Page 9

JOHDANTO 7

tyä.” Derrick Chong (2002) puolestaan tähdentää alan keskeisessä teoksessa Arts Management kulttuurilaitosten kolmea tärkeää tehtävää: ensinnäkin sitoutumista taiteelliseen laatuun ja integriteettiin, toiseksi sitoutumista yleisösuhteen kehittämiseen ja saavutettavuuteen sekä kolmanneksi sitoutumista taloushallinnon osaamiseen ja kehittämiseen. Kulttuuriyleisöt ovat kulttuurituotannon kannalta keskeinen huomion kohde. Se ei toki ole ainoa, mutta joka tapauksessa yleisöjen tutkiminen ja tunteminen liittyy läheisesti kulttuurituottajan osaamiseen ja kentän jatkuvaan kehittämiseen. Kulttuurilaitosten tai -tapahtumien ei välttämättä tarvitse itse tehdä tutkimusta, mutta niiden on vähintäänkin osoitettava kiinnostusta ja ymmärrystä yleisötutkimuksen tuloksiin ja havaintoihin. Ammattilainen pystyy tämän jälkeen oppiensa pohjalta soveltamaan tutkimustuloksia omassa työssään. Tarve tutkia omaa yleisöä onkin pikkuhiljaa tunnustettu tärkeäksi osaksi toiminnan kehittämisen repertuaaria kulttuurialan organisaatioissa. Laatujärjestelmien käyttöönotto on entisestään lisännyt yleisötutkimusten tarvetta: kulttuurilaitoksilta vaaditaan yhä enemmän tulosvastuullisuutta ja kykyä mitata toimintansa tuloksellisuutta (Liukkonen 2004, 147). Yleisön tutkiminen markkinoinnin näkökulmasta on kuitenkin kaksijakoista: periaatteessa kulttuurilaitosten markkinointi ei eroa muiden palveluyritysten markkinoinnista, mutta silti alalla saatetaan pelätä taiteellisten päämäärien olevan ristiriidassa kaupallisten tavoitteiden kanssa (mm. Hyrkäs 2007; Kristo 2010; Linko 1998, 37). Tämä ilmenee muun muassa siten, että kulttuurialalla puhutaan mieluummin yleisöstä, kävijöistä tai vielä kunnioittavammin vierailijoista kuin asiakkaista. Tässä teoksessa käytämme käsitettä yleisötutkimus, joka on asiakastutkimuksen vastine kulttuurialalla. Yleisötutkimuksen synonyymi on kävijätutkimus mutta jälkimmäiseen kätkeytyy tutkimustyötä vähättelevä konnotaatio. Tyypillisesti yleisötutkimusten tavoitteet ovat liittyneet yleisörakenteen selvittämiseen. On haluttu tietää onko kulttuurilaitoksen yleisö se, jota markkinointiviestinnän keinoin on haluttu tavoittaa. Tällöin tarkastellaan kävijöiden sukupuolijakaumaa, ikärakennetta, koulutusta, aiempia käyntikertoja ja asuinaluetta. Muut kysymyksenasettelut ovat liittyneet kävijöiden tyytyväisyyteen, viestinnän tarkoituksenmukaisuuteen sekä imagon ja

Yleisötutkimus kulttuurialan opinnäytetyönä  

Perusoppikirja kulttuurin yleisöjen tutkimiseen. (2011)

Yleisötutkimus kulttuurialan opinnäytetyönä  

Perusoppikirja kulttuurin yleisöjen tutkimiseen. (2011)