Page 7

julkaisivat yliopiston suomenkieliset osakunnat kirjasen Osakuntalaitoksesta. Lausuntoja osakuntalaitoksen ja osakuntien merkityksestä, jossa esitetään perusteluja pakolliselle kuulumiselle osakuntaan. Yhdessä artikkelissa käsitellään suomalaisten osakuntien eroja ulkomaalaisiin ylioppilasjärjestöihin. Suomen ja Ruotsin osakuntalaitoksia pidettiin tällöin niin samanlaisina, ettei jälkimmäisen tarkempaa esittelyä edes pidetty tarpeellisena. Ruotsalainen malli, jota Suomikin siis seurasi, nähtiin esikuvaksi muille maille: ”Lukija huomaa välittömästi monien puutteellisuuksien, järjestelmävikojen tai suorastaan yhteiskunnallisten sairausilmiöiden esiintymisen niitten maiden ylioppilasjärjestöissä, joissa olot ovat periaatteiltaan erilaiset kuin Suomessa.” Ruotsissa, samoin kuin Suomessa, jossa osakuntalaitos oli kehittynyt samalle maakunnalliselle pohjalle, tällaisia epäkohtia ei luonnollisesti katsottu olevan: ”Päinvastoin pidetään Ruotsin yliopistoissa osakuntajärjestelmää suorastaan yliopistoon työn täydentäjänä ja ollaan siihen samoinkuin osakuntien muuhun toimintaan täysin tyytyväisiä.” 1 Viron ylioppilasjärjestöistä todettiin, että maan ylioppilaskunta jakautui kahteen suureen pääryhmään, Tallinnan Teknillisen Instituutin Ylioppilaskuntaan ja Tarton Yliopiston Ylioppilaskuntaan. Edellinen 1930-luvulla vielä niin uusi, ettei sen kokoonpano ollut lopullisesti muodostettu, mutta sen katsottiin aikaa myöten järjestäytyvän samojen periaatteiden mukaan kuin jälkimmäisen. Tartossa ylioppilaat olivat ryhmittäytyneet järjestöihin, joita oli kahta päätyyppiä: korporaatiot ja ylioppilasseurat eli seltsit. Kuuluminen niihin ei ollut pakollista. Vuonna 1937 järjestöihin kuului lähes 3/5 ylioppilaskunnan jäsenistä. Puhtaasti virolaisia korporaatioita oli tuolloin yhteensä 13, joissa jäsenmäärä vaihteli 30–150 välillä ja kohosi yhteensä hiukan alle 700:n. Tunnusomaista korporaatioille oli ankara fuksikasvatus ja intiimiys. Korporaatiot näyttelivätkin huomattavaa osaa ylioppilaskunnan elämässä. Seltsejä oli kaikkiaan 9, joissa jäseniä oli 30–325 ja yhteensä noin 600. Ylioppilaskunnassa ne kiistelivät korporaatioiden kanssa vallasta. Toisin kuin Suomessa, Virossa ylioppilasjärjestöt ovat olleet joko mies-, nais- tai sekajärjestöjä. 2 1 2

3

Helminen & Nurmi 1937, 39. Helminen & Nurmi 1937, 40.

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Profile for hyyhy
Advertisement