Page 1

2/2 016

Hakunilan Huolto Oy:n asiakaslehti

PARVEKETUPAKOINTI ON MAHDOLLISTA KIELTÄÄ VUODEN ALUSSA

KUVA: NANELIA KONTUVUORI

Ensi vuoden alusta alkaen taloyhtiö voi puuttua parvekkeella tupakointiin nykyistä helpommin, kun uuden tupakkalain parveketupakointia koskeva sääntely astuu voimaan. Tupakointikielto voidaan asettaa myös sisätiloihin, mikäli savua kulkeutuu sieltä muihin huoneistoihin. s.10

KAAVARUNKOSUUNNITELMALLA ETSITÄÄN UUSIA ASUMISRATKAISUJA HAKUNILAAN s. 4 Hakunilan alueen kaavarunkosuunnitelman luonnoksia esiteltiin yleistilaisuudessa Hakunilan nuorisotilassa syyskuun lopussa. Kaavoittajat kertoivat kaavarungon tavoitteena olevan ideoida aluetta siten, että siinä näkyisi lähitulevaisuudessa toteutuvia hyviä uusia kaupunkisuunnitteluajatuksia. Suunnittelu tulee painottumaan tiivistyvään maankäyttöön ja viihtyisämpään asuinympäristöön.

UUTTA ILMETTÄ SEINÄÄN! s. 11 Hakunilan imagoa kohotetaan nyt muun muassa talojen seiniin tehtävillä suurilla muraalimaalauksilla. Valtavan kokoinen hevonen on koristanut Oritie 4:n päätyseinää syyskuusta alkaen. Taideteos on kiinnostanut myös kauempana asuvia.


PÄÄKIRJOITUS

TALOYHTIÖILLE OMA STRATEGIA jotta se palvelisi taloyhtiön todellisia tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Toki taloyhtiöstrategiaakin on tarpeen päivittää tilanteiden ja yhteisten tavoitteiden muuttuessa vuosien varrella.

Taloyhtiöiden uusi hyvä hallintotapasuositus on julkaistu 1.9.2016. Se korostaa taloyhtiöiden pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hoitamista, jolloin niin nykyisten kuin tulevien osakkeenomistajien on helppo ennakoida taloyhtiön tulevat tapahtumat. Taloyhtiöstrategian laatiminen aloitetaan asukkaille ja osakkaille tehtävällä taloyhtiön nykytilaa kartoittavilla kysymyksillä sekä kysymyksillä siitä, mihin suuntaan taloyhtiön toimintaa toivotaan vietävän. Strategian laadinnassa saattaa tulla hyvinkin erilaisia näkemyksiä nykytilasta ja tavoitteista riippuen siitä, mitkä kunkin vastaajan intressit taloyhtiötä koskien ovat. Omassa asunnossaan asuvien osakkeenomistajien tulevaisuuden näkymät voivat olla hyvinkin poikkeavat sijoittajaosakkaiden näkemyksistä. Kun näihin omistamista koskeviin näkemyksiin yhdistetään vielä vuokra-asukkaiden, lähinnä asumisviihtyvyyteen liittyvät näkemykset, saadaan monen kokin soppa. Parhaimmillaan se voi luoda hyvät edellytykset taloyhtiön hallitukselle viedä taloyhtiötä kohti yhteistä määränpäätä, mutta pahimmillaan se voi olla hyvin ympäripyöreää sanahelinää, joka todellisuudessa ei anna taloyhtiön hallitukselle riittäviä eväitä ohjata taloyhtiötä kohti yhdessä hahmoteltua tulevaisuutta. Mikäli taloyhtiössä halutaan käynnistää strategiatyö, kannattaa sen eteen nähdä vaivaa,

Vuoden alussa voimaan tulleen asbestilain muutokset ovat tuottaneet jonkin verran päänvaivaa, etenkin osakkeenomistajien tehdessä omia remonttejaan. Kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa on näytteet otettava aina ennen remonttiin ryhtymistä, jos vanhoihin rakenteisiin kosketaan. Näytteiden otto on ajoittain ruuhkautunut ja siitä on aiheutunut kiusallista remonttien viivästymistä sekä urakkakustannusten nousua, mikäli asbestia on näytteitä tutkittaessa löytynyt. Jos suunnittelet huoneistoremonttia, muista olla hyvissä ajoin yhteydessä oman taloyhtiösi isännöitsijään lisäohjeiden saamiseksi! Uusi tupakkalaki on vahvistettu, mutta sen taloyhtiöiden tupakointikieltoa koskeva osuus tulee voimaan vasta 1.1.2017. Sen jälkeenkään tupakointikieltojen määrääminen ei ole niin yksinkertaista, kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Jatkossakin kielloista päättää terveysviranomainen taloyhtiön hakemuksesta. Tulemme järjestämään hallinnoimiemme taloyhtiöiden hallituksen jäsenille koulutustilaisuuden marraskuussa, jossa käsitellään näitä kaikkia uusia lakimuutoksia ja niistä saatuja kokemuksia. Syksy tuo Hakunilan Huolto Oy:n toimistolla muutoksia käyttämäämme huolto- ja isännöintiohjelmaan sen uusimman version päivittämisen myötä. Toivon, että muutosten jälkeen pystymme palvelemaan teitä asiakkaitamme entistä paremmin ja tehokkaammin niin huoltotehtävissä kuin isännöinnissä. Hyvää syksyä toivottaen, Kaija Niemi Hakunilan Huolto Oy, toimitusjohtaja

Useissa työpaikoissa on yleismies Jantunen, joka hoitaa homman kuin homman, jos se ei tunnu muuten kenellekään kuuluvan. Hakunilan Huollossa yhden Jantusen virkaa yrittää toimittaa Tuula Karhunen. Hän toimii myös toimitusjohtajan sekä yhden isännöitsijän sihteerinä. Osan ajasta vievät toimiston tarviketilaukset. Kiinteistöhuoltoalalle Karhunen sanoo päätyneensä vahingossa. Hän lähti vähän yli kolmekymppisenä Kreikkaan pyörittämään pensionaattia, kunnes päätti palata Suomeen 1994. Hakunilan Huollon isännöitsijä Birgitta VesaLehtinen oli Karhusen vanha tuttu ja houkutteli hänet Hakunilan Huoltoon auttelemaan asiakaspalvelua. Puhelinkeskuksesta vapautui pian Karhuselle vakituinen paikka, vakanssia hoitaneen henkilön jäätyä eläkkeelle. – Siitä asti täällä on oltu, vastikään pitämääni vuoden vuorotteluvapaata lukuun ottamatta. Sen ajan vietin mieheni ja koiramme kanssa British Columbian provinssissa, Kanadassa. Meillä on Hakunilan Huollossa tosi mukava porukka ja hyvä yhteishenki, joten tänne on mukava tulla joka aamu, Karhunen painottaa. Väite on helppo uskoa, sillä aina kun Karhusen näkee, hän vaikuttaa olevan hyvällä tuulella. Työelämässä tulee toki ikäviäkin asioita vastaan, mutta Karhunen pyrkii käsittelemään ne rauhallisesti, yksinkertaistaen ja havainnollistamalla esimerkein. Näin hankalakin asiakas useimmiten lopulta ymmärtää, että on toimittava lakien ja säännösten mukaisesti.

MONINAINEN TEHTÄVÄKIRJO

Kiinteistösihteerin päällimmäisinä tehtävinä Karhusella on isännöitsijäntodistusten toimittaminen osakkaalle tai hänen valtuuttamalleen välittäjälle, erilaisten asukastiedotteiden kopiointi ja postitus, vastikevalvonta, kauppakirjarekisteröinnit, mahdollisten autopaikkojen ja sauna- sekä vesimaksumuutosten rekisteröiminen, asiakaspalautteiden käsittely, metelivalitusten kirjaaminen sekä hallitusten varoitusten kirjaaminen ja lähettäminen. – Tyypillistä työpäivää ei ole. Toimitusjohtajakin tekee niin paljon itse, että hänen auttamiseensa ei kulu päivässä kuin keskimäärin pari tuntia. Puhelimeen vastaamiseen menee

HUOLTOVINKKI Hakunilan Huolto Oy:n asiakaslehti PÄÄTOIMITTAJA Kaija Niemi TUOTTAJA RA Communications Oy, ralf.ahlskog@rac.fi TOIMITUSNEUVOSTO Kaija Niemi, Pekka Myllylä, Hanna Latvala, Ulla Haikonen, Tuula Karhunen, Birgitta Vesa-Lehtinen, Petteri Niemeläinen, Ari Rauske, Ralf Ahlskog JULKAISIJA Hakunilan Huolto Oy, Kannuskuja 2, 01200 Vantaa. Puh. 0207 792 300, www.hakunilanhuolto.fi JAKELU n. 6000 kpl. Pyydä mediakortti ja ilmoita seuraavassa lehdessä tai anna muuten vain palautetta!


SIHTEERI TUULA KARHUNEN

MUISTAKAA TEHDÄ MUUTTOILMOITUS MYÖS HAKUNILAN HUOLTOON! Tuula Karhunen IKÄ: 56 SYNTYMÄPAIKKA: Helsinki ASUINPAIKKA: Kerava PERHE: avomies ja koira; sileä-

karvainen collie

KOULUTUS: merkonomi Malmin kauppaoppilaitoksesta, kiinteistösihteerikoulutus ym. kiinteistöalan koulutuksia TYÖTEHTÄVÄT: kiinteistösihteeri ja toimitusjohtajan sihteeri HARRASTUKSET: pyöräily, laskettelu, kävely ym. liikunta sekä matkustelu LUONNE: suoraviivainen, rauhallinen ja pitkäpinnainen MOTTO: ikävätkin asiat on voitava kertoa, mutta on harkittava kuinka se kerrotaan

paljon aikaa, kun osa asiakaspalvelun ylivuotopuheluista tulee minulle. Sähköposteihin vastaamiseenkin menee oma aikansa, Karhunen kertoo. Jatkuvaksi keskustelunaiheeksi Karhunen nimeää mm. autopaikkaongelman. Hakunilassa ei aikanaan rakennettu taloja niin, että jokaiseen huoneistoon kuuluisi autopaikka, vaan niitä on vähemmän kuin asuntoja. Paikkoja sitten jonotellaan ja ymmärrettävästi monella tuska nousee, jos paikkaa ei saa. Joillakin voi olla kaksikin autoa eikä se tietenkään helpota kokonaistilannetta.

KOMMUNIKOINTI ON SUURIN HAASTE

Hakunilan Huollolla on paljon sellaisia kohteita kiinteistönhuollossa pääkaupunkiseudulla, joissa enemmistö asukkaista on maahanmuuttajia. He eivät aina puhu muuta kuin omaa äidinkieltään. Kielimuurin ylittäminen on silloin haasteellista. – Minulle tuli eräänäkin päivänä puhelu, jonka soittaja osasi kertoa osoitteen, mutta muusta ei sitten saanut selvää, vaikka koetin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lopulta

pyysin häntä käymään, jotta asian saisi selvitettyä. Hän oli etsimässä jotain tiettyä asuntoa, mutta törmäsi siellä onneksi kiinteistönhoitajaamme, joka opasti paikalle, Karhunen kertoo. Karhunen sanoo saavansa työstään enimmäkseen kiitosta. Joskus joku kuitenkin soittaa suutuksissaan eikä asiallisesta puhelusta tule mitään. – Silloin pyydän soittamaan uudelleen, kun asiakas on rauhoittunut. Usein he sitten soittavatkin parin päivän päästä ja pyytelevät anteeksi, Karhunen sanoo.

SOITTAKAA VAAN ROHKEASTI!

Muutama vakioasia työllistää Karhusta usein, ja siksi hän haluaisi muistuttaa niistä myös tässä lehtijutussa. Ensimmäinen asia on muuttoilmoitus: se muistetaan kyllä tehdä maistraattiin, mutta se pitää tehdä myös kiinteistönhuoltoyhtiölle. Toinen asia liittyy huollon saapumisen nopeuteen. Kiinteistönhoitajilla on nykyisin hyvin laajat alueet hoidettavanaan, joten palvelua ei voi luvata yhtä nopeasti kuin ennen.

– Asukas saattaa soittaa ja pyytää kiinteistönhoitajaa paikalle saman tien, koska sattuu juuri nyt itse olemaan paikalla. Valitettavasti kiinteistönhoitaja ei yleensä pääse heti paikalle, kiireellisissä tapauksissa tullaan toki nopeastikin, Karhunen muistuttaa.

kun ilan Hu ollo ssa “ Metosilläi mukonavaHapor ukk a ja hyv ä yhteish enk i, jote n tän ne on muk ava tull a jok a aam u.”

Hakunilan Huoltoon ja Karhuselle tulee myös mitä kummallisimpia pyyntöjä. Huoltoyhtiöstä kun on kyse, joku saattaa soittaa ja pyytää korjaamaan vaikkapa autoaan. – Kyllä meihin voi silti olla yhteydessä lähes asiasta kuin asiasta. Soittakaa vaan rohkeasti, jos on kiinteistöön liittyvää asiaa, Karhunen kehottaa.

3


HAKUNILAA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN UUDELLA KAAVARUNKOSUUNNITELMALLA MITÄ MUUTA ALUEELLE SUUNNITELLAAN?

Hakunilan kaavarungon suunnittelualue rajautuu etelässä Kehä III:n tiealueeseen ja lännessä Lahdenväylän sivuun rakennettavaan vaihtopysäkkialueeseen. Pohjoisessa sen rajana on tiheämmin rakennettu asuinalueen reuna ja idässä kallioalueen rinne. Kaavan kehittämiselle on kaksi isoa haastetta. Lahden moottoritie ja Vanha Lahdentie halkovat aluetta vääjäämättä. Vanhan Lahdentien yli menevä silta ei ole asukasmäärän kasvaessa enää turvallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Lisäksi eteläisen linja-autovarikon tilalle pitää rakentaa uusi varikko, jota on kaavailtu jätevoimalan lähelle Kehä III:n viereen. Vanhan varikon tilalle rakennetaan asuntoja kivijalkakauppoineen sekä todennäköisesti uutta päiväkotia joudutaan harkitsemaan.

Kaavarungon suunnittelualue on ilmakuvassa sinisellä katkoviivalla rajattu.

Vantaan yleiskaava hyväksyttiin 2009, mutta nyt ajan katsotaan ajaneen osittain sen ohi. Niinpä kaupunki on ryhtynyt selvittämään muun muassa Hakunilan alueen kehittämistä uudella epävirallisella kaavarunkosuunnitelmalla. Vantaan kaupunkisuunnittelu on kesän aikana kerännyt asukaspalautetta Hakunilan kehittämiseksi. Palautteen perusteella ostoskeskus ja sen lähiympäristö harmittaa asukkaita eniten. Koko alue haluttaisiin siistimmäksi ja kaljakuppiloita vähemmäksi. Asukkaita ja päivittäistavarakauppoja toivotaan lisää. Vastanneiden mielestä pysäköintipaikkoja on tarpeeksi, mutta paikat ja niiden tarvitsijat eivät kohtaa. Katastrofaalisimpana paikkana pysäköinnin osalta pidetään väestönsuojan ympäristöä. Asukaskyselyssä esitettiin toiveita myös Hevoshaan koulun säilyttämisen ja kulttuurikeskuksen rakentamisen puolesta, sekä muuta sellaista, mikä ei ole kaavasuunnittelutasoisesti päätettävissä. Hakunilan parhaina puolina pidetään luontoa, ulkoilumahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä, karta-

4

non aluetta ja palvelujen läheisyyttä. Asukaskyselyn perusteella viihtyisäksi koetun Hakunilan imago kaipaa kuitenkin kohentamista. Keskeisessä roolissa alueen kehittämisen kannalta on ostoskeskus, jonka suurin omistaja on pääomasijoittaja Sirius Capital Partners.

Hak unil an par hain a puo lina pide tään luon toa, ulko ilum ahd ollis uuk sia, yhte isöl lisy yttä , kar tano n alue tta ja palv eluj en lähe isyy ttä. – Ostoskeskuksen pääosin omistava yhtiö on ilmoittanut, ettei se aio korvata ostaria uudella rakennuksella, asemakaavasuunnittelija, arkkitehti Jari Jokivuo kertoo. Ostoskeskuksen omistajat ovat avainasemassa, sillä ostoskeskuksen kehittäminen on sidoksissa koko alueen kehittämiseen. Tämän vuoksi alueelle on suunniteltu tiiviimpää kokonaan uutta ostoskeskuksen ja asumisen yhdistämistä. Uuden ostoskeskuksen reunaan esitetään kaavarunkoluonnoksessa toriaukiota, jonka läpi pikaraitiotie voisi joskus kulkea.

Uudessa kaavarunkosuunnitelmassa suhtaudutaan joustavammin taloyhtiöiden laajentamisajatuksiin. Alustavien kyselyjen mukaan niitä ei ole kuitenkaan tällä hetkellä juurikaan suunnitelmissa. Nyt keskitytään enemmän täydennysrakentamiseen. Tavoitteena on keskittää sitä olemassa oleville rakennetuille alueille joissa on valmis infrastruktuuri. Maapolitiikalla pyritään saamaan aikaan monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Rakentamattomille pysäköintipaikoille on mahdollista rakentaa asuntoja. Kyytitien varteen puoliksi maan alle ja Hakunilantielle maan päälle suunnitellaan liiketiloja. Kyytitien varteen on ehdotettu jopa 16-kerroksisia asuinrakennuksia, jotka toimisivat koko Hakunilan maamerkkeinä. – Paljon riippuu väestömäärän lisääntymisestä. Alueelle odotetaan jopa 4000–5000 uutta asukasta parinkymmenen vuoden sisään. Pysäköintiratkaisut mietityttävät paljon ja yhtenä vaihtoehtona on väläytetty erillisen pysäköintilaitoksen rakentamista esimerkiksi Hakucenterin kohdille alueen kiinteistöjen yhteiseen käyttöön, Jokivuo valottaa. Linja-autojen vaihtopysäkit tuovat hakunilalaisille nopean yhteyden Helsingin keskustaan. Niitä on kaavailtu Lahdentien sivuun Kyytitien kohdalle. Samaan kohtaan sijoittuisi joskus mahdollisesti pikaraitiotie Aviapoliksesta Tikkurilan kautta Hakunilaan ja siitä eteenpäin Helsinkiin.


KAAVARUNGON TAVOITTEET

Uuden suunnitelman tavoitteena on, että Hakunila on tulevaisuudessa vireä ja houkutteleva asuinympäristö eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville asukkaille. Tämän johdosta kaupunkisuunnittelu pyysi keväällä tarjouksia Hakunilan alueen maankäytön ideasuunnittelun kaavarunkotyöstä. Kilpailun voittivat Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy ja Ramboll Finland Oy. Vuoden alussa suunnitelman pitäisi heidän osaltaan olla valmiina. Myöhemmin ensi vuoden aikana kaavarunko esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja sieltä kaupunginhallitukselle tarkempien suunnitelmien ohjeistukseksi.

Palj on riip puu väes töm äär än lisä änty mise stä. Alu eell e odo teta an jopa 40 00 –5 00 0 uutta asu kas ta par inky mme nen vuo den sisä än. – Vaihtoehtoja on paljon ja me olemme etsimässä tässä suunnitelmassa erilaisia näkökulmia. Asiat etenevät vaihe vaiheelta. Kaikki ratkaisut vaikuttavat tavalla tai toisella myös toisiinsa, Vantaan kaupungin aluearkkitehti Vesa Karisalo sanoi nuorisotalolla syyskuun lopussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kaavarungon edistymistä voi seurata myös netistä. Suunnittelijat korostavat, että heitä voi tulla tapaamaan ja keskustelemaan eri vaihtoehdoista. Ideoita voi lähettää myös sähköpostitse tai soittamalla.

Kuvassa vasemmalta lukien: arkkitehti Jari Mäkynen Ramboll Finland Oy, maisema-arkkitehti Laura Muukka Vantaan kaupunki, arkkitehti Mikko Rusanen arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen, kaavasuunnittelija, arkkitehti Jari Jokivuo Vantaan kaupunki ja oikeassa reunassa aluearkkitehti Vesa Karisalo Vantaan kaupunki.

5


KORJAUSHANKKEEN VOI RAHOITTAA MONELLA TAVALLA REMONTTITILI Jotkut pankit myöntävät taloyhtiöiden remontteihin suunniteltuja remonttitilejä. Esimerkiksi Nordea tarjoaa luotollista remonttitiliä, josta maksetaan vähitellen kaikki remontista aiheutuvat kulut. Tällöin luoton korkoa maksetaan vain käytetystä luotosta. Remonttiajalta ei makseta ylimääräisiä korkokuluja. Remontin jälkeen remonttitili ja siinä jäljellä oleva osuus muutetaan taloyhtiön omaksi remonttilainaksi. Lopulliset lainan kulut määräytyvät vasta tässä vaiheessa, kun mahdolliset oman asuntolainan hankkineet osakkaat ovat maksaneet oman osuutensa.

HANKEOSUUSSUORITUS

Yhtiölaina ei ole ainoa vaihtoehto taloyhtiön korjaushankkeen rahoittamiseen. Hankkeille löytyy useita vaihtoehtoja, jotka eivät hankaloita osakkaiden taloutta. Iso korjaushanke pistää usein sekä taloyhtiön että osakkeenomistajien talouden tiukoille. Varsinaisen teknisen suunnittelun ohella taloyhtiöissä olisikin syytä tehdä myös taloudellinen hankesuunnitelma, eli selvittää paras rahoitusmuoto niin taloyhtiön kuin osakkaidenkin kannalta.

Yhd envertai suu sper iaatteen muk aisesti kai kki talo yhtiön osa kka at osa llistuva t kus tann uks iin. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki taloyhtiön osakkaat osallistuvat kustannuksiin, vaikka remontti ei koskettaisi omaa asuntoa. Osakkaat maksavat osuutensa korjaushankkeen kustannuksista yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti. Yhtiökokouksessa taloyhtiön osakkaat päättävät itse, miten hanke rahoitetaan. Tyypillisimmät rahoitusvaihtoehdot ovat olleet pankkilaina, osakkaiden maksamat hankeosuussuoritukset, taloyhtiön omaisuuden myynti, lisä- tai täydennysrakentaminen sekä

6

ARA:n ja kuntien myöntämät korjausavustukset. Pienet remontit, kuten vuosikorjaukset, voidaan rahoittaa hoitovastikkeella ja ennakkoon kerätyillä varoilla. Isommissa säästöissä ne voivat muodostaa osan kokonaisrahoituksesta, mutta tarvitaan myös muita rahoituskeinoja. Yleisin niistä on laina. Se voi olla joko taloyhtiön ottama laina tai kunkin osakkaan omaa lainaa, jolla hän maksaa pois osuutensa korjaushankkeen kustannuksista. Lainat kannattaa aina kilpailuttaa.

OMA VAI TALOYHTIÖN LAINA?

Taloyhtiö voi hakea remonttia varten pankista taloyhtiölainaa. Yhtiön osakkaat maksavat lainaa pois kuukausittain rahoitusvastikkeilla, jotka jyvitetään asuntokohtaisesti esimerkiksi asunnon koon mukaan. Vakuutena taloyhtiölainassa käytetään kiinteistökiinnityksiä. Taloyhtiölainoihin suhtaudutaan pankeissa samankaltaisesti kuin yrityslainoihin. Lainaajat ovat viime vuosina lyhentyneet. Tavallinen taloyhtiölainan takaisinmaksuaika on 15 vuotta riippuen lainan määrästä. Hintaan vaikuttaa olennaisesti pankin marginaali. Oma asuntolaina on yleensä taloyhtiölainaa joustavampi. Sen laina-aika on yleensä pidempi, jolloin kuukausierät jäävät pienemmiksi. Oman lainan voi saada myös neuvoteltua edullisemmalla marginaalilla, ja sen ehtoja on helpompi muuttaa kuin taloyhtiön lainaehtoja.

Hankeosuussuoritus on kertasuoritus, jolla osakas voi maksaa osuutensa tulevasta remontista jo ennen kuin taloyhtiö on ottanut lainaa. Hankesuoritukset pienentävät yhtiökokouksen hallitukselle myöntämää lainannostovaltuutta.

TALOYHTIÖN OMAISUUDEN MYYMINEN Remontti voidaan rahoittaa myös myymällä taloyhtiön omaisuutta, kuten asuntoja, liiketiloja, rakennusoikeutta tai maata. Saadut tulot voidaan käyttää sellaisenaan korjauskulujen kattamiseen.

KÄÄNTEINEN ASUNTOLAINA Käänteisessä asuntolainassa lainaa saa vastineeksi omistusasunnon tietyn osuuden panttaamisesta pankille. Asiakas saa jäädä kotiinsa asumaan, ja laina-aikana maksetaan vain korkoja. Itse velka maksetaan yleensä laina-ajan päätyttyä asunnon myyntituloilla tai muutoin.

YHTEISKUNNAN AVUSTUKSET Yhteiskunnallisilla avustuksilla voidaan rahoittaa esimerkiksi hissiremontti, kun taloon rakennetaan kokonaan uusi hissi. Avustusta voi saada myös liikkumisesteiden poistamiseen. ARA myöntää peruskorjausten käynnistysavustuksia vuosittain toista sataa miljoonaa euroa. Taloyhtiön kannattaa selvittää saatavissa olevat avustukset, sillä ilmaista rahaa ei kannata jättää käyttämättä.

Ilma ista rah aa ei kan nata jättää käy ttäm ättä


REMONTTIRAHOITUKSEN MUISTILISTA: VARAUDU

remonttikuluihin etukäteen

SELVITÄ

korjaushankkeen rahoituksen keinot ja mahdollisuudet

HUOMIOI

osakkaiden erilaiset rahoitusmahdollisuudet

TARKISTA

yhtiöjärjestyksestä taloyhtiön vastikeperusteet

PYYDÄ

lainatarjous useasta pankista

HAE

            avustusta ARA:lta tai kunnalta

NORDEAN PÄÄKAUPUNKISEUDUN TALOYHTIÖYKSIKÖN JOHTAJA JAANA BÄCKROOS:

MYÖS TALOYHTIÖLAINAAN ON TULLUT JOUSTOJA Nordea Pankin tarjoama Taloyhtiölaina on helppo tapa huolehtia remonttirahoituksesta. Taloyhtiölaina koostuu remontin aikaisesta remonttitilistä ja remontin jälkeisestä remonttilainasta.

tilanteeseen, mutta asunnossa halutaan jatkaa asumista, on hyvänä vaihtoehtona Nordea Pankin tarjoama Asuntojousto. Siinä maksetaan vain korkoja ja lyhentämisen voi siirtää eteenpäin sopivampaan ajankohtaan.

Remonttitiliin liitetään hankkeen suuruinen limiitti, minkä kautta taloyhtiön remontinaikainen rahoitus ja rahaliikenne sujuvat helposti ja joustavasti ilman erillisiä lainan osanostoja ja niihin liittyviä osanostokuluja.

Koska elämme hyvin poikkeuksellista aikaa korkotasojen suhteen, on hyvä suojautua mahdollisilta koron nousuilta silloin, kun se on edullisinta. Tarjoammekin juuri nyt korkosuojausta niin taloyhtiölainoille kuin henkilökohtaisillekin lainoille. Korkosuojausvaihtoehtoja on useita, mutta suosituimpia ovat korkoputki ja korkokatto.

Remonttitilissä korkoa maksetaan vain toteutuneiden remonttikustannusten mukaisesti, kun taas tavallisessa lainassa korollinen pääoma kasvaa nostosuunnitelman mukaisesti riippumatta remontin edistymisestä. Remonttitilille voi kätevästi maksaa ennenaikaiset osakassuoritukset ennen remonttitilin muutosta pitkäaikaiseksi lainaksi.

Osakkaiden maksamien yhtiölainojen osuuksien maksamisen jälkeen loput rahoituksesta muutetaan pitkäaikaiseksi lainaksi. Laina-aika voi olla tällä hetkellä jopa 25 vuotta.

Nordea Pankki tarjoaa myös henkilökohtaisia asuntolainoja peruskorjauksiin, mitkä räätälöidään kunkin asiakkaan mukaan. Mikäli yhtiölainan lyhennyksillä on liian suuri vaikutus asiakkaan kuukausittaiseen taloudelliseen

Olemme mielellämme mukana taloyhtiöiden yhtiö- ja asukaskokouksissa kertomassa eri rahoitusvaihtoehdoista. Jaana Bäckroos, yksikönjohtaja Nordea, pääkaupunkiseudun Taloyhtiöyksikkö

 



7


SUOMEN SÄHKÖHUOLTO OY HUOLEHTII VIRRAN KULUSTA

TIMO HEIKKILÄ

Suomen Sähköhuolto Oy tekee sähköurakointia sekä huolto- ja -asennustöitä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Yritys on yksi Hakunilan Huollon sähkökorjaustöiden luottourakoitsijoista.

automaattisesti sitä ei tarjota. Äärettömän harvoin taloyhtiöissä tapahtuu sellaista, että sinne tarvitsisi lähteä keskellä yötä. Moni isännöitsijäkin sanoo, ettei yhden saunavuoron menettäminen ole niin iso asia, että pitäisi tehdä sähkötöitä yöllä, huoltopäällikkö Timo Heikkilä kertoo.

Kiinteistöjen sähköhuollossa Suomen Sähköhuolto panostaa vahvasti sopimusasiakkuuksiin ja takaa laadukkaan, nopean palvelun muun muassa huoltoautojen avulla. Huoltopalveluja on tarjolla niin yksityisille kiinteistöille, taloyhtiöille kuin yrityksillekin.

"Hä lyty sluo ntei set käy nnit ova t säh köp uole lla har vina isia . Voi men nä viik koja ilma n yhtä än häly tystä."

Huoltotöiden osuus yhtiön koko liikevaihdosta on noin 21 prosenttia. Huoltotehtävissä on 13 sähköasentajaa. Hätätapauksissa yhtiö lupaa olla paikalla kahden tunnin sisällä. Hakunilan Huolto käyttää yhtiötä ensisijaisesti huoltotöihin, mutta se on voittanut myös isoja tarjouskilpailuja, joissa on saneerattu kerralla isompia kokonaisuuksia. Tällaisia ovat olleet muun muassa Hakunilan ostoskeskuksen valaistuksen uusiminen ja Harmokuja 6:n porrasvalojen uusiminen. – Varsinaista 24/7-päivystystä emme ole järjestäneet, koska sitä ei ole kukaan tilannut. Isoissa sopimuksissa voi olla vaatimuksena ympärivuorokautinen päivystyspalvelu, mutta

8

TOIMEKSIANNOT TULEVAT USEIN SUORAAN SÄHKÖASENTAJILLE

Hakunilan Huollon toimeksiannot tulevat pääosin kiinteistönhoitajilta, mutta myös huoltopäälliköltä ja isännöitsijöiltä, suoraan sähköasentajille. Sähkömies hoitaa toimeksiannon ja kirjaa sen yhtiön laskutusjärjestelmään huoltoautossa kulkevalla kannettavalla tietokoneella. Hakunilan Huollolla on töiden tilaukseen käytettävissä sähköinen tilausjärjestelmä. Heikkilä tekee selvän eron huoltoasentajan ja urakka-asentajan välille. Urakka-asentajia ei lähetetä huoltokäynnille kuten putkiliikkeissä. Huoltoasentaja on Heikkilän mielestä lähtökohtaisesti hyvä asiakaspalvelija ja haluaa selvittää asioita. Urakka-asentaja tutkii

piirustuksia ja tekee töitä mieluummin omassa rauhassa työsuunnitelman mukaisesti. – Hälytysluonteiset käynnit ovat sähköpuolella harvinaisia. Voi mennä viikkoja ilman yhtään hälytystä. Hälytyskeikasta on kyse silloin, kun vika tai vaurio sähkölaitteessa aiheuttaa vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai eläimille. Hädästä ei ole kyse silloin, jos pistorasiasta ei tule virtaa tai sauna ei lämpiä, Heikkilä summaa. Heikkilä kehuu jo yli 20 vuotta tehtyä yhteistyötä Hakunilan Huollon kanssa, josta toimeksiantoja tulee kymmenkunta viikossa. – Asioiminen on mutkatonta ja helppoa. Hakunilan Huolto on meille hyvin tärkeä kumppani johtuen jo pelkästään pitkästä yhteisestä historiasta, Heikkilä toteaa.

YLEISIMPIÄ VIKOJA

Yleisimpiä korjattavia vikoja ovat Heikkilän mukaan viallinen pääkytkin tai vikaantunut laite, joka laukaisee vikavirtasuojan. Porrasvalojen automaatin vaihtaminen on myös hyvin yleistä. Pääsyy rikkoontumisiin on ikä ja kuluminen, mutta jonkin verran esiintyy myös ilkivaltaa ja vääränlaista käyttöä. Esimerkiksi valokytkintä saatetaan lyödä, jolloin se helposti vaurioituu. Tai autonlämmityskellon ajastinta käännetään vastapäivään, jolloin se menee varmasti rikki.


– On tärkeää muistaa, että vian ilmetessä siitä pitää ilmoittaa huoltoon. Lisävahinkojen syntymisen voi estää valvomalla, ettei kukaan pääse koskettamaan sähkölaitetta ennen sähkömiehen saapumista, Heikkilä painottaa. Tavallisille kuluttajille tarkoitetuille sähkölaitteille ei ole määritelty erityisiä tarkastuksia. Ihmisten olisi silti hyvä katsoa, että sähkölaite ei ole fyysisesti vaurioitunut. Esimerkiksi valaisimen kupu voi olla rikki tai puuttua, pistorasian peitelevy olla vaurioitunut tai liitosjohdossa olla vaurio.

UUSAVUTTOMUUTTA

Heikkilän mukaan nykypäivänä näkee paljon myös uusavuttomuutta. Ei osata vaihtaa lamppua eikä sulaketta, lauennutta vikavirtasuojaa ei osata kytkeä päälle. Hän muistaa eräänkin asukkaan olleen ilman wc:n valoja puoli vuotta, kunnes sähkömies tuli ja painoi

vikavirtasuojan kytkimestä valot päälle. Kaveri siinä sitten taivasteli, että tuonko takia olen pitänyt vessaa puoli vuotta pimeänä. – Kiinteistöjen kunnossapito on oleellinen osa sähköturvallisuutta. Sähkötöitä sekä sähköasennusten ja laitteiden korjaus- ja huoltotöitä saavat lain mukaan tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Suomalainen mies kuitenkin rakastaa itse tekemistä. Lisätään pistorasioita ja rakennellaan erilaisia laittomia ja vaarallisia virityksiä. Tukesin sivuilta saa lisätietoa tulipalojen syttymisvaaroista, Heikkilä muistuttaa. Suomen Sähköhuolto Oy sanoo erottuvansa kilpailijoistaan joustavuudellaan ja nopealiikkeisyydellään. Se johtuu osin matalasta organisaatiosta ja olemattomasta byrokratiasta. Yhtiö on riittävän iso palvellakseen myös loma-aikoina.

Suomen Sähköhuolto Oy PERUSTETTU: 1993 LIIKEVAIHTO: viime vuonna: 7,8 milj. € TYÖNTEKIJÖITÄ: 50 OMISTUS: Laiho Group KOTIPAIKKA: Helsinki PÄTEVYYDET: • Sähköpätevyys 1 • Antenni – ja tietoverkkopätevyys AT • Paloilmoitinliikkeen pätevyys • Lämpökuvauspätevyys LK1 • KNX-sertifiointi • DALI-sertifiointi • SFS ISO 9001-standardiin perustuva laatusuunnitelma.

OUTLET-KYLÄ HAKUNILAN KUPEESEEN

Näkymä Ikean parkkipaikan kulmalta Kehä III:lle O utlet-puistoon päin.

Suomen ensimmäinen Outlet-kylä nousee Porttipuiston kupeeseen. Se tulee Ikeasta katsottuna Kehä III:n toiselle puolelle. Siellä valmistajat myyvät tuotteitaan suoraan ilman välikäsiä brändimyymälöissä alennettuun hintaan. Rakentamisen pitäisi alkaa vielä tämän vuoden puolella. Helsingin Uutiset kertoi ensimmäisten

myymälöiden avaavan ovensa jo ensi vuoden joulumyyntiin. Kylään tavoitellaan 1,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Tontti on melko pieni, mutta sinne kaavaillaan paljon liiketiloja ja autopaikkoja. Lopullinen rakentamispäätös tehdään viimeisten suunnittelukuvien ja laskelmien valmistuttua. Niiden odotettiin valmistuvan vielä lokakuun aikana, mutta pääurakoitsijan kilpailutus on vielä meneillään.

Suurin osa outlet-kylän tiloista on Helsingin Uutisten mukaan jo vuokrattu. Myymälöitä on tulossa 10 000 kerrosneliötä, muutama ravintola ja 3500 neliön suuruinen lasten leikkimaa. Tontilla on rakennusoikeutta 23 000 kerrosneliötä. Suunnitelmassa on varauduttu laajennukseen jo muutaman vuoden kuluttua. Outletkylän on määrä keskittyä muotiin, ulkoiluun ja kodin sisutukseen. Koti- ja ulkomaisia brändimyymälöitä on tulossa 40– 45.

9


UUSI TUPAKKALAKI ASTUI VOIMAAN Kohtuullisena kustannuksena on mediassa olleissa kirjoituksissa mainittu muutama sata euroa. Lähtökohtaisesti muutostyö on taloyhtiön vastuulla, mutta asunnon omistajalla on mahdollisuus tehdä muutostyöt myös omalla kustannuksellaan. Sähkötupakkaa saa kuitenkin edelleenkin polttaa myös sisätiloissa. Tupakointi on suoraan lain nojalla kielletty esimerkiksi rappukäytävissä tai muissa yhtiön hallussa olevissa sisätiloissa. Yhtiö voi kieltää tupakoinnin myös hallitsemillaan ulkoalueilla ilmanottoaukkojen läheisyydessä sekä lasten leikkialueella passiivisen tupakoinnin estämiseksi. Tällaiset kiellot on voitu aiemminkin antaa yhtiön päätöksellä. Yhtiö voi kieltää tupakoinnin myös yhteisillä tuuletusparvekkeilla.

VALVIRASSA VIELÄ MIETITÄÄN

Uusi tupakkalaki antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille ja muille ulkoalueille, kuten terasseille. Vantaalle ei ole vielä jätetty hakemuksia, koska parveketupakointia koskeva sääntely astuu voimaan vasta 1.1.2017. Uusi laki ei kiellä tupakointia parvekkeella tai asunnon ulkoalueilla, mutta taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa esimerkiksi juuri parvekkeille. Isännöintiliiton kannan mukaan kiellosta pitäisi päättää ensin yhtiökokouksessa. Yksinkertaisen enemmistön pitäisi riittää. Isännöintiliitto sanoo Kotitalo-lehdessä toivovansa menettelyn olevan niin selkeä, ettei kynnys tupakointikiellon totuttamiseksi kasva eikä kieltojen valvonta ja riitojen selvittely veisi liikaa isännöitsijöiden aikaa. Uuden lain mukaan kunnan viranomainen voi määrätä tupakointikiellon, jos savua voi rakenteiden ja muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua esimerkiksi parvekkeelta toiselle. Savun kulkeutuminen riittää kiellon määräämiseen eikä terveyshaittaa tarvitse osoittaa. Kieltopäätös suositellaan hankkimaan kerralla

kaikille rakenteeltaan samankaltaisille huoneistoille, riippumatta siitä polttaako nykyinen asukas vai ei. Näin vältytään uusien päätösten tehtailulta, jos asuntoon muuttaakin jossain vaiheessa tupakoitsija. Parveketupakointikieltoa ei voi määrätä vanhoihin taloyhtiöihin, joissa asukkailla on voimassa oleva vuokrasopimus. Sen sijaan uusiin vuokrasopimuksiin kielto voidaan sisällyttää.

PELKKÄ TAHTOTILA KIELLOLLE EI RIITÄ

Kun tupakointikielto halutaan saada koskemaan huoneiston sisätilaa, kieltoa ei voi hakea pelkästään tupakointia vastustavien tahtotilan perusteella. Yhtiön pitää ensin selvittää, voidaanko rakenteita muuttamalla estää savun kulkeutuminen muihin tiloihin. Jos se ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin, kieltoa voidaan hakea.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa Valvirassa mietitään vielä ohjeita, millä perusteella tupakointikielto taloyhtiöissä voitaisiin langettaa: mitkä ovat riittävät perusteet kiellon asettamiseen, minkälaisella hakemuksella voidaan mennä eteenpäin ja kuinka suurella asukkaiden enemmistöllä taloyhtiöt voisivat lähteä kieltoa hakemaan. Ennen kiellon hakemista taloyhtiön olisi kuultava myös tupakoitsijoita, joita haettava kielto koskisi. Vantaan kaupungin terveydensuojelutarkastaja Heli Sepposen mukaan terveystarkastajat eivät nykytietämyksen mukaan tule paikan päälle tilannetta toteamaan, vaan ratkaisut tehdään asiakirjojen perusteella. Hallintolain mukaan kunnan päätöksestä on myös mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa. Sama koskee uhkasakon täytäntöönpanoa. Tupakoitsijoilla on siis käytettävissään monia keinoja ennen kuin tupakointikielto pätee käytännössä. Kiellon noudattamista tehostamaan kunta voi määrätä uhkasakon. Sen suuruudesta ei vielä syyskuussa ollut Vantaan kaupungilla tarkkaa tietoa.

MUITA RAJOITUKSIA • Savukkeista, kääretupakasta ja sähkösavukkeiden nesteistä kielletään kaikki tunnusomaiset tuoksut ja maut, kuten vanilja ja mentoli. Kielto astuu voimaan vasta 2020. • Nikotiinipitoiset sähkösavukkeet tulevat Suomen markkinoille saman sääntelyn piiriin muiden savukkeiden kanssa. • Autossa tupakointi on kielletty, jos kyydissä on alle 15-vuotiaita.

10

• Tupakkatuotteiden ja sähkösavukkeiden nikotiin nesteiden tuonnille ETA-maiden ulkopuolelta tulee 24 tunnin aikaraja. • Matkustajatuonnin enimmäismääräksi säädetään yksi kilo savuttomia tupakkatuotteita. • Tupakkapakkauksissa on oltava suomen- ja ruotsinkielisten varoitustekstien lisäksi kuvalliset varoitukset terveyshaitoista, tupakansavun haitallisuutta koskeva tiedotusviesti sekä tupakoinnin lopettamista koskevia tietoja.

• Uusi laki panee täytäntöön EU:n tupakkatuotedirektiivin. Osa lakimuutoksista perustuu Suomen omaan harkintaan ja lainsäädäntötarpeisiin


ILMALÄMPÖPUMPPU VIILENTÄÄ KERROSTALOSSAKIN Ilmalämpöpumppuja oli viime vuoden loppuun mennessä myyty Suomessa jo yli 600 000 kappaletta. Yhä useammin niitä asennetaan myös kerrostaloihin ilmaa viilentämään. Laitteiston asentamiseen vaaditaan taloyhtiön lupa. Taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtaja Jukka Viinanen hankki ilmalämpöpumput kerrostalohuoneistoihinsa Tikkurilaan. Jukka Viinasella on samassa taloyhtiössä As Oy Vehkapolulla kaksi huoneistoa, joista toinen sijaitsee ylimmässä kerroksessa. Varsinkin kauniina kesäpäivinä siellä oli välillä sietämättömän kuuma. – Pahimmillaan lämpötila oli ylimmän kerroksen huoneistossa varmaan jo lähempänä 40 astetta. Ei sellaisessa pysty edes nukkumaan, Viinanen muistelee. Viinanen haki hallitukselta lupaa ilmalämpöpumpun asennukseen, ja se hyväksyttiin äänin 3-2. Toshiba-merkkisen ilmalämpöpumpun ulko- ja sisäyksikkö ovat markkinoiden hiljaisimpia. Laite maksoi asennuksineen vain vajaat 1 500 euroa. – Nyt huoneistojen ilman voi viilentää kesälläkin nukkumiseen sopivaksi. En käytä laitetta läheskään joka päivä enkä välttämättä edes joka viikko. Sähköäkin se vie niin vähän, ettei sitä sähkölaskussa edes huomaa, Viinanen sanoo. Ilmalämpöpumppu vie sähköä enimmillään yhden kilowatin. Se on sähkönkulutuksen kannalta sama asia, kuin jos huoneistossa olisi yksi lieden keittolevy päällä. Tyypillisen omakotitalon jäähdytykseenkään ei kulu kuin 20–30 euroa kuumimpinakaan kesinä. Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry kertoo Kiinteistöposti-lehdessä, ettei ilmalämpöpumppujen melu- tai tärinäongelmista ole kantautunut tietoa. Yksiköiden asennuksissa käytetään kumivaimentimia, jotta vältytään runkotärinältä. Asianmukaisesti asennetusta laitteesta ei juuri ääntä kuulu. Kaupunkien keskustoissa ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä koskevat julkisivumääräykset.

Kerrostalossa ulkoyksikön voi sijoittaa parvekkeelle lähelle lattiatasoa, jolloin se ei näy ulospäin. Näin on tehty Viinasellakin. Tosin toiseen asuntoon ulkoyksikkö kiinnitettiin seinään. – Vantaan kaupungilta ei tarvitse kysyä erikseen lupaa, ellei paikka ole kaupunkikuvallisesti merkittävä. Silloin asia olisi hyvä selvittää, jos asennuksia tehdään suuressa mitassa. Tähän mennessä ilmalämpöpumppujen asennustöitä ei kuitenkaan ole Vantaalla luvitettu, rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki toteaa.

TALOYHTIÖN LUPA TARVITAAN

Ennen asennusta on tehtävä kuitenkin sopimus taloyhtiön kanssa. Taloyhtiö voi kieltää asennuksen ilman perusteluja, koska muutos ulottuu asunnon ulkopuolelle. Taloyhtiö ei kuitenkaan voi kieltää ilmalämpöpumpun asentamista, jos lupa on myönnetty jo jollekin osakkaalle. Asentaminen vaatii taloyhtiön valvonnan ja tarvittaessa äänentasomittauksen. Ulkoyksikkö saa tuottaa ääntä enintään 40 desibeliä kun parvekelasit ovat auki. Laitetta ei välttämättä tarvitse pitää päällä yöllä, jos asunto on valmiiksi viilennetty auringon laskiessa. Yön aikana lämpötila ei ehdi nousta kovin korkeaksi.

Viinasen asunnossa on kolme huonetta ja keittiö. Neliöitä on 73. Yksi ilmalämpöpumppu riittää hyvin viilentämään koko huoneiston. – Ihmettelen, miksi muut eivät ole tällaista hankkineet. Ei se mikään mahdoton investointi ole. Yläkerran asukkaita käy kyllä sääliksi, kesällä asunnot ovat aikamoisia pätsejä. Ehkä ihmiset eivät sitten vain tiedosta kuinka yksinkertaisesta asiasta on kyse, Viinanen ihmettelee. Ilmalämpöpumppuja ostetaan ensisijaisesti lämmittämistarkoitukseen. Kerrostaloissa tällainen käyttö voi kuitenkin sekoittaa keskuslämmitysjärjestelmän.

TOIMII KUIN JÄÄKAAPPI

Ilmalämpöpumppu on laitteisto, jolla siirretään lämpöenergiaa ulko- ja sisäyksikön avulla. Sisätilan lämpötilaa säädellään siirtämällä lämpöä ulkoilmasta sisäilmaan ja tarvittaessa päinvastoin sisäilman jäähdyttämiseksi. Toimintaperiaate on samanlainen kuin jääkaapilla. Sisäyksikköä ohjataan kaukosäätimellä, jossa on eri puhallustehoja sekä haluttu puhalluslämpötila. Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös kosteuden poistamiseen. Laite on melko yksinkertainen huoltaa itse, mutta asiasta voi sopia myös laitetoimittajan kanssa.

Alun perin Viinasen ilmalämpöpumppujen kondenssivesi johdettiin parvekkeen lattialle, josta se poistui samaa tietä kuin sadevedetkin. Viinanen määrättiin kuitenkin huolehtimaan siitä, että kondenssivesi johdetaan talon viemärijärjestelmään. Niinpä poistoputki johtaa nyt kanisteriin, jonka Viinanen tyhjentää viemäriin sen täytyttyä. Kondenssivettä syntyy loppujen lopuksi kovin vähän, yön aikana viitisen litraa.

11


ORITIELLE HANKITTIIN HEVONEN

YHTEYSTIEDOT Hakunilan Huolto Oy Kannuskuja 2, 01200 Vantaa www.hakunilanhuolto.fi VAIHDE JA ASIAKASPALVELU Avaimet, saunavuorot, autopaikat

0207 792 300

VIKAILMOITUKSET

0207 792 300

PÄIVYSTYS HÄTÄTAPAUKSISSA TOIMISTOAJAN JÄLKEEN

040 8256 433

TOIMITUSJOHTAJA Kaija Niemi

0207 792 301

TOIMITUSJOHTAJAN SIHTEERI Tuula Karhunen

0207 792 306

TEKNINEN ISÄNNÖINTI, VARATOIMITUSJOHTAJA Pekka Myllylä

0207 792 308

ISÄNNÖITSIJÄT: Ulla Haikonen Hanna Latvala Ari Rauske Heikki Säilä Birgitta Vesa-Lehtinen

0207 792 305 0207 792 303 0207 792 330 0400 401 858 0207 792 302

KIINTEISTÖSIHTEERIT: Tuula Karhunen Susanna Laiho Marita Leino

0207 792 306 0207 792 314 0207 792 307

KIRJANPITO, LASKUTUS Keskus yhdistää taloyhtiön mukaan oikealle henkilölle

0207 792 300

HUOLTOPÄÄLLIKKÖ Petteri Niemeläinen

0207 792 309

SIIVOUSTYÖNJOHTAJA Marjut Jokinen

0207 792 315

MAANANTAISIN TIISTAISTA TORSTAIHIN PERJANTAISIN

klo 08.30–17.30 klo 08.30–16.00 klo 08.30–15.00

VINKKEJÄ TALVEEN! • Tuuleta nopeasti, älä jätä ovia ja ikkunoita auki pitkäksi aikaa. Aseta termostaatti nollan tai lumihiutaleen kohdalle tuuletuksen ajaksi. • Älä pidä porraskäytävän ulko-ovea turhaan auki, termostaatti voi jäätyä. • Potki ulko-oven ja kynnyksen väliin pakkautunut lumi pois ettei ovi jää raolleen. • Vie polkupyörät talveksi niille varattuihin säilytystiloihin. • Pidä lumen läjityspaikka vapaana ja vie kukkalaatikot ym. tilapäisrakennelmat talveksi pois, etteivät ne jää lumimassojen ja lumiauran alle.

12

Oritie 4:n päätyseinään valmistui elokuussa koko seinän kokoinen hevosaiheinen muraalimaalaus. Luomus syntyi taiteilija Salla Ikosen maalaamana noin viikossa. Asunto Oy Oripuiston Oritien päädyssä sijaitsevassa talossa on ollut maalaus talon rakentamisesta alkaen. Huoltomaalauksen johdosta alkuperäinen puuaiheinen maalaus poistui. Sen jälkeen yhtiön päätti teettää uuden maalauksen, jonka aiheena oli Hakunilan luonto, elämä ja hevoset. Tämäkin maalaus katosi huoltomaalauksen tieltä. – Koska taloyhtiön imagoon on tavallaan kuulunut päätymaalaus, hallitus pohti viime vuonna jälleen erilaisia maalausvaihtoehtoja. Samaan aikaan ilmestyi lehtiartikkeleita taiteilija Salla Ikosen maalaamista seinämaalauksista eli muraaleista. Ikoseen otettiin yhteyttä ja häntä pyydettiin lähettämään tietoja referensseistään sekä laatimaan erilaisia malleja, joiden aiheena olisi hevonen. Samalla pyydettiin myös selvitys maalaustyön kustannuksista, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Muinonen kertoo. Hallitus asetti keskeiseksi tavoitteeksi hankkia mahdollisimman hyvän hevoskuvan. Kun kaikki taloyhtiön hallituksen esittämät toiveet tuntuivat kulkevan oikeaan suuntaan, työ päätettiin tilata Ikoselta. Maalauksesta keskusteltiin Tikkurila Oyj:n kanssa, joka tuli vastaan maalien hankinnassa. Pekkaniska Oy:ltä saatiin edullinen tarjous nosturista. Vantaan kaupungin suunnalta saatiin maalauksesta erittäin myönteinen kannanotto. Kaupungin mukaan muuraaleilla vaikutetaan myönteisesti kaupunkikuvaan ja imagoon. Maalauksen kokonaiskulut olivat joitakin tuhansia euroja. Kustannukset pitivät sisällään myös huoltomaalauselementin, sillä yhtiön olisi pitänyt joka tapauksessa maalauttaa kivijalka sekä tehdä muuta pientä paikkamaalausta. – Hallituksessa päätös syntyi aikanaan helposti ja hankinta budjetoitiin. Koska jotkut asukkaat kuitenkin vastustivat maalauksen tekemistä, päätettiin hankinta viedä avoimesti myös ylimääräisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Tässä kokouksessa hallituksen hankintapäätös sai tuen. – Hevosemme on saanut aikaan iloista ja vakavaakin keskustelua. Maalausta on käyty kovasti katsomassa ja kuvaamassa. Likipitäen kaikki ihmiset ovat pitäneet maalausta taiteellisesti hyvin onnistuneena ja teemaltaan hyvänä. Asuntoyhtiömme on saanut paljon mukavaa huomiota ja kiitosta, Muinonen toteaa. 

Huoltovinkki 2/2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you