Iisalmen kaupungin tiedotuslehti_2026_issuu

Ihmisiä

n

Innostusta

n

Hy vinvointia

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti

Leikkiä, liikettä ja yhteisöllisyyttä lapsuusvuosien voimavaroina s. 4-5 ja 12

Iisalmi kansainvälisyyspalveluiden kärkijoukossa s. 8

n

Kesä 2026

Elinvoimaa

i t h e l Julkinen tiedote

Yrittäjä ei jää Iisalmessa yksin s. 15

2

Puheenjohtajat tuumaustauolla:

IHMEITÄ TEHDÄÄN YHDESSÄ Kaupunkistrategia ei ole vain asiakirja, vaan yhteinen suunta ja tahtotila. Se näkyy päätöksissä, arjessa ja siinä, millaiseksi Iisalmi tulevaisuudessa rakentuu. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kauppinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Ryhänen pysähtyivät keskustelemaan aiheesta.

Mutta ei kaupunki yksin elinvoimaa tee.

Sanna Kauppinen: Meillä Iisalmessa on uusi kaupunkistrategia. Strategia on kuin kartta ja navigaattorin reittiohje matkalla kohti tulevaisuuden Iisalmea.

Se kertoo määränpään ja näyttää parhaat reitit. Ja se auttaa meitä tekemään oikeita valintoja. Ilman strategiaa meidän tekemät päätökset olisivat irtonaisia, mutta hyvän suunnitelman avulla kaupunkimme etenee kohti määränpäätä eli Iisalmea, jossa on hyvä elää, kasvaa, Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Ryhänen ja kaupungintehdä työtä ja jossa jokainen meistä valtuuston puheenjohtaja Sanna Kauppinen. tuntee kuuluvansa joukkoon.

Minulle on tärkeää, että strategiassa näkyvät Iisalmen ihmiset: lapset pienyrityksistä, palveluista, maati- sytään kuulumisia ja tarjotaan apua. ja nuoret, perheet ja ikäihmiset. loista, yhdistyksistä ja kaikista niis- Erityisen tärkeää tämä on lapsille ja Sekä myös arjen turvaltä ihmisistä, jotka tekevät nuorille. On suuri asia, jos nuori voi lisuus ja yhteisöllisyys. työnsä hyvin ja kantavat ajatella, että täällä on hyvä kasvaa Vetovoima ei synny vastuuta omasta ympä- ja täällä on tulevaisuus. ”Rakennamme ristöstään. Kaupungin yksin uusista rakennuksista tai hankIisalmea, joka tehtävä on luoda täl- Jukka: keista. Se syntyy le hyvät edellytyk- Sama pätee yrittämiseen ja työntehdään yhdessä set. tekoon. On tärkeää, että Iisalmi on myös siitä, miltä kaupunki, jossa yrittäjä kokee oleelämä täällä tunmeille Sanna: tuu. vansa tervetullut ja jossa asioita kaikille.”

Iisalmen vahvuus on pyritään ratkaisemaan, ei monimutJukka Ryhänen: ihmisissä ja yhteisöl- kaistamaan. Elinvoima ei synny satJa samalla tarvitaan lisyydessä – täällä ihmi- tumalta. Se vaatii päätöksiä, yhteistyötä, yrittämistä ja uskoa set pitävät toisistaan huolta. työtä ja tahtoa katsoa eteenpäin. tulevaan. Iisalmi tunnetaan vahvois- Yhteisöllisyys näkyy arjen pienissä Kaupunki voi tehdä paljon: huolehta yrityksistään, mutta kaupungin teoissa ja luo tunteen, että jokainen tia ympäristöstä, kaavoituksesta, elinvoima ei ole vain suurten yri- kuuluu mukaan eikä jää yksin. koulutuksesta, harrastusmahdollitysten varassa. Se rakentuu myös Meillä pysähdytään juttelemaan, ky- suuksista ja siitä, että arki toimii.

Jukka: Niin, Iisalmessa on tehty ihmeitä ennenkin. On rakennettu yrityksiä, työpaikkoja, osaamista ja hyvää arkea. Siksi on aivan perusteltua uskoa, että pystymme siihen myös tulevaisuudessa. Tavoite olla Suomen vetovoimaisin seutukaupunki vuoteen 2035 mennessä on kunnianhimoinen, mutta ei irrallinen.

Se rakentuu niistä samoista asioista, joista Iisalmi on ennenkin noussut: työstä, yhteistyöstä, yritteliäisyydestä ja siitä, että täällä välitetään toisista.

Sanna: Eikä yhteisöllisyyttäkään rakenneta yksin. Siksi strategiassa ehkä tärkeintä onkin ajatus yhdessä tekemisestä. Se sopii Iisalmeen hyvin.

Meillä on pitkät perinteet siinä, että asioita ei jäädä vain odottamaan, vaan niihin tartutaan rohkeasti.

Sanna: Ja ehkä juuri siinä onkin tämän strategian ydin. Emme rakenna vain kaupunkia, joka näyttää hyvältä paperilla. Rakennamme kaupunkia, jossa on hyvä elää. Sellaista Iisalmea, joka tehdään yhdessä meille kaikille.

Tutustu Iisalmen kaupunkistrategiaan ja kuuntele strategiapodcasteja: www.iisalmi.fi/strategia

Tutustu tarkemmin

IIISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Julkinen tiedote iisalmelaisiin kotitalouksiin.

Julkaisija: Iisalmen kaupunki PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.fi

Päätoimittaja: Laura Koski, Iisalmen kaupunki Painopaikka: PunaMusta Oy – A Rebl Company Painosmäärä: 13 000 kpl Jakelu: Suomen Suoramainonta Oy

Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki Keskisuomalainen Media Oy / Iisalmen Sanomat Kannen kuva: Iisalmen kaupunki

3

”KOKO KYLÄ KASVATTAA” Yhteisöllisyyden vahvistamisesta pidetään porukalla huolta.

Iisalmi on sopivan kokoinen kaupunki, jotta ihmiset voivat aidosti kokea yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Kaupunki tarjoaa keinoja osallistua ja olla mukana ja jokainen voi edistää yhteisöllisyyden tunnetta omalla toiminnallaan.

Yhteisöllisyys ja sen vahvistaminen on nostettu kaupungin strategiaan yhtenä voimavarana. Mitä sana tarkoittaa, miten se Iisalmessa näkyy ja millaisia haasteita siihen liittyy?

Näitä asioita pohtivat yhteisen pöydän äärellä kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen, toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja Selja Mehtätalo.

Yhteisöllisyys on ennen muuta tunnetta, keskustelussa todetaan.

– Se on sitä, että ihminen kokee elinpiirinsä omaksi ja tutuksi, tärkeäksi ja rakkaaksi, Jarmo Ronkainen sanoo.

– Se syntyy ennen muuta kohtaamisista ja kokemuksista ihmisten kanssa, Selja Mehtätalo vahvistaa.

Kirsi-Tiina Ikosen mukaan yhteisöllisyyteen liittyy vahvasti myös kokemus osallisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa.

– Se on yksi tärkeä hyvinvoinnin perusta. On kaikille tärkeää kokea kuuluvansa johonkin, perheyhteisöön tai muuhun joukkoon, Hanna Holopainen pohtii.

– Yläkoulussa toimii oppilaskunta ja lukiossa opiskelijakunta, nuorisovaltuusto on aktiivinen. Koen, että voimme oikeasti vaikuttaa meitä koskeviin asioihin, Selja Mehtätalo sanoo.

Hän muistuttaa, että yhteisöllisyyden kokemus ei ole vain palveluja tai osallistumisen mahdollisuuksia.

– Se on myös sitä, että saa vaikkapa hyvää asiakaspalvelua ja että peruskohtaamiset ihmisten kesken ovat lämpimiä.

Myös Jarmo Ronkainen Oulun seudulta aikanaan Iisalmeen muuttaneena on ilahtunut kaupungin kotoisasta ilmapiiristä.

– Kun ihmisiä kohtaa kadulla ja sanoo päivää, ihmiset katsovat silmiin ja tervehtivät, varsinkin vanhempi väki.

Kirsi-Tiina Ikonen, Hanna Holopainen, Jarmo Ronkainen ja Selja Mehtätalo pohtivat yhteisöllisyyden ilmenemistä Iisalmessa. Kaikkien mielestä kaupungissa voi aistia mukavan ja lämpimän ilmapiirin.

porukoissa. Se on tärkeä osa elämää ja tuo turvallisuuden tunnetta. Vaikka nuoret ehkä elävät kiinni somessa ja puhelin on ahkerassa käytössä, Maailma on kovasti muuttunut ja yksin ei kukaan halua jäädä. paraikaa eletään levottomia – Monella onkin enemaikoja. män huoli siitä, mitä sitten tapahtuu, kun – Entisaikojen yhteisöjen rakenteet koulu loppuu, Selja ovat muuttuneet.

Mehtätalo pohtii. ”On kaikille Somekanavat Ei ole enää satärkeää kokea koukuttavat, manlaisia riippuvuussuhteita mutta tuovat kuuluvansa ja on irtauduttu myös omat mahjohonkin.” kolmen sukupolven dollisuutensa.

– Niiden kautta voi perheyhteisöistä. Sanotaan, että yksilökesluoda uudenlaisia tapokeisyys on lisääntynyt. ja liittyä yhteisöihin, joita Niinpä on alettu kaivata taas yh- ei välttämättä löydy kotipaikan lähelteisöllisyyttä, joka luo tukiverkkoja, tä, Hanna Holopainen sanoo.

Jarmo Ronkainen ajattelee.

Nuoren näkökulmasta yhteisölliIisalmessa yhteisöllisyys näsyys tarkoittaa yhdessä oloa kaveri- kyy monella tavalla aktiivisuutena

ja toimintana. On paljon järjestöjä, seuroja ja resursseja, joita kukin voi hyödyntää.

– Kaupungin organisoimana on valtavasti palveluita, joissa kohtaamisia toteutuu ja ihmisiä ryhmäytetään monin eri tavoin. On nuorisopalvelut, opistot, liikuntaryhmät, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminta ja niin edelleen, Hanna Holopainen luettelee.

Kaupunki myös järjestää eri sektoreiden kuulemistilaisuuksia – yhteisöllisyyden kokemus vahvistuu, kun asukkaiden toiveita ja ajatuksia kuunnellaan.

Kaupungin jakamat avustukset seuroille ja järjestöille rakentavat osaltaan yhteisöllisyyttä.

Myös nuorilla on aito mahdollisuus olla mukana päätöksenteossa ja kokea osallisuutta.

Vaikka yhteisöllisyys on vahvaa, on myös syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.

– Kouluterveyskyselyssä yksinäisyys näkyy nuorimmista alkaen. Sama ilmiö toteutuu ikäihmisillä. Tähän kaupungissa pitäisi pystyä vastaamaan, Ikonen muistuttaa.

Jokainen voi ainakin miettiä mitä itse voi tehdä arjessaan.

– Miten uusi tulija otetaan vastaan harrastuksissa tai työpaikalla, otetaanko mukaan vai jätetäänkö syrjään? On koko kaupungin kannalta tärkeää, että kaikki asukkaat voivat hyvin, Hanna Holopainen pohtii.

Kaupungin strategiaan on kirjattu myös tavoite, että lapset ja nuoret voivat kasvaa Iisalmessa turvallisessa ympäristössä.

Pöydän äärellä ollaan samaa mieltä siitä, että tavoite aika hyvin toteutuu, vaikka tehtävääkin on.

– ”Koko kylä kasvattaa” on hyvä periaate, kannetaan vastuuta yhdessä, Ikonen sanoo.

– Parasta olisi, jos nuorelle jäisi maailmalle lähdettyään Iisalmesta hyvä muisto niin, että hän aikanaan haluaisi myös palata, Ronkainen pohtii.

Ja muualla käydessä kannattaa pitää Iisalmen lippua korkealla. Sekin luo yhteisöllisyyttä, että ollaan yhdessä ylpeitä kotikaupungista.

4

Katja Koskela, Tuija-Leena Göös ja Sinikka Roth iloitsevat onnistuneesta yhteistyöstä ja hyvästä yhteishengestä, jota Iisalmesta löytyy.

Iisalmessa

YHTEISÖLLISYYS ON VAHVAA On paljon mahdollisuuksia osallistua, toimia ja olla mukana.

Iisalmessa yhteisöllisyys on arjen tekoja, kohtaamisia ja halua auttaa.

Varhaiskasvatusjohtaja Katja Koskela, Perheentalo-yhteistyön johtaja Sinikka Roth ja Ylä-Savon Vakka -hankkeen järjestösuunnittelija Tuija-Leena Göös uskovat, että pienen kaupungin voima piilee siinä, että ovet uskalletaan avata naapurille ja yhteistyökumppanille.

Sekä Katja Koskela että Tuija-Leena Göös ovat kotoisin muualta, ja molemmat ovat panneet merkille savolaisten aktiivisuuden.

– Täällä on valtava määrä järjes-

töjä, seuroja ja vapaaehtoistyötä.

– Ihmiselle on perustavanlaatuiIhmiset ovat monessa mukana, nen tarve kuulua joja kaupunki tukee tätä hiehonkin. Meillä Vanosti tarjoamalla esimerkassa se näkyy kiksi maksuttomia tiloja erityisesti silloin, ”Kenenkään ei toiminnalle, Koskela kun kohdataan sanoo. sairaus. Verpidä kokea, taistuki ja Yhteisöllisyys on kokemus siiettei kuulu voimavara, joka vahtä, miten yhjoukkoon” vistaa paikallista yhdessä selvitään, teenkuuluvuutta. Kyse ei on korvaamatonole vain ”Iisalmen kaupunta, Göös painottaa. gin palveluista”, vaan ”meistä Yhteisöllisyys raiisalmelaisista”. kentuu pienistä arjen kohtaamisista.

– Se luo turvallisuuden tunnetta.

Kun kuulut tähän yhteisöön, olet turvassa. Mutta se vaatii osallisuutta, jokaiselle on annettava aito mahdollisuus vaikuttaa ja tulla mukaan omana itsenään, Roth muistuttaa.

Kolmannen sektorin ja julkisten palveluiden yhteistyö on hioutunut toimivaksi vuosien saatossa. Esimerkiksi lapsiperhepalveluita on kehitetty määrätietoisesti jo vuoden 2016 LAPE-hankkeesta lähtien.

– Meillä on visio, ettei kukaan pidä kiinni vain omasta nurkastaan.

5

Jos jollain on hyvä idea, kukaan ei sano ’ei’, vaan huudahtaa ’wau!’.

Ovet avataan ja katsotaan, miten voimme tehdä tämän yhdessä, Koskela ja Roth iloitsevat.

Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi saavutettavuudessa. Jotta kaikki voisivat osallistua, tilojen on oltava esteettömiä ja ilmapiirin hyväksyvä. Myös maahanmuuttajaperheiden kotouttamisessa yhteistyö on tiivistä: SPR, Luetaan yhdessä -verkosto ja kansainväliset kahvilat puhaltavat yhteen hiileen.

Vaikka Iisalmi on vireä, maailman tilanne näkyy perheiden kukkarossa. Lapsiperheköyhyys on todellinen ilmiö, joka kuuluu puheissa ruuan hinnan nousuna ja huolena toimeentulosta.

– Köyhyys näkyy arjen kuormituksena. Me pyrimme tasapainottamaan tätä tarjoamalla oikea-aikaista tukea ja oppimisen mahdollisuuksia, Koskela sanoo.

Yhteisö vastaa haasteeseen konkreettisesti. Perheentalon tiistaisin tarjoama keitto tekee kauppansa – parhaimmillaan annoksia menee viisikymmentä. Myös maksuttomat tapahtumat, kuten kerran kuussa järjestettävä Perhekuperkeikka liikuntahallilla, keräävät jopa sata osallistujaa.

– On tärkeää, että on paikkoja, jonne voi tulla ilman rahaa. Liikunta ja yhdessä tekeminen kuuluvat kaikille, Roth toteaa.

Pienessä kaupungissa on omat etunsa. Vaikka globaalit uhat puhuttavat, paikallinen tunteminen luo selkänojaa. Göös naurahtaa perinteiselle iisalmelaiselle kysymykselle, joka tiivistää yhteisöllisyyden ytimen.

– Kun muutin tänne, minulta kysyttiin heti: ’Kennenkäs tyttöjä sitä ollaan?’. Se kertoo siitä, että täällä halutaan tietää, kuka olet ja mihin kuulut. Se on välittämistä.

Kolmikko muistuttaa, että monimuotoisuuden hyväksyminen on avainasemassa.

– Yhteisöllisyys vaatii sen hyväksymistä, että olemme erilaisia. Kenenkään ei pidä kokea, ettei kuulu joukkoon.

Yhdistystalo Vakka sijaitsee keskeisellä paikalla Iisalmen Pohjolankadulla - sinne on helppo tulla.

YHTEISÖLLISYYTTÄ YHTEISTYÖLLÄ Perheentalo-yhteistyö sai alkunsa vuonna 2004, kun MLL:n Iisalmen yhdistys, Pelastakaa Lapset ry ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys löivät hynttyyt yhteen. Tavoitteena oli ”Yhdessä lapsen parhaaksi”. Nykyisin toiminnan sydän on Perheentalo Onni ja Ilona, jota hallinnoi satavuotias MLL:n Iisalmen yhdistys.

syntynyt idea omasta yhdistystalosta on kasvanut laajaksi verkostoksi, joka koordinoi järjestökenttää kahdeksan kunnan alueella.

Vakka-hanke tarjoaa yhdistyksille maksuttomia kokoustiloja, koulutusta ja viestintäapua. Se toimii siltana yhdistysten, kaupungin ja hyvinvointialueen välillä. Yhdistystalolla Pohjolankadulla ovet Toiminta on maksutonta ja ovat auki: sieltä löytyy niin kansainvälinen avointa kaikille ilman ajanvarakahvila kuin digitukeakin. Tavoitteena on, usta. Paikalla on ammattilaisia, että jokainen löytäisi itselleen sopivan ”Perheentalon vapaaehtoisia sekä kaupungin tavan vaikuttaa ja osallistua. avoimen varhaiskasvatuksen Yhteisöllisyyden polku alkaa jo ja Yhdistystalo pedagogista osaamista. Yhvarhain. Iisalmen kaupungin varVakan ovet ovat teisöllisyys syntyy pienistä haiskasvatus on kiinteä osa tätä asioista: vertaistuesta kahviverkostoa.

Katja Koskela painottaa, avoinna!” kupin äärellä ja lasten leikeistä. että varhaiskasvatus on osa suomaEsteettömyys ja saavutettavuus laista koulutusjärjestelmää, mutta se on on huomioitu tarkasti, jotta kynmyös paljon muuta – se on lapsen ensimnys osallistua pysyisi mahdollisimmäinen askel kodin ulkopuoliseen yhteisöön. man matalana.

Yhteistyö Perheentalon kanssa mahdollistaa sen, että kasvatusammattilaiset kohtaavat perSiinä missä Perheentalo tukee lapsiperheitä, heitä siellä, missä he muutenkin liikkuvat. Tämä Ylä-Savon Vakka-hanke ja Yhdistystalo Vakka ennaltaehkäisevä ote varmistaa, että tuki tavoittaa luovat puitteet järjestötoiminnalle. Vuonna 2018 tarvitsijat varhaisessa vaiheessa.

6

Ylä-Savon eläinklinikan klinikkaeläinhoitaja Anna Aminoff tekee hammaskivenpoistoa Daco-koiralle.

ELÄINLÄÄKINTÄ ON YLÄ-SAVOSSA HUIPPULUOKKAA Koti- ja lemmikkieläinten omistajilla on Ylä-Savossa käytössään monipuolinen kunnallinen eläinlääkintähuolto.

Ylä-Savon eläinklinikan eläinlääkäri Tomi Vadén kertoo, että eläinlääkäripalveluiden saatavuus on Ylä-Savon alueella erittäin hyvä jopa valtakunnallisesti katsottuna.

Eläinlääkintähuollon toimipaikkoja on Iisalmessa, Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä.

– Kunnallinen eläinlääkäriverkosto on oikeasti meillä hyvä. On alueita, joissa tilanne ei ole yhtä hyvä.

Ylä-Savon eläinklinikka Iisalmessa tarjoaa nimensä mukaisesti klinikkatason palveluita ja perustutkimuksia, kuten muun muassa diagnostista kuvantamista röntgenillä ja ultraäänellä sekä peruskirurgiaa. Iisalmessa hoituvat myös laboratoriotutkimukset.

– Teemme myös joitain vaativampia hammastoimenpiteitä. Tarvittaessa teemme myös muutakin kuin peruskirurgiaa, Vadén sanoo.

Ylä-Savon eläinklinikan eläinlääkäripalvelut ovat myös ulkopaikkakuntalaisten käytössä, jos esimerkiksi matkailijan mukana olevalle lemmikille sattuu jotain.

tuleekaan, Tolonen sanoo.

Kiuruvedellä hoituvat kaikki perustason toimenpiteet pienelämille kuten esimerkiksi rokotukset, steriloinnit sekä kissojen ja koirien hammaskiven poistot.

– Saimme keväällä uuden röntgenlaitteen pieneläimiä varten. Meille tullut laite on samanlainen kuin Iisalmessakin, joten saamme jatkossakin kuvattua hyviä kuvia, Tolonen kertoo.

Vadén on uransa aikana huomannut, että lemmikkien omistajat ovat yhä enemmän valmiimpia hoitamaan lemmikkejään.

– Siihen osaltaan vaikuttaa myös se, että yhä enemmän osataan hoitaa. Eläinlääketiede on kehittynyt aika nopeastikin. Esimerkiksi hamIsoille eläimille Kiuruvedellä hoimashoidot ovat tulleet vahvemmin tuvat esimerkiksi hevosten hampaimukaan eläinlääketieteeseen. den hoito sekä nautojen monipuoliset hoitopalvelut.

Ylä-Savon eläinklinikan lisäksi kliKiuruvedellä on myös leikkaussali, nikkatasoisia eläinlääkintäpalveluja jossa voidaan tehdä esimerkiksi pehtarjotaan Kiuruveden kunnaneläin- mytkudoskirurgisia toimenpiteitä. lääkärin vastaanotolla. Vastaanotto – Meillä pystytään tekemään aika sijaitsee Hinguniemessä. lailla samat leikkaukset kuin IisalmesEläintenhoitaja Aino Tolonen ker- sakin, Tolonen sanoo. too, että Kiuruvedellä on pääsäänKiuruveden eläinlääkärin vastaantöisesti kolme eläinlääkäriä töissä otolle on myös uusittu laboratoriotisekä yksi hoitaja. Eläinlääkärit vuo- loja, jotka ovat nyt lähempänä pienrottelevat eri tehtävissä. eläinvastaanoton toimitiloja.

– Yksi eläinlääkäri vastaa päivitLaboratoriossa pystytään Tolotäin pieneläinten hoidosta täällä sen mukaan tutkimaan verinäytteitä vastaanotolla, ja kaksi hoitaa suu- muun muassa niin koirista hevosista reläinten puolen töitä, eli hoitaa kuin naudoistakin. esimerkiksi nautatilat sekä hevoset Kiuruveden eläinlääkintäpalvelut ja lampaita, ja mitä päivän aikana ovat kaikkien saataville. Esimerkiksi

lemmikin kanssa matkailevat voivat hakeutua myös Kiuruvedelle eläinlääkintää tarvitessaan.

Tolonen on työskennellyt eläinlääkinnän parissa parikymmentä vuotta.

Ihmiset ovat yhä hänenkin mukaansa enemmän valveutuneempia lemmikkiensä hyvinvoinnin suhteen.

– Silloin kun aloitin, esimerkiksi koirien hammaskiven poistosta ei vielä lemmikinomistajien keskuudessa hirveän paljon tiedetty. Lemmikit ovat nykyään myös entistä tärkeämpiä omistajilleen. Lisäksi ylipäänsä se, mitä tällä alueella pystytään eläinlääkinnässä tekemään on kehittynyt paljon, Tolonen juttelee.

Klinikkaeläinhoitaja Virpi Taskinen kertoo, että Vieremällä on saatavilla eläinlääkintäpalveluja monipuolisesti. Hänen lisäkseen vastaanotolla työskentelevät eläinlääkärit Tanjamaarit Nurminen ja Marjo Huttunen.

Pääsääntöisesti vastaanotolla hoidetaan koiria ja kissoja. Pieneläinten lisäksi hoitoa saavat myös kunnan lukuisat naudat sekä hevoset.

Taskinen kertoo, että peruspalveluihin kuuluvat koirien ja kissojen rokotukset, terveystarkastukset ja

7 Lisää tietoa Iisalmen alueen eläinlääkintäpalveluista löydät verkkosivuilta: www.iisalmi.fi/elainlaakinta Jos lemmikki tai kotieläin tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, on ensin syytä soittaa ajanvarausnumeroon tai päivystysnumeroon.

Eläinlääkintäpalveluiden yhteystiedot: Ylä-Savon eläinklinikka: Haukisaarentie 4, Iisalmi.

Pieneläimet: klo 8–11 numerosta 017 272 2600 ajanvaraukset ja reseptien uusinnat. klo 11 jälkeen vain kiireelliset pieneläintapaukset numerosta 040 712 1088.

Kiuruveden kunnaneläinlääkärin vastaanotolla otettiin uusi suoradigiröntgen käyttöön toukokuussa. Ensimmäisenä potilaana oli Nelli-koira, jolle tehtiin tiineysröntgen. Kuvassa kunnaneläinlääkäri Anna Tikka (vas.), klinikkaeläinhoitaja Aino Tolonen, kunnaneläinlääkäri Elina Lehtomäki ja kunnaneläinlääkäri Iiris Pitkänen. hampaiden perusterveydenhoito.

Sairauksien hoito on myös jokapäiväistä. Esimerkiksi korvatulehduksesta kärsivä koira tai haavan tassuunsa saanut kissa saavat hoitoa vastaanotolla.

Akuutit tapaukset, kuten tapaturmat ja kesään liittyvät kyykäärmeen puremat, pyritään hoitamaan välittömästi.

Vieremältä löytyy myös kirurgisia palveluja. Kissojen steriloinnit sekä koirien ja kissojen kastroinnit kuuluvat perustoimenpiteisiin.

Vastaanotolla voidaan myös tarjota joitakin laboratoriopalveluja sekä ultraäänitutkimuksia. Röntgenlaite ei kuulu Vieremän laitevalikoimaan, mutta potilaat saadaan tarvittaessa Kiuruvedelle tai Iisalmeen röntgenkuviin, jos potilaan tila sen vaatii.

Klinikkaeläinhoitaja Virpi Taskinen on huomannut, että omistajien tietämys ja vaatimustaso on lisääntynyt, minkä hän kokee vain hyväksi asiaksi.

Esimerkkinä hän mainitsee kissojen ja koirien hampaiden perushoidon lisääntymisen. Hampaiden säännöllinen tarkastaminen ja hammaskiven poistaminen ovatkin mukavasti lisääntyneet. Omistajat ovat yhä paremmin tietoisia suun terveyden tärkeydestä potilaan hyvinvoinnissa.

Ylä-Savon eläinlääkintäverkosto saa Taskiseltakin kiitosta.

– Verkosto on hyvin monipuolinen ja hoitoa on saatavilla vuorokauden ympäri niin arkena kuin viikonloppuisinkin. Lääkintähuolto on melkeinpä

jopa parempi kuin ihmisillä, Taskinen toteaa ja lisää, että hoitoon pääsee usein lyhyelläkin varoitusajalla.

Vieremälläkin ulkopaikkakuntalaisen on mahdollista saada kunnallista eläinlääkintää, jos tarve vaatii.

– Ovet ovat avoinna kaikille, jos on hätä ja tarvitsee apua, Taskinen sanoo.

Sonkajärvellä toimii kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotto.

Eläinlääkäreinä toimivat Varpu Aho ja Anu Kyllönen. Eläintenhoitajana työskentelee Virpi Taskinen.

Sonkajärven vastaanotolla tehdään perustason toimenpiteitä pieneläimille, kuten pentuetarkastukset ja tunnistusmerkinnät sekä koirien, kissojen ja kanien kastroinnit ja koirien sekä kissojen steriloinnit. Sonkajärvellä onnistuvat myös hammaskiven poistot sekä veri- ja virtsanäytetutkimukset.

Myös isommat tuotantoeläimet saavat kattavaa sairaanhoitoa. Esimerkiksi hevosille annetaan ensiapua sairastapauksissa sekä tarjotaan perustason terveydenhuoltoa, kuten rokotukset ja loishäädöt.

Sonkajärven kunnaneläinlääkärin työtä voi seurata myös sosiaalisen median Instagram-palvelussa, johon eläinlääkäri Varpu Aho tekee mielenkiintoista sisältöä. Eläinlääkäri Varpu -Instagram-tili löytyy osoitteesta https://www.instagram.com/elainlaakarivarpu/.

Sähköinen ajanvaraus rokotuksille, pistoshoidoille ja muille rajatuille toimenpiteille: https://nettiaika.dyndns.org/web/booking_types.html?clinic_ id=Yla-Savon_elainklinikka Suureläimet: 017 272 9800, klo 8–9 ja vain kiireellisissä tapauksissa klo 9–16.

Varattujen aikojen peruminen vain puhelimitse 017 272 2600.

Kiuruveden kunnaneläinlääkärin vastaanotto: Hingunniementie 79 A, Kiuruvesi.

Ajanvaraus arkisin klo 8–9 ja vain kiireellisissä tapauksissa klo 9–16 numerossa 017 752 291.

Sonkajärven kunnaneläinlääkärin vastaanotto: Taivallahdentie 4, Sonkajärvi.

Ajanvaraukset on tehtävä ensisijaisesti puhelimitse arkisin klo 8–9. Kiireellisissä tapauksissa eläinlääkärille voi soittaa myös muina aikoina.

040 8434 803 (kunnaneläinlääkäri Anu Kyllönen) 0500 372 622 (kunnaneläinlääkäri Varpu Aho) Eläintenhoitaja Virpi Taskinen (ke ja pe), 040 6311 759.

Vieremän kunnaneläinlääkärin vastaanotto: Petterintie 2, Vieremä.

Ajanvaraukset on tehtävä ensisijaisesti puhelimitse arkisin klo 8.00-9.00. Kiireellisissä tapauksissa eläinlääkärille voi soittaa myös muina aikoina.

017 714 116 (Vastaanotto) 0400 1444 95 (Marjo Huttunen) 050 366 5192 (Tanjamaarit Nurminen) Eläintenhoitaja Virpi Taskinen (ma, ti ja to), 040 6311 759.

Päivystys: Eläinlääkäripäivystys arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin seuraavaan arkiaamuun klo 8 asti seuraavilla alueilla ja numeroissa: Itäinen (Iisalmi, Sonkajärvi, Vieremän itäosa) puh. 0600 11678 Läntinen (Kiuruvesi, Vieremän pohjois- ja länsialueet, Iisalmen länsialue) puh. 0600 11677 Suosittelemme jättämään soittopyynnön vastaajaan. Puhelun hinta 1,13 €/min + pvm/mpm.

8

”On vain meitä”

IISALMI ON VAHVASTI KANSAINVÄLINEN KAUPUNKI Iisalmi kulkee kärkijoukoissa kansainvälisyyspalveluiden tarjonnassa.

Globaalissa maailmassa valtioiden rajat ylittävä muuttoliikenne on itsestäänselvyys ja osa arkielämää.

Yhä enemmän ja enemmän kansainvälistyvässä maailmassa ei auta jäädä nurkkakuntaiseksi.

– Kansainvälistyminen näkyy Iisalmessa siinä, että kansainvälisiä muuttajia on vuosittain entistä enemmän, sanoo Iisalmen kaupungin työllisyysja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen.

Jukarainen kertoo Iisalmessa olevankin hyvät resurssit kansainvälisyyspalvelujen suhteen. Iisalmen kaupungin kansainvälisyyspalveluissa tehdään Jukaraisen mukaan valtakunnallisestikin uraa uurtavaa kotoutumistyötä.

Esimerkiksi Iisalmessa toimii Bridge to Iisalmi -ohjelma, jonka tarkoituksena on houkutella kansainvälisiä osaajia ja tukea heidän asettautumistaan Iisalmeen.

– Ohjelmaan kuuluu myös bridge buildereita, eli kansainvälisiä ihmisiä, jotka toimivat vapaaehtoisina toisille kansainvälisille ihmisille, Jukarainen sanoo.

Jukarainen kertoo, että Iisalmen maahanmuuttajarakenteeseen on tullut jo muutoksia valtion maahanmuuttopolitiikan muutosten myötä.

– Iisalmi on sitoutunut ottamaan vastaan 20–25 kiintiöpakolaista. Valtion linjauksessa suurin osa kiintiöpakolaisista menee kuitenkin nyt kaksikielisiin kuntiin, joten me saamme tänä vuonna ehkä kahdeksan kiintiöpakolaista. Aueellemme tulee jo nyt paljon opiskelijoita ja työperäisiä maahanmuuttajia, Jukarainen sanoo.

Kansainvälisyyskoordinaattori Anni-Erika Ylönen kertoo, että yhteistyö Ylä-Savon ammattiopiston ja Sakky ry:n kanssa onkin ensiarvoisen tärkeää.

– Suurin osa meidän alueen kan-

Virpi Jukarainen ja Anni-Erika Ylönen toivovat, että Iisalmen kotouttamistyöstä otettaisiin mallia muillekin paikkakunnille. sainvälisistä opiskelijoista tulee Ysaolle, ja mukana on myös heidän perheitään, Ylönen sanoo.

Kansainvälisyyspalvelut tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluja kaikille Ylä-Savon työllisyysalueella asuville maahanmuuttajille. Työllisyysalue kattaa Iisalmen lisäksi Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden.

Yhteistyötä tehdään myös yli maakuntarajojen Iisalmen kaupungin kansainvälisyyspalveluiden palvelut ovat kaikille maksuttomia.

Anni-Erika Ylönen kertoo, että kansainvälisyyspalveluissa työskentelee kiintiöpakolaisten pal-

veluohjaajia ja kotoutumisohjaaja.

Kotoutumisohjaaja tarjoaa maahanmuuttajille kotoutumisajan jälkeisiä palveluja. Lisäksi kansainvälisyyspalveluissa työskentelee työllisyysasiantuntijoita sekä maahanmuuttotyönasiantuntija.

Maahanmuuttajille on Ylösen mukaan laajasti tarjolla myös suomen kielen opiskelumahdollisuuksia.

Lisäksi kansainvälisyyspalvelut antavat tukea ja neuvontaa yrityksille, jotka tähyävät kansainvälistymiseen tai haluavat rekrytoida työvoimaa ulkomailta.

Virpi Jukarainen kertoo, että Iisalmen alueen kärkiyritykset hoitavat rekrytointeja ulkomailta pääosin omia kanaviaan pitkin.

Kansainvälisyyspalvelujen puoleen kääntyvät yritykset ovat Jukaraisen mukaan pääsääntöisesti keskikokoisia yrityksiä.

– Kansavälinen rekrytointi voi olla yritykselle täysin uutta. Siinä olemme vahvasti mukana tukemassa ja auttamassa, että lupa-asiat menevät oikein, Jukarainen sanoo.

Ylönen arvioi, että yritykset löytävät ja käyttävät kansainvälisyyspalveluita vaihtelevasti.

– Olemme vielä sen työn äärellä, että näitä palveluita saadaan paremmin yritysten tietoisuuteen.

Ylönen lisää, että maahanmuuttoon liittyvät säädökset ovat muutoksessa, joten toisaalta yritykset yhä enenevissä määrin kääntyvät kansainvälisyyspalveluiden puoleen saadakseen ajantasaisimman tiedon voimassa olevista säännöistä ja käytännöistä.

– Ohjausta ja neuvontaa on myös nyt enemmän mahdollisuuksia antaa, sillä resurssit siihen ovat hyvät, Ylönen sanoo.

Monimuotoisuus on yhteiskuntaan tervetullutta. Anni-Erika Ylönen muistuttaa, että jo nyt meillä on ikärakenne sellainen, että työvoimaa tarvitaan myös ulkomailta, sillä kantaväestö ei yksinkertaisesti riitä paikkaamaan tulevaisuuden työvoiman tarvetta.

– Osaajia tarvitaan lisää, samoin lapsia kouluihin, Ylönen sanoo.

Hän pohtii lisäksi, että kulttuurinen monimuotoisuus on hyväksi esimerkiksi työpaikoilla.

Iisalmi on ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa saanut hyvin huomiota. Yksi iso tavoite onkin saada valmistuneet opiskelijat pysymään alueella esimerkiksi työllistymisen kautta.

– Meidän vetovoima on turvallisuus ja rauhallisuuden tunne. Opiskelijat tuntevat Ylä-Savon alueen olevan myös yhteisöllinen ja ystävällinen.

Kansainvälisyyspalveluiden mottona onkin "On vain meitä".

– Ei ole heitä eikä niitä, on vain meitä. Se kertoo, että Iisalmessa olemme vahvasti ihmisyyden puolella, Ylönen sanoo.

Tutustu tarkemmin

9

Iisalmen Ilmastovahti

KOKOAA JA SEURAA ILMASTOTEKOJA JA NIIDEN TOTEUTUMISTA Iisalmen kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastovahti on uusi väline ilmastotekojen seuraamiselle. Sen tarkoituksena on koota yhteen kaupungin eri vastuualueilla tekemät ilmastotoimet, seurata niiden edistymistä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Ilmastovahti tulee löytymään Iisalmen kaupungin verkkosivujen ympäristövastuullisuus -sivustolta.

Kaupunki tiedottaa sen valmistumisesta erikseen.

– Sen avulla kuntalaiset voivat itse helposti seurata kullakin toimialalla tapahtuvia toimia ja niiden toteutumista, ilmastokoordinaattori Kirsi Savolainen kertoo.

päästöjä tai sopeuduttu ilmastonmuutokseen - vaikkapa miten ruokapalveluissa kuntalaisilla on ollut mahdollisuus saada lähellä tuotettua ruokaa, käytetäänkö paikallista kalaa ja kotimaisia raaka-aineita, onko ruokahävikkiä onnistuttu vähentämään jne.

Toimia on tähän saakka seurattu Excel-taulukolla vastuualueittain, mutta ei toimenpidekohtaisesti ja taulukko on ollut vain seurantaryhmän käytössä.

– Ilmastovahdissa tietojen täydentäminen eri toimialoille on helpompaa ja samalla kuntalaiset löytävät sieltä haluamansa tiedon selkeästi. Sen avulla helpottuu myös kaupungin oma seurantatyö ja kokonaisuudesta raportointi.

Ilmastovahti on otettu käyttöön jo useissa kunnissa ja kaupungeissa eri puolilla Suomea. Iisalmessa se on toteutettu EAKR-rahoitteisessa "Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon" (SISU) -hankkeessa, johon osallistuu 15 kuntaa. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa ilmastotyö osaksi kuntien jokapäiväistä toimintaa ja auttaa niitä saavuttamaan ilmastotavoitteensa.

Iisalmelle aikanaan asetettu tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Päästöjä tulisi vähentää 80 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna.

Vähennystoimet ovat tuottaneet tulosta ja erityisesti kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet merkitIisalmen kaupungin ilmastotoimista halutaan tiedottaa kuntalaisille tävästi. Suurimpia päästölähteitä avoimesti ja selkeästi. Ilmastovahti on siihen hyvä väline, ilmastoIisalmessa ovat edelleen lämmitys, koordinaattori Kirsi Savolainen sanoo.

Iisalmen ilmastovahti tulee valtieliikenne ja maatalous. mistuessaan löytymään osoitteesta: Tuloksia on saatu aikaan vuonna pitää sisällään 172 Ilmastotyössä seurataan kaupun- www.iisalmi.fi/ymparistovastuulli2021 kaupunginvaltuuston eri vastuutahojen gin ilmastosuunnitelman painopis- suus hyväksymän ilmastosuunnitelman vauhdittama”Kuntalaiset toimenpidettä ja tealueita, kuten energiantuotantoa niiden toteutu- ja -kulutusta, liikkumista ja yhdysna. Sen toteutumista löytävät mista on tar- kuntarakennetta, materiaalitehokseuraa ryhmä, jossa kasteltu vas- kuutta ja kierrätystä, maatalouton mukana eri toiilmastovahdista tuualueittain ta, ruokaa ja metsiä sekä veden mialojen edustushaluamansa seurantaryh- käyttöä. ta sekä kaupungin tiedon päättäjiä. Seurantamien kokoukIlmastovahti kertoo konkreetTutustu sissa kolme tisesti, miten näihin sisältyvissä ryhmä päivittää tietoja selkeästii” kertaa vuodessa, palveluissa ja toiminnoissa on ontarkemmin kerran vuodessa.

Savolainen summaa. nistuttu vähentämään kulutusta ja – Ilmastosuunnitelma

10 Iisalmen Seudun Kuvataideseuran väkeä koolla Raili Heikkisen näyttelyn pystytyksessä Monto Galleriassa. Mukana Pirjo Suhonen, Jarmo Husso, Sisko Laitinen, Raili Heikkinen, Alena Pasavets ja etualalla Antti Hirviöseppä Kääriäinen.

KOIVUKUJA HERÄÄ KESÄKSI ELOON Iisalmen Seudun Kuvataideseura tarttui kaupungin ehdotukseen.

Koivukuja täyttyy yhteisötaideteoksista ja tapahtumista.

Iisalmen koivukujalla on tänäkin kesänä paljon nähtävää ja koettavaa. Puiden katveeseen rakentuu tapahtumien ja taideteosten kokonaisuus, joka on esillä koko kesän ajan.

Puistossa on nähty joka toinen vuosi kaupungin järjestämänä ja taiteilija Kaarina Kaikkosen kuratoimana huipputaiteilijoiden Koivukujabiennale.

Yhtenä aiempana vuonna koivukujaa elävöitti pääasiassa harrastajien teoksista koottu Taide kuuluu kaikille -kokonaisuus. Sen jälkeen välivuodet ovat olleet hiljaisia.

Nyt siellä nähdään pian avautuva, uudenlainen Metsän syli -yhteisötaidetapahtuma, jonka organisoinnista vastaa Iisalmen Seudun Kuvataideseura.

Kyseessä on poikkeuksellisen laaja kokonaisuus, jossa satojen ihmisten kädenjälki näkyy yli 30 teoksessa.

Kun Iisalmen Seudun Kuvataideseura tarttui kaupungin haasteeseen kehittää joka toinen vuosi toistuva taidetapahtuma, kukaan ei ehkä arvannut, kuinka laajaksi verkosto paisuisi.

- Mukana on yksittäisten taiteilijoiden ja taiteen harrastajien ohella kymmenittäin eri toteuttajaryhmiä: päiväkoteja, kouluja, maahanmuuttajia ja yhdistyksiä, seuran puheenjohtaja Pirjo Suhonen luettelee.

Näyttelyyn rakentavat teoksia muun muassa Toimi-säätiö, SPR:n Iisalmen osasto, Yrittäjänaisten Taidemimmit, Ruotaanmäen kyläyhdistys ja Portaanpään kristillinen opisto.

Metsän syliin kuuluu myös useita tapahtumia. Luvassa on työpajoja, opastettuja kierroksia ja kuvataiteen päivän juhlintaa. Moottorisahaveistosnäytöksetkin kuuluvat kesän ohjelmiin.

tosuhteesta. Metsä nähdään rauhallisena, suojaavana ja jatkuvuutta edustavana voimana maailman muutosten keskellä ympäristönäkökulmaa unohtamatta.

Yhteisötaiteen luonne on hankkeen myötä ja– Tämä on vallostunut. tava ponnistus.

– Monet teokset ovat alkaneet ykMonelta seuralta tällainen silöiden ideoista, mutta kasvaneet jäisi tekemättä, mutta meiltä matkan varrella yhon löytynyt ihailteisöllisiksi prosesseiktavan aktiivisia tekisi, Kääriäinen kertoo.

– On kiinnostavaa, että jöitä, kertovat seuran lopputulos voi olla aivan eri puheenjohtaja Pirjo Suhonen ja hankekoordinaattori, taitei- tyyppinen kuin alkuperäinen suunnilija Antti Hirviöseppä Kääriäinen. telma, koska yhteisö on vaikuttanut Tapahtuman teema, Metsän syli, siihen. Se tekee taiteesta helpomkumpuaa paikallisten syvästä luon- min lähestyttävää.

”Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä rakenne”

11

UIMARANNAT JA UIMAKOULUT KUTSUVAT

Metsän syli avautuu kesäksi koettavaksi ja ihmeteltäväksi.

Myös yleisö voi osallistua teosten lasten teoskokonaisuutta. Lastulle tekemiseen kesän aikana. hanke on näin myös osa koulun kulttuurikasvatuskokonaisuutta, jota se Kulttuuri- ja kirjastopalvelujoh- vies myös ympäristökuntiin.

– Hankkeen tavoitteena on luoda taja Sanna Marin kiittää seuralaisia aktiivisuudesta ja onnistuneesta yh- pysyvä toimintamalli, joka mahdolteisötaiteen idean toteuttamisesta. listaa monitaidetapahtuman toistu– Projekti on hieno ja sille ilman misen joka toinen vuosi, Suhonen ja muuta toivoo jatkoa. Kuvataideseu- Kääriäinen kertovat. ralaisten tapahtuma ja Koivukujabi– Haluamme lisätä ihmisten yhteiennale täydentävät hienosti toisiaan, söllisyyden kokemusta ja tunnetta, Marin sanoo. että tämä on heidän oma paikkansa, Kyseessä ei ole vain kertaluon- puheenjohtaja tiivistää. teinen näyttely, vaan taustalla on Koivukujan yhteisötaidehanke Koivukujan yhteisötaidemalli -hanke, on saanut Ylä-Savon Veturin kautta jossa luodaan taideperustaisella toi- EU-tukea. Metsän syli -yhteisötaidemintatutkimuksella perustaa jatkolle. näyttelyä tukevat Iisalmen kaupunki Iisalmen Seudun Kuvataideseuran ja Olvi-säätiö. kanssa osatoteuttajana hankkeessa Metsän syli -avajaisia vietetään on myös Lapinlahden Arkkitehtuu- karnevaalitunnelmissa Raatihuori- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu, neen pihalla 26.6. Teokset ovat nähjoka tuo Metsän syli -näyttelyyn viisi tävillä koko kesän.

KAUPUNKI JA SEURA TEKEVÄT YHTEISTYÖTÄ Iisalmen kaupunki tukee alueen kuvataide-elämää paitsi tarjoamalla tukensa Metsän syli -näyttelylle, myös uusia näyttelytiloja seuran käyttöön.

Kun Kulttuurikeskus sulkeutui remontin ajaksi, Nuorisotalosta löytyi Iisalmen Seudun Kuvataideseuralle Seenä-nimen saanut näyttelytila.

Varsinainen galleriatoiminta sai alkunsa, kun kaupunki tarjosi seuralle mahdollisuutta ottaa maksutta käyttöön tyhjillään olevat tilat Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n omistamasta ns. postin talosta. Sopimus syntyi ja seura voi käyttää kokeiluluontoisesti tiloja ainakin vuoden loppuun saakka. Kaupunki vastaa tilan vuokrista.

– On hienoa, että seura tarttui tilaisuuteen ja kaupungin puolelta pyrimme löytämään myös mahdollisuuksia toiminnan jatkamiseen, kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin sanoo.

Kuvataideseuralle gallerian pitäminen on ollut yksi isoista ponnistuksista. Nimi gallerialle annettiin edesmenneen nimekkään iisalmelaisen kuvataiteilija Osmo Monton mukaan ja gallerian ensimmäinen näyttely omistettiin Monton taiteelle. Kuvataideseura vastaa tilan käytöstä ja se on niin jäsenten kuin ulkopuolisten varattavissa.

Iisalmessa polskitaan tänäkin kesänä puhtaissa uimavesissä ja IISALMEN tarjolla on paljon uintipaikkoja UIMARANNAT eri puolilla kaupunkia.

JA -PAIKAT – Kaupungissa on yksi EU-rantastatuksen omaava uimaranta, Uimarannat: joka on Kaupunginranta sekä kolKaupunginranta (EU-ranta) me muuta varsinaista uimaranKirkonsalmi (Pertunranta) taa. Uimapaikkoja on kolmetoista, Kangaslampi joista viimeisin, Holopanlahden Makkaralahti uimapaikka, valmistuu kesäkuussa, viher- ja liikunta-aluepäällikkö Uimapaikat: Petri Himanen kertoo.

EU-rantojen vedenlaatua tutPöllösenlahti Lippuniemi kitaan säännöllisesti uimakauden Ahmo aikana STM:n asetuksen mukaiMansikkaniemi sesti. Asetus pohjautuu EU:n diKoljonvirta (leirintäalueella) rektiiviin uimaveden laadun halNerohvirta linnasta.

Pörsänjärvi Iisalmessakin KaupunginranSiikalahti nan vedestä otetaan näyte kerHernejärvi ran kuukaudessa ja myös ennen Runni uimakauden alkua.

Kyllikinranta Myös muiden virallisten uimaPorolahti rantojen – Kirkonsalmen, KanHolopanlahti gaslammen ja Makkaralahden – vedenlaatua seurataan kuukausittain kesäkuun puolivälistä Vuosihuolto on keskeinen osa elokuun loppuun saakka. uimahallin elinkaaren hallintaa ja se auttaa ehkäisemään laajempia Rantavalvontaa on Iisalmes- korjaustarpeita tulevaisuudessa. sa järjestetty kaupunginrannalla muutaman viime vuoden aikana Kaupungin järjestämät uimavilkkaimpana uimakautena. koulut järjestetään Saukossa tou– Mahdollisen rantavalvonnan ko-kesäkuussa yhteensä kuudella käytännön toteutus ja ajankoh- eri viikolla. Tarjolla on ryhmiä eri dat määritellään vuosittain osana ikäisille: kesän kokonaisjärjestelyjä ja jär- • 3–4-vuotiaat (maks. 8 osallistujaa/ryhmä) jestelyistä tiedotetaan erikseen uimakauden käynnistyessä, kult- • 5–6-vuotiaat (maks. 12 osallistujaa/ryhmä) tuuri- ja vapaa-aikajohtaja Krista • Uimataidottomat koululaiset Kiiskinen kertoo.

Vaikka pienempien uimapaik(maks. 12 osallistujaa/ryhmä) kojen valvonta ei ole yhtä tiukasti Uimakoulun hinta on 50 euroa asetuksilla säädeltyä, turvavarus- viikolta, ja se maksetaan paikan teet löytyvät jokaisesta kaupun- päällä uimahallin kassalla ensimgin ylläpitämästä kohteesta. mäisenä päivänä. Ilmoittautuminen tapahtuu kaupungin verkkoUimahalli Saukko sulkeutuu sivujen kautta. https://iisalmi.fi/vapaa-aika/ 19.6. - 19.7. väliseksi ajaksi huolliikunta/saukkouimahalli/ totauolle.

– Silloin tehdään ennakoivaa kunnossapitoa, teknisten järjestelmien tarkastuksia sekä huoltoTutustu toimia, joilla varmistetaan hallin tarkemmin turvallinen ja toimiva käyttö pitkällä aikavälillä, Kiiskinen kertoo.

12 Lasten yksilöllisyys tulee ottaa huomioon liikunnan ohjaamisessa. Jotkut ovat luonnostaan liikunnallisia ja kilpailuhenkisiä. Seuratoiminta ei ole ainoa tapa tukea lapsen liikuntaa, vaan lähiliikuntapaikat ja puistot ovat myös tärkeä osa perheiden liikkumista.

Lapselle annetaan

TILAA JA LUPA LIIKKUA Pienen lapsen liikkumisen mahdollistaminen on usein varhaiskasvatuksen ja perheiden yhteistyötä.

Iisalmen kaupunki on käynnistänyt vuosi sitten varhaiskasvatuksen ja liikuntapalveluiden yhteistyönä varhaiskasvatuksen liikkumisohjelman, jossa ovat mukana sekä julkisen että yksityisen puolen päiväkodit ja

perhepäivähoitajat. Aluehallintovirastolta saatiin hankkeeseen liikunnallista kehittämishanketukea, johon saatiin jatkorahoitusta tämän vuoden loppuun saakka.

Toimenpiteet jatkuvat hankekau-

den jälkeenkin osana varhaiskasvatuksen arkea. Liikuntasuunnittelijan koordinoimassa liikkumistyöryhmässä ovat mukana liikkumisvastaavat ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä eri nimikkeillä. He kokoontuvat 4—6 kertaa vuodessa. Järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä. Kaupunki on järjestänyt varhaiskasvatuksen työntekijöille koulutusta, ja kaikkiin varhaiskasvatuksen yksiköihin on hankittu yhtenäiset liikuntavälineet.

Perheet voivat lainata viikonlopuiksi luontoliikuntaa varten suunniteltuja retkireppuja.

Iisalmen kaupungin liikuntasuunnittelija Elina Juntunen sanoo, että varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyviin vasu-keskusteluihin on liikkumisohjelman myötä lisätty liikkuminen. Mitään ihmeellistä ei tarvita, vaan lapsi voi liikkua osana normaalia arkea.

- Lasten liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo varhaislapsuudessa. Toivomme, että liikkuminen vakiintuisi perheiden arkeen, ja vanhemmat veisivät lapset esimerkiksi luistelemaan tai pyöräilemään.

Perheille on tehty liikkumisbingoja, joiden ruudukoissa on esimerkiksi villasukkajuoksua ja muita asioita, joita voi tehdä talvella, ja keväällä vastaavasti kevättekemistä. Korostamme lapsen vapaata liikkumista.

Lapsi on luonnostaan liikunnallinen, kun hänelle annetaan mahdollisuus ja lupa liikkua.

Vanhemmat ovat ottaneet hankkeen positiivisesti vastaan, ja pelkästään positiivista palautetta on tullut,

Juntunen sanoo.

Iisalmen kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Katja Koskela korostaa poikkihallinnollista yhteistyötä lasten liikkumisen edistämiseksi. Liikuntahankkeessa ovat yhteistyössä kaupungin liikuntapalvelut ja varhaiskasvatus, mutta tekninen toimi konsultoi edellä mainittuja esimerkiksi leikkikenttien suunnittelussa.

- Toivomme, että yhteistyömme on esimerkkinä muillekin. Varhaiskasvatuksen liikkumisohjelmassa on selkeät rakenteet, tavoitteet ja toimintasuunnitelmat. Tuloksena on asennemuutos, Koskela sanoo.

Käytännössä liikkumisohjelma näkyy varhaiskasvatuksen arjessa niin, että esimerkiksi päiväunille nukkumahuoneeseen voidaan mennä sammakkona pomppien tai tasapainoillen kivien päällä.

- Motoriset taidot ovat keskeinen osa lapsen kehitystä. Liikkuminen on kehityksen kivijalka, jolle rakentuu kaikki oppiminen, kuten puhe ja hienomotoriikka. Pääosa lapsen liikkumisesta tapahtuu ilman ohjausta, kun lapselle annetaan tilaa, mahdollisuuksia ja lupa liikkua. Kiellot voivat olla este lapsen liikkumiselle.

Kun jotain kielletään, voidaan miettiä, mitä sen sijaan sallitaan. Myös liikkumisvälineiden tulisi olla lasten saatavilla, Koskela sanoo.

Tutustu tarkemmin

IISALMESSA LAPSILLE TARJOTAAN LAADUKASTA VARHAISKASVATUSTA Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden alussa niin, ettei paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa tarvitsisi enää tehdä kunnissa. Iisalmen kaupungin varhaiskasvatuksessa on päätetty laatia varhaiskasvatussuunnitelman paikalliset tarkennukset tukemaan tavoitteellisen varhaiskasvatuksen järjestämistä.

Varhaiskasvatukseen on laadittu laadunhallinnan vuosikello, joka rytmittää kehittämistä ja arviointia. Jokainen tiimi laatii syksyllä työn tueksi pedagogisen suunnitelman, jota arvioidaan toimintakauden aikana. Vuosikellon mukaisesti toteutetaan esimerkiksi henkilöstö- ja asiakaskyselyt. Näiden lisäksi sisäisiä auditointeja ja digitaalista varhaiskasvatuksen laadun

arviointijärjestelmää, Valssia toteutetaan Iisalmessa nyt kolmatta vuotta.

- Valssissa on hienoa, että koko henkilöstö on siinä osallisena. Tiimit käyvät yhteistä keskustelua arvioinnin kohteesta, jonka jälkeen toi-

mipaikan arviointitulokset kirjataan sähköiseen järjestelmään. Arviointituloksissa toimipaikan vahvuudet ja kehittämiskohteet nostetaan esille. Tänä vuonna Valssissa meidän aiheenamme on lapsen emotionaalinen hyvinvointi ja osallisuus, kertoivat varhaiskasvatuksen opettajat Mari Ollikainen-Ruottu, Anna-Kaisa Säisä ja Outi Pappi.

Keväällä erilaisten arviointien tuloksista tehdään yhteenveto myös päättäjille.

Jokaiselle lapselle tehdään aina oma varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen kiinnostuksen kohteet huomioidaan varhaiskasvatuksen arjessa. Lapset ja huoltajat otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin, ja heidän toiveitaan kuullaan.

13

KAAVOITUKSELLA TEHDÄÄN TILAA VIHREÄN SIIRTYMÄN HANKKEILLE JA DATAKESKUKSILLE Iisalmessa on vireillä kaavoitushankkeita, joilla pyritään lisäämään kaupungin vetovoimaa vihreän energian tuotannossa sekä luomaan mahdollisuuksia energiaa käyttävälle teollisuudelle. Uusista energiaintensiivisen teollisuuden alueista suurin on Tervamäkeen suunniteltu datakeskus. Sadan hehtaarin hanke sijoittuisi noin yhdeksän kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Hanketoimija, Helios Nordic Energy Finland Oy on tehnyt esisopimukset yksityisten maanomistajien kanssa ja toimittanut aluetta koskevan kaavoitusaloitteen kaupungille.

- Tervamäen datakeskushanke avaa toteutuessaan koko Ylä-Savoon merkittävän, uuden toimialan, joka tuo alueelle työpaikkoja ja verotuloja, Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen sanoi.

Marjahaka-Ahmon alueelle on suunniteltu 50 hehtaarin, ja Peltomäen kiertotalousalueen viereen 25 hehtaarin asemakaava-alueet puhtaan siirtymän hankkeisiin. Jos kaikkiin näihin alueisiin lasketaan Koukunjoen tien varteen tulossa oleva 145 hehtaarin Rajamäen aurinkovoima-alue, vihreän energian hankkeisiin osoitetaan yli 200 ja datakeskuksille yli 100 hehtaaria uutta maata Iisalmessa. Rajamäen aurinkovoima-alueen osayleiskaava on tulossa valtuustoon kesäkuussa.

Peltomäen ja Marjahaka-Ahmon asemakaavamuutokset tulisivat valtuustoon vuoden 2027 aikana.

- Järvilinja on lisännyt tonttien kysyntää. Esimerkiksi Peltomäestä kiinnostuneita datakeskustoimijoita on useita. Aurinkovoimaa Iisalmeen voisi vielä mahtua lisääkin, ja muutamia noin 10 hehtaarin alueita on selvityksessä, Ronkainen sanoi.

Vihreän teollisuuden uskotaan tuovan Iisalmeen uusia, pysyviä työpaikkoja. Mahdolliset keikkatyöläiset jättävät rahaa majoitukseen ja palveluihin. Teollisuus työllistää paikallisia rakennusvaiheen jälkeenkin kunnossapidon ja kiinteistönhuollon kautta.

Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, kaavoituspäällikkö Sari Niemi ja asemakaava-arkkitehti Nanna Karsikas esittelivät Marjahaka-Ahmon datakeskuksen sijoittumista Iisalmen kartalla.

- Marjahaka-Ahmon kaavoitusalue on ohiajotien itäpuolella, eikä häiritse Paloisvuoren urheilualuetta tai retkeilyä Saunaniemessä. Kaavassa se on kevyemmällä merkinnällä ”uusi työpaikka-alue”, jolloin kova teollisuus keskittyisi Peltomäkeen, Jarmo Ronkainen sanoi.

Vuorimäen alue on noin 2,3 % koko kaupungin pinta-alasta.

- Vuorimäen kaava-alueen pinta-alasta jää tuulivoimaloiden ja niiden vuoksi rakennettavien teiden sekä huoltoalueiden alle noin neljä prosenttia, arvioi kaavoituspäällikkö Sari Niemi.

Tervamäen osalta kaupunki noudattaa alueidenkäyttölakia ja YVA-lainsäädäntöä, ja hankkeen vaikutukset luontoon ja ihmisiin tutkitaan. Datakeskushanke ei ole varsinaisesti vihreän siirtymän hanke, vaan energiaintensiivinen hanke.

Kaikki vihreän siirtymän hankkeet Suunnitelma Marjahaka-Ahmon asemakaavamuutokseksi. eivät vaadi ympäristölupia, mutta ympäristöviranomainen harkitsee Datakeskukset mahdollistavat tie- kuluttua. Energian hinta ja hankkei- ympäristöluvan tarvetta jokaisen tointensiivisten toimialojen kehitty- den kannattavuus vaikuttavat aika- tuulivoimalan rakentamisluvan yhmisen Ylä-Savon alueella. Kaavoitus- tauluihin. Vuorimäen 16 voimalan ja teydessä. hankkeiden kustannukset kaupungin noin 2000 hehtaarin alue sijaitsee mailla sisällytetään tontin hintaan. 15 kilometrin päässä kaupungin kesFingridin uusi Tervamäen sähköase- kustasta. Tuulivoimaosayleiskaavasta Kurkista ma valmistuu arviolta vuonna 2030. tehty valitus on parhaillaan Itä-Suokaavoitukseen: Rajamäen aurinkovoimalat voisivat men hallinto-oikeuden käsittelyssä. olla käytössä noin kolmen vuoden Päätöstä odotetaan toukokuussa.

13

14 vuonna Paloisvirran rantamaisemiin.

Uutta on jälleen luvassa.

– Jordanian alueella on jo tänä kesänä käytössä 9-väyläinen frisbeegolf-rata, viher- ja liikunta-aluepäällikkö Petri Himanen kertoo.

Viher- ja liikunta-alueiden ylläpitämä Jordan DiscGolfPark löytyy osoitteesta Pohjoiskaari 16. Radalla on yhdeksän väylää ja yksittäisten ratojen pituudet vaihtelevat 63–88 metriin. Kaikki väylät ovat par 3 -luokkaa. Heittopaikat ovat tekonurmipintaisia ja ratatyyppi on metsärata.

Hanna Holopainen, Sanna Marin ja Petri Himanen kiittävät kaupunkilaisia aktiivisesta osallistumisesta ja hienoista ideoista. Osallistava budjetointi on yksi tapa vaikuttaa oman kaupungin elämänmenoon.

Ideoista

IISALMEN IHMEITÄ Ennätysmäärä ehdotuksia muuttuu äänestyksellä todeksi.

Iisalmessa osallistava budjetointi on vakiinnuttanut paikkansa osana kaupungin kehittämistä. Nyt kolmatta vuotta nykyisessä muodossaan toteutettava malli on osoittanut, että iisalmelaisilla on halu vaikuttaa kotikaupunkinsa viihtyisyyteen.

Viimeisimmässä ideahaussa kaupunkilaisilta saatiin jo 257 ideaa. Ensimmäisenä vuonna ehdotuksia tuli 67 ja viime vuonna 83.

Osallistavaa budjetointia testattiin jo aiemmin kulttuuripalveluissa.

– Pallo heitettiin meille, että kokeilkaapas te, kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin kertoo.

Tuolloin järjestettiin ensimmäiset Iisalmi Hoods rap-tapahtuma ja Mansikkaniemen poppia ja piknikkiä -konsertti sekä Taidetyöpajat aikuisille ja Christmas Eve – Valon ja tulen show joulun avauksessa yhteistyössä Iiden ry:n kanssa – Ennen osallistuvan budjetoinnin toimintoja kartoitimme laajasti kyselyillä ja työpajoilla, mitä kaupunkilaiset haluavat. Siitä ovat meille jääneet

pysyvästi käyttöön osallistuvan budjetoinnin periaatteet, Marin kertoo.

Vastaanotto oli heti alkuun innostunut. Niinpä Kuntaliiton suositustenkin mukaisesti osallistavasta budjetoinnista on tullut pysyvä osa Iisalmen talouden suunnittelua.

Osallistamiseen velvoittaa tavalla tai toisella myös kuntalaki.

– Yleisöäänestyksessä ovat sittemmin painottuneet pysyvämmät ulkoilu- ja liikkumismahdollisuudet, hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen kertoo.

Vuonna 2024 toteutettiin näköalatorni ja ulkoilmaelokuvatapahtuma.

Todellinen ääniharava oli myös kirsikkapuisto, joka perustettiin viime

MIKÄ OSALLISTAVA BUDJETOINTI? • Budjetti: Iisalmi on varannut asukkaiden ideoille 100 000 euron vuosittaisen määrärahan.

• Kuka päättää: Asukkaat jättävät ideoita, joista työryhmä (mukana mm. asiantuntijoita ja neuvostojen edustajia) karsii toteuttamiskelpoiset äänestykseen. Lopullisen valinnan tekevät asukkaat äänestämällä.

• Kriteerit: Idean on oltava kaupungin toimivallassa ja kaikkien saavutettavissa. Se ei saa aiheuttaa merkittäviä jatkuvia henkilöstö- tai ylläpitokuluja.

• Tavoite: Lisätä asukkaiden hyvinvointia ja antaa suora vaikuttamismahdollisuus omaan elinympäristöön.

• Lue lisää: Kaikki äänestyksessä olleet ehdotukset löytyvät osoitteesta www.iisalmi.fi/ideoista-ihmeiksi.

Tämän vuoden äänestystulos ratkesi maaliskuussa. Syksyn pimeyteen on luvassa voitokkaan ehdotuksen mukaisesti näyttävää valotaidetta, jonka suunnittelutyö on paraikaa käynnissä.

Yksi suurimmista käytännön hankkeista on Paloisvuoren kodan uusiminen.

– Vanha kota puretaan, ja tilalle nousee täysin uusi, helpommin lähestyttävä levähdyspaikka. Pohja laatoitetaan ja paikkaa kohennetaan yleisestikin. Suunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja tavoitteena on, että uusi kota on käytössä loppukesästä, Himanen kertoo.

Siihen saakka retkeilijöitä kannustetaan hyödyntämään esimerkiksi Saunaniemen kotaa tai Mansikkaniemen kärjen makkaranpaistopaikkaa.

Kaupunkilaiset voivat vuosittain edelleen vaikuttaa myös Mansikkaniemen poppia ja piknikkiä ja Iisalmi Hoods esiintyjävalintoihin, sekä osallistua lämppärihakuihin .

– Toteutimme keväällä 13–23-vuotiaille nuorille Iisalmi Hoods -kyselyn, jossa kysyttiin heidän kokemuksiaan tapahtumasta ja miten konseptia voitaisiin kehittää. Nuoret toivoivat räpin rinnalle myös popmusiikkia, Marin kertoo.

Seuraavan kerran Iisalmi Hoods järjestetään perjantaina 5.6. Nuokkarilla. Esiintymään tulee AHTI! Mansikkaniemi poppia ja piknikkiin pääesiintyjäksi kaupunkilaiset äänestivät ILTAn. Seuraavan kerran Mansikkaniemellä ollaan sunnuntaina 16.8.

Tutustu tarkemmin

15

IISALMESSA PANOSTETAAN YRITTÄMISEN MONIPUOLISEEN TUKEMISEEN Yrityksille on tarjolla maksutonta neuvontapalvelua niin yritystoiminnan alkusuunnittelusta muutostilanteisiin.

Iisalmi tarjoaa monipuolisia palveluita yrittämisen eri vaiheissa aina yrityksen perustamisen alkusuunnittelusta lähtien.

Iisalmen yrityspalvelut toimivat seudullisesti, mikä on yritysasiantuntija Eija Heilion ja elinkeinojohtaja Terho Savolaisen mukaan valttikortti. Yrityspalvelut eivät siis katso kuntarajoja, vaan neuvontaa saavat Yritysasiantuntijat Kirsi Piirainen (vas.) ja Eija Heilio (oik.) ovat kaimyös Kiuruvedellä, Lapinlahdella, kenkokoisten yritysten eri vaiheissa luottamuksellisena tukena.

Vieremällä ja Sonkajärvellä sijait- Kuvassa mukana myös edelliskesän kesäviestijä Erja Kemppainen. sevat yritykset yrityspalveluiden toteuttamien seudullisten hankkeiden ti jakaa kahdenlaiseen palveluun: Kun tiedetään minkälaista työntekikautta. aloittavan yrittäjän neuvontapal- jää haetaan, niin pystytään tukemaan Heilio näkee seudullisuuden vah- velut ja toimivan yrittäjän neuvon- työnantajaa. Myös uuden yrittäjän tapalvelut. starttiraha-asiat kulkevat työllisyysvuutena.

– Aloittavan yrittäjän palveluissa alueen kautta.

– Yrittäjän ei tarvitse miettiä, että mihin kuntaan soittaisin tai mistä mietitään yhdessä yritystoimintaa Työnantajapalveluissa saa apua kysyisin neuvoja. Yritykset toimi- suunnittelevan henkilön kanssa, myös tilanteissa, jos työttömistä vat kuntarajojen yli, joten miten hänen liikeideaan- työnhakijoista ei löydykään sopipalvelukin voi tehdä sasa lähdettäisiin viemään vaa uutta työntekijää. moin. käytäntöön. Siitä se – Voimme räätälöidä rekrykouElinkeinojohtaja polku yrityksen pe- lutuksia yhdessä yrittäjän ja kou”Iisalmessa Terho Savolainen rustamiseen sitten lutuksen järjestäjän kanssa, tai jos on samoilla linetenee ja yrittäjä esimerkiksi avautuu täysin uusi tuotoimiva yhden joilla. pääsee liikkeelle tantolinja ja yritys lähtee kehittäluukun malli on – Iisalmessa yritystoiminnas- mään toimintaa niin sitten työpaitoimiva yhden luusaan, Eija Heilio kalle jo olevissa oleville henkilöille selkeä.” kun malli on selkeä. sanoo. voidaan järjestää täsmäkoulutusta Kaikki yrityspalvelut Heilio muistuttaa, uuteen tehtävään. löytyvät samasta paiettä yritysneuvonta on kasta. Minusta on hyvä, yrityksille ja yrityksen peToimivan yrittäjän neuvontaettä teemme aktiivista yhteistyötä rustajille maksutonta. palveluissa neuvoja voi Eija Heilion yli kuntarajojen. Iisalmi on monissa Yrityspalvelut tekee hyvin tiivistä mukaan kysyä hyvin moninaisissa asioissa vielä pieni kaupunki, joten yhteistyötä työllisyysalueen työnan- tilanteissa. on meillekin etu, että palvelemme tajapalveluiden kanssa. Työllisyys- ja – Yritysneuvonnasta voi kysyä koko Ylä-Savon seutua. Saamme kansainvälisyyspäällikkö Virpi Juka- vinkkiä yrityksen muutostilanteisiin, hyviä asiantuntijoita palvelemaan rainen kertoo, että työnantajapalve- toiminnan kannattavuuteen liittyesimerkiksi matkailuyrityksiä tai tek- luissa tehdään konkreetista työtä. vistä asioista, markkinoinnin miettinologiayrityksiä laajemmalla alueel– Voidaan auttaa esimerkiksi mistä tai hinnoittelua. Tarpeen mule, Savolainen sanoo. rekrytoinnissa, eli avointen työpaik- kaan mietitään sittten löytyykö apua kojen ilmoittamisessa työmarkkina- meiltä yritysneuvojilta tai jostakin Yrityspalvelut voidaan karkeas- torilla ja tehdä työnhakijaesittelyjä. meidän hankkeesta, tai ohjataanko

muun asiantuntijan juttusille, Heilio sanoo.

Yrityspalvelujen tunnettuus yrittäjien keskuudessa vaihtelee. Heilio kertoo, että aktiivisesti esimerkiksi yrittäjäjärjestöissä mukana olevat yrittäjät tietävät yrityspalveluiden olevan ensimmäinen taho, johon pulmatilanteissa kannattaa olla yhteydessä, mutta on niitäkin, jotka eivät ole yrityspalveluista kuulleetkaan.

Heilio kertoo, että yrityspalvelut kehittyvät koko ajan ja yritysten toiveita palveluista kuunnellaan herkällä korvalla.

– Ajan hermolla pyritään tietysti koko ajan olemaan ja seurataan, että miten yrityspalveluja ylipäätään Suomessa tehdään. Osaamista on pidetty ajan tasalla muun muassa kouluttautumalla. Hanketoiminnan kautta pyritään vastaamaan ilmituleviin tarpeisiin, jos vaikka jollekin toimialalle tarvitaan jotain tietyn tyyppistä palvelua.

Esimerkiksi nyt käynnissä oleva maakunnallisen Kyvykäs-hankkeen Ylä-Savon osio, jota Iisalmen yrityspalvelut toteuttaa, on syntynyt yritysten omista lähtökohdista.

– Hankkeella voidaan reagoida yritysten erilaisiin koulutustarpeisiin.

Yritys- ja työnantajapalveluissa tehdäänkin paljon ennakointityötä.

Virpi Jukarainen kertoo, että yksi tärkeimmistä keskustelukumppaneista ennakoinnin kannalta ovat paikalliset oppilaitokset.

– Yrityspuolelta saamme signaaleja, että millaista osaamista yritykset tulevaisuudessa tarvitsevat. Meidän pitää ennakoida noin kolme vuotta eteenpäin alueemme työvoimatarvetta, Jukarainen sanoo.

Iisalmen yritys- ja työnantajapalvelut: www.iisalmi.fi/yrittäjälle

Tutustu tarkemmin

16

VÄISTÖTILOISSA ON PUOLENSA JA PUUTTEENSA Kulttuurikeskusta kaivataan, mutta kiitosta saa palveluiden jatkuminen.

Kirjaston Pohjolankadulla sijaitseviin evakkotiloihin ensi kertaa piipahtaneet Ulla Parviainen ja Annikki Kauppinen katselevat ympärilleen.

– Onpa täällä avaraa ja valoisaa, mutta pieneltä näyttää, he tuumivat.

Kirjaston ja koko Kulttuurikeskuksen sulkeutuminen edessä olevan remontin vuoksi harmittaa.

– Siellä kun on kaikki saman katon alla. Onneksi palveluille kuitenkin paikat löytyivät, kansalaisopistolle, konserteille ja muille. Ei ole tarvinnut harrastuksista luopua.

– Alkuun epäilytti miten savityöt onnistuvat Kangaslammin nuorisotuvalla, mutta ihan hyväksi uusi paikka osoittautui, Kauppinen kertoo.

Kirjasto siirtyi kauemmas keskustasta, mutta sekään ei ole ollut varsinaisesti este kirjastokäynneille.

Soinlahden koululla on pienimpien vauvamuskari vauhdissa. Vauvat saavat uusia kokemuksia äänimaailmoista ja rytmistä. Alku- ja loppulaulut ovat aina samat ja tutut, ympäristö on turvallinen, vanhemman syli lähellä.

Koulun iso sali on kaikkien mie- Noora ja Heikki Tapaninen tulivat Vilma-vauvan kanssa ensimmäistä kertaa vauvamuskariin. Soinlahlestä hyvä tila. den koulun salissa on hyvin tilaa liikkua, jos vauva kaipaa välillä omaa rauhaa.

– Isohan se on, mutta täällä on hyvä liikkua vapaasti, mukana olevat kiittävät.

Nuorisotalon lauantai-iltaa vauhNuokkari toimii hienosti ”mi- aikataulut tuovat haasteita, mutta järjestelyillä selvitään, Ylä-Savon Soinlahden väistötiloissa käy kol- dittaa mainio Ilja Teppo orkesterei- ni-kulttiksena”. musiikkiopiston ja Iisalmen kansame eri ikäisten muskariryhmää, yh- neen. Sali on täyttynyt mukavasti ja Kulttuurikeskuksen remontti pa- laisopiston rehtori Tapani Lakanieteensä noin parikymmentä lasta, meno on hilpeää.

– Tämähän on oikein hyvä paikka kotti etsimään väistötiloja. Vaikka mi kertoo. vauvat, taaperot ja sisarusryhmä. esiintyä, ihan oman- neliöistä on tingitty, palvelut pyörivät Ongelmilta ei voi välttyä, kuten – Julkisilla ei valitettavaslaisensa tunnelma, ja asiakkaat ovat löytäneet tiensä musiikkituntien ja koulun oman ti koululle asti pääse, mutTeppo kertoo vä- uusiin osoitteisiin. toiminnan yhteensovittamisessa – ta kimppakyyditkin ovat liajalla.

Korvaavia tiloja löytyi muun muas- oppitunnilla joudutaan opetuksen mahdollisia ja omalla ”Nuokkari Yleisö läh- sa kouluilta, Luma-keskuksesta ja ohessa kuuntelemaan seinän takaa autolla tietysti kulkee kuuluvaa kovaäänistä soittoa. tee innolla Nuorisotalolta. kauempaakin. Läheltoimii hienosti Sopeutumista kysytään kaikilta. mukaan ja – Opiston oppilaiden Iltamusiikit lä asuville paikka on mini– Toki toive on, että työyhteisö ja meininki on soivat pääsääntöisesti Porovesi-samieluinen, opettaja kuin kunnon lissa, koska siellä on Steinway-pia- sen myötä syntyvät yhteistyön mahMarjukka Huttunen kulttisena.” klubi-illassa kon- no sekä Nuorisotalolla, koska siellä dollisuudet löytyisivät taas aikanaan sanoo. sanaan. on hyvä esitystekniikka. Ahtaus ja saman katon alta.

17

Ulla Parviaisen ja Annikki Kauppisen mielestä kirjaston väistötila Pohjolankadulla on sopivan matkan päässä keskustasta.

Väistötiloiksi on löydetty toimivia ratkaisuja, mutta Kulttuurikeskusta, jossa kaikki löytyvät saman katon alta, kaivataan kovasti, vastaava kirjastonhoitaja Minna Koukkari ja kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin sanovat.

Eniten on kaivattu Kulttuurikeskuksen isoa ja korkeatasoista konserttisalia Kulttuurikeskuksella saleja on kaksikin, joista molemmat ovat ahkerassa käytössä.

Nuorisotalolta tai Luma-keskuksesta niiden veroista ei löydy. Mutta paljon on saatu aikaan muuntamalla ja muokkaamalla Nuokkarin pääsalia sopivaksi.

Kirjasto- ja kulttuuripalvelupääl-

ta nuokkarin sali ei seiso tyhjänä. kunnan työskentelytilaa, Koukkari Kehitämme ratkaisuja koko ajan ja taustoittaa. katsomme kohti uutta kulttuurikeskusta, Marin summaa.

Vaikka tilat ovat viihtyisät ja lainausluvut ovat ilahduttaVastaava kirjasvasti pysyneet erinomaitonhoitaja Minna sina – noin 400 kävijää ”Kehitämme päivässä – haasteitaKoukkari kertoo, ratkaisuja koko että sopivan tikin on. Erityisesti ajan ja katsomlan löytämiomatoimikirjaston nen kirjaston puuttuminen ja me kohti uutta erillisten varattamonipuolisille kulttuurikestoiminnoille ja vien työskentely- ja kusta” laajalle kokoelmalopiskelutilojen vähyys le oli kompromissien harmittavat.

– Nuoret kaipaavat pesumma. Pohjolankadun iso tyhjä liiketila on osoittautunut litilaa ja yläkoululaiset ehkä viehyväksi ja toimivaksi kirjaston pe- rastavat sijaintia. Onneksi omatoiruspalveluille – isommat tapahtumat mimahdollisuus saadaan avattua järjestetään esimerkiksi nuokkarilla. toukokuussa, Koukkari iloitsee.

– Vaihtoehtoja väistötilalle oli viisi, ja kokonaisarvioinnissa päädyimme tähän erityisesti sijainnin ja riittäKurkista vän koon vuoksi. Aineistoa saatiin kulttuuriin: sijoitettua myös varaston puolelle, ja sinne rakennettiin myös henkilö-

likkö Sanna Marinin mukaan tilasta on saatu toimiva kokonaisuus trussirakenteilla, nousevalla katsomolla ja Kulttuurikeskukselta tuodulla tekniikalla.

Rajoitteitakin on: sivunäyttämöä tai takatiloja ei ole, ja yleisökapasiteetti jää noin 200 henkilöön. Suuret tilaisuudet, kuten lakkiaiset ja vanhojen tanssit joudutaan järjestämään kirkossa ja koulujen saleissa.

– Ison salin puute on tosiasia, mut-

KULTTUURIKESKUKSEN REMONTTI ETENEE

Ilja Teppo viihtyi mainiosti Nuorisotalon lavalla. Salissa on mukavasti yleisöä ja tunnelma katossa.

Iisalmen Kulttuurikeskuksen remontin käynnistyminen on viivästynyt noin vuodella, koska rakennusurakan kilpailutus jouduttiin valituksen vuoksi tekemään uudelleen.

Uusien tarjousten jättämisen määräaika oli 26. huhtikuuta. Päätös rakennusurakoitsijan valinnasta tehtiin teknisen lautakunnan ylimääräisessä kokouksessa toukokuun alussa. Urakoitsijaksi valittiin Pohjoismaissa toimiva Peab Oy. Päätös ei ollut lehden painoon mennessä vielä lainvoimainen. Mikäli päätös saa lainvoiman suunnitellusti ja työt päästään aloittamaan, remontin on määrä olla valmis marraskuussa vuonna 2028.

18

Nova-hankkeella tavoitellaan nuorille polkua opintoihin tai työelämään. Kuvassa NOVA-valmentaja Anu Kämäräinen, NOVA-valmentaja Pirita Mattila ja yhteisökoordinaattori Heidi Rytkönen.

Hankkeilla tukea nuorille

JA TYÖKALUJA KOHTAANNON KEHITTÄMISEEN NOVA-hanke rakentaa polkuja opintoihin ja työelämään. Työvirtahankkeessa taklataan kohtaanto-ongelmaa.

Nuorten asioista pidetään Iisalmessa tosissaan huolta. Kaupungissa käynnistyi syksyllä 2025 NOVA nuorten osallisuus ja yhteisön vaikuttavuus -hanke tukemaan hankalissa elämäntilanteissa tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria löytämään polku opintojen tai työelämän pariin.

Iisalmen kaupungin yhteisökoordinaattori Heidi Rytkönen kertoo, että hankkeen kohderyhmä ovat Iisalmen alueen 16–25-vuotiaat nuoret.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa ja tavoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nuoret, joilla on riski syrjäytyä. Työttömyyden ja opintojen keskeyttämisen kierre pyritään katkaisemaan ajoissa.

Rytkönen painottaa, että nopeus on ensiarvoisen tärkeää kierteen katkaisemissa.

– Nuoret jäävät liian usein palveluiden väliin. Jos nuori on pitkään työtön tai ilman opiskelupaikkaa,

syrjäytymisen riski kasvaa nopeasti, Rytkönen toteaa.

Nuorille on hankkeessa tarjolla yksilö- ja ryhmävalmennusta. Rytkönen kertoo, että nuorta tavataan tarpeen mukaan.

– Olemme nuorelle rinnalla kulkijoita ja tukihenkilöitä. Ohjaamme myös tarpeen mukaisiin palveluihin. Autamme esimerkiksi työhön tai opintoihin hakeutumisessa ja opinnoissa pysymisessä.

Ylä-Savon ammattiopiston NOVA-valmentaja Pirita Mattila nostaa esiin nivelvaiheen tuen tärkeyden.

– Jos opiskelija valmistuu tai opinnot

jäävät kesken, on tärkeää, ettei nuori jää yksin. Pyrimme varmistamaan, että hän saa tarvitsemaansa tukea.

Hankkeessa on saatavissa myös ryhmävalmennusta TOIMI-Säätiön kautta. Samoin ryhmävalmennusta järjestetään Ylä-Savon ammattiopistosta.

Hanke on ryhmähanke, jossa ovat kaupungin lisäksi mukana Ylä-Savon ammattiopisto YSAO ja TOIMI-Säätiö. Hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta. Lisäksi TOIMI-Säätiö saa hankkeeseen rahoitusta Olvi-säätiöltä.

19 – Verkostoyhteistyö on hankkeessa oleellisessa roolissa, Heidi Rytkönen sanoo.

Hankkeessa on Rytkösen mukaan tarkoitus luoda alueen toimijoille yhteisövaikuttavuuteen perustuva palvelumalli, jossa eri toimijat työskentelevät entistä suunnitelmallisemmin yhteisen tavoitteen eteen.

– Yhteisövaikuttavuus on perinteiseen verkostoyhteistyöhön verrattuna tehokkaampi ja suunnitelmallisempi toimintamalli.

Mallin kehittämisessä on mukana laaja verkosto eri toimijoita, kuten hyvinvointialue, seurakunta, rikosseuraamuslaitos, KELA sekä kolmannen sektorin toimijoita.

NOVA-hankkeesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Heidi Rytkönen ja Pirita Mattila kertovat, että muutamia nuoria on saatu hankkeen avulla työelämään, koulutukseen, valmistumaan opinnoista tai tarvitsemiensa palveluiden piiriin.

– Tiivis tuki nuorelle on todella tärkeää. Pienelläkin tuella voidaan päästä eteenpäin, kun rinnalla on joku, jolta voi kysyä ja joka auttaa selvittämässä asioita, Rytkönen sanoo.

Mattilan mukaan työ on käytännönläheistä ja nuoria tavoitellaan aktiivisesti.

– Menemme sinne missä nuoret ovat. Tapaamme nuoria heille luontevissa paikoissa ja tuemme tarvittaessa myös asioinneissa.

Hankkeen pariin voi hakeutua myös omatoimisesti esimerkiksi Iisalmen kaupungin verkkosivujen kautta löytyvällä yhteydenottolomakkeella.

Myös hanketoimijoihin voi ottaa yhteyttä, jos oma tilanne askarruttaa – Meille ohjautuu nuoria pääsääntöisesti työllisyyspalveluiden, sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden sekä oppilaitosten kautta, Rytkönen sanoo.

Hankkeessa mukana olo on nuorelle täysin vapaaehtoista.

asiasta. Puhutaan esimerkiksi kyvyistä, taidoista ja osaamisesta. Sanoittamisen spektri on todella laaja, joten yhteisen kielen löytäminen on tärkeää. Ylä-Savossa on paljon osaajia ja työttömiä työnhakijoita, ja toisaalta yrityksissä on osaajapulaa, Koivunen sanoo.

Työvirta-hankkeen tekijät toivovat runsaasti yhteydenottoja hankkeen tiimoilta.

Työllisyyden eteen tehdään muutenkin Iisalmessa kovasti töitä. Huhtikuussa käynnistyi Työvirta – työvoiman kohtaannon kehittäminen Ylä-Savon työllisyysalueella -hanke. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja omarahoitus tulee Ylä-Savon seuturahasta sekä Pielaveden kunnalta..

Rekrytointikoordinaattori Jonna Heimonen kertoo, että kolmivuotisen hankkeen avulla luodaan palvelumalli täydentämään viranomaispalveluja, tehostamaan alueellisia yhteistyöverkostoja sekä parannetaan työn ja työntekijöiden kohtaamista Ylä-Savon työllisyysalueella.

Yritysyhteistyötä tehdään työvoiman liikkuvuuden takia myös Lapinlahden alueelle, vaikka Lapinlahti kuuluu Kuopion työllisyysalueeseen.

– Tarkoitus on luoda uutta toimintamallia ja tekemisen tapoja, joilla täydennetään viranomaistyöskentelyä. Hankkeen kohderyhmänä

”Menemme sinne missä nuoret ovat!”

ovat työllisyysalueen työnhakijat ja yritykset. Palvelu on maksutonta matalan kynnyksen palvelua, Heimonen sanoo.

Keskeistä on Heimosen mukaan tuoda yhteen työnantajat ja osaajat.

– Hankkeen alussa selvitämme minkälaista palvelua tarvitaan ja miten sitä halutaan käyttää.

Hankkeen pariin pääsee kätevimmin täyttämällä yhteydenottolomake hankkeen verkkosivuilla.

Yhteydenottolomakkeen voi täyttää niin työnhakija kuin työvoimaa etsivä työnantaja tai sidosryhmän edustajakin.

Hankkeen parissa työskentelevät Kaisa Koivunen, Tiia Husso, Mervi Huurinainen ja Merja Viljakainen pohtivat, että kohtaannon ongelmat voivat johtua monesta eri syystä.

– Osasyy voi olla myös tiedon puute palveluista, joita työllisyysalueella on käytössä, kuten esimerkiksi yrityspalvelut, Iisalmi-tuki ja rekrytointituki, Viljakainen sanoo.

Myös osaamisen tai osaamistarpeen sanoittaminen voi olla hankalaa.

– Suomen kieli on hirvittävän rikas.

On tärkeää osata puhua samasta

Hankkeen toteuttamisessa yhteistyö esimerkiksi oppilaitosten kanssa on merkittävässä roolissa.

Jonna Heimonen näkee myös, että työllisyyspalveluiden siirtyminen kunnille on valttikortti, kun hanketta toteutetaan yhden talon sisältä.

– On todella tärkeää, että samalla asiantuntijalla on näkemys niin yrityspuolelle kuin työnhakijapuolelle.

Samoin hankealueen laajuus on vahvuus.

– Työnantaja- ja työnhakijaporukka on kuitenkin verrattain pieni, niin saamme hyvin kartoitettua kaikkien kuntien tilannetta, Mervi Huurinainen sanoo.

Heimonen kertoo, että hanketyöntekijät jalkautuvat alueen kuntiin, joten rekrytointiasiantuntijat ovat tavattavissa kunnissa myös henkilökohtaisesti.

Tiia Husso sanoo, että työnhakijan rinnalla kuljetaan tarvittaessa vaikka työllistymisen alkuvaiheeseen saakka.

NOVA-hankkeesta lisää: https://iisalmi.fi/iisalmen-kaupunki/hankkeet/nova-nuorten-osallisuus-ja-yhteison-vaikuttavuus/ Tutustu NOVAhankkeeseen Työvirta-hankkeesta lisää: https://iisalmi.fi/iisalmen-kaupunki/hankkeet/tyovirtahanke/ Tutustu Työvirtahankkeeseen

20

Iisalmi pysyy sydämessä

SAANA SAVOSEN UNELMA ON OMA SAARI KOTIMAISEMISTA Nuorella Saana Savosella on iso unelma. Kun hänen kanssaan on hetken jutellut, ei enää lainkaan epäile, etteikö toive voisi joskus toteutua.

– Haluan omistaa saaren, hän sanoo.

Siis ihan oikean saaren ja mieluiten jostain Iisalmea ympäröiviltä vesiltä.

– Niin minä sanon, kun kysytään, mitä aion tehdä vielä joskus! Että ostan oman saaren ja alan siellä kuvata omia ohjelmiani, By Iisalmi -lähettilääksi vuonna 2025 äänestetty Saana kertoo.

Saari hänellä oikeastaan tavallaan jo onkin – ainakin käytössään kesäisin. Kuvaamisessa hän on jo pitkällä sekä videoharrastuksensa että alan opintojensa kautta.

Iisalmelaisten tuntema Pölhön saari on areenana hänen yrityksensä SalaMaan ja ystävänsä Hilla Hokkasen järjestämillä Seikkailujen Saari -kesäleireillä.

SalaMaa järjestää muitakin tapahtumia, laatii ohjelmia ja tekee tilauksesta myös editointeja niin yrityksille kuin yksityisille.

Nyt 22-vuotias Saana perusti yrityksensä jo kahdeksasluokkalaisena koulun yritys- ja taloustieto -valinnaisaineesta innostuneena.

– Kaikki alkoi, kun aloin järjestää elämyspainotteista kerhotoimintaa.

Nykyään kesäleireille on niin paljon tulijoita eri puolilta Suomea, että kesän viikot täyttyvät jo hyvissä ajoin keväällä, Saana kertoo.

Leireillä on teeveestä tutun “Selviytyjät” -ohjelman tapainen konsepti, jossa joukkueet ratkovat haasteita ja kilpailevat keskenään. Tapahtumat kuvataan ja tallenteet imevät klikkauksia somessa.

– Leirit luotiin alkuun lapsille, mutta kun kysyntää oli paljon, niitä on nyt järjestetty myös nuorille aikuisille.

Saana Savonen äänestettiin viime vuonna By Iisalmi -lähettilääksi. Hän on vienyt hyvää sanomaa kotikaupungistaan sinne missä milloinkin on liikkunut.

ren tapahtumista ja Saanan omasta elämästä keräävät seuraajia.

– Jostain syystä niistä on tullut suosittuja. Kuvailen kaikenlaista, mitä satun milloinkin puuhailemaan!

Saanan tekemiset kiinnostavat muitakin kuin naapurin nuoria – Tiktokissa seuraajia on jo huimat 35 000. Niissä vilahtelee usein myös Iisalmi.

Iisalmi on Saanalle aina yhtä rakas kotikaupunki. Kaksi vuotta on kulunut jo Tampereella opintojen vuoksi, mutta sydän asuu kotipuolessa.

Tv- ja elokuva-alan medianomin opinnoista on jäljellä vielä toiset kaksi vuotta, mutta Saana uskoo, että senkin jälkeen hän palaa takaisin.

– En vielä tiedä mitä silloin teen, mutta yrittäjänä kyllä viihdyn. Kuvaaminen on ollut pienestä pitäen minun juttuni ja siitä lähtikin ajatus Sosiaalinen media on yksi Saanan lähteä opiskelemaan alaa. Kun mietin aluevaltauksista. Tiktok-videot saa- mitä teen lukion jälkeen, äiti kannusti

hakemaan näihin opintoihin.

– Itse olin jo ajatellut, että minullahan on jo SalaMaa, enkö vaan voisi jatkaa sen kanssa.

velua, täällä on liikkumisen mahdollisuuksia, luonto on lähellä ja ihmisten kohtaamiset ovat aitoja, on myös luontevaa avuliaisuutta, sellaista ei Tampereella näe, Saana kertaa omia Iloisella ja puheliaalla Saanalla kokemuksiaan.

– Ero on niin iso, eikä sitä on paljon muutakin mistä hän on innostunut. huomaa ennen kuin joutuu Sitä on muun vertaamaan suuren kaumuassa sijaisperpungin elämään. ”Tykkään heiden vanhemPohjoisen junaan tosi paljon pien sijaistaSaana hyppää yleensä heti, kun minen. Siihen lasten kanssa tehtävään hän opinnoista vapautouhuamisesta” tuu. Iisalmessa odothankki myös koulutuksen. tavat lapsuudenkoti, – Tykkään tosi vanhemmat ja iso joukko sisaria. paljon lasten kanssa touhuamisesta. Toimin Ihanimmat muistot lapsijaishoitajana aika usein, aina kun suudesta liittyvät luontoon ja metvain pystyn, lähinnä loma-aikoinani. sissä seikkailuun. Saanan yksi jo lapIson kaupungin ja pienen ”maalais- sena aloittama harrastus on partio ja silläkin on yhä sijansa jahka aikaa kaupungin” erot ovat selviä.

– Iisalmessa saa hyvää asiakaspal- löytyy.

21 MAAILMANLUOKAN OSAAMISTA JA SAVONLUOKAN MEININKIÄ Kolme koeiisalmelaista testaa kesän ajan elämää Iisalmessa

Iliesha Perera odottaa Iisalmen musiikkitapahtumia ja järvimaisemia.

Maija Korven Iisalmen kesään kuuluu aktiivisia työpäiviä ja uusien ihmisten kohtaamista.

Roope Turunen ei malta odottaa, että pääsee kalastamaan Iisalmen kalaisiin vesistöihin.

Iisalmen kaupunki ja By Iisalmi -yritys- ja oppilaitoskumppanit ovat markkinoineet Iisalmen seutua yhdessä jo vuosikymmenen ajan. Valtakunnallisestikin poikkeuksellinen, yhteistuumainen malli kertoo siitä, että seudullamme osataan tehdä yhdessä - sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin. Yksinkin voi pärjätä, mutta ihmeet tehdään yhdessä.

Markkinoinnin kärkiviestinä on

ollut se, mikä tekee Iisalmesta erilaisen ja houkuttelevan: Kaupungin pienestä koosta ja maaseutumaisuudesta huolimatta kasvaa seudulla lukuisia kansainvälisiä vientiyrityksiä. Yritysten uramahdollisuudet ja huippuosaaminen yhdistettynä leppoisaan savolaiseen ilmapiiriin sekä hoitavan luonnon ja tasokkaiden harrastusmahdollisuuksien ilostuttamaan arkeen tarjoaa kiin-

nostavan vaihtoehdon hektiselle kasvukeskuselämälle.

- Iisalmi ei voi tarjota kaikkea kaikille, mutta se voi tarjota aivan loistavan paikan ihmiselle, joka haluaa elämältä ihmisenmyötäisyyttä, luonnonläheisyyttä ja kiinnostavalla tavalla kansainvälisen kotikaupungin, kiteyttää By Iisalmi -markkinointia koordinoiva markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.

By Iisalmi -bränditekoihin kuuluu tänäkin vuonna Koe Iisalmi! -kampanja, joka on nyt uudistunut ja tarjoaa peräti kolmelle seudulle työllistyneelle nuorelle osaajalle matalan kynnyksen mahdollisuuden testata elämää Iisalmessa. Normetin palvelukseen Tampereelta tuleva Iliesha Perera, Ponsselle Oulusta pestautunut Maija Korpi sekä Puuilon kesätyön Helsingistä käsin napannut Roope Turunen saavat kukin kampanjan houkuttimena toimineen ”tonnin bonuksen” sekä 300 euron arvoisen elämyspassin, joiden myötä kesästä tulee paitsi taloudellisesti kannattavampi myös monta elämystä rikkaampi. Koeasukkaat kertovat työstä, vapaa-ajasta ja harrastuksista Iisalmessa @koeiisalmi -tilillä Instagramissa. Lisäksi videoita julkaistaan myös TikTokissa, joka tavoittaa etenkin nuoria, joille kampanja on suunnattu. Ensimmäistä kertaa kampanjassa on myös kansainvälisen osaajan kokemuksia, ja alun perin Sri Lankasta kotoisin oleva Iliesha Perera viestii englanninkielellä.

Iisalmi Games -kisakiertue vei Iisalmen ihmeet Helsinkiin, Tampereelle, Tuusulaan, Jyväskylään ja Kuopioon. lajien kautta kuvastuu se maailmanluokan osaaminen, jota seudullamme kukoistaa. Se yhdistettynä savonluokan meininkiin Iisalmen seutu on ainutlaatuinen seutukaupunki.

Entiset iisalmelaiset By Iisalmi -agentteina Iisalmi Games -kisakiertueella Eri puolilla Suomea ja maailmaa asuu ihmisiä, joiden sydän on Iisalmessa. Tämä tuli selväksi, kun Iisalmi haki entisiä iisalmelaisia agenteikseen ja järjestämään By Iisalmi

-verkoston ideoimia Iisalmi Games -kisailuiltoja omalla kotipaikkakunnallaan omille ystävilleen. Hakemuksia agenteiksi tuli runsaasti ja niistä kuvaistui se, miten entiset iisalmelaiset muistavat lämmöllä Iisalmea ja puhuvat vapaaehtoisina lähettiläinä sen puolesta.

- Otimme tämän kotiseuturak-

kausvoiman käyttöömme ja valjastimme viisi entistä iisalmelaista erittäin-ei-salaisiksi By Iisalmi -agenteiksi. Eri puolilla Suomea päästiin viettämään ikimuistoisia Iisalmi Games -kisailtoja, ja niistä kootut videot hymyilyttävät nyt videokampanjana, kertoo Laura Koski.

Kampanjan tavoite on paitsi tuoda hyvää mieltä ja lisätä iloa, myös lisätä kiinnostusta Iisalmen seudun yritysten uramahdollisuuksia ja oppilaitosten tarjontaa kohtaan. Iisalmi Games -lajit on luotu yhdessä yritys- ja oppilaitosverkoston kanssa, ja Ponssen lelumetsäkoneen lastauskisan, Normetin kaivoskonemuistipelin, Genelecin kaiuttimilla tehdyn äänentunnistamisen sekä muiden paikallista osaamista kuvastavien

Lue lisää Koe Iisalmi! – Tonnin bonus -kampanjasta: www.iisalmi.fi/tonninbonus Tutustu tarkemmin

Koeiisalmelaiset Instagramissa @koeiisalmi Katso Iisalmi Games -kisavideot ja hymyile: www.iisalmi.fi/byiisalmiagentit Tutustu tarkemmin

22

Kauppahalli

ON OLLUT IISALMESSA JO 100 VUOTTA Iisalmen tori ja kauppahalli kuuluvat erottamattomasti yhteen. Kesällä juhlitaan 100-vuotiasta kauppahallia viikon ajan.

Iisalmen kauppahalli viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan. Torilla sijaitseva kauppahalli on yksi Iisalmen arvokkaista maamerkeistä.

Kauppahallissa on edelleen vireää toimintaa. Hallin seinien sisällä toimii Väisäsen Kotilihan lihakauppa ja kahvio, lahja- ja lankakauppa Iisalmesta Käsin sekä Maalta Käsin -kivijalkaliike, jonka hyllyiltä löytyy pientuottajien valmistamia tuotteita, kuten käsintehtyjä kynttilöitä, lastenvaatteita, koruja ja luonnonkosmetiikkaa.

Kauppahallissa toimii Parturi Luca Oy ja kaksi parturi-kampaamoa, Tmi Ilme ja Parturi-Kampaamo Iisalmen Marleena Ky. Lisäksi kauppahallissa on kansalaisopiston ja kulttuurikeskuksen väistötiloja.

Väisäsen Kotilihan yrittäjä Jorma Väisänen kertoo, että Väisäsen Kotiliha on toiminut kauppahallissa vuodesta 2021 lähtien, joten heilläkin on juhlavuosi.

– Taitaa jopa olla niin, että kauppahallissa on koko sen olemassaolon ajan ollut lihakauppa. Aina kun käyn

muissa maakunnissa kauppahalleissa, niin kyllä minä kauppahallista aina sen lihakauppaan etsin, Väisänen hymyilee.

Väisänen pohtii, että vaikka kauppahalleilla on valtakunnallisesti omat haasteensa, on kauppahalli aina kaupungin sydän.

– Monelle matkailijalle kauppahalli on monesti se ensikohde, kiinnekohta. Ensimmäisenä mennään majoitukseen, ja seuraavaksi etsitään kauppahalli ja katsotaan mitä siellä on.

Kauppahallin yrittäjäyhteisö on Väisäsen mukaan hieno.

– Yhteishenki meillä on hyvä.

Vanhoihin rakennuksiin liittyy usein mystiikkaa ja kummituksia.

– Ainahan niitä on, kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan, Väisänen naurahtaa.

– Suomessa on kaikkiaan toistaHän nostaa esiin myös Iisalmen kymmentä toimivaa kauppahallia. kauppahallin ainutlaatuisen miljöön. Olemme Iisalmessa onnekkaita, että kauppahalli on toimiva. Sen eteen Iisalmen kaupungin isännöitsijä tehdään paljon töitä, että ihmiset Pirjo Kaisanlahti kertoo 100-vuoti- löytäisivät tiensä kauppahalliin. aalle kauppahallille kuuluvan hyvää.

Kauppahalli on Kaisanlahden iloksi

Kauppahallista löytyy monenlaista katsottavaa.

kokonaan käytössä.

Iisalmen kaupunki omistaa kauppahallin, ja rakennus on suojeltu. Kaisanlahti kertoo, että on kunnia-asia pitää kauppahalli hyvässä kunnossa.

– Kauppahalli on toimitilastrategiassa luokiteltu A‑salkkuun, ja ra-

Väisäsen kotiliha jatkaa lihakaupan perinnettä kauppahallissa.

23

kennus pidetään hyvässä kunnossa. voimin kesällä.

Kauppahalli on keskeinen osa IisalIisalmen kaupungin matkailu- ja men keskustan elinvoimaa ja toimii markkinointiasiantuntija Jukka Vatluontevana jatkeena torialueelle.. tukallio kertoo, että kauppahallin avajaispäivä 100 vuotta sitten oli vapKauppahallin 100-vuotista tai- pupäivä, mutta juhlavuoden tapahtuvalta juhlitaan Iisalmessa juhlaviikon mia ajatellen on järkevämpää juhlistaa

Pirjo Kaisanlahti, Jukka Vattukallio ja Jorma Väisänen ovat ylpeitä kauppahallista, joka on pitänyt pintansa jo 100 vuotta.

ennen juhannusta pidetään juhlaviikko, Vattukallio sanoo.

Juhlaviikko käynnistyy 8. kesäkuuKauppahalli on ta ja juhlaviikon jokaiselle päivälle on seissyt paikallaan ideoitu jokin teema. jo 100 vuotta.

Maanantaina vietetään perinnekonepäivää, jolloin torin ympäristössä on työnäytöksiä vanhan ajan malliin sekä näytteille vanhoja työkaluja ja ajoneuvoja.

Tiistaina 9. kesäkuuta on omistettu perinne- ja lähiruoalle.

– Väisäsen Kotiliha onkin siinä isossa osassa. Pyritään siihen, että päivän aikana olisi jonkinlainen ilmaistarjoilu rajatulle määrälle ihmisiä, Vattukallio sanoo.

Keskiviikkona kauppahallia juhlistetaan musiikin ja tanssin voimin.

Torstaina vuoron saavat perinneleikit. Leikkipäivään on suunnitteilla osallistavaa ohjelmaa niin lapsille kuin aikuisillekin.

Perjantaina juhlaviikoilla vietetään perinnekäsityöpäivää ja esillä on kaikkea käsitöihin liittyvää, kuten käsityönäytöksiä ja käsityöpajoja.

Juhlaviikko huipentuu lauantaina 13. kesäkuuta markkinoihin ja perinnemuotiin. Markkinoilla on tarjolla eräänlainen koonti juhlaviikon aiemmasta tarjonnasta. Muotinäytöksessä matkataan ajassa 100 vuotta taaksepäin 1920-luvun muotimaailmaan. ”Monelle Vattukallion työpiste oli matkailijalneljän vuoden ajan kauppahallissa. Hän naurahle kauppahalli taa, että vaikka seinät on ensikohdeja ja henget olisivat juttujaan kuiskutelleet, ei kauppahallia kiinnekohta.” juttuja myöhemmin. oikein ehtinyt työ– Vappupäivä kiireiden lomassa tarkemmin ei ehkä ole paras kuuntelemaan. päivä juhlia tätä, sil– Tämä on aivan mahtava ymlä ihmisillä on muutakin juhlimista. päristö olla töissä. Historia huokuu Päätettiin, että kesäkuussa viikko seinistä.

Kauppahallin valikoima on monipuolinen.