössä asumisesta. Isot pihapiirit, lasten leikkikentät ja vehreät puut sekä istutukset ovat luksusta, jota ei tarjota asukkaille jokaisessa taloyhtiössä. Nummenkorvalaiset ovat tyytyväisiä avariin pihoihin ja turvalliseen asuinympäristöön. Syytä juhlintaan siis oli. Juhlapäivä eteni hallituksen jäsenen, Anne Koskisen pitämän juh-

As Oy Nummenkorvan muistolaatta paljastettiin taloyhtiön juhlassa.

As Oy Nummenkorvan 50-vuotisjuhlille kokoontui runsaslukuinen määrä entisiä ja nykyisiä asukkaita.

lapuheen jälkeen muistolaatan paljastuksella sekä alusta asti Nummenkorvassa asuneiden henkilöiden kukittamisella. Nummenkorvassa on 176 asuntoa ja alkuperäisiä asukkaita on 16. Taloyhtiöllä oli suuri kunnia ojentaa ruusut pitkäaikaisille asukkaille kiitoksena yhteisistä vuosista.

Juhlan kruunasi herkullinen tarjoiltu hernekeitto ja pannukakku sekä kahvit. As. Oy Nummenkorva vaalii historiaa, mutta on myös päivittänyt taloyhtiön 2000-luvulle muun muassa kotisivujen myötä. Menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden yhdistämisen osalta taloyhtiön hallituksella

on edessään kunnianhimoinen tehtävä: Taloyhtiössä kerätään vanhoilta asukkailta valokuvia ja tarinoita, jotka julkaistaan myöhemmin taloyhtiön kotisivuilla, www.nummenkorva. fi, jossa kerrotaan kuvien avulla alueen asumiskulttuurista ja historiasta. Kotisivuille on nyt kerry-

Erä Solifer kuntolaitteita uskomattomaan hintaan! 50 kpl:n ERÄ! ISO LAADUKAS SOLIFER 4.7 KUNTOPYÖRÄ Iso digitaalinen näyttö, manuaalinen 8-portainen magneettivastuksen säätö, käsiantureista pulssinmittaus, matala nousukorkeus, käyttäjän max paino 120 kg

Nopea ehtii ensin! % ETUSI -50

20 kpl:n ERÄ! SOLIFER 2.7 TAITETTAVA KUNTOPYÖRÄ Pieneen tilaan taitettava kuntopyörä, magneettivastus, hiljainen ääni, käyttäjän maksimipaino 100 kg

% ETUSI -40

59.-

15 kpl:n ERÄ! SOLIFER 2.7 JUOKSUMATTO

%! ETUSI -60

(99.-)

198.(495.-)

99.-

30 kpl:n ERÄ! SOLIFER 2.7 CROSSTRAINER

Pieneen tilaan kokoontaitettavissa, magn. vastus, 8-portainen vastuksen säätö, digitaalinen näyttö, kämmenanturit pulssin mittaamiseen, käyttäjän maksimipaino 120 kg

% ETUSI -50

99.-

(199.-)

tetty nykypäivän tarpeisiin vastaavat ajankohtaiset tiedot yhtiöön ja toimintatapoihin liittyen ja tulevaisuudessa siellä pääsee ihastelemaan myös menneiden vuosien lumoa. Teksti: Anne Koskinen Kuvaaja: Teemu Pöntelin

Laatua kotiin edullisesti TefalOutlet-myymälästä: Tefal Express Kahvinkeitin - tippalukko - käyttötilavuus 10 kupillista (1,25l) - teho 1200 W

NYT ETU -50%

19,90

Tefal Mini Vedenkeitin

(39,90)

- tilavuus 0,8 l - automaattinen virrankatkaisu - ei käynnisty tyhjänä eikä ylikuumene - teho 2200 W

10 kpl:n ERÄ! SOLIFER 4.7 ISO CROSSTRAINER

Todella tukeva crosstrainer laite, magneettivastus, 8-portainen vastuksensäätö

% ETUSI -50

149.(299.-)

(199.-)

NYT ETU -50%

19,90

Tefal Simply Invent Leivänpaahdin

(39,90)

- teho 800 W - elektroninen 6-portainen paahtoasteen säätö - leipäpihdit sekä Hi-Lifttoiminto leipien nostamiseen

NYT ETU -50%

14,90

(29,90)

Huippu t e is ll u d e

ERÄT!

Kokoontaitettava runko - vie vähän tilaa, kolme eri juoksukulmaa, max juoksunopeus 12 km/h, käyttäjän maksimipaino 120 kg

Jännekatu 2, 20760 Piispanristi, puh. 010 424 4600, MA-PE 10-19, LA 10-16 Lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 5,9 snt/min, matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 16,9 snt/min

Jännekatu 2, 20760 Piispanristi, UUSI aukiolo: MA-PE 10-19, LA 10-16


15.9.2010 N:o 37 3


4 - N:o 37 15.9.2010 Itä-Turku, 15.9.2010

Syksyllä lähdetään ulos Olemme perinteiseen tapaan koonneet monipuolisen syyslehden, missä on monenlaisia vinkkejä sille, mitä syksyllä tekee ja mihin voi käyttää aikansa. Jokainen ymmärtää, miten tärkeää on pitää itsestä hyvää huolta. Kun kävelen muutaman kerran viikossa Varissuon, Pääskyvuoren ja Kohmon pitkää juoksu- ja kävelylenkkiä, vastaan tulee hyvin usein samoja ihmisiä eli heitä, jotka olen nähnyt jo vuosia sitten. Joukossa on useita tunnettuja ja kuuluisia turkulaisia. Ulkoilu ja itsestä huolen pitäminen on tärkeää, mutta elämässä on paljon muutakin kuin oman kunnon hoitaminen. Tässä lehdessä kerrotaan näistä muista tärkeistä asioista kuten esim. lemmikeistä, autoilusta, kirpputoreista, muodista, rakentamisesta, sisustamisesta, kouluista, yhdistyksistä jne. Todella paljon ja jos nyt joku sanoo, ettei tiedä, mitä

tekee, on syytä lukea tämä lehti läpi. Työväenopistokin alkaa tällä viikolla ja se tietää minulle saksan ja espanjan tunneilla käymistä. On aivan kuin sukeltaisin taas mukaan kouluun – vanhana äijänä! Televisio ja tietokone vievät jokaisen aikaa, mutta näihin laitteisiin käytettävä aika voidaan aina rajata. Jos haluan lukea saksaa tai kääntää espanjaa, suljen tvvastaanottimeni. Hyvät lukijat; hyvää syksyä kaikille, hoidetaan itsemme kuntoon ja harrastetaan niitä asioita, jotka ovat meille tärkeitä. Turku, Kaarina, Lieto ja Paimio ovat hyviä kuntia, joissa on mukava asua. Sitä paitsi kaikki suomalaiset tietävät, missä on Turku ja muut kunnat, jotka ovat sen rajanaapureita. Pekka Tauriainen pekka.tauriainen@kulmis.fi

Tarvitaanko Krossinkaarelta uusi yhteys Lakarintielle?

kyllä 32%

ei 68%

15 VUOTTA SITTEN

Lausteelle visioitiin siirtolapuutarhoja valmistelemaa lähiöuudistushanketta. Kulmakunta (6.9.1995) uutisoi seurakuntien jäsenmäärän kasvaneen vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vielä muutamaa vuotta aiemmin esimerkiksi Katariinan seurakunnasta erosi enemmän jäseniä kuin liittyi, mutta nyt muutosta kirjattiin ylöspäin. Lehdessä kerrottiin myös poliisipartion tekemästä yllättävästä löydöstä Nummenmäellä. Partion maanantai-iltapäivänä pysäyttämästä henkilöautosta löytyi konepistooli siihen sopivine lippaineen. Auton kuljettanut mies puhalsi alkometriin 2,8 promillen lukemat. Poliisi vei kuljettajan ja tämän kanssa autoilleen ystävän asemalle selvittämään konepistoolin alkuperää. Lauri Simola

TAPIO

Lukijoiden mielipiteet voi lähettää myös tekstiviestillä. Napakat viestit näppäilet numeroon 050-467 5935. Tekstiviesti maksaa vain normaalin operaattorimaksun, ei yhtään enempää. Kulmakunta pidättää oikeuden muokata tekstiä. KIRJOITTELE! • Johtajien ym. korkeat palkat eivät lisää luottamusta kyseisen henkilön pyyteettömyydestä työhönsä – eikö egoismi ole pahinta, mitä tärkeässä työssä voi tehdä? Kaikkien ihmisten palkat samalle tasolle, niin totuus ihmisten motivaatiosta selviää! Raha-motiivista syntyy kehno yhteiskunta! – Kati • Ehdotan, että ikäihminen saa jatkossakin pitää ajolupansa. Mutta kaikki yli 70-vuotiaat velvoitettaisiin varustamaan autonsa neljään suuntaan valaistulla kolmiolla. Muu vaara merkki –pyramidi muodossa. Se olisi etu ja suoja iäkkäille. Muu tieliikenne havaitsisi heidät ajoissa ja antaisi tilaa. • Myrskyt kaatavat jatkuvasti puita sähkölinjoille. Eikö voisi noita mamuja laittaa linjaraivareiksi, vaikeasti työllistettäviä kun ovat. Nimim. Hiilijalanjälki

Viime viikolla kysyimme:

Turun ensimmäinen apulaisasemakaava-arkkitehti Jukka Paaso hahmotteli Kulmakunnassa (30.8.1995) Lausteen kasvojen kohotusta. Paaso katsoi, että Laustetta voisi elävöittää muun muassa siirtolapuutarha-alueella ja suihkulähteitä rakentamalla. - Maistraatinkadun varren parkkipaikkavyöhykkeen voisi muuttaa siirtolapuutarhoiksi. Monellakaan ei ole kesämökkiä tai venettä, jolloin he voisivat vuokrata kotinsa läheltä oman palstan, Paaso visioi. Paaso myös katsoi, että lähiöissä pitäisi huomioida koko elämänkaari, eikä ainoastaan ihannoida nuoruutta. - Lähiöissä on ajateltu ainoastaan lasten ja lapsiperheiden tarpeita. Vanhuksille lähiöillä ei ole tarjottavana mitään, Paaso kritisoi. Visiot olivat osa Paason

Mielipiteet myös tekstiviestillä

• Parannetaanko Varissuon mainetta? Pulsujen eli puliukkojen eli alkoholistien ”pubi” on Itäkeskuksen, kirkon ja entisen leikkipuiston vieressä, lähellä koululaistenkin päivittäistä kulkutietä. Varoittavana esimerkkeinä vai mallikasvatustako? • Maahanmuuttajat ja suomalaiset kulkevat telkkariohjelmassa kerrotun mukaan omissa porukoissaan eivätkä välitä toisistaan. Varissuolla ja Lausteella on kaikenlaista projektia ja tapahtumaa, joilla koitetaan lisätä ihmisten kanssakäymistä. Ihan turhaa puuhaa, jos he eivät kerran halua olla tekemisissä toistensa kanssa.

LUKIJALTA

Hallituksen linjaukset kurittavat pientaloasukkaita Pientaloasukkailla on edessään kovat ajat, sillä maan sinivihreän hallituksen linjaukset ovat nostamassa elämiseen ja asumiseen liittyviä kustannuksia monin tavoin. Nousussa ovat lämmityskulut, kiinteistövero, jäte- ja vesimaksut. Erityisesti verotusratkaisut tulevat kirpaisemaan pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä sekä esimerkiksi leskeytymisen myötä yksin asumaan jääneitä eläkeläisiä. Jokunen aika sitten hallitus poisti työnantajilta KELAmaksun pohtimatta sitä, miten uudistus rahoitetaan. Nyt hallituksen epäonnistuneen verotuspolitiikan maksumiehiksi ovat päätymässä mm. pientaloasukkaat. Energiaveron korotuksella ollaan nyt kompensoimassa KELA-maksun poistosta aiheutunutta lovea budjetissa. Energiaverojen myötä pientalojen lämpölaskut ovat nousemassa tuntuvasti. Hallituksen veroratkaisut johtavat myös siihen, että verotuksen painopiste on siirtymässä kuntiin ja kohti tasaveroa. Tämä on erittäin kyseenalainen ja epäoikeudenmukainen linjaus, sillä

rikkaat eivät pääomatuloista joudu maksamaan kunnallisveroa, mutta pienituloisimpia ja varsinkin lapsiperheitä kuntien veronkorotukset kirpaisevat. Monissa kunnissa kautta maan on jouduttu nostamaan kuntaveroa, joka on luonteeltaan tasaveroa. Oikeudenmukaisempi ratkaisu olisikin laajentaa ja lisätä progressiivisen verotuksen käyttöä, jossa jokainen maksaa porrastetusti maksukykynsä mukaan. Veroratkaisujen myötä kunnat ovat talousahdingossaan joutuneet nostamaan myös kiinteistöveroaan tänä vuonna. Nousua on tiedossa myös jäte- ja vesimaksuihin. Hallituksen ratkaisut tuntuvat kohtuuttomilta, kun ottaa huomioon vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen. Turussa telakan alasajon myötä työttömyys tulee ennusteiden mukaan nousemaan jopa 20 prosenttiin ja vaikuttamaan laaja-alaisesti koko Turun seutukuntaan sekä Varsinais-Suomeen. Asuntolainat ja kasvava työttömyys yhdistettynä asumiskustannusten nousuun ajaa lapsiperheet ja muut pienituloiset pientalo-

asukkaat ahtaalle. Tilannetta ei helpota myöskään tuntuvat korotukset palvelumaksuissa. Nousussa ovat sekä terveyskeskusmaksut että päivähoitomaksut. Kohta meillä maksetaan jopa sairaanhoitajalla käynnistä. Ympäristöverotuksella voidaan ohjata tuotantoa ja kuluttamista kestävämpään suuntaan, mikä on suotavaa. Verotusta ei pidä kuitenkaan toteuttaa niin, että siitä muodostuu rangaistuksen omainen pakkomaksu, joka ei huomioi verotuksen sosiaalisia ja inhimillisiä näkökulmia. Eikä sitä pidä käyttää toisaalla tehtyjen virheiden paikkauksiin. Erittäin mieluisa ratkaisu olisi esimerkiksi tukea ja kannustaa voimakkaammin vanhojen öljykattiloiden vaihtoa pelletti- tai maalämpöjärjestelmiksi. Mirka Muukkonen Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu (vas)

Rikosuhripäivystyksen käyttö kasvaa Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tukipalvelujen käyttö on jo vuosia ollut kasvussa ja kasvu jatkuu edelleen. Viimeisen puolen vuoden aikana henkilökohtaisen tuen ja yksittäisten kontaktien määrä on kasvanut merkittävästi.

edellisvuotta enemmän. Lounais-Suomessa henkilökohtaisia tukisuhteita oli 87, kun vastaava luku edellisvuonna oli 77). Samanaikaisesti yksittäisten tapaamisten ja yhteydenottojen määrä on kasvanut yli 40 prosenttia. Kasvu on merkittävä ottaen huomioon palvelun resurssit. Kasvun syyksi ei voi arvioiKasvu tullut da lisääntynyttä rikollisuutta, tietoisuuden vaan pikemminkin kansalaislisääntymisestä ten tietoisuuden lisääntymistä tarjolla olevasta palveluta. Henkilökohtaisia tukisuhteita Palvelun tarve ja tarjonta oli yli 802 mikä on 44 kohtaavat koko ajan parem-

min, mikä suurelta osin johtunee viranomaisten, erityisesti Poliisin kanssa tehtävän yhteistyön kehittymisestä.

Tietoa kaivataan RIKU tuottamien tukipalveluiden tavoitteena on tukea kohderyhmän selviytymistä kokemastaan ja varmistaa heidän oikeusturvansa toteutumista. Palvelut tuotetaan pääosin ammatillisesti ohjattuna vapaaehtoistyönä. RIKUn asiakkaat kaipaavat

usein tietoa rikosprosessin eri vaiheista, rikoksen uhrin oikeuksista, kriisipalveluista sekä haluavat keskustella jonkun asiaa ymmärtävän kanssa kokemastaan. RIKU on vuonna 1994 aloitettu pääosin Raha-automaattiryhdityksen rahoittama yhteistyöhanke, jota toteuttavat Ensi- ja turvakotienliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Kirkkohallitus, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto Unioni.


UUTISET

Lähipoliisitoiminnan tulevaisuus huolettaa itäturkulaisia

Varissuon ja Lausteen asukkaiden huoli lähipoliisitoiminnan tulevaisuudesta yllätti komisario Kimmo Kulmalan. Kulmala lupasi, ettei alueita jätetä heitteille, vaikkei poliisi näy katukuvassa enää entiseen tapaan. Epävarmuus Itä-Turun lähipoliisitoiminnan ympärillä on kytenyt siitä asti, kun Lausteen aluepoliisi Mika Salosen virkapaikka siirrettiin Kaarinaan viime vuodenvaihteessa. Edellistorstaina pidetyssä Varissuo-Lausteen yhdyskuntatyöryhmän kokouksessa Varissuon aluepoliisi Vesa Jauhiainen totesi, että Salosen siirto on jo näkynyt Lausteen katukuvassa muun muassa lisääntyneenä ilkivaltana ja moporallin kiihtymisenä. Yhdyskuntatyöryhmän vieraaksi saapunut komisario Kimmo Kulmala VarsinaisSuomen poliisilaitokselta kuunteli tarkkaavaisesti ryhmäläisten huolta alueiden lähipoliisipalveluiden tulevaisuudesta. Kulmala kertoi olevansa yllättynyt Varissuon ja Lausteen lähipoliisipalveluiden ympärillä käytävästä keskustelusta. - Toivottavasti voin hälventää huolta toteamalla, etteivät Varissuo ja Lauste jää heitteille. Palvelut eivät tule häviämään, vakuutti Kulmala. Kulmala alleviivasi poliisin tunnettuuden merkitystä: tutut kasvot tuovat turvaa ja tuttu poliisi tuntee alueensa asiat satunnaisesti paikalla käyviä partioita paremmin. Samaan hengenvetoon hän

takaiseen. Kun koko Varsinais-Suomessa on tänä päivänä 527 vakituisessa virassa toimivaa poliisia, oli 20 vuotta sitten ainoastaan Turussa 400 poliisia. - En voi luvata, että Jauhiainen pystyy tulevaisuudessakaan tekemään kaikkia työtuntejaan ainoastaan Varissuolla, Kulmala totesi Varissuon aluepoliisin työvuoroista resursseihin vedoten. - Priorisointia on tehtävä, kun on pakko, Kulmala perusteli ja muistutti, että poliisin pitää näkyä muuallakin päin Varsinais-Suomea kuin Varissuolla ja Lausteella. Kulmala muistutti, että poliisin on muututtava yhteiskunnan mukana. Poliisiin voi nykyisin ottaa yhteyksiä esimerkiksi sosiaalisen median kautta tai sähköpostitse. Akuuteissa tapauksissa pitää tietysti aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Yhdyskuntatyöryhmäläisten huoli lähipoliisitoiminnan tulevaisuudesta ei tuntunut hälvenevän Kulmalan vakuutteluiden myötä, vaikka ymmärrys poliisin rajallisia resursseja kohtaan ehkä lisääntyikin. Lauri Simola Komisario Kimmo Kulmala Varsinais-Suomen poliisilaitokselta kuunteli vakavana VarissuoLausteen yhdyskuntatyöryhmän huolia alueiden lähipoliisitoiminnan tulevaisuudesta.

Tarvitaanko lähiöihin lisää poliiseja?

kuitenkin muistutti poliisin Poliisin resurssien kehityk- vertailemalla nykytilannetta rajallisista resursseista. sestä saa hyvän käsityksen muutaman vuosikymmenen

Vastaa osoitteessa: www.kulmis.fi.

15.9.2010 N:o 37 5

Varissuon kirjasto aukeaakin lokakuussa

Kulmakunta (8.9.) kertoi virheellisesti Varissuon kirjaston avanneen ovensa jo viime viikon maanantaina. Toukokuussa sulkenut Varissuon kirjasto aukeaa kuitenkin vasta maanantaina 4. lokakuuta kello 10.00. Toimitus pahoittelee virhettä.

Kova ylinopeus Halistentiellä

16-vuotias kevytmoottoripyöräilijä jäi kiinni hurjasta ylinopeudesta Halistentiellä varhain sunnuntaiaamulla. Kello 02.47 kiinni jäänyt kuski ajoi 104 kilometrin tuntinopeutta 40 kilometrin nopeusrajoitusalueella. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, koska hänellä oli vain Mluokan kortti.

Humalainen mopolla ojaan

Päihtynyt mopoilija oli liikenteessä Kaarinan Kartanontiellä lauantaiyönä. Mopoilija ajoi ojaan kello 01.45 aikaan. Mopoa ajanut 16-vuotias poika puhalsi poliisin alkometriin 0,86 promillen lukemat ja hänet määrättiin ajomonille iloa tuottanut mini- kieltoon rattijuopumuksesta kuriin edes vartioinnilla. tän päivä- ja iltakäytön takia. monikulttuurisuus. – Ehkä oppina tästä on se, Ministadionille olisi ottajia – Tämä täyttyisi myös stadion päädyttiin purka- epäiltynä. että ministadionia ei ole ainakin Lausteella. SInkko- Lausteella, mutta en lähde maan. – Mutta kentän käyttö järkevää sijoittaa asutuksen nen ymmärtää tämän hyvin, ennakoimaan, minne minikarkasi käsistä, eikä muuta lähelle. Koulun läheisyys kui- sillä Varissuolla sijoituspe- stadion lopulta sijoitetaan. tenkin olisi perusteltua ken- rusteena oli muun muassa Sinkkosta harmittaa, kun vaihtoehtoa ollut näköpiirissä. Ministadionin aitaaminen ei ollut Turun normaalikoulun rehtorin Veli-Matti Hakasen mieleen eikä Sinkkonenkaan ole innostunut aidan rakentamisesta pallokentän ympärille. – Uskon, että löydämme ministadionille soveltuvan Jösse Sakonkadun ja Hintpaikan, ettei meidän tarvitse sankujan risteyksessä sunalkaa vankilaa rakentaa. Täy- nuntaiaamuyöstä kulkenut tyy muistaa myös massiivi- 50-vuotias mies joutui yllätsen aidan rakentamiskustan- täen hyökkäyksen kohteeksi. nukset. Sinänsä ministadioMiehen kimppuun käytiin nin aitaaminen on mielenkiin- takaapäin kello 02.40. Uhri toinen kysymys, mutta eivät- kaatui kasvoihin osuneen isköhän nuoret keksi keinot kun seurauksesta maahan. päästä aidan yli pelaamaan. Hyökkääjä iski maassa maTenniskentillä aidat eivät kaavaa miestä vielä uudelole juurikaan joutuneet kärsi- leen. Toisen iskun jälkeen mään asiattomien pelaajien hän vei uhriltaan Nokian käsissä. Kysymys lieneekin matkapuhelimen ja lompaenemmän siitä, että tennis- kon. Hyökkääjäksi epäilty mies Norssin ministadion oli kesäaikana kovassa käytössä. Yöpelaamisen takia kenttä jouduttiin kentillä aidan tarkoitus on purkamaan ja uutta sijoituspaikkaa etsitään. Kuvan pelaajat harrastivat jalkapalloa sallittuna pitää pallot kentällä, eikä on noin 30-vuotias ja pituupelaajat poissa. aikana. deltaan 175 senttiä.

Ministadionin sijoituksesta päätetään aikaisintaan joulukuussa Turun normaalikoulun pihalta purettu ministadion saa odottaa päätöksiä uudesta sijoituspaikastaan vuoden vaihteen tietämille. Turun liikuntatoimenjohtaja Arto Sinkkonen sanoo, että parhaillaan liikuntapalvelukeskus kokoaa ehdotuksia stadionin uudeksi sijoituspaikaksi. – Olemme saaneet lukuisia yhteydenottoja eri puolilta kaupunkia. Kokoamme ehdotukset yhteen ja päätämme ministadionin paikasta siten, että lumien sulettua se päästään asentamaan paikoilleen. Sinkkosen mukaan päätöksiä voidaan odotella aikaisintaan joulukuussa. – Päätöksen pitää olla tehtynä viimeistään helmikuussa, jotta valmistelevat työt ehditään tehdä ennen stadionin asentamista. Ministadion sijoitettiin toukokuussa Varissuolle, mutta se piti purkaa jo kolmen kuukauden käytön jälkeen. Syynä oli pienen joukon yöpelaaminen, joka häiritsi naapurustoa ja jota ei saatu

Mies hakattiin ja ryöstettiin


6 - N:o 37 15.9.2010

AUTOILU

Vesiliirto vaanii autoilijaa Liikenneturva muistuttaa tielläliikkujia vaanivasta vesiliirron vaarasta. Sadekelillä kaikkein oleellisinta on sovittaa ajonopeus olojen mukaiseksi. Märällä tiellä ei voi turvallisesti käyttää yhtä kovia nopeuksia kuin kuivalla kelillä, vaikka renkaat olisivatkin erinomaisessa kunnossa. Vesiliirto on kuitenkin mah-

dollista välttää renkaiden kunnosta huolehtimalla. Rengasasiantuntijat pitävät neljän millimetrin urasyvyyttä sadekelillä turvallisuusminiminä, vaikka lain vaatima urasyvyys on kesärenkaissa ainoastaan 1,6 milliä. Vesiliirron välttämiseksi kannattaa varoa urissa ajamista, ohittamista, vauhdi-

kasta kaarreajoa sekä nopeita kiihdytyksiä ja jarrutuksia. Vesiliirtoon joutuville Liikenneturva tarjoaa kolmea neuvoa: ota rauhallisesti, paina kytkin pohjaan, pidä ohjaus kulkusuuntaan. Vesiliirrossa ollessaan auto ei ohjaudu, joten ohjauspyörän käänteleminen on turhaa. Kun pitävyys palautuu, voi auto

ohjautua rajusti pyörien osoittamaan suuntaan. Tällöin on vaara, että auto ohjautuu päin vastaantulevaa liikennettä. Vesiliirron aikana ei myöskään pidä kiihdyttää tai yrittää jarruttaa, sillä kummassakin tapauksessa pito huononee entisestään.

Vesiliirron voi välttää varmimmin, kun sovittaa ajonopeutensa olojen mukaiseksi. Märällä tiellä ei kannata ajaa yhtä kovalla nopeudella kuin kuivalla kelillä.


Joka vuosi jää kiinni noin 25.000 rattijuoppoa Liikenneturvan mukaan huomattava osa rattijuopoista jää kiinni ajotapavirheiden, liikennevahinkojen ja liikennerikkomusten seurauksena. Rattijuoppojen kiinnijäämisriskiä lisäävät myös poliisin ratsiat. Vuosittain poliisi puhalluttaa kaikkiaan lähes kaksi miljoonaa kuljettajaa Suomessa kärähtää vuosittain noin 25.000 rattijuoppoa. Veren alkoholipitoisuuden nostaminen yli rattijuopumuk-

sen promillerajan, eli 0,5 promillen, tarvitaan keskimäärin kolme alkoholiannosta. Yksi alkoholiannos on esimerkiksi pullo keskiolutta, 12 senttilitraa viiniä tai neljä senttilitraa viinaa. Yhden alkoholiannoksen palaminen kestää noin kaksi tuntia. Liikenneturva muistuttaa, että kuljettajan on oltava tarkkana vielä alkoholin poistuttuakin, sillä krapula alentaa monin tavoin ajokykyä.

AUTOILU

15.9.2010 N:o 37 7

Bensamittari näyttää nollaa, mutta matka vaan jatkuu

Hätäkeskukset saavat melkein miljoona turhaa puhelua Hätäkeskuksissa otettiin viime vuonna vastaan noin 4,2 miljoonaa ilmoitusta, joista hätäpuheluiden osuus oli noin kolme miljoonaa. Kaikista käsitellyistä ilmoituksista 42 prosenttia välitettiin eri viranomaisille, joista poliisin ja sairaankuljetuksen osuus oli 93 prosenttia. Vuonna 2009 hätäkeskuksiin tulleista puheluista noin 880.000 luokiteltiin sinne kuulumattomiksi. Suurin osa puheluista oli tahattomasti väärään paikkaan tulleita, mutta tahallisten ja ilkivaltaisten puheluiden määrä 130.000 kappaletta on huolestuttavan suuri. Lisäksi poliisin vanhaan hätänumeroon tulee edelleen noin 30.000 puhelua vuosittain. Jokainen turha puhelu haittaa hätäkeskusten perustehtävää, kiireellisten ilmoitusten edelleen välittämistä sekä toimintaohjeiden antamista hädässä oleville ja heitä avustaville. Hätäkeskuslaitos teetti viime vuoden marraskuussa hätäkeskuspalvelujen tunnettuutta koskevan tutkimuksen. Yksi haastattelututkimuksen kysymyksistä koski tilannetta, jossa vastaaja kuulee naapurista lapsen avunhuutoja ja väkivallan ääniä.

Yllättävän suuri osa vastaajista, joka neljäs ei soittaisi tässä tilanteessa hätänumeroon. Vielä enemmän vääriä vastauksia tuli kysyttäessä toimimista tilanteessa, jossa näkee selvästi humalassa olevan lähtevän ajamaan autoa. Yli kolmasosa ei soittaisi hätänumeroon. Poliisi korostaa, että lähes kaikki poliisille tulevat hälytystehtävät kulkeutuvat hätäkeskusten kautta. Poliisiasemien palvelupäivystyksissä vastataan mahdollisuuksien mukaan kiireettömiin kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin. Puhelimien ruuhkautuessa sähköinen yhteydenottokanava toimii osoitteessa palaute. varsinais-suomi@poliisi.fi. Poliisiasemien yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta www.poliisi.fi/varsinais-suomi. Odottavan aika tuntuu usein pitkältä - avuntarvitsijan vieläkin pidemmältä. Hätäkeskuksiin soitettujen turhien puheluiden määrän ohella tärkeitä puheluita jää myös soittamatta. Hätänumeroon 112 pitää soittaa silloin, kun tilanne edellyttää poliisin, sairaankuljetuksen tai pelastuslaitoksen välitöntä apua.

Uusien autojen bensamittarit näyttävät jäljellä olevan ajomatkan kilometreissä.

Useimmista uusista autoista löytyy bensiinimittari, joka kertoo kuinka monta kilometriä tankissa makaavalla bensamäärällä vielä pääsee. Jääkö auto välittömästi tienposkeen, kun mittarin lukemaksi pyörähtää nolla, Autotuojat ry:n tekninen asiamies Mikael Rehula? - Tehtaiden insinöörit tuntevat ihmisluonnon sen verran

hyvin, että turvamarginaalia löytyy ihan mukavasti, eli matkaa voi jatkaa, vaikka mittari näyttää nollaa. Kuinka pitkään ”tyhjällä tankilla” vielä uskaltaa ajaa? - Tarkkoja kilometrimääriä on hirveän vaikeaa arvioida. Itse olen ajanut mittarin nollille, minkä jälkeen 60 litran tankki on vetänyt 55 litraa.

Kumpi on käyttäjän kannalta parempi, perinteinen tankkimittari vai jäljellä olevat kilometrit kertova mittari? - Kyllä jäljellä olevan ajomatkan näyttävä mittari on käytännöllisempi. Tankkimittari saattaa olla epätarkempi. Lauri Simola


AUTOILU

8 - N:o 37 15.9.2010

Auton sähköjärjestelmän vika tulee täytenä yllätyksenä

TERVETULOA KOTIMAISELLE KATSASTUSASEMALLE

WP-Katsastus Oy Tuulissuontie 34, LIETO, puh. (02) 436 4300 www.wp-katsastus.fi

Av. ma-pe klo 8-17

Suomen sääolosuhteet pistävät autojen sähköjärjestelmät koville.

Sähkölaitteiden määrä autoissa on kasvanut ja sähköviat samassa suhteessa. Uuden auton omistajan on vaikea varautua sähkövikoihin varsinkin, kun ne usein tulevat täytenä yllätyksenä.

TurvallisesTi sYKsYN Teille.

Ä RAJOITETTU ESRARJOJA KESÄREngAS

-50%

SVH:STA

Avanti, Ahtonkaari 3, Lieto Puh. 010 666 9870 www.priimarengas.com Avoinna ark. klo 8.30–16.30

N

äyttää siltä, että autojen sähköviat ovat lisääntyneet viime vuosina. Ne ovat autoilijan kannalta ikäviä, koska tien päällä ei varsinkaan nykyautoille pysty tekemään mitään, ei itse eikä välttämättä ammattilainenkaan. Jouni Hakamäki VarsinaisSuomen Autosähkö Oy:stä muistuttaa, että kaikki on suhteellista. – Suhteessa autojen sähkövikoja ilmenee sama määrä

kuin ennenkin, mutta kun sähkölaitteiden määrä autoissa on kasvanut, myös vikojen määrä on lisääntynyt. Aikaisemmin sähköviat olivat korjattavissa tien päällä, mutta eivät enää. Sähkövikojen esiintymisessä on merkki- ja mallikohtaisia eroja. Jos jotakin automallia on tuotu Suomeen vain muutama kappale, ei valmistajaa kiinnosta, miten auto selviytyy Suomen hankalista keliolosuhteista.

– Jotkut autot vain ovat heikompilaatuisia ja huonot liitokset hapettuvat.

Mukavuus lisää vikoja Autoliiton teknisenä asiantuntijana toiminut Hannu Mäkilä toteaa, että osa sähkövioista johtuu huolimattomasta työstä. Silti sääolosuhteet rasittavat sähköjärjestelmää eniten. – Autoa ei ole välttämättä testattu olosuhteissa, joissa on


AUTOILU joko 40 astetta lämmintä tai 40 astetta pakkasta. Lisäksi meillä on kosteaa. Sähkölaitteiden määrän kasvaessa autoihin on tullut mukavuutta lisää, mutta toisaalta vikaherkkyys on kasvanut. Autoilija ei pysty juurikaan varautumaan ennakolta auton sähkövikoihin, ja yleensä ne tulevat täydellisenä yllätyksenä. Hakamäen mukaan oikeastaan ainut keino varautua vikoihin on pitää mukana puhelinnumero, josta voi pyytää apua. Tien päälle sammahtanutta nykyautoa ei oikein uskalla edes käynnistää akkukaapeleilla, kun virtapiikit saattavat rikkoa laitteita. Jotkut taksit pitävät mukanaan apukäynnistintä, jolla voi saada hyytyneen auton heräämään. – Auto kannattaa kuitenkin viedä vielä autosähköliikkeeseen tarkistettavaksi, jotta selviää, onko akussa vikaa. Tarvittavat mittaukset tehdään muutamassa minuutissa, Hakamäki sanoo.

Rocket Motors tunnetaan paremmin Amerikassa kuin Suomessa Kuuden vuoden ikäinen turkulais-kaarinalainen bändi Rocket Motors ei aivan ole profeetta omalla maallaan. Bändin pari vuotta sitten julkaistu levy on herättänyt myönteistä huomiota meilläkin, mutta radiosoiton suhteen amerikkalaiset ajavat komeasti ohi. Levy on soinut radioasemilla Kaliforniasta Ohioon. Myös Euroopassa levy on päässyt radioaalloille. Tuorein sulka hattuun on Australiasta, jossa Adelaidessa sijaitseva radioasema on soittanut kerran Rocket Motorsin kappaletta. – Minä lopetan, kun koko maailma on valloitettu ja musiikkimme on soinut kaikilla mantereilla. Nyt kolme on hanskassa, kitaristi Les Talkin veistelee. Rocket Motorsin musiikki edustaa undergroundia, ja kun bändi vielä soittaa ainoastaan instrumentaalimusiikkia, kappaleita on vaikea saada Suomessa radiosoittoon. Amerikass on toisin. – Siellä on paljon tiettyihin musiikkityyleihin erikoistuneita asemia, ja sieltä mekin olemme saaneet aikaa, sanoo Talkin. – On se kumma, että Suomessa ei kukaan noteeraa kuin vasta sitten, kun on huomattu ulkomailla, rumpali Hairy Lou ihmettelee.

Alueen parhaat jutut

Valmiustilat kuluttavat Autoissa on paljon laitteita, jotka syövät virtaa auton ollessa sammutettuna. Esimerkiksi auton kello ja radion muisti kuluttavat koko ajan sähköä. Mikäli laitteet toimivat, kulutus ei rasita akkua. – Valmiustilat kuluttavat sähköä 0,2 ampeeria. Auton pitäisi lähteä vielä käymään, vaikka se seisoisi viikon käyttämättä. Jos kulutus on suurempaa, on tarpeen etsiä syy kulutukseen. Yleensä sähkövika ei katkaise matkantekoa kokonaan. Hakamäki kertoo, että nykyautot siirtyvät viansietotilaan ja autoilija pääsee sillä vielä korjaamolle. – Korjaamolla vikakoodit puretaan testerillä ja saadaan suuntaa antava näkemys siitä, missä vika piilee. Toisinaan vika on selkeä ja löytyy testerillä helposti. Toisinaan uusistakin autoista joudutaan etsimään vikaa, ja vain kokemus auttaa vian löytymisessä, selvittää Hakamäki.

W V

Mihin verrataan? Rocket Motorsin primus motor Huge Waxer on kova vanhan musiikin diggari ja hän kokosi bändin, jonka kokoonpano on rumpaleita lukuunottamatta pysynyt samana alusta lähtien. Kun Les Talkinia ja Hairy Louta pyytää määrittelemään

Rocket Motorsin pojille tulee nykyään kunnon hiki keikoilla.

yhtyeen musiikillisen linjan, miesten naamat vetävät vakaviksi. Rocket Motors olisi helppo luokitella surf-bändiksi, mutta kun kyse ei ole pelkästään siitä. Lähin vertailukohta lienee Laika & The Cosmonauts. Miehet nyökyttelevät varovaisesti ehdotukselle huuliharppukostaja kohtaa Siperian. – Pakkokin meitä on varmaan verrata Laikaan, sillä se oli surf-bändi, joka soitti tyylirajoja rikkoen, Hairy Lou pohtii.

Lisää keikkoja hakusessa Rocket Motors on saanut kehuja erityisesti keikoistaan, joilla yhtyeen latautuneisuus pääsee kukkaansa. Aiemmin yhtyeen repertuaariin kuului seesteisempiä kappaleita ja Les Talkinin mukaan tilanteeseen haluttiin saada muutos. – Jossain vaiheessa huomasin miettiväni lavalla, varasinko jo auton huollon. Nyt keikka on mennyt hyvin, jos tuntuu, että

enää ei irtoaisi yhtään biisiä. Tämä muutos oli piristysruiske bändille. Levy-yhtiöt ovat esittäneet yhteistyötä vielä vapailla markkinoilla toimivalle yhtyeelle, mutta toistaiseksi bändi on päättänyt toimia omillaan. – Tarkoituksemme on saada lisää keikkoja, ja vaikka uusin levy on vielä ilmestymättä, seuraavaakin varten on jo tehty kaavailuja. Varmaan meidän olisi tarpeen vähän uusiutuakin, Les Talkin miettii. Rocket Motorsin jäsenet tekevät päivätöitä, joten elanto ei ole kiinni bändin pyörittämisestä. – Se antaa meille tiettyjä vapauksia, mutta liittyy siihen rajoitteitakin. Emme pysty lähtemään keikalle milloin tahansa ja minne tahansa, Les Talkin sanoo. – Silti olisi kiva käydä katsomassa vaikkapa Saksassa, olisiko siellä kysyntää meidän bändillemme, Hairy Lou haaveilee.

NOPSA

www.lansiauto.fi

Varastossa olevat vene.magneetti. trailerit syyshinnoin! www

fi

(ovh 943€)

849,-

Esimerkkejä vaunuistamme: Jarruton venetraileri Thule 604U vene 4,6 m, kantavuus 510 kg, kokonaismassa 600 kg Jarrullinen venetraileri Thule 1308 vene 6,6 m kantavuus 1030 kg kokonaismassa 1300 kg

(ovh 2813€)

2549,ä, Pidä kiirett on ja u n u va rä pe ä! er tu rajoitet

Kysy myös lavallisia peräkärryjä!

Hinnat ei sisällä rekisteröintiä!

Länsiauto Oy, Magneetti Turku Raisiontie 93 | 21280 Raisio ma-pe klo 7.00-17.00 Puh. 046 714 6550

15.9.2010 N:o 37 9

Magneetti Turku

Huolto


10 - N:o 37 15.9.2010

ELÄIMELLISTÄ MENOA

Iso koira on kuin turvahihna Kun ulkona liikkuu suuren koiran kanssa, ei tarvitse pelätä ketään. Rottweiler on vanha koirarotu, joka herättää kunnioitusta. Sen takia ei ole exlittoislainen Pia Palmgren, 29, koiraansa ostanut vaan se tulee kodin perintönä. Isäkin on kova koiramies. Pian isä, Olli-Pekka Palmgren, muistelee tyttöään 2-vuotiaana, jolloin hän nukkui kotitalonsa pihalla. - Koira katsoi sitä ja odotti, kunnes tyttö heräsi. Koira katsoi myös, ettei Pia Palmgren päässyt ulos yksin. Kaikilla koirilla on suojeluvietti, mutta rottweilerilla erityisesti, O-P muistelee. Haritussa asuva Pia käy usein kotona. Kaksivuotias koira osaa nauttia myös elämästä ja laiskuudesta. Se nukkuu mielellään sängyssä,

kiinni ihmisen vieressä. Ja nauttii levosta.

Koulutus a ja o Ennen kuin koira kasvaa aikuiseksi, se pitää opettaa ja kouluttaa perusteellisesti. Peruskoulutus on oltava ja siinä on tultava heti selväksi, kuka on laumanjohtaja. Koulutus on hyvin vaativa, mutta myös päivittäinen liikunta vie voimia. Aamulla ja päivällä tunti käyntikertaa kohden ja illalla vielä 2-3 tuntia eli yhteensä jopa neljä tuntia päivässä, joskus vieläkin enemmän. - Koira on lopulta hyvin väsynyt. Tykkään itsekin liikkua, eikä se ole pakkoliikuntaa, mielenterveys- ja päihdetyötä tekevä Pia kertoo. Hän opiskelee urheilukoirahierojaksi. Koulu kestää puolisen vuotta. - Koira tuodaan hierojalle, paikat menevät jumiin ihan niin kuin ihmiselläkin. Haluan tehdä muutakin työtä kuin hierontaa ja siksi haen myös klinikkaeläinkouluun, Pia kertoo. Ajatuksena ja haaveena olisi saada oma yritys esim. koirahoitola joskus.

Jos Pialla on kiireitä, hän tuo koiran kotiinsa, Littoisiin. Isän mukana koira viilettää mielellään pitkiä kävelylenkkejä.

Jokainen on koulutettava Vanhimpiin koirarotuihin kuuluva rottweiler on peräisin roomalaisvallan ajoilta, jolloin niitä pidettiin paimenina ja karjanajajina. Koira on vankkarakenteinen, ei raskas eikä kevyt eikä korkearaajainen vaan ilmava. - Sopusuhtainen, tanakka ja vahva olemus ilmentää suurta voimaa ja kestävyyttä, Palmgrenit sanovat. ja kehuvat koiraansa halukkaaksi treenaamaan. - Olen tiukka mutta lempeä. Mitä hiljaisemmalla äänellä annan käskyn, sitä paremmin se menee perille, Pia naurahtaa. Jos ostaa tai saa koiran, se on koulutettava. Myös kannattaa harkita pitkään koirarodun valinnassa. - Kun koira koulutetaan, siitä tulee yhteinen, liikuntakelpoinen koira. Jos maalla on pihakoira, pitää sekin opettaa

yhteiskuntakelpoiseksi koiraksi, Pia kertoo. Jos omistaja ei ole kouluttanut koiraansa, aiheuttaa se yleensä vaaratilanteita. Rottweiler on iso ja vahva koira, joka vaatii perusteellisen koulutuksen, paljon aikaa erinäisiin aktiviteetteihin ja luottamuksen löytymiseen omistajaan.

Entäs luonnevikainen? Koirankasvattajan mukaan harvoin luonnevikaa on itse koirassa vaan pikemminkin omistajassa. - Omistaja saattaa lyödä koiraa, on aggressiivinen, eikä osaa kouluttaa johdonmukaisella tavalla. Ruoka sekä Pihalla koira tottelee isäntäänsä, tässä Pia ja hänen isänsä Ollihuolenpito pitää antaa sille Pekka odottavat veljeltä käskyä. kuin ihmiselle. - Minua häiritsee se, kun moni ketä ei rodusta tiedä, kadun toiselle puolelle, kun pitää, että rottweiler on paha ja rottweiler tulee vastaan, ja se aggressiivinen rotu. Jos esim. jos mikä pistää minua ärsyttäpieni rotukoira on purrut jota- mään suuresti, Pia kuvailee. kuta, siitä ei kirjoiteta mitään Jos koira todella suuttuisi, iltapäivälehdissä, mutta jotkut sen purenta on kova. Pihlakoirat noteerataan aina - erito- koira painaa noin 42 kiloa ja ten juuri rottweiler. massaa tulee vielä 3-ikävuo- Kaduilla kun kuljen, jot- teen asti. kut vastaantulevat vaihtavat Pekka Tauriainen


15.9.2010 N:o 37 11

Sari Essayah on ahkera kirpputorikävijä Sari Essayah saapuu Salon Seudun Suurkirppiksen pihalle miehensä kyyditsemänä. Mukana on valtava putkilaukku ja käsilaukkuja. - Voinko laittaa nämä sinun autoosi ja heitätkö minut myöhemmin asemalle, juna lähtee kello 11.32, kysyy Essayah. Laitamme laukut autoon ja suuntaamme sisälle. Suurkirppiksen lisäksi aiomme vierailla Kirppis Basaarilla. Hieman yli vuoden vanha europarlamentaarikko on käynyt paljon kirpputoreilla. - Kierrätys on erittäin hyvä asia, sillä varmasti jokaiselta löytyy tavaraa, jota ei itse enää tarvitse ja sen voi laittaa kiertoon. Näin säästetään sekä luontoa että raaka-aineita. Essayah tutkii Arabian astiaa, mutta sen hinta ylittää reilusti budjetimme 10 euroa per kirpputori. Vuoden 1993 kävelyn maailmanmestari kertoo olevansa ahkera kirpputorikävijä myös maailmalla. - Lontoossa on paljon second hand shoppeja, joissa on oma underground-kulttuurinsa. Ja tietysti Brysselissä kuuluisat kirppikset sunnuntaisin. Jopa linnanjuhliin on löytynyt juhlapuku kirpputorilta. - Ostin USA:sta paikalliselta Pelastusarmeijan kirpputorilta käytetyn tanssiaispuvun linnanjuhliin 20 dollarilla, paljastaa Essayah. Yleensä Essayah löytää kirpputoreilta lastenvaatteita sekä urheiluvälineitä lapsille, kuten luistimia ja hiihtovarusteita. Käyttöastioita ja sähkötarvikkeita Essayah ei hanki, mutta laadukkaita koristeesineitä kyllä mielellään. Hän myös kierrättää ja vie usein Paimion seurakunnan kirpputorille tavaraa. Essayah pysähtyy tutkiskelemaan kirjahyllyä. Muutama mielenkiintoinen kirja löytyy. - Nuorten toivekirjaston kirjoissa on laatutae, näitä voisin kuvitella ostavani omille lapsilleni. Jatkamme eteenpäin. Essayah kiinnittää huomionsa vanhoihin koulujen opetus-

Sari Essayah tuntee hyvin suomalaista muotoilua.

tauluihin. - Nämä tässä ovat luonnontieteellisiä tauluja. Itse olen kiinnostunut uskonnollisista aiheista, joita esimerkiksi Rudolf Koivu on maalannut. Helsingissä nämä ovat kalliita. Antiikkiliikkeistä ei alle sadalla eurolla opetustauluja irtoa, ne ovat kovasti haluttua tavaraa.

Jatkuvaa reissaamista Kymmenen vuotta Paimiossa asunut meppi matkustaa Brysselin ja kotimaan väliä vähintään pari kertaa kuussa. Kulunut vuosi on ollutkin varsinaista matkalaukkuelämää, mutta entinen urheilija on tähän tottunut. Nytkin Essayah suuntaa käyntimme jälkeen junalla Helsinkiin. - Olen menossa tänään Helsingin KD:n Helsingin piirin 50- ja osastojen 40-vuotisjuhlaan ja sen jälkeen matkaan Brysseliin ryhmä- ja valiokuntaviikolle. Suomessa Essayah on otta-

nut hiljattain kantaa koulujen tuntijakouudistukseen. Uudistus muuttaisi esimerkiksi osan luonnontieteiden pakollisista oppimääristä valinnaisiksi. Essayah ei näe tätä hyvänä asiana. - Pienille kunnille koituu lisää kustannuksia, mitä enemmän valinnaisuutta on. Valinnaisaineet eivät myöskään saa sulkea ovia jatko-opinnoilta. Liikuntatuntien lisäyksen puolesta toki puhun. Nykyinen kaksi tuntia viikossa on kansanterveyden kannalta aivan liian pieni määrä.

Pieniä tekoja Järjestötyö ja ”maailman parantaminen” ovat myös Essayahilla verissä. Hän kuuluu muun muassa Amnestyyn ja Unifemiin. - Järjestötyössä on aito vaikuttamismahdollisuus. Joskus turhauttaa, kun politiikassa valmistellaan istunnoissa asioita, mutta konkreettisuus puuttuu. Haluan tehdä myös

ruohonjuuritason työtä. Sanotaan näin, että ”yksi ihminen ei voi pelastaa koko maailmaa, mutta hän voi pelastaa yhden ihmisen koko maailman”. Lämminhenkinen Essayah löytää lasilinnun kokoelmaansa täydentämään yhdeksällä eurolla. Lähdemme vielä Kirppis Basaarille, missä remontti käynnissä, jonka seurauksena tavaraa on vähemmän kuin tavallisesti. Mieluista ostettavaa löytyy hetken kiertelyn jälkeen. Lasivitriinissä on erilaisia juhlarahoja. Niitä Essayah ihastelee todella intensiivisesti. - Tuollaisen voisin kyllä ostaa, siihen riittää budjettikin. Essayah haluaa vuoden 1971 Euroopan mestaruuskisojen 10 markan muistorahan. - Sittemmin valmentajanani toiminut Juha Väätäinen voitti näissä kisoissa EM-kultaa viiden ja kymmenentuhannen metrin juoksussa. Päivi Oksanen Sari Essayahin ostokset maksoivat yhteensä 17 euroa.

Itä-Turun, Kaarinan ja Piikkiön luetuin kaupunkilehti


VOI HYVIN

12 - N:o 37 15.9.2010

Sähköisen reseptin käyttö laajenee Nummenpakalla on kokeiltu sähköistä reseptiä ensimmäisenä koko Suomessa. Järjestelmä laajenee koko Turkuun, ja Varissuolle sähköinen resepti tulee marraskuussa.

S

ähköisen respetin eli eReseptin käyttö alkoi toukokuussa Turussa Kirkkotien terveysasemalla ja Nummenmäen apteekissa. Järjestelmän testikäytöstä saatujen hyvien kokemusten perusteella eReseptin käyttö laajeni syyskuun alussa Mäntymäki 2:n terveysasemalle, ehkäisyneuvolaan ja Kupittaan apteekkiin. Muut Turun sosiaali- ja terveystoimen yksiköt ja useimmat Turun kaupungin alueella toimivat apteekit siirtyvät käyttämään eReseptiä jouluun mennessä. – Varissuo on tulossa mukaan marraskuussa, toteaa projektipäällikkö Riitta Söderlund Turun sosiaali- ja terveystoimesta. Söderlundin mukaan sähköisen reseptin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti. Sähköisiä reseptejä on kirjoitettu runsaan kolmen kuukauden aikana jo noin 1.200 kappaletta, ja väliin mahtui vielä Kirkkotien terveysaseman kuuden viikon kesäsulku.

Omia tietoja voi tutkia netissä

kukseen. Apteekissa katsotaan Reseptikeskuksesta, mitä lääkettä potilaalle on määrätty. – Sähköinen resepti helpottaa kokonaisuuden hallintaa, mikäli potilaalla on useita lääkkeitä. Lisäksi eReseptin ansiosta voidaan ehkäistä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. Alkuvaiheessa sähköisiä reseptejä on kirjoitettu lähinnä infektiotautien hoitoon, mutta sähköinen resepti sopii myös kroonisia sairauksia sairastaville, kuten astmaatikoille, diabeetikoille ja epileptikoille. – Sähköinen resepti on voimassa vuoden samoin kuin paperiresepti, ellei lääkäri ole määrännyt lyhyempää voimassaoloaikaa. Resepti voidaan uudistaa apteekista käsin, mutta pääsääntöisesti lääkärin pitää tutkia potilas säännöllisesti oikean lääkityksen määräämiseksi. Söderlundin mukaan asiakkaat ovat mieltäneet uuden reseptikäytännön vaivattomaksi ja asiontia helpottavaksi. Lääkkeen voi noutaa potilas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö. Lääkkeen hakijalla on oltava mukanaan joko potilasohje tai potilaan Kela-kortti.

– Apteekit lähtevät sähköiseen reseptiin mukaan asteittain, ja valtakunnan tasolla kaikki apteekit ovat mukana uudessa järjestelmässä ehkä ensi vuoden loppuun mennessä.

Hiomista riittää Sähköisestä reseptistä on puhuttu pitkään, ja sen käyttöönotto on siirtynyt useaan kertaan. Söderlund kertoo, että Suomessa on käytössä toistakymmentä potilastietojärjestelmää ja kaksi apteekkijärjes-

Ei muita alennuksia.

Ennen kuin lääkäri kirjoittaa potilaalle ensimmäisen sähköisen reseptin, kerrotaan potilaalle sen periaatteista. Olennaisin ero paperireseptiin on, että eReseptin tiedot tallennetaan valtakunnalliseen tietokantaan Reseptikeskukseen. – Kansalaisella ei tarvitse olla omaa tietokonetta, joskin kansalaisella on mahdollisuus tarkastella omia tietojaan nettipalvelusta pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Lääkäri laatii sähköisen reseptin potilastietojärjestelmässä ja tallentaa sen Reseptikes-

Farmaseutti Sanna Soininvaara ja Nummenmäen apteekin apteekkari Mervi Inkinen uskovat, että sähköisestä reseptistä tulee vielä hyvä, kun käyttö muodostuu rutiiniksi.

Optikon suorittama näöntarkastus veloituksetta silmälasien ostajalle.

Silmälääkärit: Laura Hakkala, Marja Leinonen, Mikko Leinonen

PALVELUA JA HUIPPULAATUA - EDULLISESTI JA NOPEASTI

OPTIKKO UKKONEN Hämeenkatu 1, Turku puh. 232 5333 Silmälääkäri ajanvarauksella ma-to 10-18, pe 10-17, la 10-14

TURUN OPTIIKKA Humalistonkatu 5, Turku puh. 251 0097 Silmälääkäri ajanvarauksella ma-pe 10-18, la 10-14

TURUN NÄKÖKESKUS Eerikinkatu 9b, Turku puh. 251 4400 Silmälääkäri ajanvarauksella ma-pe 10-18

telmää, ja niiden yhteensovittaminen on vienyt aikaa. – Turussa sähköisen reseptin käyttöönotto on onnistunut hyvin. Meillä on ollut joitakin käytettävyyteen liittyviä ongelmia, mutta hyvin vähän. Nummenmäen apteekin apteekkari Mervi Inkinen toteaa, että sähköinen resepti on hieman hidastanut asiakaspalvelua. – Apteekin näkökulmasta järjestelmä on vielä työläs, koska järjestelmässä on edelleen hiomista eivätkä rutiinit

ole vielä kehittyneetn. Mutta kyllä siitä hyvä tulee, Inkinen vakuuttaa. Uudistuksilla yleensä tähdätään säästöihin. Näin on myös sähköisen reseptin kohdalla. – Käsitykseni on, että muutaman vuoden sisällä sähköisestä reseptistä saadaan kustannushyötyjä, mutta on vaikea sanoa, miten ne jakautuvat eri toimijoiden kesken. Potilas hyötyy, kun sähköisen reseptin käyttö on vaivatonta, ja potilaan hyvinvointia ei voi rahassa mitata.


KAUNEUS

Piia Koriseva vaihtaa kesähepenet mustaan nahkaan - Suomen syksy on muutenkin pitkä ja pimeä. Miksi pitäisi vielä pukeutuakin synkästi? hän kummastelee. Tosin 80-lukulaiset olkatoppaukset saavat Korisevan kulmakarvat koholle. - Olkatoppausten paluu kyllä hiukan arveluttaa, hän nauraa. Syysvaatekaupoille lähtemiseen ei Korisevalla ole suurempaa tarvetta. Farkut tosin pitäisi vielä täksi syksyksi jostain löytää. - Onneksi lannehousut ovat jo ulkona kuvioista. Nyt farkut taas korostavat naisellisia muotoja, hän huokaisee.

Vaatteet vaihtoon Koriseva kuvailee oman vaatekaappinsa sisältöä kaaokseksi ja hymyilee. Kaappiin ei kurkisteta, joten uskokoon ken tahtoo. Kaapin sisällön vaihtuvuutta Koriseva kuitenkin valottaa kertomalla siskonsa Arjan kanssa harrastamastaan kierrätysprojektista. - Olemme melko saman kokoisia. Vaatteita, jotka eivät syystä tai toisesta tunnukaan omilta, vaihdellaan puolin ja toisin. - Osaan muutenkin luopua sellaisista vaatteista, joita ei ole tullut pistettyä päälle muutamaan vuoteen, Koriseva vakuuttaa.

Kokovartalopeili käyttöön Piia Koriseva on tyytyväinen, kun hellekesän jälkeen saa verhoutua mustaan pitkään nahkatakkiin ja näyttäviin saappaisiin.

J

uontaja ja mediatyöläinen Piia Koriseva toivottaa raikkaan kirpeät syyskelit tervetulleiksi poikkeuksellisen pitkän hellekauden jälkeen. Vuodenajan vaihtuminen virkistää, kun syksyn tullen saa kesähepenien sijasta sukeltaa syysvaatteisiin. - Kesällä sai pukeutua pikkusievään, syksyllä taas saa vuorautua muhkeisiin neuleisiin, kesäisen kupliva paimiolainen hymyilee.

Korisevan ei tarvitse miettiä omaa mielisyysvaatettaan pitkään, vaan vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. - Pitkä musta nahkatakki, joka löytyi seksimessuilta. Se on tyköistuva, aivan kuin minulle tehty. Siihen on helppo yhdistellä esimerkiksi huiveja, Koriseva kertoo.

80-luku ei kauhistuta Koriseva kertoo seuraavansa muotimaailman trendejä lä-

hinnä työnsä puolesta. Tänä syksynä puhaltavat 80-luvun tuulahdukset hän ottaa tyytyväisenä vastaan. Etenkin rohkeat printit ovat Korisevan mieleen.

Koriseva ei tunnusta ärsyyntyvänsä erityisesti mistään tietyistä tyylimokista, joita katukuvassa voi aina silloin tällöin havaita. Toisinaan huonosti tyköistuvat asukokonaisuudet kuitenkin ihmetyttävät. - Se ottaa etenkin naisten kohdalla silmään, jos asuste ei istu yhtään kantajalleen. Pu-

keudutaan esimerkiksi väärän kokoisiin vaatteisiin. Kokovartalopeili olisi hyvä löytyä jokaisen eteisestä, hyväntuulinen koriseva hymyilee. Lauri Simola

15.9.2010 N:o 37 13


14 - N:o 37 15.9.2010

VÄRIKKÄÄSEEN SYKSYYN

Olemme investoineet uuteen digitaaliseen väripainokoneeseen Nykyisten sanomalehtipainatusten ja isompien arkkipainotuotteiden lisäksi pystymme nyt tuottamaan pienipainoksisia ja 4-värisiä painotuotteita, joita ovat esimerkiksi esitteet, käyntikortit, postikortit, kirjekuoret ja lomakkeet. Ne voidaan jatkossa toimittaa asiakkaille hyvinkin nopeasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Kysy tarjoukset haluamastasi painotuotteesta. Se kannattaa!

Kansainvälinen lau tulossa Turkuun m

Kansainvälinen taidefestivaali on tulossa Turkuun marraskuun puolivälissä, 9.-14.11. Kilpailun nimeksi on annettu Bravo, Turku 2010. Se sopii hyvin nimeksi, sillä Turusta tulee kansainvälinen kulttuuripääkaupunki seuraavana vuonna, 2011. Kilpailu on tarkoitettu kaikenikäisille esiintyjille, aina 5-vuotiaasta lapsesta 99-vuotiaseen saakka. Kohderyhmänä ovat pääasiassa lapset ja nuoret. - Kilpailuformaatti sääntöineen tulee mm. Venäjältä ja Ukrainasta, missä järjestetään vastaavia kilpailuja. Niillä on siellä pitkät perinteet, kertoo tapahtuman promoottori Svetlana Myhkyrä. Myhkyrä tunnetaan Varissuolla parhaiten suomen kielen opettajana. Hän opettaa venäläisille suomea, mutta taitaa

myös ranskan ja englannin. Esiintyjiksi Turun konservatorion Sigyn-saliin on tulossa noin 200 esiintyjää Suomesta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Venäjältä, Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Uzbekistanista, Tatarstanista jne. Myhkyrän mukaan koskaan aikaisemmin ei ole ollut tämän alan suurta taidetapahtumaa Turussa.

Laulajat ja muut Laulurintamalla voi osallistua pop-, akateemiseen, folk- ja jatsilauluun sekä tekijän lauluun eli bardiin. Lapset on jaettu 5-7-vuotiaista aina yli 20 vuotiaisiin saakka eli ohjelmassa kuusi eri sarjaa. Kuorot ja lauluryhmät ovat jaoteltu myös ikäryhmittäin. Tanssiryhmässä voi esiintyä mm. folkin mukaan tai baletinomaisesti. Instrumenttiosassa

on myös omat mahdollisuutensa. Tarkemmat tiedot saa osoitteesta www.semconsulting.fi.

Arvovaltainen tuomaristo Tuomaristo on todella arvovaltainen. Siinä istuvat Petäjävedellä toimiva opettaja, viulisti Juri Livshits, pop-laulaja ja opettaja Natalia Nurmuhamedova, säveltäjä ja johtaja Carl Rautio Jyväskylästä, fitnessvalmentaja ja –tuomari Elizaveta Vladimirova, solisti Mats Kjellgren Ruotsista, opettajamuusikko sekä suunnittelija Leena Hiltunen Turusta ja säveltäjä Evgenija Strimovskaya Ukrainasta. Sponsoreiden joukosta haluaa Svetlana mainita M-Mies Oy:n. Pekka Tauriainen

������������������������ �������������������������� ���������������������������������

��������������������������� Juhani Seppälä 0400-324 702

esittää:

Neil Hardwick

Jari Luolamaa

Kristina Vahvaselkä, Hannes Suominen

Jukka Haarikko, Ola Leinonen, Marja Puisto, Saara Ruokonen. OHJAUS Joonas Suominen ESITYKSET: 18.9.2010 klo 19 ENSI-ILTA ke 22.9. klo 19 ke 6.10. klo19 pe 15.10 klo 19 to 23.9. klo 19 to 7.10. klo 19 la 16.10. klo 19 pe 24.9. klo 19 pe 8.10. klo 19 la 23.10 klo 19 la 25.9. klo 19 la 9.10. klo 19 ke 27.10 klo 19 ke 29.9. klo 19 ke 13.10 klo 19 to 28.10. klo 19 to 30.9 klo 19 to 14.10. klo 19 Liput 22€, S-Etukortilla 20€

ravintolashow

käsikirjoitus ja ohjaus Arto Nieminen

ESITYKSET: Esitykset: pe 3.12. klo 19 pe 29.10. klo 19 ENNAKKO la 4.12. klo 17 la 30.10. klo 19 ENSI-ILTA ja klo 20 pe 5.11. klo 19 pe 19.11. klo 19 su 5.12. klo 17 ja klo 20 la 6.11. klo 19 la 20.11. klo 17 ja klo 20 ke 8.12 klo 19 la 10.11 klo 19 la 24.11. klo 19 to 9.12. klo 19 pe 12.11. klo 19 pe 26.11. klo 19 la 13.11. klo 17 la 27.11. klo 17 pe 10.12. klo 19 ja klo 20 ja klo 20 la 11.12. klo 17 ja klo 20 ke 17.11. klo 19 ke 1.12. klo 19 Liput 20€, S-Etukortilla 18€ Asemakatu 15 SALO pe 29.10. klo 19 ennakko la 30.10. klo 19 ensi-ilta pe 5.11. klo 19 la 6.11. klo 19

ke 10.11. klo 19 pe 12.11. klo 19 la 13.11. klo 17 ja 20 ke 17.11. klo 19 pe 19.11. klo 19

la 20.11. klo 17 ja 20 ke 24.11. klo 19 pe 26.11. klo 19 la 27.11. klo 17 ja 20 ke 1.12. klo 19 pe 3.12. klo 19

la 4.12. klo 17 ja 20 su 5.12. klo 17 ja 20 ke 8.12. klo 19 to 9.12. klo 19 pe 10.12. klo 19 la 11.12. klo 17 ja 20

Lipunmyynti ja tiedustelut:

Helsingintie 5, Salo. p. 0440 520 260 SOKOS-HOTEL Rikala myyntipalvelu 02-7744120

www.teatteriyhdistysprovinssi.fi

KAUNEIN POIKA

HETI MORRISONIN JÄLKEEN

18/15/13 €

KAARINAN NUORISOTEATTERI Ohjaus: Tuire Matikainen Esitykset 24.9.-29.10.10 ti, to, su klo 19 Lisätiedot ja lippuvaraukset: 046 6489 440 / www.kanute.fi


VÄRIKKÄÄSEEN SYKSYYN

ulu- ja esiintymiskisa marraskuun puolivälissä

Svetlana Myhkyrä puhuu suomea täysin puhtaasti ja oikein. Hänestä on tehty taidetapahtuman vetäjä, promoottori Turkuun.

KAITAFILMIT JA KOTIVIDEOT

DVD:LLE

Salon Kuva-Jari Oy Vilhonkatu 14, 24240 SALO

ANTTILAN ALAKERRASSA - P. 02 733 2466

On sadonkorjuun aika! Tule viettämään syyspäiviä Kuralan Kylämäkeen! Lampaat luovuttavat villansa ja puutarha antimensa. Iso-Kohmon talossa valmistetaan talveksi lämmintä päälle ja säilykkeitä kellariin. Kylämäessä tapahtuu • 17.9. klo 10–14 • 18.–19.9. klo 11–17 KURALAN KYLÄMÄKI

änä 19.9. Turun päivpuoleen hintaan! museoon

Jaanintie 45, (02) 262 0420 Avoinna 29.6.–19.9. ti–su klo 10–18 Liput: 4,50 e / 3 e / perhelippu 9,50 e, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. www.turunmuseokeskus.fi

Mericamping ���� Merikarvia

�21 mökkiä 2-12 hengelle, 9:ssa oma sauna �70 asuntovaunu/autopaikkaa sähköllä �Telttapaikkoja �3 tilaussaunaa ja uimaranta �Vastaanotossa kahvila �Viihtyisä huoltorakennus �Lapsille leikkipaikka sisällä ja ulkona �Uusi Minigolfrata VASTANOTTO AVOINNA 1.6.-31.8. Mökkejä vuokrataan ympäri vuoden Kauttamme myös huonemajoitusta

Puh. 0400 719 589 Palosaarentie 67

www.mericamping.fi

mericamping.merikarvia@luukku.com

15.9.2010 N:o 37 15


16 - N:o 37 15.9.2010

OMA KOTI - piha ja puutarha

Puun kaatoa pitää punnita tarkasti

Puun kaatoon ei kannata ryhtyä hetken mielijohteessa. Turun Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistosta saa ilmaisen arvion siitä, pitääkö puun kaatamiseksi hakea kirjallista maisematyölupaa.


Mitä tehdä, kun kotipihalla kasvava mänty varjostaa ikävästi verantaa tai koivuvanhuksen oksat riippuvat raskaasti keittiön ikkunasta avautuvan maiseman edessä? Kaupunkilaisen ei sovi käydä puunkaatohommiin oman käden oikeuden turvin, sillä puun kaataminen asemakaavaalueella on aina tarkan punninnan takana.

E

des omalla tontilla seisovaa puuta ei saa kaataa ilman yhteydenottoa Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistoon. Suunnittelutoimistosta voi tilata ilmaisen arviointikäynnin, jonka myötä selviää, tarvitaanko kulloinkin kyseessä olevan puun kaatamiseen lupaa. - Ilmaista arviointipalvelua kannattaa käyttää. Asiakkaita on hurjan paljon ja jonot ovat väkisinkin pitkiä, joten toivomme, että meihin otetaan yhteyttä ajoissa, kehottaa hortonomi Johanna Salmela Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistosta. Kirjallista lupaa kaatoon ei tarvita, jos puu katsotaan maisemalliselta merkitykseltään vähäiseksi. Lupaa ei myöskään tarvita yleis- ja asemakaavan, rakennus- tai toimenpideluvan, tai tiesuunnitelman mukaisiin kaatoihin. Muissa tapauksissa puun kaatamiseksi on haettava kirjallinen maisematyölupa. Turussa ei ole määrätty tiukkoja raameja sille, kuinka paksu puun rungon tulee vähintään olla, jotta se täyttää puun määritelmän, eli

sen kaatamista tulee arvioida vähäisempiä kasvustoja tarkemmin. Nyrkkisääntö on kuitenkin selkeä: jos raivaussakset ovat riittävä työväline kaatoon, on kyse vasta vesakosta, joiden raivaamiseen ei lupia tarvita. Kaikki raivaussaksia raskaampia kaatovälineitä vaativat siis lasketaan puiksi.

15.9.2010 N:o 37 17

OMA KOTI - piha ja puutarha

Taloyhtiö kohta 30 vuotta Syksyn juhlat on vietetty monissa taloyhtiöissä. Niissä on syöty hyvää ruokaa ja juteltu talon asioista kaikessa rauhassa. Samalla uudet asukkaat ovat tulleet tutuiksi. Myös

As Oy Päivännousun taloissa nautittiin syksyn ruuista pari viikkoa sitten. Osoitteessa Krööpilänkatu 6 a ja b-taloissa asuu noin 130 henkeä, joista kaikki eivät päässeet pihajuh-

laan.. Hallituksen puheenjohtaja Juha Nurmi oli tyytyväinen väkimäärään. Taloyhtiö ehtii 30 vuoden ikään ensi vuonna, silloin on luvassa enemmän ohjelmaakin!

Kaatoja turvallisuuden puolesta Salmela kertoo, että yleisin peruste puiden kaatoon haettavissa maisematyöluvissa on turvallisuusriski. Etenkin vanhat ja kuivat puut voidaan laskea mahdollisiksi vaaran aiheuttajiksi. Salmela alleviivaa, että maisematyöluvan antamista arvioidaan aina tapauskohtaisesti. - Luvan tarve määräytyy puun maisemallisen merkityksen mukaan, hän kiteyttää.

Luvattomasta kaadosta jopa sakkoja Vaikka puiden kaatamista rajoittavat säännöt ovat selkeät, tulee vuosittain vastaan tapauksia, joissa kaatohommiin on lähdetty ilman asianmukaista lupaa. Luvattomat kaadot käsitellään kaupungin rakennusvalvonnassa. Luvatta kaadettujen puiden tilalle rakennuslautakunta velvoittaa yleensä istuttamaan uusia, korvaavia puita. Luvattomasta kaadosta voi seurata jopa sakkoja, jos rakennuslautakunta päättää ilmoittaa asiasta poliisille. Jos luvattoman kaadon uhriksi on joutunut naapurin puu, on kyse kahden yksityisen välisestä asiasta eli vahingonkorvauksesta. Vahingon kärsijä voi viime kädessä viedä tapauksen käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lauri Simola

Paras hetki on silloin kun syömään mukavasti. Ruokapöytä kuuluu suomalaiseen perinteeseen, missä istutaan ja syödään, niin myös Krööpilänkatu 6:ssakin.


18 - N:o 37 15.9.2010

OMA KOTI - rakentaminen

Skanssi ja Pääskyvuoren rinne ovat ainoat uudet asuntoalueet

VINYYLIVERHOUKSEN HINTAROMAHDUS !

Edustava talon ULKOVERHOILU + 50 vuoden takuu + huolto- ja maalausvapaa

hinta sis. alv:n sekä tarvittavat listoitukset

NAANTALIN VINYYLIPOJAT OY 044 - 523 3374

Asemakaavapäällikkö, arkkitehti Timo Hintsanen lupaa Kulmakunnan levikkialueelle noin 3.000 uutta ihmistä lähivuosina.

NTAA OI ASE SÄ, V N I L VINYY KUIN SÄÄS Ä I SÄÄSS ALVELLA TA T A A ISS JOP N SATEtumaan SYKSY s u t

tu me tuloa Terve yymälääm , Turku 3 m u t minka Stålar

Kun Turun kaupungin asemakaavapäällikkö, arkkitehti Timo Hintsanen katsoo itä-Turun karttaa ja Kulmakunnan levikkialuetta toimis-

tossaan Puolalankadun rakennus- ja valvontaosastolla, joutuu hän toteamaan pääasian: Turussa ei tapahdu enää mitään niin ih-

meellistä, ei ainakaan itä-Turussa. - Alue Kulmakunnan jakelualueella on hyvin valmis, eikä siellä tapahdu kovin paljon. Kaupunki ei tule muuttamaan


OMA KOTI - rakentaminen

Turun kaupunki tekee uudesta kaupunginosastaan Skanssista todella upean ja näyttävän alueen. Kaavoitustyötä on tehty jo vuosikaudet. Ensimmäiset talot alkavat nousta jo, mutta ensi vuonna alkaa kova rakentaminen. Perspektiivikuvan on tehnyt arkkitehtitoimisto Helin + co.(Kuva: Turun kaupunki)

mitään teollisuusaluetta, e peltoja, eikä juurikaan muuta, Timo Hintsanen toteaa. Sen sijaan Kulmakunnan alueella sijaitsee Jaaninoja ja Kuralan Kylämäki, joista halutaan pitää todella hyvää huolta. Aivan rakentamattomaksi ei alue kuitenkaan jää. Arkkitehti Timo Hintsanen katsoo karttaa ja kertoo uusista asuntoalueista. Halisten ja Räntämäen alueilla on uutta rakentamista, sinne tulevat uudet liikenneväylät ja myös omakotitaloja rakennetaan.

Pääskyvuorelle noin 1.000 asukasta Pääskyvuoren rinne on sen sijaan selvästi tärkeämpi alue. Turkulainen näkee sen, kun katsoo Littoistentiellä autolla ajaessaan taivaalle. Linkkitorni loistaa komeasti ja korkealla sekä muistuttaa armeijan roolista takavuoskymmeninä. - Rinteeseen tulee uusi asuntoalue, jonne voisi tulla noin 1.000 asukasta, mutta samalla säilytämme luontoa ja Jaaninojaa, Hintsanen huomauttaa.

Pääskyvuoren ”kasarmia” ei rakenneta ennen vuotta 2012, jolloin Hintsanen uskoo sen tulevan valtuuston käsittelyyn lupien kanssa. Turun arkkitehdit valmistautuvat työhönsä huolella, kaupunki omistaa alueen jo, eikä sitä kaavoiteta hätäisesti.

Skanssi on selvästi suurin Skanssi-nimi on iskostunut kaikkien turkulaisten mieleen. Se viittaa runsaan vuoden toimineeseen kauppakeskuk-

15.9.2010 N:o 37 19

seen, missä on yrityksiä peräti lähes sata. Skanssi on viereen nousevan uuden kaupunginosan nimi, sekin on jo päätetty. - Kaavoitustyötä on tehty jo useita vuosia, asemakaavapäällikkö Hintsanen toteaa. Jossakin vaiheessa uskottiin uuden Skanssin nousevan yhtä aikaa kauppakeskuksen kanssa, mutta näin ei tapahtunut. Se tulee pari vuotta myöhemmin. Turussa uskotaan Skanssiin muuttavan peräti 2.000 ihmistä. - Sinne tulee hyvä aluekeskus, tori ja vireä elämä, koulu, hyvin toimiva joukkoliikenne, hyvät puistot ja hyvät ulkoilumahdollisuudet, Hintsanen kehuu. Rakennuslupavaiheessa jo ollaan, ja yksi suuri rakennusyhtiö aloittaa työt näinä päivinä. Monipuoliset asunnot ovat tiedossa, nuorille ja vanhuksille erikseen, vuokra-asuntoja myös ja omakotitaloja. - Ensimmäiset asunnot nousevat ensi vuonna. Autopaikat on jo olemassa, Hintsanen kertoo. Täälläkin Turun kaupunki omistaa alueen, kasvihuoneet joutuvat lopettamaan. Skanssi nousee uuden moottoritien ja vanhan väliin. - Alueesta tehdään houkutteleva aina lapsiperheitä myöten. Sinne on hyvä muuttaa, Timo Hintsanen uskoo.

Kiikarissa uusi koti? Tule kuulemaan asiantuntevaa tietoa sinulle tärkeistä asioista TOP:n asuntopalvelun maksuttomiin tilaisuuksiin. Ensiasunnon ostajan info ti 28.9. klo 18-20.30 Tiivis tietopaketti asuntolainoista, korkovähennyksistä, verotuksesta, vakuutuksista, lakipykälistä ja muista asuntokauppaan liittyvistä asioista. Rakentajan peruskurssi la 9.10. klo 9-15.30 Monipuolista tietoa omakotitalon rakentajalle. Kurssin pitää Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtaja Jukka Jaakkola. Tilaisuudet järjestetään TOP:n Maariankadun konttorissa, Maariankatu 4 (käynti sisäpihalta). Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta op.fi/turunseutu tai p. 010 256 9450.

Pekka Tauriainen

HURJAT SYYSTARJOUKSET VUODELLE 2011 Tilaa esite!

Mittava-myyjäsi:

Anssi Virtanen 0400 428 758

www.mittavakoti.fi


20 - N:o 37 15.9.2010

OMA KOTI - rakentaminen

Varissuolaisilta kerätään asumiskokemuksia

Turun kaupungin keskushallinnon yhteysjohtaja Mikko Lohikoski kaipaa varissuolaisten mielipiteitä siitä, minkälaista alueella on asustaa. Lohikoski kertoi Monikulttuurisen asumisen kehittäminen Varissuolla –työryhmän työstä Varissuo-Lausteen yhdyskuntatyöryhmälle edellistorstaina.

Turun kaupungin keskushallinnon yhteysjohtaja Mikko Lohikoski Monikulttuurisen asumisen kehittäminen Varis-

suolla –työryhmästä kaipaa varissuolaisten kokemuksia siitä, minkälaista alueella on asustaa.

Suurennuslasin alla ovat etenkin kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisen asujaimiston väliset mahdolliset kitkatilanteet. Millaisia arkisia ongelmia aiheutuu esimerkiksi väärinymmärryksistä? Varissuolaisten kokemuksista laaditaan kaupungin johdolle selvitys, jonka perusteella olisi tarkoitus muun muassa miettiä, voitaisiinko Turussa omaksua uusia malleja maahanmuuttajien sijoittamiseen. Monikulttuurisen asumisen erityispiirteiden huomioimisella tähdätään myös asumisviihtyisyyden parantamiseen.

Malleista pyritään tekemään sellaisia, joita voidaan soveltaa koko maassa. Projekti kuuluu ARA:n ja ympäristöministeriön rahoittamaan valtakunnalliseen lähiöohjelmaan. Varissuolla asumista tutkitaan etenkin osoitteissa Suurpäänkatu 47-49, joissa maahanmuuttajien määrä on noin 70-80 prosenttia asujaimistosta. Asumiskokemuksia voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen mikko.lohikoski@turku. fi. Lauri Simola


OMA KOTI - rakentaminen

15.9.2010 N:o 37 21

Ekotehokkaan asumisen opas antaa vinkkejä säästämiseen Ilmastonmuutos on tämän hetken vakavin ympäristöongelma. EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja näin hidastaa ja rajoittaa ilmastonmuutosta sekä sen aiheuttamia ongelmia. Energiansäästön ei tarvitse kuitenkaan rajoittaa elämää, vaan kyse on energian järkevästä käytöstä ja toimivasta ekotehokkaasta arjesta, missä jokaisen ihmisen asumisen ja elämisen valinnoilla on vaikutusta. Energiansäästö näkyy myös asukkaan kukkarossa. Työtehoseuran (TTS) julkaisemassa ekotehokkaan asumisen oppaassa käsitellään jokaisen ihmisen elämää koskettavia arkipäivän asumisratkaisuja. Ekotehokas asuinrakennus on toteutettu aikaa kestävistä materiaaleista, on esteetön ja muuntojoustava, eli asukkaiden

erilaisiin asumistarpeisiin ja toimintakyvyn muutoksiin muuntuva. Ekotehokkaassa asunnossa koneet ja laitteet sekä talotekniikka on valittu huolella ja niitä käytetään energiatehokkaasti. Hyvä lämpöeristyst, lämmitysjärjestelmä, järkevä valaistus ja riittävä ilmanvaihto ovat tärkeitä osatekijöitä. Asunnon materiaalit ja laitteet on valittu niin, että niiden huolto ja korjaus on mahdollisimman helppoa. Oppaassa käsitellään ekotehokkaan asumisen osatekijöitä alkaen yhdyskuntarakenteesta jatkuen tarkemmin asuntotason tarkastelulle aina kodinkoneista ekologisesti toimivan pihan suunnitteluun. Opas tarjoaa myös vinkkilistan energiansäästöön kustakin osa-alueesta. Kestävän elämäntavan edellytyksenä on yhdyskuntarakenteen toimivuus.

Hyvä yhdyskuntarakenne parantaa palveluiden saatavuutta, vähentää päivittäisliikenteen tarvetta, hillitsee energian kulutusta ja päästöjä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta. Mikäli työpaikka, harrastukset ja palvelut sijaitsevat asunnon lähellä, on ekotehokkainta kulkea niihin kävellen tai pyörällä. Myös etätyömahdollisuus kannattaa hyödyntää. Oppaassa tarkastellaan kodin laitteiden ja viihdeelektroniikan kulutusta ja säästömahdollisuuksia. Myös vedenkulutukseen kiinnitetään huomiota, sillä vedenkäytön vähentäminen säästää lämmitysenergiaa. Asunnon lämmitys on Suomen olosuhteissa merkittävä kustannuserä ja ympäristökuormituksen tuottaja. Keskimäärin puolet energiankulutuksesta menee lämmittämiseen.

TURVAA JALKASI Turvakenkiä vielä roimasti jäljellä !

Vielä ehdit hakea omasi

24.9p0ar,-i

Koot 40-47

4 eri mallia

Kenkä

Nostopörssi Oy Puh. (02) 243 1511 Lautamiehenkatu 1, 20780 KAARINA www.nostoporssi.fi info@nostoporssi.fi


22 - N:o 37 15.9.2010

OMA KOTI - sisustus

Mukailumaalauksella klass

Maalarit Iina Lappalainen (vas.), Heidi Keskiaho ja Hannele Aho-Akkanen jäljittelemässä marmoria öljyväreillä.

T

urun Ammattiopistosäätiöllä on meneillään mukailumaalauskurssi aikuisopiskelijoille. Mukailumaalaus ei kuulemalta yleensä kerro ihmisille paljonkaan. Pitkäksi aikaa unholaan vaipunut vanha maalaustekniikka on

alkanut jälleen elpyä. Käsitteenä mukailu tarkoittaa jonkin kivi tai puumateriaalin jäljittelemistä maalaamalla. 1800-luku oli suomessa mukailutöiden kultakautta. Vanha maalaustekniikka alkoi 1800-luvun lopulla jugendin

ja 20-luvun funktionalismin myötä hiipua taka-alalle. Tämän myötä maalareiden ammattitaito kärsi suomessa, kun taas Keski-Euroopassa se on säilyttänyt tauotta asemansa. 1980-luvulla tekniikkaa alettiin taas käyttää, kun vanhoja

rakennuksia ryhdyttiin entisöimään ja korjaamaan. - Suomessa ei ole marmoria tai jalopuita luonnostaan ja kustannussyistä kallista kiveä ei maahantuoda paljonkaan. Siksi on opeteltu jäljittelemään kivi tai puulajeja maalaamalla,


OMA KOTI - sisustus

sista ilmettä sisustukseen kertoo maalauksen opettaja Helena Mattila TAO:sta.

Olohuoneeseen marmoriseinä Mukailumaalausta tehdään pääsääntöisesti julkisiin tiloihin. Sisääntulot, aulat ja portaikot ovat perinteisiä kohteita, joihin mukailumaalausta tehdään. - Tarkoitus on pyrkiä aitouteen. Jäljitelmiä tehdään kohteisiin, joissa niitä oikeastikin voisi olla, sanoo maalari Hannele Aho-Akkanen.

Jonkin verran myös yksityisiin rakennuksiin tehdään mukailutöitä. Jos esimerkiksi haluaa luoda uutta ilmettä olohuoneen päätyseinään marmorilla, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. - Esimerkiksi 14 neliön olohuoneen päätyseinän marmorijäljitelmä kustantaa parin päivän maalarin tuntipalkan verran, arvioi maalari Hannu Verho. Mistään järjettömän kalliista summista ei siis puhuta. Kustannukset riippuvat aina mukailutyön vaativuudesta ja

maalattavan kohteen koosta. Aho-Akkanen haluaisi, että koristemaalauksen leima vain vanhojen rakennusten elementtinä muuttuisi. - Muun muassa mustamarmoria voi tehdä graafisesti ja yksinkertaisesti moderniin kotiinkin, ei pelkästään asuntoihin. Jos haluaa panostaa sisustukseen, erikoistöiden hinnan saa takaisin kotitalousvähennyksenä, muistuttaa Aho-Akkanen. Koristemaalauksilla entisöidään myös huonekaluja. Puumukailulla voi loihtia piironkiin

tai kaappiin tammea, mahonkia tai pähkinäpuuta. Kivimukailun yleisimmin käytettyjä värejä ovat valkoisenharmaa, keltavihreä ja musta. Sävyjä käytetään sekä marmori että graniittimukailussa. - Kivenmukailu tekniikkana antaa enemmän taiteellisia vapauksia kuin puinen. Puumukailussa on välttämätöntä käyttää juuri oikeita väripigmenttejä, kun taas kivessä väriskaala on laajempi, toteaa Mattila. TAO:n maalauspuolen opiskelijat nuorista aikuisiin harjoittelevat Mattilan mukaan poikkeuksetta vanhoja maalaustekniikoita. - Näin pidetään teknistä osaamista ammattitaidossa mukana.

Tietoa netistä ja puskaradiosta

Harjoitustöinä suojapaperille tehtyjä marmorijäljitelmiä.

Ihmiset eivät tiedä maalauksen kaikista mahdollisuuksista, koska pitkän ajanjakson mukailumaalausta ei tehty. Jos on kiinnostunut kokeilemaan kivi- tai puumukailua, kannattaa käydä vierailemassa eri yritysten kotisivuilla. Lukutoukille tietoa mukailusta löytyy myös kirjastosta ja maalareiden mukaan se vanha kunnon puskaradio on hyvä tapa saada informaatiota aiheesta. Päivi Oksanen

Ikkunat ja ovet

→ www.fenestra.fi

Mikko Murtonen 050 311 2208

Parempaa palvelua.

15.9.2010 N:o 37 23


24 - N:o 37 15.9.2010

OMA KOTI - rakentaminen

OMA KOTI KOTEJA

LAPSI PERHEILLE Tarvitsetko lisää tilaa tai enemmän makuuhuoneita? Meillä on mukavia kerros-, rivi- ja pientaloasuntoja lapsiperheille eri puolilla Turkua. Tee hakemus osoitteessa www.tvtasunnot.fi tai kysy lisää.

Käsityöläiskatu 3, 20100 Turku • Vaihde (02) 330 000 • Vuokraus (02) 262 4888 www.tvtasunnot.fi


AJANKOHTAISTA

15.9.2010 N:o 37 25

HAUTAUSPALVELUITA Pyhän Katariinan kirkko: su 19.9. klo 10 messu; Laaksonen, Laukkanen, Lautjärvi Varissuon kirkko: pe 17.9. klo 9.30 perhekerho – su klo 12 messu; Laaksonen, Laukkanen, Kerokoski, messun jälkeen syysjuhla: kirkkokahvit, lähetyksen myyjäiset, kahvittelun lomassa konsertti Oleg Chevtchenko ja monitaitoprojekti – ma klo 8.30 rukouspiiri – ti klo 13 varttuneen väen kerho – to klo 15 Koraalikuoron harj., klo 18 Apua yli rajojen –ryhmä – pe klo 9.30 perhekerho Nummen srk.koti: ti 21.9. klo 10 perhekerho (pun.tupa), klo 13 varttuneen väen piiri – pe klo 10 vauvamuskari Hannunniitun srk.talo: ke 22.9. klo 11 Annan tupa – to klo 9.30 perhekerho Jaanin srk.talo: ke 22.9. klo 18 Raamattu tutuksi! ”Jokainen kelpaa – miksi sinä olet niin tärkeä?”; Helena ja Henry Lindell Hurttivuoren srk.koti: to 23.9. klo 13 varttuneen väen piiri Petkeltie 5, kerhohuone: pe 17.9. klo 15 rukouspiiri Diakoniatyö: Ajanvaraus ti ja to klo 10-11 puh. 022617172, vast.otto Varissuon kirkolla, Kousankatu 6.

Hyvä metsänomistaja! Haluaisitko suojella metsääsi ja saada siitä taloudellisesti kilpailukykyisen korvauksen? Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSO:n avulla voidaan suojella luonnoltaan arvokkaita metsiä.

KUULUTUKSET: Kastetut: Vilma Matilda Paasio, Veikko Oskari Saarinen, Sanni Sofia Tyrni, Elmo Valtteri Vesakoski Avioliittoon kuulutetut: Antti Juhani Kairavuo ja Kerttu Katariina Palmunen Kuolleet: Aarre Antero Numminen 87 v, Elli Kaarina Leppänen 86 v, Eeva Annikki Mikkonen 86 v

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri tarjoaa metsänomistajille ilmaista kartoituspalvelua, jossa selvitetään täyttääkö metsä METSO-ohjelman luonnontieteelliset kriteerit. Yhteydenotot: piirin metsäkoordinaattori Mari Niemi p. 050-322 4363 www.sll.fi/varsinais-suomi

                                                                

                                          

                                                              Turkuseura on julkaissut FT,     dosentti Rauno Lahtisen kir-      joittaman kirjan, joka valottaa   elämää Turussa sata vuotta      sitten. Turku 1911 -kirja vie   lukijan sadan vuoden takai-      seen turkulaiselämään, sen     huvituksiin, skandaaleihin ja          arkiseen elämänmenoon.      Runsaasti kuvitettu kirja on       täynnä ennen julkaisematto- 

Kirjatietoa vanhasta Turusta

mia valokuvia 1910-luvun Turusta sekä mainoksia ajan        sanomalehdistä.

                            

                                                                 

                                                                                                                                                                                                                                            

Henrikinkirkko: To 16.9 klo 18 Raamattuluento Johanneksen evankeliumista, Miten Johanneksen evankeliumi on erilainen?TT, rovasti Risto Heikkilä – Su 10 Messu, Kalliala, Paaso, kirkkokahvi, pyhäkoulu – Su 16 Laulun ja sanan hetki, Huoponen, Markula, Matti Jarvansalo – Su 18 Sohva, Iloiset mestarimuusikot Hannu ja Rita Ilola – Ma 9.30 Perhekerho – Ti 13 Päivähartaus, Odell, Markula, tämn jälkeen lähetys- ja merimieskirkkopiirit – Ti 16 Perhekahvila – Ti 18 Kaupungin takamaasta Henrikinseurakunnaksi-luentosarja, Asutus leviää takamaille, FL Veikko Laakso. Tilaisuutta isännöi Henrikin Tähkät/ seniorityö. Lauste: To 10 Perhekerho – Su 12-14 Diakonialounas, hinta 1 euro. Koivula: Pe 9.30 Perhekerho – Ti 9.30 Vauvakahvila – Ti 18 Asahiterveysliikuntaa.

                                       

������������������������� ��������������������������������������


26 - N:o 37 15.9.2010

Ikääntyneiden palveluihin tarvitaan työntekijöitä

Luovat alat kiinnostavat nuoria, mutta työllistyminen voi olla vaikeaa ilman lisäkoulutusta.

Lapset saavat jo pienestä asti kuulla kaikilta sukulaisiltaan ja tuttaviltaan sen iänikuisen

kysymyksen ”mikä sinusta tulee isona”. Oman uran ja koulutussuunnan löytyminen

ei ole helppoa etenkin, jos aikoo saada varman työpaikan. Työmarkkina-analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen TEkeskuksesta sanoo, että nykytilanteessa on vaikea luvata sellaista alaa, jolta varmasti saa valmistuttuaan töitä. – Suomessa ja koko Euroopassa on menossa ikärakenteen muutos, jonka tähden ikääntyneiden palveluihin tarvitaan lisää työntekijöitä. Nykyisellään sosiaali- ja terveysalan palveluista suurin osa tuotetaan julkisella sektorilla ja erityisesti kunnissa. Niiden resursseista riippuu, kuinka paljon uutta työvoimaa tulevaisuudessa palkataan. Yksityiset palvelut todennäköisesti lisääntyvät, joten uusia työpaikkoja tullee erityisesti yksityiselle puolelle, Pusila selvittää. Sosiaali- ja terveysala ei ole mikään työpaikka-automaatti, vaikka työvoiman kysyntä alalla kasvaisikin. Kysyntää syntyy kaikilla aloilla eläköitymisen myötä. – Joillakin aloilla työttömät muodostavat reservin, joka voi

heikentää uusien alalle tulevien mahdollisuuksia löytää töitä.

Luoviin aloihin uskotaan Pusilan mukaan on myös mahdoton mainita alaa, jolta ei ainakaan saa töitä valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä uskotaan luovien alojen tulevaisuuteen ja Turun seudullakin on kehitetty projekteja, joilla luovien alojen ihmisille saataisiin valoisat tulevaisuudennäkymät. – Kulttuurialan ammatit ja muut mediaseksikkäät alat, kuten toimittaja, ovat sellaisia, joilla ei välttämättä tarvita korkeata koulutusta, mutta siitä on etua. Työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi tarvitaan yleensä lisäkoulutusta tai sitten pitää suunnata ulkomaille. Opetushallituksessa on parhaillaan käynnissä uuden kehityssuunnitelman taustatyö. Tarkoituksena on asettaa aloi-


tuspaikkakiintiöt eri opintoalille ja -asteille. Aikajänteenä on viisi vuotta. Lisäksi suunnitelmassa tarkastellaan työ- ja opiskelupaikkojen alueellista kehitystä aina vuoteen 2020 ja arvioidaan eri alojen aloituspaikkojen määriä. Lukio-opiskelu oli pitkään ammatillisia oppilaitoksia suositumpaa, mutta ammatillinen koulutus on vahvistunut, eilä Pusilan mukaan ole kyse tilapäisestä ilmiöstä. Nuoret ja heidän vanhempansa ovat tietoisia siitä, että lukio tai ammatillinen oppilaitos ei ole elinikäinen poltinmerkki. – Nykyään on mahdollista jatkaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai suorittaa kaksoistutkinto, Pusila muistuttaa.

Työllisyys parantuu Akateeminen koulutus ei ole enää suora tie työelämään ja akateemisten alojen työttömyys on kasvanut. Pusilan mukaan työllistymismahdollisuudet saattavat painaa valintatilanteessa. – Eräs näkökohta valintatilanteessa varmasti on koulutuksen pituus. Kolme vuotta ammattioppilaitoksessa johdattaa nopeammin työelämään kuin kolme vuotta lukiossa. Ammatillinen oppilaitos on nopeampi tie itsenäistymiseen myös taloudellisesti. Suomen työmarkkinat kokivat poikkeuksellisen suuren muutoksen 1990-luvun alun laman myötä. Suomen oli pakko avautua globaaleille markkinoille ja maailmanlaajuisesti vaikuttavat vaatimukset ovat tulleet osaksi meidänkin työelämää. Entisen Neuvostoliiton kanssa käyty kahden välinen kauppa oli vakaa tukijalka Suomelle, mutta viime vuosina maailmantalous on riepotellut Suomeakin. – Suuri osa taloudesta pyörii vielä vanhojen ammattinimikkeiden voimin. Tärkeintä on, että pohjakosketus taloudessa on ohi. Alkuvuonna meille on tullut seitsemän prosenttia enemmän avoimia työpaikkoja kuin vuosi sitten. Alamme lähestyä normaalia työvoiman kysyntää.

MENOVINKIT

Johannes Yrttiaho tuorein ItäTurkuun muuttanut valtuutettu Turun kaupunginvaltuutetut näyttävät tuntevan vetoa Turun itäisiin kaupunginosiin. Vasemmistoliiton penkissä Turun valtuustossa istuva Johannes Yrttiaho on hiljattain muuttanut Ylioppilaskylästä Vaalaan. Syy ei ollut niinkään poliittinen, vaan käytännöllinen. – Perheeseemme syntyi kolmas lapsi ja tarvitsimme lisää tilaa. Etsimme asuntoa hyvissä ajoin ja pääsimme muuttamaan toukokuussa. Poika syntyi sitten heinäkuussa, Yrttiaho kertoo. Asuinapaikan valintaa puolsivat koulun ja päiväkodin läheisyys. Yrttiaho on opetuslautakunnan jäsenenä seurannut varhaiskasvatuksen tilannetta Turussa. Lausteella on tulossa heikennyksiä, kun Kämnerinpolun päiväkoti loppuu. – Päivähoitopaikkoja on muutenkin liian vähän, joten on käsittämätöntä, että niitä vielä lakkautetaan. Lausteen koulua remontoidaan parhaillaan uusien toimijoiden käyttöön. Koulun yhteiskäyttö voi olla hyväksi, mutta se voi tietää myös ongelmia, Yrttiaho puntaroi. Miestä huolettavat myös uudet kalliit remontit, vaikka palveluverkkomuutoksia on perusteltu kustannussäästöillä. – Isojen kouluja päivähoitoverkoston muutosten kokonaiskustannukset pitäisi selvittää hyvin tarkkaan. Paperilla kaikki saattaa näyttää hyvältä, mutta käytännössä uuden mallin luominen pahimmillaan vaikeuttaa palveluiden järjestämistä, vie asiakkailta lähipalvelut ja voi käydä vieläpä vanhaa järjestelmää kalliimmaksi.

Yksityistäminen väärä suunta Yrttiaho päivittelee myös terveydenhuollon tilannetta. Terveysasemia on jo monena kesänä pistetty kiinni ja hänen mukaansa sosiaali- ja terveystoimessa on nyt luotu tilanne, jossa 17.000 kaupungin asukassta on putoamassa terveyspalveluiden piiristä. Yrttiahon mukaan asian ratkaisuksi tarjotaan terveysaseman yksityistämistä LänsiTurusta Perno-Pansio-Hirvensalo–alueelta, vaikka palvelut voitaisiin kuitenkin hyvin järjestää myös kaupungin Johannes Yrttiaho on valmistautunut valtuuston syyskauteen purkamalla kesän ajan muuttolaatikoita ja tutustuessa perheen omin toimin. – Yksityistäminen on koko- uuteen tulokkaaseen. naan väärä suunta. Se eriarvoistaa kansalaisia. Yksityisten ensin lopetettiin aluelautakun- taan. palveluiden järjestäjä haluaa ta ja sitten aluetyöryhmä. Toinen suuri kysymys on tuottoa sijoitukselleen. Siksi – Niin, yhtäkkiä ei ollut- Turun talous. Yrttiaho epäilee palvelut ovat kalliimpia kuin kaan rahaa, vaikka kaupunki kevään perusteella kiristyslinjulkisella puolella, mutta eivät teki seitsemän miljoonan jan jatkuvan. välttämättä laadukkaampia. – Tiukalla talouskuurilla ajeylijäämäisen tuloksen viime Yrttiahon mielestä jo vuonna. Tietysti Itä-Turun polii- taan läpi palveluiden yksityisyhteiskunnan luottamuksen ja tikot voisivat yhdessä pitää tämistä. Kuva Turun talouden vakauden nimissä olisi tarpeen alueen puolta, kaupungin heikosta tilasta on ollut vahjärjestää nykyistä paljon en- kokonaisuutta kuitenkaan un- vasti liioiteltu. Turun telakan emmän kuulemistilaisuuksia ohtamatta. alasajo huolestuttaa, koska se asukkaille, jotta kaupunkilaisvie työt tuhansilta ja vaikuttaa ten mielipiteet ja toiveet tulisi- Kuinka käy telakan? tulevien vuosien kunnallisvevat huomioiduiksi Turun kehitrotuloihin. Turku saa heti poliittisen syystämisessä. Metalli 49:n tiedottajana – Vaaleilla valitun valtuus- kauden aluksi uuden kau- työskentelevä Yrttiaho olisi ton valtaa pitäisi kasvattaa, punginjohtajan, kun Aleksi kaivannut paitsi valtiolta myös sillä virkamiesvalta on kas- Randell nimitetään Mikko Turulta vahvempaa roolia tevanut järjettömiin mittoihin. Pukkisen seuraajaksi. Yrttiaho lakkakysymyksessä. Valta karkaa jo hieman silloin, suhtautuu penseästi pormes– Kysymys on myös kankun valtuusto delegoi sitä tarimalliin ja pitää ammattijoh- santaloudellinen. Laivanrakenlautakunnille. Onneksi valta tajaa ainoana mahdollisuutena nuksessa meillä on niin vahvaa pysyy kuitenkin poliitikkojen saada uusia näkemyksiä kau- osaamista, että emme voi käsissä. Tilanne voi olla toinen punkiin. menettää sitä. Jos näin käy, on – Mielestäni kaupungin- sitä osaamista lähes mahdoliikelaitoksissa ja yhtiöissä, joiksi kaupungin toimintoja johtajan virka olisi pitänyt lait- ton saada takaisin. taa julkiseen hakuun. Randell muutetaan. Alueellinen päätöksenteko on sinipunan luottomies, joka on Turussa jäänyt torsoksi: ei johda, vaan häntä johde-

15.9.2010 N:o 37 27


28 - N:o 37 15.9.2010

A NNIK A


kk37c  

kk, kulmis

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you