Page 1

N y tpa at

h a m o o n! ku n t

CLINIDENT – täyden palvelun hammaslääkäriasema:

uusinta laserhoitoa suun, leukojen ja ihon hoitoon

04

Itä-Turun ja Kaarinan oma kaupunkilehti jo 31 vuotta

Nro

puh. 010 322 4010 www.clinident.fi

Keskiviikkona 30.01.2013

Lausteen yläkoululaisten koulumatkat uhkaavat pidetä s. 3 Liikkuville työttömille kylmää kyytiä s. 5 Kuntaesittelyssä Lieto s. 6-9

KATSASTUSTARJOUS! Henkilö- ja pakettiauton määräaikaiskatsastus

33€

Päästömittaukset: Bensiini 17€ (Norm. 26€) OBD 10€ (Norm. 23€) Diesel 27€ (Norm. 39€)

(Norm. 49€)

Hämeentie 35, Turku (käyntiosoite: Hakakatu 14) Puh. 0753232520 www.nummenkatsastus.fi

(Puhelun hinta 0,0828 €/puhelu+pvm/mpm)

Nummen Katsastus_hinta_Q1_Kulmakunta_85x100.indd 1

18.1.2013 12:58:36

Puutorin laidalla...

... aito turkulainen

Yleislääkärit Merimieslääkäri Ajokortti- ja Terveystodistukset Yksilö-, Pari- ja Perheterapia Psykiatrian erikoislääkäri Masennustutkimukset Työterveyshuolto Rokotukset Laboratorio Sibeliuksenkatu 3 20100 Turku tiedustelu@perhelaakarit.com

www.perhelaakarit.com

eeseen Tutustu uudistu!n Kulmakuntaan


2

Lukijalta-palsta: Lähetä napakka mielipiteesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kulmis.fi, perinteisellä postilla osoitteeseen Kulmakunta-lehti, Kouskankatu 1, 20610 Turku tai kotisivujen palaute-osion kautta. Tekstaillaan-palsta: Tekstiviestejä voi näppäillä numeroon 050-467 5935. Tekstiviesti maksaa normaalin operaattorimaksun. Soitellaan-palsta: Jos et ole varsinainen kynäniekka, valitse puhelinnumero 02-274 4999, ja kerro mielipiteesi.

MIELIPITEET

PÄÄKIRJOITUS

Itä-Turussa 30.1.2013

Työttömistä halutaan sohvaperunoita Kun työttömien liikuntaranneke-etuus kuopattiin vuodenvaihteessa, kirjoitettiin samalla uusi luku ylevien puheiden ja harmaan arjen välisiin ristiriitoihin. Ennaltaehkäisevistä toimista paasataan, mutta käytäntö on toista. Huomattavan edullinen liikuntaetuus on mahdollistanut työstä syrjään jääneiden rehkimisen kaupungin kuntosaleilla tai uimahalleissa. Vain 25 euroa puolessa vuodessa maksanut liikuntaranneke on pitänyt monet työkykyisinä: työnsyrjään on voitu tarrautua heti tilaisuuden tullen ilman kuntouttavia tai muita vastaavia toimenpiteitä. Etuuden poistamista perustellaan väärinkäytöksillä. Henkilökohtaiseksi tarkoitettuja rannekkeita on tiettävästi lainailtu kavereille ja muille kylän miehille, jotka ovat ottaneet ilon irti näistä väärin perustein pudonneista ilmaisista liikuntakerroista. Mitään kovaa faktaa tä-

män tyyppisen käytöksen yleisyydestä ei ole. On vain todettu, että väärinkäytökset ovat olleet huomattavan yleisiä, ja ettei työttömien liikuntaetuuden poistamisesta kerry merkittäviä säästöjä. Turun liikuntapalvelujohtaja Arto Sinkkonen lupaa, että liikuntalautakunta pohtii työttömien liikuntaetuutta uudemman kerran kuluvan talven aikana. Tavoitteena on räätälöidä etuus, jota ei voi käyttää väärin. Ainakin maalaisjärjellä ajateltuna taloudellisesti tehokkain ratkaisu olisi ollut säilyttää nykyinen etuus ja tiukentaa väärinkäytöksiä ehkäiseviä säädöksiä myöhemmin talvella. Etuuden lakkauttamisesta voi syntyä kallis lasku, jos väki jää lepäilemään laakereilleen.

Lauri Simola

toimitus@kulmis.fi

SOITELLAAN

15 VUOTTA SITTEN

Hypermarket-huolia Suurmarkettien voittokulku huoletti tutkijoita (Kk 28.1.1998). Valtiotieteen tohtori Veli-Matti Ritakallio ja valtiotieteen ylioppilas Turo Vuorenhela tutkivat Itäharjun Prisman vaikutuksia itäturkulaisten näkövinkkelistä. Tutkimus keskittyi päivittäistavarakaupan saatavuuteen. Tutkimuksen mukaan Itä-Turussa palveli 24 päivittäistavarakauppaa vuonna 1991. Vuoden

KANSANEDUSTAJAN KULMA

Asevelvollisuus nähtävä osana elämää

1997 lopussa vastaava luku oli enää 12. 16 prosenttia tutkimukseen vastanneista 200 itäturkulaisesta kertoivat, että heillä oli ongelmia päivittäistavaroiden hankkimisessa. Hypermarketit siis lisäsivät eriarvoisuutta, kun autottomien, vanhusten ja pienituloisten päivittäisten ostosten teko vaikeutui lähikauppojen suljettua ovensa. Lauri Simola

Yleisen asevelvollisuuden kannatus on ollut Suomessa perinteisesti vahvaa. Viime vuonna yleistä asevelvollisuutta kannatti jälleen 72 prosenttia suomalaisista, mikä tarkoitti paluuta vuoden 2009 kannatuslukemiin. Kansan tuki maanpuolustukselle on tärkeää, sillä puolustuksemme perusta on vahva maanpuolustustahto. Kun resurssimme ovat rajatut, mikään ei korvaa ihmisiä, jotka arvostavat maamme puolustamista ja ovat valmiita osallistumaan siihen. Omassa perheessäni maanpuolustusasiat ajankohtaistuivat poikani aloitettua varusmiespalveluksen. Hänen kauttaan me vanhemmat olemme päässeet perille keskustelusta, jota nuorten parissa käydään. Nuoria puhuttaa, miten varusmiespalvelus nivoutuu osaksi muuta elämää. Varsinkin opintojen ja Itäturkulaiset ottivat tyytyväisinä vastaan lisääntyneet kaup- varusmiespalveluksen yhpapalvelut. Tutkijoita hypermarketit huolestuttivat. teensovittamisessa riittää

innovoitavaa. Vuonna 2010 valmistuneessa niin kutsutussa Siilasmaan raportissa kartoitettiin laaja joukko erilaisia puolustusvoimien kehitysehdotuksia. Eräänlaisena uutuutena on muun muassa mahdollistettu tenttien suorittaminen varusmiespalveluksen lomassa. Varusmiesten opintoja ja työelämään siirtymistä viivyttää kuitenkin edelleen esimerkiksi se, että yliopistojen pääsykokeet järjestetään vain kerran vuodessa. Opintoaikojen lyhentäminen, turhien välivuosien poistaminen ja työurien pidentäminen ovat kaikki yhteiskunnallisesti tärkeitä tavoitteita. Ne vaikuttavat vahvasti nuorten elämään, ja niillä on suuri taloudellinen painoarvo. Koko yhteiskunnan onkin syytä edistää keinoja, joilla varusmiespalvelus saadaan nivottua yhä paremmin osaksi nuorten muuta elämää. Anne-Mari Virolainen (kok.)

KYSYMYS

Osuuspankkia ei saa lopettaa

”Pitää tehdä pankkireissut Ovatko Turun päivähoitojatkossa taksilla” palvelut kunnossa?

- Varissuon Osuuspankkia ei saa lopettaa. Täällä on paljon vanhoja, rollaattorien kanssa kulkevia ihmisiä, jotka hädin tuskin pääsevät omatoimisesti hoitamaan pankkiasioita Varissuon liikekeskuksen Osuuspankkiin, toimitukseen soittanut Leena Mäenpää muistutti. Jatkossa Itä-Turkua palvelevan Hämeenkadun konttorin sijaintia Mäenpää piti liian kaukaisena juuri edellä mainittua asiakasryhmää ajatellen. - Heille bussimatka Hämeenkadulle on liian pitkä ja vaikea.

- Varissuon Osuuspankin loppuminen on todella har- Vastaa osoitteessa www.kulmis.fi! millista. Liikun itse rollaattorin avulla, ja Hämeenkadun konttorille päästäkseni minun pitäisi ottaa taksi, kun bussilla kulkeminen ei oikein onnistu, toimitukseen soitellut rouva harmitteli. - Toivottavasti Osuuspankki säilyy Varissuolla. Jos pankki loppuu, niin voisikohan joku muu pankki avata konttorin Varissuolle?

Säilyttäkää Osuuspankki

VASTAUS

Tarvitaanko Varissuolle Alkoa?

Kommentoi, anna palautetta, kerro juttuvinkki!

toimitus@kulmis.fi

- Olisi ollut mukava juttu, jos Osuuspankki olisi pysynyt Varissuolla, soitti Varissuolla asuva Sylvi Olenius. - Olen jo yli 80-vuotias ja hiukan huono jaloistani. Omat asiani hoidan itse. Hämeenkadun konttoriin kulkeminen • Nämä ”koira puri, ja linja-autolla on hankalaa, kun olen hiukan huono näke- koira pitää viedä lopemään. Linja-auton rappusissa kompastuu helposti. tettavaksi” –viestit ovat yleensä niin asiantuntemattomien kirjoittajien kirjoittamia, että alta pois. Onko pakko ohittaa vieras koira kosketusetäisyydeltä? Ja mäyräkoiranpurema jätti oikein jäljet – vieVarissuolle ei kaivata Al- kava, kuten Seppälä tai jo- läpä talvivaatteiden läpi. koa, mutta pankkipalvelut ku muu. Tämä on todella luonnospitää säilyttää, ja joku vaata vieraantunut yhteistekauppa tosiaan olisi mu- Nimim. Yks mummeli kunta. Koirakon ohittajal-

Ei Alkoa Varissuolle

kyllä 61% ei 39%

TEKSTARIT

LUKIJALTA

Vastauksia 97 kpl.

la on myös vastuu katsoa, ettei tahallaan mene liian läheltä. • Nimimerkille Yleensä vika hihnan päässä! Puriko koira tosiaan ihmistä? Olitteko paikalla näkemässä tilannetta? Jos olitte, miksi ette puuttuneet tilanteeseen heti? Jäittekö auttamaan purtua? Jos ette, kannattaa katsella omaa kuvaa pei-

listä joskus – nimittäin jos kehtaa! Kyllä turkulaiset räksyttää osaavat, ja siihen se sitten jääkin. Nimim. Mitä, täh ja häh • Noin 10.000 varissuolaisen lisäksi Varissuon Osuuspankki palvelee muun muassa Itäharjun, Laukkavuoren, Pääskyvuoren ja Lausteen asukkaita. Ja tämä asiakasmäärä ei kannata?

• Alkoa ei Varissuolle tarvita. Itäharjun Prisman ja Skanssin Alkot ovat ihan reippailumatkan päässä. Tosi janoiset tai huonokuntoiset asiakkaat pääsevät bussilla melkeinpä Alkon viereen. Sittenhän ovat vielä Kupittaan Alko ja Kauppatorin Alko. Kyllä noita valtion putiikkeja löytyy. Enemmän Varissuolle tarvittaisiin uimahallia.


KULMAKUNTA 30.01.2013 N:o 04

Lausteen yläkoululaisten koulumatkat uhkaavat pidetä Lauri Simola Lauste Vaalalainen kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho (vas.) on huolissaan Turun sivistystoimialan palveluverkkoselvityksen vaikutuksista Lausteen yläkoululaisten arkeen. Kupittaalla sijaitsevan Vasaramäen koulun Syreenikujan yksikössä opiskelevat Lausteen yläkoululaiset joutuisivat jatkossa käymään Luostarivuoren koulua, jos päätöksentekijät seuraavat selvitykseen paalutettua suunnitelmaa. Vasaramäen yläkoulun siirtoa Luostarivuoreen perustellaan etenkin Kupittaan koulukiinteistön huonolla kunnolla. Huonokuntoinen kiinteistö myös jää suurelta osin tyhjilleen, kun Kupittaan lukio siirtyy ensi syksynä Kerttulin lukion yhteyteen Kaarinankadulle. Jos edellä mainitut siirrot toteutuvat, kaupunki purkanee Kupittaan koulurakennuksen ja hyödyntää tontin muihin tarkoituksiin.

- Pitkät koulumatkat lisäävät koulupäivän kestoa ja oppilaiden levottomuutta, muistuttaa kaupungin valtuutettu Johannes Yrttiaho.

teen yläkoululaisia koskevat haasteet. - Koulumatka pitenee selvästi. Usein katsotaan, että kyllä yläkoululaiset pärjäävät pidemmilläkin koulumatkoilla. Pärjäävät varmasti, mutta pitkät koulumatkat lisäävät koulupäivän kestoa ja oppilaiden levottomuutta, Yrttiaho muistuttaa. Levottomuus Selvityksen kauaskantoilisääntyy sin vaikutus lienee kuitenYrttiaho poimii palvelu- kin vuosien saatossa kehitverkkoselvityksestä Laus- tyneiden toimintamallien

romuttuminen. - Homma yksinkertaisesti toimii Vasaramäen koulussa. Toimintamallit ovat vuosien aikana hioutuneet niin, että myös erilaisista sosiaalisista taustoista tulevat oppilaat osataan huomioida, Yrttiaho kertoo. - Jos yläkoululaiset siirretään Luostarivuoren kouluun, kouluyhteisön toimivat käytännöt purkautuvat, ja niiden rakennustyö pitää aloittaa alusta.

Kampus-suunnitelma taustalla

Yrttiaho ratkaisisi tilanteen Vasaramäen alakoulun kupeeseen rakennettavalla uudisrakennuksella, joka palvelisi muun muassa Lausteen yläkoululaisia. - Rakennustyöt olisi aloitettava välittömästi. Alakoulun yhteydessä toimiva yläkoulu mahdollistaisi niin sanotun nivelvaiheen, eli alakoulusta yläkouluun siirtymisen, onnistumisen. Yrttiaho vakuuttaa, ettei

Vasaramäen koulun lisärakennusvaade ole taloudellisesti mahdoton. Kyse on ennen muuta priorisoinnista. - Jos luopuisimme Kampus-haihattelusta, rahaa riittäisi investoitavaksi peruskouluihin, hän viittaa Kupittaan jättihankkeeseen. Toistaiseksi jäihin laitetun Kampus-hankkeen myötä Kupittaalle rakennettaisiin uudisrakennus, joka mahdollistaisi ammattikorkeakoulun tilojen keskittämisen alueelle. Ammattikorkeakoulun nykyiset tilat taas otettaisiin ammatti-instituutin ja lukioiden käyttöön. Käytännössä tämä merkitsisi muun muassa jättilukion syntymistä. - Jo pelkkä kampuksen suunnittelu on niellyt melkoisesti veronmaksajien varoja, vaikka hankkeen tulevaisuus on edelleen epävarma. Eihän siitä ole olemassa edes valtuuston päätöstä. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta käsittelee sivistystoimialan palveluverkkoselvitystä vuosille 2013-2020 ensi viikon keskiviikon kokouksessaan.

Valtio tukee lähiökouluja sa ympäristöissä toimivia oppilaitoksia ja tasoittamaan koulujen välisiä eroja. Käytännössä koulut voivat käyttää tukirahaa esimerkiksi koulunkäyntiavustajien palkkaukseen. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa istuva Johannes Yrttiaho (vas.) pitää äärimmäisen tärkeänä seurata, miten

valtion tukieurot vaikuttavat perusopetuksen budjettiin. - Nyt on pidettävä huoli siitä, ettei kaupunki leikkaa omaa rahoitustaan toisesta päästä. Turun Normaalikoulua ylläpitävälle Turun yliopistolle osoitettiin noin 91.000 euron tuki vastaavaan toimintaan.

Sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi joulukuussa valtionavustusta ”koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille 2013-2014”. Turku sai 23 miljoonan euron avustuksesta noin 2,2 miljoonan euron siivun. Avustuksella pyritään tukemaan haasteellisis-

"Skanssi huomioitava"

Itä-Turun päivähoito huutaa resursseja

Turun kaupungin sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen katsoo, ettei Lausteen yläkoululaisten siirtäminen Kupittaalla sijaitsevasta Vasaramäen koulun yksiköstä Luostarivuoren kouluun ole välttämättä paras mahdollinen vaihtoehto. - Henkilökohtainen mielipiteeni on, että se ei ole luonnollinen ratkaisu. Nyt pitäisi huomioida Skanssiin tulevat tuhannet uudet asukkaat. Jos Luostarivuoren siirtosuunnitelmat kariutuvat, vaihtoehdoksi jää uudisrakentaminen. Koulurakennus voisi nousta Vasaramäen alakoulun yhteyteen Lehmustielle tai Kupittaan nykyisen koulurakennuksen tontille Syreenikujalle. Voi olla, että uudisrakennukselle esitetään vielä muitakin vaihtoehtoisia sijainteja, kun asia etenee varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa. On päätös mikä hyvänsä, Jalonen arvioi, että Lausteen yläkoululaisten muutto on ajankohtainen aikaisintaan vuonna 2016. Kupittaan koulurakennus on kuitenkin tutkitusti huonokuntoinen, mikä voi pahimmillaan jouduttaa muuttoa, jos kiinteistöstä paljastuu ikäviä yllätyksiä.

Turun kaupungin laatiman selvityksen mukaan Itä-Turkuun tarvitaan arviolta 60-86 lisäpaikkaa vuoteen 2018 mennessä. Päiväkotiverkkoselvityksessä Itä-Turku on kuitenkin jätetty ilman investointeja: nykyiseen paikkapulaan ja kasvavaan päivähoitotarpeeseen ei reagoida. - Puhtaasti laskennallisesti arvioituna Itä-Turkuun pitäisi rakentaa yksi iso päiväkoti tai kaksi pienempää, jotta paikkatarpeeseen saataisiin vastattua, varhaiskasvatus- ja perusopetuslau-

takunnassa istuva Johannes Yrttiaho (vas.) laskee. Hän katsoo, että avoimiin palveluihin, kuten kerhotoimintaan, panostaminen on sinänsä positiivista. - Ne eivät kuitenkaan korvaa varsinaista päivähoidontarvetta. Itä-Turun päivähoitoon tarvittaisiin ylipäätään enemmän resursseja, jotta nykyisiä ryhmäkokoja saataisiin pienennettyä. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnalle syksyllä esitellyt tiedot päivähoitoyksiköiden paikkatilanteesta kertovat, et-

tä useissa Itä-Turun päiväkodeissa on enemmän lapsia kuin resurssit antavat myöden. Haasteellisin tilanne on Halisissa, Varissuolla ja Lausteella. Myös Ylioppilaskylän tuntumaan tarvitaan lisää hoitopaikkoja. Tarve kasvaa Kirkkotien uudisrakentamisen myötä. Yrttiaho epäilee investointien panttaamisen johtuvan kaupunginhallituksen linjauksesta, jonka mukaan 30 prosenttia varhaiskasvatuksen palveluista pitäisi lähivuosina ostaa yksityisiltä toimijoilta.

3

Triangeli työllistänyt tehokkaasti

Triangeli-projektin eli maahanmuuttajien työllisyysprojektin ensimmäinen vuosi on ollut menestyksekäs. Projektin avulla Turun seudun avoimille työmarkkinoille työllistyi 42 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Vetovoimaisimmat alat olivat keittiö-, siivous- ja kuljetusalat. Triangeli-projekti auttaa maahanmuuttajia työllistymään yksilöllisen uraohjauksen, työelämävalmennuksen, työharjoittelun ja yritysyhteistyön avulla. Neljä yrityskoordinaattoria ohjaa ja neuvoo asiakkaita työllistymisessä. Projektin palvelut ovat maksuttomia. Yrityskoordinaattorit käyvät asiakkaiden kanssa läpi työhakijan toiveet ja tavoitteet, koulutus- ja työhistorian sekä mahdolliset työnhakua rajoittavat asiat. Asiakasta tuetaan koulutus- tai työpaikkojen haussa, etsitään työ- tai harjoittelupaikkoja sekä valmennetaan työhaastatteluihin. Neuvonnan lisäksi yrityskoordinaattorit luovat aktiivisesti yrityskontakteja asiakkaiden valmiuksien ja kiinnostuksen mukaisesti. Lisäksi yrityskoordinaattori on yrittäjän apuna sopimusten laatimisessa ja yhteydenotoissa työ- ja elinkeinotoimistoon. Vuoden 2012 aikana projekti onnistui tavoittamaan Turun seudun maahanmuuttajia kiitettävästi. Asiakkaita oli ensimmäisen vuoden aikana 261, joista avoimille työmarkkinoille työllistyi 42 henkilöä. Lisäksi työharjoitteluja koulutuspaikkoja löytyi kaikkiaan 67 henkilölle. Lisäksi projektin puitteissa palveltiin 87 ohjaus- ja neuvonta-asiakasta. Vetovoimaisimmat alat, joihin asiakkaat työllistyivät, olivat keittiö-, siivous- ja kuljetusalat. Vuoden 2013 aikana uutta Triangeli-projektin asiakkaille on mahdollisuus suorittaa työelämän lupakortteja, esimerkiksi hygieniapassi, työturvallisuuskortti tai trukkikortti. Kurssit ovat asiakkaille maksuttomia. Triangeli-projekti alkoi 7.12.2011 ja asiakastyö päättyy 30.4.2014. Projektia hallinnoi Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun kaupunki.


KULMAKUNTA 30.01.2013 N:o 04

4 Tapahtumapoiminta: Seikkailupuiston ja kaupunginkirjaston vuorovaikutteiset satuhetket jatkuvat taas kevätkaudella 2013. Tammikuun teemassa seikkaillaan suomalaisissa ja suomensukuisten kansojen saduissa. Helmikuussa mennään Afrikkaan ja maaliskuussa

perehdytään perinnesatuihin. Lausteen kirjaston satuaamu on 30.1. ja 5.3. kello 9.00 ja Varissuolla satuja voi kuunnella 6.2. ja 13.3. kello 9.00. Nummen kirjastossa satuaamu on 4.2. ja 25.2. kello 9.00. Satutunnit ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Paikallinen terveysalan yritys pärjää ketjujen puristuksessa suhteen. Lehtonen vakuuttaa, että ketjuista riippumattoman toimijan hintataso on erittäin kilpailukykyinen, kun sitä vertailee ylikansallisiin tahoihin. - Pieni organisaatio mahdollistaa esimerkiksi hallinnollisten kulujen minimoimisen.

Kielitaitoa ja kattavat palvelut

Turun Perhelääkäreiden palvelukattaukseen kuuluvat yleislääkäreiden palvelut, oma laboratorio, työterveyshuolto ja psykoterapiapalvelut. Perhe-

lääkärit tekevät myös masennuslääketutkimuksia. - Helmikuussa meillä aloittaa psykiatri Anna Tuliharju. Hän on erikoistunut erityisesti lasten ja nuorten psykiatriaan, Penttinen kertoo. Vanhemmat voivat usein olla epävarmoja sen suhteen, missä vaiheessa jälkikasvulle olisi syytä hakea apua ammattilaiselta. Penttinen kannustaa vanhempia ottamaan rohkeasti yhteyttä - ja mikä tärkeintä: mitä aikaisemmin yhteydenotto tapahtuu, sen parempi. Ammattilaisen puoleen

kannattaa kääntyä oikeastaan jo siinä vaiheessa, jos vanhemmat pohtivat, onko nuoren käytös normaalia. Taakka poistuu harteilta, kun asiasta kysyy alan asiantuntijalta. Perhelääkärit ovat tietoisesti hankkineet henkilökuntaansa kielitaitoisia ammattilaisia. Kahden kotimaisen lisäksi palvelua saa muun muassa venäjäksi, englanniksi ja arabiaksi. - Haluamme palvella myös maahanmuuttajia ja turisteja, Lehtonen sanoo.

"Paikallistuntemuksesta on hyötyä esimerkiksi työterveysasiakkaiden puolella"

Turun Perhelääkäreiden toimistopäällikkö Hannu Lehtonen, vastaava laboratoriohoitaja Hanna Vuorimaa ja psykiatrian erikoislääkäri Jukka Penttinen vakuuttavat, että paikallisille terveysalan yrityksille riittää vielä tilaa, vaikka ylikansalliset ketjut ovat laajentaneet toimintaansa voimakkaasti viime vuosien aikana.

Lauri Simola Turku

V

aikka ylikansalliset terveyspalveluyritykset ovat levittäytyneet lähes jokaiseen niemeen ja notkelmaan, alalta löytyy edelleen myös paikallisia toimijoita. Yksi näistä on Puutorin laidalla palveleva Turun Perhelääkärit. Turun Perhelääkäreiden psykiatrian erikoislääkäri Jukka Penttinen arvioi paikallisuuden näkyvän etenkin yksilöllisesti asiakkaan huomioivana pal-

veluna. - Paikallistuntemuksesta on hyötyä esimerkiksi työterveysasiakkaiden puolella, kun tiedämme jo ennestään, mikä yritys on kyseessä. Psykiatrin näkökulmasta taas on hyvä tuntea Turun seudun tapahtumia ja asioita, jotka koskettavat meitä kaikkia, kun potilaan murheita aletaan purkaa, Penttinen sanoo. Paikallisuus näkyy myös Turun kaupungin terveydenhuollon organisaation ja Tyksin tuntemuksena. - Tiedämme, minne li-

sätutkimuksia tarvitseva potilas ohjataan eteenpäin. Julkisuudessa on käyty ajoittain kiivastakin keskustelua ylikansallisista terveyspalveluyrityksistä, jotka maksavat veronsa Suomen rajojen ulkopuolelle. Turun Perhelääkäreiden toimistopäällikkö Hannu Lehtonen huomauttaa, että kun kyseessä on paikallinen yritys, verorahat jäävät taatusti paikkakunnalle. - Ihmiset ovat nykyään aika valveutuneita tämän

TalviALE Vain 3.2. asti.

19€ Silmälasit alk.

Sisältäen PENTAX-linssit

SPECSAVERS OPTIKKO TURKU SKANSSI: Skanssinkatu 10, puh. 02 253 8800. Avoinna ma-pe 10-21, la 10-18, su 10-18. Hintaan sisältyy kehykset hintaryhmästä 19 € ja Pentax-vakioyksiteholinssit (1.5). Normaalihinta alk. 29 €. Muut linssit ja lisämukavuudet hinnaston mukaan. Tarjous on voimassa 3.2.2013 asti. Sitä ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. ©2012 Specsavers Optical Group-konserni. Kaikki oikeudet pidätetään.


KULMAKUNTA 30.01.2013 N:o 04

5

Kunnostaan huolehtiville työttömille kylmää kyytiä

Kaupunki lakkautti työttömien liikuntarannekkeen Lauri Simola Turku

T

urun kaupunki poisti työttömien liikuntaranneke-etuuden vuodenvaihteessa. Etuuden lakkauttaminen tarkoittaa merkittävää lovea kunnostaan huolehtivien työttömien lompakoihin. Muun muassa kaupungin kuntosalien ja uimahallien käyttöön oikeuttanut liikuntaranneke kustansi puolessa vuodessa 25 euroa. Lisäksi rannek-

keesta piti maksaa seitsemän euron kertamaksu.

Perustelut kummastuttavat

Pätkätyöjaksojen lomassa työttömyyskausia viettämään joutunut Timo Nieminen on liikuntarannekkeen poistumisesta harmissaan. Aktiivisesti liikuntaranneketta hyödyntänyt Nieminen ei käsitä perusteluja etuuden

poistamiselle. - Asiasta joulukuussa päättänyt liikuntalautakunta katsoi, ettei liikuntarannekkeen poistamisesta kerry merkittäviä säästöjä. - Poistamista perusteltiin myös rannekkeen väärinkäytöksillä: samoja rannekkeita käytti joissain tapauksissa useampi henkilö. Väärinkäytöksiin olisi kuitenkin helppo

puuttua. Rannekkeen käyttöä voitaisiin rajata esimerkiksi yhteen liikuntakertaan päivässä, mikä estäisi väärinkäytöksiä tehokkaasti. Nieminen muistuttaa, että liikuntarannekkeiden myöntämistä on valvottu tiukasti. - Hakijan on pitänyt näyttää henkilötodistus ja liiton tai Kelan tuorein maksukuitti.

Seuraukset huolettavat

”Ei mukava signaali” - Eihän tämä mukava signaali ole kenellekään, Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Arto Sinkkonen arvioi työttömien liikuntaranneke-etuuden loppumista. Muun muassa kaupungin kuntosalien ja uimahallien käyttöön oikeuttava kuuden kuukauden ranneke oli huomattavan edullinen etuus: puoli vuotta kustansi 25 euroa, jonka päälle rannekkeesta piti maksaa seitsemän euron kertamaksu. Huokea etuus oli Sinkkosen mukaan varsin suosittu: puolen vuoden liikuntaetuuksia lunastettiin viime vuonna noin 2.000 kappaletta. Luku ei ole yhtä kuin käyttäjämäärä, sillä yhden henkilön on mahdollista lunastaa vuoden aikana kaksi kuuden kuukauden ranneketta Työttömien liikuntarannekkeen lopettamista perustellaan etuuden laajalla väärinkäytöllä. Sinkkosen mukaan ongelmavyyhti alkoi jo rannekkeen myöntämisestä: työttömyyttä on vaikea todistaa. - Ei työvoimatoimistosta anneta virallisia työtön-statuksia. Henkilökohtaiseksi tarkoitettua ranneketta käytettiin Sinkkosen mukaan väärin useissa tapauksissa. Etuutta jaettiin kavereille, jotka eivät ole siihen oikeutettuja. Sinkkonen vakuuttaa, ettei työttömien liikuntaetuuksia ole unohdettu, vaikka kaksi vuotta voimassa ollut liikuntaranneke-etuus vuodenvaihteessa kuopattiinkin. Hän lupaa, että kuluvan talven aikana suunnitellaan työttömille räätälöity etuusmalli, joka ehkäisee tehokkaasti väärinkäytöksiä.

Varissuon Työttömät VT ry:n hallituksen puheenjohtaja vetoaa vastavalittuun liikuntalautakuntaan, jotta työttömien liikuntaranneke-etuus palautettaisiin entiselleen.

”Etuus on palautettava” Varissuon Työttömät VT ry:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Blomqvist on harmissaan työttömien liikuntaranneke-etuuden poistumisesta. Erityisesti Blomqvistia hämmästyttävät etuuden lakkauttamiseen johtaneet perusteet. - Puhuttiin väärinkäytöksistä. Tällaiset yksittäistapaukset yleistetään nyt kaikkiin työttömiin, vaikka valtaosa rannekkeen käyttäjistä on rehellistä porukkaa. Blomqvist vetoaa tuoreeseen liikuntalautakuntaan, jotta etuus palautettaisiin entiselleen. - Toinen vaihtoehto on, että työttömät jäävät kotiin ja eivät enää kohta ole työkuntoisia.

RUOKAKULMA Joel Muraja

Herkku-uunijuusto 4 dl vettä 2 dl maitojauhetta 1 prk kermaa 2 kpl munaa suolaa Sekoita maitojauhe ja suola veteen. Lisää kerma. Vatkaa joukkoon munat. Sekoita tasaiseksi. Kaada seos 1,5 litran voideltuun vuokaan. Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia (riippuen uunista), kunnes uunijuusto on hyytynyt ja pinta on kauniin kullanruskea. Tarjoile vadelmahillon ja kahvin kera. 100-prosenttinen herkku! Mukavia herkutteluhetkiä. Reseptin laati Kulmakunta-lehden toimitusharjoittelija Joel Muraja. Lähetä oma reseptisi osoitteeseen toimitus@kulmis.fi

Niemistä huolettavat liikuntarannekkeen poistumisen pitkän aikavälin seuraukset. Hän arvelee, että monet tiukkaa taloutta pitävät työttömät hylkäävät hyvään vauhtiin päässeet liikuntaharrastuksensa, kun rahat eivät yksinkertaisesti riitä. - Kuinka paljon se nostaa esimerkiksi terveyskeskuskäyntien määrää ja lisää sitä kautta kaupungin kustannuksia? Jäljelle jääviä työttömien liikuntaetuuksia Nieminen kritisoi monille liian kalliiksi. Esimerkiksi Impivaaran uimahallin ja kuntosalin kymmenen kerran kortti maksaa työttömille 40 euroa, kun normaalihinta 60 euroa. - Se on liikaa monelle työttömälle.


6

LIETO

Lieto -täällä on kaikki

Kulmakunta tekee vuoden mittaan kuntateemoja, joiden tarkoituksena on tutustua Turun ympäryskuntien pirteään elämänmenoon ja palveluihin. Ensimmäisenä vuorossa on lähes 17.000 asukkaan Lieto, historiaa pursuava lapsiperheiden idylli.

Kimppakyytipalvelulla helpotusta arjen liikkumiseen Emilia Virtanen Lieto

V

iime syyskuussa avasi Liedon kunta internetsivuilleen kimppakyytipalvelun. Ajatus kimppakyytipalvelusta kumpusi kunnassa jo vuonna 2011, kun kimppakyytipalvelua tarjoava yritys jätti kunnalle tarjouksen. Taustalla oli myös Valonian teettämä tutkimus Tuulissuo-Avantin työntekijöille, Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten työmatkaliikkumista. Tuulissuo-Avantin alueelle ei joukkoliikenne kulje. Kimppakyytipalvelu on oiva vaihtoehto työmatkaliikenteeseen. Hajaasutuksilla joukkoliikenne voi olla huonoa tai sitä ei ole laisinkaan. Palvelulla halutaan suoda mahdollisuus tarjota kyytiä sitä tarvitseville tai sieltä voi pyytää myös kyytiä. Alkuperäisenä ajatuksena on hyödyntää työmatkaliikennettä parhaalla mahdollisella tavalla. Naapuri saattaa joka aamu ajaa samaan suuntaan töihin ja ekologisesti ajateltuna, mitä vähemmän yksityisautoja on liikenteessä sen parempi. Liedon kunnan ympäristöpäällikkö Pirjo Siik haluaa tuoda palvelun niin kuntalaisten kun ympäristökuntien ihmisten tietoon. – Ympäristöpalvelut on myös ollut mukana kehittelemässä joukkoliikennettä. Kimppakyytipalvelu omalta osalta tukee myös joukkoliikennettä. Niillä alueilla, missä vuoroja on harvemmin tai poikittaisliikennettä ei ole, Siik kertoo. – Vedän kunnassa aivan uutta energia- ja ympäristöryhmää, jonka tarkoituksena on viedä energiatehokkuus-sopimusta eteenpäin. Tämä sopimus tehtiin vuonna 2011. Yhtenä osa-alueena meillä on huolehtia, että

Liedon kunnan ympäristöpäällikkö Pirjo Siik haluaa, että ihmiset löytävät kimppakyytipalvelun.

kimppakyytipalvelu tulee tunnetuksi.

Nykyajan liftaamista

Kimppakyytipalvelussa monelle tulee mieleen turvallisuus. Siik pohtii, että kyseessä on nykyajan liftaamista. Liftaus oli suosittu kulkemismuoto vielä 1960–1970-luvulla, jolloin sitä harrastettiin hyvin paljon ihan Euroopassa asti. – Se on varmaan sukupolvikysymys, uskaltaako ottaa tuntemattoman kyytiin tai mennä itse kyytiin. Luulen, että nuoret opiskelijat uskaltavat rohkeammin palvelua käyttää kun vanhemmat ihmiset. – Tervettä varovaisuutta tietysti pitää olla, mutta palvelun kautta voi luoda positiivisia kontakteja

"Tervettä varovaisuutta tietysti pitää olla, mutta palvelun kautta voi luoda positiivisia kontakteja muihin. Siitä voi poikia hyviä tuttavuuksia. "

muihin. Siitä voi poikia hyviä tuttavuuksia. Suomalaiset eivät naapureilleen paljon puhu, mutta palvelun kautta voi tulla ilmi, että samaa työmatkaa kulkee vaikkapa ihan lähinaapuri. Nettipalvelu on täysin maksutonta ja sitä voi käyttää vaikkapa turkulainen. Se ei ole tarkoitettu pelkästään Liedon kunnan asukkaille. Kyytiä voi tarjota esimerkiksi Littoisista Kaarinaan tai Turun keskustaan. – Työmatkaliikennettä on paljon kuntien välillä. Lähinnä ajatuksena on mahdollisuus tarjota kyytejä lähikuntiin, mutta näyttääpä siellä sivuilla olevan kyyti Liedosta ihan Helsinkiin.

– Ilmastosuojelun kannalta joukkoliikennettä on hyvä suosia ja yksityisautoilua vähentää. Tietysti monille oma auto on aivan välttämätön, mutta miksi sitten ei voisi samalla tarjota jollekin kyydin. – Ei kyydin tarvitse viedä välttämättä ihan työpaikan eteen. Riittää, kun saa kyydin vaikka kävelymatkan päähän työpaikalta. Palveluun tarvitaan rutkasti enemmän käyttäjiä. Tämä on kunnallekin niin uusi asia, että sitä ei ole juuri markkinoitu. Sivuilla www.lieto.kyydit.net voi käydä tutustumassa palveluun. Myös Liedon kunnan sivuilta pääsee linkin kautta kimppakyytipalveluun.


KULMAKUNTA 30.01.2013 N:o 04

LIETO

täällä on kaikki

Oletko hankkimassa uutta kotia? Kaipaatko luotettavaa tietoa turvallisesta asuntokaupasta ja -rahoituksesta? Tule mukaan Turun Seudun OP:n Ensiasunnon ostajan iltaan tiistaina 12.3. klo 18-20.30. Illan aikana kuulet tietoa asuntolainoista, korkovähennyksistä, lakipykälistä, asuntokaupan vaiheista ja vastuista sekä veroasioista ja vakuutuksista. Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan infotilaisuuteen viimeistään 5.3. osoitteessa op.fi/turunseutu. Infotilaisuus järjestetään Turun Seudun Osuuspankin Maariankadun konttorissa, Maariankatu 4 (käynti sisäpihalta). Pientä purtavaa tarjolla puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. Tervetuloa!

Tavataan myös Rakentaminen & Sisustaminen -messuilla 1.-3.2.2013 ja Piha & Puutarha –messuilla 5.-7.4.2013 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

7


8

LIETO Tapahtumia Liedossa

Kaikille avoin ja maksuton yleisöluento Liedon kunnantalon valtuustosalissa 30.1. kello 19.30 alkaen. Luennoimassa on nivelhoitaja Mari Routapohja: elämää tekonivelten kanssa.

KULMAKUNTA 30.01.2013 N:o 04

Nappulahiihdot Yhteisvastuu-keräyksen avajaisissa Kirkkotiellä 3.2. alkaen kello 11.00. Vapaaehtoisen osallistumismaksun voi maksaa Yhteisvastuulle. Ilmoittautuminen tapahtuu Uudella seurakuntatalolla kello 11–12.15. Kaikki hiihtäjät palkitaan.

Historian havinaa Nautelankoskella Emilia Virtanen Lieto asema

L

iedon asemaseudulla, 18 kilometriä Turusta sijaitsee Nautelankosken museoja luontoalue. Paikka on piilotettu paratiisi, sillä monikaan turkulainen tai ympäristökuntalainen ei välttämättä tiedä mitä kaikkea alue pitää sisällään. Museoalueella on paljon nähtävää. Tutustumisen arvoisia paikkoja ovat Lauri Nautelan museo sekä vanha mylly ja kotiseutumuseo sekä tietysti upea luontopolku. Liedossa museotoimintaa on ollut jo vuodesta 1950-luvulta lähtien, jolloin perustettiin kotiseutumuseo. Harrastaja-arkeologi Lauri Nautela lahjoitti vuonna 1990 Liedon kunnalle erittäin merkittävän kulttuurihistoriallisen kokoelman sekä muuta omaisuutta. Lahjakirjan ehtona oli, että Liedon kunta rakentaa Lauri Nautelan nimeä kantavan museon, johon hänen arvokkaat muinaislöydöt voi laittaa yleisön nähtäväksi. Lauri Nautelan museo avasi ovensa vuonna 2000. Liedon kunta antoi vetovastuun Nautelankoskisäätiölle, joka perustettiin vuonna 1996 Liedon kunnan ja Lauri Nautelan yhteisestä sopimuksesta. Päärakennuksessa voi tutustua esimerkiksi vakituiseen näyttelyyn Pyyntimiehen jäljillä ja Lauri Nautelan huoneeseen. Ensi kesänä on tulossa

näyttely lasivalmistuksen historiasta ja parhaillaan voi tutustua jatkosotanäyttelyyn, johon on lisätty pieni näyttely puhdetöistä. Hiihtolomaviikolla 18– 24.2. museo on avoinna joka päivä, jolloin on mahdollisuus tutustua näyttelyjen lisäksi vanhojen valokuvien avulla Lietoon. Liedon kunnansihteeri Esko Setälän vanhoista valokuvista tehdään diaesitys, joka kestää noin tunnin verran. Setälän sisko lahjoitti kuvat museolle. Museo on talvisin auki tilauksesta sekä ryhmille että myös yksityiskävijöille. – Talviaikaan teemme paljon tutkimustyötä. Työhön kuuluu Liedon museotoimen tehtäviä, museojohtaja Leena Viskari kertoo. – Otamme vastaan myös talonpoikaisesineistöä ja varsinkin, jos esineistöön on tiedossa mielenkiintoinen tarina. Esineet heräävät henkiin tarinoiden kautta.

Myllyn tarina

Museoalueella kosken rannalla sijaitsee vuonna 1806 rakennettu vanha mylly, joka kuului aikaisemmin Nautelan kartanolle. Myllynkivet ovat aina kuuluneet jokirannan maisemaan ja aikoinaan kosken rannoilla on toiminut kolme myllyä. Myllyn toiminta loppui 1960-luvulla, mutta se heräsi uudelleen henkiin vuonna 1992 osana Nautelankosken museota. Mylly kunnostettiin ja

Nautelankosken museon museojohtaja Leena Viskari esittelee ensi kesän näyttelyä lasin historiasta.

Lauri Nautelan muotokuva Harrastaja-arkeologi Lauri Nautela syntyi vuonna 1914 Helsinkiin, josta matka jatkui Liedon asemalle Nautelan kartanoon John ja Saida Lagerströmin perheeseen. Nautelan kartanon maisemissa Lauri vietti lapsuuden ja nuoruutensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta Lyseosta vuonna 1935. Samana vuonna Lauri aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Opinnot keskeytyivät talvisodan ja jatkosodan takia ja Lauri ei koskaan saanut opintojaan loppuun, vaikka palasi niiden pariin sotien välissä. Lietoon hän palasi vuonna 1940, aluksi Nautelan kartanolle ja myöhemmin Taimelan tilalle Mäkkylän kylään. Liedossa hän teki pitkän uran myllyssä punnitsijana ja maksuperijänä. Ihmiset kuitenkin muistavat Laurin parhaiten intohimoisena arkeologin harrastajana. Hän oli jo nuorena erittäin kiinnostunut arkeologiasta ja historiasta. Varsinainen keräily alkoi vasta aikuisiällä ja hän ehti kerätä vuosien saatossa erittäin laajan kokoelman arkeologisia löytöjä. Mies olikin kuntalaisille tuttu näky, kun hän vaelteli selkä kumarassa pitkin asemaseudun maita ja mantuja. Vuonna 1993 Lauri Nautelalle myönnettiin Aurora-mitali Varsinais-Suomen Liiton puolesta. Mitali oli tunnustus Laurin tekemästä kulttuuri- ja kotiseututyöstä. Lieto-seura myönsi kolme vuotta myöhemmin oman tunnustuspalkinnon, Pietarin avaimen. Molemmat palkinnot luovutettiin hänelle Liedon vanhainkodissa, jossa hän vietti viimeiset vuotensa. Liedon yksi merkittävimmistä henkilöistä nukkui pois vuonna 1998 vain kuukautta ennen 84:ttä syntymäpäiväänsä. (Lähde Nautelankosken museo-kirja/Terhi Ykspetäjä)

Nautelankosken museon alueelta löytyy myös vanha mylly ja kotiseutumuseo.

Nautelankoski on upea kohde myös talvella.


KULMAKUNTA 30.01.2013 N:o 04 Tapahtumia Liedossa

Lietohallissa tanssitaan jälleen 8.2. kello 18.30 alkaen. Tansseja tahdittaa tanssiyhtye Timo Rautala. Tansseihin on vapaa pääsy.

9

LIETO Satutuntia vietetään Nautelankosken kotiseutumuseon tuvassa 5.2. alkaen kello 10.00. Satutunnille ei ole pääsymaksua tai ikärajaa. Satutunnille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, jos kyseessä ei ole iso ryhmä.

GALLUP Joel Muraja

Lietoon kaivataan uimahallia Kulmakunta-lehden toimitusharjoittelija Joel Muraja jalkautui Lietoon kyselemään, miten paikkakunnalla viihdytään. 1. Millaista on asua Liedossa ? 2. Riittääkö palvelut, vai olisiko jotain toivomuksia niiden suhteen ? 3. Liedossa on 238 kaupungin vuokra-asuntoa. Riittääkö se ?

Lauri Nautelan huone on hänen Taimelan kodin kirjasto- Nautelan Kukkarkoski on merkittävä muinaismuistoalue. huoneesta. Huone on alkuperäisessä asussa. Sieltä on löydetty kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto.

yleisö näkee nykyään myllyn 1940-luvun hengessä. Vuosina 1998 ja 1999 mylly sai vesiturbiinit, joista toinen pyörittää myllyn jauhinkiveä ja toinen tuottaa koskesta generaattorin avulla sähköä, jota hyödynnetään museon tarpeisiin. Nautelankosken museon kotisivuilta kannattaa mennä lukemaan mielenkiintoisia tarinoita myllystä. Myllytarinat ovat vuoden 1993 satoa, jolloin toteutettiin perinteenkeruukilpailu.

Kotiseutumuseossa paluu 1930-luvulle

Kotiseutumuseossa voi palata ajassa taaksepäin aina 1930-luvulle. Talo on remontoitu sen ajan mukaisesti. Kotiseutumuseo tunnetaan myös Jonkarin tupana. Aikoinaan Hakulan kylässä oli kolme maataloa, joista yksi oli nimeltään Jonkari. Paavo ja Paula Jonkari lahjoittivat kyseisen rakennuksen, joka ei ollut tilan päärakennus. Jonkarin tupa siirrettiin lahjoituksen myötä Vilkkimäelle vuonna 1953 ja se

Harrastaja-arkeologi Lauri Nautela on vahvasti esillä museossa.

avattiin yleisölle 1955. Liedon kunnan hankkiessa Nautelan myllyn, alettiin Jonkarin tuvan paikkaa miettiä uudelleen. Pohdintojen jälkeen se päätettiin siirtää Nautelankoskelle myllyn viereen ja entisen myllärintuvan

sijoille. Siirto tapahtui maaliskuussa 1993. Jonkarin talosta saa mielikuvan siitä, miten myllärintuvassa on aikoinaan eletty. (Lähde Nautelankosken museo-kirja)

Nautelankosken luontoalue Nautelankosken luontokohde on Natura-alue, ja se on rauhoitettu vuonna 1970. Alue on erittäin arvokas kulttuurimaisemakohde. Alue on käymisen arvoinen myös talvella. Upea koski ja huurteiset puut tekevät kävijään vaikutuksen. Kesällä kannattaa tutustua myös luontopolkuun, jonka varrella voi pysähtyä ihastelemaan koskimaisemaa. Nautelankoskella voi myös harrastaa luvanvaraista perhokalastusta. Luonnonsuojelualueella kasvaa lukuisia kasviharvinaisuuksia kuten mäkitervakko, mäkilemmikki ja ketoneilikka. Alueella viihtyy myös harvinaisia lintuja. Hyvällä tuurilla voi nähdä pikkutikan, joka viihtyy jokivarren lehdoilla. Vihta- ja luhtakerttunen sekä satakieli laulavat jokimaiseman varrella ja talvisin voi kosken sulapaikoissa nähdä koskikaran.

1900-luvun alun vanha sauna on kunnostettu ja sijaitsee entisen myllärin saunan paikalla.

Sirkka Nurmi, Lieto Muutin Lietoon 2000-luvun alussa Turusta. Aluksi tämä oli hiljainen luonnon läheinen paikka asua, mutta nyt on rakennettu paljon, ja keskusta muistuttaa pientä kaupunkia. Palveluita on mielestäni riittävästi, ja ne ovat lähellä ainakin minulle: keskustassa kun asun. Yksi hieno asia, mikä tänne rakennettiin, on Palvelutalo Ruska. Siellä voi käydä syömässä edullisesti ja tavata muita ikäihmisiä. Siellä järjestetään myös kaikenlaisia tapahtumia ja toimintaa. Kirjasto saisi olla isompi. Nykyinen kirjasto on pieni, ahdas ja pimeä, ja siellä on erittäin huono ilma. Vuokra-asuntojen määrästä en oikein osaa sanoa, mutta vähältä se kieltämättä kuulostaa. Olen harkinnut takaisin Turkuun muuttoa. Siellä on jopa Lietoa halvemmat neliöhinnat, mutta taitaa jäädä haaveiluksi. Täältä on vähän ajan sisällä lopettanut rautakauppa, urheiluvälineliike ja monipuolinen kirjakauppa, josta jopa koulu osti oppikirjat. Me ikäihmiset toivoisimme kunnollista ja laadukasta vaatekauppaa ja uimahallia, jolle on tonttikin jo valmiina. Toni Aho, Lieto - Lieto on ihan jeespaikka asua. Mielestäni nuorille pitäisi saada joku paikka, missä olla vapaa-aikana. Onhan meillä tuo nuorisotalo Lemppari, mutta sitä pitäisi päivittää tälle vuosituhannelle. Harvoin siellä tulee käytyä. Itse en pidä uimisesta, mutta kaikki kaverit kyllä haluaisivat uimahallin, koska lähin on Tarvasjoella, joka on pienempi paikka kuin Lieto. Itse haluaisin jäähallin. Lähivuosina tulee muutettua kotoa pois ja siinä vaiheessa vuokraasunnon saaminen Liedosta saattaa olla vaikeaa, kun niitä on noinkin vähän. Riika-Maria Uttula, Aura - Olen töissä täällä Liedossa parturi-kampaajana. Lieto on ihan mukavan kokoinen paikka. Harkinnassa on muuttaa Lietoon, sillä työmatkat lyhenisivät. Liedosta on myös lyhyt matka Turkuun, ja täältä on muutenkin hyvät kulkuyhteydet joka suuntaan. Palvelut ovat kaikin puolin kohdillaan yhtä lukuun ottamatta: uimahallia toivoisin. Tuo 238 kaupungin vuokra-asuntoa kuulostaa kyllä aika vähäiseltä asukaslukumäärään verrattuna.


10

AJANKOHTAISTA

• Rikosuhripäivystys: KäytännÜn neuvoja ja tukihenkilÜitä rikoksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikoksen uhrin asiassa todistaville. Länsi-Suomen aluetoimisto, Yliopistonkatu 24 B 28, puh. 02-2355055. • Varissuon TyÜttÜmät VT ry: Majanummen toimitalo, Hintsankuja 4, ma-pe 8-18, 02-2365202. Liikunnat: peruskunto/ keppijumppa/kuntopiiri, koripallo/salibandy. Tiistaina klo 10.00-13.00 ompelukerho. Keskiviikko klubi (naisille suunnattu kädentaitojen tyÜpaja) klo 11.00-14.00. Vt ry:n lauluryhmä aloittaa ke 20.2.2013 klo:14–16.15. Katso palvelumme kotisivuiltamme: www.vtry. fi tai Varissuon liikekeskuksen ilmoitustauluilta. TyÜtÜn/tyÜssäoleva/eläkeläinen, tervetuloa mukaan!

Kousankatu 1, 3. krs. Julkaisija Kulmis Oy

Myynti: puh. (02) 2744 981 puh. (02) 2744 982

Päätoimittaja: Pekka Tauriainen, (02) 2744 983 Toimitus: puh. (02) 2744999

Laskutus: puh. (02) 2744 993

• Kausela-KultanummiKalttassuo Omakotiyhdistys: Jäsenmaksukuitteja ja vuositarroja 2013 saatavissa sekä Annikasta että Ravattulan Citymarketin infosta. • MLL Varissuo: Perhekahvila auki ma-pe klo 9.30-13. Ipanamuskari ke klo 10. Vauvamuskari to klo 10.45. Päiväparkki perhekahvilan aukioloaikoina. Iltaparkki to klo 17-20. Suomenkielen opetusta maahanmuuttajanaisille pe klo 11-13. Welcome to study Finnish! Uusi Riitan neulenurkka aloittaa 6.2. klo 17.30. Lisätietoja lÜytyy osoitteesta www. varissuo.mll.fi.

9-12 ja to 12-16) puh 0445367741. Ke 30.1. klo 14 KäsityÜkerho. Ti 5.2. klo 14 Ruusukorttelissa Puistokatu 11, Turku Ikäystävät - Matkalla Suomessa. Esiintymässä Turun Eläkkeensaajat ry:n Vanhat tanssit -ryhmä, Laulumiehet, Siviä Raittiina ja Marimba.Buffetti. Vapaa pääsy. Liity jäseneksi puh 044 536 7741!

www.kulmis.fi

KATARIINAN SEURAKUNTA

     

• Turun TyÜväen Eläkeläiset: Perjantaikerhossa 1.2. klo 12.00 sirpaleohjelmaa ja pelataan Bocciaa. Perjantaikerho kokoontuu T-talolla osoitteessa Vanha Hämeentie 29.

Ilmoitusvalmistus: 3W Mediatalo Oy, kulmakunta@mediatalo.net Jakelu: Itella Oyj Paino: Satakunnan Painotuote Oy

Pyhän Katariinan kirkko: su 3.2. klo 10 Messu; Markkula, ForsstrÜm-Roivanen, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro, Yhteisvastuun startti ja kirkkokahvit Nummen srk.kodissa, kirkkobussi klo 9.15 reittiä: Varissuon kirkko – Littoistentie – Satakielenkatu – Tilhenkatu – Littoistentie – Jaanintie – Karjakujan taskupysäkki – Jaanintie – Kohmon päätepysäkki – Kuralankatu – Petkeltien päätepysäkki – Vanha Hämeentie – Tammitie –Hakapellonkatu – Pyhän Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä noin klo 12.30 Varissuon kirkko: to 31.1. klo 15 Koraalikuoron harj. – pe klo 9.30 perhekerho – su klo 12 Nuorten messu; Friman, Kerokoski – ma klo 8.30 rukouspiiri – ti klo 13 varttuneen väen kerho; Toljamo Hannunniitun srk.talo: to 31.1. klo 9.30 perhekerho – pe klo 15 rukouspiiri – ma klo 12 omaishoitajat – ti klo 10 Arkitasapaino -liikuntaryhmä, tervetuloa mukaan (tiistaisin klo 10) – ke klo 11 Annan tupa Nummen srk. koti: ti 5.2. klo 10 perhekerho (Pun.tupa), klo 13 varttuneen väen piiri; Laaksonen DiakoniatyÜn ajanvaraus: Varissuon diakoniatoimistolla osoitteessa Kousankatu 6 tiistaisin ja perjantaisin klo 10-11.30 puh. 040 341 7172. KUULUTUKSET: Katariina evl Kastetut: Eelis Aapeli Korpela, Amanda Orvokki Aleksandra LepistÜ Kuolleet: Kerttu Anna Laiho 92 v, Eeva Selma Kyllikki Viljanen 84 v, Hilja Shishova 82 v, Jukka Pekka Järvinen 61 v, Maarit Orvokki Vuorinen 51 v

• Turun Seudun Vanhustuki ry: Toimisto Länt. Pitkäkatu 33 (auki ma - ke

Turun Tuomiokirkon kappeleiden kertomaa Joel Muraja toimitusharjoittelija Turku

S

unnuntaina 6.1. oli harvinaislaatuinen tilaisuus päästä kurkistamaan kaltereiden taakse. Kaikki Turun Tuomiokirkon kuusi kappelia olivat avoinna yleisÜlle opastetulla kierroksella, jota johti vahtimestari Marja Routi. Tuomiokirkon rakentaminen aloitettiin joskus 1200-luvun alkupuolella. Kirkon lattioiden alla on noin 90 hautaa, joissa jokaisessa lepää useita ihmisiä samassa arkussa. Tarkkaa lukua ei tiedetä. 1500-luvun alusta on kaikki hautatiedot olemassa. Ainoastaan Turun palon ajoilta puuttuu joitakin satunnaisia tietoja.

Pormestarin kuori

Pormestarin kuori- kappeliin on rakennettu Pyhän Nikolain alttari jossa on keskiaikaiskrusifiksi.

Kankaisten kappeli

Kankaisten kappeli on ainoa kappeli joka on rakennettu ainoastaan hautakappeliksi. Siellä lepäävät Kaarina Maununtytär ja Eerik XIV. lapsineen. Kaarina oli

talonpoikaissäädyn tytär, jonka Erik otti vaimokseen. Tämä oli yksi syy miksi Eerik XIV syrjäytettiin valtaistuimelta 1568. Kaarina ehti olla kuningattarena vain 87 vuorokautta vuonna 1568. Koko perhe suljettiin vankilaan Turun linnaan vuonna 1570 muun muassa Eerikin vainoharhaisuuden ja äkkipikaisuuden vuoksi. Eerik salamurhattiin hernekeitolla, jossa oli arsenikkia. Luiden myÜhemmissä luiden tutkimuksissa lÜytyi arsenikkia todisteeksi. Valtaistuimen, miehensä ja poikansa menettänyt Kaarina vapautettiin, ja hän sai langoltaan Juhana III:lta omistukseensa kartanon Liuksialan Kangasalan pitäjästä, jossa vietti loppu elämänsä.

Johannes Kastajan kappeli

Johannes Kastajan kappelissa järjestettiin hää- ja kastetilaisuuksia1400- ja 1500- luvuilla. Kasteet olivat uppokasteita, joissa lapsen pää kastettiin kokonaan kolme kertaa. Talvella kun kirkkoa ei voitu lämmittää, kasteeseen sairastui lapsia jopa kuolemaan asti. Uppokaste lopetettiin juuri ennen uskonpuhdistusta eli noin

1500- luvun alkupuolella. Kappelissa on myĂśs Johannes Kastajan mausoleumi.

Tottien kappeli

Tottien kappelissa lepää Åke Henrikinpoika Totti ja vaimonsa Kristina Brahe. Tott osallistui kolmikymmenvuotisen sodan taisteluihin joissa hänelle annettiin lempinimi �Pohjolan lumiaura�. 1632 Lutzenin sodasta hän toi taistelussa kaatuneen serkkunsa, Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin, ruumiin Tukholmaan. Tott oli rohkea ja omapäinen mies, joskaan ei kovin suosittu armeijansa muiden upseerien joukossa. Koska Tott oli alusta alkaen ollut kuninkaan luottosotilas, kuningas lahjoitti Totille kolme kartanoa Eurajoelta maksuna ratsuväkikomppanian ylläpidosta. Loppujen lopuksi Tott kuoli verensyÜksyyn 1640, siis vain 42 vuotiaana. Hautajaiset olivat suurimmat mitä Suomessa ja Ruotsissa oli nähty. Tottien mustasta ja valkoisesta marmorista tehtyä hautapaasia pidetään yhtenä Pohjoismaiden kauneimmista. Vahtimestari Marja Routi esittelee Pormestarin kuori -kappelin krusifiksia.


KULMAKUNTA 30.01.2013 N:o 04

11

Koululaislinja 74 venyy Varissuolle Lauri Simola Itä-Turku

K

eskiviikkona kokoontunut Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti venyttää koululaislinja 74:n reittiä Nummenpakan koululta Varissuon päätepysäkille asti. Nykyisin linja liikennöi Nummenpakan koululle Peronkadun ja Vanhan Littoistentien risteyksestä. Muutos astuu voimaan 13. elokuuta, kun Nummenpakan yläkoulun oppilasalue laajenee Pääskyvuoren ja Varissuon alueille. Käytännössä oppilasalueen laajeneminen tarkoittaa, että Pääskyvuoren yläkoululaiset siirtyvät Nummenpakan kouluun, kun aiemmin yläkoululaisten tie kulki Pääskyvuoren alakoulusta Klassikon kouluun. Nummenpakan yläkoulun oppilasalueen laajeneminen ei juuri näy varis-

suolaisten yläkoululaisten arjessa. Valtaosa Varissuon yläkouluikäisistä opiskelee edelleen Turun normaalikoulussa. Katteluksenkadulta Nummenpakan koululle venyvä linja 74 palvelee Pääskyvuoren yläkoululaisten lisäksi myös Nummenpakalla opiskelevien alueellisten pienluokkien oppilaita. Alueellisiin pienluokkiin löytyy tulijoita myös Varissuolta. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pääskyvuorelaisjäsen, kaupunginvaltuutettu Mika Maaskola (sd.) kertoo, että elokuussa voimaantulevan koululaislinja 74 reittimuutoksen jälkeen tarkkaillaan linjan 99 liikennöintitiheyttä. - Voi olla, että osa Pääskyvuoren yläkoululaisista käy Nummenpakalla linjan 99 busseilla. Linjan liikennöintitiheyttä lisätään tarpeen vaatiessa, Maaskola sanoo.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pääskyvuorelaisjäsen, kaupunginvaltuutettu Mika Maaskola (sd.) kertoo, että elokuussa voimaantulevan koululaislinja 74 reittimuutoksen jälkeen tarkkaillaan linjan 99 liikennöintitiheyttä.

Suomuselät valtasivat VPK-talon Lauri Simola Turku-Littoinen Pienten jalkojen tepastelu kaikuu Turun VPKtalossa. Hämmästyneet huudahdukset komppaavat askelten kopinaa. Littoislainen Tropical Zoo on asettanut suomuselkäiset asukkinsa koko kansan kummasteltaviksi. Perjantaina auennut Suuri käärmenäyttely tarjoilee kävijöilleen maistiaisia tropiikin alkuperäisasukkaista. Kuluvan viikon sunnuntaihin asti VPKtalolla viihtyvän näyttelyn vetonaulana ovat tänä vuonna kuubankrokotiilit. Näyttelyn promoottori Hannu Manninen esittelee omassa altaassaan rauhallisesti loikoilevan kuubalaiskaksikon taustoja. - Kuubankrokotiileja on maailmassa virallisesti vain noin 6.000 kappaletta. Sellaisiakin arvioita on, että todellinen lukumäärä olisi vain noin 3.000, Manninen kertoo. Käärmenäyttelyn kuubalaisvieraat ovat vasta vauvoja. Krokotiilien pi-

Suuren käärmenäyttelyn kiertuetyöntekijä Rene Ruutikainen (vas.) ja promoottori Hannu Manninen ilahduttivat näyttelykävijöitä nappaamalla suomuselät hetkeksi ihmistenilmoille.

tuudet huitelevat karkeasti arvioiden noin puolen metrin hujakoilla. Kasvuvaraa on vielä melkoisesti, sillä kaksikko voi vanhetessaan venyä jopa kolmemetrisiksi.

Ihmeteltävää riittää

Suuressa käärmenäyttelyssä riittää kummastel-

tavaa, kuten maailman myrkyllisimpiä käärmeitä ja jättiläiskäärmeitä. Näytillä on myös hämähäkkejä, trooppisten perhosten kokoelma ja täytettyjen trooppisten kalojen kokoelma. Löytyypä näyttelystä osio, joka esittelee ihmisja eläinmaailman kum-

mallisuuksia. Valokuvin ja vahakuvin esitellään muun muassa pölkkykasvoinen mies, jonka kasvot, no, muistuttavat pölkkyä. Eläinmaailman ihmeisiin kuuluvat lukuiset kummajaiset, kuten kahdeksanjalkainen sika ja siamilaiset vasikkakaksoset.

MENOVINKIT


KULMAKUNTA 30.01.2013 N:o 04

12

ME PALVELEMME SINUA PARTURI-KAMPAAMOT

ASIANAJOTOIMISTOT

ASIANAJOTOIMISTOT

AUTOHUOLLOT JA VUOKRAUKSET

HOITOPALVELUT

ILMASTOINTIKANAVIEN PUHDISTUKSET

KULTASEPÄT

LASILIIKKEET

RAVINTOLAT

SIIVOUSPALVELUT

AUTON RENKAAT JA VANTEET TATUOINNIT

MAANRAKENNUSTYÖT

HAMMASLÄÄKÄRIT TV-HUOLLOT MUUTTOPALVELUT

HIERONNAT

OPTIKKOPALVELUT

Ilmoituksesi voisi olla tässä! Soita (02) 2744981

HINAUSPALVELUT

Kousankatu 1, 3. krs. Julkaisija Kulmis Oy Päätoimittaja: Pekka Tauriainen, (02) 2744 983 Toimitus: puh. (02) 2744999 Myynti: puh. (02) 2744 981 puh. (02) 2744 982

YRITTÄJÄ!

Laskutus: puh. (02) 2744 993 Ilmoitusvalmistus: 3W Mediatalo Oy, kulmakunta@mediatalo.net Jakelu: Itella Oyj Paino: Satakunnan Painotuote Oy www.kulmis.fi

kk0413  

kulmis, kulmakunta