Page 48

Germanica).47 ja ne vastasivat oikeastaan kaikesta tärkeästä yliopiston toimintaan liittyvästä, kuten opetuksesta ja sen sisällöstä, opinnäytteiden vastaanottamisesta, jumalanpalveluksista ja siitä, että yliopiston sääntöjä noudatettiin, mutta myös juhlien järjestämisestä.48 Osakunnan pomo toimi myös ensimmäisen asteen tuomioistuimena, samalla tavoin kuin ylioppilaskunnan valitsema rehtori Bolognassa.49 Perusopiskelijat eli noin 15-21-vuotiaat eivät olleet täysin vailla vaikutusvaltaa osakunnissa, sillä osakunnat jakautuivat vielä provinsseihin. Näiden päätöksentekoon opiskeleva varhaisnuorisokin sai osallistua.50 Natiot tai Nuortevan käyttämän termin mukaan kansakunnat eli varhaiset osakuntain idut toimivat artistisessa eli perustieteiden tiedekunnassa, joka valmisti syventäviin opintoihin yhdessä keskiaikaisen yliopiston kolmesta ylemmästä tiedekunnasta eli oikeustieteelliseen, teologiseen tai lääketieteelliseen.51 Perustieteiden tiedekunnassa hankittiin ymmärrys filosofiasta ja tarpeeksi vankka yleissivistys, jotta erikoistuminen maisterintutkinnon (joka lienee vastannut osapuilleen nykyisen ylioppilastutkinnon ja kandidaatintukinnon sekoitusta) jälkeen oli mahdollista.52 Saadakseen maisterin paperit, piti olla vähintään 21-vuotias ja opiskellut noin kuusi vuotta,53 minkä jälkeen opintoja saattoi jatkaa jossakin kolmesta ylemmästä tiedekunnasta tavoitteena tohtorintutkinto. Laajojen ja yleissivistävien alempien tutkintojen tarpeellisuus ymmärrettiin siis Euroopassa jo ainakin 800 vuotta ennen kuin asia nousi (jälkeen) koulutuspoliittiseen keskusteluun Suomessa!54

47 Cobban 1975, 87. Kanta-alueet kuvattu Aalto, Sari (toim.) s. 28 48 Nuorteva 2016, 48-52 ja Cobban 1975, 89 49 Cobban 1975, 88. Laajemmissa tapauksissa osakuntien neljän johtajan ja rehtorin muodostama elin toimi tuomioistuimena. 50 Nuorteva 2016, 51 51 Nuorteva 2016, 51-52 52 Kekkonen 2013, 27 53 Nuorteva 2016, Opintoajoista ja tutkintojen myöntämisestä ks. myös Clark s. 699-700 54 Suomen suuriruhtinaskunnan Keisarillisessa Aleksanterin-yliopistossa oli suoritettava laaja alempi korkeakoulututkinto vielä 1800-luvulla ennen etenemistä jumaluusopilliseen, lainopilliseen tai medisiiniseen tiedekuntaan. Näistä laajoista alemmista tutkinnoista on sittemmin 1800- ja 1900-lukujen ammatillisen fakki-idiotismin hengessä luovuttu.

44

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Profile for hyyhy
Advertisement