__MAIN_TEXT__

Page 1

Humu sanoma

#3

Humu

1


KYSYMYS/VASTAUS

Asiantuntijat vastaavat Humu sanoman edellisessä numerossa esitettyihin kysymyksiin. Mitä Eero Järnefelt koki Saimi vaimonsa kanssa Kolin Pirunkirkossa. He kun jättivät sen seinälle niin kauniin runon.

R

unon kirjoittamiseen johtanutta innostuksen lähdettä on selkeästi pohdittu sekä taide- että historiapiireissä. Kysyimme asiaa useammalta asiantuntijalta, mutta vastausta emme onnistuneet löytämään. Tässä pirunkirkon kallioon kirjoitettu runo, niille lukijoille, jotka eivät ole siitä vielä nähneet:

”Yksi salaisuus, yksi henki / yksi onni kumpaisenki / on kirkko tämä / sen pyhyyttä muistelemma aina”. TOIMITUS

Mistä hämmennys johtuu?

I

hminen hämmentyy usein tilanteissa, joissa ei ole valmistautunut kaikkeen kohtaamaansa. Kun pieni lapsi joutuu yksin uuteen tilanteeseen hämmennys voi kasvaa suureksi ja toiminta on tällöin vaikeampaa. Jos lapsi voi tutkia samaa tilannetta yhdessä

turvallisen aikuisen kanssa, hämmennystä ei välttämättä synny tai uteliaisuus nousee suuremmaksi ja estää liian suuren hämmennyksen nousemisen. Ulkoisten tekijöiden lisäksi sisäiset, keskenään ristiriidassa olevat tunteet tai ajatukset, voivat aiheuttaa hämmennystä. Myös omien vakiintuneiden ajattelumallien rikkoontuminen voi aiheuttaa hämmennystä.

HANNA AHONEN Psykologi

Mihin kysymykseen haluaisit vastauksen?

JAAKKO LAITINEN:

kaikkeuden ja tietoisuuden ole- OSKARI INKINEN: musta yrittäen ratkaista niiden Koira katsoo autoa eikä voi kos- salaisuuksia. Mitä tapahtuu kuoleman jälkaan ymmärtää auton toiminkeen? Tuleeko ihmisellä kuitentaperiaatteita saati rakentaa kin samalla lailla seinä vastaan omaa autoa. Koiralla on kuiten- kuin koiralla? Vai onko ihmisen kin tietoisuus, se on kaikille koi- tietoisuus niin luova ja omia raran kanssa peuhanneille selvä. jojaan rikkova systeemi että se Vastaukset kysymyksiin seuraavasIhmisellä on myös tietoisuus voisi ymmärtää vaikka vuosimilsa Humu sanoman numerossa. ja se tarkastelee sillä maailman- joonien kuluttua ”kaiken”? 2

Humu


JUTTU

tisoinnista”, Jo’ Buddy pohtii eikä allekirjoita bluesiin surumielistä leimaa. Jo’Buddy tähdittää ”Minulle musiikki yleensäensimmäistä kin edustaa jonkinlaista valoa ja iloa”. Humu-bluesia Viime vuonna 30-vuotis taiteilijajuhlia viettänyt Jo’ Buddy tunnetaan kovasta työstä ja Jo’ Buddyn blues on alkukantaista, rajua ja samalla hurjasta keikkatahdista. Vuoherkkää. Se elää jatkuvassa uudistumistilassa eikä desta toiseen korkealla enersuostu kahliutumaan tiukkoihin genremääritelmiin. giatasolla operoivan muusikon jaksamista on pakko ihmeTEKSTI JAAKKO RYYNÄNEN tellä. KUVA JYRKI KALLIO ”Pidän huolta itsestäni. Jos en pääse tasaisin väliajoin lenkille, se näkyy heti keikan tasossa”, toteaa Jo’ Buddy. o’ Buddy on ehtinyt innoit- rallaan rytmiä, sooloa ja bas”Toisaalta jos keikoista on taa monia kansainvälisesti soa. Miehen kivijalka löytyy vähän taukoa, menen vetämerkittäviä artisteja. MieUSA:n syvän etelän bluesista mään biisejä asematunneliin hen originelleja kitarasoundeja gospelista, mutta jatkuvasti muutamaksi tunniksi ja heti ja on jäljitelty maailmalla jo uudistuvan Joeyn kappaleissa helpottaa”, mies naurahtaa. vuosia, ja hänen kappaleitaan kuuluu vahvoja vaikutteita esiMiksi Jo’ Buddya kannattaa esittävät ja levyttävät tänään merkiksi soulista, jazzista, zytulla kuuntelemaan Humualansa huiput Euroopasta decosta sekä Jamaikan ska ja bluesiin? Pohjois-Amerikkaan, aina rocksteady musiikista. ”Minulla on kerrottavana New Orleansia myöten. ”Toki blues on se peruspala oma tarina, jota kukaan muu Humu-bluesissa soolona tässä palapelissä. En kuitenei ole kertonut. Se on kai täresiintyvä Jo’ Buddy laulaa siekaan ole mikään vannoutunut keintä musiikissa”, kuuluu nalukkaasti, soittaen samanaikai- bluesmies ja välillä tuntuu, etpakka vastaus.• sesti matalalle viritetyllä kitatä koko termi kärsii yliroman-

J

Humu

3


JUTTU

tuonut albumi toisensa jälkeen uusia virkistäviä Savobluesin lipunkantaja tuulia suomibluesin kokonaiskuvaan. Faarao Pirttikangas Harvoin lainakappajuhlii uutta leita levyttäneen Pirttikankaan tuleva levy levyä Humu-klubilla Ei kukaan korvaa äitiä koostuu poikkeuksellisesti vanhoista blues- ja Faarao Pirttikankaan tulevalla levyllä tarinoidaan äidittömyyden gospelhelmistä. Kakstuskasta ja varpaisjärveläsen Jumisen raitin lohduttomuudesta. päisen Nartun käsittelyssä hetkittäin jopa noise- ja punkpiirteitä lähentelevien kappaleiTEKSTI JAAKKO RYYNÄNEN KUVA JOHANNA HAVIMÄKI den tarinat on istutettu suomalaiseen mielenmaisemaan sopiviksi. Esimerkiksi John HooSavosta ja bluesista on aaraon uusi kokoonpano kerin Dimples kuulhankala puhua yhtä aikaa Kakspäinen Narttu on rutiin elokuussa ilmestyneellä jointa Pirttikangasta tähän mainitsematta Pirttikankaan sinkkujulkaisulla muodossa nimeä, joten mies on luonnolmennessä. JouhikkoshamaaSiwan kassit ja Tommy Johnlinen valinta ensimmäisen Hu- sonin Big Road Bluesiin pohni Pekko Käpin ja musiikin mu-bluesin aloittajaksi. Faaramoniottelija Juhana Nyrhijautuva Jumisen raitti on on viisitoista vuotta kestänyt sen kanssa muodostettu trio muistelma Pirttikankaan kolevytysura Cosmo Jones Beat paahtaa siloittelemattomalla tikylästä Varpaisjärveltä.• Machinen ja Kuhmalahden soundilla rämäpäisiä tulkintoNubialaisten keulakuvana on ja juurimusiikin klassikoista.

F 4

Humu


KEIKALLA*

Suuren maailman suurilla teillä kytee hunajainen testosteronipommi

O

voita; paksua, kovaa ja n hämmentävähän kyynelistä suolaisvää aloittaa illan Jaakko Laitisen ja Väärän Rahan ta. Namia. keikka biljardikentällisessä on viisi miestä, Jaakko Laitisen itsensä salilta. Tarkoitukseni on lähes eleetön, olavivirtaviettää laatuaikaa epäeikä kakkoskentällistä tarvita. mainen ja punaposkinen mukavuusalueellani ja pönötys, on eleistä sumaksimoida euforia siirloisin. Nuori mies seisoo ryttäessä takaisin omalTEKSTI JA KUVA SARI HAKALA vakavana iskelmän edesle mukavuusalueelle, sä ja takana, mutta silJaakko Laitisen ja Väämäkulmassa vilkkuu aurän Rahan keikalle Panrinkoinen valo. Ja muu nuhuoneelle. ne biljardinjuojat, on ympärilpumppu komppaa. Kaikesta Vaitonaiset miehet kulautläni 143 miestä. Testosteroninäkee ja kuulee, että nämä televat kaljojaan ja kalautteletasot ovat kohdallaan. Kahvin miehet ovat soittaneet yhvat pallojaan. Kolmelta taso on alhainen ja sen saa dessä ja paljon. En ehkä tiedä screeniltä kohoaa valtavan annostella itsenäisesti termitä komppaaminen tarkoitisoja jääkiekkoilijoita, jotka moskannusta. Nyt on todella taa, mutta tiedän milloin asiat ansaitsevat hikisinä ja päästä epämukava olla. ovat kohdallaan. Tiedän mitä varpaisiin topattuina leipäänMarssin aika äkkiä ulos satarkoittaa itku, nauru, humala, sä. Tarkistan heti, että se talilta ja tasajalkaa Pannuhuoilo ja kaipuu. Ja tanssi. pahtuu lyömällä 25,4 mm pak- neelle, kuullakseni soundcheAamulla tiedän miltä tunsua, halkaisijaltaan 76,2 mm:n kin lämpöisen luikertelun kortuu herätä bäkkärin olut tyykumilätkää. Ihmeellistä. vakäytävääni. nyn alla. Korkkaamattomana Lasken varovasti 35 miestä onneksi. Kuuntelen vähän + 6 jääkiekkojoukkuetta. Olen aakko Laitisen ja Väärän ainoa nainen. JääkiekkojoukRahan kentällisessä on viisi Olavi Virtaa ja annan senkin viedä. • kueessa on yhdessä kentällimiestä, eikä kakkoskentälsessä kuusi pelaajaa ja kentällistä tarvita. Tämä pesee jäkiklisiä joukkueessa on ainakin sen ja biljardin. Meininki on kolme. Yhdessä joukkueessa *KEIKALLA on pysyvästi ulkovaltimoverisen miesromantmusiikillinen tapa olla läsnä. on siis ainakin 18 miestä ja tinen. Slaavilaislappilaisessa tämä x 3 = 54. Kun näitä joukmiesmelankoliassaan rasvaikueita on kuusi ja siihen lisäksi nenkin, mutta rasva on aitoa

J

Humu

5


JUTTU

Levyjä vailla kotia

Halpeneva elektroniikka on tuonut studioteknologian jokaisen ulottuville. Hieno len mehomma, mutta asialla on musta puolensa. nossa kei-

kalle. Klubin ovella portsari toivottaa tervetulleeksi ja ojentaa bändinsä cd-levyn. Kiitos, kiitos. Aiemmin, sound checkissa, äänimies jo luovuttikin omansa. Setin jälkeen sujauttaa baarimikko kaljan kylkiäisenä cd:n ja ennen valomerkkiä ehtii pari yleisön edustajaa nakata omat hopeanväriset hengentuotteensa, evästyksenään toiveita. Ehtisinkö jossain vaiheessa kuunnella ja antaa palautetta? Ehkä tästä löytyisi soitettavaa radiossa… Halpeneva elektroniikka on tuonut studioteknologian jokaisen ulottuville. Hieno homma, mutta asialla on musta puolensa. Kun ennen oli rima korkealla ja levy-yhtiön portinvartija mietti tarkkaan satsauksiaan, voi nykyisin melkein kuka tahansa äänittää ja monistaa oman kiekon. Samalla levynteosta on tul6

Humu

TEKSTI ESA KULONIEMI KUVA SARI HAKALA

lut arkipäiväistä. Ja minne kaikki julkaisut joutuvat? Nytkin illan saldoni on viisi cd:tä. Kiäntelen ja viäntelen ammattimaisesti valmistettuja muovikantisia, joista muutama on ihan kelmutettukin. Pari on pahvitaskuissa, yksi hyvälaatuinen, tehdasvalmisteinen cdr. Bluesissa perinteen hallinta ja sen saattaminen tässä ajassa toimivaksi yhdisteeksi on haastava rasti. Siksi toivon löytäväni läjästä hengen paloa, persoonaa, omaa otetta. Otankin välittömään kuunteluun levyn, jolla esitetään omia biisejä suomeksi. Bändissä on hyvä komppipari ja soolokitaristi. Laulaja karhentaa ääntään ”bluesmaisem-

maksi”, mikä luo äja ö- vokaalivoittoisiin teksteihin röhkivän tunnelman. Se, ja perseilypainotteiset sanoitukset tappavat pian kuunteluintensiteetin. Vähemmän kiinnostavien pinoon päätyy myös kaksi cover-versioista koostuvaa kakkua. Toisessa versioidaan Stevie Ray Vaughanin ja Fabulous Thunderbirdsin ohjelmistoa. Yksi omakin biisi on, näkyy olevan kitaristin sävellys ja nimeltään Tribute To Stevie Ray. Toinen sisältää tulkintoja bluesklassikoista. Mutta miksi haluaisin kuunnella niitä, kun tarjolla on Muddy Watersin ja Howlin’ Wolfin alkuperäisesitykset? En keksi selitystä. Keksitkö sinä? Viimeiset kaksi eivät edusta bluesia ollenkaan, vaan toinen on hard- ja toinen bilerockia. Mutta huomenna on taas uusi keikka ja uusi kaupunki. Ja kenties uusi cd-satsi. Ehkä silloin tärppää… •


ARVIOT

RISTO 16.8. Pannuhuone Keikoillaan Risto antautuu musiikkinsa vietäväksi ja operoi soitimiensa takana kuin toiseen maailmaan uppoutuneen voodoorituaalin ylipappi. Mies tuntuu välillä sympaattisen ujolle, mutta muutos syntetisaattoreitaan hakkaavaan rock’n’roll sekopäähän tapahtuu sekunnin murto-osassa. Soolona esiintynyt Risto soitti yli tunnin setissään pitkälti kaikki kappaleet, joita paikalle saapunut yleisö, reunapöydän covereita kinunnutta herrasseuruetta lukuun ottamatta, oli tullut kuuntelemaan. JAAKKO RYYNÄNEN

SHIVAN DRAGN 12.9 Pannuhuone Kovatasoisia artisteja Kuopioon houkuttelevalla Gramofon klubilla oli tällä kertaa vuorossa ex-Rubik Artturi Tairan uusi kokoonpano Shivan Dragn. Edelleenkin on pakko kehua Tairan upeaa lauluääntä ja etenkin aivan omalle tasolle yltävää livekarismaa. Pääasiassa syntikoilla ja tietokoneilla luodut kappaleet olivat vahvoja ja mielenkiintoisia setin alusta loppuun, jos

kohta joukosta erottui muutama selkeä helmi. Projektorilla ja valoilla vahvasti visualisoitu keikka nosti tunnelman Pannuhuoneen pimeällä terassilla korkealle. JAAKKO RYYNÄNEN

KUVA: KIMMO TÖRMÄNEN

Toimituskunnan pika-arviot. Melkein kaikesta.

PATSAAT KUOLEVAT Kuopiolaisen Sasu Kermanin ohjaama Patsaat kuolevat -elokuva ansaitsee tähtensä tällä palstalla, jossa tähtiä ei jaella. Usean vuoden yritys tehdä ja tuottaa elokuva kotiseutuvoimin on onnistunut. Elokuva ei niinkään. Lyhykäisyydessään juonta voi kuvailla niin, että patsastehtaalla ja tarinan päähenkilöiden synkässä ja takaumia pursuavassa yksityiselämässä, on läpi elokuvan tapahtumaisillaan jotakin, mutta oikeastaan mitään ei lopulta tapahdu. Katharsista ei tule. Sen soisi tulevan, niin paljon sitä

BEFORE CINEMA

TO

VUOSISADAT

E

nsin mun etusormi osoittelee muusikot: Holopaisen Tero kitarassa sekä Janne Storm, electronics ja percussiot. Säestivät ruotsalaisen mykkäfilmin vuodelta 1922, Häxan, ”Noita”. Antaisin vaikka mun keskisor-

SARI HAKALA

met Häxanin teemoille: tarinat noituuden harjoittamisesta ja noitien kuulustelumenetelmät. Voi, pakko tarttua mun vasen nimetön, kun vain muistelen sitä naisten kohtelua. Aih, mun pikkurilli nipisti mua kämmenlihaan. Muistanhan mainita, miten mainiosti Jannen ja Teron musisointi sulautui Häxanin noituuskuvastoon. Lopuksi peukut pystyyn Paul Staufenbielille ja Kuvakukolle. Kulttuurinäyttämön 75-vuotispäiväksi klassikot Tuulen viemää ja Tarzanin poika sekä runsassisältöinen arkistotimantti Häxan.• MATTI RIIKONEN

Humu

7

MATIN MAAILMA

KUVA DFI/A R KIS

NOITUUDEN

annetaan odottaa. Siinä välissä juodaan paljon erilaisia alkoholijuomia ja ollaan selvittämäisillään sukupolvesta toiseen kertautuvaa ihmissuhdeahdistusta. Kerronta on sinnikkään monitasoista ja harhailevaa. Kuin ylisuuri kermakaakku tuplatäytteineen. Ensimmäisen kymmenminuuttisen jälkeen masu on pullollaan ja ihastus aitoa, mutta ohjaajaleipuri vain jatkaa vatkaamistaan. On selvää että materiaalista on jäänyt iso osa leikkauspöydälle. Neljässä vuodessa, jonka elokuvan valmiiksi saattaminen on vienyt, ehtii vetää efekti- ja kuvansuodinnupit kaakkoon ja rakentaa tarinan, jolla ei ole päätä eikä häntää, mutta joka laajenee kuvallisesti kauniiksi pätkäksi puolivalmista dialogia ja mulkosilmäistä harrastajanäyttelemistä. Dialogia värittää mitään sanomaton mykkyys ja turhanpäiväisyys, eivätkä kuvatkaan aina kerro mistä on kysymys. Parhaimmillaan elokuva on viihdyttävä ja kaunis, melkein runollinen. Keikkuminen katastrofin partaalla on aina kiinnostavaa katsottavaa ja Kuopio näyttäytyy vallan virkistävässä valossa. Usein valo kyllä tuntuu tulevan suoraan sivulta ja on työmaavalaisimesta lähtöisin.


K

aupunki liikahti taas viime yönä. Minä näin sen. Kuin suuri eläin se käänsi kylkeään ja huokaisi. Liike nosti ilmaan ainetta, se kulkee kaduilla. Eksyneenä. Kuin etsien lipuu tiloissa, tiloista, tiloihin, joita valo ei ole ottanut omakseen. Se nimeää itsensä. Sen nimi on oleva kaipuu. Syyslehdet liikahtivat nekin. Kaikki kerralla, kuin päällekkäinen kuva asettuu sijoilleen ja muuttuu jälleen teräväksi. Näinä öinä herätään aamuisin väsyneenä. Riutuneena, ryvettyneenä. Työn uuvuttamana. Yöt ovat unien töiden aikaa syksyisin. Kuin objekti tyhjiössä,

Se nimeää itsensä. Sen nimi on oleva kaipuu. TEKSTI JARKKO KUMPULAINEN

johon lyödään vasaralla. Alkuräjähdys. Kaikki lehahtaa tahoilleen. Syöksyvät ääreensä, ja aloittavat hitaan liikkeensä takaisin yhteyteen. Entropiaa, ja lopulta kaikki löytää sijansa.

Humu-sanoma 3. 25.11.2014 Toimituskunta Sari Hakala Jarkko Kumpulainen Jaakko Ryynänen Sivussa Hanna Ahonen Esa Kuloniemi

Muotoa ei saa kiirehtää. Täytyy mennä ilta toisensa jälkeen unille, antaa palojen hakea toisiaan kiertäen, sopivaa liittymäkohtaa hakien, asettua jälleen sijoilleen. Malttia. Malttia olla nimeämättä. Öitä toisensa jälkeen, unta, unta, lisää unia, ja sitten ajassa syntyvää esimuodostelmaa voi jo katsoa suoraan, voi hengittää pelkäämättä, että palat säikähtävät laskeutuvilta sijoiltaan, tai että nimi muuttuisi vankilaksi. Uusia muotoja. Uusi kaupunki. Kaduilla kulkeva aine on löytänyt kantajansa, kaipuu lunastuksensa, uusi uni muotonsa.•

PRINTTIÄ PUKKAA? soita

010 271 8330

kirjoita

myynti@arsmat.fi

käVÄISE

Matti Riikonen

Liipasintie 5, 70460 Kuopio

Julkaisija

ME TOTEUTAMME!

Humusanomatalo Humu sanoma on sitoutunut. KIRJAKANTTI 21.-23.11.2014 Sanojen vuoksi Viralliset jatkot Humu-Klubilla. Tervetuloa!

8

Humu

www.arsmat.fi

JUTTU

Suuri eläin liikahti

Profile for Humu

Humu sanoma 3  

Humu sanoman #3

Humu sanoma 3  

Humu sanoman #3

Profile for humuklubi
Advertisement