Issuu on Google+

Itä-Turun ja Kaarinan oma kaupunkilehti jo 28 vuotta

Yli 30 vuotta ystävänä s. 4

Liikenteessä ollaan myös sivulla kaksi

Keskiviikkona helmikuun 17. päivänä 2010

Lausteen nuorisotalon siirtoa vastustetaan s. 5

Puutteellinen pihasuunnittelu voi estää pelastustyöt s. 7

N:o 07


2 - N:o 07 17.2.2010

AMMATTI LIIKENTEESSÄ

Poikkeuksellinen runsas lumimäärä pitää kuorma-autot liikkeessä Viime viikkojen aikana katujen varsiin kertyneet lumikasat katoavat Vähä Hämeenkadun ja Hovioikeudenkadun risteyksessä ripeästi. Kuljetusliike Suvinen Oy:n kauhakuormaaja pyörii risteysalueella ripeästi nostellen kerta toisensa jälkeen lumimassakuormia kuorma-auton lavalle. Kuorma-auton kuljettaja Ari Lehtovaara seuraa kauhakuormaajan työskentelyä sivummalla. Välillä Lehtovaara tarttuu lapionvarteen ja putsaa lumivallit paikoista, joihin kauhakuormaajan kauha on turhan järeä työkalu. Tällaisia kohteita ovat muun muassa kadunvarteen pysäköityjä autoja lähellä olevat vallit. Oman haasteensa lumikasojen poistamiseen aiheuttaa kuorma-auton ja kauhakuormaajan välistä puikkelehtiva liikennevirta. Osa autoilijoista odottaa kaikessa rauhassa kunnes kauhakuormaaja antaa tilaa ohittaa, osa taas kärkkyy ohitustilaa aktiivisesti ja lähtee ohitusurakkaan jo pienestäkin välistä. Lehtovaara vahvistaa, että

monen autoilijan olisi syytä petrata työkoneiden huomioimista. - Työkoneita kannattaa varoa ja antaa niille tilaa. Kuskeilla ei ole silmiä joka puolella. Lumikasojen poistaminen on kuitenkin kaikkien etu, hän muistuttaa.

Ennätyksellisen pitkä pakkasjakso Kuljetusliike Suvinen Oy:n toimitusjohtaja Tapani Suvinen kertoo, että yrityksen työntekijöille ovat itäisen Turun korttelit tulleet lumenpoistohommissa tutuksi jo 40 vuoden ajalta. Hän tietää, että työ on vuosi vuodelta käynyt normaalin kaupunkialueen kehityksen myötä aiempaa haasteellisemmaksi. - Jokainen mahdollinen tyhjä tontti luonnollisesti rakennetaan, mikä vähentää lumen säilömiseen sopivaa tilaa, Suvinen toteaa. Vuosikymmenten kokemukseen peilaten Suvinen muistelee, ettei kuluvaa talvea vastaava lumenpaljous ole peitellyt Turkua aikoihin.

Kuljetusala:

Kuorma-auton kuljettaja Ari Lehtovaara seuraa kauhakuormaajan työskentelyä Vähä Hämeenkadulla. Lavan täytyttyä Lehtovaara suuntaa kohti Orikedon lumenkaatopaikkaa.

- Ei tällä vuosituhannella, eikä varmaan 90-luvullakaan. Pitää varmaan mennä 80-luvun alkuvuosiin asti, hän arvioi. Oman mausteensa lumenkuljettamiseen on tänä talvena tuonut suuren lumimäärän lisäksi harvinaisen pitkä pakkasjakso. Vesisade ei ole missään välissä ehtinyt sulattaa maassa makaavaa lunta, mistä johtuen lunta on pitänyt

kuljettaa tässäkin mielessä viime talvia intensiivisemmin. Lumenkuljetusurakka on myös alkanut totuttua aiemmin, sillä Turussa lunta odotellaan tavallisesti vasta helmi-maaliskuun pintaan.

Lumikuorma päätyy Orikedolle Kuorma-auton

lava

alkaa

• Maantieku lje ammatteinee tusala työllistää liitännäi sn ta, joista kulje noin 150.000 suomalai sttajia 80.000 • Maantieku . lje mistuneiden tusalan koulutuksista va lty korkeimmista öllistymisaste yksi maa n . • Uusia kulje ttaj tain noin 4.0 ia tarvitaan alalle vuosit 00. • Suomessa kuljetetaan ta teitse joka päivä noin varaa maan1,5 miljoon tonnia. aa • Maantieku ljetusalan to imivuus näk jokaisen arje yy ss kakauppojen a: esimerkiksi kaikki ruoh yl kuljetetaan ku lyillä notkuvat tavara t or Lähde: www ma-autoilla. .kuljetusala.c om

täyttyä ja kauhakuormaaja p u dottaa kuormaan vielä viimeisen lumisatsin. Lehtovaara kiipeää kuormaauton hyttiin ja auto lähtee liikkumaan kohti Orikedon lumenkaatopaikkaa. Orikedolla käy kova vilske. Täyttä lumikuormaa kantavat kuorma-autot ajavat lähes jatkuvana virtana portista sisään, kun vasta lastinsa tyhjentäneet suuntaavat taas hakemaan lavalleen täytettä, kukin omalta taholtaan. Lehtovaara kippaa lumikuorman kovin täydeltä vaikuttavalle lumenkaatopaikalle ja lähtee taas kohti Vähä Hämeenkatua ja sinne uurastamaan jäänyttä kauhakuormaajaa. Lehtovaara kertoo, että hän ehtii yhden työpäivän aikana tyhjentämään lumenkaatopaikalle noin kymmenen lavallista lunta. Maahan leijaillut lumimäärä on niin valtava, että miehellä taitaa vielä olla tämän talven aikana muutama reissu Orikedolle tekemättä – ja voihan sitä lunta sataa vielä lisääkin. Lauri Simola

• ...ensimmäiset kuorma-autot olivat höyrykäyttöisiä? •…ensimmäiset höyrykäyttöiset kuormaautot otettiin käyttöön 1800-luvun puolivälissä? •…ilmatäytteiset renkaat syrjäyttivät täyskumirenkaat kuormaautoissa 1920-luvun lopulla? •…yhä tänä päivänä moni ammattikäytössä oleva kuorma-auto on varustettu LA-puhelimella? •…nykyisin kuormaautojen päällirakenteiden keskimääräinen kestoikä on noin 12 vuotta? •…työaikalain mukaan kuorma-auton kuljettajan pisin yhtämittainen ajoaika on 4,5 tuntia? ...vuorokaudessa ajotunteja saa kuorma-auton kuljettajalle kertyä korkeintaan yhdeksän (poikkeustapauksia lukuun ottamatta)? •…kuorma-auton suurin sallittu pituus on 12 metriä, maksimi korkeus 4,2 metriä ja leveys enintään 2,6 metriä? lähde: Wikipedia


17.2.2010 N:o 07 3

LIIKETTÄ LIIKE-ELÄMÄSSÄ

LIIKETTÄ LIIKE-ELÄMÄSSÄ

Hierojalla käynti poistaa kipuja ja hemmottelee Hierontaterapeutti Mariann Engström kertoo, että hierojia työllistävät tänä päivänä etenkin niska- ja hartiaseutujen ongelmat. Engström muistuttaa, että kyseiset ongelmat olisivat ennaltaehkäistävissä suhteellisen vaivattomasti: lihakset kun kaipaavat liikettä. Esimerkiksi päätteen ääressä työskentelevien olisi muistettava taukojumppa työnsä lomassa. Vapaa-ajalla taas olisi tehtävä erilaisia vahvistusharjoituksia, jotka ehkäisisivät lihasten kireyttä. Liikunnan ja venyttelyn ohessa myös hierojalla käynti ehkäisee ongelmia ennalta. - Moni asiakas käy minulla ennaltaehkäisevästi yhden tai kaksi kertaa kuukaudessa, Engström sanoo.

Realistinen tatuointi tuo muotokuvan iholle Tatuointineula surisee tasaisesti Tampereentien varrella sijaitsevassa liikekiinteistössä, kun tatuointitaiteilija Tuija Heikkilä loihtii asiakkaana istuvan Joni Honkarannan selkään lisää väriä. Ruby Picturesin tilat toimivat myös taidegalleriana, jossa esitellään Heikkilän omaa tuotantoa. Taulujen ylivoimainen ykkösaihe on Ville Valo, joka tuijottaa tulijaa monelta suunnalta. Itseoppinut tatuoija avasi liikkeen Tampereentielle toukokuussa. Tatuointeja Heikkilä on tehnyt edellisvuoden tou-

kokuusta lähtien. Tatuointineulan varteen Heikkilä lähti, kun hän alkoi miettiä sopivaa tatuointia itselleen. - Sitten tuli vaan mieleen, että pitäisiköhän koittaa tehdä se itse. Olen kuitenkin piirtänyt koko ikäni, Heikkilä kertaa alkutaivaltaan. Hän ryhtyi tuumasta toimeen ja huomasi pian, että kaveritkin alkoivat kärttää kuvia ihoilleen. Heikkilä on erikoistunut erityisesti realistisiin tatuointeihin, joiden tekijöitä ei Turusta löydy montaakaan.

Muiden muotokuvien ohessa, edellä mainittujen taulujenkin kohteena oleva, Ville Valo on Heikkilän tatuointineulan kautta löytänyt kodin monen asiakkaan iholta. - Heart-a-grammejakin olen suurena Valon ihailijana tehnyt useita, Heikkilä kertoo. Tatuoimisen lisäksi Heikkilä myös suunnittelee kuvia mielellään. Lähitulevaisuudessa Ruby Picturesin palvelukirjo kasvaa entisestään, kun lävistykset ja mikropigmentoinnit tulevat mukaan valikoimaan. Lauri Simola

Hieroja opastaa venytyksissä Hän kertoo opastavansa asiakkailleen sopivat venytysliikkeet tarvittaessa vaikka kädestä pitäen, minkä lisäksi kukin saa mukaansa venyttelyohjeet. - Pitää muistaa, ettei hierojalle tarvitse tulla ainoastaan kipujen takia. Itseään voi myös hemmotella, hän huomauttaa. Klassisen hieronnan lisäksi Engströmin palveluihin kuuluu myös kuumakivihieronta. Lämmön myötä kuumakivi-

Kuumakivihieronta kuuluu Kaarinassa toimivan hierontaterapeutti Mariann Engströmin tarjoamaan hoitokirjoon.

hieronta vaikuttaa perinteistä hierontaa syvemmälle. Engström sanoo usein yhdistelevänsä eri hieromismuotoja asiakkaan vaivojen

mukaan. - Yhdistelmähoito sopii esimerkiksi niskakireyksien hoitoon, hän vinkkaa. Lauri Simola

Tatuointitaiteilija Tuija Heikkilä viimeistelee Joni Honkarannan selkää koristavaa kuvaa.

Avoinna ark. 7-21, la 7-18, su 12-21 taina.jansen@k-supermarket.fi


4 - N:o 07 17.2.2010 Itä-Turku17.2.2010

Katse kvartaalia kauemmas Varissuon ja Lausteen yhdyskuntatyöryhmä otti jyrkän kielteisen kannan suunnitelmaan, jonka myötä Lausteen nuorisotaloa ollaan siirtämästä Pormestarinkadulta Lausteen koulun yhteyteen. Siirtosuunnitelman lyhytnäköisyys ansaitseekin kritiikkiä. Päällimmäinen huoli on, että nuoret eivät ota alakoulun yhteydessä sijaitsevaa tilaa omakseen, minkä myötä alueen nuorisotoiminta näivettyy. Esimerkiksi 16-vuotiaalle kynnys viettää vapaaaikaa entisen ala-asteen tiloissa on mitä ilmeisimmin korkea. Lyhyellä tähtäimellä saavutettu säästö voi helposti näkyä muutamien vuosien kuluttua sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvuna, jonne pahasta olosta ja syrjäytymisestä syntyneet kustannukset valuvat. Pitäisi osata katsoa kvartaalia kauemmas. Oma lukunsa on nuorisolautakunnan tiukka äänestys, jossa siirtoa puolsi seitsemän lautakunnan jäsentä viiden vastustaessa. Huomionarvoista on, että kokoomuksen, RKP:n ja keskustan ohessa Lausteen nuorisotalon siirtoa

kannattivat vihreiden mandaatilla nuorisolautakunnassa istuvat jäsenet. Harrastaako city-nuorison asianajajana kunnostautunut puolue mielikuvapolitiikkaa, jossa sanat ja teot eivät kohtaa? Ainakaan tässä tapauksessa nuorten etu ei päätöksenteossa ole vihreitä painanut. Siirtoa vastaan äänestivät nuorisolautakunnassa demareiden ja vasemmiston edustajat. Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (kok.) nostatti myrskyn Turun Sanomissa (10.2.) tehden näyttävän esiintulon, jossa kaupunginykkösmies liputti vahvasti kulttuuritalon rakentamista Wärtsilän vanhaan tehtaaseen. Näyttävissä esiintuloissa ei ole mitään vikaa, mutta voisiko nyrkkiä iskeä pöytään asioissa, jotka koskettavat kouriintuntuvasti turkulaisten arkea? Miten olisi, jos julistettaisiin, että ”päiväkoteja ei Itä-Turussa pidä lopettaa, Varissuon sosiaaliaseman palveluita ei tule keskittää keskustaan ja Lausteen nuorisotalo pysyköön Pormestarinkadulla”? Lauri Simola

Viime viikolla kysyimme: Saako päiväkoteja lopettaa?

kyllä 59%

ei 41%

Yli kolmekymmentä vuotta ystävänä Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelu auttaa monia yksinäisiä ja sairaita vanhuksia. - Ystäväpalvelun kursseja järjestetään usein, mutta ystävistä on kuitenkin pula, kertoo pian yli kolmekymmentä vuotta Turun SPR:n toiminnassa mukana ollut pääskyvuorelainen Saara Nurmi. Koko ikänsä vanhusten ja sairaiden parissa kodinhoitajana työskennelleelle Nurmelle SPR:n ystävätoimintaan osallistuminen on luonnollinen asia. - Huhtikuussa tulee täyteen 33 vuotta ystävätoiminnassa ja niin pitkään kuin voimia riittää, haluan olla mukana. Ystävänä olemisesta saa itsekin hyvän mielen, kun antaa aikaa toiselle, toteaa Nurmi. Nurmi on osallistunut aktiivisesti muuhunkin Punaisen Ristin työhön sekä seurakunnan lähimmäispalveluun ja toimintaan. Muutoinkin toimelias ja vireä Nurmi käy kolme kertaa viikossa kerhossa ja lausuu runoja.

Ystävä on kuuntelija Tällä hetkellä Nurmi on ystävänä pian 90-vuotiaalle Annikki

Salmiselle, joka asuu myös Pääskyvuorella. Hissittömässä talossa asuva Salminen on kuitenkin ollut viime aikoina melko huonossa kunnossa. - Syksyllä tuli kolme vuotta täyteen, kun olen häntä käynyt katsomassa. Yleensä käyn kerran viikossa, mutta nyt harvemmin kun Annikki on ollut huonona, sanoo Nurmi. Nurmen mukaan ystävän tärkein tehtävä on toimia kuuntelijana, jolle voi luottamuksella kertoa henkilökohtaisia asioitaan. - Ystävä on lähinnä kuuntelija, jonka kanssa voi jakaa omia ajatuksiaan. Minä en niistä muille juttele. Ihmisiin kiintyy ja he tulevat läheisiksi. Olen hoivannut monia heistä loppuun asti, toteaa aikaisemmin myös kodinhoitajana toiminut Nurmi. ”Ei aina aurinko paistaa voi mut sydämen lämpö sen esiin tois. Siitä saamme auringon itsellemme ja sitä sitten voimme jakaa lähimmäisillemme ja ystäville.” Kaikille Kulmakunnan piirissä oleville asukkaille hyvää kevään odotusta, toivottaa Saara Nurmi. Päivi Oksanen

Saara Nurmelle on myönnetty vuonna 1988 Suomen Punaisen Ristin ansiomerkki ja tunnustus ansioistaan järjestön työkentällä


UUTISET

Lausteen nuorisotalon siirtosuunnitelmalle täystyrmäys Varissuon ja Lausteen yhdyskuntatyöryhmä otti tiukan kielteisen kannan Lausteen nuorisotalon siirtosuunnitelmiin. Nuorisotalon siirto Pormestarinkadulta Lausteen koulun yhteyteen voidaan vielä estää, jos kaupunginhallitus käyttää asiassa otto-oikeuttaan ja pyörtää päätöksen. Tiistaina kokoontunut Varissuon ja Lausteen yhdyskuntatyöryhmä ei hyväksy Lausteen nuorisotalon siirtoa Pormestarinkadulta Lausteen koululle. Yhdyskuntatyöryhmä kritisoi siirtopäätöksen olevan kovin lyhytnäköistä säästämistä. Useassa puheenvuorossa ounasteltiin, että nuorisotalon siirto lisäisi sosiaalisia ongelmia, mitkä taas paisuttaisivat sosiaali- ja terveystoimen budjettia. Myös koulun ja vapaa-ajan yhdistäminen saman katon alle arvelutti. Epäiltiin, että nuorten kynnys viettää vapaa-aikaansa alakoulun tiloissa nousee liian korkeaksi. Korkea kynnys voisi lopulta pistää pisteen koko alueen nuorisotoiminnalle. - Siirtopäätös voi olla tilojen suhteen edullinen, mutta lähiön kannalta erittäin heikko, yhdyskuntatyöryhmän puheenjohtaja Alpo Lähteenmäki kiteytti kokouksen tunnot. Siirtopäätöstä perustelemaan saapunut nuorisotoimen johtaja Annina LehtiöVainio myönsi, ettei ratkaisu ollut hänelle tai siirtoa puoltamaan päätyneelle nuorisolautakunnalle helppo. Nuorisolautakunta taipui marraskuussa siirron kannalle tiukan äänestyksen jälkeen äänin 5-7.

Nuorisotalon myyntiä suunnitellaan Nuorisotalon siirrosta ei kertyisi säästöjä suoraan nuorisotoimelle, sillä tilojen vuokra pysyisi nykyisellä tasolla myös Lausteen koululla. Tämä siitä huolimatta, että

17.2.2010 N:o 07 5

Reliefi palaa Pakalle Leikkivät Lapset -reliefi sijoitetaan entiselle paikalleen Nummen nuorisotalon pihalle tai uuden Nummenpuistokadun päiväkodin taiteelliseksi elementiksi. Reliefi sijaitsi vuodesta 1968 vuoteen 2008 Kuuvuoren nuorisotalon edustalla, josta se siirrettiin konservoitavaksi. Reliefin uudeksi sijoituspaikaksi oli tarjolla kaksi muutakin vaihtoehtoa. Nummenmäen Pientalot ry ja kaupunginvaltuutettu Pentti Kosonen kampanjoivat reliefin palauttamiseksi Nummenpakalle. Turun kulttuurilautakunta käsittelee reliefin palauttamista tänään. Reliefi pyritään sijoittamaan paikoilleen tänä vuonna, mikäli rahaa löytyy.

Skanssin toimintapuistolle lupa Nuorisotoimen johtaja Anniina Lehtiö-Vainio myönsi Varissuon ja Lausteen yhdyskuntatyöryhmälle, ettei päätös Lausteen nuorisotalon siirtämisestä Pormestarinkadulta Lausteen koululle syntynyt helposti.

nuorisotalon neliöiden määrä laskisi siirron jälkeen selvästi: Pormestarinkadulla neliöitä on 429, kun Lausteen koulun yhteydessä hyötykäyttöön soveltuvaa tilaa olisi tarjolla vain noin 258 neliön verran. Nuorisotalon siirto toisi

kaupungille euroja siinä tapauksessa, jos Pormestarinkadun kiinteistö saataisiin myytyä tai vuokrattua ulkopuoliselle taholle. Lehtiö-Vainio painottikin, että rahallista hyötyä kaupungille ei synny, jos tiloihin siirretään joku muu

Lausteen nuorisotalo • Rakennettu nuorisotyön vaatimusten mukaisesti vuonna 1982. • Kävijöitä vuonna 2009 yhteensä 11.766. Kävijämäärästä hieman alle puolet nuorisotalon käyttäjiä, loput järjestökäyttöä. • Lausteen nuorisotalolla käyvistä nuorista noin 55 prosenttia maahanmuuttajataustaisia.

kaupungin toimija. - Siinä tapauksessa kokisin tulleeni nuorten puolesta huijatuksi, hän totesi. Kaupungin tilaliikelaitoksen johtaja Martti Kuitunen arveli, että Lausteen nuorisotalon kohdalla “todennäköisesti myynnin tielle lähdetään”. Toistaiseksi ainakaan Kuitusen tiedossa ei ole yhtään tahoa, joka olisi jo ehtinyt ilmaisemaan kiinnostuksensa Pormestarinkadun kiinteistöä kohtaan. Kuitunen myös lupaili, että Pormestarinkadun kiinteistön neliöistä puolet vievä Yhdessä-yhdistys saisi toiminnalleen tilat Lausteen koululta.

Käytännössä nuorisolautakunnan siunaaman yhdistämispäätöksen voi pyörtää enää kaupunginhallitus. Yhdyskuntatyöryhmä aikookin esittää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randellille (kok.), että kaupunginhallitus käyttäisi asiassa ottooikeuttaan. Yhdyskuntatyöryhmän toiveena on, että siirtopäätös kaatuisi kaupunginhallituksen käsittelyssä. Lauri Simola

Kannatatko nuorisotalon siirtoa koululle? Vastaa osoitteessa: www.kulmis.fi.

Miestenkerho kerää adressia Värttinän keittiön puolesta Värttinän miestenkerho alkoi - Se riittää meille, miehet helmikuun 3. päivä kerätä sanovat. adressia, joka on määrä Jokisen tehtävänä on ollut luovuttaa myöhemmin Kaarikerätä nimiä Värttinästä. Kunan kaupunginjohtajalle Harjala puolestaan on kerännyt ri Virralle. nimiä talon ulkopuolelta akAdressin tarkoituksena on selilta Kaarina-Turku. puolustaa Värttinän valmis- Olen kerännyt nimiä tuskeittiötä, sillä keittiön yllä kavereiltani, jotka ovat saleijuu lakkautusuhka. moilla linjoilla kanssani ruoKaarinan kaupunki ja Kaaanvalmistuksen säilymisestä rinan vanhusten palvelukesVärttinässä, Kujala toteaa. kussäätiö käyvät parhaillaan - Olen saanut nimet kaikilta neuvotteluja Värttinän valasukkailta yhtä lukuunottamistuskeittiön kohtalosta, ja matta, sillä hän on ollut päätöksiä on odotettavissa matkoilla. Myös henkilökunta maaliskuun lopussa. on laittanut nimensä adresMiestenkerho oli maanansiin, Jokinen sanoo. taihin mennessä saanut adMiestenkerhon puuhaama ressiin kolmisensataa nimeä. adressi on saanut pelkkää Nimilistojen kanssa kiertäkiitosta kaikilta. vät Lasse Kujala ja Antero - Hartiani ovat ihan kipeäJokinen lopettavat siinä vainä, kun ihmiset ovat taputtaheessa, kun 500 nimeä on Aarre Suvinen (vas.) allekirjoitti Värttinän keittiötä puolustavan adressin. Lasse Kujala neet olkapäille, Jokinen veisnäyttää, mihin nimi tulee ja Antero Jokinen varmistaa. listalla. telee.

Flowpark Oy on saanut Turun rakennuslautakunnalta toimenpideluvan Skanssin pohjoispuolelle suunnittelemaansa toimintapuistoa varten. Päätös on annettu tänään. Yrityksellä on kolme vuotta aikaa rakentaa puisto. Alueelle on määrä tulla köysiratoja, kahvila sekä lipunmyyntipiste. Radoille mahtuu noin 200 ihmistä kerrallaan. Alueella voi kulkea ilmaiseksi, mutta ratojen suorittaminen on maksullista.

Terassitalo myyntiin

Turun Tilaliikelaitos aikoo myydä Vanha Littoistentie 22:ssa sijaitsevan terassitalon avoimella tarjouskilpailulla. Rakennuksen pinta-alaa ei ole tarkastusmitattu. Tontin koko on 1.734 neliötä. Kiinteistö on aikaisemmin ollut terveystoimen käytössä. Rakennus on vuosien mittaan päässyt huonoon kuntoon ja kaipaa täydellistä peruskorjausta. Maakuntamuseon mukaan rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä, eikä niitä saa purkaa.

Tankkaaja poistui maksamatta Kaarinan Shellillä viime viikon maanantai-iltana asioinut tankkaaja poistui paikalta maksamatta. Poliisi sai kuitenkin tietoonsa auton rekisterinumeron, joten luvattoman tankkaajan henkilöllisyys selvisi helposti.


AJANKOHTAISTA

6 - N:o 07 17.2.2010

HAUTAUSPALVELUITA Pyhän Katariinan kirkko: su 21.2. klo 10 messu; Viirros, Hirvonen, Kerokoski Varissuon kirkko: pe 19.2. klo 9.30 perhekerho – su klo 12 messu; Viirros, Hirvonen, Kerokoski – ma klo 8.30 aamurukouspiiri – ti klo 13 varttuneen väen kerho, mukana Heikki ja Leena Suominen – to klo 18 Apua yli rajojen –ryhmä Hannunniitun srk.talo: ke 24.2. klo 11 Annan tupa Nummen srk.koti: ti 23.2. klo 13 varttuneen väen piiri Petkeltie 5 kerhohuone: pe 19.2. klo 15 rukouspiiri Hurttivuoren srk.koti: ti 23.2. klo 17 Raamattuluento ”Vedenpaisumuksesta Abrahamin aikaan”; Heikki Suomi – to klo 13 varttuneen väen iltapäivä Diakoniatyö: Ajanvaraus ti ja to klo 10-12 puh. 022617172, vast.otto Varissuon kirkolla, Kousankatu 6. Varissuon kirkolla kokoontuu uusi varhaisnuorten kerho maanantaisin klo 17-18.30. Ohjelmassa on askartelua, musisointia, kokkailua, ulkoilua, retkiä ja muuta kivaa. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki 2.-5. luokkalaiset. Lisätietoja kerhonohjaajilta p. 046-5757 821. Tule tutustumaan!

                                  

                                                                                       

                        

KOULUT

KUULUTUKSET: Kastetut: Konsta Viljami Koponen Kuolleet: Kaarina Lindström 90 v

                                                                                                

KOULUT

                                                                                     

Aurora: To 18.2 klo 19 Rukousilta, Pätsi, rukousryhmä, rukouslaulua 18.30 alkaen - Su 10 Sanajumalanpalvelus, Mäntylä, Markula, kirkkokahvi. Lausteen srk-koti: To 10 Perhekerho. Koivulan srk-koti: Pe 9.30 Perhekerho.

                                                             

������������������������� ��������������������������������������

                                                           

Itäkeskuksessa viriteltiin laskiaistunnelmaa lauantaina

Itäkeskuksessa asioiva väki sai nauttia vauhdikkaasta ohjelmasta lauantaina, kun kauppakeskuksen käytävä täyttyi vilskeestä kello 10.00 jälkeen. Ohjelman aloitti ABC Nuorisotoiminnan energinen tanssiesitys, joka sai itäturkulaisten päät kääntymään. Tanssin lisäksi tarjolla oli Föriflikkojen laulua, KOTI-teatterin teatterikoulun improvisointia ja lasten teatteria. Varissuolaisille esittäytyi myös alueen asukkaiden etujärjestö Varissuo-seura, sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitto.


OMA KOTI

17.2.2010 N:o 07 7

Puutteellinen pihasuunnittelu voi estää pelastustyöt Varissuon ja Lausteen alueilta löytyy lukuisia pihapiirejä, jotka ovat liian ahtaita pelastuskalustolle. Monin paikoin ongelma ratkeaisi pätevän pihasuunnittelun avulla. Itäturkulainen palomies Harri Koistinen kertoo turhan ahtaiden piha-alueiden ja pelastusteiden aiheuttavan pelastustyöntekijöille harmaita hiuksia ympäri kaupunkia – myös Varissuolla ja Lausteella. Esimerkiksi Suurpäänkatu 13 kohdalla pihaistutukset estävät pelastuslaitoksen tikas- ja nostolava-autojen matkanteon niin, etteivät yksiköt pääse tarpeeksi lähelle A-rappua. Vastaavanlainen ongelma löytyy Kraatarinkadulta, jossa niin ikään pihaistutukset estävät pelastusyksiköiden pääsyn riittävän lähelle osoitetta 5 B. Piinokankatu 3:n kohdalla pelastuskaluston meno meinaa pysähtyä jo kättelyssä pelastustien alussa seisovaan aidattuun jäte- ja kierrätyspisteeseen. Pelastusautojen luoviminen tästä välistä on senttipeliä, mikä hädän tullen hidastaa pelastushenkilöstön pääsemistä kohteeseen. Lausteella pelastuskalustolle haasteita aiheuttaa etenkin Raatimiehenpolku, jonka rännimäisyyttä korostavat entisestään sitä reunustavat aidat. Moni kulmaus on esimerkiksi tikasautolle turhan ahdas kääntyä.

Lisätilaa yksinkertaisilla toimenpiteillä Koistinen arvioi, että ongelmapaikat selviäisivät usein jo suhteellisen yksinkertaisten toimenpiteiden avulla. Esimerkiksi edellä mainituista voi nostaa esiin Kraatarinkadun kohteen. Tilanne paranisi Koistisen mukaan olennaisesti, jos pihaistutuksia siirrettäisiin metrin verran kulkuväylältä kauemmaksi. Edellä luetellut pihapiirit eivät ole Varissuon ja Lausteen ainoat ongelmakohteet, mutta haasteiltaan tyypilliset. Ongelmia muodostavat usein juuri korkeiksi kivetyt istutukset, aivan kulkuväylien kyljessä

Itäturkulainen palomies Harri Koistinen katsoo, että esimerkiksi Piinokankatu 3:n edustalla olevia jäte- ja kierrätysastioita ympäröivä aita kaventaa pelastustietä niin, että pelastuskaluston mahtuminen pihalle on senttipeliä.

kasvavat puut ja kulkuväyliä turhan liki reunustavat aidat. Myös nurmikolle ajoa estämään asetellut kivenmurikat voivat aiheuttaa harmia. Kivenmurikat kyllä suojaavat nurmikkoa tehokkaasti, mutta valitettavan usein paloturvallisuuden kustannuksella. - Nurmikon suojaamiseen kannattaisi käyttää kivien sijasta puutolppia. Ne pystytään hädän tullen sahaamaan poikki, Koistinen vinkkaa. Jos edellä mainittiin negatiivisia esimerkkejä, löytyy alueelta toki myös esimerkillisiä pelastusteitä. - Osoitteiden Hintsa Knaapin katu 4-6 väliin on rakennettu aivan loistava pelastustie jälkeenpäin. Vastaavan tekeminen ei olisi mahdottomuus monessakaan paikkaa, hän arvioi. Koistinen muistuttaa, että jos taloyhtiön pihan paloturvallisuus arveluttaa, voi asiasta pyytää arviota Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Lauri Simola

”Varissuon ja Lausteen pelastusteiden tilanne kohtuullinen” Akselin Kiinteistöpalvelut Oy:n isännöintipäällikkö Kimmo Salo arvioi, että pelastusteiden osalta Varissuon ja Lausteen tilanne on varsin kohtuullinen. - Pelastustiet on pyritty huomioimaan kun piha-alueiden muutoksia on suunniteltu. Teemme näissä asioissa mielellämme yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa, Salo sanoo. Hän kuitenkin myöntää, että ahtaat pienet pihat voivat paikka paikoin aiheuttaa ongelmatilanteita. - Jotta kaikki ongelmat poistuisivat, pitäisi taloja siirtää, Salo viittaa ahtaasti rakennettuihin alueisiin. Salo tutustui viereisessä jutussa palomies Harri Koistisen esimerkkeinä nostamiin kohteisiin. - Mahtaakohan hän tarkoittaa Suurpäänkatu 13 A:n kohdalla pihaistutuksilla puita, Salo miettii ja tuumaa, ettei hän katso puiden olevan pelastustöiden tukkeena. Piinokankatu 3:n pihamaalle ajon ahtaaksi tekeviä jäte- ja kierrätysastioita hän puolustaa muistuttamalla, että niillekin pitää sijoituspaikka löytyä, mikä voi tiiviisti rakennetulla alueella välillä olla kiven alla. Kraatarinkadu 5:n pihamaata Salo ei lähde arvioimaan, sillä kyseisen talon isännöinti ei kuuluu Akselille, vaan kyseessä on Saton kiinteistö. Lauri Simola

Alueen parhaat jutut

Haluatko asua kerros-, rivi- vai pientalossa?

NOPE A

TIE

KOTIIN

Meillä on viihtyisiä vuokra-asuntoja ympäri Turkua. Tee hakemus kätevästi osoitteessa

www.tvtasunnot.fi.

HALUTAAN VUOKRATA eläkeläispari haluaa vuokrata edull. kaksion hissi- tai rivitalosta Turusta tai Kaarinasta. Max. 2 kk:n vakuus. P. 041 725 3478

Käsityöläiskatu 3, 20100 Turku Avoinna: ma 9.00–17.00, ti 10.00–15.45, ke–pe 9.00–15.45 Vuokraus, puh. (02) 262 4888


8 - N:o 07 17.2.2010

A NNIK A

Bandstand voittoa hiotaan Kaarinassa

Vapaalla

Mboostin eli Olli Kokkisen (vas.), Petja Eklundin, Maria Hannulan ja Ville Kainun tulevaisuuden tavoitteista yksi on ylitse muiden - päästä Ruisrockiin soittamaan.

Mikä on funkrockia, joka tanssittaa ihmisiä mutta ei kuitenkaan ole niin sakkariininhuuruista, kuin isoista pajoista tuleva r’n’b vaan paljon vaarallisempaa ja raaempaa? Laulaja Maria Hannula, kitaristi Petja Eklund sekä Pääskyvuorella asuva rumpali Olli Kokkinen ovat Kaarinassa treenaavan Mboost-bändin perustajajäsenet. Ideana on alusta alkaen ollut soittaa groovaavaa, mukaansa tempaavaa rockia. Lähtökohta on, että kaikkien musiikkitaustaja maku tulevat esille - aina P-funkista souliin ja rokkiin. Vajaan vuoden koossa ollut bändi ehti tehdä pari keikkaa,

kunnes basisti muutti pohjoiseen, ja piti etsiä uusi tilalle. Alkusyksystä 2009 etsintä tuotti tulosta. - Löytyi sopivin, mutta ei pätevin, heittää basisti Ville Kainu pilke silmäkulmassaan

Mboost bändikilpailuissa Vimmassa Mboost osallistuu Turun nuorisoasiainkeskuksen bändikilpailuun, Turku Bandstandiin, joka järjestetään jo 14. kertaa. Helmikuun 18. päivä pidetään alkuerä Taide- ja Toimintatalo Vimmassa. Siellä kilpailevat

Mboostin lisäksi turkulaiset bändit 8 1/2 ja Alien Mind. Mitä bändi odottaa kisalta? - Jatkoon mennään, toteaa Kainu. Hän perustelee bändin vahvuuksia helposti lähestyttävillä kappaleilla, jotka aukeavat ilman pitkäaikaista genrentuntemusta. Hymyilevä Eklund kehottaa lukijoita tulemaan sankoin joukoin paikalle äänestämään. Mboostilta tulee kevään aikana omakustanne, joka julkaistaan yhtyeen Myspace-sivustolla, mikä toimii muutoinkin bändin pääasiallisena tiedotusareenana. Päivi Oksanen

SEKSITREFFIT HETI! Aitoa S-Seuraa kahden kesken!

0700-97-977

Eroottiset tarinat miehille! Rohkean valinta: 0700 94 135 nyt vain 0,99-1,75e/min! N.N. PL 317 HKI 10


kk07c