Page 45

Cobban esittää, että tarve perustaa vahva kiltamainen ylioppilaskunta opiskelijoiden Bolognaan johtui siitä, etteivät Italian muista pikkuvaltioista ja laajemmin Euroopasta saapuneet opiskelijat nauttineet kaupunkivaltion lakien mukaan samoista oikeuksista kuin paikalliset. Sen sijaan Bolognan ulkopuolelta saapuneet opettajat saivat suojaa kiltansa kautta, mikä aiheutti kitkaa opettajien ja opiskelijoiden välille. Kun esimerkiksi Pariisissa opiskelijat usein asuivat vuokralla palkkaamiensa opettajien luona ja heidän välillään oli vahva side, eivät opiskelijat Bolognassa päässeet osaksi samanlaisesta suojeluksesta. Siksi opiskelijoiden oli muodostettava vahva ammatinharjoittajien kiltojen tapainen yhteenliittymä, joka tuli hallitsevaksi suhteessa opettajiin ja kykeni valvomaan näitä.36 Aluksi ylioppilaskunta oli siis puolustusmekanismi, mutta sen vaikutusvalta laajeni 1200-luvulla kattamaan koko yliopiston hallinnon järjestämisen ja sen opettajat. Opetus- ja tutkimushenkilökunta pyrki haastamaan opiskelijoiden oikeuden järjestäytyä ylioppilaskunnaksi joka toimi kiltamaisena yhdistyksenä vetoamalla siihen, ettei opiskelijuus ollut ammatti. Ylioppilaskunnan oikeudellisen aseman haastaminen ei kuitenkaan ei kuitenkaan poistanut sitä tosiseikkaa, että opettajat olivat opiskelijoiden palkollisia ja siten riippuvuussuhteessa työnantajiinsa, ja lopulta niin Bolognan kaupunkivaltio kuin opettajatkin joutuivat hyväksymään rehtorin - jollaiset sekä universitas cistra- että ultramontanorumilla oli - näiden ylioppilaskuntien edustajiksi ja yliopiston johtajiksi.37 Toinen syy, mikä voi selittää Bolognan ylioppilaskunnan menestystä ja hyväksyttävyyttä on se, että opiskelijat olivat Bolognassa usein jo opintiensä alussa vanhempia, osa jopa 30-vuotiaita, ja toisin kuin eräissä muissa varhaisissa yliopistoissa osalla heistä oli jo työkokemusta hallinnollisista tehtävistä.38 Opiskelijat toimivat 1100- ja 1200-luvuilla “välttämättömyyden pakosta, eivät opiskelijoiden roolia yliopistohallinnossa [ihannoineista] ideologisista syistä”.39 Vasta myöhemmin opiskelijain pauloissa ollut yliopisto sai ideolo-

36 Cobban 1975, 55-57 37 Clark 1987, 684-685 38 Bolognan yliopistossa oli perusopintojen ohella alun perin vain oikeustieteellistä opetusta ja tutkimusta, mutta myöhemmin se laajeni täyden kolmen ylemmän tiedekunnan eli teologisen, oikeustieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan yliopistoksi. 39 Cobban 1975, 170.

41

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Lyyra 2016  

HUOM! Oikaisu: Sivuilla 55–58 olevan jutun kirjoitti Ville Eerola ja sivuilla 57–58 olevan kartan piirsi Mari Lehtoruusu. Helsingin yliopis...

Profile for hyyhy
Advertisement