Page 52

Ranskassa osakuntien joutsenlaulu kiiri 1400-luvun loppupuolella jolloin paavi 1462 ja Ranskan kuningas 1499 riistivät Pariisin yliopistolta oikeuden keskeyttää opetus ja muuttaa yliopisto toiseen kaupunkiin. Yliopisto menetti näin tärkeimmän autonomiansa takeen.67 Mannermaisten yliopistojen itsenäisyyden määrätietoista vähentämistä ja tiettyyn paikkaan sitomista on Alan Cobbanin toimesta tarkasteltu kriitillisesti muun muassa näin: “Kun rakennuksia ja materiaalisia asioita ja kansallisen ylpeyden aiheita arvostetaan enemmän kuin akateemista vapautta ja rajoittamatonta oppineisuuden tavoittelua keinotekoisista rajoista piittaammatta, yliopistot siirtyivät uudenlaisen ja kenties vähäisemmän olomuodon aikaan.”68 Ranskan 1400-luvun lopun suhtautumista ei ole 2000-luvun Suomessa havaittavissa pelkästään valtiovallan taholta, vaan myös yliopistot itse ovat käpertyneet kokoon ja haluavat arvioida toimintaansa tieteelle vieraiden mittareiden valossa. Pariisin yliopiston joutuminen Ranskan kuninkaan vallan alle oli esimerkki laajemmasta kehityksestä. Paavin valta heikkeni mm. kilpailevien paavien eli Suuren skisman aikana, jolloin yliopistot eivät voineet enää samassa määrin hyötyä yhteiskunnan kahden valtakeskittymän välisestä kamppailevien. 1400-luvun lopulla ja 1500-luvun alussa yliopistot joutuivat yhä tiukemmin vahvistuvan maallisen vallan piiriin. Italiassa kaupunkivaltiot ja alueelliset pikkuvaltiot vahvistuivat ja Ranskassa keskusvalta vahvistui. Paikalliset oikeuspiirit heikkenivät ja valtaa alkoi keskittyä yhden (maallisen) hallitsijan käsiin, joka ei enää sallinut kilpailevia lainsäätäjiä tai alueita, joilla pätivät eri säännöt kuin muussa valtakunnassa. Cobban tarjoaa selitykseksi Pariisin osakuntien heikkenemiselle ja autonomian kaventumiselle sitä, että opettajat pelkäsivät menettävänsä valtansa opiskelijoille, joiden vaatimukset osallisuudesta yliopiston päätöksenteossa olivat Bolognan mallin tunnettuuden levitessä lisääntyneet myös Ranskassa. Varovaisina tunnetut maisterit ja tohtorit eivät uskaltaneet horjuttaa status quota.69 Pientäkään valtaa ei saanut antaa opiskelijoille eikä tunnustaa heidän 67 Kuten Makdisi 1970, 257-258 huomauttaa, tärkeimpiä käytännön syitä myöntää privilegioita opettajien ja opiskelijoiden killoille oli nimenomaan yrittää siten kannustaa jäämään kaupunkiin ja sitoa heidän uskollisuutensa keisariin, paaviin tai muuhun erioikeuksia myöntäneeseen tahoon. 68 Cobban 1975, 95 69 Cobban 1975, 180-181

48

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Profile for hyyhy
Advertisement