Page 67

tekee, että kansallislaulujen taustalla on yleensä on hallinto eivätkä ne ole osa yliopiston mytologiaa kuten Suomessa. Kun Vårt land ensimmäisen kerran kajahti ylioppilaiden Floranpäivän juhlassa 1848, tuskin kukaan olisi uskonut, että siitä vielä myöhemmin tulisi Maamme-käännöksien avustuksella Suomen kansallislaulu. Tätä tukee Klingen näkemys laulun vastavallankumouksellisuudesta ja Floranpäivän juhlan osoittamasta lojaalisuudesta Venäjän keisarille.8 Kuten Klingen mukaan vuoden 1848 kevätjuhla oli positiivinen mielenilmaus9, sanoi Kolbe vuorostaan itsenäisyyspäivän soihtukulkueen olevan sellainen. Molempien kohdalla on kuitenkin syytä pohtia myös sitä, kokeeko suurin osa tapahtumiin osallistuneista asian näin. Tähän liittyen Kolbelta tulikin mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten mielenilmausinnovaatiot tulevat opiskelijoilta: Akateeminen Wartti. Juoksutapahtumassa (eräänlainen kulkue sekin) onkin vuosikymmenten aikana nähty monenlaista julkilausumaa terveemmistä elämäntavoista lähes Neuvostoliiton olympiapropagandaan. Ilmeisesti kuitenkin jo alkuperäiseen Akateemisen Vartinjuoksuun sisältynyt hupailuhenki säilyi pääosassa suurimmalle osalle osallistujista tapahtuman poliittisimpinakin vuosina.10 Nykyisin tapahtuma on kaikkea muuta kuin poliittinen ja nykyinen järjestäjä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta järjestää sen tänä vuonna Alvarin aukiolla Otaniemessä. Harva tämän vuotisista osallistujista tuskin tuntee tapahtuman vivahteikasta historiaa alkaen Helsingin yliopiston biologian opiskelijan “kujanjuoksusta” laitosten välillä ja Ylioppilaslehden yleisönosaston kirjoituksista 1950-luvun alussa11. Wartti on joka tapauksessa mielenkiintoinen esimerkki myös siitä, miten perinteet elävät ja jopa siirtyvät kokonaan uusiin ympäristöihin. Kolbe nostikin traditioiden kautta luennossaan esiin sen, miten Yliopisto12 on Suomi. Yliopiston ja ylioppilaiden traditiot ovat tulleet osaksi kansallista tarinaa. Yliopiston sijainti pääkaupungissa yksistään kertoo sen asemasta yhteiskunnassa. Lukemattomat sen toimijat ovat tehneet merkittäviä kansallisia töitä niin kulttuurin, politiikan kuin muillakin saroilla. Kolbe huomautti myös, että Yliopiston ja “teknillisten koulujen” välillä on suuri 8 9 10 11 12

63

Klinge, Keisarin Suomi, Schildt (1997), s. 151-153 Ibid. Ylioppilaslehti 28.4.2000 ja Liikunnan ja Urheilun Maailma 10/2000 Liikunnan ja Urheilun Maailma 10/2000 So. Helsingin yliopisto

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Profile for hyyhy
Advertisement