Page 46

gisia sävyjä ja argumentteja tuekseen justifioimaan jotakin, joka oli väistyvä kadotakseen maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Vaikka Bolognassa yliopiston rakenne ja toimintaperiaatteet kumpusivat vastauksena opiskelijoiden kohtaamiin käytännön ongelmiin, ne eivät levinneet muihin yliopistokaupunkeihin ensijaisesti aatteellisena ilmauksena yliopistoyhteisön tosi luonteesta.40 Pikemminkin oli aluksi kyse opiskelijoiden pyrkimys käytännöllisellä tavalla järjestää koulutuksensa yliopistollisena laitoksena. Nykyään monet kauhistelisivat sitä, kuinka opiskelijoiden (vaikkapa joidenkin yli 30-vuotiaiden yhteiskunnan hyväosaisten edustajienkin kuten Bolognan vallanpitäjien) käsiin voitiin antaa sellainen laitos kuin yliopisto. Ei sitä ensisijaisesti annettu, vaan opiskelijat ottivat vallan käsiinsä maailmanajassa, joka oli monella tapaa kaoottisempi - tai nykykielellä ketterämpi ja dynaamisempi - kuin kolmannella vuosituhannella. Monet Italian pikkuvaltioista toimivat sen ajan demokraattisten periaatteiden mukaan, samoin kuin killat. Miksi opiskelijat eivät tilaisuuden tarjoutuessa olisi rakentaneet yliopistoyhteisöään vastaamaan sen ajan käsitystä siitä, kuinka vapaiden yksilöiden muodostamaa yhteisöä piti hallita? 2.3 Osakunnat yliopistona - Pariisi Pintaraapaisumme opiskelijajärjestöjen syntyhistoriaan ei olisi nirhamaa syvempi, ellemme tarkastelisi myös Pariisin yliopiston omaleimaista kulttuuria ja järjestäytymistä. Tämä johtuu siitä, että yliopistoinstituution ensimmäisinä vuosisatoina mallia uusien yliopistojen järjestämiseen otettiin nimenomaan Pariisista ja Bolognasta, joita osittain sen vuoksi on myös pidetty koko yliopistoinstituution liekehtivinä keihäänkärkinä.41 Nämä kaksi yliopistoa toimivat sangen eri tavalla, opettivat ja tutkivat osittain eri asioita ja opiskelijoiden järjestäytyminen sai niissä toisistaan poikkeavia muotoja. Ne olivat siis päässeet vahvuuksiinsa perustuvassa profiloitumisessa pitkälle jo vuosisatoja ennen kuin teema nousi isosti juhlapuheisiin täällä peräpohjolassa. Missä Bolognan yliopistosta ottivat mallia ennen kaikkea Etelä-Euroopan opinahjot, kohdistivat Keski- ja Pohjois-Euroopan yliopistot mielenkiintonsa 40 41

Cobban 1975, 170 Cobban 1975, 37 ja 39

42

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Profile for hyyhy
Advertisement