Page 1

Itä-Turun ja Kaarinan oma kaupunkilehti jo 28 vuotta

Hali-Bernit vievät hyvää mieltä vanhuksille ja lapsille s. 2

N:o 14

Keskiviikkona huhtikuun 7. päivänä 2010

Varissuo olisi saanut uimahallin, jos olisi haluttu s. 5

Nummen keskuspuistosta suunniteltua suppeampi s. 9

Kotimaiset, erittäin laadukkat

KYLPYTYNNYRIT Helppohoitoiset ja hygieeniset

ALUMIINIPALJUT

Myös Grillikodat, Saunakodat ja Telttasaunat

KYLPYTYNNYRI.NET p. 050 - 552 5067

SILMÄLASIEN PÄÄLLE KIINNITETTÄVÄT

AURINKOSUOJAT ALK.

20€


KAARINA

2 - N:o 14 7.4.2010

Hali-Bernit vievät hyvää mieltä vanhuksille ja lapsille Berninpaimenkoira Rento tervehtii ensin vasemmalla tassulla, sitten oikealla. Seuraavaksi Rento tahtoo rapsutusta. Pehmeäturkkista koiraa on mukava silitellä samalla, kun hänen emäntänsä Maarit Haapasaari kertoo HaliBerneistä. Hali-Bernit ovat koiria, jotka tekevät vierailuita vanhainkoteihin, lastenkoteihin ja päiväkoteihin. Hali-Bernejä voi nähdä myös erilaisissa yleisötapahtumissa. Myös yritykset järjestävät tilaisuuksia, joihin kutsutaan Hali-Bernejä esittäytymään. – Tämä on vapaaehtoistoimintaa. Vierailuista ei peritä maksua. Yritysten toivotaan tekevän tavara- tai rahalahjoituksen Turun eläinhoitolalle tai Invalidisäätiön avustajakoiratoiminnalle, Haapasaari kertoo.

Kiirettä piisaa Hali-Bernien toiminta on alkanut 11 vuotta sitten Helsingissä. Haapasaari käynnisti toiminnan Turun seudulla, kun hän halusi harrastaa yhdessä koiran kanssa, mutta ei halunnut kilpailuihin. – Aloitin berninpaimenkoira Välkyn kanssa, ja siihen aikaan kävimme joka toinen viikko Värttinässä. Sittemmin toiminta on laajentunut. Haapasaari katselee

kalenteria, jossa muutamalle edellisviikolle on kirjattu seitsemän vierailua. – Viime vuonna annoimme 220 haliannosta, tänä vuonna maaliskuuhun mennessä jo 140. Meidän ei enää tarvitse tarjota palveluitamme. Toiminta on räjähdysmäisessä kasvussa ja otamme mielellään mukaan uusia harrastajia. Nykyään toiminnassa on mukana 30 koiraa, eivätkä suinkaan kaikki ole berninpaimenkoiria. Vierailuilla käy myös lassie, mäyräkoira, tiibetinspanieli ja samojedi. – Koiran pitää olla tietyn luonteinen. Ei saa olla aggressiivinen ja koiran pitää hakeutua ihmisten seuraan, sanoo Haapasaari. Koirat testataan Hali-Bernitestillä. Testillä selvitetään, miten koira tulee toimeen erilaisissa tilanteissa ja miten se reagoi pyörätuoliin tai rollaattoriin. Samalla tarkkaillaan, miten koira suhtautuu eri tavalla käyttäytyviin ihmisiin. Ja tietysti koiran pitää tykätä rapsuttelusta. – Testaamme myös, miten koira ottaa namupalan kädestä. Ja ei ota. Kerran eräissä vanhustenjuhlissa tarjolla oli hot dogeja. Vanhusten käsiin jäivät pelkät sämpylät, kun nakit päätyivät yllättäen parempiin suihin, selvittää Haapasaari. Eläinten terapeuttinen vai-

kutus on pantu merkille hoitotyössä. Haapasaari sanoo, että eläinten läsnäolon vaikutukset huomaa heti ihmisten kasvoilta. – Juuri hymy lasten tai vanhusten kasvoilla saa lähtemään vierailuille uudestaan ja uudestaan.

Murheet kerrotaan koiralle Hali-Bernien vaikutusta hoitotyöhön on tutkittu Turun Ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä, ja toiminnan hyötyjen ansiosta vierailut nähdään hoitopaikoissa myönteisiksi. – Eräässä lastenkodissa lapsilla on oma suosikkikoiransa, jolle he voivat vierailujen aikana kertoa murheensa. Koirille jutteleminen tuntuu olevan helpompaa kuin aikuisille. Lauantaina 10. huhtikuuta Hali-Bernit järjestäää Kotimäen koulun kentällä klo 12 Match Shown, jonka tuotolla on määrä hankkia vetovälineet, sillä vanhat ovat peräisin 1980-luvulta. – Tarvitsemme kolmet kärryt. Erään tarjouksen mukaan yhden kärryn hinta tarvikkeineen on noin 650 euroa. Maarit Haapasaari ja Rento vievät hyvää mieltä niin vanhusten- kuin lastenkoteihin. Hali-Bernejä Saamme myydä aika monta on Turun seudulla kaikkiaan 30. euron pullaa. Leikkimieliseen lelukoirakilpailuun on tulossa mukaan Ainakin Kaarinan kaupungin- neen on luvannut osallistua, ja tulossa oma joukkue. puolen kymmentä joukkuetta. johtaja Harri Virta joukkuei- Kaarinan seurakunnaltakin on

Luontokuvaaja on ennen kaikkea herrasmies Luontokuvaaja Rauli Karanen valmistautuu Koristo-Salissa kohtapuoliin alkavaan luontoiltaan. Eletään edelliskeskiviikon alkuiltaa ja pian Karasen on määrä avata sanainen arkkunsa lintuihin ja lintujen valokuvaamiseen liittyen. Karanen ei suinkaan ole ensi kertaa tulessa luontoaiheiden tiimoilta. Mies oli mukana järjestämässä ensimmäistä luontokuvailtaansa vuonna 1976, jolloin tapahtumamiljöönä oli Turun konserttitalo. Karanen muistelee, että konserttisali tuli järjestäjien yllätykseksi tupaten täyteen, mikä antoi lisäjännitystä tapahtuman juontajaksi lupautuneelle Karaselle. - Kyllä siinä lukkoon taisin mennä, hän myöntää. Vuosikymmenten vieriessä Karanen on järjestänyt lukuisia luontotilaisuuksia, toiminut valokuvauksen opettajana ja tehnyt valokuvaajan töitä. Myös useita luottamustoimia on miehen kontolle vuosien mittaan sälytetty, kuten muun muassa Turun Luonnonvalokuvaajat ry:n ja Kaarinan Kuvaa-

jat ry:n puheenjohtajuudet. Pidetty luontoluennoitsija ei ole virallisia biologianopintoja suorittanut, vaan vankka luontotuntemus on kertynyt vuosien saatossa tekemisen kautta.

Kipinä syttyi varhain Karanen kertoo luontoinnostuksensa syttyneen jo varhaisella iällä. Kuvaamisenkin hän sanoo aloittaneensa jo viisivuotiaana, vaikka tosin vuosien saatossa harrastamiseen mahtuu myös vähemmän aktiivisia vaiheita. Salossa syntyneen ja Pansiossa 22-vuotiaaksi asuneen miehen luontoharrastusta ruokkivat samanhenkiset ystävät. - Veikko Wahlroosin ja Elon Pekan kanssa tuli liikuttua luonnossa. Siitä se sitten jäi, Karanen muistelee luonnon ja luontokuvaamisen pariin vienyttä alkupotkua.

Kuvat luonnon ehdoilla Kun lintuihin keskittyvän tilaisuuden alkua kerran odotel-

laan, kääntyvät Karasen puheet lintujen kuvaamiseen - aivan kuin alustuksena alkavalle luennolle. Erityisen tärkeäksi lintukuvaajan, ja miksei tietysti muutakin luontoa ikuistavan kameramiehen, ominaisuudeksi valikoituu Karasen puheesta alituiseen esiin nouseva herrasmiesmäisyys. Kuvia otetaan luonnon ehdoilla. - Kallis kamera ei anna oikeutta tehdä mitä vain. Kuvaajan on käyttäydyttävä herrasmiesmäisesti, hän painottaa. Karasen periaatteena on totuttaa kuvauskohteet ensin itseensä. Esimerkiksi pesivää lintua ei hänellä ole tapana kuvata ensimmäisillä käyntikerroilla, vaan ehkä vasta kolmantena päivänä, kun lintu on jo tottunut vierailijaan. - Olen huomannut, että kannattaa käyttää samoja vaatteita. Eläimet tottuvat silloin helpommin, hän vinkkaa. Karasen lintukertomuksilla on imua ja Koristo-Sali täyttyy luontoharrastajista. Eikä illan saldo ole huono Kaarinan Kuvaajillekaan: yhdistykseen liittyy viisi uutta jäsentä.

Luontokuvaaja Rauli Karanen ikuisti matalla leijuneessa pilvessä kyhjöttäneen koskikaran Halisten koskella.

Kaarinan Kuvaajien lisäksi illan järjestämiseen osallistuivat Kaarinan kaupunki ja Kaarinan-Piikkiön Lsy. Kaarinan seuraavat luontoaiheiset tapahtumat ovat Kotimäen koululla 7.4. järjestettävä kettuaiheinen tapahtuma ja

perhospuutarhan hoitonikseihin keskittyvä ilta, joka järjestetään Koristo-Salissa 22.4. Yksi Karasen uran tulevista merkkipaaluista on Kasnäsissa syyskuussa järjestettävä 60-vuotisjuhlanäyttely. Lauri Simola


7.4.2010 N:o 14 3

Palveluhakemistosta poimittua

Asiakas voi osallistua remonttiin myös itse Jokahomma Oy:n yrittäjä Keijo Kaunisto luettelee firman toimenkuvaan kuuluviksi maalaus- ja saneeraustyöt loppusiivouksineen, sekä kotisiivoukset. 35 vuoden kokemuksella alan töitä tekevä Kaunisto kertoo palkkaavansa lisätyövoimaa tarpeen mukaan. Pääasiassa työt hoituvat kuitenkin omin hartiavoimin. - Asiakas voi halutessaan osallistua töiden tekemiseen myös itse. Minä annan työkalut ja opastan, Kaunisto

sanoo ja muistuttaa, että asiakkaan oma panostus näkyy tavallista edullisempana hintana. - Esimerkiksi hyväkuntoiset eläkeläiset haluavat usein osallistua remontin tekoon, tietää Kaunisto. Kohteita ympäri Turkua Jokahomman työkohteet sijoittuvat ympäri Turkua. Oman lisänsä yrityksen urakoihin antaa myös Turun kaupungin kanssa tehty vuosisopimus vuodelle 2010, jonka myötä Kaunistoa työl-

listävät etenkin maalaustyöt. Vielä toistaiseksi Kauniston kalenterista löytyy tilaa kesän ja keväänkin tiimoilta. Tosin töiden tilaamisella alkaa jo näin sesongin alla olla hoppu. Kaunisto kehottaa remonttiapua kaipaavia ottamaan rohkeasti yhteyttä, jotta urakat saataisiin sovittua ajoissa. Hän muistuttaa, että Jokahomma tekee urakkaarvion aina ilmaiseksi. Lauri Simola

Jokahomma Oy:n yrittäjä Keijo Kaunisto kertoo opastavansa asiakkaita, jotka haluavat osallistua remontin tekoon.

Avoinna ark. 7-21, la 7-18, su 12-21 taina.jansen@k-supermarket.fi


4 - N:o 14 7.4.2010 Itä-Turku 7.4.2010

Lemmikit kuriin! Olen mielestäni aina ymmärtänyt kodin lemmikkejä, koiria erityisesti siksi, koska hoidin koiraa useita vuosia. Hoidin kun lupasin vanhimmalle tyttärelleni niin tehdä hänen allergiansa vuoksi. Koirasta oli hyötyä, liikuin paljon Varissuolla ja opin tuntemaan muita koiran omistajia. Ymmärsin että koiramaailma avaa suhteita. Joka aamu oli lähdettävä ulos, satoi tai paistoi, eikä käynnistä selvinnyt ennen kuin koira sai tehtyä tarpeensa. Monet lemmikkien omistajat keräsivät ulosteet paperin mutkaan ja veivät roskikseen, minä en sitä tehnyt, mutta pidin huolen, ettei Tiibetin spanieli –koirani ulostanut kadun varrelle tai muuten ihmisten kulkureiteille. Nyt kun lähden ulos,

saan olla varuillani, etten astu koiran jätökseen. Kadut puhdistuvat nopeasti ja voi olla, että pääsiäisen jälkeen ongelmaa ei enää ole, mutta nyt (31.3.) se on. Eilen vältyin juuri ja juuri astumasta koiran tekemään läjään. Siksipä esitän, että ensi syksystä saakka joku kaupunginvaltuutettu tekee esityksen, jonka mukaan jokainen koiran omistaja kerää jätteet pois ja vie pois roskalaatikkoon. Ei pitäisi olla iso työ, sillä lemmikki muutenkin työllistää. Se tuo kuitenkin kotiin lämpöä ja turvaa. Monille yksinäisille ihmisille lemmikki on kaikkein tärkein kaveri. Pekka Tauriainen pekka.tauriainen@kulmis.fi

Viime viikolla kysyimme: Maksaako lämmitys tällä hetkellä liikaa?

kyllä 59%

ei 41%

15 VUOTTA SITTEN ”Lepällä tuskin edellytyksiä jatkaa kaupunginjohtajana” Kulmakunnassa (5.4.1995) julkaistiin henkilöhaastattelu Jukka Mikkolasta, joka vastikään käydyissä eduskuntavaaleissa oli lunastanut itselleen paikan Arkadianmäeltä. Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan pestistä kansanedustajaksi ponkaissut Mikkola ei ollut untuvikko valtakunnanpolitiikassa, sillä aiempaa kansanedustajakokemusta mieheltä löytyi kaudelta 1983-1987. Mikkola kertoi sahaavansa päivittäin Turku-Helsinki –akselia bussin kyydissä, kun miehen tarpeita vastaavaa pientä vuokra-asuntoa ei ollut toistaiseksi pääkaupungista löytynyt. Tosin Mikkola lupasi, että asunnon löydyttyäkin hän tulisi käymään Turussa vähintään kerran viikossa. Kulmakunta uteli Mikkolan kantaa jo kuukausia velloneeseen keskusteluun siitä, onko Juhani Lepällä mahdollisuuksia jatkaa kaupunginjohtajana. Virkavapaalle ja oikeuskäsittelyn keskelle Lepän olivat vieneet kiinteistökauppasotkut, joiden myötä häntä epäiltiin osalliseksi konkurssirikoksiin. Kaupunginvaltuusto oli jo kertaalleen lyönyt lukkoon,

että Lepän mahdollisuuksista jatkaa kaupunginjohtajana päätetään vasta oikeuskäsittelyn päätyttyä. Sosialidemokraattien ryhmä oli nostanut asian sittemmin jälleen esille vaatien, että Lepän kohtalo sinetöitäisiin mahdollisimman pikaisesti. Mikkola pohti Lepän yhä olevan Turun kaupunginjohtaja, mutta arvioi hänen toimintaedellytysten olevan pitkälti menneen talven lumia. - Hänellä ei ilmeisesti ole edellytyksiä jatkaa riippumatta siitä, mikä on tuomioistuimen päätös asiassa, muotoili Mikkola. Mikkola ei hyväksynyt toimittajan esittämää ajatusleikkiä siitä, josko Lepälle järjesteltäisiin ”pakastevirka”, jossa tämä voisi jäähdytellä kaupungin palveluksessa senkin jälkeen, jos lähtö kaupunginjohtajan pestistä realisoituu. - Jos kaupunginvaltuusto katsoo, että hänellä ei ole enää toimintaedellytyksiä olemassa, Leppä eroaa kaupunginjohtajan tehtävistä ja hakeutuu niihin tehtäviin, mihin hän katsoo haluavansa hakea, linjasi Mikkola. Lauri Simola

Haritun nuorisotalolla senioritoimintaa torstaisin Haritun nuorisotalolla kokoontuu torstai aamupäivisin joukko ikäihmisiä. Senioriklubin nimeä kantava kerho tarjoaa mahdollisuuden kohdata ikätovereita ja viettää mukavaa aikaa yhdessä. Klubilla voi tehdä kaikkea aina askartelusta ja laulamisesta vaikka biljardin peluuseen. Paikalla käy myös eri teemojen tiimoilta esiintyjiä. Haritun senioriklubi kuuluu Turun Sosiaali- ja terveystoimen ennaltaehkäisevään toimintaan, jonka järjestelyistä vastaa Lehmusvalkaman Hyvinvointikeskuksen vastaava toiminnanohjaaja Jaana Saarinen yhdessä klubin vetäjien kanssa. Saarisen mukaan tarkoitus on aktivoida ikäihmisiä järjestämällä erilaista kerhotoimintaa Turun etelä- ja itä-alueella. Saarinen järjestää ohjelmaa myös Lehmusvalkaman Hyvinvointikeskuksessa. - Ohjelmaa on joka viikko. Iltaisin on tarjolla viihdeohjelmistoa, kuten tanssitilaisuuksia ja tähtiesiintyjiä. Viikko-ohjelman voi hakea joka keskiviikko Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksesta sekä ottamalla yhteyttä Saariseen. Maksuttomaan kerhotoimintaan voi osallistua kuka vain ja toiveissa olisi, että ihmiset olisivat aktiivisemmin liikkeellä. - Toivomme, että Harittu- ja Koivula alueella asuvat lähtisivät käymään senioriklubilla. Näin pääsisi pois kotoa ja voisi osallistua muutamaksi tunniksi mukavaan toimintaan. Täällä on mahdollisuus tavata muita ihmisiä ja saada uusia ystäviä, joita voi tavata klubin ulkopuolellakin, kertoo Saarinen.

Iloiset naiset sohvalla Anja Harka (vas.), Helga Martikainen, Elvi Lehtonen, Ritva Tuusa, Salmi Tikkanen ja Helena Havia. Takana Päivi Virtanen-Kukko. Haritun senioriklubi kokoontuu joka torstai kello 10 - 13.00.

yhteislaulua, askartelua, käsitöitä ja voimistelua. Paikalla on myös toiminnanohjaaja Päivi VirtanenKukko, jolla voi mittauttaa verenpaineensa. - Se on hyvä tapa saada ihmisiä liikkeelle, koska verenpaineenmittaus on tärkeää.

Tekeminen ja yhdessä olo saavat muiden muassa Elvi Lehtosen Petreliuksesta sekä Ritva Tuusan Koivulasta lähtemään klubille usein. - Pidän biljardin pelaamisesta ja tänne on hyvä tulla kävellen, kertoo liikunnallinen Lehtonen.

- Mukavinta on yhdessä olo, askartelu ja jumppa. Täällä näkee muita ihmisiä ja voi keskustella ja jakaa ajatuksia, ynnää Tuusa. Päivi Oksanen

SKANSSIAISET.4. 6.-11

DUBLIN vetolaukut kolme kokoa

79,69,59,-

Pelejä, jumppaa ja yhteislaulua Haritun nuorisotalo tarjoaa hyvät puitteet vanhusten kerhotoiminnalle. Kulkemaan pääsee myös rollaattorilla, koska tilaa on paljon. Paikanpäältä löytyy useita pelejä, kuten biljardia, pingistä ja ilmakiekkoa. Vetäjät peräänkuuluttavat etenkin miehiä lähtemään rohkeasti mukaan. - Miehet voivat pelata esimerkiksi biljardia ja tänne saa järjestettyä päivätanssit, kun tilaa kerran on ja naisia löytyy, toteaa toiminnanohjaaja Helga Martikainen. Tarjolla on myös erilaisia teemoja, kuten esimerkiksi esiintyjiä ja luennoitsijoita, sekä paljon muuta toimintaa:

89,90 79,90 69,90

Uusi entistä isompi STAGE täynnä hyviä tarjouksia!

vetolaukut, kolme kokoa ja kolme väriä

LAATUMERKIT MEILTÄ, TERVETULOA! www.bagstage.fi

SKANSSI


UUTISET

Varissuo olisi saanut uimahallin, jos olisi haluttu Varissuo itki omaa uimahallia koko 1990-luvun, eikä se sitä koskaan saanut. Ei, vaikka kuinka moni lähiöprojektin vetäjä sitä vaati ja delegaatiot marssivat kaupungintalolle. Eläkkeellä oleva kaupunginarkkitehti Jorma Aho, 72, paljastaa, että halli olisi saatu, jos olisi toimittu toisin. Hirvensalossa asuva Juhani Aho on virkeä eläkeläinen, joka jäi vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana. Muistissa on monia tapahtumia, mm. se, miksi Varissuon tunneliin ei koskaan rakennettu paljon kaivattua uimahallia. - Lähiöprojektiryhmä vaati sitä, mutta kyse ei ole rahan puutteesta vaan kaupungin rahojen väärinkäytöksestä, Aho huomauttaa. Hän on kehittänyt valtakunnallisesti rakennushankkeiden laadullisen ja taloudellisen ohjauksen aina rakennuskohteen alkuvaiheesta lopputarkastukseen. Sitä on käytetty yleisesti Rakennushallituksen suosituksissa. Hän siis - jos kuka - tietää, miten pitkä projekti pitää hoitaa siten kuin valtuusto päätti. Turun kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä väestönsuojan kakkosvaiheen ja antoi sille rahaa 20 miljoonaa markkaa eli 3,34 miljoonaa euroa. Väestönsuojaan mahtuisi 2.996 henkilöä. Autoille tuli 100 parkkipaikkaa. - Paikalliset asukkaat halusivat saada hallin sisustettavaksi uimahalliksi, mutta valtuusto päätti, ettei sellaista rahaa ole olemassa. Se päätettiin sisustaa paikoitusalueeksi. Se maksoi selvästi vähemmän, Aho muistelee. Aluksi tunnelin sisään menon piti tulla Katteluksenka-

Kaupunginarkkitehti Juhani Aho kertoo, että Varissuon väestönsuojan kakkosvaiheen rakentamisessa olisi voitu rakentaa myös uimahalli – jos olisi haluttu.

dulta, mutta virkamiehet päättivät muuttaa valtuuston päätöksen sisäänkäynnistä muualle. Tiirikkalankadun päästä linja-autolla kulkeminen olisi helpompaa, päättelivät liikuntatoimenjohtaja Arto Sinkkonen ja apulaiskaupunginjohtaja Juhani Määttä.

Keskustelu jatkuu Keskustelu jatkuu, jos saamme kaupunginjohtaja Juhani Määtän kiinni ja vastaamaan Jorma Ahon väitteisiin. Toimitus sai Määtän kiinni, mutta hän sanoi, ettei muista enää niin vanhoja asioita. Sen sijaan hän muistaa sen, että luotti

enemmän talonrakennuspäällikkö Jukka Marttilan mielipiteisiin kuin kaupunginarkkitehti Jorma Ahoon. - Se ratkaisi sen, mitä tein, Kakskerrassa eläkepäiviä viettävä Määttä kertoo Kulmakunnalle. Toimitus

Se tiesi rakennushankkeelle lisämenoa noin 30 prosenttia eli 334.000 euroa. Tässä vaihtoehdossa bussilla piti päästä vielä pitemmälle. Ahon ollessa lomalla louhintatöihin saatiin kulumaan taas 40 prosenttia lisää eli nopeasti 3,34 miljoonan budjetti kasvoi 5,72 miljoonan euron suuruiseksi. - Päätettiin tehdä selkäni takana uudet lisätyöt. Hankkeesta tuli ylimitoitettu, Aho purnaa. Älytön kaupungin lypsäminen jatkui, sillä uusi tunneli oli nostamassa alkuperäistä budjettia peräti 75 prosentilla. - Silloin ilmoitin, että hanke palautetaan valtuustolle, Aho jatkaa. Siihen eivät muut virkamie-

het tai projektin vetäjät suostuneet. Aho pohtii nyt jälkeenpäin syitä, miksi näin tapahtui mutta ei tiedä todellisia syitä. Epäilyjä toki oli. Projektinvetäjä luopui ja tilalle tuli uusi insinööri. Lopulta 20 miljoonan markan hanke maksoi 30 miljoonaa markkaa eli 3,34 milj. eurosta 5 miljoonaan euroon. Luolahanketta supistettiin. - Vaadin Määtältä todistusta siitä, että 3,34 miljoonan hanke muuttui 5 miljoonaksi, mutta siihen en saanut häneltä kirjallista todistusta. Jorma Aho puhui myöhemmin Määtälle ja sanoi, että hankkeen ylimääräiset menot olisivat riittäneet uimahallin tekemiseen. Määttä ei ollut niistä kiin-

nostunut, hän ajatteli enemmän omaa etuaan. Väestönsuoja on vain yksi asia, mistä Määttää syytettiin. Paljon suurempi kupla oli Turun Puhelimen myynti pilkkahintaan Soneralle. Siihen piti sisältyä uuden pääkonttorin saaminen Turkuun. Taidemuseoon tehtävät näyttelytilat epäonnistuivat, mutta maksoivat veronmaksajille paljon. - Virheratkaisuja tehdään koko ajan, ei pelkästään silloin, lohduttaa Aho. Pekka Tauriainen

Vieläkö kaipaat uimahallia Varissuolle? Vastaa osoitteessa: www.kulmis.fi.

Harri Virta kuunteli miestenkerhon mietteitä Värttinän miestenkerho sai viime viikon maanantaina arvovaltaisen vieraan, kun Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta noudatti kutsua tulla kuulemaan kerholaisten mietteitä. Värttinän ruokalaan kokoontui viitisenkymmentä kerholaista. Perustajajäsen Lasse Kujala kertoi Virralle, että määrä ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Kerholaiset odottivat paikalle myös lautakuntien edustajia, mutta Virta saapui yksin. – Tällä hetkellä meillä ei ole Värttinän miestenkerhon perustajajäsen Lasse Kujala ja varsinaisia huolenaiheita, kun kaupunginjohtaja Harri Virta valmistautuvat kakkukahville, Värttinän ruokala säilyy, Ku- ennen kuin oli määrä pureutua asiakysymyksiin.

jala kertoi ennen tilaisuuden alkua. Silti jotain kysyttävää kaupunginjohtajalta oli. Kujalan mukaan Kaarinantien kääntö kiinnosti erityisesti. – Siellä on lintujen kosteikko, joka katoaisi tien myötä. Järven levätilannekin on ollut parempi, kun kaikki saasteet eivät ole kosteikon ansiosta päätyneet järveen. Virran mukaan on tärkeätä, että kaupunginjohtaja ehtii kuuntelemaan kaupunkilaisten mielipiteitä ja ajatuksia. – Nämä ovat tärkeitä tilaisuuksia ja yleensä parhaimmat kehitysehdotukset tule-

vatkin juuri keskustelutilaisuuksista. Jotkut niistä ovat menneet eteenpäin, Virta kertoi. Toisinaan kaupunginjohtajalta tiukataan keskustelutilaisuuksissa vastauksia, mutta aina niitä ei ole valmiina. – Olen ainakin voinut luvata selvittää. Miestenkerhon vierailullaan Virta löysi jo tullessaan yhden epäkohdan. – Parkkipaikat täällä Värttinässä näyttää olevan ongelma. Pihalla on ahdasta. – Toisella puolella taloa on enemmän pysäköintitilaa, Kujala valisti kaupunginjohtajaa.

7.4.2010 N:o 14 5

Pandemiarokotuksia kerran viikossa

Pandemiarokotuksia varten tehdyt erityisjärjestelyt purettiin Turussa maaliskuun viimeisenä päivänä. Jatkossa rokotuksen saa yhtenä päivänä viikossa Keskusta 1 terveysasemalta osoitteesta Käsityöläiskatu 2. Ensimmäinen rokotuspäivä Käsityöläiskadun terveysasemalla on torstai 8. huhtikuuta. Rokotusten antamista jatketaan myös uusille kuusi kuukautta täyttäneille lapsille Kirkkotien neuvolassa kerran viikossa, ensimmäinen rokotuspäivä on keskiviikko 7. huhtikuuta. Rokottamatta jääneiden rokotuksia jatketaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaisesti toukokuun loppuun saakka. Turkuun on tullut tähän mennessä 122.000 annosta rokotetta. Turkulaisista on rokotettu 78.000, eli noin 45 prosenttia kuntalaisista on saanut rokotteen. Lisäksi on rokotettu 8 300 ulkopaikkakuntalaista.

Mini RunoKaarina starttaa Kaarinalaisille 1.-3. luokkalaisille tarkoitettu lasten runokilpailu Mini Runo-Kaarina järjestetään tänä vuonna kuudennen kerran. Mini Runo-Kaarina on tarkoitettu kaarinalaisille lapsille. Runokilpailuun osallistutaan ryhmittäin tai luokittain annetun aiheen ja apusanojen siivittäminä. Tänä vuonna runojen pääaiheena on ”Lumest lumeks”. Kisassa on neljä ryhmää: alle kouluikäiset, 1. luokkalaiset, 2. luokkalaiset ja 3. luokkalaiset. Ryhmä tai luokka voi lähettää kilpailuun mukaan 3-5 runoa. Runot lähetetään maanantaihin 19.4.2010 mennessä sähköpostiosoitteeseen pia. toykkala@kaarina.fi tai osoitteeseen: Hovirinnan Päiväkoti / Pia Töykkälä, Isännänkatu 2, 20780 Kaarina.

Puhelimet takkuilivat

Turun terveysaasemien ajanvarauspuhelimet takkuilivat viime viikolla. Ongelmia oli ainakin vielä keskiviikkona ja ne koskivat kaikkia terveysasemia. Vika koski myös sairaanhoidon puhelinneuvontaa. Yhteyshäiriöt alkoivat tiistaina ja vika paikallistettiin TeliaSoneran Neitsytpolulla sijaitseviin puhelinkaapeleihin, jotka olivat vaurioituneet kosteuden takia.


AUTOILU

6 - N:o 14 7.4.2010

Työnantaja säästää panostaessaan alaistensa liikenneturvallisuuteen Monet eri tekijät vaikuttavat työmatkan sujuvuuteen. Hyvin nukuttu yö, riittävästi työmatkaan varattu aika sekä reitin suunnittelu ja ennakointi liikenteessä eivät välttämättä ole kaikille kuitenkaan itsestään selviä asioita. Työ- ja työasiamatkojen liikenneturvallisuus on myös työnantajan vastuu, kerrotaan Työturvallisuuskeskus TKK:n ja Liikenneturvan tuoreessa, työliikenteen turvallisuuden toimintamalleja ja vinkkejä sisältävässä oppaassa. Miten työnantajat sitten kantavat vastuutaan asiassa? - Työnantajien satsaukset alaistensa liikenneturvallisuuteen vaihtelevat, arvioi Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen. Monet yrityksistä huolehtivat liikenneturva-asioista ja koulutuksesta todella kiitettävästi, mutta osalla on parantamisen varaa. - Työnantaja säästää selvää rahaa panostaessaan työntekijöidensä liikenneturvalli-

suuteen. Sairastumisista sekä työpäivien menetyksistä kertyy mittavia kustannuksia yhtiöille, Tolvanen muistuttaa. Autoliitto järjestää koulutuksia taloudellisen- ja turvallisen ajotavan tiimoilta. Lisäksi järjestetään liukkaankelin koulutusta, jossa työntekijä voi kunnolla perehtyä siihen, miten auto toimii ja käyttäytyy esimerkiksi juuri äkkijarrutustilanteissa. - Harva osaa jarruttaa oikein äkkitilanteessa, Tolvanen sanoo. Tolvasen mukaan ihmiset pystyvät toki ilman koulutustakin vaikuttamaan omaan ja muiden liikenneturvallisuuteen. - Lähtee ajoissa liikkeelle. Ei kiilaa pieniin väleihin kaistavaihdoissa. Pitää ajoneuvon ikkunat kirkkaina ja renkaat kunnossa. Nyt kun kesärenkaiden vaihto on ajankohtaista, kannattaa ottaa erityisesti huomioon, ettei ajele kesällä kitkarenkailla. Märällä asvaltilla kitkarenkailla ajaessa jarrutusmatkat pitenevät huomattavasti.

Ennakoiva ajotapa tuo turvaa Monen yrityksen laatuohjel-

Monelle työmatkalla liikkuminen on päivän vaarallisinta aikaa. Riskejä voi vähentää varaamalla riittävästi aikaa sekä huomioimalla sää- ja keliolosuhteet.

maan on kirjattu, että työntekijöiden on suoritettava jokin ajokoulutus - vaihtoehtoa ei

ole. Tämä ei Tolvasen mielestä ole lainkaan negatiivinen asia, koska moni on tyytyväinen

saamastaan ajokoulutuksesta, kuten juuri liukkaanajon sekä taloudellisen ajotavan koulu-

tuksesta. - Näin saavutetaan ennakoivan ajon hyödyt - polttoaineen-


AUTOILU kulutus vähenee sekä nopeudet pienenevät. Taloudellinen ja joustava ajotapa lisää liikenneturvallisuutta ja vähentää merkittävästi ympäristölle haitallisia pakokaasuja melupäästöjä. Varaamalla riittävästi aikaa ja huomioimalla sää ja keli vähennetään onnettomuusriskiä. Tolvasen mukaan eniten liikenneturvallisuuteen vaikuttavat auton kunnossapito, teiden kunto ja se minkälaisia autoja ajetaan. - Uusissa autoissa on paljon ominaisuuksia, jotka parantavat liikenneturvallisuutta. Taloudellisia moottoreita ja turvavarusteita, kuten ajonvakautuslaite ja koko ajan kehitellään uutta. Toisaalta esimerkiksi navigaatiolaitteen hyöty riippuu pitkälti siitä, miten sitä osaa käyttää. - Jos huomio menee ajon aikana koko ajan laitteen käyttöön, ei sillä saavuteta hyötyä vaan päinvastoin, Tolvanen huomauttaa. Päivi Oksanen

7.4.2010 N:o 14 7


PARAINEN

8 - N:o 14 7.4.2010

Paraisilla luotetaan matkailun vetovoimaan ja porukassa riittää virtaa. Jos saamme tarpeeksi hyviä artisteja hyvään hintaan, niin voimme harkita tapahtuman järjestämistä.

Hyvää peeärrää

Länsi-Turunmaan kaupungista löytyy kesällä runsaasti koettavaa ja nähtävää. – Tarjolla on musiikkitapahtumia, vaellusreittejä, urheilukalastusta ja paljon muuta, kertoo matkailutiedottaja Anita Salonen.

Länsi-Turunmaankaupungissa luotetaan Paraisten matkailulliseen vetovoimaan, vaikka kaupungilla ei olekaan tarjottavanaan varsinaisia elämyskohteita. Hankevastaava Martti Nilsson Länsi-Turunmaan kaupungin matkailuneuvonnasta sanoo, että reitistöt ja liikunnalliset aktiviteetit ovat kaupungin matkailuvaltteja. Hän toivoo, että matkailijat osaisivat aistia kiireettömyyden. – Toivomme, että ihmiset alkavat asennoitua jo Kaarinassa tai viimeistään Kirjalan sillalla lähestyessään kaupunkia. Matkailijan kannattaa varata reilusti aikaa ja poiketa pienille kyläteille. Siellä voi tulla vastaan kauppa tai ravintola, johon pääsee herkuttelemaan, Nilsson sanoo. Länsi-Turunmaan tunnetuin

matkailureitti on rengastie, jota Nilsson kävi juuri markkinoimassa Ruotsissa Göteborgin matkailumessuilla. Moni kulkee reitin pyörällä. Uusinta uutta on melonta.

Rowlit miettii vielä Länsi-Turunmaalla järjestetään useita tapahtumia. Kesän tapahtumakalenterista löytyy muun muassa Urkupäivää, Paraisten päivää ja maanviljelijöillekin on oma tapahtumansa. Kaupungin suurin tapahtuma on ehdottomasti ollut Rowlit, joka parhaimmillaan on koonnut kalkkikaivokseen 10.000 kuulijaa. Vielä viime kesänäkin tapahtuma veti noin 3.000 katsojaa. Tulevan kesän Rowlitin järjestämisestä ei ole vielä tehty

Joidenkin tutkimusten mukaan matkailijat jättävät vierailupaikkakunnalle 200 euroa henkeä kohti. Näin ollen vuonna 1992 alkaneen Rowlitin kokoinen tapahtuma on taloudellisestikin merkittävä puhumattakaan sen tuomasta pr-arvosta. Rowlitin ansiosta Parainen ja kalkkikaivos tunnetaan maailmalla. Esimerkiksi äskettäin Turussa vieraillut Status Quo esiintyi vuonna 1998 kaivoksessa, jota yhtyeen jäsenet pysähtyivät kuvaamaan matkalla louhoksen pohjalle. – Toki Rowlit on tehnyt

Paraista tunnetuksi ja sen tuomaa julkisuusarvoa on vaikea mitata rahassa. Toivomme, että Rowlit järjestetään ensi kesänäkin, mutta ymmärrän, mikäli pitkälti talkoovoimin järjestetty tapahtuma jää väliin, Nilsson toteaa. Hän myöntää, että Rowlitin kaltaiselle suurtapahtumalle on vaikea löytää yhtäkkiä korvaajaa. Kulttuuritoimen tehtäväksi jää miettiä vaihtoehtoja tilalle.

päätöstä. Tapahtumaa järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Tage Eriksson sanoo, että päätös ensi kesän tapahtuman järjestämisestä tehdään pikapuoliin. – Viime vuonna huomasimme, miten paljon Suomeen tulee artisteja. He paikkaavat keikoilla laskeneita levymyyntilukuja. Tilanne on nyt ihanteellinen nostalgiaryhmille, ja kelpaahan Suomi jo Madonnallekin. Ensi kesänä Suomeen tulee taas isoja nimiä, eikä ihmisillä riitä rahat kaikkeen, Eriksson sanoo. Rowlit on nyt tilanteessa, jossa sillä ei ole velkaa, mutta toisaalta ei juuri varojakaan. Mikäli tapahtuman järjestetään ja yleisöä ei tule tarpeeksi, yhdistyksen pitää kuitata menot velkarahalla. – Meillä on hyvä porukka

MIKSI MEILLE? -autokoulu-ilmoitusteema

Aikaansa seuraava klassikko Rauhankadulla sijaitsevaa Autohallin Autokoulu Oy:tä voi vahvoin perustein kutsua alansa klassikoksi. Yritys on kouluttanut uusia kuljettajia liikenteen sekaan samassa osoitteessa jo vuodesta 1924 lähtien. Liikenneopettaja Jari Kouvo muistuttaa, ettei pitkä historia kuitenkaan tarkoita kalkkeutuneisuutta, vaan Ajohallin Autokoulu on vahvasti läsnä tällä vuosituhannella. Nuorekkuus näkyy muun muassa mukana olona sosiaalisessa mediassa, kuten Facebook-palvelussa. - Lisäksi kaikki yhteydenpito oppilaiden kanssa sujuu tarvittaessa sähköisesti. Kotisivuiltamme löytyy myös

Historia ja nykypäivä lyövät sopuisasti kättä vuodesta 1924 palvelleessa Autohallin Autokoulu Oy:ssä. Liikenneopettaja Jari Kouvo kertoo yrityksen olevan aktiivisesti mukana muun muassa sosiaalisessa mediassa.

paljon tutustumisen arvoista materiaalia, Kouvo vinkkaa. Autohallin Autokoulussa panostetaan henkilökohtaiseen opetukseen. Jokaisen oppilaan kanssa laaditaan henkilökohtainen ajo-opetussuunnitelma, jossa ajo- ja teoriatunnit sovitetaan oppilaan henkilökohtaisten menojen mukaan. Koska Autohallin Autokoulu on pieni, on oppilaan yksilöllinen opetus tehokasta ja se mahdollistaa myös nopea opetuksen. Kilpailu Turun autokoulujen välillä on tiukkaa, mikä näkyy maan alhaisimpina hintoina. Kouvo muistuttaa, että hinta määräytyy lopulta harjoituskertojen mukaan, joten koulujen ilmoittamat niin sanotut alkaen-hinnat voivat helposti nousta. Yksi reputus ajokokeessa nostaa ajokortin hintaa vähintään 200 euroa. - Meidän 18 vuotiaista oppilaistamme ajokokeen läpäisee ensimmäisellä yrittämällä yhdeksän kymmenestä, kun keskiarvo on seitsemän kymmenestä, toteaa Kouvo. Lauri Simola

TERVETULOA AUTOKOULUUN Me täällä Autohallin Autokoulussa haluamme antaa sinulle nopean ja luotettavan ajo-opetuksen. Oppilaistamme 9/10 on päässyt ensimmäisellä kerralla läpi inssistä. Olemme olleet pystyssä samassa paikassa jo 86 vuotta, joten voisi kai sanoa, että osaamme hommamme. Meidän avullamme opit sinäkin. Ajaminen on helppoa, kun sen osaa. Katso lisää nettisivuiltamme, lähetä sähköpostia, tule käymään toimistolla tai etsi meidät Facebookista, niin jutellaan lisää.

O Osoite: Rauhankatu 11, 20100 Turku Puh. 02 5344 010 P Email: autokoulu@autohallinautokoulu.net E net K Kotisivut: www.autohallinautokoulu.nett


AJANKOHTAISTA

7.4.2010 N:o 14 9

HAUTAUSPALVELUITA Pyhän Katariinan kirkko: su 11.4. klo 10 messu; Laaksonen, Joutsiniemi, Lautjärvi Varissuon kirkko: pe 9.4. klo 9.30 perhekerho – su klo 12 Vauvakirkko, sanajp; Joutsiniemi, Lautjärvi, kahvi- ja mehutarjoilu – ma klo 8.30 aamurukouspiiri – ti klo 13 Raamattuluento Kirkkomme pyhimyksiä ”Mikael Agricola”; Sirkka-Liisa Vappula – to klo 15 Koraalikuoron harj. – pe klo 9.30 perhekerho Nummen srk.koti: ti 13.4. klo 12.30 lähetyspiiri Hannunniitun srk.talo: ma 12.4. klo 12 omaishoitajat – ke klo 13 Raamattuluento Kirkkomme pyhimyksiä ”Mikael Agricola”; Sirkka-Liisa Vappula – to klo 9.30 perhekerho, klo 18 Siionin kanteleen lähetysilta Jaanin srk.talo: ma 12.4. klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36) Petkeltie 5 B, kerhohuone: ma 12.4. klo 12 Raamattupiiri – pe klo 15 rukouspiiri Diakoniatyö: Ajanvaraus ti ja to klo 10-12 puh. 02-2617172, vast.otto Varissuon kirkolla, Kousankatu 6.

Ilmoittautuminen oppilasvalintaan 1.-15.4. www.tsmo.fi tai musiikkiopistossa ark. klo 9-20.

Henrikinkirkko: Su 11.4. klo 10 Konfirmaatiomessu, Kalliala, Markula, kirkkokahvi. – klo 15.15 Klezmertuokio ja iltapäiväkahvi, Juha Viljanen, viulu, Matti Kariluoto, basso, Helena Markula piano. - klo 17 Sohva, poppipappi Mikko Salmi. – Ma 9.30 Perhekerho – Ti 13 Päivähartaus, Kalliala, Laakkonen, - 18 Nuorten messu, Huoponen. Koivula: Ti 9.30 Vauvakahvila.

TURUN SEUDUN MUSIIKKIOPISTO MESTARINKATU 2 | 20810 TURKU PUHELIN (02) 234 4505 TSMO.FI

������������������������� ��������������������������������������

Keskuspuistosta suunniteltua suppeampi                                                                 

LUKUVUODEN 2010–2011 KOULUTUKSIA

         

ARKKITEHTUURILINJA 35 ov Arkkitehtuurisuunnittelun perusteet

ARKKITEHTUURIKURSSI 1 ov

                  

Varmista pääsysi jatko-opintoihin! Kurssi Tampereella toukokuussa

ASKARRUTTAJAKOULUTUS 40 ov Kädentaitojen ja ohjauksen linja

SISUSTUSKOULUTUS 40 ov Sisustussuunnittelun perusteet

LUKIJAN RIVI-ILMOITUS

Oman hyvinvoinnin kohentamiseen tai ammatilliseksi työvälineeksi

KESÄKURSSIT 2010 Monipuolisesti kädentaitojen kursseja Lisätietoja www.kankaanpaanopisto.fi timo.hirvinen@kankaanpaa.fi 044 7729223 eija.poyry@kankaanpaa.fi 044 7729245

www.kankaanpaanopisto.fi

Tavallista taitavammaksi

HYVINVOINTIKÄSITYÖ

Sekalaiset Ikkunan pesut 15 e/h (20 vuoden kokemuksella). Puh. 040 817 2874.

Kuuvuori-yhdistys ry:n vuosikausia ajama Nummen keskuspuisto –hanke alkaa pikkuhiljaa muuttua todellisuudeksi. Tosin puistopinta-ala vaikuttaa jäävän vain puoleen siitä, mitä Nummen keskuspuiston yleissuunnitelmaan aikanaan piirrettiin. Turun kaupungin viheraluepäällikkö Lauri Laine kertoo, että puistosuunnitelmia aletaan laatia Katariinan koulun viereiselle Kanttorinmäen alueelle, joka rajoittuu Simolankadun ja Kirkkotien rajaamalle kaistaleelle. Puistoalue jatkuisi vielä Kirkkotieltä Kaarinan VPK:n takamaille. Pispalantien välitön läheisyys säästettäisiin ainakin toistaiseksi muuhun kuin puistokäyttöön. - Toivottavasti lainvoimainen puistosuunnitelma saadaan laadittua tämän vuoden aikana. Puistoa voitaisiin alkaa toteuttamaan asukkaiden kanssa yhteistyössä ensi vuoden kuluessa, Laine arvioi puistohankkeen realistista aikataulua. Laine kiitteleekin alueen asukasyhteistyötoimintaa, mikä osaltaan mahdollistaa puistosuunnitelmien ripeän toteuttamisen. Asukkaiden suunnalta tuleva toteutusapu kun näkyy kaupungin kukkarossa selvänä säästönä. Kuuvuori-yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Leka ja yhdistysaktiivi Raimo Vola-

nen ovat tyytyväisiä siihen, että puistosuunnitelmat vaikuttavat vihdoin konkretisoituvan – vaikkakin vain osittain. Volanen kuitenkin toivoo nyt esillä olevien suunnitelmien olevan vasta ensimmäinen vaihe, ja että puisto rakennetaan alkuperäisen suunnitelman mukaiseen kokonaisuuteen myöhemmin. Laine kuitenkin toppuuttelee yhdistysmiesten intoa levittää Nummen keskuspuistoa uudisrakentamisen kannalta houkuttelevalle alueelle. Hän arvioikin, että täydennysrakentamista tullaan jollain aikavälillä näkemään Pispalantien varteen jäävällä kaistaleella. Myös Ekotorin viereiselle tontille Laine arvelee jossain vaiheessa syntyvän uudisrakentamista. Laine perustelee arvioitaan nykytrendin suosimalla tiiviillä täydennysrakentamisella. Hän kuitenkin muistuttaa, että siihen asti, kunnes mahdollisia rakentamispäätöksiä tehdään, ovat alueet nykyiseen tapaan vapaassa virkistyskäytössä. Nummen keskuspuistossa osallistutaan ensi vuonna Turun kulttuuripääkaupunkivuoden viettoon. Kongressikujalta näkyväksi rakennetaan Jatulintarha, joka toteutetaan kulttuuripääkaupungin satelliittihankkeena. Lauri Simola


10 - N:o 14 7.4.2010

Työpaikkojen monikulttuurisuustaitojen hiomisessa riittää työsarkaa

Väistämättä kansainvälistyvän Suomen työpaikoilla on viime vuosien aikana herätty tilanteeseen, jossa työtovereiden joukosta löytyy useampikin eri kulttuuritaustan omaava henkilö. Turun Aikuiskoulutuskeskuksen ja Turun oppisopimustoimiston järjestämää monikulttuurisuuden kohtaamiskoulutusta vetävät Miikka Snellman ja Harri Rautio kertovat, että tilanne on tietyllä tapaa uusi. Etenkin työperäistä maahanmuuttoa on aiempaa enemmän, eli eri kulttuurit eivät ole enää pelkästään asiakkaan roolissa, vaan osana työyhteisöjä. Snellmanin ja Raution mukaan myös työyhteisöjen koulutusta on muokattu kyseisen kehityksen myötä. - Ensimmäinen Monikko – monikulttuurisuuden kohtaaminen –koulutus järjestettiin vuonna 1997. Silloin esillä oli paljon pakolaisuuteen liittyviä asioita, Snellman vertaa tilannetta nykypäivään, jolloin tähtäin on tarkennettu tiiviimmin työperäisen maahanmuuton kohdalle.

Väärinymmärryksiä ja asenteellisuutta Yleisimmät kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten väliset hankaukset syntyvät Snellmanin ja Raution mukaan kieleen liittyvistä väärinymmärryksistä ja asenteellisuudesta. - Tilanteet voivat toisinaan tulehtua todella pahoiksi. Yhdessäkin tapauksessa työharjoitteluun lähtenyt opiskelija ja työharjoittelupaikan toimitus-

johtaja soittivat kumpainenkin peränjälkeen kertoakseen, että ”nyt loppui tämä harjoittelu”, Rautio muistelee. - Kun tilannetta setvittiin selvisi, että kyse oli pohjimmiltaan huomenen sanomisesta. Työnantaja odotti työntekijän tervehtivän ensiksi, kun taas työntekijä odotti elettä työnantajalta, Rautio antaa esimerkin siitä, miten pienestä lähteneet asiat voivat lopulta paisua valtaviin mittoihin.

Naisvoittoiset alat kouluttautuvat Niin Rautio kuin Snellmankin ihmettelee monikulttuurisuuskoulutukseen hakeutuvien ryhmien naisvoittoisuutta. Parhaillaan kaksikko valmistautuu vetämään koulutusta, jonka osallistujajoukko on sosiaalija terveyspuolen sekä opetuspuolen väkeä. - Joukkoon mahtuisi toki enemmän mukaan myös miehiä. Tällä hetkellä heitä on mukana vain yksi, Rautio sanoo. Tarvetta monikulttuuriseen työympäristöön perehtymiseen löytyisi varmasti esimerkiksi metalli- ja telakka-aloilta. Näiden alojen ammattilaisia ei kuitenkaan ole koulutuksissa näkynyt.

Kattavasti eri kulttuureista Aikuiskoulutuskeskuksen tarjoamassa Monikko-koulutuksessa tarjotaan tietoa muun muassa eri kulttuureista ja niitä erottelevista piirteistä, jaetaan maahanmuuttoon liittyviä kokemuksia, käsitellään uskontoa ja sen merkitystä

Miikka Snellman avasi monikulttuurisuuden kohtaamiskoulutusta Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa edellisviikon torstaina.

työyhteisössä sekä käydään läpi erilaisia sopeutumisstra-

tegioita. Maaliskuun 25. päivä alka-

Kevätkilpailu!

Jos voitan, käytän lahjan seuraavassa yrityksessä: __________________________________________

Lähettäjä_____________________________ Osoite_______________________________

Puh.numero___________________________

Leikkaa irti

___________________________________

järjestetään syksyllä. Lauri Simola

Haussa tietoa ja työkaluja Maaliskuun 25. päivä startanneeseen Turun Aikuiskoulutuskeskuksen Monikko-koulutukseen osallistuu Kaarinan kaupungin perhepäivähoidon henkilöstöä, joukossaan perhepäivähoidon ohjaaja Heli Varjonen.

Varjonen kertoo perhepäivähoitopalveluiden olevan toisinaan jo lähtökohtaisesti monikulttuurisesti haastavia. - Joillekin kulttuureille jo se on vieras asia, että lapsi viedään hoitoon toisen kotiin, Varjonen miettii.

Kevätkilpailu Pääsiäinen meni ja kevät tuli! Pitkinä pääsiäispyhinä on ehditty huilata. Kovan talven jälkeen on mukava taas lähteä ostoksille, valmistautua kevääseen, juhlahetkiin ja kyläilyyn. Tai matkalle. Kokosimme Sinulle muutaman vaihtoehdon, missä voisit käydä sitä ennen. Vastaa kuponkiin, palauta se toimitukseen, Isolinnankatu 28 tai lähetä postissa: Kulmakunta, kevätkilpailu, Kousankatu 1, 20610 Turku. Yksi voittaa ja saa kivan edun haluamaansa liikkeeseen. Se on yllätys! Palauta kuponki 12.4. mennessä. Onnea!

nut Monikko-koulutus oli loppuunmyyty. Seuraava koulutus

Näissä tapauksissa painottuu Varjosen mukaan se, että perhepäivähoidon väki osaa saavuttaa vieraan asian edessä olevan perheen luottamuksen – tekemään kodista turvallisen ympäristön. - Toivottavasti koulutus

tarjoaa tietoja ja työkaluja, mutta myös valmiudet ymmärryksen eteenpäin viemiseen työyhteisössä, Varjonen listaa koulutustoiveitaan. Lauri Simola

Kulttuuripääkaupunkivuosi tuo taiteen kirkkoon Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on vahvasti mukana Turku kulttuuripääkaupunkivuodessa 2011. Kirkolla on Turku 2011 –ohjelmassa kolme suurhanketta, yhdessä se on mukana osatoteuttajana ja lisäksi kirkko toteuttaa kulttuuripääkaupunkivuoden aikana lukuisia omia projektejaan. Kulttuuripääkaupunkivuoden suursatsaus on pääsiäiseen 2011 sijoittuva kaksiosainen pääsiäistapahtuma Pääsiäisen ilo – Easter Joy. Se sisältää kaksi osaa, joista ensimmäinen on Felix Mendelssohnin säveltämä Matteuspassio. Turussa konepaja Logomossa maaliskuussa esitettävää teosta ei ole aiemmin nähty Suomessa. Pääsiäistapahtuman toinen osa on pääsiäisenä 2011 Turun tuomiokirkossa esitettävä C.H. Graunin Pääsiäisoratorio. Huhti-heinäkuun ajan Turun tuomiokirkossa nähdään Viimeinen ehtoollinen, joka tuo tanssiteoksen ja taidenäyttelyn yhdistävän teoksen Suomen kansallispyhättöön. Kulttuuripääkaupunkiohjelmaan liittyy myös Koroinen – Turun syntysija. Siinä Historia

ja nykyaika kohtaavat draamallisin keinoin Koroisten alueella. Toteutuksesta vastaa kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry. Esityksissä nostetaan esiin Koroisten merkitys Suomen kulttuuri- ja kirkkohistoriassa. Lisäksi seurakunta ja kulttuuripääkaupunki kohtaavat kahdessa lapsiin ja ympäristöön liittyvässä ohjelmassa. Iki-Auran aikakeikauksessa tutkitaan lasten kanssa oman asuinseudun historiaa. Ekoteko! – nuoret Itämeren äärellä puolestaan tutkii Itämerta ympäristökasvatustapahtumissa. Tapahtumia ja työpajoja järjestetään Varsinais-Suomen kouluilla ja nuorisotaloilla vuosina 2010 ja 2011. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelman lisäksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä nostaa kulttuuripääkaupunkivuonna esiin kirkkoarkkitehtuurin ja hautausmaat, avaa kirkkojen ovet ympärivuorokautisesti ainakin joissakin Turun ja Kaarinan kirkoissa sekä järjestää kulttuurifoorumin Turussa lokakuussa 2010 ja kansainvälisen seminaarin vuonna 2011.


MENOVINKIT

7.4.2010 N:o 14 11

Vapaalla Viime kesän 700 Rock on nyt:

www.saaristo-open.fi

la 12.6.2010 HOVIRINNAN RANTA • KAARINA

LAURI TÄHKÄ & ELONKERJUU

YÖ • ANNA ERIKSSON

MENNEISYYDEN VANGIT sekä hyvän tuulen bändi KAAPELI

LIPUT ENNAKKOON 38€ / PORTILTA 45€

Voimassaolevat toimitus-ja palvelumaksut lisätään lipunhintoihin:

KAARINAN JA PIIKKIÖN YHTEISPALVELUPISTEET

AITOA SEKSIÄ!

oman Täältä löydät immat alueesi kuum kontaktit! soita heti!!!

0700-97-977

HALPA! 1,75e/min+pvm N.N. pl317 hki10


12 - N:o 14 7.4.2010

A NNIK A Kehykset yli 500 mallin valikoimastamme.

Nyt näen myös AURINKOLASEILLANI! Silmälasien ostajana saat Optillisesta kaupan päälle aurinkolasit silmälasivahvuuksillasi - myös monitehot! Yliopistonkatu 27 b, Stockmannin pääovea vastapäätä Ajanvaraus optikolle p. (02) 2323 694

kk14c  

kulmis, kulmakunta

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you